MANUALplus 4110

Käyttäjän käsikirja
MANUALplus
4110
NC-ohjelmisto
526 488-xx
Suomi (fi)
5/2008
MANUALplus 4110, ohjelmisto ja
toiminnot
Tämä käsikirja esittelee MANUALplus 4110 -ohjauksen NCohjelmistossa numero 507 807-xx sekä 526 488-xx käytettävissä
olevat toiminnot.
Koneen valmistaja sovittaa ohjauksessa käytettävät tehoarvot
koneparametrien avulla erikseen kutakin konetta varten. Näinollen
tämä käsikirja sisältää myös sellaisia toimintokuvauksia, jotka eivät
koske kaikkia MANUALplus-versioita.
Tällaisia MANUALplus-toimintoja, jotka eivät ole käytettävissä kaikissa
koneissa, ovat esimerkiksi seuraavat:
„ Karan paikoitus (M19) ja pyörivän työkalun paikoitus
„ Koneistus C-akselilla
Ottakaa yhteys koneen valmistajaan, mikäli haluatte tarkempia tietoja
koneella ohjattavista yksittäisistä toiminnoista.
Useat koneiden valmistajat ja HEIDENHAIN tarjoavat asiakkailleen
MANUALplus-ohjelmointikursseja. Niihin osallistuminen on
suositeltavaa, jotta MANUALplus-toimintojen käyttäminen olisi aina
mahdollisimman tehokasta.
MANUALplus 4110 -ohjauksen lisäksi HEIDENHAIN tarjoaa
yhteensopivaa DATAPILOT 4110 -ohjelmistopakettia, jota voidaan
käyttää henkilökohtaisissa tietokoneissa. DataPilot on tarkoitettu
koneen läheisiin verstastiloihin, pääkonttoriin ja koulutuskäyttöön.
DataPilot-ohjelmistoa käytetään PC-tietokoneissa WINDOWSkäyttöjärjestelmän alla.
Tarkoitettu käyttöalue
MANUALplus täyttää eurooppalaisen direktiivin EN 55022 luokan A
vaatimukset ja se tarkoitettu pääasiassa teollisuuden käyttöön.
Sisältö
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
Johdanto ja perusteet
Ohjeet käytölle
Konekäyttötapa
Työkierto-ohjelmointi
ICP-ohjelmointi
DIN-ohjelmointi
Työkalunhallinnan käyttötapa
Järjestelyn käyttötapa
Esimerkit
Taulukot ja yleiskuvaus
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
3
1 Johdanto ja perusteet 19
1.1 MANUALplus ..... 20
C-akseli ..... 20
1.2 Ominaispiirteet ..... 21
1.3 MANUALplus-ohjauksen rakenne ..... 22
Sorvin rakenne ..... 22
Koneen ohjauspöytä ..... 24
1.4 Akselitunnukset ja koordinaatisto ..... 25
Akselitunnukset ..... 25
Koordinaatisto ..... 25
Absoluuttiset koordinaatit ..... 26
Inkrementaaliset koordinaatit ..... 26
Polaariset koordinaatit ..... 26
1.5 Koneen peruspiste ..... 27
Koneen nollapiste ..... 27
Työkappaleen nollapiste ..... 27
Referenssipiste ..... 27
1.6 Työkalun mitat ..... 28
Työkalun pituusmitta ..... 28
Työkalukorjaukset ..... 28
Nirkon sädekorjaus (SRK) ..... 28
Jyrsimen sädekorjaus (FRK) ..... 29
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
5
2 Ohjeet käytölle 31
2.1 MANUALplus-kuvaruutu ..... 32
2.2 Käyttö, tietojen sisäänsyöttö ..... 33
Käyttötavat ..... 33
Valikon valinta ..... 33
Ohjelmanäppäimet ..... 33
Tietojen syöttö ..... 34
Listan toimenpiteet ..... 34
Aakkosnäppäimistö ..... 35
2.3 Virheilmoitukset ..... 36
Suorat virheilmoitukset ..... 36
Virhenäyttö ..... 36
Virheilmoituksen poisto ..... 37
Järjestelmävirhe, sisäinen virhe ..... 37
PLC-virhe, PLC-tilanäyttö ..... 37
Varoitukset simuloinnin aikana ..... 38
2.4 Käsitteiden selitykset ..... 39
6
3 Konekäyttötapa 41
3.1 Konekäyttötapa ..... 42
3.2 Päälle- ja poiskytkentä ..... 43
Päällekytkentä ..... 43
Referenssiinajo ..... 43
EnDat-anturin valvonta ..... 44
Poiskytkentä ..... 45
3.3 Konetiedot ..... 46
Konetietojen näyttö ja sisäänsyöttö ..... 46
Työkalukutsu ..... 47
Työkalut erilaisilla neljäkkäillä ..... 48
Syöttöarvo ..... 48
Kara ..... 49
3.4 Koneen asetus ..... 50
Työkappaleen nollapisteen määrittely ..... 50
Suojavyöhykkeen asetus ..... 51
Työkalunvaihtopisteen asetus ..... 52
C-akseliarvon asetus ..... 53
3.5 Työkalujen asetus ..... 54
Työkalukorjaukset ..... 58
Työkalun kestoaikavalvonta ..... 59
3.6 Toimintotapa „Käsikäyttö“ ..... 60
Vaihda työkalu ..... 60
Kara ..... 60
Käsipyöräkäyttö ..... 60
Nykäyssyöttö (ristikytkin) ..... 60
Työkierrot käsikäytöllä ..... 61
3.7 Toimintotapa „Opetus„ ..... 62
3.8 Toimintotapa „Ohjelmanajo“ ..... 63
Virheelliset ohjelmat ..... 63
Ennen ohjelman suoritusta ..... 63
Aloituslauseen etsintä ja ohjelman suoritus ..... 64
Korjaukset ohjelman suorituksen aikana ..... 65
Korjausten asetus käsipyörän avulla ..... 66
Ohjelmanajo „testiajotavalla“ ..... 67
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
7
3.9 Graafinen simulaatio ..... 68
Kuvaustavat ..... 70
Esityselementit ..... 71
Varoitukset ..... 72
Suurennus/Pienennys ..... 73
3.10 Aikalaskenta ..... 74
3.11 Ohjelmanhallinta ..... 75
Määrittelytiedot ohjelmalle: ..... 75
Ohjelmanhallinnan toiminnot ..... 76
3.12 DIN-konvertointi ..... 77
3.13 Tuumakäyttö ..... 78
4 Työkierto-ohjelmointi 79
4.1 Työskentely työkiertojen avulla ..... 80
Työkierron alkupiste ..... 80
Työkiertoliittymät ..... 80
DIN-makrot ..... 81
Graafinen testaus (Simulaatio) ..... 81
Työkiertonäppäimet ..... 81
Kytkentätoiminnot (M-toiminnot) ..... 82
Kommentit ..... 82
Työkiertovalikko ..... 83
Työkierto-ohjelmoinnin ohjelmanäppäimet ..... 84
4.2 Aihiotyökierrot ..... 85
Aihiotanko/putki ..... 86
ICP-aihiomuoto ..... 87
4.3 Yksittäislastun työkierrot ..... 88
Pikaliikepaikoitus ..... 89
Ajo työkalunvaihtopisteeseen ..... 90
Lineaarikoneistus pitkittäin ..... 91
Lineaarikoneistus poikittain ..... 92
Lineaarikoneistus kulmassa ..... 93
Ympyrämäinen koneistus ..... 94
Viiste ..... 95
Pyöristys ..... 96
M-toiminto ..... 97
8
4.4 Lastunpoistotyökierrot ..... 98
Lastuaminen pitkittäin/poikittain ..... 101
Lastuaminen pitkittäin/poikittain – laajennettu ..... 103
Silityslastuaminen pitkittäin/poikittain ..... 105
Silityslastuaminen pitkittäin/poikittain – laajennettu ..... 107
Lastuaminen sisäänpistolla pitkittäin/poikittain ..... 109
Sisäänpisto pitkittäin/poikittain – laajennettu ..... 111
Sisäänpistosilitys pitkittäin/poikittain ..... 113
Sisäänpistosilitys pitkittäin/poikittain – laajennettu ..... 115
ICP-muotomukailu pitkittäin/poikittain ..... 117
ICP-muotomukailu silittämällä pitkittäin/poikittain ..... 119
ICP-lastuaminen pitkittäin/poikittain ..... 121
ICP-silitys pitkittäin tai poikittain ..... 123
Lastunpoistotyökiertojen esimerkkejä ..... 125
4.5 Pistotyökierrot ..... 129
Uran pisto säteittäin/akseliaalisesti ..... 131
Uran pisto säteittäin/aksiaalisesti – laajennettu ..... 133
Uran pistosilitys säteittäin/akseliaalisesti ..... 135
Uran pistosilitys säteittäin/aksiaalisesti – laajennettu ..... 137
ICP-pistotyökierrot ..... 139
ICP-pistosilitys säteittäin/aksiaalisesti ..... 141
Pistosorvaus ..... 143
Pistosorvaus säteittäin/aksiaalisesti ..... 144
Pistosorvaus säteittäin/aksiaalisesti – laajennettu ..... 146
Pistosorvaus silittämällä säteittäin/aksiaalisesti ..... 148
Pistosorvaus silittämällä säteittäin/aksiaalisesti – laajennettu ..... 150
ICP-pistosorvaus säteittäin/aksiaalisesti ..... 152
ICP-pistosorvaus silittämällä säteittäin/aksiaalisesti ..... 154
Vapaapiston kuvio H ..... 156
Vapaapiston kuvio K ..... 157
Vapaapiston kuvio U ..... 158
Katkaisupisto ..... 159
Pistotyökiertojen esimerkit ..... 160
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
9
4.6 Kierteen ja vapaapiston työkierrot ..... 162
Kierretyökierto (pitkittäin) ..... 165
Kierretyökierto (pitkittäin) – laajennettu ..... 166
Kartiokierre ..... 168
API-kierre ..... 170
Kierteen jälkilastuaminen (pitkittäin) ..... 172
Kierteen jälkilastuaminen laajennettu (pitkittäin) ..... 174
Kartiokierteen jälkilastuaminen ..... 176
API-kierteen jälkilastuaminen ..... 178
Vapaapisto DIN 76 ..... 180
Vapaapisto DIN 509 E ..... 182
Vapaapisto DIN 509 F ..... 184
Esmerkit kierteen ja vapaapiston työkierroille ..... 186
4.7 Poraustyökierrot ..... 190
Poraus aksiaalisesti/säteittäin ..... 191
Syvän reiän poraus aksiaalisesti/säteittäin ..... 193
Kierteen poraus aksiaalisesti/säteittäin ..... 195
Kierteen jyrsintä aksiaalisesti ..... 197
Poraustyökiertojen esimerkit ..... 199
4.8 Jyrsintätyökierrot ..... 201
Pikaliikepaikoitus ..... 202
Ura aksiaalisesti ..... 203
Kuvio aksiaalisesti ..... 204
ICP-muoto aksiaalisesti ..... 208
Otsajyrsintä ..... 211
Ura säteittäin ..... 215
Kuvio säteittäin ..... 216
ICP-muoto säteittäin ..... 220
Heiluriuran jyrsintä säteittäin ..... 223
Jyrsinnän lastuamissuunta muodon ja taskun jyrsinnässä ..... 224
Jyrsintätyökiertojen esimerkit ..... 226
4.9 Poraus- ja jyrsintäkuviot ..... 227
Lineaarinen reikäkuvion poraus/jyrsintä aksiaalisesti ..... 228
Ympyrämäisen reikäkuvion poraus/jyrsintä aksiaalisesti ..... 230
Lineaarinen reikäkuvion poraus/jyrsintä säteittäin ..... 232
Ympyrämäisen reikäkuvion poraus/jyrsintä säteittäin ..... 234
Kuviokoneistus esimerkkejä ..... 236
4.10 DIN-työkierrot ..... 239
10
5 ICP-ohjelmointi 241
5.1 ICP-muodot ..... 242
5.2 ICP-muotojen editointi ..... 243
ICP-muodon laatiminen tai laajentaminen ..... 244
Absoluuttinen tai inkrementaalinen mitoitus ..... 244
Liitynnät muotoelementeillä ..... 245
Muodon esitys ..... 246
ICP-muotoesityksen muutos ..... 247
Ratkaisun valinta ..... 248
Muodon suunta ..... 249
5.3 DXF-muotojen tuonti ..... 250
Perusteet ..... 250
DXF-tuonti ..... 251
DXF-tuonnin konfigurointi ..... 252
5.4 ICP-muutosohjelmointi ..... 254
Muotoelementin muokkaus ..... 254
Muotoelementin lisäys ..... 257
Muotoelementin poisto ..... 257
Muodon „jako“ ..... 258
Kuvioelementin päällekkäisasetus ..... 259
5.5 Pyörähdysmuodon ICP-muotoelementit ..... 260
Pyörähdysmuodon suoran määrittely ..... 260
Pyörähdysmuodon kaaren määrittely ..... 262
Muotoelementin määrittely ..... 263
Pyörähdysmuodon viiste/pyöristys ..... 264
Pyörähdysmuodon vapaapisto ..... 265
5.6 Otsapinnan ICP-muotoelementit ..... 268
Otsapinnan suoran määrittely ..... 269
Otsapinnan kaaren määrittely ..... 270
Otsapinnan viiste/pyöristys ..... 271
5.7 Vaippapinnan ICP-muotoelementit ..... 272
Vaippapinnan suoran määrittely ..... 273
Vaippapinnan kaaren määrittely ..... 274
Vaippapinnanviiste/pyöristys ..... 275
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
11
6 DIN-ohjelmointi 277
6.1 DIN-ohjelmointi ..... 278
Ohjelma- ja lauserakenne ..... 279
6.2 DIN-ohjelmien muokkaus ..... 281
Lausetoiminnot ..... 281
Sanatoiminnot ..... 283
Osoiteparametri ..... 283
Kommentit ..... 284
Jaksotoiminnot ..... 285
Valikkorakenne ..... 286
G-toiminnon ohjelmointi ..... 287
6.3 Aihion kuvaus ..... 288
Istukka lieriö/putki G20 ..... 288
Aihion muoto G21 ..... 289
6.4 Työkaluliikkeet ilman koneistusliikkeitä ..... 290
Pikaliike G0 ..... 290
Työkalunvaihtopiste G14 ..... 291
6.5 Yksinkertaiset lineaariset ja ympyrämäiset liikkeet ..... 292
Lineaarinen liike G1 ..... 292
Ympyräliike G2, G3 – inkrementaalinen keskipisteen mitta ..... 293
Ympyränkaariliike G12, G13 – absoluuttinen keskipistemitoitus ..... 295
6.6 Syöttöarvo, kierrosluku ..... 297
Kierroslukurajoitus G26/G126 ..... 297
Keskeytyvä syöttö G64 ..... 297
Syöttö per hammas G193 ..... 298
Vakiosyöttöarvo G94 (minuuttisyöttöarvo) ..... 298
Syöttö per kierros G95/G195 ..... 298
Vakio lastuamisnopeus G96/G196 ..... 299
Kierrosluku G97/G197 ..... 299
6.7 Nirkon ja jyrsimen sädekorjaus ..... 300
Perusteet ..... 300
G40: SRK:n, FRK:n kytkentä pois päältä ..... 301
G41/G42: SRK, FRK pois päältä ..... 301
6.8 Korjaukset ..... 302
Nirkon sädekorjauksen (vaihto) G148 ..... 302
Lisäkorjaus G149 ..... 303
Oikean työkalun kärjen laskenta G150
Vasemman työkalun kärjen laskenta G151 ..... 304
6.9 Nollapistesiirto ..... 305
Nollapistesiirto G51 ..... 305
Lisänollapistesiirto G56 ..... 306
Absoluuttinen nollapistesiirto G59 ..... 307
12
6.10 Työvarat ..... 308
Akselin suuntainen työvara G57 ..... 308
Muodon mukainen työvara (tasavälinen) G58 ..... 309
6.11 Muotoperusteiset sorvaustyökierrot ..... 310
Muotokuvaus ..... 310
Työkierron loppu G80 ..... 310
Muodon rouhinta pitkittäin G817/G818 ..... 311
Muotorouhinta pitkittäin sisäänpistolla G819 ..... 313
Muodon rouhinta poikittain G827/G828 ..... 314
Muodon rouhinta poikittain sisäänpistosyötöllä G829 ..... 316
Muodon mukainen rouhinta G836 ..... 317
Muodon silitys G89 ..... 318
6.12 Yksinkertaiset sorvaustyökierrot ..... 319
Rouhinta pitkittäin G81 ..... 319
Rouhinta poikittain G82 ..... 320
Yksinkertainen muototoistotyökierto G83 ..... 321
Segmentti pyöristyksellä G87 ..... 322
Segmentti viisteellä G88 ..... 323
6.13 Pistotyökierrot ..... 324
Muotopiste aksiaalisesti G861/säteittäin G862 ..... 324
Muotopistosilitys aksiaalisesti G863/säteittäin G864 ..... 326
Yksinkertainen pistotyökierto aksiaalisesti G865/säteittäin G866 ..... 328
Pistosilitys aksiaalisesti G867/säteittäin G868 ..... 329
Yksinkertainen pistotyökierto G86 ..... 330
6.14 Pistosorvaustyökierrot ..... 331
Työtavat pistosorvaustyökierroilla ..... 331
Yksinkertainen pistosorvaustyökierto pitkittäin G811/poikittain G821 ..... 332
Yksinkertainen pistosorvaustyökierto pitkittäin G815/poikittain G825 ..... 333
6.15 Kierteitystyökierrot ..... 335
Yleiskierteitystyökierrot G31 ..... 335
Yksinkertainen kierteitystyökierto G32 ..... 337
Kierre yksittäisliikkeellä ..... 338
Metrinen ISO-kierre ..... 339
Yksinkertainen yksikierteinen pitkittäiskierre G350 ..... 340
Laajennettu monikierteinen pitkittäiskierre G351 ..... 341
Kartiomainen API-kierre G352 ..... 342
Kartiokierre G353 ..... 343
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
13
6.16 Vapaapistotyökierrot ..... 344
Vapaapistomuoto G25 ..... 344
Vapaapistotyökierto G85 ..... 345
Vapaapisto DIN 509 E lieriökoneistuksella G851 ..... 347
Vapaapisto DIN 509 F lieriökoneistuksella G852 ..... 348
Vapaapisto DIN 76 lieriökoneistuksella G853 ..... 349
Vapaapiston kuvio U G856 ..... 350
Vapaapiston kuvio H G857 ..... 351
Vapaapiston kuvio K G858 ..... 352
6.17 Katkaisupistotyökierto ..... 353
Katkaisupistotyökierto G859 ..... 353
6.18 Poraustyökierrot ..... 354
Poraustyökierto G71 ..... 354
Syvänreiänporauksen työkierto G74 ..... 355
Kierteen poraus G36 ..... 357
Kierteen jyrsintä aksiaalisesti G799 ..... 358
6.19 C-akselikäskyt ..... 359
Nollapistesiirto C-akselilla G152 ..... 359
C-akselin normitus G153 ..... 359
6.20 Otsapinnan koneistus ..... 360
Muodon/pikaliikkeen alkupiste G100 ..... 360
Lineaarielementti otsapinnalla G101 ..... 361
Ympyränkaari otsapinnalla G102/G103 ..... 362
Lineaarinen ura otsapinnalla G791 ..... 363
Muoto- ja kuviojyrsintätyökierto otsapinnalla G793 ..... 364
Tasojyrsintä otsapinnalla G797 ..... 366
Täysiympyrän kuviomäärittely otsapinnalla G304 ..... 368
Suorakulmion kuviomäärittely otsapinnalla G305 ..... 369
Monikulmion kuviomäärittely otsapinnalla G307 ..... 370
6.21 Vaippapinnan koneistus ..... 371
Referenssihalkaisija G120 ..... 371
Muodon/pikaliikkeen alkupiste G110 ..... 372
Lineaarinen elementti vaippapinnalla G111 ..... 373
Ympyränkaari vaippapinnalla G112/G113 ..... 374
Lineaarinen ura vaippapinnalla G792 ..... 376
Muoto- ja kuviojyrsintätyökierto vaippapinnalla G794 ..... 377
Heiluriuran jyrsintä G798 ..... 379
Täysiympyrän kuviomäärittely vaippapinnalla G314 ..... 380
Suorakulmion kuviomäärittely vaippapinnalla G315 ..... 381
Monikulmion kuviomäärittely vaippapinnalla G317 ..... 382
6.22 Paikkakuviokoneistus ..... 383
Lineaarinen paikkakuvio otsapinnalla G743 ..... 383
Ympyrämäinen paikkakuvio otsapinnalla G745 ..... 385
Lineaarinen paikkakuvio vaippapinnalla G744 ..... 387
Ympyrämäinen paikkakuvio vaippapinnalla G746 ..... 389
14
6.23 Muut G-toiminnot ..... 391
Odotusaika G4 ..... 391
Tarkka pysäytys G9 ..... 391
Suojavyöhykkeen aktivoinnin peruutus G60 ..... 391
Odotus ajankohtaan G204 ..... 391
6.24 T, S, F asetus ..... 392
Työkalun numero, kierrosluku/lastuamisnopeus ja syöttöarvo ..... 392
6.25 Tietojen syötöt, tietojen tulostukset ..... 393
INPUT ..... 393
WINDOW ..... 394
PRINT ..... 395
6.26 Muuttujaohjelmointi ..... 396
Perusteet ..... 396
#-muuttujat ..... 397
V-muuttujat ..... 399
6.27 Ohjelman haarautuminen, ohjelmanosatoisto ..... 401
IF (...) (Ehdollinen ohjelman haarautuminen) ..... 401
WHILE (Ohjelmatoisto) ..... 402
6.28 Muuttuja osoiteparametrina ..... 403
6.29 Aliohjelmat ..... 406
6.30 M-toiminnot ..... 408
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
15
7 Käyttötapa Työkalunhallinta 411
7.1 Käyttötapa Työkalunhallinta ..... 412
Työkalutyypit ..... 412
Työkalun kestoaikavalvonta ..... 413
7.2 Työkalujärjestely ..... 414
7.3 Työkalutekstit ..... 416
7.4 Työkalutiedot ..... 418
Työkalun suuntaus ..... 418
Peruspiste ..... 418
Työkalutietojen muokkaus ..... 418
Sorvaustyökalut ..... 419
Pisto- ja pistosorvaustyökalut ..... 421
Kierteitystyökalut ..... 422
Poraustyökalut ..... 423
Kierteenporaustyökalut ..... 424
Jyrsintätyökalut ..... 425
7.5 Työkalutiedot – Lisäparametrit ..... 426
Pyörivä työkalu ..... 426
Pyörintäsuunta ..... 426
Lastuamistiedot ..... 426
Työkalun kestoaikavalvonta ..... 427
16
8 Käyttötapa Organisointi 429
8.1 Järjestelykäyttötapa ..... 430
8.2 Parametrit ..... 431
Nykyiset parametrit ..... 432
Konfigurointiparametrit ..... 435
8.3 Siirto ..... 441
Tietojen varmuustallennus ..... 441
Tiedonsiirto DataPilot 4110:n kanssa ..... 441
Kirjoitin ..... 441
Liitännät ..... 442
Ohjeet tiedonsiirrolle ..... 442
Tiedonsiirron konfigurointi ..... 444
Ohjelmien (tiedostojen) siirto ..... 446
8.4 Huolto ja diagnoosi ..... 453
Käyttövaltuus ..... 453
Järjestelmäpalvelu ..... 455
Diagnoosi ..... 455
9 Esimerkit 457
9.1 Työskentely MANUALplus-ohjauksella ..... 458
Koneen asetus ..... 459
Työkierto-ohjelman valinta ..... 460
Työkierto-ohjelman laadinta ..... 461
9.2 ICP-esimerkki „Kierretappi“ ..... 470
9.3 ICP-esimerkki „Matriisi“ ..... 483
9.4 ICP-esimerkki „Pistotyökierto“ ..... 495
9.5 ICP-esimerkki „Jyrsintä„ ..... 507
9.6 Esimerkki DIN-ohjelmoinnista „Kierretappi“ ..... 516
9.7 Esimerkkinä DIN-ohjelmointi „Jyrsintä“ ..... 519
10 Taulukot ja yleiskuvaus 523
10.1 Kierteen nousu ..... 524
10.2 Vapaapistoparametri ..... 525
DIN 76 – Vapaapistoparametri ..... 525
DIN 509 E, DIN 509 F – Vapaapistoparametrit ..... 527
10.3 Tekniset tiedot ..... 528
10.4 Oheislaitteiden liitäntä ..... 532
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
17
Johdanto ja perusteet
1.1 MANUALplus
1.1 MANUALplus
MANUALplus-ohjauksessa yhdistyvät nykyaikainen
ohjaus- ja moottoritekniikka käsiohjatun työstökoneen
käyttömahdollisuuksilla. Yksinkertaisissa töissä, kuten
pituussorvaus ja tasosorvaus, MANUALplus-ohjausta
käytetään kuten konventionaalista käsikäyttöistä
sorvia. Syöttöliikkeitä ohjataan käsipyörien tai
ristikytkinten avulla. Vaikeat kohdat, kuten kartiot,
pyöristyssäteet, viisteet, vapaapistot ja kierteet
voidaan toteuttaa koneistustyökiertojen avulla.
Sijoittamalla työkiertoja saavutetaan samanaikaisesti
korkea laatu ja lyhyt koneistusaika.
Lisäksi MANUALplus tukee työvaiheiden
sisäänopetusta ja toistoa. Voit valmistaa toisen
työkappaleen automaattisesti ja säästää
suunnattomasti aikaa.
MANUALplus tarjoaa laajan kirjon koneistuksia
yksinkertaisista sorvauskappaleista monimutkaisiin
työkappaleisiin mukaanlukien poraus- ja
jyrsintäkoneistukset otsa- ja vaippapinnalla.
Voit valita manuaalisen, puoliautomaattisen tai
automaattisen käytön riippumatta siitä, onko
kyseessä yksittäiskappale, sarjavalmistus vai
työkappaleen korjaus.
C-akseli
C-akselin avulla toteutetaan poraus- ja
jyrsintäkoneistuksia otsapinnalla ja vaippapinnalla.
C-akselia käyttämällä akseli interpoloi lineaarisesti tai
ympyrämäisesti määritellyssä koneistustasossa karan
kanssa, kun taas kolmas akseli interpoloi lineaarisesti.
MANUALplus tukee C-akselikoneistuksia työkiertoohjelmoinnissa ja DIN-ohjelmoinnissa.
20
1 Johdanto ja perusteet
1.2 Ominaispiirteet
1.2 Ominaispiirteet
MANUALplus-toiminnot jaetaan käyttötapoihin:
„ Konekäyttötapa
Konekäyttötapa käsittää toiminnot koneen asetuksia,
työkappaleiden koneistuksia sekä työkierto- ja DIN-ohjelmien
laadintaa varten.
„ Työkierto-ohjelmointia voidaan käyttää käsikäytöllä ja
automaattikäytöllä. Käytettävissä ovat työkierrot tavanomaista
lastunpoistoa sekä pisto-, kierre- ja porauskoneistuksia varten.
„ ICP-ohjelmointi (Interactive Contour Programming – suomeksi:
interaktiivinen muodon ohjelmointi) tukee monimutkaisten ja
puutteellisesti mitoitettujen muotojen valmistusta. Kun annat
tunnetut muotoelementit – liitynnän, leikkauspisteen, niin
MANUALplus laskee automaattisesti puuttuvat tiedot.
MANUALplus esittää määritellyt ja lasketut muotoleikkaukset
graafisesti. Pääsääntönä on, että voit syöttää sisään muodot niin
kuin piirustus on mitoitettu. ICP-muotokuvaukset ovat sidoksissa
koneistustyökiertoihin.
„ DIN-ohjelmointi (NC-ohjelmointi perustuen standardiin DIN
66025) mahdollistaa teknisesti vaikeat koneistukset.
Yksinkertaisten liikekäskyjen lisäksi käytettävissä ovat DINlastunpoistotyökierrot, poraus- ja jyrsintätyökierrot,
yksinkertaistettu geometriaohjelmointi puuttuvien tietojen
laskentaa varten sekä muuttujaohjelmointi. Voit laatia yksittäisiä
DIN-ohjelmia tai yhdistää DIN-makroja työkiertoihin.
„ Graafisen simulaation avulla voit tarkastaa ennen varsinaista
lastuamista kaikki koneistukset, jotka toteutetaan työkierroissa,
työkierto-ohjelmissa tai DIN-ohjelmissa.
„ Työkalunhallinnan käyttötapa
MANUALplus hallitsee enintään 99 työkalukuvausta. Tässä
tallennetaan työkalutiedot, jotka MANUALplus tarvitsee
laskeakseen terän nirkon sädekorjauksen, lastunosituksen,
sisääntulokulmat, jne.
Yhdessä työkalutietojen kanssa MANUALplus hallitsee tietoja, jotka
liittyvät työkalun kestoajan valvontaan sekä lastuamistietoja, kuten
syöttöarvo ja karan kierrosluku.
„ Järjestelykäyttötapa
MANUALplus-ohjauksen järjestelmänhallintaa ohjataan
parametreilla. Organisointitavalla voit asettaa parametreja ja sovittaa
MANUALplus-ohjauksen käyttöympäristöön yhteensopivaksi.
Lisäksi voit vaihtaa ja tallentaa Ethernet-liitännän tai sarjaliitännän
kautta työkierto- ja DIN-ohjelmia muiden järjestelmien kanssa (PC,
isäntäkone, jne.).
Käyttöönottoa ja järjestelmätarkastuksia varten on käytettävissä
diagnoositoimintoja.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
21
1.3 MANUALplus-ohjauksen rakenne
1.3 MANUALplus-ohjauksen
rakenne
Koneen käyttäjän ja ohjauksen välinen kommunikointi tapahtuu
seuraavien elementtien avulla:
„ Kuvaruutu
„ Ohjelmanäppäimet
„ Tiedonsyöttönäppäimet
„ Koneen ohjauspöytä
Näytöt ja sisäänsyöttötietojen tarkastukset tapahtuvat kuvaruudulla.
Kuvaruudun alla olevilla ohjelmanäppäimillä valitaan toimintoja,
talteenotetaan paikoitusarvoja, vahvistetaan sisänsyöttöjä jne.
Kuvaruudulla alapuolella olevalla Info-näppäimellä otetaan näytölle
virheilmoituksia ja PLC-tietoja sekä aktivoidaan PLC-diagnoosit.
Tiedonsyöttönäppäimistö mahdollistaa konetietojen,
asematietojen, jne. sisäänsyöttämisen. MANUALplus toimitetaan
ilman aakkosnumeerista näppäimistöä. Kun syötät työkalutunnuksia,
ohjelmakuvauksia tai kommentteja DIN-ohjelmaan,
aakkosnumeerinen näppäimistö tulee kuvaruutuun.
Koneen ohjauspöytä sisältää kaikki käyttöelementit, jotka vaativat
sorvin manuaalista käyttöä varten.
Varsinainen „ohjaus“ pysyy käyttäjältä piilossa. On muistettava, että
sisäänsyötetyt työkierto-ohjelmat, ICP-muodot ja DIN-ohjelmat
tallennetaan kiintolevylle. Sen etuna on, että voidaan tallentaa lukuisia
ohjelmia ulkoiseen muistiin.
Tiedonsiirtoa ja tietojen varmistusta varten on käytettävissä
sarjaliitäntä (RS232) tai Ethernet-liitäntä.
Sorvin rakenne
Koneen valmistaja konfiguroi MANUALplus-ohjauksen „sorvaamaan
pyörintäkeskipisteen edessä“, „sorvaamaan pyörintäkeskipisteen
takana“ tai „sorvaamaan karusellisorvina“ vastaten työkalunpitimen
todellista sijaintia sekä sorvin rakennetta. Sen jälkeen valikkosymbolit,
apukuvat sekä graafiset esitykset ICP:ssä ja simuloinnissa vastaavat
tätä konfiguroitua sorvin rakennetta.
Kaikki käyttöohjeessa esiintyvät esimerkit ja esitykset perustuvat
siihen, että työkalunpidin on pyörintäkeskipisteen edessä.
22
1 Johdanto ja perusteet
Symboli
Tiedonsyöttönäppäimistö
Valikko
„Päävalikon“ kutsu
Enter
Arvon sisäänsyötön päättäminen
Prosessi
Uuden käyttötavan valinta
Store
Tiedon sisäänsyötön päättäminen arvon
vastaanotolla
Backspace
poistaa merkin kursorin vasemmalta
puolelta
Soittonäppäin
Vaihto sisä-/ulkopuolisen koneistuksen
apukuvion välillä
Symboli
Kursorinäppäimet
kursorin siirto yhden pykälän nuolen
suuntaan (merkki, kenttä, rivi, jne.)
Clear
poistaa virheilmoitukset
Sivu eteen, Sivu taakse
edeltävälle/seuraavalle näyttösivulle;
vaihto kahden näyttöikkunan kesken
Numerot (0...9)
arvojen sisäänsyöttöä ja
ohjelmanäppäimen valintaa varten
Info
virheen näytön tai PLC-tilanäytön
aktivoimiseksi
Desimaalipiste
Miinus
etumerkin sisäänsyöttöä varten
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
23
1.3 MANUALplus-ohjauksen rakenne
Tiedonsyöttönäppäimistö
1.3 MANUALplus-ohjauksen rakenne
Koneen ohjauspöytä
Koneen valmistaja on sovittanut koneen ohjauspöydän sorville
sopivaksi. Siksi toteutukset sinun koneessasi voivat olla
erilaisia kuin tässä esitetyt. Lisätietoja saat koneen
ohjekirjoista.
7
Käyttöelementit:
9
1
2
3
4
5
6
24
Käsipyörän erottelu
asettaa käsipyörän erotteluksi 1/10 mm, 1/100 mm tai 1/
1000 mm per jakoväli – tai jokin muu koneen valmistajan
määrittelemä tarkkuus
Käsikäyttökeskeytys kierteitystyökierroilla
kytkee käsipyörän „päällekkäiskäytölle
kierteitystyökierroissa“
X-käsipyörä
poikkiluistin paikoitukseen (taso = X-suunta)
Syöttöarvon korjaus
vaikuttaa ohjelmoituun syöttöarvoon (syöttöarvon
muunnos)
Kierrosluvun korjaus
vaikuttaa esimääriteltyyn kierroslukuun (pyörintänopeuden
muunnos)
HÄTÄ-SEIS-kytkin
8
10
11
12
13
14
15
Z-käsipyörä
runkoluistin paikoitukseen (pitkittäin = Z-suunta)
Työkalunvaihto
Työkalunvaihdon vahvistus
Jäähdytysneste päälle/pois
kytkee jäähdytysnesteen syötön päälle
Ristikytkin
luistin suoraviivainen syöttö- tai pikaliike; kytkin
pikaliikkeen päällekytkentää varten on sisäänrakennettu
Karan kytkin
kytkee karan pyörimään myötäpäivään (CW), vastapäivään
(CCW) tai karan pysäytyksen (M05)
Työkierto seis
pysäyttää syöttöliikkeen ja työkierron toteutuksen (kara
pyörii edelleen)
Työkierto käyntiin
käynnistää työkierrot, työkierto-ohjelmat tai NC-ohjelmat
Karan nykäys myötäpäivään
pyörittää karaa hitaasti oikealle (myötäpäivään, CW)
Karan nykäys vastapäivään
pyörittää karaa hitaasti vasemmalle (vastapäivään, CCW)
1 Johdanto ja perusteet
1.4 Akselitunnukset ja koordinaatisto
1.4 Akselitunnukset ja
koordinaatisto
Akselitunnukset
Poikittausluisti on X-akseli ja runkoluisti on Z-akseli (kuva yllä
oikealla).
Kaikki näytettävät ja sisäänsyötettävät X-arvot tarkoittavat halkaisijaa.
Syöttöliikkeille pätee:
„ Liikkeet suuntaa + kulkevat pois työkappaleesta
„ Liikkeet suuntaan - kulkevat työkappaleeseen päin.
Koordinaatisto
Tunnusten X ja Z avulla voidaan asemat näyttää kaksiulotteidessa
koordinaatistossa. Kuten kuvasta näkyy, työkalun kärjen piste voidaan
esittää yksiselitteisesti X- ja Y-koordinaattien avulla.
MANUALplus tuntee suoraviivaisen tai ympyränkaaren muotoisen
syöttöliikkeen (interpolaatiot) kahden ohjelmoidun pisteen välillä.
Työkappaleen koneistus voidaan näin ohjelmoida syöttämällä sisän
peräkkäiset koordinaatit ja lineaarinen/ympyrämäinen syöttöliike.
Syöttöliikkeiden tapaan myös kokonainen työkappaleen muoto
voidaan kuvata syöttämällä sisään yksittäiset koordinaattipisteet ja
määrittelemällä lineaarinen tai ympyrämäinen liike.
Koordinaattimäärittelyt akseleille X ja Z perustuvat työkappaleen
nollapisteeseen.
Kulmamäärittelyt C-akselille perustuvat „C-akselin nollapisteeseen“
(kuva alla oikealla).
Voit määritellä asemia tarkkuudella 1 µm (0,001 mm). Ne myös
näytetään samalla tarkkuudella.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
25
1.4 Akselitunnukset ja koordinaatisto
Absoluuttiset koordinaatit
Kun tietyn aseman koordinaatit perustuvat työkappaleen
nollapisteeseen, niille merkitään absoluuttiset koordinaatit. Jokainen
työkappaleen asema määräytyy yksiselitteisesti absoluuttisten
koordinaattien avulla (kuva yllä oikealla).
Inkrementaaliset koordinaatit
Inkrementaaliset koordinaatit perustuvat työkalun viimeksi
ohjelmoituun asemaan. Inkrementaaliset koordinaatit määräävät
edellisen ja sitä seuraavan asetusaseman välisen etäisyyden. Jokainen
työkappaleen asema määräytyy yksiselitteisesti inkrementaalisten
koordinaattien avulla (kuva keskellä oikealla).
Polaariset koordinaatit
Otsa- tai vaippapinnan asemamäärittelyt voidaan syöttää sisään joko
karteesisessa koordinaatistossa tai polaarikoordinaatistossa.
Mitoitettaessa polaarikoordinaateilla työkappaleella oleva asema
määritellään halkaisijan ja kulman avulla (kuva alla oikealla).
26
1 Johdanto ja perusteet
1.5 Koneen peruspiste
1.5 Koneen peruspiste
Koneen nollapiste
X- ja Z-akselin leikkauspistettä kutsutaan „koneen nollapisteeksi“.
Sorvissa tämä on yleensä karan akselin ja kara otsapinnan
leikkauspisteessä. Kirjaintunnus on „M“ (kuva yllä oikealla).
Työkappaleen nollapiste
Työkappaleen koneistamisen kannalta on yksinkertaisempaa asettaa
peruspiste työkappaleelle, niin kuin työkappaleen piirustus on
mitoitettu. Tätä pistettä kutsutaan „työkappaleen nollapisteeksi„.
Kirjaintunnus on „W“ (kuva keskellä oikealla).
Referenssipiste
Käytettävästä mittausjärjestelmästä riippuu, „unohtaako“ ohjaus
koneen paikoitusaseman poiskytkentähetkellä. Jos unohtaa, on
koneen akselit ajettava referenssiasemiin MANUALplus-ohjauksen
päällekytkennän jälkeen. Järjestelmä tietää referenssipisteiden
etäisyydet koneen nollapisteeseen (kuva alla oikealla).
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
27
1.6 Työkalun mitat
1.6 Työkalun mitat
MANUALplus tarvitsee työkalujen määrittelyt, jotta se voisi paikoitta
akselit, laskea nirkon sädekorjauksen, määrittää lastunjaon
työkierroissa jne.
Työkalun pituusmitta
Kaikki ohjelmoidut ja näytettävät paikoitusarvot perustuvat työkalun
kärjen ja työkappaleen nollapisteen väliseen etäisyyteen. Tosin
järjestelmä tuntee sisäisesti vain työkalunpitimen (luistin)
absoluuttisen aseman. Jotta työkalun kärjen asema voitaisin määrittää
ja näyttää, MANUALplus tarvitsee mitat XWz ja ZWz (kuva yllä
oikealla).
Työkalukorjaukset
Työkalun terä kuluu lastuamisen aikana. Tämä kulumisen
huomioonottamiseksi ja korjaamiseksi MANUALplus muodostaa
korjausmitan. Korjausarvojen hallinta tapahtuu riippumatta
pituusmitoista. Järjestelmä lisää nämä mitat pituusmittoihin.
Nirkon sädekorjaus (SRK)
Sorvaustyökalujen terän kärjesssä on pyöristyssäde. Näin kartioiden,
viisteiden ja säteiden sorvauksessa syntyy epätarkkuuksia, jotka
MANUALplus kompensoi nirkon sädekorjauksella.
Ohjelmoidut liikepituudet perustuvat työkalun teoreettiseen
kärkipisteeseen S (kuva keskellä oikealla). Näinollen akselin suunnasta
poikkeavilla muodoilla esiintyy epätarkkuuksia.
SRK laskee uuden syöttöliikkeen radan, joka on samaetäisyyksinen,
jolloin virhe kompensoituu (kuva alla oikealla).
MANUALplus laskee SRK:n työkierto-ohjelmoinnissa.
Lastamistyökierroissa SRK huomioidaan kuitenkin DIN-ohjelmoinnin
puitteissa. Lisäksi DIN-ohjelmoinnissa voit kytkeä SRK:n päälle/pois,
kun työskentelet yksittäisliikkeillä.
28
1 Johdanto ja perusteet
1.6 Työkalun mitat
Jyrsimen sädekorjaus (FRK)
Jyrsintäkoneistuksessa jyrsimen ulkohalkaisija määrää muodon
toteutumisen. Ilman FRK-arvoa jyrsimen keskipiste on peruspisteenä.
FRK laskee uuden syöttöliikkeen, joka on samaetäisyyksinen, jolloin
virhe kompensoituu.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
29
Ohjeet käytölle
2.1 MANUALplus-kuvaruutu
2.1 MANUALplus-kuvaruutu
MANUALplus esittää näyttötiedot ikkunoissa. Jotkut
ikkunat ilmestyvät näytölle vain tarvittaessa, esim.
tietojen sisäänsyötön aikana.
Lisäksi näytöllä on käyttötaparivi ja
ohjelmanäppäinpalkki. Ohjelmanäppäinten
näyttökentät vastaavat kuvaruudulla alla olevia
ohjelmanäppäimiä.
Käytettävät ikkunat
„ Koneen näyttö
Paikoitusnäytöt, konetietojen ja koneen tilan näytöt,
jne.
„ Lista- ja ohjelmaikkuna
Ohjelma-, työkalu-, parametrilistat jne.
Kursorinäppäinten avulla voit„navigoida“ listojen
sisällä ja valita käsiteltävän listan elementit.
„ Valikkoikkuna
Valikkosymbolien näyttö. Tämä ikkuna on vain
kuvaruudun valikkovaiheessa.
„ Sisäänsyöttöikkuna
Työkiertoparametrien, ICP-elementtien, DINkäskyjen, jne. sisäänsyöttäminen. Voit syöttää
tietoja sisään, katsella, poistaa ja muuttaa olemassa
olevia tietoja. Tätä ikkunaa käytetään myös tietojen
näyttämiseen.
„ Apukuva
Apukuva antaa sisäänsyöttötietoja
(työkiertoparametrit, työalutiedot, jne.) koskevia
selityksiä. Soittonäppäimellä vaihdetaan apukuvia
ulko- ja sisäpuolisen koneistuksen välillä.
„ Simulaatioikkuna
Työkierrot, työkierto-ohjelmat ja DIN-ohjelmat
voidaan tarkastaa muotoleikkausten, simulaation ja
työkalun liikkeiden graafisen esityksen avulla.
„ ICP-muotoesitys
Muodon näyttö ICP-ohjelmoinnin aikana.
„ DIN-editointi-ikkuna
DIN-ohjelmien näyttö DIN-ohjelmoinnin aikana.
Tämä on päällekkäinen „koneen näytön“ kanssa.
„ Virheikkuna
Esiintyvien virheiden ja varoitusten näyttö.
32
2 Ohjeet käytölle
2.2 Käyttö, tietojen sisäänsyöttö
2.2 Käyttö, tietojen sisäänsyöttö
Käyttötavat
Kulloinkin aktiivisena oleva käyttötapa merkitään näytöllä.
MANUALplus erottelee seuraavat käyttötavat
„ Kone – alakäyttötavoilla:
„ Käsikäyttö (näyttö: „Kone“
„ Opettelu
„ Ohjelmanajo
„ Työkalunhallinta
„ Järjestely
Käyttötapa vaihdetaan prosessinäppäimellä. Näppäimen
ensimmäisellä painalluksella vaihdetaan „käyttötapariville“. Sen
jälkeen haluttu käyttötapa valitaan kursorinäppäimillä ja aktivoidaan
prosessinäppäimellä.
Prosessinäppäintä voidaan painaa vain, jos kyseisen
käyttötavan päävalikko on aktivoituna. Päävalikolle
päästään toimintonäppäimellä Takaisin tai
„valikkonäppäimellä“.
Valikon valinta
Numeronäppäimiä käytetään sekä valikon valintaan että tietojen
syöttöön. Tällöin valikot esitetään 9-kenttänä. Tämä kenttä vastaa
numeroryhmää, jossa numeronäppäimen sijainti on ratkaisee
näppäimen merkityksen. Toiminnot, työkierrot, työkalut jne. esitellään
symbolien mukaan. Valikon alarivillä esitetään valitun valikkokohteen
merkitys.
Paina joko vastaavaa numeronäppäintä tai valitse symbolit
kursorinäppäinten avulla ja paina „Enter“.
Ohjelmanäppäimet
„ Joissakin järjestelmätoiminnoissa ohjelmanäppäinten valinta on
moniportainen.
„ Tietyt toimintonäppäimet toimivat kuten „keinukytkin“. Kyseinen
tapa on päällekytkettynä (aktivoitu), kun vastaavassa kentässä lukee
„aktiivinen“ (väritausta). Asetus pysyy voimassa niin kauan, kunnes
toiminto kytketään pois päältä.
„ Toiminnot, kuten Vastaanota asema korvaavat manuaalisen
arvojen sisäänsyötön. Tiedot kirjoitetaan vastaaviin
sisäänsyöttökenttiin.
„ Tietojen sisäänsyöttö päätetään painamalla ohjelmanäppäintä
Tallenna tai Sisäänsyöttö valmis.
„ Toimintonäppäimellä Takaisin siirrytään käyttöportaikossa
takaisinpäin.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
33
2.2 Käyttö, tietojen sisäänsyöttö
Tietojen syöttö
Sisäänsyöttöikkunat sisältävät useampia sisäänsyöttökenttiä.
Kursori paikoitetan sisäänsyöttökenttään „nuolinäppäinten ylös/alas“
avulla. Ikkunan alarivillä esitetään valitun kentän merkitys.
Aseta kursori haluttuun sisäänsyöttökenttään ja syötä tiedot sisään.
Aiemmat tiedot ylikirjoitetaan. Sisäänsyöttökentän sisällä kursoria
liikutetaan haluttuun kohtaan „nuolinäppäimillä vasen/oikea“ joko
olemassa olevan merkin poistamiseksi tai merkin lisäämiseksi.
Sisäänsyöttökentän tietojen syöttö päätetään nuolinäppäimillä „nuoli
ylös/alas“ tai näppäimellä „Enter“.
Jos sisäänsyöttökenttien lukumäärä ylittää ikkunan kapasiteetin,
käytetään toista sisäänsyöttöikkunaa. Tämän tunnistaa symbolista
määrittelyikkunan alarivillä. Näppäimillä „Sivu eteen/taakse“
vaihdetaan kahden sisäänsyöttökentän välillä.
Painettaessa Sisäänsyöttö valmis tai Tallenna
sisäänsyötetyt/muutetut tiedot otetaan vastaan – näppäin
Takaisin hylkää sisäänsyötöt tai muutokset.
Listan toimenpiteet
Työkierto-ohjelmat, DIN-ohjelmat, työkalulistat jne. esitetään listan
muodossa. „Navigoi“ kursorinäppäinten avulla listan sisällä joko
katsellaksesi tietoja tai valitaksesi elementin toimenpiteitä varten,
esim. poisto, kopiointi, muutos, jne.
34
2 Ohjeet käytölle
2.2 Käyttö, tietojen sisäänsyöttö
Aakkosnäppäimistö
Ohjelmakuvaukset, työkalukuvaukset, kommentit,
jne. määritellään näytön päälle tulevan
aakkosnumeerisen näppäimistön avulla. Sisäänsyötö
tapahtuu valitsemalla haluttu merkki
kursorinäppäimellä ja painamalla „Enter“. Isot ja
pienet kirjaimet vaihdetaan kentän „Shift“ avulla.
Jos haluat korjata tai täydentää olemassa olevaa
tekstiä, sijoita kursori haluamaasi kohtaan. Paina ja
pidä painettuna näppäintä „Nuoli ylös“, kunnes
kursori on sisäänsyöttörivillä. Etsi sen jälkeen
nuolinäppäimillä „vasen/oikea“ se kohta, jossa
täydennät, poistat tai muutat tekstiä.
Näppäimellä „INS“ (aakkosnäppäimistöllä) asetetaan,
tuleeko merkki lisätä vai ylikirjoittaa.
„Lisäyskytkimen“ (insert = suomeksi lisätä ) asetus
näytetään sisäänsyöttörivin alapuolella.
Numerot syötetään sisään edelleenkin
tiedonsyöttönäppäimistöllä.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
35
2.3 Virheilmoitukset
2.3 Virheilmoitukset
Virheilmoitusten muoto ja esiintyminen riippuu
kulloinkin käynnissä olevasta käyttötilanteesta.
Suorat virheilmoitukset
MANUALplus käyttää suoria virheilmoituksia tai
varoituksia, jos niiden korjaaminen heti on mahdollista
(esimerkki: työkiertoparametrin sisäänsyöttöarvo on
sallitun rajan ulkopuolella). Viesti kuitataan painamalla
„Enter“ ja korjaamalla virhe (kuva alla oikealla).
Suorien virheilmoitusten informaatio:
„ Virheen kuvaus kertoo tapahtuneesta virheestä.
„ Virheen numero on ilmoitettava kaikissa
yhteydenotoissa valmistajan kanssa.
„ Kellonaika ilmoittaa, milloin kyseinen virhe on
tapahtunut.
Symbolien merkitys
Varoitus: Ohjelman kulku/käyttö jatkuu.
MANUALplus osoittaa sinulle „ongelman“.
Virhe: Ohjelman kulku/käyttö pysähtyy. Sinun on
korjattava virhe, ennenkuin töitä voidaan jatkaa.
Virhenäyttö
Jos järjestelmän käynistyksen aikana, käytön aikana
tai ohjelmankulun alikana esiintyy virhe/viesti, se
tallennetaan muistiin ja ilmoitetaan virheen symbolilla
(otsikkorivillä vasemmalla). Avaa virheikkuna infonäppäimellä katsoaksesi virhettä koskevan viestin.
Jos virheitä on esiintynyt enemmän kuin
virheikkunassa voidaan näyttää, selaa hälytysnäyttöjä
kursorinäppäinten ja „sivunäppäinten“ avulla.
36
2 Ohjeet käytölle
2.3 Virheilmoitukset
Virheilmoituksen poisto
„Backspace-näppäimellä“ poistetaan se virheilmoitus, jonka kohdalla
kursori sijaitsee ja „Clear-näppäimellä“ poistetaan kaikki
virheilmoitukset.
Virheen symboli pysyy otsikkorivillä niin kauan, kun kaikki virheet on
poistettu.
Virheikkunasta poistutaan näppäimellä Takaisin, jolloin
virheilmoituksia ei poisteta.
Virheilmoitusten informaatio:
„ Virheen kuvaus kertoo tapahtuneesta virheestä.
„ Virheen numero, tason määrittely (D-taso, K-taso) ja „BA-no.“ on
ilmoitettava kaikissa yhteydenotoissa valmistajan kanssa.
„ Kellonaika ilmoittaa, milloin kyseinen virhe on tapahtunut.
„ Virheen luokka ilmoitetaan kehystetyssä kentässä (yllä viestin
vasemmalla puolella). Jos tätä kenttää ei ole esillä, on kysymyksessä
„varoitus“.
„ Tausta: Tämä viesti on tarkoitettu vain tiedoksi tai on esiintynyt
vain „pienempi“ virhe.
„ Lopetus: Käynnissä oleva toimenpide (toteutus, työkierto,
liikekäsky jne.) on keskeytetty. Töitä voidaan jatkaa, kun virhe on
poistettu.
„ Hätäseis: Virheen luonteen takia kaikki liikkeet pysäytetään ja
työkierto-ohjelman tai DIN-ohjleman toteutus keskeytetään. Töitä
voidaan jatkaa, kun virhe on poistettu.
„ Nollaus: Virheen luonteen takia kaikki liikkeet pysäytetään ja
työkierto-ohjelman tai DIN-ohjleman toteutus keskeytetään. Kytke
järjestelmä hetkeksi pois päältä ja käynnistä sitten uudelleen. Ota
yhteys koneen toimittajaan, jos virhe toistuu.
Järjestelmävirhe, sisäinen virhe
Jos poikkeuksellisesti tapahtuu järjestelmävirhe tai sisäinen virhe,
kirjoita ylös kaikki viestin sisältämät tiedot ja ota yhteys koneen
toimittajaan. Tätä virhettä ei voi poistaa. Katkaise ohjauksen
virransyöttö ja käynnistä se uudelleen.
PLC-virhe, PLC-tilanäyttö
Ohjelmanäppäimillä PLC-diagnoosi ja CNC-diagnoosi vaihdetaan
näyttöä virhenäytön ja PLC-ikkunan välillä.
PLC-ikkunaa käytetään PLC-viestien ja PLC-diagnoosien
näyttämiseen. Tätä koskeva informaatio löytyy koneen käyttöohjeista.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
37
2.3 Virheilmoitukset
Varoitukset simuloinnin aikana
Ongelmat, jotka voidaan tunnistaa simulaation,
työkierto-ohjelman tai DIN-ohjelman aikana,
MANUALplus ilmoittaa äärimmäisenä vasemmalla
olevassa ikkunassa (Katso kuvaa alla oikealla). Nämä
viestit kutsutaan näytölle ohjelmanäppäimellä.
38
2 Ohjeet käytölle
2.4 Käsitteiden selitykset
2.4 Käsitteiden selitykset
„ Kursori: Listoissa tai tietojen sisäänsyötössä listan elementtiä,
sisäänsyöttökenttää tai merkkiä näytetään osoittimella. Tätä
„osoitinta„ kutsutaan kursoriksi. Sisäänsyötöt tai toimenpiteet,
kuten kopiointi, poisto, uuden elementin sijoitus jne. perustuvat
hetkelliseen kursorin sijaintikohtaan.
„ Kursorinäppäimet: Kursoria liikutetaan „nuolinäppäimillä“ ja
näppäimillä „Sivu eteen/Sivu taakse“.
„ Sivunäppäimet: Näppäimiä „Sivu eteen/Sivu taakse“ kutsutaan
„sivunäppäimiksi“ (page = sivu englanniksi).
„ Navigointi: Listojen ja sisäänsyöttökenttien sisäpuolella kursoria
siirretään tiettyyn asemaan katselua, muutosta, täydennystä tai
poistoa varten. Lista „navigoidaan“ läpi.
„ Aktiivinen/ei-aktiivinen ikkuna, toiminnot, valikkopisteet: Vain
yksi näytöllä esitettävistä ikkunoista on kulloinkin aktiivinen. Se
tarkoittaa, että näppäilytoimenpiteet vaikuttavat aktiivisessa
ikkunassa. Aktiivisessa ikkunassa on värillinen otsikkopalkki. Eiaktiivisissa ikkunoissa otsikkopalkki näytetään „haaleana“.
Ei-aktiiviset toiminto- tai valikkonäppäimet esitellään kulloinkin
„haaleana“.
„ Valikko, valikkonäppäin: MANUALplus esittää toiminnot ja
toimintoryhmät 9-kentässä. Tätä kenttää kutsutaan „valikoksi“.
Jokainen yksittäinen symboli on „valikkonäppäin“.
„ Editointi: Parametrien, käskyjen jne. muuttamista, täydentämistä,
poistamista ohjelman, työkalutietojen tai parametrien sisällä
kutsutaan „editoinniksi“.
„ Oletusarvo: Kun työkiertoparametri, DIN-käskyparametri esitetään
näytöllä, sille on merkitty etukäteisarvo, jotka kutsutaan
„oletusarvoksi“. Tämä arvo pätee, jos parametria ei syötetä sisään.
„ Tavu: Muistilevyjen kapasiteetti ilmoitetaan „tavuina“. Koska
MANUALplus on varustettu kiintolevyllä, voidaan myös ohjelman
pituudet ilmaista tavuina.
„ Tiedostotunnus: Tiedostonimet käsittävät varsinaisen „nimen“ ja
„tunnuksen“. Nimi ja tiedostotunnus erotetaan pisteellä „.“.
Tunnuksella ilmoitetaan tiedoston tyyppi. Esimerkit:
„ „*.NC“DIN-ohjelmat
„ „*.NCS“DIN-aliohjelmat (DIN-makrot)
„ „*.MAS“Koneparametrit
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
39
Konekäyttötapa
41
3 Konekäyttötapa
3.1 Konekäyttötapa
3.1 Konekäyttötapa
Konekäyttötapa käsittää toiminnot asetuksia, työkappaleiden
koneistamista sekä työkierto- ja DIN-ohjelmien laadintaa varten.
„ Koneen asetus
Valmistelevat työt, kuten akseliarvojen asetus (työkappaleen
nollapisteen asetus), työkalujen mittaus tai suojavyöhykkeen asetus
„ Käsikäyttö
Työkappaleen valmistus käsikäytöllä (manuaalisesti) tai
puoliautomaattisesti
„ Opetuskäyttö
Uuden työkierto-ohjelman „(sisään)opetus“, olemassa olevan
ohjelman muutos, työkierron graafinen testaus
„ DIN-ohjelmointi
DIN-ohjelmien luominen, muuttaminen, poistaminen
„ Ohjelmanajo
Olemassa olevien työkierto- tai DIN-ohjelmien graafinen
testaaminen ja käyttäminen työkappaleen valmistamiseen
Konventionaalisten sorvien tapaan voit ohjata akseliliikkeitä käsipyörillä
tai nykäyssyöttöliikkeillä ja valmistaa näin työkappaleen. Yleisesti on
edullista käyttää MANUALplus-työkiertoja.
Työkiertoon etukäteen ohjelmoitu työvaihe. Se voi siis olla yksittäinen
lastunpoistoliike tai monimutkainen koneistustapahtuma kuten
kierteen lastuamisprosessi. Mutta se on joka tapauksessa aina
täydellisenä toteutettava työvaihe. Työkierrossa määritellään
koneistus muutamien parametrien asetuksella.
„Käsikäytössä“ työkiertoja ei tallenneta. „Opetuskäytössä“ jokainen
työvaihe suoritetaan työkiertojen avulla, kootaan yhteen työkiertoohjelmaan ja tallennetaan muistiin. Tämän jälkeen työkierto-ohjelma
on käytettävissä kappaleen valmistukseen „ohjelmanajolla“.
ICP-ohjelmoinnissa määritellään haluttuja muotoja lineaaristen/
ympyrämäisten muotoelementtien ja päällekkäiselementtien (viisteet,
pyöristykset, vapaapistot) avulla. Muotokuvaukset liitetään ICPtyökiertoihin (Katso “ICP-muodot” sivulla 242).
DIN-ohjelmoinnissa käytettäviä käskyjä ovat yksinkertaiset
akseliliikkeet, DIN-työkierrot monimutkaisille lastuamistehtäville,
kytkentätoiminnot, matemaattiset laskutehtävät ja
muuttujaohjelmointi.
Voit laatia joko „yksittäisiä“ ohjelmia, jotka sisältävät kytkentä- ja
liikekäskyjä ja suorittaa ne ohjelmanajon käyttötavalla tai voit laatia
DIN-makroja, jotka yhdistetään työkiertoon. DIN-makroissa
käytettävät käskyt riippuvat tehtävän luonteesta. DIN-makroissa voit
käyttää myös täydellisiä käskysarjoja.
Työkierto-ohjelmat voidaan muuntaa DIN-ohjelmiksi. Näin voit käyttää
hyväksesi yksinkertaisen työkierto-ohjelmoinnin etuja ja optimoida tai
täydentää NC-ohjelmaa „DIN-konvertoinnin“ jälkeen.
42
3 Konekäyttötapa
3.2 Päälle- ja poiskytkentä
3.2 Päälle- ja poiskytkentä
Päällekytkentä
MANUALplus näyttää otsikkorivillä
järjestelmäkäynnistyksen yksittäisiä vaiheita. Kun
kaikki testit ja alustukset on tehty, aktivoidaan
konekäyttötapa. Työkalunäyttö esittää viimeksi
käytettyä työkalua. Koneessa suoritettavan
referenssiinajon tarpeellisuus riippuu mittauslaitteen
tyypistä.
Järjestelmäkäynnistyksen aikana esiintyvät virheet
ilmoitetaan virhesymbolilla. Kun järjestelmä on
käyttövalmis, voit tarkastaa nämä virheilmoitukset
(katso “Virheilmoitukset” sivulla 36).
MANUALplus lähtee siitä, että
järjestelmäkäynnistyksessä koneeseen on
kiinnitetty viimeksi käytössä ollut työkalu.
Jos näin ei todellisuudessa ole tilanne,
määrittele koneeseen työkalunvaihdon
avulla uusi työkalu.
Referenssiinajo
Referenssiinajo
Valitse X-referenssi
Valitse Z-referenssi
Käynnistä työkierto – akselit ajavat
referenssipisteisiin.
MANUALplus aktivoi paikoitusnäytön ja vaihtaa
valikon ja ohjelmanäppäinpalkin „päävalikolle“.
Referenssiinajo riippuu mittauslaitteesta:
„ EnDat-anturi: Referenssiinajoa ei tarvita
„ Välimatkakoodattu anturi: Akseliasemat
määritetään lyhimmän referenssiinajomatkan
mukaan.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
43
3.2 Päälle- ja poiskytkentä
„ Standardianturi: Akselit ajavat tunnettuun koneen kiinteään
pisteeseen. Referenssipisteeseen ajettaessa ohjaus vastaanottaa
signaalin. Koska järjestelmä tietää etäisyyden koneen kiinteään
nollapisteeseen, voidaan akseliasemat paikantaa.
„ Jos haluat ajaa akselit X ja Z yksittäin referensseihinsä,
tapahtuu liike yksinomaan X- tai Z-suunnassa.
EnDat-anturin valvonta
EnDat-antureilla ohjaus tallentaa akseliasemat muistiin koneen
poiskytkennän yhteydessä. Päällekytkennän yhteydessä
MANUALplus vertaa kunkin akselin päälle- ja poiskytkentähetken
paikoitusasemia toisiinsa.
Jos niissä havaitaan eroja, ilmestyy seuraavat viestit:
„ „Akseleita on liikutettu koneen poiskytkennän jälkeen.“
Tarkasta ja vahvista hetkellisasema, jos akselia on todellakin
liikutettu.
„ „Akselin tallennettu anturiasema ei ole voimassa.“
Tämä viesti on paikallaan, kun ohjaus käynnistetään ensimmäisen
kerran tai kun anturi tai muu ohjauksen olennainen komponentti on
vaihdettu.
„ „Parametria on muutettu. Akselin tallennettu anturiasema ei ole
voimassa.“
Tämä viesti on paikallaan, kun konfigurointiparametria on muutettu.
Yllä esitettyjen viestien ilmestymisen syynä voi olla myös anturissa tai
ohjauksessa esiintyvä vika. Jos ongelma toistuu, ota yhteys koneen
valmistajan edustajaan.
44
3 Konekäyttötapa
3.2 Päälle- ja poiskytkentä
Poiskytkentä
Asianmukainen poiskytkeytyminen
merkitään virhelokitiedostoon.
Poiskytkentä
Käyttötavan „Kone“ päätason asetus
Paina ohjelmanäppäintä
Poiskytkentä
MANUALplus kysyy varmuuden vuoksi, haluatko
todella lopettaa käytön.
„Enter“ päättää käytön
Odota, kunnes MANUALplus pyytää kytkemään
koneen pois päältä.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
45
3.3 Konetiedot
3.3 Konetiedot
Konetietojen näyttö ja sisäänsyöttö
Käsikäytöllä määritellään konetiedot työkalu, karan
kierrosluku ja syöttöarvo määrittelyikkunassa „T, S, F
asetus“. Työkierto- ja DIN-ohjelmissa konetiedot ovat
osa työkiertoparametreja tai NC-ohjelmaa.
Toiminnossa „T, S, F asetus“ määritellään vielä lisäksi
„maksimikierrosluku“ ja suunnatun pysäytyksen
„suuntauskulma“.
Voit tallentaa lastuamistietoja (karan kierrosluku,
syöttöarvo) yhdessä työkalutietojen kanssa ja
vastaanottaa ne toimintonäppäimellä S, F työkalusta
(katso “Työkalutiedot – Lisäparametrit” sivulla 426).
Konetietojen näyttö
Konetietojen näyttö voidaan haluttaessa
konfiguroida. Sen lisäksi näyttö voi
poiketa tässä kuvatusta esityksestä.
Konetietojen sisäänsyöttö
Valitse „S, F, T asetus“ (mahdollinen
vain käsikäytöllä)
Konetietojen näytön elementit
Paikoitusnäyttö X, Z: Työkalun kärjen ja työkappaleen nollapisteen
välinen etäisyys
Parametrin sisäänsyöttö
„ Akselikirjain valkoinen: ei „vapautusta“
Paikoitusnäyttö C: C-akselin asema
Päätä tietojen sisäänsyöttö
„ Tyhjä kenttä: C-akseli ei ole aktiivinen
„ Akselikirjain valkoinen: ei „vapautusta“
Loppumatkan näyttö X, Z, C: Hetkellisaseman ja toteutettavana
olevan liikekäskyn loppuaseman välinen ero.
Loppumatkan näyttö Z ja suojavyöhyketila: Loppumatkan
näyttö ja suojavyöhykevalvonnan tilan näyttö.
Karan kuormitus: Pääkaran moottorin kuormitus nimellisen
vääntömomentin suhteen
Karan kuormitus ja maksimikierrosluku: Pääkaran moottorin
kuormitus ja voimassa olevan maksimikierrosluvunlisänäyttö.
46
3 Konekäyttötapa
3.3 Konetiedot
Konetietojen näytön elementit
T-näyttö
„ Käytettävä työkalun T-numero
„ Työkalukorjausarvo
„ „T“ väritaustalla: „peilattu koneistus“ aktivoitu
S-näyttö
„ Karan tilan symboli
„ Ylempi kenttä: ohjelmoitu arvo
„ Alempi kenttä: Syöttöarvon muunnoksen asetus ja todellinen
pyörimisnopeus – asemansäädöllä (M19): karan asema
„ Vaihdeaskel (pieni luku „S“:n jälkeen)
„ „S“ väritaustalla: näyttö pätee pyörivällä työkalulla
F-näyttö
„ Työkiertotilan symboli
„ Ylempi kenttä: ohjelmoitu arvo
„ Alempi kenttä: Syöttöarvon muunnoksen asetus ja todellinen
syöttöarvo
Työkalukutsu
T on työkalutietojen määrittelyn tunnuskirjain.
Tunnuskirjaimen „T“ jälkeen tulee käytettävästä
työkalunpitimestä riippuen 2 tai 4 numeroa.
Ohjelmanäppäimet toiminnolla „T, S, F asetus“
Katso: “Työkalukorjaukset” sivulla 58
„ Yksi työkalunpidin (esimerkki: monikiinnitin):
Kutsu: „Tdd“
„ Useampi työkalunpidin (Esimerkki: revolveri):
Kutsu: „Tddpp“
Katso: “Työkalujen asetus” sivulla 54
„ dd: Työkalutiedoston sijainti (työkalulista)
„ pp: Teränpitimen sijainti (revolveriasema)
„Työkalulistan“ kutsu – T-numeron vastaanotto
työkalulistasta mahdollinen
Syötä käsikäytöllä T-numero kohtaan „T, S, F asetus“
– opetuskäytöllä „T“ on työkiertoparametri.
Karan kierrosluvun ja syöttöarvon vastaanotto
työkalutiedoista.
Pyörivät työkalut
„ Pyörivä työkalu määritellään työkalukuvauksessa.
„ Pyörivillä työkaluilla näytettävät karatiedostot
perustuvat työkaluun.
„ Seuraava sisäänsyöttöparametri koskee karaa 1, jos
pyörivät työkalu on aktiivinen:
„ Karan kierrosluku/vakio lastuamisnopeus
„ Maksimikierrosluku
„ Kierrossyöttöarvo määrittelyllä „S, F, T asetus“.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
Päällä: Minuuttisyöttöarvo (mm/min)
Pois: Kierrossyöttöarvo (mm/r)
Päällä: Karan vakiokierrosluku (r/min)
Pois: Vakio lastuamisnopeus (m/min)
47
3.3 Konetiedot
„ Pyörivillä työkaluilla karan kierrosluku ja kierroslukuraja
perustuvat työkaluun.
„ Katso koneen ohjekirjasta, voiko pyöriviä työkaluja
käyttää kierrossyöttötavalla.
Työkalut useammilla terillä
Kun erikoistyökalussa on useampia lastuavia teriä, tällöin pätevät
erilaiset työkaluparametrit (asetusmitat, terän säteet, jne.) Näille
työkaluille määritellään useampia työkalutietueita. 4numeropaikkaisessa T-ohjelmoinnissa (Tddpp) erikoistyökalun toista
terää varten ohjelmoidaan uusi „dd“ ja sama „pp“.
Työkalut erilaisilla neljäkkäillä
Esimerkki: Sinun sorvissasi „päätyökalunpidin“ on
pyörintäkeskipisteen edessä (standardineljäkäs). Pyörintäkeskipisteen
takana on „lisätyökalunpidin“.
MANUALplus-ohjauksen konfiguroinnissa jokaiselle työkalunpitimelle
määritellään erikseen, tuleeko X-mitta ja kaarevien muotojen
kiertosuunta peilata vai ei. Tässä esimerkissä lisätyökalunpitimen
määreenä on „peilaus“
Tällä periaatteella ohjelmoidaan kaikki koneistukset „normaalisti“ –
riippumatta siitä, mitä työkalunpitimiä koneistus suorittaa.
Simulaatiossa kaikki koneistukset ovat aina „standardineljäkkäässä“.
Sitä vastoin työkalut kuvataan ja mitoitetaan „standardineljäkkäille“ –
myös silloin, kun niitä käytetään „lisätyökalunpitimessä“.
Peilaus huomoidaan vasta työkappaleen koneistuksessa, jos todellakin
käytetään „lisätyökalunpidintä“.
Syöttöarvo
„F“ on syöttöarvon määrittelyn tunnuskirjain. Ohjelmanäppäimen
Minuuttisyöttö asetuksesta riippuen sisäänsyöttö tapahtuu:
Syöttösymboli (F-näyttö)
Symboli
„ millimetreinä per karan kierros (kierrossyöttöarvo)
„ millimetreinä per minuutti (minuuttisyöttöarvo).
Tila „Työkierto käyntiin“
Työkierron tai ohjelman suoritus
aktivoitu
Näytöllä mittayksikön yhteydessä esitetään, minkä
syöttöarvoasetuksen mukaan työskentely tapahtuu.
Tila „Työkierto pois“
Ei työkierron tai ohjelman suoritusta
Syöttöarvo muutetaan syöttöarvon säätimellä (syötön muunnos)
(Alue: 0% ... 150%).
48
3 Konekäyttötapa
3.3 Konetiedot
Kara
„S“ on karan tietojen tunnuskirjain. Ohjelmanäppäimen Vakio
kierrosluku asetuksesta riippuen sisäänsyöttö tapahtuu:
„ kierroksina per minuutti (vakio kierrosluku)
„ metreinä per minuutti (vakio lastuamisnopeus)
Karan symboli (S-näyttö)
Karan pyörintäsuunta M3
Kierrosluku rajoitetaan maksimikierrosluvulla. Kierroslukurajoitus
määritellään toiminnossa „S, F, T asetus“, koneparametrissa 805/855
tai DIN-ohjelmoinnin käskyllä G26.
Karan pyörintäsuunta M4
Kierroslukurajoitus on voimassa niin kauan, kunnes se korvataan
uudella kierroslukurajoituksella.
Kara pysähtynyt
Kierroslukua voidaan muuttaa kierroslukusäätimellä (karan muunnos)
(Alue: 50% ... 150%).
Symboli
Kara on asemansäädössä (M19)
Osoitetunnuksen „S“ jälkeinen ensimmäinen numero ilmoittaa
vaihdeporrasta.
„ Vakion lastuamisnopeuden aikana MANUALplus laskee
karan pyörintänopeutta työkalun kärjen aseman
mukaan. Pienillä lastuamishalkaisijoilla karan kierrosluku
suurenee, mutta ei ylitä „maksimikierroslukua“.
„ Karan symbolit esittävät pyörintäsuuntaa käyttäjän
kohdalta katsottuna, kun käyttäjä seisoo koneen edessä
ja katsoo karaan päin.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
49
3.4 Koneen asetus
3.4 Koneen asetus
Riippumatta siitä, koneistetaanko työkappale käsin vai
automaattisesti, kone on „valmisteltava“. Tätä varten on
käsikäyttötavalla valikkokohteen „Asetus“ alla seuraavat toiminnot:
„ Akseliarvojen asetus (työkappaleen nollapisteen määrittely)
„ Suojavyöhykkeen asetus
„ Työkalunvaihtoaseman asetus
„ C-akseliarvon asetus
Työkappaleen nollapisteen määrittely
Valitse „Asetus“
„Valitse “Akseliarvojen asetus“
Aja kosketus työkappaleen nollapisteeseen (tasopinta)
Määrittele kosketusasemaksi „työkappaleen
nollapiste Z“
Syötä sisään etäisyys työkalusta työkappaleen nollapisteeseen
„Mittauspistekoordinaatiksi Z“
MANUALplus laskee „työkappaleen nollapisteen Z“
Koneen nollapiste Z = Työkappaleen nollapiste Z
(Siirto = 0)
Koneen nollapiste X = Työkappaleen nollapiste X
(Siirto = 0)
MANUALplus näyttää apukuvassa koneen nollapisteen ja
työkappaleen nollapisteen välistä etäisyyttä (kutsutaan myös nimellä
„Siirto“).
Työkappaleen nollapisteen muutos saa aikaan uudet näyttöarvot.
Jos haluat muuttaa työkappaleen nollapisteen X-asemaa,
syötä halkaisijan arvo kenttään „Mittauspistekoordinaatti
X“. Apukuvassa näytetään „koneen nollapisteen X ja
työkappaleen nollapisteen välistä etäisyyttä“ sädemittana.
50
3 Konekäyttötapa
3.4 Koneen asetus
Suojavyöhykkeen asetus
MANUALplus testaa jokaisella liikekäskyllä, että +suojavyöhykkeelle+
ei mennä (suunnassa -Z). Jos näin käy, liike pysähtyy ja annetaan
virheilmoitus.
Apukuva osoittaa suojavyöhykkeen hetkellistä asetusta:
„ Etäisyys koneen nollapisteestä suojavyöhykkeelle
„ „–99999.000“ tarkoittaa: Suojavyöhykettä (suunnassa –Z) ei valvota
Suojavyöhykkeen asetus/Valvonnan poiskytkentä
Valitse „Asetus“
Valitse „Suojavyöhykkeen asetus“
Aja „suojavyöhykkeelle“ nykäyssyöttöpainikkeilla tai käsipyörällä
määrittelee tämän aseman suojavyöhykkeeksi
Syötä sisään suojavyöhykkeen asema työkappaleen nollapisteen
suhteen (kenttä: „Mittauspistekoordinaatti –Z“)
vastaanottaa sisäänsyötetyn aseman
suojavyöhykkeeksi
Suojavyöhykevalvonnan poiskytkentä
Suojavyöhyketilan näyttö
Suojavyöhyketila
Koneen näytön näyttöelementti 9 esittää suojavyöhykevalvonnan
hetkellistä tilaa (katso “Konfigurointiparametrit” sivulla 435 –
Ohjausparametri 301).
Suojavyöhykevalvonta aktiivinen
„ Kun sisäänsyöttöikkuna „Suojavyöhykkeen asetus“ on
auki, suojavyöhykevalvonta ei ole voimassa.
„ DIN-ohjelmoinnissa voidaan suojavyöhykevalvonta
kytkeä pois päältä koodilla M417 ja uudelleen päälle
koodilla M418
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
Symboli
Suojavyöhykevalvonta ei aktiivinen
51
3.4 Koneen asetus
Työkalunvaihtopisteen asetus
Työkierrolla „Ajo työkalunvaihtopisteeseen“ tai DIN-käskyllä „G14“
ajetaan luistit „työkalunvaihtopisteeseen“. Tämän aseman tulee olla
niin etäällä työkappaleesta, että työkalut voidaan vaihtaa ilman
ongelmia.
Työkalunvaihtoaseman asetus
Valitse „Asetus“
Valitse „Työkalunvaihtopiste“
Ajo työkalunvaihtopisteeseen
Aja „työkalunvaihtoasemaan“ nykäyssyöttöpainikkeilla tai
käsipyörällä.
määrittelee tämän aseman työkalunvaihtopisteeksi
Työkalunvaihtopisteen koordinaatit syötetään sisään ja
näytetään koneen nollapisteen ja työkalunpitimen
peruspisteen välisenä etäisyytenä. Koska näitä arvoja ei
näytetä, on suositeltavaa ajaa työkalunvaihtopisteeseen ja
määritellä parametri Vastaanota asema.
52
3 Konekäyttötapa
3.4 Koneen asetus
C-akseliarvon asetus
C-akseli voidaan asettaa seuraavasti:
C-akselin nollapisteen asetus
Valitse „Asetus“
Valitse „C-akseliarvon asetus“
C-akselin paikoitus
Määrittele asema „C-akselin nollapisteeksi“
Syötä sisään „Nollapistesiirto C-akselilla“
Vastaanota sisäänsyöttö – MANUALplus laskee
„työkappaleen nollapisteen Z“
Poista nollapistesiirto C-akselilla
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
53
3.5 Työkalujen asetus
3.5 Työkalujen asetus
MANUALplus tukee työkalujen mittausta hipaisukosketuksessa, joko
kosketuspäällä tai mittausoptiikan avulla. Aseta mittaustoimenpide
koneparametrissa 6.
Mitatuilla työkaluilla asetusmitta syötetään sisään „työkalunhallinnan
käyttötavalla“.
Työkalumittojen määritys hipaisukosketuksella
Syötä mitattavan työkalun tiedot työkalutaulukkoon (katso
“Työkalutiedot” sivulla 418)
Aseta mitattava työkalu karaan ja syötä sisään sen Tnumero valikolla „Aseta S, F, T“.
Pyöritä tasolaikkaa ja määrittele tämä asema työkappaleen
nollapisteeksi.
Palaa takaisin valikolle „S, F, T asetus“, kiinnitä
mitattava työkalu paikalleen ja syötä sisään sen Tnumero.
Aktivoi työkalun mittaus
Hipaise tasolaikkaa. Syötä „0“ kenttään „Mittauspistekoordinaatti Z“
(työkappaleen nollapiste)
Tallenna työkalumitta (korjausarvo poistuu)
Käännä mittaushalkaisijaa. Syötä halkaisijan arvo kenttään
„Mittauspistekoordinaatti X”
Tallenna työkalumitta (korjausarvo poistuu)
Syötä sisään terän nirkon säde
Vastaanota nirkon säteen arvo työkalutaulukkoon
54
3 Konekäyttötapa
3.5 Työkalujen asetus
Työkalujen mitat voidaan määrittää erilaisilla menetelmillä.
Seuraavaksi kuvattavilla menetelmillä mitataan työkalujen pituudet
mitattavan työkalun suhteen.
Apukuvat esittävät työkalun mittojen yksityiskohtia
työkalun tyypistä ja työkalun suuntauksesta riippuen.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
55
3.5 Työkalujen asetus
Työkalun mittojen määritys mittapään avulla
Syötä mitattavan työkalun tiedot työkalutaulukkoon (katso
“Työkalutiedot” sivulla 418)
Aseta mitattava työkalu karaan ja syötä sisään sen Tnumero valikolla „Aseta S, F, T“.
Aktivoi työkalun mittaus
Esipaikoita työkalun ensimmäistä mittaussuuntaa varten
Paina mittaussuuntaa vastaavaa ohjelmanäppäintä
(esimerkiksi Z-suunta)
Käynnistä työkierto – työkalu ajaa mittaussuuntaan.
Kun mittauspää vapautetaan, asetusmitta
määritetään ja tallennetaan. Korjausarvo poistetaan.
Esipaikoita työkalun toista mittaussuuntaa varten
Paina mittaussuuntaa vastaavaa ohjelmanäppäintä
(esimerkiksi X-suunta)
Käynnistä työkierto – työkalu ajaa mittaussuuntaan.
Kun mittauspää vapautetaan, asetusmitta
määritetään ja tallennetaan. Korjausarvo poistetaan.
Syötä sisään terän nirkon säde
Vastaanota nirkon säteen arvo työkalutaulukkoon
56
3 Konekäyttötapa
3.5 Työkalujen asetus
Työkalun mittojen määritys mittausoptiikan avulla
Syötä mitattavan työkalun tiedot työkalutaulukkoon (katso
“Työkalutiedot” sivulla 418)
Aseta mitattava työkalu karaan ja syötä sisään sen Tnumero valikolla „Aseta S, F, T“.
Aktivoi työkalun mittaus
Paikoita työkalu käsisuuntapainikkeiden tai käsipyörän avulla
mittausoptiikan hiusristikkoon
Tallenna työkalumitta Z (korjausarvo poistuu)
Tallenna työkalumitta X (korjausarvo poistuu)
Syötä sisään terän nirkon säde
Vastaanota nirkon säteen arvo työkalutaulukkoon
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
57
3.5 Työkalujen asetus
Työkalukorjaukset
Työkalukorjaukset X ja Z sekä pistotyökaluilla „erikoiskorjaus“
kompensoivat terän kulumista.
Korjausarvo ei saa olla suurempi kuin 99 mm.
Työkalukorjauksen määrittely
Valitse „S, F, T asetus“ (mahdollinen vain
käsikäytöllä)
Paina Työkalukorjaus
Valitse X-korj. työkalulle
Määritä korjausarvo käsipyörällä – näyttö seuraa
loppumatkan näyttökentässä
Vastaanota nirkon säteen arvo „työkalutaulukkoon“
T-näyttö esittää uutta korjausarvoa
Loppumatkan näyttöpoistuu.
Toista toimenpiteet „työkalukorjaukselle Z“ ja „erikoiskorjaukselle“.
Työkalukorjauksen poisto
Valitse „S, F, T asetus“ (mahdollinen vain
käsikäytöllä)
Valitse Työkalukorjaus
poistaa sisäänsyötetyn korjausarvon X
Toista toimenpiteet „työkalukorjaukselle Z“ ja „erikoiskorjaukselle“.
58
3 Konekäyttötapa
3.5 Työkalujen asetus
Työkalun kestoaikavalvonta
MANUALplus valvoo – haluttaessa – työkalujen
kestoaikoja tai työkappaleella valmistettujen
kappaleiden lukumääriä.
Kestoaikavalvonta laskee yhteen aikaa, jolloin työkalu
liikutetaan „syöttöliikkeellä“. Kappalemäärävalvonta
laskee valmistettujen työkappaleiden lukumäärää.
Näitä arvoja verrataan työkalutietojen
määrittelyarvoihin.
Kun kestoaika on ummessa tai kappalemäärä
saavutettu, MANUALplus antaa ilmoituksen ja
pysäyttää järjestelmän ohjelman
loppuunsuorittamisen jälkeen. Kun työskentelet
ohjelman toistoilla (M99 DIN-ohjelmilla), järjestelmä
pysähtyy ohjelman toistokerran suorittamisen jälkeen.
Kestoaikavalvontaa voidaan toteuttaa jokaiselle
käytettävälle työkalulle.
Kestoaikavalvonnan (valvontatyyppi,
maksimikestoaika/jäljellä oleva kestoaika tai
kappalemäärä/jäljellä oleva kappalemäärä) tiedot
annetaan työkalutiedoissa. Siellä tapahtuu myös
muokkaaminen ja näyttö (katso “Työkalutiedot –
Lisäparametrit” sivulla 426).
Työkalun kestoaikavalvonta aktivoidaan/kumotaan
valikkotoiminnossa „Nykyiset parametrit Asetusparametrit - Työkalun valvonta“.
Päivitä kestoajan/kappalemäärän määrittelyt
työkalunhallinnan käyttötavalla, kun vaihdat työkaluun
uuden teräpalan.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
59
3.6 Toimintotapa „Käsikäyttö“
3.6 Toimintotapa „Käsikäyttö“
Työkappaleen koneistuksessa käsikäytöllä liikutetaan akseleita
käsipyörien tai nykyäyssyöttönäppäinten avulla. Tällä käyttötavalla voit
asettaa myös työkiertoja, jotta voisit toteuttaa monimutkaisia
koneistuksia (puoliautomaattikäyttö). Liikeratoja ja työkiertoja ei
tallenneta.
Päällekytkennän ja referenssiinajon jälkeen MANUALplus on
„käsikäytöllä“. Tämä tapa säilyy voimassa, kunnes valitaan Opetus tai
Ohjelmanajo. Näppäimellä „Valikko“ voit vaihtaa takaisin käsikäytölle.
Otsikkorivillä oleva „koneen“ näyttö ilmoittaa „käsikäyttöä“.
Määrittele työkappaleen nollapiste (katso“Koneen asetus” sivulla 50)
ja syötä sisään konetiedot (katso “Konetiedot” sivulla 46), ennen kuin
aloitat lastunpoiston.
Vaihda työkalu
Syötä sisään T-numeroja tarkasta työkaluparametri.
„T0” ei määrittele mitään työkalua. Sen seurauksena ei tallenneta
pituustietoa, nirkon sädettä jne.
Kara
Karan kierrosluku määritellään toiminnolla „S, F, T aseta“. Karan
käynnistys ja pysäytys tehdään kytkimillä, jotka ovat koneen
käyttöpöydällä. Suuntaa kara syöttämällä sisään „Pysäytyskulma A“
(valikolla „S, F, T asetus“).
Huomioi maksimikierrosluku (määriteltävissä valikolla „S,
F, T asetus“).
Käsipyöräkäyttö
Käsipyörällä toteutettava liikepituus yhtä jakoväliä kohti asetetaan
koneen käyttöpöydän valintakytkimellä Käsipyörän erottelu.
Nykäyssyöttö (ristikytkin)
Akseleita syötetään nykäyssyöttökytkimen avulla joko
syöttönopeudella tai pikalikkeen nopeudella. Aseta tämä
kierroslukuraja valikolla „Aseta S, F, T“, pikaliikkeen nopeus kohdassa
„Nykyiset parametrit – Koneparametri – Syöttöarvot“.
60
3 Konekäyttötapa
3.6 Toimintotapa „Käsikäyttö“
Työkierrot käsikäytöllä







Karan kierrosluvun asetus
Syöttöarvon asetus
Työkalun asetus, T-numeron määrittely ja
työkalutietojen tarkastus („T0“ ei ole sallittu)
Ajo työkierron aloituspisteeseen
Työkierron valinta ja työkiertoparametrien
sisäänsyöttö
Työkiertokulun graafinen tarkastus
Työkierron suoritus
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
61
3.7 Toimintotapa „Opetus„
3.7 Toimintotapa „Opetus„
Opetuskäytöllä (työkiertokäyttö) työkappaleen
koneistusta ohjataan askelittain työkiertojen avulla.
MANUALplus „opettelee“ nämä koneistukset ja
tallentaa tarvittavat työvaiheet työkierto-ohjelmaan,
jota voit käyttää milloin tahansa uudelleen.
„Opetus” kytketään päälle ohjelmanäppäimellä ja sitä
näytetään otsikkorivillä.
Jokaisella työkierto-ohjelmalla on numero ja
lyhennys. Jokainen työkierto esitetään numeroituna
lauseena. Lauseen numerolla ei ole ohjelmankulun
kannalta merkitystä, työkierrot toteutetaan
peräjälkeen. Kun kursori on työkiertolauseessa,
MANUALplus esittää työkiertoparametria.
Työkiertolause sisältää seuraavaa:
„ Lausenumero
„ Käytettävä työkalu
„ Työkierron tunnus
„ ICP-muodon tai DIN-makron numero (suluissa [...])
Työkiertojen ohjelmointi
Kun luot uuden työkierto-ohjelman, se tapahtuu
jokaiselle työkierrolle vaiheittain „määrittely simulaatio - toteutus - tallennus“. Yksittäiset
peräkkäin toteutettavat työkierrot muodostavat
yhdessä työkierto-ohjelman.
Työkierto-ohjelmaa voidaan muokata muuttamalla
voimassa olevia työkiertoparametreja sekä
poistamalla työkiertoja ja sijoitettamalla tilalle uusia
työkiertoja.
Kun poistut toimintotavalta „Opetus“ tai kytket
koneen pois päältä, työkierto-ohjelma pysyy tallessa.
ICP-muotojen luomiseen tarvittavaan editoriin
(muokkausohjelmaan) pääset toimintonäppäimellä,
kun kutsut ICP-työkierron (katso “ICP-muotojen
editointi” sivulla 243).
DIN-makrot ohjelmoidaan DIN-editorissa ja näin
niputat ne yhteen DIN-työkiertoon. DIN-editoriin
pääset toimintonäppäimellä, kun valitset DINtyökierron tai „päävalikko“ on valittuna (katso “DINohjelmointi” sivulla 278).
62
Ohjelmanäppäimet
Vaihto „työkierto-ohjelmien valintaan“ (katso
“Ohjelmanhallinta” sivulla 75).
Työkiertojen uusi lausenumerointi
Aakkosnäppäimistön kutsu esiin ohjelmakuvausten
määrittelyä tai muutoksia varten.
Valitun työkierron poisto.
Työkiertoparametrin välipuskurointi Liittyvä
„työkierron lisäys“ vastaanottaa tiedot (esimerkki:
rouhintatyökierron parametrin vastaanottaminen
silitystyökierrolle).
Työkiertoparametrin tai työkiertotavan muuttaminen
(työkierron tyyppiä ei voi muuttaa).
Uuden työkierron lisääminen kursorin alle.
3 Konekäyttötapa
3.8 Toimintotapa „Ohjelmanajo“
3.8 Toimintotapa „Ohjelmanajo“
Ohjelmanajon toimintotavalla käytetään laadittuja
työkierto- ja DIN-ohjelmia kappaleen valmistamiseen.
Tässä vaiheessa ohjelmaa ei voi muuttaa, tosin
graafisen simulaation avulla voit tarkastaa
ohjelmankulun ennen ohjelman suorittamista. Lisäksi
MANUALplus tukee työkappaleen koneistuksen
„sisäänajoa“ myös yksittäislausekäytön muodossa.
Työkierto- tai DIN-ohjelma voidaan aloittaa mistä
tahansa lauseesta, joten keskeytetty koneistus
voidaan jatkaa loppuun.
„Ohjelmanajon“ käyttötapa kytketään päälle
ohjelmanäppäimellä ja sitä näytetään otsikkorivillä.
Painettaessa Ohjelmanajo MANUALplus lataa
suoritusmuistiin viimeksi käytetyn ja editointitavalla
käsitellyn ohjelman. Vaihtoehtoisesti voit valita
ohjelmalistan avulla toisen ohjelman (katso
“Ohjelmanhallinta” sivulla 75).
Virheelliset ohjelmat
MANUALplus testaa ohjelmat lataamisen aikana. Jos
havaitaan virhe (esim. ohjelmoitua työkalua ei ole
työkalulistassa), otsikkoriville tulee virheen symboli.
Painettaessa näppäintä „Info“ näytölle tulee
yksityiskohtainen virheen informaatio.
MANUALplus ei käännä virheellisiä lauseita. Tähän
kohtaan asetetaan „työkierron pysäytys“. Mutta
tämän ohjelman virheellisiä työkiertoja ei tulkita.
Varoitus törmäysvaarasta
Tarkasta virheellisiä työkiertoja sisältävät
ohjelmat siltä osin, että ne on mahdollista
suorittaa törmäysvapaasti.
Ennen ohjelman suoritusta
„ Työkiertojen ja työkiertoparametrien tarkastus
MANUALplus listaa työkierto-/DIN-ohjelman.
Työkierto-ohjelmissa näytetään sen työkierron
parametreja, jonka kohdalla kursori sijaitsee.
„ Graafinen tarkastus
Ohjelmankulkua valvotaan „graafisen simulaation“
avulla (katso “Graafinen simulaatio” sivulla 68).
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
63
3.8 Toimintotapa „Ohjelmanajo“
Aloituslauseen etsintä ja ohjelman suoritus
Edellytykset aloituslausehakua varten:
„ MANUALplus-ohjauksen tulee olla valmisteltu
koneen valmistajan toimesta aloituslausehakua
varten
„ Aloituslausehaun on oltava aktivoituna
(järjestelykäyttötapa: „Nykyinen parametri – NCkytkin – Asetukset“ tai ohjausparametri 1)
MANUALplus käynnistää ohjelman suorituksen
kursorin sijaintipaikan kohdalta. Väliaikainen simulointi
ei muuta aloituskohtaa.
Valittaessa DIN-ohjelmien aloituslausetta
on muistettava määritellä konetiedot (T, S,
F) ennen ensimmäisen liikekäskyn
toteutusta.
Ohjelman suoritus
Ladattu työkierto-/DIN-ohjelma suoritetaan, kun painat
työkierron käynnistyspainiketta. „Työkierto seis”
pysäyttää koneistuksen jokaisella painalluskerralla.
Ohjelmankulun aikana kursori on parhaillaan
toteutettavana olevan työkierron tai DIN-lauseen
kohdalla. Työkierto-ohjelmissa näet suoritettavana
olevan työkierron parametrit sisäänsyöttöikkunassa.
Ohjelmankulkuun vaikutetaan ohjelmanäppäimillä –
katso taulukkoa.
Ohjelmanäppäimet
Työkierto- tai DIN-ohjelman valinta (katso
“Ohjelmanhallinta” sivulla 75)
Työkierto-ohjelma
„ Päällä: Työkiertojen toteutus seuraavaan työkalun
vaihtoon saakka
„ Pois: pysäytys jokaisen työkierron jälkeen –
seuraavan työkierron käynnistys: „Työkierto
käyntiin“
DIN-ohjelma
„ Päällä: Ohjelman suoritus ilman keskeytystä
„ Pois: Pysäytys ennen „M01-käskyä“
„ Päällä: pysäytys jokaisen liikkeen jälkeen –
seuraavan liikkeen käynnistys: „Työkierto
käyntiin“. (Suositus: Yksittäislauseajon käyttö
yhdessä peruslausenäytön kanssa.)
„ Pois: Työkierto-/DIN-käskyn suoritus ilman
keskeytystä
Työkalukorjausten tai lisäkorjausten näyttö
Graafisen simulaation päällekytkentä
„ Päällä: Liike- ja kytkentäkäskyjen näyttö „DINformaatissa“ (peruslauseet).
„ Pois: Työkierto- tai DIN-ohjelman näyttö
Kursori hyppää DIN- tai työkierto-ohjelmien
ensimmäiseen lauseeseen.
64
3 Konekäyttötapa
3.8 Toimintotapa „Ohjelmanajo“
Korjaukset ohjelman suorituksen aikana
Voit syöttää korjausarvot sisään ohjelman
suorittamisen aikana. Sisäänsyötetyt
arvot lisätään olemassa oleviin
korjausarvoihin ja uudet arvot tulevat
voimaan välittömästi.
Työkalukorjausten sisäänsyöttö
Aktivoi „työkalukorjaus“
Syötä sisään työkalun numero
Paina Tallenna – näytöllä esitetään
voimassa olevia korjausarvoja
(sisäänsyöttöikkunassa)
Syötä sisään korjausarvot
Vastaanota korjausarvot (katso
“Työkalujen asetus” sivulla 54)
Lisäkorjausten sisäänsyöttö
Aktivoi „lisäkorjaus“
Syötä sisään lisäkorjauksen numero
Paina Tallenna – näytöllä esitetään
voimassa olevia korjausarvoja
Syötä sisään korjausarvot
Paina Tallenna
MANUALplus voi hallita 16 lisäkorjausta kuten
„parametria“. Lisäkorjauksia voidaan muuttaa
käyttötavan „Järjestely toiminnossa – Nykyiset
parametrit“. Lisäkorjaukset aktivoidaan toiminnolla
„G149“ DIN-ohjelmassa tai DIN-makrossa.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
65
3.8 Toimintotapa „Ohjelmanajo“
Korjausten asetus käsipyörän avulla
Toiminto „Korjaukset käsipyörällä“ on käytettävissä vain,
jos rakennetunnisteen bitti 13 (MP 18 –
ohjauskonfiguraatio) on asetettu.
Työkalukorjauksen sisäänsyöttö käsipyörän avulla
Keskeytä ohjelmanajo työkierron
pysäytystoiminnolla
Paina Työkalukorjaus
Valitse X-korj. työkalulle (tai Z-korj. työkalulle)
Määritä korjausarvo käsipyörällä – näyttö seuraa
loppumatkan näyttökentässä
Vastaanota korjausarvo „työkalutaulukkoon“
T-näyttö esittää uutta korjausarvoa
Loppumatkan näyttöpoistuu.
Työkalukorjauksen poisto
Keskeytä ohjelmanajo työkierron
pysäytystoiminnolla
Valitse Työkalukorjaus
Valitse X-korj. poisto (tai Z-korj. poisto) –
sisäänsyötetty korjausarvo poistetaan
66
3 Konekäyttötapa
3.8 Toimintotapa „Ohjelmanajo“
Ohjelmanajo „testiajotavalla“
Testiajotapaa“ käytetään silloin, kun ohjelmanajossa halutaan siirtyä
nopeasti jatkokäynnistysasemaan. Edellytyksenä „testiajolle“ ovat:
„ MANUALplus-ohjauksen tulee olla valmisteltu koneen valmistajan
toimesta „testiajoa“ varten (Yleensä toiminto aktivoidaan
avainkytkimen tai painikkeen avulla.)
„ „Ohjelmanajotavan“ tulee olla aktivoituna.
„Testiajotavalla“ kaikki syöttöliikkeet toteutetaan pikaliikkeellä (myös
kierteen lastuaminen). Halutessasi voit hidastaa syöttönopeutta
syöttöliikkeen päällekkäismuunnoksella. „Testiajotavalla“ suoritetaan
vain „ilman lastuaminen“.
„Testiajon“ aktivoinnin yhteydessä karan tila sekä karan
kierroslukuasetus „jäädytetään“. Sen jälkeen kun „testiajon“
aktivointi peruutetaan, MANUALplus työskentelee jälleen
ohjelmoiduilla syöttöarvoilla.
Käytä testiajoa ainoastaan „ilman lastuamiseen“.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
67
3.9 Graafinen simulaatio
3.9 Graafinen simulaatio
Graafisen simulaation avulla tarkastetaan
lastuaminen, lastunjako ja aikaansaatava muoto
ennen varsinaista lastunpoistoa.
Käyttötavalla „Käsikäyttö“ ja „Sisäänopetus“
tarkastetaan yksittäisten työkiertojen kulku –
käyttötavalla „Ohjelmakulku“ tarkastetaan koko
työkierto- tai DIN-ohjelma.
Simulaatiossa esitetään ohjelmoitu aihio.
MANUALplus simuloi myös koneistukset otsa- ja
vaippapinnalla (paikoitettu kara ja C-akseli). Näin
voidaan tarkastaa koko lastuamisprosessi.
Käsikäytöllä ja opetuskäytöllä simuloidaan se
työkierto, jota parhaillaan käsitellään. Ohjelmankulun
käyttötavalla simulointi alkaa kursorin sen hetkisestä
sijaintikohdasta. DIN-ohjelmat simuloidaan ohjelman
alusta lähtien.
Voit valita joko koneistettavan muodon
ääriviivaesityksen tai työstörataesityksen
Sorvaustöitä varten on lisäksi käytössä liikesimulaatio
(piirtografiikka). Tämä graafinen tarkastusmenetelmä
on suositeltavaa varsinkin „ohjelmanajon“
käyttötavalla, koska se antaa hyvän kuvan
lastuamisprosessin etenemisestä.
Ääriviivaesitys sopii silloin, kun haluat pikaisesti
katsoa lastujen jakautumisen (lastunjako). Se ei
kuitenkaan sovellu tarkkoihin tarkastuksiin, koska
teoreettinen terän kärki ei vastaa työkappaleen
muotoa. CNC-ohjauksessa tämä „vääristymä“
kompensoidaan terän sädekorjauksella.
Työstörataesitys huomioi terän geometrian. Voit
tarkastaa, pysyykö materiaali paikallaan, heikkeneekö
muoto tai ovatko limitykset liian suuria.
Työstörataesitys on erityisen mielenkiintoinen
pistosorvauksessa, porauksessa ja jyrsinnässä, koska
työkalun muoto on ratkaisevaa tulokselle.
68
3 Konekäyttötapa
3.9 Graafinen simulaatio
Liikesimulaatio esittää aihon „täytettynä pintana“ ja
„lastuaa“ sen simulaation aikana (pyyhkäisygrafiikka).
Työkalut liikkuvat ohjelmoidulla syöttönopeudella
(„tosiaikaisesti„).
Kun vaihdat simulaation toteutuksen aikana
liikesimulaatiolle, tämä simulointitapa toteutetaan
vasta uuden käynnistyksen jälkeen.
Voit pysäyttää liikesimulaation milloin tahansa, myös
NC-lauseen sisällä. Simulaatioikkunan alla oleva
näyttö esittää hetkellisen liikkeen tavoiteasemaa.
Kun käytät liikesimulaatiota yksittäistyökiertojen
testaamiseen, huomioi se, että „aihiota“ ei tunneta
kaikissa työkierroissa. Silloin näet toki työkalun liikkeet
mutta et lastuamistapahtumaa.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
69
3.9 Graafinen simulaatio
Kuvaustavat
Koneistukset paikoitettavalla karalla tai C-akselilla
tarkastetaan „otsa- tai vaippakuvauksen“ avulla
(valikkokohteessa „Lisätoiminnot“). Vaihtoehtoisia
kuvaustapoja ovat „pyörintäkuvaus, otsapintakuvaus
tai vaippapintakuvaus“.
„ Pyörintäkuvaus
Esitys X-Z-tasossa.
„ Otsapintakuvaus
Esitys XK-YK-tasossa. Akseliristikko on mitoitettu
karteesisessa koordinaatistossa. Nollapiste on
pyörintäkeskipisteessä, kulma C=0° on positiivisella
XK-janalla (Katso kuvaa yllä oikealla).
„ Vaippapintakuvaus
Esitys „auki levitetyllä vaippapinnalla“ (Z-CY-taso).
Akseliristikko on mitoitettu karteesisessa
koordinaatistossa. Vaaka-akseli on Z-akseli ja
pystyakseli CY-akseli (Katso kuvaa yllä oikealla).
Tämän „työkappaleen ylä- ja alaviivat“ vastaavat
kulma-asemia C=–180°/+180°. Kaikki poraus- ja
jyrsintäkoneistukset esitetään alueella –180° ...
+180°.
„ Työkierto- tai DIN-ohjelma:
Työkierto- tai DIN-ohjelman
simulaatio:„Työkappaleen käsittelyn“ perustana
ovat „standardiaihion“ parametrimitat (Nykyiset
parametrit – Grafiikkaparametrit – Standardiaihio).
„ Yksittäistyökierto tai opetus
„Työkappaleen käsittelyn“ perusteena on
leikkauskuva työkappaleesta, jota tämä työkierto
kuvaa (Z-laajennus ja rajoitushalkaisija X).
„ Ohjelmanäppäimet „Otsapintakuvaus“
ja „Vaippapintakuvaus“ ovat
käytettävissä vain, jos työkierto/
työkierto-ohjelma aktivoidaan poraus-/
jyrsintätoiminnolla tai DIN-ohjelmalla.
„ Aksiaalisen porauksen/jyrsinnän syvyys
tarkastetaan pyörintäkuvauksessa;
säteittäisen porauksen/jyrsinnän syvyys
tarkastetaan otsakuvauksessa.
70
3 Konekäyttötapa
3.9 Graafinen simulaatio
Esityselementit
Simuloinnin aikana MANUALplus esittää
grafiikkaikkunassa seuraavat elementit ja työkalun
liikkeet:
„ Akseliristi
Akseliristin nollapiste vastaa työkappaleen
nollapistettä.
„ Muodot
Työkiertosimulaation alussa ohjelmoitua muotoa
näytetään „syaanin“ värisenä. Toimintotavalla
„Opetus“ voidaan ottaa näytölle työkierto-ohjelman
edeltäviä muotoja (toiminto „Näytä muodot“).
„ Valopiste
Valopiste (pieni valkoinen suorakulmio) edustaa
teoreettista terän kärkipistettä.
„ Syöttöliikkeet
näkyvät jatkuvana vihreänä viivana. Se edustaa
terän kärjen teoreettista liikerataa (viivaesitys).
„ Pikaliikkeet
esitetään valkoisena katkoviivana.
„ Työkalun terät (terä)
Valopisteen asemesta MANUALplus esittää
työkalun „lastuamisaluetta“ keltaisena piirtoviivana.
Se tarkoittaa, että näet terän todellisen säteen,
terän leveyden ja terän aseman.
Tietyissä tilanteissa, kuten pistosorvauksessa ja
viisteiden ja pyöristysten koneistuksessa, voit
tarkastaa lastuamisen etenemisen tarkemmin kuin
valopisteellä.
Esityksen perustana ovat työkalutiedot. Jos terää ei
ole kuvattu riittävän tarkasti, esitetään valopiste.
„ Terän kulkurata
„Työstörataesityksessä“ MANUALplus esittää
„lastuamisalueella“ terän yliajamat pinnat
viivoitettuna. Se tarkoittaa, että näet todellisen
lastutun alueen huomioituna myös terän säde, terän
leveys ja terän sijainti. Tämän esityksen
edellytyksenä ovat työkalutiedot.
Ohjelmanäppäimet
Graafisen simulaation päällekytkentä
Kuvauksen suurennus, pienennys, siirto, jne.
Työkierto-ohjelma
„ Päällä: Työkiertojen simulointi seuraavaan
työkalun vaihtoon saakka
„ Pois: Pysäytys jokaisen työkierron jälkeen –
seuraavan työkierron käynnistys: Grafiikan
jatko
DIN-ohjelmat
„ Päällä: Ohjelman suoritus ilman keskeytyksiä
„ Pois: Pysäytys „M01-käskyn“ eteen
„ Päällä: pysäytys jokaisen liikkeen jälkeen –
seuraavan liikkeen käynnistys: Grafiikan jatko.
(Suositus: Yksittäislauseajon käyttö yhdessä
peruslausenäytön kanssa.)
„ Pois: Työkierto-/DIN-käskyn simulointi ilman
keskeytystä
Simulaation pysäytys
Simulaation jatkaminen
Liikesimulaation päällekytkentä
Vaihto ohjelmanäppäimille ”Lisätoiminnot”
„ Päällä: Työkalun liikkeiden näyttö
„työstörataesityksenä“
„ Pois: Työkalun liikkeiden näyttö
„ääriviivaesityksenä“
„ Päällä: Työkalun terän näyttö
„ Pois: „Valopiste“ esittää työkalun terää
Tämä näyttää „opetuksessa“ aihion muotoa (jos
ohjelmoitu) ja kaikkien ohjelman alusta kursorin
asemaan saakka olevien työkiertojen määriteltyjä
muotoja.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
71
3.9 Graafinen simulaatio
Näytöt grafiikkaikkunoiden alapuolella:
„ Kenttä „N“
Simuloitavan lauseen numero
„ Kentät „X“ ja „Z“
Simuloitavien pika- ja syöttöliikkeiden
tavoitekoordinaatit
„ Kenttä „C“
Karan kulma suunnatulla karalla (M19) tai C-akseli
„ Kenttä „T“
Simuloitava työkalu (ohjelmoitu T-numero)
„ Sisäänsyöttöikkuna
Työkierto-ohjelmissa esitetään työkierron merkintä
ja parametrit.
Ohjelmanäppäimet
„Aikalaskennan“ kutsu (katso “Aikalaskenta”
sivulla 74).
Vaihto otsapintakuvaukselle (jos otsapinta on
olemassa poraus-/jyrsintätyökierroilla).
Vaihto vaippapintakuvaukselle (jos vaippapinta on
olemassa poraus-/jyrsintätyökierroilla).
Varoitukset
Simulointi tarkastaa työkierto- tai DIN-ohjelman.
Mahdolliset varoitukset ilmoitetaan äärimmäisenä
oikealla olevalla ohjelmanäppäimellä (katso
“Virheilmoitukset” sivulla 36). Kun ohjelmanäppäintä
painetaan, varoitukset näytetään.
72
3 Konekäyttötapa
3.9 Graafinen simulaatio
Suurennus/Pienennys
Työkierto-ohjelmissa simulaatio valitsee esitysalueen
niin, että kaikki liikkeet tulevat näytettyä. DINohjelmissa ja DIN-makroissa esitysalueen valinnan
toimintopolku on „Nykyiset parametrit –
Grafiikkaparametrit – Standardi-ikkunakoko/
Standardiaihio“. Tämä menettely koskee myös otsaja vaippapinnan kuvauksia.
Esityksen sovittamiseksi oikeaan kokoon voidaan
käyttää kuvan suurentamista/pienentämistä ja
osakuvan valintaa:
1
Painettaessa „Zoomaus“ näyttöön ilmestyy
„punainen suorakulmio“, jolla voidaan valita
haluttu osakuva. Tätä suorakulmiota voidaan
siirtää kursorinäppäimillä ja suurentaa
näppäimellä „Sivu eteen“ ja pienentää
näppäimellä „Sivu taakse“. Painettaessa
Vastaanota näytölle tulee valittu osakuva.
Lisäksi on olemassa seuraavat
käyttömahdollisuudet:
„ Laajempi kuvaus: Kun työkappaletta
pienennetään, esitetään suurempi
työskentelytilan alue. Voit käyttää tätä
toimintoa, kun sitä osaa työkappaleesta,
jonka haluat esivalita „punaisella
suorakulmiolla“, ei esitetä
grafiikkaikkunassa.
„ Zoomaus pois: Kaikki määritellyt
osamuodot („työkappale“) ja liikeradat
näytetään mahdollisimman suurena.
„ Edellinen zoomaus: Takaisin edelliseen
zoomausasetukseen.
2
Näppäimillä „Sivu eteen/taakse“
suurennetaan tai pienennetään esitystä, kun
taas kursorinäppäimillä siirretään osakuvaa.
Nämä toiminnot ovat jatkuvasti käytettävissä
simulaation aikana.
Käyttämällä menetelmää 1 voit valita haluamasi
osakuvan tarkalleen ja ottaa sen näytölle, kun taas
menetelmän 2 avulla voit spontaanisti siirtää,
suurentaa tai pienentää osakuvaa. Tapauksesta
riippuen tarvitset kuitenkin useampia toimenpiteitä
saadaksesi näytölle juuri haluamasi osakuvan juuri
haluamasi kokoisena.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
73
3.10 Aikalaskenta
3.10 Aikalaskenta
Simulaation aikana lasketaan pää- ja sivuaikoja.
MANUALplus esittää koneistusajat toimintopolussa
„Lisätoiminnot – Koneist.ajat (Koneistusajat)“.
Taulukko „Aikalaskenta“ esittää pää-, sivu- ja
kokonaisaikoja (vihreä: pääajat; keltainen: sivuajat).
Työkierto-ohjelmissa jokainen työkierto esitetään
yhdellä rivillä. DIN-ohjelmilla kukin rivi edustaa uuden
työkalun käyttöönottoa (ratkaisevaa on T-kutsu).
Jos taulukon sisäänsyöttöjen lukumäärä ylittää
kuvaruudulla esitettävissä olevien rivien lukumäärän,
lisää informaatiota saadaan esiin kursorinäppäimillä
„Sivu eteen/Sivu taakse“. „Nuoli“ ylimmällä rivillä
ilmoittaa, että lisää taulukon sisäänsyöttörivejä on
olemassa.
Halutessasi voit tulostaa yleiskuvauksen
„Aikalaskenta“.
74
3 Konekäyttötapa
3.11 Ohjelmanhallinta
3.11 Ohjelmanhallinta
MANUALplus erottelee seuraavat ohjelmaryhmät:
„ Työkierto-ohjelmat
„ ICP-muodot
„ DIN-ohjelmat
„ DIN-makrot
Määrittelytiedot ohjelmalle:
„ Ohjelman numero
(1...8 numeroa) toimii yksinomaan tunnusmerkkinä
ohjelmaryhmän sisällä. Etunollat ovat olennainen
osa ohjelman numeroa.
„ Ohjelman kuvaus
Voit „kuvailla“ ohjelman 35 aakkosnumeerisen
merkin avulla. Ohjelmakuvausta näytetään
ohjelmalistassa.
„ Päiväys, kellonaika
Tässä näytetään ajankohta, jolloin viimeisin
ohjelman muutos on rekisteröity sekä „lajittelu
päiväyksen mukaan“.
„ Ohjelman pituus
Ohjelmat voidaan järjestellä kokonsa mukaan
ohjelman pituuden perusteella. Määrittely tapahtuu
tavuina – ohjearvona pätee: 1 työkierto tai ICPmuotoelementti vie tilaa noin 165 tavua; jokainen
DIN-ohjelman tai DIN-makron merkki vie tilaa yhden
tavun verran.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
75
3.11 Ohjelmanhallinta
Ohjelmanhallinnan toiminnot
Valitse ensin haluamasi ohjelma ja kutsu sen jälkeen toiminto. Valittua
ohjelmaa näytetään kohdassa „Ohjelman numero“.
„ Lajittelu ohjelmalistoille
Ohjelmaryhmän ohjelmat listataan joko „aakkosjärjestyksen“ tai
„päiväyksen“ mukaan.
„ Ohjelman valinta
Valitse haluamasi ohjelma toimenpidettä varten joko ohjelmalistasta
tai syötä sisään „ohjelman numero“ .
„ Ohjelman valinta
Painettaessa Ohjelman valinta järjestelmä vaihtaa takaisin
edeltävään käyttötasoon. Kohdassa „Ohjelman numero“ näytettävä
ohjelma „aktivoituu“.
„ Uuden ohjelman luonti
Syötä sisään „uusi ohjelman numero“ ja paina Ohjelman valinta.
„ Ohjelman kopiointi
Valittu ohjelma kopioidaan. Anna kopiolle uusi ohjelman numero.
Muut ohjelman ja sen sisällön „määrittelyt“ eivät muutu.
„ Ohjelman poisto
Valittu ohjelma poistetaan järjestelmästä.
„ Ohjelmakuvauksen muutos
Näppäimellä Muuta tekstiä kutsutaan aakkosnumeerinen
näppäimistö esiin ohjelmakuvauksen sisäänsyöttämiseksi tai
muuttamiseksi.
Kun kursori on kentässä „Ohjelman numero“, voit syöttää sisään
haluamasi ohjelman numeron. Jos et muista tarkkaa ohjelman
numeroa, anna „epätäydellinen“ numero ja vaihda näppäimellä
„Enter“ ohjelmalistassa. Kursori siirtyy tällöin ensimmäisen ohjelman
numeron kohdalle, joka vastaa sisäänsyöttöäsi.
Kun kursori on ohjelmalistassa, voit etsiä haluamasi numeron
„navigoimalla“. Syöttäessäsi ensimmäisen numeron kursori hyppää
seuraavaan ohjelmaan, joka alkaa tällä numerolla.
Voit vaihtaa kentästä „Ohjelman numero“ ikkunaan „Ohjelmalista“
painamalla „Enter“ (tai nuolinäppäimillä ylös/alas). Päinvastainen
vaihto ikkunasta „Ohjelmalista“ kenttään „Ohjelman numero“
tehdään niinikään näppäimellä „Enter“ (tai nuolinäppäimillä vasen/
oikea).
Kun haluat muuttaa ohjelman numeroa, tee kopio uudella
ohjelman numerolla ja poista sen jälkeen aiempi ohjelma.
76
3 Konekäyttötapa
3.12 DIN-konvertointi
3.12 DIN-konvertointi
„DIN-konvertoinniksi“ kutsutaan työkierto-ohjelman muuttamista
samalla tavoin toimivaksi DIN-ohjelmaksi. Tällaista DIN-ohjelmaa
voidaan optimoida, täydentää, jne.
DIN-konvertointi
Paina Työkierto-ohjelma --> DIN (päävalikko)
Konvertoitavan ohjelman valinta.
Paina DIN-ohj. luonti
Luotu DIN-ohjelma käsittää työkierto-ohjelman ohjelmanumeron.
Jos MANUALplus saa aikaan virheen konvertoinnin aikana, siitä
ilmoitetaan ja konvertointi keskeytyy.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
77
3.13 Tuumakäyttö
3.13 Tuumakäyttö
MANUALplus-ohjauksessa voidaan käyttää
mittajärjestelmänä „metrejä“ tai „tuumia“ (katso
tuumakäyttö kuvassa oikealla).
Yksiköt tuumakäytössä:
„ Koordinaatit, pituusmitat, liiketiedot: tuuma
„ Syöttöarvo: tuuma/kierros tai tuuma/min
„ Lastuamisnopeus: ft/min (jalka/min)
Asetus tuuma/metri vaikuttaa myös näyttöihin sekä
työkalunhallinnan ja parametrien sisäänsyöttöihin.
Näyttöjen ja sisäänsyöttöjen tarkkuus: katso taulukkoa
oikealla
Asetukseen metri/tuuma pääsee valikkopolkua
„Nykyiset parametrit – NC-kytkin – Asetukset“. Metri/
tuuma-asetuksen muutos on voimassa ohjauksen
uudelleenkäynnistyksen jälkeen.
Työkierto-ohjelmat
Työkierto-ohjelmat tallennetaan metrijärjestelmässä –
riippumatta siitä, onko ne laadittu metri- tai
tuumamittojen mukaisesti. Kun lataat työkiertoohjelman tuumakäytöllä, MANUALplus muuntaa
työkiertoparametrit. Sen jälkeen työkiertoparametrien
näytöt ja sisäänsyötöt tapahtuvat „tuumissa“.
„ DIN-ohjelmat, jotka laaditaan
metrijärjestelmässä, saa toteuttaa vain
tällä mitoitustavalla. Sama pätee
tuumatavalle. MANUALplus eitarkasta
DIN-ohjelmien toteutuksen yhteydessä,
onko ne laadittu tuuma- vai metritavalla.
„ Katso koneen käsikirjasta, voiko
käsipyörän erottelutiedot muuntaa
tuumamittoihin.
78
metrijärjestelmä
tuumajärjestelmä
Koordinaattimäärittelyissä ja
liiketiedoissa:
3
4
Korjausarvoissa:
3
5
Pilkun jälkeisten paikkojen määrä
3 Konekäyttötapa
Työkierto-ohjelmointi
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
79
4.1 Työskentely työkiertojen avulla
4.1 Työskentely työkiertojen avulla
Ennenkuin työkiertojen käyttöä täytyy asettaa työkappaleen nollapiste
ja varmistaa, että käytettävät työkalut on määritelty. Konetiedot
(työkalu, syöttöarvo, karan kierrosluku) asetaan opettelukäytöllä
yhdessä muiden työkiertoparametrien kanssa. Käsikäytöllä konetiedot
asetetaan ennen työkierron kutsua.
Yksittäiset työkierrot määritellään seuraavasti:
„ Työkalun kärjen sijoittaminen käsipyörän tai
nykäyssyöttönäppäinten avulla työkierron alkupisteeseen (vain
käsikäyttö)
„ Työkierron valinta ja ohjelmointi
„ Työkierron kulun graafinen testaus
„ Työkierron suoritus
„ Työkierron tallennus (vain opetuskäyttö)
Työkierron alkupiste
Työkierron suoritus alkaa käsikäytöllä „hetkellisestä
työkaluasemasta“.
Opetuskäytöllä „alkupiste“ annetaan parametrina. MANUALplus ajaa
tähän pisteeseen pikaliikkeellä ennen työkierron suoritusta
käyttämällä „lyhintä reittiä“ (diagonaalisesti).
Varoitus törmäysvaarasta
Jos työkalu ei pysty kulkemaan seuraavaan
alkupisteeseen törmäysvapaasti, täytyy määritellä
välipaikoitus pikaliikepaikoituksen työkierrolla.
Työkiertoliittymät
Laajennetulla tavalla silitystyökierrot pysähtyvät „muodon
loppupisteeseen“. Näin voidaan yhdistää useampia silitystyökiertoja
yhteenliittyvien muotojaksojen silittämiseksi.
Tosin MANUALplus tuntee vain sen työkierron, jota se on parhaillaan
toteuttamassa. Kun tämä muotojakso on silitetty, työkalu paikoittuu
seuraavaa vaakasuoraa muotoelementtiä varten. Jos seuraava
elementti ei olekaan vaarasuora, tällöin työkalu paikoittuu „muodon
aloituspisteeseen“, ennenkuin muotojakso silitetään. Nämä
paikoitusliikkeet tapahtuvat syöttöarvon nopeudella.
80
4 Työkierto-ohjelmointi
4.1 Työskentely työkiertojen avulla
Apukuvat
Apukuvat esittelevät työkiertoparametrien toimintaa. Yleensä ne
esittävät ulkopuolista koneistusta. „Soittonäppäimellä“ voidaan tehdä
vaihto sisäpuolisen koneistuksen apukuvaan,

tällä „soittonäppäimellä“ vaihdetaan apukuvia ulko- ja
sisäpuolisen koneistuksen välillä.
Apukuvien esitykset:
„ katkoviiva: pikaliike
„ yhtenäinen viiva: syöttöliike
„ mittaviiva toispuolisella mittanuolella: „suunnattu mitta“ –
etumerkki määrää suunnan
„ mittaviiva molemminpuolisella mittanuolella: „suunnattu mitta“ –
etumerkki ilman merkitystä
DIN-makrot
Työkierto-ohjelmaan voidaan yhdistää DIN-makroja. DIN-makrot eivät
saa sisältää nollapistesiirtoja.
Varoitus törmäysvaarasta
Työkierto-ohjelmointi: DIN-makroilla nollapistesiirto
peruutetaan työkierron lopussa. Siksi älä käytä DINmakroja nollapistesiirroilla työkierto-ohjelmoinnissa.
Graafinen testaus (Simulaatio)
Ennen kuin toteutat työkierron, tarkasta muotojen yksityiskohdat ja
koneistuksen kulku graafisesti (katso “Graafinen simulaatio”
sivulla 68).
Työkiertonäppäimet
Ohjelmoitu työkierto suoritetaan painettaessa työkierron
käynnistyspainiketta. Työkierron pysäytyspainike keskeyttää
käynnissä olevan työkierron. Kierteen lastuamisessa meneillään oleva
lastu suoritetaan ensin täysin loppuun, ennenkuin työkierron kulku
pysähtyy.
Työkierron keskeytyksen aikana voit:
„ jatkaa työkierron suoritusta työkierron käynnistyspainikkeella. Tällöin
työkierron koneistusta jatketaan aina keskeytyskohdasta – myös
silloin, kun olet ajanut akseleita väliaikaisesti.
„ liikuttaa akseleita nykäyssyöttönäppäimillä tai käsipyörällä.
„ lopettaa koneistuksen ohjelmanäppäimellä Lopeta.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
81
4.1 Työskentely työkiertojen avulla
Kytkentätoiminnot (M-toiminnot)
Kytkentätoimintojen automaattinen tai manuaalinen suoritus riippuu
koneen asetuksista. MANUALplus muodostaa työkierron
toteuttamiseen tarvittavat kytkentätoiminnot.
Karan pyörintäsuunta annetaan työkaluparametreissa. Työkierrot
muodostavat työkaluparametreihin liittyvät karan kytkentätoiminnot
(M3 tai M4).
Katso koneen käyttöohjekirjasta lisätietoja, jotka koskevat
automaattisesti suoritettavia kytkentätoimintoja.
Kommentit
Olemassa olevalle työkierrolle voidaan osoittaa kommentti. Tämä
kommentti sijoitetaan työkierron alle hakasulkujen „[...]“ sisään.
Kommentin lisääminen tai muuttaminen
Laadi/valitse työkierto
Valitse Muuta tekstiä
Syötä kommentti sisään aakkosnäppäimistöltä.
Vastaanota kommentti
82
4 Työkierto-ohjelmointi
Päävalikko esittää työkiertoryhmiä. Ryhmän valinnan
jälkeen ilmestyvät yksittäisten työkiertojen
valikkonäppäimet.
Monimutkaisia työkiertoja varten laaditaan ICPtyökiertoja ja teknisesti hankalia koneistuksia varten
laaditaan DIN-makroja (katso “ICP-muodot”
sivulla 242 ja “DIN-ohjelmointi” sivulla 278).
Työkierto-ohjelmassa ICP-muotojen ja DIN-makrojen
numerot ovat työkierron rivin lopussa.
Joilla työkierroilla on valinnaisia parametreja. Vasta
kun ne asetetaan, tulee vastaava muotoelementti
valmiiksi. Valinnaisten ja esivarattujen parametrien
tunnuskirjaimet näkyvät harmaalla tekstillä.
Seuraavia parametreja käytetään vain
opettelukäytöllä:
„ Alkupiste X, Z
„ Konetiedot S, F ja T
Työkiertoryhmät
Valikkonäppäin
Aihio
Standardi- tai ICP-aihion määrittely
Yksittäislastu
Paikoitus pikaliikkeellä, lineaarinen ja
ympyrämäinen yksittäislastu, viiste ja pyöristys
Lastunpoistotyökierrot pitkittäin/poikittain
Rouhinta- ja silitystyökierrot pituus- ja
poikittaiskoneistusta varten.
Pisto- ja pistosorvaustyökierrot
Työkierrot uranpistoa, muotopistoa,
vapaapistoa ja katkaisupistoa varten.
Kierteen lastuaminen
Kierteitystyökierrot, vapaasorvaus ja kierteen
jälkilastuaminen.
Poraus
Poraustyökierrot ja reikäkuviokoneistukset
otsa- ja vaippapinnalla
Jyrsintä
Jyrsintätyökierrot ja reikäkuviokoneistukset
otsa- ja vaippapinnalla
DIN-makro
DIN-kielellä laaditut ohjelmanjaksot liitetään
työkierto-ohjelmaan.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
83
4.1 Työskentely työkiertojen avulla
Työkiertovalikko
4.1 Työskentely työkiertojen avulla
Työkierto-ohjelmoinnin ohjelmanäppäimet
Työkierron tyypistä riippuen työkierron „vaihtoehdot“
syötetään sisään ohjelmanäppäimellä. Seuraavassa
taulukossa esitellään käytettävät ohjelmanäppäimet.
Työkierto-ohjelmoinnin ohjelmanäppäimet
ICP-editorin kutsu
Ajo työkalunvaihtopisteeseen
Karan asemoinnin (M19) aktivointi
„ Päällä: Työkalu palaa takaisin alkupisteeseen
„ Pois: Työkalu jää työkierron loppupisteeseen
Lineaarinen reikäkuvio otsa- tai vaippapinnalla
Ympyrämäinen reikäkuvio otsa- tai vaippapinnalla
„ Päällä: Olemassa olevan kierteen jälkilastuaminen
„ Pois: Uuden kierteen lastuaminen
Edellisen kierteen lastuamisen toistaminen
„Työkalulistan“ kutsu - Voit ottaa T-numeron
työkalulistasta.
Hetkellisaseman X, Z vastaanotto
Karan kierrosluvun ja syöttöarvon vastaanotto
työkalutiedoista.
„ Päällä: karan vakiokierrosluku (r/min)
„ Pois: vakio lastuamisnopeus (m/min)
„ Päällä: Sisäkierre
„ Pois: Ulkokierre
Sisäänsyötetyn/muutetun arvon vastaanotto
Meneillään olevan dialogin lopetus
84
4 Työkierto-ohjelmointi
4.2 Aihiotyökierrot
4.2 Aihiotyökierrot
Aihiotyökierrot kuvaavat aihion ja
kiinnitystilanteen. Niillä ei ole vaikutusta
lastuamiseen kulkuun.
Näitä tietoja näytetään koneistuksen
simuloinnissa.
Aihio
Symboli
Aihio-Tanko/putki
Standardiaihion määrittely
ICP-aihiomuoto
Aihion kuvaus ICP:llä
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
85
4.2 Aihiotyökierrot
Aihiotanko/putki
Valitse „aihion määrittely“
Valitse „aihiotanko/putki“
Tämä työkierto kuvaa aihion ja kiinnitystilanteen. Nämä tiedot
käsitellään simulaatiossa.
Työkiertoparametrit






X-ulkohalkaisija
Z-pituus – sisältää tasotyövaran ja kiinnitysalueen)
I Sisähalkaisija aihiotyypillä „Putki“
K Oikea reuna (tasotyövara)
B Kiinnitysalue
J Kiinnitystapa
„ 0: ei kiinnitystä
„ 1: ulkopuolinen kiinnitys
„ 2: sisäpuolinen kiinnitys
86
4 Työkierto-ohjelmointi
4.2 Aihiotyökierrot
ICP-aihiomuoto
Valitse „aihion määrittely“
Valitse „ICP-aihiomuoto“
Tämä työkierto liittää mukaan ICP-kuvatun aihion ja kuvaa
kiinnitystilanteen. Nämä tiedot käsitellään simulaatiossa.
Työkiertoparametrit


X Kiinnityshalkaisija
Z Kiinnitysasema suunnassa Z
B Kiinnitysalue
J Kiinnitystapa
„ 0: ei kiinnitystä
„ 1: ulkopuolinen kiinnitys
„ 2: sisäpuolinen kiinnitys

N ICP-muodon numero


HEIDENHAIN MANUALplus 4110
87
4.3 Yksittäislastun työkierrot
4.3 Yksittäislastun työkierrot
Yksittäislastun työkierroissa tehdään
paikoitus pikaliikkeellä, toteutetaan
lineaarinen tai ympyrämäinen
lastunpoistoliike ja tehdään viisteitä tai
pyöristyksiä ja määritellään Mtoimintoja.
Yksittäislastu
Symboli
Pikaliikepaikoitus
Ajo työkalunvaihtopisteeseen
Lineaarikoneistus pitkittäin/poikittain
yksittäinen pitkittäis-/poikittaislastu
Lineaarikoneistus kulmassa
yksittäinen vino lastu
Ympyrämäinen koneistus
yksittäinen ympyränkaarilastu (katso
lastuamissuunta valikkonäppäimestä)
Viisteen luonti
Pyöristyksen luonti
M-toiminnon kutsu
88
4 Työkierto-ohjelmointi
4.3 Yksittäislastun työkierrot
Pikaliikepaikoitus
Valitse „yksittäislastu“
Valitse „pikaliikekapaikoitus“
Työkalu ajaa pikaliikkeellä alkupisteestä tavoitepisteeseen.
Työkiertoparametrit



X, Z Alkupiste
X2, Z2 Tavoitepiste
T Työkalun numero
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
89
4.3 Yksittäislastun työkierrot
Ajo työkalunvaihtopisteeseen
Valitse „yksittäislastu“
Valitse „pikaliikekapaikoitus“
Kytke päälle T-vaihtopisteeseen ajo
Työkalu ajaa pikaliikkeellä hetkellisasemasta työkalunvaihtopisteeseen
(katso “Työkalunvaihtopisteen asetus” sivulla 52).
Työkiertoparametrit

Q Järjestys – oletusarvo: 0
„ 0: diagonaalinen liike
„ 1: ensin X-, sitten Z-suunta
„ 2: ensin Z-, sitten X-suunta
„ 3: vain X-suunta
„ 4: vain Z-suunta

T Työkalun numero: työkalunvaihtoasemaan saapumisen jälkeen
vaihtuu „T“
90
4 Työkierto-ohjelmointi
4.3 Yksittäislastun työkierrot
Lineaarikoneistus pitkittäin
Valitse „yksittäislastu“
Valitse „lineaarikoneistus pitkittäin“
Ohjelmanäppäin palautuksella:
Pois: Työkalu jää työkierron lopussa paikalleen
Päällä: Työkalu ajaa takaisin alkupisteeseen
Lineaarikoneistus pitkittäin
Työkalu liikkuu alkupisteestä syöttönopeudella „muodon
loppupisteeseen“ ja jää työkierron lopussa paikalleen.
Lineaarinen muoto pitkittäin („palautuksella“)
Työkalu lähtee liikkeelle, toteuttaa pitkittäislastun ja ajaa työkierron
lopussa takaisin alkupisteeseen (kuva oikealla).
Työkiertoparametrit






X, Z Alkupiste
X1 Muodon aloituspiste
Z2 Muodon lopetuspiste
T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo
Työkierron toteutus „palautuksella“
1
2
3
ajaa pisteestä „X, Z“ „aloituspisteeseen X1“
ajaa syöttönopeudella „loppupisteeseen Z2“
nostaa ylös ja ajaa akselin suuntaisesti takaisin aloituspisteeseen
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
91
4.3 Yksittäislastun työkierrot
Lineaarikoneistus poikittain
Valitse „yksittäislastu“
Valitse „lineaarikoneistus poikittain“
Ohjelmanäppäin palautuksella:
Pois: Työkalu jää työkierron lopussa paikalleen
Päällä: Työkalu ajaa takaisin alkupisteeseen
Lineaarikoneistus poikittain
Työkalu liikkuu alkupisteestä syöttönopeudella „muodon
loppupisteeseen“ ja jää työkierron lopussa paikalleen.
Lineaarinen muoto poikittain („palautuksella“)
Työkalu lähtee liikkeelle, toteuttaa poikittaislastun ja ajaa työkierron
lopussa takaisin alkupisteeseen (kuva oikealla).
Työkiertoparametrit






X, Z Alkupiste
Z1 Muodon aloituspiste („palautuksella“)
X2 Muodon lopetuspiste
T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo
Työkierron toteutus „palautuksella“
1
2
3
92
ajaa pisteestä „X, Z“ „aloituspisteeseen Z2“
ajaa syöttönopeudella „loppupisteeseen Z2“
nostaa ylös ja ajaa akselin suuntaisesti takaisin aloituspisteeseen
4 Työkierto-ohjelmointi
4.3 Yksittäislastun työkierrot
Lineaarikoneistus kulmassa
Valitse „yksittäislastu“
Valitse „lineaarikoneistus kulmassa“
Ohjelmanäppäin palautuksella:
Pois: Työkalu jää työkierron lopussa paikalleen
Päällä: Työkalu ajaa takaisin alkupisteeseen
Lineaarikoneistus kulmassa
MANUALplus laskee tavoiteaseman ja ajaa lineaarisesti alkupisteestä
syöttönopeudella „tavoiteasemaan“. Työkalu jää työkierron lopussa
paikalleen.
Lineaarinen muoto kulmassa („palautuksella“)
MANUALplus laskee tavoiteaseman. Sen jälkeen työkalu lähtee
liikkeelle, toteuttaa lineaarisen lastun ja ajaa työkierron lopussa takaisin
alkupisteeseen (kuva oikealla). Nirkon sädekorjaus huomioidaan.
Työkiertoparametrit







X, Z Alkupiste
X1, Z1 Muodon aloituspiste („palautuksella“)
X2, Z2 Muodon lopetuspiste
A Aloituskulma – Alue: –180° < A < 180°
T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo
Parametriyhdistelmä tavoitepisteelle:
„ X2, Z2
„ X2, A
„ Z2, A
Työkierron toteutus „palautuksella“
1
2
3
4
laskee tavoiteaseman
ajaa pisteestä „X, Z“ „aloituspisteeseen X1, Z1“
ajaa syöttönopeudella tavoiteasemaan
nostaa ylös ja ajaa akselin suuntaisesti takaisin aloituspisteeseen
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
93
4.3 Yksittäislastun työkierrot
Ympyrämäinen koneistus
Valitse „yksittäislastu“
Valitse „ympyränkaarikoneistus“ (myötäpäivään)
Valitse „ympyränkaarikoneistus“ (vastapäivään)
Ohjelmanäppäin palautuksella:
Pois: Työkalu jää työkierron lopussa paikalleen
Päällä: Työkalu ajaa takaisin alkupisteeseen
Ympyrämäinen koneistus
Työkalu liikkuu ympyränkaaren mukaista rataa alkupisteestä
syöttönopeudella „muodon loppupisteeseen“ ja jää työkierron
lopussa paikalleen.
Ympyränmäinen muoto („palautuksella“)
Työkalu lähtee liikkeelle, toteuttaa ympyrämäisen lastuamisliikkeen ja
ajaa työkierron lopussa takaisin alkupisteeseen. Nirkon sädekorjaus
huomioidaan (kuvat oikealla).
Työkiertoparametrit







X, Z Alkupiste
X1, Z1 Muodon aloituspiste („palautuksella“)
X2, Z2 Muodon lopetuspiste
Pyöristyksen R-säde
T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo
Työkierron toteutus „palautuksella“
1
2
3
94
ajaa pisteestä „X, Z“ „aloituspisteeseen X1, Z1“
ajaa ympyränkaaren mukaista rataa syöttönopeudella
„loppupisteeseen X2, Z2“
nostaa ylös ja ajaa akselin suuntaisesti takaisin aloituspisteeseen
4 Työkierto-ohjelmointi
4.3 Yksittäislastun työkierrot
Viiste
Valitse „yksittäislastu“
Valitse „viiste“
Ohjelmanäppäin palautuksella:
Pois: Työkalu jää työkierron lopussa paikalleen
Päällä: Työkalu ajaa takaisin alkupisteeseen
Viiste
Työkierto tekee viisteen muotonurkan suhteen mitoitettuna. Työkalu
jää työkierron lopussa paikalleen.
Viistemuoto („palautuksella“)
Työkalu lähtee liikkeelle, tekee muotonurkan suhteen mitoitetun
viisteen ja ajaa työkierron lopussa takaisin alkupisteeseen. Nirkon
sädekorjaus huomioidaan (kuvat oikealla).
Työkiertoparametrit








X, Z Alkupiste
X1, Z1 Muotonurkkapiste
A Aloituskulma: Viistealueen kulma: 0°< A < 90°
I, K Viisteen leveys (suunta X, Z)
J Elementin sijainti (katso apukuva) – oletusarvo: 1
„ Sijainti pisteen „X1, Z1“ suhteen
„ etumerkki määrää lastuamissuunnan
T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo
Parametriyhdistelmät viisteelle:
„ I (45° viiste)
„ K (45° viiste)
„ I, K
„ I, A
„ K, A
Työkierron toteutus „palautuksella“
1
2
3
4
laskee „viisteen aloituspisteen ja lopetuspisteen“
ajaa akselinsuuntaisesti pisteestä „X, Z“ „viisteen
aloituspisteeseen“
ajaa syöttönopeudella „viisteen loppupisteeseen“
nostaa ylös ja ajaa akselin suuntaisesti takaisin aloituspisteeseen
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
95
4.3 Yksittäislastun työkierrot
Pyöristys
Valitse „yksittäislastu“
„Pyöristyksen“ valinta
Ohjelmanäppäin palautuksella:
Pois: Työkalu jää työkierron lopussa paikalleen
Päällä: Työkalu ajaa takaisin alkupisteeseen
Pyöristys
Tämä työkierto tekee pyöristyksen muotonurkan suhteen
mitoitettuna. Työkalu jää työkierron lopussa paikalleen.
Pyöristysmuoto („palautuksella“)
Työkalu lähtee liikkeelle, tekee muotonurkan suhteen mitoitetun
pyöristyksen ja ajaa työkierron lopussa takaisin alkupisteeseen. Nirkon
sädekorjaus huomioidaan (kuvat oikealla).
Työkiertoparametrit








X, Z Alkupiste
X1, Z1 Muotonurkkapiste
R Pyöristys: Pyöristyssäde
I, K Viisteen leveys (suunta X, Z)
J Elementin sijainti (katso apukuva) – oletusarvo: 1
„ Sijainti pisteen „X1, Z1“ suhteen
„ Etumerkki määrää lastuamissuunnan
T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo
Työkierron toteutus „palautuksella“
1
2
3
4
96
laskee „pyöristyksen aloituspisteen ja lopetuspisteen“
ajaa akselinsuuntaisesti pisteestä „X, Z“ „pyöristyksen
aloituspisteeseen“
ajaa syöttönopeudella „pyöristyksen loppupisteeseen“
nostaa ylös ja ajaa akselin suuntaisesti takaisin aloituspisteeseen
4 Työkierto-ohjelmointi
4.3 Yksittäislastun työkierrot
M-toiminto
Konekäskyt (M-toiminnot) suoritetaan vasta työkierron
käynnistyspainikkeen painalluksen jälkeen. Katso M-toimintojen
merkitys koneen käsikirjasta (katso “M-toiminnot” sivulla 408).
M-toiminto
Valitse „yksittäislastu“
Valitse „M-toiminto“
M-toimintonumeron sisäänsyöttö
Lopeta tietojen sisäänsyöttö
Paina „Käynnistä työkierto“
Kara seis M19 (Karan paikoitus)
Valitse „yksittäislastu“
Valitse „M-toiminto“
Kytke M19 päälle
Pysäytyskulman sisäänsyöttö
Lopeta tietojen sisäänsyöttö
Paina „Käynnistä työkierto“
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
97
4.4 Lastunpoistotyökierrot
4.4 Lastunpoistotyökierrot
Lastunpoistotyökiertojen avulla
rouhitaan ja silitetään yksinkertaisia
muotoja „normaalitavalla“ ja
monimutkaisia muotoja „laajennetulla
tavalla“.
ICP-lastunpoistotyökierrot toimivat
yhdessä „ICP“-muotojen kanssa (katso
„ICP-muotojen editointi” sivulla 243).
„ Lastunjako: MANUALplus laskee
asetusarvon, joka <= „Asetussyvyys
P“. Yksi „hiontalastu“ jätetään jäljelle.
„ Työvarat: „laajennetulla tavalla“
„ Nirkon sädekorjaus: suoritetaan
„ Turvaetäisyys yhden lastun jälkeen:
„ normaalitapa: 1 mm
„ laajennettu tapa: asetetaan erikseen
sisä- ja ulkokoneistukselle kohdassa
„Nykyiset parametrit – Koneistus –
Varmuusetäisyydet“
Lastuamis- ja asetussuunnat
lastunpoistotyökierroissa
MANUALplus määrittää lastuamissuunnan ja
asetussyöttösuunnan työkiertoparametrien
perusteella.
„ normaalitapa: parametrit „Alkupiste X, Z“
(käsikäyttö: „Hetkellinen työkaluasema“) ja
„Muodon alku X1/muodon loppu Z2“ ovat
määrääviä
„ laajennettu tapa: parametrit „Muodon aloituspiste
X1, Z1“ ja „Muodon lopetus X2, Z2“ ovat määrääviä
„ ICP-työkierrot: parametrit „Alkupiste X, Z“
(käsikäyttö: „Hetkellinen työkaluasema“) ja „ICPmuodon alkupiste“ ovat määrääviä
98
Lastunpoistotyökierrot
Symboli
Lastuaminen pitkittäin/poikittain
Yksinkertaisten muotojen rouhinta- ja
silitystyökierto
Sisäänpisto pitkittäin/poikittain
Yksinkertaisten muotojen rouhinta- ja
silitystyökierto
ICP-muodonmukaisesti pitkittäin/
poikittain
Mielivaltaisten muotojen rouhinta- ja
silitystyökierto
ICP-lastuaminen pitkittäin/poikittain
Mielivaltaisten muotojen rouhinta- ja
silitystyökierto
4 Työkierto-ohjelmointi
4.4 Lastunpoistotyökierrot
Työkaluasema
Huomioi työkaluasemat (alkupiste X, Z) ennen työkierron toteutusta
laajennetuilla lastunpoistotyökierroilla. Tosin ne pätevät kaikille
lastuamis- ja asetussyöttösuunnille ja rouhinnalle sekä silitykselle
(Katso pitkittäistyökiertojen esimerkkiä – kuva oikealla).
„ Alkupiste ei saa olla viivoitetulla alueella.
„ Lastuamisalue alkaa „alkupisteestä X, Z“, jos työkalu on
muotojakson edessä. Muussa tapauksessa lastutaan vain määritelty
muotojakso.
„ Jos sisäpuolisessa koneistuksessa „alkupiste X, Z“ on
pyörintäkeskipisteen yläpuolella, lastutaan vain määritelty
muotojakso.
(A = Muodon aloituspiste X1, Z1; E = Muodon lopetuspiste X2, Z2)
Muotokuviot
Muotoelementit lastunpoistotyökierroilla
Normaalitapa
Suorakulmaisen alueen lastuaminen
Laajennettu tapa
Viiste muodon alussa
Laajennettu tapa
Viiste muodon lopussa
Laajennettu tapa
Viisteet muodon alussa ja lopussa kulmassa
> 45°
Laajennettu tapa
Yksi viiste („muodon aloituspisteen“,
„muodon lopetuspisteen“ ja
„aloituskulman“ sisäänsyötöllä)
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
99
4.4 Lastunpoistotyökierrot
Muotoelementit lastunpoistotyökierroilla
Laajennettu tapa
Pyöristys
Laajennettu tapa
Viiste (tai pyöristys) muodon lopussa
Normaalitapa
Laskevien muotojen lastuaminen
Normaalitapa
Viiste muodon lopussa
Laajennettu tapa
Pyöristys muotolaaksossa (molemmissa
nurkissa)
Laajennettu tapa
Viiste (tai pyöristys) muodon alussa
Laajennettu tapa
Viiste (tai pyöristys) muodon lopussa
100
4 Työkierto-ohjelmointi
4.4 Lastunpoistotyökierrot
Lastuaminen pitkittäin/poikittain
Valitse „lastuamistyökierrot pitkittäinen/poikittainen“
Valitse „lastuaminen pitkittäin“ (kuva oikealla)
Valitse „lastuaminen poikittain“ (kuva seuraavalla
sivulla)
Työkierto „Lastuaminen pitkittäin“ rouhii pisteiden „X, Z“ ja „X1, Z2“
määräämän suorakulmion.
Työkierto „Lastuaminen poikittain“ rouhii pisteiden „X, Z“ ja „X2, Z1“
määräämän suorakulmion.
Työkiertoparametrit









X, Z Alkupiste
X1 Muodon aloituspiste (lastuaminen pitkittäin)
Z2 Muodon lopetuspiste (lastuaminen pitkittäin)
Z1 Muodon aloituspiste (lastuaminen poikittain)
X2 Muodon lopetuspiste (lastuaminen poikittain)
P Asetussyvyys: maksimaalinen asetussyvyys
„ P>0: lastuaminen muodon mukaisesti
„ P<0: nosto 45°:een kulmassa ylöspäin 1 mm
T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
101
4.4 Lastunpoistotyökierrot
Työkierron suoritus
1
2
3
4
laskee lastunjaon (asetuksen)
asettaa työkalun „X, Z“ ensimmäiselle lastulle
ajaa syöttönopeudella „loppupisteeseen Z2“
riippuen etumerkistä „asetussyvyys P“:
„ P>0: lastuaminen muodon mukaisesti
„ P<0: nosto 45°:n kulmassa ylöspäin
5
6
7
ajaa takaisin ja tekee uuden asetussyötön
toistaa 3...5, kunnes „X1“ tai „Z1“ on saavutettu
ajaa diagonaalisesti takaisin aloituspisteeseen
102
4 Työkierto-ohjelmointi
4.4 Lastunpoistotyökierrot
Lastuaminen pitkittäin/poikittain – laajennettu
Valitse „lastuamistyökierrot pitkittäinen/poikittainen“
Valitse „lastuaminen pitkittäin“ (kuva oikealla)
Valitse „lastuaminen poikittain“ (kuva seuraavalla
sivulla)
Kytke päälle laajennettu
Työkierto „Lastuaminen pitkittäin“ rouhii pisteiden „X, Z“ ja „X1/Z2“
määräämän alueen huomioimalla työvaran.
Työkierto „Lastuaminen poikittain“ rouhii pisteiden „X, Z“ ja „Z1/X2“
määräämän alueen huomioimalla työvaran.
Työkiertoparametrit












X, Z Alkupiste
X1, Z1 Muodon aloituspiste
X2, Z2 Muodon lopetuspiste
P Asetussyvyys: maksimaalinen asetussyvyys
„ P>0: lastuaminen muodon mukaisesti
„ P<0: nosto 45°:een kulmassa ylöspäin „varmuusetäisyydelle“
A Aloituskulma: Alue: 0° <= A < 90°
W Lopetuskulma: Alue: 0° <= W < 90°
R Pyöristys
B, B1 Viiste/Pyöristys (B Muodon loppu; B1 Muodon alku)
„ B>0: pyöristyssäde
„ B<0: viisteen leveys
I, K Työvara X, Z
T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo
Seuraavilla valinnaisilla parametreilla määritellään:
„ A:
„ W:
„ R:
„ B:
„ B1:
Viiste muodon alussa
Viiste muodon lopussa
Pyöristys
Viiste/pyöristys muodon lopussa
Viiste/pyöristys muodon alussa
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
103
4.4 Lastunpoistotyökierrot
Työkierron suoritus
1
2
3
4
5
6
7
laskee lastunjaon (asetuksen)
asettaa työkalun „X, Z“ ensimmäiselle lastulle
ajaa syöttöarvolla „loppupisteeseen Z2“ tai „loppupisteeseen X2“
tai valinnaiseen muotoelementtiin
riippuen etumerkistä „asetussyvyys P“:
„ P>0: lastuaminen muodon mukaisesti
„ P<0: nosto 45°:n kulmassa ylöspäin
ajaa takaisin ja tekee uuden asetussyötön
toistaa 3...5, kunnes „X1“ tai „Z1“ on saavutettu
ajaa akselisuuntaisesti takaisin aloituspisteeseen
104
4 Työkierto-ohjelmointi
4.4 Lastunpoistotyökierrot
Silityslastuaminen pitkittäin/poikittain
Valitse „lastuamistyökierrot pitkittäinen/poikittainen“
Valitse „lastuaminen pitkittäin“ (kuva oikealla)
Valitse „lastuaminen poikittain“ (kuva seuraavalla
sivulla)
Kytke päälle silitysvaihe
Työkierto „Silitys pitkittäin“ silittää muotojakson koordinaatista „X1“
koordinaattiin „Z2“.
Työkierto „Silitys poikittain“ silittää muotojakson koordinaatista „Z1“
koordinaattiin „X2“.
Työkierron lopussa työkalu ajaa takaisin alkupisteeseen.
Työkiertoparametrit








X, Z Alkupiste
X1 Muodon aloituspiste (silitys pitkittäin)
Z2 Muodon lopetuspiste (silitys pitkittäin)
Z1 Muodon aloituspiste (silitys poikittain)
X2 Muodon lopetuspiste (silitys poikittain)
T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo
Työkierron toteutus „silittämällä pitkittäin“
1
2
3
ajaa pisteestä „X, Z“ „aloituspisteeseen X1“
silittää ensin pituus- ja sitten poikittaissuunnassa
ajaa pituussuunnassa takaisin alkupisteeseen
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
105
4.4 Lastunpoistotyökierrot
Työkierron toteutus „silittämällä poikittain“
1
2
3
ajaa pisteestä „X, Z“ „aloituspisteeseen Z1“
silittää ensin poikittais- ja sitten pituussuunnassa
ajaa poikittaissuunnassa takaisin alkupisteeseen
106
4 Työkierto-ohjelmointi
4.4 Lastunpoistotyökierrot
Silityslastuaminen pitkittäin/poikittain –
laajennettu
Valitse „lastuamistyökierrot pitkittäinen/poikittainen“
Valitse „lastuaminen pitkittäin“ (kuva oikealla)
Valitse „lastuaminen poikittain“ (kuva seuraavalla
sivulla)
Kytke päälle laajennettu
Kytke päälle silitysvaihe
Työkierto silittää muotojakson pisteestä „X1, Z1“ pisteeseen „X2,
Z2“. Työkalu jää työkierron lopussa paikalleen.
Työkiertoparametrit










X, Z Alkupiste
X1, Z1 Muodon aloituspiste
X2, Z2 Muodon lopetuspiste
A Aloituskulma: Alue: 0° <= A < 90°
W Lopetuskulma: Alue: 0° <= W < 90°
R Pyöristys
B, B1 Viiste/Pyöristys (B Muodon loppu; B1 Muodon alku)
„ B>0: pyöristyssäde
„ B<0: viisteen leveys
T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo
Seuraavilla valinnaisilla parametreilla määritellään:
„ A:
„ W:
„ R:
„ B:
„ B1:
Viiste muodon alussa
Viiste muodon lopussa
Pyöristys
Viiste/pyöristys muodon lopussa
Viiste/pyöristys muodon alussa
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
107
4.4 Lastunpoistotyökierrot
Työkierron suoritus
1
2
ajaa poikittaissuunnassa pisteestä „X, Z“ pisteeseen „X1, Z1“
silittää muotojakson pisteestä „X1, Z1“ pisteeseen „X2, Z2“
huomioimalla valinnaiset muotoelementit
108
4 Työkierto-ohjelmointi
4.4 Lastunpoistotyökierrot
Lastuaminen sisäänpistolla pitkittäin/poikittain
Valitse „lastuamistyökierrot pitkittäinen/poikittainen“
Valitse „sisäänpisto pitkittäin“ (kuvat oikealla)
Valitse „sisäänpisto poikittain“ (kuvat seuraavalla
sivulla)
Tämä työkierto rouhii pisteiden „X1, Z1“ ja „X2, Z2“ sekä
„sisäänpistokulman A“ määräämän alueen.
„ Mitä jyrkemmin työkalu tunkeutuu materiaaliin, sitä
suurempi on syöttöarvon pienennys (maksimi 50%).
„ Huomioi tasotyökalun mitoitus (katso “Tasotyökalut”
sivulla 419).
Varoitus törmäysvaarasta !
Jos työkalun asetus- ja kärkikulmaa ei ole määritelty, se
tunkeutuu materiaaliin sisäänpistokulmalla. Jos ne on
määritelty, työkalu tunkeutuu materiaaliin suurimmalla
mahdollisella sisäänpistokulmalla. Loppumateriaali jää
paikalleen.
Työkiertoparametrit









X, Z Alkupiste
X1, Z1 Muodon aloituspiste
X2, Z2 Muodon lopetuspiste
P Asetussyvyys: maksimaalinen asetussyvyys
„ P>0: lastuaminen muodon mukaisesti
„ P<0: nosto 45°:een kulmassa ylöspäin 1 mm
A
W
T
S
F
Sisäänpistokulma (oletusarvo: 0°): Alue: 0° <= A < 90°
Lopetuskulma: Viiste muodon lopussa – Alue: 0° <= W < 90°
Työkalun numero
Kierrosluku/Lastuamisnopeus
Kierrossyöttöarvo
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
109
4.4 Lastunpoistotyökierrot
Työkierron suoritus
1
2
3
4
5
6
7
8
laskee lastunjaon (asetuksen)
asettaa työkalun „X, Z“ ensimmäiselle lastulle
tunkeutuu materiaalin sisään pienennetyllä syöttöarvolla
„sisäänpistokulmassa A“ materiaalin sisään
ajaa syöttöliikkeen nopeudella „loppupisteeseen Z2“ tai
„loppupisteeseen X2“ tai parametrilla „W“ määritellyn
kaltevuuden mukaan
riippuen etumerkistä „asetussyvyys P“:
„ P>0: lastuaminen muodon mukaisesti
„ P<0: nosto 45°:n kulmassa ylöspäin
ajaa takaisin ja tekee uuden asetussyötön seuraavaa lastua varten
toistaa vaiheet 3...5, kunnes „X2“ tai „Z2“ on saavutettu
ajaa akselisuuntaisesti takaisin aloituspisteeseen
110
4 Työkierto-ohjelmointi
4.4 Lastunpoistotyökierrot
Sisäänpisto pitkittäin/poikittain – laajennettu
Valitse „lastuamistyökierrot pitkittäinen/poikittainen“
Valitse „sisäänpisto pitkittäin“ (kuvat oikealla)
Valitse „sisäänpisto poikittain“ (kuvat seuraavalla
sivulla)
Kytke päälle laajennettu
Tämä työkierto rouhii pisteiden „X1, Z1“ ja „X2, Z2“ sekä
„sisäänpistokulman A“ määräämän alueen huomioimalla työvarat.
„ Mitä jyrkemmin työkalu tunkeutuu materiaaliin, sitä
suurempi on syöttöarvon pienennys (maksimi 50%).
„ Huomioi tasotyökalun mitoitus (katso “Tasotyökalut”
sivulla 419).
Varoitus törmäysvaarasta !
Jos työkalun asetus- ja kärkikulmaa ei ole määritelty, se
tunkeutuu materiaaliin sisäänpistokulmalla. Jos ne on
määritelty, työkalu tunkeutuu materiaaliin suurimmalla
mahdollisella sisäänpistokulmalla. Loppumateriaali jää
paikalleen.
Työkiertoparametrit








X, Z Alkupiste
X1, Z1 Muodon aloituspiste
X2, Z2 Muodon lopetuspiste
P Asetussyvyys: maksimaalinen asetussyvyys
„ P>0: lastuaminen muodon mukaisesti
„ P<0: nosto 45°:een kulmassa ylöspäin varmuusetäisyydelle
A Sisäänpistokulma (oletusarvo: 0°): Alue: 0° <= A < 90°
W Lopetuskulma: Alue: 0° <= W < 90°
R Pyöristys
B1, B2 Viiste/Pyöristys (B1 Muodon alku; B2 Muodon loppu)
„ B>0: pyöristyssäde
„ B<0: viisteen leveys
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
111
4.4 Lastunpoistotyökierrot




T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo
I, K Työvara X, Z
Seuraavilla valinnaisilla parametreilla määritellään:
„ W:
„ R:
„ B1:
„ B2:
Viiste muodon lopussa
Pyöristys (muotolaakson molemmissa nurkissa)
Viiste/pyöristys muodon alussa
Viiste/pyöristys muodon lopussa
Työkierron suoritus
1
2
3
4
5
6
7
8
laskee lastunjaon (asetuksen)
asettaa työkalun „X, Z“ ensimmäiselle lastulle
tunkeutuu materiaalin sisään pienennetyllä syöttöarvolla
„sisäänpistokulmassa A“ materiaalin sisään
ajaa syöttöarvolla „loppupisteeseen Z2“ tai „loppupisteeseen X2“
tai valinnaiseen muotoelementtiin
riippuen etumerkistä „asetussyvyys P“:
„ P>0: lastuaminen muodon mukaisesti
„ P<0: nosto 45°:n kulmassa ylöspäin
ajaa takaisin ja tekee uuden asetussyötön seuraavaa lastua varten
toistaa vaiheet 3..0.6, kunnes „X2“ tai „Z2“ on saavutettu
ajaa akselisuuntaisesti takaisin aloituspisteeseen
112
4 Työkierto-ohjelmointi
4.4 Lastunpoistotyökierrot
Sisäänpistosilitys pitkittäin/poikittain
Valitse „lastuamistyökierrot pitkittäinen/poikittainen“
Valitse „sisäänpisto pitkittäin“ (kuvat oikealla)
Valitse „sisäänpisto poikittain“ (kuvat seuraavalla
sivulla)
Kytke päälle silitysvaihe
Työkierto silittää muotojakson pisteestä „X1, Z1“ pisteeseen „X2,
Z2“. Työkalu palaa työkierron lopussa takaisin „alkupisteeseen X, Z“.
„ Mitä jyrkemmin työkalu tunkeutuu materiaaliin, sitä
suurempi on syöttöarvon pienennys (maksimi 50%).
„ Huomioi tasotyökalun mitoitus (katso “Tasotyökalut”
sivulla 419).
Varoitus törmäysvaarasta !
Jos työkalun asetus- ja kärkikulmaa ei ole määritelty, se
tunkeutuu materiaaliin sisäänpistokulmalla. Jos ne on
määritelty, työkalu tunkeutuu materiaaliin suurimmalla
mahdollisella sisäänpistokulmalla. Loppumateriaali jää
paikalleen.
Työkiertoparametrit








X, Z Alkupiste
X1, Z1 Muodon aloituspiste
X2, Z2 Muodon lopetuspiste
A Sisäänpistokulma (oletusarvo: 0°): Alue: 0° <= A < 90°
W Lopetuskulma: Viiste muodon lopussa – Alue: 0° <= W < 90°
T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
113
4.4 Lastunpoistotyökierrot
Työkierron suoritus
1
2
3
ajaa pisteestä „X, Z“ „aloituspisteeseen Z1“
silittää määritellyn muotojakson
ajaa akselisuuntaisesti takaisin aloituspisteeseen
114
4 Työkierto-ohjelmointi
4.4 Lastunpoistotyökierrot
Sisäänpistosilitys pitkittäin/poikittain –
laajennettu
Valitse „lastuamistyökierrot pitkittäinen/poikittainen“
Valitse „sisäänpisto pitkittäin“ (kuvat oikealla)
Valitse „sisäänpisto poikittain“ (kuvat seuraavalla
sivulla)
Kytke päälle laajennettu
Kytke päälle silitysvaihe
Työkierto silittää muotojakson pisteestä „X1, Z1“ pisteeseen „X2,
Z2“. Työkalu jää työkierron lopussa paikalleen.
„ Mitä jyrkemmin työkalu tunkeutuu materiaaliin, sitä
suurempi on syöttöarvon pienennys (maksimi 50%).
„ Huomioi tasotyökalun mitoitus (katso “Tasotyökalut”
sivulla 419).
Varoitus törmäysvaarasta !
Jos työkalun asetus- ja kärkikulmaa ei ole määritelty, se
tunkeutuu materiaaliin sisäänpistokulmalla. Jos ne on
määritelty, työkalu tunkeutuu materiaaliin suurimmalla
mahdollisella sisäänpistokulmalla. Loppumateriaali jää
paikalleen.
Työkiertoparametrit







X, Z Alkupiste
X1, Z1 Muodon aloituspiste
X2, Z2 Muodon lopetuspiste
A Sisäänpistokulma (oletusarvo: 0°): Alue: 0° <= A < 90°
W Lopetuskulma: Alue: 0° <= W < 90°
R Pyöristys
B1, B2 Viiste/Pyöristys (B1 Muodon alku; B2 Muodon loppu)
„ B>0: pyöristyssäde
„ B<0: viisteen leveys
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
115
4.4 Lastunpoistotyökierrot



T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo
Seuraavilla valinnaisilla parametreilla määritellään:
„ W:
„ R:
„ B1:
„ B2:
Viiste muodon lopussa
Pyöristys (muotolaakson molemmissa nurkissa)
Viiste/pyöristys muodon alussa
Viiste/pyöristys muodon lopussa
Työkierron suoritus
1
2
ajaa akselin suuntaisesti pisteestä „X, Z“ „aloituspisteeseen X1,
Z1“.
silittää määritellyn muotojakson – huomioimalla valinnaiset
muotoelementit
116
4 Työkierto-ohjelmointi
4.4 Lastunpoistotyökierrot
ICP-muotomukailu pitkittäin/poikittain
Valitse „lastuamistyökierrot pitkittäinen/poikittainen“
Valitse „ICP-muotomukailu pitkittäin“ (kuvat oikealla)
Valitse „ICP-muotomukailu poikittain“ (kuvat
seuraavalla sivulla)
Työkierto rouhii muodon mukaisesti riippuen parametrista „J“:
„ J=0: pisteiden „X, Z“ ja ICP-muodon määräämän alueen
huomioimalla työvaran.
„ J>0: ICP-muodon (plus työvara) ja „aihiotyövaran J“ määräämän
alueen.
Varoitus törmäysvaarasta !
„ Jos työkalun asetus- ja kärkikulmaa ei ole määritelty, se
tunkeutuu materiaaliin sisäänpistokulmalla. Jos ne on
määritelty, työkalu tunkeutuu materiaaliin suurimmalla
mahdollisella sisäänpistokulmalla. Loppumateriaali jää
paikalleen.
„ Aihiotyövara J>0: Käytä „asetussyvyytenä P“
pienempää asetusta, jos terän geometriasta riippuen
pituus- ja poikittaissuuntainen maksimiasetus ovat
erilaisia.
Työkiertoparametrit








X, Z Alkupiste
P asetussyvyys – asetussyvyys määräytyy arvon „J“ mukaan
„ J=0: P on maksimisyvyys. Työkierto pienentää lastamissyvyyttä,
jos ohjelmoitu asetusliike ei ole mahdollinen johtuen pituus- tai
poikittaissuuntaisesta terän geometriasta.
„ J>0: P on asetussyvyys. Tätä asetusta käytetään pituus- ja
poikittaissuunnassa.
I, K Työvara X, Z
N ICP-muodon numero
J Aihion työvara – työkierto lastuaa
„ J=0: työkaluasemasta lähtien
„ J>0: aihiotyövaran määräämän alueen
T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
117
4.4 Lastunpoistotyökierrot
Työkierron suoritus
1
laskee lastunjaon (asetuksen) ottamalla huomioon parametrin „J“
„ J=0: Terän sädekorjaus huomioidaan. Näin saadaan aikaan
erilaiset asetukset pituus- ja poikittaissuunnassa.
„ J>0: Tätä samaa asetusta käytetään pituus- ja
poikittaissuunnassa.
2
3
4
5
6
asettaa työkalun „X, Z“ ensimmäiselle lastulle
lastuaa lasketun lastunjaon mukaisesti
ajaa takaisin ja tekee uuden asetussyötön seuraavaa lastua varten
toistaa vaiheet 3…4, kunnes määritelty alue on lastuttu
ajaa akselisuuntaisesti takaisin aloituspisteeseen
Työkiertoparametri Aihiotyövara J on käytettävissä NCohjelmistoversiosta 507 807-16 tai 526 488-08 alkaen.
Aiemmissa ohjelmistoversioissa työkierto aloittaa
lastuamisen työkaluasemasta alkaen.
118
4 Työkierto-ohjelmointi
4.4 Lastunpoistotyökierrot
ICP-muotomukailu silittämällä pitkittäin/
poikittain
Valitse „lastuamistyökierrot pitkittäinen/poikittainen“
Valitse „ICP-muotomukailu pitkittäin“ (kuvat oikealla)
Valitse „ICP-muotomukailu poikittain“ (kuvat
seuraavalla sivulla)
Kytke päälle silitysvaihe
Tämä työkierto silittää ICP-muodossa kuvatun muotojakson. Työkalu
jää työkierron lopussa paikalleen.
Varoitus törmäysvaarasta !
Jos työkalun asetus- ja kärkikulmaa ei ole määritelty, se
tunkeutuu materiaaliin sisäänpistokulmalla. Jos ne on
määritelty, työkalu tunkeutuu materiaaliin suurimmalla
mahdollisella sisäänpistokulmalla. Loppumateriaali jää
paikalleen.
Työkiertoparametrit





X, Z Alkupiste
N ICP-muodon numero
T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
119
4.4 Lastunpoistotyökierrot
Työkierron suoritus
1
2
ajaa akselin suuntaisesti pisteestä „X, Z“ „muodon
aloituspisteeseen“
silittää määritellyn muotojakson
120
4 Työkierto-ohjelmointi
4.4 Lastunpoistotyökierrot
ICP-lastuaminen pitkittäin/poikittain
Valitse „lastuamistyökierrot pitkittäinen/poikittainen“
Valitse „ICP-lastuaminen pitkittäin“ (kuvat oikealla)
Valitse „ICP-lastuaminen poikittain“ (kuvat
seuraavalla sivulla)
Työkierto rouhii muodon mukaisesti pisteiden „X, Z“ ja ICP-muodon
määräämän alueen huomioimalla työvaran.
Varoitus törmäysvaarasta !
Jos työkalun asetus- ja kärkikulmaa ei ole määritelty, se
tunkeutuu materiaaliin sisäänpistokulmalla. Jos ne on
määritelty, työkalu tunkeutuu materiaaliin suurimmalla
mahdollisella sisäänpistokulmalla. Loppumateriaali jää
paikalleen.
Työkiertoparametrit







X, Z Alkupiste
P Asetussyvyys: maksimaalinen asetussyvyys
„ P>0: lastuaminen muodon mukaisesti
„ P<0: nosto 45°:een kulmassa ylöspäin varmuusetäisyydelle
I, K Työvara X, Z
N ICP-muodon numero
T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
121
4.4 Lastunpoistotyökierrot
Työkierron suoritus
1
2
3
4
5
laskee lastunjaon (asetuksen)
asettaa työkalun „X, Z“ ensimmäiselle lastulle
tunkeutuu muotoon pienennetyllä syöttöarvolla
lastuaa lasketun lastunjaon mukaisesti
riippuen etumerkistä „asetussyvyys P“:
„ P>0: lastuaminen muodon mukaisesti
„ P<0: nosto 45°:een kulmassa ylöspäin varmuusetäisyydelle
6
7
8
ajaa takaisin ja tekee uuden asetussyötön seuraavaa lastua varten
toistaa vaiheet 3…6, kunnes määritelty alue on lastuttu
ajaa akselisuuntaisesti takaisin aloituspisteeseen
„ Mitä jyrkemmin työkalu tunkeutuu materiaaliin, sitä
suurempi on syöttöarvon pienennys (maksimi 50%).
„ Huomioi tasotyökalun mitoitus (katso “Tasotyökalut”
sivulla 419).
122
4 Työkierto-ohjelmointi
4.4 Lastunpoistotyökierrot
ICP-silitys pitkittäin tai poikittain
Valitse „lastuamistyökierrot pitkittäinen/poikittainen“
„ICP-lastuaminen pitkittäin“ (kuvat yllä oikealla ja
keskellä)
Valitse „ICP-lastuaminen poikittain“ (ulkopuolisen
koneistuksen kuva alla oikealla)
Kytke päälle silitysvaihe
Tämä työkierto silittää ICP-muodossa kuvatun muotojakson. Työkalu
jää työkierron lopussa paikalleen.
Varoitus törmäysvaarasta !
Jos työkalun asetus- ja kärkikulmaa ei ole määritelty, se
tunkeutuu materiaaliin sisäänpistokulmalla. Jos ne on
määritelty, työkalu tunkeutuu materiaaliin suurimmalla
mahdollisella sisäänpistokulmalla. Loppumateriaali jää
paikalleen.
Työkiertoparametrit






X, Z Alkupiste
I, K Työvara X, Z
N ICP-muodon numero
T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
123
4.4 Lastunpoistotyökierrot
Työkierron suoritus
1
2
ajaa akselin suuntaisesti pisteestä „X, Z“ „muodon
aloituspisteeseen“
silittää määritellyn muotojakson
124
4 Työkierto-ohjelmointi
4.4 Lastunpoistotyökierrot
Lastunpoistotyökiertojen esimerkkejä
Ulkopuolisen muodon rouhinta ja silitys
Merkitty alue pisteestä „AP“ (muodon aloituspiste)
pisteeseen „EP“ (muodon lopetuspiste) rouhitaan
työkierrolla „Lastuaminen pitkittäin - laajennettu“
huomioimalla työvara (katso kuvaa yllä oikealla).
Seuraavaksi tämä muodon osuus silitetään
työkierrolla „Lastuaminen pitkittäin – laajennettu“
(Katso kuvaa alla oikealla).
„Laajennettu tapa“ mahdollistaa myös pyöristyksen ja
viisteen muodon lopussa.
Parametrit „Muodon aloituspiste X1, Z1“ ja „Muodon
lopetuspiste X2, Z2“ määräävät lastuamis- ja
asetussyöttösuunnan – tässä ulkopuolinen koneistus
ja asetusyöttö „suuntaan –X“.
Työkalutiedot
„ Sorvaustyökalu (ulkopuolista koneistusta varten)
„ WO = 1 – Työkalun suuntaus
„ A = 93° – Asetuskulma
„ B = 55° – Kärkikulma
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
125
4.4 Lastunpoistotyökierrot
Sisäpuolisen muodon rouhinta ja silitys
Merkitty alue pisteestä „AP“ (muodon aloituspiste)
pisteeseen „EP“ (muodon lopetuspiste) rouhitaan
työkierrolla „Lastuaminen pitkittäin - laajennettu“
huomioimalla työvara (katso kuvaa yllä oikealla).
Seuraavaksi tämä muodon osuus silitetään
työkierrolla „Lastuaminen pitkittäin – laajennettu“
(Katso kuvaa alla oikealla).
„Laajennettu tapa“ mahdollistaa myös pyöristyksen ja
viisteen muodon lopussa.
Parametrit „Muodon aloituspiste X1, Z1“ ja „Muodon
lopetuspiste X2, Z2“ määräävät lastuamis- ja
asetussyöttösuunnan – tässä sisäpuolinen koneistus
ja asetussyöttö „suuntaan –X“.
Työkalutiedot
„ Sorvaustyökalu (sisäpuolista koneistusta varten)
„ WO = 7 – Työkalun suuntaus
„ A = 93° – Asetuskulma
„ B = 55° – Kärkikulma
126
4 Työkierto-ohjelmointi
4.4 Lastunpoistotyökierrot
Rouhinta (kaiverrus) käyttämällä työkiertoa
sisäänpistolla
Käytettävää työkalua ei voi pistää työkalun sisään
kulmassa 15°. Tästä johtuen lastuttava alue
koneistetaan kahdessa vaiheessa.
1. askel:
Merkitty alue pisteestä „AP“ (muodon aloituspiste)
pisteeseen „EP“ (muodon lopetuspiste) rouhitaan
työkierrolla „Sisäänpisto pitkittäin – laajennettu“
huomioimalla työvara.
Määrittele „aloituskulman A“ arvoksi 15° piirustuksen
mukaisesti. MANUALplus laskee suurimman
mahdollisen sisäänpistokulman työkiertoparametrien
perusteella. „Loppumateriaali“ jätetään ja lastutaan 2.
vaiheessa.
„Laajennettua tapaa“ käytetään pyöristysten
tekemiseen muotolaaksossa.
Huomioi parametrit „Muodon aloituspiste X1, Z1“ ja
„Muodon lopetuspiste X2, Z2“. Ne määräävät
lastuamis- ja asetussyöttösuunnan – tässä
ulkopuolinen koneistus ja asetusyöttö „suuntaan –X“.
Työkalutiedot
„ Sorvaustyökalu (ulkopuolista koneistusta varten)
„ WO = 1 – Työkalun suuntaus
„ A = 93° – Asetuskulma
„ B = 55° – Kärkikulma
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
127
4.4 Lastunpoistotyökierrot
2. askel:
„Jäljellä oleva materiaali“ (merkitty alue kuvassa yllä
vasemmalla) rouhitaan laajennetulla työkierrolla
„Sisäänpisto pitkittäin – laajennettu“. Ennen tämän
vaiheen suoritusta vaihdetaan työkalu.
„Laajennettua tapaa“ käytetään pyöristysten
tekemiseen muotolaaksossa.
Parametrit „Muodon aloituspiste X1, Z1“ ja „Muodon
lopetuspiste X2, Z2“ määräävät lastuamis- ja
asetussyöttösuunnan – tässä ulkopuolinen koneistus
ja asetusyöttö „suuntaan –X“.
Parametri „Muodon aloituspiste Z1“ on määritetty
simulaation 1. vaiheessa.
Työkalutiedot
„ Sorvaustyökalu (ulkopuolista koneistusta varten)
„ WO = 3 – Työkalun suuntaus
„ A = 93° – Asetuskulma
„ B = 55° – Kärkikulma
128
4 Työkierto-ohjelmointi
4.5 Pistotyökierrot
4.5 Pistotyökierrot
Tämä työkiertojen ryhmä sisältää
uranpiston, pistosorvauksen,
vapaapiston ja katkaisupiston työkierrot.
Yksinkertaiset muodot koneistetaan
„normaalitavalla“, monimutkaiset
muodot „laajennetulla tavalla“. ICPpistotyökierrot toimivat yhdessä „ICP“muotojen kanssa (katso “ICP-muodot”
sivulla 242).
„ Lastunjako: MANUALplus laskee
tasasuuruisen asetusarvon, joka <=
„Asetussyvyys P“.
„ Työvarat: „laajennetulla tavalla“
„ Nirkon sädekorjaus toteutetaan
(poikkeus „Vapaapistokuvio K“).
Lastuamis- ja asetussuunnat pistotyökierroissa
MANUALplus määrittää lastuamissuunnan ja
asetussyöttösuunnan työkiertoparametrien
perusteella. Merkitseviä ovat:
„ normaalitapa: Parametri „Alkupiste X, Z“
(käsikäytöllä „hetkellinen työkaluasema“) ja
„Muodon aloituspiste X1/Muodon lopetuspiste Z2“
„ laajennettu tapa: Parametrit „Muodon aloituspiste
X1, Z1“ ja „Muodon lopetuspiste X2, Z2“
„ ICP-työkierrot: Parametri „Alkupiste X, Z“
(käsikäytöllä „hetkellinen työkaluasema“) ja „ICPmuodon alkupiste“
Vapaapistoasema
MANUALplus määrittää vapaapistoaseman
työkiertoparametrien „Alkupiste X, Z“ (käsikäyttö:
„hetkellinen työkaluasema“) ja „Muodon nurkkapiste
X1, Z1“ mukaan.
Vapaapistot suoritetaan vain
suorakulmaisissa, akselin suuntaisissa
muotonurkissa pituusakselilla.
Pistotyökierrot
Symboli
Uran pisto säteittäin/akseliaalisesti
Yksinkertaisten muotojen pisto- ja
silitystyökierrot
Uranpisto säteittäin/akseliaalisesti ICP
Mielivaltaisten muotojen pisto- ja
silitystyökierrot
Pistosorvaus säteittäin/aksiaalisesti
Yksinkertaisten ja mielivaltaisten muotojen
pistosorvaus- ja silitystyökierrot
Vapaapisto H
Vapaapisto „Kuvio H“
Vapaapisto K
Vapaapisto „Kuvio K“
Vapaapisto U
Vapaapisto „Kuvio U“
Katkaisupisto
Työkierto sorvauskappaleen katkaisua varten
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
129
4.5 Pistotyökierrot
Muotokuviot
Muotoelementit uranpistotyökierroissa
Normaalitapa
Suorakulmaisen alueen lastuaminen
Laajennettu tapa
Viiste muodon alussa
Laajennettu tapa
Viiste muodon lopussa
Laajennettu tapa
Pyöristys muotolaakson molemmissa
nurkissa
Laajennettu tapa
Viiste (tai pyöristys) muodon alussa
Laajennettu tapa
Viiste (tai pyöristys) muodon lopussa
130
4 Työkierto-ohjelmointi
4.5 Pistotyökierrot
Uran pisto säteittäin/akseliaalisesti
Valitse „pistotyökierrot“
Valitse „uranpisto säteittäin“ (kuvat oikealla)
Valitse „uranpisto aksiaalisesti“ (kuvat seuraavalla
sivulla)
Tämä työkierto tekee parametrissa „Q“ määritellyn lukumäärän
uranpistoja. Parametri „X/Z – X2/Z2“ määrittelee ensimmäisen piston
(sijainti, pistosyvyys ja -leveys).
Työkiertoparametrit









X, Z Alkupiste
X2, Z2 Muodon lopetuspiste
P Pistoleveys: Asetukset <= P
„ ei sisäänsyöttöä: P = 0,8 * Terän leveys
E Odotusaika (vapaalastuamisaika) – oletusarvo: kahden
pyörähdyksen kestoaika
DX, DZ Etäisyys jatkopistoa varten edeltävän piston suhteen
Q Pistotyökiertojen lukumäärä – oletusarvo: 1
T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
131
4.5 Pistotyökierrot
Työkierron suoritus
1
2
3
4
5
6
7
8
laskee uranpistoasemat ja pistojaon
tekee akselin suuntaisen asetussyötön alkupisteestä tai
pistourasta seuraavaa pistoliikettä varten
ajaa syöttönopeudella „lopetuspisteeseen X2“ tai
„lopetuspisteeseen Z2“
odottaa ajan „E“ tässä asemassa
ajaa takaisin ja tekee uuden asetussyötön
toistaa kohdat 3…5, kunnes uranpisto on tehty valmiiksi
toistaa vaiheet 2…6, kunnes kaikki uranpistot on tehty valmiiksi
ajaa akselisuuntaisesti takaisin aloituspisteeseen
132
4 Työkierto-ohjelmointi
4.5 Pistotyökierrot
Uran pisto säteittäin/aksiaalisesti – laajennettu
Valitse „pistotyökierrot“
Valitse „uranpisto säteittäin“ (kuvat oikealla)
Valitse „uranpisto aksiaalisesti“ (kuvat seuraavalla
sivulla)
Kytke päälle laajennettu
Tämä työkierto tekee parametrissa „Q“ määritellyn lukumäärän
uranpistoja. Parametrit „X1/Z1 – X2/Z2“ määrittelevät ensimmäisen
piston (sijainti, uranpistosyvyys ja -leveys).
Työkiertoparametrit














X, Z Alkupiste
X1, Z1 Muodon aloituspiste
X2, Z2 Muodon lopetuspiste
P Pistoleveys: Asetukset <= P
„ ei sisäänsyöttöä: P = 0,8 * Terän leveys
A Aloituskulma: Alue: 0° <= A < 90°
W Lopetuskulma: Alue: 0° <= W < 90°
R Pyöristys
B1, B2 Viiste/Pyöristys (B1 Muodon alku; B2 Muodon loppu)
„ B>0: pyöristyssäde
„ B<0: viisteen leveys
T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo
I, K Työvara X, Z
DX, DZ Etäisyys jatkopistoa varten edeltävän piston suhteen
Q Pistotyökiertojen lukumäärä – oletusarvo: 1
Seuraavilla valinnaisilla parametreilla määritellään:
„ A:
„ W:
„ R:
„ B1:
„ B2:
Viiste muodon alussa
Viiste muodon lopussa
Pyöristys (muotolaakson molemmissa nurkissa)
Viiste/pyöristys muodon alussa
Viiste/pyöristys muodon lopussa
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
133
4.5 Pistotyökierrot
Työkierron suoritus
1
2
3
4
5
6
7
8
laskee uranpistoasemat ja pistojaon
tekee akselin suuntaisen asetussyötön alkupisteestä tai
pistourasta seuraavaa pistoliikettä varten
ajaa syöttöarvolla „loppupisteeseen Z2“ tai „loppupisteeseen X2“
tai valinnaiseen muotoelementtiin
odottaa kaksi kierrosta kestävän aikajakson tässä asemassa
ajaa takaisin ja tekee uuden asetussyötön
toistaa kohdat 3…5, kunnes uranpisto on tehty valmiiksi
toistaa vaiheet 2…6, kunnes kaikki uranpistot on tehty valmiiksi
ajaa akselisuuntaisesti takaisin aloituspisteeseen
134
4 Työkierto-ohjelmointi
4.5 Pistotyökierrot
Uran pistosilitys säteittäin/akseliaalisesti
Valitse „pistotyökierrot“
Valitse „uranpisto säteittäin“ (kuvat oikealla)
Valitse „uranpisto aksiaalisesti“ (kuvat seuraavalla
sivulla)
Kytke päälle silitysvaihe
Tämä työkierto silittää parametrilla „Q“ määritellyn lukumäärän
uranpistoja. Parametri „X/Z – X2/Z2“ määrittelee ensimmäisen piston
(sijainti, pistosyvyys ja -leveys).
Työkiertoparametrit







X, Z Alkupiste
X2, Z2 Muodon lopetuspiste
DX, DZ Etäisyys jatkopistoa varten edeltävän piston suhteen
Q Pistotyökiertojen lukumäärä – oletusarvo: 1
T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
135
4.5 Pistotyökierrot
Työkierron suoritus
1
2
3
4
5
6
7
laskee uranpistoasemat
tekee akselin suuntaisen asetussyötön alkupisteestä tai
pistourasta seuraavaa pistoliikettä varten
silittää ensimmäisen kyljen pysähtyen hieman ennen „uran
pohjaa„
tekee akselin suuntaisen asetussyötön toista kylkeä varten
silittää toisen kyljen ja loput muotolaaksosta
toistaa vaiheet 2…5, kunnes kaikki uranpistot on tehty valmiiksi
ajaa akselisuuntaisesti takaisin aloituspisteeseen
136
4 Työkierto-ohjelmointi
4.5 Pistotyökierrot
Uran pistosilitys säteittäin/aksiaalisesti –
laajennettu
Valitse „pistotyökierrot“
Valitse „uran pisto säteittäin“ (kuvat oikealla)
Valitse „uran pisto aksiaalisesti“ (kuvat seuraavalla
sivulla)
Kytke päälle laajennettu
Kytke päälle silitysvaihe
Tämä työkierto tekee parametrissa „Q“ määritellyn lukumäärän
uranpistoja. Parametri „X/Z – X2/Z2“ määrittelee ensimmäisen piston
(sijainti, pistosyvyys ja -leveys).
Työkiertoparametrit












X, Z Alkupiste
X1, Z1 Muodon aloituspiste
X2, Z2 Muodon lopetuspiste
A Aloituskulma: Alue: 0° <= A < 90°
W Lopetuskulma: Alue: 0° <= W < 90°
R Pyöristys
B1, B2 Viiste/Pyöristys (B1 Muodon alku; B2 Muodon loppu)
„ B>0: pyöristyssäde
„ B<0: viisteen leveys
T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo
DX, DZ Etäisyys jatkopistoa varten edeltävän piston suhteen
Q Pistotyökiertojen lukumäärä – oletusarvo: 1
Seuraavilla valinnaisilla parametreilla määritellään:
„ A:
„ W:
„ R:
„ B1:
„ B2:
Viiste muodon alussa
Viiste muodon lopussa
Pyöristys (muotolaakson molemmissa nurkissa)
Viiste/pyöristys muodon alussa
Viiste/pyöristys muodon lopussa
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
137
4.5 Pistotyökierrot
Työkierron suoritus
1
2
3
4
5
6
7
laskee uranpistoasemat
tekee akselin suuntaisen asetussyötön alkupisteestä tai
pistourasta seuraavaa pistoliikettä varten
silittää ensimmäisen kyljen (huomioimalla valinnaiset
muotoelementit) ja muotolaakson pysähtyen hieman ennen
„pistoliikkeen loppua“
tekee akselin suuntaisen asetussyötön toista kylkeä varten
silittää toisen kyljen (huomioimalla valinnaiset muotoelementit) ja
loput muotolaaksosta
toistaa vaiheet 2…5, kunnes kaikki uranpistot on silitetty
ajaa akselisuuntaisesti takaisin aloituspisteeseen
138
4 Työkierto-ohjelmointi
4.5 Pistotyökierrot
ICP-pistotyökierrot
Valitse „pistotyökierrot“
„ICP-pisto säteittäin“ (kuvat oikealla)
Valitse „ICP-pisto aksiaalisesti“ (kuvat seuraavalla
sivulla)
Tämä työkierto tekee parametrissa „Q“ määritellyn lukumäärän uran
pistoja ICP-pistomuodolla. Parametrit „X, Z“ määrittelevät
ensimmäisen pistoliikkeen sijainnin.
Työkiertoparametrit









X, Z Alkupiste
P Pistoleveys: Asetukset <= P
„ ei sisäänsyöttöä: P = 0,8 * Terän leveys
I, K Työvara X, Z
N ICP-muodon numero
DX, DZ Etäisyys jatkopistoa varten edeltävän piston suhteen
Q Pistotyökiertojen lukumäärä – oletusarvo: 1
T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
139
4.5 Pistotyökierrot
Työkierron suoritus
1
2
3
4
5
6
7
laskee uranpistoasemat ja pistojaon
tekee akselin suuntaisen asetussyötön alkupisteestä tai
pistourasta seuraavaa pistoliikettä varten
lastuaa määritellyn muodon mukaisesti
ajaa takaisin ja tekee uuden asetussyötön seuraavaa lastua varten
toistaa kohdat 3…4, kunnes uranpisto on tehty valmiiksi
toistaa vaiheet 2…5, kunnes kaikki uranpistot on tehty valmiiksi
ajaa akselisuuntaisesti takaisin aloituspisteeseen
140
4 Työkierto-ohjelmointi
4.5 Pistotyökierrot
ICP-pistosilitys säteittäin/aksiaalisesti
Valitse „pistotyökierrot“
Valitse „ICP-pisto säteittäin“ (kuvat oikealla)
Valitse „ICP-pisto aksiaalisesti“ (kuvat seuraavalla
sivulla)
Kytke päälle silitysvaihe
Tämä työkierto silittää parametrissa „Q“ määritellyn lukumäärän uran
pistoja ICP-pistomuodolla. Parametrit „X, Z“ määrittelevät
ensimmäisen pistoliikkeen sijainnin.
Työkierron lopussa työkalu ajaa takaisin alkupisteeseen.
Työkiertoparametrit








X, Z Alkupiste
I, K Työvara X, Z
N ICP-muodon numero
DX, DZ Etäisyys jatkopistoa varten edeltävän piston suhteen
Q Pistotyökiertojen lukumäärä – oletusarvo: 1
T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
141
4.5 Pistotyökierrot
Työkierron suoritus
1
2
3
4
5
laskee uranpistoasemat
tekee akselin suuntaisen asetussyötön alkupisteestä tai
pistourasta seuraavaa pistoliikettä varten
silittää pistouran
toistaa vaiheet 2…3, kunnes kaikki uranpistot on tehty valmiiksi
ajaa akselisuuntaisesti takaisin aloituspisteeseen
142
4 Työkierto-ohjelmointi
4.5 Pistotyökierrot
Pistosorvaus
Pistosorvaustyökierrot lastuavat vaihtelevilla uranpisto- ja
rouhintaliikkeillä. Näin saadaan aikaan lastuaminen mahdollisimman
vähillä työkalun nosto- ja asetusliikkeillä.
Seuraavat parametrit vaikuttavat pistosorvauksen toteutustapaan:
„ Pistosyöttöarvo O: Syöttöarvo pistoliikettä varten
„ Sorvaus yksi-/kaksisuuntaisesti U: Voit toteuttaa sorvauksen joko
yhteen suuntaan tai kahteen suuntaan. Säteittäisillä
pistosorvaustyökierroilla tapahtuu yksisuuntainen koneistus
pääkaran suuntaan – aksiaalisilla ICP-pistosorvaustyökierroilla
koneistussuunta vastaa muotomäärittelyn suuntaa.
„ Siirtoleveys B: Toisesta asetussyötöstä lähtien lastuttavaa osuutta
lyhennetään jokaisessa vaihdossa sorvauksesta ja pistoliikkeeseen
„siirtoleveyden B“ verran. Jokaisessa sen jälkeisessä vaihdossa
sorvauksesta pistoliikkeeseen tämä kylki lyhenee määrän „B“ – lisää
edellisestä siirrosta. „Siirron“ summa on rajoitettu arvoon 80 %
todellisesta terän leveydestä (todellinen terän leveys = terän leveys
2*terän säde). Kyseisessä tapauksessa MANUALplus pienentää
ohjelmoitua siirtoleveyttä. Jäänyt loppumateriaali lastutaan esipiston
lopussa pistoliikkeen avulla.
„ Sorvaussyvyyskorjaus RB: Materiaalista riippuva, syöttönopeus, jne.
„kippaa“ terää sorvauskoneistuksissa. Tämä asetusvirhe korjataan
silityksen yhteydessä „sorvaussyvyyskorjauksen RB“ avulla.
Sorvaussyvyyskorjaus määritetään yleensä kokemuksen pohjalta.
Nämä työkierrot edellyttävät pistosorvaustyökalun.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
143
4.5 Pistotyökierrot
Pistosorvaus säteittäin/aksiaalisesti
Valitse „pistotyökierrot“
Valitse „pistosorvaus“
Valitse „pistosorvaus säteittäin“ (kuvat oikealla)
Valitse „pistosorvaus aksiaalisesti“ (kuvat seuraavalla
sivulla)
Tämä työkierto rouhii pisteiden „X, Z“ ja „X2, Z1“ määräämän
suorakulmion (katso myös “Pistosorvaus” sivulla 143).
Työkiertoparametrit









X, Z Alkupiste
X2, Z2 Muodon lopetuspiste
P Asetussyvyys: maksimaalinen asetussyvyys
O Pistosyöttöarvo – oletusarvo: voimassa oleva syöttöarvo
B Siirtoleveys – oletusarvo: 0
U Sorvaus yksisuuntaisesti – oletusarvo: 0
„ U=0: kaksisuuntainen
„ U=1: yksisuuntaisesti (suunta: katso apukuvaa)
T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo
144
4 Työkierto-ohjelmointi
4.5 Pistotyökierrot
Työkierron suoritus
1
2
3
4
5
6
laskee lastunjaon
asettaa työkalun „X, Z“ ensimmäiselle lastulle
3 pistää sisään (pistotyö)
lastuaa suorakulmaisesti pistosuunnan suhteen (sorvaustyö)
toistaa vaiheet 3…4, kunnes saavutetaan „loppupiste Z2/X2“
ajaa akselisuuntaisesti takaisin aloituspisteeseen
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
145
4.5 Pistotyökierrot
Pistosorvaus säteittäin/aksiaalisesti –
laajennettu
Valitse „pistotyökierrot“
Valitse „pistosorvaus“
Valitse „pistosorvaus säteittäin“ (kuvat oikealla)
Valitse „pistosorvaus aksiaalisesti“ (kuvat seuraavalla
sivulla)
Kytke päälle laajennettu
Tämä työkierto rouhii pisteiden „X/Z1“ ja „X2, Z2“ määräämän alueen
huomioimalla työvaran (katso myös “Pistosorvaus” sivulla 143).
Työkiertoparametrit















X, Z Alkupiste
X1, Z1 Muodon aloituspiste
X2, Z2 Muodon lopetuspiste
P Asetussyvyys: maksimaalinen asetussyvyys
O Pistosyöttöarvo – oletusarvo: voimassa oleva syöttöarvo
A Aloituskulma: Alue: 0° <= A < 90°
W Lopetuskulma: Alue: 0° <= W < 90°
R Pyöristys
B1, B2 Viiste/Pyöristys (B1 Muodon alku; B2 Muodon loppu)
„ B>0: pyöristyssäde
„ B<0: viisteen leveys
T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo
B Siirtoleveys – oletusarvo: 0
U Sorvaus yksisuuntaisesti – oletusarvo: 0
„ U=0: kaksisuuntainen
„ U=1: yksisuuntaisesti (suunta: katso apukuvaa)
I, K Työvara X, Z
146
4 Työkierto-ohjelmointi
4.5 Pistotyökierrot
Seuraavilla valinnaisilla parametreilla määritellään:
„ A:
„ W:
„ R:
„ B1:
„ B2:
Viiste muodon alussa
Viiste muodon lopussa
Pyöristys (muotolaakson molemmissa nurkissa)
Viiste/pyöristys muodon alussa
Viiste/pyöristys muodon lopussa
Työkierron suoritus
1
2
3
4
5
6
7
laskee lastunjaon
asettaa työkalun „X, Z“ ensimmäiselle lastulle
3 pistää sisään (pistotyö)
lastuaa suorakulmaisesti pistosuunnan suhteen (sorvaustyö)
toistaa vaiheet 3…4, kunnes saavutetaan „loppupiste Z2/X2“
pistää viisteen/pyöristyksen muodon alkuun/loppuun, jos
määritelty
ajaa akselisuuntaisesti takaisin aloituspisteeseen
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
147
4.5 Pistotyökierrot
Pistosorvaus silittämällä säteittäin/aksiaalisesti
Valitse „pistotyökierrot“
Valitse „pistosorvaus“
Valitse „pistosorvaus säteittäin“ (kuvat oikealla)
Valitse „pistosorvaus aksiaalisesti“ (kuvat seuraavalla
sivulla)
Kytke päälle silitysvaihe
Tämä työkierto silittää muotojakson pisteestä „X, Z“ pisteeseen „X2,
Z2“ (katso myös “Pistosorvaus” sivulla 143).
Parametrilla „Aihiotyövara I, K“ määritellään materiaali,
joka lastutaan silitystyökierrolla. Siksi pistosorvauksessasilityksessä on ehdottomasti määriteltävä työvarat.
Työkiertoparametrit






X, Z Alkupiste
X2, Z2 Muodon lopetuspiste
I, K Aihiotyövara X, Z
T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo
148
4 Työkierto-ohjelmointi
4.5 Pistotyökierrot
Työkierron suoritus
1
2
3
4
5
asettaa työkalun pisteestä „X, Z“
silittää ensimmäisen kyljen, sitten muotolaakson pysähtyen
hieman ennen „lopetuspistettä Z2/X2“
ajaa akselinsuuntaisesti
„ säteittäin: pisteeseen „X/Z2“
„ aksiaalisesti: pisteeseen „Z/X2“
silittää toisen kyljen, sitten muotolaakson loppuosan
ajaa akselisuuntaisesti takaisin aloituspisteeseen
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
149
4.5 Pistotyökierrot
Pistosorvaus silittämällä säteittäin/aksiaalisesti
– laajennettu
Valitse „pistotyökierrot“
Valitse „pistosorvaus“
Valitse „pistosorvaus säteittäin“ (kuvat oikealla)
Valitse „pistosorvaus aksiaalisesti“ (kuvat seuraavalla
sivulla)
Kytke päälle laajennettu
Kytke päälle silitysvaihe
Tämä työkierto silittää muotojakson pisteestä „X1, Z1“ pisteeseen
„X2, Z2“ (katso myös “Pistosorvaus” sivulla 143).
Työkiertoparametrit













X, Z Alkupiste
X1, Z1 Muodon aloituspiste
X2, Z2 Muodon lopetuspiste
O Pistosyöttöarvo – oletusarvo: voimassa oleva syöttöarvo
A Aloituskulma: Alue: 0° <= A < 90°
W Lopetuskulma: Alue: 0° <= W < 90°
R Pyöristys
B1, B2 Viiste/Pyöristys (B1 Muodon alku; B2 Muodon loppu)
„ B>0: pyöristyssäde
„ B<0: viisteen leveys
DB Sorvaussyvyyskorjaus
T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo
I, K Aihiotyövara X, Z
150
4 Työkierto-ohjelmointi
4.5 Pistotyökierrot
Seuraavilla valinnaisilla parametreilla määritellään:
„ A:
„ W:
„ R:
„ B1:
„ B2:
Viiste muodon alussa
Viiste muodon lopussa
Pyöristys (muotolaakson molemmissa nurkissa)
Viiste/pyöristys muodon alussa
Viiste/pyöristys muodon lopussa
Parametrilla „Aihiotyövara I, K“ määritellään materiaali,
joka lastutaan silitystyökierrolla. Siksi pistosorvauksessasilityksessä on ehdottomasti määriteltävä työvarat.
Työkierron suoritus
1
2
3
4
5
asettaa työkalun pisteestä „X, Z“
silittää ensimmäisen kyljen huomioimalla valinnaiset
muotoelementit, sitten muotolaakson pysähtyen hieman ennen
„muodon lopetuspistettä Z2/X2“
tekee akselin suuntaisen asetussyötön toisen kyljen silitystä
varten
silittää toisen kyljen huomioimalla valinnaiset muotoelementit, sen
jälkeen muotolaakson loppuosan silitys
silittää viisteen/pyöristyksen muodon alkuun/loppuun, jos
määritelty
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
151
4.5 Pistotyökierrot
ICP-pistosorvaus säteittäin/aksiaalisesti
Valitse „pistotyökierrot“
Valitse „pistosorvaus“
Valitse „ICP-pistosorvaus säteittäin“ (kuvat oikealla)
Valitse „ICP-pistosorvaus aksiaalisesti“ (kuvat
seuraavalla sivulla)
Tämä työkierto lastuaa työvarat huomioiden:
„ laskevat muodot: pisteen „X, Z“ ja ICP-muodon määräämä alue
„ nousevat muodot: pisteen „X1, Z1“ ja ICP-muodon määräämä alue
Katso myös “Pistosorvaus” sivulla 143.
Määrittele
„ nousevilla muodoilla vain „alkupiste X, Z“ – älä
„muodon aloituspistettä X1, Z1“
„ nousevilla muodoilla sekä „alkupiste X, Z“ että
„muodon aloituspiste X1, Z1“
Työkiertoparametrit











X, Z Alkupiste
X1, Z1 Aihion aloituspiste
P Asetussyvyys: maksimaalinen asetussyvyys
O Pistosyöttöarvo – oletusarvo: voimassa oleva syöttöarvo
B Siirtoleveys – oletusarvo: 0
U Sorvaus yksisuuntaisesti – oletusarvo: 0
„ U=0: kaksisuuntainen
„ U=1: yksisuuntaisesti (suunta: katso apukuvaa)
I, K Työvara X, Z
N ICP-muodon numero
T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo
152
4 Työkierto-ohjelmointi
4.5 Pistotyökierrot
Työkierron suoritus
1
2
3
4
5
6
laskee lastunjaon
asettaa työkalun „X, Z“ ensimmäiselle lastulle
3 pistää sisään (pistotyö)
lastuaa suorakulmaisesti pistosuunnan suhteen (sorvaustyö)
toistaa vaiheet 3…4, kunnes määritelty alue on lastuttu
ajaa akselisuuntaisesti takaisin aloituspisteeseen
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
153
4.5 Pistotyökierrot
ICP-pistosorvaus silittämällä säteittäin/
aksiaalisesti
Valitse „pistotyökierrot“
Valitse „pistosorvaus“
„ICP-pistosorvaus pitkittäin“ (kuvat yllä oikealla ja
keskellä)
Valitse „ICP-pistosorvaus aksiaalisesti“ (kuva oikealla
alhaalla)
Kytke päälle silitysvaihe
Tämä työkierto silittää ICP-muodossa kuvatun muotojakson (katso
myös “Pistosorvaus” sivulla 143). Työkierron lopussa työkalu ajaa
takaisin alkupisteeseen.
Työkiertoparametrit







X, Z Alkupiste
DB Sorvaussyvyyskorjaus
I, K Aihiotyövara X, Z
N ICP-muodon numero
T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo
Parametrilla „Aihiotyövara I, K“ määritellään materiaali,
joka lastutaan silitystyökierrolla. Siksi pistosorvauksessasilityksessä on ehdottomasti määriteltävä työvarat.
154
4 Työkierto-ohjelmointi
4.5 Pistotyökierrot
Työkierron suoritus
1
2
3
4
5
asettaa työkalun pisteestä „X, Z“ akselinsuuntaisesti
silittää ensimmäisen kyljen ja muotolaakson pysähtyen juuri ennen
„loppupistettä X2/Z2“
tekee akselin suuntaisen asetussyötön toisen kyljen silitystä
varten
silittää toisen kyljen, sitten muotolaakson loppuosan
ajaa akselisuuntaisesti takaisin aloituspisteeseen
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
155
4.5 Pistotyökierrot
Vapaapiston kuvio H
Valitse „pistotyökierrot“
Valitse „vapaapisto H“
Muotokuvio riippuu parametriasetuksista. Määrittele „Vapaapistosäde
R“ ja toteutetaanko viisteet „muodon nurkkapisteeseen Z1“ (työkalun
säde = vapaapistosäde).
Jos et anna „sisäänpistokulmaa W“, se lasketaan
„vapaapistopituuden K“ ja „vapaapistosäteen R“ perusteella.
Vapaapiston loppupiste on tällöin „muodon nurkkapisteessä“.
Vapaapiston loppupiste määritetään „vapaapistokuvion H“ mukaisesti
sisäänpistokulman perusteella.
Työkiertoparametrit








X, Z Alkupiste
X1, Z1 Muotonurkkapiste
K Vapaapistopituus
R Vapaapistosäde – oletusarvo: ei ympyräelementtiä
W Sisäänpistokulma – oletusarvo: W lasketaan
T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo
Työkierron suoritus
1
2
3
asettaa työkalun pisteestä „X, Z“ turvaetäisyydelle
toteuttaa vapaapiston työkiertoparametrien mukaisesti
ajaa diagonaalisesti takaisin aloituspisteeseen
156
4 Työkierto-ohjelmointi
4.5 Pistotyökierrot
Vapaapiston kuvio K
Valitse „pistotyökierrot“
Valitse „vapaapisto K“
Laadittu muotokuvio riippuu asetetusta työkalusta, koska vain
lineaarinen lastu kulmassa 45° toteutetaan.
Työkiertoparametrit






X, Z Alkupiste
X1, Z1 Muotonurkkapiste
I Vapaapistosyvyys
T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo
Työkierron suoritus
1
2
3
ajaa pikaliikkeellä 45°:n kulmaan „varmuusetäisyydelle“ muodon
nurkkapisteen X1, Z1“ eteen
tunkeutuu sisään „vapaapistosyvyyden I„ verran
vetää työkalun saman verran takaisin „alkupisteeseen X, Z“
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
157
4.5 Pistotyökierrot
Vapaapiston kuvio U
Valitse „pistotyökierrot“
Valitse „vapaapisto U“
Tämä työkierto tekee vapaapiston „Muoto U“ ja silittää valinnaisesti
rajoittavan tasopinnan. Koneistus tapahtuu useammissa lastuissa, jos
vapaapistoleveys on suurempi kuin työkalun pistoleveys. Jos työkalun
terän leveyttä ei ole määritelty, terän leveydeksi oletetaan K.
Valinnaisesti tehdään viiste/pyöristys.
Työkiertoparametrit









X, Z Alkupiste
X1, Z1 Muotonurkkapiste
X2 Tasopinnan loppupiste
I Vapaapistohalkaisija
K Vapaapistoleveys
B Viiste/pyöristys
„ B>0: pyöristyssäde
„ B<0: viisteen leveys
T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo
Työkierron suoritus
1
2
3
4
5
6
7
8
laskee pistojaon
asettaa työkalun pisteestä „X, Z“ turvaetäisyydelle
ajaa syöttöarvolla „vapaapistohalkaisijaan I“ ja odottaa tässä
(kahden pyörähdyksen ajan)
ajaa takaisin ja tekee uuden asetussyötön
toistaa vaiheet 3...4, kunnes saavutetaan „nurkkapiste Z1“
silittää rajoittavan tasopinnan viimeisellä lastulla „loppupisteeseen
X2“ saakka, jos määritelty
tekee viisteen/pyöristyksen, jos määritelty
ajaa diagonaalisesti takaisin aloituspisteeseen
158
4 Työkierto-ohjelmointi
4.5 Pistotyökierrot
Katkaisupisto
Valitse „pistotyökierrot“
Valitse „katkaisupisto“
Työkierto katkaisee sorvauskappaleen. Valinnaisesti tehdään viiste tai
pyöristys ulkohalkaisijalla.
Työkiertoparametrit









X, Z Alkupiste
X1, Z1 Muotonurkkapiste
XE Sisähalkaisija (putki)
I Syöttöarvon pienennyksen halkaisija
B Viiste/pyöristys
„ B>0: pyöristyssäde
„ B<0: viisteen leveys
E
T
S
F
Pienempi syöttöarvo
Työkalun numero
Kierrosluku/Lastuamisnopeus
Kierrossyöttöarvo
Työkierron suoritus
1
2
3
4
asettaa työkalun pisteestä „X, Z“ turvaetäisyydelle
tekee pistoliikkeen viisteen tai pyöristyksen syvyyteen ja viisteen/
pyöristyksen toteutus, mikäli määritelty
ajaa syöttönopeudella riippuen työkiertoparametreista
„ pyörintäkeskiviivalle tai
„ „sisähalkaisijaan (putki) XE“
Jos työskennellään syöttöarvon pienennyksellä, MANUALplus
vaihtaa arvosta „I“ „pienennettyyn syöttöarvoon E“.
ajaa tasopinnan korkeudelle ja takaisin alkupisteeseen
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
159
4.5 Pistotyökierrot
Pistotyökiertojen esimerkit
Ulkopuolinen uran pisto
Koneistus suoritetaan „uran pistolla säteittäin –
laajennettu“ huomioimalla työvarat (kuva yllä oikealla).
Seuraavaksi tämä muodon osuus silitetään
„uranpistosilityksellä pitkittäin – laajennettu“ (katso
kuvaa alla oikealla).
„Laajennettu tapa“ muodostaa pyöristykset
muotolaaksossa ja viisteet muodon alussa ja lopussa.
Huomioi parametrit „Muodon aloituspiste X1, Z1“ ja
„Muodon lopetuspiste X2, Z2“. Ne määräävät
lastuamis- ja asetussyöttösuunnan – tässä
ulkopuolinen koneistus ja asetusyöttö „suuntaan –Z“.
Työkalutiedot
„ Sorvaustyökalu (ulkopuolista koneistusta varten)
„ WO = 1 – Työkalun suuntaus
„ K = 4 – Terän leveys (4 mm)
160
4 Työkierto-ohjelmointi
4.5 Pistotyökierrot
Sisäpuolinen uran pisto
Koneistus suoritetaan „uran pistolla säteittäin –
laajennettu“ huomioimalla työvarat (kuva yllä oikealla).
Seuraavaksi tämä muodon osuus silitetään
„uranpistosilityksellä pitkittäin – laajennettu“ (katso
kuvaa alla oikealla).
Koska „pistoleveyttä P“ ei syötetä sisään,
MANUALplus laskee pistoleveydeksi 80% terän
leveydestä.
„Laajennettu“ tapa muodostaa viisteet muodon
alkuun ja loppuun.
Huomioi parametrit „Muodon aloituspiste X1, Z1“ ja
„Muodon lopetuspiste X2, Z2“. Ne määräävät
lastuamis- ja asetussyöttösuunnan – tässä
sisäpuolinen koneistus ja asetusyöttö „suuntaan –Z“.
Työkalutiedot
„ Sorvaustyökalu (sisäpuolista koneistusta varten)
„ WO = 7 – Työkalun suuntaus
„ K = 2 – Terän leveys (2 mm)
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
161
4.6 Kierteen ja vapaapiston työkierrot
4.6 Kierteen ja vapaapiston
työkierrot
Kierteiden ja vapaapistojen työkierroilla
muodostetaan yksi- tai moniuraisia
kartiokierteitä sekä vapaapistoja.
Käsikäytöllä voit:
„ toistaa „edellisen lastun“ korjataksesi
työkalun epätarkkuuksia.
„ korjata vaurioituneita kierteitä
„kierteen jälkilastuamisella“.
„ Kierteet valmistetaan
vakiopyörintänopeudella.
„ „Työkierto seis“ tulee voimaan
kierteityslastun lopussa
„ Syöttöarvon ja karan pyörintänopeuden
muunnosasetukset eivät vaikuta
työkierron suorituksen aikana.
Kierteen sijainti
MANUALplus määrittää kierteen suunnan
parametrien „Alkupiste Z“ (käsikäytöllä „hetkellinen
työkaluasema“) ja „Loppupiste Z2“ perusteella.
Ohjelmanäppäimellä asetetaan, onko kyseessä ulkotai sisäpuolinen kierre.
Vapaapistoasema
MANUALplus määrittää vapaapiston sijainnin
työkiertoparametrien „Alkupiste X, Z“ (käsikäyttö:
„hetkellinen työkaluasema“) ja „Lieriön alkupiste X1/
Tasopinnan loppupiste Z2“ perusteella.
Vapaapisto voidaan toteuttaa vain
suorakulmaisessa, akselinsuuntaisessa
muotonurkassa pituusakselilla.
Kierteen ja vapaapiston työkierrot
Symboli
Kierteitystyökierto
Yksi- tai monikierreurainen pitkittäiskierre
Kartiokierre
Yksi- tai monikierreurainen kartiokierre
API-kierre
Yksi- tai monikierreurainen API-kierre (API: American
Petroleum Institut)
Vapaapisto DIN 76
Kierteen vapaapisto ja kierteen lastuaminen
Vapaapisto DIN 509 E
Vapaapisto ja lieriöviiste
Vapaapisto DIN 509 F
Vapaapisto ja lieriöviiste
162
4 Työkierto-ohjelmointi
4.6 Kierteen ja vapaapiston työkierrot
Asetuskulma (Kylkikulma)
Joissakin kierteitystyökierroissa voidaan määritellä asetuskulma.
Kuvat oikealla esittävät työskentelyä asetuskulmalla –30° (Kuva yllä
oikealla) tai asetuskulmalla 0° (Kuva keskellä oikealla).
Kierteen syvyys, Lastunjako
Kierteen syvyys ohjelmoidaan kaikissa kierteitystyökierroissa.
MANUALplus pienentää kierteen sivyyttä jokaisella lastulla (katso kuva
keskellä).
Käsikäyttökeskeytykset kierteitystyökierroilla
Ohjelmistoversiosta 526 488-09 alkaen voit vaikuttaa hetkelliseen
-kierteityslastuun X- ja Z-suunnassa käsikäyttökeskeytyksellä ja näin
optimoida kierteen valmistuksen. Koneen valmistajan täytyy tukea
käsikäyttökeskeytystä, joka aktivoidaan koneen käyttöpaneelin
kytkimellä.
Käsikäyttökeskeytyksiä koskevat seuraavat rajoitukset:
„ X-suunta (kierteen syvyys): Riippuen hetkellisestä
lastuamissyvyydestä, jolloin kierteen X-suuntaiset aloitus- ja
lopetuspisteet eivät muutu
„ Z-suunta: Enintään yksinkertainen kierre, jolloin kierteen Zsuuntaiset aloitus- ja lopetuspisteet eivät muutu
Kierteen lähtö/Kierteen lopetus
Luisti tarvitsee lähtöpituuden ennen varsinaista kierteen alkua, jotta se
voisi kiihdyttää kierteitykselle ohjelmoituun syöttöarvoon. Vastaavasti
lopussa tarvitaan lopetuspituus, jotta luisti voisi jarruttaa kierteen
päätyttyä.
Lähtöpituuden laskenta:
BA > 0,75 * (F*S)² / a + 0,15
Lopetuspituuden laskenta:
BA > 0,75 * (F*S)² / e + 0,15
BA:
minimi lähtöpituus
BE:
minimi lopetuspituus
F:
Kierteen nousu yksikössä mm/kierros
S:
Kierrosluku yksikössä kierros/sekunti
a:
Kiihdytys yksikössä mm/s² (siehe “Konfigurointiparametrit”
sivulla 435 – 1105 „Kiihdytys lauseen alussa“)
e:
Kiihdytys yksikössä mm/s² (siehe “Konfigurointiparametrit”
sivulla 435 – 1105 „Kiihdytys lauseen lopussa“)
Jos kierteen lähtöpituus/lopetuspituus on liian lyhyt, voi esiintyä
laatuvaihteluita. Tällöin MANUALplus antaa varoituksen.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
163
4.6 Kierteen ja vapaapiston työkierrot
Viimeinen lastu
Työkierron toteutuksen jälkeen MANUALplus voi suorittaa toiminnon
Viimeinen lastu . Tätä toimintoa käytetään toistamaan viimeinen
kierteityslastu sen hetkisellä työkalukorjauksella.
Toiminnon „Viimeinen lastu“ toteutus:
Lähtötilanne: Kierteitystyökierto on toteutettu – kierteen syvyys ei ole
esimäärittelyn mukainen.

Työkalukorjauksen toteutus

Paina Viimeinen lastu

Aktivoi Työkierron käynnistys

Tarkasta kierre
Työkalukorjaus ja „viimeinen“ voidaan toistaa niin monta
kertaa, kunnes kierre on oikein tehty.
164
4 Työkierto-ohjelmointi
4.6 Kierteen ja vapaapiston työkierrot
Kierretyökierto (pitkittäin)
Valitse „kierteen lastuaminen“
Valitse „kierretyökierto“
Paina ohjelmanäppäintä Sisäkierre
Päällä: Sisäkierre
Pois: Ulkokierre
Tämä työkierto luo yksiuraisen ulko- tai sisäkierteen kylkikulmalla 30°.
Asetus tapahtuu aina yksinomaan „X-suunnassa“.
Työkiertoparametrit




X, Z Alkupiste kierteelle
Z2 Kierteen loppupiste
F1 Kierteen nousu (= syöttöarvo)
U Kierteen syvyys
„ ei sisäänsyöttöä: lasketaan
Ulkokierre: U=0.6134*F1
Sisäkierre: U=–0.5413*F1

I 1. lastuamissyvyys
„ I<U: ensimmäinen lastu syvyydellä „I“ – jokainen seuraava lastu:
pienennetyllä lastuamissyyvyydellä
„ I=U: yksi lastu
„ ei sisäänsyöttöä: lasketaan arvoista U ja F1

T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus

Työkierron suoritus
1
2
3
4
5
laskee lastunjaon
aloittaa pisteestä „Z“ ensimmäistä lastua varten
ajaa syöttönopeudella „loppupisteeseen Z2“
ajaa takaisin akselin suuntaisesti ja tekee uuden asetussyötön
seuraavaa lastua varten
toistaa vaiheet 3...4, kunnes saavutetaan „Syvyys U“
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
165
4.6 Kierteen ja vapaapiston työkierrot
Kierretyökierto (pitkittäin) – laajennettu
Valitse „kierteen lastuaminen“
Valitse „kierretyökierto“
Kytke päälle laajennettu
Ohjelmanäppäintä Sisäkierre
Päällä: Sisäkierre
Pois: Ulkokierre
Tämä työkierto muodostaa yksi- tai moninkertaisen ulko- tai
sisäkierteen. Kierre alkaa „alkupisteestä X“ ja päättyy
„loppupisteeseen Z2“ (ilman esi- ja jälkiajoa).
Työkiertoparametrit




X, Z Alkupiste kierteelle (ilman esiajoa)
Z2 Loppupiste kierteelle (ilman jälkiajoa)
F1 Kierteen nousu (= syöttöarvo)
U Kierteen syvyys
„ ei sisäänsyöttöä: lasketaan
Ulkokierre: U=0.6134*F1
Sisäkierre: U=–0.5413*F1

I 1. lastuamissyvyys
„ I<U: ensimmäinen lastu syvyydellä „I“ – jokainen seuraava lastu:
pienennetyllä lastuamissyvyydellä pisteeseen „J“ saakka
„ I=U: yksi lastu
„ ei sisäänsyöttöä: lasketaan arvoista U ja F1

A Asetuskulma (oletusarvo: 30°):
Alue: –60° < A < 60°
„ A<0: Vasemman kyljen asetussyöttö
„ A>0: Oikean kyljen asetussyöttö

J Loppulastuamissyvyys – oletusarvo: 1/100 mm
D Kierreurien määrä – oletusarvo: 1 kierreura (yksi spiraalirata)
E Inkrementaalinen nousu – oletusarvo: 0
„ E=0: vakio nousu
„ E>0: nousu E:n verran suurempi jokaisella kierroksella
„ E<0: nousu E:n verran pienempi jokaisella kierroksella




T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
166
4 Työkierto-ohjelmointi
4.6 Kierteen ja vapaapiston työkierrot
Työkierron suoritus
1
2
3
4
5
6
7
laskee lastunjaon
aloittaa pisteestä „Z“ ensimmäistä kierreuraa varten
ajaa syöttönopeudella „loppupisteeseen Z2“
ajaa takaisin akselin suuntaisesti ja tekee uuden asetussyötön
seuraavaa kierreuraa varten
toistaa 3...4 kohdat jokaiselle kierreuralle
tekee asetussyötön huomioimalla pienennetyn lastuamissyvyyden
ja „asetuskulman A“ seuraavaa lastua varten
toistaa vaiheet 3...6, kunnes „kierreurien lukumäärä D“ ja „syvyys
U“ on saavutettu
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
167
4.6 Kierteen ja vapaapiston työkierrot
Kartiokierre
Valitse „kierteen lastuaminen“
Valitse „kartiokierre“
Paina ohjelmanäppäintä Sisäkierre
Päällä: Sisäkierre
Pois: Ulkokierre
Tämä työkierto muodostaa yksi- tai moniuraisen kartiomaisen ulko- tai
sisäkierteen.
Työkiertoparametrit





X, Z Alkupiste
X1, Z1 Alkupiste kierteelle (ilman esiajoa)
X2, Z2 Loppupiste kierteelle (ilman jälkiajoa)
F1 Kierteen nousu (= syöttöarvo)
U Kierteen syvyys
„ ei sisäänsyöttöä: lasketaan
Ulkokierre: U=0.6134*F1
Sisäkierre: U=–0.5413*F1

I 1. lastuamissyvyys
„ I<U: ensimmäinen lastu syvyydellä „I“ – jokainen seuraava lastu:
pienennetyllä lastuamissyvyydellä pisteeseen „J“ saakka
„ I=U: yksi lastu
„ ei sisäänsyöttöä: lasketaan arvoista U ja F1

A Asetuskulma (oletusarvo: 30°): Alue: –60° < A < 60°
„ A<0: Vasemman kyljen asetussyöttö
„ A>0: Oikean kyljen asetussyöttö

W Kartiokulma: Alue: –60° < A < 60°
J Loppulastuamissyvyys – oletusarvo: 1/100 mm
T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
D Kierreurien määrä – oletusarvo: 1 kierreura (yksi spiraalirata)
E Inkrementaalinen nousu – oletusarvo: 0
„ E=0: vakio nousu
„ E>0: nousu E:n verran suurempi jokaisella kierroksella
„ E<0: nousu E:n verran pienempi jokaisella kierroksella





168
4 Työkierto-ohjelmointi
4.6 Kierteen ja vapaapiston työkierrot
Parametriyhdistelmät kartiokulmalle:
„ X1/Z1, X2/Z2
„ X1/Z1, Z2, W
„ Z1, X2/Z2, W
Työkierron suoritus
1
2
3
4
5
6
7
laskee lastunjaon
ajaa „alkupisteeseen X1, Z1“
ajaa syöttönopeudella „loppupisteeseen Z2“
ajaa takaisin akselin suuntaisesti ja tekee uuden asetussyötön
seuraavaa kierreuraa varten
toistaa 3...4 kohdat jokaiselle kierreuralle
tekee asetussyötön huomioimalla pienennetyn lastuamissyvyyden
ja „asetuskulman A“ seuraavaa lastua varten
toistaa vaiheet 3...6, kunnes „kierreurien lukumäärä D“ ja „syvyys
U“ on saavutettu
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
169
4.6 Kierteen ja vapaapiston työkierrot
API-kierre
Valitse „kierteen lastuaminen“
Valitse „API-kierre“
Paina ohjelmanäppäintä Sisäkierre
Päällä: Sisäkierre
Pois: Ulkokierre
Tämä työkierto muodostaa yksi- tai moniuraisen API-ulkokierteen tai
API-sisäkierteen. Kierteen syvyys pienenee kierteen loppuosuudella.
Työkiertoparametrit





X, Z Alkupiste
X1, Z1 Alkupiste kierteelle (ilman esiajoa)
X2, Z2 Loppupiste kierteelle (ilman jälkiajoa)
F1 Kierteen nousu (= syöttöarvo)
U Kierteen syvyys
„ ei sisäänsyöttöä: lasketaan
Ulkokierre: U=0.6134*F1
Sisäkierre: U=–0.5413*F1

I 1. lastuamissyvyys
„ I<U: ensimmäinen lastu syvyydellä „I“ – jokainen seuraava lastu:
pienennetyllä lastuamissyvyydellä pisteeseen „J“ saakka
„ I=U: yksi lastu
„ ei sisäänsyöttöä: lasketaan arvoista U ja F1

A Asetuskulma (oletusarvo: 30°):
Alue: –60° < A < 60°
„ A<0: Vasemman kyljen asetussyöttö
„ A>0: Oikean kyljen asetussyöttö

W Kartiokulma: Alue: –45° < W < 45°
WE Lopetuskulma: Alue: 0° < WE < 90°
J Loppulastuamissyvyys – oletusarvo: 1/100 mm
T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
D Kierreurien määrä – oletusarvo: 1 kierreura (yksi spiraalirata)





Parametriyhdistelmät kartiokulmalle:
„ X1/Z1, X2/Z2
„ X1/Z1, Z2, W
„ Z1, X2/Z2, W
170
4 Työkierto-ohjelmointi
4.6 Kierteen ja vapaapiston työkierrot
Työkierron suoritus
1
2
3
4
5
6
7
laskee lastunjaon
ajaa „kierteen alkupisteeseen X1, Z1“
ajaa syöttöarvolla „loppupisteeseen Z2“ huomioimalla
„lopetuskulman WE“
ajaa takaisin akselin suuntaisesti ja tekee uuden asetussyötön
seuraavaa kierreuraa varten
toistaa 3...4 kohdat jokaiselle kierreuralle
tekee asetussyötön huomioimalla pienennetyn lastuamissyvyyden
ja „asetuskulman A“ seuraavaa lastua varten
toistaa vaiheet 3...6, kunnes „kierreurien lukumäärä D“ ja „syvyys
U“ on saavutettu
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
171
4.6 Kierteen ja vapaapiston työkierrot
Kierteen jälkilastuaminen (pitkittäin)
Valitse „kierteen lastuaminen“
Valitse „kierretyökierto“
Kytke päälle jälkilastuaminen
Paina ohjelmanäppäintä Sisäkierre
Päällä: Sisäkierre
Pois: Ulkokierre
Tämä työkierto toteuttaa yksinkertaisen kierteen jälkilastuamisen.
Koska työkappale on ollut jo kertaalleen pois koneesta, MANUALplusohjauksen täytyy selvittää kierteen tarkka sijainti. Sitä varten
kierretyökalun terän kärki sijoitetaan yhden kierreuran keskikohtaan ja
tämä asema vastaanotetaan parametreihin „C“ ja „ZC“
(ohjelmanäppäin Vastaanota asema). Työkierto laskee näiden arvojen
perusteella karan kulman „alkupisteessä Z“.
Työkiertoparametrit






Z2 Kierteen loppupiste
C Mitattu kulma
ZC Mitattu asema
F1 Kierteen nousu (= syöttöarvo)
U Kierteen syvyys
„ ei sisäänsyöttöä: lasketaan
Ulkokierre: U=0.6134*F1
Sisäkierre: U=–0.5413*F1
I 1. lastuamissyvyys
„ I<U: ensimmäinen lastu syvyydellä „I“ – jokainen seuraava lastu:
pienennetyllä lastuamissyyvyydellä
„ I=U: yksi lastu
„ ei sisäänsyöttöä: lasketaan arvoista U ja F1
172
4 Työkierto-ohjelmointi
4.6 Kierteen ja vapaapiston työkierrot
Työkierron suoritus
1
2
3
4
5
asettaa kierteitystyökalun keskitetysti kierreuran suhteen
vastaanottaa työkaluaseman „ZC“ ja karan kulman „C“, kun
painetaan Vastaanota asema.
ajaa työkalun manuaalisesti pois kierreurasta
paikoittaa työkalun „alkupisteeseen X, Z“
työkierron käynnistys painamalla ensin „Määrittely valmis“ ja sen
jälkeen „Työkierto käyntiin“
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
173
4.6 Kierteen ja vapaapiston työkierrot
Kierteen jälkilastuaminen laajennettu (pitkittäin)
Valitse „kierteen lastuaminen“
Valitse „kierretyökierto“
Kytke päällelaajennettu
Kytke päälle jälkilastuaminen
Paina ohjelmanäppäintä Sisäkierre
Päällä: Sisäkierre
Pois: Ulkokierre
Tämä työkierto jälkilastuaa yksi- tai moniuraisen ulko- tai sisäkierteen.
Koska työkappale on ollut jo kertaalleen pois koneesta, MANUALplusohjauksen täytyy selvittää kierteen tarkka sijainti. Sitä varten
kierretyökalun terän kärki sijoitetaan yhden kierreuran keskikohtaan ja
tämä asema vastaanotetaan parametreihin „C“ ja „ZC“
(ohjelmanäppäin Vastaanota asema). Työkierto laskee näiden arvojen
perusteella karan kulman „alkupisteessä Z“.
Työkiertoparametrit





Z2 Loppupiste kierteelle (ilman jälkiajoa)
C Mitattu kulma
ZC Mitattu asema
F1 Kierteen nousu (= syöttöarvo)
U Kierteen syvyys
„ ei sisäänsyöttöä: lasketaan
Ulkokierre: U=0.6134*F1
Sisäkierre: U=–0.5413*F1

I 1. lastuamissyvyys
„ I<U: ensimmäinen lastu syvyydellä „I“ – jokainen seuraava lastu:
pienennetyllä lastuamissyvyydellä pisteeseen „J“ saakka
„ I=U: yksi lastu
„ ei sisäänsyöttöä: lasketaan arvoista U ja F1

A Asetuskulma (oletusarvo: 30°): Alue: –60° < A < 60°
„ A<0: Vasemman kyljen asetussyöttö
„ A>0: Oikean kyljen asetussyöttö

J Loppulastuamissyvyys – oletusarvo: 1/100 mm
D Kierreurien määrä – oletusarvo: 1 kierreura (yksi spiraalirata)

174
4 Työkierto-ohjelmointi
4.6 Kierteen ja vapaapiston työkierrot
Työkierron suoritus
1
2
3
4
5
asettaa kierteitystyökalun keskitetysti kierreuran suhteen
vastaanottaa työkaluaseman „ZC“ ja karan kulman „C“, kun
painetaan Vastaanota asema.
ajaa työkalun manuaalisesti pois kierreurasta
paikoittaa työkalun „alkupisteeseen X, Z“
työkierron käynnistys painamalla ensin „Määrittely valmis“ ja sen
jälkeen „Työkierto käyntiin“
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
175
4.6 Kierteen ja vapaapiston työkierrot
Kartiokierteen jälkilastuaminen
Valitse „kierteen lastuaminen“
Valitse „kartiokierre“
Kytke päälle jälkilastuaminen
Paina ohjelmanäppäintä Sisäkierre
Päällä: Sisäkierre
Pois: Ulkokierre
Tämä työkierto jälkilastuaa yksi- tai moniuraisen kartiomaisen ulko- tai
sisäkierteen. Koska työkappale on ollut irti koneesta, MANUALplusohjauksen täytyy ensin selvittää kierteen tarkka sijainti. Sitä varten
kierretyökalun terän kärki sijoitetaan yhden kierreuran keskikohtaan ja
tämä asema vastaanotetaan parametreihin „C“ ja „ZC“
(ohjelmanäppäin Vastaanota asema). Työkierto laskee näiden arvojen
perusteella karan kulman „alkupisteessä Z“.
Työkiertoparametrit






X1, Z1 Alkupiste kierteelle (ilman esiajoa)
X2, Z2 Loppupiste kierteelle (ilman jälkiajoa)
C Mitattu kulma
ZC Mitattu asema
F1 Kierteen nousu (= syöttöarvo)
U Kierteen syvyys
„ ei sisäänsyöttöä: lasketaan
Ulkokierre: U=0.6134*F1
Sisäkierre: U=–0.5413*F1

I 1. lastuamissyvyys
„ I<U: ensimmäinen lastu syvyydellä „I“ – jokainen seuraava lastu:
pienennetyllä lastuamissyvyydellä pisteeseen „J“ saakka
„ I=U: yksi lastu
„ ei sisäänsyöttöä: lasketaan arvoista U ja F1

A Asetuskulma (oletusarvo: 30°):
Alue: –60° < A < 60°
„ A<0: Vasemman kyljen asetussyöttö
„ A>0: Oikean kyljen asetussyöttö

W Kartiokulma: Alue: –60° < A < 60°
J Loppulastuamissyvyys – oletusarvo: 1/100 mm

176
4 Työkierto-ohjelmointi
4.6 Kierteen ja vapaapiston työkierrot
Työkierron suoritus
1
2
3
4
5
asettaa kierteitystyökalun keskitetysti kierreuran suhteen
vastaanottaa työkaluaseman „ZC“ ja karan kulman „C“, kun
painetaan Vastaanota asema.
ajaa työkalun manuaalisesti pois kierreurasta
työkalun paikoitus työkappaleen eteen
työkierron käynnistys painamalla ensin „Määrittely valmis“ ja sen
jälkeen „Työkierto käyntiin“
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
177
4.6 Kierteen ja vapaapiston työkierrot
API-kierteen jälkilastuaminen
Valitse „kierteen lastuaminen“
Valitse „API-kierre“
Kytke päälle jälkilastuaminen
Paina ohjelmanäppäintä Sisäkierre
Päällä: Sisäkierre
Pois: Ulkokierre
Tämä työkierto jälkilastuaa yksi- tai moniuraisen API-ulkokierteen tai
API-sisäkierteen. Koska työkappale on ollut irti koneesta,
MANUALplus-ohjauksen täytyy ensin selvittää kierteen tarkka sijainti.
Sitä varten kierretyökalun terän kärki sijoitetaan yhden kierreuran
keskikohtaan ja tämä asema vastaanotetaan parametreihin „C“ ja
„ZC“ (ohjelmanäppäin Vastaanota asema). Työkierto laskee näiden
arvojen perusteella karan kulman „alkupisteessä Z“.
Työkiertoparametrit






X1, Z1 Alkupiste kierteelle (ilman esiajoa)
X2, Z2 Loppupiste kierteelle (ilman jälkiajoa)
C Mitattu kulma
ZC Mitattu asema
F1 Kierteen nousu (= syöttöarvo)
U Kierteen syvyys
„ ei sisäänsyöttöä: lasketaan
Ulkokierre: U=0.6134*F1
Sisäkierre: U=–0.5413*F1

I 1. lastuamissyvyys
„ I<U: ensimmäinen lastu syvyydellä „I“ – jokainen seuraava lastu:
pienennetyllä lastuamissyvyydellä pisteeseen „J“ saakka
„ I=U: yksi lastu
„ ei sisäänsyöttöä: lasketaan arvoista U ja F1

A Asetuskulma (oletusarvo: 30°):
Alue: –60° < A < 60°
„ A<0: Vasemman kyljen asetussyöttö
„ A>0: Oikean kyljen asetussyöttö

W Kartiokulma: Alue: –45° < W < 45°
WE Lopetuskulma: Alue: 0° < WE < 90°
J Loppulastuamissyvyys – oletusarvo: 1/100 mm


178
4 Työkierto-ohjelmointi
4.6 Kierteen ja vapaapiston työkierrot
Työkierron suoritus
1
2
3
4
5
asettaa kierteitystyökalun keskitetysti kierreuran suhteen
vastaanottaa työkaluaseman „ZC“ ja karan kulman „C“, kun
painetaan Vastaanota asema.
ajaa työkalun manuaalisesti pois kierreurasta
työkalun paikoitus työkappaleen eteen
työkierron käynnistys painamalla ensin „Määrittely valmis“ ja sen
jälkeen „Työkierto käyntiin“
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
179
4.6 Kierteen ja vapaapiston työkierrot
Vapaapisto DIN 76
Valitse „kierteen lastuaminen“
Valitse „vapaapisto DIN 76“
Ohjelmanäppäin palautuksella:
Pois: Työkalu jää työkierron lopussa paikalleen (kuvat
oikealla)
Päällä: Työkalu ajaa takaisin alkupisteeseen (kuvat
seuraavalla sivulla)
Tämä työkierto valmistaa kierteen vapaapiston DIN76, kierteen
viisteen, edeltävän lieriön ja siihen liittyvän tasopinnan. Kierteen viiste
toteutetaan, jos määrittelet lieriöviistepituuden „B“ tai viisteen säteen
„RB“.
Työkiertoparametrit
















X, Z Alkupiste
X1, Z1 Lieriön alkupiste
X2, Z2 Tasopinnan lopetuspiste
FP Kierteen nousu – oletusarvo: Normitaulukko
E Pienennetty syöttöarvo sisäänpistoa ja kierteen viistettä varten
– oletusarvo: Syöttöarvo F
T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo
I Vapaapistohalkaisija – oletusarvo: Normitaulukko
K Vapaapistopituus – oletusarvo: Normitaulukko
W Vapaapistokulma – oletusarvo: Normitaulukko
R Vapaapistosäde (vapaapiston molemmin puolin) – oletusarvo:
Normitaulukko
P Vapaapistotyövara
„ P>0: Jaottelu esi- ja valmissorvauksessa – „P“ on pituustyövara;
poikittaistyövara on aina 0,1 mm
„ ei sisäänsyöttöä: Koneistus yhdellä lastulla
B Lieriöviisteen pituus – oletusarvo: ei kierteen viistettä
WB Viistekulma – oletusarvo: 45 °
RB Viisteen säde – oletusarvo: ei viisteen pyöristyssädettä
180
4 Työkierto-ohjelmointi
4.6 Kierteen ja vapaapiston työkierrot
Määrittelemäsi parametrit huomioidaan ehdoitta – myös, jos
normitaulukossa on eri arvot. MANUALplus määrittää normitaulukosta
ne parametrit, joita sinä et syötä sisään (katso “DIN 76 –
Vapaapistoparametri” sivulla 525“):
„ „Kierteen nousu FP“ liittyen halkaisijaan „X1“
„ Parametrit I, K, W ja R liittyen kierteen nousuun „FP“
Työkierron suoritus
1
asettaa työkalun pisteestä „X, Z“
„ pisteeseen „Alkupiste X1“, tai
„ kierteen viistettä varten
2
3
4
5
6
7
tekee kierteen viisteen, jos määritelty
silittää lieriön vapaapiston aloituspisteeseen saakka
koneistaa vapaapiston, jos määritelty
toteuttaa vapaapiston
silittää „loppupisteeseen X2“
„ „ilman palautusta“: Työkalu jää paikalleen „loppupisteeseen X2“
„ „palautuksella“: ajo diagonaalisesti takaisin alkupisteeseen
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
181
4.6 Kierteen ja vapaapiston työkierrot
Vapaapisto DIN 509 E
Valitse „kierteen lastuaminen“
Valitse „vapaapisto DIN 509 E“
Ohjelmanäppäin palautuksella:
Pois: Työkalu jää työkierron lopussa paikalleen (kuvat
oikealla)
Päällä: Työkalu ajaa takaisin alkupisteeseen (kuvat
seuraavalla sivulla)
Tämä työkierto valmistaa vapaapiston DIN 509 Muoto E, lieriöviisteen,
edeltävän lieriön ja siihen liittyvän tasopinnan. Lieriön aluetta varten
voidaan määritellä hiontatyövara. Lieriön viiste toteutetaan, jos
määrittelet lieriöviistepituuden „B“ tai viisteen säteen „RB“.
Työkiertoparametrit















X, Z Alkupiste
X1, Z1 Lieriön alkupiste
X2, Z2 Tasopinnan lopetuspiste
E Pienennetty syöttöarvo sisäänpistoa ja kierteen viistettä varten
– oletusarvo: Syöttöarvo F
T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo
I Vapaapistosyvyys – oletusarvo: Normitaulukko
K Vapaapistopituus – oletusarvo: Normitaulukko
W Vapaapistokulma – oletusarvo: Normitaulukko
R Vapaapistosäde (vapaapiston molemmin puolin) – oletusarvo:
Normitaulukko
B Lieriöviisteen pituus – oletusarvo: ei kierteen viistettä
WB Viistekulma – oletusarvo: 45 °
RB Viisteen säde – oletusarvo: ei viisteen pyöristyssädettä
U Hiontatyövara lieriön aluetta varten – oletusarvo: 0
Määrittelemäsi parametrit huomioidaan ehdoitta – myös, jos
normitaulukossa on eri arvot. Jos et määrittele parametreja „I, K, W ja
R“, ne määräytyvät normitaulukosta lieriön halkaisijan mukaan (katso
“DIN 509 E, DIN 509 F – Vapaapistoparametrit” sivulla 527).
182
4 Työkierto-ohjelmointi
4.6 Kierteen ja vapaapiston työkierrot
Työkierron suoritus
1
asettaa työkalun pisteestä „X, Z“
„ pisteeseen „Alkupiste X1“, tai
„ kierteen viistettä varten
2
3
4
5
6
tekee kierteen viisteen, jos määritelty
silittää lieriön vapaapiston aloituspisteeseen saakka
toteuttaa vapaapiston
silittää „tasopinnan loppupisteeseen X2“
„ „ilman palautusta“: Työkalu jää paikalleen „loppupisteeseen X2“
„ „palautuksella“: ajo diagonaalisesti takaisin alkupisteeseen
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
183
4.6 Kierteen ja vapaapiston työkierrot
Vapaapisto DIN 509 F
Valitse „kierteen lastuaminen“
Valitse „vapaapisto DIN 509 F“
Ohjelmanäppäin palautuksella:
Pois: Työkalu jää työkierron lopussa paikalleen (kuvat
oikealla)
Päällä: Työkalu ajaa takaisin alkupisteeseen (kuvat
seuraavalla sivulla)
Tämä työkierto valmistaa kierteen vapaapiston DIN 509 Muoto F,
lieriöviisteen, edeltävän lieriön ja siihen liittyvän tasopinnan. Lieriön
aluetta varten voidaan määritellä hiontatyövara. Lieriön viiste
toteutetaan, jos määrittelet lieriöviistepituuden „B“ tai viisteen säteen
„RB“.
Työkiertoparametrit

















X, Z Alkupiste
X1, Z1 Lieriön alkupiste
X2, Z2 Tasopinnan lopetuspiste
E Pienennetty syöttöarvo sisäänpistoa ja kierteen viistettä varten
– oletusarvo: Syöttöarvo F
T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo
I Vapaapistosyvyys – oletusarvo: Normitaulukko
K Vapaapistopituus – oletusarvo: Normitaulukko
W Vapaapistokulma – oletusarvo: Normitaulukko
R Vapaapistosäde (vapaapiston molemmin puolin) – oletusarvo:
Normitaulukko
P Tasosyvyys – oletusarvo: Normitaulukko
A Tasokulma – oletusarvo: Normitaulukko
B Lieriöviisteen pituus – oletusarvo: ei kierteen viistettä
WB Viistekulma – oletusarvo: 45 °
RB Viisteen säde – oletusarvo: ei viisteen pyöristyssädettä
U Hiontatyövara – oletusarvo: 0
Määrittelemäsi parametrit huomioidaan ehdoitta – myös, jos
normitaulukossa on eri arvot. Jos et määrittele parametreja „I, K, W,
R, P ja A“, ne määräytyvät normitaulukosta lieriön halkaisijan mukaan
(katso “DIN 509 E, DIN 509 F – Vapaapistoparametrit” sivulla 527).
184
4 Työkierto-ohjelmointi
4.6 Kierteen ja vapaapiston työkierrot
Työkierron suoritus
1
asettaa työkalun pisteestä „X, Z“
„ pisteeseen „Alkupiste X1“, tai
„ kierteen viistettä varten
2
3
4
5
6
tekee kierteen viisteen, jos määritelty
silittää lieriön vapaapiston aloituspisteeseen saakka
toteuttaa vapaapiston
silittää „tasopinnan loppupisteeseen X2“
„ „ilman palautusta“: työkalu jää paikalleen „loppupisteeseen X2“
„ „palautuksella“: ajo diagonaalisesti takaisin alkupisteeseen
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
185
4.6 Kierteen ja vapaapiston työkierrot
Esmerkit kierteen ja vapaapiston työkierroille
Ulkokierre ja kierteen vaapapisto
Koneistus tehdään kahdessa vaiheessa.
„Kierrevapaapisto DIN 76“ muodostaa vapaapiston ja
kierreviisteen. Sen jälkeen kierteitystyökierto
valmistaa kierteen.
1. vaihe
Vapaapisto- ja kierreviisteparametrien ohjelmointi
kahdessa sisäänsyöttöikkunassa (kuvat oikealla).
Työkalutiedot
„ Sorvaustyökalu (ulkopuolista koneistusta varten)
„ WO = 1 – Työkalun suuntaus
„ A = 93° – Asetuskulma
„ B = 55° – Kärkikulma
186
4 Työkierto-ohjelmointi
4.6 Kierteen ja vapaapiston työkierrot
2. vaihe
„Kierteitystyökierto (pitkittäin) – laajennettu“
koneistaa kierteen. Työkiertoparametrit määrittelevät
kierteen syvyyden ja lastunjaon (kuva yllä oikealla).
Työkalutiedot
„ Kierteitystyökalu (ulkopuolista koneistusta varten)
„ WO = 1 – Työkalun suuntaus
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
187
4.6 Kierteen ja vapaapiston työkierrot
Sisäkierre ja kierteen vapaapisto
Koneistus tehdään kahdessa vaiheessa.
„Kierrevapaapisto DIN 76“ muodostaa vapaapiston ja
kierreviisteen. Sen jälkeen kierteitystyökierto
valmistaa kierteen.
1. vaihe
Vapaapiston ja kierteen lastuamisen parametrien
ohjelmointi kahdessa sisäänsyöttöikkunassa (kuvat
alla oikealla ja seuraavalla sivulla yllä oikealla).
MANUALplus määrittää vapaapistoparametrit
normitaulukon mukaan.
Kierreviisteelle määritellään vain viisteen leveys.
Kulma 45° on oletusarvo „viistekulmalle WB“.
Työkalutiedot
„ Sorvaustyökalu (sisäpuolista koneistusta varten)
„ WO = 7 – Työkalun suuntaus
„ A = 93° – Asetuskulma
„ B = 55° – Kärkikulma
188
4 Työkierto-ohjelmointi
4.6 Kierteen ja vapaapiston työkierrot
2. vaihe
„Kierteitystyökierto (pitkittäin)“ koneistaa kierteen.
Käyttäjä syöttää sisään kierteen nousun ja
MANUALplus määrittää muut arvot normitaulukosta
(kuva alla oikealla).
Huomioi ohjelmanäppäimen Sisäkierre sijainti.
Työkalutiedot
„ Kierteitystyökalu (sisäpuolista koneistusta varten)
„ WO = 7 – Työkalun suuntaus
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
189
4.7 Poraustyökierrot
4.7 Poraustyökierrot
Poraustyökierroilla muodostetaan
aksiaalisia ja säteittäisiä reikiä.
Kuviokoneistus: katso “Poraus- ja
jyrsintäkuviot” sivulla 227.
Ohjelmoi „vakiolastuamisnopeus“
pyöriville työkaluille vain, jos kone on
varustettu ohjattavalla karalla.
Poraustyökierrot
Symboli
Aksiaalinen/säteittäinen poraustyökierto
yksittäisille rei’ille ja reikäkuvioille
Aksiaalinen/säteittäinen syvän reiän
porauksen työkierto
yksittäisille rei’ille ja reikäkuvioille
Aksiaalinen/säteittäinen kierteen
porauksen työkierto
yksittäisille rei’ille ja reikäkuvioille
Kierteen jyrsintä
jyrsii kierteen olemassa olevaan reikään
190
4 Työkierto-ohjelmointi
4.7 Poraustyökierrot
Poraus aksiaalisesti/säteittäin
Valitse „Poraus“
Valitse „Poraus aksiaalisesti“
Valitse „poraus säteittäin“
Tämä työkierto tekee reiän otsapintaan/vaippapintaan.
Työkiertoparametrit





X, Z Alkupiste
C Karakulma (C-akseliasema) – oletusarvo: hetkellinen karan kulma
E Odotusaika vapaalastulle reiän pohjassa – oletusarvo: 0
AB Umpi- ja läpiporauspituus – oletusarvo: 0
V Umpi- ja läpiporaustyypit – oletusarvo: 0
„ 0: ilman syöttöarvon pienennystä
„ 1: Läpiporauspienennys
„ 2: Umpiporauspienennys
„ 3: Umpi- ja läpiporauspienennys

D Vetäytymismäärä – oletusarvo: 0
„ 0: Pikaliike
„ 1: Syöttöarvo

T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo


Poraus aksiaalisesti:


Z1 Reiän alkupiste – oletusarvo: Reikä alkaen pisteestä „Z“
Z2 Reiän loppupiste
Poraus säteittäin:


X1 Reiän alkupiste – oletusarvo: Reikä alkaen pisteestä „X“
X2 Reiän loppupiste
„ Jos „AB“ ja „V“ on ohjelmoitu, umpi- ja läpiporauksessa
toteutuu syöttöarvon pienneys 50%.
„ Riippuen työkaluparametrin „Pyörivä työkalu"
asetuksesta MANUALplus ratkaisee, koskeeko
ohjelmoitu kierrosluku ja syöttöarvo pääkaraa vai
pyörivää työkalua.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
191
4.7 Poraustyökierrot
Työkierron suoritus
1
2
3
4
paikoittaa „karakulmaan C“ (käsikäyttö: koneistus alkaen
hetkellisestä karakulmasta)
jos määritelty: ajo pikaliikkeellä pisteeseen
„ „Z1“ (aksiaalinen)
„ „X1“ (säteittäinen)
poraa pienennetyllä syöttöarvolla, jos määritelty
riippuen parametrista „V“:
„ poraus ohjelmoidulla syöttöarvolla
„loppupisteeseen Z2“ (aksiaalinen)
„loppupisteeseen X2“ (säteittäinen)
„ odottaa ajan „E“ reiän loppupisteessä, jos määritelty
tai
„ poraus ohjelmoidulla syöttöarvolla asemaan
„Z2 – AB“ (aksiaalinen)
„X2 – AB“ (säteittäinen)
„ poraus ohjelmoidulla syöttöarvolla
„loppupisteeseen Z2“ (aksiaalinen)
„loppupisteeseen X2“ (säteittäinen)
5
vetäytyy – jos X1/Z1 on ohjelmoitu – takaisin
„ „aloituspisteeseen Z1“ (aksiaalinen)
„ „aloituspisteeseen X1“ (säteittäinen)
tai jos X1/Z1 ei ole ohjelmoitu,
„ „alkupisteeseen Z“ (aksiaalinen)
„ „alkupisteeseen X“ (säteittäinen)
192
4 Työkierto-ohjelmointi
4.7 Poraustyökierrot
Syvän reiän poraus aksiaalisesti/säteittäin
Valitse „Poraus“
Valitse „syvän reiän poraus aksiaalisesti“
Valitse „syvän reiän poraus säteittäin“
Tämä työkierto tekee reiän – useammissa vaiheissa – otsapintaan/
vaippapintaan. Jokaisen vaiheen jälkeen pora vedetään takaisin ja
odotusajan jälkeen viedään varmuusetäisyydelle. Määrittele
ensimmäinen porausvaihe parametrilla „1. poraussyvyys P“.
Jokaisessa myöhemmässä porausvaiheessa poraussyvyys pienenee
määrän „poraussyvyyden pienennys IB“, mutta
„minimiporaussyvyyttä JB“ ei aliteta.
Työkiertoparametrit













X, Z Alkupiste
C Karakulma (C-akseliasema) – oletusarvo: hetkellinen karan kulma
P 1. poraussyvyys – oletusarvo: poraus ilman keskeytyksiä
IB Poraussyvyyden pienennys – oletusarvo: 0
JB Minimiporaussyvyys – oletusarvo: 1/10 arvosta P
B Vetäytymispituus – oletusarvo: vetäytyminen „reiän
aloituspisteeseen“
T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo
E Odotusaika vapaalastulle reiän pohjassa – oletusarvo: 0
AB Umpi- ja läpiporauspituus – oletusarvo: 0
V Umpi- ja läpiporaustyypit – oletusarvo: 0
„ 0: ilman syöttöarvon pienennystä
„ 1: Läpiporauspienennys
„ 2: Umpiporauspienennys
„ 3: Umpi- ja läpiporauspienennys
D Vetäytyminen Vetäytymisnopeus ja asetusmäärä reiän
sisäpuolella – oletusarvo: 0
„ 0: Pikaliike
„ 1: Syöttöarvo
Poraus aksiaalisesti:


Z1 Reiän alkupiste – oletusarvo: Reikä alkaen pisteestä „Z“
Z2 Reiän loppupiste
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
193
4.7 Poraustyökierrot
Poraus säteittäin:


X1 Reiän alkupiste – oletusarvo: Reikä alkaen pisteestä „X“
X2 Reiän loppupiste
„ Jos „AB“ ja „V“ on ohjelmoitu, umpi- ja läpiporauksessa
toteutuu syöttöarvon pienneys 50%.
„ Riippuen työkaluparametrin „Pyörivä työkalu"
asetuksesta MANUALplus ratkaisee, koskeeko
ohjelmoitu kierrosluku ja syöttöarvo pääkaraa vai
pyörivää työkalua.
Työkierron suoritus
1
2
3
4
5
6
7
paikoittaa „karakulmaan C“ (käsikäyttö: koneistus alkaen
hetkellisestä karakulmasta)
jos määritelty: ajo pikaliikkeellä pisteeseen
„ „Z1“ (aksiaalinen)
„ „X1“ (säteittäinen)
ensimmäinen porausvaihe (poraussyvyys: P) – poraa pienennetyllä
syöttöarvolla, jos määritelty
vetää työkalun arvolla „B“ takaisin „reiän alkupisteeseen“ ja
paikoittaa varmuusetäisyydelle reiän sisällä
muut porausvaiheet (Poraussyvyys: „Edellinen syvyys - IB“ tai JB)
toistaa vaiheet 4…5, kunnes saavutetaan „loppupiste Z2/X2“
viimeinen porausvaihe – riippuen parametrista „V“:
„ poraa ohjelmoidulla syöttöarvolla
„loppupisteeseen Z2“ (aksiaalinen)
„loppupisteeseen X2“ (säteittäinen)
„ odottaa ajan „E“ reiän loppupisteessä, jos määritelty
tai
„ poraus ohjelmoidulla syöttöarvolla asemaan
„Z2 – AB“ (aksiaalinen)
„X2 – AB“ (säteittäinen)
„ poraus ohjelmoidulla syöttöarvolla
„loppupisteeseen Z2“ (aksiaalinen)
„loppupisteeseen X2“ (säteittäinen)
8
vetäytyy – jos X1/Z1 on ohjelmoitu – takaisin
„ „aloituspisteeseen Z1“ (aksiaalinen)
„ „aloituspisteeseen X1“ (säteittäinen)
tai jos X1/Z1 ei ole ohjelmoitu,
„ „alkupisteeseen Z“ (aksiaalinen)
„ „alkupisteeseen X“ (säteittäinen)
194
4 Työkierto-ohjelmointi
4.7 Poraustyökierrot
Kierteen poraus aksiaalisesti/säteittäin
Valitse „Poraus“
Valitse „kierteen poraus aksiaalisesti“
Valitse „kierteen poraus säteittäin“
Tämä työkierto lastuaa kierteen otsapinnassa/vaippapinnassa.
„Ulosvetopituuden L“ merkitys: Käytä tätä parametria
kiristysleuoilla, joissa on pituustasaus. Tämä työkierto laskee kierteen
syvyyden, ohjelmoidun nousun ja „ulosvetopituuden“ perusteella
uuden nimellisen nousuarvon. Nimellinen nousuarvo on hieman
pienempi kuin kierreporan nousu. Kierteen valmistuksessa poraa
vedetään „ulosvetopituuden“ verran ulos kiristysholkista (istukasta).
Tämän liikkeen avulla saavutetaan kierreporien parempi kestoaika.
Työkiertoparametrit








X, Z Alkupiste
C Karakulma (C-akseliasema) – oletusarvo: hetkellinen karan kulma
F1 Kierteen nousu (= syöttöarvo) – oletusarvo: Syöttöarvo työkalun
kuvauksesta
B Aloituspituus (oletusarvo: 2 * kierteen nousu F1) ohjelmoidun
kierrosluvun ja syöttöarvon saavuttamista varten
SR Vetäytymiskierrosluku (oletusarvo: sama kierrosluku kuin
kierteen porauksessa) kierreporan nopeaa ulosvetoa varten
L Ulosvetopituus (oletusarvo: 0) käytettäessä pituustasauksella
varustettuja kiristysleukoja
T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
Poraus aksiaalisesti:


Z1 Reiän alkupiste – oletusarvo: Reikä alkaen pisteestä „Z“
Z2 Reiän loppupiste
Poraus säteittäin:


X1 Reiän alkupiste – oletusarvo: Reikä alkaen pisteestä „X“
X2 Reiän loppupiste
Riippuen työkaluparametrin „Pyörivä työkalu" asetuksesta
MANUALplus ratkaisee, koskeeko ohjelmoitu kierrosluku
ja syöttöarvo pääkaraa vai pyörivää työkalua.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
195
4.7 Poraustyökierrot
Työkierron suoritus
1
2
paikoittaa „karakulmaan C“ (käsikäyttö: koneistus alkaen
hetkellisestä karakulmasta)
jos määritelty: ajo pikaliikkeellä pisteeseen
„ „Z1“ (aksiaalinen)
„ „X1“ (säteittäinen)
3
lastuaa kierteen
„ „loppupisteeseen Z2“ (aksiaalinen)
„ „loppupisteeseen X2“ (säteittäinen)
4
vetäytyy kierroslukuarvolla „SR“ – jos X1/Z1 on ohjelmoitu, takaisin
„ „aloituspisteeseen Z1“ (aksiaalinen)
„ „aloituspisteeseen X1“ (säteittäinen)
tai jos X1/Z1 ei ole ohjelmoitu,
„ „alkupisteeseen Z“ (aksiaalinen)
„ „alkupisteeseen X“ (säteittäinen)
196
4 Työkierto-ohjelmointi
4.7 Poraustyökierrot
Kierteen jyrsintä aksiaalisesti
Valitse „Poraus“
Valitse „kierteen jyrsintä aksiaalisesti“
Tämä työkierto jyrsii kierteen olemassa olevaan reikään.
Käytä tässä työkierrossa kierteen jyrsinnän työkalua.
Huomaa törmäysvaara!
Huomioi reiän halkaisija ja jyrsimen halkaisija, kun
ohjelmoit „sisäänajosäteen R“.
Työkiertoparametrit








X, Z Alkupiste
C Karakulma (C-akseliasema) – oletusarvo: hetkellinen karan kulma
Z1 Kierteen alkupiste – oletusarvo: alkupiste Z
Z2 Kierteen loppupiste
I Kierteen halkaisija
R Sisäänajosäde – oletusarvo: (I – jyrsimen halkaisija)/2
F1 Kierteen nousu
J Kierteen suunta – oletusarvo: 0
„ J=0: oikeakätinen
„ J=1: vasenkätinen

H Jyrsinnän lastuamissuunta – oletusarvo: 0
„ H=0: vastalastu
„ H=1: myötälastu

SR Vetäytymiskierrosluku jyrsimen nopeaa ulosvetoa varten
kierrereiästä – oletusarvo: sama kierrosluku kuin kierteen
porauksessa
T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus pyörivää työkalua varten


HEIDENHAIN MANUALplus 4110
197
4.7 Poraustyökierrot
Työkierron suoritus
1
2
3
4
5
paikoittaa „karakulmaan C“ (käsikäyttö: koneistus
alkaen hetkellisestä karakulmasta)
paikoittaa työkalun „jyrsintäpintaan Z2“ reiän
sisällä
ajaa muotoon „sisäänajokaarella R“
jyrsii yhdellä pyörähdyksellä 360° ja tekee
samanaikaisen asetussyötön „kierteen nousun
F1“ määrällä
ajaa työkalun irti ja vetää takaisin „alkupisteeseen“
198
4 Työkierto-ohjelmointi
4.7 Poraustyökierrot
Poraustyökiertojen esimerkit
Keskiöporaus ja kierteen poraus
Koneistus tehdään kahdessa vaiheessa. „Aksiaalinen
poraus“ tekee reiän, „aksiaalinen kierteen poraus“
tekee kierteen.
Pora paikoitetaan varmuusetäisyydelle työkappaleen
eteen („Alkupiste X, Z“). Sen vuoksi „reiän
aloituspistettä Z1“ ei ohjelmoida. Umpireiän porausta
varten ohjelmoidaan parametreihin „AB“ ja „V“
syöttöarvon pienennys (kuva yllä oikealla)
Kierteen nousua ei ohjelmoida. MANUALplus
työskentelee työkalun mukaisella kierteen nousulla.
„Vetäytymiskierrosluvun SR“ avulla voidaan saada
aikaan työkalun nopea vetäytyminen (kuva alla
oikealla).
Työkalutiedot (Pora)
„ WO = 8 – Työkalun suuntaus
„ I = 8,2 – Poran halkaisija
„ B = 118 – Kärkikulma
„ H = 0 – Työkalu ei ole pyörivä
Työkalutiedot (Kierrepora)
„ WO = 8 – Työkalun suuntaus
„ I = 10 – Kierteen halkaisija M10
„ F = 1,5 – Kierteen nousu
„ H = 0 – Työkalu ei ole pyörivä
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
199
4.7 Poraustyökierrot
Syvänreiänporaus
Työkappaleen keskipisteen viereen porataan läpireikä
työkierrolla „Syväporaus aksiaalisesti“. Tämän
koneistuksen edellytyksenä on paikoituskelpoinen
kara ja pyörivä työkalu.
„1. Poraussyvyys „P“ ja „“Poraussyvyyden
pienennys IB“ määrittelevät yksittäiset porausvaiheet
ja „Minimiporaussyvyys JB“ rajoittaa pienennyksen.
Koska „vetäytymispituutta B“ ei määritellä, työkierto
vetää poran alkupisteeseen, odottaa hetken ja palaa
varmuusetäisyydelle seuraavaa porausvaihetta
varten.
Koska tämä esimerkki esittelee läpireiän porauksen,
„Reiän loppupiste Z2“ asetetaan niin, että työkalu
poraa materiaalin kokonaan läpi.
„AB“ ja „V“ määräävät syöttöarvon pienennyksen
umpi- ja läpiporauksessa.
Työkalutiedot
„ WO = 8 – Työkalun suuntaus
„ I = 12 – Poran halkaisija
„ B = 118 – Kärkikulma
„ H = 1 – Työkalu on pyörivä
200
4 Työkierto-ohjelmointi
4.8 Jyrsintätyökierrot
4.8 Jyrsintätyökierrot
Jyrsintätyökierrot aksiaalisia/säteittäisiä
uria, muotoja, taskuja, pintoja ja
monikulmioita varten.
Kuviokoneistus: katso “Poraus- ja
jyrsintäkuviot” sivulla 227.
Käyttötapa „Opettelu“ pitää sisällään työkierrot Cakselin päälle/poiskytkentää ja karan paikoituksia
varten.
Käsikäyttötavalla C-akselin päällekytkentä ja karan
paikoitus toteutetaan pikaliikepaikoituksella ennen
varsinaista jyrsintätyökiertoa. Jyrsintätyökierrot
kytkevät C-akselin pois päältä.
Ohjelmoi „vakio lastuamisnopeus“
pyöriville työkaluille vain, jos kone on
varustettu ohjattavalla karalla.
Jyrsintätyökierrot
Symboli
Pikaliikepaikoitus
C-akselin päällekytkentä, työkalun ja karan
paikoitus
Ura aksiaalisesti/säteittäin
jyrsii yksittäisen uran tai urakuvion
Kuvio aksiaalisesti/säteittäin
jyrsii yksittäisen kuvion
Muoto aksiaalisesti/säteittäin ICP
jyrsii yksittäisen ICP-muodon tai muotokuvion
Otsajyrsintä
jyrsii tasopinnan tai monikulmion
Heiluriuran jyrsintä säteittäin
jyrsii heiluriuran
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
201
4.8 Jyrsintätyökierrot
Pikaliikepaikoitus
Valitse „jyrsintä“
Valitse „pikaliikekapaikoitus“
Tämä työkierto kytkee päälle C-akselin, paikoittaa karan (C-akselin) ja
työkalun.
„ „Pikaliikepaikoitus“ on tarpeellinen vain
käsikäyttötavalla.
„ Seuraava käsikäytöllä toteutettava jyrsintätyökierto
kytkee C-akselin jälleen pois päältä.
Työkiertoparametrit


X2, Z2 Tavoitepiste
C2 Loppukulma (C-akseliasema) – oletusarvo: hetkellinen karan
kulma
Työkierron suoritus
1
2
3
kytkee päälle C-akselin
paikoittaa pikaliikkeellä „loppukulmaan C2“
paikoittaa työkalun pikaliikkeellä pisteeseen „X2, Z2“
202
4 Työkierto-ohjelmointi
4.8 Jyrsintätyökierrot
Ura aksiaalisesti
Valitse „jyrsintä“
Valitse „ura aksiaalisesti“
Tämä työkierto tekee uran otsapintaan. Uran leveys vastaa jyrsimen
halkaisijaa.
Työkiertoparametrit













X, Z Alkupiste
C Karakulma (C-akseliasema) – oletusarvo: hetkellinen karan kulma
C1 Uran päätepisteen kulma – oletusarvo: Karan kulma C
X1 Uran päätepiste X (halkaisijamitta)
Z1 Jyrsimen yläreuna – oletusarvo: alkupiste Z
Z2 Jyrsimen pohja
L Uran pituus
A Kulma X-akseliin – oletusarvo: 0
P Asetussyvyys – oletusarvo: koko syvyys yhdellä asetuksella
FZ Asetussyöttöarvo – oletusarvo: voimassa oleva syöttöarvo
T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo
Parametriyhdistelmät uran sijaintia ja asentoa varten katso apukuvaa
Työkierron suoritus
1
2
3
4
5
6
7
8
9
kytkee C-akselin päälle ja paikoittaa pikaliikkeellä „karan kulmaan
C“ (vain tavalla „Opettelu“)
laskee lastunjaon
ajaa varmuusetäisyydelle
tekee asetussyötön asetussyöttöarvolla „FZ“
jyrsii „uran loppupisteeseen
tekee asetussyötön asetussyöttöarvolla „FZ“
jyrsii „uran alkupisteeseen“
toistaa vaiheet 4..7, kunnes jyrsintäsyvyys saavutetaan
paikoittaa „aloituspisteeseen Z“ ja kytkee C-akselin pois päältä
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
203
4.8 Jyrsintätyökierrot
Kuvio aksiaalisesti
Valitse „jyrsintä“
Valitse „kuvio aksiaalisesti“
Riippuen parametreista tämä työkierto jyrsii yhden seuraavista
muodoista tai rouhii/silittää taskun otsapinnalla:
„ Suorakulmio (Q=4, L<>B)
„ Neliö (Q=4, L=B)
„ Ympyrä (Q=0, RE>0, L ja B: ei sisäänsyöttöä)
„ Kolmio tai monikulmio (Q=3 tai Q>4, L>0)
Ohjeet parametreille/toiminnoille:
„ Muodon tai taskun jyrsintä: määritellään parametrilla „U“
„ Jyrsintäsuunta: määräytyy parametrin „H“ ja jyrsimen
pyörintäsuunnan mukaan (katso „Jyrsinnän lastuamissuunta
muodon ja taskun jyrsinnässä” sivulla 224).
„ Jyrsimen sädekorjaus: toteutetaan (paitsi ei muodon jyrsinnässä
arvolla J=0).
„ Saapuminen ja poistuminen: Työkaluaseman normipiste
ensimmäisellä muotoelementillä on saapumis- ja poistumisasema.
Jos normipistettä ei pystytä toteuttamaan, ensimmäisen elementin
alkupiste (suorakulmioissa pidempi elementti) on saapumis- ja
poistumisasema. Suoraviivainen tai kaareva muotoon ajo
määritetään „sisäänajosäteen R“ avulla.
„ Muodon jyrsintä:„J“ määrittelee, tuleeko jyrsimen koneistaa
muotoa pitkin (jyrsimen keskipiste muodolla) vain muodon sisä- tai
ulkopuolella.
„ Taskun jyrsintä – Rouhinta (O=0): „Muodon jyrsintä J“
määrittelee, jyrsitäänkö tasku sisältä ulospäin vai päinvastoin.
„ Taskun jyrsintä – Silitys (O=1): Ensin jyrsitään taskun reunat,
sitten taskun pohja. Parametrilla „J“ määritellään, silitetäänkö
taskun pohja sisältä ulospäin vai päinvastoin.
204
4 Työkierto-ohjelmointi
4.8 Jyrsintätyökierrot
Työkiertoparametrit (ensimmäinen sisäänsyöttöikkuna)







X, Z Alkupiste
C Karakulma (C-akseliasema) – oletusarvo: hetkellinen karan kulma
C1 Kuvion keskipisteen kulma – oletusarvo: karan kulma C
X1 Kuvion keskipisteen läpimitta
Z1 Jyrsimen yläreuna – oletusarvo: alkupiste Z
Z2 Jyrsimen pohja
L Suorakulmion pituus
„ Suorakulmio: suorakulmion pituus
„ Neliö, monikulmio: Särmän pituus
„ Ympyrä: ei sisäänsyöttöä

B Suorakulmion leveys
„ Suorakulmio: suorakulmion leveys
„ Neliö: L=B
„ Monikulmio, ympyrä ei sisäänsyöttöä

RE Pyöristyssäde – oletusarvo:
„ Suorakulmio, neliö, monikulmio: Pyöristyssäde
„ Ympyrä: ympyrän säde

A Kulma X-akseliin – oletusarvo: 0
„ Suorakulmio, neliö, monikulmio: kuvion sijainti
„ Ympyrä: ei sisäänsyöttöä

Q Särmien lukumäärä – oletusarvo: 0
„ Q=0: Ympyrä
„ Q=4: Suorakulmio, nelikulmio
„ Q=3: Kolmio
„ Q>4: Monikulmio

T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo


HEIDENHAIN MANUALplus 4110
205
4.8 Jyrsintätyökierrot
Työkiertoparametrit (toinen sisäänsyöttöikkuna)







P Asetussyvyys – oletusarvo: koko syvyys yhdellä asetuksella
U Limityskerroin
„ ei sisäänsyöttöä: Muodon jyrsintä
„ U>0: Taskun jyrsintä – Jyrsintäratojen limitys (minimi) =
U*Jyrsimen halkaisija
I Työvara muodon suunnassa
K Työvara asetussuunnassa
FZ Asetussyöttöarvo – oletusarvo: voimassa oleva syöttöarvo
E Pienennetty syöttöarvo ympyrämäisiä elementtejä varten –
oletusarvo: voimassa oleva syöttöarvo
H Jyrsinnän lastuamissuunta – oletusarvo: 0
„ H=0: vastalastu
„ H=1: myötälastu

J Muodon jyrsintä (oletusarvo: 0) riippuen parametrista „U“ pätee:
„ Taskun jyrsintä ja J=0: muodolla
„ Taskun jyrsintä ja J=1: Sisäpuolinen
„ Taskun jyrsintä ja J=2: Ulkopuolinen
„ Muodon jyrsintä ja J=0: sisältä ulos
„ Muodon jyrsintä ja J=1: ulkoa sisään

O Rouhinta/Silitys: Jyrsintätapa (vain taskun jyrsinnässä) –
oletusarvo: 0
„ O=0: Rouhinta
„ O=1: Silitys

R Sisäänajosäde: Sisäänajokaaren/ulosajokaaren säde –
oletusarvo: 0
„ R=0: Muotoelementtiin ajetaan suoraan; asetus
saapumispisteeseen jyrsintätason yläpuolelle – sen jälkeen
kohtisuora syvyysasetus
„ R>0: Jyrsin ajaa sisäänajo-/ulosajokaarella, joka liittyy
tangentiaalisesti muotoelementtiin
„ R<0 sisänurkissa: Jyrsin ajaa sisäänajo-/ulosajokaarella, joka liittyy
tangentiaalisesti muotoelementtiin
„ R<0 ulkonurkissa: Pitkä suoraviivainen sisäänajo-/
ulosajoelementti; muotoelementtiin ajetaan/poistutaan
tangentiaalisesti
206
4 Työkierto-ohjelmointi
4.8 Jyrsintätyökierrot
Työkierron suoritus
1
2
kytkee C-akselin päälle ja paikoittaa pikaliikkeellä „karan kulmaan
C“ (vain tavalla „Opettelu“)
laskee lastunjaon (jyrsintätason asetukset, jyrsintäsyvyyden
asetukset)
Muodon jyrsintä:
3
4
5
6
7
ajaa riippuen sisäänajosäteestä „R“ ja tekee asetussyötön
ensimmäistä jyrsintätasoa varten
jyrsii tason
tekee asetussyötön seuraavaa jyrsintätasoa varten
toistaa vaiheet 5.0.6, kunnes jyrsintäsyvyys saavutetaan
paikoittaa „alkupisteeseen Z“ ja kytkee C-akselin pois päältä
Taskun jyrsintä – Rouhinta:
3
4
5
6
7
ajaa varmuusetäisyydelle ja tekee asetussyötön ensimmäistä
jyrsintätasoa varten
koneistaa yhden jyrsintätason – riippuen parametrista „J“ sisältä
ulospäin tai ulkoa sisäänpäin
tekee asetussyötön seuraavaa jyrsintätasoa varten
toistaa vaiheet 4.0.5, kunnes jyrsintäsyvyys saavutetaan
paikoittaa „alkupisteeseen Z“ ja kytkee C-akselin pois päältä
Taskun jyrsintä – Silitys:
3
4
5
6
7
ajaa riippuen sisäänajosäteestä „R“ ja tekee asetussyötön
ensimmäistä jyrsintätasoa varten
silittää taskun reunan – taso tasolta
silittää taskun pohjan – riippuen parametrista „J“ sisältä ulospäin
tai ulkoa sisäänpäin
silittää taskun ohjelmoidulla syöttöarvolla
paikoittaa „alkupisteeseen Z“ ja kytkee C-akselin pois päältä
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
207
4.8 Jyrsintätyökierrot
ICP-muoto aksiaalisesti
Valitse „jyrsintä“
Valitse „ICP.muoto aksiaalisesti“
Riippuen parametreista tämä työkierto jyrsii muodon tai rouhii/silittää
taskun otsapinnalla.
Ohjeet parametreille/toiminnoille:
„ Muodon tai taskun jyrsintä: määritellään parametrilla „U“
„ Jyrsintäsuunta: määräytyy parametrin „H“ ja jyrsimen
pyörintäsuunnan mukaan (katso „Jyrsinnän lastuamissuunta
muodon ja taskun jyrsinnässä” sivulla 224).
„ Jyrsimen sädekorjaus: toteutetaan (paitsi ei muodon jyrsinnässä
arvolla J=0).
„ Saapuminen ja poistuminen: Suljetuilla muodoilla työkaluaseman
normipiste ensimmäisellä muotoelementillä on saapumis- ja
poistumisasema. Jos normipistettä ei pystytä toteuttamaan,
ensimmäisen elementin alkupiste (suorakulmioissa pidempi
elementti) on saapumis- ja poistumisasema. Suoraviivainen tai
kaareva muotoon ajo määritetään „sisäänajosäteen R“ avulla.
„ Muodon jyrsintä:„J“ määrittelee, tuleeko jyrsimen koneistaa
muotoa pitkin (jyrsimen keskipiste muodolla) vain muodon sisä- tai
ulkopuolella.
„ Taskun jyrsintä – Rouhinta (O=0): „Muodon jyrsintä J“
määrittelee, jyrsitäänkö tasku sisältä ulospäin vai päinvastoin.
„ Taskun jyrsintä – Silitys (O=1): Ensin jyrsitään taskun reunat,
sitten taskun pohja. Parametrilla „J“ määritellään, silitetäänkö
taskun pohja sisältä ulospäin vai päinvastoin.
208
4 Työkierto-ohjelmointi
4.8 Jyrsintätyökierrot
Työkiertoparametrit (ensimmäinen sisäänsyöttöikkuna)












X, Z Alkupiste
C Karakulma (C-akseliasema) – oletusarvo: hetkellinen karan kulma
C1 Kuvion keskipisteen kulma – oletusarvo: karan kulma C
Z1 Jyrsimen yläreuna – oletusarvo: alkupiste Z
Z2 Jyrsimen pohja
P Asetussyvyys – oletusarvo: koko syvyys yhdellä asetuksella
U Limityskerroin
„ ei sisäänsyöttöä: Muodon jyrsintä
„ U>0: Taskun jyrsintä – Jyrsintäratojen limitys (minimi) =
U*Jyrsimen halkaisija
I
K
T
S
F
Työvara muodon suunnassa
Työvara asetussuunnassa
Työkalun numero
Kierrosluku/Lastuamisnopeus
Kierrossyöttöarvo
Työkiertoparametrit (toinen sisäänsyöttöikkuna)




N ICP-muodon numero
FZ Asetussyöttöarvo – oletusarvo: voimassa oleva syöttöarvo
E Pienennetty syöttöarvo ympyrämäisiä elementtejä varten –
oletusarvo: voimassa oleva syöttöarvo
H Jyrsinnän lastuamissuunta – oletusarvo: 0
„ H=0: vastalastu
„ H=1: myötälastu

J Muodon jyrsintä (oletusarvo: 0) riippuen parametrista „U“ pätee:
„ Taskun jyrsintä ja J=0: muodolla
„ Taskun jyrsintä ja J=1: Sisäpuolinen
„ Taskun jyrsintä ja J=2: Ulkopuolinen
„ Muodon jyrsintä ja J=0: sisältä ulos
„ Muodon jyrsintä ja J=1: ulkoa sisään

O Rouhinta/Silitys: Jyrsintätapa (vain taskun jyrsinnässä) –
oletusarvo: 0
„ O=0: Rouhinta
„ O=1: Silitys

R Sisäänajosäde: Sisäänajokaaren/ulosajokaaren säde –
oletusarvo: 0
„ R=0: Muotoelementtiin ajetaan suoraan; asetus
saapumispisteeseen jyrsintätason yläpuolelle – sen jälkeen
kohtisuora syvyysasetus
„ R>0: Jyrsin ajaa sisäänajo-/ulosajokaarella, joka liittyy
tangentiaalisesti muotoelementtiin
„ R<0 sisänurkissa: Jyrsin ajaa sisäänajo-/ulosajokaarella, joka liittyy
tangentiaalisesti muotoelementtiin
„ R<0 ulkonurkissa: Pitkä suoraviivainen sisäänajo-/
ulosajoelementti; muotoelementtiin ajetaan/poistutaan
tangentiaalisesti
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
209
4.8 Jyrsintätyökierrot
Työkierron suoritus
1
2
kytkee C-akselin päälle ja paikoittaa pikaliikkeellä „karan kulmaan
C“ (vain tavalla „Opettelu“)
laskee lastunjaon (jyrsintätason asetukset, jyrsintäsyvyyden
asetukset)
Muodon jyrsintä:
3
4
5
6
7
ajaa riippuen sisäänajosäteestä „R“ ja tekee asetussyötön
ensimmäistä jyrsintätasoa varten
jyrsii tason
tekee asetussyötön seuraavaa jyrsintätasoa varten
toistaa vaiheet 5.0.6, kunnes jyrsintäsyvyys saavutetaan
paikoittaa „alkupisteeseen Z“ ja kytkee C-akselin pois päältä
Taskun jyrsintä – Rouhinta:
3
4
5
6
7
ajaa varmuusetäisyydelle ja tekee asetussyötön ensimmäistä
jyrsintätasoa varten
koneistaa yhden jyrsintätason – riippuen parametrista „J“ sisältä
ulospäin tai ulkoa sisäänpäin
tekee asetussyötön seuraavaa jyrsintätasoa varten
toistaa vaiheet 4.0.5, kunnes jyrsintäsyvyys saavutetaan
paikoittaa „alkupisteeseen Z“ ja kytkee C-akselin pois päältä
Taskun jyrsintä – Silitys:
3
4
5
6
7
ajaa riippuen sisäänajosäteestä „R“ ja tekee asetussyötön
ensimmäistä jyrsintätasoa varten
silittää taskun reunan – taso tasolta
silittää taskun pohjan – riippuen parametrista „J“ sisältä ulospäin
tai ulkoa sisäänpäin
silittää taskun ohjelmoidulla syöttöarvolla
paikoittaa „alkupisteeseen Z“ ja kytkee C-akselin pois päältä
210
4 Työkierto-ohjelmointi
4.8 Jyrsintätyökierrot
Otsajyrsintä
Valitse „jyrsintä“
Valitse „otsajyrsintä“
Riippuen parametreista tämä työkierto jyrsii otsapinnalla:
„ Yksi tai kaksi tasopintaa (Q=1 tai Q=2, B>0)
„ Suorakulmio (Q=4, L<>B)
„ Neliö (Q=4, L=B)
„ Kolmio tai monikulmio (Q=3 tai Q>4, L>0)
„ Ympyrä (Q=0, RE>0, L ja B: ei sisäänsyöttöä)
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
211
4.8 Jyrsintätyökierrot
Työkiertoparametrit (ensimmäinen sisäänsyöttöikkuna)








X, Z Alkupiste
C Karakulma (C-akseliasema) – oletusarvo: hetkellinen karan kulma
C1 Kuvion keskipisteen kulma – oletusarvo: karan kulma C
X1 Kuvion keskipisteen läpimitta
Z1 Jyrsimen yläreuna – oletusarvo: alkupiste Z
X2 Rajoitushalkaisija
Z2 Jyrsimen pohja
L Särmän pituus
„ Suorakulmio: suorakulmion pituus
„ Neliö, monikulmio: Särmän pituus
„ Ympyrä: ei sisäänsyöttöä

B Avainväli:
„ arvoilla Q=1, Q=2: jäämäpaksuus (materiaali, joka jätetään)
„ Suorakulmio: suorakulmion leveys
„ Neliö, monikulmio (Q>=4): avainväli (käytetään vain parillisilla
tasopinnan lukumäärillä; vaihtoehto ohjelmoinnille „L“)
„ Ympyrä: ei sisäänsyöttöä

RE Pyöristyssäde – oletusarvo:
„ Monikulmio (Q>=2): Pyöristyssäde
„ Ympyrä (Q=0): ympyrän säde

A Kulma X-akseliin – oletusarvo: 0
„ Monikulmio (Q>=2): kuvion sijainti
„ Ympyrä: ei sisäänsyöttöä

Q Särmien lukumäärä – oletusarvo: 0
„ Q=0: Ympyrä
„ Q=1: yksi tasopinta
„ Q=2: kaksi tasopintaa 180°:een siirrolla
„ Q=3: Kolmio
„ Q=4: Suorakulmio, nelikulmio
„ Q>4: Monikulmio

T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo


212
4 Työkierto-ohjelmointi
4.8 Jyrsintätyökierrot
Työkiertoparametrit (toinen sisäänsyöttöikkuna)







P Asetussyvyys – oletusarvo: koko syvyys yhdellä asetuksella
U Limityskerroin
„ ei sisäänsyöttöä: Muodon jyrsintä
„ U>0: Taskun jyrsintä – Jyrsintäratojen limitys (minimi) =
U*Jyrsimen halkaisija
I Työvara muodon suunnassa
K Työvara asetussuunnassa
FZ Asetussyöttöarvo – oletusarvo: voimassa oleva syöttöarvo
E Pienennetty syöttöarvo ympyrämäisiä elementtejä varten –
oletusarvo: voimassa oleva syöttöarvo
H Jyrsinnän lastuamissuunta – oletusarvo: 0
„ H=0: vastalastu
„ H=1: myötälastu

J Jyrsintäsuunta: Tasopinnoilla tai monikulmioilla („RE = 0“)
parametri „J“ määrittelee, tehdäänkö rouhinta yksi- vai
kaksisuuntaisesti
„ J=0: yksisuuntainen
„ J=1: kaksisuuntainen

O Rouhinta/Silitys: Jyrsintätapa (vain taskun jyrsinnässä) –
oletusarvo: 0
„ O=0: Rouhinta
„ O=1: Silitys
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
213
4.8 Jyrsintätyökierrot
Työkierron suoritus
1
2
3
kytkee C-akselin päälle ja paikoittaa pikaliikkeellä „karan kulmaan
C“ (vain tavalla „Opettelu“)
laskee lastunjaon (jyrsintätason asetukset, jyrsintäsyvyyden
asetukset)
ajaa varmuusetäisyydelle ja tekee asetussyötön ensimmäistä
jyrsintätasoa varten
Rouhinta
4
5
6
7
koneistaa jyrsintätason yksi- tai kaksisuuntaisesti – huomioimalla
jyrsintäsuunnan „J“
tekee asetussyötön seuraavaa jyrsintätasoa varten
toistaa vaiheet 4.0.5, kunnes jyrsintäsyvyys saavutetaan
paikoittaa „alkupisteeseen Z“ ja kytkee C-akselin pois päältä
Silitys:
4
5
6
silittää taskun reunan – taso tasolta
slittää pohjan ulkoa sisäänpäin
paikoittaa „alkupisteeseen Z“ ja kytkee C-akselin pois päältä
214
4 Työkierto-ohjelmointi
4.8 Jyrsintätyökierrot
Ura säteittäin
Valitse „jyrsintä“
Valitse „ura säteittäin“
Tämä työkierto tekee uran vaippapintaan. Uran leveys vastaa jyrsimen
halkaisijaa.
Työkiertoparametrit













X, Z Alkupiste
C Karakulma (C-akseliasema) – oletusarvo: hetkellinen karan kulma
C1 Uran päätepisteen kulma – oletusarvo: Karan kulma C
X1 Jyrsimen yläreuna (halkaisijamitta) – oletusarvo: alkupiste X
Z1 Uran päätepiste
X2 Jyrsimen pohja
L Uran pituus
A Kulma Z-akseliin – oletusarvo: 0
P Asetussyvyys – oletusarvo: koko syvyys yhdellä asetuksella
FZ Asetussyöttöarvo – oletusarvo: voimassa oleva syöttöarvo
T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo
Parametriyhdistelmät uran sijaintia ja asentoa varten katso apukuvaa
Työkierron suoritus
1
2
3
4
5
kytkee C-akselin päälle ja paikoittaa pikaliikkeellä „karan kulmaan
C“ (vain tavalla „Opettelu“)
ajaa pikaliikkeellä „uran aloituspisteeseen X, Z“, jos määritelty
tekee asetussyötön asetussyöttöarvolla „FZ“
jyrsii ohjelmoidulla syöttöarvolla „uran loppupisteeseen“
vetää työkalun takaisin „aloituspisteeseen X“
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
215
4.8 Jyrsintätyökierrot
Kuvio säteittäin
Valitse „jyrsintä“
Valitse „kuvio säteittäin“
Riippuen parametreista tämä työkierto jyrsii yhden seuraavista
muodoista tai rouhii/silittää taskun vaippapinnalla:
„ Suorakulmio (Q=4, L<>B)
„ Neliö (Q=4, L=B)
„ Ympyrä (Q=0, RE>0, L ja B: ei sisäänsyöttöä)
„ Kolmio tai monikulmio (Q=3 tai Q>4, L>0)
Ohjeet parametreille/toiminnoille:
„ Muodon tai taskun jyrsintä: määritellään parametrilla „U“
„ Jyrsintäsuunta: määräytyy parametrin „H“ ja jyrsimen
pyörintäsuunnan mukaan (katso „Jyrsinnän lastuamissuunta
muodon ja taskun jyrsinnässä” sivulla 224).
„ Jyrsimen sädekorjaus: toteutetaan (paitsi ei muodon jyrsinnässä
arvolla J=0).
„ Saapuminen ja poistuminen: Työkaluaseman normipiste
ensimmäisellä muotoelementillä on saapumis- ja poistumisasema.
Jos normipistettä ei pystytä toteuttamaan, ensimmäisen elementin
alkupiste (suorakulmioissa pidempi elementti) on saapumis- ja
poistumisasema. Suoraviivainen tai kaareva muotoon ajo
määritetään „sisäänajosäteen R“ avulla.
„ Muodon jyrsintä:„J“ määrittelee, tuleeko jyrsimen koneistaa
muotoa pitkin (jyrsimen keskipiste muodolla) vain muodon sisä- tai
ulkopuolella.
„ Taskun jyrsintä – Rouhinta (O=0): „Muodon jyrsintä J“
määrittelee, jyrsitäänkö tasku sisältä ulospäin vai päinvastoin.
„ Taskun jyrsintä – Silitys (O=1): Ensin jyrsitään taskun reunat,
sitten taskun pohja. Parametrilla „J“ määritellään, silitetäänkö
taskun pohja sisältä ulospäin vai päinvastoin.
216
4 Työkierto-ohjelmointi
4.8 Jyrsintätyökierrot
Työkiertoparametrit (ensimmäinen sisäänsyöttöikkuna)







X, Z Alkupiste
C Karakulma (C-akseliasema) – oletusarvo: hetkellinen karan kulma
C1 Kuvion keskipisteen kulma – oletusarvo: karan kulma C
X1 Jyrsimen yläreuna – oletusarvo: alkupiste X
Z1 Kuvion keskipiste
X2 Jyrsimen pohja
L Suorakulmion pituus
„ Suorakulmio: suorakulmion pituus
„ Neliö, monikulmio: Särmän pituus
„ Ympyrä: ei sisäänsyöttöä

B Suorakulmion leveys
„ Suorakulmio: suorakulmion leveys
„ Neliö: L=B
„ Monikulmio, ympyrä ei sisäänsyöttöä

RE Pyöristyssäde – oletusarvo:
„ Suorakulmio, neliö, monikulmio: Pyöristyssäde
„ Ympyrä: ympyrän säde

A Kulma Z-akseliin – oletusarvo: 0
„ Suorakulmio, neliö, monikulmio: kuvion sijainti
„ Ympyrä: ei sisäänsyöttöä

Q Särmien lukumäärä – oletusarvo: 0
„ Q=0: Ympyrä
„ Q=4: Suorakulmio, nelikulmio
„ Q=3: Kolmio
„ Q>4: Monikulmio

T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo


HEIDENHAIN MANUALplus 4110
217
4.8 Jyrsintätyökierrot
Työkiertoparametrit (toinen sisäänsyöttöikkuna)







P Asetussyvyys – oletusarvo: koko syvyys yhdellä asetuksella
U Limityskerroin
„ ei sisäänsyöttöä: Muodon jyrsintä
„ U>0: Taskun jyrsintä – Jyrsintäratojen limitys (minimi) =
U*Jyrsimen halkaisija
I Työvara asetussuunnassa
K Työvara muodon suunnassa
FZ Asetussyöttöarvo – oletusarvo: voimassa oleva syöttöarvo
E Pienennetty syöttöarvo ympyrämäisiä elementtejä varten –
oletusarvo: voimassa oleva syöttöarvo
H Jyrsinnän lastuamissuunta – oletusarvo: 0
„ H=0: vastalastu
„ H=1: myötälastu

J Muodon jyrsintä (oletusarvo: 0) riippuen parametrista „U“ pätee:
„ Taskun jyrsintä ja J=0: muodolla
„ Taskun jyrsintä ja J=1: Sisäpuolinen
„ Taskun jyrsintä ja J=2: Ulkopuolinen
„ Muodon jyrsintä ja J=0: sisältä ulos
„ Muodon jyrsintä ja J=1: ulkoa sisään

O Rouhinta/Silitys: Jyrsintätapa (vain taskun jyrsinnässä) –
oletusarvo: 0
„ O=0: Rouhinta
„ O=1: Silitys

R Sisäänajosäde: Sisäänajokaaren/ulosajokaaren säde –
oletusarvo: 0
„ R=0: Muotoelementtiin ajetaan suoraan; asetus
saapumispisteeseen jyrsintätason yläpuolelle – sen jälkeen
kohtisuora syvyysasetus
„ R>0: Jyrsin ajaa sisäänajo-/ulosajokaarella, joka liittyy
tangentiaalisesti muotoelementtiin
„ R<0 sisänurkissa: Jyrsin ajaa sisäänajo-/ulosajokaarella, joka liittyy
tangentiaalisesti muotoelementtiin
„ R<0 ulkonurkissa: Pitkä suoraviivainen sisäänajo-/
ulosajoelementti; muotoelementtiin ajetaan/poistutaan
tangentiaalisesti
218
4 Työkierto-ohjelmointi
4.8 Jyrsintätyökierrot
Työkierron suoritus
1
2
kytkee C-akselin päälle ja paikoittaa pikaliikkeellä „karan kulmaan
C“ (vain tavalla „Opettelu“)
laskee lastunjaon (jyrsintätason asetukset, jyrsintäsyvyyden
asetukset)
Muodon jyrsintä:
3
4
5
6
7
ajaa riippuen sisäänajosäteestä „R“ ja tekee asetussyötön
ensimmäistä jyrsintätasoa varten
jyrsii tason
tekee asetussyötön seuraavaa jyrsintätasoa varten
toistaa vaiheet 5.0.6, kunnes jyrsintäsyvyys saavutetaan
paikoittaa „alkupisteeseen Z“ ja kytkee C-akselin pois päältä
Taskun jyrsintä – Rouhinta:
3
4
5
6
7
ajaa varmuusetäisyydelle ja tekee asetussyötön ensimmäistä
jyrsintätasoa varten
koneistaa yhden jyrsintätason – riippuen parametrista „J“ sisältä
ulospäin tai ulkoa sisäänpäin
tekee asetussyötön seuraavaa jyrsintätasoa varten
toistaa vaiheet 4.0.5, kunnes jyrsintäsyvyys saavutetaan
paikoittaa „alkupisteeseen Z“ ja kytkee C-akselin pois päältä
Taskun jyrsintä – Silitys:
3
4
5
6
7
ajaa riippuen sisäänajosäteestä „R“ ja tekee asetussyötön
ensimmäistä jyrsintätasoa varten
silittää taskun reunan – taso tasolta
silittää taskun pohjan – riippuen parametrista „J“ sisältä ulospäin
tai ulkoa sisäänpäin
silittää taskun ohjelmoidulla syöttöarvolla
paikoittaa „alkupisteeseen Z“ ja kytkee C-akselin pois päältä
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
219
4.8 Jyrsintätyökierrot
ICP-muoto säteittäin
Valitse „jyrsintä“
Valitse „ICP-muoto säteittäin“
Riippuen parametreista tämä työkierto jyrsii muodon tai rouhii/silittää
taskun vaippapinnalla.
Ohjeet parametreille/toiminnoille:
„ Muodon tai taskun jyrsintä: määritellään parametrilla „U“
„ Jyrsintäsuunta: määräytyy parametrin „H“ ja jyrsimen
pyörintäsuunnan mukaan (katso „Jyrsinnän lastuamissuunta
muodon ja taskun jyrsinnässä” sivulla 224).
„ Jyrsimen sädekorjaus: toteutetaan (paitsi ei muodon jyrsinnässä
arvolla J=0).
„ Saapuminen ja poistuminen: Suljetuilla muodoilla työkaluaseman
normipiste ensimmäisellä muotoelementillä on saapumis- ja
poistumisasema. Jos normipistettä ei pystytä toteuttamaan,
ensimmäisen elementin alkupiste (suorakulmioissa pidempi
elementti) on saapumis- ja poistumisasema. Suoraviivainen tai
kaareva muotoon ajo määritetään „sisäänajosäteen R“ avulla.
„ Muodon jyrsintä:„J“ määrittelee, tuleeko jyrsimen koneistaa
muotoa pitkin (jyrsimen keskipiste muodolla) vain muodon sisä- tai
ulkopuolella.
„ Taskun jyrsintä – Rouhinta (O=0): „Muodon jyrsintä J“
määrittelee, jyrsitäänkö tasku sisältä ulospäin vai päinvastoin.
„ Taskun jyrsintä – Silitys (O=1): Ensin jyrsitään taskun reunat,
sitten taskun pohja. Parametrilla „J“ määritellään, silitetäänkö
taskun pohja sisältä ulospäin vai päinvastoin.
220
4 Työkierto-ohjelmointi
4.8 Jyrsintätyökierrot
Työkiertoparametrit (ensimmäinen sisäänsyöttöikkuna)











X, Z Alkupiste
C Karakulma (C-akseliasema) – oletusarvo: hetkellinen karan kulma
X1 Jyrsimen yläreuna – oletusarvo: alkupiste X
X2 Jyrsimen pohja
P Asetussyvyys – oletusarvo: koko syvyys yhdellä asetuksella
U Limityskerroin
„ ei sisäänsyöttöä: Muodon jyrsintä
„ U>0: Taskun jyrsintä – Jyrsintäratojen limitys (minimi) =
U*Jyrsimen halkaisija
I
K
T
S
F
Työvara asetussuunnassa
Työvara muodon suunnassa
Työkalun numero
Kierrosluku/Lastuamisnopeus
Kierrossyöttöarvo
Työkiertoparametrit (toinen sisäänsyöttöikkuna)




N ICP-muodon numero
FZ Asetussyöttöarvo – oletusarvo: voimassa oleva syöttöarvo
E Pienennetty syöttöarvo ympyrämäisiä elementtejä varten –
oletusarvo: voimassa oleva syöttöarvo
H Jyrsinnän lastuamissuunta – oletusarvo: 0
„ H=0: vastalastu
„ H=1: myötälastu

J Muodon jyrsintä (oletusarvo: 0) riippuen parametrista „U“ pätee:
„ Taskun jyrsintä ja J=0: muodolla
„ Taskun jyrsintä ja J=1: Sisäpuolinen
„ Taskun jyrsintä ja J=2: Ulkopuolinen
„ Muodon jyrsintä ja J=0: sisältä ulos
„ Muodon jyrsintä ja J=1: ulkoa sisään

O Rouhinta/Silitys: Jyrsintätapa (vain taskun jyrsinnässä) –
oletusarvo: 0
„ O=0: Rouhinta
„ O=1: Silitys

R Sisäänajosäde: Sisäänajokaaren/ulosajokaaren säde –
oletusarvo: 0
„ R=0: Muotoelementtiin ajetaan suoraan; asetus
saapumispisteeseen jyrsintätason yläpuolelle – sen jälkeen
kohtisuora syvyysasetus
„ R>0: Jyrsin ajaa sisäänajo-/ulosajokaarella, joka liittyy
tangentiaalisesti muotoelementtiin
„ R<0 sisänurkissa: Jyrsin ajaa sisäänajo-/ulosajokaarella, joka liittyy
tangentiaalisesti muotoelementtiin
„ R<0 ulkonurkissa: Pitkä suoraviivainen sisäänajo-/
ulosajoelementti; muotoelementtiin ajetaan/poistutaan
tangentiaalisesti
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
221
4.8 Jyrsintätyökierrot
Työkierron suoritus
1
2
kytkee C-akselin päälle ja paikoittaa pikaliikkeellä „karan kulmaan
C“ (vain tavalla „Opettelu“)
laskee lastunjaon (jyrsintätason asetukset, jyrsintäsyvyyden
asetukset)
Muodon jyrsintä:
3
4
5
6
7
ajaa riippuen sisäänajosäteestä „R“ ja tekee asetussyötön
ensimmäistä jyrsintätasoa varten
jyrsii tason
tekee asetussyötön seuraavaa jyrsintätasoa varten
toistaa vaiheet 5.0.6, kunnes jyrsintäsyvyys saavutetaan
paikoittaa „alkupisteeseen Z“ ja kytkee C-akselin pois päältä
Taskun jyrsintä – Rouhinta:
3
4
5
6
7
ajaa varmuusetäisyydelle ja tekee asetussyötön ensimmäistä
jyrsintätasoa varten
koneistaa yhden jyrsintätason – riippuen parametrista „J“ sisältä
ulospäin tai ulkoa sisäänpäin
tekee asetussyötön seuraavaa jyrsintätasoa varten
toistaa vaiheet 4.0.5, kunnes jyrsintäsyvyys saavutetaan
paikoittaa „alkupisteeseen Z“ ja kytkee C-akselin pois päältä
Taskun jyrsintä – Silitys:
3
4
5
6
7
ajaa riippuen sisäänajosäteestä „R“ ja tekee asetussyötön
ensimmäistä jyrsintätasoa varten
silittää taskun reunan – taso tasolta
silittää taskun pohjan – riippuen parametrista „J“ sisältä ulospäin
tai ulkoa sisäänpäin
silittää taskun ohjelmoidulla syöttöarvolla
paikoittaa „alkupisteeseen Z“ ja kytkee C-akselin pois päältä
222
4 Työkierto-ohjelmointi
4.8 Jyrsintätyökierrot
Heiluriuran jyrsintä säteittäin
Valitse „jyrsintä“
Valitse „heiluriuran jyrsintä säteittäin“
Tämä työkierto jyrsii heiluriuran pisteestä „Z1“ pisteeseen „Z2“.
„Aloituskulma C1“ määrittelee uran aloituskohdan. Uran leveys vastaa
jyrsimen halkaisijaa.
Työkiertoparametrit















X, Z Alkupiste
C Karakulma (C-akseliasema) – oletusarvo: hetkellinen karan kulma
C1 Aloituskulma
X1 Kierteen halkaisija
Z1 Kierteen alkupiste
F1 Kierteen nousu
„ F1 positiivinen: oikeakätinen kierre
„ F1 negatiivinen: vasenkätinen kierre
Z2 Kierteen loppupiste
P Aloituspituus: Ramppi uran alussa
K Lopetuspituus: Ramppi uran lopussa
U Kierteen syvyys
I Maksimiasetus: Asetuksia pienennetään seuraavan kaavan
mukaan – arvoon >= 0,5 mm saakka. Sen jälkeen asetussyötöt ovat
aina 0,5 mm.
„ Asetus 1: „I“
„ Asetus n: I * (1 – (n–1) * E)
E
T
S
F
Lastuamissyvyyden pienennys
Työkalun numero
Kierrosluku/Lastuamisnopeus
Kierrossyöttöarvo
Työkierron suoritus
1
2
3
4
5
6
kytkee C-akselin päälle ja paikoittaa pikaliikkeellä „karan kulmaan
C“ (vain tavalla „Opettelu“)
laskee asetuksen
paikoittaa jyrsintälastua varten
jyrsii ohjelmoidulla syöttöarvolla „loppupisteeseen Z2“ –
huomioiden rampit uran alussa ja lopussa
ajaa akselin suuntaisesti takaisin ja paikoitus seuraavaa
jyrsintälastua varten
toistaa vaiheet 4...5, kunnes uran syvyys saavutetaan
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
223
4.8 Jyrsintätyökierrot
Jyrsinnän lastuamissuunta muodon ja taskun
jyrsinnässä
Jyrsintäsuunta muodon jyrsinnässä
Työkierron
Jyrsintäsuunta
tyyppi
Työkalun pyörintäsuunta
FRK (sädekorjaus)
Sisäpuolinen (J=1)
Vastalastu (H=0)
Mx03
Oikea
Sisäpuolinen
Vastalastu (H=0)
Mx04
Vasen
Sisäpuolinen
Myötälastu (H=1)
Mx03
Vasen
Sisäpuolinen
Myötälastu (H=1)
Mx04
Oikea
Ulkopuolinen
(J=2)
Vastalastu (H=0)
Mx03
Oikea
Ulkopuolinen
Vastalastu (H=0)
Mx04
Vasen
Ulkopuolinen
Myötälastu (H=1)
Mx03
Vasen
Ulkopuolinen
Myötälastu (H=1)
Mx04
Oikea
Oikea (J=3)
Vastalastu (H=0)
Mx03
Oikea
Vasen (J=3)
Vastalastu (H=0)
Mx04
Vasen
224
Toteutus
4 Työkierto-ohjelmointi
Työkalun pyörintäsuunta
FRK (sädekorjaus)
Vasen (J=3)
Myötälastu (H=1)
Mx03
Vasen
Oikea (J=3)
Myötälastu (H=1)
Mx04
Oikea
4.8 Jyrsintätyökierrot
Jyrsintäsuunta muodon jyrsinnässä
Työkierron
Jyrsintäsuunta
tyyppi
Toteutus
Jyrsintäsuunta taskun jyrsinnässä
Koneistus
Jyrsintäsuunta
Koneistussuunta
Työkalun
pyörintäsuunta
Rouhinta
Vastalastu (H=0)
Sisältä ulospäin (J=0)
Mx03
Silitys
Vastalastu (H=0)
—
Mx03
Rouhinta
Vastalastu (H=0)
Sisältä ulospäin (J=0)
Mx04
Silitys
Vastalastu (H=0)
—
Mx04
Rouhinta
Myötälastu (H=0)
Ulkoa sisäänpäin (J=1)
Mx03
Rouhinta
Vastalastu (H=0)
Ulkoa sisäänpäin (J=1)
Mx04
Rouhinta
Myötälastu (H=1)
Sisältä ulospäin (J=0)
Mx03
Silitys
Myötälastu (H=1)
—
Mx03
Rouhinta
Myötälastu (H=1)
Sisältä ulospäin (J=0)
Mx04
Silitys
Myötälastu (H=1)
—
Mx04
Rouhinta
Myötälastu (H=1)
Ulkoa sisäänpäin (J=1)
Mx03
Rouhinta
Vastalastu (H=1)
Ulkoa sisäänpäin (J=1)
Mx04
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
Toteutus
225
4.8 Jyrsintätyökierrot
Jyrsintätyökiertojen esimerkit
Jyrsintä otsapinnalla
Tässä esimerkissä jyrsintään tasku. Täydellinen
otsapinnan koneistus mukaanlukien muodon
määrittely esitellään jyrsintäesimerkissä
kappaleessa„9.8 ICP-esimerkki Jyrsintä“.
Koneistus tapahtuu työkierrolla „ICP-kuvio
aksiaalisesti“. Muodon määrittelyssä laaditaan ensin
perusmuoto - sen jälkeen lisätään päälle pyöristykset.
Työkalutiedot (Jyrsin)
„ WO = 8 – Työkalun suuntaus
„ I = 8 – Jyrsimen halkaisija
„ K = 4 – Hammasluku
„ TF = 0,025 – Syöttöarvo per hammas
226
4 Työkierto-ohjelmointi
4.9 Poraus- ja jyrsintäkuviot
4.9 Poraus- ja jyrsintäkuviot
Ohjeet työskentelyyn poraus- ja jyrsintäkuvioilla:
„ Porauskuvio: MANUALplus luo käskyt M12, M13 (istukan jarru
kiinni/auki) seuraavin ehdoin: Poraus-/kierreporaustyökalun on oltava
„pyörivä“ (parametri „Pyörivä työkalu H“) ja „pyörintäsuunnan MD“
on oltava määritelty.
„ ICP-jyrsintämuodot: Jos muodon aloituspiste on koordinaatiston
nollapisteen ulkopuolella, kuvion sijaintiasemaan lisätään muodon
aloituspisteen ja koordinaatiston nollapisteen välinen etäisyys (katso
“ICP-esimerkki „Jyrsintä„” sivulla 507).
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
227
4.9 Poraus- ja jyrsintäkuviot
Lineaarinen reikäkuvion poraus/jyrsintä
aksiaalisesti
Lineaarinen reikäkuvio aksiaalisesti
Valitse „Poraus“
Valitse „poraus aksiaalisesti“ (kuva yllä oikealla)
Valitse „syvänreiänporaus aksiaalisesti“ (kuva
keskellä oikealla)
Valitse „kierteen poraus aksiaalisesti“ (kuva alla
oikealla)
Kytke päälle lineaarinen kuvio
Lineaarinen jyrsintäkuvio aksiaalisesti
Valitse „jyrsintä“
Valitse „ura aksiaalisesti“ (kuva yllä seuraavalla
sivulla)
Valitse „ICP-muoto aksiaalisesti“ (kuva keskellä
seuraavalla sivulla)
Kytke päälle lineaarinen kuvio
„Lineaarinen kuvio“ kytkeytyy päälle ja otsapinnalle luodaan tasavälein
lineaarinen poraus-/jyrsintäkuvio.
228
4 Työkierto-ohjelmointi
4.9 Poraus- ja jyrsintäkuviot
Työkiertoparametrit










X, Z Alkupiste
C Karakulma (C-akseliasema) – oletusarvo: hetkellinen karan kulma
X1, C1 Kuvion alkupiste: Aloituspiste, aloituskulma
(polaarikoordinaatit)
XK, YK Kuvion alkupiste: (karteesiset koordinaatit)
I, J Kuvion loppupiste (karteesiset koordinaait)
Ii, Ji (inkrementaalinen) Kuvioväli
Q Reikien/urien lukumäärä – oletusarvo: 1
T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo
Lisäksi toteuttamiseen vaaditaan parametri, joka määrittelee poraus/
jyrsintäkoneistuksen.
Käytä seuraavia parametriyhdistelmiä:
„ Kuvion alkupiste:
„ X1, C1 tai
„ XK, YK
„ Kuvion sijaintipaikat:
„ Ii, Ji ja Q
„ I, J ja Q
Työkierron suoritus
1
Paikoittaa riippuen koneen konfiguraatiosta):
„ ilman C-akselia: paikoitus „karakulmaan C“
„ C-akselin kanssa: C-akselin päällekytkentä ja paikoitus
pikaliikkeellä „karakulmaan C“
„ käsikäyttö: koneistus alkaen hetkellisestä karakulmasta
2
3
4
5
6
7
laskee kuvion koneistuspaikat
paikoittaa „kuvion aloituspisteeseen“
toteuttaa porauksen/jyrsinnän
paikoittaa seuraavaa koneistusta varten
toistaa vaiheet 4...5, kunnes kaikki koneistukset on tehty
ajaa takaisin „alkupisteeseen X, Z“
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
229
4.9 Poraus- ja jyrsintäkuviot
Ympyrämäisen reikäkuvion poraus/jyrsintä
aksiaalisesti
Ympyrämäinen reikäkuvio aksiaalisesti
Valitse „Poraus“
Valitse „poraus aksiaalisesti“ (kuva yllä oikealla)
Valitse „syvänreiänporaus aksiaalisesti“ (kuva
keskellä oikealla)
Valitse „kierteen poraus aksiaalisesti“ (kuva alla
oikealla)
Kytke päälle ympyrämäinen kuvio
Ympyrämäinen jyrsintäkuvio aksiaalisesti
Valitse „jyrsintä“
Valitse „ura aksiaalisesti“ (kuva yllä seuraavalla
sivulla)
Valitse „ICP-muoto aksiaalisesti“ (kuva keskellä
seuraavalla sivulla)
Kytke päälle ympyrämäinen kuvio
„Ympyrämäinen kuvio“ kytkeytyy päälle poraus- tai jyrsintätyökierrolla
ja otsapinnalle luodaan tasavälein ympyrämäinen tai kaareva poraus-/
jyrsintäkuvio.
230
4 Työkierto-ohjelmointi
4.9 Poraus- ja jyrsintäkuviot
Työkiertoparametrit











X, Z Alkupiste
C Karakulma (C-akseliasema) – oletusarvo: hetkellinen karan kulma
XM, CM Kuvion keskipiste: Sijainti, kulma (polaarikoordinaatit)
XK, YK Kuvion keskipiste (karteesiset koordinaait)
K/KD Kuvion halkaisija – oletusarvo: „Alkupiste X“ pätee kuvion
läpimittana
A 1. reiän/1. uran kulma – oletusarvo: 0°
Wi Kulmainkrementti (kuvioväli) – oletusarvo: Poraus/jyrsintäkohdat
sijoitetaan tasavälein ympyränkaarelle
Q Reikien/urien lukumäärä – oletusarvo: 1
T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo
Lisäksi toteuttamiseen vaaditaan parametri, joka määrittelee poraus/
jyrsintäkoneistuksen.
Työkierron suoritus
1
Paikoittaa riippuen koneen konfiguraatiosta):
„ ilman C-akselia: paikoitus „karakulmaan C“
„ C-akselin kanssa: C-akselin päällekytkentä ja paikoitus
pikaliikkeellä „karakulmaan C“
„ käsikäyttö: koneistus alkaen hetkellisestä karakulmasta
2
3
4
5
6
7
laskee kuvion koneistuspaikat
paikoittaa „kuvion aloituspisteeseen“
toteuttaa porauksen/jyrsinnän
paikoittaa seuraavaa koneistusta varten
toistaa vaiheet 4...5, kunnes kaikki koneistukset on tehty
ajaa takaisin „alkupisteeseen X, Z“
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
231
4.9 Poraus- ja jyrsintäkuviot
Lineaarinen reikäkuvion poraus/jyrsintä
säteittäin
Lineaarinen reikäkuvio säteittäin
Valitse „Poraus“
Valitse „poraus säteittäin“ (kuva yllä oikealla)
Valitse „syvänreiänporaus säteittäin“ (kuva keskellä
oikealla)
Valitse „kierteen poraus säteittäin“ (kuva alla oikealla)
Kytke päälle lineaarinen kuvio
Lineaarinen jyrsintäkuvio säteittäin
Valitse „jyrsintä“
Valitse „ura säteittäin“ (kuva yllä seuraavalla sivulla)
Valitse „ICP-muoto säteittäin“ (kuva keskellä
seuraavalla sivulla)
Kytke päälle lineaarinen kuvio
„Lineaarinen kuvio“ kytkeytyy päälle poraus- tai jyrsintätyökierrolla ja
vaippapinnalle luodaan tasavälein lineaarinen poraus-/jyrsintäkuvio.
232
4 Työkierto-ohjelmointi
4.9 Poraus- ja jyrsintäkuviot
Työkiertoparametrit










X, Z Alkupiste
C Karakulma (C-akseliasema) – oletusarvo: hetkellinen karan kulma
Z1 Kuvion alkupiste: 1. reiän/uran asema (polaarikoordinaatit)
C1 1. reiän/uran kulma: Aloituskulma (polaarikoordinaatit)
ZE Kuvion loppupiste – oletusarvo: Z1
Wi Kulmainkrementti kuviovälille – oletusarvo: Poraukset/
jyrsinnät sijoitetaan tasavälein ympyrän kehälle
Q Reikien/urien lukumäärä – oletusarvo: 1
T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo
Kuvion asemat määritellään parametreilla „ZE – Wi“ tai „Wi – Q“.
Lisäksi toteuttamiseen vaaditaan parametri, joka määrittelee poraus/
jyrsintäkoneistuksen.
Työkierron suoritus
1
Paikoittaa riippuen koneen konfiguraatiosta):
„ ilman C-akselia: paikoitus „karakulmaan C“
„ C-akselin kanssa: C-akselin päällekytkentä ja paikoitus
pikaliikkeellä „karakulmaan C“
„ käsikäyttö: koneistus alkaen hetkellisestä karakulmasta
2
3
4
5
6
7
laskee kuvion koneistuspaikat
paikoittaa „kuvion aloituspisteeseen“
toteuttaa porauksen/jyrsinnän
paikoittaa seuraavaa koneistusta varten
toistaa vaiheet 4...5, kunnes kaikki koneistukset on tehty
paikoittaa „alkupisteeseen Z“ ja kytkee C-akselin pois päältä
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
233
4.9 Poraus- ja jyrsintäkuviot
Ympyrämäisen reikäkuvion poraus/jyrsintä
säteittäin
Ympyrämäinen reikäkuvio säteittäin
Valitse „Poraus“
Valitse „poraus säteittäin“ (kuva yllä oikealla)
Valitse „syvänreiänporaus säteittäin“ (kuva keskellä
oikealla)
Valitse „kierteen poraus säteittäin“ (kuva alla oikealla)
Kytke päälle ympyrämäinen kuvio
Ympyrämäinen jyrsintäkuvio säteittäin
Valitse „jyrsintä“
Valitse „ura säteittäin“ (kuva yllä seuraavalla sivulla)
Valitse „ICP-muoto säteittäin“ (kuva keskellä
seuraavalla sivulla)
Kytke päälle ympyrämäinen kuvio
„Ympyrämäinen kuvio“ kytkeytyy päälle poraus- tai jyrsintätyökierrolla
ja vaippapinnalle luodaan tasavälein ympyrämäinen tai kaareva poraus/jyrsintäkuvio.
234
4 Työkierto-ohjelmointi
4.9 Poraus- ja jyrsintäkuviot
Työkiertoparametrit










X, Z Alkupiste
C Karakulma (C-akseliasema) – oletusarvo: hetkellinen karan kulma
ZM, CM Kuvion keskipiste: Sijainti, kulma (polaarikoordinaatit)
K/KD Kuvion halkaisija – oletusarvo: „Alkupiste X“ pätee kuvion
läpimittana
A 1. reiän/1. uran kulma – oletusarvo: 0°
Wi Kulmainkrementti (kuvioväli) – oletusarvo: Poraus/jyrsintäkohdat
sijoitetaan tasavälein ympyränkaarelle
Q Reikien/urien lukumäärä – oletusarvo: 1
T Työkalun numero
S Kierrosluku/Lastuamisnopeus
F Kierrossyöttöarvo
Lisäksi vaaditaan parametri, joka määrittelee poraus/
jyrsintäkoneistuksen (Katso työkiertokuvausta).
Työkierron suoritus
1
Paikoittaa riippuen koneen konfiguraatiosta):
„ ilman C-akselia: paikoitus „karakulmaan C“
„ C-akselin kanssa: C-akselin päällekytkentä ja paikoitus
pikaliikkeellä „karakulmaan C“
„ käsikäyttö: koneistus alkaen hetkellisestä karakulmasta
2
3
4
5
6
7
laskee kuvion koneistuspaikat
paikoittaa „kuvion aloituspisteeseen“
toteuttaa porauksen/jyrsinnän
paikoittaa seuraavaa koneistusta varten
toistaa vaiheet 4...5, kunnes kaikki koneistukset on tehty
paikoittaa „alkupisteeseen Z“ ja kytkee C-akselin pois päältä
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
235
4.9 Poraus- ja jyrsintäkuviot
Kuviokoneistus esimerkkejä
Lineaarinen reikäkuvio otsapinnalla
Työkierron „Poraus aksiaalisesti“ avulla koneistetaan
lineaarinen reikäkuvio otsapinnalla. Tämän
koneistuksen edellytyksenä on paikoituskelpoinen
kara ja pyörivä työkalu.
Määriteltäviä parametreja ovat ensimmäisen ja
viimeisen reiän koordinaatit sekä reikien lukumäärä
(kuva yllä oikealla). Porauksen yhteydessä
määritellään vain syvyys (kuva alla oikealla).
Työkalutiedot
„ WO = 8 – Työkalun suuntaus
„ I = 5 – Poran halkaisija
„ B = 90 – Kärkikulma
„ H = 1 – Työkalu on pyörivä
236
4 Työkierto-ohjelmointi
4.9 Poraus- ja jyrsintäkuviot
Ympyrämäinen reikäkuvio otsapinnalla
Työkierron „Poraus aksiaalisesti“ avulla koneistetaan
ympyrämäinen reikäkuvio otsapinnalla. Tämän
koneistuksen edellytyksenä on paikoituskelpoinen
kara ja pyörivä työkalu.
„Kuvion keskipiste“ määritellään karteesisessa
koordinaatistossa (katso kuvaa yllä oikealla).
Koska tämä esimerkki esittelee läpireiän porauksen,
„Reiän loppupiste Z2“ asetetaan niin, että työkalu
poraa materiaalin kokonaan läpi. Parametrit „AB“ ja
„V“ määräävät syöttöarvon pienennyksen umpi- ja
läpiporauksessa (kuva alla oikealla).
Työkalutiedot
„ WO = 8 – Työkalun suuntaus
„ I = 10 – Poran halkaisija
„ B = 90 – Kärkikulma
„ H = 1 – Työkalu on pyörivä
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
237
4.9 Poraus- ja jyrsintäkuviot
Lineaarinen reikäkuvio vaippapinnalla
Työkierron „Poraus aksiaalisesti“ avulla koneistetaan
lineaarinen reikäkuvio vaippapinnalla. Tämän
koneistuksen edellytyksenä on paikoituskelpoinen
kara ja pyörivä työkalu.
Porauskuvio määritellään ensimmäisen reiän
koordinaattien, reikien lukumäärän ja reikien välisen
etäisyyden avulla (kuva yllä oikealla). Porauksen
yhteydessä määritellään vain syvyys (kuva alla
oikealla).
Työkalutiedot
„ WO = 2 – Työkalun suuntaus
„ I = 8 – Poran halkaisija
„ B = 90 – Kärkikulma
„ H = 1 – Työkalu on pyörivä
238
4 Työkierto-ohjelmointi
4.10 DIN-työkierrot
4.10 DIN-työkierrot
„ValitseDIN-työkierto“
Tällä toiminnolla valitaan DIN-työkierto (DIN-makro) ja liitetään se
työkierto-ohjelmaaan.
DIN-makron toteutuksen alkaessa pätevät DIN-työkierrossa
ohjelmoidut konetiedot (sen sijaan käsikäytöllä pätevät voimassa
olevat konetiedot). Voit toki muuttaa konetietoja „T, S, F“ milloin
tahansa DIN-makrossa.
Varoitus törmäysvaarasta
„ Työkierto-ohjelmointi: DIN-makroilla nollapistesiirto
peruutetaan työkierron lopussa. Siksi älä käytä DINmakroja nollapistesiirroilla työkierto-ohjelmoinnissa.
„ DIN-työkierrossa ei määritellä alkupistettä. Huomaa,
että työkalu ajaa hetkellisestä asemasta diagonaalisesti
DIN-makron ensimmäiseen ohjelmoituun asemaan.
Työkiertoparametrit




N
T
S
F
DIN-makron numero
Työkalun numero
Kierrosluku/Lastuamisnopeus
Kierrossyöttöarvo
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
239
ICP-ohjelmointi
5.1 ICP-muodot
5.1 ICP-muodot
Vuorovaikutteinen muodon ohjelmointi (ICP) tukee
graafisesti työkappaleen muotojen määrittelyä ICPtyökiertoja varten. (ICP on lyhennys
englanninkielisestä termistä „Interactive Contour
Programming“.)
Muodon määrittely tapahtuu suoraviivaisten ja
kaarevien muotoelementtien sekä viisteiden,
pyöristysten ja vapaapistojen avulla.
ICP-muodon koneistukseen käytettäville
sorvaustyökaluille on määriteltävä
asetuskulma ja kärkikulma.
Geometrisen laskennat
MANUALplus laskee puuttuvat koordinaatit,
leikkauspisteet, keskipisteet, jne., mikäli se on
matemaattisesti mahdollista.
Jos tuloksena on useampia ratkaisuvaihtoehtoja, saat
näytölle matemaattiset ratkaisut ja voit valita niistä
parhaiten soveltuvan.
Jokainen ratkaisematon muotoelementti
merkitään pienellä symbolilla grafiikkaikkunan
alapuolella. Puutteellisesti määritellyt mutta
esityskelpoiset muotoelementit näytetään, mikäli se
vain on mahdollista.
Muotoelementit
Voit lisätä viisteitä ja pyöristyksiä kaikkiin
muotonurkkiin. Vapaapistot (DIN 76, DIN 509 E,
DIN 509 F) ovat mahdollisia akselin suuntaisissa ja
kohtisuorissa muotonurkissa.
Muotoelementtien sisäänsyöttämiseksi on
käytettävissä seuraavat vaihtoehdot:
„ Määrittele peräkkäin kaikki kuvioelementtiin
kuuluvat muotoelementit.
„ Määrittele ensin „Perusmuoto“ ilman
kuvioelementtejä. Sen jälkeen
muotoelementit„ladotaan päällekkäinen“ (katso
myös “ICP-muutosohjelmointi” sivulla 254).
Erikoissyöttöarvo
Kun määrittelet muotoelementeille
erikoissyöttöarvon, se toteutuu elementin
silityssorvauksessa.
242
5 ICP-ohjelmointi
5.2 ICP-muotojen editointi
5.2 ICP-muotojen editointi
Yksi ICP-muoto käsittää yksittäisten
muotoelementtien määrittelyjä. Jokainen ICP-muoto
sisältää yksiselitteisen numeron ja lyhyen tunnisteen.
ICP-muoto liitetään ICP-työkiertoon.
ICP-muoto laaditaan määrittelemällä peräkkäin
yksittäisiä muotoelementtejä. Alkupiste sijoitetaan
ensimmäisen elementin kuvauksen yhteydessä.
Loppupiste määräytyy viimeisen muotoelementin
tavoitepisteen perusteella.
Olemassa olevia muotoja voidaan täydentää tai
muuttaa.
Sisäänsyötetyt muotoelementit/osamuodot näytetään
heti. Voit sovittaa kuvan mielesi mukaan zoomaus- ja
siirtotoiminnoilla.
ICP-muodot valitaan joko „ICP-muotojen
valintalistasta“ tai syöttämällä sisään ICP-muodon
numero (sisäänsyöttökenttä „ICP-muoto“). Vaihto
ICP-muotojen listasta sisäänsyöttökenttään „ICPmuoto“ tehdään painamalla „Enter“ tai „Nuoli ylös/
alas“.
Voit laatia/käsitellä useampia ICP-muotoja
peräjälkeen. Kun ICP-editorin käyttö lopetetaan,
työkiertoon tallannetaan viimeksi käsitelty „ICPmuotonumero“.
ICP-muotoja voidaan kopioida tai poistaa (katso
“Ohjelmanhallinta” sivulla 75).
ICP-editorin kutsu
Paina ICP-editori
„ Syötä sisään uusi ICP-numero tai
„ valitse olemassa oleva ICP-muotonumero
Paina Valinta
ICP-editori
„ on valmis muodon uutta sisäänsyöttöä varten tai
„ osoittaa saatavilla olevia muotoja ja asettaa ne
valmiiksi koneistusta varten
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
243
5.2 ICP-muotojen editointi
ICP-muodon laatiminen tai laajentaminen
Kun olet valinnut muotoelementin, syötä sisään tunnetut parametrit.
MANUALplus laskee määrittelemättömät parametrit annettujen
tietojen ja viereisten muotoelementtien perusteella. Pääsääntöisesti
voit kuvata muotoelementit niin kuin piirustus on mitoitettu.
Vaihto suoravalikon ja kaarivalikon välillä tehdään ohjelmanäppäimellä.
Muotoelementit (viiste, pyöristys ja vapaapisto) valitaan
valikkonäppäimellä.
Ohjelmanäppäimet
Kaarivalikon kutsu
Suoravalikon kutsu
ICP-muodon laadinta
Paina Elementin lisäys
Valitse elementin tyyppi:
„ Suoran suunta (valikko „Suoran määrittely“)
„ Pyörintäsuunta ja kaarilla mitoitustaa (valikko „Kaaren määrittely“)
„ Muotoelementin tyyppi
Parametrin sisäänsyöttö
ICP-muotoa laajennetaan syöttämällä lisää muotoelementtejä, jotka
„perustuvat“ kyseiseen muotoon. Uusi sisäänsyötetty
muotoelementti yhdistetään „viimeiseen muotoelementtiin“.
Viimeisen muotoelementin voi tunnistaa pienestä neliöstä muodon
lopussa, kun ICP-muotoa näytetään mutta ei käsitellä.
Absoluuttinen tai inkrementaalinen mitoitus
Mitoituksen kannalta merkitsevää on ohjelmanäppäimen Inkrementti
asetus. Inkrementaaliset parametrit sisältävät lisätunnisteen „i“ (Xi, Zi,
jne.)
244
5 ICP-ohjelmointi
Liityntä on „tangentiaalinen“, jos muotoelementtien
kosketuspisteessä ei ole taitetta tai nurkkaa. Geometrisesti vaativilla
muodoilla käytetään tangentiaalisia liityntöjä, jotta voitaisiin pitää
mitoitukset minimissä ja välttää matemaattiset ristiriidat.
Ratkaisemattomien muotoelementtien laskemiseksi MANUALplusohjauksen täytyy tietää muotoelementtien välisen liitynnän tyyppi.
Liityntä seuraavaan muotoelementtiin määritellään
ohjelmanäppäimellä.
ICP-muotojen määrittelyn yhteydessä esiintyvien
hälytysten syynä on usein „unohtunut“ tangentiaalinen
liityntä.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
Ohjelmanäppäimet tangentiaalisia liityntöjä
varten
Tangentiaalinen liityntä
lineraarielementiltä kaarielementille
Tangentiaalinen liityntä
kaarielementiltä kaarielementille tai
lineaarielementille (katso
kiertosuunta symbolista)
245
5.2 ICP-muotojen editointi
Liitynnät muotoelementeillä
5.2 ICP-muotojen editointi
Muodon esitys
Muotoelementin sisäänsyötön jälkeen MANUALplus
tarkastaa, onko elementti „ratkaistu“ vai
„ratkaisematon“. „Ratkaistu“ elementti on
yksiselitteisesti ja täydellisesti määritetty – se
piirretään heti.
„Ratkaisematon“ muotoelementti:
„ ei ole täydellisesti määritetty
„ Grafiikkaikkunan alapuolella sijaitseva symboli
tarkoittaa, että elementtityyppi ja suoran suunta/
kiertosuunta ovat edelleen ratkaisematta
„ Ratkaisematon lineaarielementti: näytetään, jos sen
alkupiste ja suunta tunnetaan
„ Ratkaisematon ympyräelementti: esitetään
täysiympyränä, jos sen keskipiste ja säde tunnetaan
(kuva yllä oikealla).
MANUALplus piirtää ratkaisemattoman
muotoelementin heti, kun se voidaan laskea. Tällöin
grafiikkaikkunan alapuolinen symboli poistetaan (kuva
alla oikealla).
Virheellinen muotoelementti näytetään, mikäli
mahdollista. Lisäksi annetaan virheilmoitus.
Muodon esityksessä käytettävät värit
Ratkaistut, ratkaisemattomat muotoelementit,
valikoidut muotoelementit, valikoidut muotonurkat ja
loppumuodot näytetään erivärisinä. (Valikoitujen
muotoelementtien/muotonurkkien ja loppumuotojen
erottelulla on merkitystä ICP-muotojen korjauksen
yhteydessä).
Värit:
„ Keltainen: ratkaistuja elementtejä varten
„ Harmaa: ratkaisemattomia ja virheellisiä, mutta
esityskelpoisia elementtejä varten
„ Punainen: valikoituja ratkaisuja, valikoituja
elementtejä ja valikoituja nurkkia varten
„ Sininen: loppumuotoja varten
246
5 ICP-ohjelmointi
5.2 ICP-muotojen editointi
ICP-muotoesityksen muutos
MANUALplus valitsee esitysalueen niin, että kaikki
muotoelementit tulevat näytettyä.
Näppäimillä „Sivu eteen/taakse“ suurennetaan/
pienennetään esitystä, kun taas „kursorinäppäimillä“
siirretään osakuvaa. Nämä toiminnot ovat mahdollisia,
kun muotoa näytetään, mutta ei käsitellä.
Kun haluat esivalita ja ottaa näytölle haluamasi
osakuvan, toimi seuraavasti:
„Zoomauksen“ kutsuminen ja asetukset
Paina Zoomaus – näytölle tulee
„punainen suorakulmio“ osakuvan
valitsemista varten.
„Punainen suorakulmio“
– siirto: Kursorinäppäimet
– suurennus: „Sivu taakse“
– pienennys: „Sivu eteen“
Asetettua „punaista suorakulmiota“
näytetään kuvana
Kun muotoa pienennetään,
esitysalue suurenee (esimerkki:
työkappaleen osia ei näytetä
grafiikkaikkunassa)
Kaikki tähän mennessä määritellyt
muotoelementit esitetään
maksimikokoisina
Takaisin edelliseen zoomauksen
asetukseen
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
247
5.2 ICP-muotojen editointi
Ratkaisun valinta
Jos ratkaisemattomien muotoelementtien laskennan
tuloksena saadaan useampia ratkaisuvaihtoehtoja,
voit tarkastella mahdollisia matemaattisia ratkaisuja
ohjelmanäppäimillä Ratkaisu esiin / Lisää ratkaisuja
ja valita niistä sopivan ohjelmanäppäimellä
Vastaanota ratkaisu (kuvat oikealla).
Jos ratkaisemattomia muotoelementtejä
on jäljellä poistuttaessa editointitavalta,
MANUALplus kysyy, hylätäänkö ne.
Viimeiden muotoelementin muuttaminen
Painettaessa ohjelmanäppäintä Muokkaa viimeistä
valmistellaan viimeksi sisäänsyötetyn
muotoelementin tiedot muuttamista varten.
Muutettaessa lineaarista tai kaarevaa elementtiä
tapauksesta riippuen muutos joko vastaanotetaan heti
tai korjattua muotoa näytetään tarkastusta varten.
Muutoksen alaisia muotoelementtejä näytetään
värikorostuksella. Jos tuloksena on useampia
ratkaisuavaihtoehtoja, voit katsoa kaikki mahdolliset
matemaattiset ratkaisut ohjelmanäppäimillä Ratkaisu
esiin / Lisää ratkaisuja.
Muutos tulee voimaan painettaessa Vastaanota
ratkaisu. Ohjelmanäppäimellä Takaisin muutos
hylätään ja „vanhat“ määrittelyt jäävät edelleen
voimaan.
Muotoelementin tyyppiä (lineaarinen tai kaareva),
suuntaa ja kaarielementin kiertosuuntaa ei voi
muuttaa tällä toiminnolla. Jos se kuitenkin on
välttämätöntä, poista muotoelementti ja sijoita tilalle
uusi muotoelementti.
Viimeisen muotoelementin poistaminen
Painettaessa Poista viimeinen viimeksi
sisäänsyötetyn muotoelementin tiedot poistetaan.
Jos haluat poistaa useampia muotoelementtejä, käytä
tätä toimintoa useita kertoja.
248
5 ICP-ohjelmointi
5.2 ICP-muotojen editointi
Muodon suunta
Muodon suunnan perusteella määräytyy lastuamissuunta. Jos muoto
kuvataan „–Z-suuntaiseksi“, käytetään pitkittäistyökiertoa (kuva yllä
oikealla). Jos muoto kuvataan „–X-suuntaiseksi“, käytetään
tasotyökiertoa (kuva keskellä oikealla).
„ ICP-lastuaminen pitkittäin tai poikittain (rouhinta)
MANUALplus lastuaa materiaalin muodon suuntaisesti.
„ ICP-silitys pitkittäin/poikittain
MANUALplus silittää muodon suuntaisesti.
ICP-muotoa, joka on määritelty rouhintaa varten
pitkittäisen ICP-lastuamisen avulla, ei voida käyttää
koneistukseen poikittaisella ICP-lastuamisella. Muodon
suunta voidaan vaihtaa päinvastaiseksi
ohjelmanäppäimellä Muodon kierto.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
249
5.3 DXF-muotojen tuonti
5.3 DXF-muotojen tuonti
Perusteet
DXF-formaatin mukaiset muodot voidaan tuoda ICP-editoriin.
DXF-muodot kuvaavat muotorailoja ICP-työkiertoja (lastunpoisto-,
pisto- ja jyrsintätyökierrot) varten.
Lastunpoisto- tai pistotyökierroilla muotorailojen DXF-kerrokset saavat
sisältää vain yhden muodon – jyrsintätyökierroille voidaan sisällyttää ja
tuoda useampia DXF-muotoja.
DXF-tuonti on käytettävissä ohjelmaversiosta 507 807-11 tai 526 48803 lähtien.
DXF-muotoja tai DXF-tiedostoja koskevat vaatimukset:
„ Vain kaksidimensionaaliset elementit
„ Muodon on oltava erillisessä kerroksessa (ilman mittaviivoja, ilman
ympäröiviä reunoja, jne.)
„ Lastunpoisto- tai pistotyökierroilla muotojen täytyy sorvin
rakenteesta riippuen olla joko „pyörintäkeskiön edessä tai takana“
„ Ei täysympyröitä, ei Spline-viivoja, ei DXF-lohkoja (makroja), jne.
„ Tuodut muodot voivat käsittää enintään 4 000 elementtiä (suorat,
kaaret), lisäksi sallitaan jopa 10 000 moniviivapistettä
Muodon valmistelu DXF-tuonnin aikana
Tuonnin yhteydessä muoto muunnetaan DXF-muodosta ICPmuotoon. Tällöin muotokuvaukseen tehdään seuraavat muutokset
johtuen DXF- ja ICP-muotojen periaatteellisista eroavaisuuksista.
„ Muotoelementtien väliset mahdolliset raot suljetaan
„ Moniviivat muunnetaan lineaarielementeiksi
Lisäksi tehdään seuraavat ICP-muotojen vaatimat lisämäärittelyt:
„ muodon alkupiste
„ muodon kulkusuunta
DXF-tuonnin toimenpiteiden kulku:



DXF-tiedoston valinta
Yksinomaisen kerroksen valinta, johon muoto (muodot) sisältyy
Muodon (muotojen) tuonti
250
5 ICP-ohjelmointi
5.3 DXF-muotojen tuonti
DXF-tuonti
DXF-tuonti toteutetaan ICP-editoriin muodon
sisäänsyöttövaiheessa.
DXF-tuonti
Paina ICP-editori
Paina Elementin lisäys
Paina DXF-tuonti
Valitse tiedosto DXF-muodolla(muodoilla).
Valitse Muoto eteen tai Muoto
taakse DXF-kerroksen suhteen.
Paina Muodon vastaanotto – ICPeditori lukee valitun DXF-muodon
sisään ja muuntaa sen ICP-muodoksi.
Aiemmin sisäänsyötetyt tai sisäänluetut
muotoelementit ylikirjoitetaan heti, kun
painetaan ohjelmanäppäintä Muodon
vastaanotto.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
251
5.3 DXF-muotojen tuonti
DXF-tuonnin konfigurointi
Sen jälkeen kun olet valinnut DXF-muodot sisältävän tiedoston, voit
sovittaa parametrit DXF-tuonnin konfigurointia varten.
DXF-parametrien sovitus
Paina DXF-parametrit– MANUALplus avaa dialogiikkunan „DXF-parametrit“
DXF-parametrien sisäänsyöttö (katso merkitykset alla).
Paina Tallenna – MANUALplus vastaanottaa
parametrit
DXF-parametrit standardiarvoihin
Kutsu dialogi-ikkuna DXF-parametrit
Paina Uudelleenaseta – MANUALplus syöttää sisään
standardiparametrit
Paina Tallenna – MANUALplus vastaanottaa
parametrit
DXF-parametrien merkitykset:
„ Maksimirako: DXF-piirustuksessa voi olla pieniä rakoja eri
muotoelementtien välissä. Tällä parametrilla määritellään, kuinka
suuri kahden muotoelementin välinen rako saa olla.
„ Jos maksimirakoa ei ylitetä, seuraava muotoelementti käsitetään
„kyseisen“ muodon osaksi.
„ Jos maksimirako ylitetään ylitetään, seuraava elementti
käsitetään „uuden“ muodon osaksi.
252
5 ICP-ohjelmointi
5.3 DXF-muotojen tuonti
„ Aloituspiste: DXF-tuonti analysoi muodon ja asettaa sille
alkupisteen. Vaihtoehtoisilla asetuksilla on seuraavat merkitykset:
„ Oikea, vasen, yllä, alla: Alkupiste sijaitsee muodon siinä
pisteessä, joka on kauimpana oikealla (tai vasemmalla, ...). Jos
useampi muodon piste täyttää tämän ehdon, yksi niistä tulee
automaattisesti valituksi.
„ Maksimietäisyys: DXF-tuonti sijoittaa alkupisteen toiseen
muodon niistä pisteistä, jotka ovat kauimpana toisistaan. Kumpi
näistä pisteistä tulee valituksi, tapahtuu automaattisesti eikä
siihen voi vaikuttaa.
„ Merkitty piste: Jos jokin muotopiste merkitään DXFpiirustuksessa täysiympyrällä, se otetaan alkupisteeksi.
Täysiympyrän keskipisteen tulee sijaita jossakin muodon
pisteessä.
„ Kiertosuunta: Tämä määrää muodon kulkusuunnan joko
myötäpäivään tai vastapäivään.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
253
5.4 ICP-muutosohjelmointi
5.4 ICP-muutosohjelmointi
Olemassa olevia muotoja voidaan käsitellä seuraavasti:
„ Muotoelementin muokkaus
„ Muotoelementin poisto
„ Muodon täydennys (lisäys)
„ Muotojakson muokkaus
„ Muotoelementin päällekkäisasettelu (muodon tarkennus)
Muotoelementin muokkaus
Muotoelementin muokkaus
Paina Muokkaa elementtiä – Muotoelementti
merkitään „valituksi“ (värillinen)
Valitse (ota esiin) muokattava muotoelementti
Valmistele muotoelementti muokkaamista varten
Toteuta muutokset
Vastaanota muutokset
Muotoa tai ratkaisuvaihtoehtoja näytetään tarkastusta varten.
Kuvioelementtien ja ratkaisemattomien elementtien kohdalla
muutokset tallennetaan heti.
Vastaanota haluamasi ratkaisu
254
5 ICP-ohjelmointi
5.4 ICP-muutosohjelmointi
Ratkaisemattoman muotoelementin muuttaminen
Jos „ratkaisemattomia“ muotoelementtejä on olemassa,
„ratkaistuja“ elementtejä ei voi muuttaa. Viimeiselle
muotoelementille, joka on ennen ratkaisematonta muotoaluetta,
voidaan tosin asettaa „tangentiaalinen liityntä“ tai se voidaan poistaa.
Jos muokattava elementti on ratkaisematon elementti, se
merkitään „valituksi“ symbolin avulla.
Elementin tyyppiä ja ympyränkaaren kiertosuuntaa ei voi
muuttaa. Jos elementin tyyppiä/kiertosuuntaa on
muutettava, täytyy muotoelementti ensin poistaa ja lisätä
uusi tilalle.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
255
5.4 ICP-muutosohjelmointi
Muodon siirto
Jos muoto ei sijaitse halutussa kohdassa, sitä voidaan
siirtää. Valitse sitä varten sopiva muotoelementti
(referenssielementti). Siirron yhteydessä määritellään
siten Referenssielementin alkupisteelle uusi
asema. Toiminnon päätteeksi siirretään koko muoto.
Muodon siirto
Paina Muokkaa elementtiä –
Muotoelementti merkitään
„valituksi“ (värillinen)
Valitse referenssielementti
Paina Muodon siirto.
Syötä sisään referenssielementin uusi „alkupiste“.
Vastaanota uusi „alkupiste“ (= uusi
asema) – MANUALplus näyttää
„siirrettyä muotoa“.
Muodon vastaanotto uuteen
asemaan
256
5 ICP-ohjelmointi
5.4 ICP-muutosohjelmointi
Muotoelementin lisäys
Muotoelementin lisäys
Paina Elementin lisäys
Jäljemmät muotoelementit „liittyvät“ tähän muotoon.
Muotoelementin poisto
Muotoelementin poisto
Paina Poista elementti – Muotoelementti merkitään
„valituksi“ (värillinen)
Valitse (ota esiin) poistettava muotoelementti
Poista muotoelementti
Voit poistaa useampia muotoelementtejä peräjälkeen.
Jos poistettava elementti on ratkaisematon elementti,
siihen liittyvä symboli merkitään „peruutetuksi“.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
257
5.4 ICP-muutosohjelmointi
Muodon „jako“
Kun poistat muotoelementin, „edeltänyt ja
seurannut„ muodon osa ovat jakautuneet
„perusmuodoksi„ ja „loppumuodoksi„ (kuva yllä
oikealla).
Loppumuotoa ei voi käsitellä – tosin voit muuttaa
perusmuotoa ja „ketjuttaa“ loppumuodon kanssa.
Periaatteessa tällöin lisätään uusi muotoelementti.
Myös „viimeinen muotoelementti“ on sallittua
„ketjuttaa“ yhteen „loppumuodon“ kanssa – jos se
vain on mahdollista.
MANUALplus tukee tätä menettelyä loppumuodon
aloituskoordinaattien talteenotolla. Paina sitä varten
X, Z asetus (kuva oikealla).
258
5 ICP-ohjelmointi
5.4 ICP-muutosohjelmointi
Kuvioelementin päällekkäisasetus
Kuvioelementtien päällekkäisasetuksessa valitaan
nurkka ja lisätään kuvioelementti.
Kuvioelementin päälletallennus
Paina Kuvioelementin
päällekkäisasetus
Valitse nurkka
Valitse kuvioelementti
Määrittele kuvioelementti
Päällekkäisasetus „ratkaisemattomilla„
muotoalueilla
Voit tallentaa kuvioelementin myös silloin, kun siinä on
vielä ratkaisemattomia muotoalueita.
Poistu sisäänsyöttötavalta (ohjelmanäppäin Takaisin)
ja paina Muotoelementin päällekkäisasetus.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
259
5.5 Pyörähdysmuodon ICP-muotoelementit
5.5 Pyörähdysmuodon ICPmuotoelementit
Pyörähdysmuodon suoran määrittely
Valitse muotoelementin suunta valikkosymbolien mukaan ja mittaa se.
Vaakasuuntaisilla ja pystysuuntaisilla suorilla ei tarvita X- ja Zkoordinaattien sisäänsyöttöä. MANUALplus lukitsee vastaavan
sisäänsyöttökentän, jos siinä ei ole ole yhtään ratkaisematonta
elementtiä.
Pystysuuntaiset/vaakasuuntaiset suorat
Suoran suunnan valinta
Mitoita suora ja määrittele liityntä seuraavaan muotoelementtiin.
Pystysuoran suoran parametrit





XS, ZS Alkupiste X/Z (= edellisen elementin loppupiste)
X Tavoitepiste X
Xi Tavoitepiste X (inkrementaalinen): Etäisyys alkupisteestä
tavoitepisteeseen
L Suoran pituus
F Erikoissyöttöarvo
Vaakasuoran suoran parametrit





XS, ZS Alkupiste X/Z (= edellisen elementin loppupiste)
Z Tavoitepiste Z
Zi Tavoitepiste Z (inkrementaalinen): Etäisyys alkupisteestä
tavoitepisteeseen
L Suoran pituus
F Erikoissyöttöarvo
260
5 ICP-ohjelmointi
5.5 Pyörähdysmuodon ICP-muotoelementit
Suora kulmassa
Suoran suunnan valinta
Mitoita suora absoluuttisesti tai polaarisesti ja määrittele liityntä
seuraavaan muotoelementtiin. Kulman suunta saadaan apukuvasta.
Parametri






XS, ZS Alkupiste X/Z (= edellisen elementin loppupiste)
X, Z Tavoitepiste X/Z
Xi, Zi Tavoitepiste X/Z (inkrementaalinen): Etäisyys alkupisteestä
tavoitepisteeseen
L Suoran pituus
A Kulma Z-akseliin nähden
F Erikoissyöttöarvo
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
261
5.5 Pyörähdysmuodon ICP-muotoelementit
Pyörähdysmuodon kaaren määrittely
Kiertosuunnan ja mitoitustavan valinta
Kaari keskipisteen ja säteen avulla
Ympyränkaari säteen avulla
Ympyränkaari keskipisteen avulla
Mitoita ympyränkaari ja määrittele liityntä seuraavaan
muotoelementtiin.
Parametri („kaari säteen avulla“ edellyttää keskipistettä – „kaarí
keskipisteen avulla“ ei edellytä sädettä)







XS, ZS Alkupiste X/Z (= edellisen elementin loppupiste)
X, Z Tavoitepiste X/Z: Ympyränkaaren loppupiste
Xi, Zi Tavoitepiste X/Z (inkrementaalinen): Etäisyys alkupisteestä
tavoitepisteeseen
I, K Keskipiste X/Z: Ympyränkaaren keskipiste
Ii, Ki Keskipiste X/Z (inkrementaalinen): Etäisyys alkupisteestä
keskipisteeseen
R Säde
F Erikoissyöttöarvo
262
5 ICP-ohjelmointi
5.5 Pyörähdysmuodon ICP-muotoelementit
Muotoelementin määrittely
Viiste/Pyöristys
Viisteet/pyöristykset määritellään muodon nurkkiin.
„Muotonurkka“ on tulevan ja lähtevän
muotoelementin leikkauspiste. Viiste/pyöristys
voidaan laskea vain siinä tapauksessa, jos lähtevä
muoto on tunnettu. Kun viisteen/pyöristyksen
parametreja syötetään sisään, kohdassa „Alkupiste
XS, ZS“ näytetään nurkkapisteen koordinaatteja.
Jos ICP-muoto alkaa viisteellä/pyöristyksellä, „tuleva
muoto“ puuttuu. Tällöin määritetään viisteen/
pyöristyksen yksiselitteinen sijainti parametrilla
„Elementin sijainti J“. MANUALplus muuntaa
muodon alussa olevan viisteen/pyöristyksen
suoraviivaiseksi tai kaarevaksi elementiksi.
Vapaapisto
Muotoelementti „Vapaapisto“ käsittää
pituuselementin, varsinaisen vapaapiston ja
poikittaiselementin. Vapaapisto voi alaa pituus- tai
poikittaiselementillä.
Jos vapaapisto ei ole vielä tunnettu, parametri
„Elementin sijainti J“ määrää, alkaako vapaapisto
pituuselementillä vai poikittaiselementillä (kuva yllä
oikealla).
Esimerkki: Ulkoviiste muodon alussa
„Elementin sijainnilla J=1“ kuvitteellinen tuleva
peruselementti on +X-suuntainen poikittaiselementti
(kuva alla oikealla).
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
263
5.5 Pyörähdysmuodon ICP-muotoelementit
Pyörähdysmuodon viiste/pyöristys
Viiste
Kuvioelementin tai viisteen/pyöristyksen valinta
Valitse viiste
Pyöristyksen valinta
Nurkkapiste esimääritellään „alkupisteen XK, YK“ avulla. Syötä sisään
„viisteen leveys B“ tai „pyöristyssäde B“ ein.
Parametri




B Viisteen leveys – tai
B Pyöristyssäde
J Elementin sijainti: „kuvitteellinen sisääntuleva
peruselementti“
„ J=1: Poikittaiselementti +X-suunnassa
„ J=–1: Poikittaiselementti –X-suunnassa
„ J=2: Pituuselementti +Z-suunnassa
„ J=–2: Pituuselementti –Z-suunnassa
F Erikoissyöttöarvo
264
5 ICP-ohjelmointi
5.5 Pyörähdysmuodon ICP-muotoelementit
Pyörähdysmuodon vapaapisto
Kierteen vapaapisto DIN 76
Muotoelementin valinta
Kierteen vapaapiston DIN 76 valinta
Kierteen vapaapistossa DIN 76 pitkittäisselementin halkaisija esittää
kierteen halkaisijaa (sisäkierteillä: sisähalkaisija).
Parametri









XS, ZS Alkupiste X/Z: Vapaapiston aloituspiste
X, Z Tavoitepiste X/Z: Vapaapiston loppupiste
FP Kierteen nousu – oletusarvo: Normitaulukko
I Vapaapistohalkaisija – oletusarvo: Normitaulukko
K Vapaapistopituus – oletusarvo: Normitaulukko
W Vapaapistokulma – oletusarvo: Normitaulukko
R Vapaapistosäde – oletusarvo: Normitaulukko
J Elementin sijainti – oletusarvo: 1
„ J=1: Vapaapisto alkaa pitkittäiselementillä ja päättyy
poikittaiselementtiin
„ J=-1: Vapaapisto alkaa poikittaiselementillä ja päättyy
pitkittäiselementtiin
F Erikoissyöttöarvo
MANUALplus määrittää normitaulukosta ne parametrit, joita sinä et
syötä sisään (katso “DIN 76 – Vapaapistoparametri” sivulla 525“):
„ „Kierteen nousu FP“ liittyen halkaisijaan („Alkupiste XS“)
„ Parametrit I, K, W ja R liittyen „Kierteen nousuun FP“
„ Sisäkierteillä täytyy „kierteen nousu FP“ määritellä
etukäteen, koska pitkittäiselementin halkaisija ei ole
kierteen halkaisija. Harvoissa poikkeustapauksissa
MANUALplus käyttää kierteen nousun määritystä.
„ „Elementin sijaintia J“ ei voida syöttää sisään
päällekkäisasetuksessa eikä muuttaa ICPmuutosohjelmoinnissa. (Muotonurkka on jo valmiiksi
määrätty.)
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
265
5.5 Pyörähdysmuodon ICP-muotoelementit
Vapaapisto DIN 509 E
Muotoelementin valinta
Vapaapiston DIN 509 E valinta
MANUALplus määrittää normitaulukosta halkaisijan perusteella ne
parametrit, joita sinä et syötä sisään (katso “DIN 509 E, DIN 509 F –
Vapaapistoparametrit” sivulla 527).
Parametri









XS, ZS Alkupiste X/Z: Vapaapiston aloituspiste
X, Z Tavoitepiste X/Z: Vapaapiston loppupiste
I Vapaapistohalkaisija – oletusarvo: Normitaulukko
K Vapaapistopituus – oletusarvo: Normitaulukko
W Vapaapistokulma – oletusarvo: Normitaulukko
R Vapaapistosäde – oletusarvo: Normitaulukko
U Hiontatyövara – oletusarvo: ei hiontatyövaraa
J Elementin sijainti – oletusarvo: 1
„ J=1: Vapaapisto alkaa pitkittäiselementillä ja päättyy
poikittaiselementtiin
„ J=–1: Vapaapisto alkaa poikittaiselementillä ja päättyy
pitkittäiselementtiin
F Erikoissyöttöarvo
„Elementin sijaintia J“ ei voida syöttää sisään
päällekkäisasetuksessa eikä muuttaa ICPmuutosohjelmoinnissa. (Muotonurkka on jo valmiiksi
määrätty.)
266
5 ICP-ohjelmointi
5.5 Pyörähdysmuodon ICP-muotoelementit
Vapaapisto DIN 509 F
Muotoelementin valinta
Vapaapiston DIN 509 F valinta
MANUALplus määrittää normitaulukosta halkaisijan perusteella ne
parametrit, joita sinä et syötä sisään (katso “DIN 509 E, DIN 509 F –
Vapaapistoparametrit” sivulla 527).
Parametri











XS, ZS Alkupiste X/Z: Vapaapiston aloituspiste
X, Z Tavoitepiste X/Z: Vapaapiston loppupiste
I Vapaapistohalkaisija – oletusarvo: Normitaulukko
K Vapaapistopituus – oletusarvo: Normitaulukko
W Vapaapistokulma – oletusarvo: Normitaulukko
R Vapaapistosäde – oletusarvo: Normitaulukko
P Tasosyvyys – oletusarvo: Normitaulukko
A Tasokulma – oletusarvo: Normitaulukko
U Hiontatyövara – oletusarvo: ei hiontatyövaraa
J Elementin sijainti – oletusarvo: 1
„ J=1: Vapaapisto alkaa pitkittäiselementillä ja päättyy
poikittaiselementtiin
„ J=–1: Vapaapisto alkaa poikittaiselementillä ja päättyy
pitkittäiselementtiin
F Erikoissyöttöarvo
„Elementin sijaintia J“ ei voida syöttää sisään
päällekkäisasetuksessa eikä muuttaa ICPmuutosohjelmoinnissa. (Muotonurkka on jo valmiiksi
määrätty.)
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
267
5.6 Otsapinnan ICP-muotoelementit
5.6 Otsapinnan ICPmuotoelementit
Otsa- ja vaippapinnan muotoelementit mitoitetaan karteesisen tai
polarisen koordinaatiston mukaan. Se määräytyy ohjelmanäppäimen
Polaarinenasetuksen mukaan. MANUALplus erottaa karteesiset ja
polaariset kooridnaatit erilaisen osoitekirjain perusteella.
„ Polaarikoordinaatit:
„ XD, X: Halkaisija
„ CS, C: Kulma positiiviseen ZK-akseliin nähden
„ Kun kutsut „ICP-muotojen valinnan“
toimintonäppäimellä Muotolista, MANUALplus näyttää
– työkierrosta riippuen – vain otsa- tai vaippapinnan ICPmuotoja.
268
5 ICP-ohjelmointi
5.6 Otsapinnan ICP-muotoelementit
Otsapinnan suoran määrittely
Pystysuuntaiset/vaakasuuntaiset suorat
Suoran suunnan valinta
Mitoita suora ja määrittele liityntä seuraavaan muotoelementtiin.
Parametri






XS, YS Alkupiste (karteesiset koordinaatit)
XD, CS Alkupiste (polaarikoordinaatit)
XK, YK Tavoitepiste (karteesiset koordinaatit)
X, C Tavoitepiste (polaariset koordinaatit)
L Suoran pituus
F Erikoissyöttöarvo
Suora kulmassa
Suoran suunnan valinta
Mitoita suora ja määrittele liityntä seuraavaan muotoelementtiin.
Parametri







XS, YS Alkupiste (karteesiset koordinaatit)
XD, CS Alkupiste (polaarikoordinaatit)
XK, YK Tavoitepiste karteesisissa koordinaateissa
X, C Tavoitepiste (polaariset koordinaatit)
A Kulma XK-akselin suhteen – kulmasuunta, katso apukuvaa
L Suoran pituus
F Erikoissyöttöarvo
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
269
5.6 Otsapinnan ICP-muotoelementit
Otsapinnan kaaren määrittely
Kaaren sisäänsyöttö
Kaari keskipisteen ja säteen avulla
Ympyränkaari säteen avulla
Ympyränkaari keskipisteen avulla
Mitoita ympyränkaari ja määrittele liityntä seuraavaan
muotoelementtiin.
Parametri („kaari säteen avulla“ edellyttää keskipistettä – „kaarí
keskipisteen avulla“ ei edellytä sädettä)








XS, YS Alkupiste (karteesiset koordinaatit)
XD, CS Alkupiste (polaarikoordinaatit)
XK, YK Tavoitepiste (karteesiset koordinaatit)
X, C Tavoitepiste (polaariset koordinaatit)
I, J Keskipiste (karteesiset koordinaait)
XM, CM Keskipiste (polaariset koordinaatit)
R Säde
F Erikoissyöttöarvo
270
5 ICP-ohjelmointi
5.6 Otsapinnan ICP-muotoelementit
Otsapinnan viiste/pyöristys
Viisteen/pyöristyksen sisäänsyöttö
Valitse viiste/pyöristys
Valitse viiste
Pyöristyksen valinta
Nurkkapiste esimääritellään „alkupisteen XK, YK“ avulla. Syötä sisään
„viisteen leveys B“ tai „pyöristyssäde B“ ein.
Parametri



B Viisteen leveys – tai
B Pyöristyssäde
F Erikoissyöttöarvo
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
271
5.7 Vaippapinnan ICP-muotoelementit
5.7 Vaippapinnan ICPmuotoelementit
Kulmamittojen sijasta voidaan käyttää janamittoja. Mitoitus määräytyy
ohjelmanäppäimen Polaarinen asetuksen perusteella. MANUALplus
erottaa kulma- ja janamitat erilaisen osoitekirjaimen perusteella.
„ Kun kutsut „ICP-muotojen valinnan“
ohjelmanäppäimellä Muotolista, MANUALplus näyttää
– työkierrosta riippuen – vain otsa- tai vaippapinnan ICPmuotoja.
„ Vaippapinnan muodoissa ensimmäisen elementin
yhteydessä asetetaan „avautumishalkaisijan XS“.
Tämä halkaisija pätee kaikille seuraaville
muotoelementeille janamitan referenssinä.
272
5 ICP-ohjelmointi
5.7 Vaippapinnan ICP-muotoelementit
Vaippapinnan suoran määrittely
Pystysuuntaiset/vaakasuuntaiset suorat
Suoran suunnan valinta
Mitoita suora ja määrittele liityntä seuraavaan muotoelementtiin.
Parametri








ZS, YS Alkupiste (YS janamittana – referenssi: halkaisija XS)
CS Alkupiste kulmamittana
XS Avautumishalkaisija
Z Tavoitepiste
CY Tavoitepiste janamittana (referenssi: halkaisija XS)
C Tavoitepiste kulmamittana
L Suoran pituus
F Erikoissyöttöarvo
Suora kulmassa
Suoran suunnan valinta
Mitoita suora ja määrittele liityntä seuraavaan muotoelementtiin.
Parametri









ZS, YS Alkupiste (YS janamittana – referenssi: halkaisija XS)
CS Alkupiste kulmamittana
XS Avautumishalkaisija
Z Tavoitepiste
CY Tavoitepiste janamittana (referenssi: halkaisija XS)
C Tavoitepiste kulmamittana
A Kulma Z-akselin suhteen – kulmasuunta, katso apukuvaa
L Suoran pituus
F Erikoissyöttöarvo
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
273
5.7 Vaippapinnan ICP-muotoelementit
Vaippapinnan kaaren määrittely
Kaaren sisäänsyöttö
Kaari keskipisteen ja säteen avulla
Ympyränkaari säteen avulla
Ympyränkaari keskipisteen avulla
Mitoita ympyränkaari ja määrittele liityntä seuraavaan
muotoelementtiin.
Parametri („kaari säteen avulla“ edellyttää keskipistettä – „kaarí
keskipisteen avulla“ ei edellytä sädettä)










ZS, YS Alkupiste (YS janamittana – referenssi: halkaisija XS)
CS Alkupiste kulmamittana
XS Avautumishalkaisija
Z Tavoitepiste
CY Tavoitepiste janamittana (referenssi: halkaisija XS)
C Tavoitepiste kulmamittana
K, CJ Keskipiste (CJ janamittana – referenssi: halkaisija XS)
CM Keskipiste kulmamittana
R Säde
F Erikoissyöttöarvo
274
5 ICP-ohjelmointi
5.7 Vaippapinnan ICP-muotoelementit
Vaippapinnanviiste/pyöristys
Viisteen/pyöristyksen sisäänsyöttö
Valitse viiste/pyöristys
Valitse viiste
Pyöristyksen valinta
Nurkkapiste esimääritellään „alkupisteen XK, YK“ avulla. Syötä sisään
„viisteen leveys B“ tai „pyöristyssäde B“ ein.
Parametri



B Viisteen leveys – tai
B Pyöristyssäde
F Erikoissyöttöarvo
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
275
DIN-ohjelmointi
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
277
6.1 DIN-ohjelmointi
6.1 DIN-ohjelmointi
Ohjelma- ja lauserakenne on standardin DIN 66025
mukainen (sen vuoksi „DIN-ohjelmointi“).
MANUALplus tukee DIN-ohjelmia ja DIN-makroja.
DIN-ohjelmat ovat „itsenäisiä“ NC-ohjelmia. Se
tarkoittaa, että ne sisältävät kaikki liike- ja
kytkentäkäskyt, jotka tarvitaan työkappaleen laadintaa
varten.
DIN-makrot yhdistetään työkierto-ohjelmiin. Ne eivät
ole „itsenäisiä“ vaan ne ratkaisevat osatehtäviä
työkierto-ohjelmien sisällä. Ensisijaisesti riippuu
kuitenkin tehtävänasettelusta, kuinka DIN-makroja
käytetään. Myös DIN-makroille on käytettävissä koko
käskyvalikoima. Seuraavissa esityksissä puhutaan
„DIN-ohjelmista“ tai „NC-ohjelmista“ – ohjelmia ja
makroja ei enää erotella toisistaan.
DIN-ohjelmien ja DIN-makrojen testaus
DIN-ohjelmat ja DIN-makrot testataan graafisella
simulaatiolla. DIN-makroilla se on mahdollista
työkierto-ohjelmoinnin kehikossa. DIN-ohjelmilla
täytyy ensin vaihtaa „ohjelmanajoon“ ja sitten vasta
kutsua simulaatio.
Apukuvat
Apukuvat esittelevät liikekäskyjen ja työkiertojen
toimintaa ja parametreja. Yleensä ne esittävät
ulkopuolista koneistusta. „Soittonäppäimellä“
voidaan tehdä vaihto sisäpuolisen koneistuksen
apukuvaan,

tällä „soittonäppäimellä“ vaihdetaan
apukuvia ulko- ja sisäpuolisen
koneistuksen välillä.
Ohjeet apukuvien esityksille:
„ katkoviiva: pikaliike
„ Yhtenäinen viiva: syöttöliike
„ Mittaviiva yksipuolisella mittanuolella:
„suunnattu mitta“ – etumerkki määrää suunnan
„ Mittaviiva molemminpuolisella mittanuolella:
„absoluuttimitta“ – etumerkki ilman merkitystä
278
6 DIN-ohjelmointi
6.1 DIN-ohjelmointi
Ohjelma- ja lauserakenne
Ohjelman rakenne
„ Ohjelman numero prosenttimerkin „%“ jäljessä, enintään 8 merkkiä
ja laajennos „nc“ pääohjelmia ja „ncs“ aliohjelmia varten
„ Ohjelman tunniste (toisella ohjelmarivillä oleva kommentti)
„ NC- tai kommenttilauseet
„ Käskymerkinnät „END“ pääohjelmille tai „RETURN“ makroille ja
aliohjelmille
Esimerkki: Ohjelma- ja lauserakenne
%12345678.nc
[Esimerkki]
N1 G21 X80 Z110 B10 J1
N2 G1 Z-15 B-1
NC-ohjelmien ensimmäistä ja viimeistä riviä ei voida toteuttaa.
„Ohjelman tunnistetta“ voidaan editoida, mutta ei poistaa.
N3 G1 X102 B2
Ohjelman tunniste näytetään „ohjelmalistassa“ ja sitä voidaan
muuttaa „ohjelmanvalinnan“ kehikossa.
N5 G1 X90 Zi-12 B1
NC-lauseet alkavat osoitteella „N“ ja sitä seuraa lauseen numero
(enintään 4 merkkiä). Lauseen numeroilla ei ole vaikutusta
ohjelmankulkuun. Niiden tarkoitus on toimia kyseisen lauseen
tunnisteena.
NC-lause sisältää NC-käskyjä. Ne ovat liike-, kytkentä- tai
järjestelykäskyjä. Liike- ja kytkentäkäskyt alkavat kirjaimella, jonka
perässä on numeroyhdistelmiä (G1, G2, G81, M3, M30,...) ja
parametreja. Järjestelykäskyt sisältävät „avainsanan“ (WHILE,
RETURN, jne.) tai myös kirjain/numeroyhdistelmän. Parametrit
alustetaan osoitekirjaimilla (X100, Z–2, jne.).
Yhdessä NC-lauseessa voidaan ohjelmoida useita NC-käskyjä, kunhan
ei käytetä samoja osoitekirjaimia eikä „vastakohtaisia“ toimintoja.
Esimerkit
Sallittu yhdistelmä:
N4 G1 Z-22
N6 G1 Zi-6
N7 G1 X100 A80 B-1
N8 G1 Z-47
N9 G1 X110
N10 G80
N11 G14 Q0
N12 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3
N13 G0 X0 Z2
N.. . . .
ENDE
N10 G1 X100 Z2 M8
Kielletty yhdistelmä:
N10 G1 X100 Z2 G2 X100 Z2 R30 – useita samoja osoitekirjaimia
tai
N10 M3 M4 – keskenään vastakohtaiset toiminnot
NC-lauseet, jotka sisältävät vain muuttujalaskelmia, ovat sallittuja.
Kommentit ovat hakasulkujen „[...]“ sisällä. Ne ovat joko NC-lauseen
lopussa tai yksinomaan yhdessä NC-lauseessa. Vain kommentin
sisältävä NC-lause ei sisällä lainkaan lauseen numeroa.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
279
6.1 DIN-ohjelmointi
DIN-käskyjen yleiskuvaus
„ Liikekäskyt
luistien lineaariseen tai ympyrämäiseen liikuttamiseen
„ Työkierrot
lastunpoistoa, pistokoneistusta, hiontaa, kierteitystä ja porausta
varten
„ Kytkentäkäskyt
koneen laitteita varten
„ Nollapistesiirto
mittajärjestelmien sovittamista varten
„ Käskyn ohjelman järjestelyä varten
Ohjelman haarautumiset, toistot ja aliohjelmat
„ Kommentit
ohjelmien selityksiä varten
„ Muuttujatoiminnot
Kiinteiden osoiteparametrien asemesta käytetään muuttujia, jotka
syötetään sisään tai lasketaan ennen ohjelman toteutusta.
„ Matemaattiset laskutoimitukset
joita käytetään osoiteparametrien tai muuttujien laskentaa varten
„ Yksinkertainen ohjelmointi
Arvot (koordinaatit), joita ei mitoiteta piirustuksessa, MANUALplus
laskee – mikäli vain matemaattisesti mahdollista
„ Käyttäjäkommunikointi
syöttämällä sisään muuttujan arvoja ja tulostamalla tekstejä ja
muuttujia
Vain osa näistä toiminnoista esitetään NC-käskyjen (G-käskyt, Mkäskyt, jne.) muodossa. Muita toimintoja, kuten „yksinkertaistettu
ohjelmointi“, „muuttujatoiminnot“ tai „matemaattiset
laskutoimitukset“, käytetään muuttujaohjelmoinnin, yksinkertaistetun
geometrian, jne. puitteissa. Arvon asemesta osoiteparametrille
syötetään sisään muuttuja, matemaattinen lauseke tai kysymysmerkki
„?“.
280
6 DIN-ohjelmointi
6.2 DIN-ohjelmien muokkaus
6.2 DIN-ohjelmien muokkaus
DIN-ohjelmien lataus
Kutsu DIN-editori
Kutsu ohjelmalista
Selaa DIN-ohjelmat
Selaa DIN-makrot
Valitse DIN-ohjelma/DIN-makro tai määrittele uusi ohjelman numero
Kutsu DIN-ohjelma/DIN-makro
Lausetoiminnot
Kursorinäppäinten ja sivunäppäinten avulla voit „navigoida“ DINohjelmien sisällä ja valita näin kohdat, joissa haluat lisätä, poistaa tai
muuttaa tietoja. Kursori voidaan paikoittaa vain NC-sanan tai
parametrin alkuun.
Haluttu toiminto valitaan toiminto- tai valikkonäppäimellä. Sen jälkeen
MANUALplus pyytää syöttämään sisään lisää parametreja.
Työkiertojen ja liikekäskyjen (G-toiminnot) yhteydessä toiminnot ja
parametrit esitellään apukuvassa.
Paikoita kursori lauseen alkuun lausetoiminnon valitsemiseksi.
Lausetoimintojen ohjelmanäppäimet
Kursorin alapuolelle lisätään uusi NClause „seuraavalla“ lauseen
numerolla.
Näytölle tulee „toiminnonvalinnan“
valikko uusien NC-käskyjen lisäämistä
varten.
Lause, jossa kursori sijaitsee,
poistetaan.
Lauseen numero, jossa kursori
sijaitsee, otetaan esille muuttamista
varten.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
281
6.2 DIN-ohjelmien muokkaus
Lauseen numero muuttaminen
Paikoita kursori NC-lauseen kohdalle
Paina Muuta lauseen no.
Syötä sisään uusi lauseen numero
Vastaanota uusi lauseen numero
Uudelleennumerointi
Paikoita kursori haluamasi NC-lauseen kohdalle
Paina Muuta lauseen no.
Paina Uusi numerointi
Aseta lausenumeroaskel
Paina uudelleen Uusi numerointi
Numeroväli koskee myös lauseen numeron automaattista
asetusta.
282
6 DIN-ohjelmointi
Toiminnot (sanan poisto, muutos, jne.) koskevat sitä sanaa, jonka
kohdalla kursori kulloinkin sijaitsee Se mitä kulloinkin poistat tai
muutat, riippuu sanan merkityksestä. Esimerkit:
„ Kursori on G-käskyn kohdalla
„ Muuta sana: muuttaa ensin tämän käskyn, sitten siihen liittyvän
parametrin
„ Poista sana: poistaa tämän käskyn ja siihen liittyvän parametrin
„ Kusrori on parametrin osoitekirjaimen kohdalla
„ Muuta sana: kaikki tämän toiminnon parametrit ehdotetaan
muutettavaksi
„ Poista sana: vain tämä parametric poistetaan
Sanatoimintojen ohjelmanäppäimet
NC-käsky tai parametri (sana), jossa
kursori sijaitsee, poistetaan
NC-käsky tai parametri (sana), jossa
kursori sijaitsee, otetaan esiin
muuttamista varten.
Näytölle tulee „toiminnonvalinnan“
valikko uusien NC-käskyjen lisäämistä
varten
NC-käskyä voidaan muuttaa vain „yhden ryhmän“ sisällä. Voit
esimerkiksi muuttaa G-käskyn numeroa – mutta et G-käskyä Mkäskyksi. Editori poistaa parametrit, joita ei tämän muutoksen jälkeen
enää tarvita.
Osoiteparametri
Syötä sisään osoiteparametrit seuraavasti:
„ Absoluuttimitta: perustuu työkappaleen nollapisteeseen
„ Inkrementaalimitta: perustuu edeltävään koordinaattiin
„ Muuttuja: Muuttujan arvo tai matemaattisen lausekkeen tulos
edustaa osoiteparametrin arvoa.
„ Yksinkertaistettu geometriaohjelmointi: Koordinaatit lasketaan,
mikäli matemaattisesti mahdollista.
Osoitemuuttujilla konkreettisesti tuettavat sisäänsyötöt riippuvat
näiden parametrien merkityksestä. MANUALplus estää kielletyt
toiminnot.
Sisäänsyöttökentät on tehty yleensä „absoluuttimittoja“ varten.
„Inkrementaalimitat“ määritellään painamalla Inkrementti.
Osoitekirjain sisältä attribuutin „i“ (esimerkki: „Zi“). Tämä määre
vastaanotetaan DIN-ohjelmaan. Asetus absoluuttinen tai
inkrementaalinen pätee yhdelle sisäänsyöttökentälle.
Muuttujamäärittely kutsutaan ohjelmanäppäimellä Muuttuja (katso
“Muuttuja osoiteparametrina” sivulla 403.
Toimintonäppäimellä ? ilmoitetaan MANUALplus-ohjaukselle, että
tämä koordinaatti on laskettava. ? vastaanotetaan DIN-ohjelmaan.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
283
6.2 DIN-ohjelmien muokkaus
Sanatoiminnot
6.2 DIN-ohjelmien muokkaus
Kommentit
Kun lisäät kommentin „tyhjään lauseeseen“, lauseen numero
poistetaan ja tähän lauseeseen sijoitetaan vain kommentti. („Tyhjä
lause“ käsittää vain lauseen numeron.) Jos NC-lause sisältää valmiiksi
NC-käskyjä, tällöin kommentit lisätään lauseen loppuun.
Muokataksesi kommenttia paikoita kursori kommentin alkuun ja paina
Muuta sana. Sen jälkeen näyttöön ilmestyy „aakkosnäppäimistö“ ja
nykyisin voimassa oleva kommentti. Voit muuttaa, täydentää jne.
tekstiä halusi mukaan.
Poistaaksesi kommentin paikoita kursori kommentin alkuun ja paina
Poista lause tai Poista sana. Kommentti poistuu.
284
6 DIN-ohjelmointi
6.2 DIN-ohjelmien muokkaus
Jaksotoiminnot
Merkitse useampia NC-lauseita peräkkäin yhteen
jaksoon, jotka voit leikata, kopioida tai poistaa yhtenä
kokonaisuutena. Leikkauksessa ja kopioinnissa jakso
tallennetaan välipuskuriin. Voit sijoittaa jakson toiseen
kohtaan ohjelmassa tai kutsua DIN-ohjelman ja lisätä
jakson sinne. Jaksoa säilytetään välipuskurissa niin
kauan, kunnes se ylikirjoitetaan tai MANUALplus
kytketään pois päältä.
Jakson kopiointi, jakson palautus
Paikoita kursori lauseen alkuun
Kutsu jaksotoiminnot
Merkitse jakson alku
Paikoita kursori jakson alkuun
Merkitse jakson loppu
Kopioi jakso ja vastaanota
välipuskuriin
Vastaanota ja poista jakso
välipuskuriin
Lataa uusi DIN-ohjelma (mikäli tarpeen)
Paikoita kursori sijoituskohtaan
Vastaanota jakso välipuskurista (NClauseet lisätään kursorin alapuolelle)
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
285
6.2 DIN-ohjelmien muokkaus
Valikkorakenne
Valitse toimintoryhmä valikkonäppäimellä
„ G- ja M-toiminnot: sen jälkeen syötetään sisään
toiminnon numero ja toiminnosta riippuen muut
parametrit
„ Kommentit, aliohjelma ja S, F, T: sen jälkeen
syötetään sisään tarvittavat parametrit
„ Muuttujatoiminnot: MANUALplus vaihtaa näytölle
lisää valikoita muiden tietojen sisäänsyöttöä varten
DIN-toimintoryhmät
Valikkonäppäin
G-toiminto
Liikekäskyt, työkierrot, muut G-käskyt
M-toiminto
Kytkentätoiminnot koneen laitteille ja
ohjelmanohjaustoiminnoille (katso “Mtoiminnot” sivulla 408)
Konetiedot
F, S, T sisäänsyöttö (katso “T, S, F asetus”
sivulla 392)
Kommentit
Kommenttien sisäänsyöttö (katso “DINohjelmien muokkaus” sivulla 281)
Ohjelmamuuttujatoiminnot
kytkevät päälle „ohjelmamuuttujavalikon“ (katso
“Muuttujaohjelmointi” sivulla 396)
Konemuuttujatoiminnot
kytkevät päälle „konemuuttujavalikon“
(tarkoitettu erikoistapauksia varten ja
merkityksetön DIN-ohjelmoijan näkökulmasta)
Aliohjelman kutsu
UP-kutsun ohjelmointi (katso “Aliohjelmat”
sivulla 406)
286
6 DIN-ohjelmointi
6.2 DIN-ohjelmien muokkaus
G-toiminnon ohjelmointi
G-toiminnon „suora“ ohjelmointi
Valitse „G-toiminto“
Syötä sisään G-numero
Kutsu G-toiminto
Parametrin sisäänsyöttö
Vastaanota G-toiminnot
Jos et muista G-toiminnon numeroa, voit valita
toiminnon G-toimintojen luettelosta.
G-toiminnon valinta
Valitse „G-toiminto“
Kutsu G-toimintojen lista
G-toiminnon valinta
Vastaanota G-toiminto
Kutsu G-toiminnot
Parametrin sisäänsyöttö
Vastaanota G-toiminnot
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
287
6.3 Aihion kuvaus
6.3 Aihion kuvaus
Istukka lieriö/putki G20
G20 kuvaa aihion ja kiinnitystilanteen. Nämä tiedot käsitellään
simulaatiossa.
Parametri






X Halkaisija
Z Pituus (sisältää tasotyövaran ja kiinnitysalueen)
K Oikea reuna (tasotyövara)
I Sisähalkaisija aihiotyypillä „Putki“
B Kiinnitysalue
J Kiinnitystapa
„ 0: ei kiinnitystä
„ 1: ulkopuolinen kiinnitys
„ 2: sisäpuolinen kiinnitys
Esimerkki: G20
%20.nc
[G20]
N1 G20 X80 Z100 K2 B10 J1
N2 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3
N3 G0 X0 Z2
N.. . . .
ENDE
288
6 DIN-ohjelmointi
6.3 Aihion kuvaus
Aihion muoto G21
G21 kuvaa kiinnitystilannetta. Aihion kuvaus seuraa heti G21-koodin
jälkeen G1-, G2-, G3-, G12- ja G13-käskyillä. G80 päättää aihion
kuvauksen. Nämä tiedot käsitellään simulaatiossa.
Parametri




X Halkaisija
Z Pituus
B Kiinnitysalue
J Kiinnitystapa
„ 0: ei kiinnitystä
„ 1: ulkopuolinen kiinnitys
„ 2: sisäpuolinen kiinnitys
Esimerkki: G21
%21.nc
[G21]
N1 G21 X80 Z110 B10 J1
N2 G1 Z-15 B-1
N3 G1 X102 B2
N4 G1 Z-22
N5 G1 X90 Zi-12 B1
N6 G1 Zi-6
N7 G1 X100 A80 B-1
N8 G1 Z-47
N9 G1 X110
N10 G80
N11 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3
N12 G0 X0 Z2
N.. . . .
ENDE
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
289
6.4 Työkaluliikkeet ilman koneistusliikkeitä
6.4 Työkaluliikkeet ilman
koneistusliikkeitä
Pikaliike G0
Geometriakäsky: G0 määrittelee muotokuvauksen aloituspisteen.
Koneistuskäsky: Työkalu liikkuu pikaliikkeellä lyhintä reittiä
„tavoitepisteeseen X, Z“. Pikaliikkeet voidaan suorittaa karan ollessa
paikallaan.
Parametri


X Tavoitepiste (halkaisijamitta)
Z Tavoitepiste
Esimerkki: G0
%0.nc
[G0]
N1 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3
N2 G0 X120 Z2
N3 G819 P5 I1 K0.3
N4 G0 X80 Z2
N5 G1 Z-15 B-1
N6 G1 X102 B2
N7 G1 Z-22
N8 G1 X90 Zi-12 B1
N9 G1 Zi-6
N10 G1 X100 A80 B-1
N11 G1 Z-47
N12 G1 X120
N13 G80
ENDE
290
6 DIN-ohjelmointi
6.4 Työkaluliikkeet ilman koneistusliikkeitä
Työkalunvaihtopiste G14
Luistit siirtyvät pikaliikkeellä työkalunvaihtopisteeseen. Vaihtopisteen
koordinaatit asetetaan asetuskäytöllä (katso “Työkalunvaihtopisteen
asetus” sivulla 52).
Parametri

Q Järjestys (oletusarvo: 0): määrää liikekäskyjen kulun
„ Q=0: diagonaalinen liike
„ Q=1: ensin X-, sitten Z-suunta
„ Q=2: ensin Z-, sitten X-suunta
„ Q=3: vain X-suunta, Z pysyy paikallaan
„ Q=4: vain Z-suunta, X pysyy paikallaan
G14 muunnetaan elementtikäskyyn „Pikaliike
konekoordinaateilla G701“. Koodilla G701 „tavoitepiste X,
Z“ perustuu koneen nollapisteeseen. Luistien
peruspisteenä on luistien peruspiste.
Esimerkki: G14
%14.nc
[G14]
N1 G14 Q0
N2 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3
N3 G0 X0 Z2
N.. . . .
ENDE
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
291
6.5 Yksinkertaiset lineaariset ja ympyrämäiset liikkeet
6.5 Yksinkertaiset lineaariset ja
ympyrämäiset liikkeet
Lineaarinen liike G1
Geometriakäsky: G1 määrittelee muotokuvauksessa olevan suoran.
Koneistuskäsky: Työkalu siirtyy syöttönopeudella suoraviivaisesti
„loppupisteeseen X, Z“.
Parametri






X Loppupiste (halkaisijamitta)
Z Loppupiste
A Kulma – kulman suunta: katso apukuvaa
B Viiste/Pyöristys: Suoraviivaisen liikkeen lopussa voidaan
määritellä viiste/pyöristys tai „tangentiaalinen“ liityntä seuraavaan
muotoelementtiin.
„ ei sisäänsyöttöä: tangentiaalinen liityntä
„ B=0: ei tangentiaalista liityntää
„ B>0: pyöristyssäde
„ B<0: viisteen leveys
E Erikoissyöttöarvo viisteelle/pyöristykselle – oletusarvo:
voimassa oleva syöttöarvo
Q Leikkauspiste (oletusarvo: Q=0): määrittelee loppupisteen, kun
on olemassa kaksi ratkaisuvaihtoehtoa (katso apukuvaa)
Esimerkki: G1
%1.nc
[G1]
N1 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3
N2 G0 X0 Z2
N3 G42
N4 G1 Z0
N5 G1 X20 B-0.5
N6 G1 Z-12
N7 G1 Z-24 A20
N8 G1 X48 B6
N9 G1 Z-52 B8
N10 G1 X80 B4 E0.08
N11 G1 Z-60
N12 G1 X82 G40
ENDE
292
6 DIN-ohjelmointi
6.5 Yksinkertaiset lineaariset ja ympyrämäiset liikkeet
Ympyräliike G2, G3 – inkrementaalinen
keskipisteen mitta
Geometriakäsky: G2/G3 määrittelee ympyränkaaren
muotokuvauksessa.
Koneistuskäsky: Työkalu kulkee ympyrämäistä rataa syöttöarvolla
„loppupisteeseen“.
Katso kiertosuunta apukuvasta.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
293
6.5 Yksinkertaiset lineaariset ja ympyrämäiset liikkeet
Parametrit G2, G3








Esimerkki: G2, G3
X Loppupiste (halkaisijamitta)
Z Loppupiste
R Säde
I Keskipiste inkrementaalinen – (etäisyys alkupisteestä
keskipisteeseen; halkaisijamitta)
K Keskipiste inkrementaalinen – (etäisyys alkupisteestä
keskipisteeseen)
Q Leikkauspiste (oletusarvo: Q=0): määrittelee loppupisteen, kun
on olemassa kaksi ratkaisuvaihtoehtoa (katso apukuvaa)
B Viiste/Pyöristys: Ympyränkaariliikkeen lopussa voidaan
määritellä viiste/pyöristys tai „tangentiaalinen“ liityntä seuraavaan
muotoelementtiin.
„ ei sisäänsyöttöä: tangentiaalinen liityntä
„ B=0: ei tangentiaalista liityntää
„ B>0: pyöristyssäde
„ B<0: viisteen leveys
%2.nc
E Erikoissyöttöarvo viisteelle/pyöristykselle – oletusarvo:
voimassa oleva syöttöarvo
N12 G1 Z-140
„ Jos ympyrän keskipistettä ei ole ohjelmoitu,
MANUALplus laskee keskipisteen, joka antaa lyhimmän
mahdollisen ympyränkaariliikkeen.
„ Katso kiertosuunnat G2, G3 apukuvasta.
294
[G2, G3]
N1 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3
N2 G0 X0 Z2
N3 G42
N4 G1 Z0
N5 G1 X15 B-0.5 E0.05
N6 G1 Z-25 B0
N7 G2 X45 Z-32 R36 B2
N8 G1 A0
N9 G2 X80 Z-80 R20 B5
N10 G1 Z-95 B0
N11 G3 X80 Z-135 R40 B0
N13 G1 X82 G40
ENDE
6 DIN-ohjelmointi
6.5 Yksinkertaiset lineaariset ja ympyrämäiset liikkeet
Ympyränkaariliike G12, G13 – absoluuttinen
keskipistemitoitus
Geometriakäsky: G12/G13 määrittelee ympyränkaaren
muotokuvauksessa.
Koneistuskäsky: Työkalu kulkee ympyrämäistä rataa syöttöarvolla
„loppupisteeseen“.
Katso kiertosuunta apukuvasta.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
295
6.5 Yksinkertaiset lineaariset ja ympyrämäiset liikkeet
Parametrit G12, G13








X Loppupiste (halkaisijamitta)
Z Loppupiste
R Säde
I Keskipiste absoluuttinen – (halkaisijamitta)
K Keskipiste absoluuttinen
Q Leikkauspiste (oletusarvo: Q=0): määrittelee loppupisteen, kun
on olemassa kaksi ratkaisuvaihtoehtoa (katso apukuvaa)
B Viiste/Pyöristys: Ympyränkaariliikkeen lopussa voidaan
määritellä viiste/pyöristys tai „tangentiaalinen“ liityntä seuraavaan
muotoelementtiin.
„ ei sisäänsyöttöä: tangentiaalinen liityntä
„ B=0: ei tangentiaalista liityntää
„ B>0: pyöristyssäde
„ B<0: viisteen leveys
E Erikoissyöttöarvo viisteelle/pyöristykselle – oletusarvo:
voimassa oleva syöttöarvo
Esimerkki: G12, G13
%12.nc
[G12, G13]
N1 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3
N2 G0 X0 Z2
N3 G42
N4 G1 Z0
N5 G1 X20
N6 G1 A0 B0 Q1
N7 G12 X50 R22 I60 K-5 B2
N8 G1 A0 B2
N9 G13 X60 R17.5 I30 K-55 B2
N10 G1 A0 B2
N11 G13 X80 R48 I-10 K-107 Q1 B0
N12 G1 Z-107
„ Jos ympyrän keskipistettä ei ole ohjelmoitu,
MANUALplus laskee keskipisteen, joka antaa lyhimmän
mahdollisen ympyränkaariliikkeen.
„ Katso kiertosuunnat G12, G13 apukuvasta.
296
N13 G1 X82 G40
ENDE
6 DIN-ohjelmointi
6.6 Syöttöarvo, kierrosluku
6.6 Syöttöarvo, kierrosluku
Kierroslukurajoitus G26/G126
Esimerkki: G26, G126
G26:
Pääkaran kierroslukurajoitus
G126:
Kierroslukurajoitus karalle 1 (pyörivä työkalu)
%26.nc
[G26, G126]
Kierroslukurajoitus pysyy voimassa, kunnes tehdään uusi asetus
koodilla G26/G126.
N1 G14 Q0
Parametri
N2 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3

N3 G0 X0 Z2
S Kierrosluku: maksimikierrosluku
„ Ohjelmoitu kierroslukurajoitus pysyy voimassa myös
silloin, jos DIN-ohjelma lopetetaan ja poistutaan
„ohjelmanajosta“. Voit määritellä uuden
kierroslukurajoituksen „S, F, T -valikolla“ tai parametrin
avulla.
„ Jos koodilla G26/G126 ohjelmoitu kierrosluku on
suurempi kuin koneparametrissa „Yleiset parametrit
karalle – Absoluuttinen maksimikierrosluku“ asetettu
arvo, pätee parametrin mukainen rajoitus.
N1 G26 S2000
N4 . . .
ENDE
Keskeytyvä syöttö G64
G64 keskeyttää ohjelmoidun syötön lyhytaikaisesti. Tätä toimintoa
käytetään esim. lastun katkeamisen varmistamiseksi.
G64 ilman parametria kytkee keskeytyvän (katkonaisen) syötön jälleen
pois.
Parametri


E Taukoaika: Alue: 0,01s < E < 999s
F Syöttöaika: Luisti kiihdyttää ohjelmoituun syöttöön ja jarruttaa
aikajakson lopussa „nollaan“.
Alue: 0,01s < E < 999s
Esimerkki: G64
%64.nc
[G64]
N1 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3
N2 G64 E0.1 F1
N3 G0 X0 Z2
N4 G42
N5 G1 Z0
N6 G1 X20 B-0.5
N7 G1 Z-12
N8 G1 Z-24 A20
N9 G1 X48 B6
N10 G1 Z-52 B8
N11 G1 X80 B4 E0.08
N12 G1 Z-60
N13 G1 X82 G40
N14 G64
ENDE
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
297
6.6 Syöttöarvo, kierrosluku
Syöttö per hammas G193
G193 määrittelee syöttöarvon, joka perustuu käytettävän
jyrsintätyökalun hampaiden lukumäärään.
Parametri

Esimerkki: G193
%193.nc
[G193]
F Syöttö per hammas yksikössä mm/hammas tai tuuma/hammas
Hetkellisarvon näyttö esittää syöttöarvoa mm/r.
N1 M5
N2 T71 G197 S1010 G193 F0.08 M104
N3 M14
N4 G152 C30
N5 G110 C0
N6 G0 X122 Z-50
N7 G744 X122 Z-50 ZE-50 C0 Wi90 Q4
N8 G792 K30 A0 X100 J11 P5 F0.15
N9 M15
ENDE
Vakiosyöttöarvo G94 (minuuttisyöttöarvo)
G94 määrittelee syöttöarvon käyttöyksiköstä riippumatta.
Esimerkki: G94
Parametri
%94.nc

[G94]
F Syöttöarvo per minuutti yksikössä mm/min tai tuuma/min
N1 G14 Q0
N2 T3 G94 F2000 G97 S1000 M3
N3 G0 X100 Z2
N4 G1 Z-50
N5 . . .
ENDE
Syöttö per kierros G95/G195
G95G195 määrittelee syöttöarvon käyttöyksiköstä riippumatta.
Esimerkki: G95, G195
G95:
Peruste – Pääkaran kierrosluku.
%95.nc
G195:
Peruste – Karan 11 kierrosluku (pyörivä työkalu).
[G95, G195]
N1 G14 Q0
Parametri
N2 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3

N3 G0 X0 Z2
F Syöttöarvo per kierros yksikössä mm/r tai tuuma/r
N5 G1 Z0
N6 G1 X20 B-0.5
N7 . . .
ENDE
298
6 DIN-ohjelmointi
6.6 Syöttöarvo, kierrosluku
Vakio lastuamisnopeus G96/G196
G96/G196 määrittelee vakion lastuamisnopeuden.
Esimerkki: G96, G196
G96:
Pääkaran kierrosluku riippuu työkalun kärjen X-asemasta.
%96.nc
G196:
Karan kierrosluku riippuu työkalun halkaisijasta.
[G96, G196]
N1 T3 G195 F0.25 G196 S200 M3
Parametri
N2 G0 X0 Z2

N3 G42
S Lastuamisnopeus yksikössä m/min tai jalkaa/min
N4 G1 Z0
N5 G1 X20 B-0.5
N6 G1 Z-12
N7 G1 Z-24 A20
N8 G1 X48 B6
N9 G1 Z-52 B8
N10 G1 X80 B4 E0.08
N11 G1 Z-60
N12 G1 X82 G40
ENDE
Kierrosluku G97/G197
G97/G197 määrittelee vakion kierrosluvun.
Esimerkki: G97, G197
G97:
pääkaraa varten
%97.nc
G197:
karaa 1 (pyörivä työkalu) varten
[G97, G197]
N1 G14 Q0
Parametri
N2 T3 G95 F0.25 G97 S1000 M3

N3 G0 X0 Z2
S Kierrosluku kierrosta per minuutti
N5 G1 Z0
N6 G1 X20 B-0.5
N7 . . .
ENDE
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
299
6.7 Nirkon ja jyrsimen sädekorjaus
6.7 Nirkon ja jyrsimen sädekorjaus
Perusteet
Nirkon sädekorjaus (SRK)
Ilman nirkon sädekorjausta (SRK) liikeratojen peruspisteenä nirkon
kärkipiste. Muilla kuin akselin suuntaisilla liikkeillä tämä saa aikaan
epätarkkuuksia. SRK korjaa ohjelmoidun liikeradan (katso “Nirkon
sädekorjaus (SRK)” sivulla 28).
Parametriarvolla „Q=0“ nirkon sädekorjaus (SRK) pienentää
syöttöarvoa ympyränkaarissa (G2, G3, G12, G13) ja pyöristyksissä,
mikäli „korjattu säde < alkuperäinen säde“. Kun liityntä seuraavaan
muotoelementtiin on pyöristys, korjataan „erikoissyöttöarvo“.
Pienennetty syöttöarvo = Syöttöarvo * (korjattu säde / alkuperäinen
säde)
Jyrsimen sädekorjaus (FRK)
Ilman jyrsimen sädekorjaustra (FRK) syöttöliikkeiden peruspisteenä on
jyrsimen keskipiste. Jyrsimen sädekorjauksella MANUALplus ajaa
ulkohalkaisijan ohjelmoitua liikerataa pitkin (katso “Jyrsimen
sädekorjaus (FRK)” sivulla 29).
Muotoperusteiset pisto-, lastunpoisto- ja jyrsintätyökierrot
sisältävät SRK-/FRK-kutsun. Sen takia SRK/FRK (nirkon sädekorjaus/
jyrsimen sädekorjaus) on kytkettävä pois päältä, kun näitä työkiertoja
kutsutaan. – poikkeukset tähän sääntöön ilmoitetaan erikseen.
„ Jos „Työkalun säde > Muodon säde“, SRK/FRK voi
aiheuttaa muotovirheitä. Suositus: käytä
silitystyökiertoa G89 tai jyrsintätyökiertoa G793/G794.
„ Älä valitse jyrsimen sädekorjausta koneistustason
asetuksissa.
„ Huomioi aliohjelmien kutsussa seuraavat asiat: Kytke
SRK/FRK pois
„ siinä aliohjelmassa, jossa se on kytketty päälle.
„ pääohjelmassa, jos se on kytketty päälle
pääohjelmassa.
Periaatteelliset työskentelytavat SRK/FRK:n käytössä
N.. . . .
N.. G0 X10 Z10
N.. G41 G0 Z20 [Liikepituus: pisteestä X10/Z10 pisteeseen
X10+SRK/X20+SRK]
N.. G1 X20 [Liikepituutta „korjattu“ SRK-arvolla]
N.. G40 G0 X30 Z30 [Liikepituus: pisteestä X20+SRK/
Z20+SRK pisteeseen X30/X30]
N.. . . .
300
6 DIN-ohjelmointi
6.7 Nirkon ja jyrsimen sädekorjaus
G40: SRK:n, FRK:n kytkentä pois päältä
„ SRK/FRK on voimassa lauseeseen ennen G40-koodia saakka
„ koodin G40 sisältävässä lauseessa tai koodin G40 sisältävän lauseen
jälkeen sallitaan suoraviivainen siirtoliike (G14 ei ole sallittu)
G41/G42: SRK, FRK pois päältä
„ lauseessa koodilla G41/G42 tai koodin G41/G42 sisältävän lauseen
jälkeen ohjelmoitavalla suoraviivaisela siirtoliikkeellä (G0/G1)
„ SRK/FRK lasketaan seuraavasta liikekäskystä lähtien
G41: Sisäpuolinen koneistus (liikesuunta –Z) – nirkon/jyrsimen
sädekorjaus liikesuuntaan vasemmalle muodosta
Esimerkki: G40, G41, G42
%40.nc
[G40, G41, G42]
N1 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3
G42: Ulkopuolinen koneistus (liikesuunta –Z) – nirkon/jyrsimen
sädekorjaus liikesuuntaan oikealle muodosta
N2 G0 X0 Z2
Parametri
N4 G1 Z0

N5 G1 X20 B-0.5


Q Taso (oletusarvo: 0)
„ Q=0: SRK sorvaustasolla (XZ-taso)
„ Q=1: FRK otsapinnan tasolla (XC-taso)
„ Q=2: FRK vaippapinnan tasolla (ZC-taso)
H Toteutus (oletusarvo: 0)
„ H=0: päällekkäiset alueet, jotka leikkaavat toisiaan, jätetään
koneistamatta
„ H=1: koko muoto koneistetaan – myös leikkaavat alueet
O Syöttöarvon pienennys pois (oletusarvo: 0)
„ O=0: Syöttöarvon pienennys aktiivinen
„ O=1: ei syöttöarvon pienennystä
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
N3 G42
N6 G1 Z-12
N7 G1 Z-24 A20
N8 G1 X48 B6
N9 G1 Z-52 B8
N10 G1 X80 B4 E0.08
N11 G1 Z-60
N12 G1 X82 G40
ENDE
301
6.8 Korjaukset
6.8 Korjaukset
Nirkon sädekorjauksen (vaihto) G148
MANUALplus valvoo kolmea kulumiskorjausarvoa pistotyökaluille (DX,
DZ, DS). Valinnalla „O“ määritellään, mitkä kulumiskorjaukset
lasketaan.
Ohjelman käynnistyksen yhteydessä ja T-käskyn jälkeen ovat aktiivisia
DX, DZ (G148 O0). Koodilla G148 valitut korjausarvot ovat voimassa
seuraavaan T-käskyyn tai ohjelman loppuun saakka.
Esimerkki: G148
%148.nc
[G148]
N1 T31 G95 F0.25 G96 S160 M3
N2 G0 X62 Z2
Korjausarvojen DX, DZ ja DS osoitukset pistotyökalun kolmelle terän
särmälle asetetaan „työkalun suuntauksella“ (katso “Pisto- ja
pistosorvaustyökalut” sivulla 421).
N3 G0 Z-29.8
Parametri
N5 G0 X62

N6 G150
O Valinta (oletusarvo: 0)
„ O=0: DX, DZ voimassa – DS ei voimassa
„ O=1: DS, DZ voimassa – DX ei voimassa
„ O=2: DX, DS voimassa – DZ ei voimassa
Pistotyökierrot G861..G868 huomioivat automaattisesti
„oikean“ kulumiskorjauksen.
N4 G1 X50.4
N7 G1 Z-20.2
N8 G1 X50.4
N9 G0 X62
N10 G151 [Pistosilitys]
N11 G148 O0
N12 G0 X62 Z-30
N13 G1 X50
N14 G0 X62
N15 G150
N16 G148 O2
N17 G1 Z-20
N18 G1 X50
N19 G0 X62
ENDE
302
6 DIN-ohjelmointi
6.8 Korjaukset
Lisäkorjaus G149
MANUALplus hallitsee 16 työkalusta riippuvaa lisäkorjausta
tunnuksilla D901...D916. Korjausarvot vaikuttavat lisäävästi työkalujen
voimassa oleviin kulumiskorjauksiin.
Esimerkki: G149
%149.nc
Lisäkorjaukset ovat voimassa siitä lauseesta lähtien, jossa G149
ohjelmoidaan, ja ne pysyvät voimassa
[G149]
„ seuraavaan määrittelyyn „G149 D900“
„ seuraavaan työkalun vaihtoon
„ ohjelman loppuun.
N2 G0 X62 Z2
Parametri
N5 G0 X27 Z0

D Lisäkorjaus (oletusarvo: D900):
„ D900: kytkee pois lisäkojauksen
„ D901..D916: aktivoi lisäkorjauksen
N1 T3 G96 S200 G95 F0.4 M4
N3 G89
N4 G42
N6 G1 X30 Z-1.5
N7 G1 Z-25
N8 G149 D901
N9 G1 X40 B-1
N10 G1 Z-50
N11 G149 D902
N12 G1 X50 B-1
N13 G1 Z-75
N14 G149 D900
N15 G1 X60 B-1
N16 G1 Z-80
N17 G1 X62
N18 G80
ENDE
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
303
6.8 Korjaukset
Oikean työkalun kärjen laskenta G150
Vasemman työkalun kärjen laskenta G151
Pistotyökaluja käytettäessä „työkalun suuntauksella“ asetetaan oikea
tai vasen terän särmä työkalun peruspisteeksi (katso “Pisto- ja
pistosorvaustyökalut” sivulla 421). G150/G151 vaihtaa peruspisteen.
G150:
Oikean työkalun kärjen peruspiste
G151:
Vasemman työkalun kärjen peruspiste
Esimerkki: G150, G151
%148.nc
[G148]
N1 T31 G95 F0.25 G96 S160 M3
N2 G0 X62 Z2
G150/G151 on voimassa siitä lauseesta lähtien, jossa se on ohjelmoitu
ja pysyy voimassa
N3 G0 Z-29.8
„ seuraavaan työkalun vaihtoon
„ ohjelman loppuun.
N5 G0 X62
N4 G1 X50.4
N6 G150
N7 G1 Z-20.2
N8 G1 X50.4
N9 G0 X62
N10 G151 [Pistosilitys]
N11 G148 O0
N12 G0 X62 Z-30
N13 G1 X50
N14 G0 X62
N15 G150
N16 G148 O2
N17 G1 Z-20
N18 G1 X50
N19 G0 X62
ENDE
304
6 DIN-ohjelmointi
6.9 Nollapistesiirto
6.9 Nollapistesiirto
Nollapistesiirto G51
G51 siirtää työkappaleen nollapistettä siirron „Z“+ verran (tai siirron
„X“ verran). Siirto perustuu asetuskäytöllä määriteltyyn
nollapisteeseen (katso “Työkappaleen nollapisteen määrittely”
sivulla 50).
Myös silloin kuin G51 ohjelmoidaan useita kertoja, peruspisteenä
säilyy asetuskäytöllä määritelty työkappaleen nollapiste.
Koodilla G51 määritelty työkappaleen nollapiste on voimassa ohjelman
loppuun tai uuden nollapistesiirron asetukseen saakka.
Parametri


X Siirto (halkaisijamitta)
Z Siirto
Varoitus törmäysvaarasta
Työkierto-ohjelmointi: DIN-makroilla nollapistesiirto
peruutetaan työkierron lopussa. Siksi älä käytä DINmakroja nollapistesiirroilla työkierto-ohjelmoinnissa.
Esimerkki: G51
%51.nc
[G51]
N1 T30 G95 F0.25 G96 S200 M3
N2 G0 X62 Z-15
N3 G862 Q0
N4 G0 X60 Z-19.2327
N5 G3 X58.5176 Z-20.1986 R1 I-1 K0
N6 G1 X48 Z-21.6077 B1
N7 G1 Z-28.3923 B1
N8 G1 X58.5176 Z-29.8014
N9 G3 X60 Z-30.7673 R1 I-0.2588 K-0.9659
N10 G80
N11 G51 Z-28
N12 G0 X62 Z-15
N13 G862 Q0
N14 G0 X60 Z-19.2327
N.. . . .
N.. G80
N.. G51 Z-56
N.. . . .
ENDE
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
305
6.9 Nollapistesiirto
Lisänollapistesiirto G56
G56 siirtää työkappaleen nollapistettä siirron „Z“+ verran (tai siirron
„X“ verran). Siirto perustuu hetkellisen voimassa olevaan
työkappaleen nollapisteeseen.
Jos ohjelmoit G56 useita kertoja, jokainen siirto lisätään kulloinkin
voimassa olevaan työkappaleen nollapisteeseen.
Parametri


X Siirto (halkaisijamitta)
Z Siirto
G51 tai G59 peruuttavat lisänollapistesiirrot.
Varoitus törmäysvaarasta
Työkierto-ohjelmointi: DIN-makroilla nollapistesiirto
peruutetaan työkierron lopussa. Siksi älä käytä DINmakroja nollapistesiirroilla työkierto-ohjelmoinnissa.
Esimerkki: G56
%56.nc
[G56]
N1 T30 G95 F0.25 G96 S200 M3
N2 G0 X62 Z-15
N3 G862 Q0
N4 G0 X60 Z-19.2327
N5 G3 X58.5176 Z-20.1986 R1 I-1 K0
N6 G1 X48 Z-21.6077 B1
N7 G1 Z-28.3923 B1
N8 G1 X58.5176 Z-29.8014
N9 G3 X60 Z-30.7673 R1 I-0.2588 K-0.9659
N10 G80
N11 G56 Z-28
N12 G0 X62 Z-15
N13 G862 Q0
N14 G0 X60 Z-19.2327
N.. . . .
N.. G80
N.. G56 Z-28
N.. . . .
ENDE
306
6 DIN-ohjelmointi
6.9 Nollapistesiirto
Absoluuttinen nollapistesiirto G59
G59 asettaa työkappaleen nollapisteen ohjelmoituun asemaan „X, Z“.
Uusi työkappaleen nollapiste on voimassa ohjelman loppuun saakka.
Parametri


X Nollapistesiirto (halkaisijamitta)
Z Nollapistesiirto
G59 peruuttaa aiemmat nollpistesiirrot (jotka on
ohjelmoitu koodilla G51, G56 tai G59).
Varoitus törmäysvaarasta
Työkierto-ohjelmointi: DIN-makroilla nollapistesiirto
peruutetaan työkierron lopussa. Siksi älä käytä DINmakroja nollapistesiirroilla työkierto-ohjelmoinnissa.
Esimerkki: G59
%59.nc
[G59]
N1 G59 Z256
N2 G14 Q0
N3 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3
N4 G0 X62 Z2
N5 . . .
ENDE
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
307
6.10 Työvarat
6.10 Työvarat
Akselin suuntainen työvara G57
G57 määrittelee erilaiset työvara akseleille X ja Z. G57 ohjelmoidaan
ennen pisto- ja lastunpoistotyökiertoja.
Parametri


X Työvara X (halkaisijamitta)
Z Työvara Z
Seuraavissa työkierroissa huomioidaan työvarat:
„ Lastunpoistotyökierrot: G81, G817, G818, G819, G82, G827, G828,
G829, G83
„ Pistotyökierrot: G86x
„ Pistosorvaustyökierrot: G81x, G82x
Työkierrot G81, G82 ja G83 eivät peruuta työvaroja työkierron
suorituksen jälkeen.
Esimerkki: G57
Jos työvarat ohjelmoidaan koodilla G57 ja myös
työkierrossa, käytetään työkierrossa ohjelmoituja
työvaroja.
%57.nc
[G57]
N1 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3
N2 G0 X120 Z2
N3 G57 X0.2 Z0.5
N4 G819 P5
N5 G0 X80 Z2
N6 G1 Z-15 B-1
N7 G1 X102 B2
N8 G1 Z-22
N9 G1 X90 Zi-12 B1
N10 G1 Zi-6
N11 G1 X100 A80 B-1
N12 G1 Z-47
N13 G1 X120
N14 G80
ENDE
308
6 DIN-ohjelmointi
6.10 Työvarat
Muodon mukainen työvara (tasavälinen) G58
G58 määrittelee mudon mukaisen työvaran. G58 ohjelmoidaan ennen
pisto- tai lastunpoistotyökiertoa.
Parametri

P Työvara
Negatiivinen työvara on sallittu työkierrolla G89.
Seuraavissa työkierroissa huomioidaan työvarat:
„ Lastunpoistotyökierrot: G817, G818, G819, G827, G828, G829, G83
„ Pistotyökierrot: G86x
„ Pistosorvaustyökierrot: G81x, G82x
Työkierto G83 ei poista työvaraa työkierron toteutuksen jälkeen.
Jos työvara on ohjelmoitu koodilla G58 ja myös työkierron
sisällä, käytetään työkierrossa ohjelmoitua työvaraa.
Esimerkki: G58
%58.nc
[G58]
N1 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3
N2 G0 X120 Z2
N3 G58 P2
N4 G819 P5
N5 G0 X80 Z2
N6 G1 Z-15 B-1
N7 G1 X102 B2
N8 G1 Z-22
N9 G1 X90 Zi-12 B1
N10 G1 Zi-6
N11 G1 X100 A80 B-1
N12 G1 Z-47
N13 G1 X120
N14 G80
ENDE
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
309
6.11 Muotoperusteiset sorvaustyökierrot
6.11 Muotoperusteiset
sorvaustyökierrot
Muotokuvaus
Muotoperusteisilla työkierroilla (sorvaus, pisto, pistosorvaus)
työkierron kutsu seuraa muotokuvausta seuraavasti:
„ G0-käsky määrittelee muotojakson aloituspisteen
„ muotojakso kuvataan G1-, G2-, G3-, G12- ja G13-käskyillä
„ G80 päättää muotokuvauksen.
Työkierron loppu G80
G80 muotokuvauksen lastunpoisto-, pisto- ja vapaapistotyökiertojen
jälkeen. Koodin G80 lisäksi muita käskyjä ei saa olla tässä lauseessa.
310
6 DIN-ohjelmointi
6.11 Muotoperusteiset sorvaustyökierrot
Muodon rouhinta pitkittäin G817/G818
Nämä työkierrot lastuavat (rouhii) työkalun aseman ja seuraavissa
lauseissa määritellyn muotokuvauksen avulla rajatun muotoalueen
pitkittäissuunnassa ilman tunkeutumista materiaaliin (katso
“Muotokuvaus” sivulla 310).
Parametrit G817, G818





X Lastunrajoitus (halkaisijamitta): Lastuaminen tapahtuu
„lastunrajoituksella“.
P Maksimiasetus: Lastunjako lasketaan niin, että vältetään
„hiontalastu“ ja laskettu asetus on <= P.
H Poisvetotapa (oletusarvo: 1):
„ 0: poisvetolastu jokaisen lastunpoistoliikkeen jälkeen muotoa
pitkin
„ 1: poisveto 45° ; poisvetolastu viimeisellä lastunpoistokerralla
muotoa pitkin
„ 2: poisveto 45° – ei muodon mukaista poisvetolastua
I Työvara X (halkaisijamitta) – (oletusarvo: 0)
K Työvara Z (oletusarvo: 0)
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
311
6.11 Muotoperusteiset sorvaustyökierrot
Työkierron toteutusohjeet:
„ MANUALplus määrittelee lastuamis- ja asetussuunnan hetkellisen
työkaluaseman perusteella muotojakson aloituspisteen/
lopetuspisteen suhteen.
„ Työkaluasema työkierron toteutuksen jälkeen:
„ G817: Työkierron aloituspiste Z; viimeinen poisvetohalkaisija X
„ G818: Työkierron aloituspiste
„ Laskevia muotoelementtejä ei koneisteta.
„ Työkalun on oltava määritellyn muodon ulkopuolella.
„ Nirkon sädekorjaus: suoritetaan.
„ G57/G58-työvarat lasketaan, jos arvoja „I, K“ ei
ohjelmoida. Työkierron suorituksen jälkeen työvarat
poistetaan.
„ Turvaetäisyys yhden lastun jälkeen: Parametri
„Nykyiset parametrit – Koneistus – Turvaetäisyydet“
Esimerkki: G817, G818
%817.nc
[G817, G818]
N1 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3
N2 G0 X120 Z2
N3 G818 P5 H2 I1 K0.3
N4 G0 X60 Z2
N5 G1 Z-15
N6 G1 X82 B2
N7 G1 X90 Zi-15
N8 G80
N9 G0 X120 Z-28
N10 G817 X90 P4 H0 I1 K0.3
N11 G0 X90 Z-28
N12 G1 Z-45 B-3
N13 G1 X102 B2
N14 G1 X120 A30
N15 G80
ENDE
312
6 DIN-ohjelmointi
6.11 Muotoperusteiset sorvaustyökierrot
Muotorouhinta pitkittäin sisäänpistolla G819
Nämä työkierrot lastuavat (rouhivat) työkalun aseman ja seuraavissa
lauseissa määritellyn muotokuvauksen avulla rajatun muotoalueen
pitkittäissuunnassa ja tunkeutumalla materiaaliin (katso
“Muotokuvaus” sivulla 310).
Parametri






X Lastunrajoitus (halkaisijamitta): Lastuaminen tapahtuu
„lastunrajoituksella“.
P Maksimiasetus: Lastunjako lasketaan niin, että vältetään
„hiontalastu“ ja laskettu asetus on <= P.
E Sisäänpistosyöttöarvo: Työkalu tunkeutuu materiaaliin
sisäpiston syöttöarvolla E.
„ E=0: laskevia muotoja ei koneisteta
„ ei sisäänsyöttöä: Mitä jyrkemmin työkalu tunkeutuu materiaaliin
(sisäänpistolla), sitä suurempi on syöttöarvon pienennys
(maksimi: 50%).
Esimerkki: G819
H Poisvetotapa (oletusarvo: 1):
„ H=0: poisvetolastu jokaisen lastunpoistoliikkeen jälkeen muotoa
pitkin
„ H=1: poisveto 45° ; poisvetolastu viimeisellä lastunpoistokerralla
muotoa pitkin
„ H=2: poisveto 45° – ei muodon mukaista poisvetolastua
%819.nc
I Työvara X (halkaisijamitta) – (oletusarvo: 0)
K Työvara Z (oletusarvo: 0)
N4 G0 X80 Z2
[G819]
N1 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3
N2 G0 X120 Z2
N3 G819 P5 I1 K0.3
N5 G1 Z-15 B-1
Työkierron toteutusohjeet:
N6 G1 X102 B2
„ MANUALplus määrittelee lastuamis- ja asetussuunnan hetkellisen
työkaluaseman perusteella muotojakson aloituspisteen/
lopetuspisteen suhteen.
„ Työkaluasema työkierron toteutuksen jälkeen: Työkierron
aloituspiste
N7 G1 Z-22
„ Työkalun on oltava määritellyn muodon ulkopuolella.
„ Nirkon sädekorjaus: suoritetaan.
„ G57/G58-työvarat lasketaan, jos arvoja „I, K“ ei
ohjelmoida. Työkierron suorituksen jälkeen työvarat
poistetaan.
„ Turvaetäisyys yhden lastun jälkeen: Parametri
„Nykyiset parametrit – Koneistus – Turvaetäisyydet“
N8 G1 X90 Zi-12 B1
N9 G1 Zi-6
N10 G1 X100 A80 B-1
N11 G1 Z-47
N12 G1 X120
N13 G80
ENDE
Varoitus törmäysvaarasta
Jos työkalun asetus- ja kärkikulmaa ei ole määritelty, se
tunkeutuu materiaaliin sisäänpistokulmalla. – jos ne on
määritelty, työkalu tunkeutuu materiaaliin suurimmalla
mahdollisella sisäänpistokulmalla. Loppumateriaali jää
paikalleen.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
313
6.11 Muotoperusteiset sorvaustyökierrot
Muodon rouhinta poikittain G827/G828
Nämä työkierrot lastuavat (rouhivat) työkalun aseman ja seuraavissa
lauseissa määritellyn muotokuvauksen avulla rajatun muotoalueen
poikittaissuunnassa ilman tunkeutumista materiaaliin (katso
“Muotokuvaus” sivulla 310).
Parametri





Z Lastunrajoitus: Lastuaminen tapahtuu „lastunrajoituksella“.
P Maksimiasetus: Lastunjako lasketaan niin, että vältetään
„hiontalastu“ ja laskettu asetus on <= P.
H Poisvetotapa (oletusarvo: 1):
„ H=0: poisvetolastu jokaisen lastunpoistoliikkeen jälkeen muotoa
pitkin
„ H=1: poisveto 45° ; poisvetolastu viimeisellä lastunpoistokerralla
muotoa pitkin
„ H=2: poisveto 45° – ei muodon mukaista poisvetolastua
I Työvara X (halkaisijamitta) – (oletusarvo: 0)
K Työvara Z (oletusarvo: 0)
314
6 DIN-ohjelmointi
„ MANUALplus määrittelee lastuamis- ja asetussuunnan hetkellisen
työkaluaseman perusteella muotojakson aloituspisteen/
lopetuspisteen suhteen.
Työkaluasema työkierron toteutuksen jälkeen:
„ G827: Työkierron aloituspiste X; viimeinen nosto Z-suunnassa
„ G828: Työkierron aloituspiste
„ Laskevia muotoelementtejä ei koneisteta.
„ Työkalun on oltava määritellyn muodon ulkopuolella.
„ Nirkon sädekorjaus: suoritetaan.
„ G57/G58-työvarat lasketaan, jos arvoja „I, K“ ei
ohjelmoida. Työkierron suorituksen jälkeen työvarat
poistetaan.
„ Turvaetäisyys yhden lastun jälkeen: Parametri
„Nykyiset parametrit – Koneistus – Turvaetäisyydet“
Esimerkki: G827, 828
6.11 Muotoperusteiset sorvaustyökierrot
Työkierron toteutusohjeet:
%827.nc
[G827, G828]
N1 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3
N2 G0 X120 Z2
N3 G827 Z-15 P5 H0 I1 K0.3
N4 G0 X120 Z-15
N5 G1 X62 B3
N6 G1 Z-8 B2
N7 G1 X40 B-2
N8 G1 Z0 B-2
N9 G1 X30
N10 G80
N11 G0 X120 Z-15
N12 G828 Z-38 P4 H1 I1 K0.3
N13 G0 X120 Z-38
N14 G1 X103 B-3
N15 G1 Z-25
N16 G1 Z-15 A195 B2
N17 G1 X80
N18 G80
ENDE
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
315
6.11 Muotoperusteiset sorvaustyökierrot
Muodon rouhinta poikittain sisäänpistosyötöllä
G829
Nämä työkierrot lastuavat (rouhivat) työkalun aseman ja seuraavissa
lauseissa määritellyn muotokuvauksen avulla rajatun muotoalueen
poikittaissuunnassa ja tunkeutumalla materiaaliin (katso
“Muotokuvaus” sivulla 310).
Parametri






Z Lastunrajoitus: Lastuaminen tapahtuu „lastunrajoituksella“.
P Maksimiasetus: Lastunjako lasketaan niin, että vältetään
„hiontalastu“ ja laskettu asetus on <= P.
E Sisäänpistosyöttöarvo: Työkalu tunkeutuu materiaaliin
sisäpiston syöttöarvolla E.
„ E=0: laskevia muotoja ei koneisteta
„ ei sisäänsyöttöä: Mitä jyrkemmin työkalu tunkeutuu materiaaliin
(sisäänpistolla), sitä suurempi on syöttöarvon pienennys
(maksimi: 50%).
H Poisvetotapa (oletusarvo: 1):
„ H=0: poisvetolastu jokaisen lastunpoistoliikkeen jälkeen muotoa
pitkin
„ H=1: poisveto 45° ; poisvetolastu viimeisellä lastunpoistokerralla
muotoa pitkin
„ H=2: poisveto 45° – ei muodon mukaista poisvetolastua
I Työvara X (halkaisijamitta) – (oletusarvo: 0)
K Työvara Z (oletusarvo: 0)
Työkierron toteutusohjeet:
„ MANUALplus määrittelee lastuamis- ja asetussuunnan hetkellisen
työkaluaseman perusteella muotojakson aloituspisteen/
lopetuspisteen suhteen.
„ Työkaluasema työkierron toteutuksen jälkeen: Työkierron
aloituspiste
Esimerkki: G829
%829.nc
[G829]
N1 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3
N2 G0 X125 Z0
N3 G829 P5 H1 I1 K0.3
N4 G0 X120 Z-12
N5 G1 Z-3 A195 B3
N6 G1 X90 B2
N7 G1 Z-9 A-65 B-2
N8 G1 X50
N9 G1 Z-11 A-60
N10 G1 X32 B1
„ Työkalun on oltava määritellyn muodon ulkopuolella.
„ Nirkon sädekorjaus: suoritetaan.
„ G57/G58-työvarat lasketaan, jos arvoja „I, K“ ei
ohjelmoida. Työkierron suorituksen jälkeen työvarat
poistetaan.
„ Turvaetäisyys yhden lastun jälkeen: Parametri
„Nykyiset parametrit – Koneistus – Turvaetäisyydet“
N11 G1 X24 Z0
N12 G80
ENDE
Varoitus törmäysvaarasta
Jos työkalun asetus- ja kärkikulmaa ei ole määritelty, se
tunkeutuu materiaaliin sisäänpistokulmalla. – jos ne on
määritelty, työkalu tunkeutuu materiaaliin suurimmalla
mahdollisella sisäänpistokulmalla. Loppumateriaali jää
paikalleen.
316
6 DIN-ohjelmointi
6.11 Muotoperusteiset sorvaustyökierrot
Muodon mukainen rouhinta G836
G836 lastuaa työkappaleen osuudet muodon mukaisesti. Muodon
alkupiste määritellään joko työkierrossa osoitteilla „X, Z“ tai G0lauseessa työkierron kutsun määrittelyn jälkeen. Koodin G836 jälkeen
seuraavat lauseet kuvaavat muotojakson. G80 päättää
muotokuvauksen.
Parametri







X Alkupiste (halkaisijamitta)
Z Alkupiste
P Maksimiasetus: P asetussyvyys – asetussyvyys määräytyy arvon
„J“ mukaan Lastunjako lasketaan niin, että vältetään „hiontalastu“
„ J=0: P on maksimisyvyys. Työkierto pienentää lastamissyvyyttä,
jos ohjelmoitu asetusliike ei ole mahdollinen johtuen pituus- tai
poikittaissuuntaisesta terän geometriasta.
„ J>0: P on asetussyvyys. Tätä asetusta käytetään pituus- ja
poikittaissuunnassa.
Esimerkki: G836
I Työvara X (halkaisijamitta) – (oletusarvo: 0)
K Työvara Z (oletusarvo: 0)
J Aihion työvara – työkierto lastuaa
„ J=0: työkaluasemasta lähtien
„ J>0: aihiotyövaran määräämän alueen
%836.nc
Q Poikittaisrouhinta (oletusarvo: 0): Pitkitttäis- tai
poikittaisrouhinta
„ Q=0: Pitkittäiskoneistus
„ Q=1: Poikittaiskoneistus
N4 G0 X80 Z0
[G836]
N1 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3
N2 G0 X120 Z2
N3 G836 P4 I1 K0.3
N5 G1 Z-15 B-1
N6 G1 X102 B2
Työkierron toteutusohjeet:
N7 G1 Z-22
„ MANUALplus määrittelee lastuamis- ja asetussuunnan hetkellisen
työkaluaseman perusteella muotojakson aloituspisteen/
lopetuspisteen suhteen.
„ Työkaluasema työkierron toteutuksen jälkeen: Työkierron
aloituspiste
N8 G1 X90 Zi-12 B1
„ Työkalun on oltava työkierron alussa määritellyn
muotoalueen ulkopuolella.
„ Nirkon sädekorjaus: suoritetaan.
„ G57/G58-työvarat lasketaan, jos arvoja „I, K“ ei
ohjelmoida. Työkierron suorituksen jälkeen työvarat
poistetaan.
„ Turvaetäisyys yhden lastun jälkeen: Parametri
„Nykyiset parametrit – Koneistus – Turvaetäisyydet“
„ Aihiotyövara J>0: Käytä „asetussyvyytenä P“
pienempää asetusta, jos terän geometriasta riippuen
pituus- ja poikittaissuuntainen maksimiasetus ovat
erilaisia.
„ Työkiertoparametri Aihiotyövara J on käytettävissä
NC-ohjelmistoversiosta 507 807-16 tai 526 488-08
alkaen. Aiemmissa ohjelmistoversioissa työkierto
aloittaa lastuamisen työkaluasemasta alkaen.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
N9 G1 Zi-6
N10 G1 X100 A80 B-1
N11 G1 Z-47
N12 G1 X110
N13 G0 Z2
N14 G80
ENDE
317
6.11 Muotoperusteiset sorvaustyökierrot
Muodon silitys G89
G89 silittää seuraavissa lauseissa kuvatun muotojakson (katso
“Muotokuvaus” sivulla 310).
SRK aktivoidaan G41-/G42-käskyllä (ilman parametria) G89-jälkeisessä
NC-lauseessa ja samalla määritellään työkalun sijainti (peruste:
muodon suunta):
„ G41: työkalu muodon oikealla puolella
„ G42: työkalu muodon vasemmalla puolella
MANUALplus kytkee nirkon sädekorjauksen pois työkierron loppussa.
Jos et ohjelmoi lainkaan G41/G42-koodia, nirkon sädekorjausta ei
aktivoida.
Parametri




B Viiste/pyöristys muotojakson alussa
„ B>0: Pyöristyssäde
„ B<0: viisteen leveys
I Työvara: tasaetäisyyksinen työvara – negatiivinen työvara sallitaan
K Poisveto lopussa – määrittelee työkalun aseman työkierron
suorituksen jälkeen:
„ ei sisäänsyöttöä: takaisin työkierron alkupisteeseen
„ K=0: Työkalu jää työkierron loppupisteeseen.
„ K>0: Työkalu vedetään pois K:n verran
J Elementin sijainti: Jos muotojakso alkaa viisteellä/
pyöristyksellä, J määrittelee „kuvitteellisen peruselementin“
sijaintipaikan. 1)
Peruselementti:
„ J=1: Poikittaiselementti +X-suunnassa
„ J=–1: Poikittaiselementti –X-suunnassa
„ J=2: Pituuselementti +Z-suunnassa
„ J=–2: Pituuselementti –Z-suunnassa
Työvarat: G58-työvara lasketaan, jos I ei ole annettu
työkierrossa. Työkierron toteutuksen jälkeen työvara
poistetaan.
318
Esimerkki: G89
%89.nc
[G89]
N1 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3
N2 G0 X70 Z2
N3 G89 B-2 I2 K1 J1
N4 G42
N5 G0 X40 Z0
N6 G1 Z-20 B3
N7 G1 X60 B-2
N8 G1 Z-32
N9 G25 H5 W30
N10 G1 X70
N11 G80
ENDE
6 DIN-ohjelmointi
6.12 Yksinkertaiset sorvaustyökierrot
6.12 Yksinkertaiset
sorvaustyökierrot
Rouhinta pitkittäin G81
G81 lastuaa hetkellisen työkalun aseman ja arvojen „X/Z“ avulla
kuvatun muotoalueen pitkittäissuunnassa.
Parametri






X Aloituspiste muotojaksolle (halkaisijamitta)
Z Loppupiste muotojaksolle
I Maksimiasetus suunnassa X: Lastunjako lasketaan niin, että
vältetään „hiontalastu“ ja laskettu asetus <= I.
„ I>0: muodon tasoituksella
„ I<0: ilman muodon tasoitusta
K Siirto: Asetus suunnassa Z (oletusarvo: 0)
Q G-toiminto asetukselle: G-toiminto, jonka mukaan asetus
suoritetaan
„ Q=0: Asetus arvolla G0
„ Q=1: Asetus arvolla G1
V Irtiajotapa (oletusarvo: 0)
„ V=0: takaisin työkierron alkupisteeseen suunassa Z ja viimeiseen
poisvetohalkaisijaan suunnassa X
„ V=1: takaisin työkierron alkupisteeseen
Esimerkki: G81
%81.nc
[G81]
N1 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3
N2 G0 X120 Z2
Työkierron toteutusohjeet:
N3 G81 X100 Z-70 I4 K4 V0
„ Kaltevuuskulma määritellään arvoilla „I ja K“.
„ MANUALplus määrittelee lastuamis- ja asetussuunnan hetkellisen
työkaluaseman perusteella muotojakson aloituspisteen/
lopetuspisteen suhteen.
N4 G0 X100 Z2
N5 G81 X80 Z-60 I-4 K2 V1
N6 G0 X80 Z2
N7 G81 X50 Z-45 I4 Q1
„ Nirkon sädekorjaus: ei suoriteta.
„ Työvarat: G57-työvarat lasketaan. Työkierron
toteutuksen jälkeen ne jäävät voimaan.
„ Työvarat sisämuodoilla: Ohjelmoi negatiiviset G57työvarat (mahdollinen vain „vapaamäärittelyllä“)
„ Turvaetäisyys yhden lastun jälkeen: 1 mm.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
ENDE
319
6.12 Yksinkertaiset sorvaustyökierrot
Rouhinta poikittain G82
G82 lastuaa hetkellisen työkaluaseman ja arvojen „Z/X“ avulla kuvatun
muotoalueen poikittaissuunnassa.
Parametri






X Loppupiste muotojaksolle (halkaisijamitta)
Z Aloituspiste muotojaksolle
I Siirto: Asetus suunnassa Z (oletusarvo: 0)
K Maksimiasetus suunnassa X: Lastunjako lasketaan niin, että
vältetään „hiontalastu“ ja laskettu asetus <= K.
„ K>0: muodon tasoituksella
„ K<0: ilman muodon tasoitusta
Q G-toiminto asetukselle: G-toiminto, jonka mukaan asetus
suoritetaan
„ Q=0: Asetus arvolla G0 (pikaliike)
„ Q=1: Asetus arvolla G1 (pikaliike)
V Irtiajotapa (oletusarvo: 0)
„ V=0: takaisin työkierron alkupisteeseen suunassa Z ja viimeiseen
poisvetohalkaisijaan suunnassa X
„ V=1: takaisin työkierron alkupisteeseen
Esimerkki: G82
%82.nc
[G82]
N1 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3
N2 G0 X120 Z2
Työkierron toteutusohjeet:
N3 G82 X20 Z-15 I4 K4 V0
„ Kaltevuuskulma määritellään arvoilla „I ja K“.
„ MANUALplus määrittelee lastuamis- ja asetussuunnan hetkellisen
työkaluaseman perusteella muotojakson aloituspisteen/
lopetuspisteen suhteen.
N4 G0 X120 Z-15
N5 G82 X50 Z-26 I2 K-4 V1
N6 G0 X120 Z-26
N7 G82 X80 Z-45 K4 Q1
„ Nirkon sädekorjaus: ei suoriteta.
„ Työvarat: G57-työvarat lasketaan. Työkierron
toteutuksen jälkeen ne jäävät voimaan.
„ Turvaetäisyys yhden lastun jälkeen: 1 mm.
320
ENDE
6 DIN-ohjelmointi
6.12 Yksinkertaiset sorvaustyökierrot
Yksinkertainen muototoistotyökierto G83
G83 suorittaa moneen kertaan seuraavissa lauseissa ohjelmoidun
„koneistustyökierron“. Koneistustyökierrossa sallitaan yksinkertaisia
liikkeitä tai työkiertoja (ilman muotokuvausta). G80 päättää
koneistustyökierron.
„X, Z“ määrittelevät muodon alkupisteen. G83 aloittaa työkierron
koneistuksen työkaluasemasta. Ennen jokaista lastua työkierto tekee
asetussyötön määritellyllä määrällä „I, K“. Sen jälkeen työkierto
toteuttaa seuraavissa lauseissa määritellyn koneistuksen, ja
„työvaraksi“ otetaan työkaluaseman ja muodon aloituspisteen välinen
etäisyys. G83 toistaa tämän toimenpiteen niin usein, kunnes
„alkupiste“ saavutetaan.
Työkiertoa G83 käytetään:
„ muodon suuntaisten työkappaleen osuuksien lastuamiseen
(esimuotoillun aihion rouhintaan).
„ koneistusvaiheiden toistamiseen (esim. uran pistossa).
Esimerkki: G83
Parametri
%83.nc

[G83]



X
Z
I
K
Alkupiste (halkaisijamitta)
Alkupiste
Maksimiasetus X-suuntaan (syötä sisään I ilman etumerkkiä)
Maksimiasetus Z-suuntaan (syötä sisään K ilman etumerkkiä)
N1 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3
N2 G0 X120 Z2
N3 G83 X80 Z0 I4 K0.3
Työkierron toteutusohjeet:
N4 G0 X80 Z0
„ Jos X- ja Z-suunnassa tarvitaan erisuuruiset lukumäärät asetuksia,
koneistetaan ensin molemmat suunnat ohjelmoiduilla arvoilla. Kun
yhdessä suunnassa saavutetaan tavoitearvo, tämän suuntaisia
asetuksia ei enää tehdä.
„ MANUALplus määrittelee lastuamis- ja asetussuunnan hetkellisen
työkaluaseman perusteella muotojakson aloituspisteen suhteen.
„ Työkaluasema työkierron toteutuksen jälkeen: Muodon alkupiste
N5 G1 Z-15 B-1
„ Työkiertoa G83 ei saa ketjuttaa, ei myöskään
aliohjelmasta tehtävällä kutsulla.
„ Työkalun on oltava työkierron alussa määritellyn
muotoalueen ulkopuolella.
„ Nirkon sädekorjaus: ei suorita – voit ohjelmoida SRK:n
erikseen.
„ Työvarat: G57-työvarat lasketaan. G58-työvara
lasketaan, jos SRK on aktiivinen. Työvarat pysyvät
työkierron suorituksen jälkeen aktiivisina.
N6 G1 X102 B2
N7 G1 Z-22
N8 G1 X90 Zi-12 B1
N9 G1 Zi-6
N10 G1 X100 A80 B-1
N11 G1 Z-47
N12 G1 X110
N13 G0 Z2
N14 G80
ENDE
Huomaa törmäysvaara!
Yhden lastun jälkeen työkalu palaa diagonaalisesti takaisin
seuraavaan lastuun asettumista varten. Jos on olemassa
törmäysvaara, täytyy ohjelmoida ylimääräinen pikaliike
törmäyksen välttämiseksi.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
321
6.12 Yksinkertaiset sorvaustyökierrot
Segmentti pyöristyksellä G87
G87 toteuttaa liityntäkaaren suorakulmaisissa akselinsuuntaisissa
sisä- ja ulkonurkissa. Edeltävä pitkittäis- tai poikittaiselementti
koneistetaan, jos työkalu on ennen työkierron toteutusta
nurkkapisteen X- tai Z-koordinaatissa. Pyöristykset koneistetaan
yhdellä lastulla.
MANUALplus määrittää pyöristyksen kiertosuunnan „työkalun
suuntauksen“ perusteella (katso “Sorvaustyökalut” sivulla 419).
Työkaluasema työkierron toteutuksen jälkeen: Pyöristyksen
loppupiste
Parametri




X
Z
B
E
Nurkkapiste (halkaisijamitta)
Nurkkapiste
Säde
Pienennetty syöttöarvo: oletusarvo: voimassa oleva syöttöarvo
Esimerkki: G87
%87.nc
„ Nirkon sädekorjaus: suoritetaan.
„ Työvarat: ei lasketa.
[G87]
N1 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3
N2 G0 X70 Z2
N3 G1 Z0
N4 G87 X84 Z0 B2
N6 . . .
ENDE
322
6 DIN-ohjelmointi
6.12 Yksinkertaiset sorvaustyökierrot
Segmentti viisteellä G88
G88 toteuttaa viisteen suorakulmaisissa akselinsuuntaisissa
ulkonurkissa. Edeltävä pitkittäis- tai poikittaiselementti koneistetaan,
jos työkalu on ennen työkierron toteutusta nurkkapisteen X- tai Zkoordinaatissa. Viisteet koneistetaan yhdellä lastulla.
MANUALplus määrittää viisteen suunnan „työkalun suuntauksen“
perusteella (katso “Sorvaustyökalut” sivulla 419).
Työkaluasema työkierron toteutuksen jälkeen: Viisteen loppupiste
Parametri




X
Z
B
E
Nurkkapiste (halkaisijamitta)
Nurkkapiste
Viisteen leveys
Pienennetty syöttöarvo: oletusarvo: voimassa oleva syöttöarvo
„ Nirkon sädekorjaus: suoritetaan.
„ Työvarat: ei lasketa.
Esimerkki: G88
%88.nc
[G88]
N1 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3
N2 G0 X70 Z2
N3 G1 Z0
N4 G88 X84 Z0 B2
N5 . . .
ENDE
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
323
6.13 Pistotyökierrot
6.13 Pistotyökierrot
Muotopiste aksiaalisesti G861/säteittäin G862
Nämä työkierrot pistävät aksiaalisesti/säteittäin työkalun aseman ja
seuraavissa lauseissa määritellyn muotokuvauksen avulla rajatun
muotoalueen (katso “Muotokuvaus” sivulla 310).
Parametri

P Pistoleveys
„ P ei määritelty: Asetukset <= 0,8 * Terän leveys
„ P määritelty: Asetukset <= P

I Työvara X (oletusarvo: 0)
K Työvara Z (oletusarvo: 0)
Q Rouhinta/Silitys
„ Q=0: vain rouhinta
„ Q=1: Ensin tehdään esipisto huomioimalla työvarat ja sen jälkeen
silitys syöttöarvolla E.



E Silityssyöttöarvo (oletusarvo: voimassa oleva syöttöarvo)
324
6 DIN-ohjelmointi
„ MANUALplus määrittelee lastuamissuunnan hetkellisen
työkaluaseman perusteella muotojakson aloituspisteen/
lopetuspisteen suhteen.
„ Työkaluasema työkierron toteutuksen jälkeen: Työkierron
aloituspiste
„ Nirkon sädekorjaus: suoritetaan.
„ G57/G58-työvarat lasketaan, jos arvoja „I, K“ ei
ohjelmoida. Työkierron suorituksen jälkeen työvarat
poistetaan.
Esimerkki: G861
6.13 Pistotyökierrot
Työkierron toteutusohjeet:
%861.nc
[G861]
N1 T38 G95 F0.15 G96 S200 M3
N2 G0 X110 Z2
N3 G861 I1 K0.2 Q1
N4 G0 X100 Z2
N5 G1 Z-6 B3
N6 G1 X88 B2
N7 G1 Z-13 A-20 B2
N8 G1 X60 B3
N9 G1 Z0 B-1
N10 G1 X55
N11 G80
ENDE
Esimerkki: G862
%862.nc
[G862]
N1 T30 G95 F0.15 G96 S200 M3
N2 G0 X87 Z-35
N3 G862 I0.5 Q1 E0.11
N4 G0 X85 Z-29.5
N5 G1 X84 Z-30
N6 G1 X75 A-75 B2
N7 G1 Z-42 B-1
N8 G1 X70
N9 G1 Z-58.5 B3
N10 G1 X85 Z-63 B-2
N11 G1 Z-66
N12 G80
ENDE
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
325
6.13 Pistotyökierrot
Muotopistosilitys aksiaalisesti G863/säteittäin
G864
Työkierrot silittävät seuraavissa lauseissa kuvattavan muotojakson
(katso “Muotokuvaus” sivulla 310).
Parametri

E Silityssyöttöarvo
326
6 DIN-ohjelmointi
„ Työkaluasema työkierron toteutuksen jälkeen: Työkierron
aloituspiste
Nirkon sädekorjaus: suoritetaan.
Esimerkki: G863
6.13 Pistotyökierrot
Työkierron toteutusohjeet:
%863.nc
[G863]
N1 T38 G95 F0.15 G96 S200 M3
N2 G0 X110 Z2
N3 G863 E0.08
N4 G0 X100 Z2
N5 G1 Z-6 B3
N6 G1 X88 B2
N7 G1 Z-13 A-20 B2
N8 G1 X60 B3
N9 G1 Z0 B-1
N10 G1 X55
N11 G80
ENDE
Esimerkki: G864
%864.nc
[G864]
N1 T30 G95 F0.15 G96 S200 M3
N2 G0 X87 Z-35
N3 G864 E0.11
N4 G0 X85 Z-29.5
N5 G1 X84 Z-30
N6 G1 X75 A-75 B2
N7 G1 Z-42 B-1
N8 G1 X70
N9 G1 Z-58.5 B3
N10 G1 X85 Z-63 B-2
N11 G1 Z-66
N12 G80
ENDE
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
327
6.13 Pistotyökierrot
Yksinkertainen pistotyökierto aksiaalisesti
G865/säteittäin G866
Nämä työkierrot pistosorvaavat aksiaalisesti/säteittäin työkaluaseman
ja pisteen „X, Z“ avulla kuvatun suorakulmion.
Parametri







X Pohjanurkkapiste X (halkaisijamitta)
Z Pohjanurkkapiste Z
P Pistoleveys
„ P ei määritelty: Asetukset <= 0,8 * Terän leveys
„ P määritelty: Asetukset <= P
I Työvara X (oletusarvo: 0)
K Työvara Z (oletusarvo: 0)
Q Rouhinta/Silitys
„ Q=0: vain rouhinta
„ Q=1: Ensin tehdään esipisto huomioimalla työvarat ja sen jälkeen
silitys syöttöarvolla E.
E Silityssyöttöarvo tai odotusaika
„ Määrittelyllä Q=0: odotusaika (vapaalastuamisaika) – oletusarvo:
kahden pyörähdyksen kestoaika
„ Määrittelyllä Q=1: silityssyöttöarvo – oletusarvo: voimassa oleva
syöttöarvo
Työkierron toteutusohjeet:
„ MANUALplus määrittelee lastuamissuunnan hetkellisen
työkaluaseman perusteella muotojakson aloituspisteen/
lopetuspisteen suhteen.
„ Työkaluasema työkierron toteutuksen jälkeen: Työkierron
aloituspiste
„ Nirkon sädekorjaus: suoritetaan.
„ G57/G58-työvarat lasketaan, jos arvoja „I, K“ ei
ohjelmoida. Työkierron suorituksen jälkeen työvarat
poistetaan.
Esimerkki: G865
%865.nc
[G865]
N1 T38 G95 F0.15 G96 S200 M3
N2 G0 X120 Z1
N3 G865 X102 Z-4 I0.5 K0.2 Q1 E0.11
ENDE
Esimerkki: G866
%866.nc
[G866]
N1 T30 G95 F0.15 G96 S200 M3
N2 G0 X62 Z-18
N3 G866 X54 Z-30 I0.2 K1 Q1 E0.12
ENDE
328
6 DIN-ohjelmointi
6.13 Pistotyökierrot
Pistosilitys aksiaalisesti G867/säteittäin G868
Nämä työkierrot silittävät aksiaalisesti/säteittäin työkaluaseman ja
pisteen „X, Z“ avulla kuvatun muotojakson.
Työkaluasema työkierron toteutuksen jälkeen: Työkierron aloituspiste
Parametri



X Pohjanurkkapiste X (halkaisijamitta)
Z Pohjanurkkapiste Z
E Silityssyöttöarvo (oletusarvo: voimassa oleva syöttöarvo)
Työkierron toteutusohjeet:
„ Työkaluasema työkierron toteutuksen jälkeen: Työkierron
aloituspiste
Nirkon sädekorjaus: suoritetaan.
Esimerkki: G867
%867.nc
[G867]
N1 T38 G95 F0.15 G96 S200 M3
N2 G0 X120 Z1
N3 G867 X102 Z-4 E0.11
ENDE
Esimerkki: G868
%868.nc
[G868]
N1 T30 G95 F0.15 G96 S200 M3
N2 G0 X62 Z-18
N3 G868 X54 Z-30 E0.12
ENDE
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
329
6.13 Pistotyökierrot
Yksinkertainen pistotyökierto G86
G86 toteuttaa yksinkertaiset säteittäiset ja aksiaaliset sekä sisä- ja
ulkopuoliset uran pistot viisteillä. Pistotapa (säteittäinen/aksiaalinen;
sisä-/ulkopuolinen) määräytyy „työkalun suuntauksen (katso
“Sorvaustyökalut” sivulla 419).
Parametri





X Pohjanurkkapiste X (halkaisijamitta)
Z Pohjanurkkapiste Z
I Työvara
„ säteittäinen uran pisto: työvara esipistolla
„ aksiaalinen uran pisto: pistoleveys – ei sisäänsyöttöä: toteutetaan
yksi pistoliike (pstoleveys = terän leveys)
K Leveys
„ säteittäinen uran pisto: pistoleveys – ei sisäänsyöttöä: toteutetaan
yksi pistoliike (pstoleveys = terän leveys)
„ aksiaalinen uran pisto: työvara esipistolla
E Odotusaika valmispistossa (oletusarvo: aikajakso yhden
kierroksen ajan)
Esimerkki: G86
%86.nc
[G86]
N1 T30 G95 F0.15 G96 S200 M3
Työkierron toteutusohjeet:
N2 G0 X62 Z2
„ Jos työvara on ohjelmoitu, tehdään ensin esipisto ja sen jälkeen
valmispisto (silitys).
„ Jos et halua viisteitä, työkalu on paikoitettava riittävän lähelle
pistokohdan eteen. Laskenta säteittäisellä pistolla:
XS = XK + 2 * (1,3 – b)
XS: Alkuasema (halkaisijamitta)
XK: Muodon halkaisija
b: Viisteen leveys
Aksiaalisen pistoliikkeen laskenta tapahtuu vastaavalla tavalla.
„ Työkierron toteutuksen jälkeen työkalu sijaitsee:
„ säteittäisellä uran pistolla
„ X: alkuasemassa
„ Z: edellisessä pistoasemassa
N3 G86 X54 Z-30 I0.2 K7 E2 [säteittäin]
N4 G14 Q0
N5 T38 G95 F0.15 G96 S200 M3
N6 G0 X120 Z1
N7 G86 X102 Z-4 I7 K0.2 E1 [aksiaalisesti]
ENDE
„ aksiaalisella uran pistolla
„ X: edellisessä pistoasemassa
„ Z: alkuasemassa
„ Nirkon sädekorjaus: ei suoriteta.
„ Työvarat: ei lasketa.
330
6 DIN-ohjelmointi
6.14 Pistosorvaustyökierrot
6.14 Pistosorvaustyökierrot
Työtavat pistosorvaustyökierroilla
Pistosorvaustyökierrot lastuavat määritellyn muotoalueen vuorotellen
toteutuvilla pisto- ja rouhintaliikkeillä. Näin tuloksena on lastuaminen
mahdollisimman vähillä työkalun nosto- ja asetusliikkeillä.
Koneistettavassa muodossa voi olla useampia laaksokohtia.
Lastuttava pinta jaetaan mahdollisesti useampiin alueisiin.
Seuraavat parametrit vaikuttavat pistosorvauksen toteutustapaan:
„ Pistosyöttöarvo O: Syöttöarvo pistoliikettä varten – jos et
määrittele syöttöarvoa „O“, sorvaus- ja pistokoneistuksessa pätee
„voimassa oleva syöttöarvo“
„ Sorvaus yksi-/kaksisuuntaisesti U: Voit toteuttaa sorvauksen joko
yhteen suuntaan tai kahteen suuntaan. Säteittäisillä
pistosorvaustyökierroilla tapahtuu yksisuuntainen koneistus
pääkaran suuntaan – aksiaalisillapistosorvaustyökierroilla
koneistussuunta vastaa muotomäärittelyn suuntaa.
„ Siirtoleveys B: Toisesta asetussyötöstä lähtien lastuttavaa osuutta
lyhennetään jokaisessa vaihdossa sorvauksesta ja pistoliikkeeseen
siirtoleveyden „B“ verran. Jokaisessa sen jälkeisessä vaihdossa
pistoliikkeeseen tämä kylki lyhenee määrän „B“ – lisää edellisestä
siirrosta. „Siirron“ summa on rajoitettu arvoon 80 % todellisesta
terän leveydestä (todellinen terän leveys = terän leveys 2*terän
säde). Kyseisessä tapauksessa MANUALplus pienentää ohjelmoitua
siirtoleveyttä. Jäänyt loppumateriaali lastutaan esipiston lopussa
pistoliikkeen avulla.
„ Sorvaussyvyyskorjaus R (vain koodeilla G815/G825): Materiaalista
riippuva, syöttönopeus, jne. „kippaa“ terää sorvauskoneistuksissa.
Näin syntyvä asetusvirhe korjataan silityksen yhteydessä
sorvaussyvyyskorjauksen „R“ avulla. Sorvaussyvyyskorjaus
määritetään yleensä kokemuksen pohjalta.
„ Rouhinta/Silitys Q: Määrittele, rouhitaanko vai silitetäänkö
muotojakso. Ohjelmoimalla „Q“ voit toteuttaa
rouhintakoneistuksen ensimmäisessä työkierrossa, vaihtaa karaan
toisen työkalun ja silittää muotojakson seuraavassa työkierrossa.
Nämä työkierrot edellyttävät pistosorvaustyökalun.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
331
6.14 Pistosorvaustyökierrot
Yksinkertainen pistosorvaustyökierto pitkittäin
G811/poikittain G821
Nämä työkierrot lastuavat työkaluaseman ja pisteen „X, Z“ avulla
kuvatun suorakulmion.
Parametri






X Pohjanurkkapiste X (halkaisijamitta)
Z Pohjanurkkapiste Z
P Maksimiasetus: Lastunjako lasketaan niin, että vältetään
„hiontalastu“ ja laskettu asetus on <= P.
I Työvara X (oletusarvo: 0)
K Työvara Z (oletusarvo: 0)
O Rouhinta/Silitys (oletusarvo: 0)
„ Q=0: Ensin tehdään esikoneistus huomioimalla työvarat ja sen
jälkeen silitys syöttöarvolla E.
„ Q=1: vain rouhinta
„ Q=2: vain silitys – „I, K“ määrittelevät lastuttavan materiaalin

U Sorvaus yksisuuntaisesti (oletusarvo: 0):
„ U=0: kaksisuuntainen
„ U=1: yksisuuntainen
– G811: pääkaran suuntaan
– G821: „pohjanurkkapisteen X suuntaan“

B Siirtoleveys (oletusarvo: 0)
O Pistosyöttöarvo (oletusarvo: voimassa oleva syöttöarvo)
E Silityssyöttöarvo (oletusarvo: voimassa oleva syöttöarvo)


Työkierron toteutusohjeet:
„ Työkaluasema työkierron toteutuksen jälkeen: Työkierron
aloituspiste
„ Työvarat I, K on ehdottomasti määriteltävä
silityspistosorvauksessa (Q=2), koska se määrää
materiaalin, joka lastutaan silityksessä.
„ Nirkon sädekorjaus: suoritetaan.
„ G57/G58-työvarat lasketaan, jos arvoja „I, K“ ei
ohjelmoida. Työkierron suorituksen jälkeen työvarat
poistetaan.
Esimerkki: G811
%811.nc
[G811]
N1 T38 G95 F0.4 G96 S140 M3
N2 G0 X122 Z-30
N3 G811 X80 Z-60 P2 Q1 B0.1 O0.2
ENDE
Esimerkki: G821
%821.nc
[G821]
N1 T30 G95 F0.4 G96 S140 M3
N2 G0 X100 Z5
N3 G821 X60 Z-15 P2 Q1 B0.1 O0.25
ENDE
332
6 DIN-ohjelmointi
6.14 Pistosorvaustyökierrot
Yksinkertainen pistosorvaustyökierto pitkittäin
G815/poikittain G825
Nämä työkierrot lastuaat työkalun aseman ja seuraavissa lauseissa
määritellyn muotokuvauksen avulla rajatun muotoalueen (katso
“Muotokuvaus” sivulla 310).
Parametri






X Lastunrajoitus (halkaisijamitta)
Z Lastunrajoitus
P Maksimiasetus: Lastunjako lasketaan niin, että vältetään
„hiontalastu“ ja laskettu asetus on <= P.
I Työvara X (oletusarvo: 0)
K Työvara Z (oletusarvo: 0)
O Rouhinta/Silitys (oletusarvo: 0)
„ Q=0: Ensin tehdään esikoneistus huomioimalla työvarat ja sen
jälkeen silitys syöttöarvolla E.
„ Q=1: vain rouhinta
„ Q=2: vain silitys – „I, K“ määrittelevät lastuttavan materiaalin

U Sorvaus yksisuuntaisesti (oletusarvo: 0):
„ U=0: kaksisuuntainen
„ U=1: yksisuuntainen
– G815: pääkaran suuntaan
– G825: muotomäärittelyn suuntaan

B
R
O
E



Siirtoleveys (oletusarvo: 0)
Sorvaussyvyyskorjaus (oletusarvo: 0)
Pistosyöttöarvo (oletusarvo: voimassa oleva syöttöarvo)
Silityssyöttöarvo (oletusarvo: voimassa oleva syöttöarvo)
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
333
6.14 Pistosorvaustyökierrot
Työkierron toteutusohjeet:
„ Työkaluasema työkierron toteutuksen jälkeen: Työkierron
aloituspiste
„ Työvarat I, K on ehdottomasti määriteltävä
silityspistosorvauksessa (Q=2), koska se määrää
materiaalin, joka lastutaan silityksessä.
„ Nirkon sädekorjaus: suoritetaan.
„ G57/G58-työvarat lasketaan, jos arvoja „I, K“ ei
ohjelmoida. Työkierron suorituksen jälkeen työvarat
poistetaan.
Esimerkki: G815
%815.nc
[G815]
N1 T38 G95 F0.4 G96 S140 M3
N2 G0 X62 Z-5
N3 G815 P3 I2 K1 B0.1 O0.32 E0.28
N4 G0 X60 Z-5
N5 G3 X54.2229 Z-9.5323 R5 I-5 K0 B1.5
N6 G1 X49.5 Z-32 B1.5
N7 G1 X35 Z-34 B1.5
N8 G1 Z-45 B1.5
N9 G1 X60 Z-49 B1.5
N10 G1 Z-51
N11 G80
ENDE
Esimerkki: G825
%825.nc
[G825]
N1 T30 G95 F0.4 G96 S140 M3
N2 G0 X82 Z2
N3 G825 P3 I2 K1 Q1 B0.1 O0.3
N4 G0 X81 Z0
N5 G1 X79.9477 Z-0.4993
N6 G1 X79.8355 Z-1.5698
N7 G1 X70 Z-2
N8 G1 X60 Z-7 B1
N9 G1 X46.2248 B1
N10 G1 X45 Z0 B-1
N11 G1 X42
N12 G80
ENDE
334
6 DIN-ohjelmointi
6.15 Kierteitystyökierrot
6.15 Kierteitystyökierrot
Yleiskierteitystyökierrot G31
G31 laatii kierteen halutussa suunnassa ja sijaintiasemassa (pituus-,
kartio- tai poikittaiskierre; sisä- tai ulkokierre). Useampia kierteitä
voidaan ketjuttaa yhteen.
Parametri










X Kierteen loppupiste (halkaisijamitta)
Z Kierteen loppupiste
F Kierteen nousu
U Kierteen syvyys
„ U>0: Sisäkierre
„ U<=0: Ulkokierre (pituus- ja otsapinta)
„ U= +999 tai –999: Kierteen syvyys lasketaan
I Maksimiasetus
R Säde-ero (oletusarvo: 0): Kierteen alkukohdan (XA) loppukohdan
(X) välinen säde-ero. R on negatiivinen laskevalla muodolla.
R=(X–XA)/2
B Aloituspituus: Liikepituus, jonka aikana tapahtuu kiihdytys
ohjelmoituun syöttönopeuteen
ei sisäänsyöttöä: sisäinen laskenta (katso “Kierteen lähtö/Kierteen
lopetus” sivulla 163)
P Yliajopituus: Liikepituus luistin jarruttamista varten
ei sisäänsyöttöä: sisäinen laskenta (katso “Kierteen lähtö/Kierteen
lopetus” sivulla 163)
A Asetuskulma: Alue: 0° < A < 60°
ei sisäänsyöttöä: A=arctan (0,5*F/r)
V Asetustapa (oletusarvo: 0)
„ V=0: lastun vakio poikkipinta-ala
„ V=1: vakio asetus
„ V=2: loppulastun jaolla
„ V=3: ilman loppulastun jakoa

H Siirtotapa (oletusarvo: 0)
„ H=0: ilman siirtoa
„ H=1: Siirto vasemmalta kierteen pohjan suuntaan
„ H=2: Siirto oikealta kierteen pohjan suuntaan
„ H=3: Siirto vaihdellen oikea/vasen (siksak)

Q Tyhjien läpiajojen lukumäärä viimeisen lastun jälkeen
(oletusarvo: 0)
C Aloituskulma: Pääkaran asento kierteen alussa (oletusarvo: 0°)

Esimerkki: G31
%31.nc
[G31]
N1 T45 G97 S800 M3
N2 G0 X20 Z5
N3 G31 Z-50 F1.5 I0.2
ENDE
„ G31 ilman muotokuvausta: „X, Z“ ohjelmoidaan – kierre alkaa
hetkellisestä työkaluasemasta ja päättyy „loppupisteeseen X, Z“.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
335
6.15 Kierteitystyökierrot
„ G31 ilman muotokuvausta: Arvoja „X, Z“ ei ohjelmoida. G31koodin jälkeisissä NC-lauseissa ohjelmoidaan eintään 6
muotoelementtiä, joilla kierre tulee tehdä valmiiksi. Muodon
määrittely päätetään koodilla G80.
Poikittaiskierre tai ketjutettu kierre määritellään „muotokuvauksella“.
Sisä- tai ulkokierre: katso etumerkkiä „U“
Asetusten laskenta riippuu arvosta „V“:
„ V=0: Kaikki asetukset antavat saman lastun poikkipinta-alan. „I“
määrittelee ensimmäisen (maksimaalisen) asetuksen. Muut
asetukset suoritetaan niin, että saavutetaan sama lastun poikkipintaala kuin ensimmäisellä lastulla.
„ V=1: Kierre valmistetaan vakioasetuksilla <=I.
„ V=2: Jos U/I antaa jakojäännöksen, tämä „jäännös" pätee
ensimmäiselle asetukselle. „Viimeinen lastu" jakautuu 1/2-, 1/4-, 1/
8- ja 1/8-lastuksi.
„ V=3: Jos U/I antaa jakojäännöksen, tämä „jäännös" pätee
ensimmäiselle asetukselle.
„ Poikittaiskierre:
„ tehdään pistotyökaluilla
„ on ohjelmoitava säde-eron kanssa
„ „Työkierto seis“ tulee voimaan kierteityslastun lopussa
„ Syöttöarvon muunnokset eivät ole voimassa tämän
työkierron toteutuksessa
„ Esiohjaus on päällekytkettynä
336
6 DIN-ohjelmointi
6.15 Kierteitystyökierrot
Yksinkertainen kierteitystyökierto G32
G32 laatii yksinkertaisen kierteen halutussa suunnassa ja
sijaintiasemassa (pituus-, kartio- tai poikittaiskierre; sisä- tai ulkokierre).
Kierre alkaa hetkellisestä työkaluasemasta ja päättyy
„loppupisteeseen X, Z“.
Parametri











X Kierteen loppupiste (halkaisijamitta)
Z Kierteen loppupiste
F Kierteen nousu
U Kierteen syvyys
„ U>0: Sisäkierre
„ U<=0: Ulkokierre (pituus- ja otsapinta)
„ U= +999 tai –999: Kierteen syvyys lasketaan
I Maksimiasetus
B Loppulastu (oletusarvo 0)
„ B=0: „Viimeinen lastu" jaetaan 1/2-, 1/4-, 1/8- ja 1/8-lastuksi.
„ B=1: ilman loppulastun jakoa
Q Tyhjien läpiajojen lukumäärä viimeisen lastun jälkeen
(oletusarvo: 0)
K Lopetuspituus kierteen loppupisteessä (oletusarvo: 0)
W Kartiokulma (oletusarvo: 0): Kierteen sijainti pitkittäis- tai
poikittaisakselin suhteen Laskevilla kartiokierteillä W on
negatiivinen.
Alue: –45° < W < 45°
C Aloituskulma: Pääkaran asento kierteen alussa (oletusarvo: 0°)
H Siirtotapa (oletusarvo: 0)
„ H=0: ilman siirtoa
„ H=1: Siirto vasemmalta kierteen pohjan suuntaan
„ H=2: Siirto oikealta kierteen pohjan suuntaan
„ H=3: Siirto vaihdellen oikea/vasen (siksak)
Esimerkki: G32
%32.nc
[G32]
N1 T45 G97 S800 M3
N2 G0 X16 Z4
N3 G32 X16 Z-29 F1.5 U-0.9 I0.2
ENDE
Sisä- tai ulkokierre: katso etumerkkiä „U“
Asetukset:Jos U/I antaa jakojäännöksen, tämä „jäännös" pätee
ensimmäiselle asetukselle. „Viimeinen lastu" jakautuu 1/2-, 1/4-, 1/8- ja
1/8-lastuksi.
„ Poikittaiskierre tehdään pistotyökaluilla
„ „Työkierto seis“ tulee voimaan kierteityslastun lopussa
„ Syöttöarvon ja karan pyörintänopeuden
muunnosasetukset eivät vaikuta työkierron suorituksen
aikana
„ Esiohjaus on poiskytkettynä
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
337
6.15 Kierteitystyökierrot
Kierre yksittäisliikkeellä
G33 laatii muuttuvanousuisen kierteen halutussa suunnassa ja
sijaintiasemassa (pituus-, kartio- tai poikittaiskierre; sisä- tai ulkokierre).
Kierre alkaa hetkellisestä työkaluasemasta ja päättyy
„loppupisteeseen X, Z“.
Parametri









X Kierteen loppupiste (halkaisijamitta)
Z Kierteen loppupiste
F Kierteen nousu
B Aloituspituus (oletusarvo: 0): Liikepituus, jonka aikana tapahtuu
kiihdytys ohjelmoituun syöttönopeuteen
P Yliajopituus (oletusarvo: 0): Liikepituus luistin jarruttamista
varten
C Aloituskulma: Pääkaran asento kierteen alussa (oletusarvo: 0°)
Q Karan numero (oletusarvo: 0=pääkara)
H Perussuunta kierteen nousua varten
(oletusarvo: 3)
„ H=0: Syöttöarvo Z-akselille (pituus-ja kartiokierteelle enintään
+45°/–45° Z-akselille)
„ H=1: Syöttöarvo X-akselilla (poikittais-ja kartiokierteelle enintään
+45°/–45° X-akselilla)
„ H=3: Ratasyöttöarvo
E Muuttuvanousu (oletusarvo: 0)
„ E>0: nousu E:n verran suurempi jokaisella kierroksella
„ E<0: nousu E:n verran pienempi jokaisella kierroksella
Esimerkki: G33
%33.nc
[G33]
N1 T45 G97 S1100 G95 F0.5 M3
N2 G0 X101.84 Z5
N3 G83 X100 Z5 I0.15
N4 G33 X120 Z-80 F1.5
N5 G33 X140 Z-122.5 F1.5
N6 G0 X150 Z5
N7 G80
„ „Työkierto seis“ tulee voimaan kierteityslastun lopussa.
„ Syöttöarvon muunnokset eivät ole voimassa tämän
työkierron toteutuksessa.
„ Esiohjaus on päällekytkettynä
338
ENDE
6 DIN-ohjelmointi
6.15 Kierteitystyökierrot
Metrinen ISO-kierre
G35 toteuttaa pitkittäiskierteen (sisä- tai ulkokierre). Kierre alkaa
hetkellisestä työkaluasemasta ja päättyy „loppupisteeseen X, Z“.
MANUALplus päättelee kierteen loppupisteen suhteen sijaitsevan
työkaluaseman perustella, toteutetaanko ulko- vai sisäkierre.
Parametri






X Kierteen loppupiste (halkaisijamitta)
Z Kierteen loppupiste
F Kierteen nousu – oletusarvo: määräytyy halkaisijan mukaan Ttaulukosta (katso “Kierteen nousu” sivulla 524)
I Maksimiasetus – ei sisäänsyöttöä: I lasketaan kierteen nousun ja
kierteen syvyyden perusteella
Q Läpikulkuajojen lukumäärä (oletusarvo: 0): jotka toteutetaan
viimeisen lastun jälkeen
B Loppulastu (oletusarvo 0)
„ B=0: „Viimeinen lastu" jaetaan 1/2-, 1/4-, 1/8-, 1/8-lastuksi.
„ B=1: ilman loppulastun jakoa
Asetukset:Jos U/I antaa jakojäännöksen, tämä „jäännös" pätee
ensimmäiselle asetukselle. „Viimeinen lastu" jakautuu 1/2-, 1/4-, 1/8- ja
1/8-lastuksi.
„ „Työkierto seis“ tulee voimaan kierteityslastun lopussa.
„ Syöttöarvon ja karan pyörintänopeuden
muunnosasetukset eivät vaikuta työkierron suorituksen
aikana.
„ Sisäkierteillä täytyy „kierteen nousu F“ määritellä
etukäteen, koska pitkittäiselementin halkaisija ei ole
kierteen halkaisija. Harvoissa poikkeustapauksissa
MANUALplus käyttää kierteen nousun määritystä.
„ Esiohjaus on päällekytkettynä
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
Esimerkki: G35
%35.nc
[G35]
N1 T45 G97 S1500 M3
N2 G0 X16 Z4
N3 G35 X16 Z-29 F1.5
ENDE
339
6.15 Kierteitystyökierrot
Yksinkertainen yksikierteinen pitkittäiskierre
G350
G350 toteuttaa pitkittäiskierteen (sisä- ja ulkokierre). Kierre alkaa
hetkellisestä työkaluasemasta ja päättyy „loppupisteeseen X, Z“.
Parametri




Z Kierteen loppupiste
F Kierteen nousu
U Kierteen syvyys
„ U>0: Sisäkierre
„ U<=0: Ulkokierre (pituus- ja otsapinta)
„ U= +999 tai –999: Kierteen syvyys lasketaan
I Maksimiasetus – ei sisäänsyöttöä: I lasketaan kierteen nousun ja
kierteen syvyyden perusteella
Sisä- tai ulkokierre: katso etumerkkiä „U“
Käsipyöräkeskeytys (jos kone on varustettu sitä varten):
Käsikäyttökeskeytyksen rajoitukset:
„ X-suunta: riippuen hetkellisestä lastuamissyvyydestä – kierteen
alku-/loppupistettä ei ylitetä
„ Z-suunta: enintään 1 kierreura – kierteen alku-/loppupistettä ei
ylitetä
„ „Työkierto seis“ tulee voimaan kierteityslastun lopussa.
„ Syöttöarvon ja karan pyörintänopeuden
muunnosasetukset eivät vaikuta työkierron suorituksen
aikana.
„ Käsipyöräkeskeytys aktivoidaan koneen käyttöpöydän
kytkimellä.
„ Esiohjaus on poiskytkettynä
340
Esimerkki: G350
%350.nc
[G350]
N1 T45 G97 S1500 G95 F1.5 M3
N2 G0 X16 Z4
N3 G350 Z-29 F1.5 U-999
ENDE
6 DIN-ohjelmointi
6.15 Kierteitystyökierrot
Laajennettu monikierteinen pitkittäiskierre G351
G351 toteuttaa yksi- tai monikierteisen pitkittäiskierteen (sisä- tai
ulkokierre) muuttuvalla nousulla. Kierre alkaa hetkellisestä
työkaluasemasta ja päättyy „loppupisteeseen X, Z“.
Parametri








Z Kierteen loppupiste
F Kierteen nousu
U Kierteen syvyys
„ U>0: Sisäkierre
„ U<=0: Ulkokierre (pituus- ja otsapinta)
„ U= +999 tai –999: Kierteen syvyys lasketaan
I Maksimiasetus – ei sisäänsyöttöä: lasketaan kierteen nousun ja
kierteen syvyyden perusteella
A Asetuskulma (oletusarvo: 30°):
Alue: –60° < A < 60°
„ A>0: Oikean kyljen asetussyöttö
„ A<0: Vasemman kyljen asetussyöttö
D Kierreurien määrä (oletusarvo: 1)
J Loppulastun syvyys (oletusarvo: 1/100 mm)
E Muuttuvanousu (oletusarvo: 0)
„ E>0: nousu E:n verran suurempi jokaisella kierroksella
„ E<0: nousu E:n verran pienempi jokaisella kierroksella
Esimerkki: G351
%351.nc
[G351]
N1 T45 G97 S1500 M3
N2 G0 X16 Z4
N3 G351 Z-29 F1.5 U-0.9 I0.2
ENDE
Sisä- tai ulkokierre: katso etumerkkiä „U“
Lastunjako: Ensimmäinen lastu toteutuu lastuamissyvyydellä „I“,
kaikilla myöhemmillä lastuilla lastuamissyvyys pienenee, kunnes
saavutetaan loppulastuamissyvyys „J“.
Käsipyöräkeskeytys (jos kone on varustettu sitä varten):
Käsikäyttökeskeytyksen rajoitukset:
„ X-suunta: riippuen hetkellisestä lastuamissyvyydestä – kierteen
alku-/loppupistettä ei ylitetä
„ Z-suunta: enintään 1 kierreura – kierteen alku-/loppupistettä ei
ylitetä
„ „Työkierto seis“ tulee voimaan kierteityslastun lopussa.
„ Syöttöarvon ja karan pyörintänopeuden
muunnosasetukset eivät vaikuta työkierron suorituksen
aikana.
„ Käsipyöräkeskeytys aktivoidaan koneen käyttöpöydän
kytkimellä.
„ Esiohjaus on poiskytkettynä
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
341
6.15 Kierteitystyökierrot
Kartiomainen API-kierre G352
G352 muodostaa yksin- tai moninkertaisen API-kierteen. Kierteen
syvyys pienenee kierteen loppuosuudella.
Parametri












X Kierteen loppupiste (halkaisijamitta)
Z Kierteen loppupiste
XS Kierteen aloituspiste (halkaisijamitta)
ZS Kierteen lopetuspiste
F Kierteen nousu
U Kierteen syvyys
„ U>0: Sisäkierre
„ U<=0: Ulkokierre (pituus- ja otsapinta)
„ U= +999 tai –999: Kierteen syvyys lasketaan
I Maksimiasetus – oletusarvo: lasketaan kierteen nousun ja kierteen
syvyyden perusteella
A Asetuskulma (oletusarvo: 30°):
Alue: –60° < A < 60°
„ A>0: Oikean kyljen asetussyöttö
„ A<0: Vasemman kyljen asetussyöttö
D Kierreurien määrä (oletusarvo: 1)
W Kartiokulma (oletusarvo: 0°): Alue: –45° < W < 45°
WE Lopetuskulma (oletusarvo: 12°):
Alue: 0° < WE < 90°
J Loppulastun syvyys (oletusarvo: 1/100 mm)
Esimerkki: G352
%352.nc
[G352]
N1 T45 G97 S1500 M3
N2 G0 X13 Z4
N3 G352 X16 Z-28 XS13 ZS0 F1.5 U-999
WE12
ENDE
Sisä- tai ulkokierre: katso etumerkkiä „U“
Lastunjako: Ensimmäinen lastu toteutuu lastuamissyvyydellä „I“,
kaikilla myöhemmillä lastuilla lastuamissyvyys pienenee, kunnes
saavutetaan loppulastuamissyvyys „J“.
Käsipyöräkeskeytys (jos kone on varustettu sitä varten):
Käsikäyttökeskeytyksen rajoitukset:
„ X-suunta: riippuen hetkellisestä lastuamissyvyydestä – kierteen
alku-/loppupistettä ei ylitetä
„ Z-suunta: enintään 1 kierreura – kierteen alku-/loppupistettä ei
ylitetä
Kartiokulman määrittely: XS/ZS, X/Z tai XS/ZS, Z, W tai
ZS, X/Z, W
„ „Työkierto seis“ tulee voimaan kierteityslastun lopussa.
„ Syöttöarvon ja karan pyörintänopeuden
muunnosasetukset eivät vaikuta työkierron suorituksen
aikana.
„ Käsipyöräkeskeytys aktivoidaan koneen käyttöpöydän
kytkimellä.
„ Esiohjaus on poiskytkettynä
342
6 DIN-ohjelmointi
6.15 Kierteitystyökierrot
Kartiokierre G353
G353 muodostaa muuttuvanousuisen yksin- tai moninkertaisen
kartiokierteen.
Parametri












X Kierteen loppupiste (halkaisijamitta)
Z Kierteen loppupiste
XS Kierteen aloituspiste (halkaisijamitta)
ZS Kierteen lopetuspiste
F Kierteen nousu
U Kierteen syvyys
„ U>0: Sisäkierre
„ U<=0: Ulkokierre (pituus- ja otsapinta)
„ U= +999 tai –999: Kierteen syvyys lasketaan
I Maksimiasetus – oletusarvo: lasketaan kierteen nousun ja kierteen
syvyyden perusteella
A Asetuskulma (oletusarvo: 30°):
Alue: –60° < A < 60°
„ A>0: Oikean kyljen asetussyöttö
„ A<0: Vasemman kyljen asetussyöttö
D Kierreurien määrä – oletusarvo: 1
W Kartiokulma (oletusarvo: 0°): Alue: –45° < W < 45°
J Loppulastun syvyys (oletusarvo: 1/100 mm)
E Muuttuvanousu (oletusarvo: 0)
„ E>0: nousu E:n verran suurempi jokaisella kierroksella
„ E<0: nousu E:n verran pienempi jokaisella kierroksella
Esimerkki: G353
%353.nc
[G353]
N1 T45 G97 S1500 M3
N2 G0 X13 Z4
N3 G353 X16 Z-28 XS13 ZS0 F1.5 U-999
ENDE
Sisä- tai ulkokierre: katso etumerkkiä „U“
Lastunjako: Ensimmäinen lastu toteutuu lastuamissyvyydellä „I“,
kaikilla myöhemmillä lastuilla lastuamissyvyys pienenee, kunnes
saavutetaan loppulastuamissyvyys „J“.
Käsipyöräkeskeytys (jos kone on varustettu sitä varten):
Käsikäyttökeskeytyksen rajoitukset:
„ X-suunta: riippuen hetkellisestä lastuamissyvyydestä – kierteen
alku-/loppupistettä ei ylitetä
„ Z-suunta: enintään 1 kierreura – kierteen alku-/loppupistettä ei
ylitetä
Kartiokulmanmäärittely: XS/ZS, X/Z tai XS/ZS, Z, W tai
ZS, X/Z, W
„ „Työkierto seis“ tulee voimaan kierteityslastun lopussa.
„ Syöttöarvon ja karan pyörintänopeuden
muunnosasetukset eivät vaikuta työkierron suorituksen
aikana.
„ Käsipyöräkeskeytys aktivoidaan koneen käyttöpöydän
kytkimellä.
„ Esiohjaus on poiskytkettynä
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
343
6.16 Vapaapistotyökierrot
6.16 Vapaapistotyökierrot
Vapaapistomuoto G25
G25 muodostaa kuvioelementin vapaapiston (DIN 509 E, DIN 509 F,
DIN 76), joka yhdistetään rouhinta- tai silitystyökierron
muotokuvaukseen. Apukuvassa oleva taulukko esittää vapaapiston
parametrimäärittelyjä.
Parametri

H Vapaapistotapa (oletusarvo: 0)
„ H=0, 5: DIN 509 E
„ H=6: DIN 509 F
„ H=7: DIN 76

I Vapaapistosyvyys (oletusarvo: normitaulukko)
K Vapaapistoleveys (oletusarvo: normitaulukko)
R Vapaapistosäde (oletusarvo: normitaulukko)
P Poikittaissyvyys (oletusarvo: normitaulukko)
W Vapaapistokulma (oletusarvo: normitaulukko)
A Tasokulma (oletusarvo: normitaulukko)
FP Kierteen nousu – ei sisäänsyöttöä: määräytyy kierteen
halkaisijanperusteella
U Hiontatyövara (oletusarvo: 0)
E Pienennetty syöttöarvo vapaapiston valmistusta varten
(oletusarvo: voimassa oleva syöttöarvo)








Ohje:
Jos parametria ei määritellä, MANUALplus määrää seuraavat arvot
halkaisijan tai kieteen nousun (vapaapisto DIN 76) mukaan
normitaulukosta (katso “Kierteen nousu” sivulla 524):
„ DIN 509 E: I, K, W, R
„ DIN 509 F: I, K, W, R, P, A
„ DIN 76 I, K, W, R ja FP (liittyen halkaisijaan)
„ Määrittelemäsi parametrit huomioidaan ehdoitta –
myös, jos normitaulukossa on eri arvot.
„ Sisäkierteillä täytyy „kierteen nousu FP“ määritellä
etukäteen, koska pitkittäiselementin halkaisija ei ole
kierteen halkaisija. Harvoissa poikkeustapauksissa
MANUALplus käyttää kierteen nousun määritystä.
Esimerkki: G25
%25.nc
[G25]
N1 T1 G95 F0.4 G96 S150 M3
N2 G0 X62 Z2
N3 G819 P4 H0 I0.3 K0.1
N4 G0 X13 Z0
N5 G1 X16 Z-1.5
N6 G1 Z-30
N7 G25 H7 I1.15 K5.2 R0.8 W30 FP1.5
N8 G1 X20
N9 G1 X40 Z-35
N10 G1 Z-55 B4
N11 G1 X55 B-2
N12 G1 Z-70
N13 G1 X60
N14 G80
ENDE
344
6 DIN-ohjelmointi
6.16 Vapaapistotyökierrot
Vapaapistotyökierto G85
G85 toteuttaa vapaapiston standardien DIN 509 E, DIN 509 F ja DIN 76
(kierteen vapaapisto) mukaisesti. Muistiin tallennettu lieriö
koneistetaan, jos työkalu on paikoitettu lieriön halkaisijan mittaan
lieriön „eteen“. Jos työkalu ei ole lieriön halkaisijalla, se ajetaan
diagonaalisesti muotoon vapaapiston toteuttamiseksi.
Parametri





X Tavoitepiste (halkaisijamitta)
Z Tavoitepiste
I Hiontatyövara/Syvyys
„ DIN 509 E, F: Hiontatyövara (oletusarvo: 0)
„ DIN 76 Vapaapistosyvyys
K Vapaapistopituus (ja vapaapistotyyppi)
„ ei sisäänsyöttöä: Vapaapisto DIN 509 E
„ K=0: Vapaapisto DIN 509 F
„ K>0: Vapaapistopituus työkierrolla DIN 76
E Pienennetty syöttöarvo: vapaapiston valmistusta varten
(oletusarvo: voimassa oleva syöttöarvo)
Vapaapistoparametri määritetään lieriön halkaisijan perusteella (katso
taulukoita)
„ Vapaapisto suoritetaan vain oikeakätisissä ja
akselinsuuntaisissa muotonurkissa pituusakselilla.
„ Nirkon sädekorjaus: ei suoriteta – voit ohjelmoida
nirkon sädekorjauksen koodilla G41/G42 ja kytkeä taas
pois päältä koodilla G40.
„ Työvarat: ei lasketa.
Esimerkki: G85
%85.nc
[G85]
N1 T21 G95 F0.23 G96 S248 M3
N2 G0 X62 Z2
N3 G85 X60 Z-30 I0.3
N4 G1 X80
N5 G85 X80 Z-40 K0
N6 G1 X100
N7 G85 X100 Z-60 I1.2 K6 E0.11
N8 G1 X110
ENDE
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
345
6.16 Vapaapistotyökierrot
Vapaapistoparametri DIN 509 E (mitat mm)
VapaapistoVapaapistoHalkaisija
syvyys I
pituus K
Vapaapistosäde R
< 18
0,25
2
0,6
> 18 - 80
0,35
2,5
0,6
> 80
0,45
4
1
Vapaapistoparametri DIN 509 F (mitat mm)
Vapaapis- Vapaapis- VapaapisHalkaisija
tosyvyys I topituus K tosäde R
Tasosyvyys
P
< 18
0,25
2
0,6
0,1
> 18 - 80
0,35
2,5
0,6
0,2
> 80
0,45
4
1
0,3
Vapaapistokulma (DIN 509 E ja F): 15°
Tasokulma (poikittaiskulma) (DIN 509 F): 8°
346
6 DIN-ohjelmointi
6.16 Vapaapistotyökierrot
Vapaapisto DIN 509 E lieriökoneistuksella G851
Tämä työkierto valmistaa muistiin tallennetun lieriön, vapaapiston,
liittyvän tasopinnan ja lieriöviisteen, kun toinen parametreista „B“ tai
„RB“ määritellään.
Parametri









I Vapaapistosyvyys (oletusarvo: normitaulukko)
K Vapaapistopituus (oletusarvo: normitaulukko)
W Vapaapistokulma (oletusarvo: normitaulukko)
B Viisteen pituus – ei sisäänsyöttöä: lieriöviistettä ei tehdä
RB Viisteen säde – ei sisäänsyöttöä: viisteen pyöristystä ei tehdä
WB Viistekulma (oletusarvo: 45 °)
E Pienennetty syöttöarvo (oletusarvo: voimassa oleva syöttöarvo):
sisäänpistoa ja lieriön viistettä varten
H Poisvetotapa (oletusarvo: 0):
„ H=0: Työkalu palaa takaisin alkupisteeseen
„ H=1: Työkalu jää tasopinnan loppukohtaan
U Hiontatyövara lieriön aluetta varten (oletusarvo: 0)
Ohje:
MANUALplus määrittää normitaulukosta halkaisijan perusteella ne
parametrit, joita sinä et ohjelmoi (katso “DIN 509 E, DIN 509 F –
Vapaapistoparametrit” sivulla 527).
Esimerkki: G851
%851.nc
[G851]
N1 T21 G95 F0.23 G96 S248 M3
N2 G0 X60 Z2
N3 G851 I3 K15 W30 R2 B5 RB2 WB30 E0.2 H1
N4 G0 X50 Z0
Työkalun kutsun jälkeiset lauseet
N.. G851 I.. K.. W.. /Työkierron kutsu
N.. G0 X.. Z.. /Lieriöviisteen nurkkapiste
N.. G1 Z.. /Vapaapistonurkka
N5 G1 Z-30
N6 G1 X60
N7 G80
ENDE
N.. G1 X.. /Tasopinnan loppupiste
N.. G80 /Muotokuvauksen loppu
„ Vapaapisto suoritetaan vain oikeakätisissä ja
akselinsuuntaisissa muotonurkissa pituusakselilla.
„ Nirkon sädekorjaus suoritetaan.
„ Työvarat: ei lasketa.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
347
6.16 Vapaapistotyökierrot
Vapaapisto DIN 509 F lieriökoneistuksella G852
Tämä työkierto valmistaa muistiin tallennetun lieriön, vapaapiston,
liittyvän tasopinnan ja lieriöviisteen, kun toinen parametreista „B“ tai
„RB“ määritellään.
Parametri












I Vapaapistosyvyys (oletusarvo: normitaulukko)
K Vapaapistopituus (oletusarvo: normitaulukko)
W Vapaapistokulma (oletusarvo: normitaulukko)
R Vapaapistosäde (oletusarvo: normitaulukko)
P Poikittaissyvyys (oletusarvo: normitaulukko)
A Tasokulma (oletusarvo: normitaulukko)
B Viisteen pituus – ei sisäänsyöttöä: lieriöviistettä ei tehdä
RB Viisteen säde – ei sisäänsyöttöä: viisteen pyöristystä ei tehdä
WB Viistekulma (oletusarvo: 45 °)
E Pienennetty syöttöarvo (oletusarvo: voimassa oleva syöttöarvo):
sisäänpistoa ja kierteen viistettä varten
H Poisvetotapa (oletusarvo: 0):
„ H=0: Työkalu palaa takaisin alkupisteeseen
„ H=1: Työkalu jää tasopinnan loppukohtaan
U Hiontatyövara lieriön aluetta varten (oletusarvo: 0)
Ohje:
MANUALplus määrittää normitaulukosta halkaisijan perusteella ne
parametrit, joita sinä et ohjelmoi (katso “DIN 509 E, DIN 509 F –
Vapaapistoparametrit” sivulla 527).
Työkalun kutsun jälkeiset lauseet
N.. G852 I.. K.. W.. /Työkierron kutsu
N.. G0 X.. Z.. /Lieriöviisteen nurkkapiste
Esimerkki: G852
%852.nc
[G852]
N1 T21 G95 F0.23 G96 S248 M3
N2 G0 X60 Z2
N3 G852 I3 K15 W30 R2 P0.2 A8 B5 RB2 WB30
E0.2 H1
N4 G0 X50 Z0
N5 G1 Z-30
N6 G1 X60
N7 G80
ENDE
N.. G1 Z.. /Vapaapistonurkka
N.. G1 X.. /Tasopinnan loppupiste
N.. G80 /Muotokuvauksen loppu
„ Vapaapisto suoritetaan vain oikeakätisissä ja
akselinsuuntaisissa muotonurkissa pituusakselilla.
„ Nirkon sädekorjaus suoritetaan.
„ Työvarat: ei lasketa.
348
6 DIN-ohjelmointi
6.16 Vapaapistotyökierrot
Vapaapisto DIN 76 lieriökoneistuksella G853
Tämä työkierto valmistaa muistiin tallennetun lieriön, vapaapiston,
liittyvän tasopinnan ja lieriöviisteen, kun toinen parametreista „B“ tai
„RB“ määritellään.
Parametri











FP Kierteen nousu
I Vapaahalkaisija (halkaisijamitta)(oletusarvo: normitaulukko)
K Vapaapistopituus (oletusarvo: normitaulukko)
W Vapaapistokulma (oletusarvo: normitaulukko)
R Vapaapistosäde (oletusarvo: normitaulukko)
P Työvara
„ P ei määritelty: vapaapisto tehdään valmiiksi yhdellä lastulla
„ P määritelty: Jako esi- ja valmissorvaukseen
– P = Pituustyövara
– Tasotyövara on aina 0,1 mm.
B Viisteen pituus – ei sisäänsyöttöä: lieriöviistettä ei tehdä
RB Viisteen säde – ei sisäänsyöttöä: viisteen pyöristystä ei tehdä
WB Viistekulma (oletusarvo: 45 °)
E Pienennetty syöttöarvo (oletusarvo: voimassa oleva syöttöarvo):
sisäänpistoa ja kierteen viistettä varten
H Poisvetotapa (oletusarvo: 0):
„ H=0: Työkalu palaa takaisin alkupisteeseen
„ H=1: Työkalu jää tasopinnan loppukohtaan
Ohje:
MANUALplus määrittää normitaulukosta ne parametrit, joita sinä et
ohjelmoi (katso “DIN 76 – Vapaapistoparametri” sivulla 525):
„ FP liittyen halkaisijaan
„ Parametrit I, K, W ja R liittyen parametriin FP (kierteen nousu)
Esimerkki: G853
%853.nc
[G853]
N1 T21 G95 F0.23 G96 S248 M3
N2 G0 X60 Z2
N3 G853 FP1.5 I47 K15 W30 R2 P1 B5 RB2
WB30 E0.2 H1
N4 G0 X50 Z0
N5 G1 Z-30
N6 G1 X60
N7 G80
ENDE
Työkalun kutsun jälkeiset lauseet
N.. G853 FP.. I.. K.. W.. /Työkierron kutsu
N.. G0 X.. Z.. /Lieriöviisteen nurkkapiste
N.. G1 Z.. /Vapaapistonurkka
N.. G1 X.. /Tasopinnan loppupiste
N.. G80 /Muotokuvauksen loppu
„ Vapaapisto suoritetaan vain oikeakätisissä ja
akselinsuuntaisissa muotonurkissa pituusakselilla.
„ Nirkon sädekorjaus suoritetaan.
„ Työvarat: ei lasketa.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
349
6.16 Vapaapistotyökierrot
Vapaapiston kuvio U G856
G856 tekee vapaapiston ja silittää rajoittavan tasopinnan. Valinnaisesti
voidaan toteuttaa viiste/pyöristys.
Parametri



I Vapaapistoahalkaisija (halkaisijamitta)
K Vapaapistopituus
B Viiste/Pyöristys
„ B>0: Pyöristyssäde
„ B<0: viisteen leveys
Työkierron toteutusohjeet:
„ Työkierron toteutuksen jälkeen työkalu ajaa takaisin alkupisteeseen.
„ Jos työkalun terän leveyttä ei ole määritelty, terän leveydeksi
oletetaan „K“.
Esimerkki: G856
Työkalun kutsun jälkeiset lauseet
N.. G856 I.. K.. /Työkierron kutsu
N.. G0 X.. Z.. /Vapaapistonurkka
N.. G1 X.. /Tasopinnan loppupiste
N.. G80 /Muotokuvauksen loppu
„ Vapaapisto suoritetaan vain oikeakätisissä ja
akselinsuuntaisissa muotonurkissa pituusakselilla.
„ Nirkon sädekorjaus suoritetaan.
„ Työvarat: ei lasketa.
350
%856.nc
[G856]
N1 T30 G95 F0.23 G96 S248 M3
N2 G0 X60 Z2
N3 G856 I47 K7 B1
N4 G0 X50 Z-30
N5 G1 X60
N6 G80
ENDE
6 DIN-ohjelmointi
6.16 Vapaapistotyökierrot
Vapaapiston kuvio H G857
G857 tekee vapaapiston. Loppupiste määritetään „vapaapistokuvion
H“ mukaisesti sisäänpistokulman perusteella. Työkierron toteutuksen
jälkeen työkalu ajaa takaisin alkupisteeseen.
Parametri





X Muodon nurkkapiste (halkaisijamitta)
Z Muodon nurkkapiste
K Vapaapistopituus
R Säde – ei sisäänsyöttöä: ei ympyränkaarielementtiä (työkalusäde =
vapaapistosäde)
W Sisäänpistokulma – ei sisäänsyöttöä: lasketaan arvojen „K“ ja „R“
perusteella
„ Vapaapisto suoritetaan vain oikeakätisissä ja
akselinsuuntaisissa muotonurkissa pituusakselilla.
„ Nirkon sädekorjaus suoritetaan.
„ Työvarat: ei lasketa.
Esimerkki: G857
%857.nc
[G857]
N1 T21 G95 F0.23 G96 S248 M3
N2 G0 X60 Z2
N3 G857 X50 Z-30 K7 R2 W30
ENDE
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
351
6.16 Vapaapistotyökierrot
Vapaapiston kuvio K G858
G858 tekee vapaapiston. Laadittu muotokuvio riippuu asetetusta
työkalusta, koska vain lineaarinen lastu kulmassa 45° toteutetaan.
Työkierron toteutuksen jälkeen työkalu ajaa takaisin alkupisteeseen.
Parametri



X Muodon nurkkapiste (halkaisijamitta)
Z Muodon nurkkapiste
I Vapaapistosyvyys
„ Vapaapisto suoritetaan vain oikeakätisissä ja
akselinsuuntaisissa muotonurkissa pituusakselilla.
„ Nirkon sädekorjaus suoritetaan.
„ Työvarat: ei lasketa.
Esimerkki: G858
%858.nc
[G858]
N1 T9 G95 F0.23 G96 S248 M3
N2 G0 X60 Z2
N3 G858 X50 Z-30 I0.5
ENDE
352
6 DIN-ohjelmointi
6.17 Katkaisupistotyökierto
6.17 Katkaisupistotyökierto
Katkaisupistotyökierto G859
G859 katkaisee sorvauskappaleen. Valinnaisesti tehdään viiste tai
pyöristys ulkohalkaisijalla. Työkierron toteutuksen jälkeen työkalu ajaa
takaisin poikkipinnan korkeudelle ja alkupisteeseen.
Asemasta „I“ lähtien voidaan määritellä syöttöarvon pienennys.
Parametri






X Katkaisuhalkaisija
Z Katkaisuasema
I Syöttöarvon pienennyksen halkaisija
„ I määritelty: tästä asemasta lähtien vaihdetaan syöttöarvoon „E“
„ I ei määritelty: ei syöttöarvon pienennystä
XE Sisähalkaisija (putki)
E Pienennetty syöttöarvo – oletusarvo: voimassa oleva syöttöarvo
B Viiste/Pyöristys
„ B>0: Pyöristyssäde
„ B<0: viisteen leveys
Esimerkki: G859
%859.nc
[G859]
N1 T30 G95 F0.23 G96 S248 M3
N2 G0 X60 Z-28
N3 G859 X50 Z-30 I10 XE8 E0.11 B1
ENDE
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
353
6.18 Poraustyökierrot
6.18 Poraustyökierrot
Poraustyökierto G71
Työkierto G71 tekee aksiaalisen porauksen karan keskiviivalla kiinteällä
työkalulla sekä aksiaalisen ja säteittäisen porauksen pyörivillä
työkaluilla.
Parametri







X Loppupiste aksiaaliselle reiälle (halkaisijamitta)
Z Loppupiste säteittäiselle reiälle
A Umpi-/läpiporauspituus (oletusarvo: 0)
E Odotusaika vapaalastulle reiän pohjassa (oletusarvo: 0)
V Läpiporausmuuttujat – Syöttöarvon pienennys 50% umpi- ja
läpiporauksessa
„ 0: ilman syöttöarvon pienennystä
„ 1: Läpiporauspienennys
„ 2: Umpiporauspienennys
„ 3: Umpi- ja läpiporauspienennys
K Poraussyvyys (säteittäinen reikä: sädemitta)
„ K määritelty: „reiän alkupiste“ lasketaan „reiän loppupisteen“ ja
arvon „K“ perusteella
„ K ei määritelty: „K“ lasketaan “reiän loppupisteen“ ja hetkellisen
työkaluaseman perusteella
D Vetäytymismäärä – oletusarvo: 0
„ 0: Pikaliike
„ 1: Syöttöarvo
Esimerkki: G71
%71.nc
[G71]
N1 T50 G97 S1000 G95 F0.2 M3
N2 G0 X0 Z5
N3 G71 Z-25 A5 V2
ENDE
Ohjeet:
„ Työkierron toteutus alkaa hetkellisestä työkalun ja karan asemasta.
Alkupisteeseen ajetaan pikaliikkeellä.
„ Aksiaalinen reikä:
„ „X“ ei ohjelmoida
„ „Z“ ohjelmoidaan
„ Säteittäinen reikä:
„ „X“ ohjelmoidaan
„ „Z“ ei ohjelmoida
„ X ja Z ohjelmoitu: „työkalun suuntaus“ ratkaisee säteittäisen/
aksiaalisen reiän (katso “Poraustyökalut” sivulla 423).
354
6 DIN-ohjelmointi
6.18 Poraustyökierrot
Syvänreiänporauksen työkierto G74
Työkierto G74 tekee aksiaalisen porauksen karan keskiviivalla kiinteällä
työkalulla sekä aksiaalisen ja säteittäisen porauksen pyörivillä
työkaluilla.
Poraus toteutetaan useissa vaiheissa. Jokaisen vaiheen jälkeen pora
vedetään takaisin ja viedään uudelleen asetussyötöällä
„varmuusetäisyydelle“. Poraussyvyyttä pienennetään jokaisella
porauskerralla
Parametri










X Loppupiste aksiaaliselle reiälle (halkaisijamitta)
Z Loppupiste säteittäiselle reiälle
R Varmuusetäisyys – ei sisäänsyöttöä: Arvo valikolta „Nykyiset
parametrit – Koneistus – Turvaetäisyydet“
P 1. poraussyvyys – ei sisäänsyöttöä: poraus tapahtuu ilman
keskeytyksiä
I Vapaapistoarvo (oletusarvo: 0): toisesta poraussyvyydestä lähtien
syvyyttä pienennetään arvolla „I“, ja arvoa „J“ ei aliteta
B Vetäytymisetäisyys (oletusarvo: vetäytyminen „reiän
aloituspisteeseen“)
J Minimiporaussyvyys (oletusarvo: 1/10 arvosta „P“)
A Umpi-/läpiporauspituus (oletusarvo: 0)
E Odotusaika vapaalastulle reiän pohjassa (oletusarvo: 0)
V Läpiporausmuuttujat – Syöttöarvon pienennys 50% umpi- ja
läpiporauksessa
„ 0: ilman syöttöarvon pienennystä
„ 1: Läpiporauspienennys
„ 2: Umpiporauspienennys
„ 3: Umpi- ja läpiporauspienennys

K Poraussyvyys (säteittäinen reikä: sädemitta)
„ K määritelty: „reiän alkupiste“ lasketaan „reiän loppupisteen“ ja
arvon „K“ perusteella
„ K ei määritelty: „K“ lasketaan “reiän loppupisteen“ ja hetkellisen
työkaluaseman perusteella

D Vetäytyminen Vetäytymisnopeus ja asetusmäärä reiän
sisäpuolella – oletusarvo: 0
„ 0: Pikaliike
„ 1: Syöttöarvo
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
Esimerkki: G74
%74.nc
[G74]
N1 M5
N2 T49 G197 S1000 G195 F0.2 M103
N3 M14
N4 G110 C0
N5 G0 X80 Z2
N6 G745 XK0 YK0 Z2 K80 Wi90 Q4 V2
N7 G74 Z-40 R2 P12 I2 B0 J8
N8 M15
ENDE
355
6.18 Poraustyökierrot
Ohjeet:
„ Työkierron toteutus alkaa hetkellisestä työkalun ja karan asemasta.
Alkupisteeseen ajetaan pikaliikkeellä.
„ Aksiaalinen reikä:
„ „X“ ei ohjelmoida
„ „Z“ ohjelmoidaan
„ Säteittäinen reikä:
„ „X“ ohjelmoidaan
„ „Z“ ei ohjelmoida
„ X ja Z ohjelmoitu: „työkalun suuntaus“ ratkaisee säteittäisen/
aksiaalisen reiän (katso “Poraustyökalut” sivulla 423).
356
6 DIN-ohjelmointi
6.18 Poraustyökierrot
Kierteen poraus G36
Työkierto G36 lastuaa aksiaalisen kierteen karan keskiviivalla kiinteällä
työkalulla sekä aksiaalisen ja säteittäisen kierteen pyörivillä työkaluilla.
„Ulosvetopituuden J“ merkitys: Käytä tätä parametria
kiristysleuoilla, joissa on pituustasaus. Tämä työkierto laskee kierteen
syvyyden, ohjelmoidun nousun ja „ulosvetopituuden“ perusteella
uuden nimellisen nousuarvon. Nimellinen nousuarvo on hieman
pienempi kuin kierreporan nousu. Kierteen valmistuksessa poraa
vedetään „ulosvetopituuden“ verran ulos kiristysholkista (istukasta).
Tämän liikkeen avulla saavutetaan kierreporien parempi kestoaika.
Parametri









X Loppupiste aksiaalisen reiän kierreporaukselle (halkaisijamitta)
Z Loppupiste säteittäisen reiän kierreporaukselle
F Syöttö per kierros: Kierteen nousu
B Aloituspituus (oletusarvo: 2 * Kierteen nousu F1): liikepituus
ohjelmoidun kierrosluvun ja syöttöarvon saavuttamista varten
Q Karan numero
„ Q=0: Pääkara (kiinteä työkalu)
„ Q=1: pyörivä työkalu
H Perussuunta kierteen nousua varten (oletusarvo: 0)
„ H=0: Z-akselin syöttö
„ H=1: X-akselin syöttö
S Vetäytymiskierrosluku (oletusarvo: sama kierrosluku kuin
kierteen porauksessa)
K Poraussyvyys (säteittäinen reikä: sädemitta)
„ K määritelty: „reiän alkupiste“ lasketaan „reiän loppupisteen“ ja
arvon „K“ perusteella
„ K ei määritelty: „K“ lasketaan “reiän loppupisteen“ ja hetkellisen
työkaluaseman perusteella
Esimerkki: G36
%36.nc
[G36]
N1 T50 G97 S1000 G95 F0.2 M3
N2 G0 X0 Z5
N3 G71 Z-30
N4 G14 Q0
N5 T51 G97 S600 M3
N6 G0 X0 Z8
N7 G36 Z-25 F1.5 B3 Q0
ENDE
J Ulosvetopituus (oletusarvo: 0) käytettäessä pituustasauksella
varustettuja kiristysleukoja
Ohjeet:
„ Työkierron toteutus alkaa hetkellisestä työkalun ja karan asemasta.
Alkupisteeseen ajetaan pikaliikkeellä.
„ Aksiaalinen reikä:
„ „X“ ei ohjelmoida
„ „Z“ ohjelmoidaan
„ Säteittäinen reikä:
„ „X“ ohjelmoidaan
„ „Z“ ei ohjelmoida
„ X ja Z ohjelmoitu: „työkalun suuntaus“ ratkaisee säteittäisen/
aksiaalisen reiän (katso “Kierteenporaustyökalut” sivulla 424).
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
357
6.18 Poraustyökierrot
Kierteen jyrsintä aksiaalisesti G799
G799 jyrsii kierteen olemassa olevaan reikään.
Aseta työkalu reiän keskipisteen kohdalle ennen koodin G799 kutsua.
Tämä työkierto paikoittaa työkalun reiän sisäpuolelle „kierteen
alkupisteeseen“. Sen jälkeen työkalu ajaa „sisäänajosäteeseen R“,
jyrsii kierteen 360° kierrolla ja tekee kierteen nousun „F“ määräisen
asetussyötön. Sen jälkeen työkalu irtautuu materiaalista ja vetäytyy
takaisin alkupisteeseen.
Parametri







I Kierteen sisähalkaisija
Z Kierteen alkupiste
K Kierteen syvyys
R Sisäänajosäde – oletusarvo:
R = (I – jyrsimen halkaisija)/2
F Kierteen nousu
J vasen, oikea (oletusarvo: 0): Kierteen suunta
„ J=0: oikeakätinen
„ J=1: vasenkätinen
H Jyrsintäajosuunta (oletusarvo: 0)
„ H=0: vastalastu
„ H=1: myötälastu
Esimerkki: G799
%799.nc
[G799]
N1 T70 G195 F0.2 G197 S800
N2 G0 X100 Z2
N3 M14
N4 G110 Z2 C45 X100
Käytä työkierrossa G799 kierteen jyrsinnän työkalua.
N5 G799 I12 Z0 K-20 F2 J0 H0
N6 M15
Varoitus törmäysvaarasta
ENDE
Huomioi reiän halkaisija ja jyrsimen halkaisija, kun
ohjelmoit „sisäänajosäteen R“.
358
6 DIN-ohjelmointi
6.19 C-akselikäskyt
6.19 C-akselikäskyt
Nollapistesiirto C-akselilla G152
G152 määrittelee absoluuttisen C-akselin nollapisteen (peruste:
koneparametri 1005 „C-akselin referenssipiste"). Nollapiste pätee
ohjelman loppuun saakka.
Parametri

C Kulma: „Uuden" C-akselin nollapisteen karan asema
Esimerkki: G152
%152.nc
[G152]
N1 M5
N2 T71 G197 S1010 G193 F0.08 M104
N3 M14
N4 G152 C30
N5 G110 C0
N6 G0 X122 Z-50
N7 G744 X122 Z-50 ZE-50 C0 Wi90 Q4
N8 G792 K30 A0 X100 J11 P5 F0.15
N9 M15
ENDE
C-akselin normitus G153
G153 asettaa siirtokulman >360° tai <0° takaisin kulmamoduliin 360°
ilman, että C-akselia liikutetaan.
G153 asetetaan vain vaippapinnan koneistusta varten.
Otsapinnalla tapahtuu automaattinen modulin 360°
normitus.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
359
6.20 Otsapinnan koneistus
6.20 Otsapinnan koneistus
Muodon/pikaliikkeen alkupiste G100
Geometriakäsky: G100 määrittelee otsapinnan muodon
aloituspisteen.
Koneistuskäsky: Työkalu liikkuu pikaliikkeellä lyhintä reittiä
„loppupisteeseen".
Parametri





X Loppupiste (halkaisijamitta)
C Loppukulma – kulmasuunta: katso apukuvaa
XK Loppupiste (karteesinen)
YK Loppupiste (karteesinen)
Z Loppupiste
Varoitus törmäysvaarasta !
Koodilla G100 työkalu toteuttaa suoraviivaisen liikkeen –
myös silloin, kun ohjelmoit vain koodin „C“. Käytä koodia
G110 työkappaleen paikoittamiseksi tiettyyn kulmaan.
Esimerkki: G100
%100.nc
[G100, G101, G102, G103]
„ Määrittele „muodon aloituspiste“ tai loppupiste joko
polaaristen tai karteesisten koordinaattien avulla.
„ Sallittu vain koodilla G100 koneistuskäskynä:
Parametri Z
N1 T70 G197 S1200 G195 F0.2 M104
N2 M14
N3 G110 C0
N4 G0 X100 Z2
N5 G793 Z2 ZE-5 P2 U0.5 R0 I0.5 F0.15 H0 Q0
N6 G100 XK20 YK5
N7 G101 XK50 B5
N8 G103 XK5 YK50 R50 Q1 B5
N9 G101 XK5 YK20 B5
N10 G102 XK20 YK5 R20 B5
N11 G80
N12 M15
ENDE
360
6 DIN-ohjelmointi
6.20 Otsapinnan koneistus
Lineaarielementti otsapinnalla G101
Geometriakäsky: G101 määrittelee suoraviivaisen jana otsapinnan
muodossa.
Koneistuskäsky: Työkalu kulkee suoraviivaisesti syöttöarvolla
„loppupisteeseen".
Parametri









X Loppupiste (halkaisijamitta)
C Loppukulma – kulmasuunta: katso apukuvaa
XK Loppupiste (karteesinen)
YK Loppupiste (karteesinen)
Z Loppupiste
A Kulma positiiviseen XK-akseliin nähden
Q Leikkauspiste (oletusarvo: Q=0): Jos loppupisteen laskenta antaa
tulokseksi kaksi ratkaisuvaihtoehtoa, „Q“ määrää loppupisteen.
B Viiste/Pyöristys: Liityntä seuraavaa muotoelementtiin.
Ohjelmoi muotoelementin teoreettinen loppupiste, jos lisäät
viisteen/pyöristyksen.
„ B ei sisäänsyöttöä: tangentiaalinen liityntä
„ B=0: ei tangentiaalista liityntää
„ B>0: pyöristyssäde
„ B<0: viisteen leveys
Z Loppupiste
Esimerkki: G101
%101.nc
[G101, G102, G103]
N1 T70 G197 S1200 G195 F0.2 M104
N2 M14
N3 G110 C0
N4 G0 X110 Z2
N5 G100 XK50 YK0
„ Määrittele loppupiste joko polaaristen tai karteesisten
koordinaattien avulla.
„ Sallittu vain koodilla G101 geometriakäskynä:
Parametri Q, B
„ Sallittu vain koodilla G101 koneistuskäskynä:
Parametri Z
N6 G1 Z-5
N7 G42 Q1
N8 G101 XK40
N9 G101 YK30
N10 G103 XK30 YK40 R10
N11 G101 XK-30
N12 G103 XK-40 YK30 R10
N13 G101 YK-30
N14 G103 XK-30 YK-40 R10
N15 G101 XK30
N16 G103 XK40 YK-30 R10
N17 G101 YK0
N18 G100 XK110 G40
N19 G0 X120 Z50
N20 M15
ENDE
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
361
6.20 Otsapinnan koneistus
Ympyränkaari otsapinnalla G102/G103
Geometriakäsky: G102/G103 määrittelee ympyränkaaren otsapinnan
muodossa.
Koneistuskäsky: Työkalu kulkee ympyrämäistä rataa syöttöarvolla
„loppupisteeseen“.
Katso kiertosuunta apukuvasta.
Parametri










X Loppupiste (halkaisijamitta)
C Loppukulma – kulmasuunta: katso apukuvaa
XK Loppupiste (karteesinen)
YK Loppupiste (karteesinen)
R Säde
I Keskipiste (karteesinen)
K Keskipiste (karteesinen)
Q Leikkauspiste (oletusarvo: Q=0): Jos loppupisteen laskenta antaa
tulokseksi kaksi ratkaisuvaihtoehtoa, „Q“ määrää loppupisteen.
B Viiste/Pyöristys: Liityntä seuraavaa muotoelementtiin.
Ohjelmoi muotoelementin teoreettinen loppupiste, jos lisäät
viisteen/pyöristyksen.
„ B ei sisäänsyöttöä: tangentiaalinen liityntä
„ B=0: ei tangentiaalista liityntää
„ B>0: pyöristyssäde
„ B<0: viisteen leveys
Z Loppupiste
„ Määrittele loppupiste joko polaaristen tai karteesisten
koordinaattien avulla.
„ Loppupiste koordinaatiston nollapisteessä: Ohjelmoi
XK=0, YK=0
„ Ohjelmoi „keskipiste" tai „säde"
„ Jos ympyrän keskipistettä ei ole ohjelmoitu,
MANUALplus laskee keskipisteen, joka antaa lyhimmän
mahdollisen ympyränkaariliikkeen.
„ Sallittu vain koodilla G102/G103 geometriakäskynä:
Parametri Q, B
„ Sallittu vain koodilla G102/G103 geometriakäskynä:
Parametri Z
Esimerkki: G102, G103
%100.nc
[G100, G101, G102, G103, G793]
N1 T70 G197 S1200 G195 F0.2 M104
N2 M14
N3 G110 C0
N4 G0 X100 Z2
N5 G793 Z2 ZE-5 P2 U0.5 R0 I0.5 F0.15 H0 Q0
N6 G100 XK20 YK5
N7 G101 XK50 B5
N8 G103 XK5 YK50 R50 Q1 B5
N9 G101 XK5 YK20 B5
N10 G102 XK20 YK5 R20 B5
N11 G80
N12 M15
ENDE
362
6 DIN-ohjelmointi
6.20 Otsapinnan koneistus
Lineaarinen ura otsapinnalla G791
G791 jyrsii uran hetkellisestä työkaluasemasta loppupisteeseen. Uran
leveys vastaa jyrsimen halkaisijaa. Työvaran laskentaa ei toteuteta.
Parametri










X Halkaisija Uran loppupiste
C Loppukulma – Uran loppupiste – Kulmasuunta: katso apukuvaa
XK Uran loppupiste (karteesinen)
YK Uran loppupiste (karteesinen)
K Uran pituus – jyrsimen keskipisteen suhteen
A Uran kulma – peruste: katso apukuvaa
Z Jyrsinnän pohja
J Jyrsintäsyvyys
„ J määritelty: työkierto tekee asetuksen varmuusetäisyydelle ja
sen jälkeen jyrsii uran
„ J ei määritelty: työkierto jyrsii alkaen työkaluasemasta
P Maksimiasetus (oletusarvo: koko syvyys yhdellä asetuksella)
F Asetussyöttöarvo syvyysasetusta varten (oletusarvo: voimassa
oleva syöttöarvo)
Esimerkki: G791
%791.nc
[G791]
N1 T70 G197 S1200 G195 F0.2 M104
Mahdolliset parametriyhdistelmät loppupisteen määrittelyssä:
N2 M14
„ Halkaisija X, loppukulma C
„ Loppupiste XK, YK
„ Uran pituus K, kulma A
N3 G110 C0
Ohjeet:
N6 G791 XK30 YK5 Z-5 J5 P2
„ Käännä kara haluttuun kulma-asemaan ennen koodin G791 kutsua.
„ Jos käytät karan paikoitussuuntausta (ei C-akselia), tehdään
aksiaalinen ura keskisesti pyörintäakselin suhteen.
N7 M15
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
N4 G0 X100 Z2
N5 G100 XK20 YK5
ENDE
363
6.20 Otsapinnan koneistus
Muoto- ja kuviojyrsintätyökierto otsapinnalla
G793
G793 jyrsii kuvion tai „vapaan muodon“ (avoin tai suljettu)
otsapinnalla. Koodin G793 jälkeen seuraa:
„ jyrsittävä kuvio koodeilla:
„ ympyrä (G304), suorakulmio (G305) tai monikulmio (G307)
„ jyrsintämuodon päätös (G80)
„ jyrsittävä muoto koodeilla:
„ jyrsintämuodon aloituspiste (G100)
„ jyrsintämuoto (G101, G102, G103)
„ jyrsintämuodon päätös (G80)
Parametri










Z Jyrsintäpinta
ZE Jyrsintäpohja
P Maksimiasetus (oletusarvo: koko syvyys yhdellä asetuksella)
U Limityskerroin: Muodon tai taskun jyrsintä (oletusarvo: 0)
„ U=0: Muodon jyrsintä
„ U>0: Taskun jyrsintä – Minimi jyrsintäratojen limitys =
U*Jyrsimen halkaisija
R Sisäänajosäde (sisään-/ulosajokaaren säde) – (oletusarvo: 0)
„ R=0: Muotoelementtiin ajetaan suoraan; asetus
saapumispisteeseen jyrsintätason yläpuolelle – sen jälkeen
kohtisuora syvyysasetus
„ R>0: Jyrsin ajaa sisäänajo-/ulosajokaarella, joka liittyy
tangentiaalisesti muotoelementtiin
„ R<0 sisänurkissa: Jyrsin ajaa sisäänajo-/ulosajokaarella, joka liittyy
tangentiaalisesti muotoelementtiin
„ R<0 ulkonurkissa: Pitkä suoraviivainen sisäänajo-/
ulosajoelementti; muotoelementtiin ajetaan/poistutaan
tangentiaalisesti
I Työvara muodon suunnassa
K Työvara Z (asetussuunnassa)
F Asetussyöttöarvo syvyysasetusta varten (oletusarvo: voimassa
oleva syöttöarvo)
E Pienennetty syöttöarvo ympyrämäisiä elementtejä varten
(oletusarvo: voimassa oleva syöttöarvo)
H Jyrsintäajosuunta (oletusarvo: 0): vaikuttaa yhdessä jyrsimen
kiertosuunnan kanssa jyrsintäsuuntaan (katso apukuvaa)
„ H=0: vastalastu
„ H=1: myötälastu
364
Esimerkki: G793
%100.nc
[G100, G101, G102, G103, G793]
N1 T70 G197 S1200 G195 F0.2 M104
N2 M14
N3 G110 C0
N4 G0 X100 Z2
N5 G793 Z2 ZE-5 P2 U0.5 R0 I0.5 F0.15 H0 Q0
N6 G100 XK20 YK5
N7 G101 XK50 B5
N8 G103 XK5 YK50 R50 Q1 B5
N9 G101 XK5 YK20 B5
N10 G102 XK20 YK5 R20 B5
N11 G80
N12 M15
ENDE
6 DIN-ohjelmointi
Q Työkiertotyyppi (oletusarvo: 0): Merkitys riippuu parametrista
„U“
„ Muodon jyrsintä (U=0):
– Q=0: Jyrsimen keskipiste muodolla
– Q=1 – suljettu muoto: sisäpuolinen jyrsintä
– Q=1 – avoin muoto: vasemmalla koneistussuunnassa
– Q=2 – suljettu muoto: Ulkopuolinen jyrsintä
– Q=2 – avoin muoto: oikealla koneistussuunnassa
– Q=3 – avoin muoto: Jyrsimen asema riippuu parametrista „H“
ja jyrsimen kiertosuunnasta – katso apukuvaa
„ Taskun jyrsintä (U>0):
– Q=0: sisältä ulos
– Q=1: ulkoa sisään

O Rouhinta/Silitys – oletusarvo: 0
„ O=0: Rouhinta
„ O=1: Silitys – ensin silitetään taskun reunat, sitten taskun pohja
6.20 Otsapinnan koneistus

Ohjeet:
Jyrsintäsyvyys: työkierto laskee syvyyden parametreista „Z“ ja „ZE“
– työvarat huomioiden.
Jyrsimen sädekorjaus: toteutetaan (paitsi ei muodon jyrsinnässä
arvolla Q=0).
Saapuminen ja poistuminen: Suljetuilla muodoilla työkaluaseman
normipiste ensimmäisellä muotoelementillä on saapumis- ja
poistumisasema. Jos normipistettä ei pystytä toteuttamaan,
ensimmäisen elementin alkupiste on saapumis- ja poistumisasema.
Suoraviivainen tai kaareva muotoon ajo määräytyy muodon jyrsinnässä
ja silityksessä (taskun jyrsintä) sisäänajosäteen „R“ avulla.
Työvarat huomioidaan, jos parametreja I/K ei ole ohjelmoitu:
„ G57: Työvara X-, Z-suunnassa
„ G58: työvara „siirtää“ jyrsittävää muotoa
„ sisäpuolisessa jyrsinnässä ja suljetulla muodolla: sisäänpäin
„ ulkopuolisessa jyrsinnässä ja suljetulla muodolla: ulospäin
„ avioimella muodolla ja parametriarvolla Q=1: koneistussuunnassa
vasemmalle
„ avioimella muodolla ja parametriarvolla Q=2: koneistussuunnassa
oikealle
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
365
6.20 Otsapinnan koneistus
Tasojyrsintä otsapinnalla G797
G797 jyrsii monikulmion tai koodin G797 jälkeisessä käskyssä
määritellyn kuvion riippumatta pintojen lukumäärästä „Q“.
Parametri















X Rajoitushalkaisija
Z Jyrsintäpinta
ZE Jyrsintäpohja
B Avainleveys (jää pois kun Q=0): määrittelee materiaalin, joka
jätetään lastuamatta. Parillisilla tasopintojen lukumäärällä voidaan
„B“ ohjelmoida vaihtoehtona parametrille „V“.
„ Q=1: Jäämäpaksuus
„ Q>=2: Avainleveys
V Reunan pituus – jää pois kun Q=0
R Viiste/Pyöristys – jää pois kun Q=0
„ R<0: Viisteen pituus
„ R>0: Pyöristyssäde
A Kaltevuuskulma (apukuvan mukaan) – jää pois kun Q=0
Q Pintojen lukumäärä (oletusarvo: 0):
Alue: 0 <= Q <= 127
„ Q=0: koodin G797 jälkeen seuraa kuvion kuvaus
„ Q=1: yksi tasopinta
„ Q=2: kaksi tasopintaa 180°:een siirrolla
„ Q=3: Kolmio
„ Q=4: Suorakulmio, nelikulmio
„ Q>4: Monikulmio
P Maksimiasetus (oletusarvo: koko syvyys yhdellä asetuksella)
U Limityskerroin (oletusarvo: 0,5): Jyrsinratojen minimilimitys =
U*Jyrsimen halkaisija
I Työvara muodon suunnassa
K Työvara Z (asetussuunnassa)
F Asetussyöttöarvo syvyysasetusta varten (oletusarvo: voimassa
oleva syöttöarvo)
E Pienennetty syöttöarvo ympyrämäisiä elementtejä varten
(oletusarvo: voimassa oleva syöttöarvo)
H Jyrsintäajosuunta (oletusarvo: 0): vaikuttaa yhdessä jyrsimen
kiertosuunnan kanssa jyrsintäsuuntaan (katso apukuvaa)
„ H=0: vastalastu
„ H=1: myötälastu
Esimerkki: G797
%797.nc
[G797]
N1 T70 G197 S1200 G195 F0.2 M104
N2 M14
N3 G110 C0
N4 G0 X100 Z2
N5 G797 X100 Z0 ZE-5 B50 R2 A0 Q4 P2 U0.5
N6 G100 Z2
N7 M15
ENDE
366
6 DIN-ohjelmointi
O Rouhinta/Silitys (oletusarvo: 0)
„ O=0: Rouhinta
„ O=1: Silitys

J Jyrsintäsuunta: määrittelee monikulmioilla ilman viisteitä/
pyöristyksiä, tehdäänko jyrsintä yksi- vai kaksisuuntaisesti – katso
kuvaa
„ J=0: yksisuuntainen
„ J=1: kaksisuuntainen
6.20 Otsapinnan koneistus

Ohjeet:
„ Määrittelyllä „Q=0“ ohjelmoidaan seuraavassa käskyssä yksi
seuraavista kuvioista ja sen jälkeen G80:
„ G304 – Ympyrä
„ G305 – Suorakulmio
„ G307 – Monikulmio
„ Monikulmio, jonka määrittelet koodilla G797 (Q>0), sijaitsee
keskipisteessä. Seuraavassa käskyssä määritelty kuvio voi sijaita
keskipisteen ulkopuolella .
„ Tämä työkierto laskee jyrsintäsyvyyden parametreista „Z“ ja „ZE“ –
työvarat huomioiden.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
367
6.20 Otsapinnan koneistus
Täysiympyrän kuviomäärittely otsapinnalla
G304
G304 määrittelee täysiympyrän otsapinnalla. Tämä kuvio ohjelmoidaan
yhdessä koodien G793 ja G797 kanssa.
Parametri



XK Keskipiste
YK Keskipiste
R Säde ympyrälle
Esimerkki: G304
%304.nc
[G304]
N1 T70 G197 S1200 G195 F0.2 M104
N2 M14
N3 G110 C0
N4 G0 X100 Z2
N5 G793 Z2 ZE-5 P2 U0.5 R0 I0.5 F0.15 H0 Q0
N6 G304 XK20 YK5 R20
N7 G80
N8 M15
ENDE
368
6 DIN-ohjelmointi
6.20 Otsapinnan koneistus
Suorakulmion kuviomäärittely otsapinnalla
G305
G305 määrittelee suorakulmion otsapinnalla. Tämä kuvio
ohjelmoidaan yhdessä koodien G793 ja G797 kanssa.
Parametri






XK Keskipiste
YK Keskipiste
A Kulma – peruste: katso apukuvaa
K Pituus suorakulmiolle
B Korkeus suorakulmiolle
R Viiste/Pyöristys
„ R<0: Viisteen pituus
„ R>0: Pyöristyssäde
Esimerkki: G305
%305.nc
[G305]
N1 T70 G197 S1200 G195 F0.2 M104
N2 M14
N3 G110 C0
N4 G0 X100 Z2
N5 G793 Z2 ZE-5 P2 U0.5 R0 I0.5 F0.15 H0 Q0
N6 G305 XK20 YK5 A0 K15 B10 R2
N7 G80
N8 M15
ENDE
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
369
6.20 Otsapinnan koneistus
Monikulmion kuviomäärittely otsapinnalla G307
G307 määrittelee monikulmion otsapinnalla. Tämä kuvio ohjelmoidaan
yhdessä koodien G793 ja G797 kanssa.
Parametri






XK Keskipiste
YK Keskipiste
Q Särmien lukumäärä: Alue: 3 <= Q <= 127
A Kulma – peruste: katso apukuvaa
K Avainleveys (SW) / Pituus
„ K<0: Avainleveys (sisäympyrän halkaisija)
„ K>0: Särmän pituus
R Viiste/Pyöristys
„ R<0: Viisteen pituus
„ R>0: Pyöristyssäde
Esimerkki: G307
%307.nc
[G307]
N1 T70 G197 S1200 G195 F0.2 M104
N2 M14
N3 G110 C0
N4 G0 X100 Z2
N5 G793 Z2 ZE-5 P2 U0.5 R0 I0.5 F0.15 H0 Q0
N6 G307 XK20 YK5 Q4 A0 K-10 R2
N7 G80
N8 M15
ENDE
370
6 DIN-ohjelmointi
6.21 Vaippapinnan koneistus
6.21 Vaippapinnan koneistus
Referenssihalkaisija G120
G120 asettaa „avatun vaippapinnann” referenssihalkaisijan. Ohjelmoi
G120, jos käytät parametria „CY” koodeilla G110... G113. G120 on
itsestään pysähtyvä.
Parametri

X Halkaisija
Esimerkki: G120
%111.nc
[G111, G120]
N1 T71 G197 S1200 G195 F0.2 M104
N2 M14
N3 G120 X100
N4 G110 C0
N5 G0 X110 Z5
N6 G41 Q2 H0
N7 G110 Z-20 CY0
N8 G111 Z-40
N9 G113 CY39.2699 K-40 J19.635
N10 G111 Z-20
N11 G113 CY0 K-20 J19.635
N12 G40
N13 G110 X105
N14 M15
ENDE
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
371
6.21 Vaippapinnan koneistus
Muodon/pikaliikkeen alkupiste G110
Geometriakäsky: G110 määrittelee vaippapintamuodon
aloituspisteen.
Koneistuskäsky: Työkalu liikkuu pikaliikkeellä lyhintä reittiä
„loppupisteeseen“.
Parametri




Z Loppupiste
C Loppukulma
CY Loppupiste janamittana (referenssi: G120 Referenssihalkaisija)
X Loppupiste (halkaisijamitta) – (oletusarvo: hetkellinen X-asema)
„ Määrittele „muodon aloituspiste“ tai loppupiste
koordinaatin „C“ tai „CY“ avulla.
„ G110 on suositeltava toiminto, kun C-akseli
paikoitetaan tiettyyn kulmaan (Ohjelmointi: N
G110 C...).
„ Sallittu vain koodilla G110 koneistuskäskynä:
parametri X
Esimerkki: G110
%110.nc
[G110, G111, G113, G794]
N1 T71 G197 S1200 G195 F0.2 M104
N2 M14
N3 G120 X100
N4 G110 C0
N5 G0 X110 Z5
N6 G794 X100 XE97 P2 U0.5 R0 K0.5 F0.15 H0
Q0
N7 G110 Z-20 CY0
N8 G111 Z-40
N9 G113 CY39.2699 K-40 J19.635
N10 G111 Z-20
N11 G113 CY0 K-20 J19.635 B0
N12 G80
N13 M15
ENDE
372
6 DIN-ohjelmointi
6.21 Vaippapinnan koneistus
Lineaarinen elementti vaippapinnalla G111
Geometriakäsky: G111 määrittelee suoran janan vaippapinnan
muodossa.
Koneistuskäsky: Työkalu kulkee suoraviivaisesti syöttöarvolla
„loppupisteeseen".
Parametri







Z Loppupiste – oletusarvo: hetkellinen X-asema
C Loppukulma – kulmasuunta: katso apukuvaa
CY Loppupiste janamittana (referenssi: G120 Referenssihalkaisija)
A Kulma – peruste: katso apukuvaa
Q Leikkauspiste (oletusarvo: Q=0): Jos loppupisteen laskenta antaa
tulokseksi kaksi ratkaisuvaihtoehtoa, „Q“ määrää loppupisteen.
B Viiste/Pyöristys: Liityntä seuraavaa muotoelementtiin.
Ohjelmoi muotoelementin teoreettinen loppupiste, jos lisäät
viisteen/pyöristyksen.
„ B ei sisäänsyöttöä: tangentiaalinen liityntä
„ B=0: ei tangentiaalista liityntää
„ B>0: pyöristyssäde
„ B<0: viisteen leveys
X Loppupiste:Asetus (halkaisijamitta) – (oletusarvo: hetkellinen Xasema)
Esimerkki: G111
%111.nc
[G111, G120]
N1 T71 G197 S1200 G195 F0.2 M104
N2 M14
N3 G120 X100
N4 G110 C0
„ Määrittele loppupiste koordinaatin „C“ tai „CY“ avulla.
„ Sallittu vain koodilla G111 geometriakäskynä:
Parametri Q, B
„ Sallittu vain koodilla G111 koneistuskäskynä:
parametri X
N5 G0 X110 Z5
N6 G41 Q2 H0
N7 G110 Z-20 CY0
N8 G111 Z-40
N9 G113 CY39.2699 K-40 J19.635
N10 G111 Z-20
N11 G113 CY0 K-20 J19.635
N12 G40
N13 G110 X105
N14 M15
ENDE
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
373
6.21 Vaippapinnan koneistus
Ympyränkaari vaippapinnalla G112/G113
Geometriakäsky: G112/G113 määrittelee ympyränkaaren
vaippapinnan muodossa.
Koneistuskäsky: Työkalu kulkee ympyrämäistä rataa syöttöarvolla
„loppupisteeseen“.
Katso kiertosuunta apukuvasta.
Parametri










Z Loppupiste (oletusarvo: hetkellinen X-asema)
C Loppukulma – kulmasuunta: katso apukuvaa
CY Loppupiste janamittana (referenssi: G120 Referenssihalkaisija)
R Säde
K Keskipiste
J Keskipiste janamittana (referenssi: aukilevitetty vaippapinta
G120-referenssihalkaisijalla)
W Keskipiste: Keskipistekulma – kulman suunta: katso apukuvaa
Q Leikkauspiste (oletusarvo: Q=0): Jos loppupisteen laskenta antaa
tulokseksi kaksi ratkaisuvaihtoehtoa, „Q“ määrää loppupisteen.
B Viiste/Pyöristys: Liityntä seuraavaa muotoelementtiin.
Ohjelmoi muotoelementin teoreettinen loppupiste, jos lisäät
viisteen/pyöristyksen.
„ B ei sisäänsyöttöä: tangentiaalinen liityntä
„ B=0: ei tangentiaalista liityntää
„ B>0: pyöristyssäde
„ B<0: viisteen leveys
X Loppupiste: Asetus (halkaisijamitta) – (oletusarvo: hetkellinen Xasema)
374
6 DIN-ohjelmointi
„ Määrittele loppupiste/keskipiste koordinaatin „C/W“ tai
„CY/J“ avulla.
„ Ohjelmoi „keskipiste" tai „säde"
„ Jos ympyrän keskipistettä ei ole ohjelmoitu,
MANUALplus laskee keskipisteen, joka antaa lyhimmän
mahdollisen ympyränkaariliikkeen.
„ Sallittu vain koodilla G112/G113 geometriakäskynä:
Parametri Q, B
„ Sallittu vain koodilla G112/G113 geometriakäskynä:
parametri X
%110.nc
[G110, G111, G113, G794]
N1 T71 G197 S1200 G195 F0.2 M104
N2 M14
N3 G120 X100
N4 G110 C0
N5 G0 X110 Z5
N6 G794 X100 XE97 P2 U0.5 R0 K0.5 F0.15 H0
Q0
N7 G110 Z-20 CY0
N8 G111 Z-40
N9 G113 CY39.2699 K-40 J19.635
N10 G111 Z-20
N11 G113 CY0 K-20 J19.635 B0
N12 G80
N13 M15
ENDE
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
375
6.21 Vaippapinnan koneistus
Esimerkki: G112, G113
6.21 Vaippapinnan koneistus
Lineaarinen ura vaippapinnalla G792
G792 jyrsii uran hetkellisestä työkaluasemasta loppupisteeseen. Uran
leveys vastaa jyrsimen halkaisijaa. Työvaran laskentaa ei tapahdu.
Parametri








Z Loppupiste
C Loppukulma
K Uran pituus – jyrsimen keskipisteen suhteen
A Uran kulma – peruste: katso apukuvaa
X Jyrsintäpohja (halkaisijamitta)
J Jyrsintäsyvyys
„ J määritelty: työkierto tekee asetuksen varmuusetäisyydelle ja
sen jälkeen jyrsii uran
„ J ei määritelty: työkierto jyrsii alkaen työkaluasemasta
P Maksimiasetus (oletusarvo: koko syvyys yhdellä asetuksella)
F Asetussyöttöarvo syvyysasetusta varten (oletusarvo: voimassa
oleva syöttöarvo)
Mahdolliset parametriyhdistelmät loppupisteen määrittelyssä:
„ Loppukulma, loppukulma C
„ Uran pituus K, kulma A
Ohjeet:
„ Käännä kara haluttuun kulma-asemaan ennen koodin G792 kutsua.
„ Jos käytät karan paikoitussuuntausta (ei C-akselia), tehdään
säteittäinen ura yhdensuuntaisesti Z-akselin kanssa.
Esimerkki: G792
%792.nc
[G792]
N1 T71 G197 S1200 G195 F0.2 M104
N2 M14
N3 G110 C0
N4 G0 X110 Z5
N5 G0 X102 Z-30
N6 G792 K25 A45 X97 J3 P2 F0.15
N7 M15
ENDE
376
6 DIN-ohjelmointi
6.21 Vaippapinnan koneistus
Muoto- ja kuviojyrsintätyökierto vaippapinnalla
G794
G794 jyrsii kuvion tai „vapaan muodon“ (avoin tai suljettu)
vaippapinnalla. Koodin G794 jälkeen seuraa:
„ jyrsittävä kuvio koodeilla:
„ ympyrä (G314), suorakulmio (G315) tai monikulmio (G317)
„ Muotokuvauksen päätös (G80)
„ jyrsittävä muoto koodeilla:
„ Alkupiste (G110)
„ Muotokuvaus (G111, G112, G113)
„ Muotokuvauksen päätös (G80)
Parametri










X Jyrsinnän yläpinta
XE Jyrsintäpohja
P Maksimiasetus (oletusarvo: koko syvyys yhdellä asetuksella)
U Limityskerroin: Muodon tai taskun jyrsintä (oletusarvo: 0)
„ U=0: Muodon jyrsintä
„ U>0: Taskun jyrsintä – Minimi jyrsintäratojen limitys =
U*Jyrsimen halkaisija
R Sisäänajosäde (sisään-/ulosajokaaren säde) – (oletusarvo: 0)
„ R=0: Muotoelementtiin ajetaan suoraan; asetus
saapumispisteeseen jyrsintätason yläpuolelle – sen jälkeen
kohtisuora syvyysasetus
„ R>0: Jyrsin ajaa sisäänajo-/ulosajokaarella, joka liittyy
tangentiaalisesti muotoelementtiin
„ R<0 sisänurkissa: Jyrsin ajaa sisäänajo-/ulosajokaarella, joka liittyy
tangentiaalisesti muotoelementtiin
„ R<0 ulkonurkissa: Pitkä suoraviivainen sisäänajo-/
ulosajoelementti; muotoelementtiin ajetaan/poistutaan
tangentiaalisesti
K Työvara muodon suunnassa
I Työvara X (asetussuunnassa)
F Asetussyöttöarvo syvyysasetusta varten (oletusarvo: voimassa
oleva syöttöarvo)
E Pienennetty syöttöarvo ympyrämäisiä elementtejä varten
(oletusarvo: voimassa oleva syöttöarvo)
H Jyrsintäajosuunta (oletusarvo: vaikuttaa yhdessä jyrsimen
pyörintäsuunnan kanssa jyrsintäsuuntaan (katso apukuvaa)
„ H=0: vastalastu
„ H=1: myötälastu
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
Esimerkki: G794
%110.nc
[G110, G111, G113, G794]
N1 T71 G197 S1200 G195 F0.2 M104
N2 M14
N3 G120 X100
N4 G110 C0
N5 G0 X110 Z5
N6 G794 X100 XE97 P2 U0.5 R0 K0.5 F0.15 H0
Q0
N7 G110 Z-20 CY0
N8 G111 Z-40
N9 G113 CY39.2699 K-40 J19.635
N10 G111 Z-20
N11 G113 CY0 K-20 J19.635 B0
N12 G80
N13 M15
ENDE
377
6.21 Vaippapinnan koneistus

Q Työkiertotyyppi (oletusarvo: 0): Merkitys riippuu parametrista
„U“
„ Muodon jyrsintä (U=0):
– Q=0: Jyrsimen keskipiste muodolla
– Q=1 – suljettu muoto: sisäpuolinen jyrsintä
– Q=1 – avoin muoto: vasemmalla koneistussuunnassa
– Q=2 – suljettu muoto: Ulkopuolinen jyrsintä
– Q=2 – avoin muoto: oikealla koneistussuunnassa
– Q=3 – avoin muoto: Jyrsimen asema riippuu parametrista „H“
ja jyrsimen kiertosuunnasta – katso apukuvaa
„ Taskun jyrsintä (U>0):
– Q=0: sisältä ulos
– Q=1: ulkoa sisään

O Rouhinta/Silitys – oletusarvo: 0
„ O=0: Rouhinta
„ O=1: Silitys – ensin silitetään taskun reunat, sitten taskun pohja
Ohjeet:
Jyrsintäsyvyys: Tämä työkierto laskee jyrsintäsyvyyden
parametreista „Z“ ja „ZE“ – työvarat huomioiden.
Jyrsimen sädekorjaus: toteutetaan (paitsi ei muodon jyrsinnässä
arvolla Q=0).
Saapuminen ja poistuminen: Suljetuilla muodoilla työkaluaseman
normipiste ensimmäisellä muotoelementillä on saapumis- ja
poistumisasema. Jos normipistettä ei pystytä toteuttamaan,
ensimmäisen elementin alkupiste on saapumis- ja poistumisasema.
Suoraviivainen tai kaareva muotoon ajo määräytyy muodon jyrsinnässä
ja silityksessä (taskun jyrsintä) sisäänajosäteen „R“ avulla.
Työvarat huomioidaan, jos parametreja I/K ei ole ohjelmoitu:
„ G57: Työvara X-, Z-suunnassa
„ G58: Työvara „siirtää“ jyrsittävää muotoa suuntaan, joka määräytyy
etukäteen „työkierron tyypissä“. Työkierron tyyppi „ –
„Ulkojyrsintä“ ulospäin. Avoimilla muodoilla työkierron tyyppi määrä
sen, siirretäänkö muotoa vasemmalle vai oikealle.
„ sisäpuolisessa jyrsinnässä ja suljetulla muodolla: sisäänpäin
„ ulkopuolisessa jyrsinnässä ja suljetulla muodolla: ulospäin
„ avioimella muodolla ja parametriarvolla Q=1: koneistussuunnassa
vasemmalle
„ avioimella muodolla ja parametriarvolla Q=2: koneistussuunnassa
oikealle
378
6 DIN-ohjelmointi
6.21 Vaippapinnan koneistus
Heiluriuran jyrsintä G798
G798 jyrsii heiluriuran hetkellisestä työkalun asemasta
„loppupisteeseen X,Z“. Uran leveys vastaa jyrsimen halkaisijaa.
Ensimmäinen asetussyöttö tehdään arvolla „I“ – muut sen jälkeiset
asetussyötöt MANUALplus laskee seuraavasti:
Hetkellinen asetus = I * (1 – (n–1) * E)
n: n:s asetus
Asetussyöttömäärä pienennetään arvoon >= 0,5 mm. Sen jälkeen
asetussyötöt ovat aina 0,5 mm.
Parametri










X Loppupiste (halkaisijamitta) – (oletusarvo: hetkellinen X-asema)
Z Uran loppupiste
C Aloituskulma: Uran aloitusasema (oletusarvo: 0)
F Nousu
„ F positiivinen: oikeakätinen kierre
„ F negatiivinen: vasenkätinen kierre
F
P
K
U
I
E
Nousu
Aloituspituus: Uran aloitusramppi (oletusarvo: 0)
Lopetuspituus: Uran lopetusramppi (oletusarvo: 0)
Kierteen syvyys
Maksimiasetus (oletusarvo: koko syvyys yhdellä asetuksella)
Pienennysarvo asetuksen pienennystä varten (oletusarvo: 1)
Esimerkki: G798
%798.nc
[G798]
N1 T71 G197 S800 G195 F0.2 M104
N2 M14
N3 G110 C0
N4 G0 X80 Z15
N5 G798 X80 Z-120 C0 F20 K20 U5 I1
N6 M15
ENDE
Heiluriura voidaan jyrsiä vain ulkopuolisesti.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
379
6.21 Vaippapinnan koneistus
Täysiympyrän kuviomäärittely vaippapinnalla
G314
G314 määrittelee täysiympyrän vaippapinnalla. Tämä kuvio
ohjelmoidaan yhdessä koodien G794 ja G797 kanssa.
Parametri




Z Keskipiste
CY Keskipiste janamittana (peruste: G120 Referenssihalkaisija)
C Keskipiste Keskipisteen kulma – kulman suunta: katso apukuvaa
R Säde ympyrälle
Esimerkki: G314
%314.nc
[G314]
N1 T71 G197 S1200 G195 F0.2 M104
N2 M14
N3 G110 C0
N4 G0 X110 Z5
N5 G794 X100 XE97 P2 U0.5 R0 K0.5 F0.15 H0
Q0
N6 G314 Z-35 C0 R20
N7 G80
N8 M15
ENDE
380
6 DIN-ohjelmointi
6.21 Vaippapinnan koneistus
Suorakulmion kuviomäärittely vaippapinnalla
G315
G315 määrittelee suorakulmion vaippapinnalla. Tämä kuvio
ohjelmoidaan yhdessä koodin G794 kanssa.
Parametri







Z Keskipiste
CY Keskipiste janamittana (peruste: G120 Referenssihalkaisija)
C Keskipiste Keskipisteen kulma – kulman suunta: katso apukuvaa
A Kulma – peruste: katso apukuvaa
K Pituus suorakulmiolle
B Korkeus (leveys) suorakulmiolle
R Viiste/Pyöristys
„ R<0: Viisteen pituus
„ R>0: Pyöristyssäde
Esimerkki: G315
%315.nc
[G315]
N1 T71 G197 S1200 G195 F0.2 M104
N2 M14
N3 G110 C0
N4 G0 X110 Z5
N5 G794 X100 XE97 P2 U0.5 R0 K0.5 F0.15 H0
Q0
N6 G315 Z-35 C0 A5 K30 B15 R3
N7 G80
N8 M15
ENDE
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
381
6.21 Vaippapinnan koneistus
Monikulmion kuviomäärittely vaippapinnalla
G317
G317 määrittelee monikulmion vaippapinnalla. Tämä kuvio
ohjelmoidaan yhdessä koodin G794 kanssa.
Parametri







Z Keskipiste
CY Keskipiste janamittana (peruste: G120 Referenssihalkaisija)
C Keskipiste Keskipisteen kulma – kulman suunta: katso apukuvaa
Q Särmien lukumäärä: Alue: 3 <= Q <= 127
A Kulma – peruste: katso apukuvaa
K Avainleveys (SW) / Pituus
„ K<0: Avainleveys (sisäympyrän halkaisija)
„ K>0: Särmän pituus
R Viiste/Pyöristys
„ R<0: Viisteen pituus
„ R>0: Pyöristyssäde
Esimerkki: G317
%317.nc
[G317]
N2 T71G197 S1200 G195 F0.2 M104
N3 M14
N4 G110 C0
N5 G0 X110 Z5
N6 G794 X100 XE97 P2 U0.5 R0 K0.5 F0.15 H0
Q0
N7 G317 Z-35 C0 Q6 A5 K-25 R3
N8 G80
N9 M15
ENDE
382
6 DIN-ohjelmointi
6.22 Paikkakuviokoneistus
6.22 Paikkakuviokoneistus
Lineaarinen paikkakuvio otsapinnalla G743
G743 muodostaa suoraviivaisen ja tasavälisen reikä- tai
jyrsintäpaikkakuvion otsapinnalla.
Jos et määrittele loppupistettä „ZE“ , käytetään seuraavan NClauseen poraus/jyrsintätyökiertoa. Tällä periaatteella yhdistetään
paikkakuviokoneistus ja
„ poraustyökierrot (G71, G74, G36)
„ lineaarisen uran jyrsintätyökierto (G791)
„ muodon jyrsinnän työkierto „vapaalla muodolla“ (G793)
Parametri














XK Aloituspiste paikkakuviolle (karteesinen)
YK Aloituspiste paikkakuviolle (karteesinen)
Z Aloituspiste poraus-/jyrsintäkoneistusta varten
ZE Loppupiste poraus-/jyrsintäkoneistusta varten
X Halkaisija (polaarikoordinaatit)
C Aloituskulma (polaarikoodinaatit)
A Paikkakuviokulma
I Loppupiste paikkakuviolle (karteesinen)
J Loppupiste paikkakuviolle (karteesinen)
Ii Loppupiste: paikkaetäisyys (karteesinen)
Ji Loppupiste: paikkaetäisyys (karteesinen)
R Pituus: ensimmäisen ja viimeisen paikan välinen etäisyys
Ri Pituus: Etäisyys seuraavaan paikkaan
Q Lukumäärä reikiä/kuvioita (oletusarvo: 1)
Parametriyhdistelmät aloituspisteen tai kuviopaikkojen määrittelyä
varten:
Esimerkki: G743
%743.nc
[G743]
N1 T70 G197 S1200 G195 F0.2 M104
N2 M14
N3 G110 C0
N4 G0 X100 Z2
N5 G743 XK20 YK5 A45 Ri30 Q2
N6 G791 X50 C0 Z-5 P2 F0.15
N7 M15
ENDE
„ Kuvion aloituspiste:
„ XK, YK
„ X, C
„ Kuvion sijaintipaikat:
„ I, J ja Q
„ Ii, Ji ja Q
„ R, A ja Q
„ Ri, Ai ja Q
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
383
6.22 Paikkakuviokoneistus
Käskysarjojen esimerkit:
[ yksinkertainen reikäkuvio ]
N.. G743 XK.. YK.. Z.. ZE.. I.. J.. Q..
...
[ Reikäkuvio syvänreiänporauksella ]
N.. G743 XK.. YK.. Z.. I.. J.. Q..
N.. G74 Z.. P.. I..
...
[ Jyrsintäkuvio lineaarisella uralla ]
N.. G743 XK.. YK.. Z.. I.. J.. Q..
N.. G791 K.. A.. Z..
...
[ Jyrsintäkuvio „vapaamuodolla“ ]
N.. G743 XK.. YK.. Z.. I.. J.. Q..
N.. G793 ZE.. U.. Q..
N.. G100 XK.. YK..
N.. . . .
N.. G80
...
384
6 DIN-ohjelmointi
6.22 Paikkakuviokoneistus
Ympyrämäinen paikkakuvio otsapinnalla G745
G745 muodostaa ympyränkaarella tasavälein sijaitsevan reikä- tai
jyrsintäkuvion otsapinnalla.
Jos et määrittele loppupistettä „ZE“ , käytetään seuraavan NClauseen poraus/jyrsintätyökiertoa. Tällä periaatteella yhdistetään
paikkakuviokoneistus ja
„ poraustyökierrot (G71, G74, G36)
„ lineaarisen uran jyrsintätyökierto (G791)
„ muodon jyrsinnän työkierto „vapaalla muodolla“ (G793)
Parametri












XK Keskipiste paikkakuviolle (karteesinen)
YK Keskipiste paikkakuviolle (karteesinen)
Z Aloituspiste poraus-/jyrsintäkoneistusta varten
ZE Loppupiste poraus-/jyrsintäkoneistusta varten
X Halkaisija (polaarikoordinaatit)
C Kulma (polaarikoodinaatit)
K Halkaisija: Paikkakuvion halkaisija – oletusarvo: hetkellinen Xasema otetaan kuvion halkaisijaksi
A Aloituskulma– ensimmäisen reiän/kuvion sijaintipaikka
A Loppukulma– viimeisen reiän/kuvion sijaintipaikka
Wi Loppukulma – etäisyys seuraavaan paikkaan
Q Lukumäärä reikiä/kuvioita (oletusarvo: 1)
V Kiertosuunta (oletusarvo: 0): reikien/kuvioiden sijoittelu
(tarpeellinen, jos W on määritelty):
„ V=0: pidemmällä ympyränkaarella
„ V=1: asemasta A myötäpäivään
„ V=2: asemasta A vastapäivään
Esimerkki: G745
%745.nc
[G745]
N1 T70 G197 S1200 G195 F0.2 M104
N2 M14
N3 G110 C0
N4 G0 X100 Z2
N5 G745 XK0 YK0 K50 A0 Q3
N6 G791 K30 A0 Z-5 P2 F0.15
N7 M15
ENDE
Parametriyhdistelmät kuvion keskipisteen tai kuviopaikkojen
määrittelyä varten:
„ Kuvion keskipiste:
„ X, C
„ XK, YK
„ Kuvion sijaintipaikat:
„ A, W ja Q
„ A, W ja Q
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
385
6.22 Paikkakuviokoneistus
Käskysarjojen esimerkit:
[ yksinkertainen reikäkuvio ]
N.. G745 XK.. YK.. Z.. ZE.. A.. W.. Q..
...
[ Reikäkuvio syvänreiänporauksella ]
N.. G745 XK.. YK.. Z.. ZE.. A.. W.. Q..
N.. G74 Z.. P.. I..
...
[ Jyrsintäkuvio lineaarisella uralla ]
N.. G745 XK.. YK.. Z.. ZE.. A.. W.. Q..
N.. G791 K.. A.. Z..
...
[ Jyrsintäkuvio „vapaamuodolla“ ]
N.. G745 XK.. YK.. Z.. ZE.. A.. W.. Q.
N.. G793 ZE.. U.. Q..
N.. G100 XK.. YK..
N.. . . .
N.. G80
...
386
6 DIN-ohjelmointi
6.22 Paikkakuviokoneistus
Lineaarinen paikkakuvio vaippapinnalla G744
G744 muodostaa suoraviivaisen ja tasavälisen reikä- tai
jyrsintäpaikkakuvion vaippapinnalla.
Parametriyhdistelmät aloituspisteen tai kuviopaikkojen määrittelyä
varten:
„ Kuvion aloituspiste: Z ja C
„ Kuvion sijaintipaikat:
„ W ja Q
„ Wi ja Q
Jos et määrittele pistettä „XE“ , käytetään seuraavan NC-lauseen
poraus/jyrsintätyökiertoa tai kuvion kuvausta. Tällä periaatteella kuvion
kuvaus yhdistetään poraustyökiertojen (G71, G74, G36) tai
jyrsintäkoneistusten (kuviomäärittelyt G314, G315, G317) kanssa.
Parametri








Z Aloituspiste (polaarikoordinaatit)
C Aloituskulma (polaarikoodinaatit)
X Aloituspiste reikää/jyrsintäkoneistusta varten (halkaisijamitta)
XE Loppupiste reikää/jyrsintäkoneistusta varten (halkaisijamitta)
ZE Loppupiste paikkakuviolle (oletusarvo: Z)
W Sisäänpistokulma paikkakuviolle – ei sisäänsyöttöä: Reiät/kuviot
sijoitetaan tasavälein ympyrän kehälle
Wi Loppukulma: Kulmainkrementti – etäisyys seuraavaan
asemapaikkaan
Q Lukumäärä reikiä/kuvioita (oletusarvo: 1)
Esimerkki: G744
%744.nc
[G744]
N1 T60 G197 S1200 G195 F0.2 M104
N2 M14
N3 G110 C0
N4 G0 X110 Z2
N5 G744 X102 Z-10 ZE-35 C0 W270 Q5
N6 G71 X102 K7
N7 M15
ENDE
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
387
6.22 Paikkakuviokoneistus
Käskysarjojen esimerkit:
[ yksinkertainen reikäkuvio ]
N.. G744 Z.. C.. X.. XE.. ZE.. W.. Q..
...
[ Reikäkuvio syvänreiänporauksella ]
N.. G744 Z.. C.. X.. XE.. ZE.. W.. Q..
N.. G74 Z.. P.. I..
...
[ Jyrsintäkuvio lineaarisella uralla ]
N.. G744 Z.. C.. X.. XE.. ZE.. W.. Q..
N.. G792 K.. A.. X..
...
[ Jyrsintäkuvio „vapaamuodolla“ ]
N.. G744 Z.. C.. X.. XE.. ZE.. W.. Q..
N.. G794 XE.. U.. Q..
N.. G110 Z.. C..
N.. . . .
N.. G80
...
388
6 DIN-ohjelmointi
6.22 Paikkakuviokoneistus
Ympyrämäinen paikkakuvio vaippapinnalla
G746
G746 muodostaa ympyränkaarella tasavälein sijaitsevan reikä- tai
muotopaikkakuvion vaippapinnalla.
Parametriyhdistelmät kuvion keskipisteen tai kuviopaikkojen
määrittelyä varten:
„ Kuvion keskipiste: Z ja C
„ Kuvion sijaintipaikat:
„ W ja Q
„ Wi ja Q
Jos et määrittele pistettä „XE“ , käytetään seuraavan NC-lauseen
poraus/jyrsintätyökiertoa tai kuvion kuvausta. Tällä periaatteella kuvion
kuvaus yhdistetään poraustyökiertojen (G71, G74, G36) tai
jyrsintäkoneistusten (kuviomäärittelyt G314, G315, G317) kanssa.
Parametri











Z Keskipiste paikkakuviolle (polaarinen)
C Kulma: Keskipiste paikkakuviolle (polaarinen)
X Aloituspiste poraus-/jyrsintäkoneistusta varten (halkaisijamitta)
XE Loppupiste poraus-/jyrsintäkoneistusta varten (halkaisijamitta)
K Halkaisija:Kuvion halkaisija
A Aloituskulma– ensimmäisen reiän/kuvion sijaintipaikka
K Halkaisija: Paikkakuvion halkaisija (oletusarvo: hetkellinen Xasema)
A Loppukulma– viimeisen reiän/kuvion sijaintipaikka
Wi Loppukulma – etäisyys seuraavaan paikkaan
Q Lukumäärä reikiä/kuvioita (oletusarvo: 1)
V Kiertosuunta (oletusarvo: 0): reikien/kuvioiden sijoittelu
(tarpeellinen, jos W on määritelty):
„ V=0: pidemmällä ympyränkaarella
„ V=1: asemasta A myötäpäivään
„ V=2: asemasta A vastapäivään
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
Esimerkki: G746
%746.nc
[G746]
N1 T60 G197 S1200 G195 F0.2 M104
N2 M14
N3 G110 C0
N4 G0 X110 Z2
N5 G746 Z-40 C0 K40 Q8
N6 G71 X102 K7
N7 M15
ENDE
389
6.22 Paikkakuviokoneistus
Käskysarjojen esimerkit:
[ yksinkertainen reikäkuvio ]
N.. G746 Z.. C.. X.. XE.. K.. A.. W.. Q..
...
[ Reikäkuvio syvänreiänporauksella ]
N.. G746 Z.. C.. X.. XE.. K.. A.. W.. Q..
N.. G74 Z.. P.. I..
...
[ Jyrsintäkuvio lineaarisella uralla ]
N.. G746 Z.. C.. X.. XE.. K.. A.. W.. Q..
N.. G792 K.. A.. X..
...
[ Jyrsintäkuvio „vapaamuodolla“ ]
N.. G746 Z.. C.. X.. XE.. K.. A.. W.. Q..
N.. G794 XE.. U.. Q..
N.. G110 Z.. C..
N.. . . .
N.. G80
...
390
6 DIN-ohjelmointi
6.23 Muut G-toiminnot
6.23 Muut G-toiminnot
Odotusaika G4
Järjestelmä odottaa ohjelmoidun ajan ja jatkaa sen jälkeen seuraavaan
käskyyn.
Jos G4 ohjelmoidaan yhdessä siirtoliikkeen kanssa, odotusaika
toteutuu siirtoliikkeen lopussa.
Parametri

F Odotusaika: Alue: 0 sek < F < 999 sek
Tarkka pysäytys G9
Kun ohjelmoit koodin G9 yhdessä liikekäskyn lauseen kanssa (G1, G2,
G3, G12 tai G13), siirtoliikkeen lopussa syöttöarvo pienennetään
nollaan. Työkalun kärki pysähtyy tarkalleen ohjelmoituun asemaan,
ennenkuin seuraava liike toteutetaan. Näin saadaan aikaa
teräreunainen nurkka.
Suojavyöhykkeen aktivoinnin peruutus G60
G60 peruuttaa suojavyöhykevalvonnan. G60 ohjelmoidaan ennen
valvottavaa tai valvomatta jätettävää liikekäskyä. G60 päättyy
itsestään.
Käyttöesimerkki:
Koodilla G60 peruutetaan suojavyöhykevalvonta hetkellisesti keskisen
läpireiän poraamista varten.
Parametri

Q aktivointi/peruutus
„ Q=0: Suojavyöhykevalvonnan uudelleenaktivointi
„ Q=1: Suojavyöhykevalvonnan poiskytkentä
Esimerkki: G60
%60.nc
[G60]
N1 T49 G97 S1000 G95 F0.3 M3
N2 G0 X0 Z5
N3 G60 Q1
N4 G71 Z-60 K65
N5 G60 Q0
ENDE
Odotus ajankohtaan G204
DIN-ohjelmien koneistus keskeytetään määriteltyyn ajankohtaan
saakka. (Tätä toimintoa voidaan käyttää esimerkiksi lämmittelyajon
ohjelmaa varten.)
Määrittely „Päivä D“ perustuu seuraavaan mahdolliseen päivään. Jos
parametria D ei ole annettu, „tunnit H, minuutit Q“ perustuvat
seuraavaan mahdolliseen ajankohtaan.
Parametri



D Päivä [1-31]
H Tunti [0-23]
Q Minuutti [0-59]
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
391
6.24 T, S, F asetus
6.24 T, S, F asetus
Työkalun numero, kierrosluku/lastuamisnopeus
ja syöttöarvo
Syöttöarvo ja kierrosluku, jotka ohjelmoidaan
toiminnolla „T, S, F asetus“, perustuvat pääkaraan.
Parametrit vastaanotetan DIN-ohjelmaan
kirjaintunnuksella tai G-toiminnolla.
„ T: „T..“
„ S: G96/G97 S..
„ F: G94/G95 F..
T, S, F sisäänsyöttö
Valitse „S, F, T asetus“
Määrittele ohjelmanäppäimet ja syötä sisään
parametrit
„ T Työkalun numero
„ S Lastuamisnopeus tai kierrosluku (asetus
toimintonppäimellä)
„ F Kierrossyöttöarvo tai syöttöarvo (asetus
toimintonäppäimellä)
Esimerkki: T, S, F
%819.nc
[G819]
Päätä tietojen sisäänsyöttö
näppäimellä Tallenna
N1 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3
N2 G0 X120 Z2
N3 G819 P5 I1 K0.3
N4 G0 X80 Z2
N5 . . .
ENDE
392
6 DIN-ohjelmointi
6.25 Tietojen syötöt, tietojen tulostukset
6.25 Tietojen syötöt, tietojen
tulostukset
INPUT
INPUT (muuttuja-arvon sisäänsyöttö)
Valitse „ohjelmamuuttujatoiminto“
Valitse „sisäänsyöttötoiminto“ (katso
seuraavan sivun kuvaa yllä oikealla)
„ Määrittele „sisäänsyöttöteksti“
„ Syötä sisään „kyselymuuttujan“ numero (kuva
yllä oikealla)
„INPUT-käskyn“ ohjelmoinnissa määritellään
„sisäänsyöttöteksti“ ja „kyselymuuttujien“ numero.
„Sisäänsyöttöteksti“ toimii sisäänsyötön selityksenä.
Tätä käskyä käännettäessä (tulkinta) näytöllä esitetään
„sisäänsyöttöteksti“ ja pyydetään syöttämään sisään
muuttujan arvo (kuva alla oikealla). Ohjelman
kääntämistä jatketaan tiedon sisäänsyötön jälkeen.
Sisäänsyötetty arvo osoitetaan „kyselymuuttujalle“.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
393
6.25 Tietojen syötöt, tietojen tulostukset
WINDOW
WINDOW (Tulostusikkunan määrittely)
Valitse „ohjelmamuuttujatoiminto“
Valitse „WINDOW“ (kuva yllä
oikealla)
„ Valitse tulostusikkunan koko toiminnolla „Rivit
tulostusta varten“
„ Sulje tulostusikkuna määrittelemällä „Rivit
tulostusta varten = 0“
Käskyllä „WINDOW“ määritellään „tulostusikkuna“
koneen käyttäjälle annettavaa informaatiota varten.
Jos et käytä ikkunaa, tietojen tulostuksen yhteydessä
tulostusikkuna esitetään kolmen rivin kokoisena.
Tulostusikkuna sijoitetaan alueen „Lista- ja
ohjelmaikkunat“ alapuolelle. Se ilmestyy
ensimmäisen informaation tulostuksen yhteydessä ja
pysyy näytöllä niin kauan, kunnes se suljetaan tai
kunnes DIN-ohjelmien „kääntäminen“ (tulkinta) on
suoritettu loppuun.
Tulostusikkuna suljetaan „WINDOW-kutsulla“ ja
parametrimäärittelyllä „Rivejä tulostusta varten = 0“.
394
6 DIN-ohjelmointi
6.25 Tietojen syötöt, tietojen tulostukset
PRINT
PRINT (Tietojen tulostus)
Valitse „ohjelmamuuttujatoiminto“
Valitse „PRINT“ (kuva yllä oikealla)
„ Määrittele „tulostusteksti“ ja
„ „muuttujan numero“ (kuva oikealla)
Tämän käskyn toteutuksen yhteydessä
„tulostusikkunaan“ tulostetaan määritelty
„tulostusteksti“ ja „tulostettavalle
ohjelmamuuttujalle“ annettu arvo (sisältö).
PRINT-käsky on useamman tekstin ja muuttujan
määrittelyä varten.
„ „Tulostusikkuna“ poistuu kääntämisen
(tulkinnan) jälkeen – mutta ennen DINkäskyjen suorittamista.
„ Simulaation yhteydessä
„tulostusikkuna“ säilyy esillä. Se
poistuu vasta simulaation uuden
käynnistyksen yhteydessä.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
395
6.26 Muuttujaohjelmointi
6.26 Muuttujaohjelmointi
Perusteet
MANUALplus kääntää NC-ohjelmat ennen ohjelmien suorittamista.
Lisäksi erotetaan kaksi muuttujatyyppiä:
Syntaksi
Matemaattiset toiminnot
„ #-muuttuja – arvojen tulkinta NC-ohjelman kääntämisen
yhteydessä
„ V-muuttuja (tai tiedon kirjaus) – arvojen osoitus NC-ohjelman
toteutuksen aikana
+
Lisäys
–
Vähennys
*
Kerto
Yleissäännöt:
/
Jako
„ „Kertolasku ennen jakolaskua“
„ enintään 6 sulkumerkkitasoa
„ Kokonaislukumuuttuja (vain V-muuttujilla): kokonaislukuarvo välillä
–32767 .. +32768
„ Reaalilukumuuttuja (#- ja V-muuttujilla): liukulukuarvot, joissa
enintään 10 pilkka edeltävää ja 7 pilkun jälkeistä merkkipaikkaa
„ V-muuttujat pysyvät „voimassa“, vaikka kytketään väliaikaisesti pois
päältä
SQRT(...)
Neliöjuuri
ABS(...)
Absoluuttiarvo
TAN(...)
Tangentti (astetta)
ATAN(...)
Arcus tangentti (astetta)
SIN(...)
Sini (astetta)
ASIN(...)
Arcus sini (astetta)
COS(...)
Kosini (astetta)
ACOS(...)
Arcus kosini (astetta)
ROUND(...)
Pyöristys
LOGN(...)
Luonnollinen logaritmi
EXP(...)
Exponenttitoiminto ex
INT(...)
Pilkun jälkeisten merkkien mitätöinti
vain #-muuttujilla:
SQRTA(.., ..) Neliöjuuri arvosta (a2+b2)
SQRTS(.., ..) Neliöjuuri arvosta (a2–b2)
396
6 DIN-ohjelmointi
MANUALplus erottaa voimassaoloalueet numeroalueiden
perusteella:
„ #0 .. #45: globaalinen muuttuja (yleismuuttuja)
Globaalinen muuttuja pysyy voimassa ohjelman lopun jälkeen ja sille
voidaan osoittaa numeroarvo seuraavassa NC-ohjelmassa.
„ #46 .. #50 varatut muuttujat erikoisohjelmia varten
Näitä ei saa käyttää NC-ohjelmissa.
„ #256 .. #285: paikallismuuttuja
Tämä vaikuttaa aliohjelman sisällä.
Esimerkki: „#-muuttuja“
. . .
N.. #1=PARA(1,7,2) [lukee „konemitan 1 Z“
muuttujaan #1 ]
N.. . . .
N.. #1=#1+1
N.. G1 X#1
N.. G1 X(SQRT(3*(SIN(30)))
N.. #1=(ABS(#2+0.5))
. . .
Parametriarvon lukeminen
Syntaksi:#1 = PARA(x,y,z)
#-muuttuja
NC-tiedot
#768, #770
Viimeksi ohjelmoitu asema X
(sädemitta), Z
#771
Viimeksi ohjelmoitu asema C [°]
#774
Tila SRK/FRK (nirkon sädekorjaus/
jyrsimen sädekorjaus)
G40 voimassa; 41: G41 voimassa; 42:
G42 voimassa
#776
Voimassa olevat kulumiskorjaukset
(G148)
0: DX, DZ; 1: DS, DZ; 2: DX, DS
Muuttujien tiedot
#778
Mittayksikkö: 0=metri; 1=tuuma
Voit lukea seuraavia työkalu- ja NC-tietoja muuttujista (katso taulukko
oikealla ja seuraavalla sivulla).
#785, #786
Etäisyys työkalun kärjestä – luistin
peruspisteeseen Z, X
#787
Referenssihalkaisija vaippapinnan
koneistuksessa (G120)
#791..#792
G57-työvarat X, Z
#793
G58-työvara P
#794..#795
Terän leveys X, Z, jonka verran
työkalun peruspistettä siirretään
koodilla G150/G151
#796
Karan numero, jolle syöttöarvo on
viimeksi ohjelmoitu
#797
Karan numero, jolle kierrosluku on
viimeksi ohjelmoitu
x = Parametriryhmä
„ 1: Koneparametri
„ 2: Ohjausparametrit
„ 3: Asetusparametrit
„ 4: Koneistusparametrit
„ 5: PLC-parametrit
y = parametrin numero
z = alaparametrin numero
Asema- ja mittamäärittelyt ovat aina metriä – myös, vaikka
ne on NC-ohjelmassa toteutettu „tuumina“.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
397
6.26 Muuttujaohjelmointi
#-muuttujat
6.26 Muuttujaohjelmointi
Edellytys työkalutiedoille: muuttujien täytyy olla „määritelty“ NCohjelmassa työkalukutsun avulla.
Muuttujien #519..#521 varaus on työkalutyypistä riippuva.
#-muuttuja
Työkalutiedot
#514
Työkalun tyyppi:
„ 1: Sorvaustyökalut
„ 2: Pistotyökalut
„ 3: Kierteitystyökalut
„ 4: Pora
„ 5: Kierrepora
„ 6: Jyrsintätyökalut
#515
Työkalun suuntaus:
#519
työkalutyypillä 6: hampaiden
lukumäärä (K)
#520
työkalutyypillä:
„ 1, 2: nirkon säde (R)
„ 6: jyrsimen halkaisija (I)
#521
työkalutyypillä 2: terän leveys (K)
#522
Työkaluasema (peruste: työkalun
koneistussuunta):
„ 0: muodolla
„ 1: muodosta oikealla
„ – 1: muodosta vasemmalla
398
#523..#524
Asetusmitta (Z, X)
#526..#527
Terän keskipisteen sijainti I, K (katso
kuva alla)
6 DIN-ohjelmointi
MANUALplus erottaa numeroiden perusteella seuraavat arvo- ja
voimassaoloalueet:
„ Reaaliluku: V1 .. V199
„ Kokonaisluku: V200 .. V299
„ Varattu: V300 .. V900
Kyselyt ja osoitukset:
„ Konemitan luku/kirjoitus (koneparametri 7)
Syntaksi: V{Mx[y]}
x = Mitta 1..9
y = Koordinaatti: X, Y, Z, U, V, W, A, B tai C
Esimerkki: „V-muuttuja“
. . .
N.. V{M1[Z]=300} [ asettaa „konemitan 1 Z“
arvoon „300“ ]
. . .
„ Ulkoisen arvomerkinnän kysely
Kyselyssä pyydetään arvomerkinnän bittiä 0 tai 1. Koneen
valmistajan määrittelee arvomerkinnän merkityksen.
Syntaksi: V{Ex[y]}
x = Luisti 1
y = bitti: 1..16
„ Tahtimerkinnän kysely
„Työkalun kestoaikavalvonta“ ja „aloituslauseen haku“ vapauttavat
tahtimerkinnän.
N.. G0 Z{M1[Z]}
[ ajaa „konemittaan 1 Z“ ]
. . .
N.. IF{E1[1]==0} [ kysely „ulkoinen
arvomerkintä 1 – bitti 1“ ]
. . .
N.. V{D5[X]=1.3}
työkalulla 5“ ]
[ asettaa „korjauksen X
. . .
N.. V{V12=17.4}
N.. V{V12=V12+1}
Syntaksi:V{Ex[1]}
x = Arvomerkintä: 20, 90
N.. G1 X{V12}
. . .
„ 20: Työkalun kestoaika on kulunut umpeen (globaalinen tieto)
„ 90: Aloituslausehaku (0=ei voimassa; 1=voimassa)
„ Työkalukorjausten luku/kirjoitus
Syntaksi: V{Dx[y]}
x = T-numero
y = Pituuskorjaus: X, Y tai Z
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
399
6.26 Muuttujaohjelmointi
V-muuttujat
6.26 Muuttujaohjelmointi
Muuttujien tiedot
„ Muuttujia V901, V902 ja V919 käytetään G-toiminnoilla G901, G902
ja G903 (katso taulukko).
„ X-arvot tallennetaan sädearvoina.
„ Huomioi: Toiminnot G901, G902 ja G903 kumoavat
muuttujat – myös silloin, vaikka niiden arvon tulkintoja ei
olisi vielä toteutettu !
Muuttujien järjestely
Luisti 1 (X, Z)
V901
C-akseli
V919
V902
Ohje tulkintapysäytykselle (G909)
MANUALplus käsittelee noin 15 ... 20 NC-lausetta „etukäteen“. Jos
arvojen tulkinta on heti muuttujien osoitusten jälkeen, tulevat „vanhat
arvot“ käsitellyiksi. Tulkintapysäytyksen tarkoituksena on viivyttää
tietojen käsittelyä niin, että muuttuja saa „uuden“ arvon.
G909 pysäyttää „etukäteistulkinnan“. NC-lauseet koodiin G909
saakka toteutetaan ensin ja vasta sen jälkeen alkaa seuraavien NClauseiden toteutus.
„ Ohjelmoi Tulkintapysäytys, kun muuttuja tai ulkoinen
arvomerkintä muuttuu „juuri ennen“ lauseen suoritusta.
„ Jokainen tulkintapysäytys pidentää NC-ohjelman
suoritusaikaa.
„ Jotkut G-toiminnot sisältävät tulkintapysäytyksen.
400
6 DIN-ohjelmointi
6.27 Ohjelman haarautuminen, ohjelmanosatoisto
6.27 Ohjelman haarautuminen,
ohjelmanosatoisto
IF (...) (Ehdollinen ohjelman haarautuminen)
Valitse „ohjelmamuuttujatoiminto“
Valitse „ehdollinen ohjelman
haarautuminen“
Syötä sisään „muuttujaehto“ (kuva yllä oikealla)
Voit käyttää sekä „matemaattisia toimintoja“ että
„laskutoimituksia“ yhdessä matemaattisessa
lausekkeessa. Matemaattiset toiminnot on jaettu
kahteen ohjelmavalikkokenttään.
Ohjelmanäppäinkenttä vaihdetaan painamalla „>>“.
„Ehdossa“ „vertailuoperaattorin“ vasemmalla ja
oikealla puolella on muuttuja tai matemaattinen
lauseke (kuva yllä oikealla).
„Ehdollinen haarautuminen“ käsittää seuraavat
elementit:
„ „IF“ (jos) - jota seuraa ehto (vertaus)
„ „THEN“ (niin) – jos ehto täyttyy, niin „THEN-haara“
toteutetaan
„ „ELSE“ (muuten) – jos ehto ei täyty, „ELSE-haara“
toteutetaan
„ „ENDIF“ – päättää „ehdollisen ohjelman
haarautumisen“
Sijoita toteutettavat NC-lauseet „ehdollisen
haarautumisen“ sisäänsyötön jälkeen.
„ELSE-haara“ voidaan jättää pois.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
Vertailuoperaattorit
<
Pienempi
<=
Pienempi tai yhtäsuuri
<>
Erisuuri
>
Suurempi
>=
Suurempi tai yhtäsuuri
==
Sama
AND
Looginen ketjutus JA
OR
Looginen ketjutus TAI
401
6.27 Ohjelman haarautuminen, ohjelmanosatoisto
WHILE (Ohjelmatoisto)
Valitse „ohjelmamuuttujatoiminto“
Valitse „ohjelmatoisto“
Syötä sisään „muuttujaehto“ (kuva yllä oikealla)
„Ohjelmatoisto“ käsittää seuraavat elementit:
„ „WHILE“ – jota seuraa ehto (vertaus)
„ „ENDWHILE“ – päättää „ehdollisen ohjelman
haarautumisen“
NC-lauseet, jotka jäävät käskyjen WHILE ja
ENDWHILE väliin, suoritetaan niin usein kuin „ehto“
täyttyy. Jos ehto ei täyty, MANUALplus jatkaa koodin
„ENDWHILE“ jälkeisestä NC-lauseesta eteenpäin.
„Ehdossa“ „vertailuoperaattorin“ vasemmalla ja
oikealla puolella on muuttuja tai matemaattinen
lauseke (kuva yllä oikealla).
Sijoita toteutettavat NC-lauseet „ohjelmatoiston“
sisäänsyötön jälkeen.
Jos WHILE-käskyn „ehto“ täyttyy aina,
on kysymyksessä päättymätön ketju. Se
on hyvin yleinen virheen työskentelyssä
ohjelmatoistoilla.
402
Vertailuoperaattorit
<
Pienempi
<=
Pienempi tai yhtäsuuri
<>
Erisuuri
>
Suurempi
>=
Suurempi tai yhtäsuuri
==
Sama
AND
Looginen ketjutus JA
OR
Looginen ketjutus TAI
6 DIN-ohjelmointi
6.28 Muuttuja osoiteparametrina
6.28 Muuttuja osoiteparametrina
Muuttuja osoiteparametrina
Valitse sisäänsyöttöparametri (kuva yllä oikealla)
Paina Muuttuja
Paina #-ohjelmamuuttuja
Valitse „ohjelmamuuttuja“
Syötä sisään „muuttujan numero“
Vastaanota muuttujan numero
haluttaessa: Syötä sisään matemaattinen lauseke
valitsemalla:
matemaattinen toiminto
tai
laskutoimitus (kuva alla oikealla)
Vastaanota muuttuja/
muuttujalaskenta osoiteparametrina
„ Sisäänsyöttökenttään ilmestyy „V“.
DIN-ohjelmaan vastaanotetaan
kuitenkin täydellinen muuttujamerkintä
tai matemaattinen lauseke (kuva
oikealla).
„ Matemaattisen lausekkeen tulee olla
sulkumerkkien sisällä.
(Esimerkki: G1 X(3*SIN(#30)) Z#31).
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
403
6.28 Muuttuja osoiteparametrina
Matemaattisten toimintojen yleiskuvaus
SIN
Sini (astetta)
COS
Kosini (astetta)
TAN
Tangentti (astetta)
ATAN
Acustangentti (astetta)
ABS
Summa
ROUND
Pyöristys
INT
Leikkaus
SQRT
Neliöjuuri
SQRTA
Neliöjuuri arvosta (a2+ b2)
SQRTS
Neliöjuuri arvosta (a2– b2)
LOGN
Luonnollinen logaritmi
EXP
Eksponenttitoiminto
+
Lisäys
–
Vähennys
*
Kerto
/
Jako
=
Osoitus
(
avautuva sulkumerkki
)
päättyvä sulkumerkki
404
6 DIN-ohjelmointi
6.28 Muuttuja osoiteparametrina
Voit laatia NC-lauseita, joissa ohjelmoidaan vain muuttujalaskentoja
(kuva oikealla).
Muuttujalaskenta
Valitse „ohjelmamuuttujatoiminto“
Valitse „osoitus (#)“
Syötä sisään „muuttujan numero“
Vastaanota muuttujan numero
Syötä sisään matemaattinen lauseke valitsemalla:
matemaattinen toiminto
tai
laskutoimitus (kuva alla oikealla)
Vastaanota muuttuja/muuttujalaskenta
osoiteparametrina
Matemaattiset lausekkeet lasketaan ohjelman kääntämisen (tulkinnan)
aikana. Tulos osoitetaan muuttujalle.
Voit käyttää sekä „matemaattisia toimintoja“ että „laskutoimituksia“
yhdessä matemaattisessa lausekkeessa. Matemaattiset toiminnot on
jaettu kahteen ohjelmavalikkokenttään. Ohjelmanäppäinkenttä
vaihdetaan painamalla „>>“.
Tällöin pätee:
„ Kerto ennen jakoa
„ Enintään 6 sisäkkäistä sulkumerkkitasoa
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
405
6.29 Aliohjelmat
6.29 Aliohjelmat
Aliohjelman valinta
Valitse „aliohjelman kutsu“
Valitse DIN-makrolista
Aliohjelman valinta
Valitse Vastaanota DIN-makrolista
Syötä sisään siirtoparametri
Syötä suoraan sisään aliohjelman nimi
Valitse „aliohjelman kutsu“
Syötä sisään „ohjelman nimi“ (kuva yllä oikealla)
Syötä sisään siirtoparametri
Yleistä aliohjelmille:
„ Aliohjelmat ovat erillisessä tiedostossa. Ne
kutsutaan halutuista pääohjelmista ja muista
aliohjelmaista. (DIN-makrot ovat aliohjelmia.)
„ Aliohjelmat voidaan „ketjuttaa“ enintään 6 kertaa.
Kutjuttaminen tarkoittaa, että aliohjelman sisällä
kutsutaan toista aliohjelmaa.
„ Palautuvia osoituksia tulee välttää.
406
6 DIN-ohjelmointi
Dialogiteksti
Määrittele etukäteen/jälkikäteen sisäänsyöttökenttiin sijoitettavat
parametrikuvaukset ulkoisessa ohjelmassa.
MANUALplus asettaa mittayksikön parametrin automaattisesti
„metrimittoihin“ tai „tuumamittoihin“.
Enintään 19 kuvausta ovat mahdollisia. Parametrikuvaukset voivat olla
aliohjelman sisällä missä tahansa kohdassa.
6.29 Aliohjelmat
„ Voit määritellä yhdessä aliohjelmassa jopa 20 „siirtoarvoa“
Tunnukset ovat:
LA … LF, LH, I, J, K, O, P, R, S, U, W, X, Y, Z.
Aliohjelmien sisällä siirtoarvoja voidaan käyttää muuttujina. Tunnus
on: „#__..“ , jonka jäljessä on parametrin tunnus pienillä kirjaimilla
(esimerkki: #__la).
Näitä siirtoarvoja käytetään muuttujaohjelmoinnin puitteissa
aliohjelmien sisällä (kuva alla oikealla).
Siirtoparametrissa LN siirretään kokonaislukuarvo 0 ... 9999.
„ Muuttujia #256 – #285 voidaan käyttää kussakin aliohjelmassa vain
sisäistä laskentaa varten (paikallismuuttujat).
„ Jos jokin aliohjelma toteutetaan useita kertoja, määrittele sille
„toistojen lukumäärä Q“.
Esimerkki:
. . .
[//]
[la=1; s=tangon halkaisija]
[lb=1; s=alkupiste Z]
[lc=1; s=viiste/pyör. (-/+)]
Parametrikuvaukset:
. . .
[//] – Alku
[//]
[pn=n; s=parametriteksti (maksimi 16 merkkiä) ]
. . .
[//] – Loppu
pn:
Parametritunnus (la, lb, ...)
n:
Mittayksikön konvertointiluku
„ 0: mitaton
„ 1: „mm“ tai „tuuma“
„ 2: „mm/r“ tai „tuuma/r“
„ 3: „mm/min“ tai „tuuma/min“
„ 4: „m/min“ tai „jalka/min“
„ 5: „r/min“
„ 6: Aste (°)
„ 7: „µm“ tai „µtuuma“
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
407
6.30 M-toiminnot
6.30 M-toiminnot
M-toimintoja käytetään sekä ohjelmankulun ohjaamisen että
koneistuskäskyinä.
M-toiminnon sisäänsyöttö
Valitse „M-toiminto“
Syötä sisään M-toiminnon numero ja tarvittaessa parametri
M-käskyt ohjelmankulun ohjaamiseen
„ M00 Ohjelma seis: pysäyttää DIN-ohjelman toteutuksen ja jatkaa
ohjelman suorittamista painettaessa „Työkierto käyntiin“.
„ M01 Valinnainen seis „Ohjelmanajossa“ asetetaan
toimintonäppäimellä Jatkuva ajo , pysäytetäänkö työkierto- tai DINohjelma koodilla M=1 vai ei. Jos tämä asetus on pois päältä,
MANUALplus pysäyttää ohjelmanajon koodilla M01 ja jatkaa
suoritusta painettaessa „Työkierto käyntiin“.
„ M30 Ohjelman loppu: M30 tarkoittaa „ohjelman tai aliohjelman
loppua“. (Koodia M30 ei tarvitse ohjelmoida.) Kun koodin M30
jälkeen painat „Työkierto käyntiin“, ohjelman suoritus alkaa
uudelleen ohjelman alusta.
„ M99 Ohjelman loppu ja uudelleenaloitus: Ohjelman loppu ja
paluu takaisin ohjelman alkuun tai määriteltyyn lauseen numeroon ja
uudelleenkäynnistys. MANUALplus aloittaa uudelleen ohjelman
toteutuksen:
„ ohjelman alusta, jos „jatkolauseen numeroa“ ei ole määritelty
„ lauseen numerosta NS, jos „jatkolauseen numero“ on määritelty
M-käskyt ohjelmankulun ohjaamiseen
M00
Ohjelma seis
M01
Valinnainen ohjelmanajo seis
M30
Ohjelman loppu
M99
NS.. Ohjelman loppu ja paluu takaisin
ohjelman alkuun tai lauseen numeroon
„NS..“ ja uudelleenkäynnistys.
M417
Suojavyöhykevalvonnan poiskytkentä
M418
Suojavyöhykevalvonnan päällekytkentä
„ M417: kytkee suojavyöhykevalvonnan pois
„ M418: kytkee suojavyöhykevalvonnan päälle
Huomioi M99-koodin käytössä seuraavaa: Kaikki
itsepysähtyvät toiminnot (syöttöarvo, kierrosluku, työkalun
numero jne.), jotka ovat voimassa ohjelman lopussa,
pätevät ohjelman uudelleenaloituksessa. Sen vuoksi
itsepysähtyvät toiminnot on ohjelmoitava uudelleen
ohjelman alussa tai aloituslauseesta alkaen.
408
6 DIN-ohjelmointi
Katso koneesi käyttöohjeista, mitkä M-käskyt ovat sen varusteena.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
6.30 M-toiminnot
Konekäskyt
Konekäskyjen vaikutukset riippuvat sorviin asennetuista varusteista.
Seuraavat taulukot esittävät yleisesti käytettäviä M-käskyjä.
M-käskyt konekäskyinä
M03
Pääkara päälle (myötäpäivään)
M04
Pääkara päälle (vastapäivään)
M05
Pääkara seis
M12
Pääkaran jarrut kiinni
M13
Pääkaran jarrut auki
M14
C-akseli päälle
M15
C-akseli pois
M19
C.. Pääkaran pysäytys asentoon „C“
M40
Vaihteen valinta 0 (vapaa)
M41
Vaihteen valinta 1
M42
Vaihteen valinta 2
M43
Vaihteen valinta 3
M44
Vaihteen valinta 4
M103
Kara 1 (pyörivä työkalu) päälle
myötäpäivään
M104
Kara 1 (pyörivä työkalu) päälle
vastapäivään
M105
Kara 1 (pyörivä työkalu) seis
409
Käyttötapa
Työkalunhallinta
411
7 Käyttötapa Työkalunhallinta
7.1 Käyttötapa Työkalunhallinta
7.1
Käyttötapa Työkalunhallinta
Yleensä muotojen koordinaatit ohjelmoidaan niin, kuin
työkappaleen piirustus on mitoitettu. Jotta
MANUALplus voisi laskea luistien radat, määrittää
nirkon sädekorjaukset ja lastunjaon, täytyy työkalulle
syöttää sisään pituusmitat, nirkon säteen arvo,
asetuskulma, jne.
MANUALplus voi tallentaa muistiin enintään 99
työkalutietuetta, ja kukin työkalutietue merkitään
numerolla (1...99). Työkalun lisäkuvaus helpottaa
tietojen löytämistä uudelleen.
Konekäyttötavalla ovat käytettävissä toiminnot
työkalun pituusmittojen määrittämistä varten (katso
“Työkalujen asetus” sivulla 54).
Kulumiskorjaukset käsitellään erikseen. Näin voit
milloin tahansa, siis myös ohjelman suorituksen
aikana, syöttää sisään korjausarvoja.
Voit määritellä työkaluille lastuamistiedot (karan
kierrosluku, syöttöarvo), jotka voit myöhemmin
vastaanottaa ohjelmaan työkiertoparametreina tai
konetietoina „näppäimen painalluksella“. Näin
helpotat työskentelyä, koska lastuamisarvot
määritetään ja syötetään sisään vain yhden kerran.
Työkalutyypit
Hiontatyökalun, poran, pistoterön jne. muodot ovat
hyvin erilaisia. Seuraavassa esitetään peruspisteet
pituusmittojen määritystä varten sekä muut erilaiset
työkalutiedot.
MANUALplus erottelee toisistaan:
„ Sorvaustyökalut – johon ryhmään kuuluvat:
„ Rouhintatyökalut
„ Silitystyökalut
„ Hienosilitystyökalut
„ Kopiosorvaustyökalut
„ Lautastyökalut
„ Pistotyökalut – johon ryhmään kuuluvat:
„ Uranpistotyökalut
„ Vapaapistotyökalut
„ Katkaisupistotyökalut
„ Pistosorvaustyökalut
„ Kierteitystyökalut: kaikki muut kierteityistyökalut
paitsi kierrepora
412
7 Käyttötapa Työkalunhallinta
7.1 Käyttötapa Työkalunhallinta
„ Porat – johon ryhmään kuuluvat:
„ Keskiöpora
„ Alkupora
„ Kierukkapora
„ Kääntöterä
„ Upotuspora
„ Kalvin
„ Kierreporat: kaiken tyyppiset kierreporat
„ Jyrsintätyökalut – johon ryhmään kuuluvat:
„ Reikäurajyrsin
„ Varsijyrsin
„ Kierrejyrsin
Todellisuudessa käytät varmasti useampia „työkalutyyppejä“.
MANUALplus pitää tyyppien lukumäärän tietoisesti vain pääryhmiin
rajattuna.
Työkalun kestoaikavalvonta
Työkalun kestoaikavalvonnassa määritellään etukäteen teräpalan
kestoaika tai työkappaleiden lukumäärä, joka yhdellä teräpalalla
voidaan valmistaa. Järjestelmä valvoo työkalun käyttöä ja ilmoittaa
kestoajan tai kappalemäärän edistymisen (katso “Työkalun
kestoaikavalvonta” sivulla 59 ja “Työkalutiedot – Lisäparametrit”
sivulla 426).
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
413
7.2 Työkalujärjestely
7.2
Työkalujärjestely
Työkalulistan määrittely merkitään numerolla T1...T99
. Skissikuvana esitettävä työkalun kärki esittää
työkalun tyyppiä ja työkalun suuntausta.
MANUALplus taltioityökalulistaan tärkeät parametrit
ja työkalukuvaukset. Määrittelyikkunassa näet
lisätietoja sille sisäänsyötetylle työkalulle, jonka
kohdalla kursori sijaitsee.
Kursorinäppäinten ja sivunäppäinten avulla voit
„navigoida“ työkalulistojen sisällä ja tarkastella tehtyjä
työkalumäärittelyjä. Voit myös „etsiä“ tietyn
työkalutyypin määrittelyt niiden tarkastelua varten.
Uuden työkalutiedon sisäänsyöttö



Sijoita kursori vapaan paikan kohdalle
Paina Lisää
Valitse työkalutyyppi – die MANUALplus avaa
sisäänsyöttöikkunan ja esttelee parametrit
apukuvassa.
Määrittelyn muuttaminen



Pakoita kursori haluamasi määrittelyn kohdalle
Paina Muuta
Työkaluparametri alustetaan muokkausta varten
(työkalutyyppiä ei voi muuttaa)
Määrittelyn kopiointi




Pakoita kursori haluamasi määrittelyn kohdalle
Paina Kopioi
Sijoita kursori vapaan paikan kohdalle
Kutsu kopioitavat työkalutiedot näppäimellä Sijoita
Määrittelyn siirtäminen toiseen paikkaan




Pakoita kursori haluamasi määrittelyn kohdalle
Paina Leikkaa (työkalutiedot poistuvat)
Sijoita kursori vapaan paikan kohdalle
Sijoita työkalutiedot näppäimellä Sijoita
Määrittelyn poistaminen


Paikoita kursori poistettavan määrittelyn kohdalle
Paina Poista
414
7 Käyttötapa Työkalunhallinta
7.2 Työkalujärjestely
Määrittelyn etsintä





Paina Etsi
Valitse työkalutyyppi valikkonäppäimellä
MANUALplus sijoittaa kursorin seuraavan tämän tyyppisen
työkalumäärittelyn kohdalle.
Paina uudelleen työkalutyypin valikkonäppäintä: MANUALplus
sijoittaa kursorin seuraavan tämän tyyppisen työkalumäärittelyn
kohdalle. Jos lisää määrittelyjä ei ole, näytetään taas listassa
ensimmäisenä olevaa tämän tyyppistä sisäänsyöttöä.
Käyttömahdollisuudet:
– Muuta: MANUALplus ottaa parametrit esille muokkaamista
varten.
– Takaisin: paluu takaisin työkalulistaan
Sisäinen välipuskuri voi sisältää vain yhden
sisäänsyöttömäärittelyn kerrallaan! Jos leikkaat tai kopioit
useita määrittelyjä peräjälkeen toiminnoilla Leikkaa tai
Kopioi etkä sijoita niitä välillä listan muuhun kohtaan
toiminnolla Sijoita, aiemmat kopioinnit/leikkaukset
viimeistä lukuunottamatta häviävät.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
415
7.3 Työkalutekstit
7.3
Työkalutekstit
Työkalumäärittelyn kuvaus tai tunniste helpottaa sen
löytämistä uudelleen. Riippuen ohjelmistosi
järjestelystä voit merkitä jokaisen työkalun omalla
tunnusnumerolla tai yleiskuvauksella.
Yhteydet:
„ Kuvauksia käsitellään listassa Työkalutekstit.
Jokaiselle määrittelylle perustetaan „Q-numero“.
„ Parametri „Työkaluteksti Q“ sisältää
referenssinumeron listaan „Työkalutekstit“.
Työkalulistassa teksti esitetään tunnuksen „Q“
mukaan.
Kursorinäppäinten ja sivunäppäinten avulla voit
navigoida työkalulistan „Työkalutekstit“ sisällä ja
tarkastella näin tehtyjä määrittelyjä.
Määrittelyn luonti



Sijoita kursori vapaan paikan kohdalle
PainaMuuta tekstiä
Näyttöön tulee aakkosnäppäimistö tekstin
sisäänsyöttämistä varten.
Määrittelyn muuttaminen



Paikoita kursori tekstimäärittelyn kohdalle
PainaMuuta tekstiä
Näyttöön tulee aakkosnäppäimistö tekstin
korjaamista varten.
Määrittelyn kopiointi




Paikoita kursori tekstimäärittelyn kohdalle
Paina Kopioi
Sijoita kursori vapaan paikan kohdalle
Kutsu kopioitava teksti näppäimellä Sijoita
Määrittelyn siirtäminen toiseen paikkaan




Paikoita kursori tekstimäärittelyn kohdalle
Paina Leikkaa
Sijoita kursori vapaan paikan kohdalle
Sijoita kopioitava teksti näppäimellä Sijoita
Määrittelyn poistaminen


Paikoita kursori poistettavan tekstimäärittelyn
kohdalle
Paina Poista
416
7 Käyttötapa Työkalunhallinta
7.3 Työkalutekstit
Tekstin vastaanotto



Paikoita kursori tekstimäärittelyn kohdalle
Paina Vastaanota tekstino.
MANUALplus vastaanottaa tekstimäärittelyn „Q-numeron“
parametriksi „Työkaluteksti Q“ ja vaihtaa takaisin työkalutietojen
sisäänsyötölle.
„ Kun vaihdat takaisin työkalutietojen muokkaukseen
näppäimellä Takaisin, „työkaluteksti Q“ ei muutu.
„ Sisäinen välipuskuri voi sisältää vain yhden
sisäänsyöttömäärittelyn kerrallaan! Jos vastaanotat
useita määrittelyjä peräjälkeen toiminnoilla Leikkaa tai
Kopioi etkä sijoita niitä välillä muuhun kohtaan
toiminnolla Sijoita, aiemmat määrittelyt häviävät.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
417
7.4 Työkalutiedot
7.4
Työkalutiedot
Työkalun suuntaus
Työkalun suuntauksen perusteella MANUALplus ohjaa terän sijaintia ja
työkalutyypin mukaisesti muita tietoja, kuten asetuskulman suuntaa,
peruspisteen soijaintia, jne. Näitä tietoja tarvitaan nirkon/jyrsimen
sädekorjauksen, sisäsyöttökulman jne. laskennassa.
Peruspiste
„Asetusmitat X, Z“ perustuvat työkalun peruspisteeseen.
Peruspisteen sijainti riippuu työkalun tyypistä (katso apukuvia).
Työkalutietojen muokkaus
Valikkonäppäimen valinnan jälkeen MANUALplus avaa
määärittelyikkunan sekä apukuvan parametrien selityksiä varten.
Työkalutietoja muokataan kahdessa määrittelyikkunassa.
Ensimmäinen määrittelyikkuna sisältää kyseisen työkalutyypin
ominaiset parametrit, toinen määrittelyikkuna sisältää lastuamistiedot,
karan pyörintäsuunnan asetukset ja kestoaikavalvonnan asetukset.
Jos et käytä näitä tietoja, toista määrittelyikkunaa ei tarvitse myöskään
ottaa esille.
„ Ne työkaluparametrit, joiden tunnukset esitetään
harmaana, ovat valinnaisesti sisäänsyötettäviä. Nämä
parametrit tuodaan esiin, jos tiettyä työkiertoparametria
ei syötetä sisään, kun lasketaan sisäänpistokulmaa tai
määritetään syöttöarvoja jne.
„ Ohjeet näiden parametrien käytölle ovat työkalutietojen
sekä työkiertokuvausten yhteydessä.
418
7 Käyttötapa Työkalunhallinta
7.4 Työkalutiedot
Sorvaustyökalut
Valitse „sorvaustyökalut“
Apukuva esittää muotoiltujen pitkittäiskoneistukseen käytettävien
rouhinta- ja silitystyökalujen mitoitusta (WO 1, 3, 5 ja 7). Seuraavalla
sivulla on ohjeet tasotyökalujen, neutraalityökalujen ja lautastyökalujen
mitoitusta varten.
Työkaluparametrit
















X Asetusmitta X
Z Asetusmitta Z
R Nirkon säde
WO Työkalun suuntaus: katso tunnusnumerot apukuvasta
A Asetuskulma: Alue: 0° <= A <= 180°
B Kärkikulma: Alue: 0° <= B <= 180°
DX Kulumiskorjaus X: Alue: –100mm < DX < 100mm
DZ Kulumiskorjaus Z: Alue: –100mm < DZ < 100mm
Q Työkaluteksti: Referenssi työkalutekstille
MD Pyörintäsuunta – oletusarvo: ei etukäteen määritelty
„ 3: M3
„ 4: M4
TS Lastuamisnopeus/kierrosluku: oletusarvo: ei määritelty
TF Syöttöarvo – oletusarvo: ei määritelty
PT Kestoaika – oletusarvo: ei määritelty
RT: Jäljellä olevan kestoajan näyttökenttä
PZ Kappalemäärä – oletusarvo: ei määritelty
RZ: Jäljellä olevan kappalemäärön näyttökenttä
Tasotyökalut
Oikealla oleva kuva esittää esimerkinomaisesti tasotyökalujen
mitoituksia työkalun suuntauksilla WO=1 ja WO=7.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
419
7.4 Työkalutiedot
Neutraalit työkalut
Työkalujen suuntaukset WO=2, 4, 6, 8 koskevat „neutraaleja“
työkaluja. Neutraali tarkoittaa sitä, että terä on kohtisuorassa X- tai Zakselin suhteen (kuva oikealla).
Lautastyökalut
Huomioi seuraavat seikat lautastyökalujen mitoituksessa:
„ Kärkikulma B=0: on lautastyökalun kriteeri
„ Asetuskulma: arvioidaan sisäsyötön sisältävissä työkierroissa
sisäsyöttökulman testaamista tai määrittämistä varten. Simulaatio
laskee terän sijainnin kulman perusteella.
„ Peruspiste: riippuu työkalun suuntauksesta – katso esimerkkejä
WO=1 ja WO=2 (neutraali lautastyökalu) kuvassa oikealla
420
7 Käyttötapa Työkalunhallinta
7.4 Työkalutiedot
Pisto- ja pistosorvaustyökalut
Valitse „pistotyökalut“
Työkaluparametrit
















X Asetusmitta X
Z Asetusmitta Z
R Nirkon säde
WO Työkalun suuntaus: katso tunnusnumerot apukuvasta
K Terän leveys
DX Kulumiskorjaus X: Alue: –100mm < DX < 100mm
DZ Kulumiskorjaus Z: Alue: –100mm < DZ < 100mm
DS Erikoiskorjaus: Alue: –100mm < DS < 100mm
Q Työkaluteksti: Referenssi työkalutekstille
MD Pyörintäsuunta – oletusarvo: ei etukäteen määritelty
„ 3: M3
„ 4: M4
TS Lastuamisnopeus/kierrosluku: oletusarvo: ei määritelty
TF Syöttöarvo – oletusarvo: ei määritelty
PT Kestoaika – oletusarvo: ei määritelty
RT: Jäljellä olevan kestoajan näyttökenttä
PZ Kappalemäärä – oletusarvo: ei määritelty
RZ: Jäljellä olevan kappalemäärön näyttökenttä
„ Peruspisteen sijainti asetetaan pistotyökaluilla „työkalun
suuntauksen WO“ avulla.
„ Arvoilla „DX, DZ“ kompensoidaan peruspisteen
rajaamien terän särmien kuluminen. „DS“ kompensoi
terän kolmannen särmän kulumisen (katso kuva
oikealla).
„ „Terän leveys K“ arvioidaan, jos sitä ei ole määritelty
pistotyökierrossa vastaavalla parametrilla.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
421
7.4 Työkalutiedot
Kierteitystyökalut
Valitse „kierteitystyökalut“
Työkaluparametrit













X Asetusmitta X
Z Asetusmitta Z
WO Työkalun suuntaus: katso tunnusnumerot apukuvasta
DX Kulumiskorjaus X: Alue: –100mm < DX < 100mm
DZ Kulumiskorjaus Z: Alue: –100mm < DZ < 100mm
Q Työkaluteksti: Referenssi työkalutekstille
MD Pyörintäsuunta – oletusarvo: ei etukäteen määritelty
„ 3: M3
„ 4: M4
TS Lastuamisnopeus/kierrosluku:oletusarvo: ei määritelty
TF Syöttöarvo – oletusarvo: ei määritelty
PT Kestoaika – oletusarvo: ei määritelty
RT: Jäljellä olevan kestoajan näyttökenttä
PZ Kappalemäärä – oletusarvo: ei määritelty
RZ: Jäljellä olevan kappalemäärön näyttökenttä
422
7 Käyttötapa Työkalunhallinta
7.4 Työkalutiedot
Poraustyökalut
Valitse „poraustyökalut“
Työkaluparametrit









X Asetusmitta X
Z Asetusmitta Z
I Poran halkaisija
WO Työkalun suuntaus: katso tunnusnumerot apukuvasta
B Kärkikulma – Alue: 0° < B <= 180°
DX Kulumiskorjaus X: Alue: –100mm < DX < 100mm
DZ Kulumiskorjaus Z: Alue: –100mm < DZ < 100mm
Q Työkaluteksti: Referenssi työkalutekstille
H Pyörivä työkalu – oletusarvo: 0
„ 0: ei pyörivä
„ 1: pyörivä

MD Pyörintäsuunta – oletusarvo: ei etukäteen määritelty
„ 3: M3
„ 4: M4

TS Lastuamisnopeus/kierrosluku:oletusarvo: ei määritelty
TF Syöttöarvo – oletusarvo: ei määritelty
PT Kestoaika – oletusarvo: ei määritelty
RT: Jäljellä olevan kestoajan näyttökenttä
PZ Kappalemäärä – oletusarvo: ei määritelty
RZ: Jäljellä olevan kappalemäärän näyttökenttä





„ Porattaessa „vakiolastuamisnopeudella“ karan
kierrosluku lasketaan „poran halkaisijan I“ perusteella.
„ Parametreja I ja B käytetään terän esittämiseen
simulaation yhteydessä.
„ Parametrin „Pyörivä työkalu H“ perusteella
MANUALplus määrittää, käytetäänkö pyörivää työkalua
vai ei.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
423
7.4 Työkalutiedot
Kierteenporaustyökalut
Valitse „kierreporaustyökalut“
Työkaluparametrit









X Asetusmitta X
Z Asetusmitta Z
I Kierteen halkaisija
WO Työkalun suuntaus: katso tunnusnumerot apukuvasta
F Kierteen nousu
DX Kulumiskorjaus X: Alue: –100mm < DX < 100mm
DZ Kulumiskorjaus Z: Alue: –100mm < DZ < 100mm
Q Työkaluteksti: Referenssi työkalutekstille
H Pyörivä työkalu – oletusarvo: 0
„ 0: ei pyörivä
„ 1: pyörivä

MD Pyörintäsuunta – oletusarvo: ei etukäteen määritelty
„ 3: M3
„ 4: M4

TS Lastuamisnopeus/kierrosluku:oletusarvo: ei määritelty
TF Syöttöarvo – oletusarvo: ei määritelty
PT Kestoaika – oletusarvo: ei määritelty
RT: Jäljellä olevan kestoajan näyttökenttä
PZ Kappalemäärä – oletusarvo: ei määritelty
RZ: Jäljellä olevan kappalemäärän näyttökenttä





„ „Kierteen nousu F“ arvioidaan, jos vastaavaa parametria
ei ole syötetty kierteen porauksen työkierrossa.
„ Parametrin „Pyörivä työkalu H“ perusteella
MANUALplus määrittää, käytetäänkö pyörivää työkalua
vai ei.
424
7 Käyttötapa Työkalunhallinta
7.4 Työkalutiedot
Jyrsintätyökalut
Valitse „jyrsintätyökalut“
Työkaluparametrit















X Asetusmitta X
Z Asetusmitta Z
I Jyrsimen halkaisija
WO Työkalun suuntaus: katso tunnusnumerot apukuvasta
K Hampaiden lukumäärä
DX Kulumiskorjaus X: Alue: –100mm < DX < 100mm
DZ Kulumiskorjaus Z: Alue: –100mm < DZ < 100mm
Q Työkaluteksti: Referenssi työkalutekstille
MD Pyörintäsuunta – oletusarvo: ei etukäteen määritelty
„ 3: M3
„ 4: M4
TS Lastuamisnopeus/kierrosluku:oletusarvo: ei määritelty
TF Syöttöarvo – oletusarvo: ei määritelty
PT Kestoaika – oletusarvo: ei määritelty
RT: Jäljellä olevan kestoajan näyttökenttä
PZ Kappalemäärä – oletusarvo: ei määritelty
RZ: Jäljellä olevan kappalemäärän näyttökenttä
„ Jyrsittäessä „vakiolastuamisnopeudella“ karan
kierrosluku lasketaan „jyrsimen halkaisijan I“
perusteella.
„ „Hampaiden lukumäärä K“ arvioidaan koodin „G913
Syöttö per hammas“ yhteydessä (katso “Syöttöarvo,
kierrosluku” sivulla 297).
„ Parametria I käytetään jyrsimen esittämiseen
simulaation yhteydessä.
Varoitus törmäysvaarasta !
Määrittele ehdottomasti jyrsimen pyörintäsuunta.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
425
7.5 Työkalutiedot – Lisäparametrit
7.5
Työkalutiedot – Lisäparametrit
Toinen määrittelyikkuna sisältää sisäänsyötöt
pyörintäsuuntaa, lastuamistietoja, työkalun
kestoaikatietoja jne. varten.
Vaihto määrittelyikkunoiden kesken tapahtuu
näppäimillä „Sivu eteen/Sivu taakse“.
Pyörivä työkalu
Parametrissa „Pyörivä työkalu“ valitaan poria ja
kierreporia koskeva asetus, jolla osoitetaan
kytkentäkäskyt joko pääkaraa tai pyöriviä työkaluja
varten. Jyrsintätyökalujen kohdalla on kyse aina
„pyörivästä työkalusta“.
Pyörintäsuunta
Jos pyörintäsuunta on määritelty, tätä työkalua
käyttävissä työkierroissa muodostetaan
kytkentäkäsky (M3 tai M4) joko pääkaraa tai pyörivien
työkalujen tapauksessa lisäkaraa varten.
Kytkentäkäskyjen käsittely riippuu koneen
PLC-ohjelmistosta. Jos PLC ei käsittele
näitä kytkentäkäskyjä, tätä parametria ei
pidä myöskään määritellä. Katso tätä
koskevat tiedot koneen käyttöohjeista.
Lastuamistiedot
Lastuamistiedot
Parametrit „Lastuamisnopeus TS“ ja „Syöttöarvo TF“
vastaanotetaan työkiertoparametreiksi tai
konetiedoiksi, kun painat toimintonäppäintä S, F
työkalulta.
Karan kierrosluvun kohdalla teet valinnan
„vakiokierrosluvun“ ja „vakiolastuamisnopeuden“
kesken. Asetus, jonka esimäärittelet
työkaluparametrien yhteydessä, vastaanotetaan
myöhemmin käskyn S, F työkalulta yhteydessä.
Pyöriville työkaluille pätevät lisäkaraa koskevat
lastuamistiedot.
426
7 Käyttötapa Työkalunhallinta
7.5 Työkalutiedot – Lisäparametrit
Työkalun kestoaikavalvonta
MANUALPlus laskee työkalun käyttöaikaa (aika, jonka työkalu
syötetään syöttönopeudella) tai työkalulla valmistettujen
työkappaleiden lukumäärää. Tämä on myös perustana
työkalunvalvontatoiminnon käytölle.
Kun kestoaika on ummessa tai kappalemäärä saavutettu, järjestelmä
pysäyttää koneistuksen ja pyytää vaihtamaan työkalun/teräpalan.
Tosin „aloitettu työkappale“ valmistetaan loppuun.
Ohjelmanäppäimen Kestoaika asetuksesta riippuen MANUALplus
vapauttaa sisäänsyöttökentän Kestoaika tai Kappalemäärä. Kentät
„Jäljellä oleva kestoaika RT/Jäljellä oleva kestomäärä RZ“ näyttävät,
mitkä kestoajat/kappalemäärät ovat vielä käytettävissä.
Kun asetat käyttöön uuden teräpalan, uudelleenaseta kestoajan/
kappalemäärän parametri toiminnolla RT + RZ uudelleenasetus.
Tällöin ohjelmoitu kestoaika/kappalemäärä palautetaan takaisin
„lähtöarvoon“.
„ Kestoaikavalvonta kytketään päälle/pois
valikkotoiminnossa „Nykyiset parametrit –
Työkaluvalvonta“.
„ Kappaleiden laskentamäärää vähennetään yhdellä, kun
ohjelman loppu saavutetaan.
„ Kestoajan tai kappalemäärän valvontaa jatketaan myös
ohjelman vaihtumisen jälkeen.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
427
Käyttötapa Organisointi
8.1 Järjestelykäyttötapa
8.1 Järjestelykäyttötapa
Järjestelykäyttö sisältää toiminnot yhteydenpitoa varten muiden
järjestelmien kanssa, tiedonsiirtoa, parametriasetuksia ja
diagnostiikkaa varten.
Käytettävissä ovat seuraavat työskentelymahdollisuudet:
„ Parametriasetukset
Parametrien avulla MANUALplus sovitetaan koneen ja työtehtävän
vaatimuksiin. Parametreja voidaan tarkastella/muuttaa
valikkohaarassa „Parametrit“.
„ Siirto
Ohjelmien, parametrien ja työkalutietojen sisäänsyöttö ja tulostus.
Siirtoa käytetään sekä tiedonsiirtoon muiden järjestelmien kanssa
että tietojen varmuuskopiointiin.
„ Järjestelmäpalvelu
Tiettyjä parametriasetuksia ja toimintoja saavat suorittaa vain siihen
valtuutetut henkilöt. Tässä valikkohaarassa toteutetaan
käyttäjäilmoituksia ja käyttäjähallintaa.
Lisäksi valikkohaarassa „Järjestelmäpalvelu“ asetetaan päiväykset
ja kellonajat ja kuvaruudun kieli.
„ Diagnoosi
Valikkohaara „Diagnoosi“ sisältää toimintoja, joita käytetään
järjestelmän tarkastuksiin ja virheiden syiden tutkintaan.
Valikkojohdatus
Järjestelykäyttötavan jokaisessa valikkokohteessa on etukäteen
asetettu numero. Painettaessa tätä numeronäppäintä kyseinen
toiminto vapautuu, näyttö-/määrittelyikkuna avautuu ja seuraava
valikkoporras kutsutaan.
Tietyt huollon/diagnoosin toiminnot ovat vain käyttöotto- ja
huoltohenkilökuntaa varten.
Käyttöohjeet
Tietojen sisäänsyöttö tapahtuu kuten MANUALplus-ohjauksessa
yleensäkin (katso “Tietojen syöttö” sivulla 34). Tiedot vastaanotetaan,
kun painat näppäintä OK tai paikoitat kursorin „OK-kenttään“ ja painat
„Enter“. Jos poistut määrittelyikkunasta painamalla Lopeta, niin
mahdolliset sisäänsyötötöt/muutokset peruuntuvat.
Toiminnon valinta
Takaisin päävalikolle pääset valikkonäppäinten avulla ja siellä voi
kutsua uuden järjestelykäyttötavan toiminnon.
430
8 Käyttötapa Organisointi
8.2 Parametrit
8.2 Parametrit
Parametrit, joilla on merkitystä „jokapäiväisessä
käytössä“, on koottu valikkoon Nyk(yiset)
Para(metrit) [1].
Tämän valikkokohteen valinnan jälkeen näytölle tulee:
„ Asetukset (valikko) [1]
„ Koneparametrit [2]
„ NC-kytkin [3]
„ PLC-parametrit [4]
„ Grafiikkaparametrit [5]
„ Koneistus [6]
Valikkorivin oikealla puolella oleva pieni nuoli osoittaa,
että kyseinen kohde sisältää alavalikoita (kuva yllä
oikealla). Parametrin valinnan jälkeen avautuu
määrittelyikkuna (sisäänsyöttöikkuna).
Voit asettaa erilaisia parametreja vaihtoehtoisesti
myös konekäyttötavalla.
Valikkokohde Konfig(urointiparametrit) [2] on vain
„järjestelmävalvojan“ käyttävaltuudet omaavaa
henkilöä varten (katso “Käyttövaltuus” sivulla 453).
Parametrien näyttö ja muokkaus
Yksi parametri sisältää tietyn määrän parametriarvoja.
Parametriarvoja näytetään ja muokataan yhdessä tai
useammassa määrittelyikkunassa.
Määrittelyikkunan otsikkorivillä on parametrin tunnus
ja ikkunoiden lukumäärä. Jokainen parametriarvo
selitetään tekstillä sisäänsyöttökentän edessä.
Kohteessa „Nykyiset parametrit“, jotka koskevat
luisteja tai karoja, näytetään alavasemmalla luistin tai
karan numeroa. Konfigurointiparametrien yhteydessä
näytetään alaoikealla parametrin numeroa.
Parametrieditori huomioi „metrimittojen“ tai
„tuumamittojen“ asetuksen automaattisesti.
Erilaiset parametrit ovat huolto- ja
käyttöönottohenkilöitä varten.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
431
8.2 Parametrit
Nykyiset parametrit
Nykyiset parametrit
Valikkokohde „Asetukset (valikko) [1]“
Työkappaleen nollapiste [1] – Pääkara [1]
Etäisyys „koneen nollapisteestä – työkappaleen nollapisteeseen“
(määritellään yleensä „akseliarvojen asetuksella“).
„ Nollapisteen asema X [mm]
„ Nollapisteen asema Z [mm]
Työkalunvaihtopiste [2]
Etäisyys „koneen nollapisteestä – työkappaleen vaihtopisteeseen“
(määritellään yleensä „työkalunvaihtoaseman asetuksella“).
„ Työkalunvaihtoasema X [mm]
„ Työkalunvaihtoasema Z [mm]
Nollapistesiirto C-akselilla [3]
„ Nollapistesiirto C-akselilla [°]
Työkalun valvonta [4]
Työkalun kestoaikavalvonta päälle/pois
„ Kestoaikakytkin
„ 0: Pois
„ 1: Päällä
Lisäkorjaukset [5]
16 korjausarvoparia – Nämä parametrit voidaan asettaa myös
toiminnolla „Lisäkorjausten asetus“.
„ Korjaus 901 koordinaatissa X
„ Korjaus 901 koordinaatissa Z
„ Korjaus 902 koordinaatissa X
„ Korjaus 902 koordinaatissa Z
„ . . .
Valikkokohde „Koneparametrit [2]“
432
Syötöt [1] – Käsiohjaus [1]
„ Pikaliikkeen ratanopeuden käsiohjaus
„ Syötön ratanopeus käsiohjauksessa (määritellään yleensä
valikossa „S, F, T asetus“)
„ Kierrossyötön käsiohjaus
Syöttöarvot [1] – Automaattikäyttö [2]
„ Pikaliikenopeus X
„ Pikaliikenopeus Z
8 Käyttötapa Organisointi
Kierrosluvut [2]
Karalle 1 (pääkara) ja karalle 2 (pyörivä työkalu):
„ Nollapistesiirto (M19) [°]
Määrää karan referenssipisteen ja kulmamittausjärjestelmän
(kulma-anturi) referenssipisteen välisen siirtymän. Kun anturilta
saadaan nollaimpulssi, silloinen hetkellisasema korvaa (kumoaa)
tämän parametriarvon.
„ Kierrosten lukumäärä vapaalastulla
Karan lisäkierrosten lukumäärä työkalun kuormituksen
vapautuksessa karan pysäytyksellä.
„ M5/M19 Kulma (määritellään yleensä valikossa „S, F, T asetus“)
„ Kierroslukuarvo VVakio (G96) (määritellään yleensä valikossa
„S, F, T asetus“)
„ Kierroslukuarvo NVakio (G97) (määritellään yleensä valikossa
„S, F, T asetus“)
„ Kierroslukurajoitus (G26) (määritellään yleensä valikossa „S, F, T
asetus“)
Valikkokohde „NC-kytkin [3]“
Näyttötapa [1]
Näyttö esitetään kentissä „Hetkellisarvonäyttö“ (Koneikkuna).
„ Hetkellisarvonäyttö – Näyttötapojen tunnusnumerot:
„ 0: Hetkellisarvo
„ 1: Jättövirhe
„ 2: Liikkeen etäisyys
„ 3: Työkalun kärki – perustuu koneen nollapisteeseen
„ 4: Luistiasema
„ 5: Referenssinokan/nollapulssin etäisyys
„ 6: Aseman asetusarvo
„ 7: Työkalun kärjen/luistiaseman ero
„ 8: IPO-asetusasema
Työkalun valvonta [2]
Parametri määrittelee, kuin työkalun asetusmitta määritetään
asetuskäytöllä.
„ (Työkalun mittauksen) tyyppi:
„ 0: Kosketus
„ 1: Mittapää
„ 2: Mittausoptiikka
„ Mittaussyöttö: syöttönopeus mittapään saapumisliikettä varten
„ Mittausmatka:
„ Mittausmatka: työkalu pysähtyy, kun mittausmatka on suoritettu
ilman kosketusta mittapäähän.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
433
8.2 Parametrit
Nykyiset parametrit
8.2 Parametrit
Nykyiset parametrit
Asetukset [3]
Aseta „metrikäyttö“ tai „tuumakäyttö“, kuten toimitaan
aloituslauseen haussa.
Muutokset tulevat voimaan vasta ohjauksen
uudelleenkäynnistyksen jälkeen.
„ Kirjoittimen tulostus – ei merkitystä
„ Metri/ Tuuma
„ 0: metrijärjestelmä
„ 1: tuuma
„ Aloituslausehaku
„ 0: Pois
„ 1: Päälle (ohje: järjestelmän täytyy olla alustettu
aloituslausehakua varten)
Valikkokohde „PLC-parametrit [4]“
PLC-parametrit: katso koneen käsikirjaa
Valikkokohde „Grafiikkaparametrit [5]“
Standardi ikkunakoko [1]
Parametrit määrittelevät näyttöalueen DIN-ohjelmien simulaation
käynnistyessä. MANUALplus huomioi näyttöalueen korkeusleveys-suhteen – jonka mukaan pysty/vaaka-laajennus tapahtuu.
„ minimi X-koordinaatti – pienin näytettävä X-koordinaatti
„ minimi Z-koordinaatti – pienin näytettävä Z-koordinaatti
„ Delta X – pystylaajennus
„ Delta Z – vaakalaajennus
Standardiaihio [2]
Parametrit määrittelevät „standardiaihion“ ja otetaan esiin
„vaippapinnan aukilevityspinnan“ laskentaa varten.
„ Ulkohalkaisija: Peruste „aukilevitetyn vaippapinnan“ laskentaa
varten.
„ Aihion pituus: „aukilevitetyn vaippapinnan“ vaakasuora
laajennus.
„ Oikea aihion reuna: „Aukilevitetyn vaippapinnan“ sijainti
koordinaatiston nollapisteen suhteen. Positiivisella arvolla „aihion
oikea reuna“ sijaitsee koordinaatin nollapisteen oikealla puolella.
„ Sisähalkaisija – ei merkitystä
Valikkokohde „Koneistus [6]“
Varmuusetäisyydet [1]
Seuraavat varmuusetäisyydet huomioidaan yksittäisissä
työkierroissa/DIN-lastunpoistotyökierroissa (katso
työkiertokuvaukset):
„ Turvaetäisyys ulkopuolella [SAR]
„ Turvaetäisyys sisäpuolella [SIR]
„ Koneistetun osan ulkopuolella [SAT]
„ Koneistetun osan sisäpuolella [SIT]
434
8 Käyttötapa Organisointi
8.2 Parametrit
Konfigurointiparametrit
Valikkokohde Konfig(urointiparametrit) [2] on vain
„järjestelmävalvojan“ käyttövaltuudet omaavaa
henkilöä varten (katso “Käyttövaltuus” sivulla 453).
Konfigurointiparametrit on jaettu seuraaviin ryhmiin:
„ Koneparametri
„ Ohjausparametrit
„ PLC-parametrit (katso koneen käsikirjaa).
Parametri merkitään numerolla. Jos tiedät parametrin
numeron, voit kutsua sen suoraan numeron mukaan –
tai voit ottaa esiin parametrilistan ja valita sen sieltä.
Listassa paikoitat kursorin haluamasi parametrin
kohdalle ja painat „Enter“.
Muutamia konfigurointiparametreja
annetaan esille valikkokohteessa
„Nykyiset parametrit“.
Koneparametrit (MP)
Työkalumittaus [MP 6]
Parametri määrittelee, kuin työkalun asetusmitta määritetään
asetuskäytöllä.
„ (Työkalun mittauksen) tyyppi:
„ 0: Kosketus
„ 1: Mittapää
„ 2: Mittausoptiikka
„ Mittaussyöttö: syöttönopeus mittapään saapumisliikettä varten
„ Mittausmatka:
„ Mittausmatka: työkalu pysähtyy, kun mittausmatka on suoritettu
ilman kosketusta mittapäähän.
Konemitat [MP 7]
DIN-ohjelmat voivat käyttää koneen mittoja
muuttujaohjelmoinnissa.
„ Mitta 1 X [mm]
„ Mitta 1 Z [mm]
„. . .
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
435
8.2 Parametrit
Koneparametrit (MP)
Näytön asetus [MP 17]
Näyttö esitetään kentissä „Hetkellisarvonäyttö“ (Koneikkuna).
„ Hetkellisarvonäyttö – Näyttötapojen tunnusnumerot:
„ 0: Hetkellisarvo
„ 1: Jättövirhe
„ 2: Liikkeen etäisyys
„ 3: Työkalun kärki – perustuu koneen nollapisteeseen
„ 4: Luistiasema
„ 5: Referenssinokan/nollapulssin etäisyys
„ 6: Aseman asetusarvo
„ 7: Työkalun kärjen/luistiaseman ero
„ 8: IPO-asetusasema
Ohjauksen konfiguraatio [MP 18]
„ PLC vastaanottaa työkappalemäärän lukeman
0 = pois päältä
1 = päällä
„ M0/M1 kaikille NC-kanaville – konfiguraatioparametri
„ Tulkintapysäytys työkalun vaihdossa
0 = pois päältä
1 = päällä – etukäteinen lausetulkinta pysähtyy ja jatkuu vasta
G14-toiminnon totetuksen jälkeen
„ Rakennetunniste 1 – konfiguraatioparametri
Syötöt [MP 204]
„ Pikaliikkeen ratanopeuden käsiohjaus
„ Syötön ratanopeus käsiohjauksessa (määritellään yleensä
valikossa „S, F, T asetus“)
„ Kierrossyötön käsiohjaus
Kierteen lastuaminen [MP 208]
Päällekytkentämatkaa tai poiskytkentämatkaa käytetään, jos
vastaavaa parametria ei ole ohjelmoitu DIN-ohjelmassa.
„ Kytkentämatka [mm]
Kiihdytysmatka kierteityslastun alussa syöttöakselin ja
pyörintäakselin synkronointia varten.
„ Poiskytkentämatka [mm]
Hidastusmatka kierteityslastun lopussa.
Mittapään tai mittausoptiikan asema [MP 211]
Mittapään aseman yhteydessä määritellään mittapään
ulkokoordinaatit. Mittausoptiikan yhteydessä määritellään
hiusristikon asema.
Peruste: Koneen nollapiste
„ Mittapään/optiikan asema +X
„ Mittapään/optiikan asema –X
„ Mittapään/optiikan asema +Z
„ Mittapään/optiikan asema –X
436
8 Käyttötapa Organisointi
Työkalunpidin n [MP 601, ..]
Työkalunpitimillä eri neljäkkäissä „lisäpidin“ määritellään
„peilaustyypiksi“ (katso “Työkalut erilaisilla neljäkkäillä” sivulla 48.
Yleensä etäisyys „lisäpitimestä – päätyökalunpitimeen“
määritellään „korjauksessa X, Z“.
„ Korjaus X [mm]
„ Korjaus Z [mm]
„ Työkalunpitimen tyyppi
„ 0: standardi
„ 1: peilattu
Pääkaran [MP 805]/pyörivän työkalun [MP 855]
yleisparametrit
„ Nollapistesiirto (M19) [°]
Määrää karan referenssipisteen ja kulmamittausjärjestelmän
(kulma-anturi) referenssipisteen välisen siirtymän. Kun anturilta
saadaan nollaimpulssi, silloinen hetkellisasema korvaa (kumoaa)
tämän parametriarvon.
„ Kierrosten lukumäärä vapaalastulla
Karan lisäkierrosten lukumäärä työkalun kuormituksen
vapautuksessa karan pysäytyksellä.
„ M5/M19 Kulma (määritellään yleensä valikossa „S, F, T asetus“)
„ Kierroslukuarvo VVakio (G96) (määritellään yleensä valikossa „S,
F, T asetus“)
„ Kierroslukuarvo NVakio (G97) (määritellään yleensä valikossa „S,
F, T asetus“)
„ Kierroslukurajoitus (G26) (määritellään yleensä valikossa „S, F, T
asetus“)
Pääkaran toleranssiarvo [MP 806]/pyörivän
työkalun toleranssiarvo [MP 856]
Konfiguraatioparametri
Lineaariakselin (X) [MP 1107]/lineaariakselin
(Z) [MP 1157] välyskompensaatio
Välyskompensaatio laskee jokaisen suunnanmuutoksen
yhteydessä „välyskompensaation arvo“ Kierroslukuanturin ja
pöydän välys kompensoidaan, jos käyttöyksikkö ja mittaärjestelmä
ovat keskenään suorassa yhteydessä.
„ Välyskompensaation tyyppi
„ 0: ei kompensaatiota
„ 1: välyskompensaation arvo lisätään
„ Välyskompensaation arvo
Lineaariakselin (X) [MP 1116]/lineaariakselin
(Z) [MP 1166] rajakytkin, suojavyöhyke,
syöttöarvot
Lineaariakselilla Z (parametri 1166) vastaanotetaan arvo
„Suojavyöhykkeiden asetus“.
Lineaariakselin (X) [MP 1120]/lineaariakselin
(Z) [MP 1170] oikaisukompensaatio
Konfiguraatioparametri
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
„ Suojavyöhykemitta negatiivinen [mm]
„ Suojavyöhykemitta positiivinen [mm]
„ Pikaliikkeen nopeus [mm/min]
„ Referenssimitta [mm]
437
8.2 Parametrit
Koneparametrit (MP)
8.2 Parametrit
Ohjausparametrit (SP)
Asetukset [SP 1]
Aseta „metrikäyttö“ tai „tuumakäyttö“, kuten toimitaan
aloituslauseen haussa.
„ Kirjoittimen tulostus – ei merkitystä
„ Metri/ Tuuma
„ 0: metrijärjestelmä
„ 1: tuuma
„ Aloituslausehaku
„ 0: Pois
„ 1: Päälle (ohje: järjestelmän täytyy olla alustettu
aloituslausehakua varten)
Simulaation yleinen aikalaskenta [SP 20]
Tässä annetut aikatiedot huomioidaan sivuaikojen laskennassa.
„ Työkalunvaihtoaika [sek]
„ Vaihteenvaihtoaika [sek]
„ M-toiminnon aikalisä [sek]
Aikalaskenta simulaatiolle: M-toiminto [SP 21]
M-toiminnoilla lasketaan parametrissa 20 määriteltyä „Mtoiminnon aikalisää“. Parametrissa 21 voidaan nimetä enintään 10
M-toimintoa, joille lasketaan lisäaikaa.
„ 1. M-toiminto
„ Aikalisä [sek]
„ 2. M-toiminto
„ Aikalisä [sek]
„ . . .
Standardi ikkunakoko [SP 22]
Parametrit määrittelevät näyttöalueen DIN-ohjelmien simulaation
käynnistyessä. MANUALplus huomioi näyttöalueen korkeusleveys-suhteen – jonka mukaan pysty/vaaka-laajennus tapahtuu.
„ minimi X-koordinaatti – pienin näytettävä X-koordinaatti
„ minimi Z-koordinaatti – pienin näytettävä Z-koordinaatti
„ Delta X – pystylaajennus
„ Delta Z – vaakalaajennus
Standardiaihio [SP 23]
Parametrit määrittelevät „standardiaihion“ ja otetaan esiin
„vaippapinnan aukilevityspinnan“ laskentaa varten.
„ Ulkohalkaisija: Peruste „aukilevitetyn vaippapinnan“ laskentaa
varten.
„ Aihion pituus: „aukilevitetyn vaippapinnan“ vaakasuora
laajennus.
„ Oikea aihion reuna: „Aukilevitetyn vaippapinnan“ sijainti
koordinaatiston nollapisteen suhteen. Positiivisella arvolla „aihion
oikea reuna“ sijaitsee koordinaatin nollapisteen oikealla puolella.
„ Sisähalkaisija – ei merkitystä
Simulaatio: Asetukset [SP 27]
Koneistuksen simulaatio odottaa liikematkan esityksen jälkeen ajan
„liikeviive“. Näin vaikutat simulointinopeuteen.
„ Liikeviive
438
8 Käyttötapa Organisointi
Liitäntämäärittelyt [SP 40]
Liitäntä 1 [SP 41]
Liitäntä 2 [SP 42]
MANUALplus tallentaa tähän parametriin liitännän „asetukset“.
Parametrimäärittelyt tehdään yleensä valikkokohteessa „Siirto –
Asetukset“ (katso “Asetukset tavoilla „Sarja“ ja „Kirjoitin“”
sivulla 445).
Siirtohakemisto [SP 48]
Parametrimäärittelyt tehdään yleensä valikkokohteessa „Siirto –
Asetukset“ (katso “Asetukset tavalla „Verkko“” sivulla 444).
„ PCDIREKT-hakemisto: Polku hakemistolle, joka perustetaan ja
näytetään PCDIREKT-tietoyhteydellä.
„ NETZWERK-hakemisto: Polku hakemistolle, joka perustetaan ja
näytetään NETZWERK-tietoyhteydellä.
Näyttötyyppi 1 käsiohjauksessa [SP 301]
Tässä parametrissa on koneen näyttökonfiguraatio. (Koneen
näyttökenttien ja näyttösivujen numerotunnusten järjestely: katso
seuraavaa sivua)
„ Näyttökuva 1: Syötä sisään „näyttökuvan“ tunnusnumero
„ Luisti/kara: syötä sisään „0“
„ Laiteryhmä: syötä sisään „0“
„ Näyttökuva 2
„ . . .
Koneen näyttökenttien järjestely
Kenttä 1
Kenttä 4
Kenttä 7
Kenttä 2
Kenttä 5
Kenttä 8
Kenttä 3
Kenttä 6
Kenttä 9
„Koneen näyttökuvien“ tunnusnumerot
„Koneen näyttökuvien“ tunnusnumerot
0
Erikoistunnus ei näyttöä
60
Karan hetkellis-/
asetusarvo
1
Hetkellisarvon
näyttö X
61
Karatiedot ja
kierroslukutiedot
2
Hetkellisarvon
näyttö Z
69
Luistin tiedot ja
syöttöarvot
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
439
8.2 Parametrit
Ohjausparametrit (SP)
8.2 Parametrit
„Koneen näyttökuvien“ tunnusnumerot
„Koneen näyttökuvien“ tunnusnumerot
3
Hetkellisarvon
näyttö C
70
Luistin hetkellis-/
asetusarvo
5
Loppumatkan
näyttö X
81
Vapautuksen
yleiskuvaus
6
Loppumatkan
näyttö Z
82
Syöttöarvon ja
kierrosluvun
päälletallennus
7
Loppumatkan
näyttö C
87
Karan kuormitusnäyttö ja maksimikierrosluvun
näyttö
9
Loppumatkan
näyttö Z ja
suojavyöhyketilan
näyttö
91
Karan
kuormitusnäyttö
10
Hetkellisarvon
näyttö X, Z, C
92
X-akselin
kuormitusnäyttö
21
Työkalunäyttö
korjauksilla (DX, DZ)
93
Z-akselin
kuormitusnäyttö
23
Lisäkorjaukset
99
Tyhjä kenttä
440
8 Käyttötapa Organisointi
8.3 Siirto
8.3 Siirto
„Siirtoa“ käytetään tietojen varmuuskopiointiin ja tiedonsiirtoon
PC-tietokoneen kanssa. Kun seuraavassa esityksessä puhutaan
„tiedostoista“, sillä tarkoitetaan ohjelmia, parametreja tai
työkalutietoja. Seuraavia tiedostotyyppejä siirretään:
„ Ohjelmat (työkierto-ohjelmat, DIN-ohjelmat, DIN-makrot, ICPmuotokuvaukset)
„ Parametri
„ Työkalutiedot
Tietojen varmuustallennus
HEIDENHAIN suosittelee, että MANUALplus-ohjauksessa luodut
uudet ohjelmat ja tiedostot varmuuskopioidaan PC:lle säännöllisin
välein.
Myös parametrit tulee varmuuskopioida. Koska niitä ei muuteta
kovinkaan usein, niiden varmistus voidaan tehdä vain tarpeen mukaan.
„ Varmuussyistä parametreja voidaan siirtää vasta sen
jälkeen, jos käyttäjäksi on kirjauduttu
„järjestelmänvalvojana“ (katso “Käyttövaltuus”
sivulla 453).
„ Kun käyttäjäkirjaus on tehty „järjestelmänvalvojana“,
sen jälkeen „diagnoositiedostot“ voidaan siirtää ja
tulostaa. „Diagnoositiedostojen“ laadinta ja arviointi
palvelee järjestelmän ylläpitoa.
Tiedonsiirto DataPilot 4110:n kanssa
HEIDENHAIN tarjoaa MANUALplus-koneohjaukselle rinnakkaista PCohjelmapakettia DataPilot 4110. DataPilot sisältää samat ohjelmointija testaustoiminnot kuin MANUALplus. Se tarkoittaa, että voit luoda
DataPilotin avulla työkierto-ohjelmia, DIN-ohjelmia, ICP-muotoja,
testata niitä simuloimalla ja lähettää ne koneen ohjaukseen.
DataPilot soveltuu tietojen varmuuskopiointiin. Vaihtoehtona
DataPilot-ohjaukselle voit käyttää varmuuskopiointiin myös
WINDOWS-käyttöjärjestelmän toimintoja tai muita tähän
tarkoitukseen myytäviä PC-sovellusohjelmia.
Kirjoitin
MANUALplus tukee DIN-ohjelmien ja DIN-makrojen tulostamista
kirjoittimella, joka on liitetty sarjaporttiin. (Työkierto-ohjelmia ja ICPmuotokuvauksia ei voi tulostaa.)
MANUALplus valmistelee tulostustiedot DIN A4-muotoiseksi.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
441
8.3 Siirto
Liitännät
Tiedonsiirto tapahtuu Ethernet- tai sarjaliitännänkautta.
Suosittelemme tiedonsiirtoa Ethernet-liitännän avulla, koska
tiedonsiirtonopeus on suurempi ja siirron luotettavuus on parempi kuin
siirrettäessä sarjaliitännän kautta.
„ WINDOWS-verkko ( Ethernetin kautta):
WINDOWS-verkon avulla voit integroida sorvin LAN-verkkoon.
MANUALplus tukee WINDOWS:in tavanomaisia verkkoja.
Tiedostoja voidaan lähettää/noutaa MANUALplus-ohjauksesta.
Muissa verkkosovelluksissa on „vapautettujen hakemistojen“ luku/kirjoitusvaltuus riippumatta MANUALplus-järjestelmän
toimintatiloista.
Huomaa törmäysvaara!
Muut verkkosovellukset voivat aiheuttaa MANUALplusjärjestelmän NC-ohjelmien päälletallennuksia. Kun
järjestelet verkkoratkaisua, huomioi vapautuksen
salasanamäärityksissä, että vain valtuutetut henkilöt voivat
päästä MANUALplus-järjestelmään.
„ Tiedonsiirto sarjaliitännällä:
Vastapuolen liitäntäparametrien asetusten (Baud-arvo, sanapituus,
jne.) on oltava samat..
„ Kirjoitin:
Kirjoittimen liitäntäparametrien asetusten (Baud-arvo, sanapituus,
jne.) on oltava samat..
Ohjeet tiedonsiirrolle
MANUALplus (ja DataPilot) hallitsee DIN-ohjelmia, DIN-makroja,
työkierto-ohjelmia ja ICP-muotoja eri hakemistoissa.
„Ohjelmaryhmän“ valinnalla tapahtuu automaattinen vaihto
vastaavaan hakemistoon.
Parametrit ja työkalutiedot sijoitetaan vastapuolen muistiin sen
tiedostonimen alle, joka määritellään kentässä „Varmuusnimi“.
„Varmuusnimi“ annetaan vain tiedoksi, sillä sitä voi muuttaa
ainoastaan huoltohenkilökunta.
Automaattinen sisäänkirjaus
Jos asetat „Automaattinen sisäänkirjaus – Kyllä“, MANUALplus
vastaanottaa sisäänkirjautumisen verkkoyhteyden perustamisen
yhteydessä. Sisäänkirjautumisen vaatima „käyttäjänimi“ ja „salasana“
määritellään dialogikentässä „Asetukset“. Jos et halua käyttää
„automaattista sisäänkirjausta“, anna käyttäjänimi ja salasana
järjestelmän käynnistyksen yhteydessä. Tämän haittapuolena on se,
että samat sisäänsyötöt on näppäiltävä aina järjestelmän
käynnistymisen yhteydessä – ja „käyttäjänimelle“ sekä „salasanalle“
voidaan käyttää vain numeromerkkejä.
442
8 Käyttötapa Organisointi
8.3 Siirto
Verkkokäytön valtuuksien ohjaus
Yhteyspartneri ts. vastapuoli voi perustaa salasanoja hakemistojen
luku- ja kirjoitusvaltuuksia varten (WINDOWS: „Käyttövaltuuksien
ohjaus“). Tällöin pyrkiessäsi vastapuolen hakemistoon ilmestyy
näytölle dialogikenttä „Anna verkon salasana“.
Myös MANUALplus-ohjauksen tiedostoille voidaan perustaa luku- ja
kirjoitusvaltuuden mahdollistavia salasanoja. Se tehdään
diagnoosikäyttötavalla (katso “Diagnoosi” sivulla 455).
Dialogikenttä „Anna verkon salasana“: WINDOWS antaa esiin
dialogikentän. Sen vuoksi pätevät seuraavat (poikkeavat)
käyttömenettelyt:
„ Ohjelmanäppäin >>: liikuttaa kursorin seuraavaan
sisäänsyöttökenttään/näyttöpainikkeeseen.
„ „Tallennusnäppäin“: muuttaa määrittelyä sisäänsyöttökentässä
„Tallenna tämä salasana listaasi“ .
„ „Syötä“: sulkee dialogi-ikkunan (positiivi).
Huomaa seuraavaa: Salasana voi sisältää vain numeroita.
Jos käytät vain yhtä salasanaa, voit tallentaa sen muistiin. Tämä
dialogikenttä ilmestyy vain kerran (tai salasanan muutoksen
yhteydessä). Kaikki muut käyttöoikeudet kokeillaan tämän salasanan
perusteella. Jos sinulla on erilaisia salasanoja luku- ja
kirjoitusvaltuuksille, ilmestyy dialogikenttä „Syötä verkon salasana“
joka kerran, kun aloitat käytön MANUALplus-ohjauksen
uudelleenkäynnistyksen jälkeen.
HEIDENHAIN suosittelee:
„ Anna Windows-verkon konfigurointi koneen valmistajan
valtuuttaman henkilön tehtäväksi.
„ Käytä „automaattista kirjautumista“.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
443
8.3 Siirto
Tiedonsiirron konfigurointi
Paina Asetukset
PainaVerkko ja aseta vastapuolen
hakemisto (sisäänsyöttökenttä
„Laitenimi“) – kuva yllä oikealla
Paina Sarja ja aseta
sarjaliitäntäparametrit – kuva alla
oikealla
PainaKirjoitin ja aseta
liitäntäparametrit
Vastaanota asetukset
Paina Takaisin
„Asetuksia“ varten vaaditaan „järjestelmänvalvojan“
käyttövaltuudet (katso “Käyttövaltuus” sivulla 453).
Kulloinkin aktiivista tapaa näytetään oikeassa
reunassa ohjelmanäppäinpalkin yläpuolella.
Asetukset tavalla „Verkko“
„ Laitenimi: Syötä sisään serverin hakemisto ja nimi
seuraavasti:
//Tietokoneen nimi/polku
(merkki „/“ vastaa merkkiä „\“ PC:llä; „Tietokoneen
nimi“ ja „Vapautusnimet“ asetetaan vastapuolen
PC:llä)
„ Automaattinen kirjautuminen
„ Kyllä: automaattista sisäänkirjautumista käytetään
„ Ei: automaattista sisäänkirjautumista ei käytetä
„ Käyttäjänimi: automaattista sisäänkirjautumista
varten
„ Salasana: automaattista sisäänkirjautumista varten
444
8 Käyttötapa Organisointi
8.3 Siirto
Asetukset tavoilla „Sarja“ ja „Kirjoitin“
„ Baud-arvo: yksikössä bitti/sekunti
„ Sanan pituus: 7 tai 8 bittiä per merkki
„ Pariteetti: aseta parillinen/pariton pariteetti tai „ei pariteettia“.
„Sanan pituus = 8 bitti“ on edellytys „parilliselle/parittomalle
pariteetille“.
„ Pysäytysbitit: 1, 1 1/2 ja 2 pysäytysbittiä
„ Protokolla
„ Laitteisto (laitekättely) Vastaanottaja ilmoittaa lähettäjälle „RTS/
CTS-signaalin“ avulla, että juuri sillä hetkellä ei voida vastaanottaa
tietoja. Laitekättelyn edellytyksenä on, että tiedonsiirtokaapelissa
on siirtojohdin RTS/CTS-signaaleja varten.
„ XON/XOFF (ohjelmakättely) Vastaanottaja lähettää signaalin
„XOFF“, jos sillä hetkellä ei voida ottaa vastaan tietoja. Signaalilla
„XON“ vastaanottaja ilmoittaa, että tietoja voidaan taas ottaa
vastaan. Ohjelmakättely ei edellytä „RTS/CTS-signaalia“
tiedonsiirtokaapelissa.
„ ON/XOFF (ohjelmakättely) Vastaanottaja lähettää signaalin
„XON“ tiedonsiirron aloittamista varten ja ilmoittaa, että se on
valmis vastaanottamaan tietoa. Vastaanottaja lähettää signaalin
„XOFF“, jos sillä hetkellä ei voida ottaa vastaan tietoja. Signaalilla
„XON“ vastaanottaja ilmoittaa, että tietoja voidaan taas ottaa
vastaan. Ohjelmakättely ei edellytä „RTS/CTS-signaalia“
tiedonsiirtokaapelissa.
„ Laitenimi: Käytettävän liitäntäportin tunnus – yleensä: „COM2“.
„ Varmuusnimi: Parametrit ja työkalutiedot sijoitetaan vastapuolen
muistiin sen tiedostonimen alle, joka määritellään kentässä
„Varmuusnimi“. „Varmuusnimi“ annetaan vain tiedoksi, sillä sitä voi
muuttaa ainoastaan huoltohenkilökunta.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
445
8.3 Siirto
Ohjelmien (tiedostojen) siirto
Ohjelmien valinta tapahtuu sijoittamalla kursori
halutun ohjelman kohdalle ja painamalla Merkitse, tai
voit myös merkitä kaikki ohjelmat painamalla
Merkitse kaikki.
„Merkityt“ ohjelmat tunnistetaan „ristimerkitstä“.
Merkintä voidaan poistaa painamalla uudelleen
Merkitse.
Yksittäinen ohjelma siirretään sijoittamalla kursori
ohjelman kohdalle ja painamalla Lähetä tiedosto tai
Vastaanota tiedosto.
Ikkunan alapuolella MANUALplus näyttää tiedoston
kokoa ja kursorin osoittaman ohjelman muutoksen
ajankohtaa.
DIN-ohjelmien/-makrojen lisäksi NC-ohjelmaa voidaan
„tarkastella“ myös ohjelmakuvauksen avulla.
Parametrit ja työkalutiedot lähetetään/vastaanotetaan
„yhtenä ryhmänä“.
Tiedonsiirron aikana MANUALplus näyttää seuraavia
tietoja „siirtoikkunassa“ (kuva alla oikealla):
„ Siirtotila skissikuvan avulla, jossa pieni punainen
neliö liikkuu „ohjauksen“ ja „PC:n“ välillä – jos
siirrossa on häiriö, pieni punainen neliö pysyy
paikallaan.
„ Ohjelman nimi, jota juuri parhaillaan siirretään.
„ Siirrettyjen tietojen määrä „edistymispalkissa“.
„ Parametrien ja työkalutietojen
vastaanotossa aiemmat tiedot
ylikirjoitetetaan.
„ Kun „verkkokäyttö“ aloitetaan,
MANUALplus lukee vastapuolen
ohjelmien nimet ja ohjelmakuvaukset.
Se voi kestää muutaman minuutin. Tätä
toimenpidettä näytetään
„edistymispalkissa“
toimintonäppäinpalkin yläpuolella.
446
8 Käyttötapa Organisointi
8.3 Siirto
Ohjelmaryhmän valinta
Paina Ohjelma
Paina Ohjelman valinta
Paina DIN-ohjelmat tai
DIN-makrot tai
työkierto-ohjelmat tai
ICP-muodot tai
Paina DXF-tiedostot
Paina Takaisin
DIN- tai työkierto-ohjelmien sekä ICP-muotojen
valinnassa näytetään yksinomaan tiedostonimeä.
MANUALplus erottelee ohjelmaryhmät sisäisesti
nimilaajennoksen mukaan (katso taulukko oikealla).
„Järjestelmävalvojana“ voit lisäksi valita:
„ diagnoositiedostoja: jotka ovat tarpeellisia
käyttöönoton ja huollon yhteydessä.
„ protokollatiedostoja: jotka ovat tallennettuja
virhelokitiedostoja (tiedostonimi „error“) ja muita
käyttöönotossa ja huollossa tarvittavia tiedostoja.
Ohjelmaryhmien laajennokset
NC
DIN-ohjelmat
NCS
DIN-aliohjelmat (DIN-makrot)
GTZ
Työkierto-ohjelmat
GTI
ICP-pyörähdysmuodot
GTS
ICP-otsapintamuodot
GTM
ICP-vaippapintamuodot
DXF
DXF-muodot
Voit käyttää samoja parametrin nimiä DINohjelmille/makroille sekä ICP-muodoille
sorvauksessa, otsapinnan tai
vaippapinnan koneistuksessa. Lisäksi on
suositeltavaa käyttää „ohjelmakuvausta“
ohjelman sisällön esitykseen.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
447
8.3 Siirto
Ohjelman siirto (verkkotapa)
MANUALplus erottelee ohjelmaryhmät sisäisesti
nimilaajennoksen mukaan (katso taulukko oikealla).
Vaihto ikkunoiden välillä tehdään nuolinäppäimillä
„Nuoli vasemmalle/Nuoli oikealle“ (tai „Enter“).
Tiedoston lähetys
Paina Ohjelma
Sijoita kursori vasempaan ikkunaan
Valitse ohjelma kursori avulla, tai
valitse ohjelma ja paina Merkitse tai
paina Merkitse kaikki
Paina Lähetä tiedosto
Tiedoston vastaanotto
Paina Ohjelma
Sijoita kursori oikeaan ikkunaan
Valitse ohjelma kursori avulla, tai
valitse ohjelma ja paina Merkitse tai
paina Merkitse kaikki
Paina Vastaanota tiedosto
Informaatio tiedonsiirron aikana: katso “Ohjelmien
(tiedostojen) siirto” sivulla 446.
448
8 Käyttötapa Organisointi
8.3 Siirto
Ohjelman siirto (sarjaliitäntätapa)
MANUALplus näyttää omaa hakemistoaan (kuva
oikealla).
Tiedoston lähetys
Valitse ohjelma kursori avulla, tai
valitse ohjelma ja paina Merkitse tai
paina Merkitse kaikki
Paina Lähetä tiedosto
Tiedoston vastaanotto
Paina Vastaanota tiedosto
Kun vaihdat „vastaanottoon“, MANUALplus odottaa
tietoja sarjaliitännästä. „Jatkonäytöstä“ voit nähdä,
onko tiedonsiirto käynnissä vai ei. Tämä tila voidaan
lopettaa painamalla Takaisin.
Ohjelmien vastaanotossa MANUALplus
hyväksyy kaikki ohjelmatyypit (DINohjelmat, DIN-makrot, työkierto-ohjelmat
ja ICP-muodot).
Informaatio tiedonsiirron aikana: katso “Ohjelmien
(tiedostojen) siirto” sivulla 446.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
449
8.3 Siirto
DIN-ohjelmien/-makrojen tulostus kirjoittimelle
Paina Ohjelma
Paina Ohjelman valinta
Paina DIN-ohjelmat tai
DIN-makrot
Paina Takaisin
Valitse ohjelma kursori avulla, tai
valitse ohjelma ja paina Merkitse tai
paina Merkitse kaikki
Paina Lähetä tiedosto
Informaatio tiedonsiirron aikana: katso “Ohjelmien
(tiedostojen) siirto” sivulla 446.
Vain DIN-ohjelmia ja DIN-makroja voidaan
tulostaa kirjoittimelle.
450
8 Käyttötapa Organisointi
8.3 Siirto
Parametrien siirto
Paina Parametri
Paina Lähetä parametri
Paina Vastaanota parametri
Lähetettävät parametritiedostot ovat nimeltään samat
kuin kohteissa „Asetukset – Varmuusnimi“
määritellyt tiedostonimet. MANUALplus täydentää
tiedostonimet seuraavilla laajennuksilla:
„ *.BEA
„ *.MAS
„ *.PRO
„ *.PLC
„ *.STD
(koneistusparametri)
(koneparametri)
(tuotantoparametri)
(PLC-parametri)
(ohjaustiedot)
Informaatio tiedonsiirron aikana: katso “Ohjelmien
(tiedostojen) siirto” sivulla 446.
„ Parametritiedostojen vastaanotto:
„ „Verkko“-tapa: Tiedostonimi
tarkastetaan. Sen tulee olla sama kuin
kohdassa „Asetukset – Varmuusnimi“
määritelty tiedostonimi.
„ „Sarja“-tapa: Tiedostonimeä ei
tarkisteta.
Huomautus !
Parametritietojen vastaanoton jälkeen
MANUALplus on käynnistettävä
uudelleen.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
451
8.3 Siirto
Työkalutietojen siirto
Paina työkalu
Paina Lähetä työkalu
Paina Vastaanota työkalu
Lähetettävät työkalutiedostot ovat nimeltään samat
kuin kohteissa „Asetukset – Varmuusnimi“
määritellyt tiedostonimet. MANUALplus täydentää
tiedostonimet seuraavilla laajennuksilla:
„ *.TXT
„ *.WKZ
(työkaluteksti)
(työkaluparametri)
Informaatio tiedonsiirron aikana: katso “Ohjelmien
(tiedostojen) siirto” sivulla 446.
„ Työkalutiedostojen vastaanotto:
„ „Verkko“-tapa: Tiedostonimi
tarkastetaan. Sen tulee olla sama kuin
kohdassa „Asetukset –
Varmuusnimi“ määritelty
tiedostonimi.
„ „Sarja“-tapa: Tiedostonimeä ei
tarkisteta.
452
8 Käyttötapa Organisointi
8.4 Huolto ja diagnoosi
8.4 Huolto ja diagnoosi
Valittuasi Huolto [3]on valittavissa seuraavat
toiminnot/toimintoryhmät:
„ Sisäänkirjaus [1]
„ Uloskirjaus [2]
„ Käytt.palv. [3] (Käyttäjäpalvelut)
„ Järj.huolto [4] (Järjestelmäpalvelut)
„ Diag(noosi) [6]
Erilaiset huolto- ja diagnoositoiminnot
ovat huolto- ja käyttöönottohenkilöitä
varten.
Käyttövaltuus
Sisäänkirjaus, uloskirjaus ja käyttäjäpalvelut ovat
käyttövaltuuksien hallintaan tarkoitettuja toimintoja.
Tietyt parametrimuutokset ja toiminnot valikolla
„Huolto/diagnoosi“ ovat vain valtuutettujen
henkilöiden käyttöä varten. Valtuus ratkaistaan
„ilmoittautumisen“ yhteydessä oikean salasanan
sisäänsyötöllä. Tämä käyttöoikeus peruuntuu
„uloskirjautumisen“ yhteydessä. „Käyttäjäpalvelun“
toiminnoissa määritellään ja poistetaan käyttäjiä ja
asetetaan tai muutetaan salasanoja.
„Salasana“ on nelinumeroinen luku, joka kyseisen
henkilön tulee kirjoittaa itselleen muistiin. Salasana
syötetään sisään „piilokirjoituksena“ (ei nähtävillä).
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
453
8.4 Huolto ja diagnoosi
MANUALplus erottelee seuraavat käyttäjäluokat:
„ „ei suojaluokkaa“
„ „NC-ohjelmoija“
„ „Järjestelmävalvoja“
„ „Huoltohenkilöstö“ (koneen valmistajan edustajat)
MANUALplus toimitetaan yhdellä valmiiksi määritellyllä
käyttäjällä, jonka nimi on „Passwort 1234“. Salasana on
„1234“. Kun olet kirjautunut sisään käyttäjänä „Passwort
1234“, voit määritellä uuden käyttäjän, jolla on
„järjestelmävalvojan“ valtuudet. Sen jälkeen voit poistaa
käyttäjän „Passwort 1234“.
Sisäänkirjaus [1]
„Sisäänkirjauksen“ valinnan jälkeen näytetään käyttäjälistaa. Valitse
joukosta oma nimesi, paina „Enter“ ja syötä sisään salasana. Nyt olet
kirjautunut sisään „NC-ohjelmoijana tai järjestelmäpäällikkönä“.
Tämä sisäänkirjautuminen pätee niin kauan, kunnes „kirjaudut ulos“
tai toinen käyttäjä kirjautuu sisään omalla salasanallaan.
Uloskirjaus [2]
Sisäänkirjautunut käyttäjä kirjautuu ulos ja käyttövaltuus palautuu
asetukseen „ei suojaluokkaa“.
Käyttäjäpalvelu [3]
„Käyttäjäpalveluun“ pääsy edellyttää kirjautumista
„järjestelmävalvojana“. Seuraavat toiminnot tulevat mahdollisiksi:
„ Käyttäjän lisäys [1]
Syötä sisään uuden käyttäjän nimi. Sitä varten aktivoi
aakkosnäppäimistö näppäimellä >> . Sen jälkeen aseta salasana.
Sen jälkeen tämä käyttäjä tulee lisätyksi „käyttäjälistaan“.
„ Käyttäjän poisto [2]
Valitse poistettava nimi käyttäjälistasta ja paina OK.
„ Salasanan muuttaminen [3]
Jokainen käyttäjä voi itse muuttaa „omaa“ salasanaansa.
Väärinkäytösten välttämiseksi on ensin syötettävä sisään „vanha“
salasana, ennenkuin uusi salasana voidaan määritellä.
454
8 Käyttötapa Organisointi
8.4 Huolto ja diagnoosi
Järjestelmäpalvelu
„Järjestelmäpalvelussa“ tulevat eteen seuraavat toiminnot:
„ Päivä/kellonaika [1]
Päiäyksen ja/tai kellonajan asetus. Päiväys/kellonaika rekisteröidään
virheilmoitusten yhteydessä. Siksi tämän tiedon oikea asetus on
hyvin tärkeätä.
„ Kielen vaihto [3]
Kun olet valinnut tämän toiminnon, valitse haluamasi kieli
ohjelmanäppäimellä >> ja paina +OK.
Valittu kieli tulee voimaan seuraavan käynnistyksen yhteydessä.
Diagnoosi
„Diagnoosissa“ on informaatio-, testaus- ja valvontatoimintoja
„ Info [1]: Tästä löytyy ohjauksen ohjelmistoversoita koskevaa tietoa.
„ Lokitiedostojen [3] – virhelokitiedostojen näyttö [1]: Tämä
näyttää viimeisimmät viesti ja ilmoitukset. Sivunäppämillä „Sivu
eteen/taakse“ saat esiin lisää tallennettuja virheitä.
„ Lokitiedostojen [3] – virhelokitiedostojen näyttö [2]: Tässä
luodaan virhelokitiedostosta kopio ja tallennetaan se nimellä
„error.log“ hakemistoon „Para_Usr“. Jos hakemistossa on jo
valmiina tiedosto „error.log“, se ylikirjoitetaan.
Käyttöesimerkki: Tallennat esiintyneen virheilmoituksen
huoltoteknikon myöhempää käyttöä varten.
Muut diagnoositoiminnot ovat käyttöönottoa ja huoltotöitä varten.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
455
8.4 Huolto ja diagnoosi
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
457
8.4 Huolto ja diagnoosi
458
8 Käyttötapa Organisointi
8.4 Huolto ja diagnoosi
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
459
8.4 Huolto ja diagnoosi
460
8 Käyttötapa Organisointi
8.4 Huolto ja diagnoosi
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
461
8.4 Huolto ja diagnoosi
462
8 Käyttötapa Organisointi
Esimerkit
9.1 Työskentely MANUALplus-ohjauksella
9.1 Työskentely MANUALplusohjauksella
Tämä esimerkki esittelee koneen asetuksia ja työkappaleen laadintaa
työkierto-ohjelmoinnin avulla. Muokkaus tehdään „opettelukäytöllä“.
Käsittelyn päätteeksi työkierto-ohjelma on valmis käyttöä varten.
Käytettävät työkalut
„ Rouhintatyökalu:
„ Asema T1
„ WO = 1 Työkalun suuntaus
„ A = 93° Asetuskulma
„ B = 55° Kärkikulma
„ R = 0,8 Työkalun säde
„ Silitystyökalu:
„ Asema T2
„ WO = 1 Työkalun suuntaus
„ A = 93° Asetuskulma
„ B = 55° Kärkikulma
„ R = 0,8 Työkalun säde
„ Kierretyökalu:
„ Asema T3
„ WO = 1 Työkalun suuntaus
Työn kulku




Aihion kiinnitys (halkaisija 60 mm ja pituus 100 mm)
Koneen asetus
– Nollapistesiirron asetus
–Työkalun mittojen määritys
Vaihda „opettelukäytölle“
Työkappaleen koneistaminen työkierto kerrallaan
458
9 Esimerkit
9.1 Työskentely MANUALplus-ohjauksella
Koneen asetus
Alkuehdot: Työkalut T1, T2 ja T3 on määritelty
Asetustyöt
Kiinnitä aihio
Aseta mitattava työkalu ja määrittele
konetiedot toiminnolla „S, F, T
asetus“
Valmistele „työkappaleen nollapisteen asetus“ ja
„työkalun mittaus“ („käsikäytöllä“ käsipyörän/
nykäyssyöttöpainikkeiden avulla):
„ Luo tasopinta
„ Valmistele halkaisija
Työkappaleen nollapisteen asetus
Valitse „Asetus“
Valitse „Akseliarvojen asetus“
Aja hipaisukosketus tasopintaan ja
vastaanota asema työkappaleen
nollapisteeksi
Työkalun mittaus (kaikille työkaluille):
Aseta mitattava työkalu karaan ja
syötä sisään sen T-numero valikolla
„S, F, T asetus“.
Paina Mittaa työkalu
Aja hipaisukosketus halkaisijaan ja määrittele
halkaisijan arvo „mittapistekoordinaatiksi X“.
Aja hipaisukosketus tasopintaan ja määrittele
halkaisijan arvo „mittapistekoordinaatiksi Z“.
(Poikkipinta on määritelty työkappaleen
nollapisteeksi.)
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
459
9.1 Työskentely MANUALplus-ohjauksella
Työkierto-ohjelman valinta
Luodaan uusi työkierto-ohjelma numerolla „999“.
Työkappaleohjelman laadinta
Vaihda käyttötavalle „Opettelu“
Paina Ohjelmalista
Syötä sisään „999“ ohjelman numeroksi
Aktivoi ohjelma „999“
Paina Muuta tekstiä
Syötä sisään ohjelman tunnus (tässä
„Beispielwerkstueck“).
Vastaanota ohjelman tunnus
Aloita työkierto-ohjelmointi
460
9 Esimerkit
9.1 Työskentely MANUALplus-ohjauksella
Työkierto-ohjelman laadinta
Seuraavassa toteutetaan yksittäiset työkierrot
työkappaleen koneistamista varten. Kullekin
työkappaleen skissikuvassa näkyvälle työvaiheelle
esitetään oikeanpuoleisessa kuvassa työkierto ja
työkiertoparametrit. Konetietojen näyttö ilmoittaa
tilannetta työkierron suorituksen jälkeen.
Kunkin työkierron kulku:





Työkierron valinta
Työkierron ohjelmointi
Työkierron testaus simuloimalla
Työkierron suoritus
Työkierron tallennus
Ensimmäinen rouhintatyökierto
Käytä ensin rouhintatyökalua.
Työkierto lastuaa kuvassa piirrettävän alueen.
Työvarojen etukäteismäärittelyä varten valitaan
laajennettu tapa.
„Alkupiste X, Z“ määritellään „juuri ennen“
lastuttavaa aluetta. Siihen ajetaan pikaliikkeellä.
Rouhintatyökierrot palaavat työkierron suorituksen
jälkeen takaisin alkupisteeseen.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
461
9.1 Työskentely MANUALplus-ohjauksella
Toinen rouhintatyökierto
„Alkupiste X, Z“ määritellään „juuri ennen“
lastuttavaa aluetta. Siihen ajetaan pikaliikkeellä.
Työkierto lastuaa kuvassa piirrettävän alueen.
Laajennettu tapa on tarpeellinen työvaran,
pyöristyksen ja viisteen takia.
Kolmas rouhintatyökierto
Työkierto lastuaa kuvassa piirrettävän alueen.
Laajennettu tapa on tarpeellinen työvaran ja viisteen
takia.
462
9 Esimerkit
9.1 Työskentely MANUALplus-ohjauksella
Neljäs rouhintatyökierto
Työkierto lastuaa kuvassa piirrettävän alueen.
Laajennettu tapa on tarpeellinen työvaran takia.
Paikoitus työkalunvaihtoa varten
Ottaaksesi pois rouhintatyökalun ja vaihtaaksesi tilalle
silitystyökalun on luisti ajettava „turvalliseen
asemaan“.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
463
9.1 Työskentely MANUALplus-ohjauksella
Kierteen ja vapaapiston laadinta
Seuraavat silitystyökierrot ja kierteen
viiste/vapaapisto ohjelmoidaan niin, että
muotojakso tulee koneistettua yhdellä
lastulla.
Koska MANUALplus ajaa „alkupisteeseen X, Z“
pikaliikkeellä, ei muita paikoituksia ohjelmoida.
„Vapaapisto DIN 76“ muodostaa kierteen viisteen,
vapaapiston ja rajoittava tasopinnan.
Asetus „Palautuksella“ on pois päältä. Näin
muotojakso voidaan silittää yhdellä kertaa.
464
9 Esimerkit
9.1 Työskentely MANUALplus-ohjauksella
Ensimmäinen silitystyökierto
Seuraavat kolme silitystyökiertoa silittävät kuvan
skississä olevan muotojakson.
Kaikille silitystyökierroille käytetään laajennettua
tapaa, jotta voidaan koneistaa kaltevat suorat pinnat,
viisteet, pyöristykset tms. muodot. Laajennetulla
tavalla työkalu jää paikalleen työkierron lopussa. Se on
myös ehtona muotojakson silittämiseksi „yhdellä
lastulla“.
Toinen silitystyökierto
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
465
9.1 Työskentely MANUALplus-ohjauksella
Kolmas silitystyökierto
Paikoitus työkalunvaihtoa varten
Ottaaksesi pois silitystyökalun ja vaihtaaksesi tilalle
kierteitystyökalun on luisti ajettava „turvalliseen
asemaan“.
466
9 Esimerkit
9.1 Työskentely MANUALplus-ohjauksella
Kierteitystyökierto
Tämä työkierto tekee yksittäisen kierteen nousulla
1,5 mm. MANUALplus laskee kierteen syvyyden ja
lastunjaon.
Työkalun paikoitus
Työkappaleen koneistus on päättynyt. Ottaaksesi pois
valmiin työkappaleen täytyy työkalu ensin ajaa
„turvalliseen asemaan“.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
467
9.1 Työskentely MANUALplus-ohjauksella
Ohjelmalista
Kuva oikealla esittää laadittua työkierto-ohjelmaa
Simulaatio „ohjelmanajolla“
Laadittu työkierto-ohjelma simuloidaan käyttötavalla
„Ohjelmanajo“.
Palaa valikkonäppäimen avulla takaisin päävalikolle ja
paina Ohjelmanajo. MANUALplus lataa ohjelman,
jota viimeksi käsiteltiin. Tässä tapauksessa se on
työkierto-ohjelma „999“.
Kuvassa oikealla koko työkappaleen koneistusta
simuloidaan ohjelmanajolla. Koska tässä esimerkissä
on jatkuva ohjelmanajo päällekytkettynä, simulaatio
tapahtuu ilman keskeytyksiä.
468
9 Esimerkit
9.1 Työskentely MANUALplus-ohjauksella
Laadittu työkappale
Kuva oikealla esittää tuloksena saatua työkappaletta.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
469
9.2 ICP-esimerkki „Kierretappi“
9.2 ICP-esimerkki „Kierretappi“
Tämä esimerkki esittää kierretapin koneistamista ICP-ohjelmoinnin
avulla. Yksittäiset työvaiheet ICP-muodon laatimiseksi ja muodon
yhdistämiseksi ICP-työkiertoihin esitetään alkaen työpiirustuksesta.
Koneistus toteutetaan ICP-pitkittäistyökierroilla. Koneistuksen lopussa
ICP-muotokuvaus ja työkiertoohjelma pysyvät käytettävissä.
Käytettävät työkalut
„ Rouhintatyökalu:
„ Asema T1
„ WO = 1 Työkalun suuntaus
„ A = 93° Asetuskulma
„ B = 55° Kärkikulma
„ R = 0,8 Työkalun säde
„ Silitystyökalu:
„ Asema T2
„ WO = 1 Työkalun suuntaus
„ A = 93° Asetuskulma
„ B = 55° Kärkikulma
„ R = 0,5 Työkalun säde
„ Kierretyökalu:
„ Asema T3
„ WO = 1 Työkalun suuntaus
Työn kulku







Aihion kiinnitys (halkaisija 60 mm ja pituus 100 mm)
Koneen asetus
– Nollapistesiirron asetus
–Työkalun mittojen määritys
Vaihda „opettelukäytölle“
Paikoitustyökierron määrittely työkalunvaihtoa varten
ICP-muodon laadinta
ICP-muodon yhdistäminen rouhinta- ja silitystyökiertoon
Kierteen koneistuksen suorittaminen
470
9 Esimerkit
9.2 ICP-esimerkki „Kierretappi“
ICP-lastuaminen pitkittäin
Oletetaan, että koneet asetukset on tehty ja
käyttötapana on „Opettelu“.
ICP-lastuamistyökierrossa tehdään asetussyvyyden ja
työvaran asetus rouhintakoneistusta varten. Tässä
esimerkissä syötetään sisään ICP-muodon numero
(„888“) ennen ICP-editorin kutsua (kuva yllä oikealla).
Sen jälkeen kun on vaihdettu ICP-editoriin ja painettu
Lisää elementti, tapahtuu muotoelementin
sisäänsyöttö.
Koska MANUALplus päättelee
lastuamissuunnan muodon suunnan
mukaan, ICP-muoto kuvataan
negatiiviseen Z-suuntaan.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
471
9.2 ICP-esimerkki „Kierretappi“
Muotoelementti 1
Muoto alkaa kierteen viisteellä (viiste).
Muodon alkupisteen määrittely tapahtuu
ensimmäisen muotoelementin määrittelyssä „XS,
ZS“. Alkupiste on myös viisteen nurkkapiste.
Kun viiste on ensimmäinen muotoelementti, viisteen
sijainti saadaan laskettua „elementin sijainnin J“
perusteella – tässä „J=1“ (kuva yllä oikealla).
Liityntäelementtiä ei vielä tunneta, viiste on voimassa
„ratkaisemattoman elementtinä“. MANUALplus
paikoittaa vastaavan symbolin grafiikkaikkunan
alapuolelle (kuva alla oikealla).
472
9 Esimerkit
9.2 ICP-esimerkki „Kierretappi“
Muotoelementti 2
Seuraava muotoelementti on vapaapisto.
Kuvioelementti „Vapaapisto“ kuvaa etukäteen
tallennetun lieriön, varsinaisen vapaapiston ja liittyvän
poikkipinnan.
Tähän mennessä sisäänsyötetyt osamuodot ovat
yksiselitteisesti määritetyt. MANUALplus esittää
muotoelementit ja poistaa symbolin „ratkaisematon
muotoelementti viiste“.
Vapaapiston määrittelyssä syötetään sisään
„tavoitepisteen“ lisäksi kierteen nousu. Muut
vapaapiston parametrit MANUALplus määrittää
sisäisten taulukoiden perusteella.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
473
9.2 ICP-esimerkki „Kierretappi“
Muotoelementti 3
Seuraava muotoelementti on kalteva suora.
„Tavoitepisteen X, Z“ määrittelyn jälkeen suora on
yksiselitteisesti määritetty. MANUALplus esittää
muotoelementit.
474
9 Esimerkit
9.2 ICP-esimerkki „Kierretappi“
Muotoelementti 4
Seuraava muotoelementti on vaakasuora suora.
„Tavoitepisteen Z“ määrittelyn jälkeen suora on
yksiselitteisesti määritetty. MANUALplus esittää
muotoelementit.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
475
9.2 ICP-esimerkki „Kierretappi“
Muotoelementti 5
Seuraava muotoelementti on pyöristys. Syötetään
sisään „pyöristyssäde B“.
Pyöristyksen sisäänsyöttöhetkellä seuraava
liityntäelementti ei ole vielä tunnettu. Pyöristys ja
edeltävä lineaarinen elementti ovat
„ratkaisemattomia elementtejä“. MANUALplus
sijoittaa symbolin grafiikkaikkunan alapuolelle ja
vaihtaa edeltävän vaakasuoran viivan
ratkaisemattoman elementin väriseksi (harmaaksi).
476
9 Esimerkit
9.2 ICP-esimerkki „Kierretappi“
Muotoelementti 6
Seuraava muotoelementti on pystysuora suora.
„Tavoitepisteen X“ määrittelyn jälkeen suora ja sitä
edeltävä pyöristys ovat yksiselitteisesti määritettyjä.
MANUALplus esittää muotoelementit – ja poistaa
„ratkaisemattomien muotoelementtien“ symbolit.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
477
9.2 ICP-esimerkki „Kierretappi“
Muotoelementti 7
Seuraava muotoelementti on viiste. Syötetään sisään
„viisteen leveys B“.
Viisteen sisäänsyöttöhetkellä seuraava
liityntäelementti ei ole vielä tunnettu. Viiste ja edeltävä
lineaarinen elementti ovat „ratkaisemattomia
elementtejä“. MANUALplus sijoittaa symbolin
grafiikkaikkunan alapuolelle ja vaihtaa edeltävän
vaakasuoran viivan ratkaisemattoman elementin
väriseksi (harmaaksi).
478
9 Esimerkit
9.2 ICP-esimerkki „Kierretappi“
Muotoelementti 8
Seuraava muotoelementti on vaakasuora suora.
„Tavoitepisteen Z“ määrittelyn jälkeen suora ja sitä
edeltävä viiste ovat yksiselitteisesti määritettyjä.
MANUALplus esittää muotoelementit – ja poistaa
„ratkaisemattomien muotoelementtien“ symbolit.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
479
9.2 ICP-esimerkki „Kierretappi“
Muotoelementti 9
Seuraava muotoelementti on pystysuora suora.
„Tavoitepisteen X“ määrittelyn jälkeen suora on
yksiselitteisesti määritetty. MANUALplus esittää
muotoelementit.
ICP-muotolistan sisäänsyöttö on päättynyt. Takaisin
päättää ICP-ohjelmoinnin Määrittely valmis päättää
ICP-työkierron.
480
9 Esimerkit
9.2 ICP-esimerkki „Kierretappi“
ICP-lastuamisen tarkastus
Lastuamisen kulku testataan „graafisella
simulaatiolla“ (ohjelmanäppäin Grafiikka). Sen
jälkeen työkierto vastaanotetaan työkierto-ohjelmaan
painamalla Tallenna tai Ylikirjoita
ICP-silitys
ICP-muotoa „888“ (kierretappi) käytetään myös
silitystyökiertoa varten.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
481
9.2 ICP-esimerkki „Kierretappi“
ICP-silityksen tarkastus
ICP-silitystyökierron kulku testataan „graafisella
simulaatiolla“ (ohjelmanäppäin Grafiikka). Sen
jälkeen työkierto vastaanotetaan työkierto-ohjelmaan
painamalla Tallenna tai Ylikirjoita
MANUALplus silittää „muodon suuntaan“ (kuva yllä
oikealla).
Työkierto-ohjelma „ICP-esimerkkikappale„
Laadittu työkierto-ohjelma sisältää ICP-työkiertojen
lisäksi paikoitustyökierrot työkalunvaihtoa ja
kierteitystyökiertoa varten (kuva alla oikealla).
Työkierron tehtävät:
„ N1: Aineenpoisto (Rouhinta)
„ N2: Paikoitus työkalunvaihtoa varten
„ N3: Työkappaleen silitys
„ N4: Paikoitus työkalunvaihtoa varten
„ N5: Kierteen valmistus
„ N6: Paikoitus työkappaleen ulosvetämiseksi
482
9 Esimerkit
9.3 ICP-esimerkki „Matriisi“
9.3 ICP-esimerkki „Matriisi“
Tämä esimerkki esittää matriisin koneistamista ICP-ohjelmoinnin
avulla. Yksittäiset työvaiheet ICP-muodon laatimiseksi ja muodon
yhdistämiseksi ICP-työkiertoihin esitetään alkaen työpiirustuksesta.
Koneistuksen lopussa ICP-muotokuvaus ja työkiertoohjelma pysyvät
käytettävissä.
Koneistus toteutetaan ICP-poikittaistyökierroilla.
Käytettävät työkalut
„ Rouhintatyökalu:
„ Asema T1
„ WO = 1 Työkalun suuntaus
„ A = 93° Asetuskulma
„ B = 55° Kärkikulma
„ R = 0.8 Työkalun säde
„ Silitystyökalu:
„ Asema T2
„ WO = 1 Työkalun suuntaus
„ A = 93° Asetuskulma
„ B = 55° Kärkikulma
„ R = 0,5 Työkalun säde
Työn kulku






Aihion kiinnitys (halkaisija 95 mm ja pituus 100 mm)
Koneen asetus
– Nollapistesiirron asetus
–Työkalun mittojen määritys
Vaihda „opettelukäytölle“
Paikoitustyökierron määrittely työkalunvaihtoa varten
ICP-muodon laadinta
ICP-muodon yhdistäminen rouhinta- ja silitystyökiertoon
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
483
9.3 ICP-esimerkki „Matriisi“
ICP-lastuaminen poikittain
Oletetaan, että koneet asetukset on tehty ja
käyttötapana on „Opettelu“.
ICP-lastuamistyökierrossa tehdään asetussyvyyden ja
työvaran asetus rouhintakoneistusta varten. ICPmuodon numero syötetään sisään ennen ICP-editorin
kutsua (kuva yllä oikealla).
Käskyllä ICP muokkaus vaihdetaan ICP-ohjelmointiin.
Esimerkissä „ICP-esimerkkimatriisin“ (ICPmuotonumero 777) kaksi ensimmäistä
muotoelementtiä on jo valmiiksi syötetty sisään.
Ensin tapahtuu „karkean muodon“ määrittely. Sen
jälkeen määritellään pyöristykset toiminnolla
„Päällesijoitus“.
Toiminnolla Lisää elementti vaihdetaan ICP-editorin
sisäänsyöttötavalle (kuva alla oikealla).
Koska MANUALplus päättelee
lastuamissuunnan muodon suunnan
mukaan, ICP-muoto kuvataan
negatiiviseen Z-suuntaan.
484
9 Esimerkit
9.3 ICP-esimerkki „Matriisi“
Muotoelementti 3
Seuraava muotoelementti on kalteva suora. Vain
lineaarielementin kulma tunnetaan. MANUALplus
sijoittaa „ratkaisemattoman elementin“ symbolin
grafiikkaikkunan alapuolelle ja vaihtaa viivan
ratkaisemattoman elementin väriseksi (harmaaksi).
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
485
9.3 ICP-esimerkki „Matriisi“
Muotoelementti 4
Seuraava muotoelementti on ympyränkaari, jonka
keskipiste ja säde tunnetaan.
Koska on olemassa kaksi ratkaisuvaihtoehtoa,
MANUALplus esittää „ratkaisuvalintaa“ (kuva alla
oikealla ja kuva seuraavalla sivulla yllä oikealla).
486
9 Esimerkit
9.3 ICP-esimerkki „Matriisi“
Vastaanota ratkaisu valitsee haluamasi ratkaisun.
Edeltävä kalteva suora on nyt yksiselitteisesti
määritetty. Tosin ympyränkaari ei ole vielä
yksiselitteisesti määritetty.
MANUALplus sijoittaa „ratkaisemattoman
elementin“ symbolin grafiikkaikkunan alapuolelle ja
vaihtaa viivan ratkaisemattoman elementin väriseksi
(harmaaksi).
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
487
9.3 ICP-esimerkki „Matriisi“
Muotoelementti 5
Seuraava muotoelementti on kalteva suora.
„Tavoitepisteen X, Z“ ja „kulman A“ määrittelyn
jälkeen suora on yksiselitteisesti määritetty.
Koska on olemassa kaksi ratkaisuvaihtoehtoa,
MANUALplus esittää „ratkaisuvalintaa“ (kuva alla
oikealla ja kuva seuraavalla sivulla yllä oikealla).
488
9 Esimerkit
9.3 ICP-esimerkki „Matriisi“
Vastaanota ratkaisu valitsee haluamasi ratkaisun.
Edeltävä ympyränkaari ja kalteva suora ovat nyt
yksiselitteisesti määritettyjä. MANUALplus esittää
muotoelementit – ja poistaa „ratkaisemattomien
muotoelementtien“ symbolit.
„Karkean muodon“ määrittely on päättynyt.
Poistuminen sisäänsyöttötavalta tapahtuu
näppäimellä Takaisin.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
489
9.3 ICP-esimerkki „Matriisi“
Nurkkien pyöristys
Pyöristysten sisäänsyöttö tapahtuu
„päällesijoittamalla“. Sitä varten valitaan ensin
muotonurkka ja syötetään sisään pyöristyssäde.
Päällesijoitus tehdään ohjelmanäppäimellä Sijoita
päälle (esitetään symbolina - katso kuvaa yllä oikealla).
Sen jälkeen pyöristyksen sijainti valitaan toiminnolla
Nurkka eteen/Nurkka taakse (kuva alla oikealla).
490
9 Esimerkit
9.3 ICP-esimerkki „Matriisi“
Pyöristyksen sisäänsyöttö
Pyöristys määritellään „pyöristyssäteellä B“.
MANUALplus sijoittaa pyöristyksen olemassa olevaan
ICP-muotoon ja piirtää „parannellun“ muodon.
Jos kappale sisältää lisää nurkkia, annetaan ehdotus
seuraavan muotonurkan valitsemiseksi (kuva alla
oikealla).
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
491
9.3 ICP-esimerkki „Matriisi“
ICP-muotolistan sisäänsyöttö on päättynyt. Takaisin
päättää ICP-ohjelmoinnin Määrittely valmis päättää
ICP-työkierron.
ICP-lastuamisen tarkastus
Lastuamisen kulku testataan simulaation avulla.
Simulaatio kutsutaan toimintonäppäimellä Grafiikka.
Sen jälkeen työkierto vastaanotetaan työkiertoohjelmaan painamalla Tallenna tai Ylikirjoita
492
9 Esimerkit
9.3 ICP-esimerkki „Matriisi“
ICP-silitys
ICP-muotoa „777“ („Matriisi“) käytetään myös
silitystyökiertoa varten.
ICP-silityksen tarkastus
ICP-silitystyökierron kulku testataan „graafisella
simulaatiolla“ (ohjelmanäppäin Grafiikka). Sen
jälkeen työkierto vastaanotetaan työkierto-ohjelmaan
painamalla Tallenna tai Ylikirjoita
MANUALplus silittää „muodon suuntaan“ (kuva alla
oikealla).
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
493
9.3 ICP-esimerkki „Matriisi“
Työkierto-ohjelmoinnin ICP-esimerkki „Matriisi“
Laadittu työkierto-ohjelma sisältää ICP-työkiertojen
lisäksi paikoitustyökierrot työkalunvaihtoa varten
(kuva oikealla).
Työkierron tehtävät:
„ N1: Aineenpoisto (Rouhinta)
„ N2: Paikoitus työkalunvaihtoa varten
„ N3: Työkappaleen silitys
„ N4: Paikoitus työkappaleen ulosvetämiseksi
494
9 Esimerkit
9.4 ICP-esimerkki „Pistotyökierto“
9.4 ICP-esimerkki „Pistotyökierto“
Tämä esimerkki esittää ICP-pistotyökierron käyttöä. Työvaiheet ICPmuodon laatimiseksi ja muodon yhdistämiseksi ICP-työkiertoihin
esitetään alkaen työpiirustuksesta.
Koneistuksen lopussa ICP-muotokuvaus ja työkiertoohjelma pysyvät
käytettävissä.
Koneistus toteutetaan „ICP-sisäänpistolla säteittäin“.
Käytettävä työkalu
„ Pistotyökalu:
„ Asema T4
„ WO = 1 Työkalun suuntaus
„ R = 0.2 Työkalun säde
„ K = 5 Terän leveys
Työn kulku







Aihion kiinnitys (halkaisija 60 mm ja pituus 65 mm)
Koneen asetus
– Nollapistesiirron asetus
–Työkalun mittojen määritys
Vaihda „opettelukäytölle“
Paikoitustyökierron määrittely työkalunvaihtoa varten
ICP-pistotyökierron kutsu
ICP-muodon laadinta
ICP-muodon yhdistäminen pistosilitystyökiertoon
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
495
9.4 ICP-esimerkki „Pistotyökierto“
ICP-pisto säteittäin
Oletetaan, että koneet asetukset on tehty ja
käyttötapana on „Opettelu“.
ICP-pistotyökierrossa määritellään työvarat esipistoa
varten. Pistoleveyttä ei syötetä sisään. Sen jälkeen
MANUALplus laskee lastun jaon asetuksella < 80%
työkalutiedoissa määritellystä terän leveydestä (kuva
yllä oikealla).
Työkiertoparametrien määrittelyn jälkeen vaihda ICPohjelmointiin toiminnolla ICP-editointi Elementin
lisäys vaihtaa sisäänsyöttötavalle.
Ensin tapahtuu „karkean muodon“ määrittely. Sen
jälkeen määritellään pyöristykset toiminnolla
„Päällesijoitus“.
496
9 Esimerkit
9.4 ICP-esimerkki „Pistotyökierto“
Muotoelementti 1
Muoto alkaa vaakasuoralla suoralla, joka liittyy
„tangentiaaliseti“ seuraavaan ympyränkaareen.
ICP-muodon alkupisteen määrittely tapahtuu
syöttämällä sisään ensimmäisen muotoelementin
koordinaatit „XS, ZS“.
„Tavoitepisteen Z“ määrittelyn jälkeen suora on
yksiselitteisesti määritetty. MANUALplus esittää
muotoelementin.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
497
9.4 ICP-esimerkki „Pistotyökierto“
Muotoelementti 2
Seuraava muotoelementti on ympyränkaari, jonka
säde ainoastaan tunnetaan. Tosin ympyränkaari ei ole
vielä yksiselitteisesti määritetty.
MANUALplus sijoittaa vastaavan symbolin
grafiikkaikkunan alapuolelle ja vaihtaa ympyränkaaren
ratkaisemattoman elementin väriseksi (harmaaksi).
498
9 Esimerkit
9.4 ICP-esimerkki „Pistotyökierto“
Muotoelementti 3
Seuraava muotoelementti on kalteva suora, jonka
tavoitepiste ja kulma tunnetaan.
Koska ratkaisuvaihtoehtoja on kaksi, MANUALplus
esittää „ratkaisin valintaa“. Vastaanota ratkaisu
valitsee haluamasi ratkaisun (kuva alla oikealla).
Edeltävä ympyränkaari ja kalteva suora ovat nyt
yksiselitteisesti määritettyjä.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
499
9.4 ICP-esimerkki „Pistotyökierto“
Muotoelementti 4
Seuraava muotoelementti on kalteva suora, jonka
tavoitepiste tunnetaan.
„Tavoitepisteen X, Z“ määrittelyn jälkeen suora on
yksiselitteisesti määritetty. MANUALplus esittää
muotoelementit.
500
9 Esimerkit
9.4 ICP-esimerkki „Pistotyökierto“
Muotoelementti 5
Seuraava muotoelementti on vaakasuora suora.
„Tavoitepisteen Z“ määrittelyn jälkeen suora on
yksiselitteisesti määritetty. MANUALplus esittää
muotoelementit.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
501
9.4 ICP-esimerkki „Pistotyökierto“
Muotoelementti 6
Seuraava muotoelementti on kalteva suora, jonka
tavoitepiste tunnetaan.
„Tavoitepisteen X, Z“ määrittelyn jälkeen suora on
yksiselitteisesti määritetty. MANUALplus esittää
muotoelementit.
502
9 Esimerkit
9.4 ICP-esimerkki „Pistotyökierto“
Muotoelementti 7
Seuraava muotoelementti on vaakasuora suora.
„Tavoitepisteen Z“ määrittelyn jälkeen suora on
yksiselitteisesti määritetty. MANUALplus esittää
muotoelementit.
„Karkean muodon“ määrittely on päättynyt.
Poistuminen sisäänsyöttötavalta tapahtuu
näppäimellä Takaisin.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
503
9.4 ICP-esimerkki „Pistotyökierto“
Nurkkien pyöristys
Pyöristysten sisäänsyöttö tapahtuu
„päällesijoittamalla“. Sen jälkeen valitaan nurkat
(Nurkka eteen/Nurkka taakse). Sen jälkeen
määritellään „pyöristyssäde B“. MANUALplus
sijoittaa pyöristyksen olemassa olevaan ICP-muotoon
ja piirtää „parannellun“ muodon.
MANUALplus ehdottaa seuraavaa muotonurkkaa
valittavaksi. Tässä esimerkissä pyöristetään kaikki
nurkat.
ICP-muoto on syötetty sisään täydellisesti (kuva alla
oikealla). Takaisin päättää ICP-ohjelmoinnin
Määrittely valmis päättää ICP-työkierron.
504
9 Esimerkit
9.4 ICP-esimerkki „Pistotyökierto“
ICP-sisäänpiston testaus
Pistokoneistuksen kulku testataan „graafisella
simulaatiolla“ (ohjelmanäppäin Grafiikka). Parempaa
tarkastelua varten voit testata jokaisen yksittäisen
liikkeen yksittäislausekäytöllä. Tässä esimerkissä
pistokoneistusta ei ole vielä päätetty (kuva yllä
oikealla).
Sen jälkeen työkierto vastaanotetaan työkiertoohjelmaan painamalla Tallenna tai Ylikirjoita
ICP-pisto (silitys)
Määriteltyä ICP-muotoa „666“ (uran pisto) käytetään
myös silitykseen.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
505
9.4 ICP-esimerkki „Pistotyökierto“
ICP-piston (silitys) tarkastus
ICP-pistosilitystyökierron kulku testataan „graafisella
simulaatiolla“ (ohjelmanäppäin Grafiikka). Tässä
esimerkissä silityskoneistusta ei ole vielä päätetty
(kuva yllä oikealla).
Sen jälkeen työkierto vastaanotetaan työkiertoohjelmaan painamalla Tallenna tai Ylikirjoita
Työkierto-ohjelmoinnin ICP-esimerkki „Uran
pisto“
Laadittu työkierto-ohjelma sisältää ICP-työkiertojen
lisäksi paikoitustyökierrot työkalunvaihtoa varten
(kuva oikealla).
Työkierron tehtävät:
„ N1: Muodon pisto
„ N2: Muodon silitys
„ N3: Työkalun paikoitus ulosvetämistä
varten
506
9 Esimerkit
9.5 ICP-esimerkki „Jyrsintä„
9.5 ICP-esimerkki „Jyrsintä„
Tämä jyrsintäesimerkkki esittelee ICP-muodon käyttöä reikäkuvioiden
koneistuksessa. Yksittäiset työvaiheet ICP-muodon laatimiseksi ja
muodon yhdistämiseksi ICP-työkiertoihin esitetään alkaen
työpiirustuksesta.
Koneistuksen lopussa ICP-muotokuvaus ja työkiertoohjelma pysyvät
käytettävissä.
Koneistus tapahtuu työkierroilla „Ympyrämäinen ICP-muotokuvio
aksiaalisesti“.
Käytettävä työkalu
„ Jyrsintätyökalu:
„ Asema T40
„ WO = 8 Työkalun suuntaus
„ I = 8 Jyrsimen halkaisija
„ K = 4 Hammasluku
„ TF = 0,025 Syöttöarvo per hammas
Työn kulku









Edellytykset:
– sorvauskoneistus on päätetty
– työkalun mitat on määritetty
Vaihda „opettelukäytölle“
Paikoitustyökierron määrittely työkalunvaihtoa varten
„Aksiaalisen ICP-muodon“ kutsu
„Ympyrämäisen reikäkuvion“ päällekytkentä
ICP-muodon laadinta
ICP-muodon yhdistäminen rouhintajyrsintätyökiertoon
Silitysjyrsintätyökierron laadinta
ICP-muodon yhdistäminen silitysjyrsintätyökiertoon
ICP-muodon määrittely paikkakuviossa
Tässä esimerkissä ensimmäinen jyrsintämuoto ohjelmoidaan
työpiirustuksen mukaisesti. Lisäksi kuviopaikkojen määrittelyssä
referenssipisteenä on koordinatiston nollapiste.
Vaihtoehtoisesti voit mitoittaa ensimmäisen jyrsintämuodon
„koordinaatiston nollapisteeseen“ ja määritellä jyrsintämuotojen
sijainnit kuviopaikkoihin.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
507
9.5 ICP-esimerkki „Jyrsintä„
Jyrsintätyökierto – Rouhinta
Rouhintakoneistus tapahtuu työkierroilla
„Ympyrämäinen ICP-muotokuvio aksiaalisesti“.
Työkiertoparametrien määrittelyn jälkeen vaihda ICPohjelmointiin toiminnolla ICP-editointi
Kuvion halkaisija on „K=0“, koska
„ensimmäinen jyrsintämuoto“ on
määritelty oikeaan asemaansa ja ICPmuodot sijaitsevat otsapinnalla
symmetrisesti keskipisteen ympärillä.
508
9 Esimerkit
9.5 ICP-esimerkki „Jyrsintä„
Muotoelementti 1
Ensin tapahtuu „karkean muodon“ määrittely. Sen
jälkeen määritellään pyöristykset toiminnolla
„Päällesijoitus“.
Muoto alkaa vaakasuoralla suoralla.
ICP-muodon alkupisteen määrittely tapahtuu
syöttämällä sisään ensimmäisen muotoelementin
koordinatit „XS, YS“.
Määrittelemällä „suoran pituus“ tämä elementti tulee
yksiselitteisesti määritetyksi. MANUALplus esittää
muotoelementin.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
509
9.5 ICP-esimerkki „Jyrsintä„
Muotoelementti 2
Seuraava muotoelementti on ympyränkaari.
Määritellään sen tavoitepiste ja säde.
Koska on olemassa kaksi ratkaisua, MANUALplus
pyytää valitsemaan oikean ratkaisun.
510
9 Esimerkit
9.5 ICP-esimerkki „Jyrsintä„
Muotoelementti 3
Seuraavaksi tulee pystysuora suora. Määrittelemällä
„suoran pituus“ tämä elementti tulee yksiselitteisesti
määritetyksi.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
511
9.5 ICP-esimerkki „Jyrsintä„
Muotoelementti 4
Seuraavaksi tulee ympyränkaari, jolle määritellään
tavoitepiste ja säde. Näin jyrsintämuoto sulkeutuu. Se
on myös ehto taskun jyrsinnälle.
Koska on olemassa kaksi ratkaisua, MANUALplus
pyytää valitsemaan oikean ratkaisun.
512
9 Esimerkit
9.5 ICP-esimerkki „Jyrsintä„
Nurkkien pyöristys
Pyöristysten sisäänsyöttö tapahtuu
„päällesijoittamalla“. Sen jälkeen valitaan nurkat
(Nurkka eteen/Nurkka taakse). Sen jälkeen
määritellään „pyöristyssäde B“. MANUALplus
sijoittaa pyöristyksen olemassa olevaan ICP-muotoon
ja piirtää „parannellun“ muodon.
MANUALplus ehdottaa seuraavaa muotonurkkaa
valittavaksi. Tässä esimerkissä pyöristetään kaikki
nurkat.
ICP-muoto on syötetty sisään täydellisesti (kuva alla
oikealla). Takaisin päättää ICP-ohjelmoinnin
Määrittely valmis päättää ICP-työkierron.
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
513
9.5 ICP-esimerkki „Jyrsintä„
Jyrsintätyökierto – Silitys
Koneistus tapahtuu tässäkin käyttämällä työkiertoa
„Ympyrämäinen ICP-muotokuvio aksiaalisesti“ ja
laadittua ICP-muotoa.
„O=1“ määrittelee „silityksen“ – asetuksella „J=0“
taskun pohja silitetään sisältä ulospäin.
Koneistus tapahtuu samalla jyrsimellä, jota käytettiin
rouhinnassa.
514
9 Esimerkit
9.5 ICP-esimerkki „Jyrsintä„
ICP-jyrsinnän (silitys) tarkastus
ICP-jyrsinnän (silitys) kulku testataan „graafisella
simulaatiolla“ (ohjelmanäppäin Grafiikka)
Sen jälkeen työkierto vastaanotetaan työkiertoohjelmaan painamalla Tallenna tai Ylikirjoita
Työkierto-ohjelman ICP-esimerkki „Jyrsintä“
Laadittu työkierto-ohjelma sisältää ICP-työkiertojen
lisäksi paikoitustyökierrot työkalunvaihtoa varten
(Katso kuvaa oikealla).
Työkierron tehtävät:
„ N2: Taskun jyrsintä – Rouhinta
„ N3: Taskun jyrsintä – Silitys
„ N4: Paikoitus työkappaleen ulosvetämiseksi
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
515
9.6 Esimerkki DIN-ohjelmoinnista „Kierretappi“
9.6 Esimerkki DIN-ohjelmoinnista
„Kierretappi“
Tämä esimerkki esittää kierretapin koneistamista DIN-ohjelmalla. DINohjelmoinnin yksittäiset työvaiheet esitetään alkaen työpiirustuksesta.
Käytettävät työkalut
„ Rouhintatyökalu:
„ Asema T1
„ WO = 1 Työkalun suuntaus
„ A = 93° Asetuskulma
„ B = 55° Kärkikulma
„ R = 0.8 Työkalun säde
„ Silitystyökalu:
„ Asema T2
„ WO = 1 Työkalun suuntaus
„ A = 93° Asetuskulma
„ B = 55° Kärkikulma
„ R = 0,5 Työkalun säde
„ Kierretyökalu:
„ Asema T3
„ WO = 1 Työkalun suuntaus
Työn kulku





Aihion kiinnitys (halkaisija 60 mm ja pituus 100 mm)
Koneen asetus
– Nollapistesiirron asetus
–Työkalun mittojen määritys
– Työkalunvaihtopisteen sisäänsyöttö
vaihto DIN-editoriin
DIN-ohjelman „Kierretappi“ laadinta
DIN-ohjelman „Kierretappi“ testaus simuloimalla
516
9 Esimerkit
9.6 Esimerkki DIN-ohjelmoinnista „Kierretappi“
DIN-ohjelma „Kierretappi“
%888.nc
DIN-ohjelman numero
[DIN-esimerkki "Kierretappi"]
Ohjelman kuvaus
N1 G14 Q1
Ajo työkalunvaihtoasemaan, rouhintatyökalun asetus
N2 G96 S150 G95 F0.4 T1
Rouhintatyökalun kutsu, kierrosluvun, syöttöarvon ohjelmointi
N3 G0 X62 Z2
Ajo työkappaleeseen
N4 G819 P4 H0 I0.3 K0.1
Työkierto „Muodon rouhinta pitkittäin sisäsyötöllä“
N5 G0 X13 Z0
Muodon kuvauksen alkupiste (rouhintatyökiertoa G819 varten)
N6 G1 X16 Z-1.5
Muodon kuvaus
N7 G1 Z-30
N8 G25 H7 I1.15 K5.2 R0.8 W30 FP1.5
Vapaapistomuoto (on muotokuvauksen elementti)
N9 G1 X20
N10 G1 X40 Z-35
N11 G1 Z-55 B4
N12 G1 X55 B-2
N13 G1 Z-70
N14 G1 X60
N15 G80
Muodon kuvauksen loppupiste (rouhintatyökiertoa G819 varten)
N16 G14 Q1
Ajo työkalunvaihtopisteeseen, silitystyökalun asetus
N17 G96 S220 G95 F0.2 T2
Silitystyökalun kutsu, kierrosluvun, syöttöarvon ohjelmointi
N18 G0 X62 Z2
Ajo työkappaleeseen
N19 G89
Muodon silitystyökierto
N20 G42
Työkalu on muodosta vasemmalla
N21 G0 X13 Z0
Muodon kuvauksen alkupiste (silitystyökiertoa G89 varten)
N22 G1 X16 Z-1.5
Muodon kuvaus
N23 G1 Z-30
N24 G25 H7 I1.15 K5.2 R0.8 W30 FP1.5
Vapaapistomuoto (on muotokuvauksen elementti)
N25 G1 X20
N26 G1 X40 Z-35
N27 G1 Z-55 B4
N28 G1 X55 B-2
N29 G1 Z-70
N30 G1 X60
N31 G80
Muodon kuvauksen loppupiste (silitystyökiertoa G89 varten)
N32 G14 Q1
Ajo työkalunvaihtopisteeseen, kierteitystyökalun asetus
N33 G97 S800 T3
Kierteitystyökalun kutsu, (vakion) kierrosluvun ohjelmointi
N34 G0 X16 Z2
Ajo kierteen alkupisteeseen
N35 G350 Z-29 F1.5 U-999
Yksinkertaisen yksittäisen pituuskierteen työkierto
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
517
9.6 Esimerkki DIN-ohjelmoinnista „Kierretappi“
N36 G14 Q1
Työkalun irtiajo (ajo työkalunvaihtopisteeseen)
N37 M30
Ohjelman loppu
LOPPU
DIN-ohjelman testaus
Kun olet laatinut DIN-ohjelman „Kierretappi“, siirry
„ohjelmanajoon“ ohjelman testaamista varten (kuva
yllä oikealla).
„Simulaatio“ esittää „kierretapin“ muotoa ja
yksittäisiä työkalun liikeitä (kuva alla oikealla).
518
9 Esimerkit
9.7 Esimerkkinä DIN-ohjelmointi „Jyrsintä“
9.7 Esimerkkinä DIN-ohjelmointi
„Jyrsintä“
Tämä esimerkki esittää otsapinnan koneistamista DIN-ohjelmalla.
Käytettävä työkalu
„ Jyrsintätyökalu (rouhinta ja silitys):
„ Asema T40
„ WO = 8 Työkalun suuntaus
„ I = 8 Jyrsimen halkaisija
„ K = 4 Hammasluku
„ TF = 0,025 Syöttöarvo per hammas
Oletukset:
„ Sorvauskoneistus on päätetty
„ Työkalun mitat on määritetty
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
519
9.7 Esimerkkinä DIN-ohjelmointi „Jyrsintä“
DIN-Programm „Otsapinnan jyrsintä“
%2005.nc
DIN-ohjelman numero
[Esimerkki otsapinnan jyrsintä ]
Ohjelman kuvaus
N1 M5
Kara seis
N2 G197 S3183 G195 F0.12 M103
Kierrosluvun, syöttöarvon ohjelmointi
N3 T40
Jyrsintätyökalun kutsu
N4 M14
C-akselin päällekytkentä
N5 G110 C0
C-akselin paikoitus
N6 G0 X80 Z2
Ajo työkappaleeseen
N7 G793 Z0 ZE-6 P3 U0.5 I1 K0.15 F0.1 E0.08
H0 Q0
Työkierto „Muodon jyrsintä otsapinnalla“ – Rouhinta
N8 G100 XK20 YK5
Muodon kuvauksen alkupiste työkiertoa G793 varten
N9 G101 XK50 B5
Muodon kuvaus
N10 G103 XK5 YK50 R50 Q1 B5
N11 G101 XK5 YK20 B5
N12 G102 XK20 YK5 R20 B5
N13 G80
Muodon kuvauksen loppu
N14 M15
C-akselin poiskytkentä
N15 G14 Q0
Työkalun irtiajo (ajo työkalunvaihtopisteeseen)
N16 M30
Ohjelman loppu
LOPPU
520
9 Esimerkit
9.7 Esimerkkinä DIN-ohjelmointi „Jyrsintä“
DIN-ohjelman testaus
Kun olet laatinut DIN-ohjelman „Otsapinnan jyrsintä“,
siirry „ohjelmanajoon“ ohjelman testaamista varten
(kuva yllä oikealla). Aseta simulaatio „otsapinnan
kuvaukselle„ testataksesi muodot ja jokaisen
yksittäisen työkalun liikkeen (kuva alla oikealla).
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
521
Taulukot ja yleiskuvaus
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
523
10.1 Kierteen nousu
10.1 Kierteen nousu
Jos kierteen nousua ei ole määritelty, se määritetään
halkaisijan mukaan seuraavasta taulukosta.
Halkaisija
Kierteen nousu
Halkaisija
Kierteen nousu
1
0,25
12
1,75
1,1
0,25
14
2
1,2
0,25
16
2
1,4
0,3
18
2,5
1,6
0,35
20
2,5
1,8
0,35
22
2,5
2
0,4
24
3
2,2
0,45
27
3
2,5
0,45
30
3,5
3
0,5
33
3,5
3,5
0,6
36
4
4
0,7
39
4
4,5
0,75
42
4,5
5
0,8
45
4,5
6
1
48
5
7
1
52
5
8
1,25
56
5,5
9
1,25
60
5,5
10
1,5
64
6
11
1,5
68
6
524
10 Taulukot ja yleiskuvaus
10.2 Vapaapistoparametri
10.2 Vapaapistoparametri
DIN 76 – Vapaapistoparametri
MANUALplus määrittää parametrit – riippumatta kierteen
noususta – seuraavien taulukoiden mukaan.
Kierteen vapaapisto DIN 76 – Ulkokierre
Kierteen nousu
I
K
R
0,2
D – 0,3
0,7
0,25
D – 0.4
0,3
Merkinnät:
„ I = Vapaapistohalkaisija
„ K = Vapaapistopituus
„ R = Vapaapistosäde
„ W = Vapaapistokulma
W
Kierteen vapaapisto DIN 76 – Sisäkierre
Kierteen nousu
I
K
R
W
0,1
30°
0,2
D +0.1
1,2
0,1
30°
0,9
0,12
30°
0,25
D +0.1
1,4
0,12
30°
D – 0.5
1,05
0,16
30°
0,3
D + 0,1
1,6
0,16
30°
0,35
D – 0.6
1,2
0,16
30°
0,35
D + 0,2
1,9
0,16
30°
0,4
D – 0.7
1,4
0,2
30°
0,4
D + 0,2
2,2
0,2
30°
0,45
D – 0.7
1,6
0,2
30°
0,45
D + 0,3
2,4
0,2
30°
0,5
D – 0.8
1,75
0,2
30°
0,5
D + 0,3
2,7
0,2
30°
0,6
D–1
2,1
0,4
30°
0,6
D + 0,3
3,3
0,4
30°
0,7
D – 1.1
2,45
0,4
30°
0,7
D + 0,3
3,8
0,4
30°
0,75
D – 1,2
2,6
0,4
30°
0,75
D + 0,3
4,0
0,4
30°
0,8
D – 1,3
2,8
0,4
30°
0,8
D + 0,3
4,2
0,4
30°
1
D – 1,6
3,5
0,6
30°
1
D +0,5
5,2
0,6
30°
1,25
D–2
4,4
0,6
30°
1,25
D + 0,5
6,7
0,6
30°
1,5
D – 2,3
5,2
0,8
30°
1,5
D + 0,5
7,8
0,8
30°
1,75
D – 2,6
6,1
1
30°
1,75
D + 0,5
9,1
1
30°
2
D–3
7
1
30°
2
D + 0,5
10,3
1
30°
2,5
D – 3,6
8,7
1,2
30°
2,5
D + 0,5
13
1,2
30°
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
525
10.2 Vapaapistoparametri
Kierteen vapaapisto DIN 76 – Ulkokierre
Kierteen nousu
I
K
R
W
Kierteen vapaapisto DIN 76 – Sisäkierre
Kierteen nousu
I
K
R
W
3
D – 4,4
10,5
1,6
30°
3
D + 0,5
15,2
1,6
30°
3,5
D–5
12
1,6
30°
3,5
D + 0,5
17,7
1,6
30°
4
D – 5,7
14
2
30°
4
D + 0,5
20
2
30°
4,5
D – 6,4
16
2
30°
4,5
D + 0,5
23
2
30°
5
D–7
17,5
2,5
30°
5
D + 0,5
26
2,5
30°
5,5
D – 7,7
19
3,2
30°
5,5
D + 0,5
28
3,2
30°
6
D – 8,3
21
3,2
30°
6
D + 0,5
30
3,2
30°
526
10 Taulukot ja yleiskuvaus
MANUALplus määrittää parametrit – riippumatta halkaisijasta
– seuraavien taulukoiden mukaan.
Merkinnät:
„ I = Vapaapistosyvyys
„ K = Vapaapistopituus
„ R = Vapaapistosäde
„ W = Vapaapistokulma
„ Vapaapistosyvyys
„ A= Tasokulma
Vapaapisto 509 E
Halkaisija
I
K
R
W
Vapaapisto 509 F
Halkaisija
I
K
R
W
P
A
<= 1,6
0,1
0,5
0,1
15°
<= 1,6
0,1
0,5
0,1
15°
0,1
8°
> 1,6 – 3
0,1
1
0,2
15°
> 1,6 – 3
0,1
1
0,2
15°
0,1
8°
> 3 – 10
0,2
2
0,2
15°
> 3 – 10
0,2
2
0,4
15°
0,1
8°
> 10 – 18
0,2
2
0,6
15°
> 10 – 18
0,2
2
0,6
15°
0,1
8°
> 18 – 80
0,3
2,5
0,6
15°
> 18 – 80
0,3
2,5
0,6
15°
0,2
8°
> 80
0,4
4
1
15°
> 80
0,4
4
1
15°
0,3
8°
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
527
10.2 Vapaapistoparametri
DIN 509 E, DIN 509 F – Vapaapistoparametrit
10.3 Tekniset tiedot
10.3 Tekniset tiedot
Tekniset tiedot
Ohjaustyyppi
„ Rataohjaus integroidulla moottorin säädöllä
„ 2 säädettävää akselia X/Z, säädettävä pääkara ja 1 pyörivä työkalu
Näyttö
„ Integroitu 10,4“-tasovärinäyttö TFT-tekniikalla
„ Korostetut hetkellisarvon ja tilan näyttökentät
„ Kuormitusnäyttö karaa varten
„ Virheilmoitus selväkielitekstinä
Ohjelmamuisti
„ Kiintolevy > 4,5 GB
Sisäänsyöttötarkkuus ja näyttöaskel
„ X-akseli: 0,5 µm, halkaisija: 1 µm
„ Z-akseli: 1 µm
„ C-akseli: 0,001°
Interpolaatio
„ Suora kolmella pääakselilla (maks. ±10 m)
„ Ympyränkaari kahdella akselilla (maks.±100 m)
Syöttöarvo
„ maks. 9,999 m/min tai maks. 9,999 mm/r.
„ Vakiolastuamisnopeus
„ Kierteityssyöttöarvo maks. 99,999 m/r
„ Syöttöarvo lastunkatkolla
„ Pikaliike maks. 99,999 m/min
Pääkara
„ 0 ... 9 999 min–1
Akseliohjaus
„ Integroitu digitaalinen käyttöyksikön säätö tahtimoottoreille ja
epätahtimoottoreille
„ Asemansäätötahti: < 3 ms
„ Kierroslukusäätö: < 0,6 ms
„ Virransäätö: < 0,1 ms
Kierrosluku
„ Kierrosluku: 0...9999 min-1
Virheen kompensaatio
„ Välyksen/Suunnanvaihtovälys
„ Karan nousuvirhe
„ Vinon akselin kaltevuuskulma
„ Lämpötila
Sisäänrakennettu PLC
„ 512 Ktavun ohjelmamuisti
„ 124 Ktavun tietomuisti
Tiedonsiirtoliitäntä
„ RS 232-C, maks. 38,4 Kbaudia
„ RS 422-C, maks. 38,4 Kbaudia
„ Ethernet 10 Mbittiä
Työskentelylämpötila
„ 0 °C … 45°C
528
10 Taulukot ja yleiskuvaus
Käsikäyttö
„ Manuaalinen luistin liike ristikytkimellä tai elektronisella
käsipyörällä
„ Työkiertojen graafisesti tuettu sisäänsyöttö ja toteutus suorassa
vaihdossa manuaaliseen koneen käyttöön
„ Kierteen korjaus (kierteen jälkikoneistus irrotetuilla ja uudelleen
kiinnitetyillä työkaluilla)
Opettelukäyttötapa
„ Koneistustyökiertojen liittäminen peräjälkeen sarjaan
„ Jokainen koneistustyökierto simuloidaan graafisesti heti tietojen
sisäänsyötön jälkeen
„ Toteutus heti kunkin työkierron sisäänsyötön jälkeen
„ Koneistustyökiertojen tallennus, ja samalla automaattinen
ohjelman laadinta
Ohjelmanajon käyttötapa
„ Työkierto- tai DIN-ohjelmat yksittäislausekäytöllä tai jatkuvalla
lauseajolla
Ohjelmointi – Koneistustyökierrot
„ Työkierron määrittely selvätekstinä graafisella tuella
„ Lineaariset ja ympyränkaariliikkeet, viisteet ja pyöristykset
„ Lastunpoisto pituus- ja poikittaissuunnassa yksinkertaisilla,
monimutkaisillla ja ICP-kuvatuilla muodoilla
„ Uranpistotyökierrot yksinkertaisilla, monimutkaisillla ja ICPkuvatuilla muodoilla
„ Pistosorvaus yksinkertaisilla, monimutkaisillla ja ICP-kuvatuilla
muodoilla
„ Vapaapistot standardien DIN76, DIN509E, DIN509F mukaan
„ Katkaisupistotyökierto
„ Poraus-, syvänreiänporaus- ja kierteenporaustyökierrot
„ Lineaariset ja ympyrämäiset reikäympyrät taso- ja vaippapinnalla
„ Työkierrot yksi- ja moniuraisia akselinsuuntaisia ja kartiomaisia
kierteitä varten
„ Aksiaaliset ja säteittäiset jyrsintätyökierrot uria, kuvioita,
yksisärmäisiä ja monisärmäisiä pintoja sekä monimutkaisia ICPkuvattuja muotoja varten
„ Kierteen jyrsintä
„ DIN-makrojen käyttö työkierto-ohjelmissa
„ Reikäkuvio taso- ja vaippapinnalla
„ Työkierto-ohjelmien konvertointi DIN-ohjelmiksi
Vuorovaikutteinen muodon ohjelmointi (ICP)
„ Suora kolmella pääakselilla (maks. ±10 m)
„ Ympyränkaari kahdella akselilla (maks.±100 m)
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
529
10.3 Tekniset tiedot
Käyttäjätoiminnot
10.3 Tekniset tiedot
Käyttäjätoiminnot
DIN-ohjelmointi
„ NC-ohjelmointi standardin DIN 66025 mukaan
„ DIN-ohjelmien tai IN-makrojen laadinta
„ Lastunpoisto-, pisto-, pistosorvaus-, poraus- ja
jyrsintätyökiertojen ohjelmointi
„ Yksinkertaistettu geometriaohjelmointi (puuttuvien tietojen
laskenta)
„ Muuttujaohjelmointi
„ Aliohjelmat
Paikoitusmäärittelyt
„ Asetusasemat karteesisessa tai polaarisessa koordinaatistossa
„ Mittamäärittelyt absoluuttisena tai inkrementaalisena
„ Sisäänsyöttö ja näyttö metri- tai tuumajärjestelmässä
„ Loppumatkan näyttö
Työkalukorjaukset
„ Työkalun kärjen aseman korjaus Z/X-tasossa
„ Automaattinen työkalun kärjen aseman tunnistus
„ Työkaluaseman hienosäätö käsipyörällä vastaanottamalla
korjausarvot työkalutaulukosta
„ Nirkon ja jyrsimen sädekorjaus
Työkalutaulukko
„ Työkalutaulukko 99 työkalulle työkalukuvauksilla
„ Graafisesti tuettu työkalun sisäänsyöttö
„ Työkalun valvonta teräpalan kestoajan mukaan tai tehtyjen
työkappaleiden mukaan
Testausgrafiikka
„ Yksittäisten työkiertojen, opeteltujen työkierto-ohjelmien tai DINohjelmien graafinen simulointi
„ Kaksiulotteinen juova- tai uragrafiikka
„ Pyörähdyskuvan tai otsapinnan näyttö tai (avatun) vaippapinnan
esitys
„ Osakuvan suurennus tai pienennys (zoomaus)
Koneistusaika-analyysi
„ Pää- ja sivuaikojen laskenta
„ CNC:ltä annettujen kytkentäkäskyjen huomiointi
„ Työkiertokohtaisten tai työkalukohtaisten yksittäisaikojen esitys
DIN-ohjelmilla
530
10 Taulukot ja yleiskuvaus
10.3 Tekniset tiedot
Tarvikkeet
Elektroniset käsipyörät
„ Akseliliikeitä varten kuten käsikäyttöisissä koneissa; enintään
kaksi elektronista käsipyörää voidaan liittää koneeseen.
„ Lisäksi voidaan liittää kannettava käsipyörä HP410
DataPilot
PC-pohjainen ohjausohjelmisto:
„ Ohjelmointi ja ohjelman testaus
„ Ohjelmanhallinta
„ Käyttötietojen hallinta
„ Tietojen varmuuskopiointi
„ Koulutus
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
531
10.4 Oheislaitteiden liitäntä
10.4 Oheislaitteiden liitäntä
Pistoliittimen tyyppi 9-napainen SUB-D-tulppa
Pinni
Signaali
RS232
1
ei varattu
2
RxD
Saapuva tieto
3
TxD
Lähtevä tieto
4
DTR
Dataliitäntä valmis
5
GND
Signaali maa
6
DSR
Tietosarja valmis
7
RTS
Lähetyspyyntö
8
CTS
Valmis lähetystä
varten
9
ei varattu
Koska ulkoisessa PC-liitännässä käytetään suoraa
galvaanista yhteyttä, verkkojännitteen vaihtelevat
perustasot saattavat aiheuttaa liitäntäportin häiriöitä.
Toimenpiteet:
„ Käytä PC:tä varten koneella olevia huoltopistorasioita.
„ Kytke/irrota liitäntäyhteydet vain koneen ja PC:n ollessa
pois päältä
„ Älä käytä pidempiä kaapeleita kuin 20 m, jos voimakkaita
EMV-häiriöitä esiintyy, käytä lyhyempiä kaapeleita.
„ Suositus: Käytä adapteria, jossa on galvanoitu eristys.
532
10 Taulukot ja yleiskuvaus
A
Aakkosnäppäimistö ... 35
Ääriviivaesitys (simulaatio) ... 68
Absoluuttiset koordinaatit ... 26
Aihion kuvaus
DIN-ohjelmointi ... 288
Työkierto-ohjelmointi ... 85
Aikalaskenta – parametri ... 438
Aikalaskenta (simulaatio) ... 74
Ajankohdan odotus G204 ... 391
Akseliarvojen asetus ... 50
Akseliristi ... 71
Akselitunnukset ... 25
Aksiaalinen reikä ... 355
Aliohjelmat ... 406
Alkupora ... 413
Aloituslause (ohjelman suoritus) ... 64
API-kierre
DIN-työkierto G352 ... 342
Työkierto-ohjelmointi ... 170
Apukuvat ... 81, 278
Asetukset (Siirto)
Kirjoitin ... 445
Sarja ... 445
Verkko ... 444
Asetukset S, F, T ... 392
Asetuskulma (kierteitystyökierto) ... 163
Automaattinen kirjautuminen ... 444
B
Baud-arvo (tiedonsiirto sarjaliitännällä) ... 445
C
C-akseli
C-akselin normitus G153 ... 359
Koordinaatisto ... 25
Nollapistesiirto G152 ... 359
Otsapinnan pikaliike G100 ... 360
Perusteet ... 20
Pikaliike vaippapinnalla G110 ... 372
Referenssihalkaisija G120 ... 371
C-akselikäskyt ... 359
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
Index
Index
D
DATAPILOT ... ... 441
Diagnoosi ... 455
Dialogitekstit aliohjelmilla ... 407
DIN-esimerkki
Jyrsintä ... 519
Kierretappi ... 516
DIN-käskyt – Yleiskuvaus ... 280
DIN-konvertointi ... 77
DIN-makrot ... 83, 278
DIN-ohjelmat ... 278
DIN-työkierto (työkierto-ohjelmointi) ... 239
E
Edellinen lastu (kierteen lastuaminen) ... 162
Editointi ... 39
Elementin sijainti vapaapistoilla (ICP) ... 263
Erikoiskorjauksen sisäänsyöttö (työkalukorjaus) ... 58
Erikoiskorjaus (pistotyökalut) ... 421
Esimerkit
DIN-esimerkki
Jyrsintä ... 519
Kierretappi ... 516
ICP-esimerkki
Jyrsintä ... 507
Kierretappi ... 470
Matriisi ... 483
Pistotyökierto ... 495
Koneen asetus ... 459
Työkierto-ohjelman laadinta ... 461
Työkierto-ohjelman valinta ... 460
Ethernet ... 442
F
F-näyttö ... 47
G
Geometriset laskennat
DIN-ohjelmointi ... 283
ICP-ohjelmointi ... 242
globaalinen muuttuja (DIN-ohjelmointi) ... 397
Graafinen simulaatio ... 71
Grafiikkaparametrit ... 434
G-toiminnon ohjelmointi ... 287
533
Index
G-toimintolista
G0 Pikaliike ... 290
G1 Lineaarinen liike ... 292
G100 Otsapinnan pikaliike ... 360
G101 Lineaarielementti otsapinnalla ... 361
G102 Ympyränkaari otsapinnalla ... 362
G103 Ympyränkaari otsapinnalla ... 362
G110 Pikaliike vaippapinnalla ... 372
G111 Lineaarinen elementti vaippapinnalla ... 373
G112 Ympyränkaari vaippapinnalla ... 374
G113 Ympyränkaari vaippapinnalla ... 374
G12 Ympyrämäinen liike ... 295
G120 Referenssihalkaisija ... 371
G126 Kierroslukurajoitus ... 297
G13 Ympyrämäinen liike ... 295
G14 Työkalunvaihtopiste ... 291
G148 Nirkon korjaus ... 302
G149 Lisäkorjaus ... 303
G150 Oikean työkalun kärjen laskenta ... 304
G151 Vasemman työkalun kärjen laskenta ... 304
G152 Nollapistesiirto C-akselilla ... 359
G153 C-akselin normitus ... 359
G193 Syöttö per hammas ... 298
G195 Syöttö per kierros ... 298
G196 Vakio lastuamisnopeus ... 299
G197 Kierrosluku ... 299
G2 Ympyrämäinen liike ... 293
G20 Istukka lieriö/putki ... 288
G204 Odotus ajankohtaan ... 391
G21 Aihion muoto ... 289
G25 Vapaapistomuoto ... 344
G26 Kierroslukurajoitus ... 297
G3 Ympyrämäinen liike ... 293
G304 Täysiympyrän kuviomäärittely otsapinnalla ... 368
G305 Suorakulmion kuviomäärittely otsapinnalla ... 369
G307 Monikulmion kuviomäärittely otsapinnalla ... 370
G31 Yleiskierteitystyökierrot ... 335
G314 Täysiympyrän kuviomäärittely vaippapinnalla ... 380
G315 Suorakulmion kuviomäärittely vaippapinnalla ... 381
G317 Monikulmion kuviomäärittely vaippapinnalla ... 382
G32 Yksinkertainen kiertetystyökierto ... 337
G33 Kierre yksittäisliikkellä ... 338
G35 Metrinen ISO-kierre ... 339
G350 Yksinkertainen yksikierteinen pitkittäiskierre ... 340
G351 Laajennettu monikierteinen pitkittäiskierre ... 341
G352 Kartiomainen API-kierre ... 342
G353-kartiokierre ... 343
G386 Kierteen poraus ... 357
G4 Odotusaika ... 391
G40 SRK, FRK pois päältä ... 301
G41 SRK, FRK päälle ... 301
G42 SRK, FRK päälle ... 301
534
G51 Nollapistesiirto ... 305
G56 Lisänollapistesiirto ... 306
G57 Akselin suuntainen työvara ... 308
G58 Muodon mukainen työvara ... 309
G59 Absoluuttinen nollapistesiirto ... 307
G60 Suojavyöhykkeen aktivoinnin peruutus ... 391
G64 keskeytyvä syöttö ... 297
G71 Poraustyökierto ... 354
G74 Syvänreiänporauksen työkierto ... 355
G743 Lineaarinen paikkakuvio otsapinnalla ... 383
G744 Lineaarinen paikkakuvio vaippapinnalla ... 387
G745 Ympyrämäinen paikkakuvio otsapinnalla ... 385
G746 Ympyrämäinen paikkakuvio vaippapinnalla ... 389
G791 Lineaarinen ura otsapinnalla ... 363
G792 Lineaarinen ura vaippapinnalla ... 376
G793 Muoto- ja kuviojyrsintätyökierto otsapinnalla ... 364
G794 Muoto- ja kuviojyrsintätyökierto
vaippapinnalla ... 377
G798 Heiluriuran jyrsintä ... 379
G799 Kierteen jyrsintä aksiaalisesti ... 358
G80 Työkierron loppu ... 310
G81 Rouhinta pitkittäin ... 319
G811 Yksinkertainen pistosorvaustyökierto
säteittäin ... 332
G815 Pistosorvaustyökierto säteittäin ... 333
G817 Muodon rouhinta pitkittäin ... 311
G818 Muodon rouhinta pitkittäin ... 311
G819 Muotorouhinta pitkittäin sisäänpistolla ... 313
G82 Rouhinta poikittain ... 320
G821 Yksinkertainen pistosorvaustyökierto
aksiaalisesti ... 332
G825 Pistosorvaustyökierto aksiaalisesti ... 333
G827 Muodon rouhinta poikittain ... 314
G828 Muodon rouhinta poikittain ... 314
G829 Muodon rouhinta poikittain
sisäänpistosyötöllä ... 316
G83 Yksinkertainen muototoistotyökierto ... 321
G836 Muodon mukainen rouhinta ... 317
G851 Vapaapisto DIN 509 E ... 347
G852 Vapaapisto DIN 509 F ... 348
G853 Vapaapisto DIN 76 ... 349
G856 Vapaapiston kuvio U ... 350
G857 Vapaapiston kuvio H ... 351
G858 Vapaapiston kuvio K ... 352
G859 Katkaisupistotyökierto ... 353
G86 Yksinkertainen pistotyökierto ... 330
G861 Muotopisto aksiaalisesti ... 324
G862 Muotopisto säteittäin ... 324
G863 Muotopistosilitystyökierto aksiaalisesti ... 326
G864 Muotopistosilitystyökierto säteittäinen ... 326
G865 Yksinkertainen pistotyökierto aksiaalisesti ... 328
G866 Yksinkertainen pistotyökierto säteittäin ... 328
G867 Pistosilitys aksiaalisesti ... 329
Index
H
Heiluriuran jyrsintä
DIN-työkierto G798 ... 379
Työkierto-ohjelmointi ... 223
Hienosilitystyökalut ... 412
Hipaisukosketus ... 54
Huolto ... 453
I
ICP-esimerkki
Jyrsintä ... 507
Kierretappi ... 470
Matriisi ... 483
Pistotyökierto ... 495
ICP-muodon alkupiste ... 243
ICP-muodon loppupiste ... 243
ICP-muotoelementit
Otsapinta ... 268
Pyörähdysmuoto ... 260
Vaippapinta ... 272
ICP-ohjelmointi
Absoluuttinen tai inkrementaalinen mitoitus ... 244
Kuvioelementin päälletallennus ... 259
Liitynnät muotoelementeillä ... 245
Muodon esitys ... 246
Muodon laadinta, laajennus ... 244
Muodon suunta ... 249
Muotojen muokkaus ... 243
Muutosohjelmointi ... 254
Otsapinnan ICP-muotoelementit ... 268
Perusteet ... 242
Pyörähdysmuodon muotoelementit ... 260
Ratkaisun valinta ... 248
Vaippapinnan muotoelementit ... 272
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
Index
G868 Pistosilitys säteittäin ... 329
G87 Segmentti pyöristyksellä ... 322
G88 Segmentti viisteellä ... 323
G89 Muodon silitys ... 318
G9 Tarkka pysäytys ... 391
G94 Syöttöarvo vakio ... 298
G95 Syöttö per kierros ... 298
G96 Vakio lastuamisnopeus ... 299
G97 Kierrosluku ... 299
G979 Tasojyrsintä otsapinnalla ... 366
Vapaapistotyökierto G85 ... 345
ICP-työkierrot
Kuvion jyrsintä aksiaalisesti ... 208
Kuvion jyrsintä säteittäin ... 220
Lastuaminen muodon mukaisesti ... 117
Lastuaminen pitkittäin/poikittain ... 121
Muodon mukainen silitys ... 119
Perusteet ... 83
Pistosilitys säteittäin/akseliaalisesti ... 141
Pistosorvaus säteittäin/aksiaalisesti ... 152
Pistosorvaus silittämällä säteittäin/aksiaalisesti ... 154
Silitys pitkittäin/poikittain ... 123
Uran pisto säteittäin/akseliaalisesti ... 139
IF-käsky ... (DIN-ohjelmointi) ... 401
Ikkuna ... 32, 39
Inkrementaaliset koordinaatit ... 26
INPUT-käsky (DIN-ohjelmointi) ... 393
J
Järjestelmäkäynnistys ... 43
Järjestelmäpalvelu ... 455
Järjestelmävirhe ... 37
Jatkuva lauseajo
Ohjelman suoritus ... 64
Simulaatio ... 71
Jyrsimen sädekorjaus
DIN-ohjelmointi ... 300
Jyrsimen sateen kompensointi
Perusteet ... 29
Jyrsinnän lastuamissuunta (työkierto-ohjelmointi) ... 224
Jyrsintäkuvio
DIN-ohjelmointi
lineaarinen otsapinnalla G743 ... 383
lineaarinen vaippapinnalla G744 ... 387
ympyrämäinen otsapinnalla G475 ... 385
ympyrämäinen vaippapinnalla G746 ... 389
Työkierto-ohjelmointi
lineaarinen, aksiaalinen ... 228
lineaarinen, säteittäin ... 232
Ohjeet ... 227
ympyrämäinen, aksiaalinen ... 230
ympyrämäinen, säteittäin ... 234
Jyrsintätyökalut ... 425
Jyrsintätyökierrot ... 201
535
Index
K
Kääntöterä ... 413
Kaarivalikon kutsu (ICP) ... 244
Kalvin ... 413
Kappalemäärävalvonta
Perusteet ... 59
Työkalutiedot ... 427
Kara ... 49
Karan kierrosluku ... 47
Karan kuormitus ... 46
Karan pyörintäsuunta ... 82
Kartiokierre
DIN-työkierto G353 ... 343
Työkierto-ohjelmointi ... 168
Käsiohjauksen kierrossyöttöarvo (parametri) ... 432
Käsipyöräkäyttö ... 60
Käsipyörän erottelu ... 60, 78
Käsipyörän käsikäyttökeskeytys
koodilla G350 ... 340
koodilla G351 ... 341
koodilla G352 ... 342
koodilla G353 ... 343
Katkaisupisto
Katkaisupistotyökierto G859 ... 353
Työkierto-ohjelmointi ... 159
Katkaisupistotyökalut ... 412
Katkonainen syöttö G4 ... 297
Käytettävät käsitteet ... 39
Käyttäjähuolto ... 454
Käyttäjänimi (automaattinen sisäänkirjaus) ... 444
Käyttötapa
Järjestely ... 430
Kone ... 42
Työkalunhallinta ... 412
Käyttötaparivi ... 32
Käyttötavat ... 33
Käyttövaltuus ... 453
Keskeytyvä syöttö G64 ... 297
Keskiöpora ... 413
Kestoaikavalvonta
Perusteet ... 59
Työkalutiedot ... 427
ketjutetut aliohjelmat ... 406
Kielen vaihto ... 455
536
Kierre
DIN-ohjelmointi
API-kierre G352 ... 342
Kartiokierre G353 ... 343
Kierteen jyrsintä aksiaalisesti G799 ... 358
Kierteen poraus G36 ... 357
Kierteitystyökierto, yksinkertainen G32 ... 337
Laajennettu, monikierteinen pitkittäiskierre
G351 ... 341
Metrinen ISO-kierre G35 ... 339
yksinkertainen yksikierteinen pitkittäiskierre
G350 ... 340
Yksittäisliike G33 ... 338
Yleiskierteitystyökierto G31 ... 335
Työkierto-ohjelmointi
API-kierre ... 170
API-kierteen jälkilastuaminen ... 178
Kartiokierre ... 168
Kartiokierteen jälkilastuaminen ... 176
Kierteen ja vapaapiston työkierrot ... 162
Kierteen jälkilastuaminen ... 172
Kierteen jälkilastuaminen laajennettu ... 174
Kierteen jyrsintä aksiaalisesti ... 197
Kierteen lähtö/Kierteen lopetus ... 163
Kierteen poraus aksiaalisesti/säteittäin ... 195
Kierteen sijainti ... 162
Kierteen syvyys ... 163
Kierteen viiste ... 180
Kierteitystyökierto ... 165
Kierteitystyökierto laajennettu ... 166
Kierrejyrsin ... 413
Kierrosluku
DIN-ohjelmointi ... 392
DIN-työkierto G97 / G197 ... 299
Näyttö ja työkiertokäyttö ... 46
Kierroslukurajoitus
DIN-työkierto G26 / G126 ... 297
määrittely työkiertokäytöllä ... 46
Kierteen vapaapisto DIN 76
DIN-ohjelmointi
lieriökoneistuksella G853 ... 349
Vapaapistomuoto G25 ... 344
Vapaapistotyökierto G85 ... 345
ICP-ohjelmointi
Kierteen vapaapisto DIN 76 ... 265
Työkierto-ohjelmointi
Kierteen vapaapisto DIN 76 ... 180
Kierteenporaustyökalut ... 424
Kierteitystyökalut ... 422
Kierukkapora ... 413
Kirjoitin ... 441
Index
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
Index
Kommentit ... 279
DIN-ohjelmointi ... 279
Kommenttien käsittely (DIN-ohjelmointi) ... 284
Kommenttilause työkierto-ohjelmassa ... 82
Koneen asetus ... 50
Koneen asetus (esimerkki) ... 459
Koneen mitat ... 435
Koneen nollapiste ... 27
Koneen ohjauspöytä ... 24
Koneen peruspiste ... 27
Koneistusajat ... 74
Konekäskyt ... 409
Konemuuttujat ... 286
Konetiedot
DIN-ohjelmointi ... 286
Näytön konfigurointi ... 439
Näytöt ja sisäänsyötöt ... 46
Työkierto-ohjelmointi ... 83
Konfigurointiparametrit ... 435
Koordinaatisto ... 25
Kopiosorvaustyökalut ... 412
Korjaukset ... 65
Kulumiskorjaus ... 412
Kursori ... 39
Kuvaruudun näytöt ... 32
Kuvaustavat ... 70
Kuviojyrsintätyökierto otsapinnalla G793 ... 364
Kuviojyrsintätyökierto vaippapinnalla G794 ... 377
Kuvion jyrsintä aksiaalisesti (työkierto-ohjelmointi) ... 204
Kuvion jyrsintä säteittäin (työkierto-ohjelmointi) ... 216
Kuvion määrittely
Otsapinta
Monikulmio G307 ... 370
Suorakulmio G305 ... 369
Täysiympyrä G304 ... 368
Vaippapinta
Monikulmio G317 ... 382
Suorakulmio G315 ... 381
Täysiympyrä G314 ... 380
Kylkikulma (kierteitystyökierto) ... 163
Kytkentätoiminnot (M-toiminnot) ... 82
L
Laitekättely (tiedonsiirto sarjaliitännällä) ... 445
Lastuaminen (työkierto-ohjelmointi)
ICP-lastuaminen muodon mukaisesti ... 117
ICP-lastuaminen pitkittäin/poikittain ... 121
ICP-silitys muodon mukaisesti ... 119
ICP-silitys pitkittäin/poikittain ... 123
Lastuaminen ... 101
Lastuaminen laajennettu ... 103
Lastuaminen sisäänpistolla ... 109
Lastuaminen sisäänpistolla laajennettu ... 111
Silitys ... 105
Silitys laajennettu ... 107
Silitys sisäänpistolla ... 113
Silitys sisäänpistolla laajennettu ... 115
Lastuamis- ja asetussuunta (työkierto-ohjelmointi) ... 98
Lastuamisnopeus (DIN-ohjelmointi) ... 392
Lastuamistiedot ... 412
Lastunjako ... 163
Lastunpoistotyökierrot ... 98
Lausenumero
DIN-ohjelmointi ... 279
Työkierto-ohjelmointi ... 62
Lausetoiminnot ... 285
Lausetoiminnot (DIN-ohjelmointi) ... 281
Lautastyökalut ... 412, 420
Lieriöviiste, Vapaapisto DIN 509 E ... ... 182
Lieriöviiste, Vapaapisto DIN 509 F ... ... 184
Lineaarikoneistus (työkierto-ohjelmointi)
kulmassa ... 93
pitkittäin ... 91
poikittain ... 92
Lineaarinen ura
DIN-ohjelmointi
Otsapinta G791 ... 363
Vaippapinta G792 ... 376
Työkierto-ohjelmointi
Ura aksiaalisesti ... 203
Ura säteittäin ... 215
Lisäkorjaus
DIN-työkierto G149 ... 303
Parametri ... 432
Sisäänsyöttö ohjelman suorituksen aikana ... 65
Listan toimenpiteet ... 34
Lokitiedosto ... 455
Loppumatkan näyttö ... 46
537
Index
M
M00 Ohjelma seis ... 408
Maksimikierrosluku ... 47
Kierroslukurajoitus G26/G126 ... 297
Näyttö ... 46
Työkiertokäyttö ... 46
Matemaattiset toiminnot ... 396
Merkinnät jaksotoiminnoilla (DIN-ohjelmointi) ... 285
Merkitse (Ohjelman siirto) ... 446
Metri ... 434
Minuuttisyöttöarvo
DIN-työkierto G94 ... 298
Työkiertokäyttö ... 48
Mittapää ... 56
Mittausoptiikka ... 57
M-toiminnot
DIN-ohjelmointi ... 408
M19 (karan paikoitus) (työkierto-ohjelmointi) ... 97
M-työkierron sisäänsyöttö (työkierto-ohjelmointi) ... 97
Perusteet työkierto-ohjelmoinnille ... 82
Muodon „jako“ (ICP) ... 258
Muodon esitys (simulaatio) ... 71
Muodon rouhinta
muodon mukainen G836 ... 317
pitkittäin G817/G818 ... 311
pitkittäin sisäänpistolla G819 ... 313
poikittain G827/G828 ... 314
poikittain sisäänpistosyötöllä G829 ... 316
Muodon silitys G89 ... 318
Muodon suunta (ICP) ... 249
Muodon suuntainen rouhinta
DIN-työkierto G836 ... 317
ICP-lastuaminen muodon mukaisesti (työkiertoohjelmointi) ... 117
Muodon toistotyökierto, yksinkertainen G83 ... 321
Muodot (ICP)
Muodon esitys ... 246
Muutosohjelmointi ... 254
Otsapinnan ICP-muotoelementit ... 268
Pyörähdysmuodon muotoelementit ... 260
Vaippapinnan muotoelementit ... 272
Muotoelementti (ICP)
Kuvioelementin päälletallennus ... 259
Muotoelementin sisäänsyöttö ... 263
Perusteet ... 242
Muotokuvauksen aloituspiste ... 290
Muotokuvaus (DIN-ohjelmointi) ... 310
Muunnossyöttöarvo pyörivillä työkaluilla ... 47
Muuttuja-arvon sisäänsyöttö (DIN-ohjelmointi) ... 393
538
Muuttujaohjelmointi
#-muuttujat ... 397
Muuttuja osoiteparametrina ... 403
Muuttujan laskenta ... 405
Perusteet ... 396
V-muuttujat ... 399
N
Näppäimistö ... 23
Navigointi ... 39
Näyttötapa (hetkellisarvon näyttö) ... 433
NC-käskyt ... 279
NC-lauseet ... 279
Neutraalit työkalut ... 420
Nirkon korjaus G148 ... 302
Nollapisteen siirto
absoluuttinen G59 ... 307
C-akseli (parametri) ... 433
C-akseli G152 ... 359
lisäsiirto G56 ... 306
Siirto G51 ... 305
Nykyiset parametrit ... 432
Nykyssyöttö ... 60
O
Odotusaika G4 ... 391
Oheislaitteiden liitäntä – pistoliitinten sijoittelu ... 532
Ohjelmakättely (tiedonsiirto sarjaliitännällä) ... 445
Ohjelmalista ... 76
Ohjelman haarautuminen (DIN-ohjelmointi) ... 401
Ohjelman määrittelytiedot ... 75
Ohjelman siirto (sarja) ... 449
Ohjelman siirto (verkko) ... 448
Ohjelmanajo ... 63
Ohjelmanäppäimet ... 33
Ohjelmanhallinta ... 75
Ohjelmatoisto (DIN-ohjelmointi) ... 402
Ohjelmien siirto ... 446
Ohjelmointi muuttujien kanssa ... 396
Oletusarvo ... 39
Opetuskäyttö ... 62
Osoitekirjaimet ... 279
Osoiteparametrin muokkaus ... 283
Otsajyrsintä (Työkierto-ohjelmointi) ... 211
Otsapinta (ICP-muotoelementit) ... 268
Otsapintakuvaus (simulaatio) ... 70
Index
Pääakselit – järjestely ... 25
Päällekytkentä ... 43
paikallinen muuttuja (DIN-ohjelmointi) ... 397
Paikkakuvio
DIN-ohjelmointi
lineaarinen otsapinnalla G743 ... 383
lineaarinen vaippapinnalla G744 ... 387
ympyrämäinen otsapinnalla G475 ... 385
ympyrämäinen vaippapinnalla G746 ... 389
Työkierto-ohjelmointi
Lineaarinen kuvio otsapinnalla ... 228
Lineaarinen kuvio vaippapinnalla ... 232
Ympyrämäinen kuvio otsapinnalla ... 230
Ympyrämäinen reikäkuvio vaippapinnalla ... 234
Paikoitus
C-akseli (työkierto-ohjelmointi) ... 202
Karan paikoitus työkiertokäytöllä ... 46
Työkierto M19 (työkierto-ohjelmointi) ... 97
Paikoitusnäytöt ... 46
Päiväys, kellonaika ... 455
Parametri ... 431
Parametriarvon lukeminen ... 397
Parametrien näyttö ja muokkaus ... 431
Parametrikuvaus – aliohjelmat ... 407
Parametrin siirto ... 451
Pariteetti (tiedonsiirto sarjaliitännällä) ... 445
Peruslausenäyttö
Ohjelman suorituksen näyttö ... 64
simulaatiossa ... 71
Pikaliike
DIN-ohjelmointi
Otsapinnan pikaliike G100 ... 360
Pikaliike G0 ... 290
Pikaliike vaippapinnalla G110 ... 372
Käsiohjauksen ratanopeus (parametri) ... 432
Pikaliikenopeus automaattikäytöllä (parametri) ... 432
Työkierto-ohjelmointi
Pikaliikepaikoitus ... 89
Pikaliikepaikoitus C-akselilla ... 202
Pistosorvaus
DIN-ohjelmointi
Perusteet ... 331
Pistosorvaustyökierrot G815/G825 ... 333
Pistosorvaustyökierrot yksinkertaisina G811/
G821 ... 332
Pistosorvaustyökierto säteittäin yksinkertaisena
G811 ... 332
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
Työkierto-ohjelmointi
ICP-pistosorvaus ... 152
ICP-pistosorvaus silittämällä ... 154
Perusteet ... 143
Pistosorvaus ... 144
Pistosorvaus laajennettu ... 146
Pistosorvaus silittämällä ... 148
Pistosorvaus silittämällä laajennettu ... 150
Pistosorvaustyökalut ... 412
Pistotyökalut ... 421
Pistotyökierrot
DIN-ohjelmointi
Muotopisto G861/G862 ... 324
Muotopistosilitys G863/G864 ... 326
Pistosilitys G867/G868 ... 329
Yksinkertainen pistotyökierto G865/G866 ... 328
Työkierto-ohjelmointi
ICP-pistosilitys ... 141
ICP-pistotyökierto ... 139
Uran pisto ... 131
Uran pisto laajennettu ... 133
Uran pistosilitys laajennettu ... 137
Uran pistosilitys yksinkertaisesti ... 135
PLC-diagnoosi ... 37
PLC-virhe ... 37
Poikittaisluisti ... 25
Poiskytkentä ... 45
Polaariset koordinaatit (napakoordinaatit) ... 26
Poraus
DIN-ohjelmointi
Kierteen poraus G36 ... 357
Poraustyökierto G71 ... 354
Syvän reiän porauksen työkierto G74 ... 355
Työkierto-ohjelmointi
Kierteen poraus ... 195
Poraus ... 191
Syvänreiänporaus ... 193
Porauskuvio (reikäkuvio)
DIN-ohjelmointi
Lineaarinen paikkakuvio otsapinnalla G743 ... 383
Lineaarinen paikkakuvio vaippapinnalla G744 ... 387
Ympyrämäinen paikkakuvio otsapinnalla G745 ... 385
Ympyrämäinen paikkakuvio vaippapinnalla G746 ... 389
Työkierto-ohjelmointi
Lineaarinen kuvio otsapinnalla ... 228
Lineaarinen kuvio vaippapinnalla ... 232
Ympyrämäinen kuvio otsapinnalla ... 230
Ympyrämäinen kuvio vaippapinnalla ... 234
539
Index
P
Index
Poraustyökalut ... 423
Poraustyökierrot
DIN-ohjelmointi ... 354
Työkierto-ohjelmointi ... 190
Poraustyökierto G71 ... 354
PRINT-käsky (DIN-ohjelmointi) ... 395
Prosessinäppäin ... 33
Protokolla (tiedonsiirto sarjaliitännällä) ... 445
Pyörintäkuvaus (simulaatio) ... 70
Pyörintäsuunta (työkaluparametri) ... 426
Pyöristys
ICP-otsapinta ... 271
ICP-pyörähdysmuoto ... 264
ICP-vaippapinta ... 275
Pyörivä työkalu ... 426
Pysäytysbitit (tiedonsiirto sarjaliitännällä) ... 445
R
Ratkaisemattomat muotoelementit (ICP) ... 242
Ratkaisun valinta (ICP-muodot) ... 248
Referenssihalkaisija G120 ... 371
Referenssiinajo ... 43
Referenssipiste ... 27
Reikäurajyrsin ... 413
Ristikytkin ... 60
Rouhintatyökalut ... 412
Runkoluisti ... 25
S
Salasana käyttäjän sisäänkirjausta varten ... 453
Salasanan muuttaminen ... 454
Samaetäisyydet (FRK) ... 29
Samaetäisyydet (SRK) ... 28
Sanan pituus (tiedonsiirto sarjaliitännällä) ... 445
Sanatoiminnot (DIN-ohjelmointi) ... 283
Sarjaliitäntä ... 442
Siirto ... 441
Siirtoarvot aliohjelmilla ... 407
Siirtotoiminnot (simulaatio) ... 73
Silitys
DIN-työkierto Muodon silitys G89 ... 318
Silityslastuaminen pitkittäin/poikittain ... 105
Silitystyökalut ... 412
Simulaatio ... 68
Sisäänkirjaus ... 454
Sisäänsyöttöikkuna ... 32
Sisäänsyöttökentät ... 34
Sisäänsyöttöyksikkö ... 528
Sisäinen virhe ... 37
540
Sivunäppäimet ... 39
S-näyttö ... 47
Sorvaustyökalut ... 419
Suojavyöhyke
aktivoinnin peruuttava DIN-työkierto G60 ... 391
Suojavyöhyketilan näyttö ... 51
Suojavyöhykkeen asetus (koneen asetus) ... 51
Suora
DIN-ohjelmointi
Lineaarielementti otsapinnalla G101 ... 361
Lineaarinen elementti vaippapinnalla G111 ... 373
Lineaarinen liike G1 ... 292
ICP-muoto
Otsapinta ... 269
Pyörähdysmuoto ... 260
Vaippapinta ... 273
Suoravalikon kutsu (ICP) ... 244
Suuntauskulma (työkiertokäyttö) ... 46
Suurennus/pienennys
ICP-muotoesitys ... 247
Simulaatio ... 73
Syöttöarvo
DIN-ohjelmointi
Syöttö per hammas G193 ... 298
Syöttö per kierros G95/G195 ... 298
Syöttöarvo vakio G94 ... 298
Syöttöarvon ohjelmointi ... 392
Käsiohjauksen syöttöarvon ratanopeus (parametri) ... 432
Työkiertokäyttö ... 48
Syöttöarvon pienennys porauksessa
DIN-ohjelmointi
Poraustyökierto G71 ... 354
Syvän reiän porauksen työkierto G74 ... 355
Työkierto-ohjelmointi
Poraustyökierto ... 191
Syvänreiänporaus ... 194
Syvänreiänporaus
aksiaalisesti/säteittäin (työkierto-ohjelmointi) ... 193
Syvän reiän porauksen työkierto G74 ... 355
T
Tangentiaalinen liityntä ... 245
Tarkka pysäytys G9 ... 391
Tasojyrsintä otsapinnalla G797 ... 366
Tasotyökalut ... 419
Tavu ... 39
Tekniset ominaispiirteet ... 528
Terän ja jyrsimen sädekorjaus
DIN-ohjelmointi ... 300
Index
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
Index
Terän ja jyrsimen sädekorjaus (säteen kompensaatio)
Perusteet ... 28
Tiedonsiirron konfigurointi ... 444
Tiedonsiirto ... 441
Tiedonsiirtoliitännät ... 442
Tiedonsyöttönäppäimet ... 23
Tiedostojen siirto ... 446
Tiedostotunnus ... 39
Tietojen sisäänsyötöt, käyttö ja .. ... 34
Tietojen syötöt (DIN-ohjelmointi) ... 393
Tietojen tulostukset (DIN-ohjelmointi) ... 393
Tietojen tulostus (DIN-ohjelmointi) ... 395
Tietojen varmuustallennus ... 441
Tietokoneen nimi ... 444
T-näyttö ... 47
Toiminnon valinta ... 33
Tulkintapysäytys (G909) ... 400
Tulostusikkuna ... 395
Tulostusikkunan määrittely ... 394
Tuumakäyton asetus ... 434
Tuumakäyttö – Ohje ... 78
Työkalujen peruspiste ... 418
Työkalunvaihtopiste
Ajo työkalunvaihtopisteeseen (työkierto-ohjelmointi) ... 90
Työkalunvaihtoaseman asetus ... 52
Työkalunvalintapiste G14 ... 291
Työkalut
Lisäparametrit ... 426
Peruspiste ... 418
Pyörivät työkalut ... 47
T-näyttö ... 47
T-numeron sisäänsyöttö työkiertokäytöllä ... 46
Työkalujärjestely – Perusteet ... 414
Työkalukorjausten sisäänsyöttö ... 58
Työkalukutsu ... 47
Työkalulista ... 414
Työkalun kestoaikavalvonnalla työskentely ... 59
Työkalun kestoaikavalvonta ... 427
Työkalun mitat – perusteet ... 28
Työkalun ohjelmointi (DIN-ohjelmointi) ... 392
Työkalun sisäänsyöttövalikko ... 418
Työkalun suuntaus ... 418
Työkalunhallinta ... 412
Työkalut erilaisilla neljäkkäillä ... 48
Työkalutekstit ... 416
Työkalutiedot ... 418
Työkalutyypit ... 412
Työkalutietojen siirto ... 452
Työkappaleen nollapiste ... 27, 50
Työkierron loppu G80 ... 310
Työkierto-ohjelmointi
Työkierron alkupiste ... 80
Työkierron keskeytys ... 81
Työkiertojen ohjelmointi ... 62
Työkiertonäppäimet ... 81
Työkiertovalikko ... 83
Työskentely työkierroilla ... 80
Työstörataesitys ... 68
Työvara
akselin suuntainen G57 ... 308
muodon mukainen G58 ... 309
U
Uloskirjaus ... 454
Upotuspora ... 413
Ura, lineaarinen jyrsintä
DIN-ohjelmointi
Otsapinta G791 ... 363
Vaippapinta G792 ... 376
Työkierto-ohjelmointi
aksiaalinen ... 203
säteittäin ... 215
Uran pisto
DIN-ohjelmointi
Muotopisto G861/G862 ... 324
Muotopistosilitys G863/G864 ... 326
Pistosilitys G867/G868 ... 329
Yksinkertainen pistotyökierto G865/G866 ... 328
Työkierto-ohjelmointi
ICP-pistosilitys ... 141
ICP-pistotyökierto ... 139
Uran pisto laajennettu ... 133
Uran pisto yksinkertaisesti ... 131
Uran pistosilitys laajennettu ... 137
Uran pistosilitys yksinkertaisesti ... 135
Uranpistotyökalut ... 412
V
Vaihdeporras ... 49
Vaippapinnan koneistus (DIN-ohjelmointi) ... 371
Vaippapinta (ICP-muotoelementit) ... 272
Vaippapintakuvaus (simulaatio) ... 70
Vakio lastuamisnopeus
DIN-työkierto G96 / G196 ... 299
Perusteet ... 49
Valikko ... 39
Valikkonäppäin ... 39
Valikkorakenne (DIN-ohjelmointi) ... 286
Valikon valinta ... 33
Valinnainen parametri (työkierto-ohjelmointi) ... 83
Valopiste (simulaatio) ... 71
541
Index
Vapaapisto
DIN-ohjelmointi
Vapaapisto DIN 509 E G851 ... 347
Vapaapisto DIN 509 F G852 ... 348
Vapaapisto DIN76 G853 ... 349
Vapaapistomuoto G25 ... 344
Vapaapiston kuvio H G857 ... 351
Vapaapiston kuvio K G858 ... 352
Vapaapiston kuvio U G856 ... 350
Vapaapistotyökierto G85 ... 345
ICP-muoto
ICP-vapaapiston perusteet ... 263
Kierteen vapaapisto DIN 76 ... 265
Vapaapisto DIN 509 E ... 266
Vapaapisto DIN 509 F ... 267
Parametrit vapaapistolle DIN 76 ... 525
Parametrit vpaapistolle DIN 509 E, DIN 509 F ... 527
Työkierto-ohjelmointi
Kierteen vapaapisto DIN 76 ... 180
Vapaapisto DIN 509 E ... 182
Vapaapisto DIN 509 F ... 184
Vapaapistoasema ... 162
Vapaapiston kuvio H ... 156
Vapaapiston kuvio K ... 157
Vapaapiston kuvio UU ... 158
Vapaapistomuoto ... 344
Vapaapistotyökalut ... 412
Vapaapistotyökierto ... 345
Varmuusetäisyys ... 98
Varmuusnimi ... 442
Varoitukset simuloinnin aikana ... 38
Varsijyrsin ... 413
Verkkokäytön valtuuksien ohjaus ... 443
Verkot
Konfiguraatio ... 444
Perusteet ... 442
Viiste
DIN-työkierto G88 ... 323
ICP-otsapinta ... 271
ICP-pyörähdysmuoto ... 264
ICP-vaippapinta ... 275
Työkierto-ohjelmointi ... 95
Virheilmoitukset ... 36
Virhenäyttö ... 36
V-muuttujien voimassaoloalue ... 399
X
X-akseli ... 25
XON/XOFF (tiedonsiirto sarjaliitännällä) ... 445
Y
Yksittäislastun työkierrot ... ... 88
Yksittäislausekäyttö
Ohjelman suoritus ... 64
Simulaatio ... 71
Ympyränkaari
DIN-ohjelmointi
Otsapinta G102/G103 ... 362
Vaippapinta G112/G113 ... 374
Ympyrämäinen liike G12/G13 ... 295
Ympyrämäinen liike G2/G3 ... 293
ICP-muoto
Otsapinta ... 270
Pyörähdysmuoto ... 262
Vaippapinta ... 274
Ympyränkaarielementti
DIN-ohjelmointi
Otsapinta G102/G103 ... 362
Vaippapinta G112/G113 ... 374
Ympyrämäinen liike G12/G13 ... 295
Ympyrämäinen liike G2/G3 ... 293
ICP-muoto
Otsapinta ... 270
Pyörähdysmuoto ... 262
Vaippapinta ... 274
Ympyränkaarielementti (työkierto-ohjelmointi) ... 94
Z
Z-akseli ... 25
Zoomaus (simulaatio) ... 73
W
WHILE-käsky (DIN-ohjelmointi) ... 402
WINDOW-käsky (DIN-ohjelmointi) ... 394
WINDOWS-verkot ... ... 442
542
Index
Aihion kuvaus
Sivu
Työkalukorjaus
Sivu
G20
Standardiaihio (tanko, putki)
288
G148
Nirkon korjauksen vaihto
302
G21
Aihion muoto
289
G149
Lisäkorjaus
303
G150
Oikean työkalun kärjen laskenta
304
G151
Vasemman työkalun kärjen laskenta
304
Työkalun liike ilman koneistusta
Sivu
G0
Paikoitus pikaliikkeellä
290
G14
Ajo työkalunvaihtopisteeseen
291
Nollapistesiirrot
Sivu
G51
Nollapistesiirto
305
Yksinkertaiset lineaariset ja ympyrämäiset
liikkeet
Sivu
G56
Lisänollapistesiirto
306
G1
Lineaarinen liike
292
G59
Absoluuttinen nollapistesiirto
307
G2
Ympyrämäinen inkr. keskipistemittaus
293
G3
Ympyrämäinen inkr. keskipistemittaus
293
G12
Ympyrämäinen abs. keskipistemittaus
295
G13
Ympyrämäinen abs. keskipistemittaus
295
Syöttöarvo, kierrosluku
Sivu
G26
Pääkaran kierroslukurajoitus
297
G126
Kierroslukuraja pyörivällä työkalulla
297
G64
Keskeytyvä (katkonainen) syöttöliike
297
G193
Syöttö per hammas
298
G94
Syöttöarvo vakio
298
G95
Syöttö per kierros
298
G195
Syöttö per kierros pyörivälllä työkalulla
298
G96
Vakiolastuamisnopeus
299
G196
Vakio lastuamisnopeus pyörivällä työkalulla
299
G97
Kierrosluku (yksikössä 1/min)
299
G197
Kierrosluku (yksikössä 1/min) pyörivällä
työkalulla
299
Nirkon/jyrsimen sädekorjaus (SRK/FRK)
Sivu
G40
SRK pois päältä
301
G41
SRK päälle
301
G42
SRK päälle
301
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
Työvarat
Sivu
G57
Akselin suuntainen työvara
308
G58
Työvara muotoa mukaillen
309
Lastunpoistotyökierrot
Sivu
G80
Työkierron loppu
310
G81
Rouhinta pitkittäin
319
G817
Muodon rouhinta pitkittäin
311
G818
Muodon rouhinta pitkittäin
311
G819
Muotorouhinta pitkittäin sisäsyötöllä
313
G82
Rouhinta poikittain
320
G827
Muodon rouhinta poikittain
314
G828
Muodon rouhinta poikittain
314
G829
Muodon rouhinta poikittain sisäsyötöllä
316
G83
Yksinkertainen muodontoistotyökierto
321
G836
Muodon mukainen rouhinta
317
G87
Segmentti säteellä
322
G88
Segmentti viisteellä
323
G89
Muodon silitystyökierto
318
543
G-toimintojen yleiskuvaus
G-toimintojen yleiskuvaus
G-toimintojen yleiskuvaus
Pistotyökierrot
Sivu
Vapaapistotyökierrot, katkaisutyökierto
Sivu
G86
Yksinkertainen pistotyökierto
330
G25
344
G861
Muotopisto aksiaalisesti
324
Vapaapistomuoto (DIN509 E, DIN509 F,
DIN76)
G862
Muotopisto säteittäin
324
G85
Vapaapistotyökierto (DIN509 E, DIN509 F,
DIN76)
345
G863
Muodonpistosilitys aksiaalisesti
326
G851
Vapaapisto lieriökoneistuksella DIN 509 E
347
G864
Muodonpistosilitys säteittäin
326
G852
Vapaapisto lieriökoneistuksella DIN 509 F
348
G865
Yksinkertainen pistotyökierto aksiaalisesti
328
G853
Vapaapisto lieriökoneistuksella DIN 76
349
G866
Yksinkertainen pistotyökierto säteittäin
328
G856
Vapaapiston kuvio UU
350
G867
Pistosilitys aksiaalisesti
329
G857
Vapaapiston kuvio H
351
G868
Pistosilitys säteittäin
329
G858
Vapaapiston kuvio K
352
G859
Katkaisupistotyökierto
353
Pistosorvaustyökierrot
Sivu
G811
332
Yksinkertainen pistosorvaustyökierto
säteittäin
G815
Pistosorvaustyökierto säteittäin
333
G821
Yksinkertainen pistosorvaustyökierto
aksiaalisesti
332
Pistosorvaustyökierto aksiaalisesti
333
G825
Poraustyökierrot
Sivu
G71
Poraustyökierto
354
G74
Syvän reiän porauksen työkierto
355
G36
Kierteen porauksen työkierto
357
G743
Lineaarinen reikäkuvio otsapinnalla
383
G744
Lineaarinen kuvio vaippapinnalla
387
G745
Ympyrämäinen reikäkuvio otsapinnalla
385
G746
Ympyrämäinen kuvio vaippapinnalla
389
G799
Kierteen jyrsintä
358
Kierteitystyökierrot
Sivu
G31
Yleinen kierteitystyökierto
335
G32
Yksinkertainen kierteitystyökierto
337
G33
Kierre yksittäisliikkeellä
338
G35
Metrinen ISO-kierre
339
C-akseli
G350
Yksinkertainen yksikierreurainen
pitkittäiskierre
340
G120
Referenssihalkaisija vaippapinnan
koneistuksessa
371
G351
Laajennettu, monikierreurainen
pitkittäiskierre
341
G126
Kierroslukuraja pyörivällä työkalulla
297
G152
Nollapistesiirto C-akselilla
359
G352
Kartiomainen API-kierre
342
G153
C-akselin normitus
359
G353
Kartiokierre
343
G193
Syöttö per hammas
298
G36
Kierteen porauksen työkierto
357
G195
Syöttö per kierros pyörivälllä työkalulla
298
G799
Kierteen jyrsintä
358
G196
Vakio lastuamisnopeus pyörivällä työkalulla
299
G197
Kierrosluku (yksikössä 1/min) pyörivällä
työkalulla
299
544
Sivu
G-toimintojen yleiskuvaus
Sivu
Muuta
G100
Pikaliike otsapinnalla
360
G4
Odotusaika
391
G101
Lineaarinen liike otsapinnalla
361
G9
Tarkka pysäytys (lauseittain)
391
G102
Ympyränkaari otsapinnalla
362
G60
Suojavyöhykkeen aktivoinnin peruutus
391
G103
Ympyränkaari otsapinnalla
362
G204
Ajankohdan odotus
391
G304
Kuviomäärittelynä täysiympyrä otsapinnalla
368
G305
Kuviomäärittelynä suorakulmio otsapinnalla
369
G307
Kuviomäärittelynä monikulmio otsapinnalla
370
G743
Lineaarinen reikäkuvio otsapinnalla
383
G745
Ympyrämäinen reikäkuvio otsapinnalla
385
G791
Lineaarinen ura otsapinnalla
363
G793
Muodon jyrsintätyökierto otsapinnalla
364
G797
Tasojyrsintä otsapinnalla
366
G799
Kierteen jyrsintä aksiaalisesti
358
Vaippapinnan koneistus
Sivu
G110
Pikaliike vaippapinnalla
372
G111
Lineaarinen liike vaippapinnalla
373
G112
Ympyränkaari vaippapinnalla
374
G113
Ympyränkaari vaippapinnalla
374
G120
Referenssihalkaisija vaippapinnan
koneistuksessa
371
G314
Kuviomäärittelynä täysiympyrä
vaippapinnalla
380
G315
Kuviomäärittelynä suorakulmio
vaippapinnalla
381
G317
Kuviomäärittelynä monikulmio
vaippapinnalla
382
G744
Lineaarinen kuvio vaippapinnalla
387
G746
Ympyrämäinen kuvio vaippapinnalla
389
G792
Lineaarinen ura vaippapinnalla
376
G794
Muodon jyrsintätyökierto vaippapinnalla
377
G798
Heiluriuran jyrsintä
379
HEIDENHAIN MANUALplus 4110
Sivu
545
G-toimintojen yleiskuvaus
Otsapinnan koneistus
Työkiertojen yleiskuvaus
Aihiotyökierrot
Sivu
Lastunpoistotyökierrot
Sivu
Yleiskuvaus
85
Yleiskuvaus
98
Standardiaihio
86
Lastuaminen pitkittäin
Yksinkertaisten muotojen rouhinta- ja
silitystyökierto
101
ICP-aihio
87
Lastuaminen poikittain
Yksinkertaisten muotojen rouhinta- ja
silitystyökierto
101
Lastuaminen pituussuuntaisella
sisäsyötöllä
Yksinkertaisten muotojen rouhinta- ja
silitystyökierto
109
Lastuaminen poikittaisella
sisäänpistolla
Yksinkertaisten muotojen rouhinta- ja
silitystyökierto
109
Yksittäislastun työkierrot
Übersicht
Sivu
88
Pikaliikepaikoitus
89
Ajo työkalunvaihtopisteeseen
90
ICP-muodon suuntainen pitkittäin
Mielivaltaisten muotojen rouhinta- ja
silitystyökierto
117
Lineaarikoneistus pitkittäin
Yksittäinen pitkittäislastu
91
ICP-muodon suuntainen poikittain
Mielivaltaisten muotojen rouhinta- ja
silitystyökierto
117
Lineaarikoneistus poikittain
Yksittäinen poikittaislastu
92
ICP-lastuaminen pitkittäin
Mielivaltaisten muotojen rouhinta- ja
silitystyökierto
121
Lineaarikoneistus kulmassa
Yksittäinen vino lastu
93
ICP-lastuaminen poikittain
Mielivaltaisten muotojen rouhinta- ja
silitystyökierto
121
Ympyrämäinen koneistus
Yksittäinen kaareva lastu
94
Ympyrämäinen koneistus
Yksittäinen kaareva lastu
94
Viiste
Viisteen luonti
95
Pyöristys
Pyöristyksen luonti
96
M-toiminto
M-toiminnon sisäänsyöttö
97
Pistotyökierrot
Sivu
Kierteitystyökierrot
Sivu
Yleiskuvaus
129
Yleiskuvaus
162
Uran pisto säteittäin
Yksinkertaisten muotojen pisto- ja
silitystyökierrot
131
Kierteitystyökierto
Yksi- tai monikierreurainen
pitkittäiskierre
165
Aksiaalinen uran pisto
Yksinkertaisten muotojen pisto- ja
silitystyökierrot
131
Kartiokierre
168
Yksi- tai monikierreurainen kartiokierre
Uran pisto säteittäin ICP
Mielivaltaisten muotojen pisto- ja
silitystyökierrot
139
API-kierre
Yksi- tai monikierreurainen API-kierre
(API: American Petroleum Institut)
170
Uran pisto aksiaalisesti ICP
Mielivaltaisten muotojen pisto- ja
silitystyökierrot
139
Kierteen jälkilastuaminen
Yksi- tai monikierreuraisen
pitkittäiskierteen jälkilastuaminen
172
Vapaapisto H
156
Kartiokierteen jälkilastuaminen
Yksi- tai monikierreuraisen
kartiokierteen jälkilastuaminen
176
Vapaapisto K
157
API-kierteen jälkilastuaminen
Yksi- tai monikierreuraisen APIkierteen jälkilastuaminen
178
Vapaapisto U
158
Vapaapisto DIN 76
Kierteen vapaapisto ja kierteen
lastuaminen
180
Vapaapisto DIN 509 E
Vapaapisto ja lieriöviiste
182
Vapaapisto DIN 509 F
Vapaapisto ja lieriöviiste
184
Katkaisupisto
159
Työkierto sorvauskappaleen katkaisua
varten
Pistosorvaustyökierrot
Sivu
Yleiskuvaus
143
Pistosorvaus säteittäin
Yksinkertaisten muotojen
pistosorvaus- ja silitystyökierrot
144
Pistosorvaus aksiaalisesti
Yksinkertaisten muotojen
pistosorvaus- ja silitystyökierrot
144
ICP-pistosorvaus säteittäin
Mielivaltaisten muotojen
pistosorvaus- ja silitystyökierrot
152
ICP-pistosorvaus aksiaalisesti
Mielivaltaisten muotojen
pistosorvaus- ja silitystyökierrot
152
Poraustyökierrot
Sivu
Jyrsintätyökierrot
Sivu
Yleiskuvaus
190
Yleiskuvaus
201
Aksiaalinen poraustyökierto
yksittäisille rei’ille ja reikäkuvioille
191
Pikaliikepaikoitus
C-akselin päällekytkentä, työkalun ja
karan paikoitus
202
Säteittäinen poraustyökierto
yksittäisille rei’ille ja reikäkuvioille
191
Ura aksiaalisesti
jyrsii yksittäisen uran tai urakuvion
203
Aksiaalinen syvän reiän
poraustyökierto
yksittäisille rei’ille ja reikäkuvioille
193
Kuvio aksiaalisesti
jyrsii yksittäisen kuvion
204
Muoto aksiaalisesti ICP
jyrsii yksittäisen ICP-muodon tai
muotokuvion
208
Säteittäinen syvän reiän porauksen 193
työkierto
yksittäisille rei’ille ja reikäkuvioille
Aksiaalinen kierteen porauksen
työkierto
yksittäisille rei’ille ja reikäkuvioille
195
Otsajyrsintä
jyrsii tasopinnan tai monikulmion
211
Säteittäinen kierteen porauksen
työkierto
yksittäisille rei’ille ja reikäkuvioille
195
Ura säteittäin
jyrsii yksittäisen uran tai urakuvion
215
Kierteen jyrsintä
jyrsii kierteen olemassa olevaan
reikään
197
Kuvio säteittäin
jyrsii yksittäisen kuvion
216
Vapaapisto DIN 509 E
Vapaapisto ja lieriöviiste
182
Muoto säteittäin ICP
jyrsii yksittäisen ICP-muodon tai
muotokuvion
220
Vapaapisto DIN 509 F
Vapaapisto ja lieriöviiste
184
Heiluriuran jyrsintä säteittäin
jyrsii heiluriuran
223
Kierteen jyrsintä
jyrsii kierteen olemassa olevaan
reikään
197
DR. JOHANNES HEIDENHAIN GmbH
Dr.-Johannes-Heidenhain-Straße 5
83301 Traunreut, Germany
{ +49 (8669) 31-0
| +49 (8669) 5061
E-Mail: [email protected]
Technical support | +49 (8669) 32-1000
Measuring systems { +49 (8669) 31-3104
E-Mail: [email protected]
TNC support
{ +49 (8669) 31-3101
E-Mail: [email protected]
NC programming { +49 (8669) 31-3103
E-Mail: [email protected]
PLC programming { +49 (8669) 31-3102
E-Mail: [email protected]
Lathe controls
{ +49 (8669) 31-3105
E-Mail: [email protected]
www.heidenhain.de
Ve 03
354 267-F0 · pdf · 5/2008 · pdf · Subject to change without notice