Vuosikertomus 2013 - Kanteleen Voima Oy

Kanteleen Voima Oy
Puhuri Oy
vuosikertomus | årsberättelse
Sisältö
Tuulinen vuosi 2013, toimitusjohtajan katsaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
Voimalaitoksen tuotanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
Polttoaineet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .9
Tuulivoimahankkeet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2013
Hallituksen toimintakertomus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
Kanteleen Voima konsernituloslaskelma ja tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
Kanteleen Voima Oy:n tuloslaskelma ja tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .22
Puhuri Oy:n tuloslaskelma ja tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .24
Kanteleen Voima Oy:n hallitus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
Omistajat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .27
Innehåll
Kuvat: Janne Körkkö, Helifoto Oy
ja Kanteleen Voiman arkisto
Graafinen suunnittelu: Wiizart
Painatus: Forsberg, 2014
Siemens 3.0 MW DD
Fotografier: Janne Körkkö, Helifoto Oy
och Kanteleen Voimas arkiv
Svensk översättning: Viexpo
Grafisk form: Wiizart
Tryckning: Forsberg, 2014
Ett blåsigt 2013, verkställande direktörens översikt. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
Kraftverkets produktion . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
Bränslen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .9
Vindkraftsprojekt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
Verksamhetsberättelse och bokslut 2013
Styrelsens verksamhetsberättelse . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
Kanteleen Voima koncernresultaträkning och balans. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
Kanteleen Voimas Oy:s resultaträkning och balans . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .22
Puhuri Oy:s resultaträkning och balans . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .24
Kanteleen Voima Oy:s styrelse. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
Ägarna. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .27
3
Toimitusjohtajan katsaus
taan, eikä korvaavaa kapasiteettia
synny. Tämä sulkemisuhka yhdistettynä Venäjän tuonnin muutokseen, Pohjoismaiden tuonnin vesivoimasidonnaisuuteen ja rakenteilla olevan ydinvoimalan myöhästymiseen, ovat rakentamassa
maahamme sähkömarkkinalle tilannetta, joka ei kestä minkäänlaista teollisuustuotannon elpymistä. Valitettavasti.
Tuulinen vuosi 2013
E
urooppalainen, pohjoismainen
ja suomalainen energia-ala jatkoi alamäen laskua kuluneenakin
vuonna. Tuontipolttoaineiden ja
päästöoikeuksien hinnat jatkoivat
yhä laskuaan.
Sähkön tuonti jatkui lähes yhtä
voimakkaana kuin aikaisemmin.
Kiinteä tuonti Venäjältä on muuttunut arkipäivinä voimakkaasti
vaihtelevaksi tuonniksi, jossa suurimmat tuontimäärät ovat silloin,
kun maamme niitä vähiten tarvit-
see, eli öisin, viikonloppuisin ja pyhäpäivinä. Tuontimäärät Ruotsista ja Norjasta pysyivät huomattavina, vaikka allaspinnat olivatkin laskussa aina loppuvuoteen
saakka.
Lauhdetuotannolle
toinen surkea vuosi
Kulunut vuosi oli lauhdetuotannon kysynnälle yhä huono. Elo- ja
syyskuulla oli enemmän ajomahdollisuuksia, kun sekä Meri-Po-
rin että Olkiluoto 2 laitokset vikaantuivat. Erillistuotannon osuus
maamme sähkönhankinnasta jäikin 9,7 %, joka on kolme prosenttia edellisen vuoden tasoa korkeampi, mutta sähköä erillistuotantona tuotettiin vain puolet vuoden 2010 määrästä.
Uudet IE-direktiivit, poliittinen
ohjaus ja kiristyvät polttoainemarkkinat voivat johtaa siihen,
että sähkön erillistuotannon eli
lauhdetuotannon laitoksia sulje-
Verkställande direktörens översikt
Ett blåsigt 2013
Ä
ven under det gångna året
fortsatte nedgången för europeisk, nordisk och finländsk energiproduktion. Priserna för importbränsle och utsläppsrättigheter
fortsatte sjunka.
Importen av elektricitet fortsatte nästan på samma nivå som
tidigare. Den fasta importen från
Ryssland har ändrats till en mycket
varierande import under vardagar,
där de största importmängderna
koncentreras till natt- och vecko-
4
slutstimmar samt helgdagar då
behovet av elektricitet är som
lägst i vårt land. Importmängderna från Sverige och Norge stannade på hög nivå, även om ytorna
på vattenbassängerna sjönk fram
till slutet av året.
Ett dåligt år för
kondensproduktion igen
Det gångna året var fortsatt dåligt med tanke på efterfrågan på
kondensproduktion. Under au-
gusti och september fanns flera
driftmöjligheter, när det uppkom
fel på anläggningarna i både MeriPori och Olkiluoto 2. Särproduktionens andel av elproduktionen
i vårt land var 9,7 %, vilket är tre
procent högre än under föregående år, men den producerade
mängden var enbart hälften av
vad som producerades år 2010.
Nya IE-direktiv, den politiska
styrningen och de allt hårdare
bränslemarknaderna kan leda till
Antti Vilkuna
Hiili korvaa turvetta
Vuonna 2013 käytiin vilkasta keskustelua hiilenpolton lisääntymisestä. Tällainen keskustelu on toisaalta aika kummallista hurskastelua, kun samalla on turpeenverotuksen korotuksilla ajettu turve
att anläggningar för särproduktion av elektricitet, dvs. kondensproduktionen stängs, och ingen
ersättande kapacitet uppstår.
Detta nedläggningshot kombinerat med ändringen i den ryska
importen, de Nordiska ländernas
avhängighet av vattenkraft samt
förseningen av kärnkraftverket
som är under uppbyggnad håller på att leda till en situation på
elmarknaden i vårt land som inte
klarar av någon återhämtning av
industriproduktionen. Tyvärr.
Kol ersätter torv
År 2013 diskuterades det livligt
om en ökning av kolförbränning.
Sådan här diskussion är å andra si-
luvitustakin ahtaampaan rakoon
sekä samalla päätöksellä leikattu
metsähakkeen käytön tukia niin,
että hake on useassa voimalaitoksessa jo kallein polttoaine.
Pienenevien
tuotantoalojen
myötä turpeen kyky huolehtia
maamme energiahuollon huoltovarmuudesta on vakavasti heikentynyt. Vuoden 2007 jälkeen
maassamme ei ole ollut turvevarastoja, joiden varaan uskottavasti voitaisiin rakentaa sähkön ja
lämmön huoltovarmuutta. Tästä huolimatta ympäristöministeri
ajoi vuoden aikana Ympäristösuojelulakiin säädöstä, joka pelkästään epäselvyytensä takia tulee
vaikeuttamaan tulevaisuudessa
uusien turvetuotantoalojen luvittamista.
dan ganska märkligt hyckleri, när
man samtidigt genom höjningar
av torvbeskattningen försvårar
processen med tillståndsbeviljande samt med samma beslut skär
stöden för skogsflisanvändningen
så, att flisen redan blivit det dyraste bränslet vid flera kraftverk.
I takt med minskande produktionsområden har torvens förmåga att sörja för underhållssäkerheten inom energiförsörjningen
i vårt land allvarligt försvagats.
Efter år 2007 har vi i vårt land inte
haft torvlager på vilka man på
ett trovärdigt sätt kunde bygga
underhållssäkerheten för el och
värme. Trots detta har miljöministeriet under årets gång drivit
en författning till miljövårdslagen,
som med enbart sin otydlighet
kommer att förorsaka svårigheter
i framtiden i tillståndsbeviljande
för nya torvproduktionsområden.
Omaa turvetta
Kulunut vuosi oli ensimmäinen,
kun yhtiön kaikki uudet turvetuotantoalueet olivat tuotannossa. Oman tuotannon määrä koko
polttoainemäärästä oli ensimmäisen kerran huomattava, liki 300
GWh:ta.
Luvituksessa olevista soista
ei saatu uusia päätöksiä, vaikka
eräät hankkeet ovat olleet viranomaisten pöydillä jo pitkään.
Tuulivoimaa, lopultakin
rakennetaan
Tuulivoiman rakentaminen käyn-
Egen torv
Det gångna året var det första året
som bolagets alla nya torvproduktionsområden var i användning.
Andelen egen produktion av hela
bränslemängden var betydande
för första gången, nämligen närmare 300 GWh.
Det fattades inga nya beslut i
behandlingen av ansökningar om
tillstånd för torvmarker, även om
vissa projekt redan länge legat på
myndigheternas bord.
5
nistyi vuonna 2013, niin maassamme kuin Puhurissakin. Maamme
tuulivoiman asennettu teho liki
kaksinkertaistui vuodessa ja vähintään sama 200 MW lisäys tulee kuluvanakin vuotena. Tarastin
työnä ollut tuulivoiman investointien esteiden poistaminen eteni
hyvin. Erityisen suuri yllätys taisi
olla niin poliitikoille, viranomaisille
kuin toiminnanharjoittajille Ruukin tutka-ongelmaan löytynyt ratkaisu, joka vahvistettiin erityisellä
lailla kesäkuun lopussa.
Puhurin ensimmäisen tuulipuiston Kopsa 1:n rakennus- ja asennustyöt tehtiin kesän aikana ja
syksyllä päästiin viettämään vihkijäisiä. Samoihin aikoihin pääs-
tiin myös aloittamaan Kopsa 2 investointia, jonka mahdollisti Ruukin tutkaan liittyvä erityinen kompensaatiolaki. Ilman tutkaa olisimme rakentaneet molemmat hankkeet yhdellä kertaa, mutta parempi näin, kuin ei ollenkaan.
Voimalaitoksen tuotanto
Tuotanto
Sähköä voimalaitos tuotti helmi-,
elo-, syys-, marras- ja joulukuussa. Tuotantomäärä oli 193 GWh ja
ajovuorokausia tuli 69. Alkuvuoden ajoa rajoitti turvepula ja helmikuun ajon jälkeen jäätiin odottamaan seuraavan kesän turvetta. Vuosihuoltoa tehtiin pääasiassa oman henkilöstön voimin. Turvepulasta johtuen laitos oli vuosihuollossa maaliskuun puolesta välistä juhannukseen asti. Turvetuotanto alkoi keväällä hyvin, mut-
Tuulisessa maailmassa
Kulunutkin vuosi on vaatinut Kanteleen Voiman ja Puhurin henkilökunnalta erityistä sitkeyttä. Kiitos
henkilökunnalle hyvästä työstä
tässä tuulisessa maailmassa. Erityinen kiitos myös omistajillemme luottamuksesta yhtiötä ja organisaatiota kohtaan niin lauhdetuotannon haasteissa kuin tuulivoimainvestointien riskien kanssa.
Käyntiaika /Driftstid
Äntligen byggs det vindkraft
Byggandet av vindkraft påbörjades äntligen under år 2013, såväl
i vårt land som i Puhuri. Effekten
av vårt lands vindkraft närapå fördubblades under ett års tid och
samma ökning på minst 200 MW
kommer vi att få också under detta år. Tarastis arbete med att avskaffa förhinder för investeringar
inom vindkraften framskred väl.
Lösningen som hittades till Ruukkis radarproblem och som stadfästes med en särskild lag i slutet
av juni var en stor överraskning för
såväl politiker, myndigheter som
aktörer.
Byggnads- och monteringsarbeten för Puhuris första vindpark
6
Kopsa utfördes under sommaren
och invigningsfesten hölls på hösten. Samtidigt kunde man också
påbörja investeringen på Kopsa 2,
vilket möjliggjordes av den särskilda kompensationslagen gällande
Ruukkis radar. Utan radarn skulle
vi ha byggt båda projekten samtidigt, men bättre så här än inte alls.
I en blåsig värld
Också det gångna året har krävt
speciell uthållighet av personalen hos Kanteleen Voima och Puhuri. Ett stort tack till personalen
för ett fint arbete i denna blåsiga
värld. Ett speciellt tack också till
våra ägare för förtroendet gentemot bolaget och organisationen
såväl gällande utmaningar inom
kondensproduktionen som risker
i vindkraftinvesteringar.
ta keskikesän sateet heikensivät
tuotantoa. Loppusyksyn ollessa
kuitenkin lämmin ja sateeton turvetuotannossa päästiin miltei tavoitteisiin ja syksyllä oli polttoainetta tarjolla. Laitos käynnistettiin
elokuussa ja syksyn ajot olivatkin
vuoden kannattavimmat. Polttoainetta pääkattilalla kului vuonna 2013 kaikkiaan 524 GWh:ia, josta biopolttoaineiden osuus oli 13,7
%. Laitoksen käytettävyys vuonna
2013 oli 95 %.
Ympäristöasiat
Päästöissä voimalaitoksella pysyttiin raja-arvojen alapuolella. Voimalaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemus
(jätetty joulukuussa 2010) otettiin
Pohjois-Suomen AVI:ssa käsittelyyn vuonna 2013.
Vuosihuolto 2013
Voimalaitoksen
ajotilanteesta
johtuen vuosihuolto ajoitettiin
pitkälle aikavälille. Suurin yksittäinen työ oli kuumakaasupalkeiden
Tuotanto /Produktion
Kraftverkets produktion
Produktion
Kraftverket producerade elektricitet i februari, augusti, september,
november och december. Produktionen uppgick till 193 GWh och
driftdygnen blev 69 st. Torvbristen begränsade driften i början av
året, och efter februari stannade
produktionen i väntan på torv från
kommande sommar. De årliga servicearbetena utfördes huvudsakligen av den egna personalen. Med
anledning av torvbristen utfördes
kraftverkets årliga servicearbeten
från och med mitten av mars till
midsommar. Torvproduktionen
började bra under våren, men
den regniga högsommaren försvagade produktionen. Tack vare
den varma och regnfria senhösten
kunde målsättningarna i torvproduktionen närapå nås och under
hösten fanns det bränsle att tillgå.
Kraftverket kördes i gång i augusti
och höstens driftperioder var också de mest lönsamma under året.
År 2013 användes allt som allt 524
GWh bränsle i huvudpannan. Biobränslenas andel av alla bränslen
var 13,7 % år 2013. Kraftverkets
drift fortsatte år 2013 på en god
nivå på 95 %.
Miljöfrågor
För utsläppens del höll kraftverket
sig under gränsvärdena. Kraftverkets ansökan om översyn av
tillståndsbestämmelserna i miljötillståndet (inlämnat i december
2010) togs till behandling hos Norra Finlands Regionförvaltningsverk år 2013.
Årsservice 2013
Med anledning av kraftverkets
7
uusinta ja tätä työtä jatketaan
myös seuraavassa vuosihuollossa.
Toinen merkittävä työ oli laitoksen pääkattilan puhdistus ja täystarkastus. Tarkastuksessa ei löytynyt mitään mainittavia ongelmia.
Myös paineastioiden täystarkastus ja raskaan polttoöljyn säiliön sisäpuolinen tarkastus tehtiin
vuosihuollon aikana. Näissäkään
ei löytynyt mitään ongelmia.
sintaa on jatkettu uusimalla vanha logiikkapohjainen öljypoltinautomaatio osaksi laitoksen pääjärjestelmää, samalla uusittiin kaikki
öljyliekinvartijat. Vuosihuollon aikana uusittiin myös taajuusmuuttajia, porttien ohjauslaitteita sekä
paloilmoituslaitteita.
Polttoaineet
Turve
Vuosi 2013 oli toinen tuotantovuosi Kanteleen Voiman omilla soilla.
Tuotannossa oli yhdeksän suota,
joilla turpeen nosto päästiin aloittamaan toukokuun puolivälissä
noin kaksi viikkoa edellistä vuotta myöhemmin. Lämpimän ja kuivan sään myötä tuotanto käynnistyi vauhdikkaasti. Kolmen viikon
tuotantojaksolla turvetta kertyi
aumoihin jo enemmän kuin koko
edellisenä vuotena yhteensä. Kesäkuun puolivälissä sää kuiten-
Investoinnit
Merkittävin voimalaitoksen investointi oli Balance+ järjestelmän
käyttöönotto, jonka tarkoituksena on laitoksen pääsäätöjen toiminnan tehostaminen erilaisissa
ajotilanteissa. Automaation uuPäästöt ilmaan, päästökertoimet
Utsläpp i luften, utsläppsfaktorer, 2007–2013
Investeringar
Kraftverkets viktigaste investering var ibruktagandet av Balan-
8
effektivera huvudregleringen i
kraftverket i olika driftsituationer.
Förnyandet av automationen har
fortsatts genom att förnya den
gamla logikbaserade oljeförbränningsautomatiken till en del av
kraftverkets huvudsystem, samtidigt förnyades alla oljeflamvakter.
Under årsservices förnyades också
frekvenstransformatorn, styranordningar för portarna samt
brandlarmen.
nistyneen hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn
liittyvä YVA-selostus valmistui
loppuvuodesta ja esiteltiin yleisötilaisuudessa 4.12.2013. Yhteysviranomaisen lausunnon jälkeen
hankkeelle haetaan ympäristölupaa keväällä 2014.
Varpunevan ympäristölupahakemus jätettiin viranomaisille keväällä 2011. Keväällä 2012 hakemukseen tehtiin lisäselvityksiä,
muun muassa viitasammakon
esiintymisselvitys. Viitasamma-
Pääkattilan polttoaineet vuonna 2013
Huvudpannans bränslen 2013
driftläge utfördes den årliga servi- ce +-systemet, där syftet är att
cen på en lång tidsperiod. Det enskilt största arbetet var att förnya
bälgarna på hetgaskanalerna och
detta arbete fortsätter vid nästa
årsservice. Huvudpannan rengjordes och genomgick en fullständig
granskning. Vid granskningen
uppkom inga nämnvärda problem. Under årsservicen gjordes
också en fullständig granskning
av tryckkärlen och en invändig
granskning av cisternen för tung
brännolja. Inga problem hittades
på dem.
kin muuttui ja keskikesällä sateet
haittasivat tuotantoa merkittävästi. Heinäkuun rankkojen ukkoskuurojen jälkeen joillakin alueilla
tuotantokenttiä jouduttiin kuivattamaan pitkään, ennen kuin tuotanto pääsi jälleen käyntiin. Elokuun ja syyskuun poutajaksot kuitenkin korjasivat tilannetta ja loppujen lopuksi omilla soilla päästiin
jyrsinturvetuotannossa kokonaisuutena noin 90 %:iin tavoitteesta.
Rahkanevan kesällä 2009 käyn-
Bränslen
Torv
År 2013 var det andra produktionsåret på Kanteleen Voimas
egna torvmarker. Nio torvmarker
var i produktion, och torvbrytningen på dessa kunde påbörjas
i mitten av maj, cirka två veckor
tidigare än föregående år. I och
med det varma och torra vädret
inleddes produktionen med fart.
Under den tre veckor långa produktionsperioden samlades det
redan mera torv i stackarna än
under hela föregående år. I mitten
av juni ändrades dock väderleken
och högsommarens regn försvårade produktionen avsevärt. Efter de häftiga åskskurarna under
juli månad var man tvungen att
torka produktionsfälten på vissa
områden mycket länge innan produktionen igen kunde inledas. De
regnfria perioderna i augusti och
september förbättrade situationen och till slut nåddes sammanlagt cirka 90 % av målsättningen i
frästorvsproduktionen på de egna
torvmarkerna.
MKB-beskrivningen i anslutning till miljökonsekvensbedöm-
ningsförfarandet för Rahkanevaprojektet som inleddes sommaren
2009 blev färdig i slutet av året
och presenterades för allmänheten 4.12.2013. Efter kontaktmyndighetens utlåtande söker man
om miljötillstånd för projektet våren 2014.
Ansökan om miljötillstånd för
Varpuneva inlämnades till myndigheterna våren 2011. Våren 2012
gjordes kompletterande utredningar till ansökan, bland annat
utredningen över åkergrodans förekomst. Inga åkergrodor observe-
9
koista ei alueella tehty havaintoa. paveden voimalaitoksen tuoPäätöstä lupahakemukseen odotetaan edelleen.
Uusien tuotantoalueiden hankintaa jatketaan osana voimalaitoksen polttoainestrategiaa.
Kaikilla Kanteleen Voima Oy:n
nykyisillä ja tulevilla tuotantoalueilla käytetään nykyaikaista, moniportaista vesienpuhdistusjärjestelmää, johon kuuluu muun muassa pintavalutuskenttä.
Haapaveden voimalaitoksella
jyrsinturvetta käytettiin sähkön
tuotantoon vuonna 2013 noin 450
GWh:a.
Puu
Puupolttoaineita käytettiin Haa-
tannossa vuonna 2013 noin
72 GWh:a. Puun osuus käytetyistä
polttoaineista oli noin 14 %. Ranka- ja kokopuuhakkeita jauhettiin
biomassajauhimilla voimalaitoksen pölypolttoon sopivaksi polttoaineeksi. Hakkuutähteistä pienempään palakokoon tehtyä haketta syötettiin polttoon myös ilman jauhatusta. Puuteollisuuden
sivutuotteista käytettiin polttoaineina sahanpurua ja sahanpurubrikettiä.
Haapakenttä
Haapakenttä- biopolttoaineterminaalissa polttoaineiden toimittajat ja käyttäjät varastoivat ja
käsittelivät metsäpolttoaineiden
raaka-aineita, valmista haketta ja
sahanpurua. Kanteleen Voima Oy
haketti voimalaitoksen käyttöön
terminaaliin edellisenä talvena
varastoitua, kesän aikana kuivunutta energiapuuta. Terminaaliin
alettiin syksyllä myös ajaa seuraavaa lämmityskautta varten uutta
energiapuuta kuivumaan ja odottamaan haketusta.
Raskas polttoöljy
Raskasta polttoöljyä käytettiin
voimalaitoksella tuki- ja käynnistyspolttoaineena sekä apukattiloissa vuonna 2013 noin 19,4
GWh:a.
Tuulivoimahankkeet
RAKENTAMINEN ON ALKANUT,
TUTKA-ASIA KUNTOON
Vuosien suunnittelun jälkeen tuulivoimapuistojen rakentaminen
on alkanut. Kertomusvuoden aikana valmistui Puhurin Kopsa 1
tuulivoimapuisto sekä Oy Perhonjoki Ab:lle rakennettu Ristivedon
tuulipuisto.
Raahen hyvin alkanut tuulivoimarakentaminen oli lähellä hyytyä vain Kopsa 1-puistoon, mutta
valtion eri hallintoalojen, alueen
kuntien, edunvalvontajärjestöjen
rades på området. Beslutet därom bränslen år 2013. Andelen trä av ved som lagrats i terminalen föväntas fortfarande.
Anskaffningen av nya produktionsområden fortsätter som en
del av kraftverkets bränslestrategi.
På alla Kanteleen Voima Oy:s
nuvarande och kommande produktionsområden används ett
modernt flerstegs vattenreningssystem, till vilket hör bl.a. en spillvattenreningsplan.
Till Haapavesi kraftverks elproduktion användes ca 450 GWh
frästorv år 2013.
Trä
Vid Haapavesi kraftverks produktion använde man ca 72 GWh trä-
10
använda bränslen var cirka 14 %.
Spant- och helträdsflis krossades
med biomassakrossar till bränsle
som lämpar sig för pulverförbränning i kraftverket. Flis som flisats
till mindre bitar av flisrester har
matats till förbränningen också
utan krossning. Som bränslen har
använts biprodukter från träindustrin, såsom sågspån och sågspånsbriketter.
Haapakenttä
Vid biobränsleterminalen Haapakenttä lagrade och hanterade
bränsleleverantörer och företagare råmaterial till träbränslen,
färdigt flis och sågspån. Energi-
regående vinter och torkat under
sommaren flisades av Kanteleen
Voima Oy för kraftverkets bruk.
Också ny energived för följande
uppvärmningsperiod började köras till terminalen under hösten
för tork och för att vänta på flisning.
Tung brännolja
Som stöd- och startbränsle samt
i hjälppannor användes år 2013
ca 19,4 GWh tung brännolja vid
kraftverket.
ja tuulivoimayhtiöiden yhteisellä ponnistelulla saatiin laadittua
erityislaki Raahen seudun tutkakompensaatiosta. Hanke oli mahdollista viedä läpi nopealla aikataululla, kun poliittinen yhteisymmärrys löytyi ja kun lähes kolmesataa tuulivoimalaa ilmoitettiin
tutkalain mukaisen kompensaation piiriin. Lopullinen tutkalain läpimeno olikin liki nopeusennätys,
kun se saatiin eduskunnasta läpi
kuudessa viikossa ja pari päivää
säätämisen jälkeen voimaan.
TOTEUTUNEET HANKKEET
Kopsa I
Puhuri Oy:n Raahen Kopsassa sijaitseva tuulipuisto vihittiin käyttöön lokakuussa 2013. Puisto koostuu seitsemästä Siemens Oy:n toimittamasta tuulivoimalasta.
Yksittäisen tuulivoimalan nimellisteho on 3,0 megawattia ja
seitsemän voimalaa yhdessä tuottavat arviolta noin 75 GWh sähköä
vuodessa. Voimaloiden kokonaiskorkeus on noin 200 metriä, joka
muodostuu 142,5 metrin napakor-
Vindkraftprojekt
BYGGANDET HAR INLETTS,
RADARÄRENDET I ORDNING
Efter år av planering har byggandet av vindkraftparker påbörjats.
Under verksamhetsåret färdigställdes Puhuris vindkraftpark
Kopsa 1 samt Ristiveto vindpark
som byggdes för Oy Perhonjoki
Ab.
Vidkraftsbyggandet som börjat bra i Brahestad höll på att
stanna av efter vindparken Kopsa
1, men med gemensamma ansträngningar från statens olika
förvaltningsområden,
nejdens
kommuner, intressebevakningsorganisationer och vindkraftbolag kunde man stifta en särskild
lag för radarkompensation i Brahestads område. Projektet kunde
genomföras med en snabb tidtabell genom politiskt samförstånd
och när närmare trehundra vindkraftverk anmäldes till kompensationen i enlighet med lagen
om kompensationsområden för
vindkraft. Lagen godkändes i rekordfart i och med att det tog sex
veckor att behandla den i riksda-
gen och den trädde i kraft några
dagar efter den stiftats.
GENOMFÖRDA PROJEKT
Kopsa I
Puhuri Oy:s vindpark som är belägen i Kopsa i Brahestad invigdes i
oktober 2013. Parken består av sju
vindkraftverk levererade av Siemens Oy.
Den normala effekten för ett
enskilt vindkraftverk är 3,0 megawatt och de sju kraftverken producerar sammanlagt uppskatt-
11
keudesta ja 113 metrin roottorista.
Puisto liittyy kantaverkkoyhtiö
Fingridin 110 kV:n voimalinjaan 25
MVA:n kokoisen Pirttiselän muuntoaseman kautta. Investoinnin
kokonaisarvo on noin 35 miljoona
euroa.
Kopsa -projektin ensimmäisen
vaiheen rakennusluvat tulivat
lainvoimaisiksi toukokuussa 2012.
Maanrakennus- ja perustustyöt
toteutettiin vuoden 2012 syksyllä.
Koneiden asennus alkoi keväällä
2013. Juhannuksena 2013 ensimmäiset megawatit oli jo tuotettu
valtakunnan verkkoon.
Hanke on kohdannut myös vastoinkäymisiä. Tv –signaalien kanssa on ollut ongelmaa Kopsan ky-
ningsvis ca 75 GWh elektricitet
per år. Kraftverkens totala höjd
är cirka 200 meter, vilket består
av en navhöjd på 142,5 meter och
rotorer på 113 meter. Parken är
ansluten till stamnätsbolaget Fingrids 110 kV:s kraftlinje via Pirttiselkä transformatorstation som
har en storlek på 25 MVA. Det totala värdet på investeringen uppgår till cirka 35 miljoner euro.
Byggnadstillstånden för första
skedet av Kopsa-projektet beviljades i maj 2012. Jordbyggnadsoch grundkonstruktionsarbeten
genomfördes under hösten 2012.
Monteringen av maskiner påbörjades våren 2013. Midsommaren
2013 hade de första megawatten
12
lällä ja myös voimaloiden ääni on
aiheuttanut keskustelua. Puhuri on
pyrkinyt aktiivisesti ratkaisemaan
ongelmia laitetoimittajan ja muiden asioihin liittyvien toimijoiden
kanssa.
sa II puiston kokonaisinvestoinnin
arvo on noin 50 miljoonaa euroa.
Hanketta varten rakennetaan yli
neljä kilometriä uusia teitä ja uusi
sähköasema.
HANKKEIDEN TILANNE
Kopsa II
Kopsan tuulipuiston toisen vaiheen rakennustyöt alkoivat lokakuussa 2013 heti luvituksen valmistuttua. Hanke on ensimmäisen, josta maksetaan uuden tutkalain mukaista tutkakompensaatiota. Puistoon tulee 10 kappaletta
nimellisteholtaan 3.3 MW Vestaksen toimittamaa tuulivoimalaa.
Voimalat tullaan pystyttämään
kesän ja syksyn 2014 aikana. Kop-
redan producerats till stamnätet.
Projektet har också stött på
motgångar. I Kopsa by har det
funnits problem med tv-signaler,
därtill har ljudet från kraftverken
gett upphov till diskussioner. Puhuri har strävat efter att aktivt
lösa dessa problem med maskinleverantörer och med andra aktörer i anslutning till ärenden.
Kopsa II
Byggnadsarbetena för det andra
skedet av Kopsa vindpark inleddes i oktober 2013 genast efter
att tillstånd beviljats. Projektet är
det första där man betalar radarkompensation i enlighet med den
nya lagen om kompensations-
Tulevien ja käynnissä olevien
hankkeiden osalta Puhurin tulevat vuodet vaikuttavat valoisilta ja haasteellisilta ja sen myötä
työntäyteisiltä.
Toteutuneiden
hankkeiden lisäksi Puhurilla on
useita luvituksen erivaiheissa olevia hankkeita. Näiden hankkeiden
lisäksi ”putkessa” on useita kymmeniä esiselvitysvaiheessa eli etsinnässä olevia hankkeita, joista
områden för vindkraft. Parken
kommer att bestå av 10 stycken
vindkraftverk på 3,3 MW:s effekt
levererade av Vestas. Kraftverkena kommer att uppföras under
sommaren och hösten 2014. Det
totala värdet på investeringen på
Kopsa II är cirka 50 miljoner euro.
Över fyra kilometer nya vägar och
en ny elstation byggs för projektet.
PROJEKTSITUATIONEN
För de kommande och pågående
projektens del verkar Puhuris
framtida år bli både ljusa och utmanande och därmed också föra
med sig mycket arbete. Utöver de
toteutukseen nousee muutamia.
Lisäksi kolmannessa hankekorissa
on etenemässä tutkaselvitykseen
laitetut hankkeet.
Puhuri jatkaa strategiansa mukaisella linjalla ja uusien hankkeiden osalta hyväksi havaitulla tiellä, eli etsitään hyvätuulisia alueita,
joissa hanke saadaan rakennettua
mahdollisimman pienillä ympäristövaikutuksilla.
Vuohtomäki on Puhurin Pyhäsalmen kahdeksan voimalan hanke.
Vuohtomäen osayleiskaava on
hyväksytty Pyhäsalmen kaupunginvaltuustossa. Tosin kaavasta
on valitettu, mutta optimistisesti
odotamme, että hanke etenee ri-
projekt som har genomförts har
Puhuri på gång flera projekt som
är i olika skeden av tillståndsbehandling. I tillägg till dessa projekt
har man flera tiotals projekt i förundersökningsskede, d.v.s. man
letar efter nya projekt, av vilka
några kommer att genomföras.
Utöver dessa har man i den tredje
projektkorgen projekt som fortskrider till radarutredning.
Puhuri fortsätter enligt den linje som fastställts i strategin och
som varit framgångsrik för nya
projekt, d.v.s. att leta efter områden med tillräckligt bra vindstyrka där projekt kan byggas med så
små miljöeffekter som möjligt.
vakasti vuoden 2015 aikana myös
työmaatoimintojen osalta.
Parhalahti, Pyhäjoen kunnan alueella sijaitsevan 16 tuulivoimalan
hankkeen YVA selvitykset on tehty ja ELY-keskuksen viranomaisten
lausunto YVA:sta valmistunee
huhtikuun lopulla. Kaavaprosessi
on edennyt samanaikaisesti YVA
asioiden kanssa ja tällä hetkellä kaavaluonnos on nähtävillä.
Hankkeen työmaatoiminnot tapahtunevat vuoden 2015 loppupuolella tai vuoden 2016 aikana.
Ketunperä on Raahen alueelle sijaitseva 12 tuulivoimalan hanke.
Ketunperän YVA:n loppulausunto
Vuohtomäki är Puhuris projekt
som omfattar åtta kraftverk i
Pyhäsalmi. Delgeneralplanen för
Vuohtomäki har godkänts i Pyhäsalmi stadsfullmäktige. Besvär
över beslutet har dock inlämnats,
men vi är optimistiska och förväntar oss att projektet framskrider
raskt under år 2015 även i fråga
om byggarbetsplatsverksamheten.
Angående Parhalahtiprojektet
med 16 vindkraftverk i Pyhäjoki
kommun är MKB-utredningarna
klara och NMT-centralens utlåtande om MKB torde bli klar i
slutet av april. Planläggningsprocessen har framskridit samtidigt
on saatu keväällä 2013 ja tällä hetkellä työstetään kaavaa. Alueella ilmeni paljon YVA:n liittyvien
selvitysten perusteella tekijöitä
mm. linnustoa ja luontokohteita,
joiden vuoksi yksittäisten tuulivoimaloiden sijoittelua on jouduttu
muuttamaan useaan otteeseen.
Ketunperän hankkeen pystytystoiminnot alkanevat vuoden 2016
aikana. Tässä hankkeessa on tehty vahvaa yhteistyötä Puhurin ja
Tuuliwatti Oy:n välillä, mm. ympäristövaikutusten arvioinnin osalta.
Edellisten hankkeiden lisäksi Puhuri on kehittänyt Tunturivoima
Oy:lle Pyhänkosken tuulivoimahanketta. Pyhänkoski on neljän
voimalan hanke jakautuen sekä
med MKB-ärendena och för närvarande finns planförslaget till
påseende. Projektets byggarbetsplatsverksamhet torde ske under
slutet av år 2015 eller under år
2016.
Ketunperä i Brahestad är ett
vindkraftprojekt som omfattar 12 vindkraftverk. Det slutliga
MKB-beslutet kom våren 2013
och för närvarande arbetar man
med planläggningen. Utgående
från utredningar i anslutning till
MKB förekom vissa faktorer på
området, bl.a. fågelbestånd och
naturobjekt och med anledning
av dessa har man varit tvungen
att ändra placeringen av enskilda
13
Pyhäjoen että Merijärven kuntien
alueille. Hankkeen lupaprosessi on
edennyt siten, että kevään 2014
aikana saanemme tarvittavat rakennus- ja ympäristöluvat, jonka
jälkeen pääsemme aikatauluttamaan rakentamista, heti Kopsa
II:n valmistuttua.
tuvista ja hitaista lupaprosesseista. Edellä mainittuun lupaprosessien hitauteen liittyen Puhuri on
tehnyt hyviä ja kauaskantoisia
päätöksiä edellisinä vuosina, joten
tulevina vuosina voimme nauttia
uusista tuulienergiaan liittyvistä
investointiuutisista.
Organisaatio
Puhuri Oy on leventänyt hartioitaan rekrytoinneilla. Kuluneen
vuoden aikana on palkattu henkilöitä vastaamaan sekä uusista
hankkeista että ylläpitämään jo
rakennettuja tuulipuistoja. Uusista resursseita huolimatta hankkeiden toteutus on hidasta johtuen
byrokraattisesta, jatkuvasti muut-
Kanteleen Voima Oy ja Puhuri Oy
Toimintakertomus ja tilinpäätös
Verksamhetsberättelse och bokslut
2013
vindkraftverk ett flertal gånger.
Uppförandet av Ketunperä-projektet torde inledas under år 2016.
I detta projekt har samarbetet
mellan Puhuri och Tuuliwatti Oy
varit intensivt, bl.a. gällande bedömningen av miljökonsekvenserna.
Utöver ovannämnda projekt
har Puhuri utvecklat Pyhänkoski
vindkraftprojekt för Tunturivoima
Oy. Pyhänkoski är ett projekt som
omfattar fyra kraftverk i kommunerna Pyhäjoki och Merijärvi. Tillståndsprocessen i projektet har
framskridit så, att under våren
2014 torde vi få de erforderliga
byggnads- och miljötillstånden
och kan därefter schemalägga
14
byggandet genast efter att Kopsa
II färdigställts.
vi under de kommande åren kan
njuta av nya investeringsnyheter
i anslutning till vindenergi.
Organisation
Puhuri Oy har breddat sin bas med
rekryteringar. Under det gångna
året har ny personal anställts för
att ansvara för både nya projekt
och för att driva redan färdigställda vindparker. Trots nya resurser
har genomförandet av projekt varit långsamt på grund av byråkratiska och långsamma tillståndsprocesser som kontinuerligt ändras. I anknytning till ovannämnda
långsamhet med tillståndsprocesser har Puhuri fattat goda och
långsiktiga beslut under de föregående åren vilket betyder att
15
KANTELEEN VOIMA -KONSERNI
Hallituksen toimintakertomus
K
anteleen Voima -konserniin
kuuluvat emoyhtiö Kanteleen
Voima Oy ja tytäryhtiö Puhuri Oy.
Kanteleen Voima Oy tuottaa Haapaveden voimalaitoksella omistajilleen lauhdesähköä. Puhuri Oy on
konsernin tuulivoimayhtiö.
Vuosi 2013 oli Kanteleen Voima
Oy:n seitsemäs ja Puhuri Oy:n kolmas täysi toimintavuosi.
193 GWh. Polttoainetta käytettiin
sähköntuotantoon 524 GWh, josta
puun osuus oli 13,7 %. Öljyn käyttö
pääkattilan tuki- ja käynnistyspolttoaineena osuus oli , 1,3 %, öljyn
sijasta priimaukseen käytettiin
pääasiassa puubrikettiä. Apukattiloiden öljyn käyttö oli 12,6 GWh.
Päästöoikeuksia käytettiin yhteensä 176 289 t.
Haapaveden voimalaitos
Voimalaitoksen tuotanto jäi erittäin vähäiseksi, mutta vähät ajot
sijoittuivat kohtuullisen hyville sähkön pörssihinnan hetkille.
Syynä vähäiseen tuotantoon oli
sähkön alhainen markkinahinta ja
kivihiilen laskeneen hinnan vuoksi
laitoksen huono kilpailukyky tuontipolttoaineita käyttäviin voimalaitoksiin verrattuna. Voimalaitoksen
nettotuotannoksi koko vuodelle jäi
Polttoaineet
Vuosi 2013 oli ensimmäinen vuosi,
kun yhtiön nykyinen oma turvetuotantokapasiteetti oli lähes kokonaan käytettävissä.
Omaa turvetuotantoa oli yhdeksällä suolla, tuotettu määrä oli
noin 284 GWh, varsinaisen tuotannon ovat hoitaneet turveurakoitsijat. Yhtiön omistamalla osalla
Kärsämäennevaa ei ollut tuotantotoimintaa kuluneen kesän aikana.
Lupakäsittelyssä on kaksi suota ja
lupavalmistelussa (YVA) yksi suo,
mutta yhtään uutta tuotantolupaa ei kuluvana vuonna saatu.
Uusien tuotantoalueiden hankinta
on käynnissä useassa muussa kohteessa.
Puun, varsinkin metsähakkeen,
osuus polttoaineesta jäi aikaisempaa pienemmäksi, koska turpeen
verotuksen yhteydessä metsähakkeen syöttötariffia laskettiin niin,
että puu ei ollut enää kilpailukykyinen polttoaine.
Puhuri Oy investoi
ensimmäisen tuulipuistonsa
Puhuri Oy:n tuulivoimahankkeet
etenivät lähes suunnitellusti. Kanteleen Voima Oy omistaa Puhuri
Oy:n koko osakekannan ja yhtiöillä
on sama hallitus.
Kopsa 1 tuulipuiston seitsemän
KANTELEEN VOIMA-KONCERNEN
Styrelsens verksamhetsberättelse
T
ill koncernen Kanteleen Voima
hör moderbolaget Kanteleen
Voima Oy och dotterbolaget Puhuri Oy. Kanteleen Voima Oy producerar för sina ägare kondensel vid
kraftverket i Haapavesi. Puhuri Oy
är koncernens vindkraftverk.
År 2013 var Kanteleen Voima Oy:s
sjunde och Puhuri Oy:s tredje kompletta verksamhetsår.
nen användes bränsle 524 GWh av
vilket andelen trä var 13,7 %. Andelen olja som användes till huvudpannans stöd- och startbränsle var
endast 1,3 %. I stället för olja användes huvudsakligen träbriketter för
att förbättra förbränningen. Användningen av olja i hjälppannorna
var 12,6 GWh. Utsläppsrättigheter
användes totalt 176 289 ton.
Kraftverket i Haapavesi
Kraftverkets produktion blev mycket låg, men de korta driftperioderna sammanföll med tidsperioder
med rimligt höga börspriser för el.
Orsaken till den låga produktionen var det låga marknadspriset
på elektricitet och kraftverkets dåliga konkurrenskraft jämfört med
kraftverk som använder importbränslen vilket förorsakades av det
sjunkande priset på stenkol. Nettoproduktionen för Haapavesi kraftverk blev 193 GWh. Till elproduktio-
Bränslen
År 2013 var första året då bolagets
nuvarande egna torvproduktionskapacitet kunde användas nästan
i sin helhet.
Egen torvproduktion fanns på
nio torvmarker med en produktionsmängd på ca 284 GWh, den
egentliga produktionen har skötts
av torventreprenörer. Den delen
av Kärsämäenneva som bolaget
äger hade ingen torvproduktion
under den gångna sommaren. Två
torvmarker är under tillståndsbe-
16
handling och en torvmark under
tillståndsberedning (MKB), men
under det gångna året erhölls inga
produktionstillstånd. Anskaffning
av nya produktionsområden är
igång vid flera olika objekt.
Andelen trä och speciellt skogsflis som bränsle blev mindre än tidigare, eftersom inmatningstariffen
för skogsflis i anslutning till torvbeskattningen sänktes så att trä inte
längre var ett konkurrenskraftigt
bränsle.
Puhuri Oy investerade
i den första egna vindparken
Puhuri Oy:s vindkraftprojekt framskred nästan enligt planerna. Kanteleen Voima Oy äger hela aktiestocken i Puhuri Oy och sammansättningen i bolagens styrelser är
identisk.
De sju 3,0 MW:s vindkraftverk i
vindparken Kopsa 1 kopplades till
Pirttiselkä elstation under somma-
3,0 MW tuulivoimalaa kytkettiin
kesällä Pirttiselän sähköasemaan.
Hanke valmistui eräiden toimitusvaikeuksien takia hieman aikataulusta myöhässä, mutta budjetoitu
kokonaisinvestointi hieman alittui.
Syyskesällä, kun Raahen-Ruukin
tutka-asia saatiin erityislailla ratkaistua, aloitettiin uuden tuulivoimapuiston rakennustyöt. Tähän
Kopsa 2 puistoon tulee kymmenen
3,3 MW tuulivoimalaa. Hanke valmistuu syksyllä 2014.
Raahen Ketunperän ja Vuohtomäen tuulivoimapuistojen kaavoitustyöt jatkuivat. Parhalahden
tuulivoimapuiston YVA- ja kaavoitustyö alkoi. Piehingin Ylipään tuulipuistojen YVA keskeytettiin löytyneiden luontoarvojen ja tiukentuneiden melumääräysten takia.
Myös muita uusia tuulivoimahankkeita on käynnistetty. Yhtiön
henkilökunta on Puhurin hankkeiden kehittämisen lisäksi tarjonnut
asiantuntijapalveluita osakkaiden
tuulivoimahankkeisiin, mm. Oy
Perhonjoki Ab:n Ristivuoren tuulipuistoon.
ren. Projektet färdigställdes något
försenat på grund av en del leveranssvårigheter, men den budgeterade totala investeringen underskreds något.
Byggnadsarbeten för en ny vindkraftpark inleddes under sensommaren, när Ruukkis radarärende
kunde lösas med en särskild lag.
Denna park, Kopsa 2, kommer att
ha tio 3,3 MV:s vindkraftverk. Projektet färdigställs hösten 2014.
Planläggningen av vindkraftparkerna Ketunperä och Vuohtomäki
i Brahestad fortsatte. MKB- och
planläggningsarbetet för Parhalahti vindkraftpark inleddes. MKButredningen för Ylipää i Piehinki
avbröts på grund av funna naturvärden och skärpta bullerbestämmelser.
Även andra vindkraftprojekt har
startats. Bolagets personal har
utöver utvecklingen av Puhuri-projekten erbjudit experttjänster till
delägarnas vindkraftprojekt, bl.a.
för Oy Perhonjoki Ab:s vindpark i
Ristivuori.
Omistus
Emoyhtiön omistajina olivat tilikauden lopussa Oy Katternö Kraft
Ab, Kaakon Energia Oy, Suomen
Voima Oy, Valkeakosken Energia
Oy ja Ålands Elandelslag. Omistuksessa ei ole tapahtunut muutoksia
kertomusvuoden aikana. Vuonna
2012 Kopsan tuulivoimainvestoinnin yhteydessä emoyhtiö jaettiin
T- ja P-osakesarjoihin, joista edellinen hallinnoi lämpövoimaa ja
jälkimmäinen tuulivoimaa. Vastaavasti Puhuri Oy on jaettu kolmeen
osakesarjaan, joista K1-sarjassa on
Kopsa 1 –tuulivoimapuisto, A-sarjassa kehityshankkeet ja uudessa
K2-sarjassa Kopsa 2 -tuulivoimapuisto. Emoyhtiön P-osakesarjan ja
Puhurin K2-osakesarjan osakepääomaa on korotettu kertomusvuoden aikana.
Talous
Konsernin
liikevaihto
oli
23 781 801 € (22 640 627 €) ja tulos
1 661 394 € voitollinen (380 077 €
tappiollinen), taseen loppusumma
oli 75 951 223 € (64 239 005 €). Emo-
Ägande
I slutet av räkenskapsperioden ägdes moderbolaget av Oy Katternö
Kraft Ab, Kaakon Energia Oy, Finska
Kraft Ab, Valkeakosken Energia Oy
och Ålands Elandelslag. Inga ändringar har skett i ägarunderlaget
under verksamhetsåret. I anslutning till Kopsa vindkraftinvestering år 2012 delades moderbolaget
i T- och P-aktieserier, av vilka den
första administrerar värmekraft
och den senare vindkraft. På motsvarande sätt indelades Puhuri Oy
i tre aktieserier av vilka vindkraftparken Kopsa 1 är i K1-serien, utvecklingsprojekten i A-serien och i
den nya K2-serien är den nya vindkraftparken Kopsa 2. Aktiekapitalet
för moderbolagets P-aktieserie och
Puhuris K2-aktieserie har höjts under verksamhetsåret.
Ekonomi
Koncernens
omsättning
var
23 781 801 € (22 640 627 €) och resultatet 1 661 394 € vinstgivande
(380 077 € förlustbringande),
balansräkningens
slutsumma
var 75 951 223 € (64 239 005 €).
yhtiön liikevaihto oli 23 113 910 €
(22 560 832 €) ja tulos 9 120 € tappiollinen (6 181 € tappiollinen). Taseen loppusumma oli 64 452 467 €
(59 875 378 €).
Kanteleen Voima Oy ja Puhuri
Oy toimivat omakustannusperiaatteella ja osakkaat maksavat
kiinteät kustannukset omistuksensa suhteessa, tuotettu sähkö
myydään omistajille muuttuvaa
kustannusta vastaavalla hinnalla
ja omistuksen suhteessa. Omakustannusperusteisesta toimintaperiaatteesta johtuen taloudellisten
tunnuslukujen esittäminen ei ole
tarkoituksenmukaista liiketoiminnan, taloudellisen aseman tai tuloksen ymmärtämiseksi.
Henkilöstö
Konsernin
palveluksessa
oli
31.12.2013 47 henkilöä (emoyhtiössä 41 henkilöä). Vuoden aikana palkattiin viisi uutta henkilöä työpaikan vaihdosten ja eläkkeelle jäämisien johdosta sekä lisäresurssiksi
Puhurille. Ulkopuolisina palveluina
ostetaan edelleen mm. laboratori-
Moderbolagets omsättning var
23 113 910 € (22 560 832 €) och resultatet var 9 120 € förlustbringande (6 181 € förlustbringande).
Balansräkningens slutsumma var
64 452 467 € (59 875 378 €).
Kanteleen Voima Oy och Puhuri
Oy fungerar enligt självkostnadsprincip och aktieägarna betalar
fasta kostnader i förhållande till
sitt aktieinnehav. Den elektricitet
som produceras säljs till ägarna för
ett pris som motsvarar den rörliga
kostnaden och i förhållande till aktieinnehavet. Eftersom verksamheten drivs enligt självkostnadsprincip är det inte ändamålsenligt att
presentera ekonomiska nyckeltal
för att förstå affärsverksamheten,
den ekonomiska ställningen eller
resultatet.
Personal
Koncernen hade 47 anställda
31.12.2013 (moderbolaget 41 personer). Under året anställdes fem nya
personer med anledning av byte
av arbetsplats och pensioneringar
samt som tilläggsresurs för Puhuri.
Som tjänster utifrån köps fort-
17
opalvelut,
ruokalan hoito, siivous
ja pihatyöt. Kunnossapitopalveluita on ostettu niin ikään ulkopuolisilta toimittajilta tarpeen mukaan.
Henkilöstölle on järjestetty ammatillista koulutusta.
Voimalaitoksen ajotilanteesta
johtuen ulkopuolisen henkilöstön
käyttöä on vähennetty ja henkilöstön työpanosta on myyty ulkopuolisiin kohteisiin. Tehdyistä toimista
huolimatta myös henkilöstön lomautuksiin on jouduttu turvautumaan.
Ympäristö ja turvallisuus
Voimalaitoksella on sattunut kertomusvuonna kaksi lievää työtapaturmaa. Tuulivoimatyömailla ja
turvetuotannossa ei ole sattunut
tapaturmia.
Voimalaitoksella ei tapahtunut
kertomusvuonna ympäristölupaehtojen ylityksiä. Laitoksen ympäristölupaehtojen tarkistushakemus
on edelleen viranomaiskäsittelyssä
ja ehtinee jäädä uuden IE-direktiivin jalkoihin direktiivin vaatiessa
uutta luvitusta.
farande
bl.a. laboratorietjänster,
skötsel av matservering, städning
och gårdsarbeten. Också underhållstjänster har köpts av utomstående leverantörer efter behov.
Yrkesutbildning har ordnats för
personalen.
Med anledning av kraftverkets
driftsituation har man minskat
anlitandet av utomstående personal och personalens arbetsinsatser
har sålts till utomstående objekt.
Trots dessa åtgärder har man varit
tvungen att verkställa permitteringar av personalen.
Miljö och säkerhet
Under verksamhetsåret skedde två
lindriga arbetsolycksfall på kraftverket. Inga olycksfall har skett vid
vindkraftarbetsplatserna eller i
torvproduktionen.
Vid kraftverket skedde under
verksamhetsåret inga överskridningar av miljötillståndvillkor.
Kraftverkets ansökan om justering
av miljötillståndvillkor är fortfarande i behandling hos myndigheterna och eftersom det nya IE-direktivet kräver ny tillståndsbehandling
18
Turvetuotannossa ei ollut luparajojen ylityksiä. Valvontaviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus, teki tarkastuksen neljällä
tuotantoalueella. Tarkastuksissa ei
tullut esille merkittäviä puutteita.
Hallitus
Kanteleen Voima Oy:n hallituksen
puheenjohtajana toimii Stefan
Storholm ja muina jäseninä Akke
Kuusela, Andreas Rasmus, Timo
Honkanen, David Karlsson ja Jorma
Tapaninen (vpj) 05.06.2013 saakka
ja Arto Tiainen 22.08.2013 lähtien. Varajäseninä ovat olleet Roald
von Schoultz, Olli-Pekka Marttila
ja Arto Tiainen 22.08.2013 saakka
sekä Esa Koivula samasta päivästä lähtien. Toimitusjohtajana on
toiminut Antti Vilkuna. Hallitus
kokoontui kertomusvuonna kaksitoista kertaa.
Varsinainen yhtiökokous pidettiin Haapavedellä 21.5.2013.
Tilintarkastajaksi on yhtiökokous
valinnut Ernst & Young Oy:n, päävastuullisena tilintarkastajana Kjell
Berts.
kommer ansökan antagligen inte
att hinna behandlas.
Torvproduktionen överskred inte
tillståndsvillkoren.
Tillsynsmyndigheten, NTM-centralen i Norra
Österbotten, utförde inspektioner
på fyra produktionsområden. Inga
betydande brister observerades
under inspektionerna.
Styrelsen
Som Kanteleen Voima Oy:s styrelseordförande fungerar Stefan
Storholm och övriga medlemmar
är Akke Kuusela, Andreas Rasmus,
Timo Honkanen, David Karlsson
och Jorma Tapaninen (vice ordf.)
fram till 05.06.2013 och Arto Tiainen från och med 22.08.2013.
Suppleanter har varit Roald von
Schoultz, Olli-Pekka Marttila och
ArtoTiainen fram till 22.08.2013
samt Esa Koivula från och med
22.08.2013. Antti Vilkuna har varit
verkställande direktör. Styrelsen
sammanträdde tolv gånger under
verksamhetsåret.
Ordinarie bolagsstämma hölls
i Haapavesi 21.5.2013. Som revisor valde bolagsstämman Ernst &
Riita-asiat
Vireillä olevia riita-asioita ei ole.
Riskit
Voimalaitos kohtasi kertomusvuonna uuden luvitusriskin, kun
hyväksytty IE-direktiivi otetaan
käyttöön ilman, että viranomaisohjeistusta direktiivin ympärillä olisi olemassa. Hyvin kuvaavana tässä
on, että voimalaitos joutui ilmoittautumaan 17 500 tunnin rajoitettuun käyttöaikaan, koska direktiiviin liittyvää kansallista siirtymäsuunnitelmaa ei oltu hyväksytty.
Turvetuotanto ei ole vieläkään
saavuttanut vakaata varastotasoa.
Turpeen hinta on noussut huomattavasti kustannustason muutosta
nopeammin. Turpeen hinta ja saatavuus muodostavat huomattavan riskin toiminnalle, jota laajentuneella omalla turvetuotannolla
voidaan hieman hallita.
Voimalaitoksen teknisinä riskeinä ovat edelleen tulipalot ja laitevauriot. Näitä pyritään tunnistamaan erilaisilla riskianalyyseillä,
joita päivitetään tehtävien inves-
Young Ab, med Kjell Berts som huvudansvarig revisor.
Tvistemål
Bolaget har inga anhängiga tvistemål.
Risker
Kraftverket stötte på en ny risk
inom tillståndbeviljandet, när det
godkända IE-direktivet tas i bruk
utan att det finns myndighetsanvisningar i anslutning till direktivet. Mycket beskrivande här är, att
kraftverket var tvungen att anmäla
sig till en begränsad drifttid på 17
500 timmar, eftersom den nationella övergångsplanen i anslutning
till direktivet inte hade godkänts.
Torvproduktionen har fortfarande inte nått en stabil lagernivå.
Torvpriset har ökat betydligt snabbare än vad kostnadsnivån ändrat.
Torvpriset och tillgången på torv är
stora risker för verksamheten. Detta kan hanteras något genom utvidgning av egen torvproduktion.
Bränder och maskinfel utgör
fortfarande tekniska risker i kraftverket. Man försöker identifiera
tointien yhteydessä sekä varautumaan niihin laiteratkaisulla ja koulutuksella.
Puhuri Oy:n merkittävimmät
riskit liittyvät Kopsa 2 investoinnin
kustannus-, aikatauluriskeihin sekä
molempien tuulipuistojen käytettävyysriskeihin. Uusien hankkeiden luvittamisen osalta merkittävä riski on jatkuvasti muuttuva
viranomaisohjeistus sekä kuntakohtaiset päätökset.
Ehdotus vuosituloksen
kirjaamiseksi
Emoyhtiön tilikauden tulos osoittaa tappiota 9 120 €. Emoyhtiön
hallitus esittää, että tappio kirjataan edellisten tilikausien tulostilille eikä osinkoa jaeta. Siirron jälkeen
oma pääoma on 15 064 680 €.
Näkymät vuodelle 2014
Sähkön markkinahinnan vaihtelu
on tasaantunut matalalle tasolle
johtuen vesivoimatuotannon määrästä, alhaisesta kivihiililauhteen
hinnasta ja vähentyneestä kulutuksesta. Päästöoikeuksien hinta
oli hyvin alhaalla, mutta se on palautunut EU:n toimien johdosta
hieman. Markkinasähkön hinnan
ennustetaan pysyvän kuluvan
vuoden ja lähivuodet kuitenkin
sellaisena, että voimalaitoksella on
kohtuullinen ajotarve suhteutettuna saatavissa olevaan turvepolttoainemäärään. Toimenpiteitä
polttoainepohjan laajentamiseksi
ja polttoturpeen saannin varmistamiseksi jatketaan.
Kansallinen siirtymäsuunnitelma on hyväksytty Euroopan Uni-
onin Komissiossa 12.3.2014. Yhtiön
pitää päättää 30.6.2014 mennessä,
jättääkö se kansallisen siirtymäsuunnitelman mukaisen ympäristölupaehtojen tarkistushakemuksen.
Tuulivoimahankkeiden
rakentamista on tarkoitus jatkaa samaan tahtiin myös vuonna 2014.
Puhurin rinnalle on muodostettu
Vetelin Tuulivoima Oy, joka tulee
keskittymään nimenomaan Vetelin seudun tuulivoimahankkeisiin.
Kanteleen Voima omistaa yhtiöstä
kolme viidesosaa, lopun jakautuessa tasan Oy Katternö Kraft Ab:n ja
sen osakkaan Vetelin Sähkölaitos
Oy:n kesken.
Tilinpäätösmerkintä
Helsinki 15. päivänä huhtikuuta 2014
Helsingfors den 15 april 2014
Suoritetusta tilintarkastuksesta on
tänään annettu erillinen kertomus.
Stefan Storholm
puheenjohtaja
ordförande
Andreas Rasmus
David Karlsson
David Karlsson
Arto Tiainen
Antti Vilkuna
toimitusjohtaja
verkställande direktör
Timo Honkanen
Bokslutsanteckningar
Över verkställd revision har idag
avgivits skild revisionsberättelse.
dessa genom olika riskanalyser
som uppdateras i samband med
investeringar samt genom att förbereda sig på dem med tekniska
lösningar och utbildning.
Puhuri Oy:s största risker finns i
anslutning till Kopsa 2 investeringens risker med tanke på kostnader,
tidtabell och båda vindparkernas
användbarhet. För tillståndsbeviljandet för nya projekt är de ständigt ändrande myndighetsanvisningarna samt kommunvisa beslut
en stor risk.
Förslag till bokföring
av årsresultat
Räkenskapsperiodens resultat för
moderbolaget visar en förlust på
9 120 €. Moderbolagets styrelse
föreslår att förlusten bokförs på
resultatkonto för föregående rä-
Akke Kuusela
kenskapsperioder och att ingen dividend utdelas. Efter överföringen
uppgår det egna kapitalet till 15
064 680 €.
Utsikter för år 2014
Växlingarna i marknadspriset för
elektricitet har stabiliserats på en
låg nivå med anledning av vattenkraftproduktionens mängd, det
låga priset på stenkolkondensat
och den lägre förbrukningen. Priset
på utsläppsrättigheterna var mycket lågt, men det har stigit något
med anledning av EU:s åtgärder.
Priset på marknadselektriciteten
förutspås under innevarande år
och de närmaste åren dock hållas
på en sådan nivå att kraftverket har
rimligt driftsbehov i förhållande till
torvbränslemängden som finns att
tillgå. Åtgärderna för att bredda
Vaasa 30. päivänä huhtikuuta 2014
Vasa den 30 april 2014
Ernst & Young Oy
Kjell Berts
KHT /CGR
bränslegrunden och garantera tillgången på torvbränsle fortsätter.
Europeiska Kommissionen har
godkänt den nationella övergångsplanen 12.3.2014. Bolaget bör fatta
ett beslut senast 30.6.2014 om huruvida det kommer att lämna in en
ansökan om justering av miljötillståndvillkoren i enlighet med den
nationella övergångsplanen.
Avsikten är att fortsätta byggandet av vindkraftprojekten i samma
takt också år 2014. Det har bildats
ett systerbolag till Puhuri, Vetelin
Tuulivoima Oy, som kommer att
koncentrera sig på vindkraftprojekt
uttryckligen i området kring Vetil.
Kanteleen Voima äger tre femtedelar av bolagen, resten fördelas jämt
mellan Oy Katternö Kraft Ab och
dess delägare Vetelin Sähkölaitos
Oy.
19
KANTELEEN VOIMA -KONSERNI
KANTELEEN VOIMA -KONSERNI
Tuloslaskelma • Resultaträkning
Tase • Balans
1 000 euroa /euro
1 000 euroa /euro
1.1.–31.12.2013
1.1.–31.12.2012
1.1.–31.12.2013
1.1.–31.12.2012
VASTAAVAA
Liikevaihto
Valmistus omaan käyttöön (+)
Muut liiketoiminnan tuotot
Materiaalit ja palvelut
Henkilöstökulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Liikevoitto
Rahoitustuotot ja -kulut
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja
ja veroja
Tilinpäätössiirrot
Laskennalliset verot
Tilikauden voitto
23 782
4
2 596
14 933
2 402
3 942
2 634
22 641
42
748
15 141
2 338
3 183
2 170
2 471
597
–1 392
–963
1 079
–365
582
–15
1 661
–380
Omsättning
Tillverkning för eget bruk
Övriga rörelseintäkter
Material och tjänster
Personalkostnader
Avskrivningar och nedskrivningar
Övriga rörelsekostnader
Rörelsevinst
Finansiella intäkter och kostnader
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
Sijoitukset
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Pitkäaikaiset saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Rahat ja pankkisaamiset
Vinst före bokslutsdispositioner
och skatter
Bokslutsdispositioner
Kalkylmässiga skatter
Räkenskapsperiodens vinst
264
60 419
1
60 684
302
52 863
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
Edellisten tilikausien tulos
Tilikauden voitto
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Lyhytaikainen
BESTÅENDE AKTIVA
Immateriella tillgångar
Materiella tillgångar
Placeringar
53 165
2 826
508
6 589
5 343
15 267
4 546
494
4 442
1 592
11 074
75 951
64 239
VASTATTAVAA
PAKOLLISET VARAUKSET
Muut pakolliset varaukset
PAKOLLISET VARAUKSET YHTEENSÄ
20
AKTIVA
RÖRLIGA AKTIVA
Omsättningstillgångar
Långfristiga fordringar
Kortfristiga fordringar
Kassa och bank
PASSIVA
15 163
11 427
1 661
28 251
12 003
11 807
–380
23 430
70
70
70
70
39 887
7 743
47 630
34 998
5 741
40 739
75 951
64 239
EGET KAPITAL
Aktiekapital
Ackumulerade vinstmedel
Räkenskapsperiodens vinst
EGET KAPITAL TOTALT
AVSÄTTNINGAR
Övriga avsättningar
AVSÄTTNINGAR TOTALT
FRÄMMANDE KAPITAL
Långfristigt
Kortfristigt
21
KANTELEEN VOIMA OY
KANTELEEN VOIMA OY
Tuloslaskelma • Resultaträkning
Tase • Balans
1 000 euroa /euro
1 000 euroa /euro
1.1.–31.12.2013
1.1.–31.12.2012
1.1–31.12.2013
1.1.–31.12.2012
VASTAAVAA
Liikevaihto
Muut liiketoiminnan tuotot
Materiaalit ja palvelut
Henkilöstökulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Liikevoitto
Rahoitustuotot ja -kulut
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja
ja veroja
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)
23 114
886
14 590
2 224
3 637
1 995
22 561
731
15 067
2 190
3 166
1 898
1 554
971
–895
–920
659
51
–668
–57
Omsättning
Övriga rörelseintäkter
Material och tjänster
Personalkostnader
Avskrivningar och nedskrivningar
Övriga rörelsekostnader
Rörelsevinst
Finansiella intäkter och kostnader
Vinst före bokslutsdispositioner
och skatter
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
Sijoitukset
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Pitkäaikaiset saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Rahat ja pankkisaamiset
Bokslutsdispositioner
Förändring av avskrivningsdifferensen
AKTIVA
263
43 629
5 572
49 464
301
45 722
2 412
48 434
2 826
6 915
5 183
64
14 988
4 546
2 375
3 610
911
11 441
64 452
59 875
VASTATTAVAA
Tilikauden voitto
–9
–6
RÖRLIGA AKTIVA
Omsättningstillgångar
Långfristiga fordringar
Kortfristiga fordringar
Kassa och bank
PASSIVA
Räkenskapsperiodens vinst
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
15 163
12 003
Edellisten tilikausien tulos
Tilikauden voitto
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
–89
–9
15 065
–83
–6
11 914
Ackumulerade vinstmedel
Räkenskapsperiodens vinst
EGET KAPITAL TOTALT
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
Poistoero
16 654
15 985
ACKUMULERADE BOKSLUTSDISPOSITIONER
Avskrivningsdifferens
16 654
15 985
ACKUMULERADE BOKSLUTSDISPOSITIONER TOTALT
70
70
70
70
27 557
5 107
32 664
27 082
4 825
31 906
64 452
59 875
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
YHTEENSÄ
PAKOLLISET VARAUKSET
Muut pakolliset varaukset
PAKOLLISET VARAUKSET YHTEENSÄ
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Lyhytaikainen
22
BESTÅENDE AKTIVA
Immateriella tillgångar
Materiella tillgångar
Placeringar
EGET KAPITAL
Aktiekapital
AVSÄTTNINGAR
Övriga avsättningar
AVSÄTTNINGAR TOTALT
FRÄMMANDE KAPITAL
Långfristigt
Kortfristigt
23
PUHURI OY
PUHURI OY
Tuloslaskelma • Resultaträkning
Tase • Balans
1 000 euroa /euro
1 000 euroa /euro
1.1.–31.12.2013
1.1.–31.12.2012
1.1.–31.12.2013
1.1.–31.12.2012
VASTAAVAA
Liikevaihto
Valmistus omaan käyttöön (+)
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Henkilöstökulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Liikevoitto
742
4
1 713
343
178
305
684
86
42
20
74
153
18
275
Omsättning
Tillverkning för eget bruk
Övriga rörelseintäkter
Material och tjänster
Personalkostnader
Avskrivningar och nedskrivningar
Övriga rörelsekostnader
949
–374
–499
–43
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja
ja veroja
451
–416
Vinst (förlust) före bokslutsdispositioner
och skatter
Tilikauden voitto (tappio)
451
–416
Räkenskapsperiodens vinst (förlust)
Rahoitustuotot ja -kulut
Rörelsevinst
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Pitkäaikaiset saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Rahat ja pankkisaamiset
Finansiella intäkter och kostnader
0
16 823
16 823
1
7 142
7 143
13
1 746
5 280
7 039
20
855
681
1 556
23 862
8 698
BESTÅENDE AKTIVA
Immateriella tillgångar
Materiella tillgångar
RÖRLIGA AKTIVA
Långfristiga fordringar
Kortfristiga fordringar
Kassa och bank
VASTATTAVAA
PASSIVA
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
EGET KAPITAL
Aktiekapital
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Edellisten tilikausien tulos
Tilikauden voitto
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Lyhytaikainen
24
AKTIVA
5 260
2 100
300
–558
451
5 453
300
–142
–416
1 842
15 420
2 989
5 900
956
23 862
8 698
Fond för inbetalt fritt eget kapital
Ackumulerade vinstmedel
Räkenskapsperiodens vinst
FRÄMMANDE KAPITAL
Långfristigt
Kortfristigt
25
Kanteleen Voima Oy, hallitus /styrelsen 2013
Omistajat • Ägarna
Kanteleen Voima Oy -omistaja/ägare
Puhuri Oy -omistaja/ägare •
•
KATTERNÖ -RYHMÄ /KATTERNÖ KRAFT
Stefan Storholm
hallituksen puheenjohtaja
/styrelseordförande
Katternö Kraft Oy Ab
toimitusjohtaja/vd
Jorma Tapaninen
varapuheenjohtaja
/vice ordförande
(t.o.m. 05.06.2013 saakka)
Esse Elektro-Kraft Ab
Arto Tiainen
varajäsen/suppleant
(t.o.m. 22.08.2013 saakka)
Akke Kuusela
hallituksen jäsen
/styrelsemedlem
hallituksen jäsen
/styrelsemedlem
(fr.o.m. 22.08.2013 alkaen)
Suomen Voima Oy
/Finska Kraft Ab
toimitusjohtaja/vd
Oy Herrfors Ab
••
••
••
Naantalin Energia Oy /Nådendals Energi Ab • •
Kruunupyyn Sähkölaitos /Kronoby Elverk
••
Uudenkaarlepyyn Voimalaitos /Nykarleby Kraftverk • •
Tammisaaren Energia /Ekenäs Energi • •
Vetelin Sähkölaitos Oy • •
Pietarsaaren Energialaitos /Jakobstads Energiverk
Parikkalan Valo Oy
toimitusjohtaja/vd
SUOMEN VOIMA OY
••
Haminan Energia Oy • •
Keravan Energia Oy • •
Kokemäen Sähkö Oy • •
Köyliön-Säkylän Sähkö Oy • •
Lammaisten Energia Oy •
Lankosken Sähkö Oy • •
Leppäkosken Sähkö Oy •
Mäntsälän Sähkö Oy • •
Nurmijärven Sähkö Oy • •
Paneliakosken Voima Oy • •
Etelä-Savon Energia Oy
Andreas Rasmus
hallituksen jäsen
/styrelsemedlem
Timo Honkanen
hallituksen jäsen
/styrelsemedlem
David Karlsson
hallituksen jäsen
/styrelsemedlem
Katternö Kraft Oy Ab
tuotantojohtaja
/produktionschef
Valkeakosken Energia Oy
toimitusjohtaja/vd
Ålands Elandelslag
talousjohtaja/ekonomichef
Roald von Schoultz
varajäsen
/suppleant
KANTELEEN VOIMA
voimalaitos /kraftverket
Porvoon Energia Oy /Borgå Energi Ab
Sallilan Energia Oy, Loimaa
••
••
VSV-Energiapalvelut Oy (Vakka-Suomen Voima)
Vatajankosken Sähkölaitos Oy, Kankaanpää
••
•
KAAKON ENERGIA OY
Imatran Seudun Sähkö Oy
Outokummun Energia Oy
Parikkalan Voima Oy
Olli-Pekka Marttila
varajäsen/suppleant
Köyliön-Säkylän Sähkö Oy
toimitusjohtaja/vd
26
Esa Koivula
varajäsen/suppleant
(fr.o.m. 22.08.2013 alkaen)
Outokummun Energia Oy
toimitusjohtaja/vd
Antti Vilkuna
toimitusjohtaja/vd
••
Valkeakosken Energia Oy
Ålands Elandelslag
••
••
••
••
27
Kanteleen Voima Oy
Turvetie 112, PL 47, 86601 Haapavesi
puhelin 08-4599 111, faksi 08-4599 344
www.kanteleenvoima.fi
Puhuri Oy
Turvetie 112, PL 47, 86601 Haapavesi
Tietotie 2, 90460 Oulunsalo
www.puhuri.fi