1. No category

Taloudellisesti kannattavan
aurinkosähköjärjestelmän
suunnittelu, Oulu 20.11.2014
Alpo Kekkonen, energia-asiantuntija, Jospi Oy
- Aluksi pikaisesti aurinkoenergian saatavuus ja
aurinkosähköjärjestelmien kehitysnäkymät
- 15 sekunnin mielikuvaharjoitus
- 30 vuotta sitten
- Taloudellisesti kannattava aurinkosähköjärjestelmä,
erityisesti sähköverkkoon kytketyt järjestelmät
- Järjestelmän osat
- Luvat
- Sijoituspaikan valinta
- Keskitetty invertteri vai mikroinvertteri
- Järjestelmän mitoitus
- Lisää lukemista
Ajatellaanpa 15 sekunnin ajan auringonpaistetta.
Aurinko säteilee maapallolle vajaassa 15 sekunnissa sen
energiamäärän, jonka ihmiskunta kuluttaa vuorokaudessa.
- aurinkoenergiaa saadaan maapallolle 6000-kertainen
määrä ihmiskunnan energiankulutukseen verrattuna
- n. 2 % aurinkoenergiasta muuttuu tuuliksi, eli
tuulienergiaa saadaan n. 12 minuutissa ihmiskunnan
vuorokauden energiankulutuksen verran
- ihmiskunnan sähkönkulutus vuorokaudessa vastaa kahden
sekunnin auringon säteilyä ja vajaan kahden minuutin
tuulienergiaa
- Suomen nykyistä sähkönkulutusta vastaava
aurinkosähköntuotanto vaatisi n. 2 % Pohjois-Pohjanmaan
pinta-alasta (15 %:n hyötysuhteella)
Kolmekymmentä vuotta sitten: aurinkosähköllä toimiva maidonjäähdytin
Jäähdyttimessä oli sekä
lyijyakut että jääpankki.
Säiliössä oli paksu
polyuretaanieristys.
Vedellä täytetyn säiliön
alaosassa oli höyrystinputkisto,
jonka päälle jäädytettiin useita
senttimetrejä paksu jääkerros.
Kompressorina oli Danfossin
tasavirtakompressori (24 V).
Mittalaitteilla seurattiin tuotettua
ja kulutettua sähköä ja saatua
auringon säteilyenergiaa.
Koekäytössä jäähdytettiin vettä
maitotonkassa. Veden
lämpötilat (n. 40 C >>>>
lähelle 0 C) ja määrät
tallennettiin, joista laskettiin
tuotettu jäähdytysenergia.
ja sen voimanlähde
Sähkön
maidonjäähdytykseen
tuottivat 10 kpl 44 watin
aurinkopaneeleja, joiden
kappalehinta oli v. 1985 n.
2000 markkaa. Markan
arvo oli n. 0,33 nykyistä
euroa. Nykyvaluutassa
aurinkopaneelit maksoivat
n. 15 euroa watilta.
Järjestelmä toimi täysin
ongelmitta muutaman
kuukauden koeajan.
Laitteisto oli hyvä ja
luotettava, mutta liian
kallis.
Mikä on muuttunut 30 vuodessa
Edelleenkin yleisin aurinkokennojen valmistusmateriaali on
monikiteinen pii.
Piiaurinkokennojen hyötysuhde on parantunut, 11 % >> 15 %
Lyijyakkujen ominaisuudet ja hinta ovat säilyneet suunnilleen
ennallaan.
Lataussäätimien ja inverttereiden teknilliset ominaisuudet ovat
parantuneet roimasti ja hinnat samalla laskeneet.
PIIAURINKOKENNOJEN HINNAT OVAT LASKENEET, 14 €/Wp v. 1983 >>
0,6 €/Wp v. 2013.
AURINKOSÄHKÖN TUOTANTOTEHO ON KASVANUT 20 000KERTAISEKSI, 10 MWp v. 1984, 200 GWp v. 2014.
http://www.treehugger.com/renewable-energy/amazing-chart-showsagain-why-solar-power-will-take-over-world.html
Muutos olisi voinut olla nopeampikin…
Taloudellisesti kannattava
mökkijärjestelmä
Suomessa kesämökin sähköistys on kannattavaa toteuttaa
aurinkosähköllä, jos:
- Kesämökkiä ei ole ennestään kytketty sähköverkkoon
- Aurinkosähköjärjestelmän hankintakustannus on pienempi,
kun sähköliittymä tai sähköliittymää ei ole saatavilla
(sähköliittymä Raahessa asemakaava-alueen ulkopuolella
vähintään 2600 €, Oulussa vähintään 3770 €)
>>> sähkön käyttö keskittyy keväästä syksyyn ja
kulutus on pieni: vain jääkaappi ja viihdeelektroniikka ja harvoin käytettävä kodinkoneet ja
sähkötyökalut, ei esim. sähkölämmitystä ja sähköliettä
Aurinkosähkö on kilpailukykyistä
Suomessakin
Tekniikka &Talous, 24.10.2014
Vaikka kaikki eivät sitä ole vielä
hoksanneet
Tekniikka &Talous, 24.10.2014
Aurinkosähköjärjestelmä on hyvä
sijoitus
Tekniikka &Talous, 24.10.2014
Taloudellisesti kannattava
sähköverkkoon kytketty järjestelmä
Järjestelmän osat
- Valosähköiseen ilmiöön (photovoltaic, PV) perustuvat
aurinkopaneelit: koostuvat sarjaan kytketyistä
aurinkokennoista, tuottavat tasavirtaa/tasajännitettä
- Verkkoinvertteri: muuttaa tasavirran vaihtovirraksi, sovittaa
jännitteen, taajuuden ja vaiheen sähköverkkoon sopiviksi ja
kytkee tuotannon pois päältä sähkökatkon sattuessa
- Keskitettyyn invertteriin kytketään sarjaan kytketty
paneeliketju (sarjakytkentä summaa paneelijännitteet) tai
paneeliketjuja
- Jokaisella paneelilla (tai paneeliparilla) voi olla oma
mikroinvertteri, jotka yhdistetään sähköverkkoon erillisen
verkkoonkytkentäyksikön kautta
- Kaapelit, sulakkeet, turvakytkin.
Aurinkosähkön mikrotuotannon luvat
Ota yhteyttä oman kunnan rakennusvalvontaan: tarvitaanko
aurinkosähköjärjestelmälle lupa; jos tarvitaan, millainen lupa ja
mitä se maksaa.
Ota yhteyttä sähkön jakeluverkon haltijaan ja varmista etukäteen,
että voit kytkeä aurinkosähköjärjestelmän verkkoon
- Ennen verkkoon kytkemistä tarvitaan mikrotuotannon
yleistietolomake ja käyttöönottotarkastuspöytäkirja
- Järjestelmän täytettävä tekninen vaatimustaso; yleisimmin
saksalainen vaatimusdokumentti VDE-AR-N 4105
Etsi ylijäämäsähkölle ostaja, yleensä sähkö myydään samalle
taholle, jolta sähkö ostetaankin. Tarvittaessa vaihda
sähkönmyyjääsi.
Mikrotuotannolla tarkoitetaan enintään 50 kW:n huipputehoista
tuotantolaitteistoa, jonka vuosituotanto on enintään kohteen oman
sähkönkulutuksen suuruinen.
Aurinkopaneelien sijoituspaikan valinta
Pohjois-Pohjanmaalla paras vuosituotanto kiinteästi asennetuilla
paneeleilla saadaan, kun paneeli on kallistettu etelään n. 45 astetta.
Vähäistä suuntauksen ja kallistuksen muutosta tärkeämpää on löytää
(tai tehdä esim. puita kaatamalla) mahdollisimman varjostukseton
paikka.
Esim. Oulu: kallistus 30 astetta etelään: menetys
optimiasentoon verrattuna on n. 3 %, kallistus 45
astetta kaakkoon, menetys n. 7 %
Yleensä paras sijoituspaikka on rakennuksen katolla, jolloin säästöä
syntyy myös siitä, ettei tarvita erikseen maapohjaa eikä erillisiä
kiinnitysrakenteita aurinkopaneeleille.
Eri sijoitusvaihtoehtojen tuotantomahdollisuuksia voi vertailla
laskentasovelluksella:
http://re.jrc.ec.europa.eu/pvgis/apps4/pvest.php
Osittaisen varjostuksen vaikutus, 1
Aurinko
paistaa
kirkkaasti
viiden
paneelin
systeemiin,
tosin vinosti.
Osittaisen varjostuksen vaikutus, 2
Ja tässä on paneelien tuotto edellisen kuvan
tilanteessa (ei valokuvaajan varjoa), yht. 727 W.
Osittaisen varjostuksen vaikutus, 3
Peitetään
kartongilla yhden
paneelin yksi
kenno ja toisen
paneelin yhdestä
kennosta
suunnilleen
puolet. Paneelit
on kytketty
rinnakkain. Miten
käy sähköntuotannon?
Osittaisen varjostuksen vaikutus, 4
Jos aurinkopaneelin yksi kenno on kokonaan varjossa, niin paneelin
tuotanto menetetään jokseenkin kokonaan. Jos kenno on osittainkin
varjossa, tehonmenetys on huomattava. Paneelien sarjakytkennän tehon
määrittää huonoiten tuottavan paneelin huonoiten tuottava kenno.
Keskitetty vai mikroinvertteri, 1
Tässä kuuden
paneelin/
mikroinvertterin
Järjestelmässä
jokseenkin
aurinkoisen
päivän
sähköntuotto
toukokuussa
on kaikilla
inverttereillä
jokseenkin
sama. Keskitetty
Invertteri olisi
tuottanut lähes
saman verran.
Keskitetty vai mikroinvertteri, 2
Tässä viiden
paneelin/
mikroinvertterin
järjestelmässä
jokseenkin
aurinkoisen
päivän
sähköntuotto
toukokuussa
oli 2,9 kWh.
Samat paneelit
olisivat
tuottaneet
keskitetyllä
invertterillä
1,6 kWh.
Keskitetty vai mikroinvertteri, 3
Tällä hetkellä mikroinvertteriratkaisu on huomattavasti kalliimpi kuin
keskitetty invertteri.
Mikroinvertteriratkaisu tuottaa enemmän sähköä kuin keskitetty, jos osa
aurinkopaneeleista on ajoittain osittain varjossa.
Mikroinvertterit ovat luotettavampia kuin keskitetyt invertterit ?!
Mikroinvertteritoteutuksessa muiden paneelien tuotanto ei häiriinny, jos
yksi aurinkopaneeli tai mikroinvertteri on viallinen.
Mikroinvertteritoteutuksen voi aloittaa hyvin pienellä järjestelmällä ja
laajentaa myöhemmin. Keskitetyn invertterin tehon valinta rajaa
paneelitehon kapeammalle alueelle.
>>> Jos aurinkopaneelien sijoituspaikka on varjostukseton, parhaan
taloudellisen kannattavuuden saa keskitetyllä invertterillä. Tämä pätee
marraskuussa 2014. Mahdollisesti mikroinvertterien hinta laskee
lähivuosina tai jopa lähikuukausina huomattavasti nopeammin kuin
keskitettyjen invertterien hinta?
Aurinkosähköjärjestelmän mitoitus
alkaa sähkönkulutuksen analysoinnista
Kun aurinkosähkön pientuottaja korvaa ostosähköä, hän välttyy sähkön
energiamaksulta, sähkönsiirtomaksulta, sähköverolta ja arvonlisäverolta, mutta
ei voi vaikuttaa perusmaksuihin (kuukausimaksuihin).
Kun aurinkosähkön pientuottaja myy ylijäämäsähköä verkkoon, hän hyötyy
sähkön myyjänsä kanssa tekemänsä ostosopimuksen mukaisesti, yleensä
pörssisähkön tuntihinnan vähennettynä sähkönjakeluverkon haltijan perimällä
siirtomaksulla ja sähkönmyyjän perimällä välityspalkkioilla.
http://www.nordpoolspot.com/Market-data1/Elspot/Area-Prices/ALL1/Hourly
Taloudellisen tuoton maksimoimiseksi pientuottajan pitäisi pystyä käyttämään
tuottamansa aurinkosähkö mahdollisimman suuressa määrin itse samaan aikaan
ja samassa sähköverkon vaiheessa tuotannon kanssa. Tämä määrittää
taloudellisesti kannattavimman järjestelmäkoon Suomessa.
On selvitettävä oma sähkönkulutus, sen ajoittuminen ja jakaantuminen
sähköverkon kolmen vaiheen kesken sekä mahdollisuudet ohjata
sähkönkulutusta kesäisin keskipäivän tienoille.
Kuukausittaiset kulutustiedotkin
kertovat jotain
Metsätie 3:n (MT-3) sähkönkulutus, kWh/kk
1800
1600
1400
1200
1000
2012
2013
800
2014
600
400
200
0
Tammi
Helmi
Maalis
Huhti
Touko
Kesä
Heinä
Elo
Syys
Loka
Marras
Joulu
Huom. Vanha sähkösyöppö kylmiö vaihdettiin energiatehokkaaseen jääkaappiin heinäkuun
2013 lopulla, aurinkosähköntuotanto aloitettiin toukokuun puolivälissä 2014.
Varsinkin, kun niitä vertaa aurinkoenergian saatavuuteen
300
kWh/m2
250
200
vaakas.
46 ast.
kall_kk
150
aur. seur.
100
50
0
Tammi
Helmi
Maalis
Huhti
Touko
Kesä
Heinä
Elo
Syys
Loka
Aurinkoenergian saatavuus kuukausittain Raahessa: vaakasuoralle,
optimaalisesti kallistetulle (46 astetta etelään), kuukausittain
optimiasentoon kallistetulle ja aurinkoa jatkuvasti seuraavalle tasolle.
Marras
Joulu
Tarvitaan tuntikulutusten tarkastelu
Kulutustiedot tuntitarkkuudella saa sähkön myyjän tai sähkönjakeluverkon
haltijan Online-palveluista (tämä Oulun sähkönmyynnin energiatililtä). On myös
mittalaitteita, jotka tallentavat jatkuvan tehokäyrän.
MT-3:n tuntikulutusten tarkastelua, 2
Jos tämä omakotitalo on kesällä tyhjillään, sähköteho on koko ajan vain
n. 140 W. Vain jääkaappi, pakastin ja ilmanvaihtokone kuluttavat sähköä.
Kerrostalokaksio, kaksi nuorta aikuista
Sähkönhankintasopimus Oulun sähkönmyynnin kanssa on ilmeisesti tehty
helmikuussa 2013. Heinäkuun sähkönkulutus oli reilu 100 kWh v. 2013.
Kerrostalokaksion kesäpäiväkulutus
Sähkönkulutus painottuu iltaan. Päiväajan kulutus on keskimäärin reilu
100 W. Ei ole mitään helposti keskipäivään siirrettävää kulutusta
Erään navetan (25 lehmää) kesäpäivän
sähkönkulutus
Tässä navetassa on päivällä useamman tunnin mittaisia pienen
tehonkulutuksen jaksoja ellei jotain sähkönkulutusta pystytä
keskittämään keskipäivän tuntumaan.
Sähkönkulutuksen ajoitus
Edellä esitetyt MT-3:n, sähkö/puulämmitteisen omakotitalon
tuntikulutukset 14.8. ja 31.8.2013 kuvaavat ”tavallista” ja tyhjillään
olevan talon sähkönkäyttöä.
Kesällä ei yleensä tarvitse lämmittää, paitsi käyttövettä
Käyttöveden lämmitykseen (tapahtunut pääosin klo 19 jälkeen 14.8.)
kuluneen sähkönkäytön (n. 6 kWh) ohjaaminen yhden kilowatin
teholla klo 10 – 16 (kesäaika, eli klo 9 – 15 talviaika) johtaisi siihen,
että päiväkulutus n. kuuden tunnin ajan keskipäivällä olisi vähintään
n. 1,2 kW. Lämmitettäessä 500 watin teholla, saataisiin keskitettyä n.
12 päivätunniksi 500 watin teho.
Kun talo on tyhjillään, kesäajan sähkönkulutus on niin pieni, vain 140
W, ettei omassa käytössä voida kuluttaa kuin pieni osa
kilowattiluokan aurinkosähköjärjestelmän tuotosta.
Seuraavissa kuvissa tarkastellaan kulutuksen ajoitusta sekä mitoitusta
aurinkopaneeleille, jotka ovat katolla, jonka kallistus on 18 astetta ja
suuntaus 16 astetta etelästä kaakkoon päin. Aurinkoenergian
saantitiedot: http://re.jrc.ec.europa.eu/pvgis/apps4/pvest.php
Sähkönkulutus/aurinkoenergian saanti
Käyrät kuvaavat
auringon säteilytehoa
aurinkopaneelien
tasolle kesäkuussa;
aurinkoisena
päivänä (punainen),
keskimääräisenä
päivänä (sininen) ja
pilvisenä päivänä
(vihreä).
Vedenlämmitys on
keskitetty keskipäivään
yhden kilowatin teholla
ja muun ajan kulutus
on vähintään 1/8
vedenlämmitysajan
kulutuksesta.
Musta, kulmikas viiva kuvaa sähkönkulutusta pelkistettynä, sähkö kuluu
pääosin omassa käytössä.
Sähkönkulutus/aurinkosähkön saanti, 2
Jos valitaan
huomattavasti
maksimikulutusta
suurempi
aurinkosähköteho:
>> pilvisenä
päivänä ja
tavanomaisenakin
päivänä
pääosa tuotosta
kuluu omassa
käytössä, mutta
aurinkoisena
päivänä yli puolet
tuotannosta
menee myyntiin.
Sähkönkulutus/aurinkosähkön saanti, 3
Jos valitaan
maksimikulutusta
huomattavasti
pienempi
aurinkosähköteho:
>> tuotanto kuluu
pääosin omassa
käytössä, mutta
aurinkoisellakin
säällä vettä
lämmitetään myös
ostosähköllä.
Sähkönkulutus/aurinkosähkön saanti, 4
Jos vettä
lämmitetään 500
watin teholla,
minimikulutus on
reilu 20 %
vedenlämmitysajan
kulutuksesta ja
lämmitysaika n. 12
tuntia. Jos suurin
aurinkosähköteho
on
maksimikulutuksen
suuruinen, kaikki
tuotettu sähkö
kuluu omassa
käytössä.
Sähkönkulutus/aurinkosähkön saanti, 5
Jos paneeliteho
mitoitetaan
tuottamaan sähkö
vedenlämmitykseen keskivertosäällä, ainoastaan
auringonpaisteisina
aikoina menee osa
tehosta myyntiin,
pääosa tuotosta
kuluu omassa
käytössä.
Sähkönkulutus/aurinkosähkön saanti, 6
Jos sähkönkulutus
on vakio, tai
mitoitusperusteeksi
otetaan
minimikulutus,
tuotanto
kuluu kokonaan
omassa käytössä,
kun
aurinkopaneelien
maksimiteho ei
ylitä
(minimi)kulutusta.
Sähkönkulutus/aurinkosähkön saanti, 7
Keskiverto
aurinkosähköteho
vastaa
vakiokulutusta.
Tässäkin
tapauksessa
tuotanto kuluu
pääosin omassa
käytössä, ainoastaan
kirkkaalla
auringonpaisteella
klo 7 ja klo 16 välillä
osa tuotannosta
menee myyntiin.
MT-3:n aurinkosähköjärjestelmän
mitoitus
Käyttöveden lämmityksen ohjauksella nostetaan
kesäpäiväkulutuksen minimitaso keskimäärin kuuden tunnin ajaksi
n. 1,2 kW:iin (veden lämmitys + jääkaappi + pakastin +
ilmanvaihtokone).
Keskipäivällä aurinkoisina kesäpäivinä aurinkosähköjärjestelmän
(kall. 18 astetta, suuntaus 16 astetta etelästä kaakkoon) tuottama
teho on enintään n. 80 % nimellistehosta (huomioidaan paneelien
lämpenemisestä ja laitteistosta aiheutuvat häviöt)
>> n. 1,5 kWp:n nimellistehoisen aurinkosähköjärjestelmän tuotto
kuluu jokseenkin kokonaan omassa käytössä (lukuunottamatta
aikoja, jolloin koti on tyhjillään eikä vettä kuluteta).
MT-3:n aurinkosähköjärjestelmän
mitoitus, 2
Jos käyttövettä lämmitetään keskimäärin 12 h/vrk teholla 500 W,
800 watin aurinkosähköjärjestelmän tuotto kuluu kokonaan omassa
käytössä.
Jos halutaan aurinkosähköntuotannon kuluvan pääosin omassa
käytössä silloinkin, kun talo on tyhjillään, tarvitaan vain yksi n. 250
watin aurinkopaneeli. Järjestelmän yksikkökustannus (hinta/watti)
noussee noin puolitoistakertaiseksi kilowattiluokan järjestelmään
verrattuna.
MT-3-aurinkosähköjärjestelmä on
todellisuudessa 1,225 kWp:n tehoinen
Aurinkoisena
päivänä,
10.7.2014,
järjestelmän
sähköntuotto
oli 6,46 kWh.
Kuluiko
tuotettu
sähkö omassa
käytössä?
Sähkönmyyjän online-palvelusta löytyy
myös ylijäämäsähkö tuntitarkkuudella
Vedenlämmitykseen on kulunut keskipäivän parhaan ajan tuotanto,
myyntiin on mennyt yhteensä 0,66 kWh. Omassa käytössä on kulunut
89,8 % tuotetusta sähköstä. Mitoitus on onnistunut.
Sähköä on kuitenkin ostettu 10.7.2014
koko ajan, yhteensä 7,9 kWh
Hieman isompikin aurinkosähköteho olisi kulunut pääosin
omassa käytössä. Sähköä on ostettu myös keskipäivällä.
MT-3-aurinkosähköjärjestelmän
toteutus ja seuranta
MT-3-aurinkosähköjärjestelmä on yksivaiheinen
Jotta tuotanto kuluu pääosin omassa käytössä, vedenlämmitys,
jääkaappi, pakastin ja ilmanvaihtokone ovat samassa sähköverkon
vaiheessa aurinkosähköntuotannon kanssa.
Lämminvesivaraajassa on kolme yhden kilowatin vastusta. Kesäisin
käytetään vedenlämmitykseen vain yhtä vastusta. Kytkemällä kaksi
vastusta sarjaan saataisiin 500 watin vastus, jolla vedenlämmitys
voitaisiin jakaa pitemmälle ajalle.
Kun talo on tyhjillään, aurinkoisten kesäpäivien tuotanto menee
pääosin myyntiin. Kokonaisuudessaan omassa käytössä kesällä 2014
kului 69 % tuotetusta sähköstä.
Em. kerrostalokaksion ja navetan
aurinkosähköjärjestelmien mitoitus
Kerrostalokaksioon sopii yhden etelän suuntaiselle seinälle (tai
parvekkeen kaiteeseen) sijoitetun aurinkopaneelin ja mikroinvertterin
järjestelmä tai kahden paneelin ja kahden mikroinvertterin
järjestelmä; toinen paneeli idän ja toinen lännen puoleisella seinällä;
tai toinen kaakkoon ja toinen lounaaseen.
Navetan sähkönkulutus (jos aina tai usein esitetyn graafin kaltainen)
on klo 12 – 16:30 vain n. 200 W. Vain yhden etelään kallistetun 250
watin aurinkopaneelin tuottama sähkö kuluu pääosin navetassa. Itään
kallistetuilla paneeleilla voitaisiin toteuttaa 3 … 5 kilowatin
järjestelmä, jonka tuotto keskittyisi aamupäiviin ja kuluisi sekin
pääosin omassa käytössä. Itäsuuntauksella menetetään aurinkosähkön
kokonaistuotannosta n. neljännes eteläsuuntaukseen verrattuna.
Pelkän navetan sijasta aurinkosähköjärjestelmä on viisainta kytkeä
maatilan sähköpääkeskukseen, jolloin mukaan saadaan
asuinrakennuksen sähkönkulutus.
Muuta huomioitavaa
Nimellistehojen sijasta invertteritehon sovitus
aurinkopaneelikytkentään nähden on viisainta tehdä todellisia
käyttöolosuhteita vastaavasti. Suomen kylmissä oloissa ja lumen
heijastusvaikutuksen takia aurinkopaneelin nimellisteho
(huipputeho) voi ylittyä huomattavastikin, jopa 20 %. Jos taas
aurinkopaneelien asento on epäedullinen, paneelikytkennän
nimellisteho saa ylittää invertterin nimellistehon.
Saatavilla on aurinkopaneelien kiinnitysjärjestelmiä yleisille
kattotyypeille (tiilikatto, peltikatto, huopakatto).
Jos ammattitaito riittää, aurinkopaneelit voi kiinnittää ilman
erityisiä pätevyysvaatimuksia, sähköasennuksiin tarvitaan
sähköurakointioikeudet omaava asentaja/yritys.
Kaikissa asennuksissa huomioi, että järjestelmien on tarkoitus
kestää 50 vuotta, joten ole huolellinen äläkä tingi materiaalien ja
työn laadussa.
Lisää luettavaa
Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n Tuurinko-projektin (Tuuli- ja
aurinkosähköntuotannon oppimisympäristö www-sivuilla on lisää
materiaalia aurinkoenergian saatavuudesta ja
aurinkosähköjärjestelmien suunnittelusta ja asennuksesta.
www.oamk.fi/tuurinko
Saksalaisen invertterivalmistajan SMA Solar Technology AG:n
Sunnyportalista voit seurata yli 170 000 aurinkosähköjärjestelmän
tuotantoa. Näistä aurinkosähköjärjestelmistä 80 on Suomessa,
joista kahdeksan Pohjois-Suomessa (tilanne 20.11.2014).
www.sunnyportal.com
Kiitos
Alpo Kekkonen
[email protected]
www.jospi.fi
044 545 5633