Mylly kevensi naisten työtä
7 | 2010 Tasaus Senegalissa Mylly kevensi naisten työtä Pakistan Toisen kotimaan hätä koskettaa Anni Suhosta Etiopia Lasten Pankki pelasti perheen nälältä Liity tasaajaksi! www.mission.fi 151. vuosikerta ISSN 0780-8313 | 5 € Kuva Christine Björkskog ARKEA JA JUHLAA Fantaye kirjoitti runon ompelukoneesta O n markkinapäivä Sirinkan kaupungissa Pohjois-Etiopiassa. Fantaye Abate on herännyt varhain ja nostanut poljettavan ompelukoneensa kotinsa kuistille, joka on samalla hänen ompelimonsa ja työpaikkansa. Ensimmäinen asiakaskin on jo tuonut hameensa korjattavaksi. Poljettava ompelukone on luotettava työväline, sillä sen käyttöä eivät haittaa toistuvat sähkökatkot. Fantaye opetteli ompelua Mekane Yesus -kirkon järjestämällä kolmen viikon kurssilla ja sai kurssin päätteeksi oman ompelukoneen. Se maksoi tuhat birriä eli 70 euroa. Fantaye Abate oli ompelukoneesta niin iloinen, että hän kirjoitti siitä runon äidinkielellään amharalla. Siskonsa kanssa elävä Fantaye on elättänyt itsensä jo neljä vuotta ompelutöillä. Hän haluaisi pystyä parantamaan ammattitai toaan ja opetella tekemään myös muotivaatteita. Ompelukurssi oli osa kehitysyhteistyöhanketta, jolla parannetaan köyhien naisten toimeentulomahdollisuuksia Sirinkan alueella. Naisille on järjestetty mm. koulutusta karjanhoidosta ja kirjanpidosta ja he ovat saaneet vuohia ja lampaita. Naiset pyörittävät myös omavaraista luottorinkiä. Hankkeesta vastaa Mekane Yesus -kirkon Dessien synodi, ja se saa ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyötukea Lähetysseuran kautta. n Teksti Marjatta Kosonen Fantaye Abate ansaitsee päivässä noin sata birriä eli seitsemän euroa korjaamalla vaatteita ja ompelemalla liinoja ja huiveja. LÄHETYSSANOMAT 7 | 2010 3 Tämä Lähetyssanomien numero lähetetään kaikille Lähetysseuran sitoutuneille tukijoille ja lehden tilaajille ulkoministeriön kehitys yhteistyötiedotustuella. SISÄLLYS 10 7 Paimenten kirkossa männyn tuoksussa WNummen seurakunta PALSTAT 2 Arkea ja juhlaa 6 Ajankohtaista 9 Seurassanne 22 Kalenteri 35 Vierashuone 41 LÖYTÖKORI 42 Esra 43 Palvelukortti 45 Tulot € menot 46 Raamattuni 46 Hetki hiljaa | Harjoittelu 11 AMukana frikassa jatkui vapaaehtoistyönä WElina Alatalo Tansaniassa 12 Hirssihuhmareet joutavat museoon WTasaus-keräys auttaa 18 Kuva Pirre Saario syyskuu | 2010 Senegalin maaseutua Pakistanissa 20 vuotta työskennellyt Anni Suhonen vastaa nyt Suomen Lähetysseurassa yhteyksistä Pakistanin kirkkoon, joka auttoi nopeasti tulvan uhreja. 26 Lehdessä esitetyt Suomen Lähetysseuran kannanotot eivät välttämättä edusta ulko ministeriön virallista kantaa. Ollaan ihmisiksi Kuva Kanwal Isaacs | Taistelu 21 Näkökulma albiinojen murhia vastaan jatkuu WTansania päällimmäisenä mielessä 26 WPakistan Anni Suhonen saa kerrankin avata suunsa 30 WTyttö Regina Hantikainen ja tyttötyö Etiopiassa 34 34 Maailmankuva avartui leirillä WVarhaisnuoret koolla Rymättylässä ja Sulkavalla sinnitteli nälkäjakson yli 36 Etiopialaisperhe Lasten Pankin avulla saa kirkkokuoron svengaamaan 38 WMajuri Botswanalainen kuoro vieraili Suomessa Kuva Regina Hantikainen 45 Kirkon tyttöpiireissä Etiopiassa tehdään käsitöitä ja puhutaan naiseksi kasvamisesta. Toimitus Vastaava p äätoimittaja Seppo Rissanen [email protected] Toimituspäällikkö Pirre Saario (09) 129 7269 [email protected] Toimittaja Marjatta Kosonen (09) 129 7270 [email protected] PÄÄKIRJOITUS | 13.9.2010 30 6 Lehtitilaukset ja osoitteenmuutokset Riitta Santalahti (09) 129 7317 (klo 9–15) [email protected] [email protected] postiosoite Tilaushinnat: ks. palvelukortti s. 43 Suomen Lähetysseura on Suomen ev.lut. kirkon lähetysjärjestö www.mission.fi/lahetyssanomat ISSN 0780-8313 | Aikakauslehtien liiton jäsen | Ulkoasu Tımo Jokivartio, Ultimo Oy | Kirjapaino ja repro Art-Print Oy, Helsinki (09) 12 971 PL 154, 00141 Helsinki käyntiosoite Tähtitorninkatu 18, Helsinki Lähetyssanomien seuraava numero 8/2010 ilmestyy 11.10. vaihde Suomen Lähetyssanomat on perustettu vuonna 1859 151. vuosikerta | Lähetyssanomat ilmestyy 10 kertaa vuodessa Kansi: Suomen Lähetysseuran Tasaus-keräyksen kohteena on tänä vuonna maaseudun kehittäminen Senegalissa ja Mauritaniassa. Tyttöjen koulutus on yksi kehityksen avaimista. Kuva Mauritaniasta, Joel Takala Kansainvälisen arvion mukaan Suomi on maailman paras maa elää. Tästä on tehtävä oikeita johtopäätöksiä. Yksi sellainen on, että suomalaisten elämää on rakennettu oikeille arvoille. Niihin on kuulunut keskeisesti yhteisvastuullisuus, jossa oman elämän merkitys on löydetty yhteistyöstä toisten ihmisten kanssa. On ymmärretty, että voin paremmin, jos huolehdin toisten hyvinvoinnista. Tämän taustalla on eittämättä ollut kansan kristillisestä uskonvakaumuksesta noussut arvomaailma. Tämä voidaan esittää muistutukseksi niille, jotka viime vuosina ovat vaatineet kansalaisia irrottautumaan kirkon ja sen arvomaailman yhteydestä. Kuka voi esittää parempaa näyttöä? Elämän tarkoituksellisuuden ja oman elämän arvokkuuden löytämiseen eivät riitä sellaiset tavoitteet, jotka tuovat hyvää vain omaan elämään. Epäitsekkyyttä ei voi pitää vanhentuneena arvona. Toisen ihmisen tarpeiden kieltäminen tai piittaamattomuus niistä sen sijaan vahingoittaa aina itseä ja yhteisen elämän edellytyksiä. Jokainen voi testata näitä asioita suhteessa omaan elämänkokemukseensa. Tästä huolimatta julkisuudessa esitetään toisinaan myös kritiikkiä sellaista toimintaa kohtaan, josta kerrotaan tämän lehden sivuilla. Väitetään, että heikossa asemassa olevat ihmiset voisivat paremmin, jos emme välittäisi heistä. Lisäksi esitetään usein, että meillä on niin paljon tekemistä kotimaassa, ettemme voi auttaa muita. Esitetään myös, ettei meidän tulisi toimia siellä, missä on korruptiota. Tällaiset väitteet tuntuvat minusta omituisilta. Kehitysyhteistyön tarkoitus ei ole tehdä kaikista ihmisistä rikkaita, vaan taata jokaiselle elämän perusedellytykset ja -oikeudet. Yksi elämän perusedellytyksiin keskeisesti kuuluva asia on yhteys toisiin ihmisiin. Yhteyteen kuuluu, että jaamme rajallisia voimavaroja toistemme kanssa. Tämän lehden kirjoitukset kertovat, millä tavoin voimme sen tehdä. Korruption olemassaolo ei ole hyväksyttävä peruste olla auttamatta. Korruptioon vain ei saa itse osallistua missään päin maailmaa, ei Suomessakaan, sillä sen seurauksista kärsivät heikoimmat ihmiset kaikkialla. Kristillisyyteen kuuluu keskeisesti toisen ihmisen arvostaminen. Se nousee kristillisen uskon ytimenä olevasta sanomasta, joka kertoo Jumalan rakkaudesta jokaista ihmistä kohtaan. Itse uskon, että tämä usko vaikuttaa hyviä asioita kaikkien ihmisten elämään. Toivon, että kaikki maat olisivat parhaita. Toisesta välittäminen lisää omaa arvoa. Ollaan sen vuoksi ihmisiksi. Seppo Rissanen, Suomen Lähetysseuran johtaja LÄHETYSSANOMAT 7 | 2010 5 AJANKOHTAISTA AJANKOHTAISTA Jakaranda sai Golden Gospel -palkinnon Lähetysseuran Jakaranda-musiikkiryhmä sai tämän vuoden olden Gospel -palkinnon. Palkinto luovutettiin Joensuun 15. G Gospel-festivaaleilla 14. elokuuta. Suomen Lähetysseura on toiminut Pakistanin luoteisessa rajamaakunnassa 50 vuotta. Sen yhteistyökumppanina on Pakistanin yhdistynyt kirkko. Lähetysseura on ACT-allianssin tarkkailijajäsen. Kuva Ari Koivulahti Suuri osa Risalpurin asukkaista menetti tulvassa kotinsa. Pakistanin yhdistynyt kirkko on majoittanut Peshawarin hiippakunnassa vähemmistöryhmiin kuuluvia kouluihinsa. Suomen Lähetysseuran katastrofirahastoa voi tukea soittamalla keräyspuhelimeen 0600 02020. Puhelun hinta on 19,95 euroa + pvm. Suomen Lähetysseuralta 50 000 Pakistanin hätäapuun Tavoitteena on ollut auttaa hätäavun ulkopuolelle jääviä väestöryhmiä selviytymään vaikeimman yli. Peshawarin alueella apua on annettu noin 1 400 kristitylle ja hinduperheelle, jotka heikon yhteiskunnallisen asemansa vuoksi jäävät muun avustustoiminnan ulkopuolelle. Ihmisille on tarjottu suojaa, ruokaa, puhdasta vettä, lääkkeitä ja hygieniatarvikkeita. Kirkko antaa apua uskonnolliseen taustaan katsomatta. Kirkon klinikka Risalpurissa varustautui rokotuskampanjalla koleraa ja muita kulkutauteja vastaan. Peshawarin hiippakunnan alueella sadot tuhoutuivat monin paikoin jo toisena vuonna peräkkäin. Viime vuonna sadot jäivät seudulla käytävien taistelujen alle. 6 LÄHETYSSANOMAT 7 | 2010 Jakaranda on kulkenut ympäri Suomen jo neljännesvuosisadan ja tuonut eteläisen Afrikan lämmön ja sykkeen kirkkoihin, juhlasaleihin ja kaduille. Vuodesta 1990 musiikkiryhmää on johtanut Pekka Nyman, joka on vahvalla ammattitaidollaan pitänyt Jakarandan musiikkiryhmien eturivissä. Katastrofirahastoon voi lahjoittaa myös tilisiirtona. Tili Sampo Pankki 800014-161130, viestiksi AUTA. IBAN: FI38 8000 1400 1611 30, BIC: DABAFIHH Pohjoisen lähetysjuhlassa rajatonta yhteyttä Teologian tohtori Eero Junkkaala piti raamattuopetuksen aiheesta Yhteyden ydin, ja rovasti Johan Candelin veti salin täyteen aiheellaan Vainottuna uskon tähden. Candelin on World Evangelical R ajaton yhteys -teemaa käsiteltiin monelta kantilta Oulun hiippakunnan lähetysjuhlissa Kokkolassa 20.–22.8. Mukana olivat seurakuntien ohella kaikki kirkon suomenkieliset lähetysjärjestöt ja Kirkon ulkomaanapu. Juhlakulkueessa oli mukana Kokkolassa asuvia maahanmuuttajia, ja toritapahtumassa kuultiin burmalaista ja sudanilaista lauluryhmää. Juhlilla nähtiin koko perheen musikaali Lähetystyötä Zongapolassa, jonka toteutti opettaja Veli-Matti Erkkilä yhdessä Mäntykankaan koulun musiikkiluokka 5 A:n kanssa. Ensi kertaa Lähetysjuhlilla laulettiin yhdessä kauneimpia lähetyslauluja. Suurimman osallistujamäärän keräsi lauluyhtye Rajattoman konsertti. Alliancen (WEA) eli Maailman evankelisen allianssin uskonnonvapauskomission johtaja ja edustaa sitä myös YK:n ihmisoikeus komissiossa. n Teksti Aune-Inkeri Björkström Lähetysseuroissa puhui raamatunkääntäjä Iraida Popova Venäjän Komista. Komi on yksi Venäjällä puhuttavista suomensukuisista kielistä. Monet lähetystyöntekijät kertoivat kokemuksistaan muun muassa Etiopiassa, Thaimaassa, Nepalissa ja Venäjällä. Piispa Samuel Salmi toi terveisiä Tansanian-matkaltaan. Piispa kertoi, että vaikka lähetystyö on ollut hänelle papin poikana ja pappina aina läheistä, Tansanian-matka oli merkittävä kokemus. ”Jumala avasi ikkunan uuteen todellisuuteen”, Salmi kiteytti. Golden Gospel -palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1998. Aiemmin sen ovat saaneet muun muassa Jaakko Löytty, Pekka Simojoki, Jukka Leppilampi sekä Jaakko Ryhänen. Viime vuonna palkinto meni Sakari Kukolle. Kuva Eveliina Palola S uomen Lähetysseura on myöntänyt 50 000 euroa katastrofiapua Pakistanin kirkon tekemään avustustyöhön tuhotulvien runtelemilla alueilla. Apu kanavoidaan kirkkojen kansainvälisen kata strofi- ja kehitysyhteistyöjärjestön ACT-allianssin kautta maan luoteisosassa toimivalle Peshawarin hiippakunnalle. Katastrofityöhön osallistunut hiippakunta on pelastanut veden varaan joutuneita ihmisiä, toimittanut heille ruoka-apua ja majoittanut noin 8 000 kodittomiksi jäänyttä Risalpurin ja Nowsheran kirkkoihin ja kouluihin. Jakaranda on Pekka Simojoen vuonna 1985 perustama musiikkiryhmä, jonka ohjelmisto koostuu eteläisen Afrikan musiikista ja afrikkalaisvaikutteisesta kotimaisesta musiikista. Jakarandassa on noin 30 jäsentä. Laulajien rinnalla soittavat kitarat, puhaltimet, basso ja erilaiset lyömäsoittimet. Kuva Markku Keski-Mäenpää Kuva Kanwal Isaacs Rankoista monsuunisateista alkunsa saaneet tulvat ovat Pakistanin pahimmat 80 vuoteen. Pakistanin hallituksen arvioiden mukaan ne koettelevat kaik kiaan jopa 20 miljoonaa ihmistä. Veli-Matti Erkkilä (edessä) johdatti Yhteyden askeleet -kulkueen kirkolta torille. Mukana oli Kokkolassa asuvia maahanmuuttajia. Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa sijaitsevasta Mekane Yesus -kirkon musiikkikoulusta valmistui kesäkuussa 20 uutta muusikkoa. He ovat kotoisin eri puolilta Etiopiaa, ja suurin osa heistä palaa kotiseurakuntiinsa kirkkomuusikoiksi. Kolmivuotinen koulutus antaa monipuoliset taidot sekä musiikista että teologiasta. Mekane Yesus -kirkko on Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, ja Lähetyssseura tukee myös musiikkikoulun toimintaa. LÄHETYSSANOMAT 7 | 2010 7 AJANKOHTAISTA SEURASSANNE Kuva Mikko Pyhtilä Oulun piispa vieraili Tansaniassa O ulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi, hiippakuntadekaani Niilo Pesonen ja hiippakunnan lähetyssihteeri Matti Laurila vierailivat elokuussa Tansaniassa luterilaisen kirkon Victorianjärven hiippakunnan piispan Andrew Gullen kutsumina. Hiippakunnilla on ollut keske- nään kumppanuussopimus vuodesta 2002. Ohjelmaan kuului Mwanzan Nyakatossa sijaitsevan uuden raamattukoulun vihkiminen ja Suomen Lähetysseuran tuella laajennetun opetustilan avaaminen. Piispat vihkivät myös Mwanzan suurkaupungissa si- Piispat Samuel Salmi ja Andrew Gulle vihkivät yhdessä Nyakaton raamattukoulun Mwanzassa, Victorianjärven rannalla. jaitsevan Mkuyunin kappeliseurakunnan itsenäiseksi seurakunnaksi, avasivat Mkuyunin uuden kirkon ja asettivat seurakunnan kirkkoherran virkaan pastori J acob Kituun. Liity uuteen Verkostoon Suomalaiset saarnasivat kirkoissa, vierailivat Tansanian luterilaisen kirkon päätoimistossa Arushassa ja tutustuivat kirkon Tumainiyliopistoon Makumirassa. Uusi Verkosto tarjoaa erilaisia tapo- Ensimmäistä kertaa Afrikassa käyneisiin teki vaikutuksen lämmin vastaanotto ja luterilaisen kirkon kasvu Itäisen Victorianjärven hiippakunnan alueella. Itsenäisten seurakuntien lukumäärä on kasvanut neljässä vuodessa 37:sta 72:een. Matkalaiset vierailivat muutamassa seurakunnassa, joista yhdessä oli juuri valmistunut kirkko ja kolmessa oli kirkko rakenteilla. ta. Tarjolla on myös muita jäsenetu- Hiippakuntien kumppanuussopimuksen tavoitteena on tasaveroinen ystävyys ja yhteydenpito, ei taloudellisen tuen antaminen. Oulun hiippakunta lahjoitti kuitenkin määrärahan uudelle Nyakaton raamattukoululle kolmen evankelistan koulutukseen Suomen Lähetysseuran kautta. Suunnitteilla on kutsua myös piispa Gulle vierailulle Suomeen. n Teksti Matti Laurila ja osallistua Suomen Lähetysseuran toimintaan. Jäsenenä saat säännöllisesti tietoa Lähetysseuran toiminnasta ja tietoa valitsemistasi aiheisja. Liittyminen on ilmaista! Lähetysseuran toiminnassa on aina ollut mukana paljon vapaaehtoisia erilaisissa tehtävissä ympäri Suomea. Verkoston toivotaan vahvistavan vapaaehtoistoimintaa kotimaassa ja ulkomailla ja parantavan yhtey denpitoa verkoston jäsenten kesken. ”Tavoitteena on 15 000 ihmisen verkosto, joka toimii aktiivisesti valtakunnallisesti ja paikallisesti. Valtakunnalliset verkostotapaamiset ko koavat vapaaehtoisia yhteen”, toteaa verkostokoordinaattori Tanja Hirvilammi. Ketään vapaaehtoista tai lahjoittajaa ei liitetä automaattisesti verkostoon vaan siihen pitää ilmoittautua itse. Jäseneksi voivat ilmoittautua myös, vaikka ei olisi Internetyhteyttä ja sähköpostia. Tiedustelut Tanja Hirvilammi, (09) 129 7304. Verkostossa voi olla mukana esimerkiksi säännöllisenä rukoilijana, lahjoittajana, vapaaehtoisena erilaisissa tapahtumissa ja kampanjois- Tilaan Hengellisen Kuukauslehden 3 kuukaudeksi hintaan 10 euroa uudistunut, aikaansa seuraava, kirkollinen ja kansantajuinen. Hengellinen Kuukauslehti välittää ihmisestä ja rohkaisee eteenpäin. Nimi Tutustu Hengelliseen Kuukauslehteen: 3 kuukautta vain 10 euroa Voit tehdä tilauksen myös netissä: www.h-y.fi/hk Herättäjä-Yhdistys ry PL 21, 62100 Lapua www.h-y.fi, [email protected] Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Allekirjoitus Leikkaa irti ja postita. Postimaksu on maksettu puolestasi. HerättäjäYhdistys maksaa postimaksun sa, ideoimassa uudenlaisia toimintamuotoja, pienryhmävastaavana tai puolestapuhujana omassa ympäristössään, vaikkapa Facebookissa. Herättäjä-Yhdistys ry Tunnus 5004701 00003 Vastauslähetys Pitkäjänteinen työ tuo kestäviä tuloksia, mutta myös lyhyeksi aikaa voi ottaa korren kannettavakseen. www.mission.fi/osallistu/ verkosto Olipa kerran kehitysyhteistyö A loitin kesän kynnyksellä Suomen Lähetysseuran kehitysyhteistyötiedottajana. Viime kuukausiin on mahtunut paljon ajatustyötä. Olen pohtinut mitä, missä ja kenelle Lähetysseuran kehitysyhteistyön kirjosta olisi hyvä kertoa. Kysymys on vaikea, sillä kehitysyhteistyön kenttä on laaja. Siihen kuuluvat sekä valtavat poliittiset rakenteet että pieni ruohonjuuritason toiminta. Kuinka kertoa suurelle yleisölle, miten Suomen poliittinen päätöksenteko voi muuttaa ihmisten elämää toisella puolella maailmaa ja miten lähes kaikki päätöksemme ovat kannanotto siihen, millaisessa maailmassa haluamme elää? Kuinka kertoa näistä teemoista siten, että ihmiset jaksavat ottaa tiedon vastaan? Maailmaa on ravistellut 2000-luvulla ruokakriisi, talouskriisi, ilmastokriisi sekä rajut luonnonmullistukset: tsunami, Haitin maanjäristys ja nyt viimeisimpänä 20 miljoonan ihmisen elämään vaikuttava Pakistanin tulvakatastrofi. Kriisien ristitulessa ihmiset helposti väsyvät huoleen ja hätään. Iskee kriisiväsymys. Kuka lohduttaisi nyytiä maailmassa, jossa nyytejä on enemmän kuin koskaan ennen? Kun apua tarvitsevien määrä kasvaa, riittääkö meillä auttajia, ”lohduttajia”? Kolmas haaste piilee runsaudenpulassa – kehityksen kentällä tapahtuu jatkuvasti. Heinäkuussa järjestettiin aids-työn huippukokous, jossa kirkolliset toimijat pääsivät hienosti esiin. Syyskuussa YK kokoontuu arvioimaan vuonna 2000 asetettujen vuosituhattavoitteiden toteutumista, ja kokouksen lopputulokset tulevat pitkälti määrittämään tulevaisuuden kehitysyhteis- työtä. Ensi kevään eduskuntavaalit ovat kirvoittaneet käyntiin vilkkaan kehityspoliittisen keskustelun, ja järjestömaailma availee ääntään uuden hallitusohjelman sisällön suhteen. Samaan aikaan Pakistanista kuuluu järkyttäviä uutisia, ja ihmisiä muistutetaan globaalin vastuunkannon tärkeydestä. Globaali vastuunkanto ei ole hienosta nimestään huolimatta uusi asia. Viktor E. Frankl, itävaltalainen psykiatri ja kirjailija, on todennut, että ihmisen ei tulisi kysyä elämän tarkoitusta, vaan ymmärtää, että itse asiassa elämä kysyy sitä meiltä. Jokainen voi vastata elämälle ainoastaan vastaamalla omasta elämästään, tuntemalla vastuunsa. Tämä on lähetysseuralaisille tuttu ajatus. Kysymykseni kuuluukin: mistä te Lähetysseuran tukijoina ja globaalin vastuun kantajina haluaisitte kuulla? Tehtäväni on jakaa kehitysyhteistyön onnistumisia ja haasteita, avata kehityspolitiikan koukeroita ja kertoa tukemienne hankkeiden tilanteesta. Yhteisten aiheiden äärellä voimme vaikuttaa. Salla Matilainen kehitysyhteistyötiedottaja [email protected] LÄHETYSSANOMAT 7 | 2010 9 MUKANA Paimenten kirkossa männyn tuoksussa Opetusharjoittelu Afrikassa Nummen seurakunnassa läntisellä Uudellamaalla on vietetty luontomessua jo 20 vuoden ajan. Pienestä ideasta on kasvanut monille tärkeä kesäperinne ja siunauksen paikka. Luokanopettajaksi opiskeleva rovaniemeläinen Elina Alatalo suoritti opintoihinsa kuuluvan harjoittelun kuurojenkoulussa Tansaniassa. Kokemuksestaan innostuneena hän palasi kouluun vapaaehtoistyöntekijänä ja tutustui samalla lähetystyön maailmaan. Teksti ja kuvat Toini Suopellonmäki H einäkuun helteisen sunnuntain iltana kymmeniä autoja kääntyy Nummentieltä Pakkalan kylätielle ja sieltä vielä pienemmälle sivutielle ja lopulta metsäautotielle. Pääseekö tänne edes ilman maasturia? Ei ihan perille saakka. Loppumatka mäelle kävellään kaunista kalliopolkua. Mäntyjen keskellä on iso halkeama kalliossa, oikeastaan isossa kivessä. Paikka on kauan tunnettu nimellä Paimenten kirkko. Kanervikkoon ja sileiden kallioiden päälle on aseteltu penkkejä, kallionlohkeaman edessä on kelottunut risti ja sen edessä alttaripöytä, kukat ja kynttilät. Kuuselan talon sisarukset AinoMaija, Leena ja Kaisa Aarnio ovat tunteneet tienoon jo kauan, mutta 20 vuotta sitten, metsäautotien tultua lähelle, he näkivät paikan, joka Kaisan sanoin ”kasvaa kehnosti metsää, mutta voisi kasvaa jotain muuta arvokasta”. Silloinen kirkkoherra Alpi Saloranta innostui myös paikasta, ja ensimmäistä luontokirkkoa alettiin suunnitella Aarnioiden ja muiden vapaaehtoisten kanssa. Nämä järjestivät kaikki käytännön asiat, kuten alttaripöydän, penkit ja tarjoilun. Messu 10 LÄHETYSSANOMAT 7 | 2010 Musisoimassa Sanna Kuoppala, armonikka, Teemu Heinonen, huilu h ja Helena Takari, viulu. on järjestetty kerran kesässä, joka vuosi, eikä yhtään kertaa sade ole häirinnyt. Tällä kertaa messun toimittavat kirkkoherra Erkki Kuusanmäki ja kanttori Sanna Kuoppala. Huilu, viulu ja harmonikka soivat mäntyjen alla. Kirkkokuoro vahvistaa yhteistä laulua ja ehtoollisen viettoa. Mukana on väkeä naapuriseurakunnista sekä kesäasukkaita, yhteensä yli 150 henkilöä. Muistamme Kuuselan talon rakastettua Luontomessun j älkeen väkeä on odottamassa vanhalla puu hellalla keitetyt kirkkokahvit. Maija-äitiä, joka vielä viime kesänä oli mukana, mutta nyt, uskomme mukaan, liittyy juhlaamme taivaan juhlasta käsin. Lähetystyö on ollut alusta asti kokoontumisen sydän. Nummen seurakunta tukee Namibian ja Inkerin kirkkoja, ja tarjoilukolehti kerätään nytkin lähetykselle. Kahvi on valmistunut paikalle kuljetetun vanhan ja paljon kokeneen puuhellan levyillä, savu tupruaa koti- tekoisesta piipusta ja tuoksu käy kauas. Tarjoilua ovat valmistelleet yhdessä Aarnion sisarusten kanssa lähetyksen vastuuihmiset. Maasturit ovat kulkeneet mäelle monta kertaa. Ei ole tuottamatonta maata. Kyse on siitä, miten näemme sen mahdollisuudet ja kauneuden. n ” Kolmantena opiskeluvuonna meidän on suoritettava kuukauden mittainen opetusharjoittelu itse valitsemassamme koulussa”, Elina Alatalo (28) kertoo. ”Olin suorittanut viittomakielen tulkkiopintoja ja toivoin voivani yhdistää viittomakielentaitoni opetusharjoitteluun. Etsin netistä kuurojenkouluja maailman eri kolkista ja lähettelin yhteydenottopyyntöjä. Mihinkään muihin ei vastattu, mutta Suomen Lähetysseurasta kerrottiin, että Päivi Mäki opettaa viittomakieltä luterilaisen kirkon Tumaini-yliopistossa Tansaniassa.” ”Kävin ’pyörähtämässä’ kuukauden mittaisen opetusharjoittelun Tansaniassa, ja kun palasin Suomeen, tiesin, että minun oli palattava sinne uudelleen. Tällä kertaa olin lähdössä vapaaehtoisena opettamaan tuohon samaan kouluun ja laskin, että voisin olla opettajana niin kauan, kunnes matkakassa loppuisi ja olisi palattava Suomeen.” ”Tein Suomessa töitä viisi kuukautta hiki hatussa ja säästin mat- kakassaa. En lähtenyt reissuun minkään järjestön kautta, vaan hommasin lentoliput itse ja tupsahdin takaisin tuttuihin maisemiin. Asunto löytyi perille saavuttuani paikallisen ystävän avustamana.” ”Myös se oli rukousvastaus, sillä päädyin asumaan yhteen uskovan opettajan kanssa ja koen, että Jumala teki minussa valtavasti työtä hänen kauttaan. Koululle oli tullut sillä aikaa uusi rehtori. Olihan hän ihmeissään kun valkoinen tyttö kolkutti kanslian ovelle ja kysyi mahdollisuutta opettaa lapsia!” ”Oppilaani olivat 15–25-vuo tiaita – he olivat aloittaneet koulun eri ikäisinä. He olivat ahkeria ja oppimishaluisia, mutta heillä oli tiedoissa suuria puutteita. Sain opettaa heille perusasioita, esimerkiksi kellon käyttöä ja mittayksiköitä.” ”Valtaosa opettajista oli tavallisia luokanopettajia, jotka olivat oppineet viittomakielen työn ohessa. Onneksi koulussamme oli myös kuuroja opettajia, joiden viittoma- Kuva Elina Alatalon albumi jatkui vapaaehtoistyönä kielen taito oli hyvä. Olisi hyvä kouluttaa kuuroista itsestään opettajia kuurojen kouluihin. Koska heillä on kokemus kuuron elämästä, he voivat paremmin siirtää viittomakielistä kulttuuria eteenpäin oppilailleen ja tukea heidän itsetuntoaan.” ”Näiden yhdeksän kuukauden aikana tutustuin lähemmin myös Lähetysseuran työhön. Kotikaupungissani Arushassa oli neljä Lähetysseuran työntekijää, ja tapasimme toisiamme melko usein. Lähettikokouksen aikana minä ja toinen suomalainen toimimme lastenohjaajina. Oli mukava jutella lähettien kanssa, kysellä heidän työstään ja huomata, kuinka erilaisissa tehtävissä he toimivat. Uskon, että siinä on rikkaus ja siunaus. Koska työnkuvat ja työalueet ovat niin laajoja, voidaan tavoittaa paljon ihmisiä ja viedä evankeliu- Elina Alatalo teki viidennen luokan oppilaille muistoksi kaularistit. mia eteenpäin – sehän on lähetystyön tärkein asia!” ”Opintoni ovat loppusuoralla, ja on mukava nähdä mitä Taivaan Isä on varannut tulevaisuudelle. Menin keväällä naimisiin ja odotan nyt vauvaa. Lähetyssanomien lukeminen ja erilaisiin lähetystapahtumiin osallistuminen ovat ihana juttu sillä aikaa kun lähetyskentälle ei nyt itse pääse. Rukous on voimallinen työkalu ja meidän lähettäjien on tärkeää käyttää sitä.” n LÄHETYSSANOMAT 7 | 2010 11 Hirs sihuhmareet jou tavat museoon —SENEGAL— Teksti ja kuvat Paula Laajalahti Senegalilaisen Fangaden kylän naisilla on nykyään hymy herkässä. Luterilaisen kirkon puima kone ja mylly ovat korvanneet perinteiset huhmareet, ja työ sujuu vikkelästi. Toisessa kylässä hyttysverkkojen käyttö on vähentänyt malariaa. Kehitys lähtee asukkaista itsestään, ja kaiken pohjana on valistus ja koulutus. Suomen Lähetysseura saa tähän maaseudun kehittämishankkeeseen Suomen valtion kehitysyhteistyötukea. Kaledou Diouf ja Latyr Sarr kulkevat kylästä toiseen Senegalin luterilaisen kirkon puimakoneen mukana ja puivat asukkaille näiden viljat. Tänään he puivat Fangaden kylässä. Diayi Kama tuo hirssinsä puitavaksi heti aamusta. ”Tuntuu ihmeelliselle saada hirssit puitua näin nopeasti, kun käsipelillä huhmaressa meiltä meni siihen päiväkausia.” D iayi Kama astelee ulos talonsa pihapiiristä. Ryhti on ylväs, sillä hänen päänsä päällä on vati täynnä hirssintähkiä. Hän kumoaa tähkät maahan ja katoaa tyhjän vadin kanssa kotipihaan ruokoaidan taa. 14 LÄHETYSSANOMAT 7 | 2010 Kaledou Diouf ja Latyr Sarr valmistautuvat päivän työhön. He vetävät huivit tiukasti hiusten ja kasvojen suojaksi niin, että vain silmät jäävät näkyviin. Silmät he peittävät aurinkolaseilla. Syy moiseen selviää, kun Kaledou Diouf on vetäissyt puimakoneen käyntiin. Sarr nostelee täh- käpaketteja Dioufille, joka syöttää niitä koneeseen. Tyhjät tähkät ja muu puintijäte puskevat ulos aukosta, jota Sarr käy puhdistamassa. Koneen ympärillä leijuu paksu pöly, joten miesten suojavarusteet ovat tarpeen. Pienet hirssinjyvät putoavat muoviseen saaviin. Tätä puimakonetta ei ajeta pellolla, vaan se seisoo Fangaden kylän laidalla. Hirssi on korjattu aiemmin, ja kukin perhe tuo vuorollaan tähkät puitaviksi. Tänään puidaan Diayi Kaman perheen hirssi. Kama kumoaa uuden lastin hirssintähkiä puimakoneen viereen. Hän on tuonut mukanaan myös tyhjiä säkkejä, joihin miehet kaatavat puidut jyvät. ”On tämä uskomatonta”, Diayi Kaman naama loistaa tyytyväisyydestä. Vielä puoli vuotta sitten hän ja muut kylän naiset joutuivat puimaan hirssin käsin. He laittoivat tähkät suureen huhmareeseen ja jyskyttivät jyvät irti paksulla puusurvimella. ”Meiltä meni siihen koko päivä. Nyt sama työ sujuu koneella kymmenessä minuutissa!” Diayi Kaman kotikylässä Fangadessa sadekausi alkaa tavallisesti kesäkuussa. Jo ennen sateita pellot on muokattu kylvökuntoon. Ensimmäisten sateiden jälkeen kylvetään hirssi ja maapähkinä. Hirssi on alueen asukkaiden perusruoka. Sitä syödään puurona sekä vihannesten ja kalan kanssa lisukkeena. Lihaa on tarjolla vain juhlapyhinä tai erikoistilaisuuksissa, kuten häissä ja hautajaisissa. Fangaden kylä sijaitsee alueella, jossa jopa kaksi kolmasosaa väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Koko Senegalin asukkaista 39,4 prosenttia osaa lukea ja kirjoittaa, mutta tällä seudulla lukutaito on vielä harvinaisempaa. Näistä savimajoista on perinteisesti lähdetty sadonkorjuun jälkeen etsimään leivän jatketta. Moni nuori on siirtynyt talviajaksi pääkaupunkiin, mutta lukutaidottomalle ja kouluja käymättömälle löytyy vain hanttihommia. Tytöt ovat päätyneet kotiapulaisiksi ja pojat verstaille töihin. Jos töitä ei löydy, kylään jääneen kotiväen avustaminen on mahdotonta ja paluu äärimmäisen noloa. Siksi vaara joutua prostituutioon tai rikollisuuteen on suuri. Työ sujuu nyt puima koneella kymmenessä minuutissa Koneet vähentävät naisten työtaakkaa Senegalin luterilaisen kirkon kehitystyöosasto on pohtinut yhdessä asukkaiden ja paikallishallinnon kanssa, miten kylien väkeä voidaan auttaa pois köyhyydestä. Esiin putkahti naisten valtava työtaakka. Jo ennen aamunkoittoa alkoi eri puolilta Fangaden kylää kuulua tasainen ”jumps, jumps”. Naiset nousivat lyhyen yöunen jälkeen puimaan, puhdistamaan ja jauhamaan hirssiä. Usein he tekivät työtä tyhjin vatsoin, sillä edellisen päivän hirssiannos oli lopeteltu iltapalalla. ”Hirssi pitää jauhaa samana päivänä kuin se käytetään. Jauho ei säily yön yli”, Angéle Ngom selostaa. ”Jouduimme nousemaan aamuvarhain, jotta saimme hirssin valmiiksi ennen lounasta.” Nyt Ngom ei pidättele tyytyväisyyttään: survinten jumputus on vaihtunut myllyn hyrinään. Mylläri Ngor Sarr laittaa korvasuojat päälle, vetää koneen käytiin ja kumoaa Angéle Ngomin tuomat hirssinjyvät myllyyn. ”Uusi mylly sekä kuorii että jauhaa jyvät. Olemme sanomattoman tyytyväisiä. Tämä säästää meiltä sekä aikaa että vaivaa”, Ngom hymyilee uuden myllyn ovella. Sinne on jo kerty- nyt jono, sillä jokainen haluaa jauhattaa päivän hirssiannoksensa hyvissä ajoin. Angéle Ngom saa jauhonsa ja suuntaa kohti kotia. Majan nurkassa sängyn päässä on iso kasa riisintähkiä. Riisiä syödään juhlaruokana, ja ennen sitä piti ostaa kaupasta. Nyt Ngomin perhe on viljellyt riisiä omalla pellollaan. Riisin viljely vaatii paljon vettä, mutta Angéle Ngomin mukaan sitä kui- Fangaden ja muiden kylien ympärillä on vielä puita, mutta ne ovat vähentyneet. Puuta käytetään polttopuuna, ja juuria kaivetaan perinteisiin lääkkeisiin. Kirkon hankkeeseen kuuluu myös uusien puiden istuttaminen. tenkin riittää alavalla maalla. Sadekaudella tiettyihin paikkoihin kertyy vettä lammikoiksi asti, ja näitä he hyödyntävät riisin viljelyksessä. Vettä kotiin ja puutarhaan Mari ja Khady Séne seisovat kaivon reunalla ja katselevat alas. Kaivosta on loppunut vesi niin, että pohjalla lojuva muovinen leikkinalle on tullut näkyviin. Sementtireunalla odottaa yksi täysi vesisaavi. ”Kyllä vettä tulee, kun malttaa odottaa”, naiset vakuuttavat. Pakkohan heidän on odottaa, sillä tässä kuivassa maassa puhdasta vettä ei ole lähimaillakaan. Sadekausi on loppunut jo nelisen Angéle Ngomin perhe on kokeillut jotain ihan uutta: he ovat kasvattaneet riisiä pikkulammikoiden lähellä. Nyt Ngomin ei tarvitse ostaa juhlaruokana käytettyä riisiä kaupasta. Arvokkaat tähkät he sälyttävät majassa, jossa myös nukutaan. LÄHETYSSANOMAT 7 | 2010 15 Kirkon lainoilla on istutettu mangopuita kuukautta sitten, ja kaivo täyttyy hitaasti. Onneksi naisten ei tarvitse kävellä enää kilometrikaupalla veden hakuun kuten ennen. Luterilaisen kirkon kaivattama kaivo valmistui heidän kyläänsä viime vuonna. Francois Ngomia on onnistanut, sillä hän kaivoi puutarhaansa pari metriä syvän kuopan ja saa sieltä nyt kasteluvettä hedelmäpuun taimilleen. Ngom kuuluu Francois Ngom sai Senegalin luterilaiselta kirkolta pienlainan ja osti rahalla mangopuun taimia. Mangot ovat vielä pieniä, mutta puolentoista vuoden päästä Ngom toivoo saavansa niistä ensimmäiset hedelmät. Niitä myymällä hän saa lisätuloja perheen elättämiseen. Pape Diouf käänsi 12 vuotta Raamattua sereerin kielelle. Kun työ saatiin päätökseen, Diouf opiskeli agrologiksi ja toimii nykyään kirkon kyläyhteisön kehittämishankkeessa maa talousneuvojana. 16 LÄHETYSSANOMAT 7 | 2010 niihin, jotka ovat saaneet kirkolta pienen lainan. Hän on istuttanut mangopuita ja toivoo niiden tuottavan hedelmiä puolentoista vuoden päästä. Vieressä kasvaa jujubapuita, jotka menestyvät kuivassakin maaperässä. Puiden välissä kasvaa maniokkia. Ngom kaivaisee esille muutaman maniokinjuuren ja kuorii ne. ”Ihmiselle on tärkeää, että hänellä on työtä”, Francois Ngom toteaa pudistellessaan hiekkamaata käsistään. ”Kun ihmisellä on työtä, ei jää aikaa tehdä tyhmyyksiä, ja silloin on rauha sydämessä.” Kylän pikkupojat avustavat puuntaimien kastelussa, ja Ngom kiittää heitä ja kirkkoa avusta. Senegalin luterilainen kirkko on myöntänyt pien- lainoja sekä yksityisille että ryhmille. Jotkut ovat hankkineet lainoilla kotieläimiä, naiset ovat pystyttäneet kyläkaupan. Takaisinmaksu suunnitellaan kunkin kanssa erikseen.” Kaikki ovat jo maksaneet lainansa takaisin”, kertoo pienlainoista vastaava Jean Baptiste Sarr. Puut eivät saa hävitä ”Seuraava haaste on puiden istuttaminen”, Pape Diouf kertoo mutustellessaan Francois Ngomin kuorimaa maniokinpalasta. Hän toimi vuosikausia sereerinkielisen raa- Mari ja Khady Séne ovat saapuneet Fangaden kylän kaivolle jo aamu varhain. He nostavat veden kaivosta ämpäreillä ja kuljettavat sen kotiin muovisaaveissa. Maaseudulla vesi ei tule kotiin johtoa pitkin, vaan se pitää noutaa kaivosta. Veden hakeminen on perinteisesti naisten työtä. Senegalin luterilainen kirkko kaivatti Fangaden kylään kaivon viime vuonna. Välillä kyläläiset tarvitsevat vettä niin paljon, että se loppuu kesken. Jos sadekaudella sataa vähän, vesi ei riitä kaivoissa. LÄHETYSSANOMAT 7 | 2010 17 Maryama Ba toimii Aaban kylän terveysmajan apteekkarina. Kyläterveyden hoitaja ottaa potilaita vastaan terveysmajassa, joten tavallisimpien sairauksien takia ei tarvitse lähteä Ndioumin kaupunkiin saakka. Pierre Séne toimi 2002–2010 Senegalin luterilaisen kirkon johtajana. Nykyään hän työskentelee Saint Louis’n seurakunnan kirkkoherrana. Äkilliset sään vaihtelut haittaavat viljelyä P astori Pierre Séne on kotvan ajan hiljaa, kun kysyn, näkyykö ilmastonmuutos Senegalissa. ”Säät ovat heittelehtineet arvaamattomasti viime vuosina”, Séne toteaa. ”Talvikuukausina Senegalissa on tavallisesti melko viileää, mutta parina viime talvena viileää kautta ei ole ollut ollenkaan. Myös sateet ovat vähentyneet.” Maaperässä oleva makea vesi vähenee, kun sadetta ei tule tarpeeksi. Maa muuttuu suolaiseksi varsinkin meren läheisyydessä. Myös kaivoihin saattaa tulla suolaista vettä. Senegalin luterilainen kirkko on tehnyt paljon työtä maaseudun kehittämiseksi. Puimakoneet ja myllyt helpottavat naisten työtaakkaa, moni kylä on saanut oman kaivon, terveysvalistus on vähentänyt tavallisimpia sairauksia kuten ripulia ja malariaa. Pienlainat ovat antaneet asukkaille mahdollisuuden parantaa toimeentuloaan. ”Meidän pitää vastata ihmisten omiin toi- 18 LÄHETYSSANOMAT 7 | 2010 veisiin”, Pierre Séne pohtii. ”Kehitys on sitä, että asukkaat itse ottavat vastuuta toimeentulostaan.” Lainoilla on ostettu muun muassa kotieläimiä ja siemenviljaa. Jotkut ovat perustaneet hedelmätarhoja. Toiveikkuutta varjostavat kuitenkin arvaamattomat sääolot ja niiden seuraukset: ”Mangot alkavat kypsyä kesäkuussa, mutta tänä vuonna niitä on ollut hälyttävän vähän. Samoin kävi tomaateille. Kukkia oli runsaasti, mutta hedelmiä ei tullut”, Séne miettii. Ongelma näkyy koko eteläisessä Senegalissa Casamancen maakunnasta Dakarin korkeudelle saakka. ”Sateita on ollut niukalti. Aiemmin, kun satoi reilusti, mangopuut tuottivat runsaasti hedelmiä. Nyt saattaa Saharan suunnalta puhaltaa yllättäen kuuma tuuli, ja sää muuttuu äkkiarvaamatta.” n Teksti Paula Laajalahti matun kääntäjänä. Kun raamattu valmistui vuonna 2007, Diouf siirtyi kirkon kehitystyön osastolle ja vastaa nyt siellä maatalousasioista. Hän pitää silminnähden työstään. ”Kylissä liikkuessani kysyn usein asukkailta, onko siellä puita. No, onhan täällä vielä isoja puita, mutta vanhat sanovat, että aiemmin oli enemmän.” Puita hakataan polttopuuksi, mutta tiettyjen puiden juuria käytetään myös perinteisiin lääkkeisiin. Jos juuria kaivetaan liikaa, puu kuolee. Asukkaat eivät ole itse huomanneet, että puita kannattaisi istuttaa, mutta Pape Diouf uskoo, että yhteistyöllä istuttaminen saadaan vauhtiin. ”Puun kasvaminen tuollaisiin mittoihin vaatii aikaa”, Diouf sanoo viitaten yli kymmenmetriseen apinanleipäpuuhun. Ba esittelee kyläterveydenhoitajan vastaanottotilan. Hänen oma työtilansa, kylän apteekki, on perähuoneessa. Sieltä hän myy terveydenhoitajan määräämät lääkkeet. ”Yleisimmät sairaudet ovat malaria ja ripuli sekä muut vatsavaivat”, Maryama Ba kertoo. Suolistoloisten poistoon tarvittavaa lääkettä kuluu, ja sen tähden Ba keskustelee usein potilaiden kanssa ripulin syistä. Sairauksien hoito on tärkeää, mutta ripulia vastaan auttaa hyvä hygienia. Siksi alueen kolmeen kylään rakennettiin vuoden aikana käymälä. Ndioumin ympäristössä toimiva terveydenhoidon tiimi on jakanut alueen asukkaille hyttysverkkoja, joilla he voivat suojautua malariaa vastaan. Tiimi kiertää säännöllisesti rokottamassa 13 kylässä, joissa on terveysmaja. Samalla työntekijät tarkistavat terveysmajojen lääkevarastot, kassan ja potilaskäynnit. Lukutaito voi pelastaa elämän Kaikki nivoutuu yhteen: puhdas vesi, monipuolinen ruoka, terveys, koulutus, toimeentulo. Luterilainen kirkko antaa lukutaito-opetusta paikallisilla kielillä sekä Keski- että Pohjois-Senegalissa. Näin nekin, jotka eivät pääse kouluun, voivat hankkia tietoa omalla äidinkielellään. Lukutaitoluokissa yksi tärkeä opetusaine onkin terveysoppi. Mitä pitää syödä, jotta pysyy terveenä. Mikä aiheuttaa ripulin tai mala rian. Lapset voivat joskus opettaa vanhempiaan. Eräs poika opiskeli lukutaitoluokassa. Hänen veljensä sairastui, mutta lukutaidottomat vanhemmat eivät tienneet, mitä tälle pitäisi tehdä. Isoveli katseli sairastunutta veljeään ja totesi, että tällä on jäykkäkouristuksen oireet. Hän oli lukenut niistä lukutaitoluokan kirjasta. Vanhemmat eivät olleet koskaan kuulleet moisesta sairaudesta. mutta veivät pikkuveljen sairaalaan. Isoveljen diagnoosi oli oikea; pikkuveli olisi Lukutaitoluokassa opitaan myös terveysasioita pian kuollut ellei olisi saanut ajoissa apua. n Suomen Lähetysseura saa Senegalin maaseudun kehittämishankkeeseen Suomen valtion kehitysyhteistyötukea. Omavastuuosuus 15 prosenttia kerätään Tasaus-keräyksellä. Hyttysverkko ja käymälä terveystyön aseina Maryama Ba seisoo vauva selkäpussissa terveysmajan kuistilla Aaban kylän laidalla Pohjois-Senegalissa. Tavallisesti kuistilla on väkeä tähän aikaan aamusta, mutta nyt se on tyhjä: suurin osa kylän asukkaista on mennyt viikoittaisille markkinoille Ndioumin kaupunkiin. Houléye Diallo (oik.) opiskelee Aaban kylän pulaarinkielisessä lukutaitoluokassa kolmatta vuotta. Luku- ja kirjoitustaidon lisäksi luokassa opetetaan useimpia kouluaineita, mm. terveysoppia. LÄHETYSSANOMAT 7 | 2010 19 SENEGAL JA MAURITANIA NÄKÖKULMA Tasaus 2010 auttaa saamaan ruokaa ja juomavettä S uomen Lähetysseuran Tasaus-keräyksellä autetaan kehitysmaiden ihmisiä kohti parempaa tulevaisuutta. Tänä vuonna pääkohteina ovat Mauritania ja Senegal; kaksi länsiafrikkalaista maata, joissa aavikoituminen varjostaa ravinnon ja puhtaan juomaveden saamista. Tansaniassa nousi pari vuotta sitten viikoittain uutisiin murhia, joiden uhreina oli perinnöllisestä pigmentin puutteesta kärsiviä albiinoja. Surmat saivat kristityt nuoret Mwanzassa kaduille osoittamaan mieltään. Mikä on tilanne nykyään? Kansainvälinen talouskriisi ja ruoan hinnan nousu ovat pahentaneet länsiafrikkalaisten ahdinkoa. Tasaus puuttuu tilanteeseen ja auttaa asukkaita Senegalin luterilaisen kirkon kautta. Tasauskeräysvaroin tuetaan maaseudun elinolosuhteiden kehittämistä. Hankkeen tavoitteena on köyhyyden vähentäminen ja kestävän kehityksen tukeminen. Tavoitteeseen pyritään vahvistamalla monipuolisen elinkeinorakenteen syntymistä muun muassa rakentamalla uusia kaivoja ja kunnostamalla vanhoja. Puiden istutusta Mauritaniassa Teksti Mikko Pyhtilä S Mauritanian pinta-alasta suurin osa on Saharan autiomaata. Ilmastonmuutos kiihdyttää aavikoitumista. Tuulen mukana liikkuva hiekka työntyy kaupunkeihin ja kyliin. Ihmiset yrittävät estää aavikon leviämistä istuttamalla puita ja pensaita. Niiden juuret kovettavat hiekan ja pitävät sen paikallaan. Useita asuinalueita on jo onnistuttu pelastamaan vihreän vyöhykkeen avulla. Tasaus-keräyksen tuotoilla tuetaan Luterilaisen maailmanliiton kautta muun muassa puiden istutusta ja autetaan näin mauritanialaisia kohti parempaa tulevaisuutta. Mauritanian-hankkeen kokonaistavoitteena on elinmahdollisuuksien ja ihmis oikeuksien vahvistaminen. Paikallisia voimaannutetaan niin, että he tunnistavat oikeutensa puhtaaseen veteen ja osaavat etsiä resursseja vesihuollon ja ravinnontuotannon järjestämiseksi. Lue lisää ja katso videoita: www.tasaus.fi n Teksti ja kuva Joel Takala Sangrava-kylän naiset istuttavat puita Mauritaniassa. Osallistu Tasaukseen Tilille Sampo Pankki 800014-161130. Kirjoita viestikenttään Tasaus 2010. IBAN: FI38 8000 1400 1611 30, BIC: DABAFIHH Soita 0600 01010 (10,02 €/puhelu + pvm) Keräyslupa: Manner-Suomi OKH626A, voimassa 2009–2010, myönnetty 3.12.2008, Etelä-Suomen lääninhallitus. 20 LÄHETYSSANOMAT 7 | 2010 Kuva Mikko Pyhtilän albumi Taistelu albiinojen murhia vastaan jatkuu urmien taustalla on usko, että albiinojen ruumiinosista saadaan voimakkaita taikakaluja ja lääkkeitä. Noitatohtorit saattavat määrätä vaikkapa albiinon käden taikakaluksi jollekin, joka kaipaa lisää onnea ja rikkautta. Albiinomurhat olivat yleistyneet ja albiinojen elämä muuttunut entistä painajaismaisemmaksi. Kristityt eivät voineet hyväksyä väkivaltaa. Nuoret aloittivat, ja sitten papit ja piispat alkoivat ottaa kantaa. Kristitty ei voi jäädä sivusta seuraamaan, jos yhteiskunnassa ilmenee epätasa-arvoa, sortoa, hyväksikäyttöä tai muuta ihmisarvon polkemista. Kristittyjen nuorten mielenosoituksia seurasi muita, muun muassa Mwanzan suurkaupunki järjesti omansa. Presidentti Jakaya Kikwete on ottanut voimakkaasti kantaa albiinojen puolesta. Lähes jokaisella Itäisen Victorianjärven hiippakunnan lukemattomista kirkkokuoroista on lauluja albiinojen puolesta. Salakuljettajilta löytyi albiinokaksoset Albiinoihin kohdistuvasta väkivallasta kiinnijääviä rangaistaan kovimmalla mahdollisella tavalla. Uutiset murhista ovat saaneet myös muut maat reagoimaan. Ihmiset eivät kuitenkaan ole turvassa niin kauan kun uskotaan, että ruumiissa voi olla taikavoimia. Aiemmin tapettiin taikauskon vuoksi punasilmäisiä naisia, sitten albiinoja. Nyt on poltettu nuoria poikia roviolla, mitähän seuraavaksi? Yindi, kirkkomme evankelistoja ja itse albiino, kertoo kaltaistensa kokevan olonsa nyt turvallisemmaksi kuin aiemmin. Tansanian Albino Societyn Mwanzan johtajan Alfred Kadolen mukaan viime vuonna tilastoitiin viisi albiinomurhaa. Vaikka surmat ovat vähentyneet, albiinojen turvallisuudentunne ei ole riittävästi parantunut. Kaupungissa voi olla turvallista, mutta monet eivät uskalla mennä pelloilleen maaseudulle. Äskettäin viranomaiset pysäyttivät salakuljettajia, jotka yrittivät tuoda Keniasta Tansaniaan pienet albii nokaksoset myytäviksi. Eri uskonnot ovat yhdessä puolustaneet albiinojen oikeuksia. Tansanian Albino Societyn tilaisuudet ovat kaikille avoimia. Kokoontumiset alkavat rukouksella. Sen pitää milloin kristitty, milloin muslimi, sen mukaan, kuka vuorollaan johtaa kokoontumista. Uskon, että parhaiten ja pitkäjänteisimmin voimme auttaa teke- mällä kristillistä lähetystyötä ja kertomalla Jumalasta, joka on voimakkaampi kuin pahan vallat. Seurakunta kertoo pahan voittajasta Victoriajärven hiippakunta tekee Sinema Leon elokuva-autollaan julistustyötä pikkukylillä. Markuksen evankeliumia mukaileva pitkä filmi esitetään kolmessa osassa, yksi osa illassa. Mukana on myös ajankohtaisia opetusfilmejä. Elokuva-auto menee vain alueil le, joilla on jo pitkäjänteistä seurakunnan toimintaa. Evankelista Boniphace Maduhu ja kuljettaja Ruben Laiza kiertävät kutsumassa ihmisiä elokuviin ja antavat kristillistä opetusta yhdessä alueen evankelistojen ja pappien kanssa. Työn halutaan olevan osa nuorten seurakuntien omaa toimintaa. Toisenkinlaisia esimerkkejä löytyy. Kerran ryhmä ulkomaalaisia pappeja tuli ja suuntasi pariin kaukaiseen kylään. Muutaman päivän evankeliointitapahtuman jälkeen he kertoivat kastaneensa 400 ihmistä. ”Missä ovat nyt nämä kristityt?” kysellään nyt hiippakunnassamme. Evankeliointityön johtaja, piispan apulainen Emmanuel Makala muistuttaa: ”Menemme aina sinne missä kirkko on jo aloittanut toi- mintansa ja missä on mahdollisuus uskonsa hoitamiseen.” Swahilin- ja sukumankielisiä elokuvia kokoontuu katsomaan iltaisin satojen, jopa tuhannen ihmisen joukko. Evankelista selittää elokuvan tapahtumia. Ihmiset puhkeavat valtaviin suosionosoituksiin, kun Jeesus voittaa pahan kiusaukset, karkottaa pahat henget tai parantaa sairaan. Nämä ihmiset tietävät, mitä tarkoittaa pahojen henkien pelossa eläminen ja ihmeparaneminen kylillä, joissa lääkäreinä toimivat vain noitatohtorit. Onko todella joku, joka voittaa pahan? Parin viikon kiertueen jälkeen kastettuja on kymmeniä, kirkon toimintaan mukaan tulleita vielä enemmän. Monet noitatohtorit haluavat luopua taikakaluistaan ja tulla kastetuksi. He ovat löytäneet jotain, joka on voittanut pahan. n Kirjoittaja on Itäisen Victoriajärven hiippakunnan lähetys- ja evan keliointityön koordinaattori. LÄHETYSSANOMAT 7 | 2010 21 Kalenteri-palsta kertoo lähetystyöhön liittyvistä tapahtumista. Muista liittää menovinkkeihin tarkat ajankohta- ja ilmoittautumistiedot! Palsta on maksuton. Lähetysseminaari Lapualla Lapuan hiippakunnan lähetysseminaari la 25.9. Haapaniemen hiippakuntakartanossa Kuortaneella teemalla …Jumalan Pyhä. Mukana mm. Tasaus-vieraat Senegalista ja Mauritaniasta sekä Tasauslähettiläs Mikko Vaismaa sekä kaikki kirkon lähetysjärjestöt. Osallistumismaksu 35 e/henkilö. Ilm. 17.9. mennessä Lapuan hiippakunnan lähetystoimistoon, 043 824 0646. Lisätietoja: www.mission.fi/lapua. Pajaleiri Päiväkummussa Päiväkummun kurssikeskuksessa Orivedellä pajaleiri lastenlapsille (6–12-vuotiaille) ja isovanhemmille 15.–17.10. Työpajoissa rakennellaan, askarrellaan, taiteillaan ja kisaillaan yhdessä. Aloitus pe 15.10. klo 18 ja päätös su klo 13. Ilm. 30.9. mennessä www.mis sion.fi/paivakumpu/tapahtumat tai 040 534 9507. Miten ehkäistä rasismia Seminaari Mitä rasismi on ja miten siihen puututaan pe 22.10. klo 9.30–15 Sinitaivassalissa Turussa (Rauhankatu 15–17). Seminaari on suunnattu seurakuntien työntekijöille. Alustajina kirkon maahanmuuttajatyön sihteeri Marja-Liisa Laihia ja SPR:n Varsinais-Suomen piirin hanketyöntekijä Miska Keskinen. Hinta 30 e sis. ohjelman, kahvit ja aterian. Ilm. arkkihiippakunnan lähetystoimistoon, 040 451 4112 tai [email protected] 15.10. mennessä. Tiedustelut: Liisa Purho, 040 507 2086. Naistenpäiville Päiväkumpuun Kansainväliset naistenpäivät 8.–10.10. Päiväkummun kurssikeskuksessa, teemana Sydämeni laulu – The Songs of My Heart. Naisille, jotka kaipaavat Jumalan ja toistensa kohtaamista ja jotka ovat kiinnostuneita kulttuurien vuorovaikutuksesta. Kielinä suomi ja englanti. Hinta 20–140 e, majoituksesta ja osallistumisajasta riippuen. Lähetyssanomat julkaisee maksutta ilmoituksia syntymäpäiväkeräyksistä, jos lahja annetaan Suomen Lähetysseuran merkkipäivätilin kautta. Muut ilmoitukset ovat maksullisia. Lahjan k ohdentamisesta on sovittava ensin Lähetysseuran nimikko- ja keräystoimiston kanssa, puh. (09) 129 7207. Järj. Suomen Lähetysseura ja Seurakuntaopisto. Lisätiedot ja ilm. www.mission.fi/osallistu/koulutus/muut-koulutukset/kansainvaliset-naistenpaivat-201/. Porkkanamarkkinat Turussa Turun Porkkanamarkkinat 18.9. klo 10–13 Tuomiokirkkotorilla Tasauksen merkeissä. Onko afrikkalaisella oikeus ruokaan Kuinka turvata jokaisen afrikkalaisen oikeus ruokaan? Onko naisilla oikeus omistaa viljelymaata Afrikassa? Ruokaturvaseminaari ke 13.10. klo 13 Lähetystalolla Helsingissä (Tähtitorninkatu 18). Mukana apulaiskansliapäällikkö Hannu Shipena, Namibian maa- ja uudelleenasutusministeriö ja kampanjakoordinaattori Angeline Munzara, Ecumenical Advocacy Alliance / Food Campaign. Järjestäjänä Lähetysseura. www.e-alliance.ch/en/s/ food/2010-churches-week-ofaction-on-food/ Nuoret Nurmossa Nuorten lähetysviikonloppu on 22.–24.10. Nurmon Lankarissa. Katso www.mission.fi/lapua. Mikä on pyhää? Aabrahamin tyttäret – Mikä meille on pyhää? Naisten iltapäivässä sunnuntaina 24.10. klo 13–17 jaetaan kokemuksia pyhästä juutalaisuudessa, islamissa ja kristinuskossa. Paikka hotelli Helkan Saarni-sali, Pohjoinen Rautatienkatu 23, Helsinki. Keskustelun alustajat lehtori Suaad Onniselkä, toiminnanjohtaja Ulla Lumijärvi, TM Aino Nenola, FM Nurit Steinbock-Vatka ja osastopäällikkö Nina Nadbornik. Osanottomaksu 7 e (sis. kahvin). Ilm: [email protected]. Tiedustelut: kasvatussihteeri Kirsti Kosonen, (09) 129 7296. Järjestää Suomen Ekumeenisen neuvoston naisjaosto. Nuorten aikuisten lähetyskonferenssi Kristittyjen yhteinen nuorten aikuisten lähetyskonferenssi Trans-4mission la 27.11. Agricolan kirkossa Helsingissä. www.lahetyskonffa.fi. Tervetuloa sisältörikkaalle matkalle Namibiaan Lähde liikkeelle -kurssit 26.3.–10.4.2011 Windhoek–Etosha–Ambomaa– Opuwo–Swakopmund–Sossusvlei Matkanjohtajina lääkäri-sairaanhoitajapariskunta Hannu ja Seija-Liisa Kyrönseppä, oppaana Koonono-matkojen Stefan Eriksson. Valmismatkan hinta 3 600 euroa. Turussa 2010 Kolmena viikonloppuna: 30.–31.10., 20.–21.11., 4.–5.12.2010 Sinitaivassali, Rauhankatu 15–17, Turku. Kurssi on tarkoitettu henkilölle, joka etsii mielekästä tekemistä, opiskelumahdollisuutta esimerkiksi vuorotteluvapaalla tai eläkkeellä. 14.–26.4.2011 Windhoek–Kavango–Ambomaa–Etosha Matkanjohtajina piispa Wille Riekkinen ja hiippakuntasihteeri Sirpa Juola, oppaana Koonono-matkojen Stefan Eriksson. Valmismatkan hinta 3 000 euroa. Teemoina mm. Raamattu- ja lähetys, kristittynä kulttuurien ja uskontojen keskellä, tutustuminen lähetystyön arkeen kotimaassa ja ulkomailla, paikkani lähetystyössä. Kummankin matkan päätteeksi mahdollisuus nelipäiväiseen opastettuun vierailuun Kapkaupungissa, 700 euroa. Kysy myös muista matkoistamme eteläiseen Afrikkaan. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Arkkihiippakunnan lähetystoimisto, 040 451 4112 tai [email protected]. Vastuuhenkilö arkkihiippakunnan lähetyssihteeri, rovasti Liisa Purho, 040 507 2086. Tiedustelut ja ilmoittautumiset vastuulliselle matkanjärjestäjälle: Kalahari Consultants / Koonono-matkat www.koonono.com [email protected], 050 465 6152 [email protected], 045 123 8272 22 Lähetä menovinkkisi mieluiten sähköpostitse o soitteella [email protected]. Kirjoita teksti itse viestiin, älä laita liitetiedostoja. Voit myös laittaa menovinkit kirjeessä osoitteella Lähetyssanomat/Kalenteri, PL 154, 00141 Helsinki. LÄHETYSSANOMAT 7 | 2010 Valmismatkaliiketunnus 3986/05/Mj Syksyn sadon tuotteita, käsitöitä, leivonnaisia, mehua, hilloa ym. Ohjelmatuokioita. Järj. seurakunnat ja Suomen Lähetysseura. Oikeusruokaan Porkkanamarkkinat Helsingissä Porkkanamarkkinat la 18.9. klo 10–14 Helsingin Tuomiokirkon portaiden edustalla. Syksyn satoa, tuoreita vihanneksia, mehuja, hilloja, leivonnaisia ja paljon muuta! Ilmoittautuminen 12.1.2011 mennessä, yhteystiedot yllä. Järjestäjät Suomen Lähetysseura, Porin Teljän seurakunta ja Seurakuntaopisto. 13.00 Tervetuloa varainhankinnan päällikkö Silja Lehti 13.15 SuomenLähetysseurankehitystyö SenegalissajaMauritaniassa kehitysyhteistyösuunnittelija Tiina Tuominen Kryptassa Opiskelijoiden Lähetysliiton kahvila. Markkinat alkavat hartaudella portailla klo 10. 13.30 TyötäruokaturvanjaympäristönsuojelunedistämiseksiMauritaniassa Luterilaisen maailmanliiton ohjelmakoordinaattori Houlèye Tall Musiikkia ja ruokaa Senegalista Senegal-ilta to 7.10. Lähetystalolla Helsingissä. Senegalilainen illallinen klo 18, ohjelmaa Lähetyskirkossa klo 19. Ruokalippu 5 e, jolla tuetaan Suomen Lähetysseuran työtä Senegalissa Tasaus-keräyksen kautta. Lähetyskirkossa kuulemme kertomuksia Senegalista ja Lähetysseuran työstä siellä. 14.30 Musiikkiajakahvia 15.00 Työtämaaseudunelinolosuhteiden kehittämiseksijapienluottotoiminnan edistämiseksi Terveiset Senegalista Tasaus-lähettiläs Kristiina Wheeler Senegalin ev.lut. kirkon kehitysyhteistyöosaston johtaja Pierre Thiam 16.00 Kommenttipuheenvuoroedellisiin ulkoministeriön ylitarkastaja Tapani Haapala 16.30 Senfi-yhtye esittää suomalaissenegalilaista musiikkia yhdistelemällä kansanlauluja, omia sävellyksiä ja perinteisiä soittimia. Musiikkiajayleiskeskustelu puheenjohtajana ulkomaantyön johtaja Rolf Steffansson Ilm. illalliselle 4.10. mennessä Sara Pykäläiselle: [email protected], (09) 129 7251, 050 598 6466. Järj. Suomen Lähetysseura ja Opiskelijoiden Lähetysliitto. Ilmoittautuminen 30.9. mennessä. Hinta 70 e/osio. Kurssille otetaan noin 20–25 henkilöä. Porissa 2011 Kurssi on kolmena viikonloppuna: 22.–23.1., 12.–13.2., 12.–13.3.2011 Porin seurakuntakeskuksessa, Eteläpuisto 10. Tasaus-tapahtumatorstaina 23.9.2010klo13 –17Suomen Lähetysseurantoimitalossa, Tähtitorninkatu18,Helsinki Keräyslupa: Manner-Suomi OKH626A, voimassa 2009 - 2010, myönnetty 3.12.2008, Etelä-Suomen lääninhallitus. KALENTERI OsallistuTasaus-keräykseen • Tilille Sampo Pankki 800014-161130. Kirjoita viestikenttään Tasaus2010 (IBAN: FI38 8000 1400 1611 30, BIC: DABAFIHH) • Soita keräyspuhelimeen 060001010 (10,02 €/puhelu + pvm) www.tasaus.fi Tasataan ympäri maata Tasauksen hyväksi tempaistaan monella eri paikkakunnalla. Katso tapahtumia oman seurakuntasi tapahtumatiedoista tai netistä ww.tasaus.fi/ajankoh taista/tapahtumat. Vanhaliina palvelee Vanhaliina-kauppa on auki keskiviikkoisin ja torstaisin klo 12–18 (Vuorimiehenkatu 17). Myytävänä käytettyjä astioita, liinavaatteita, kirjoja, tauluja, seinävaatteita, hopeaesineitä ja keräilytavaraa lähetystyön hyväksi. Otamme tavaralahjoituksia vastaan (ei vaatteita!). Jos haluat toimia vapaaehtoisena myyjänä, ota yhteyttä! Sara Pykäläinen, (09) 129 7251. LÄHETYSSANOMAT 7 | 2010 23
© Copyright 2024