Katso Lausunnot ja vastineet
Tornion kaupunki Röyttän edustan merituulivoimapuiston osayleiskaava 82126637 Kaavan valmisteluvaiheen kuulemisesta saadut lausunnot ja mielipiteet Röyttän edustan merituulivoimapuiston osayleiskaavan valmisteluvaiheen kuulemisen aineisto (kaavaluonnos) oli yleisesti nähtävillä 2.1.- 1.2.2012. Kuulemiseen sovellettiin Espoon sopimuksen mukaista kansainvälistä kuulemismenettelyä, jossa Ruotsin valtiolla oli aikaa antaa vastaus 16.3.2012 saakka. Luonnoksesta saatiin 26 lausuntoa ja 7 mielipidettä, joista yhdellä oli 28 allekirjoittajaa ja toisella 8 allekirjoittajaa. Ruotsin valtion vastaus kansainvälisestä kuulemisesta saatiin 23.3.2012. Seuraavassa ovat lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät sekä kaavoittajan vastineet. Sisällysluettelo 1. 1.1 1.1.1 1.2 1.2.1 1.3 1.3.1 1.4 1.4.1 1.5 1.5.1 1.6 1.6.1 1.7 1.7.1 1.8 1.8.1 1.9 1.9.1 1.10 1.10.1 1.11 1.11.1 1.12 1.12.1 1.13 1.13.1 1.14 1.14.1 1.15 1.15.1 1.16 1.16.1 1.17 1.17.1 1.18 1.18.1 1.19 Lausunnot Lapin liitto Kaavoittajan vastine Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaavoittajan vastine Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: kalatalousviranomainen Kaavoittajan vastine Ilmavoimien Esikunta Kaavoittajan vastine Rajavartiolaitos Kaavoittajan vastine Museovirasto Kaavoittajan vastine Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kaavoittajan vastine Fingrid Oyj Kaavoittajan vastine Haaparannan kaupunki Kaavoittajan vastine Pohjoinen tullipiiri Kaavoittajan vastine Tornion Energia Oy Kaavoittajan vastine Finavia Oyj Kaavoittajan vastine Liikennevirasto, Meriosasto, Länsi-Suomen väyläyksikkö Kaavoittajan vastine TUKES, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Kaavoittajan vastine Tornion, Keminmaan ja Tervolan ympäristölautakunta Kaavoittajan vastine Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus Ry Kaavoittajan vastine Tornion veneseura ry, Pursi 82 ja Puuluodon kyläyhdistys Kaavoittajan vastine Laivaniemen-Kyläjoen kyläyhdistys ry Kaavoittajan vastine Pirkkiön osakaskunta 3 3 3 3 6 11 12 13 13 14 14 14 14 14 15 16 16 16 16 16 16 17 17 17 17 17 17 17 18 18 19 19 19 19 20 22 22 22 1 1.19.1 1.20 1.20.1 1.21 1.21.1 1.22 1.22.1 1.23 1.23.1 1.24 23 23 24 25 26 26 27 27 28 1.24.1 1.25 Kaavoittajan vastine Suomalais- Ruotsalainen Rajajokikomissio Kaavoittajan vastine Tornionjoen kalastusalue Kaavoittajan vastine Alaraumon jako- ja kalastuskunta Kaavoittajan vastine Matkailun edistämiskeskus Kaavoittajan vastine Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ja Pohjois-Perämeren ammattikalastajat Kaavoittajan vastine Metsähallitus, Luontopalvelut Pohjanmaa 2. 2.1 2.1.1 2.2 2.2.1 2.3 2.3.1 2.4 2.4.1 2.5 2.5.1 2.6 2.6.1 2.7 2.7.1 Mielipiteet Erkki, Heikki ja Hannu Koskela Kaavoittajan vastine Matti Piessa kalastusoikeuden omistajien puolesta Kaavoittajan vastine Jarmo Martin sekä Asko ja Eino Martin Kaavoittajan vastine Koivuluodon Leton mökinomistajat, 28 allekirjoittanutta Kaavoittajan vastine Markus Keränen, Joukko torniolaisia veneilijöitä, 8 allekirjoittanutta Kaavoittajan vastine Lassi Yliniva Kaavoittajan vastine Vuonon jakokunta Kaavoittajan vastine 33 33 33 34 34 34 35 35 35 36 36 36 36 37 38 3. 3.1 3.1.1 3.2 3.2.1 3.3 3.3.1 3.4 3.4.1 3.5 3.5.1 3.6 3.6.1 3.7 Kansainvälinen kuuleminen Naturvårdsverket Kaavoittajan vastine Havs- och vattenmyndigheten Kaavoittajan vastine Kustbevaktningen Kaavoittajan vastine Norrbottenin lääninhallitus Kaavoittajan vastine Haaparannan kaupunki Kaavoittajan vastine Bosmina AB Staffan Svanberg Kaavoittajan vastine Ida Svanberg ja Örn Taube Katajan, Klauksen, Sipin, Stora Hamnskärin ja Östar Launinkarin vapaa-ajan asukkaiden puolesta Kaavoittajan vastine Nimilista 137 allekirjoittanutta Kaavoittajan vastine 40 40 42 43 43 43 43 44 45 46 46 46 47 3.7.1 3.8 3.8.1 28 28 29 48 56 61 61 2 1. Lausunnot 1.1 Lapin liitto Lausunto 17.1.2012 Suunnittelualueella ovat voimassa Länsi-Lapin seutukaava sekä Lapin merija rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava, joka kumoaa seutukaavassa osoitetut tuulivoimala -aluevaraukset. Länsi-Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavan aluevaraukset perustuvat selvitykseen, jossa kartoitettiin tuulivoimatuotannolle soveltuvat alueet Merenkurkun – Perämeren rannikko- ja merialueilla. Länsi-Lapin maakuntakaava on vireillä ja se tulee kumoamaan voimaan tullessaan osoitetut tuulivoimala –aluevaraukset. Länsi-Lapin maakuntakaavaa varten on laadittu Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitys. Länsi-Lapin maakuntakaavan valmisteluaineistossa Röyttän alue on esitetty tuulivoima-alueeksi (tv2281), jonka rajaus perustuu YVA selostuksesta annettuun yhteysviranomaisen lausuntoon. Maakuntakaavan valmisteluvaiheessa on esitetty mielipiteitä ja kannanottoja sekä tuulivoimala-alueen poistamiseksi että laajentamiseksi. Röyttän merituulivoimapuiston osayleiskaavassa on tuotu esille Lapin maakuntasuunnitelma 2030, Lapin maakuntaohjelma 2011 - 2014 sekä voimassa olevat maakuntakaavat. Maakuntasuunnitelman mukaan Lapin energiaratkaisuissa korostetaan uusiutuvan energian tuotantoa tukevien voimalaitosten toteuttamista. Osayleiskaavassa esitetty tuulivoimapuisto täsmentää voimassa olevan Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavaa sekä laadittavana olevaa Länsi-Lapin maakuntakaavaluonnosta. Lapin liiton virasto pitää Tornion Röyttän tuulivoimapuiston osayleiskaavan valmisteluaineistoa selkeästi laadittuna kokonaisuutena ja hyvänä lähtökohtana kaavaehdotuksen laatimiselle. 1.1.1 Kaavoittajan vastine Lausunto merkitään tiedoksi. 1.2 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lausunto 15.3.2012 Kaava-asiakirjat Lapin elinkeinon-, liikenne–ja ympäristökeskus esittää, että kaavaasiakirjojen tulee toimia itsenäisesti maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen kaavoitusmenettelyn tarkoittamina asiakirjoina. Esitettyä raportoinnin laatua ei voida pitää hyvänä ja MRL:n tarkoittamana. Kaavaselostuksen tulee luoda edellytykset vuorovaikutukseen kaavan valmistelussa ja mahdollistaa osaltaan kaavan laillisuuden arviointi. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) MRL 24.2 §:n mukaan alueiden käytön suunnittelussa eli kaavoituksessa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. MRL 9 §:n edellytys kaavan perustumisesta riittäviin selvityksiin voi tulla tarkasteltavaksi myös VATien edistämisen näkökulmasta. Kaavan suhdetta VATeihin on arvioitu, mutta teksti ei avaa MRL:n tarkoittamalla tavalla sitä, onko tavoitteita otettu huomioon niin, että edistetään niiden toteuttamista. Tekstin tulee olla perustelevaa, ei toteavaa. VATien käsittelyssä tulisi keskittyä alueidenkäyttöön vaikuttavien suurten kokonaisuuksien tarkasteluun. 3 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottaminen on yksi kaavan laillisuuden perusteita. Suhde maakuntakaavaan Lapin liitto on lausunnossaan YVA -selostuksesta ottanut kannan, että YVA menettelyssä olleet vaihtoehdot 2 ja 2+ toteuttavat voimassa olevaa maakuntakaavaa. Kaavaluonnoksen rajaus poikkeaa näistä jonkin verran. Lapin liitto ottanee kannan uuden kaavarajauksen suhteesta maakuntakaavaan, joka on ohjeena muutettaessa yleiskaavaa. Yleiskaavaa ohjaa myös Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavan suunnittelumääräykset. Keskeisiä kysymyksiä ovat, onko tuulivoimaloiden sijoittamisessa tarkasteltu ryhmittelyvaihtoehtoja, onko tuulivoimalat sijoitettu geometrialtaan selkeään muotoon ja onko maiseman suuntautuneisuus huomioitu. Tuulivoimaosayleiskaavan erityiset sisältövaatimukset Kaavaselostuksesta tulee ilmetä tuulivoimayleiskaavan erityisten sisältövaatimusten (MRL 77 b §:n 1 momentin kohta 3) mukainen tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto. Tuulivoimaloiden välinen ja tuulivoimaloilta sähköasemaille johtava sähkönsiirto on ratkaisematta kaavakartalla. Mikäli sijainti jää ohjeellisen merkinnän varaan, tulee niin sanotut ei-alueet olla selkeästi turvattu muilla kaavamääräyksillä. Kaapelin toteuttamistapa (suojaus sähkö/magneettikentän pienentämiseksi) voi myös edellyttää kaavamääräyksen. Sähköaseman luonteen huomioon ottaen olisi sillä suositeltavaa käyttää erityisalueen merkintää energiahuollon alue (EN). Sähköaseman paikka tulee suunnitella siten, että aluevaraus voidaan osoittaa sitovalla merkinnällä. Sähköaseman kuvaus ja arviointi merkityksestä maisemassa puuttuvat. Yleiskaavan sisältövaatimukset Tuulivoimayleiskaavan erityisten sisältövaatimusten lisäksi yleiskaavan on täytettävä MRL 39 §:n yleiskaavan sisältövaatimukset. Riittävät selvitykset ja vaikutusten arvioinnit mahdollistavat yleiskaavan sisältövaatimusten täyttymisen arvioinnin. Kaavaselostuksen on hyvä sisältää tarkastelu kaavaehdotuksen suhteesta sisältövaatimuksiin etenkin kaavan kannalta ongelmallisten vaatimusten suhteen. Laadittaessa yleiskaavaa on myös tarkasteltava, ettei yleiskaava aiheuta maanomistajille tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Kaavamerkinnät ja – määräysten merkitys tuulivoimaosayleiskaavassa Osayleiskaavassa on määrätty, että sitä voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL77 a §). Tuulivoimaloiden rakennuslupia käsiteltäessä tutkitaan MRL 136 § eli rakennusluvan edellytykset asemakaavaalueen ulkopuolella. Ilman yleiskaavamääräyksiä voi olla vaikea todeta poikkeamista yleiskaavasta, eikä rakennuslupaharkinnassa ole keinoja MRL 135.1 §:n 1 kohdan mukaiseen kaavanmukaisuuden tarkasteluun ja mahdollisuudet asettaa esimerkiksi ehtoja rakennusluvalle ovat vähäisemmät. Tuulivoimaloiden rakennuslupia käsiteltäessä on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota yleiskaavamääräyksiin ja niiden sanamuotoihin ja kattavuuteen sekä yleiskaavamerkintöihin ja niiden sitovuuteen. Ohjeelliset merkinnät antavat mahdollisuuden ratkaista asia myös toisin eli asiaa ei tosiasiassa ole kaavassa ratkaistu. Suhde jatkosuunnitteluun MRL 77 a luvun mukainen tuulivoimayleiskaava on tarkoitettu kaavaksi, jonka perusteella tuulivoimalat voidaan rakentaa rakennusluvan perusteella. Näin ollen alueelle ei ole tarkoitus laatia asemakaavaa. Tästä tavoitteesta katsottuna tuulivoima-alueen suunnittelumääräys edellyttää täsmentämistä. Kaavamääräysten ehdot lisäselvityksille ja niistä saatavien tulosten mukaisille toimenpiteille on harkittava myös suhteessa MRL 77 b §:n edellytykseen rakentamisen ja muun alueiden käytön riittävästä ohjauksesta yleiskaavassa. Mikäli selvitykset eivät ole riittävän tarkat siten, että yleiskaavaratkaisu ohjaa em. tavalla riittävästi rakentamista, ei yleiskaava voi sisältää MRL 77a §:n tarkoittamaa määräystä. 4 Kaavaselostuksessa on hyvä todeta kaavan toteuttamisen tarvitsemat luvat ja niiden järjestys suhteessa toisiinsa. Rakennusluvan ja vesilain mukaisen luvan tai rakennusluvan ja ympäristöluvan välillä ei vallinne edellytyssuhdetta. Vesilain tarkoittaman luvan ja mahdollisen ympäristöluvan harkinta ennen rakennusluvan käsittelyä on Lapin ELY-keskuksen käsityksen mukaan kuitenkin tarkoituksen mukaista. Koska kaavamääräykseen ei voine laittaa määräystä rakennusluvan ja vesilain mukaisen luvan päättymisjärjestyksestä, tulee kaavaselostuksessa selkeästi kertoa lupien suhde ja järjestys. Tuulivoimalan purkamisen edellyttäminen Kaupungin tulee harkita tarvitaanko kaavamääräys, jolla voidaan varmistaa tuulivoimaloiden purkaminen tuulivoimaloiden toiminnan loputtua. Kerrosalan osoittaminen Kaavamääräyksestä olisi hyvä ilmetä, että yleiskaava sallii tuulivoimaloiden edellyttämän kerrosalan sijoittamisen paikalle. Lieriötornilla toteutettavat tuulivoimalat muodostavat kerrosalaa (MRL 115 §). ELY -keskuksen käsityksen mukaan kaavassa ei ole välttämätöntä olla sallitun kerrosalan määrää numeroina, vaan sanallinen toteaminen kaavamääräyksessä on riittävä. Ympäristöhäiriöt Tuulivoimaloiden toiminnasta aiheutuvan meluhaitan välttämiseksi voi olla tarpeen ohjata tai rajoittaa alueen käyttöä. Melualueen osoittaminen on myös informatiivisessa mielessä tarpeen. Lisäksi määräyksillä tulee ottaa huomioon melusta ja muista ympäristöhäiriöistä aiheutuvat rajoitukset tai reunaehdot. Muuta Seveso ll – konsultointivyöhyke: Nyt laaditaan rakentamista ohjaavaa kaavaa eli siis yksityiskohtaista suunnitelmaa. Tässä kaavassa ratkaistaan, voiko konsultointivyöhykkeelle rakentaa. Näin ollen merkinnän selitys yksityiskohtaisessa suunnittelussa huomioon otettavista seikoista on turha, kuten viittaukset täydennysrakentamiseen. Myös mainittujen lausuntojen pyytämisajankohta on käsillä. Tämän tulee perustua riittävään selvitykseen suuronnettomuusriskeille alttiiden toimintojen sijoittamisesta. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeillä alueilla puuttuu kaavamääräys siitä mitä alueella ei saa tehdä. Kaava on laadittava siten, että siinä on otettu riittävästi huomioon laiva- ja veneväylät. Näin ollen tuulivoimaloita ei tule voida sijoittaa paikoille, jotka eivät jo lähtökohtaisesti ole jo laiva- ja veneväylien sekä niiden turvalaitteiden häiriöttömän käytön ja toiminnan mahdollistavia. Kaavamääräyksellä edellytetään arkeologisen inventoinnin tekemistä. Olennaista on määrätä myös arkeologisen inventoinnin tulosten huomioon ottaminen. Inventoinnin tulos voi vaikutta sijoitettavien voimaloiden määrään. Yhteysviranomaisen YVA -selostuslausunnon huomioon ottaminen Kaavan valmisteluaineistossa ei esitetä riittäviä tai luotettavia selvityksiä ja vaikutusten arviointia: merenpohjan käsittelystä kalastolle tärkeistä alueista, vaelluskalojen vaelluskäyttäytymistä ja vaellusreiteistä, hankkeen toteuttamisen merkityksestä kalastolle sekä siitä, millainen kalastus alueella estyy ja millaisin toimenpitein kalastusta voidaan jatkaa. maisemavaikutuksista linnustovaikutuksista vaikutuksista merinisäkkäisiin valtion rajan ylittävistä vaikutuksista. 5 Yleiskaavaa ollaan laatimassa siten, että sitä voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Tällöin sen on myös ohjattava riittävästi rakentamista. Riittävä ohjaus tarkoittaa tavanomaista yleiskaavaa tarkempia selvityksiä ja sellaisia kaavamerkintöjä ja – määräyksiä, joilla riittävä ohjaus voidaan varmistaa. Lapin ELY -keskus muistuttaa, että kaavaselostuksessa tulisi käyttää havainnollistavaa materiaalia, etenkin selkeitä karttoja tulisi käyttää huomattavasti esitettyä enemmän. 1.2.1 Kaavoittajan vastine Kaava-asiakirjat ja Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Kaavaselostusluonnosta täsmennetään kaavaehdotusta varten kuvien, karttojen ja vaikutusarviointien osalta. Perustellaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja kaavaratkaisun välistä suhdetta esitettyä enemmän. Suhde maakuntakaavaan Länsi-Lapin maakuntakaavan valmisteluaineistossa Röyttän alue on esitetty tuulivoima-alueeksi (tv2281), jonka rajaus perustuu YVA -selostuksesta annettuun yhteysviranomaisen lausuntoon. Osayleiskaavan suunnittelun lähtökohtana on hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin hankevaihtoehto 2+, jota on edelleen kehitetty. Tuulivoimalat sijoittuvat pääosin Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavassa ja Tornion yleiskaavassa 2021 osoitetun tuulivoimaloiden alueen sisälle. Osayleiskaavassa esitetty tuulivoimapuisto täsmentää voimassa olevan Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavaa sekä laadittavana olevaa Länsi-Lapin maakuntakaavaluonnosta. Länsi-Lapin maakuntakaavaehdotuksessa on tuulivoimaloiden aluetta laajennettu. Kaavaehdotusta varten tuulivoimapuiston sijoittumista hiotaan edelleen laadittavien selvitysten tuottaman tiedon perusteella ja hankekokoa on merkittävästi pienennetty Tuulivoimaosayleiskaavan erityiset sisältövaatimukset Uuden tuulivoimalaitoksen perustusten ja merikaapelien rakentamiselle vesialueelle on jatkossa haettava vesilain (264/1961) mukainen lupa PohjoisSuomen aluehallintovirastolta. Merituulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto ratkaistaan vesilain mukaisessa lupamenettelyssä. Kaavaehdotukseen tarkennetaan tuulivoimapuiston edellyttämää sähkönsiirtoverkkoa luotausaineiston perusteella. Niillä alueilla, missä merikaapelit kulkevat meriväylien suuntaisesti, jätetään riittävä turvaväli meriväyliin. Meriväylien alitus toteutetaan siten, että kaapelit sijoitetaan väylän varaveden alapuolelle. Kaapeleiden sijoittamisesta merialueelle hankitaan Liikenneviraston lausunto. Tarvittaessa meriväylien kohdalla sekä matalilla ranta-alueilla kaapelit voidaan kaivaa merenpohjaan. Kaivutyössä huomioidaan ranta-alueiden sedimentin laatu. Sähköaseman paikka Kuusiluodossa voidaan osoittaa sitovalla aluevarausmerkinnällä (EN). Ensisijainen sähköaseman paikka on Taljassa ja riippuen rakennettavien tuulivoimaloiden määrästä toissijaisesti Kuusiluodossa. Sähkösiirron kuvausta ja siitä aiheutuvia vaikutuksia selkeytetään ja tarkennetaan kaavaselostukseen. Yleiskaavan sisältövaatimukset Kaavaselostuksessa tarkastellaan kaavaehdotuksen suhdetta yleiskaavan sisältövaatimuksiin MRL 39 §. Kaavamerkinnät ja – määräykset Merituulivoimaosayleiskaavaluonnosta varten on rakentamisen rajoitteet esitetty nk. ei alueina. Tuulivoimaloiden alueiden sisälle on osoitettu tuulivoimaloiden määrät ja mitat sekä rakennusalat ohjeellisin merkinnöin parhaan tehtyjen tutkimusten ja selvitysten mukaisen tiedon mukaan. Merialueelle tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää rakennuslupien lisäksi vesilain mukaista lupaa (voimaloiden sijoitus, perustustapa, ruopattavat maaainekset, ruoppausmassojen sijoittaminen, perutusten rakentamisajankoh6 ta). Tuulivoimaloiden sijoittuminen tarkentuu vesilain mukaista lupaa varten tehtävien tarkempien tutkimusten aikana. Kaavaehdotusvaiheessa kiinnitetään erityistä huomiota merkintöjen ja määräysten kattavuuteen ja sanamuotoihin sekä erityisesti rakentamisen ja muun alueiden käytön riittävään ohjaavuuteen. Suhde jatkosuunnitteluun Osayleiskaavassa on määrätty kaavan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena, jolloin alueelle ei ole tarpeen laatia asemakaavaa. Tavoitteena on laatia riittävän tarkat selvitykset siten, että yleiskaavaratkaisu ohjaisi riittävästi rakentamista ja täyttäisi MRL 77 b §:n edellytykset. Selvitysten laatimista jatketaan alueen osayleiskaavoituksen lisäksi alueen luvituksen ja rakentamisen suunnittelun yhteydessä. Tuulivoimahankkeen luvituksen kuvausta täydennetään lupien järjestyksen ja suhteen osalta kaavaselostuksen. Yleistä määräystä alueen suunnittelusta täydennetään seuraavasti: Alueen jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon erityisesti rakentamisen vaikutukset vedenalaiseen luontoon, kalastukseen, kalojen lisääntymiseen sekä maisemaan ja linnustoon. Voimaloiden ja sähkönsiirtokaapeleiden sijoituksen suunnittelussa on pyrittävä lieventämään haitallisia vaikutuksia. Kaavoituksen rinnalla tehdään mm. merirakentamisen ja sähköverkon suunnittelua sekä valmistellaan tarvittavia lupia, kuten vesilain- ja ilmailulain mukaisia lupia. Tuulivoimalan purkamisen edellyttäminen Tuulivoimalarakenteet on toiminnan päätyttyä purettava siten, etteivät ne aiheuta vaaraa alueella liikkuville. Kerrosalan osoittaminen Kaavamääräyksessä on esitetty tuulivoimaloiden alue (tv) ja määrätty, että alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita ja merikaapeleita. Ei ole tarpeen määrittää kerrosalaa tai määrätä, että alueelle saa sijoittaa tuulivoimalan kerrosalaa. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suunnitteluoppaassa ei ole myöskään ohjeistusta kerrosalan osoittamiseksi. Ympäristöhäiriöt Osayleiskaavan valmisteluvaiheen kuulemisen vaikutusarvioinnit ympäristöhäiriöiden, kuten melun ja välkkeen osalta perustuivat YVA -prosessin 2+ hankevaihtoehdon selvitysten tuloksiin. Selvitykset päivitetään tuulivoimaloiden muuttuneen sijainnin mukaan kaavaehdotusta varten ja vaikutusarviointien perusteella harkitaan, onko tarvetta esittää määräyksiä esimerkiksi meluhaitan välttämiseksi. Tuulivoimaloiden päivitetyt meluarvot esitetään meluselvityksen liitekartoilla. Muuta Seveso II –konsultointivyöhykkeen määräys on voimassa olevan Tornion strategisen osayleiskaavan mukainen. Vyöhyke käsittää kaavoitettavalla alueella ainoastaan vesialuetta lukuun ottamatta Taljan kärkeä, joten määräyksestä voidaan jättää pois määräys: "Konsultointivyöhykkeellä sallitaan vähäinen täydennysrakentaminen tilannekohtaisen harkinnan mukaan." Sen sijaan merkinnän selitystä yksityiskohtaisessa suunnittelussa huomioon otettavista seikoista ei poisteta. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeän alueen määräystä täydennetään seuraavasti: Merkinnällä osoitetaan kalaston ja muun vesieliöstön kannalta erityisen tärkeä alue. Tornionjoen rajajokisopimuksen lohen nousun turvaavat rauhoituspiirit Tornionjoen edustan merialueella. Alueen käytössä on huomioitava, ettei kalaston ja muun vesieliöstön kannalta erityisen tärkeän elinympäristön arvoja heikennetä. 7 Vene- ja laivaväylät on huomioitu kaavakartalla merkinnöin ja määräyksin sekä kaavan vaikutukset niihin ja niiden liikenneturvallisuuteen on arvioitu. Tuulivoimalat on sijoitettu riittävän etäälle väylistä. Liikenneviraston Meriosasto Länsi-Suomen väyläyksikkö on osayleiskaavan valmisteluvaiheen kuulemisesta antamassaan lausunnossa ottanut kantaa vesiväylästöön, liikenteeseen väylillä ja väylien ulkopuolella, sähkönsiirtoon käytettävien merikaapelien vaikutukset väyliin ja liikenteeseen vesialueella sekä vesiliikenteen liikenneturvallisuuteen. Museovirasto on osayleiskaavan valmisteluvaiheen kuulemisesta antamassaan lausunnossa ottanut kantaa vedenalaisinventointiin sekä sitä koskevaan kaavamääräykseen ja todennut, että vedenalaisinventoinnin tarve on huomioitu asiallisesti kaavaluonnoksen yleisissä määräyksissä. Kaavamääräystä täydennetään seuraavasti: "Tuulivoimaloiden, kaapeleiden, ruoppausten, läjitysten ja muiden vesirakennustöiden alueella on tehtävä arkeologinen vedenalais-inventointi ennen rakentamista ja inventoinnin tulokset huomioitava rakentamisessa." Museoviraston kanssa on sovittu vedenalaisinventointiin liittyvien akustisten luotausten tekemisestä kesällä 2012. Yhteysviranomaisen YVA -lausunnon huomioon ottaminen Kaavaluonnosta varten alueella on tehty täydentäviä selvityksiä, joilla on pyritty vastaamaan YVA -yhteysviranomaisen lausuntoon. Tuulivoimahankkeen teknistä suunnittelua on viety eteenpäin. Merenpohja, raskasmetallit, sedimentti, vesieliöstö, vesistö ja veden laatu sekä vaikutukset Tehtyjen kairausten ja näytteenoton perusteella merenpohjassa on 0-15 m paksu savi tai silttikerros, jonka alla on karkearakeisempi moreeni tai hiekkakerrostuma. Kallionpinta vaihtelee tasovälillä -16…-40 m. Voimaloiden kohdalta tullaan rakentamisen yhteydessä poistamaan ruoppaamalla hienomaa-aineskerros, sekä tarpeen mukaan myös jonkin verran moreeni- ja hiekkakerroksia. Ruopattavien sedimenttien määrään vaikuttaa olennaisesti lopullisten voimaloiden lukumäärä. Ruoppausmassat läjitetään joko mahdolliseen nykyiseen läjitysaltaaseen, Kuusiluotoon tai meriläjitetään viranomaisten kanssa sovittavaan paikkaan, josta on tehty alustavat selvitykset kesällä 2012. Ruoppausmassoista ja läjitysalueista laaditaan erillisselvitys. Uudesta läjitysalueesta tarvittaneen vesialueen omistajan lausunto alueiden soveltumisesta läjitykseen. Läjitysalueen valinnassa huomioidaan pohjan sedimentaatio, haitta ympäristölle ja etteivät alueet sijaitse kalastolle tai kalastukselle tärkeillä alueilla eikä niiden käyttö haittaa vesiliikennettä. Lisäksi arvioidaan soveltuvuutta pohjan muoto- ja virtausolosuhteiden näkökulmasta. Meriläjitysalueita käsiteltiin viranomaisten kanssa 29.5.2012. Tuulivoimayhtiö selvittää pohjasedimenttien haitta-ainepitoisuuksia ja raportoi mahdollisesti esiintyvistä haitta-ainepitoisuuksista. Vaikutuksia arvioidaan täsmällisesti vesilain mukaisessa vesistö- ja kalastovaikutusarviossa sekä hakemussuunnitelmassa. Kalasto/kalastus Kutualueselvitys ja kalastajakyselyn laajentaminen tehdään. Lohien vaellusreittien turvaamiseksi hanketta on rajattu uudelleen siten, että pysytään kokonaan poissa lohien vaelluksien suojelemiseksi perustetuilta rauhoituspiireiltä. Suunnitelmasta poistetut voimalayksiköt sijaitsivat etelämpänä, jolloin rauhoituspiirit kulkivat osittain tuulivoimapuiston läpi. Lohien vaellusreittien tutkimuksia käsiteltiin Lapin ELY-keskuksen kanssa pidetyssä kokouksessa 29.5.2012. Kokouksessa päätettiin selvittää mahdollisuutta tutkimusyhteistyön aloittamiseksi lohien vaellusreittien ja merikaapeleiden aiheuttamien sähkömagneettisten kenttien vaikutusten selvittämiseksi. Tutkimus olisi luonteeltaan perustutkimusta, jolloin luontevin tutkimushankkeen vetäjä olisi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL). Tutkimuksen rahoitukseen olisi tarkoituksenmukaisinta hakea EU-rahoitusta siten, että hankkeen omarahoitusosuus järjestettäisiin eri tuulivoimayhtiöiden kesken sovittavilla rahoitusosuuksilla. Mukaan tutkimushankkeeseen 8 olisi hyvä saada toimijoita myös Ruotsin puolelta. Rajakiiri Oy voi osallistua hankkeeseen, jos siihen sitoutuu tuulivoimayhtiöitä laajemmin. Maisema Kaavaluonnos perustui ympäristövaikutusten arvioinnin vaihtoehtoon 2+, jonka voimaloiden sijaintia oli tarkennettu sekä maisemaselvitys ympäristövaikutusten arvioinnin vaihtoehdon 2+ arvioihin, joita oli täydennetty maisemakuvasovitteilla Ruotsin puolelta. Tuolloin oli tiedossa, että tuulivoimaloiden sijoittelu tarkentuu edelleen kaavaehdotusvaiheeseen, jota varten päivitetään maisemakuvasovitteet sekä maisematarkastelut vaikutusarviointeineen. Emilia Weckmanin Tuulivoimalat ja maisema – oppaassa on mainittu, että 57 km on suuren kokoluokan tuulivoimaloille etäisyys, jonka päästä havainnoituna niiden dominanssin maisemaan todetaan vähenevän. Tämä perustuu Pohjoismaissa tehtyihin määrittelyihin, jotka eroavat jonkin verran toisistaan. Tuulivoimaloiden vaikutusvyöhykkeiden osalta Pohjoismaisten selvitysten mukaan maston lähivyöhykkeellä voimala hallitsee visuaalisesti täysin. Tämä vyöhyke on noin kolme kertaa voimalan korkeus eli 100 m korkuisella voimalalla 300 m ja 200 m voimalalla 600 m etäisyydelle asti. Tutkimusten mukaan dominanssivyöhyke, jossa tuulivoimala hallitsee maisemakuvaa, on noin 9-12 kertaa sen korkeus. Tämä tarkoittaa 100 m korkealla voimalalla maksimissaan 900–1200 m etäisyydelle ulottuvaa dominanssivyöhykettä ja 200 m korkealla voimalalla dominanssivyöhyke ulottuu laskennallisesti maksimissaan 2400 m etäisyydelle voimalasta. Dominanssivyöhykkeen ulkoreunalta alkaa ns. näkyvyysvyöhyke, jossa voimala asettuu yleensä osaksi maisemakuvaa. Tämän mukaan tuulivoimala näkyy dominanssivyöhykettä kauempaa, mutta voimala ei hallitse maisemakuvaa. Tuulivoimalan näkyvyys vaihtelee mm. sääolosuhteiden, vuorokaudenajan ym. vaihtuvien olosuhteiden johdosta. On arvioitu, että optimaalisissa olosuhteissa tuulivoimala voi näkyä noin 30 km etäisyydelle asti. Pohjoismaisten tutkimusten perusteella tuulivoimaloiden dominanssivyöhykkeen laajuus ei ole yksiselitteinen, vaan vaihtelee hieman eri tutkimuksissa. Pohjoismaisissa tutkimuksissa määritellyt dominanssivyöhykkeet jäävät alle arvioinnissa käytetyn 5 km. Ruotsiin aiheutuvat vaikutukset Ruotsiin kohdistuvien vaikutusten osalta jatketaan vaikutusten arviointia niistä vaikutuksista, jotka kohdistuvat Ruotsin puolelle suunniteltuun luonnonsuojelualueeseen ja kansallispuistoon, Ruotsin virkistyskäyttöön, maisemaan sekä päivitetään melu- ja varjostusselvitykset. Virkistyskäyttö Kaavan virkistyskäyttöön kohdistuvien vaikutusten arviointia jatketaan. Melu ja varjostus Kaavaluonnos perustui ympäristövaikutusten arvioinnin vaihtoehtoon 2+, jonka voimaloiden sijaintia oli tarkennettu sekä melu- ja varjostusselvitykset ympäristövaikutusten arvioinnin vaihtoehdon 2+ arvioihin. Tuolloin oli tiedossa, että tuulivoimaloiden sijoittelu tarkentuu edelleen ympäristöllisten, teknisten ja merenpohjantutkimusten edetessä kaavaehdotusvaiheeseen, jota varten päivitetään melu- ja varjostusselvitykset. Linnusto ja Natura-arviointi Linnustotietoutta täydennetään kevään-syksyn aikana 2012 mm. kevät- ja syysmuuton havainnoilla, lepäilijälaskennoin, ruokailulentohavainnoilla sekä Ruotsin puolen pesimälinnuston inventoinnilla. Tietojen perusteella tarkennetaan vaikutusten arviointia linnustoon ja Natura 2000-alueisiin huomioiden yhteisvaikutukset lähiseudun muiden tuulivoimahankkeiden kanssa. Merinisäkkäät Vuonna 2010 tehdyt norppalaskennat (Riistakannat 2010, Riistaseurantojen tulokset, www.rktl.fi) on raportoitu kaavaselostuksessa. Uudempia tuloksia ei ole vielä saatavilla, joten kaavaselostuksessa oleva tieto on ajantasaista. 9 RKTL:n tutkimusten perusteella Perämeren norppakanta on kasvanut runsaasta 2000:sta vuonna 1988 noin 6100:aan vuonna 2009. Hyvä jäätalvi mahdollisti kattavat itämerennorppalaskennat pitkän tauon jälkeen. Laskenta-alue voitiin vuonna 2010 kaksinkertaistaa aikaisempaan verrattuna. Kokonaistulokseksi saatiin 6525 norppaa. Tulos on verrannollinen aikaisempien vuosien tulosten kanssa, mikä viittaa siihen, että nykyinen laskenta-alueen kattavuus antaa luotettavan tuloksen. Valtaosa n. 75 % norpista elää Perämerellä ja noin 10 km etäisyydelle suunnittelualueesta on perustettu Möylyn hylkeidensuojelualue. Perämeri on norpan kannalta tärkeä lisääntymisalue. Vuoden 2010 hallilaskennoissa Perämeren ja merenkurkun alueella laskettiin yhteensä 642 yksilöä. Itämeren hallikanta on yhteensä 23 000 ja suurimmat kannat sijoittuvat Suomen lounaissaaristoon, Keski-Ruotsiin ja Länsi Viroon. Perämeren aluetta voidaan näin ollen pitää hallien kannalta marginaalisena esiintymisalueena. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Itä-Suomen yliopisto selvittävät yhteistyössä paikallisten ammattikalastajien kanssa itämerennorppien liikkumista ja elinympäristönkäyttöä Perämerellä. Tarkoituksena on tutkia erityisesti norppien vaikutusta ammattikalastukseen. Ensimmäiset kahdeksan norppaa saivat satelliittiseurantalaitteensa syksyllä 2011 (http://www.rktl.fi/tiedotteet/norppia_satelliittiseurannassa_peramerella.ht ml.). Tutkimuksella saadaan ajantasaista tietoa norppien liikkumisesta sekä ajankäytöstä alueella. Tutkimuksen tuloksia ei ole vielä saatavilla, mutta antamia tietoja voidaan hyödyntää mikäli ne ehtivät ilmestyä ennen lupavaihetta. Tehdyt vaikutusarviot perustuvat olemassa olevaan aineistoon tuulivoimapuiston rakentamisen aikaisista vaikutuksista norppien esiintymiseen. Merituulipuistojen rakennusvaiheen vaikutuksia hylkeisiin on tutkittu TanskassaHorns Revin ja Nystedin merituulipuistohankkeissa. Näissä tutkimuksissa ei voitu havaita selviä tuulipuistosta aiheutuvaa vaikutusta hylkeiden käyttäytymiseen. Tutkimuksen mukaan paalutustyöt karkottivat norppia alueelta tilapäisesti. Nystedin tuulipuistosta 4 km etäisyydellä sijaitsee Røstrandin hylkeiden suojelualue. Tutkimusten mukaan paalutustöiden aikana suojelualueella oleili vähemmän kirjo- ja harmaahylkeitä kuin normaalisti, joten vaikutusten voidaan arvioida ulottuvan vähintään 4 km sektorille. Norppien reaaliaikaisista liikkeistä Perämeren alueella ei ole olemassa tarkempaa tietoa, joten vaikutusarvio jää tältä osin yleiselle tasolle. Tietoja hylkeiden elintavoista voidaan käyttää arvioitaessa vaikutuksia. Perämeren alue on norpalle tärkeä lisääntymisalue. Norpat käyttävät ravintonaan pääasiassa kalaa, mm. pieniä parvikaloja sekä jossain määrin äyriäisiä, kuten kilkkiä. Ravinnonkäyttö on riippuvainen vuodenajasta. Keväällä pariutumisen, poikimisen ja karvanvaihdon aikaan hylkeet syövät niukasti ja käyttävät energiaa vuoden aikana keräämistään rasvavarastoista. Alkukesällä ravinnonkulutus kasvaa hetkellisesti niiden alkaessa kerätä uutta rasvavarastoa seuraavaa lisääntymiskautta varten (esim. Mänttäri 2011). Tutkimusten mukaan Perämerellä elävien norppien ravinnosta äyriäisryhmä muodostaa n. 20–40 % ravinnosta, ollen suurimmillaan syksyllä (esim. Mänttäri 2011). Perämeren parvikalat muodostivat n. 50 % ravinnosta ja merikalojen osuus jää melko vähäiseksi Perämerellä. Kilkki on tärkeä ravintokohde erityisesti lisääntymisen aikana, jolloin se on norpalle helppo ja nopea saalis. Norpat kerääntyvät keväällä huhtikuussa karvanvaihdon ajaksi jäälle laumoihin, vaikka elävätkin suurimman osan vuodesta pienemmissä yhdyskunnissa. Norpat ovat paikkauskollisia eläimiä. Nuoret norpat saattavat vaeltaa, mutta aikuiset yksilöt pysyttelevät tutuilla alueilla. Aikaisempien havaintojen perusteella erityisesti rakentamisen aikainen melu voi karkottaa norppia alueelta. Samalla melu ja rakennustöiden aiheuttama samentuminen voivat karkottaa norppien ravintokohteita alueelta. Pohjaan kohdistuvat toimenpiteet haittaavat pohjaeläimiä, mm. kilkkiä. Näin ollen rakennustöillä voi olla vaikutuksia norppien ravinnonkäyttöön, mikäli alueella sijaitsee norpille merkittäviä ruokailualueita. Paikkauskollisuus tekee norpista herkkiä kaikenlaisille muutoksille, joten erityisesti lisääntymiskausi on tur10 vattava tekemällä rakennustyöt lisääntymiskauden ulkopuolella. Käytön aikaisella tasaisella melulla ei taasen arvioida olevan norppiin suurta vaikutusta. Möylyn hylkeidensuojelualue sijaitsee niin etäällä suunnittelualueesta, etteivät rakentamisen aikainen melu tai ruoppausten/läjitysten aiheuttama veden sameneminen ulotu suojelualueelle. Pohjaeläimistö normalisoituu rakentamisen jälkeen vähitellen ja kalat palaavat alueelle. Näin ollen vaikutukset norppien mahdollisiin ravintokohteisiin jää lyhytaikaiseksi. 1.3 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: kalatalousviranomainen Lausunto Dnro 344/5721-2012 Kaavassa on vastattu yhteysviranomaisen lisäselvitystarpeisiin täydentämällä kalataloudellisia selvityksiä verkkokoekalastukseen perustuvalla syönnösalueselvityksellä ammattikalastajien ilmoittamilla syönnösalueilla sekä selvityksellä kairakoneen aiheuttaman melun vaikutuksesta kaloihin. Tehdyt selvitykset eivät ole riittäviä. Kaavassa nojaudutaan kuitenkin edelleenkin, hankkeen YVA -selostuksen tapaan, suurelta osin merkittävästi Perämeren olosuhteista poikkeaviin tekijöihin perustuviin tutkimustuloksiin. Vaelluskalojen reitit on jätetty selvittämättä. Selvitys vaatii tiedonkeruuta usean vuoden ajata ja sen tulee perustua maastossa kerättävään tieteellisin menetelmin, kuten telemetrisellä seurannalla saatavaan tietoon. Hankkeen alueiden käytöllä voi olla huomattavia luonnontaloudellisia vaikutuksia kalojen ja nahkiaisen vaelluskäyttäytymiseen Tornionjoen suistossa. Kaavassa ei ole huomioitu riittävästi valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Etenkin luonto- ja kulttuuriympäristöaluekokonaisuuksien osalta rannikkoalueen säilyminen merkittävänä aluekokonaisuutena ja jokien suistoalueiden luonnontalouden erityispiirteet. Osayleiskaavaehdotusta ei tule hyväksyä ennen kuin selvitykset kalojen tosiasiallisista vaellusreiteistä ja merikaapelien sähkömagneettisten kenttien vaikutuksista kalojen käyttäytymiseen suunnittelualueella on laadittu ja vaikutukset arvioitu. Kuusiluodosta lounaaseen sijoitettu ohjeellinen tuulivoimala nro 15 sijaitsee rysäpyydyspaikalla. Lisäksi kalatalousviranomainen huomauttaa, että merikaapeleiden ohjeellinen merkintä ei ole riittävä sen arvioimiseksi, millaisia kalataloudellisia vaikutuksia kaapeloinnilla kalataloudessa on. Osayleiskaavaa on täydennettävä siten, että voidaan nähdä, miten merikaapelit tosiasiassa koko kaavaalueelle sijoittuvat. Pelkkä syönnösaluekuvaus ei ole riittävä selvitys siitä, minkälainen kalastus alueella estyy. Kaavassa ei ole selvitetty lainkaan, miten tuulivoimapuisto vaikuttaa esimerkiksi talvikalastuksen harjoittamiseen sekä kalastajien talviaikaisen liikkumisen turvallisuuteen alueella. Kaavassa on jätetty selvittämättä myös se, mitä toimenpiteitä kalastuksen jatkuminen edellyttää. Mittaukset heijarikairauksen aiheuttamasta vedenalaisesta melusta tulisi suorittaa itse tai yhteistyössä Perämeren pohjukan muiden tuulivoimahankkeiden kanssa. Lisäksi olisi ollut paikallaan tuoda esille myös ne melutasot, jotka aiheuttavat heijarikairausta teknisesti vastaavan paalutuksen aiheuttamasta vedenalaisesta melusta, kun rakennusvaiheessa joudutaan todennäköisesti tekemään myös paljon melua aiheuttavia louhinta-, paalutus- ja räjäytystöitä. Hankkeen rakennusaikainen meluvaikutus kalaston kannalta on huomattavasti laajempi kuin kaavassa annetaan ymmärtää. Näiden seikkojen pohjalta kalatalousviranomainen edellyttää, ettei kaavaalueella tehdä rakennustöitä Tornionjokeen vaeltavien kalojen kutuvaelluksen aikana, jolloin melun karkotusvaikutus saattaa haitata tai estää kalojen vaellusta hankealueella ja laajemmin sen ympäristössä. 11 Kalatalousviranomainen toistaa näkemyksensä, että tutkimustiedon keruussa Perämeren eri hankkeiden vetäjien tulisi tehdä yhteistyötä laajemmassa mittakaavassa. Usean hankkeen yhteisvaikutukset Perämeren kalatalouteen jäävät nyt arvelujen varaan. Itse tuulivoimapuiston merkitykset kalastoon ja kalastukseen jäävät osayleiskaavaselostuksessa edelleen epäselviksi. Vaikutusarviointia varten ei ole hankittu riittävästi tietoa itse vaikutusalueelta, vaan selvitykset nojaavat edelleen liiaksi muualla kerättyyn tietoon, olkoonkin, että jo olemassa olevan tiedon esittäminen on tärkeää. Kalatalousviranomainen katsoo, että tässä lausunnossa esitetyt näkemykset sekä MRL 39 § 2 momentin kohdan 8 luontoarvojen vaaliminen tulee ottaa huomioon kaavaratkaisua tehtäessä ja että puutteelliset tiedot on täydennettävä kaavan laillisuuden arvioimiseksi. 1.3.1 Kaavoittajan vastine Kutualueselvitys ja kalastajakyselyn laajentaminen tehdään. Lohien vaellusreittien turvaamiseksi hanketta on rajattu uudelleen siten, että pysytään kokonaan poissa lohien vaelluksien suojelemiseksi perustetuilta rauhoituspiireiltä. Suunnitelmasta poistetut voimalayksiköt sijaitsivat etelämpänä, jolloin rauhoituspiirit kulkivat osittain tuulivoimapuiston läpi. Lohien vaellusreittien tutkimuksia käsiteltiin Lapin ELY-keskuksen kanssa pidetyssä kokouksessa 29.5.2012. Kokouksessa päätettiin selvittää mahdollisuutta tutkimusyhteistyön aloittamiseksi lohien vaellusreittien ja merikaapeleiden aiheuttamien sähkömagneettisten kenttien vaikutusten selvittämiseksi. Tutkimus olisi luonteeltaan perustutkimusta, jolloin luontevin tutkimushankkeen vetäjä olisi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL). Tutkimuksen rahoitukseen olisi tarkoituksenmukaisinta hakea EU-rahoitusta siten, että hankkeen omarahoitusosuus järjestettäisiin eri tuulivoimayhtiöiden kesken sovittavilla rahoitusosuuksilla. Mukaan tutkimushankkeeseen olisi hyvä saada toimijoita myös Ruotsin puolelta. Rajakiiri Oy voi osallistua hankkeeseen, jos siihen sitoutuu tuulivoimayhtiöitä laajemmin. Hanketta on rajattu uudelleen siten, että pysytään kokonaan poissa lohien vaelluksien suojelemiseksi perustetuilta rauhoituspiireiltä. Suunnitelmasta poistetut voimalayksiköt sijaitsivat etelämpänä, jolloin rauhoituspiirit kulkivat osittain tuulivoimapuiston läpi. Suunnittelualueella ei ole odotettavissa laajamuotoista louhintaa tai räjäytyksiä. Kaavaluonnoksen ohjeellinen voimalanpaikka nro 15 siirretään pois rysäpaikalta. Lohien vaellusreittien tutkimiseksi merialueella hakijan on tarkoitus kartoittaa mahdollisuuksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vetämälle tutkimushankkeelle, johon saataisiin eri tuulivoimayhtiöitä ja mahdollisesti myös Ruotsin puolen toimijoita mukaan. Tarkoitus olisi seurata radio- tai satelliittilähettimillä varustettujen lohien liikkeitä Tornion edustan merialueella. Myös merikaapelien sähkömagneettisten kenttien vaikutuksista kalojen käyttäytymiseen suunnittelualueella yritetään telemetriatutkimuksella hakea vastauksia. Tutkimuksessa voitaisiin yrittää seurata Simojokeen kutemaan vaeltavien lohien käyttäytymistä Kemin Ajoksen tuulivoimaloiden merikaapeleiden lähistöllä. Tuulivoimaloiden määrää suunnitelmassa on vähennetty. Vähennys on kohdistettu alueen eteläosan tuulivoimaloihin, jolloin hanke on poistunut kokonaan lohen kutuvaelluksen suojelemiseksi perustetuilta rauhoituspiireiltä. Sähkönsiirtokaapelitkaan eivät enää risteä rauhoituspiirejä. Tuulivoimaloiden paikat on kaavassa edelleen sijoitettu ohjeellisesti siten, että niitä voidaan tarvittaessa vielä siirtää tarkemman pohjatutkimustiedon tai muiden tekijöiden takia. Tällainen tekijä on esimerkiksi rysäpaikka, jonka on esitetty sijaitsevan suunnitellulla tuulivoimalan paikalla. Hakija yrittää saada käyttöönsä Metsähallituksen ja Lapin ELY-keskuksen keräämän tarkan GPS-aineiston valtion rysäpaikoille sijoitettujen rysien todellisesta sijainnista. ELYkeskukselta 29.5.2012 saadun tiedon mukaan valtion regale-paikoille viritet- 12 tyjen rysien todellinen paikka eroaa kartoilla ilmoitetuista paikoista. Hakijalla ei ole ollut tällaista tietoa aikaisemmin käytettävissään. Tehdyllä verkkokoekalastuksella on vastattu aikaisemmissa lausunnoissa esitettyyn vaateeseen Tornion edustan merialueella esiintyvien kalojen syönnösalueiden selvittämisestä. Tutkimuksella on selvitetty perustilannetta, eli alueen kalalajien esiintymisalueita ja runsaussuhteita. Hakijan tarkoituksena ei ole estää kalastusta tuulipuiston alueella. Voimaloiden välille sekä mantereen ja voimaloiden välille sijoitettavat sähkönsiirtokaapelit on tarkoitus upottaa merenpohjaan, jolloin ne eivät tule estämään veneilyä tai ankkurointia alueella. Kalastuksen harjoittaminen alueella voi jatkua. Voimaloiden etäisyys toisistaan on noin 600 metriä, joten suuriakin pyydyksiä alueelle mahtuu asettamaan pyyntiin. Talvikalastuksen turvallisuuden takaamiseksi hakija selvittää erilaisten teknisten ratkaisujen käyttöä, joilla alueella kevättalvella liikkuvia voidaan varoittaa mahdollisesta jään kertymisestä voimaloiden roottorin lapoihin. Tyypillisimmin jäätä saattaa keväisin muodostua tuulettoman yön aikana ja irrota aamulla roottorin alkaessa uudelleen pyöriä. Mahdollisia ratkaisuja voivat olla mm. varoitusvalot ja voimaloiden käynnistäminen ohjelmallisesti vasta visuaalisen tarkastuksen jälkeen, jos jäätämistunnistin on yön aikana havainnut jään muodostumista roottorin lapoihin. Tämän hetkisen suunnitelman mukaan hankkeessa ei ole tarvetta räjäyttämällä tehtäville louhinnoille. Voimaloita ei ole tarkoitus perustaa paaluttamalla, vaan paikalle uitettavien ja paikan päällä täytettävien kasuunien varaan. Merenpohjan geoteknisten tutkimusten vaatimien porakonekairausten tai heijarikairausten aiheuttama melu on monta kertaluokkaa pienempää kuin paalutuksesta aiheutuva melu, joten paalutuksen aiheuttamien meluhaittojen selvittäminen ei kaavoittajan mielestä ole tarpeellista. Kaavoittajan näkemyksen mukaan hankkeen rakennusaikainen melu on ruoppaustöistä aiheutuvaan samennukseen verrattuna selvästi pienempi haitta alueen kalastolle ja kalastukselle. Kalastolle samennuksesta aiheutuvaa haittaa selvitetään tekemällä alueella tulevana kesänä poikasnuottaukseen perustuvaa poikastuotantoalueiden kartoitusta. Lisääntyvästä samennuksesta on sedimentaation kautta haittaa alueella kuteville kaloille, sillä ruoppauksessa veteen leviävä kiintoaine haittaa mätimunien ja pienpoikasten hapensaantia. Kalastajia lisääntyvä samennus haittaa likaamalla verkkoja ja heikentämällä näin niiden pyyntitehoa. Lisäksi samennus voi karkottaa kaloja alueelta, jolloin kalastajat joutuvat siirtymään muualle kalastamaan. Ruoppausten samennusvaikutusta voidaan lievittää erilaisilla teknisillä rakenteilla, joilla työkohde eristetään muusta merialueesta. Tällaisia ratkaisuja voivat olla mm. kankaasta tai paineilmalla tuotetuista kuplista muodostettavat verhorakenteen työkohteen ympärille. Töiden ajankohta on tarkoitus mahdollisuuksien mukaan sovittaa kutuvaelluksella olevien kalojen rytmiin sopivaksi, jolloin vältettäisiin häiritsevien toimintojen suorittaminen luonnon kannalta herkkään aikaan. Hakijan on tarkoitus selvittää mahdollisuuksia tutkimusyhteistyöhön muiden tuulivoimahankkeiden ja valtion tutkimuslaitoksen, eli Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa. Yhteistyöllä toteutettavalla perustutkimushankkeella hakijan on tarkoitus hankkia tietoa vaikutusalueelta nimenomaan Perämeren olosuhteissa. 1.4 Ilmavoimien Esikunta Lausunto 9.1.2012 Ilmavoimien Esikunta toteaa, että osayleiskaavassa on huomioitu Puolustusvoimien toiminta hyvin eikä lausunnonantajalla ole huomautettavaa Tornion Röyttän edustan merituulivoimapuiston osayleiskaavaan. 1.4.1 Kaavoittajan vastine Lausunto merkitään tiedoksi. 13 1.5 Rajavartiolaitos Lausunto 5.1.2012 Länsi-Suomen Merivartiostolla ei ole huomautettavaa lausuntopyynnön mukaiseen osayleiskaavaluonnokseen. 1.5.1 Kaavoittajan vastine Lausunto merkitään tiedoksi. 1.6 Museovirasto Lausunto 31.1.2012 Röyttän edustan merituulivoimapuiston osayleiskaavan maa-alueelta ei muinaisjäännösrekisterin perusteella tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kaavaselostuksessa lähialueelta mainittu kohde on todettu tuhoutuneeksi. Kaavalla ei siten ole vaikutuksia maalla sijaitsevaan arkeologiseen kulttuuriperintöön, mutta sillä voi olla vaikutuksia vedenalaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön. Museovirasto on lausunnossaan Tornion Röyttän merituulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta ja arviointiselostuksesta korostanut ennen rakennusvaihetta toteutettavan arkeologisen vedenalaisinventoinnin tärkeyttä. Vain inventoinnin avulla voidaan varmistua siitä, että entuudestaan tuntemattomia vedenalaisia muinaisjäännöksiä ja niiden sisältämää tietoa ei tuhoudu tuulipuistohankkeen yhteydessä. Vedenalaisinventoinnin tarve on huomioitu asiallisesti kaavaluonnoksen yleisissä määräyksissä. Tuulivoimapuiston vaikutukset muinaisjäännöksiin Museovirasto esittää muutettavaksi muotoon: Kaavalla voi olla vaikutusta mahdollisiin vedenalaisiin muinaisjäännöksiin, koska kaava mahdollistaa vesirakentamisen alueella, jolta ei ole olemassa systemaattista inventointitietoa. Haitallisia vaikutuksia ehkäistään siten, että ennen rakennushankkeen toteuttamista teetetään arkeologinen vedenalaisinventointi. Inventointi suunnitellaan ja toteutetaan arkeologian ammattilaisten kanssa. 1.6.1 Kaavoittajan vastine Kaavaselostuksen muinaisjäännöksiin kohdistuvien vaikutusten arviointitekstiä muutetaan Museoviraston esittämään muotoon sekä vedenalaista inventointia koskevaa kaavamääräystä täydennetään Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon pohjalta. 1.7 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lausunto 27.1.2012 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on esittänyt aiemmin näkemyksiään hankkeesta sekä ympäristövaikutusten arviointiohjelman että arviointiselostuksen yhteydessä. Kalataloudesta silloin esille tuotuja seikkoja ei ole nykyisessä kaavaselostuksessa juurikaan otettu huomioon. Aiempaa nähden uutta on kalojen syönnösalueselvitys ja tarkastelu kairausmelun vaikutuksesta kaloihin. Ne kumpikaan eivät tuo olennaista uutta tietoa, joskin osoittavat kaloihin kiinnitetyn aiempaa enemmän huomiota. Syönnösalueselvitystä tarkasteltaessa on todettava verkkopyynnin valikoivuus ja sen antama erilainen kuva kalastosta kuin vaikkapa rysällä pyydettäessä. Kaavaselostuksesta puuttuvat tuulivoimapuiston rakentamisen ja toiminnan aikaiset vaikutukset alueen vaellussiikakannalle sekä nahkiaiselle. Hankkeen toteutuksen seuranta on tutkimuslaitoksen näkemyksen mukaan kalastuksen ja kalaston osalta riittämätön. Ilman sitoutumista kattavaan 14 kalastotutkimukseen ei tuulivoimapuistoa tulisi rakentaa kyseessä olevalle kalataloudellisesti tärkeälle alueelle. Linnustovaikutusten osalta kaavaluonnos ottaa varsin hyvin huomioon Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen aiemman huomautuksen. Valittu suunnitteluvaihtoehto on suositeltava, sillä se rajaa suunnittelualueen lintujen muuttoliikehdinnän kannalta riittävän suppeaksi. 1.7.1 Kaavoittajan vastine Kaavoittajan tiedossa on verkkopyynnin valikoivuudesta johtuva kuva kalastosta. Yleiskatsausverkoilla tehtävää koekalastusta pidetään kuitenkin nykyään standardimenetelmänä kalastotutkimuksissa. Alue on merkittävää lohenkalastusaluetta, joka on tiedossa. Ammattikalastajien rysäsaaliita seurataan ELY-keskuksen toimesta, mutta muusta lajistosta alueella ei ole paljoa seurantatietoa, joten verkkokoekalastuksella vastattiin osaltaan aikaisemmissa lausunnoissa esitettyyn tarpeeseen alueen kalojen syönnösalueiden selvittämiseksi. Tulosten mukaan ammattikalastajilta saadut kalojen esiintymisaluetiedot vastasivat melko hyvin koekalastuksella saatuja tietoja. Rakentamisen aikainen haitta meriympäristölle rajoittuu kaavoittajan näkemyksen mukaan pitkälti ruoppauksista aiheutuvaan meriveden lisääntyvään samennukseen. Vaellussiika on merkittävä Tornionjokeen nouseva kalalaji, jonka kalastuksella on jokialueella pitkät perinteet. Tuulipuiston rakentamiseen liittyvät ruoppaukset samentavat merivettä ruoppauskohteiden läheisyydessä, joka voi muuttaa vaellussiian käyttämiä vaellusreittejä rakentamistöiden aikana. Rakentamisalue kattaa kuitenkin kerrallaan vain pienen alueen Tornion edustan merialueelta, jolloin vaellussiialla on tilaa jatkaa vaellustaan, työmaa aluetta väistäen, kohti kutujokeansa. Vaellussiika kutee joessa, joten sen lisääntymiseen ei vaikuteta tuulipuistohankkeella. Myös vaellussiian käyttämiä kulkureittejä voisi olla mahdollista tutkia telemetriaseurannalla. Hakija selvittää mahdollisuuksia yhteistyöhön kattavan tutkimushankkeen järjestämiseksi alueelle. Tornionjoki ei ole nahkiaisen tärkeimpiä kutujokia, vaan runsaimmin nahkiaista tavataan eteläisemmissä Pohjanlahden joissa. Nahkiainen ei myöskään ole lohen tavoin kotijokiuskollinen vaan voi nousta muihinkin jokiin kutemaan. Rakentamistoimet ruoppauksineen voivat haitata nahkiaisen vaelluksia alueella ja vähentää Tornionjokeen kudulle nousevien nahkiaisten määrää, mutta rakentamisen ei kuitenkaan arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa nahkiaisen nousulle Tornionjokeen, sillä nahkiaisen nousun tiedetään yleensä ajoittuvan elokuun ja lokakuun välillä. Rakentamistoimien aloitus ajoittunee syys-lokakuulle, joten nahkiaiset ovat tässä vaiheessa todennäköisesti jo lähellä jokisuistoa ja näin rakentamistoimien haitan ulkopuolella. Kutualueselvitys ja kalastajakyselyn laajentaminen tehdään. Lohien vaellusreittien turvaamiseksi hanketta on rajattu uudelleen siten, että pysytään kokonaan poissa lohien vaelluksien suojelemiseksi perustetuilta rauhoituspiireiltä. Suunnitelmasta poistetut voimalayksiköt sijaitsivat etelämpänä, jolloin rauhoituspiirit kulkivat osittain tuulivoimapuiston läpi. Lohien vaellusreittien tutkimuksia käsiteltiin Lapin ELY-keskuksen kanssa pidetyssä kokouksessa 29.5.2012. Kokouksessa päätettiin selvittää mahdollisuutta tutkimusyhteistyön aloittamiseksi lohien vaellusreittien ja merikaapeleiden aiheuttamien sähkömagneettisten kenttien vaikutusten selvittämiseksi. Tutkimus olisi luonteeltaan perustutkimusta, jolloin luontevin tutkimushankkeen vetäjä olisi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL). Tutkimuksen rahoitukseen olisi tarkoituksenmukaisinta hakea EU-rahoitusta siten, että hankkeen omarahoitusosuus järjestettäisiin eri tuulivoimayhtiöiden kesken sovittavilla rahoitusosuuksilla. Mukaan tutkimushankkeeseen olisi hyvä saada toimijoita myös Ruotsin puolelta. Rajakiiri Oy voi osallistua hankkeeseen, jos siihen sitoutuu tuulivoimayhtiöitä laajemmin. 15 Linnustotietoutta täydennetään kesän-syksyn aikana 2012 mm. kevät- ja syysmuuton havainnoilla, lepäilijälaskennoin, ruokailulentohavainnoilla sekä Ruotsin puolen pesimälinnuston inventoinnilla. Tietojen perusteella tarkennetaan vaikutusten arviointia linnustoon ja Natura 2000-alueisiin huomioiden yhteisvaikutukset lähiseudun muiden tuulivoimahankkeiden kanssa. 1.8 Fingrid Oyj Lausunto 31.1.2012 Fingridillä ei ole huomautettavaa osayleiskaavaluonnoksesta. 1.8.1 Kaavoittajan vastine Lausunto merkitään tiedoksi. 1.9 Haaparannan kaupunki Lausunto 1.2.2012 Yhdyskuntarakentamisen lautakunta on aiemmin antamassaan lausunnossa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta todennut, että tuulivoimapuiston rakentaminen edistää Haaparannan ympäristötavoitetta rajatusta ilmastovaikutuksesta. Tuulivoimalat lisäävät uusiutuvan energian käyttöä, vähentävät riippuvuutta fossiilisesta energiasta ja edistävät kestävää yhteiskuntaa. Maisemakuvaan kohdistuu vaikutuksia, mutta melun ei pitäisi aiheuttaa ympäristöongelmaa Ruotsin puolella. Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päättää, että mikäli asutusta on 5 kilometrin säteellä tuulivoimaloista, tulisi voimakastehoiset valot suunnata siten, ettei valo osu maanpintaan alle 5 kilometrin sisällä. 1.9.1 Kaavoittajan vastine Tuulivoimaloiden sijoittelu tarkentuu edelleen kaavaehdotusvaiheeseen, jota varten päivitetään maisemakuvasovitteet sekä maisematarkastelut vaikutusarviointeineen sekä varjostus- ja meluvaikutusten arvioinnit. Ilmailulain (1194/2009) 165 § mukaan yli 30 metriä korkeiden rakennelmien, rakennusten ja merkkien rakentamiseen tulee olla Liikenneturvallisuusviraston (TraFi) myöntämä lentoestelupa. Lupaa hakee alueen haltija. Hakemukseen tulee liittää ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto. Jollei lentoturvallisuus vaarannu ja ilmaliikenteen sujuvuus häiriinny, Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa luvan esteen asettamiseen. Lentoesteluvassa on esteen enimmäiskorkeus maanpinnasta esteen kohdalla. Este on merkittävä ja valaistava lentoestevaloin viranomaisluvan ehtojen mukaisesti. Tuulivoimaloiden lentoestevaloista on käyty keskustelua ja Lauri Tarasti on selvityksessään "Tuulivoimaa edistämään" 13.4.2012 ehdottanut, että liikenteen turvallisuusvirasto Trafi selvittäisi Finavian kanssa, ovatko lentoesteluvissa nykyisin olevat määräykset ja ehdot tuulivoimaloiden valoista niiden voimakkuuden ja sijoittelun osalta tarkoituksen mukaiset ja kansainvälisesti vertailukelpoiset. Kaavoituksella ei voida vaikuttaa lentoestevalojen suuntaamiseen tai voimakkuuteen. 1.10 Pohjoinen tullipiiri Lausunto 28.12.2011 Pohjoisella tullipiirillä ei ole huomautettavaa Röyttän merituulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksesta. 1.10.1 Kaavoittajan vastine Lausunto merkitään tiedoksi. 16 1.11 Tornion Energia Oy Lausunto 3.1.2012 Tornion Energia Oy:llä ei ole huomautettavaa Röytän merituulipuiston osayleiskaavaluonnoksesta. 1.11.1 Kaavoittajan vastine Lausunto merkitään tiedoksi. 1.12 Finavia Oyj Lausunto 17.1.2012 Finavia Oyj edellyttää, että hankkeen jatkosuunnittelussa otetaan huomioon lentoestemenettely ilmailulain 165 § mukaisesti. Osayleiskaavan määräys merkinnälle tv tulee täydentää maininnalla "edellyttäen, että tuulivoimalan kokonaiskorkeus merenpinnasta ei ylitä ilmailuviranomaisen asettamia korkeusrajoituksia." Yleismääräyksissä on lisäksi todettava, että "Ennen kunkin tuulivoimalayksikön rakentamista on haettava ilmailulain (1194/2009) 165 § mukainen lentoestelupa." Kaavaluonnoksen tv-määräyksissä ja yleismääräyksissä esitetyt metrimäärät eivät välttämättä vastaa lentoesteluvan ehtoja. Lopullinen varmuus rakennettavien kohteiden mahdollisista korkeusrajoituksista ja muista ehdoista lentoliikenteen kannalta saadaan vasta ilmailulain 165§ mukaisessa lentoestelupaprosessissa. 1.12.1 Kaavoittajan vastine Tuulivoimaloiden alueen (tv) sekä yleisiä määräyksiä täydennetään Finavia Oyj:n lausunnon mukaisesti. 1.13 Liikennevirasto, Meriosasto, Länsi-Suomen väyläyksikkö Lausunto 30.1.2012 Liikenneviraston Meriväylät -yksiköllä ei ole lausuttavaa tässä vaiheessa Röyttän merituulivoimapuiston osayleiskaavaluonnokseen. Osayleiskaavaselostuksessa on huomioitu riittävällä tarkkuudella olemassa oleva vesiväylästö, vesiliikenne väylillä ja väylien ulkopuolella, sähkönsiirtoon käytettävien merikaapelien vaikutukset väyliin ja liikenteeseen vesialueella sekä vesiliikenteen liikenneturvallisuuteen. Osayleiskaavassa on huomioitu ja eritelty myös riittävällä tarkkuudella merituulivoimapuiston rakentamisen ja käytön aikaiset vaikutukset vesiliikenteeseen kaavoitettavalla alueella. Liikennevirastolla ei ole tällä hetkellä suunnitteilla tai tiedossa muutoksia oleviin kauppamerenkulun väyliin tai matalaväylästöön osayleiskaavaluonnoksen alueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Meriväylät –yksikkö osallistuu mielellään kaavoitusasioista järjestettäviin kokouksiin tai tilaisuuksiin. 1.13.1 Kaavoittajan vastine Lausunto merkitään tiedoksi. 1.14 TUKES, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Lausunto 23.1.2012 Tuulivoimalat sijoittuvat 1-4 km etäisyydelle rantaviivasta noin 5-12-metriä syvään veteen. Kaavaluonnoksessa ei ole arvioitu voimaloista mahdollisesti aiheutuvien heitteiden vaikutusaluetta (jää, irtoava siipi). Satamaan tulevien laivojen kulkureitti ja sen turvallisuus, samoin kuin veneväylien turvallisuus on myös syytä arvioida dokumentoidusti (vrt. s.34). Todennäköisyys heitteiden muodostumiseen on olemassa ja tulee määrittää, joten tulee arvioida heitteiden vaikutusta ihmisten, ympäristön ja omaisuuden turvallisuuteen. 17 Seveso ll- direktiivin mukainen konsultointivyöhyke on mainittu, mutta ei ole arvioitu Outokumpu Stainless Oy:llä tai Neste Oil Oyj:llä mahdollisesti sattuvan onnettomuuden vaikutusta mm. tuulimyllyjen käyttöön. Kaavassa tulee dokumentoida kyseiset asiat laajemmin ja huomioida niiden vaikutus eri tilanteissa molemminpuolisesti. Turvatekniikan keskuksen nimi on 1.1.2011 alkaen ollut Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. 1.14.1 Kaavoittajan vastine Kaavaselostukseen lisätään kuvaus mahdollisten heitteiden (mm. jäänmuodostustilanteen huomioiminen) vaikutuksesta ihmisten elinoloihin ja turvallisuuteen. Jään muodostumisen mahdollisuutta seurataan tarkasti jo nykyään 8 voimalalla ja uusien käyttöönottovaiheessa. Tuulivoimaloissa on sääasemayksikkö, mikä on varustettu alijäähtynyttä ilmaa analysoivalla mittauslaitteistolla. Laitteisto antaa hälytyksen tuulivoimaloiden käytönvalvontajärjestelmään, mikäli ilmanala muuttuu ja jään muodostumisen vaara on todellinen. Hälytyksen jälkeen voimala pysähtyy automaattisesti. Tuulivoimaloissa on myös siivissä ja vaihdelaatikon laakereissa tärinänmittausanturit, jotka aiheuttavat jään muodostumistilanteessa hälytyksen ja voimalan pysäytyksen. Kolmantena varotoimenpiteenä on säätöjärjestelmän ohjelmassa laskenta, joka kertoo jään muodostumisesta suhteessa tuuleen ja voimalan sähkönsyöttökykyyn. Jäähälytyksen tultua käydään tilanne todentamassa. Mahdollisen onnettomuustilanteen osalta arvioidaan vaikutukset. Viranomaisen nimenmuutos huomioidaan kaavamääräyksissä ja – selostuksessa. Tyypillisimmin jäätä saattaa keväisin muodostua tuulettoman yön aikana ja irrota aamulla roottorin alkaessa uudelleen pyöriä. Mahdollisia ratkaisuja voivat olla mm. varoitusvalot ja voimaloiden käynnistäminen ohjelmallisesti vasta visuaalisen tarkastuksen jälkeen, jos jäätämistunnistin on yön aikana havainnut jään muodostumista roottorin lapoihin. Seveso II direktiivin konsultointivyöhyke: Osayleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden onnettomuustilanteista ei katsota aiheuttavan riskiä Outokumpu Stainless Oy:lle tai Neste Oyj:lle. Tuulivoimalat ovat miehittämättömiä lukuun ottamatta huoltotilanteita ja ne sijaitsevat niin kaukana merialueella, ettei tuulivoimaloiden mahdollisen tulipalon, siiven irtoamisen tai muun onnettomuustilanteen voida katsoa vaikuttavan Outokumpu Oy:n tai Neste Oyj:n toimintaan Röyttänniemen teollisuusalueella. Meriliikenteelle ei aiheudu onnettomuusriskiä meriväylällä. Liikenneviraston Meriosaston LänsiSuomen väyläyksikkö on lausunnossaan todennut, että osayleiskaavaselostuksessa on huomioitu riittävällä tarkkuudella olemassa oleva vesiväylästö, vesiliikenne väylillä ja väylien ulkopuolella, sähkönsiirtoon käytettävien merikaapelien vaikutukset väyliin ja liikenteeseen vesialueella sekä vesiliikenteen liikenneturvallisuuteen. Osayleiskaavassa on huomioitu ja eritelty myös riittävällä tarkkuudella merituulivoimapuiston rakentamisen ja käytön aikaiset vaikutukset vesiliikenteeseen kaavoitettavalla alueella. Vastaavasti Outokumpu Oyj:n tai Neste Oyj:n toiminnassa tapahtuvassa onnettomuus tai suuronnettomuustilanteessa tuulivoimaloille ei katsota aiheutuvan haittaa. Sen sijaan Röyttänniemen sähköaseman toiminnassa tapahtuva katkos voi aiheuttaa tuulivoimapuistolle taloudellisen riskin. 1.15 Tornion, Keminmaan ja Tervolan ympäristölautakunta Lausunto 17.1.2012 Ennen hankkeen toteuttamista kaikki tuulivoimapuiston rakentamisen ja käytön aikaiset vaikutukset ympäristöön ja erityisesti vesiluontoon tulee olla riittävästi selvillä, jotta niiden ehkäiseminen ja minimoiminen voidaan huomioida hankkeen toteuttamisessa. Hankkeen jatkosuunnittelu ja rakentaminen tulee toteuttaa siten, että hankkeesta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa alueen vesiluonnolle, ympäristön linnustolle sekä hankkeen vaikutus- 18 alueella oleville vapaa-ajan asutukselle erityisesti melun ja välkevaikutusten osalta. 1.15.1 Kaavoittajan vastine Kaavoituksessa otetaan huomioon tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset sekä kaavoituksen aikana laaditut ja laadittavat selvitykset ja niiden tulokset. Muun muassa vesiluonto-, linnusto-, kalasto-, maisema-, melu- ja varjostusselvityksiä jatketaan. Selvitystyö ja tuulivoimahankkeen suunnittelu jatkuu myös lupaprosessien yhteydessä. 1.16 Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus Ry Lausunto 29.1.2012 Yhdistyksemme pitää esitettyä Röyttän merituulipuiston osayleiskaavasuunnitelmaa lintujen kannalta totuttamiskelpoisena, koska alue ei sijoitu Pohjois-Suomen tärkeimmille Tornionjokea, Kemijokea ja merenrannikkoa seuraaville päämuuttoreiteille. Kaava-alueella ei ole myöskään tärkeitä merilintujen pesimä- ja muuttolintujen kokoontumispaikkoja. Tuulivoimalat eivät ole kuitenkaan lintujen kannalta ongelmattomia. Alueella liikkuu sulan veden aikaan jatkuvasti etenkin merihanhia, sorsia, lokkeja ja tiiroja. Myös sääksi kalastelee usein alueella. Törmäysriskin selvittämistä varten esitämme, että lintutietoja täydennetään kattavalla muuttolintujen seurannalla. 1.16.1 Kaavoittajan vastine Linnustotietoutta täydennetään kevään-syksyn aikana 2012 mm. kevät- ja syysmuuton havainnoilla, lepäilijälaskennoin, ruokailulentohavainnoilla sekä Ruotsin puolen pesimälinnuston inventoinnilla. Tietojen perusteella tarkennetaan vaikutusten arviointia linnustoon ja Natura 2000-alueisiin huomioiden yhteisvaikutukset lähiseudun muiden tuulivoimahankkeiden kanssa. 1.17 Tornion veneseura ry, Pursi 82 ja Puuluodon kyläyhdistys Lausunto 31.1.2012 Lausunnonantajat vastustavat Kuusiluodon merialueelle suunniteltua Rajakiiri Oy:n esittämää tuulivoima-alueen laajentamista. Veneilykeskuksen edustan lähintä merialuetta ei tulisi kaavoittaa tuulivoima-alueeksi. Osayleiskaavaluonnos poikkeaa valtuuston jo v. 2009 tekemästä päätöksestä, joissa käsiteltiin alueen laajempia vaihtoehtoja ja poistettiin laajenemisnuolet tv-alueelta. Yhteisviranomainen pitää laajempia vaihtoehtoja valtakunnallisten maankäyttötavoitteiden vastaisina. Hankevastaava vetoaa alueen laajentamiseksi, kaavaselostuksessa kohta 5.3 MRL 32 §:n, merenpohjan perustamisolosuhteiden, rauhoituspiirin sekä veneväylien pienentävän myllyjen lukumäärää. Se ei voi olla kestävä perustelu, koska rauhoituspiirit ja veneväylät ovat olleet kymmeniä vuosia ennen Ympäristöministeriön 16.6.2005 tuulivoimamaakuntakaavan vahvistamista. Suunniteltu tuulipuisto tuhoaa lopullisesti, maisemallisesti ja perinteisiltä käyttöarvoiltaan Kuusiluodon merialueen, joka on Tornionjoen suistoaluetta. MRL 132/1999 24.1 § todetaan, että jokien suistoalueella kiinnitetään erityistä huomiota maisemaan ja luonnontalouden erityspiirteisiin, rakentamisen sijoittelussa turvataan maankohoamisrannikolle ominainen luonnon alueellinen edustavuus. Hanke on ristiriidassa edellä mainitun lain kanssa. Kuusiluodon saari on maakuntakaavassa ulkoilualuetta, eikä sitä voida liittää tuulivoima-alueeseen. Tuulimyllyjen rakentaminen lähes Leton pienvenesatama-alueelle mitätöi kaikki kehittämishankkeemme veneilykulttuurin edistämiseksi Torniossa. 19 Tuulivoimapuistoalueelle tuulivoimaloiden perustaminen on erittäin vaikeaa. Poistettavien pehmeiden maa-ainesten määrä tulee olemaan suuri. Mihin maa-aines varastoidaan? Merenpohjaan sitä ei voida levittää. Kaikki YVA -selvityksen yhteydessä annetut lausunnot pohjaeläimistön ym. osalta täytyy arvioida uudelleen. Rakentamisen aikaiset vaikutukset aiheuttavat haittaa meren pohjaeliöille, kalojen syönnös- ja kutualueille ja perustamisolosuhteet ovat vaikeat. Poistettavien maa-aineisten määrä tulee olemaan erittäin suuri (arvio 270 000 m3). Mihin maa-aines varastoidaan? Merenpohjaan sitä ei voi levittää, kuten YVA -selostuksessa on esitetty. Kaikki YVA -selvityksen yhteydessä annetut lausunnot pohjaeliöstön ym. osalta täytyy arvioida uudelleen. Tornionjoki on Itämeren tärkein lohen lisääntymisalue ja tuulivoima-alue katkaisee niiden vaellusreitin. Vuosia kestävä rakennusmelun ja veden samentamisen vaikutusta kalan käyttäytymiseen ei kukaan pysty ennustamaan. On erittäin vastuutonta asettaa hetkellinen tuulivoimayhtiön etu tuhansia vuosia joella lisääntyneen lohen edelle. Paikallisten kalastajien (Eino Torantti ja Eino Martin) mukaan syksyllä 2011, kun pohjatutkimukset alkoivat, sen seurauksena kalat katosivat koko alueelta. Rambollin selvityksellä kairausmelun vaikutuksesta kaloihin ei ole minkäänlaista tutkimusarvoa. Rambollin esittämä koekalastus tehtiin pohjatutkimuksen aikana, joten siitäkin puuttuu tutkimuksellinen merkitys. YVA -selvityksessä oli Leton veneilykeskuksesta tehty kuvaus. Kuvaus on maisemahaittaa vähättelevä. Nyt myllyt on tuotu alueen välittömään läheisyyteen ja on asiasta tehtävä uusi selvitys. Yhteysviranomaisen vaatimia lisäselvityksiä: tarkempi selvitys alueen vedenalaisesta kasvillisuudesta ja pohjaeläimistä sekä tarkempi selvitys rakentamisen ja käytön vaikutuksista kalastoon ja kalastukseen ei ole tehty. Hankevastaava kieltäytyi RKTL:n ja Lapin ELY -keskuksen kalatalouspalvelujen vaatimasta telemetriatutkimuksesta 10.1.2012 hankkeen kuulemistilaisuudessa. Kalataloudellisten vaikutusten lisäselvityksiä ei ole tehty. Lohi ei syönnöstä Perämerellä, kuten syönnösaluekartassa esitetään. Myöskään tarkempaa selvitystä virkistyskäytöstä ja hankkeen vaikutuksista siihen ei ole tehty. Tornion veneseura esitti yhteysviranomaisen kautta neuvottelua asian selvittämiseksi, mutta hankevastaavaa neuvottelu ei kiinnostanut. Leton veneilykeskuksesta tehty kuvaus oli jo YVA -selostuksessa maisemahaittaa vähättelevä. Nyt kun myllyt on tuotu sataman välittömään läheisyyteen, on ehdottomasti tehtävä uusi selvitys. Ramboll Finland Oy on konsulttina koko projektin ajan toiminut erittäin ylimielisesti, haittoja vähätellen ja tosiasioita vääristellen. On syntynyt vastakkain asettelu tuulivoimayhtiö / alueen käyttäjät, kalastajat ja veneilijät. On ihmeellistä, mikäli Tornion päättäjät ja virkamiehet asettuvat hankevastaavan puolelle torniolaisia veronmaksajia vastaan. Vaadimme, että kaikki yhteisviranomaisen vaatimat lisäselvitykset täytyy tilata sitoutumattomalta toimijalta, jotta saadaan puolueeton, kiistaton ja luotettava tieto. Tuulivoimaloille ei tule myöntää yhtään rakennuslupaa. 1.17.1 Kaavoittajan vastine Tuulivoimaloiden alueen rajaus Länsi-Lapin maakuntakaavan valmisteluaineistossa Röyttän alue on esitetty tuulivoima-alueeksi (tv2281), jonka rajaus perustuu YVA -selostuksesta annettuun yhteysviranomaisen lausuntoon. Lausunnossaan yhteysviranomainen toteaa, että " Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden näkökulmasta tuulivoima-puiston vaihtoehdot 2 ja 2+ edistävät parhaiten valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Laajimmista vaihtoehdoista VE1, VE3 ja VE3+ ei ole YVA-menettelyn aikana esitetty sellaisia selvityksiä, että niiden ja vuorovaikutuksessa esiin tulleiden seikkojen perusteella voitaisiin todeta, että laajimmat vaihtoehdot ottaisivat riittävällä tavalla huomioon ja edistäisivät val20 takunnallisia alueidenkäyttötavoitteita kokonaisuutena ja olisivat energiahuollon valtakunnallisten tarpeiden ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksien turvaamisen vuoksi perusteltuja." Osayleiskaavan suunnittelun lähtökohtana on hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin hankevaihtoehto 2+, jota on edelleen kehitetty. Tuulivoimalat sijoittuvat pääosin Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavassa ja Tornion yleiskaavassa 2021 osoitetun tuulivoimaloiden alueen sisälle. Osayleiskaavassa esitetty tuulivoimapuisto täsmentää voimassa olevan Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavaa sekä laadittavana olevaa Länsi-Lapin maakuntakaavaluonnosta. Kaavaehdotusta varten tuulivoimapuiston sijoittumista hiotaan edelleen laadittavien selvitysten tuottaman tiedon perusteella ja hankekokoa on merkittävästi pienennetty. Lapin liitto on antamassaan lausunnossa lausunut tuulivoimaloiden alueen rajauksesta. Kasvillisuus ja pohjaeläimistö Yhteysviranomaisen vaatimista lisäselvityksistä mm. kasvillisuusselvitys vedenalaisesta kasvillisuudesta ja pohjaeläimistä on laadittu kaavan valmisteluvaiheen kuulemista (kaavaluonnos) varten. Tarkempia selvityksiä alueen vedenalaisesta kasvillisuudesta ja pohjaeläimistöstä on tehty alkaen vuodesta 2011. Vuonna 2011 sukellettiin 12 pisteellä ja samoilta paikoilta otettiin pohjaeläinnäytteet. Tutkimusalueen pääasialliselle syvyysvyöhykkeelle (6-10 metriä), tehtiin kuusi pistesukellusta. Syvyysvyöhykkeille 0-3 m ja 3-6 m tehtiin yhteensä 5 sukellusta. Syvyysvyöhykkeelle >10 metriä tehtiin yksi pistesukellus. Sukelluksia tähän syvyysvyöhykkeeseen tehtiin vain yksi sen vuoksi, että vyöhyke on pienialainen ja rakentamisen kannalta epätodennäköinen. Kasvillisuus määritettiin lajilleen VELMU-menetelmän mukaisesti sukeltamalla. Tämän lisäksi sukelluspisteiltä otettiin pohjaeläinnäytteitä (yhteensä 5 kpl/piste) putkinäytteenottimilla. Saaduista näytteistä määritettiin pohjaeläimet lajilleen tai taksonilleen, biomassa sekä yksilömäärät neliömetrille. Pohjaeläimet tarkkuusseulottiin (Yliniva 2008), jolloin saadut yksilömäärät ovat oletettavasti tarkemmat kuin verkkoseulonnalla saadut vastaavat yksilömäärät. Pohjanlaatu määritettiin kasvillisuuskartoituksen ja pohjaeläinnäytteenoton yhteydessä sekä videokuvaamalla. Kesällä 2012 sukellustutkimuksia tullaan alueella jatkamaan. Tuulivoimaloiden paikat ovat tarkentuneet ja sukelluksia suunnataan näille alueille. Lisäksi tutkitaan tarkemmin merikaapelireitin kasvillisuutta ja pohjaeläimistöä. Sukelluksia tullaan tekemään alueella 9 kappaletta edellä kuvatuin menetelmin. Ruoppausmassat ja läjitysalueet Tuulivoimahankkeen tarkentuessa selvitysten laatimista ja kaavan vaikutusten arviointia jatketaan. Ruoppausmassoista ja läjitysalueista laaditaan selvitys. Vesikasvillisuuden ja pohjaeläinten osalta tehdään kesän 2012 aikana lisätutkimuksia. Kaapelireittien ja uusien voimaloiden kohdalta otetaan lisäsedimenttinäytteitä. Kalasto ja kalastus Kutualueselvitys ja kalastajakyselyn laajentaminen tehdään. Lohien vaellusreittien turvaamiseksi hanketta on rajattu uudelleen siten, että pysytään kokonaan poissa lohien vaelluksien suojelemiseksi perustetuilta rauhoituspiireiltä. Suunnitelmasta poistetut voimalayksiköt sijaitsivat etelämpänä, jolloin rauhoituspiirit kulkivat osittain tuulivoimapuiston läpi. Lohien vaellusreittien tutkimuksia käsiteltiin Lapin ELY-keskuksen kanssa pidetyssä kokouksessa 29.5.2012. Kokouksessa päätettiin selvittää mahdollisuutta tutkimusyhteistyön aloittamiseksi lohien vaellusreittien ja merikaapeleiden aiheuttamien sähkömagneettisten kenttien vaikutusten selvittämiseksi. Tutkimus olisi luonteeltaan perustutkimusta, jolloin luontevin tutkimushankkeen vetäjä olisi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL). Tutkimuksen rahoitukseen olisi tarkoituksenmukaisinta hakea EU-rahoitusta 21 siten, että hankkeen omarahoitusosuus järjestettäisiin eri tuulivoimayhtiöiden kesken sovittavilla rahoitusosuuksilla. Mukaan tutkimushankkeeseen olisi hyvä saada toimijoita myös Ruotsin puolelta. Rajakiiri Oy voi osallistua hankkeeseen, jos siihen sitoutuu tuulivoimayhtiöitä laajemmin. Tehdyllä verkkokoekalastuksella on vastattu aikaisemmissa lausunnoissa esitettyyn vaateeseen Tornion edustan merialueella esiintyvien kalojen syönnösalueiden selvittämisestä. Tutkimuksella on selvitetty perustilannetta, eli alueen kalalajien esiintymisalueita ja runsaussuhteita. Tutkimusta voidaan pitää luotettavana, sillä ainakin kokonaissaalis oli täysin vertailukelpoinen muilla alueilla tehtyihin vastaaviin koepyynteihin verrattuna. Esimerkiksi Espoon edustan merialueella vuosittain tehtävässä kalastoseurannassa 30 verkolla saatu koekalastussaalis on viime vuosina ollut noin 100 kg. Tornion edustan saalis 45 verkolla oli 168 kg, mikä vastaa 112 kg, jos olisi käytetty 30 verkkoa. Espoon edustan merialue on selvästi rehevöityneempää merialuetta Perämereen verrattuna, minkä tulisi näkyä suurempana kalansaaliina, joten samankokoinen saalis Tornion edustalta kuvastaa kalojen olleen alueella ainakin koekalastusten aikaan. Alueen koekairaukset olivat myös suurimman osan koekalastuksen suoritusajasta keskeytyksissä liian kovan tuulen takia. Hakijan tarkoituksena ei ole estää kalastusta tuulipuiston alueella. Voimaloiden välille sekä mantereen ja voimaloiden välille sijoitettavat sähkönsiirtokaapelit on tarkoitus upottaa merenpohjaan, jolloin ne eivät tule estämään veneilyä tai ankkurointia alueella. Kalastuksen harjoittaminen alueella voi jatkua. Voimaloiden etäisyys toisistaan on noin 600 metriä, joten suuriakin pyydyksiä alueelle mahtuu asettamaan pyyntiin. Hanketta on rajattu uudelleen siten, että pysytään kokonaan poissa lohien vaelluksien suojelemiseksi perustetuilta rauhoituspiireiltä. Suunnitelmasta poistetut voimalayksiköt sijaitsivat etelämpänä, jolloin rauhoituspiirit kulkivat osittain tuulivoimapuiston läpi. Selvitykset Kaavoituksessa otetaan huomioon tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset sekä kaavoituksen aikana laaditut ja laadittavat selvitykset ja niiden tulokset. Muun muassa vesiluonto-, linnusto-, kalasto-, maisema-, melu- ja varjostusselvityksiä jatketaan. Selvitystyö ja tuulivoimahankkeen suunnittelu jatkuu myös lupaprosessien yhteydessä. 1.18 Laivaniemen-Kyläjoen kyläyhdistys ry Lausunto 1.2.2012 Lausunnonantaja esittää yhtenevän lausunnon Tornion, Keminmaan ja Tervolan ympäristölautakunnan 17.1.2012 § 10 lausuntoon Röyttän merituulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksesta. 1.18.1 Kaavoittajan vastine Vastineena viitataan Tornion, Keminmaan ja Tervolan ympäristölautakunnalle annettuun vastineeseen. 1.19 Pirkkiön osakaskunta Lausunto 27.2.2012 Kaavan tulisi koskea vain osakaskunnan vuokraamaa aluetta (karttaliite 1). Osa tuulivoimaloista on vuokra-alueen ulkopuolella osakaskunnan omistamalla vesialueella. Tuulivoimaloiden sijoituksessa tulee ottaa huomioon kiinteät kalastuspaikat (karttaliite pyydyspaikoista). Tuulivoimaloita ei saa sijoittaa 200 m lähemmäs pyydyspaikkoja. 22 Osayleiskaavaluonnoksen tekstissä ei ole mainintaa korvauksista ammattikalastajille rakennusaikaisista haitoista. Haitoista ja korvausperusteista tulee ammattikalastajien kanssa tehdä kirjallinen sopimus (yhteyshenkilö Lauri Vallo). Tuulivoimaloita ei tulisi rakentaa Kuusiluodon saaren linjan pohjoispuolelle tärkeiden maisema-arvojen vuoksi. Tällä tavalla minimoitaisiin vapaa-ajan asukkaille aiheutettuja haittoja. 1.19.1 Kaavoittajan vastine On tarkoituksen mukaista käsitellä koko maakuntakaavan tuulivoimaloiden alueen (tv) rajaus osayleiskaavoituksen yhteydessä. Osayleiskaavoitettavaa aluetta ei voida rajata koskemaan vain Pirkkiön osakaskunnan vuokraamaa aluetta, vaan käsittää myös Tornion kaupungin omistamaa aluetta. Kaavan suunnittelualueen rajauksessa on otettu huomioon muun muassa sen liittyminen voimassa olevaan Röyttänniemen teollisuusalueen asemakaavaan, Ruotsin rajaan sekä maakuntakaavan että Tornion strategisen yleiskaavan tuulivoimaloiden alueen rajaus, jotka ovat osayleiskaavan tuulivoimaloiden aluetta suppeampia. Tuulivoimaloiden sijoittelu poikkeaa vähäisessä määrin maakuntakaavan tv-alueen rajauksesta. Kaavan valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen tuulivoimaloiden sijoittumista tarkistetaan teknis-taloudellisten syiden ja selvitysten perusteella myös Pirkkiön osakaskunnan vuokraamalla alueella. Kaavaehdotusta varten tuulivoimapuiston sijoittumista hiotaan edelleen laadittavien selvitysten tuottaman tiedon perusteella ja hankekokoa pienennetään. Päällekkäisyyksiä Pirkkiön osakaskunnan toimittaman kartan kala-apajien ja viimeisimmän tuulivoimaloiden sijoituskartan kesken ei näyttäisi olevan. Kaavaluonnoskartalta poistetaan voimala nro 15 rysäpaikalta Kuusiluodon eteläpuolella ja poistetaan voimala nro 12 Kuusiluodon pohjoispuolelta kaavaehdotusvaiheessa. Pyydysapaja ei voi olla veneväylällä. Korvaukset eivät kuulu osayleiskaavalla ratkaistaviin kysymyksiin. Vesitalousluvassa käsitellään mahdollisia korvauskysymyksiä kalataloudelle. 1.20 Suomalais- Ruotsalainen Rajajokikomissio Lausunto 16.3.2012 Koko hanke sijaitsee rajajokisopimuksen artiklassa 1.2 määritellyllä sopimusalueella. Tämä edellyttää sopimuksen sisällön ja tarkoituksen huolellista tarkastelua kaava-aineistoa ja hanketta valmisteltaessa ja koko vaikutusalueen huomioon ottamista riittävällä tavalla. Komissio korostaa myös alueen ruotsinkielisten asukkaiden tasapuolisen huomioimisen tärkeyttä kuulemisessa. Rajajokisopimuksen artikla 3 sisältää määräykset oikeudesta rajajokien veteen ja vesialueisiin. Artiklan määräysten mukainen veden ja vesialueen käyttö ei saa vaikeuttaa kalastusta. Molempien oikeusjärjestyksen perusteella kalastuksen vaikeuttaminen on kuitenkin jossain määrin mahdollista. Asiakirjoissa on esitetty, että rajajokisopimuksen mukaiset rauhoituspiirit jätetään tuulivoimala-alueiden ulkopuolelle. Tämä on luonnollisesti vähimmäisvaatimus. Kaavaehdotuksesta ei kuitenkaan käy ilmi, mitä määräyksiä rauhoitusalueiden osalle aiotaan antaa. Lisäksi koko toiminnalla on monitahoisia vaikutuksia sekä rakennus-, toiminta-, että mahdollisessa purkuvaiheessa myös vaelluskaloihin. Olemassa olevat tiedot vaikutuksista ovat ristiriitaisia. Komission kanta on, että toiminta tulee ensisijaisesti suunnitella siten, että kalastukselle ei aiheuteta merkittävää haittaa, ja toissijaisesti siten, että haitat vähennetään mahdollisimman pitkälle koko hankkeen elinkaaren osalta ottaen huomioon kalastajien ja asiantuntijoiden näkemykset. Siten ei ole esimerkiksi ole tarkoituksenmukaista sijoittaa tuulivoimaloita käytössä oleville rysäpaikoille tai niiden välittömään läheisyyteen. Kaava-aineistossa ei ole 23 tarkasteltu kalastoon ja kalastukseen kohdistuvia vaikutuksia riittävällä tavalla eikä niiden vähentämismahdollisuuksia. Komissio korostaa, että alue on osa merkittävää kalasto- ja kalastusaluetta, ja kalastuksella tulee säilyä mahdollisuus jatkua tulevaisuudessakin niin Suomen kuin Ruotsin puolella rajaa myös rannikkoalueella. Rajajokisopimuksen mukaisesti sopimusalueella tulee erityisesti kiinnittää huomiota mm. luonnonsuojeluun, kulttuuriarvojen suojeluun ja ympäristönsuojeluun. Alue on rannikkoaluetta ja merkittävää maankohoamisaluetta, mikä asettaa omat edellytyksensä kaavalle. Ruotsin puolella valtakunnallisesti merkittäväksi luokiteltu Haaparannan saaristo on kaava-alueen välittömässä läheisyydessä, ja siihen ulottuvien vaikutusten riittävä arviointi ja huomiointi tulee varmistaa. Kaavoituksessa alueen eri käyttömuodot tulee yhteen sovittaa, ja koska yleiskaavan perusteella voidaan myöntää tuulivoimaloille rakennusluvat, tulee eri näkemykset ottaa huomioon. Tuulivoimarakentaminen alueella edellyttää myös muuta luvitusta, kuten vesitalousluvan ja mahdollisesti ympäristösuojelulainsäädännön mukaisen luvan. Kaavan määräysten tulee olla riittävän yksiselitteisiä, koska yksityiskohtaisempaa kaavaa ei ole tarkoitus laatia. Kaiken kaikkiaan kokonaisvaikutusten arviointi kalastoon ja muuhun luontoon sekä alueen käyttöön on jäänyt kaavaehdotuksessa vielä keskeneräisiksi. Myös kansalliset viranomaiset ovat edellyttäneet lisäselvityksiä sekä YVAvaiheessa, että kaavaa koskevissa neuvotteluissa. Vasta kokonaisvaikutusten arvioinnin pohjalta voi hankkeen hyväksyttää ja vaikutusten ehkäisy- tai lieventämistarpeiden riittävyyttä arvioida. Merkittävälle osalle Perämeren matalikoista on suunniteltu tuulivoima-alueita tai muuta käyttöä, millä voi olla ennalta arvaamattomia kerrannaisvaikutuksia koko Perämeren alueen ekologiseen tasapainoon. Riittäviä arviota näistä kokonaisvaikutuksista ei ole missään esitetty. Viranomaisten tulee huolehtia siitä, että kaavan valmistelussa on riittävät tiedot yhteisvaikutuksista. 1.20.1 Kaavoittajan vastine Tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä Haaparannan kaupunki on osallistunut YVA:n ohjausryhmään ja ohjausryhmän muistiot on toimitettu niin ikään ohjausryhmään kutsutuille Norrbottenin lääninhallitukselle ja Naturvårdsverketille. Ruotsalaisia on kuultu YVA:n kuulemisten yhteydessä ja neuvotteluja käyty muun muassa Naturvårdsverketin kanssa luontoasioista. Ruotsi osallistuu osayleiskaavaprosessiin kansainvälisen kuulemisen lisäksi muutenkin ja on ollut mukana kaavoitusta koskevissa kokouksissa. Esimerkiksi osayleiskaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvotteluun 26.5.2011 kutsuttiin Norrbottenin lääninhallitus sekä Haaparannan kaupunki ja Haaparannan kaupungin edustaja oli paikalla. Viranomaisneuvottelun muistio toimitettiin laajempana jakeluna Ruotsin viranomaisille. Osayleiskaavatyötä on esitelty Rajajokikomissiolle 28.2.2012. Lohien vaellusreittien tutkimiseksi merialueella hakijan on tarkoitus kartoittaa mahdollisuuksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vetämälle tutkimushankkeelle, johon saataisiin eri tuulivoimayhtiöitä ja mahdollisesti myös Ruotsin puolen toimijoita mukaan. Tarkoitus olisi seurata radio- tai satelliittilähettimillä varustettujen lohien liikkeitä Tornion edustan merialueella. Myös merikaapelien sähkömagneettisten kenttien vaikutuksista kalojen käyttäytymiseen suunnittelualueella yritetään telemetriatutkimuksella hakea vastauksia. Tutkimuksessa voidaan yrittää seurata Simojokeen kutemaan vaeltavien lohien käyttäytymistä Kemin Ajoksen tuulivoimaloiden merikaapeleiden lähistöllä. Tuulivoimaloiden määrää suunnitelmassa on vähennetty. Vähennys on kohdistettu alueen eteläosan myllyihin, jolloin hanke on poistunut kokonaan lohen kutuvaelluksen suojelemiseksi perustetuilta rauhoituspiireiltä. Sähkönsiirtokaapelitkaan eivät enää risteä rauhoituspiirejä. Tuulivoimaloiden paikat on kaavassa edelleen sijoitettu ohjeellisesti siten, että niitä voidaan tarvitta24 essa vielä siirtää tarkemman pohjatutkimustiedon tai muiden tekijöiden takia. Tällainen tekijä on esimerkiksi rysäpaikka, jonka on esitetty sijaitsevan suunnitellulla tuulivoimalan paikalla. Hakija yrittää saada käyttöönsä Metsähallituksen ja Lapin ELY-keskuksen keräämän tarkan GPS-aineiston valtion rysäpaikoille sijoitettujen rysien todellisesta sijainnista. ELY-keskukselta 29.5.2012 saadun tiedon mukaan valtion regale-paikoille viritettyjen rysien todellinen paikka eroaa kartoilla ilmoitetuista paikoista. Hakijalla ei ole ollut tällaista tietoa aikaisemmin käytettävissään. Hanketta on rajattu uudelleen siten, että pysytään kokonaan poissa lohien vaelluksien suojelemiseksi perustetuilta rauhoituspiireiltä. Suunnitelmasta poistetut voimalayksiköt sijaitsivat etelämpänä, jolloin rauhoituspiirit kulkivat osittain tuulivoimapuiston läpi. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeän alueen määräystä täydennetään seuraavasti: Merkinnällä osoitetaan kalaston ja muun vesieliöstön kannalta erityisen tärkeä alue. Tornionjoen rajajokisopimuksen lohen nousun turvaavat rauhoituspiirit Tornionjoen edustan merialueella. Alueen käytössä on huomioitava, ettei kalaston ja muun vesieliöstön kannalta erityisen tärkeän elinympäristön arvoja heikennetä. Ruotsiin kohdistuvien vaikutusten osalta jatketaan vaikutusten arviointia niistä vaikutuksista, jotka kohdistuvat Ruotsin puolelle suunniteltuun luonnonsuojelualueeseen ja kansallispuistoon, Ruotsin virkistyskäyttöön, maisemaan sekä päivitetään melu- ja varjostusselvitykset. 1.21 Tornionjoen kalastusalue Lausunto 15.1.2012 Koko Tornionjoki on hankkeen vaikutusaluetta. Vaelluskalojen pääsylle kutujokeensa ei saa muodostua esteitä, eikä haittoja Röyttän tuulivoimapuiston rakentamisvaiheen tai myöhemmän käyttövaiheen aikana. Haitat tulisivat pääasiassa matkailuelinkeinon vahingoksi Tornionjokilaaksossa ja muutaman vuoden viiveellä myös merikalastuksen vahingoksi, jos poikasvaellusta ei riittävästi enää ole. Vaelluskalat reagoivat ääniin, valoon ja veden samentumiin voimakkaasti, jopa pysäyttämällä nousuvaelluksen. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta saa käsityksen, että kala-asioita ei ole otettu tarpeeksi vakavasti. RKTL pystyy tekemään selvitykset rakentamisvaiheen ja käyttövaiheen ääni-, valo-, samentumis- ja virtaamamuutoshaitoista. Kukkolankoskella siian lippokalastus keskeytetään, jos liikkuva varjo lankeaa kalan kulkupaikalle. Siika pakenee liikkuvaa varjoa ja patoamisesta syntyvää epätavallista kolinaa. Merituulivoimapuistonhankkeen haitat varsinkin vaelluskalakannoille ja kalastukselle tulee RKTL:n selvittää, sillä rakentamisesta tulee todennäköisesti haittoja. Tornionjokilaakson kalastusperinteet ovat osa paikallisten ihmisten identiteettiä, joita kuuluu kunnioittaa, ottamalla huomioon uhaksi tai haitaksi koetut rakentamisvaiheen toimenpiteet ja käyttövaiheen haitat. Esitämme, että apajapaikoille ei sijoiteta tuulimyllyjä tai perustamisessa tarvittavia saaria, koska apajapaikat sijoittuvat parhaille vaelluskalojen kulkupaikoille. Apajapaikan valtaaminen muuttaa nousukäyttäytymistä. Myös apajapaikkojen läheisyys on rauhoitettava, koska pyörivä tuulimylly aiheuttavat haittaa vaelluskaloille. Tornion kalastusalue esittää myös, että lähinnä vaelluskalojen nousun turvaamiseksi perustetuille rauhoituspiireille ja Tornionjoen kalastusalueen rauhoitusalueille ei rakenneta tuulimyllyjä ja keinosaaria sekä vaatii, että RKTL, Fiskeriverket tai muu tutkimuslaitos selvittää hankkeen rakentamisvaiheen ja käyttövaiheen haitat, joista on olemassa myös kokemusperäistä tietoa. 25 1.21.1 Kaavoittajan vastine Lohien vaellusreittien tutkimiseksi merialueella hakijan on tarkoitus kartoittaa mahdollisuuksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vetämälle tutkimushankkeelle, johon saataisiin eri tuulivoimayhtiöitä ja mahdollisesti myös Ruotsin puolen toimijoita mukaan. Tarkoitus olisi seurata radio- tai satelliittilähettimillä varustettujen lohien liikkeitä Tornion edustan merialueella. Myös merikaapelien sähkömagneettisten kenttien vaikutuksista kalojen käyttäytymiseen suunnittelualueella yritetään telemetriatutkimuksella hakea vastauksia. Tutkimuksessa voidaan yrittää seurata Simojokeen kutemaan vaeltavien lohien käyttäytymistä Kemin Ajoksen tuulivoimaloiden merikaapeleiden lähistöllä. Rajajokisopimuksen yhtenä liitteenä on Tornionjoen kalastusalueen kalastussääntö, jonka liitteenä taas yksilöidään kalastusalueen rauhoituspiirit. Kalastussäännön 3 §:ssä tarkoitettuun rauhoituspiiriin ei saa sijoittaa kalankulkua estävää laitetta. Rauhoituspiiri käsittää keskiviivasta 200 m molemmin puolin eli yhteensä 400 m. Rauhoituspiireillä suojellaan muun muassa lohia, ei kalastusta. Tuulivoimahanke on rajattu siten, että pysytään kokonaan poissa lohien vaelluksien suojelemiseksi perustetuilta rauhoituspiireiltä. Suunnitelmasta poistetut voimalayksiköt sijaitsivat etelämpänä, jolloin rauhoituspiirit kulkivat osittain tuulivoimapuiston läpi. Rajajokisopimuksen mukaiset lohen rauhoituspiirit on jo kaavan valmisteluvaiheen kuulemisen kaavaluonnoskartalla osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiksi alueiksi ja tuulivoimaloiden rakennusalueiden ulkopuolelle. Kaavamääräystä täydennetään seuraavasti kaavaehdotusvaiheeseen: Alueen käytössä on huomioitava, ettei kalaston ja muun vesieliöstön kannalta erityisen tärkeän elinympäristön arvoja heikennetä. Kalastussääntö rajoittaa kalastusta rajajokisopimuksen 23 artiklan nojalla. Artiklalla ei ole tarkoitus säännellä laajemmin alueiden käyttöä, mutta sillä on silti heijastusvaikutus kaavan sisältövaatimuksiin, koska TJKS 3 § kieltää kalastukselta esteiden asettamista luonnonsuojelutarkoituksessa. Kaavoituksessa tutkitaan mahdollisuutta tuulivoimaloiden sijoittamiselle Röyttän edustan merialueelle. Tuulivoimalat voi rakentaa kaavan sallimille rakennuspaikoille. Hakija yrittää saada käyttöönsä Metsähallituksen ja Lapin ELY-keskuksen keräämän tarkan GPS-aineiston valtion rysäpaikoille sijoitettujen rysien todellisesta sijainnista. ELY-keskukselta 29.5.2012 saadun tiedon mukaan valtion regale-paikoille viritettyjen rysien todellinen paikka eroaa kartoilla ilmoitetuista paikoista. Hakijalla ei ole ollut tällaista tietoa aikaisemmin käytettävissään. Kaavan valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen tuulivoimaloiden sijoittumista tarkistetaan teknis-taloudellisten syiden ja selvitysten perusteella myös Pirkkiön osakaskunnan vuokraamalla alueella. Kaavaehdotusta varten tuulivoimapuiston sijoittumista hiotaan edelleen laadittavien selvitysten tuottaman tiedon perusteella ja hankekokoa pienennetään. Päällekkäisyyksiä Pirkkiön osakaskunnan toimittaman kartan kala-apajien ja viimeisimmän tuulivoimaloiden sijoituskartan kesken ei näyttäisi olevan. Kaavaluonnoskartalta poistetaan voimala nro 15 rysäpaikalta Kuusiluodon eteläpuolella ja poistetaan voimala nro 12 Kuusiluodon pohjoispuolelta kaavaehdotusvaiheessa. Pyydysapaja ei voi olla veneväylällä. 1.22 Alaraumon jako- ja kalastuskunta Lausunto 6.2.2012 Vaadimme, että Röyttän merituulivoimapuistohankkeesta ja sen valmistelusta luovutaan välittömästi. Katsomme, että hanke on rajajokisopimuksen artiklojen vastainen. Osan merialueesta Pohjois-Suomen maaoikeus on todennut rauhoitusalueeksi. Katsomme, että rajajokisopimusalue on pidettävä kokonaisuutena vapaana tuulivoimarakentamisesta. 26 Suunnitelmissa esitetyssä laajuudessa toteutetun tuulivoimaloiden vaikutuksista vaelluskalakantoihin ei ole riittävästi tutkittua tietoa niin, että voitaisiin todeta, ettei tuulivoimaloiden toteuttamisella olisi negatiivisia vaikutuksia arvokalakannoille. Tämän seikankin johdosta kalastuskunta katsoo, että hanke ei kestä tarkastelua varovaisuusperiaatteen näkökulmasta. Jako- ja kalastuskunnan osakastaloilla on omistusoikeudellisia kalastuspaikkoja myös Pirkkiön osakaskunnan vesialueella. Tämän vuoksi olemme huolestuneita alueelle ja paikoIlle lisääntyvistä kalastuspaineesta. 1.22.1 Kaavoittajan vastine Lohien vaellusreittien tutkimiseksi merialueella hakijan on tarkoitus kartoittaa mahdollisuuksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vetämälle tutkimushankkeelle, johon saataisiin eri tuulivoimayhtiöitä ja mahdollisesti myös Ruotsin puolen toimijoita mukaan. Tarkoitus olisi seurata radio- tai satelliittilähettimillä varustettujen lohien liikkeitä Tornion edustan merialueella. Myös merikaapelien sähkömagneettisten kenttien vaikutuksista kalojen käyttäytymiseen suunnittelualueella yritetään telemetriatutkimuksella hakea vastauksia. Tutkimuksessa voidaan yrittää seurata Simojokeen kutemaan vaeltavien lohien käyttäytymistä Kemin Ajoksen tuulivoimaloiden merikaapeleiden lähistöllä. Rajajokisopimuksen yhtenä liitteenä on Tornionjoen kalastusalueen kalastussääntö, jonka liitteenä taas yksilöidään kalastusalueen rauhoituspiirit. Kalastussäännön 3 §:ssä tarkoitettuun rauhoituspiiriin ei saa sijoittaa kalankulkua estävää laitetta. Rauhoituspiiri käsittää keskiviivasta 200 m molemmin puolin eli yhteensä 400 m. Rauhoituspiireillä suojellaan muun muassa lohia ei kalastusta. Tuulivoimahanke on rajattu siten, että pysytään kokonaan poissa lohien vaelluksien suojelemiseksi perustetuilta rauhoituspiireiltä. Suunnitelmasta poistetut voimalayksiköt sijaitsivat etelämpänä, jolloin rauhoituspiirit kulkivat osittain tuulivoimapuiston läpi. Rajajokisopimuksen mukaiset lohen rauhoituspiirit on jo kaavan valmisteluvaiheen kuulemisen kaavaluonnoskartalla osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiksi alueiksi ja tuulivoimaloiden rakennusalueiden ulkopuolelle. Kaavamääräystä täydennetään seuraavasti kaavaehdotusvaiheeseen: Alueen käytössä on huomioitava, ettei kalaston ja muun vesieliöstön kannalta erityisen tärkeän elinympäristön arvoja heikennetä. Hakija yrittää saada käyttöönsä Metsähallituksen ja Lapin ELY-keskuksen keräämän tarkan GPS-aineiston valtion rysäpaikoille sijoitettujen rysien todellisesta sijainnista. ELY-keskukselta 29.5.2012 saadun tiedon mukaan valtion regale-paikoille viritettyjen rysien todellinen paikka eroaa kartoilla ilmoitetuista paikoista. Hakijalla ei ole ollut tällaista tietoa aikaisemmin käytettävissään. Kalastussääntö rajoittaa kalastusta rajajokisopimuksen 23 artiklan nojalla. Artiklalla ei ole tarkoitus säännellä laajemmin alueiden käyttöä, mutta sillä on silti heijastusvaikutus kaavan sisältövaatimuksiin, koska Tornionjoen kalastussääntö TJKS 3 § kieltää kalastukselta esteiden asettamista luonnonsuojelutarkoituksessa. Kaavoituksessa tutkitaan mahdollisuutta tuulivoimaloiden sijoittamiselle Röyttän edustan merialueelle. Tuulivoimalat voi rakentaa kaavan sallimille rakennuspaikoille. Kaavan valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen tuulivoimaloiden sijoittumista tarkistetaan teknis-taloudellisten syiden ja selvitysten perusteella. Kaavaehdotusta varten tuulivoimapuiston sijoittumista hiotaan edelleen laadittavien selvitysten tuottaman tiedon perusteella ja hankekokoa pienennetään. 1.23 Matkailun edistämiskeskus Lausunto 18.1.2012 Tornionjokilaakson tärkein yritystoiminnan muoto on nykyään matkailu. Kalastus nähdään keskeisenä osana matkailuelinkeinon kehittämistä Tornionjokilaakson alueella, ja pitää suotavana myös yhteistyön kehittämistä Suomen 27 ja Ruotsin kesken Tornionjokiseudun kalastus- ja matkailuasioissa. Tornion joen kalastusalue on lakisääteinen organisaatio, jonka päätehtäviin kuuluu kalatalouden edistäminen. Osakkaita ja oikeudenomistajia on noin 2 000, joten sen näkemyksille tulee antaa erityistä painoarvoa. 1.23.1 Kaavoittajan vastine Hanketta on rajattu uudelleen siten, että pysytään kokonaan poissa lohien vaelluksien suojelemiseksi perustetuilta rauhoituspiireiltä. Suunnitelmasta poistetut voimalayksiköt sijaitsivat etelämpänä, jolloin rauhoituspiirit kulkivat osittain tuulivoimapuiston läpi. Lohen rauhoituspiirit on jo kaavan valmisteluvaiheen kuulemisen kaavaluonnoskartalla osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiksi alueiksi ja tuulivoimaloiden rakennusalueiden ulkopuolelle. Kaavamääräystä täydennetään seuraavasti kaavaehdotusvaiheeseen: Alueen käytössä on huomioitava, ettei kalaston ja muun vesieliöstön kannalta erityisen tärkeän elinympäristön arvoja heikennetä. Lohien vaellusreittien tutkimiseksi merialueella hakijan on tarkoitus kartoittaa mahdollisuuksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vetämälle tutkimushankkeelle, johon saataisiin eri tuulivoimayhtiöitä ja mahdollisesti myös Ruotsin puolen toimijoita mukaan. Tarkoitus olisi seurata radio- tai satelliittilähettimillä varustettujen lohien liikkeitä Tornion edustan merialueella. Myös merikaapelien sähkömagneettisten kenttien vaikutuksista kalojen käyttäytymiseen suunnittelualueella yritetään telemetriatutkimuksella hakea vastauksia. Tornionjoen kalastusalue on jättänyt lausuntonsa ja siihen laaditaan vastine. 1.24 Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ja PohjoisPerämeren ammattikalastajat Lausunto 24.1.2012 Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry vaatii, että merituulivoimapuistohankkeesta ja sen valmistelusta luovutaan välittömästi. Hanke on Rajajokisopimuksen toisen ja kolmannen artiklan vastainen, eikä hanke tule tämän johdosta saamaan lupaa lupaviranomaisilta. Kalastusalue toivoo, että rajajokikomissio antaa lausuntonsa jo tässä vaiheessa. Tuulivoimapuisto sijaitsee Tornionjoen suistossa joen vaelluskalakantojen vaellusreitillä. Suunnitelmissa esitetyssä laajuudessa toteutetun tuulivoimapuiston vaikutuksista vaelluskalakantoihin ei ole riittävästi tutkittua tietoa, niin että voitaisiin varmasti sanoa, ettei tuulivoimapuiston toteuttamisella ole negatiivisia vaikutuksia em. arvokalakannoille. Hakija ei ole laittanut toimeen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen RKTL edellyttämiä selvityksiä mm. kaksivuotista tutkimusta lohikalojen vaellusreiteistä. Hankkeen eteenpäin vieminen tulee johtamaan pitkälliseen valitusprosessiin ja siksi vetoamme Tornion kaupunkiin, ettei kaavaa esitetyssä muodossa hyväksyttäisi. 1.24.1 Kaavoittajan vastine Lohien vaellusreittien tutkimiseksi merialueella hakijan on tarkoitus kartoittaa mahdollisuuksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vetämälle tutkimushankkeelle, johon saataisiin eri tuulivoimayhtiöitä ja mahdollisesti myös Ruotsin puolen toimijoita mukaan. Tarkoitus olisi seurata radio- tai satelliittilähettimillä varustettujen lohien liikkeitä Tornion edustan merialueella. Myös merikaapelien sähkömagneettisten kenttien vaikutuksista kalojen käyttäytymiseen suunnittelualueella yritetään telemetriatutkimuksella hakea vastauksia. Tutkimuksessa voidaan yrittää seurata Simojokeen kutemaan vaeltavien lohien käyttäytymistä Kemin Ajoksen tuulivoimaloiden merikaapeleiden lähistöllä. Rajajokisopimuksen yhtenä liitteenä on Tornionjoen kalastusalueen kalastussääntö, jonka liitteenä taas yksilöidään kalastusalueen rauhoituspiirit. Kalastussäännön 3 §:ssä tarkoitettuun rauhoituspiiriin ei saa sijoittaa kalankulkua 28 estävää laitetta. Rauhoituspiiri käsittää keskiviivasta 200 m molemmin puolin eli yhteensä 400 m. Rauhoituspiireillä suojellaan muun muassa lohia ei kalastusta. Tuulivoimahanke on rajattu siten, että pysytään kokonaan poissa lohien vaelluksien suojelemiseksi perustetuilta rauhoituspiireiltä. Suunnitelmasta poistetut voimalayksiköt sijaitsivat etelämpänä, jolloin rauhoituspiirit kulkivat osittain tuulivoimapuiston läpi. Rajajokisopimuksen mukaiset lohen rauhoituspiirit on jo kaavan valmisteluvaiheen kuulemisen kaavaluonnoskartalla osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiksi alueiksi ja tuulivoimaloiden rakennusalueiden ulkopuolelle. Kaavamääräystä täydennetään seuraavasti kaavaehdotusvaiheeseen: Alueen käytössä on huomioitava, ettei kalaston ja muun vesieliöstön kannalta erityisen tärkeän elinympäristön arvoja heikennetä. Kalastussääntö rajoittaa kalastusta rajajokisopimuksen 23 artiklan nojalla. Artiklalla ei ole tarkoitus säännellä laajemmin alueiden käyttöä, mutta sillä on silti heijastusvaikutus kaavan sisältövaatimuksiin, koska TJKS 3 § kieltää kalastukselta esteiden asettamista luonnonsuojelutarkoituksessa. Kaavoituksessa tutkitaan mahdollisuutta tuulivoimaloiden sijoittamiselle Röyttän edustan merialueelle. Tuulivoimalat voi rakentaa kaavan sallimille rakennuspaikoille. Hakija yrittää saada käyttöönsä Metsähallituksen ja Lapin ELY-keskuksen keräämän tarkan GPS-aineiston valtion rysäpaikoille sijoitettujen rysien todellisesta sijainnista. ELY-keskukselta 29.5.2012 saadun tiedon mukaan valtion regale-paikoille viritettyjen rysien todellinen paikka eroaa kartoilla ilmoitetuista paikoista. Hakijalla ei ole ollut tällaista tietoa aikaisemmin käytettävissään. Kaavan valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen tuulivoimaloiden sijoittumista tarkistetaan teknis-taloudellisten syiden ja selvitysten perusteella. Kaavaehdotusta varten tuulivoimapuiston sijoittumista hiotaan edelleen laadittavien selvitysten tuottaman tiedon perusteella ja hankekokoa pienennetään. Rajajokikomission lausunto vastineineen on esitetty tässä palauteraportissa. Tuulivoimapuiston luvitukseen viranomaiset ottavat kantaa lupaprosesseissa. 1.25 Metsähallitus, Luontopalvelut Pohjanmaa Lausunto 28.2.2012 Metsähallitus painottaa, että tässä lausunnossa todettujen asioiden lisäksi kaavasuunnittelussa tulee huomioida ne seikat, joista Metsähallitus on lausunut YVA -selostuksesta antamassaan lausunnossa 7.12.2010. Yleiskaavan sisältövaatimukset Suunnittelualue on pääosin voimassa olevan Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavassa tuulivoimaloille soveltuvaksi merkityllä alueella, mutta osin maakuntakaavan rajauksen ulkopuolella. Metsähallitus korostaa sitä, että tuulivoimarakentamista ohjaavassa yleiskaavassa on tarkoin huolehdittava siitä, että MRL 77 b §:n mukaiset tuulivoimarakentamista koskevat yleiskaavan sisältövaatimukset toteutuvat koskien mm. rakentamisen sopeutumista maisemaan ja ympäristöön. Sisältövaatimusten toteutuminen edellyttää, että ympäristö- ja maisemavaikutuksia on selvitetty riittävällä tarkkuudella ja selvitysten tulokset huomioidaan suunnittelussa. Maisema Perämeren kansallispuiston osalta tuulivoimapuiston aiheuttamat maisemavaikutukset ovat merkittävät. Luonnonsuojelulain (20.11.1996/1096, 11 §) mukaan kansallispuistoilla on merkitystä yleisinä luonnonnähtävyyksinä. Perämeren kansallispuisto on perustettu mm. Perämeren ulkosaariston ja meriluonnon suojelemiseksi, jonka perustamistarkoitus ulottuu myös selkeästi maisemaan. Maiseman kannalta merkittäviä ovat myös yhteisvaikutukset muiden tuulivoimahankkeiden kanssa. Tornion Röyttän ja Kemin Ajoksen merituulipuisto yhdessä aiheuttavat suuren muutoksen Perämeren kansallispuiston maisemaan. Maiseman muuttumisella tekniseen suuntaan on myös vaikutuksia virkistyskäyttöön ja luontomatkailuun. 29 Vesikasvillisuus Kasvillisuus- ja pohjaeläinselvitysten perusteella hankealueella esiintyvien alueellisesti uhanalaisten vesisammalien osalta tietopohja jää vielä epävarmaksi. Tekstissä olisi voinut mainita alueelta löytyneiden ahdinsammaleen (Platyhypnidium riparioides) ja vellamonsammaleen (Fissidens fontanus) olevan alueellisesti uhanalaisia valtakunnallisen (NT) -statuksen ohella. Sammalien esiintymisalueet oli rajattu kaavaluonnoksessa merkinnällä sl (suojellun, uhanalaisen tai silmälläpidettävän lajin esiintymäalue). Selvityksen perusteella ei kuitenkaan voida sanoa, että hankealueella ei sijaitse muita merkittäviä ko. lajin/lajien esiintymiä. Merikortin syvyystietojen perusteella alueen eteläosaan sijoittuvan Kuusiluodonmatalan ympäristö voi olla vesisammalille sopiva kasvupaikka. Aiemmin tehtyjä vedenalaisia videokuvauksia mm. YVA:a varten olisi hyödyllistä verrata sukelluksilla nyt saavutettuun tietoon ja tulkita uudelleen. Kaavaselostuksen sivulla 11 kappaleessa 2.1.5.1. ovat palleroahdinparran (Cladophora aegagrophila) ja viherahdinparran tieteelliset (Cladophora glomerata) nimet ovat vaihtaneet paikkaansa sekä isonäkinsammalleen (Fontinalis antipyretica) tieteellinen nimi on kirjoitettu väärin. Samassa kappaleessa puhutaan sukelluslinjoista ja –pisteistä. Alueella kuitenkin tehtiin vain sukelluspisteisteitä, joten maininta linjoista on turha. Sukelluspisteiltä kasvillisuus arvioitiin VELMU-ohjeistuksen mukaan, joten olisi ollut luonnollista käyttää pohjan raekoon arvioinnissa kyseisen ohjeistuksen luokittelua. Työohjeesta saa käsityksen, että myös pohjan laatu määritetään VELMU –menetelmän mukaisesti. Pohjanlaadun luokittelussa käytettiin geoteknistä luokittelua. Pohjaeläimistö Ns. tarkkuusseulonta (Yliniva 2008) oli ilmeisesti pohjanlaatu yleisesti huomion ottaen sopivampi menetelmä pohjaeläinten seulontaan kuin tavallisen 0,5 mm seulan käyttö. Pohjaeläimet voisi käsitellä BBI -indeksin avulla. Koska voimaloiden sijaintipaikat eivät ole tiedossa olisi BBI -indeksin avulla mahdollista tehdä koko alueen pohjaeläimistöä ja tilaa koskevia suuntaa antavia johtopäätöksiä. Tämän hetkinen tieto on vain pistemäistä. Jos työohjelman mukaiset 25 - 30 sukelluspistettä kasvillisuus-, pohjaeläin- ja pohjanlaatutietoineen tehdään, antaisi se kokonaisvaltaisemman kuvan hankealueen tilasta. Tällöin kannattaisi BBI-indeksin ohella myös mallintaa vedenalaista kasvillisuutta ja vesisammalia. Muut vedenalaiseen luontoon liittyvät huomiot Pohjasedimenttiin sitoutuneiden raskasmetallien ja myrkyllisten yhdisteiden veteen pääsyn estäminen täytyy erityisesti huomioida merituulivoimapuiston rakennusvaiheessa. Sivulla 41 kappaleessa 4.5. todetaan, että lisäselvityksiä tehtiin mm. vedenalaisista luontotyypeistä. Vedenalaisia luontotyyppejä ei lisäselvityksissä raportoitu. Kasvillisuus ja pohjaeläimet raportissa (Yliniva 2011) sukelluspisteet on jaettu syvyysvyöhykkeittäin ja tekstissä mainitaan ainoastaan sukelluspisteen 35A (3,8 m) todellisuudessa poikenneen luokastaan. Taulukossa 3. kuitenkin pisteen 35A syvyydeksi ilmoitetaan 5,5, m ja pisteelle 36A syvyydeksi 3,8 m. Rakennusaikainen melu riippuen perustusrakenteista, voimalan ympäristössä sekä veden alla saattaa olla huomattavasti suurempi kuin mitä "Kairausmelun vaikutus kaloihin" –raportissa annetaan ymmärtää. Ns. monopileperustuksissa voimalan perutusten junttaus ja mahdolliset räjäytystyöt aiheuttavat huomattavasi enemmän melua kuin perustusten kairaustyö. Linnusto Kaavaluonnoksen linnustoa käsittelevästä osasta on pääsääntöisesti voimassa se, mitä Metsähallitus on lausunut YVA -selostuksesta 17.12.2010. YVA menettelyn linnustoselvityksiä on täydennetty ainoastaan pesimälinnustoselvityksen täydennyksellä tuulivoimala-alueella ja sen lähiympäristössä kesällä 30 2011. Pesimälinnustoselvitystä voidaan pitää täydennysten osalta riittävänä ja sen pohjalta tehtyä vaikutusten arviointia melko hyvin perusteltuna. Tuulivoimalahankkeiden yhteisvaikutuksia pesivään ja alueen kautta kulkevaan linnustoon tulisi analysoida huomattavasti tarkemmin. Lepakot EU – direktiivillä tiukasti suojelluista lepakoista tulisi tehdä erillinen selvitys ja arvioida tuulivoimala-alueen mahdollisia vaikutuksia niihin. Kulttuuriperintö Kaavasuunnittelussa tulisi huomioida merituulivoimapuiston rakentamisen vaikutus Haaparannan saariston maisemaan, joka on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö ja johon ei kahta havainnekuvaa lukuun ottamatta ole tarkasteltu vaikutuksia kaavassa tai YVA:ssa. Rakentamisella ei ole vaikutusta Perämeren kansallispuiston alueella oleville muinaismuistokohteille eikä uudemmille kulttuuriperintökohteille. Kalasto YVA –selvitysten jälkeen on tehty osayleiskaavaa varten lisäselvitys kalojen syönnösalueista. Kaikki kalatalousyhteisöt ja –viranomaiset ovat todenneet lausunnoissaan alueen olevan vaikutuksiltaan merkittävä vaelluskalojen vaellus- ja syönnösalueena. Yhteysviranomainen edellytti tarkempaa selvitystä hankkeen vaikutuksista kalastoon ja kalastukseen. Tietoa tarvitaan kutu- ja syönnösalueista, vaellusreiteistä ja magneettikenttien, äänien ja muiden mahdollisten häiriötekijöiden vaikutuksesta kalojen vaelluskäyttäytymiseen sekä miten paljon kutu- ja syönnösalueita menetetään eri kalalajien osalta että tarkempi selvitys kalastuksesta ja siitä minkälainen kalastus alueella estyy ja mitä toimenpiteitä kalastuksen jatkaminen edellyttää. Laadittu selvitys jättää edelleen auki tarpeen lisäselvityksille. Kysymyksiin, miten hanke vaikuttaisi lohen, taimenen, siian ja nahkiaisen vaellukseen Tornio- ja Kalixjokiin, magneettikenttien ja melun vaikutuksesta tai kalastuksen estymisestä ei ole tehty mitään lisäselvityksiä. Nämä asiat on selvitettävä, koska kyse on Suomen puolen ja koko Itämeren aleen tärkeimmästä lohi- ja meritaimenjoesta. Muutokset vaelluskäyttäytymisessä, pelkästään sen hidastumisessa, voivat aiheuttaa niin suuren muutoksen pohjoisten jokien vaelluskalojen lisääntymiseen, ettei riskiä voi ottaa ilman kunnollisia selvityksiä. Ammattikalastajien YVA –prosessin aikana antamien ilmoitusten mukaan syönnösalue ja hankealue sijoittuvat päällekkäin ja lohen vaellusreitti kulkenee hankealueen läpi. 1.25.1 Kaavoittajan vastine Yleiskaavan sisältövaatimukset Kaavoituksessa otetaan huomioon tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset sekä kaavoituksen aikana laaditut ja laadittavat selvitykset ja niiden tulokset. Muun muassa vesiluonto-, linnusto-, kalasto-, maisema-, melu- ja varjostusselvityksiä jatketaan. Selvitystyö ja tuulivoimahankkeen suunnittelu jatkuu myös lupaprosessien yhteydessä. Maisema ja kulttuuriperintö Kaavan vaikutusten arviointia maisemaan ja kulttuuriperintöön jatketaan kaavaehdotusvaiheessa, jolloin arvioidaan kaavan vaikutus Haaparannan saariston maisemaan, joka on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Vesikasvillisuus, pohjaeläimistö ja muut vedenalaiseen luontoon liittyvät huomiot Vesikasvillisuus- ja pohjaeläinaineistoja täydennetään kesällä 2012 tehtävällä sukellustutkimuksella, jolla tarkennetaan vuonna 2011 aloitettuja tutkimuksia. Sukelluksia tehdään vuonna 2012 9 pisteellä kappaleen 1.17 vastineessa kuvatun mukaisesti. Sukelluksista 2 kappaletta suuntautuu Kuusiluodon eteläosiin. Lisäksi vuonna 2011 sukellettiin 3 pisteellä Kuusiluodon 31 matalan alueella. Vuonna 2011 havaittiin isonäkinsammalta ja alueellisesti uhanalaista vellamonsammalta 2 tutkituista paikoista. Vesikasvillisuudesta kerättyä ja vuonna 2012 kerättävää tietoa tullaan vertailemaan ja tulkitsemaan uudelleen vesilupavaiheessa. Raekoon määritys on tehty geoteknistä luokittelua käyttäen. Kun kaikki kasvillisuus ja pohjaeläinaineisto on koossa, tullaan aineistoja vertailemaan. Mahdollisuuksien mukaan, ja mikäli näytemäärä on riittävä, voidaan käyttää pohjaeläimistön tilaa kuvaavia indeksejä (BBI-indeksi). Alueen vedenalaisia luontotyyppejä voidaan, aineistojen kattavuus huomioiden, määrittää oleellisilta osin vesilupavaiheessa. Sukelluspisteet on alun perin katsottu kartasta. Kartalla piste 35A sijaitsee 2,2 ja 3,8 välisellä syvyysvyöhykkeellä. Myös 6,4 m vyöhyke tulee lähelle pistettä. Näin ollen on hyvinkin todennäköistä, että piste 35A oli syvempi kuin alun perin tehdyn jaon mukaan. Piste 36A sijaitsee 2,6 m isokäyrän sisällä, joten kartasta katsottaessa piste on karttatulkinnan mukaan kuulunut 0-3 m vyöhykkeeseen, vaikka todellisuudessa piste oli hieman syvempi. Linnusto Linnustotietoutta täydennetään kevään-syksyn aikana 2012 mm. kevät- ja syysmuuton havainnoilla, lepäilijälaskennoin, ruokailulentohavainnoilla sekä Ruotsin puolen pesimälinnuston inventoinnilla. Tietojen perusteella tarkennetaan vaikutusten arviointia linnustoon ja Natura 2000-alueisiin huomioiden yhteisvaikutukset lähiseudun muiden tuulivoimahankkeiden kanssa. Lepakot Nykykäsityksen mukaan Tornion seudulla tavataan Suomessa esiintyvistä lepakkolajeista ainoastaan pohjanlepakkoa. Osayleiskaavassa osoitettu tuulivoimapuisto sijoittuu avomerelle, joka tuulisuutensa vuoksi ei sovellu lepakoille saalistusalueeksi, eikä siten täytä luonnonsuojelulain 49 §:n edellytyksiä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajin lisääntymis- ja levähdyspaikasta. Muuttavien lepakoiden taas on havaittu seurailevan muutollaan rannikkolinjaa lintujen tapaan, minkä vuoksi on epätodennäköistä, että ne muuttaisivat avomerelle suunnitellun tuulivoimapuistoalueen yli. Röyttänniemelle teollisuusalueelle sijoittuu nykyään 8 tuulivoimalaa, joiden käytönseurannassa ei ole tavattu lepakkotörmäyksiä. Kalasto Kutualueselvitys ja kalastajakyselyn laajentaminen tehdään. Lohien vaellusreittien turvaamiseksi hanketta on rajattu uudelleen siten, että pysytään kokonaan poissa lohien vaelluksien suojelemiseksi perustetuilta rauhoituspiireiltä. Suunnitelmasta poistetut voimalayksiköt sijaitsivat etelämpänä, jolloin rauhoituspiirit kulkivat osittain tuulivoimapuiston läpi. Lohien vaellusreittien tutkimuksia käsiteltiin Lapin ELY-keskuksen kanssa pidetyssä kokouksessa 29.5.2012. Kokouksessa päätettiin selvittää mahdollisuutta tutkimusyhteistyön aloittamiseksi lohien vaellusreittien ja merikaapeleiden aiheuttamien sähkömagneettisten kenttien vaikutusten selvittämiseksi. Tutkimus olisi luonteeltaan perustutkimusta, jolloin luontevin tutkimushankkeen vetäjä olisi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL). Tutkimuksen rahoitukseen olisi tarkoituksenmukaisinta hakea EU-rahoitusta siten, että hankkeen omarahoitusosuus järjestettäisiin eri tuulivoimayhtiöiden kesken sovittavilla rahoitusosuuksilla. Mukaan tutkimushankkeeseen olisi hyvä saada toimijoita myös Ruotsin puolelta. Rajakiiri Oy voisi osallistua hankkeeseen, jos siihen sitoutuu tuulivoimayhtiöitä laajemmin. Kutualueselvitystä ollaan parhaillaan toteuttamassa kesäkuussa ja elokuussa tehtävillä poikasnuottauksilla ja kalastajakyselyn laajentaminen on toteutettu alkuvuonna. Lohien vaellusreittien tutkimiseksi merialueella hakijan on tarkoitus kartoittaa mahdollisuuksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vetämälle tutkimushankkeelle, johon saataisiin eri tuulivoimayhtiöitä ja mahdollisesti myös Ruotsin puolen toimijoita mukaan. Tarkoitus olisi seurata radio- tai satelliittilähettimillä varustettujen lohien liikkeitä Tornion edustan 32 merialueella. Myös merikaapelien sähkömagneettisten kenttien vaikutuksista kalojen käyttäytymiseen suunnittelualueella yritetään telemetriatutkimuksella hakea vastauksia. Tutkimuksessa voidaan yrittää seurata Simojokeen kutemaan vaeltavien lohien käyttäytymistä Kemin Ajoksen tuulivoimaloiden merikaapeleiden lähistöllä. Tuulivoimaloiden määrää suunnitelmassa on vähennetty. Vähennys on kohdistettu alueen eteläosan myllyihin, jolloin hanke on poistunut kokonaan lohen kutuvaelluksen suojelemiseksi perustetuilta rauhoituspiireiltä. Sähkönsiirtokaapelitkaan eivät enää risteä rauhoituspiirejä. Tuulivoimaloiden paikat on kaavassa edelleen sijoitettu ohjeellisesti siten, että niitä voidaan tarvittaessa vielä siirtää tarkemman pohjatutkimustiedon tai muiden tekijöiden takia. Tällainen tekijä on esimerkiksi rysäpaikka, jonka on esitetty sijaitsevan suunnitellulla tuulivoimalan paikalla. Hakija yrittää saada käyttöönsä Metsähallituksen ja Lapin ELY-keskuksen keräämän tarkan GPS-aineiston valtion rysäpaikoille sijoitettujen rysien todellisesta sijainnista. ELY-keskukselta 29.5.2012 saadun tiedon mukaan valtion regale-paikoille viritettyjen rysien todellinen paikka eroaa kartoilla ilmoitetuista paikoista. Hakijalla ei ole ollut tällaista tietoa aikaisemmin käytettävissään. 2. Mielipiteet 2.1 Erkki, Heikki ja Hannu Koskela Mielipide 12.1.2012 Tilat Alaraumon kylä: Laavala nro 17, Keskitalo nro 17, Mäkitalo nro 16, Tapanheikki nro 18, Koskela nro 19 ja kaikki Q-kirjaimella olevat jatapaikat Glaudelliini merikartan mukaan kuuluvat mainituille taloille. Tuulivoimaloiden rakentaminen aiheuttaa haittaa muun muassa kaloille ja ammattikalastukselle. Tuulivoimaloista aiheutuvan melun vuoksi kalojen kudulle nousu häiriintyy ja siipien aiheuttama läikkyvä varjo aiheuttaa kalojen kaikkoamisen. Myllyjen huollosta aiheutuu päästöjä meriveteen. Luonnon ja ympäristön maisemakuva pilaantuu myllyjen ollessa vesistössä ja näin ollen virkistyskäyttö vähenee ja luonnon monimuotoisuus kärsii. Tuulimyllyjen perustukset aiheuttavat muutoksia veden virtaukseen, jolloin kalojen nousu Tornionjokeen estyy. Tuulivoimapuiston vuoksi linnusto kärsii ja tulee lintukuolemia. Mielipiteiden antaja on ammattikalastaja ja kantatalo Koskelan R:no 19 perintötilan osakas ja katsoo, että tuulivoimapuiston rakentaminen mereen loukkaa omistusoikeutta ja ammattiaan. Mielipiteiden antajien kanta tuulivoimapuiston rakentamiseen on kielteinen. 2.1.1 Kaavoittajan vastine Hakija yrittää saada käyttöönsä Metsähallituksen ja Lapin ELY-keskuksen keräämän tarkan GPS-aineiston valtion rysäpaikoille sijoitettujen rysien todellisesta sijainnista. ELY-keskukselta 29.5.2012 saadun tiedon mukaan valtion regale-paikoille viritettyjen rysien todellinen paikka eroaa kartoilla ilmoitetuista paikoista. Hakijalla ei ole ollut tällaista tietoa aikaisemmin käytettävissään. Jos tilojen jatapaikoista on saatavilla riittävän tarkkoja karttoja, ne yritetään ottaa voimaloiden paikkojen tarkemmassa jatkosuunnittelussa huomioon. Tuulivoimaloiden määrää suunnitelmassa on vähennetty. Vähennys on kohdistettu alueen eteläosan myllyihin, jolloin hanke on poistunut kokonaan lohen kutuvaelluksen suojelemiseksi perustetuilta rauhoituspiireiltä. Sähkönsiirtokaapelitkaan eivät enää risteä rauhoituspiirejä. Tuulivoimaloiden paikat on kaavassa edelleen sijoitettu ohjeellisesti siten, että niitä voidaan tarvittaessa vielä siirtää tarkemman pohjatutkimustiedon tai muiden tekijöiden ta33 kia. Tällainen tekijä on esimerkiksi rysäpaikka, jonka on esitetty sijaitsevan suunnitellulla tuulivoimalan paikalla. Kutualueselvitys ja kalastajakyselyn laajentaminen tehdään. Lohien vaellusreittien tutkimuksia käsitellään Lapin ELY -keskuksen kanssa pidettävässä kokouksessa 29.5.2012. Usean vuoden aikana toteutettava telemetriatutkimus, jossa lohia pyydettäisiin kutuvaelluksen aikana alueen eteläpuolelta ja niihin asennettaisiin radio-lähettimet, jotka mahdollistaisivat lohien seurannan, olisi kustannuksiltaan kallis, ja luonteeltaan sellainen, että hankkeessa olisi luontevaa olla mukana RKTL ja Ruotsin Havs- och vattenmyndigheten. Hanketta on rajattu uudelleen siten, että pysytään kokonaan poissa lohien vaelluksien suojelemiseksi perustetuilta rauhoituspiireiltä. Suunnitelmasta poistetut voimalayksiköt sijaitsivat etelämpänä, jolloin rauhoituspiirit kulkivat osittain tuulivoimapuiston läpi. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet on jätetty rakentamisalueiden ulkopuolelle. Tuulivoimaloiden huollosta ei aiheudu merkittäviä päästöjä meriveteen. Voimaloiden vaihteistoissa ja laakereissa on satoja litroja öljyä, mikä saattaa erittäin vakavissa häiriötilanteissa (esim. rakennevirhe tai tuulivoimalan kaatuminen maanjäristyksestä) päästä vuotamaan vesistöön, jolloin vaikutukset voivat olla huomattavat. Tällaiset vakavat häiriötilanteet ovat kuitenkin erittäin harvinaisia ja todennäköisyys tapahtumalle on erittäin pieni sekä niihin on teknisesti varauduttu. Tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä arvioitiin vaikutuksia merialueen virtaamiin. Tuulivoimalat joudutaan asentamaan tuuliolosuhteiden takia yli 600 m etäisyydelle toisistaan, jolloin virtauspinta-alaa jää niiden perustusten välille erittäin paljon. Yhteenvetona tarkastelun perusteella voidaan todeta, että tuulivoimapuisto ei aiheuta havaittavia muutoksia meriveden virtausolosuhteissa. 2.2 Matti Piessa kalastusoikeuden omistajien puolesta Mielipide 1.2.2012 Vastustamme Rajakiri Oy:n tuulivoima hanketta talojemme omistamilla kalastusvesillä. Mikäli hanke toteutuu vastustuksestamme huolimatta, olemme valmiit neuvottelemaan korvauksista mainituille taloille. 2.2.1 Kaavoittajan vastine Korvaukset eivät kuulu osayleiskaavalla ratkaistaviin kysymyksiin. Vesitalousluvassa käsitellään mahdollisia korvauskysymyksiä kalataloudelle. 2.3 Jarmo Martin sekä Asko ja Eino Martin Mielipide 23.1.2012 Omistamme Leton kalasataman pohjoispuolella Heinola II Rno 4:14 tilan, johon on asemakaavoituksessa osoitettu 400 m2 rakennusoikeutta kalastustukikohdan rakentamista varten. Tarkoituksemme on rakentaa em. tilalle kalastustukikohta. Alue jäisi käyttämättä, kuten myös kalastustarvikkeet, joille ei olisi tuulimyllyjen tulon jälkeen mitään käyttöä. Merituulivoimapuiston kaavasuunnitelma toteutuessaan tuhoaisi kalastuselinkeinon ammattimaisen harjoittamisen mahdollisuuden vähintään 1-6 km:n matkalla. Kaksi tuulimyllyä toinen Kuusiluodon eteläpuolella ja toinen Leton edustalla, on merkitty Eino Martinin vuokraamille kalastuspaikoille. Tuulimyllyt aiheuttaisivat kalakannoille valtavan häiriön, jonka johdosta arvokkaimmat vaelluskalat kaikkoavat pysyvästi alueelta. Viime syksyn pohjatutkimukset karkottivat lähes kaikki saaliskalat vesialueelta heti tutkimusten alettua. Loppusyksykin jäi saaliin ja kalastuselinkeinon osalta tappiolliseksi. Tuulimyllyjen vuosia kestävä rakennusvaihe olisi tuhoisa kalastukselle ja käytännössä jo se lopettaisi kalastuselinkeinon laajalla alueella. 34 Vaadimme, että kaupunki luopuu Kuusiluodon ympäristön vesialueen kaavasuunnitelmista ja koko tuulivoimahankkeesta siitä aiheutuvien korvaamattomien menetysten johdosta. Varaamme mahdollisuuden esittää korvausvaatimuksia mahdollisen vaatimuksestamme poikkeavan päätöksen johdosta. 2.3.1 Kaavoittajan vastine Tuulivoimaloiden paikat on kaavassa edelleen sijoitettu ohjeellisesti siten, että niitä voidaan tarvittaessa vielä siirtää tarkemman pohjatutkimustiedon tai muiden tekijöiden takia. Tällainen tekijä on esimerkiksi rysäpaikka, jonka on esitetty sijaitsevan suunnitellulla tuulivoimalan paikalla. Hakija yrittää saada käyttöönsä Metsähallituksen ja Lapin ELY-keskuksen keräämän tarkan GPS-aineiston valtion rysäpaikoille sijoitettujen rysien todellisesta sijainnista. ELY-keskukselta 29.5.2012 saadun tiedon mukaan valtion regale-paikoille viritettyjen rysien todellinen paikka eroaa kartoilla ilmoitetuista paikoista. Hakijalla ei ole ollut tällaista tietoa aikaisemmin käytettävissään. Hanketta on rajattu uudelleen siten, että pysytään kokonaan poissa lohien vaelluksien suojelemiseksi perustetuilta rauhoituspiireiltä. Suunnitelmasta poistetut voimalayksiköt sijaitsivat etelämpänä, jolloin rauhoituspiirit kulkivat osittain tuulivoimapuiston läpi. Kaavaehdotusta varten tuulivoimaloiden paikkoja ja lukumäärää tarkistetaan. Kuusiluodon pohjoispuoleinen tuulivoimalanpaikka nro. 12 jää kaavaehdotuksesta pois ja vastaavasti Kuusiluodon eteläpuoleisia voimaloiden paikkoja ja lukumäärää tarkistetaan. Korvaukset eivät kuulu osayleiskaavalla ratkaistaviin kysymyksiin. Vesitalousluvassa käsitellään mahdollisia korvauskysymyksiä kalataloudelle. 2.4 Koivuluodon Leton mökinomistajat, 28 allekirjoittanutta Mielipide 31.1.2012 Vastustamme tuulivoimamaakuntakaavassa olevan tv 2281 rajojen ylittämistä ja muuttamista. Tuulivoimalat pilaisivat torniolaisten parhaan meriyhteyden, merimaiseman ja lopettaisivat alueelta ammatti- ja vapaa-ajan rannikkokalastuksen sekä siirtäisivät vaelluskalojen nousun Torniojokeen Ruotsin puolelle. Tuulivoimaloiden takia uusi Tornion kaupungin ja EU:n tuella rakennettu veneilykeskus näivettyisi ja menettäisi nyt jo virinneen merkityksensä sekä arvostuksensa laajenevan koti- ja ulkomaisen veneilyn vierailusatamana. Tuulivoimaloiden rakentamisesta aiheutuvat haitat ja vahingot olisivat todella suuret ja arvaamattomat. Myöhemmin voimaloiden käytöstä johtuvat jatkuvat haitat olisivat avoimella merialueilla moninaiset ja kiistattomat. Nykyiset Röyttän sataman eteläosassa maa-alueella ja penkereillä olevat tuulimyllyt aiheuttavat melua. Vaadimme, että tähän asiaan otetaan aito torniolainen kanta ja tehdään päätös nykyisten ja tulevien torniolaisten hyväksi. Vaadimme myös, että tuulivoima-asia merialueen pannaan jäihin ja luovutaan vireillä olevasta osayleiskaavamuutoksesta. 2.4.1 Kaavoittajan vastine Länsi-Lapin maakuntakaavan valmisteluaineistossa Röyttän alue on esitetty tuulivoima-alueeksi (tv2281), jonka rajaus perustuu YVA -selostuksesta annettuun yhteysviranomaisen lausuntoon. Osayleiskaavan suunnittelun lähtökohtana on hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin hankevaihtoehto 2+, jota on edelleen kehitetty. Tuulivoimalat sijoittuvat pääosin Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavassa ja Tornion yleiskaavassa 2021 osoitetun tuulivoimaloiden alueen sisälle. Osayleiskaavassa esitetty tuulivoimapuisto täsmentää voimassa olevan Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavaa sekä laadittavana olevaa Länsi-Lapin maakuntakaa35 valuonnosta. Länsi-Lapin maakuntakaavaehdotuksessa on tuulivoimaloiden aluetta laajennettu. Kaavaehdotusta varten tuulivoimapuiston sijoittumista hiotaan edelleen laadittavien selvitysten tuottaman tiedon perusteella ja hankekokoa pienennetään. Kaavaehdotusta varten tuulivoimaloiden paikkoja ja lukumäärää tarkistetaan. Kuusiluodon pohjoispuoleinen tuulivoimalanpaikka nro. 12 jää kaavaehdotuksesta pois ja vastaavasti Kuusiluodon eteläpuoleisia voimaloiden paikkoja ja lukumäärää tarkistetaan. Kaavoituksessa otetaan huomioon tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset sekä kaavoituksen aikana laaditut ja laadittavat selvitykset ja niiden tulokset. Muun muassa vesiluonto-, linnusto-, kalasto-, maisema-, melu- ja varjostusselvityksiä jatketaan. Selvitystyö ja tuulivoimahankkeen suunnittelu jatkuu myös lupaprosessien yhteydessä. 2.5 Markus Keränen, Joukko torniolaisia veneilijöitä, 8 allekirjoittanutta Mielipide 14.2.2012 Tuulivoimaloiden takia uusi Tornion kaupungin ja EU:n tuella rakennettu veneilykeskus näivettyisi ja menettäisi merkityksensä. Tuulivoimaloiden rakentamisesta aiheutuvat haitat ja vahingot olisivat todella suuret ja arvaamattomat. Myöhemmin voimaloiden käytöstä johtuvat jatkuvat haitat olisivat avoimella merialueilla moninaiset ja kiistattomat. Nykyiset Röyttän sataman eteläosassa maa-alueella ja penkereillä olevat tuulimyllyt aiheuttavat melua. Vaadimme, että tähän asiaan otetaan aito torniolainen kanta ja tehdään päätös nykyisten ja tulevien torniolaisten hyväksi. Vaadimme myös, että tuulivoima-asia merialueen pannaan jäihin ja luovutaan vireillä olevasta osayleiskaavamuutoksesta. 2.5.1 Kaavoittajan vastine Vastine esitetään Koivuluodon Leton mökinomistajien vastineessa, koska mielipiteiden sisällöt ovat vastaavat. 2.6 Lassi Yliniva Mielipide 6.2.2012 Kaavan valmisteluaineiston perusteella viranomais- ja asiantuntijalausunnot sisältävät arveluja ja epäilyjä, joiden johdosta tuulivoimapuiston rakentaminen on suuri riski kalastukselle. Tuulivoimapuiston vaikutukset ulottuvat paljon laajemmalle kuin kaavaalueelle, vaelluskalan osalta vaikutukset ulottuvat koko sen liikkuma-alueelle ja erityisesti Tornion- ja Muonionjoelle. Kalastus vaikuttaa kaava-alueen ja vaikutusalueiden ihmisten virkistysmahdollisuuksiin, elämään ja toimeentuloon. Mereltä päin maisema on virkistävä ja ainutlaatuinen, tällainen maisema menetetään, mikäli hanke toteutuu. Mielestäni pitäisi vielä vertailla löytyykö Tornion alueelta sopivampia paikkoja tuulivoimaloille. Tällaista vertailua ei ole tehty riittävästi. Tämän hetken kaavan valmistelutietojen perusteella hanketta ei ole syytä toteuttaa. 2.6.1 Kaavoittajan vastine Lohien vaellusreittien tutkimiseksi merialueella hakijan on tarkoitus kartoittaa mahdollisuuksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vetämälle tutkimushankkeelle, johon saataisiin eri tuulivoimayhtiöitä ja mahdollisesti 36 myös Ruotsin puolen toimijoita mukaan. Tarkoitus olisi seurata radio- tai satelliittilähettimillä varustettujen lohien liikkeitä Tornion edustan merialueella. Myös merikaapelien sähkömagneettisten kenttien vaikutuksista kalojen käyttäytymiseen suunnittelualueella yritetään telemetriatutkimuksella hakea vastauksia. Tutkimuksessa voidaan yrittää seurata Simojokeen kutemaan vaeltavien lohien käyttäytymistä Kemin Ajoksen tuulivoimaloiden merikaapeleiden lähistöllä. Tuulivoimaloiden määrää suunnitelmassa on vähennetty. Vähennys on kohdistettu alueen eteläosan myllyihin, jolloin hanke on poistunut kokonaan lohen kutuvaelluksen suojelemiseksi perustetuilta rauhoituspiireiltä. Sähkönsiirtokaapelitkaan eivät enää risteä rauhoituspiirejä. Tuulivoimaloiden paikat on kaavassa edelleen sijoitettu ohjeellisesti siten, että niitä voidaan tarvittaessa vielä siirtää tarkemman pohjatutkimustiedon tai muiden tekijöiden takia. Tällainen tekijä on esimerkiksi rysäpaikka, jonka on esitetty sijaitsevan suunnitellulla tuulivoimalan paikalla. Hakija yrittää saada käyttöönsä Metsähallituksen ja Lapin ELY-keskuksen keräämän tarkan GPS-aineiston valtion rysäpaikoille sijoitettujen rysien todellisesta sijainnista. ELY-keskukselta 29.5.2012 saadun tiedon mukaan valtion regale-paikoille viritettyjen rysien todellinen paikka eroaa kartoilla ilmoitetuista paikoista. Hakijalla ei ole ollut tällaista tietoa aikaisemmin käytettävissään. Kutualueselvitys ja kalastajakyselyn laajentaminen tehdään. Lohien vaellusreittien tutkimuksia käsitellään Lapin ELY -keskuksen kanssa pidettävässä kokouksessa 29.5.2012. Usean vuoden aikana toteutettava telemetriatutkimus, jossa lohia pyydettäisiin kutuvaelluksen aikana alueen eteläpuolelta ja niihin asennettaisiin radiolähettimet, jotka mahdollistaisivat lohien seurannan, olisi kustannuksiltaan kallis, ja luonteeltaan sellainen, että hankkeessa olisi luontevaa olla mukana RKTL ja Ruotsin Havs- och vattenmyndigheten. Hanketta on rajattu uudelleen siten, että pysytään kokonaan poissa lohien vaelluksien suojelemiseksi perustetuilta rauhoituspiireiltä. Suunnitelmasta poistetut voimalayksiköt sijaitsivat etelämpänä, jolloin rauhoituspiirit kulkivat osittain tuulivoimapuiston läpi. Hanketta on rajattu uudelleen siten, että pysytään kokonaan poissa lohien vaelluksien suojelemiseksi perustetuilta rauhoituspiireiltä. Suunnitelmasta poistetut voimalayksiköt sijaitsivat etelämpänä, jolloin rauhoituspiirit kulkivat osittain tuulivoimapuiston läpi. Kaavaehdotusta varten tuulivoimaloiden paikkoja ja lukumäärää on tarksitettu. YVA-menettelyssä tutkittiin useita hankevaihtoehtoja. Kuusiluodon pohjoispuoleinen tuulivoimalanpaikka nro. 12 jää kaavaehdotuksesta pois ja vastaavasti Kuusiluodon eteläpuoleisia voimaloiden paikkoja ja lukumäärää tarkistetaan. Kaavoituksessa otetaan huomioon tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset sekä kaavoituksen aikana laaditut ja laadittavat selvitykset ja niiden tulokset. Muun muassa vesiluonto-, linnusto-, kalasto-, maisema-, melu- ja varjostusselvityksiä jatketaan. Selvitystyö ja tuulivoimahankkeen suunnittelu jatkuu myös lupaprosessien yhteydessä. 2.7 Vuonon jakokunta Vuonon jakokunta omistaa maa-, vesi- ja kalastusalueita, jotka liittyvät suoraan valtakunnanrajaan ja suunniteltavaan tuulivoimapuistoon. Jakokunnalla on mielipiteitä ja lausuntoja osayleiskaavaan siinä muodossa kuin se esiteltiin ruotsinkielisessä valmisteluvaiheen kuulemisen aineistossa yleisötilaisuudessa Haaparannan kaupungintalolla 10.12.2012. Tuulivoimapuisto hyödyntää Ruotsin puoleista aluetta tuulenottoalueenaan. Vuonon jakokunnan valtakunnan rajaan ja tuulivoimaloiden alueeseen rajoittuvilla alueilla mahdollisuus hyödyntää vesialuetta tai osia siitä tuulivoimatuotantoon häviää ja jakokunnalle koituu taloudellista haittaa. Jakokunta vaatii, että lähin tuulivoimala ei saa sijaita alle 500 m päässä valtakunnan rajasta. Tuulivoimaloiden perustusten rakentamisen ja sähkölinjojen kaivamisen yhteydessä ylöskaivettu sedimentti leviää ympäröivään vesialueeseen. Johto37 kaivantojen hienoaines korvataan karkeammilla aineksilla, jolloin hienoainesta leviää ympäröivään veteen. Lietteen käsittely samentaa kalastusvesiä jopa Ruotsin puolella rajaa. Samentumista voidaan olettaa tapahtuvan rakennusaikana ja lukuisia kertoja tuulivoimapuiston valmistuttua. Tuulen ja aaltojen aiheuttama pitkäaikainen hienoaineksien siirtyminen samoin kuin vedenvirtaukset merellä aiheuttavat haittoja vakituisille kalakannoille lähinnä Katajaa ja Klausta. Pohjakasvillisuus on vaarassa vahingoittua eri kalalajien kutupaikoilla. Jakokunta vaatii, että ongelmaa käsitellään kaavoituksen yhteydessä ja tuulivoimarakentamiselle asetetaan ehdoksi, ettei vesirakentaminen ei saa tapahtua ajankohtana, jolloin kalastetaan kiinteillä kalastusvälineillä, ettei liete leviä vesialueella. Melulaskenta on tapahtunut Suomen ohjeiden mukaisesti. Valmisteluvaiheen aineistossa todetaan lyhyesti perustelematta, ettei hanke aiheuta muutoksia Ruotsin puolella melutasossa. Ruotsin puolella on käytettävä ruotsalaisia menetelmiä ja ohjeita sekä laskennassa, että raja-arvoina. Mantereella ja merellä käytetään Ruotsissa eri laskentamalleja ja ruotsalaiset raja-arvot sallitulle melulle ovat jopa alhaisemmat. Jakokunta vaatii, että melulaskennassa on käytettävä ruotsalaisia menetelmiä ja raja-arvoja koskien asutusta ja virkistysalueita Ruotsissa. Voimakastehoiset vilkkuvat lentoestevalot jokaisessa tuulivoimalassa koetaan häiritseviksi. Eri yhteyksissä on keskusteltu mahdollisuuksista himmentää valoja siten, että valot näkyisivät vain kauempana. Tämä tulisi määrätä osayleiskaavassa. 2.7.1 Kaavoittajan vastine Ruotsin puolella rajaa mahdollisuutta hyödyntää aluetta tuulivoimatuotantoon rajoittavat useat tekijät, kuten lähisaarten loma-asutus ja Haaparannan yleiskaava. Sopimusjuridiset asiat eivät kuulu kaavoittajalle, vaan sopimusosapuolille. Jos kaavalla estetään tai haitataan maanomistajan nykyistä maankäyttöä tai oikeusvaikutteisella kaavalla suunniteltua maankäyttöä, on maanomistaja oikeutettu korvauksiin. Korvauskysymyksiä ei ratkaista osayleiskaavalla. Ympäristöministeriön valmisteilla olevassa tuulivoimarakentamisen suunnitteluoppaassa ei ole myöskään ohjeistusta Ruotsissa käytössä olevan nk. tuulenottoalueen merkitsemiseksi yleiskaavoissa. Ruotsiin kohdistuvien vaikutusten osalta jatketaan vaikutusten arviointia niistä vaikutuksista, jotka kohdistuvat Ruotsin puolelle suunniteltuun luonnonsuojelualueeseen ja kansallispuistoon, Ruotsin virkistyskäyttöön, maisemaan sekä päivitetään melu- ja varjostusselvitykset. Merialueelle tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää rakennuslupien lisäksi vesilain mukaista lupaa (voimaloiden sijoitus, perustustapa, ruopattavat maa-ainekset, ruoppausmassojen sijoittaminen, perustusten rakentamisajankohta). Tuulivoimaloiden sijoittuminen tarkentuu vesilain mukaista lupaa varten tehtävien tarkempien tutkimusten aikana. Uuden tuulivoimalaitoksen perustusten ja merikaapelien rakentamiselle vesialueelle on jatkossa haettava vesilain (264/1961) mukainen lupa PohjoisSuomen aluehallintovirastolta. Tuulivoimapuiston rakentaminen edellyttää jonkin asteista ruoppausta perustusten rakentamisalueella ja mahdollisesti kaapeliojien kaivamista. Rakentamisen vesistövaikutuksia voidaan osittain verrata tyypillisen ruoppaushankkeen tai merihiekannoston seurausvaikutuksiin. Vaikutukset vedenlaatuun ovat yleensä lyhytaikaisia kiintoainepitoisuuden ja sen myötä sameusarvojen nousuja. Ravinne- sekä haitta-ainepitoisuuksien nousu rakennusalueella on erittäin todennäköistä, mutta laimenemisolosuhteet huomioiden, lyhytkestoista. Tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä arvioitiin vaikutuksia merialueen virtaamiin. Tuulivoimalat joudutaan asentamaan tuuliolosuhteiden takia yli 600 m etäisyydelle toisistaan, jolloin virtauspinta-alaa 38 jää niiden perustusten välille erittäin paljon. Yhteenvetona tarkastelun perusteella voidaan todeta, että tuulivoimapuisto ei aiheuta havaittavia muutoksia meriveden virtausolosuhteissa. Melu Meluselvityksen päivityksessä huomioidaan myös Ruotsin puolelle kohdistuvat meluvaikutukset ja verrataan melutasoja Ruotsissa käytössä oleviin ohje- ja raja-arvoihin. Melun laskentamallissa on aiemminkin huomioitu mm. maanpinnan erilainen heijastavuus maa- ja merialueilla, joten erillistä laskentamallia ei tarvita. Lentoestevalot Ilmailulain (1194/2009) 165 § mukaan yli 30 metriä korkeiden rakennelmien, rakennusten ja merkkien rakentamiseen tulee olla Liikenneturvallisuusviraston (TraFi) myöntämä lentoestelupa. Lupaa hakee alueen haltija. Hakemukseen tulee liittää ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto. Jollei lentoturvallisuus vaarannu ja ilmaliikenteen sujuvuus häiriinny, Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa luvan esteen asettamiseen. Lentoesteluvassa on esteen enimmäiskorkeus maanpinnasta esteen kohdalla. Este on merkittävä ja valaistava lentoestevaloin viranomaisluvan ehtojen mukaisesti. Tuulivoimaloiden lentoestevaloista on käyty keskustelua ja Lauri Tarasti on selvityksessään "Tuulivoimaa edistämään" 13.4.2012 ehdottanut, että liikenteen turvallisuusvirasto Trafi selvittäisi Finavian kanssa, ovatko lentoesteluvissa nykyisin olevat määräykset ja ehdot tuulivoimaloiden valoista niiden voimakkuuden ja sijoittelun osalta tarkoituksen mukaiset ja kansainvälisesti vertailukelpoiset. Kaavoituksella ei voida vaikuttaa lentoestevalojen suuntaamiseen tai himmentämiseen. 39 3. Kansainvälinen kuuleminen 3.1 Naturvårdsverket 21.3.2012 Röytän edustan tuulivoimapuiston osayleiskaava – palautetta valmisteluvaiheen kaavaehdotuksesta Ruotsi on saanut tilaisuuden antaa palautetta Tornion kaupungin kaavaehdotuksesta ennen kuin laaditaan Röyttän edustan merituulivoimapuiston lopullinen osayleiskaava. Naturvårdsverket on vastaava viranomainen ja ympäristövaikutuksia koskevien tietojen vastaanottaja ja antaja maan rajaa ylittävissä tapauksissa. Saapunut aineisto on lähetetty niille viranomaisille, järjestöille ja yksityishenkilöille jotka ovat aikaisemmin antaneet palautetta osayleiskaavoituksen aloittamisesta annetun tiedonannon yhteydessä. Aineisto on myös ollut yleisön nähtävänä Naturvårdsverketin nettisivustolla. Lausuntoaika on Ruotsissa ollut 3.2.–12.3. Saapuneet mielipiteet Mielipiteitä ovat antaneet: Havs- och vattenmyndigheten (Meri- ja vesiviranomainen), Merivartiosto, Norrbottenin lääninhallitus, Haaparannan kaupunki, Bosmania AB Staffan Svanberg sekä Ida Svanberg ja Örn Taube, jotka edustavat seuraavien saarien vapaa-ajanasukkaita: Kataja, Klaus, Sipi, Stora Hamnskär ja Östra Launinkari. Lisäksi on lähetetty yli 120 nimen nimilista. Kaikki saapuneet mielipiteet lähetetään oheisena. Seuraavassa annetaan mielipiteistä yhteenveto. Meri- ja vesiviranomaisilla ja Merivartiostolla ei ole mitään kommentoitavaa sen lisäksi, mitä aikaisemmin on esitetty. Norrbottenin lääninhallitus toteaa, että kaava-alue ei vastaa maakuntakaavan rajausta ja katsoo, että kunnan tulee perustella kaavarajan muutokset ja esittää niiden vaikutukset. Kaava-alue koskee joitakin väyliä. Lääninhallituksen mielestä kunnan tulee esittää, millä tavalla on varmistettu, että rajaa ylittäviä vaikutuksia ei merivahingon yhteydessä synny. Erityisen tärkeää on tuulivoimapuiston vaikutus öljyntorjuntamahdollisuuksiin mahdollisen merivahingon yhteydessä. Lääninhallitus kaipaa esitystä vaikutuksista ympäristökaaren 4. luvun 1-2 § sekä 3. luvun 6 § määräysten mukaisiin Ruotsin valtakunnallisiin etuihin sekä Natura 2000 -alueisiin, joihin kaavan toteuttaminen vaikuttaa. Kaavan vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön on esitetty puutteellisesti. Siinä ei ole kytkentää mainittuihin arvoihin ja valtakunnallisiin etuihin. Lisäksi on tärkeää, että saataisiin tietoa käytettävistä estevaloista. Lääninhallituksen mielestä melu- ja varjostuslaskennat on tehtävä nyt esillä olevan aineiston perusteella, jossa kaavaehdotuksen lähimmät tuulivoimalat sijaitsevat huomattavasti lähempänä Ruotsin puolta kuin vaihtoehdossa 2+. Vesieliöstön, kalaston ja kalastuksen, meripohjan ja linnuston osalta Lääninhallitus antaa palautetta kaavaehdotukseen liittyvän neuvottelun yhteydessä. Lääninhallitus katsoo, että yhteysviranomaisen YVA-selostuksesta antamassaan lausunnossa mainitsemat puutteet koskien näkökohtia, jotka Natur40 vårdsverket ja Norrbottenin lääninhallitus ovat antaneet, on otettava huomioon kaavoitusprosessin jatkuessa. Haaparannan kaupunki huomauttaa, että jos kohteen ympäristössä on 5 kilometrin säteellä asutusta, tehokas valaistus on varjostettava siten, että valo ei kohdistu suoraan maahan lähempänä kuin 5 kilometrin päässä kohteesta. Yksityishenkilöiden jättämät mielipiteet Monenlaisia mielipiteitä on saapunut koskien mm. Ruotsin puolen vaikutusalueen arvoja, jotka ovat uhattuina tai joissakin tapauksissa jopa saattavat tuhoutua. Lisäksi mainitaan suuri määrä puutteita ja virheellisyyksiä aineistossa ja ympäristövaikutusten kuvauksessa. Nämä mielipiteet on otettava huomioon työn jatkuessa. Erityisesti mainitaan tuulivoimaloiden vaikutus Ruotsin puolen saaristoalueeseen, lähinnä melu, varjostus ja estevalot. Nimilistoissa pyydetään vaihtoehtoista sijoittamista mantereelle saaristoalueen sijaan. Naturvårdsverketin kannanotto lähetettyyn valmisteluaineistoon Norrbottenin lääninhallituksen tavoin myös Naturvårdsverket toteaa, että monet asiat, jotka yhteysviranomainen esitti lausunnossaan Röytän tuulivoimapuiston YVA-selostuksesta ja jotka oli tarkoitus ottaa huomioon kaavoitus- ja lupavaiheessa, on kaavatyössä toistaiseksi käsitelty vain osaksi. Naturvårdsverket ei löydä selviä tietoja seuraavista asioista: vaikutukset matkailuun ja ulkoiluun niillä alueilla, jotka ovat ulkoilun kannalta valtakunnallisesti arvokkaita ympäristökaaren 3. ja 4. luvun mukaan vaikutukset suunnitteilla oleviin luonnonsuojelualueisiin estevalojen näkyvä vaikutus sekä Suomen määräysten vaatimukset valaistuksen suhteen vaikutukset Ruotsin puolen kulttuuriympäristöarvoihin mm. näkyvän vaikutuksen (näkyvyyden) seurauksena, myös valtakunnallisesti arvokas Haparanda Sandskär. On pyydetty kuvaus ”Ruotsin puolen maisemakuvaan kohdistuvasta vaikutuksesta myös 5 kilometrin vyöhykkeen ulkopuolella, josta annetaan kuvaus nykyisessä maisema-analyysissä” ja sellainen selvitys on tehty. Sen sijaan puuttuu kuvaus vaikutuksista kansallispuistoon ja suunniteltuun luonnonsuojelualueeseen. Naturvårdsverket katsoo, että olisi syytä esittää maisemaanalyysi valokuvasovitteineen jostakin sopivasta paikasta suunnitellulla luonnonsuojelualueella. Naturvårdsverket katsoo myös, että aikaisemmin Ruotsista lähetetyissä vastauksissa esitettyjä asioita ei ole otettu huomioon (esim. Tornion Röytän edustalle suunnitellun merituulipuiston alustavaa osayleiskaavaa koskevaan tiedonantoon annettu vastaus). Nykyisestä aineistosta ei selviä, onko näkökohdat otettu huomioon. Lisäksi Naturvårdsverket toteaa, että valittu kaavavaihtoehto sijaitsee lähempänä Ruotsin rajaa kuin voimassa olevassa maakuntakaavassa oleva kaavarajaus. Tämä lisää luultavasti huomattavasti häiriöitä Ruotsin puolella, mutta koska ei ole tehty vertailua näiden vaihtoehtojen vaikutuksista Ruotsin puolen etuihin, vaikutusten erojen arvioiminen on vaikeaa. Naturvårdsverket toteaa, kuten myös Lääninhallitus, että laaditun aineiston kuvaukset perustuvat monesti YVA:n 2+-vaihtoehtoon, joka sijaitsee kauempana rajasta kuin nyt esillä oleva kaavoitusalue. Jos Tornion kaupunki aikoo jatkaa nyt esillä olevalla kaavoitusalueella, Naturvårdsverket vaatii, että Ruotsin puolelle kohdistuvat vaikutukset kuvataan todellisen kaavoitustilanteen perusteella, vaikutusten ero on esitettävä ja kaavoitusrajan muutos on perusteltava. Naturvårdsverket haluaa myös huomauttaa, että aineistossa on muiltakin osin puutteita eikä se ole johdonmukaista. Esim. kuvasovitteessa 2-4 napa41 korkeus on 125 m, kun taas kuvassa 8, jossa varjostusvaikutukset on laskettu YVA-vaihtoehdon 2+ mukaan, napakorkeus on 100 m. Lisäksi manituissa etäisyyksissä on aika suuri ero, kun verrataan kuvaan 6. Hankealueen läheisyydessä sijaitsevat rakennukset ja kuva 6. Näkyvyyden vertailu. Kuvassa 7 olevan meluvaikutuksen osalta ei mainita, mitä eri meluvyöhykkeet tarkoittavat. 3.1.1 Kaavoittajan vastine Tässä kohtaa esitetään vastine Naturvårdsverketin antamaan lausuntoon. Naturvårdsverketin lausunnon liitteenä esitettyihin muiden tahojen lausuntoihin ja mielipiteisiin vastineet esitetään kunkin kohdalla erikseen. Länsi-Lapin maakuntakaavan valmisteluaineistossa Röyttän alue on esitetty tuulivoima-alueeksi (tv2281), jonka rajaus perustuu YVA -selostuksesta annettuun yhteysviranomaisen lausuntoon. Osayleiskaavan suunnittelun lähtökohtana on hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin hankevaihtoehto 2+, jota on edelleen kehitetty. Tuulivoimalat sijoittuvat pääosin Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavassa ja Tornion yleiskaavassa 2021 osoitetun tuulivoimaloiden alueen sisälle. Osayleiskaavassa esitetty tuulivoimapuisto täsmentää voimassa olevan Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavaa sekä laadittavana olevaa Länsi-Lapin maakuntakaavaluonnosta. Kaavaehdotusta varten tuulivoimapuiston sijoittumista hiotaan edelleen laadittavien selvitysten tuottaman tiedon perusteella ja hankekokoa pienennetään. Kaavaselostukseen lisätään arvio niistä vaikutuksista, jotka kohdistuvat Ruotsin puolelle suunniteltuun luonnonsuojelualueeseen ja kansallispuistoon. Ruotsiin kohdistuvien vaikutusten osalta jatketaan vaikutusten arviointia niistä vaikutuksista, jotka kohdistuvat Ruotsin puolelle suunniteltuun luonnonsuojelualueeseen ja kansallispuistoon, Ruotsin virkistyskäyttöön, maisemaan sekä päivitetään melu- ja varjostusselvitykset. Suomen ilmailulain (1194/2009) 165 § mukaan yli 30 metriä korkeiden rakennelmien, rakennusten ja merkkien rakentamiseen tulee olla Liikenneturvallisuusviraston (TraFi) myöntämä lentoestelupa. Lupaa hakee alueen haltija. Hakemukseen tulee liittää ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto. Jollei lentoturvallisuus vaarannu ja ilmaliikenteen sujuvuus häiriinny, Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa luvan esteen asettamiseen. Lentoesteluvassa on esteen enimmäiskorkeus maanpinnasta esteen kohdalla. Este on merkittävä ja valaistava lentoestevaloin viranomaisluvan ehtojen mukaisesti. Tuulivoimaloiden lentoestevaloista on käyty keskustelua ja Lauri Tarasti on selvityksessään "Tuulivoimaa edistämään" 13.4.2012 ehdottanut, että liikenteen turvallisuusvirasto Trafi selvittäisi Finavian kanssa, ovatko lentoesteluvissa nykyisin olevat määräykset ja ehdot tuulivoimaloiden valoista niiden voimakkuuden ja sijoittelun osalta tarkoituksen mukaiset ja kansainvälisesti vertailukelpoiset. Kaavoituksella ei voida vaikuttaa lentoestevalojen suuntaamiseen. Ristiriitaisuudet vaikutusarviointien kuvamateriaalin ja kaavaluonnoskartan välillä selittyvän osin sillä, ettei kaavan valmisteluvaiheen kuulemista varten päivitetty mm. melu- ja varjostusselvityksiä sekä valokuvasovitteita, vaan ne perustuivat YVA:n jatkosuunnitteluun valittuun hankevaihtoehtoon. Kaavaluonnos perustui ympäristövaikutusten arvioinnin vaihtoehtoon 2+, jonka voimaloiden sijaintia oli tarkennettu, sekä maisemaselvitys ympäristövaikutusten arvioinnin vaihtoehdon 2+ arvioihin, joita oli täydennetty maisemakuvasovitteilla Ruotsin puolelta. Tuolloin oli tiedossa, että tuulivoimaloiden sijoittelu tarkentuu edelleen kaavaehdotusvaiheeseen, jota varten päivitetään maisemakuvasovitteet sekä maisematarkastelut vaikutusarviointeineen. Vastaavasti osayleiskaavan valmisteluvaiheen kuulemisen vaikutusarvioinnit ympäristöhäiriöiden, kuten melun ja välkkeen osalta perustuivat YVA prosessin 2+ hankevaihtoehdon selvitysten tuloksiin. Selvitykset päivitetään tuulivoimaloiden muuttuneen sijainnin mukaan kaavaehdotusta varten ja 42 vaikutusarviointien perusteella harkitaan, onko tarvetta esittää määräyksiä esimerkiksi meluhaitan välttämiseksi. Tuulivoimaloiden melualueet esitetään meluselvityksen liitekartoilla. 3.2 Havs- och vattenmyndigheten Lausunto 15.2.2012 Meri- ja vesiviranomaisella ei ole lisättävää aiemmin asiasta lausuttujen näkökohtien lisäksi (HaV dnr 1713-11). 3.2.1 Kaavoittajan vastine Lausunto merkitään tiedoksi. 3.3 Kustbevaktningen Lausunto 11.11.2011 Rannikkovartiosto esittää, että Ruotsin tulee osallistua osayleiskaavaprosessiin ja vaikuttaa kaavoitusta koskevissa kokouksissa sekä vaatii, että viranomainen sopivalla tavalla saa osallistua ja jättää näkökulmia kaavaluonnokseen ja -ehdotukseen. Rannikkovartioston näkemys meriturvallisuus- ja ympäristönsuojelunäkökulmasta on, että tuulivoimalat väylien läheisyydessä tulee sijoittaa siten, että törmäysriski alusten ja voimaloiden välillä minimoidaan. Mahdollisesta onnettomuudesta aiheutuvat seuraukset, jos öljyä valuu mereen, voivat olla erittäin vakavat johtuen vaikeuksista pudistaa öljyä saaristossa. Lentoturvallisuuteen liittyvät näkökulmat täytyy huomioida. Rannikkovartioston kone saattaa esim. meripelastustilanteessa tai ympäristöön liittyvässä tilanteessa lentää Suomen ilmatilassa. On varmistettava, että tuulivoimapuiston ja sen voimaloiden tiedot siirretään kartta- ja maastotietokantoihin lennonsuunnittelutarkoitusta vasten ja että tuulivoimalat merkitään yhtä hyvin yö- ja päiväaikaan. 3.3.1 Kaavoittajan vastine Tornion kaupungin, Röyttän edustan merituulivoimapuiston osayleiskaava rajoittuu Suomen ja Ruotsin rajaan. Sen laatimisessa toteutetaan kansainvälistä kuulemismenettelyä maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 199 §:n mukaisesti. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunut yhteistyötarpeesta ympäristöministeriölle 12.7.2011. Ympäristöministeriö on toimittanut kirjeen sekä kommenttipyynnön 27.9.2011 Ruotsin valtiolle Tornion Röyttän edustan merituulivoimapuiston osayleiskaavan käynnistymisestä. Ruotsin valtio (Naturvårdsverket) on vastannut Ympäristöministeriölle 22.11.2011. Ympäristöministeriö on välittänyt Ruotsin valtion vastauksen lausuntoineen Tornion kaupungille ja tiedoksi Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä kaavakonsultille 25.11.2011 (YM4/5522/2011). Valmisteluvaiheen kuulemiseen liittyen on järjestetty yleisötilaisuudet 10.1.2012 Torniossa ja Haaparannassa. Ruotsissa tapahtuvaa kuulemista varten on laadittu ruotsin kielellä kaavan valmisteluaineisto, joka käsittää seuraavat osat: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, osayleiskaavaluonnos, Lapin ELY -keskuksen lausunto hankkeen YVA:sta ja yhteenveto vaikutusarvioinneista. Ruotsin valtion (Naturvårdsverket) on vastannut Ympäristöministeriölle 21.3.2012. Kaavaehdotus laaditaan valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen. Keskeiset osat kaavaehdotuksesta käännetään ruotsiksi ja ehdotuksesta kuullaan Ruotsia. Tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä Haaparannan kaupunki on osallistunut YVA:n ohjausryhmään ja ohjausryhmän muistiot on toimitettu niin ikään ohjausryhmään kutsutuille Norrbottenin lääninhallitukselle ja Naturvårdsverketille. Ruotsalaisia on kuultu YVA:n kuulemisten yhteydessä ja neuvotteluja käyty muun muassa Naturvårdsverketin kanssa luontoasioista. Ruotsi osallistuu osayleiskaavaprosessiin kansainvälisen kuulemisen lisäksi muutenkin ja on ollut mukana joissakin kaavoitusta koskevis43 sa kokouksissa. Esimerkiksi osayleiskaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvotteluun 26.5.2011 kutsuttiin Norrbottenin lääninhallitus sekä Haaparannan kaupunki ja Haaparannan kaupungin edustaja oli paikalla. Viranomaisneuvottelun muistio toimitettiin laajempana jakeluna Ruotsin viranomaisille. Osayleiskaavatyötä on esitelty Rajajokikomissiolle 28.2.2012. Vene- ja laivaväylät on huomioitu kaavakartalla merkinnöin ja määräyksin sekä kaavan vaikutukset niihin ja niiden liikenneturvallisuuteen on arvioitu. Tuulivoimalat on sijoitettu riittävän etäälle väylistä. Suomen Liikenneviraston Meriosasto Länsi-Suomen väyläyksikkö on osayleiskaavan valmisteluvaiheen kuulemisesta antamassaan lausunnossa ottanut kantaa vesiväylästöön, liikenteeseen väylillä ja väylien ulkopuolella, sähkönsiirtoon käytettävien merikaapelien vaikutukset väyliin ja liikenteeseen vesialueella sekä vesiliikenteen liikenneturvallisuuteen. Suomen ilmailulain (1194/2009) 165 § mukaan yli 30 metriä korkeiden rakennelmien, rakennusten ja merkkien rakentamiseen tulee olla Liikenneturvallisuusviraston (TraFi) myöntämä lentoestelupa. Lupaa hakee alueen haltija. Hakemukseen tulee liittää ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto. Jollei lentoturvallisuus vaarannu ja ilmaliikenteen sujuvuus häiriinny, Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa luvan esteen asettamiseen. Lentoesteluvassa on esteen enimmäiskorkeus maanpinnasta esteen kohdalla. Este on merkittävä ja valaistava lentoestevaloin viranomaisluvan ehtojen mukaisesti. Tuulivoimaloiden lentoestevaloista on käyty keskustelua ja Lauri Tarasti on selvityksessään "Tuulivoimaa edistämään" 13.4.2012 ehdottanut, että liikenteen turvallisuusvirasto Trafi selvittäisi Finavian kanssa, ovatko lentoesteluvissa nykyisin olevat määräykset ja ehdot tuulivoimaloiden valoista niiden voimakkuuden ja sijoittelun osalta tarkoituksen mukaiset ja kansainvälisesti vertailukelpoiset. Kaavoituksella ei voida vaikuttaa lentoestevalojen suuntaamiseen tai himmentämiseen. 3.4 Norrbottenin lääninhallitus Lausunto 15.3.2012 Lääninhallitus antoi lausuntonsa 14.4.2011 kyseisen osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä. Lääninhallituksen mielipiteet Kaava-alueen koko ja sijainti Kaava-alue ei vastaa maakuntakaavaan merkittyä Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoima-aluetta eikä Tornion yleiskaavaa 2011. Kaava-aluetta on laajennettu ja kaavan rajaa on siirretty Ruotsin rajaan päin. Kunnan tulee perustella kaavarajan muutosta ja vaikutukset siitä, että toiminta-alueen raja kulkisi todennäköisesti maan rajaa pitkin. Kaava-alue koskee myös väyliä: sekä kaava-alueella kulkevaa että maiden välisellä rajalla olevaa väylää. Kunnan pitää esittää, miten rajaa ylittäviä vaikutuksia ei päästetä syntymään, jos merivahinko syntyy tuulivoimapuiston alueella tai läheisyydessä. Miten tuulivoimalat vaikuttavat öljyntorjuntamahdollisuuksiin? Valtakunnalliset arvot Lääninhallitus kaipaa esitystä vaikutuksista ympäristökaaren 4. luvun 1-2 § ja 3. luvun 6 § mukaisiin Ruotsin valtakunnallisiin arvoihin sekä Natura 2000 -alueisiin. Ks. oheinen 6.12.2010 päivätty lausunto. Maisema ja kulttuuriympäristö 44 Hyvä, että on tehty valokuvasovitteita. Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön on kuitenkin esitetty puutteellisesti. Kytkentä mainittuihin arvoihin ja valtakunnallisiin arvoihin puuttuu. Kaavan laatija ei ole huomannut, että arvokas saaristomaisema ulottuu maan rajalle asti. Käytettävien estevalojen vaikutus on myös esitettävä, koska se voi vaikuttaa siihen, miten maisema koetaan pimeässä ja hämärässä. Ks. oheinen 6.12.2010 päivätty lausunto. Melu ja varjostus Esitetyt melu- ja varjostusvaikutusten laskelmat eivät perustu nyt esillä olevaan kaavaehdotukseen vaan YVA:n 2+-vaihtoehtoon. Laskelmat on tehtävä nyt esillä olevan aineiston perusteella, koska lähimmät tuulivoimalat ovat nyt lähempänä kuin vaihtoehdossa 2+. Vesieliöstö, kalasto ja kalastus, merenpohja ja linnusto Lääninhallitus palaa näihin asioihin kaavaprosessin seuraavassa vaiheessa, kaavaehdotukseen liittyvän neuvottelun yhteydessä. Muut asiat Yhteysviranomaisen lausunnosta näkee, että Naturvårdsverketin ja Norrbottenin lääninhallituksen mainitsemat asiat edellyttävät täydennystä ja on otettava huomioon kaavoitus- ja lupavaiheessa. Tämä on osaksi jo tehty, mutta on tärkeää, että muutkin YVA:n yhteydessä mainitut asiat (lausunto 6.12.2010) otetaan kaavoituksen jatkossa huomioon. Yhteisneuvottelu Lääninhallituksen kulttuuriympäristön, ympäristösuojan, luonnonsuojelun ja kriisinhallinnan osastojen kanssa on pidetty neuvottelu. 3.4.1 Kaavoittajan vastine Kaava-alueen koko ja sijainti Länsi-Lapin maakuntakaavan valmisteluaineistossa Röyttän alue on esitetty tuulivoima-alueeksi (tv2281), jonka rajaus perustuu YVA -selostuksesta annettuun yhteysviranomaisen lausuntoon. Osayleiskaavan suunnittelun lähtökohtana on hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin hankevaihtoehto 2+, jota on edelleen kehitetty. Tuulivoimalat sijoittuvat pääosin Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavassa ja Tornion yleiskaavassa 2021 osoitetun tuulivoimaloiden alueen sisälle. Osayleiskaavassa esitetty tuulivoimapuisto täsmentää voimassa olevan Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavaa sekä laadittavana olevaa Länsi-Lapin maakuntakaavaluonnosta. Kaavaehdotusta varten tuulivoimapuiston sijoittumista hiotaan edelleen laadittavien selvitysten tuottaman tiedon perusteella ja hankekokoa pienennetään. Valtakunnalliset arvot Ruotsiin kohdistuvien vaikutusten osalta jatketaan vaikutusten arviointia niistä vaikutuksista, jotka kohdistuvat Ruotsin puolelle suunniteltuun luonnonsuojelualueeseen ja kansallispuistoon, Ruotsin virkistyskäyttöön, maisemaan sekä päivitetään melu- ja varjostusselvitykset. Ruotsin puolella sijaitsevista Natura-alueista ainoastaan 17 kilometrin etäisyydellä sijaitseva Haaparannan kansallispuisto on suojeltu sekä lintu- että luontodirektiivin mukaisena alueena. Muut Natura-alueet on suojeltu luontodirektiivin mukaisina alueina ja niiden suojeluperusteita ovat luontodirektiivin liitteen I luontotyypit ja liitteen II lajit. Näillä alueilla suojeluperusteena eivät siis ole lintudirektiivin liitteessä I mainitut linnut. 45 Maisema ja kulttuuriympäristö Ruotsiin kohdistuvien vaikutusten osalta jatketaan vaikutusten arviointia niistä vaikutuksista, jotka kohdistuvat Ruotsin puolelle suunniteltuun luonnonsuojelualueeseen ja kansallispuistoon (ml. lintujen pesintä), Ruotsin virkistyskäyttöön, maisemaan sekä päivitetään melu- ja varjostusselvitykset. Suomen ilmailulain (1194/2009) 165 § mukaan yli 30 metriä korkeiden rakennelmien, rakennusten ja merkkien rakentamiseen tulee olla Liikenneturvallisuusviraston (TraFi) myöntämä lentoestelupa. Lupaa hakee alueen haltija. Hakemukseen tulee liittää ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto. Jollei lentoturvallisuus vaarannu ja ilmaliikenteen sujuvuus häiriinny, Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa luvan esteen asettamiseen. Lentoesteluvassa on esteen enimmäiskorkeus maanpinnasta esteen kohdalla. Este on merkittävä ja valaistava lentoestevaloin viranomaisluvan ehtojen mukaisesti. Tuulivoimaloiden lentoestevaloista Suomessa on käyty keskustelua ja Lauri Tarasti on selvityksessään "Tuulivoimaa edistämään" 13.4.2012 ehdottanut, että liikenteen turvallisuusvirasto Trafi selvittäisi Finavian kanssa, ovatko lentoesteluvissa nykyisin olevat määräykset ja ehdot tuulivoimaloiden valoista niiden voimakkuuden ja sijoittelun osalta tarkoituksen mukaiset ja kansainvälisesti vertailukelpoiset. Kaavoituksella ei voida vaikuttaa lentoestevalojen suuntaamiseen tai himmentämiseen. Melu ja varjostus Ristiriitaisuudet vaikutusarviointien kuvamateriaalin ja kaavaluonnoskartan välillä selittyvän osin sillä, ettei kaavan valmisteluvaiheen kuulemista varten päivitetty mm. melu- ja varjostus- sekä valokuvasovitteita, vaan ne perustuivat YVA:n jatkosuunnitteluun valittuun hankevaihtoehtoon 2+. Kaavaluonnos perustui ympäristövaikutusten arvioinnin vaihtoehtoon 2+, jonka voimaloiden sijaintia oli tarkennettu. Tuolloin oli tiedossa, että tuulivoimaloiden sijoittelu tarkentuu edelleen kaavaehdotusvaiheeseen. Osayleiskaavan valmisteluvaiheen kuulemisen vaikutusarvioinnit ympäristöhäiriöiden, kuten melun ja välkkeen osalta perustuivat YVA -prosessin 2+ hankevaihtoehdon selvitysten tuloksiin. Selvitykset päivitetään tuulivoimaloiden muuttuneen sijainnin mukaan kaavaehdotusta varten ja vaikutusarviointien perusteella harkitaan, onko tarvetta esittää määräyksiä esimerkiksi meluhaitan välttämiseksi. Tuulivoimaloiden melualueet esitetään meluselvityksen liitekartoilla. Vesieliöstö, kalasto ja kalastus, merenpohja ja linnusto Jatkoselvitykset on kuvattu muissa vastineissa. Muut asiat Lausunto 6.12.2010 otetaan kaavoituksessa huomioon. 3.5 Haaparannan kaupunki 8.2.2012 Haaparannan kaupunki on lausunut mielipiteensä Tornion kaupungille Jarmo Lokiolle seuraavasti. Olemme lähettäneet yhdyskuntarakentamisenlautakunnan kokouksen 15.11.2011 pöytäkirjan Sbn § 175. 3.5.1 Kaavoittajan vastine Vastine esitetään Haaparannan kaupungin Tornion kaupungille jätetyn lausunnon yhteydessä. 3.6 Bosmina AB Staffan Svanberg Päiväämätön mielipide 46 Bosmina Skärgårdsturet harjoittaa matkailutoimintaa mm. veneliikennettä Haaparannan saariston kansallispuistoon ja kiertoajeluja saariston eri osissa sekä talvisin jännittävää toimintaa liikkuvassa PåIsebyn-laitoksessa, jonka tärkeimmät elementit ovat pimeys, pakkanen ja hiljaisuus. Röyttän nykyisten voimaloiden vilkkuminen vaikeuttaa jo yrityksen toimintaa, vaikka yritys pyrkii pysäköimään sellaisiin paikkoihin, jossa saaret suojaavat vilkkuvilta valoilta, mutta voimalat ovat niin korkeita ja valon vilkkuminen on niin voimakasta, että yrityksen vieraat kokevat olevansa tivolissa eikä rauhallisessa luonnossa. Yritystoimintaan kohdistuvat häiriöt kasvat liian suuriksi, jos uudet voimalat rakennetaan, jolloin yritystoimintaa on turha jatkaa. On outoa, että Seskarön tuulivoimaloilla ei ole näitä erittäin häiritseviä vilkkulaitteita mitä Röytän voimaloilla on. Mielipiteenjättäjät eivät vastusta tuulivoimaa, mutta sitä ei saa rakentaa minne vain ja miten vain. Saariston muuttaminen tivolimaisilla laitteilla ei ole hyväksyttävää. Yhteiskunnan rahoittamissa hankkeissa, esim. Perämerenkaari, korostetaan matkailutoiminnan kehittämistä Haaparannan saaristoon. Rahoitusta tulee Suomesta, Ruotsista ja EU:sta. Tällaiset pyrkimykset ovat turhia, jos saaristoa ryhdytään käyttämään teolliseen toimintaan. Ruotsin laissa lukee: Ympäristökaaren 4 luvun 2 §: Rannikkoalue ja Norrbottenin saaristo Bondöfjärdenistä Suomen rajalle asti on alue, jossa matkailu ja liikkuva ulkoilutoiminta on erityisesti otettava huomioon arvioitaessa yritystoiminnan ja ympäristöön vaikuttavan toiminnan hyväksymistä. Jos tätä lain määräystä sovelletaan tähän Ruotsin rajalle suunniteltuun tuulivoimapuistoon, sitä ei saa ylipäätänsä rakentaa. Saariston luontoa, kulttuuria ja virkistysarvoja ei pystytä säilyttämään, jos saaristoon perustetaan näin suurta teollisuutta. Bosmina Skärgårdsturer AB:n kannalta suunniteltu tuulivoimapuisto on täysin ratkaiseva. Jos suunnitelmat toteutuvat, menetämme luonnon muodostamat toimintaedellytykset. 3.6.1 Kaavoittajan vastine Suomen ilmailulain (1194/2009) 165 § mukaan yli 30 metriä korkeiden rakennelmien, rakennusten ja merkkien rakentamiseen tulee olla Liikenneturvallisuusviraston (TraFi) myöntämä lentoestelupa. Lupaa hakee alueen haltija. Hakemukseen tulee liittää ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto. Jollei lentoturvallisuus vaarannu ja ilmaliikenteen sujuvuus häiriinny, Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa luvan esteen asettamiseen. Lentoesteluvassa on esteen enimmäiskorkeus maanpinnasta esteen kohdalla. Este on merkittävä ja valaistava lentoestevaloin viranomaisluvan ehtojen mukaisesti. Tuulivoimaloiden lentoestevaloista on Suomessa käyty keskustelua ja Lauri Tarasti on selvityksessään "Tuulivoimaa edistämään" 13.4.2012 ehdottanut, että liikenteen turvallisuusvirasto Trafi selvittäisi Finavian kanssa, ovatko lentoesteluvissa nykyisin olevat määräykset ja ehdot tuulivoimaloiden valoista niiden voimakkuuden ja sijoittelun osalta tarkoituksen mukaiset ja kansainvälisesti vertailukelpoiset. Kaavoituksella ei voida vaikuttaa lentoestevalojen suuntaamiseen. Ruotsiin kohdistuvien vaikutusten osalta jatketaan vaikutusten arviointia niistä vaikutuksista, jotka kohdistuvat Ruotsin puolelle suunniteltuun luonnonsuojelualueeseen ja kansallispuistoon, Ruotsin virkistyskäyttöön, maisemaan sekä päivitetään melu- ja varjostusselvitykset. 47 3.7 Ida Svanberg ja Örn Taube Katajan, Klauksen, Sipin, Stora Hamnskärin ja Östar Launinkarin vapaa-ajan asukkaiden puolesta 1. Yleiset näkökohdat Tuulivoima on kestävä ja ympäristön kannalta hyvä energiamuoto, jota kannatamme. Voimalat häiritsevät kuitenkin myös ympäristöä, mikä on sijoittelussa otettava huomioon. Olemme yllättyneitä siitä, että esitetyn osayleiskaavan ehdotuksessa on kovin puutteellinen ja yksipuolinen kuvaus ympäristövaikutuksista. Asiallisuudessa on puutteita. Laajennusta kannattaviin väitteisiin puuttuu lähdeviitteitä. Tieteellisesti katsoen teos on heikkolaatuinen ja puutteellinen. Kyseisellä alueella Norrbottenin saaristossa on suureksi osaksi koskematonta luontoa ja runsasta linnustoa, mikä on myös Ruotsin viranomaisten tiedossa. Useat saaret ovat Natura 2000 -aluetta, eli niillä on Ruotsin ja Euroopan harvinaisimpia ja arvokkaimpia luontokohteita. Ympäristökaaren 3. luvun 6 § mukaan alueella on ulkoilun kannalta valtakunnallista arvoa. Maa- ja vesialueet sekä fyysinen ympäristö on siis suojattava. Lisäksi valmistellaan luonnonsuojelualuetta, mm. tuulivoimapuiston läheisyydessä olevilla saarilla. Olemme yllättyneitä siitä, että suomalaisessa suunnittelussa ei ole otettu näitä pyrkimyksiä Haaparannan saaristossa huomioon. Suuri tuulivoimapuisto Haaparannan saariston läheisyydessä tulee heikentämään ulkoilumahdollisuuksien laatua, jolloin itäisen saariston asukasmäärä vähenee. 2. Aineiston puutteet/virheet ja huomioon otettavat ympäristövaikutukset Osayleiskaavassa saamme ottaa kantaa vain pieneen ruotsinkieliseen yhteenvetoon. Käytetyistä menetelmistä ja tehdyistä tutkimuksista puuttuu tietoa, jolloin ruotsinkielinen ei pysty päättelemään, minkä perusteella Ramboll on tehnyt johtopäätöksensä. Alue kuuluu Rajajokisopimuksen sovellusalueeseen, joten viittaamme Suomen ja Ruotsin välistä rajajokisopimusta koskevan lain kohtaan 16.2 (2010:897), SFS 2010:897: ” Sille, jota 15 artiklassa tarkoitetusta toisen sopimuspuolen alueella harjoitetusta tai harjoitettavasta toiminnasta tai toimenpiteestä aiheutuvat vaikutukset koskevat tai saattavat koskea, tunnustetaan samat oikeudet tuomioistuimessa tai viranomaisessa kuin asianosaiselle toiminnan tai toimenpiteen sijaintimaassa." Artikla 22 (asiakirjojen kieli): ” Edellä 16 ja 21 artikloissa tarkoitettua lupaasiaa käsittelevän tuomioistuimen tai viranomaisen on huolehdittava siitä, että käsittelyn kuluessa annetaan riittävästi tietoa suomeksi ja ruotsiksi 16 artiklassa tarkoitetuille tahoille. Asianomaisen tuomioistuimen tai viranomaisen on huolehdittava siitä, että yleiskuvaukset lupahakemuksesta ja tuomiosta tai lupapäätöksestä ovat saatavilla suomen ja ruotsin kielellä. Sen tulee huolehtia myös siitä, että hakemusasiakirjat ovat tarpeellisilta osin saatavilla suomen ja ruotsin kielellä." Ruotsin puolen yleisö ei ole saanut riittävää tilaisuutta tutustua suunnitelmiin ja antaa mielipiteitä, koska suurin osa aineistosta löytyy vain suomeksi. Osayleiskaavassa Ramboll vetää vuorenvarmoja johtopäätöksiä rakentamisen puolesta, ilman lähdeviitteitä johtopäätösten perusteista. Koska johtopäätösten perusteina olevia viitteitä ja selvityksiä ei ole käännetty ruotsiksi, meidän on vaikea antaa palautetta näistä tavallaan parodisista positiivisista johtopäätöksistä. Käännöksen puuttumisen johdosta se on artiklan 22 vastainen, ja käännettyjen osioiden ymmärrettävyys on heikko ruotsin kielen huonon laadun vuoksi. Haluamme kiinnittää Tornion kaupungin huomio myös seuraaviin virheellisyyksiin: 2. Maisema ja kulttuuriympäristö 48 ”Ruotsista hankealueen suuntaan katsottaessa tuulivoimalat sijoittuvat Haaparannan saariston taakse peräkkäin kapealle sektorille osaksi rantamaisemaa ja olemassa olevien tuulivoimaloiden muodostamaa nauhaa. Ruotsin Haaparannan edustan lähimmällä saarella, Katajalla, on loma-asuntoja. Hankealue sijoittuu noin 2 km etäisyydelle Katajan loma-asunnoista, joiden näkymä avautuu Röyttän sataman suuntaan. Tuulivoimalat tulevat sijoittumaan loma-asunnoilta avautuvan näkymän sivuun. Muiden lähimpien saarten lomaasunnoilta avautuva näkymä suuntautuu hankealueelta poispäin.” Kommentti: Kuvaus on suorastaan virheellinen ja näyttää siltä, että YVA on laadittu ilman paikallistuntemusta. Suurimmalla osalla läheisillä saarilla sijaitsevista loma-asunnoista on näkymä voimaloiden suuntaan. Kuvassa on piirretty 3.6 s. 10 tuulivoimaloiden hallitseva näkymisalue. Itse asiassa ei ole juuri mitään paikkoja saaristossa, mistä voimalat eivät tulisi näkymään. Horisontin linja muuttuu dramaattisesti ja muuttaa koko Haaparannan saariston maisemakuvaa. Voimalat aiheuttavat melua, varjostusta sekä pimeässä vilkkuvia salamanvaloja. Niitä ei voi olla huomaamatta. Voimaloiden sijoittaminen nauhamaisesti, Ruotsin puolelta katsottuna, lisää estevaloista johtuvaa häirintää, koska ne sijoittuvat silloin lähekkäin ja vahvistavat toisiaan. Estevalojen vaikutusta ympäristöön ei ole kuitenkaan aineiston perusteella tutkittu. Haaparannan saaristossa sijaitsevien loma-asuntojen omistajina voimme kertoa, että Röytän nykyisten voimaloiden valot häiritsevät nyt jo paljon keväisin, syksyisin ja talvisin. Ruotsin puolella olevat arvokkaat kulttuuriympäristöt sijaitsevat sen verran kaukana hankealueesta, etteivät tuulivoimalat tule hallitsemaan maisemaa. Hankealueen ja kulttuuriympäristöjen välissä on lisäksi Haaparannan saaristo. Tuulivoimalat vaikuttavat erittäin paljon aikaisempaan YVA:an (s. 10 ja 11) merkittyihin arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin. Merkityn Haaparannan saariston itäosa sijaitsee kulttuuriympäristöohjelmassa vain muutaman kilometrin päässä suunnittelualueesta. Tätä virhettä ei ole korjattu, aikaisemmista huomautuksista huolimatta, mikä osoittaa suomalaisten asianomaisten välinpitämättömyyttä Haaparannan saaristoa kohtaan. Kuvien 2-4 valokuvasovitteet on kaikki tehty mantereelta suurella etäisyydellä tuulivoimapuistosta, lähimmillään 7 km. Saariston luonnonsuojelualueiden kannalta pitäisi tehdä sovitteita lähempää. Kuvasta 3.5 näkee, että 2 km päässä on useita loma-asuntoja. 2 km päästä tehty valokuvasovite olisi siis mielenkiintoinen. Lounaasta pitäisi myös tehdä valokuvasovite. Valokuvasovite pimeästä ajasta ei ole myöskään mahdottomuus, joten sellainen on tehtävä. 3. Alueen käyttäminen virkistykseen ”YVA-menettelyn aikana kerättyä tietoa virkistyskäyttöön vaikuttavista tekijöistä, esim. veneväylien sijainnit, asunnot ja erityisesti loma-asunnot ovat tässä tarkastelussa huomioitu.” Aikaisemmasta YVA:sta puuttui Ruotsin puolen vaikutukset periaatteessa kokonaan. Miten voidaan viitata YVA:an, kun väitetään, että loma-asutus on otettu huomioon, kun YVA:ssa mainitaan ainoastaan Katajan saaren loma-asutus. Haaparannan saariston muu saaristo on jätetty ilman huomiota. ”Joidenkin ulkoilua, retkeilyä ja luonnosta nauttimista tuulivoimalan näkyminen horisontissa voi häiritä laajemmallakin alueella. Osa taas saattaa retkeillä katsomaan tuulivoimaloita.” Tuulivoimaloiden toimiminen retkeilykohteena on hullunkurista ja provosoivaa. Rajakiirin edustajien mukaan ei ole tehty tätä johtopäätöstä tukevia tutkimuksia. Monista suurista tutkimuksista tiedetään, 49 että tuulivoima vaikuttaa negatiivisesti matkailuun ja ulkoiluun. Alussa, rakentamisen jälkeen puisto ehkä houkuttelee joitakin uteliaita katselijoita. Suuria puistoja rakennetaan kuitenkin ympäri Eurooppaa, jolloin uskoisimme sen sijaan, että koskemattomat ja hiljaiset saaristoympäristöt pitkällä tähtäimellä houkuttelevat paljon enemmän kävijöitä. ”Kaava ei estä loma-asuntojen käyttöä nykyisessä tarkoituksessa.” Mihin tämä väite perustuu? Saaristoon hakeudutaan rentoutumaan, kokemaan hiljaisuutta. Saariston ainutlaatuinen luonto on Haaparannan saaristossa hyvin tärkeä. Talven pimeys ja hiljaisuus on ainutlaatuista. Väite on perusteeton, koska estevalojen vaikutusta ei ole tutkittu. Miten Tornion kaupunki voi väittää, että rauhallisten lomaasuntojen käyttö ei muutu, kun läheisyyteen tulee 35 erittäin suurta, vilkkuvaa ja meluavaa voimalaa? Loma-asunnoista ei ole edes tehty valokuvasovitteita. Monet loma-asuntojen omistajista epäröivät tai jopa vastustavat suunnitelmia. Kuva 5. Virkistyskohteet hankealueen ympäristössä. Stora Hamnskärin tulentekopaikka on merkitty väärin. Skomakarenin pohjoisosan, Tornefurön koillisosan, Stora Hamnskärin koillisosan sekä Katajan luoteisosan suosituilla hiekkarannoilla on vilkkaassa käytössä olevia uimapaikkoja, mutta niitä ei ole merkitty karttaan. Kesäisin siellä käy paljon veneilijöitä, ja tuulivoimapuisto tulee näkymään suoraan heidän edessään hiekkarannoilta katsottuna. Onko tämä ehkä syy, miksi niitä ei mainita? Saaristossa on paljon maihinnousupaikkoja ja laitureita jotka on jätetty pois. 8. Merenpohja. ”Sedimenttinäytteitä otettiin 9 näytepisteestä haittaaineiden määrittämiseksi. Näytteiden analyysituloksiin perustuen valittiin kolme pistettä, joista otettiin kesän 2011 tutkimusten yhteydessä sedimenttinäytteet toksisuusanalyysiä varten. Toksisuustestiin valittiin kohteita, joissa sedimentin normalisoidut eli standardi sedimentiksi muunnettujen haitta-ainepitoisuuksien raja-arvot jäivät kriteeritasojen 1 ja 2 välille (sedimentti saattaa olla ympäristölle haitallista) tai ylittivät kriteeritason 2 (sedimentti luokitellaan ympäristölle haitalliseksi). Akuutin toksisuustestin testieliöinä olivat vesikirppu ja valobakteeri.” ”Sedimentin toksisuus: Tutkittujen sedimenttien ei todettu olevan akuutisti toksista vesikirpulle ja valobakteerille. Sedimenttejä voidaan näin ollen pitää vesiympäristölle haitattomana.” Näihin alueisiin on kauan kohdistunut vakavasti saastuttavaa jätettä Outokummusta ja Rauma Repolan puunkyllästyslaitoksesta (60- ja 70-luvulla se käytti suuria määriä pentakloorifenoleja ja muita ympäristölle erittäin haitallisia aineita). Säännöllisin väliajoin todetaan, että paikka, jossa laitos sijaitsi Röytässä, on pahasti saastunut, mutta selvityksiä saasteista ei ole julkaistu. Ja ennen kaikkea, ei ole ryhdytty saneeraustoimiin. Raportissa ”Metalleja sedimentissä Norrbottenin rannikkoa pitkin” lääninhallitus on analysoinut pohjasedimenttiä mm. Haaparannan saaristosta. Skomakarfjärdeniltä on löytynyt selvästi kohonneita pitoisuuksia arseeniä, elohopeaa, kadmiumia, kobolttia, nikkeliä ja kromia. Arseenilla, lyijyllä ja elohopealla ei ole minkäänlaista tehtävää biologisissa järjestelmissä ja ne ovat siksi myrkyllisiä jo alhaisissa pitoisuuksissa. Emme ole saaneet pohjasedimenttianalyysin suorittamisesta ja tuloksista täyttä tietoa, koska vain yhteenveto tuloksista on käännetty. Emme saa selvää, mitä kriteeritaso 1-3 tarkoittaa. Poikkeavatko suomalaiset analyysimenetelmät ja kriteeritasot jollakin tavalla Ruotsin standardista? Rajajokisopimuksen mukaan on sovellettava myös Ruotsin analyysimenetelmiä ja raja-arvoja. Epäilemme pohjasedimentin analyysin tuloksia. Ei ole todennäköistä, että näin lähellä saastuttajaa sijaitsevilla alueilla olisi esim. alhai50 sempi elohopeapitoisuus kuin kauempana sijaitsevilla alueilla. Siksi epäilemme, että analyyseissa on puutteita. Selvä puute on se, että toksisuusanalyyseissa käytetyn valobakteerin ja vesikirpun tieteellinen nimi puuttuu. Daphnia magna on yleisesti käytetty laji toksisuusanalyyseissä, mutta se ei esiinny kovin yleisesti Haaparannan saaristossa. On syytä epäillä, että sedimentissä on suuria raskasmetallipitoisuuksia, mikä on suuri vaara ympäristölle, jos kaivaminen samentaa sitä veteen. Tämä on erittäin vakava asia. Selvityksessä lukee, että massat siirretään perustusten tieltä lähiympäristöön ja ne levitetään mahdollisimman tasaisesti muuttamatta pohjan muotoa tai virtausolosuhteita. Ruoppausmassojen levittäminen merenpohjalle ei ole hyväksyttävää, koska raskasmetalleja voi vapautua. Voimaloista on myös vedettävä kaapelit mantereelle. Ne on kaivettava syvälle, mikä myös samentaa vettä ja tuottaa sedimenttimassoja, jotka on syytä läjittää mantereelle. Samentuvien raskasmetallien ja ympäristömyrkkyjen bioakkumulaation riskiä ei mainita lainkaan. Viittaamme varovaisuusperiaatteeseen: ”Ympäristön suojelemiseksi varovaisuusperiaatetta on mahdollisuuksien mukaan aina sovellettava, ottaen huomioon valtioiden mahdollisuudet. Jos vakava tai peruuttamaton vahinko uhkaa, tieteellisten todisteiden puuttumista ei saa käyttää puolustuksena, miksi kustannustehokkaisiin toimenpiteisiin ympäristövahingon estämiseksi ei ole ryhdytty.” Tornion kaupungin tulee osayleiskaavasta päätettäessä selvittää seuraavat ympäristövaikutukset, joita ei esitetä YVA:ssa: Äänen leviämismallit ja melu Tuulivoimaloiden häiritsevä melu on YVA:ssa selvitetty Nord2000 menetelmällä, jota ei pidetä Ruotsissa sopivana. WindPro-ohjelmalla, Ruotsin standardin mukaan laadittu äänen leviämismalli on syytä tehdä, jotta selviää, mitkä loma-asunnot joutuvat 34 dB vyöhykkeeseen. Tämä arvo koske niitä alueita, joissa taustaääni on matalaa kuten saaristossa sekä epäsuotuisissa paikoissa. Nyt käytetyssä Nord2000 -ohjelmassa pystytään säätämään syöttötietoja kunnes saavutetaan oikea raja-arvo, säätämättä itse voimalan melua. Tämän takia Nord2000 -ohjelmaa ei juuri käytetä Ruotsissa. Windproohjelmassa ei pystytä samalla tavoin manipuloimaan syöttötietoja, joten äänenleviämismalli on luotettavampi. Tämän takia käytetään tätä ohjelmaa Ruotsissa YVA-selvitysten yhteydessä. Tutkimusten mukaan tuulivoimaloiden suhiseva ääni on erityisen häiritsevä. Se häiritsee enemmän kuin lento-, tie- ja junaliikenne vastaavalla dB-tasolla. Tämä johtuu siitä, että tuulivoimalat rakennetaan luontoon, missä taustaääntä ei juuri ole, ja voimaloiden näkyminen muuten koskemattomassa luonnossa vahvistaa vaikutusta. Eja Pedersen, Halmstads Högskola & Lunds Universitet, kertoo raportissaan BULLER I BLÅSVÄDER, miten tuulivoimaäänen erityinen luonne on vaikeasti peitettävissä. Äänitaso vaihtelee ajallisesti (amplitudimodulaatio) lapojen pyörimisliikkeen tahdissa. Kyselyissä on häiritsevinä ääninä mainittu suhahtava, viuhahtava, kaikuva ja sykkivä ääni. Jos äänellä on vaihteleva amplitudi, sen äänitaso on ajoittain fysikaalisesti korkeampi, jolloin se kuuluu taustaäänestä huolimatta. Ihmisen aistihavainto onkin keskittynyt kuulemaan vaihteluita ympäristöstään. Siksi huomataan vaihteleva ääni helpommin kuin tasainen äänitaso. Vaihtelevaa ääntä on vaikea sivuuttaa. Pedersen 2011: 10 % niistä, jotka oleskelevat 40 dB äänessä kokevat sen häiritsevänä, 6 %:lle se on erittäin häiritsevää. Herätyksen riski sisätiloissa on olemassa, jos suurin äänitaso sisällä on 45 dB(A). 51 Matalataajuinen ääni häiritsee lepoa ja unta jo alemmalla tasolla. Melu voi aiheuttaa muutoksia aivojen sähköiseen toimintaan, korottaa verenpainetta, nostaa hengityksen tahtia ja pulssia sekä lisätä stressihormonien eritystä. Ruotsalaisessa kyselytutkimuksessa (1095 vastaajaa) jopa 80 % kuuli tuulivoimalan ääntä alle 40 dB(A):n ohjearvon. Äänitasolla 32,5-35 dB(A) 50 % kuuli äänen. Tutkimus tehtiin rauhallisella alueella, jossa taustaäänitaso oli matala. Mikään taustaääni ei pystynyt peittämään tuulivoimalan ääntä. Oleskelu koskemattomassa luontoympäristössä parantaa stressin jälkeistä palautumista. Kansanterveyden kannalta ulkoiluun ja virkistykseen sopivien hiljaisten alueiden suojeluarvo on korkea, koska se innostaa liikuntaan ja ennaltaehkäisee psyykkistä ja fyysistä sairastelua. (Gidlöf Gunnarsson & Öhrström 2007) Emme usko, että ympäristön suhina voisi peittää tuulivoimaloiden melun. Tuulivoimalat rakennetaan niin korkeiksi, että ihmisten tasolla ei välttämättä tuule, vaikka suurella korkeudella tuulee. Voimalat sijoitetaan myös avoimeen, tuuliseen paikkaan, kun taas lomaasunnot sijoitetaan suojaisaan paikkaan, missä ei juuri ole taustaääniä. Tornion kaupungin aineistosta puuttuu tietoa aallokon ja merenpohjan topografian vaikutuksesta taustasuhinaan. Loma-asutuksen sijainti ei ole verrattavissa tuulivoimaloiden sijaintiin, jolloin peittovaikutus asutuksen kohdalla on heikompi kuin voimaloiden kohdalla. Tällöin sanotaan, että asutus on epäsuotuisassa paikassa, jolloin Naturvårdsverketin ohjeita epäsuotuisten paikkojen melusta on sovellettava. Tutkimukset osoittavat, että tuulivoimaloiden melu häiritsee enemmän, jos voimalat näkyvät. Tuulivoimaloiden melu häiritsee harvoin, jos voimalat eivät ole näkyvissä. Suunnitellulla alueella on Haaparannan saaristossa harvoja paikkoja, mistä 200 m korkeat tuulivoimalat eivät näkyisi. Riskin terveysvaikutuksen arviointi alkaa altistuksen luonnehtimisella. Tuulivoimamelun ohjearvona on 8 m/s 10 m korkeudella. Jos voimala on hyvin korkea, tämä laskentaperiaate ei anna täysin luotettavaa tulosta. Päivisin ilma sekoittuu, kun lämmin ilma nousee. Maapinnan ja napakorkeuden välinen tuulennopeusero on tällöin pieni. Iltaisin ja öisin tämä ilman sekoittuminen päättyy ja tuulennopeus maan pinnalla laskee, jolloin pensaiden ja puiden taustaääni on hyvin vähäistä. 200 metrin lapakorkeudella tuulee kuitenkin edelleen. Haaparannan saaristossa on hyvin usein iltaisin ja öisin aivan tyyntä eikä mitään taustaääntä. Tällöin mikään ei peitä tai pysäytä tuulivoimaloiden melua. Ääni kulkee hyvin kauas. Kesäisin nukutaan usein avoimen ikkunan vieressä, jolloin uni voi häiriintyä. Häiriötön uni on fyysisen ja psyykkisen terveyden kannalta tärkeä. On tutkittava, leviääkö matalataajuista ääntä Haaparannan saaristoon. Suuret tuulivoimalat aiheuttavat enemmän matalataajuista ääntä. Mikä on tuulivoimaloiden äänen taajuuksien jakauma? Matalataajuinen ääni kulkee erityisen kauas. Millä maankarkeudella -maankarkeuspituudella z0 metreinä ääniemmissio on laskettu? Suosittelemme sileän lumen ja vesipintojen arvojen käyttöä. Vesipinta on akustisesti katsottuna kova ja ääni heijastuu tehokkaasti ja vaimenee siis hitaammin kuin mantereella. Mitä tarkoittaa se, että hallitseva tuulensuunta on lounaasta? Pohjoistuulet ovat mielestämme yhtä tavallisia (tuntia/vuosi), mutta lounaistuulen voimakkuus lienee suurempi. Mihin nämä Suomen puolen oletukset perustuvat? On väitetty, että Outokummun terästehtaan melu voisi peittää tuulivoimaloiden melun. Jos tällä argumentilla halutaan sanoa, että tuuli52 voimaloiden melu ei olisi häiritsevä saaristossa, se on todistettava tutkimuksin. Ruotsin puolelle aiheutuvan meluvaara on liian suuri. Haaparannan saaristo on valtakunnallisesti tärkeä virkistyksen ja ulkoilun kannalta, jolloin melu on erittäin häiritsevää ulkona oleskeleville. Varjostusmallit Varjostusta syntyy, kun aurinko on matalalla, ja varjot ulottuvat kauas. Tämä tapahtuu talvella päivisin, kesällä aamuisin/iltaisin. Jos voimala sijaitsee sellaisella etäisyydellä, että lavat peittävät 20 % auringon pinta-alasta, se on otettava laskelmaan mukaan. Haaparannan saaristossa aurinko on matalalla suuren osan vuotta, joten varjostus häiritsee luonnosta nauttimista esim. kevättalvella. Miten varjostus noudattaa WEA-schattenwirf-hinweise 36 -asetusta? Eli häiriöherkillä alueilla varjostusta saa esiintyä korkeintaan 30 tuntia vuodessa, todellinen varjostusaika 8 tuntia vuodessa ja 30 min päivässä. Aikaisemmassa kirjelmässä (13.11.2011) pyysimme karttoja ja varjostuslaskelmia odotettavissa olevasta varjostuksesta ja sen vaihtelusta vuoden aikana riippuen auringon korkeudesta vuorokauden eri aikoihin. Nyt esillä olevassa osayleiskaavassa vastataan tähän pyyntöön. Toivomme vaatimuksia, jotta urakoitsija ryhtyy toimenpiteisiin, jos varjostusta syntyy Haaparannan saaristossa sovellettavien ohjeiden mukaan, että varjostusta saa esiintyä korkeintaan 8 tuntia vuodessa. Varjostuslaskelma on lopetettu, kun auringon kulma on 3 astetta. Kun aurinko nousee kevättalvella-keväällä, syntyy teoreettinen riski, että varjostusta voi syntyä auringon nousun aikana. Selvityksessä vaimennetaan yllättävän selvästi vaikutuksia Ruotsin puolen loma-asukkaisiin, liikkumiseen, ulkoiluun ja matkailuun. Tuulivoimaloiden näkyminen voi heikentää viihtyvyyttä niille, ”joiden mielestä voimalat ovat häiritseviä”. Selvityksen mukaan ulkoilu hyötyy sitä, että ”voidaan lähteä retkelle katselemaan voimaloita”. Kaikkein häiritsevintä asiaa ei mainita olleenkaan: vilkkuvat salamanvalot 27+8 tolpasta. Ehdotamme, että voimalat eivät saisi olla niin korkeita, että tarvitaan estevaloina valkoista salamanvaloa. Röytän nykyisten voimaloiden estevalot häiritsevät jo oleskelua saaristossa pimeänä vuodenaikana. On hyvin todennäköistä, että suunnitellut voimalat tulevat häiritsemään saariston ympäristöä paljon. Ruotsin puolen kulttuuriympäristön osalta puuttuu vaikutustenarviointi. Loiva saaristomaisema muuttuu kulttuuriympäristöstä, jossa muinaismuistot kertovat ihmisten muinaisesta saaristoelämästä, tuulivoimateollisuuden esiympäristöksi. Rauhallisuus, avaruus ja kulttuuriperinnön kokeminen vastaavat ihmisen perustarpeita (Grahn 2005). Ruotsin Riksantikvarieämbetetin pitäisi tehdä maisemaanalyysi koskien elämyksiä, ulkoilua, kulttuuriympäristöä ja luontoympäristöä. Vaadimme, että noudatetaan Riksantikvarieämbetetin ohjeita koskien tuulivoimaa kulttuuriympäristöjen läheisyydessä 15 km huomioonottamisetäisyydellä Ruotsin puolen kulttuurialueisiin. Sellaisia alueita on Ruotsin puolella lähempänä kuin 15 km päässä. Osayleiskaavassa väitetään sivulla 6, että ”Ruotsin puolella olevat arvokkaat kulttuuriympäristöt sijaitsevat sen verran kaukana hankealueesta, etteivät tuulivoimalat tule hallitsemaan maisemaa.” Muualla mainitaan kuitenkin, että etäisyys lähimpään Natura 2000 -alueella sijaitsevaan saareen Haaparannan saaristossa on 1,5 km. Voimaloiden väliin muodostuu vesivirtauksia, jotka luultavasti heikentävät jäitä. Tätä ei ole selvitetty. Ei ole myöskään tutkittu, miten 53 voimalat vaikuttavat Tornionjoesta tulevaan ahtojäähän ja sen liikkumiseen rannikkoa pitkin. Millä toimenpiteillä urakoitsija aikoo estää veneiden ja laivojen törmäämistä voimaloihin, muulla kuin 200 metrin turvaetäisyydellä? Onko 200 m, eli voimalan korkeus, riittävä turvaetäisyys Röytän sataman väylään? Pitäisikö tuulivoimalapaikkojen syvyyden toimia myös fyysisenä esteenä, jotta väylän ulkopuolelle eksynyt tai merihädässä oleva laiva ei törmää voimalan torniin? Mikä on urakoitsijan vastuu törmäyksestä ja siitä johtuvasta öljyvuodosta? Ruotsin puolella ei ole tällä hetkellä valmiutta haaksirikkoutuneen laivan öljyntorjuntaan Haaparannan saaristossa. Vaikka lasti sinänsä ei koostu öljystä, laivassa on kuitenkin suuri määrä öljyä, joka voi onnettomuudessa aiheuttaa paljon vahinkoa. Ei ole selvitetty riittävästi, aiheuttaako pohjasedimenttien samentuminen raskasmetallien ja ympäristömyrkkyjen pitoisuuksien nousua. Ruoppausmassat on läjitettävä mantereelle, koska ne sisältävät luultavasti runsaasti raskasmetalleja ja ympäristömyrkkyjä. Olisi tuhoisaa, jos tuulivoimapuisto nostaisi alueella pyydystettyjen kalojen raskasmetalli- ja ympäristömyrkkypitoisuuksia. Tämä on tutkittava huolellisesti ennen osayleiskaavan hyväksymistä. Bioakkumulaatio korkeamman tason lajeihin on myös selvitettävä. Emme voi hyväksyä sitä, että näin suuri määrä tietoa on jätetty kääntämättä ja että käännetty aineisto on paikoin kirjoitettu puutteellisella ruotsin kielellä. Se vaikeuttaa yleisön mahdollisuuksia jättää mielipiteitä. Ruotsin puolen yleisölle on annettava täydelliset ja virheettömästi kirjoitetut ympäristövaikutusten kuvaukset. Yleisötilaisuudessa pitää aina olla ruotsinkielistä henkilökuntaa tai tulkkeja. Suomalainen yhtiö on pyrkinyt siihen, että Ruotsin yleisölle annetaan mahdollisimman pieni mahdollisuus jättää mielipiteitä. Vuonna 2010 järjestettiin yleisötilaisuus, josta ilmoitettiin vain suomenkielisessä lehdessä. V. 2012 pidettiin kokous hyvin lyhyellä kutsuajalla heti joululomien jälkeen. Kokouksessa suomenkielinen henkilökunta puhui erittäin huonosti ruotsia eikä pystynyt vastaamaan yleisön kysymyksiin. Aineisto lähetettiin kokousta edeltävän päivän iltapäivällä. Tornion kaupungilla ei ollut edustajaa paikalla. Nämä puutteet ovat niin suuria, että osayleiskaavan hyväksyminen voi jopa olla Rajajokisopimuksen vastaista. Vaihtoehtoisia sijoitusalueita on selvitettävä ja arvioitava, koska nyt esitetyt suunnitelmat voivat aiheuttaa huomattavaa vahinkoa Ruotsin saariston luontoarvoille, kulttuuriarvoille, ulkoilulle sekä Pohjanlahden kalastuselinkeinolle ja Tornedalenin kalastusmatkailulle. Tornion kaupungin aineistossa on huomattava puute, kun vaihtoehtoisia sijoitusalueita puuttuu kokonaan. 3. Kommentteja odotetuista ympäristövaikutuksista 3.1 Ulkoilu Tärkeä osa alueen arvosta ulkoilun ja loma-asukkaiden virkistysalueena menetetään. Eheä horisontti, joka kuuluu loivan maankohoamisrannikon erityispiirteisiin, rikkoontuu täysin. Tämä saaristo on suosittu retkeilykohde myös pimeänä vuodenaikana, varsinkin kevättalvella. Saaristo sijaitsee aivan napapiirin eteläpuolella, ja pimeys hallitsee suuren osan vuodesta. Ympäristössä ei ole myöskään luonnollista taustavaloa, jolloin vilkkuvat valot muodostavat häiritsevän vastakohdan pimeydelle. Vesipinnat heijastavat myös valoa. Matalalla liikkuvat pilvet ja lumipinnat heijastavat sekä valoa että melua. Olemassa olevien 8 tuulivoimaloiden vilkkuvat valot häiritsevät jo luontoympäristöä pahasti. 27 voimalaa lisää heikentää alueen arvoa virkistysalueena. Ruotsin määräysten mukaan varoitusvalot on vaimennettava yöksi ja 54 ne on varjostettava, jotta ne eivät kohdistu maahan ennen kuin 5 km säteellä. Nykyisillä voimaloilla ei kuitenkaan ole näin. Saariston pääpiirteet ovat rauhallisuus ja hiljaisuus. Myös vaimea ääni tuulivoimaloista saattaa tuhota saariston arvoa virkistys- ja ulkoilualueena. 3.2 Linnusto Tuulivoimapuiston sijainti keskellä lintujen muuttoaluetta on sopimaton. Erityisesti suuret petolinnut ovat vaarassa, mikä on jo dokumentoitu. Alueella on maakotkia, kalasääskiä ja suohaukkoja, joille näin suuri tuulivoimapuisto on vakava uhka. Sijoittuminen rannikon läheisyyteen häiritsee linnustoa erityisen paljon. 3.3 Turvallisuus Alueella kuljetaan kevättalvella paljon moottorikelkalla. Suomen rannikko, jossa on paljon matalia vesiä ja luotoja, on maailman vaikeimpia kuljettavia merialueita. Väylät avomereltä satamiin ovat pitkiä ja mutkaisia ja talvioloissa vaikeita. Röytän satamaan kulkee vilkas laivaliikenne. Myös yksityisveneillä liikutaan paljon väylissä ja niiden ulkopuolella. Huonolla näkyvyydellä ja vaikeissa talviolosuhteissa on törmäysriski voimaloihin olemassa. Riskianalyysejä on tehtävä ja riittäviin turvatoimenpiteisiin ryhdyttävä, rajoittamatta ulkoilumahdollisuuksia. Putoavista jäistä ja lumesta aiheutuva riski on mainittava ja riskejä minimoitava sopivin toimenpitein. 3.4 Kalastus Suunnittelualue sijaitsee Tornionjoen suualueella, joka on Itämeren tärkein lohijoki. Se on myös vaellussiian ja meritaimenen tärkeä lisääntymisjoki. Meritaimenen luokitus on äärimmäisen uhanalainen, vaellussiian erittäin uhanalainen ja merilohen vaarantunut. Fiskeriverket ja Suomen vastaava kalastusviranomainen on huomauttanut siitä, että vaikutusta kalastoon ja erityisesti erittäin tärkeisiin vaelluskalalajeihin (lohi, meritaimen, vaellussiika) ei ole arvioitu. Vaikutuksia Ruotsin ammattikalastajiin ei ole myöskään otettu huomioon. Esim. kaikki kiinteillä/seisovilla pyydyksillä harjoitettava kalastus on mainitsematta, sekä suunnittelualueella että sen ulkopuolella. Tuulivoimapuiston rakentaminen ei ole hyväksyttävää, jos se haittaa Pohjanlahden jo uhattua kalastuselinkeinoa ja Tornedalenin tärkeää kalastusmatkailua. Tornionjoen suulla ja sen läheisyydessä tapahtuva kalastus on erittäin tärkeä talouden, matkailun ja kulttuurihistorian kannalta. Alue on tärkeä sekä ammattikalastukselle että vapaa-ajankalastukselle ja matkailuelinkeinolle saaristossa ja Tornionjoen alueella. Fiskeriverketin ja Suomen vastaavan kalastusviranomaisen tavoin olemme erittäin kriittisiä puutteelliseen vaikutusten selostukseen ja kalastoon, ammattikalastukseen, vapaa-ajankalastukseen ja siihen liittyvään kalastusmatkailuun kohdistuvien vaikutusten selvitykseen. 3.5 Veden samentuminen rakennusvaiheessa Rakennusaikana siirretään ja kaivetaan suuria määriä ruoppausmassoja, jolloin hankealueen vesi samentuu. Merivirrat virtaavat lähinnä idästä länteen ja vievät samentuneet vesimassat Haaparannan saaristoon. Suomen ja Ruotsin välisen Rajajokisopimuksen mukaan samentavaa vesistötyötä ei saa suorittaa 30.4.–31.10. Edellytämme, että Rajajokisopimuksen säännöt ovat voimassa myös Suomen puolella. Osayleiskaavassa väitetään, että urakoitsijat tulevat käyttämään sitä ruoppausmenetelmää, joka aiheuttaa vähiten haittaa ja toimenpidealue eristetään suojaseinällä tai vastaavalla. Tiedetäänkö, minkälainen menetelmä se on ja että ryhdytään toimenpiteisiin? Kuka valvoo? 4. Johtopäätös Tämän erittäin puutteellisen aineiston perusteella me Haaparannan itäsaariston loma-asukkaat suhtaudumme erittäin kriittisesti tähän osayleiskaavaan. Katajan, Klausin, Sipin, Stora Hamnskärin ja Östra Launikrin lomaasukkaiden puolesta. 55 3.7.1 Kaavoittajan vastine Kohta 1. Yleiset näkökohdat Ruotsiin kohdistuvien vaikutusten osalta jatketaan vaikutusten arviointia niistä vaikutuksista, jotka kohdistuvat Ruotsin puolelle suunniteltuun luonnonsuojelualueeseen ja kansallispuistoon, Ruotsin virkistyskäyttöön, maisemaan sekä päivitetään melu- ja varjostusselvitykset. Kaavan valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen tuulivoimaloiden sijoittumista tarkistetaan teknis-taloudellisten syiden ja selvitysten perusteella. Kaavaehdotusta varten tuulivoimapuiston sijoittumista hiotaan edelleen laadittavien selvitysten tuottaman tiedon perusteella ja hankekokoa pienennetään. Kohta 2. Aineiston puutteet/virheet ja huomioon otettavat ympäristövaikutukset Tornion kaupungin, Röyttän edustan merituulivoimapuiston osayleiskaava rajoittuu Suomen ja Ruotsin rajaan. Sen laatimisessa toteutetaan kansainvälistä kuulemismenettelyä maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 199 §:n mukaisesti. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunut yhteistyötarpeesta ympäristöministeriölle 12.7.2011. Ympäristöministeriö on toimittanut kirjeen sekä kommenttipyynnön 27.9.2011 Ruotsin valtiolle Tornion Röyttän edustan merituulivoimapuiston osayleiskaavan käynnistymisestä. Ruotsin valtio (Naturvårdsverket) on vastannut Ympäristöministeriölle 22.11.2011. Ympäristöministeriö on välittänyt Ruotsin valtion vastauksen lausuntoineen Tornion kaupungille ja tiedoksi Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä kaavakonsultille 25.11.2011 (YM4/5522/2011). Valmisteluvaiheen kuulemiseen liittyen on järjestetty yleisötilaisuudet 10.1.2012 Torniossa ja Haaparannassa. Ruotsissa tapahtuvaa kuulemista varten on laadittu ruotsin kielellä kaavan valmisteluaineisto, joka käsittää seuraavat osat: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, osayleiskaavaluonnos, Lapin ELY -keskuksen lausunto hankkeen YVA:sta ja yhteenveto vaikutusarvioinneista. Ruotsin valtion (Naturvårdsverket) on vastannut Ympäristöministeriölle 21.3.2112. Kaavaehdotus laaditaan valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen. Keskeiset osat kaavaehdotuksesta käännetään ruotsiksi ja ehdotuksesta kuullaan Ruotsia. Rajajokisopimuksen artiklan 22 otsikko on "hakemusasiakirjojen kieli", ei asiakirjojen kieli. Kaavoitusprosessi ei ole hakemusasia. Edeltävissä artikloissa puhutaan lupa- eli hakemusasioista. 16 artiklan yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen teksti "luvasta taikka toiminnan tai toimenpiteen sallittavuudesta" voitaisiin laveasti tulkita koskevan myös kaavoitusta. Se on yhdenmukainen myös MRL 9 §:n kanssa. MRL 199 §:n nojalla kunnan on toimitettava ympäristöministeriölle ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tiedot Ruotsiin tehtävää ilmoitusta varten, jos kaava edellyttää rajat ylittävää yhteistyötä. Se korvannee MRL 62 §:n suoran vuorovaikutuksen naapurimaan mahdollisten osallisten ja viranomaisten kanssa. Suomella ei ole lainsäädäntövaltaa eikä viranomaisella lakien soveltamisvaltaa eikä alueellista toimivaltaa Suomen rajojen ulkopuolella muuten kuin laissa (rajajokisopimus ja sen hyväksymislaki ja -asetus, MRL) erikseen säädetyllä tavalla. Rajajokisopimuksen lupatoimivallan ohella kaavoituksen toimivalta menisi MRL 199 §:n kautta. Mitään omaehtoisia kuulutuksia ei tarvita. YM / ELY-keskus huolehtinee MRL 199 §:n mukaisen ilmoituksen sisällöstä ja kielestä. Kielilain (423/2003) 10 §:n nojalla "Valtion viranomaisessa ja kaksikielisessä kunnallisessa viranomaisessa jokaisella on oikeus käyttää suomea tai ruotsia. Viranomaisen on lisäksi järjestettävä asiassa kuultavalle mahdollisuus tulla kuulluksi omalla kielellään, suomeksi tai ruotsiksi." Yksikielisessä kunnassa käytetään yhtä kieltä, mutta siitä poiketen asianosainen saa käyttää omaa kieltään. Kaavoituksessa on lähtökohtaisesti osallisia, ei asianosaisia, vaikka MRL 188 §:n ja kuntalain 92 §:n nojalla valittaja voisi kunnan jäsenen lisäksi olla myös asianosainen sekä naapurikunta. 56 Pohjoismainen ympäristönsuojelusopimus (19.2.1974) syrjäytyy rajajokisopimuksen 16-21 artiklojen tieltä. Siinäkin sopimuksessa on kyse lupaasioista (hakemusasia). Tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä Haaparannan kaupunki on osallistunut YVA:n ohjausryhmään ja ohjausryhmän muistiot on toimitettu niin ikään ohjausryhmään kutsutuille Norrbottenin lääninhallitukselle ja Naturvårdsverketille. Ruotsalaisia on kuultu YVA:n kuulemisten yhteydessä ja neuvotteluja käyty Ruotsin viranomaisten kanssa muun muassa Naturvårdsverketin kanssa luontoasioista. Ruotsi on osallistunut osayleiskaavaprosessiin kansainvälisen kuulemisen lisäksi joihinkin kaavoitusta koskeviin kokouksiin. Esimerkiksi osayleiskaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvotteluun 26.5.2011 kutsuttiin Norrbottenin lääninhallitus sekä Haaparannan kaupunki ja Haaparannan kaupungin edustaja oli paikalla. Viranomaisneuvottelun muistio toimitettiin laajempana jakeluna Ruotsin viranomaisille. Osayleiskaavatyötä on esitelty Rajajokikomissiolle 28.2.2012. 1. Maisema ja kulttuuriympäristö Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointia korjataan ja jatketaan tarkentuneen hankesuunnitelman perusteella. Vaikutusarvioinneissa huomioidaan vaikutukset Haaparannan saariston valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön. Valokuvasovitteita on laadittu aiemmin myös saaristosta Vähä-Huiturista (noin 1,6 km lähimmästä YVA:n VE2+ voimalasta), Iso-Huiturista ja Inakarin eteläkärjestä. Valokuvasovitteet päivitetään vastaamaan kaavaehdotusvaiheessa pienentyvää hankekokoa ja lisävalokuvasovite laaditaan vielä Ruotsin puolelta. Kuva 1. Valokuvasovite Vähä-Huiturista, YVA:n hankevaihtoehto 2+. Suomen ilmailulain (1194/2009) 165 § mukaan yli 30 metriä korkeiden rakennelmien, rakennusten ja merkkien rakentamiseen tulee olla Liikenneturvallisuusviraston (TraFi) myöntämä lentoestelupa. Lupaa hakee alueen haltija. Hakemukseen tulee liittää ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto. Jollei lentoturvallisuus vaarannu ja ilmaliikenteen sujuvuus häiriinny, Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa luvan esteen asettamiseen. Lentoesteluvassa on esteen enimmäiskorkeus maanpinnasta esteen kohdalla. Este on merkittävä ja valaistava lentoestevaloin viranomaisluvan ehtojen mukaisesti. Tuulivoimaloiden lentoestevaloista on käyty keskustelua ja Lauri Tarasti on selvityksessään "Tuulivoimaa edistämään" 13.4.2012 ehdottanut, että liikenteen turvallisuusvirasto Trafi selvittäisi Finavian kanssa, ovatko lentoesteluvissa nykyisin olevat määräykset ja ehdot tuulivoimaloiden valoista niiden voimakkuuden ja sijoittelun osalta tarkoituksen mukaiset ja kansainvälisesti vertailukelpoiset. Kaavoituksella ei voida vaikuttaa lentoestevalojen suuntaamiseen tai voimakkuuteen. 2. Alueen käyttäminen virkistykseen ja ulkoiluun 57 Loma-asumisen ja virkistyskäytön kartta-aineistoa on lisätty kaavoituksen yhteydessä käsittämään laajempi alue Ruotsin puolelta kuin mitä ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä esitettiin. Rakennuskannan sijainnit on esitetty Suomen puolella maastotietokantaan perustuen ja Ruotsissa Lantmäterietin aineistoihin. Osayleiskaavakartalla on osoitettu veneväylien sijainnit ja niihin on jätetty riittävät suojaetäisyydet. Tuulivoimaloiden sijoittelussa huomioidaan melun ohjearvot muun muassa loma-asuntojen suhteen siten, etteivät ohjearvot ylity. Lentoestevalojen osalta on vastattu edellä. Virkistyskohteiden osalta tiedot tarkistetaan. Tietolähteenä on käytetty muun muassa www.bottenviken.se/haparanda sivustoja. Kuva 2. Etäisyydet loma-asutukseen. 3. Merenpohja, sedimentit ja ruoppausmassat ja läjitysalueet Röyttän alueen sedimentin haitta-ainepitoisuuksia on tutkittu YVAmenettelyn aikana, jolloin alueelta otettiin 5 sedimenttinäytettä, joista analysoitiin raskasmetalleja (As, Cd, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn) sekä polykloorattujen bifenyylien (PCB) ja tributyylitinan (TBT) pitoisuudet sedimentin pintaosassa. Lisäksi alueella tehdään velvoitetarkkailua, jossa mm. tutkitaan sedimenttien haitta-ainepitoisuuksia. Tutkimusten mukaan Tornion tehtaat nostavat metallipitoisuuksia jätevesien purkualueiden lähellä. Kuormitus näkyy sekä velvoitetarkkailutuloksissa että YVA-menettelyn aikana otetuissa näytteissä että osayleiskaavavaiheen aikana tehdyissä lisätutkimuksissa, jotka on raportoitu kaavaselostuksessa. Lisäselvityksessä alueelta otettiin 9 sedimenttinäytettä, joista haitta-aineet tutkittiin 3 syvyydeltä (0-20 cm, 20-60 cm ja 60-80 cm). Sedimenttinäytteiden tulokset osoittivat, että suurin osa sedimentin normalisoiduista raskasmetallipitoisuuksista alitti kriteeritason 1. Elohopean pitoisuudet olivat lähes kaikilla tutkimuspisteillä alle laboratorion määritysrajan (<0,2 mg/kg), joka on suurempi kuin kriteeritason 1 pitoisuus. Kromin ja nikkelin pitoisuudet ylittivät tai olivat hyvin lähellä kriteeritason 1 pitoisuuksia kaikilla näytepisteillä. Kriteeritasoa 2 metallipitoisuudet eivät ylittyneet millään näytepisteellä. Tributyylitinan (TBT) normalisoidut pitoisuudet ylittävät kriteeritason 1 kolmella näytepisteellä, arvojen jäädessä kriteeritasojen 1 ja 2 väliin. Kuudella näytepisteellä pitoisuudet jäivät alle kriteeritason 1 pitoisuuksien. Kriteeritason 2 ylittäviä pitoisuuksia ei näytteissä esiintynyt. Sedimenttikerrosten välillä ei tutkimuksen mukaan ole suuria pitoisuuseroja. Kongeneerien PCB 28 ja PCB 52 pitoisuudet ylittävät kriteeritason 1 rajaarvon kaikilla näytepisteillä. Kongeneerien PCB 28 pitoisuus ylittää kriteeritason 2 kahdella pisteellä. Kongeneerien PCB 101, PCB 118, PCB 138, PCB 153 58 sekä PCB 180 pitoisuudet ylittävät kriteeritason 1 pitoisuuden kolmella pisteellä. Sedimenttikerrosten välillä ei tutkimuksen mukaan ole suuria pitoisuuseroja. Saatujen tulosten perusteella sedimentin läjityskelpoisuus on arvioitava tapauskohtaisesti ja viranomaiset lopulta päättävät voidaanko sedimentti läjittää mereen. Suomen ympäristöministeriön julkaisemassa ruoppaus- ja läjitysohjeessa esitetään arviointia varten kaksi haitta-ainetasoa: alempi taso (taso1) ja ylempi taso (taso 2). Laatukriteerien perusteella ruoppausmassan läjityskelpoisuus luokitellaan seuraavasti: Haitaton ruoppausmassa eli haitta-ainepitoisuuksiltaan alemman tason (taso 1) alittava ruoppausmassa, josta aiheutuvia haittoja voidaan yleisesti pitää kemiallisen laadun puolesta meriympäristölle merkityksettöminä. Ruoppausmassa on mereen läjityskelpoista. Mahdollisesti pilaantunut ruoppausmassa, jonka haittaainepitoisuudet asettuvat tasojen 1 ja 2 väliin (ns. ”harmaalle alueelle”). Mahdollisesti pilaantuneen sedimentin läjityskelpoisuus on arvioitava tapauskohtaisesti. Pilaantunut ruoppausmassa eli haitta-ainepitoisuuksiltaan ylemmän tason (taso 2) ylittävä ruoppausmassa, jota pidetään haitallisuuden takia pääsääntöisesti mereen läjityskelvottomana (voidaan sijoittaa mereen, jos maalle sijoittamisen vaihtoehto on ympäristön kannalta huonompi ratkaisu). Suomeen laaditut ruoppausmassojen ohjeelliset meriläjitystä koskevat laatukriteerit perustuvat mm. taustapitoisuuksiin ja kansainvälisiin toksisuusrajaarvoihin. Laatukriteerit on esitetty normalisoiduille pitoisuuksille. Sedimenttien haitta-aineanalyysit ja toksisuustestit on tehty yleisten laboratoriostandardien mukaan, jotka ovat yhteneväisiä EU:n vesipuitedirektiivin säännösten kanssa ja siten vertailukelpoisia mm. Ruotsissa tehtäviin analyyseihin. Sedimentin toksisuutta eliöille tutkittiin kahden standarditestin avulla. Testeissä käytettiin Daphnia magna –vesikirppua (Daphtoxcit FTM magna), joka perustuu OECD:n ohjeistukseen nro. 202 sekä valobakteeritestiä (BioToxTM Kit), joka perustuu standardiin SFS-EN ISO 11348-3. Testissä käytetään kylmäkuivattuja Vibrio fischeri –bakteereja. Standarditesteillä voidaan saada luotettavimmat tulokset, koska vertailuaineistoa on hyvin saatavilla ja testeissä käytetyt eliöt ovat tasalaatuisia. Toksisuustestien mukaan 24 h ja 48 h altistuksessa sedimentti ei ollut eliöille akuutisti toksista. Lausunnon antaja on huolissaan pohjasedimentin analyysien tuloksista johtuen haitta-aineiden pitoisuuseroista sedimentissä. Sedimentti on jatkuvasti alttiina merenpohjan virtauksille, jotka kuljettavat sedimenttiä. Näin ollen on selvää, etteivät haitta-aineet välttämättä ole levinneet merenpohjalle tasaisesti vaan esiintyvät pohjalla laikuttaisesti. Tämä näkyy sedimentin haittaaineiden pitoisuuseroina. On huomattava, että myös muut tekijät kuin etäisyys päästölähteestä vaikuttaa haitta-aineiden pitoisuuteen sedimentissä. Tällaisia tekijöitä ovat mm. fysikaaliset virtaukset ja pohjan topografia. Ruoppaus- ja läjitystöiden aikaiset vaikutukset näkyvät kiintoaineksen aiheuttamana veden sameutena. Kiintoaineeseen voi olla sitoutuneena haittaaineita, jotka tietyissä oloissa saattavat kulkeutua eliöihin, mm. pohjaeläimiin tai kaloihin bioakkumulaation kautta. Tarvittaessa tullaan tekemään riskinarviointi, jonka perusteella voidaan arvioida työn aikaisia riskejä. Riskinarvioinnin tekemisestä tullaan keskustelemaan ELY-keskuksen viranomaisten kanssa. Ruoppausmassoista ja läjitysalueista laaditaan selvitys vesilain mukaiseen lupahakemukseen. Todennäköisesti ruoppaustöitä ei tulla tekemään lohen nousun aikana. Ruoppaustöiden aikana sedimenttien leviämistä on mahdollista rajoittaa. 4. Äänen leviämismallit ja melu 59 Meluselvitys päivitetään ja siinä esitetään melutasot 35 dB saakka. Melutasojen laskennassa on käytetty Nord2000-laskentastandardia, koska se on katsottu ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan parhaiten tuulivoimamelun laskentaan soveltuvaksi laskentastandardiksi. Muiden Suomessa käytössä olevien laskentastandardien (ISO 9613 ja DAL32) on todettu soveltuvan huonommin tuulivoimalaitosten melun leviämisen mallintamiseen. Mallinnusraportissa esitetään käytetyt lähtötiedot ja parametrit läpinäkyvästi, joten melumallinnuksen luotettavuus ei riipu käytettävästä laskentaohjelmasta (Windpro vai SoundPLAN). Maanpinnan erilaiset heijastusominaisuudet (maa/vesi) on huomioitu jo aiemmissa laskennoissa ja ne tullaan huomioimaan myös päivitetyssä selvityksessä. 5. Varjostusmallit Tehdyssä varjostusmallinnuksessa on auringonpaistekulman rajana horisontista yli 3 astetta ja voimalan lavan on peitettävä ainakin 20 % auringon pinta-alasta, jos nämä täyttyivät on voimalan aiheuttama varjostus otettu huomioon laskennassa. Varjostusmallinnuksen päivityksen yhteydessä tehdään Real Case – laskennan lisäksi Worst Case –laskenta, joka kuvaa teoreettista maksimivarjostustilannetta. Tulosten tarkastelussa on huomioitava, ettei mallinnus huomioi metsäpuustoa varjostusta vähentävänä tekijänä. 6. Vesivirtaukset Tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä arvioitiin vaikutuksia merialueen virtaamiin. Tuulivoimalat joudutaan asentamaan tuuliolosuhteiden takia yli 600 m etäisyydelle toisistaan, jolloin virtauspinta-alaa jää niiden perustusten välille erittäin paljon. Yhteenvetona tarkastelun perusteella voidaan todeta, että tuulivoimapuisto ei aiheuta havaittavia muutoksia meriveden virtausolosuhteissa. 7. Linnusto Kaavan valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä viranomaiset ovat ottaneet kantaa linnustoselvitysten riittävyyteen lausunnoissaan. Linnustotietoutta täydennetään kesän-syksyn aikana 2012 mm. kevät- ja syysmuuton havainnoilla, lepäilijälaskennoin, ruokailulentohavainnoilla sekä Ruotsin puolen pesimälinnuston inventoinnilla. Tietojen perusteella tarkennetaan vaikutusten arviointia linnustoon ja Natura 2000-alueisiin huomioiden yhteisvaikutukset lähiseudun muiden tuulivoimahankkeiden kanssa. 8. Turvallisuus Vene- ja laivaväylät on huomioitu kaavakartalla merkinnöin ja määräyksin sekä kaavan vaikutukset niihin ja niiden liikenneturvallisuuteen on arvioitu. Tuulivoimalat on sijoitettu riittävän etäälle väylistä. Liikenneviraston Meriosasto Länsi-Suomen väyläyksikkö on osayleiskaavan valmisteluvaiheen kuulemisesta antamassaan lausunnossa ottanut kantaa vesiväylästöön, liikenteeseen väylillä ja väylien ulkopuolella, sähkönsiirtoon käytettävien merikaapelien vaikutukset väyliin ja liikenteeseen vesialueella sekä vesiliikenteen liikenneturvallisuuteen. Virkistyskäytön yhteydessä on ollut keskustelua, miten jään mahdollinen muodostuminen tuulivoimaloiden siipiin vaikuttaa virkistykseen. Käytännössä Suomessa merenrannalla pyörivissä tuulivoimaloissa ei jäätymistä ole vielä ilmennyt. Rajakiiri Oy seuraa nykyään 8 voimalan ja jatkossa uusien voimaloiden käyttöönottovaiheessa jäänmuodostumisen mahdollisuutta ja huolehtii alueella liikkuvien turvallisuudesta. Tuulivoimapuistossa on oma sääasemayksikkö, mikä on varustettu jäänmuodostumisantureilla ja alijäähtynyttä ilmaa analysoivalla mittauslaitteistoilla. Laitteisto antaa hälytyksen tuulivoimaloiden käytönvalvontajärjestelmään, mikäli ilmanala muuttuu ja jään muodostumisen vaara on todellinen. Hälytyksen jälkeen tuulivoimala pysähtyy automaattisesti. Tuulivoimaloissa on myös siivissä ja vaihdelaatikon laakereissa tärinänmittausanturit, jotka aiheuttavat jään muodostumisti60 lanteessa hälytyksen ja voimalan pysäytyksen. Kolmantena varotoimenpiteenä on säätöjärjestelmän ohjelmassa laskenta, joka kertoo jään muodostumisesta suhteessa tuuleen ja voimalan sähkönsyöttökykyyn. Jäähälytyksen tultua käydään tilanne todentamassa. 9. Kalastus Lohien vaellusreittien tutkimiseksi merialueella hakijan on tarkoitus kartoittaa mahdollisuuksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vetämälle tutkimushankkeelle, johon saataisiin eri tuulivoimayhtiöitä ja mahdollisesti myös Ruotsin puolen toimijoita mukaan. Tarkoitus olisi seurata radio- tai satelliittilähettimillä varustettujen lohien liikkeitä Tornion edustan merialueella. Myös merikaapelien sähkömagneettisten kenttien vaikutuksista kalojen käyttäytymiseen suunnittelualueella yritetään telemetriatutkimuksella hakea vastauksia. Tutkimuksessa voidaan yrittää seurata Simojokeen kutemaan vaeltavien lohien käyttäytymistä Kemin Ajoksen tuulivoimaloiden merikaapeleiden lähistöllä. Tällä hetkellä (alkukesällä 2012) on menossa hankealueen kalojen kutualueselvitys poikasnuotalla. Tutkimuksella kartoitetaan alueella kutevaa lajistoa ja kerätään aineistoa myöhemmän seurannan vertailukohdaksi. Alkuvuonna 2012 on toteutettu ammattikalastuskyselyn laajennus, jonka aineistoa ollaan vielä käsittelemässä. Tuulivoimaloiden määrää suunnitelmassa on vähennetty. Vähennys on kohdistettu alueen eteläosan myllyihin, jolloin hanke on poistunut kokonaan lohen kutuvaelluksen suojelemiseksi perustetuilta rauhoituspiireiltä. Sähkönsiirtokaapelitkaan eivät enää risteä rauhoituspiirejä. Tuulivoimaloiden paikat on kaavassa edelleen sijoitettu ohjeellisesti siten, että niitä voidaan tarvittaessa vielä siirtää tarkemman pohjatutkimustiedon tai muiden tekijöiden takia. Tällainen tekijä on esimerkiksi rysäpaikka, jonka on esitetty sijaitsevan suunnitellulla tuulivoimalan paikalla. Hakija yrittää saada käyttöönsä Metsähallituksen ja Lapin ELY-keskuksen keräämän tarkan GPS-aineiston valtion rysäpaikoille sijoitettujen rysien todellisesta sijainnista. ELY-keskukselta 29.5.2012 saadun tiedon mukaan valtion regale-paikoille viritettyjen rysien todellinen paikka eroaa kartoilla ilmoitetuista paikoista. Hakijalla ei ole ollut tällaista tietoa aikaisemmin käytettävissään. 3.8 Nimilista 137 allekirjoittanutta Mökkien ja veneiden omistajien ja saaristonystävien mielestä tuulivoima on parempi energiaratkaisu kuin öljy tai ydinvoima. Tuulivoimaa ei kuitenkaan saa rakentaa minne tahansa ja miten tahansa huomioimatta vaikutuksia. Tuulivoimarakentamisessa on otettava huomioon luonto ja arvokkaiden virkistysympäristöjen tarve. Ruotsissa olisi ajattelematonta rakentaa tuulivoimaloista sisäsaaristoon ja kansallisjoen ympäristöön. Ruotsin lainsäädännön mukaan Haaparannan saaristo on valtakunnallisesti arvokasta vapaa-ajan aluetta (rörlig friluftsliv), mikä tarkoittaa, ettei alueen hyödyntäminen saa tapahtua siten, että luontoa ja kulttuuriarvoja vahingoitetaan. Meille on saaristo korvaamaton osa elämäämme. Mitä on Haaparanta ilman elinvoimaista saaristoa? Ehdotamme, että kyseessä oleva tuulivoimapuisto rakennetaan mantereelle eikä saaristoon. Jos tuulivoimapuisto toiveistamme huolimatta rakennetaan saaristoon, vaadimme, että kokoa ja aluetta rajoitetaan siten, että melu ja varoitusvalot eivät häiritse saariston arvoa virkistysympäristönä. 3.8.1 Kaavoittajan vastine Kaavaselostukseen lisätään arvio niistä vaikutuksista, jotka kohdistuvat Ruotsin puolelle suunniteltuun luonnonsuojelualueeseen ja kansallispuistoon. Ruotsiin kohdistuvien vaikutusten osalta jatketaan vaikutusten arviointia niistä vaikutuksista, jotka kohdistuvat Ruotsin puolelle suunniteltuun luonnonsuojelualueeseen ja kansallispuistoon, Ruotsin virkistyskäyttöön, 61 maisemaan sekä päivitetään melu- ja varjostusselvitykset. Kaavaehdotusta varten tuulivoimapuiston sijoittumista hiotaan edelleen laadittavien selvitysten tuottaman tiedon perusteella ja hankekokoa on pienennetty jo kolmanneksella. Hollolassa 13.6.2012 Ramboll Finland Oy Matti Kautto Pirjo Pellikka Yksikön päällikkö Kaavoitusarkkitehti 62
© Copyright 2024