ULKOMAAT Vanhusneuvostoilla valtaa Tanskassa Vanhusneuvostot ovat olleet Tanskassa lakisääteisiä ǀƵŽĚĞƐƚĂϭϵϵϳ͘^ŝƚć ennen oli vapaaehtoisia ǀĂŶŚƵƐŶĞƵǀŽƐƚŽũĂ͘ TEKSTI JA KUVA: HANNELE HÄKKINEN V anhusneuvostot ovat vanhusten ääni kunnissa, ne toimivat kunnan kumppaneina. Vanhusneuvosto on neuvoa-antava, sitä on kuultava kaikissa vanhuksia koskevissa asioissa. Tanskassa kaikki 60 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat ihmiset, joilla on vakituinen osoite kunnassa, voivat olla ehdokkaina ja äänestäjinä vanhusneuvostojen vaaleissa. Myös vammaiset, jotka saavat eläkettä, voivat äänestää. Kunta on vastuussa äänestyksestä, joka pidetään joka neljäs vuosi kuntavaalien yhteydessä. Vanhusneuvosto on poliittisesti sitoutumaton. Vanhusneuvoston tehtävänä on toimia yhdyssiteenä kunnan vanhusten ja kuntapäättäjien välillä. Tanskan lain mukaan kunnanvaltuuston tulee ennen päätöksentekoa konsultoida vanhusneuvostoa kaikissa vanhuksia koskevissa asioissa. Vanhusneuvoston tehtävät Neuvoston tehtävä on olla aktiivinen ja rakentava kumppani kunnalle ja eri instituutioille. Sen tulee ylläpitää tiivistä kontaktia nykyisten ja tulevien palveluntarvitsijoiden, kunnan ja muiden instituutioiden kanssa. Sen tehtävänä on myös tiedottaa yleisölle ja kansalaisalaisille vanhusneuvostojen työstä ja pitää itsensä informoituna tärkeistä asioista. Vanhusneuvosto on vaitiolovelvollinen yksittäistä ihmistä koskevissa asioissa. 54 I <ƵŶƚĂůĞŚƟϭϰͬϮϬϭϯ Vanhusneuvoston käsittelemiä asioita ovat yleisimmin muutokset sosiaali- ja terveydenhuollossa, asuminen, tekniikka ja ympäristö, kulttuuri ja vapaa-aika. Vanhusneuvostot eivät ole päätöksentekoelimiä, mutta niitä kuullaan ja niillä on mahdollisuus vaikuttaa moniin asioihin. Vanhusneuvosto voi vaikuttaa kunnan budjettiesityk- seen. Vanhusneuvostot seuraavat palveluiden laatua: sitä mikä on yksilölle hyvä asia, mikä tuntuu vanhuksesta hyvältä, eli asioita katsotaan vanhusten ja omaisten näkökulmasta. Kunta maksaa vanhusneuvoston kustannukset. Jäsenille maksetaan pientä kokouspalkkiota. Kunta antaa sihteerin käyttöön, jos vanhusneuvosto niin haluaa. Vanhusneuvostossa on oltava vähintään 5 jäsentä, ja heillä tulee olla henkilökohtaiset varajäsenet. Esimerkiksi Århusin vanhusneuvostossa on 15 jäsentä. Vanhusneuvostot kokoontuvat tavallisesti 1–2 kertaa kuukaudessa. Kaksi kertaa vuodessa on yhteiskokous kunnanvaltuuston kanssa. Keskusjärjestö Danske Ældreråd Vanhusneuvostojen keskusjärjestö Danske Ældreråd perustettiin vuonna 1999. Kaikki 98 Tanskan kuntien vanhusneuvostoa ovat sen jäseninä. Vanhusneuvostojen keskusjärjestöllä on tiiviit suhteet eduskuntalaitokseen, Tanskan Kuntaliittoon ja Alueiden liittoon sekä eri ministeriöihin. Se vastaa kootusti erilaisiin kuulemisiin, järjestää erilaisia konferensseja ja koulutuksia, antaa kunnille yleistä ohjausta ja neuvontaa erityiskysymyksissä sekä ylläpitää internet-sivustoa ja uutiskirjettä. Vanhusneuvostojen keskusjärjestön pääsihteerin Marianne Lundsgaardin mukaan vanhusneuvostoilla on paljon vaikutusvaltaa, koska niiltä pyydetään aina lausunto vanhuksia koskevissa asioissa. - Nykyisenä haasteena voidaan pitää kuntien talouden leikkausbudjetteja: vanhusneuvostojen on löydettävä tasapaino vähentyneiden taloudellisten resurssien ja poliitikoille annettavien realististen neuvojen kanssa, jotta poliittiset päättäjät tekevät parempia ratkaisuja vanhusten hyväksi, Lundsgaard arvioi. Seuraavaksi tullee eläkekomitea Danske Ældrerådin vuosikertomuksen mukaan Tanskan vanhustenhuollossa on vuosina 2012–2013 käsitelty hyvinvointiteknologian käyttöä; esillä on ollut esimerkiksi terveydenhuollossa telelääketiede, sähköiset konsultaatiot ja ruokarobotit, sosiaalihuollossa robotti-imurit. Monille vanhuksille uusi teknologia antaa vapautta. Teknologia ei koskaan kuitenkaan korvaa ihmisten antamaa huolenpitoa. sĂƌƟŽƐŽƟůĂƐŵĂůŝĞŶďŽƌŐŝŶůŝŶŶĂŶĞĚƵƐƚĂůůĂ Kööpenhaminassa. Vanhusneuvostot valitaan vaaleilla. Vuosikertomuksen mukaan sähköinen viestintä kuntalaisen ja julkisten viranomaisten välillä on edistynyt. Sosiaaliministeriö asetti kotipalvelukomitean vuonna 2013. Kotipalvelut ovat paineen alla, joten tarvitaan näkemys siitä, mitä kotipalvelut ovat tulevaisuudessa. Seuraava komitea lienee eläkekomitea. Hallituksen tavoitteena on saada Tanskassa uusia näkemyksiä vapaaehtoistyön ja julkisen sektorin yhteistyölle. Edellinen vapaaehtoistyötä koskeva kirja on vuodelta 2001. Ê Ovatko neuvostot riittävän vapaita? Vanhusneuvostojen perustavoitteena on vaikuttaa paikallisen vanhuspolitiikan suunnitteluun, kehittämiseen, hallinnointiin ja täytäntöönpanoon sekä osallistua talousarvion käsittelyyn. Vanhusneuvostojen työssä on kuitenkin myös ristiriitoja. Kysymyksiä herättää, ovatko ne liian tiivisti integroituja poliittiseen järjestelmään? Pystyvätkö ne olemaan niin kriittisiä ja vapaita kuin niiden pitäisi olla? Edistävätkö ne poliittisen järjestelmän hajanaisuutta ja jakautumista keskittymällä tietyn ryhmän tarpeisiin eikä yleiseen hyvään? Voiko erillisten vanhusneuvostojen perustaminen edistää oikeutusta siihen, että vanhukset ovat poissa yleisestä poliittisesta järjestelmästä vai lisäävätkö ne vanhusten poliittista osallistumista ja vaikutusta? Mitä päätetään eduskunnassa ja mitä kunnissa? <ƵŶƚĂůĞŚƟϭϰͬϮϬϭϯI 55