Varkauden vammaispoliittinen ohjelmaesitys
Varkauden vammaispoliittinen ohjelma 2012 (Porin ja Varkauden vammaisneuvostonkokous 4.5.2012) 1 ALKUSANAT Minulle ehdotettiin Varkauden kaupunginhallituksen alaisuudessa toimivan vammaisneuvoston toimesta tekemään opiskelu sekä kehittämistyönä Varkauden alueen vammaisia koskeva vammaispoliittinen ohjelma. Oli huomattu, että alueen erityispuolen ihmisille olisi erittäin tärkeää, että kyseinen ohjelma olisi ajan tasalla ja täyttäisi tämän päivän lakisääteiset vaatimukset. Olen ollut yhteydessä mm. Varkauden kaupungin lakimieheen Markku Sireniin. Häneltä on tullut hyväksyntä alueen eri toimipisteiden kartoittamiseen, vammaisten päivätoiminnan kartoittamiseen ja puutteiden sekä mahdollisen kehitystöiden kirjaamiseen Varkauden vammaispoliittiseen ohjelmaan. Katson tämän työn tarpeelliseksi ja on huomioitava, että noin viiden vuoden työ vammaisten ja erityispuolen opiskelijoiden kanssa Bovallius-ammattiopiston palveluksessa, antaa minulle hyvän pohjan tällaiselle työlle, jolla mm. edistetään vammaisten asemaa Varkauden kaupungin alueella sekä paikkakunnilla joista Varkaus on hankkinut ostopalveluina vammaisille osoitettuja palveluita. On mahdollista, että valmistunutta ohjelmaa käytetään runkona myös alueen muissa pienissä kunnissa. Uusi ohjelma tulee olemaan hyvä lähtökohta, jossa todellakin pyritään parantamaan näiden erityispuolen ihmisten oloja alueella. Ohjelmassa pyritään havaitsemaan puutteita ja kehittämiskohteita, jotka esitetään sitten virkamiehille ja luottamushenkilöille. Näin he voisivat tehdä vammaisia koskevissa asioissa oikeanlaisia päätöksiä esteettömyyden eri osa-alueilla. Minun osuuteni ohjelman toteutumisessa valmistui toukokuussa 2012, kuitenkin tiettyjä lisäyksiä ohjelmaan voidaan joutua odottamaan ensi syksyyn. Minulla on tämän ohjelman laajuuden takia useita asiantuntijoita ja kommentoijia Varkauden virkamiehistä sekä alueen eri toimijoista mm. vammaisneuvoston varapuheenjohtaja Tuula Hartikainen, psykososiaalijohtaja Ulla Tuomainen (lupa-asiat, kommentit), Markku Siren Varkauden kaupungin lakimies, valmentava II vastuuohjaaja ja opetusmateriaalin suunnittelija Pia Saastamoinen, sekä alueen eri toimijat. Varkaudessa 11.05.2012 Santeri Lehtolainen Ammatillisen erityisopettajan koulutus, JAMK 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto ..........................................................................................................................5 Ohjelman tavoitteet.......................................................................................................5 2. Tietoja subjektiivisesta oikeudesta...................................................................................6 2.1.2 Erityinen järjestämisvastuu - subjektiiviset oikeudet ............................................6 2.1.3 Määrärahasidonnaiset palvelut ja tukitoimet........................................................6 2.1.4 Uudistuksen rahoitus ...........................................................................................7 2.2 Varkauden vammaisneuvosto ....................................................................................8 2.3 Syrjintä....................................................................................................................8 3. Sosiaalitoimi.....................................................................................................................9 3.1 Vammaispalvelut ........................................................................................................9 3.2 Vammaispalvelulain mukaiset palvelut.......................................................................9 3.2.1 Palvelusuunnitelma..............................................................................................9 3.2.2 Vammaispalvelulaki 3 a § 2. ................................................................................9 3.2.3 Vammaispalvelulain muutokset .........................................................................10 3.3 Tulkkauspalvelu........................................................................................................10 3.3.1 Nykytilanne ........................................................................................................10 3.3.2 Vammaisten tulkkauspalvelut ............................................................................10 3.4 Henkilökohtainen apu subjektiiviseksi oikeudeksi ....................................................11 3.5. Avustajan asema.....................................................................................................11 3.6 Kuljetuspalvelut ........................................................................................................12 3.6.1 Varkauden alueen kuljetuspalvelut ....................................................................12 3.6.2 Kuljetuspalvelun määrä .....................................................................................12 3.6.3 Kuljetuspalvelut (MYK) ......................................................................................13 3.6.4 Tuttutaksioikeus ja yksinoikeus..........................................................................13 3.7 Kehitysvammahuolto ................................................................................................14 3.8 Asuminen .................................................................................................................14 3.8.1 Nykytilanne ........................................................................................................14 3.8.2 Toimenpiteet ......................................................................................................15 3.8.3 Selvitystyö..........................................................................................................15 3.9 Päivätoiminta............................................................................................................15 3.9.1 Nykytilanne ........................................................................................................15 3.9.2 Selvitystyö..........................................................................................................16 3.10 Työ .........................................................................................................................16 3.10.1 Nykytilanne ......................................................................................................16 3.10.2 Kehittämistarpeet.............................................................................................16 3.10.3 Toimenpiteet ....................................................................................................16 4. Terveystoimi ..................................................................................................................17 4.1.1 Terveys ja kuntoutus..........................................................................................17 4.1.2 Kuntoutus Varkaudessa.....................................................................................17 4.1.3 Kehittämistarpeet...............................................................................................17 4.1.4 Esteettömyys .....................................................................................................17 4.2 Tiedotuspassi vammaisille ja ICE tunnus puhelimeen..............................................18 4.3 Vammaisen kohtaaminen.........................................................................................18 4.3.1 Nykytilanne ........................................................................................................18 4.3.2 Toimenpiteet ......................................................................................................18 4.3.3 Vammaisen kohtaaminen (hanke) .....................................................................19 4.4 Henkilökohtainen koskemattomuus..........................................................................19 4.4.1 Nykytilanne ........................................................................................................19 3 4.4.2 Seuranta ja toimenpiteet....................................................................................19 5. Sivistystoimi ...................................................................................................................20 5.1 Peruskoulu ja jatkokoulutus nykytilanne...................................................................20 5.1.1Kehittämistarpeet................................................................................................20 5.1.2 Toimenpiteet ......................................................................................................20 6. Tekninen toimi ...............................................................................................................21 6.1 Rakentaminen, Esteettömyys...................................................................................21 6.1.1 Nykytilanne ........................................................................................................21 6.1.2 Kehittämistarpeet...............................................................................................21 6.1.3 Toimenpiteet ......................................................................................................21 6.1.4 Esteettömyys .....................................................................................................21 7. Vapaa-aikatoimi (kulttuuri, liikunta) ................................................................................22 7.1 Kulttuuri, Vaikuttaminen (vapaa-aika,liikunta, taide).................................................22 7.1.2 Kehittämistarpeet...............................................................................................22 7.1.3 Toimenpiteet ......................................................................................................22 8. Hallinto ja politiikka ........................................................................................................23 8.1 Vanhukset (seniorit) yhteistyö ..................................................................................23 9. Tiedotus, suunnittelu ja kehittäminen.............................................................................24 9.1.Nykytilanne...............................................................................................................24 9.2 Kehittämistarpeet .....................................................................................................24 9.3 Toimenpiteet ............................................................................................................24 10. Kehittämistyöstä tärkeitä vaikutteita myös erityisopettajan työhön ..............................25 Liite 1: Laki vammaislainsäädännöstä ...............................................................................26 Liite 2: Lisätietoa kuljetuspalvelusta ...............................................................................31 Liite 3: Valokuvia Varkauden toimipisteistä ....................................................................32 (Esteettömyys kuvia Varkauden alueelta) ......................................................................32 Liite 4: Yk:n YK:n vammaisten oikeuksien julistus..........................................................36 Liite 5: Uudistuvan vammaispalvelun alaiset linkit..........................................................38 Liite 6: Hallituksen esitykset ...........................................................................................43 4 1. Johdanto Ohjelman tavoitteet Tulevassa Varkauden vammaispoliittisessa ohjelmassa lähdetään sen tärkeimmästä tavoitteesta eli ”vammaisilla on oikeus…”. Ohjelmassa ei saa lähteä tekemään eroa vammaisen ja vaikeanvammaisen kohdalla. Niin kuin laissa sanotaan ” lain 1§ tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä.” ja ”2§ Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista.” Varkauden kaupungin aikaisempi vammaispoliittinen ohjelma on tehty viimeksi 1998 ja se on ollut riittämätön, auttamattomasti vanhentunut. Siitä on puuttunut se tärkeä osa eli mihin lakiin ja asetuksiin vammaispoliittinen ohjelma perustuu sekä lakiin että asetuksiin. Varkaudessa tehty vanha 1998 tehty vammaispoliittinen ohjelma ei tavoittanut vammaisten eikä myöskään luottamusmiesten ja virkamiesten tarpeita eli ohjelma oli kirjoitettu siten, että siinä ei annettu oikeita ”työkaluja” mm. viitattu lakiin. Vammaispoliittisen ohjelman tulee palvella myös vammaista (edunsaajaa) ja huoltajia siten, että he tietävät millaisia oikeuksia heillä on hakea erilaisia tukea kaupungilta tai kunnilta. Lähdin omassa kehittämistyössä tutustumaan vammaispoliittiseen ohjelmaan siten, että tutustuin ensin valtakunnalliseen Vampoon sekä muutamaan kaupungin tekemään valmiiseen Vampo pohjaan (Pori ja Helsinki). Sen jälkeen lähdin tutkimaan aiheeseen sopivaa lakitietoa, joka liittyy kiinteästi vammaispoliittiseen ohjelmaan. On myös tärkeää, että vammaispoliittinen ohjelma on myös ymmärrettävä ja selkeä asiakirja, jota sen voi lukea myös virkamiehet sekä ne tukiryhmät, joille se on myös tarkoitettu. Vammaispoliittisen ohjelman tavoitteena on vaikuttaa päätöksentekijöihin, palvelun tuottajiin ja ammatinharjoittajiin sellaisten ratkaisujen syntymiseksi, jotka ottavat huomioon kaikkien varkautelaisten tarpeet. Varkauden vammaisneuvoston kokouksessa 1.3.2012 aikataulu sovittiin toukokuulle yhdessä puheenjohtajan sekä ohjelman toteutuksessa mukana olevan varapuheenjohtajan Tuula Hartikaisen kanssa. Työryhmän vetäjäksi nimettiin Santeri Lehtolainen ja sihteeriksi Riitta Haukijärvi. Selvitys tulisi saattaa päätökseen syksyyn 2012 mennessä. 5 2. Tietoja subjektiivisesta oikeudesta Lähtökohta on, että vammaisilla on oikeus ja vammaisten oikeudet eivät ole harkinnanvaraisia! 2.1.1 Vammaispalvelujen järjestämisvastuu Perustuslain mukaan (Perustuslaki 19§) jokaiselle, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Julkisen vallan on turvattava sen mukaan, kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. 2.1.2 Erityinen järjestämisvastuu - subjektiiviset oikeudet Kunnan on varattava subjektiivisiin oikeuksiin täysimääräisesti tarvetta vastaavat määrärahat. Sosiaalihuollosta vastaava toimielin ei voi päätöksenteossaan vedota siihen, ettei subjektiivisiin oikeuksiin ole varattu riittävästi määrärahoja. Mikäli määrärahat loppuvat kesken talousarviovuoden, on talousarviota muutettava. (sosiaaliportti.fi) Tällaisia erityisiä järjestämisvelvollisuuden alaisia palveluja ja tukitoimia ovat vammaispalvelulaissa (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870380) kuljetuspalvelut, palveluasuminen, päivätoiminta, henkilökohtainen apu, asunnon muutostyöt, asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet sekä tulkkauspalvelut. Muut vammaispalvelulain tarkoittamat palvelut ja tukitoimet kuuluvat yleisen järjestämisvelvollisuuden piiriin, jolloin näitä palveluja ja tukitoimia järjestetään määrärahojen puitteissa. (sosiaaliportti.fi) Sosiaalilautakunnan tulee myöntää subjektiivisella oikeudella turvatut palvelut ja tukitoimet hakemuksessaan tuen saamisen edellytykset täyttäville vaikeavammaisille henkilöille talousarvioon varatuista määrärahoista riippumatta. (sosiaaliportti.fi) 2.1.3 Määrärahasidonnaiset palvelut ja tukitoimet Osa vammaispalvelulain tarkoittamista palveluista ja tukitoimista on ns. määrärahasidonnaisia palveluja tai tukitoimia. Mainittuja palveluja järjestetään kunnan varaamien määrärahojen edellyttämässä ja mahdollistamassa laajuudessa. Vammaispalvelulain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina, kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on huomioitava asiakkaan yksilöllinen avuntarve. (sosiaaliportti.fi) Kunnan on osaltaan huolehdittava talousarviopäätöksessään siitä, että jokaiselle turvataan säännösten edellyttämät riittävät palvelut. Kunnan toimielimen päätös, jolla kokonaan poistetaan mahdollisuus jonkin tietyn palvelun tai etuuden saamiseen, merkitsee kunnalle laissa säädetyn yleisen järjestämisvelvollisuuden rikkomista. (sosiaaliportti.fi) Kunnan viranhaltijat ovat velvollisia noudattamaan kunnanvaltuuston ja asianomaisen lautakunnan päätöksiä ja ohjeita, mikäli nämä eivät ole sisällöltään ilmeisen lainvastaisia. Viranhaltijat ovat kuitenkin velvollisia ottamaan päätöksissään huomioon 6 erityislainsäädännön ohella myös perustuslainsäädännöllä julkiselle vallalle säädetyt velvoitteet. (sosiaaliportti.fi) Subjektiivisia oikeuksia lukuun ottamatta vammaispalvelulain tarkoittamia palveluja ja tukitoimia järjestetään siten tarpeen mukaisessa laajuudessa. Kunnan on varattava määrärahoja pakollisiin (laissa sille määriteltyihin) tehtäviin. Mikäli määrärahapäätös on selkeästi alimitoitettu tai ei vastaa tiedossa olevaa tarvetta, se on lainvastainen. (sosiaaliportti.fi) 2.1.4 Uudistuksen rahoitus Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut henkilökohtaista apua koskevan uudistuksen lisäävän vuonna 2009 kuntien kokonaiskustannuksia 6,3 miljoonalla eurolla, josta valtionosuus on noin 34 prosenttia eli 2,1 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 laista aiheutuvat kustannukset ovat sosiaali- ja terveysministeriön laskelmien mukaan 18,9 miljoonaa euroa, josta valtionosuus on edelleen noin 34 prosenttia. Vuonna 2011, henkilökohtaisen avun vähimmäistuntimäärän noustessa 30 tuntiin viikossa, laista aiheutuvat kustannukset olisivat sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan noin 25,5 miljoonaa euroa. Valtionosuutta maksetaan 34 prosenttia jo edellisenä vuonna olemassa olleista tehtävistä aiheutuvista kustannuksista ja 50 prosenttia kustannuksista siltä osin kun ne johtuvat vuoden 2011 alussa tapahtuneesta henkilökohtaisen avun vähimmäistuntimäärän korotuksesta. Suomen Kuntaliitto on lain valmistelusta lähtien arvioinut sen kustannusvaikutukset huomattavasti sosiaali- ja terveysministeriön arvioita suuremmiksi. (www.kunnat.net) 7 2.2 Varkauden vammaisneuvosto 13 § Vammaisneuvosto Kaupunginhallitus voi asettaa vammaisneuvoston, jonka tehtävänä on edistää ja seurata kaupunginhallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten henkilöiden kannalta. Vammaisneuvosto voi tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja asioista, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden elämisessä ja suoriutumisessa. Vammaisilla henkilöillä sekä heidän omaisillaan ja järjestöillään tulee vammaisneuvostossa olla riittävä edustus. Vammaisneuvosto voi olla yhteinen useammalle kunnalle. Valtakunnallisesta vammaisneuvostosta säädetään erikseen. 2.3 Syrjintä Yhdenvertaisuuslaki 20.1.2004/21 6§ Syrjinnän kielto Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Sukupuoleen perustuvasta syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986). Syrjinnällä tarkoitetaan: 1) sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa (välitön syrjintä); 2) sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia (välillinen syrjintä); 3) henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (häirintä); 4) ohjetta tai käskyä syrjiä. Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa, jossa tarjotaan työtä, irtainta tai kiinteää omaisuutta tai palveluja, koulutusta tai etuisuuksia. Laissa määritellään myös syrjinnän hinta: palvelun tarjoaja, joka rikkoo lakia, voidaan tuomita maksamaan syrjinnän kohteeksi joutuneelle hyvitystä enintään 15 000 €. (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040021) Vammaisten ihmisoikeuskeskuksen (VIKE) nettisivuilla on mahdollisuus tehdä ilmoitus vammaisten henkilöiden syrjinnästä. http://www.kynnys.fi/vike.html 8 3. Sosiaalitoimi 3.1 Vammaispalvelut Vammaispalvelun lähtökohtana on henkilön oikeus yhdenvertaiseen elämään muiden kansalaisten kanssa. Vaikeavammaisella henkilöllä on oikeus kuljetuspalveluun, tulkkipalveluun, palveluasumiseen, asunnon muutostöihin ja asuntoon kuuluviin välineisiin ja laitteisiin. Muut taloudelliset tukitoimet ovat harkinnanvaraisia. 3.2 Vammaispalvelulain mukaiset palvelut 3.2.1 Palvelusuunnitelma Palvelujen tulee luoda jokaiselle ihmiselle edellytykset toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Jokaisella vammaispalvelujen asiakkaalla tulee olla palvelusuunnitelma. Se on sosiaaliviranomaisen asiakkaansa kanssa laatimaa asiakirja, joka ohjaa palvelujen toteutusta. Palvelusuunnitelmaan kirjataan vaikeavammaisen ihmisen yksilöllinen elämäntilanne ja vammaisuuden perusteella tarvittavat palvelut. Henkilökohtainen avun osalta kirjataan avun tarve, määrä ja järjestämistapa. 3.2.2 Vammaispalvelulaki 3 a § 2. Vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi on ilman aiheetonta viivytystä laadittava palvelusuunnitelma siten kuin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 7§:ssä säädetään. Palvelusuunnitelma on tarkistettava, jos vammaisen henkilön palveluntarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia sekä muutoin tarpeen mukaan. Palvelusuunnitelmaa tulee ajan kuluessa tarkistaa joustavasti asiakkaan tarpeiden tai olosuhteiden muutoin muuttuessa. Joka tapauksessa suunnitelmaa olisi perusteltua arvioida ja tarkistaa yhdessä asiakkaan kanssa vähintään kahden-kolmen vuoden välein. (http://www.sosiaaliportti.fi/fiFI/Haku/?QueryString=uudistuva+vammaispalvelulaki# ) Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380, 3 a § (19.12.2008/981) Palvelutarpeen selvittäminen ja palvelusuunnitelma 9 3.2.3 Vammaispalvelulain muutokset Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (jäljempänä vammaispalvelulaki) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 §:n muutokset tulivat voimaan 1.9.2009. Lain voimaantuloa on porrastettu siten, että harrastuksia, yhteiskunnallista osallistumista ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämistä varten annettavan henkilökohtaisen avun vähimmäismäärä on 1.9.2009 lukien 10 tuntia kuukaudessa kohoten 1.1.2011 lukien 30 tuntiin kuukaudessa. Vammaispalvelulakiin on lisätty säännökset vammaisen henkilön palvelutarpeen selvittämisestä, palvelusuunnitelman laatimisesta ja palveluja koskevan asian viivytyksettömästä käsittelystä. Vammaispalvelulaki on säädetty myös ensisijaiseksi suhteessa kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lakiin (jäljempänä kehitysvammalaki). Laissa on säännökset vaikeavammaiselle henkilölle annettavasta henkilökohtaisesta avusta. Oikeus henkilökohtaiseen apuun on erityisen järjestämisvelvollisuuden piirissä. Henkilökohtainen apu on myös maksuton sosiaalipalvelu. (www.kunnat.net, vammaispalvelulaki 4§) 3.3 Tulkkauspalvelu Vammaispalvelulain tulkkipalvelut siirrettiin Kansaneläkelaitoksen vastuulle, 1.10.2010 voimaantulleen tulkkauspalvelulain myötä. Laki säädettiin edelleen toissijaiseksi. 3.3.1 Nykytilanne Viittomakielen tulkkipalvelut hoidetaan Kelan – tulkkipalvelun kautta (kelan sivustot). Toiminta etenee seuraavalla tavalla: • Tilaaja kertoo avustettavan tarpeet: • Asiointi • Tulkkitoivomus (puhetulkkiin syntynyt luottamussuhde) • Koulutyö • Erilaiset tarvekartoitukset • Tarvitaan myönnetty lupa palvelulle (Varkauden kaupunki), palvelun tuntimäärä esim. 10h/kk 3.3.2 Vammaisten tulkkauspalvelut Vammaisten tulkkauspalvelut on tarkoitettu Suomessa asuvalle henkilölle, jolla on kuulovamma tai kuulonäkövamma tai puhevamma ja joka vammansa vuoksi tarvitsee tulkkausta työssä käymiseen opiskeluun perusopintojen jälkeen asiointiin yhteiskunnalliseen osallistumiseen harrastamiseen tai virkistykseen. Tulkkauspalvelun käyttö edellyttää myös, että tulkkauspalvelun käyttäjä pystyy ilmaisemaan itseään tulkkauksen avulla ja hän käyttää jotain toimivaa kommunikointimenetelmää. Kommunikointimenetelmiä ovat esimerkiksi: viittomakieli, viitottu puhe, puhetulkkaus, kirjoitustulkkaus, etätulkkaus, muut kommunikaatiotavat. http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/240510155837KP?OpenDocument) 10 3.4 Henkilökohtainen apu subjektiiviseksi oikeudeksi Vammaispalvelulaki 8 § 2 momentti: Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, tulkkipalvelut, päivätoimintaa, henkilökohtaista apua sekä palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Henkilökohtainen apu on uusiutuvassa vammaispalvelulain 8 §:ssä lisätty subjektiivisten oikeuksien yhteyteen. Jos henkilö katsotaan laissa tarkoitetulla tavalla vaikeavammaiseksi, hänelle on myönnettävä henkilökohtaista apua määrärahoista riippumatta. Vaikeavammaiselle henkilölle voidaan järjestää avustaja joka on työntekijä henkilökohtaisessa avussa. Erityistä apua tarvitsevalle henkilölle myönnetään tarvitsemansa palvelu (Varkauden vammaispalvelujen kautta) ja sen jälkeen henkilö hakee apua henkilökohtaisesta avusta (Honkalampisäätiö, Kela-tulkkipalvelu). Vammaispalvelulaki 8 c § 1 momentti: Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan avulla tarkoitetaan tässä laissa vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella: 1) päivittäisissä toimissa 2) työssä ja opiskelussa 3) harrastuksissa 4) yhteiskunnallisessa osallistumisessa 5) sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380 3.5. Avustajan asema Vammaispalvelulaki 8 d §:n 4 momentti: Edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna henkilökohtaisena avustajana ei voi toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, ellei sitä erityisen painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena Henkilökohtainen avustajan tulee olla pääsääntöisesti perheen ulkopuolinen henkilö. Perheellä tarkoitetaan tässä avustettavan puolisoa, lasta, vanhempaa, isovanhempaa tai elämänkumppania Tällä säännöksellä on haettu rajaa omaishoidon ja henkilökohtaisen avun välille. Omaishoidon nähdään soveltuvan sellaisiin tilanteisiin, joissa kyse on lähinnä hoivasta ja hoidosta, kun taas henkilökohtainen apu suuntautuu avustettavan itsenäisyyden ja riippumattomuuden lisäämiseen. Lähtökohtana on se, että läheisen henkilön ei tule toimia henkilökohtaisena avustajana vaan mahdollisesti omaishoitajana. Rajaus ei kuitenkaan ole ehdoton. Jos avustettavan edun katsotaan sitä vaativan, myös omainen voi olla avustaja. 11 3.6 Kuljetuspalvelut 3.6.1 Varkauden alueen kuljetuspalvelut Nykyisin voimassa oleva kuljetuspalvelusopimus päättyy kesäkuun alussa. Uutta kuljetuspalvelusopimusta ei ole kilpailutettu. Vammaispalvelulain mukainen subjektiivinen oikeus ei lakkaa, vaikka uusi sopimus ei astu voimaan. Vammaisilla on oikeus ja sen nojalla kuljetuspalvelut on toteutettava lain mukaisesti vaikka sopimus päättyy. Kaupungin on järjestettävä vammaispalvelulain 8 §:n 2 momentin mukaan vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen (vähintään 18 yhdensuuntaista jokapäiväiseen elämään kuuluvaa asiointi- ja vapaa-ajan matkaa kuukaudessa). Työ- ja opiskelumatkat järjestetään tarpeen edellyttämässä laajuudessa. (sosiaaliportti.fi) 3.6.2 Kuljetuspalvelun määrä Vammaispalveluasetuksen mukaan kuljetuspalveluja on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle siten, että hänellä on mahdollisuus suorittaa välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään 18 yhdensuuntaista jokapäiväiseen elämään kuuluvaa matkaa kuukaudessa. (sosiaaliportti.fi) Kaupungin on järjestettävä kuljetuspalveluja vaikeavammaiselle henkilölle siten, että hänellä on mahdollisuus välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi tehdä vähintään 18 yhdensuuntaista jokapäiväiseen elämään kuuluvaa asiointi- ja vapaaajan matkaa kuukaudessa. Työ- ja opiskelumatkat järjestetään tarpeen edellyttämässä laajuudessa. Säännöstä ei voida tulkita sillä tavoin, että vaikeavammaisen henkilön subjektiivinen oikeus olisi kuukaudessa enintään 18 matkaa. (sosiaaliportti.fi) Mikäli ensisijaiset etuudet eivät ole riittäviä, tulee vammaispalvelulaki sovellettavaksi täydentävänä tarpeen mukaan. Jos siis henkilön tarve edellyttää vapaa-ajan matkojen tai työ- /opiskelumatkojen järjestämistä, eivätkä ensisijaisen lainsäädännön mukaan järjestetyt matkat ole riittäviä, tulee asia ratkaista vammaispalvelulain 4 §:n toissijaisuussäännöksen perusteella. (sosiaaliportti.fi) 12 3.6.3 Kuljetuspalvelut (MYK) Nykyinen kuljetuspalvelusopimus päättyy 5.6.2012 ja uusi sopimuskierros ja sopimuksen hyväksyminen on 18.4.2012. Asiakkaat tilaavat kuljetuspalvelut/matkat Kuopiossa sijaitsevasta matkojenyhdistelykeskuksesta (MYK). Palveluista on tullut palautetta, että MYKin tarjoama palvelu ovat asiakkaita (vammaisia) kohtaan ala-arvoisia ja kohtuuttomia. Palvelujen tarjoaja on esim. asiakkaan tilatessa (MYKin) autoa antanut vastaukseksi, että asiakas saa palvelun tuntia myöhemmin, mitä itse asiakas oli pyytänyt ja tarvinnut”. Tällainen palvelu on ala-arvoista eikä palvele vammaista asiakasta. Siten miten sen pitäisi. Olisiko tärkeää saada Varkauden kaupungin alueelle toimiva oma järjestelmä, joka olisi parempi ja toimivampi sekä taloudellisempi. (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380), (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812, 4 § Oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun) 3.6.4 Tuttutaksioikeus ja yksinoikeus Useissa vammaisten kommenteissa kuntien järjestämien vammaisten yhteiskuljetusten katsottiin loukkaavan vammaisten yksityisyyttä (ks. vammaisten ihmisoikeudet). Myös Valtakunnallinen vammaisneuvosto (VANE) arvosteli käytäntöä lausunnossaan 23.2.2000. Tarja Sipponen totesi tutkimuksessaan (2008), että monille vammaisille tuttu taksi oli tärkeä osa arkea. Sipponen käytti termiä tuttutaksioikeus. Se tarkoitti, että vammaiselle oli oikeus käyttää tuttua kuljettajaa yksilöllisen avustamistarpeensa vuoksi. Tampereella oli päätetty, että silloin, kun asiakas ei pystynyt terveydentilansa vuoksi olemaan pitkään kyydissä tai kyseessä oli vaikeita oireita aiheuttava sairaus, hän saattoi saada yksinkulkuoikeuden. (http://www.kvhtietopankki.fi/sopalvel/kuljetuspalvelut.htm) Kasvavan liikuntarajoitteisten ja kuulovamman ja muiden tämänhetkinen tärkein henkilökohtainen avustaja on taksikuski. ”seniorien” vanhusten 13 3.7 Kehitysvammahuolto Kehitysvammahuollon lähtökohta on luoda henkilölle edellytykset mahdollisimman tyydyttävään, itsenäiseen ja tasaveroiseen elämään muiden kansalaisten kanssa. Erilaiset palvelut mm. asiointi-, työ- ja päivätoiminta sekä perhekoti ja laitoshuolto. Sisältöalueita ovat: Yleinen terveydenhuolto/varhaiskuntoutus, opetus, lasten päivähoito, päivätyötoiminta/jatko-opiskelu, asuminen, avohuolto, laitoshuolto. (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870380) 3.8 Asuminen 3.8.1 Nykytilanne Varkauden kaupunki on ulkoistanut asumistoiminnot. Palvelujen käyttäjien näkökulmasta on kuitenkin tärkeää, että palvelut ovat laadukkaita ja siitä syystä asiaa hoitaville kaupungin virkamiehille pitää kiinnittää vastuu säännöllisestä seurannasta ja raportoinnista. Asumisyksiköt Varkaudessa: • Kuparisepän palvelukoti (Savas) Kuparisepän palvelukoti sijaitsee Varkauden Kaura-ahossa. Tarjoamme palveluasumista (yövalvonta) keskiasteisesti ja vaikeasti kehitysvammaisille henkilöille. Asukaspaikkojen lukumäärä on 15, joista yksi on kehitysvammaisten intervallijaksoja varten. Palvelukodissamme on yhdeksän työntekijää. Työryhmässämme on varsinaisen kehitysvamma-alan koulutuksen saaneiden työntekijöiden lisäksi lähihoitajia, sairaanhoitaja ja sosiaalikasvattaja. (http://www.savas.fi/kuparisepan_palvelukoti/) • Niittykoti (Varkauden Hoitopalvelut) Virallinen nimi Varkauden Hoitopalvelut Kemiläinen Oy • Hongisto (Vaalijala) Asiakkailla ei vaikeaa muistiin liittyvää ongelmaa, ei eksymistä tutussa ympäristössä. Fyysisessä toimintakyvyssä puutteita päivittäisistä toimista selviytyäkseen tarvitsee useita kotihoidon käyntejä vuorokaudessa. Tarvittaessa kotihoidon yöhoito esteettömän asunnon tarve • Käpykankaan palvelukeskus Pitkäaikaishoidossa asukkaat tarvitsevat ympärivuorokautista hoivaa ja hoitoa. 14 Asiakas pyritään hoitamaan yksikössä niin kauan kuin mahdollista, ellei asiakkaalle ilmaannu sairaalahoidon tarvetta. Tarvittaessa sairaalatasoista hoitoa voidaan antaa tehostetun kotihoidon tiimin tuella • Perhekoti Touhukallio (Elämäntaito ry) Perhekoti Touhukallion on Varkaudessa sijaitseva yksikkö. Tämä kuuden asukkaan yksikkö on suunnattu kehitys- ja monivammaisille sekä muita neurologisia sairauksia sairastaville lapsille ja nuorille asiakkaille. 3.8.2 Toimenpiteet Vammaispalvelun tehtävänä on aktiivisesti pitää huolta ja seurata asumisen ja hoivan sekä ostettujen palvelujen laatua ja huolehdittava siellä olevien asukkaiden erilaisten tarpeiden toteuttamisesta (säännölliset seurantakäynnit). 3.8.3 Selvitystyö Asumisen laadusta pitää tehdä laaja selvitystyö. On selvitettävä asiakkaiden ja heidän tukihenkilöiden tyytyväisyys palveluun Varkauden ostettujen palveluiden osalta. 3.9 Päivätoiminta 3.9.1 Nykytilanne Päivätoiminta on myös ulkoistettu Pihlajan päivätoimintakeskukseen, joka on Vaalijalan alaisuuteen. On tärkeää selvittää, että kaupungin maksetut palvelut ovat laadukkaita ja asiakkaat saavat hyötynäkökulmasta hyvää palvelua. (Henkilöresurssien riittävyys/vastuu) Pihlajan toimintakeskus on 35-paikkainen, eri-ikäisille ja -tasoisille kehitysvammaisille tarkoitettu päivätoimintakeskus. Pihlajan toimintakeskuksen asiakkaat on jaettu eri ryhmiin mm. syvästi ja vaikeasti kehitysvammaisten ryhmä, naisten ja miesten työyksiköt ja Pihlajassa järjestetään myös koululaisille aamu- ja iltapäivähoitoa sekä hoitoa lomaaikoina. (http://www.vaalijala.fi/Pihlaja). Pihlajan toimintakeskuksen toiminta-ajatuksena on kehitysvammaisten elämänlaadun rikastuttaminen sekä perheiden tukeminen kehitysvammaisten hoitotehtävässä. Päivätoiminnan tavoitteet: Kuntoutus, opetus, kasvatus ja virkistys, Kuntoutus tapahtuu kunkin henkilökohtaisten edellytysten mukaisesti. (http://www.vaalijala.fi/Pihlaja) Toiminnan sisältö: opittujen taitojen ylläpitäminen ja uusien oppiminen, itsenäistymis- ja yhteisökasvatus. (http://www.vaalijala.fi/Pihlaja) Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380, 8 b § (22.12.2006/1267, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870380) 15 3.9.2 Selvitystyö Kun kunta on ulkoistanut toiminnan, se maksaa palveluista. Päivätoiminnan laadusta ja sen sisällöstä pitää olla selkeät tavoitteet. On tärkeää, että päivätoiminnalla on asiakkaaseen nähden selkeät ja kirjalliset tavoitteet. (Henkilöresurssien riittävyys/vastuu) Kunnan vammaispalvelun täytyy pitää seurantaa maksetuista palveluista ja niiden laadusta, sekä palvelunsaajien oikeuksien toteutumisesta päivittäisessä toiminnassa. 3.10 Työ 3.10.1 Nykytilanne Varkaudessa muun muassa Savoset työtoimintakeskus (http://www.savoset.fi/) ja Warkop Training Center (http://www.trainingcenter.fi/) tarjoavat erilaisia työtehtäviä vammaisille ja liikuntarajoitteisille henkilöille. On tärkeää kuitenkin muistaa annettujen töiden mielekkyys ja katsoa mahdollinen vaatimustaso, millaisia töitä kenellekin tietojen ja taitojen mukaan annetaan. Savoset työtoimintakeskus tarjoaa mm. - Vajaakuntoisten työ- ja päivätoimintaa - Avotyötoimintaa - Tuettu työ - Työkokeilu, työharjoittelu - Työssäoppimisjaksot (koululle) Nämä toimivat normaalin työelämän tapaan työntekijöiden kuntoutusta painottaen. Työhönvalmennuskeskuksissa tehdään pääasiassa tuotannollista työtä, mutta myös kevyempää toimintaa on tarjolla. (http://www.savoset.fi/) 3.10.2 Kehittämistarpeet Tässä toimivaa ajatusmallia voisi ajatella niin, että yhteistyö Savoset kaltaisten sosiaalisten yritysten kanssa alkaisi varhaisessa vaiheessa esim. peruskoulussa työharjoittelu jaksoina ja kyseinen yhteistyö voisi jatkua jatko-opintojen edetessä. Kyseiset sosiaaliset yritykset voisivat hyödyntää myöhemmin opiskelijan ammattitaitoa, jonka hän on saanut esim. ammatillisesta koulutuksesta. Saataisiin mielekkyyttä ja tehokkuutta hänen tekemäänsä työhön. 3.10.3 Toimenpiteet Jokaiselle vammaiselle tulisi löytää hänelle sopivaa ansiotyötä, jos hänellä on kykyä ja mahdollisuuksia tehdä työtä. Työn suunnittelussa pitää ottaa huomioon vammaisen mahdolliset rajoitukset tehdä esim. viikoittaista työtä tai kokopäiväistä työtä eli työn rakenteen suunnittelu on tärkeä osa vammaiselle suunnitelluissa työtehtävissä. Mikäli vammaisella henkilöllä ei ole mahdollisuutta työelämään, tulee hänelle järjestää sopivaa päivä- tai työtoimintaa. 16 4. Terveystoimi 4.1.1 Terveys ja kuntoutus Vammaisilla terveydenhuolto tapahtuu yleensä pitkänajan puitteissa, heillä on kiinteä hoitosuhde esim. Varkauden vammaisilla jotka tarvitsevat erityishoitoa, heidän hoitava lääkäri tiettyyn ikään asti on Vaalijalassa ja heidän osalta tehdään hoitosuunnitelma, jossa on mukana vammaisen vanhemmat/huoltajat/edunvalvoja ja hänen hoitavat lääkärit ja hoitajat. Syy on se, että vammainen tarvitsee erilaisissa hoidoissa erityistoimenpiteitä mm. hammashoito, rokotukset jne. tapahtuvat nukutuksessa. Varkaudessa terveyspalvelut vammaiselle henkilölle hoidetaan lääkärin lähetteellä Vaalialaan sekä Pohjois-Savon PKL. Terveyden hoito ja kuntoutus voidaan hoitaa esim. opiskelijan koulutyön ohessa. Bovallius-ammattiopiston valmentava kakkosen opiskelijoille mahdollistettiin mm. fysikaaliset hoidot sekä muut opiskelijaa tukevat hoitotoimenpiteet opetussuunnitelmaan ja siten osaksi opiskelijan arkea koulupäivän aikana. Näin helpotettiin sekä opiskelijan päivää että opiskelijan vanhempia tai hoitokodin työtaakkaa. 4.1.2 Kuntoutus Varkaudessa Kuntoutuksella on mahdollisuus edistää ja vahvistaa vammaisten henkilöiden omatoimisuutta kaikkina ikäkausina. Se tukee niin lasten kuin ikäihmisten osallistumista, koulunkäyntiä, opiskelua, työelämään pääsyä, työssä jaksamista ja taloudellista itsenäisyyttä.(http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujen-kasikirja/itsenaisen-elamantuki/kuntoutus/) 4.1.3 Kehittämistarpeet Olisiko mahdollista, että vammaiselle tai liikuntarajoitteiselle, jolla on mahdollisuus saada puhetulkkipalveluja sekä Honkalampisäätiön alaista avustajaa, niin hänelle tehtäisiin sellainen ”passi”, jossa on henkilön tärkeimmät diagnoosit, lääkitykset, sekä viimeiset myönnetyt palvelut. Näin voitaisiin helpottaa tiedonkulkua. 4.1.4 Esteettömyys Sairaalan ikkunat ovat liian kirkkaat ja tekevät näkövammaisen liikkumisen mahdottomaksi, kun näkövammainen ei pysty hahmottamaan missä menee liikkumisen rajat. Myös riittävät opasteet ja värikontrastit puuttuvat. Esteettömyys ilmenee puutteellisina merkkeinä (näkövammaiset), vääriin kohdistetut ikkunat, valot, jotka vääristävät ja vaikeuttavat mm. näkövammaisten liikkumista käytävillä eli tarvitsevat erillisen avustajan, jotta terveyskeskuksessa toimiminen onnistuu. Vammaisen kohtaamisessa on myös puutteita. Henkilökunta ei osaa ottaa vastaan erilaisia diagnoosin omaavia palveluja tarvitsevia vammaisia ja tähän tarvittaisiin oikeasti koulutusta kts. vammaisen kohtaaminen. 17 4.2 Tiedotuspassi vammaisille ja ICE tunnus puhelimeen Passin tarkoitus olisi kertoa vammaisesta. Palvelusopimuksen tärkeimmät palvelut (kuljetus, tulkkipalvelut, henkilökohtainen apu jne.). Palvelusopimuksen henkilökohtainen numero voisi olla jatkossa yhteydessä esim. kuljetuspalveluun, lääkkeidenostoon, Kelan tulkkipalvelun tilaukseen (riittäisi vain henkilökohtainen numero, esteettömyys). Voisiko myös tiedottamisen esteettömyyteen olla helpotusta tällaisella ”tiedotuspassilla” Passia voisi käyttää myös eri liikuntamuotoihin, teattereihin jne. jossa vammainen tarvitsee henkilökohtaisen avun eli passi toimisi myös kulkukorttina, henkilötunnuksena jne. Passin tarkoituksena olisi myös olla avuksi vammaisen henkilön ollessa ”hätätilanteessa” kuten mitä vammaiselle saa ja mitä ei saa tehdä eri tilanteissa esim. tajuttomuus, epilepsiakohtaus, liikuntarajoitteet jne. Niihin liittyvien toimenpiteiden kertominen, mitä lääkkeitä vammaisella on, tärkeimmät diagnoosit sekä lähiomaisen henkilötiedot. Tämän passin tarkoitus olisi helpottaa mm. pelastushenkilökuntaa ns. hengenvarallisessa tilanteessa. Tiedostuspassi tulisi olla vapaehtoinen ja passiin laitettavien tietojen kirjaaminen voisi tapahtua yhdessä vammaisen ja vastaavan virkamiehen kanssa. Toinen hyvä turvallisuuteen liittyvä asia olisi laittaa omaan puhelimeen ICE tunnus, jotta pelastusviranomaiset tietäisivät kenelle soittaa, kun henkilö on saanut mm. sairaskohtauksen. ICE -numero on matkapuhelimeen hätätilanteita varten tallennettu lähimmän omaisen puhelinnumero. (ICE1, ICE2... jos useita tahoja omainen, lääkäri, avustaja jne.) 4.3 Vammaisen kohtaaminen 4.3.1 Nykytilanne Vammainen asiakas ei saa nykytilanteessa oikeanlaista kohtelua ja palvelua mm. terveyskeskuksissa. Tämän epäkohdan seurauksena tulisi suunnitella kaikille vammaisia kohtaaville ammattilaisille koulutusseminaari, jossa vammaisen kohtaaminen tulisi oikein esille. 4.3.2 Toimenpiteet Omaishoitajien ja heidän jaksamisensa kuunteleminen, sekä kuntoutustarpeen huomioiminen. Nivelvaiheen huomioiminen omaishoitajien ja tukea saavan henkilön siirtymisestä asumispalveluun tai muuhun vastaavaan huom. omaishoitajien eläköityminen. Yhteistyön kehittäminen terveydenhuollon, sosiaalitoimen, KELA:n, työvoimatoimen, kuntoutuslaitosten ja vammaisjärjestöjen välillä 18 4.3.3 Vammaisen kohtaaminen (hanke) Seuraavan 2013 valittavan vammaisneuvoston yksi tärkeä ”painopiste” olisi tehdä hanke alueen tärkeille virkamiehille sekä hoitohenkilökunnalle siitä, miten Varkauden vammaisten kohtaaminen tulisi olla asiallista ja kaikkea tasa-arvoa noudattavaa. Tähän seminaarihankkeeseen olisi hyvä järjestää tilaisuus, missä ammattilaiset yhdessä vammaisten kanssa voisivat keskustella siitä, kuinka heitä tulisi eri tilanteessa kohdata. 4.4 Henkilökohtainen koskemattomuus 4.4.1 Nykytilanne Suhtautuminen vammaisiin ei saa olla alistava, vaan itsenäisyyteen rohkaiseva ja kannustava. Vammainen ei saa joutua läheisen, avustajan tai henkilökunnan ja muiden henkilöiden väärinkäytösten kohteeksi. Siitä, miten valvotaan vammaisen koskemattomuutta, tulisi Varkauden vammaispalvelun henkilökunnan pitää jatkuvaa seurantaa valvomalla asiakkaiden hyvinvointia esim. riittävillä kotikäynneillä ja muulla yhteydenpidolla, että pystytään selvittämään miten vammainen asiakas jaksaa. On myös tarkkailtava, että hänelle kohdennetut rahat koti tai hoitopaikoissa menevät oikeaan kohteeseen ja että ei tapahdu mitään mahdollisia väärinkäytöksiä. 4.4.2 Seuranta ja toimenpiteet Varkauden vammaisjärjestöjen vammaispoliittisessa ohjelmassa on esitetty useita konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Vammaisneuvoston ja eri yhteistyötahojen tehtävänä on pitää jatkossa Varkauden vammaispoliittinen ohjelma ajan tasalla ja siten, että se tukee luottamusmiehien ja virkamiesten tulevia oikeita päätöksiä. On tärkeää muistaa, että tämän ohjelman tavoitteet ja toteutus tukevat myös seniorien ja muiden liikuntarajoitteisten ihmisten elämää Varkauden alueella, ei pelkästään vammaisten. Kaupunginhallitus tarkistaa valtuustokauden päätteeksi tarkistaa Varkauden vammaispoliittisen ohjelman ja ohjeistaa tulevaa kaupunginhallitusta sekä vammaisneuvostoa mahdollisesta ohjelman päivittämistarpeesta. 19 5. Sivistystoimi 5.1 Peruskoulu ja jatkokoulutus nykytilanne Varkaudessa on yksi erityiskoulu (luokat 1-9) Repokankaan koulu, johon on keskitetty erityisopetus. Jatko-opiskelu mahdollisuuksia Varkaudessa ovat mm. Bovallius-ammattioppilaitoksen tarjoamat Valmentava I ja Valmentava II koulutukset sekä Bovalliuksen Pieksämäellä tarjoamia erilaisia koulutusmahdollisuuksia ja asumispalveluineen. Savon ammatti- ja aikuisopisto (Sakky) tarjoaa myös valmentavaa koulutusta. 5.1.1Kehittämistarpeet On tärkeää, että erityisopiskelijan, eriasteisen vamman omaavan on mahdollista päästä itselleen sopivaan jatkokoulutuspaikkaan, missä hän voi oppia itselleen joko arkipäivään liittyviä asioita tai mahdollisesti kouluttautua johonkin sopivaan ammattiin, josta voi tulevaisuudesta saada toimeentulonsa ja samalla saada mielekkyyttä omaan elämäänsä itsenäisenä ja tasa-arvoisena Suomen kansalaisena yhteiskunnassamme. Henkilöillä tulee olla mahdollisuus saada henkilökohtainen avustaja (Honkalampisäätiö, Kelan tulkkipalvelut), jotta opiskelu helpottuu. Jos jatkossa tullaan yhdistämään luokkia jossa on ns. normaaliopiskelijat ja erityistä tukea tarvitsevat opiskelija henkilökohtaisineen avustajineen. Olisi tärkeää lisätä koulun opetukseen erilaisia kommunikointiin liittyviä oppiaineita mm. tukiviittomat opiskelijoiden keskinäiseen viestintään tukemaan, opastusta miten käytetään symbolikuvia sekä vammaisen ja erityislapsen kohtaamiseen liittyviä tilanteita ja harjoitteita. 5.1.2 Toimenpiteet Yhteistyön kehittäminen kodin, hoitokodin sekä koulujen välillä. Erityisopettajien ja kouluavustajien täydennyskoulutuksen turvaaminen mm. viittomakieli ja muut selkokielen opiskeluun tarvittavat resurssit. 20 6. Tekninen toimi 6.1 Rakentaminen, Esteettömyys 6.1.1 Nykytilanne Esteettömyyden toteuttaminen ja sen huomioiminen on erityisen tärkeä liikkumisen kannalta. Olisi tärkeää tarkistaa sekä rakennus- sekä että korjausvaiheessa julkisten rakennusten esteettömyys mm. terveyskeskuksen oikeat värit, valot ja mm. lattiassa olevat oheistukset ovat siten, että ne auttavat ja tukevat näkövammaista henkilöä. Pyörätuolilla liikkuvien esteettömyys pitää myös ottaa huomioon. Sähköiset ovet, liuskat jne. pitää olla julkisrakennuksissa kun niitä peruskorjataan tai rakennetaan. Tavoitteena on vammaisten henkilöiden esteetön pääsy julkisiin rakennuksiin sekä liike- ja palvelutiloihin. Olemassa olevia julkisia rakennuksia korjattaessa pyrkimyksenä on nykyisin myös niiden esteettömyys. Rakennusten esteettömyyttä voidaan parantaa luiskia rakentamalla ja rakennusten varustetasoa parantamalla. 6.1.2 Kehittämistarpeet On paikkoja, joihin vammaisten henkilöiden on vaikea päästä.. Monet kaupungin virastot ja toimistot toimivat vanhoissa rakennuksissa, joihin pyörätuolia tai muuta apuvälinettä käyttävän pääsy on hankalaa. Esteettömyyskartoituksen teko ennen varsinaista hankesuunnittelua tulisi olla pakollinen. 6.1.3 Toimenpiteet Vaikeavammaisten henkilöiden liikkumisen turvaaminen kuljetuspalveluilla. Asuntojen ja ympäristön rakentaminen ja korjaus kaikille sopivaksi (kaiteet, luiskat, opasteet). Vammaisneuvoston ja vammaisjärjestöjen kuuleminen ja huomioiminen kunnallisessa rakennustyössä jo suunnitteluvaiheessa 6.1.4 Esteettömyys Esteettömyys parantaa ihmisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa, edistää ihmisoikeuksien toteutumista sekä vähentää osaltaan syrjintää ja syrjäytymistä. Se on tärkeä konkreettinen tapa edistää erityisesti vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta. Esteettömyys tarkoittaa rakenteellisten esteiden poissaoloa (fyysinen esteettömyys) sekä syrjimätöntä ilmapiiriä (sosiaalinen esteettömyys). Fyysinen esteettömyys merkitsee sitä, etteivät rakenteelliset esteet rajoita ihmisten elämää ja jaa heitä aktiivisiin ja passiivisiin - osallistujiin ja sivustakatsojiin. (2010 Ihmisoikeudet.net.) 21 7. Vapaa-aikatoimi (kulttuuri, liikunta) 7.1 Kulttuuri, Vaikuttaminen (vapaa-aika, liikunta, taide) Olisi tärkeää, että Varkauden kaupunki lähtisi toteuttamaan tapahtumia myös vammaisille ja niiden omaisille. Tapahtumien tarkoitus olisi se, että vammaiset ja heidän perheensä voivat tutustua ja pitää yllä kontakteja toisiinsa. Ja näin luoda hyviä rakentavia suhteita mm.. paikalliset vammaisjärjestöt, koulut sekä jatko-opintopaikkojen vastaavat ihmiset että kaikki päivä- ja muuhun toimintaan vaikuttavat henkilöt. Erilaisten tapahtumien informointiin tulisi kiinnittää huomiota siten, ettei vähäisemmätkin tapahtumat menisi ohi niitä tarvitsevilta. 7.1.2 Kehittämistarpeet Varkauden kaupungin valtuustosalissa on tarpeellista kiinnittää huomiota erityisesti esteettömyyteen. Valtuustosalin lehteriltä puuttuvat tärkeät ja turvalliset pyörätuolipaikat. Tavoitteena pitäisi olla erilaisten uusien kesä- ja talviliikuntamuotojen kehittäminen kaikenikäisille vammaisille esim. melonta, ratsastusvaellus, kiipeily, kelkkailu, laskettelu sekä matkailu kotimaassa ja ulkomailla kodin sekä avustajien apua käyttäen. Kaikkea mikä virkistää, tukee ja antaa voimia arkeen. 7.1.3 Toimenpiteet Avustajille maksuton sisäänpääsy ja osallistuminen kulttuuri ja vapaa-ajantoimintaan. Vammaisille tulee turvata osallistumismahdollisuus kulttuuri-, liikunta- ja harrastustoimintaan riittävin apuväline- ja avustajaresurssein. Vammaisten omaa kulttuuria, liikuntaa ja vapaa-ajan palveluita tulee tukea avustuksin ja tiloja tarjoamalla. Yhteistyötä eri järjestöjen kanssa tulisi lisätä. 22 8. Hallinto ja politiikka Vammaispalvelujen hallinnon kannalta asiakkaan asema ja oikeudet, palvelutarpeen selvittäminen, palvelujen järjestämisvastuu ja palvelujen järjestämistavat ovat keskeisiä lähtökohtia palvelujen organisoinnissa. (sosiaaliportti.fi) Palveluiden laadun varmistamiseksi on käytössä mm. sosiaali- ja terveysministeriön antamia laatusuosituksia. Lisäksi on huomioitava sosiaalihenkilöstön kelpoisuusvaatimukset ja laadunvarmistusketjun viimeisenä viranomaisvalvonta (Valvira). Vammaispolitiikka on kaikkien hallinnonalojen yhteinen asia. Konkreettinen esimerkki on 2010 julkaistu Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010–2015, jossa on esitetty eri hallinnonaloilta yhteensä 122 kehittämisehdotusta. (sosiaaliportti.fi) Käsikirjan tässä osioissa on haluttu myös tuoda esille jo vammaispalvelulain 6 §:ssä kunnan tehtäväksi säädetty velvoite vammaisten henkilöiden elinolojen kehittämisestä. Tavoitteet kuntatason yhteistyöstä vammaisten henkilöiden aseman parantamiseksi juontavat lakisääteisesti juurensa vuodelta 1987. (sosiaaliportti.fi) 8.1 Vanhukset (seniorit) yhteistyö Olisi tärkeää ottaa jatkossa huomioon myös vaikeasti liikkuvat vanhukset (seniorit). He tarvitsevat myös apua erilaisissa päiväntoiminnoissa mm. pankissa käynnissä jne. Olisi kustannustehokasta, jos voitaisiin tehdä yhteistyötä kahden eri toimijan kanssa, kun kuitenkin puhutaan myös vanhuksien liikunta ja muista toiminnallisista rajoitteista. 23 9. Tiedotus, suunnittelu ja kehittäminen 9.1 Nykytilanne Viranomaisten on myös annettava neuvoja asioiden vireillepanossa ja siitä kuinka asiaa käsiteltäessä on toimittava. Tiedotusvälineet, kaupunginvirastot, KELA ja vammaisjärjestöt ovat yleisimpiä tiedonjakajia. Avoin viestintä ja tiedonsaanti kaupungin suunnitelmista, palvelujen ja asukkaiden elinolojen kehittämisestä ovat perusedellytyksenä täysivaltaiselle osallistumiselle ja vaikuttamiselle. Tärkeää on, että tietoa vammaisuudesta jakavat myös vammaiset ja heidän huoltajat henkilökohtaisesti, sillä he tietävät parhaiten vammaisuuteen liittyviä ongelmakohtia kunnassa. Vammaiset joutuvat etsimään tietoa monesta eri paikasta ja he eivät saa aina tarvitsemaansa tietoa heille sopivissa muodoissa. Uudet tietotekniset laitteet eivät palvele kaikkia vammaisryhmiä ja henkilökunnan tiedonpuute estää joskus asioiden hoitamista. 9.2 Kehittämistarpeet Tavoitteena on, ettei asiakkaan tarvitse kulkea luukulta luukulle vaan asiakkaan sijasta tiedot kulkevat nykyistä tietotekniikkaa hyödyntäen. Toisena tavoitteena on edistää kansalaisten itsenäistä suoriutumista kotona mahdollisimman pitkään. Aloite valtuustokokouksien äänittämisestä ja kuvaamisesta kaupungin sivulle, olisi osa esteettömyyttä ja hyvää kuntalaisten palvelua. Viranomaisten ja kaikkien muiden palveluja tarjoavien henkilöiden kouluttaminen ja opastaminen asialliseen kohtaamiseen. Esimerkiksi järjestämällä seminaari, jossa ammattilaiset ja vammaiset kertoisivat kuinka heidät tulisi kohdata eri tilanteissa. Kunnan järjestämissä palveluissa vammaisten kohtaaminen tulee huomioida mm. asiakirjojen muuttaminen mp3-äänitiedostoksi, viittomakielen käyttö siten, että se helpottaisi vammaisten lähestymistä kunnan järjestämien palvelujen selkokielelle, jotta vammainen myös pystyy osallistumaan kunnan asioiden vaikuttamisessa tasavertaisesti 3§ Vastuu palvelujen ja tukitoimien järjestämisestä 9.3 Toimenpiteet Kunnan ja vammaisneuvoston www-sivujen kehittäminen huomioiden. esteettömyyden ja selkokielisyyden. Paikallisten tiedotusvälineiden ja vammaisjärjestöjen yhteistyön kehittäminen. Sosiaali- ja terveystoimen sekä vammaisjärjestöjen välisen yhteistyön ja tiedottamisen tehostaminen. Kaupungin tulee kiinnittää erityistä huomiota tiedottamiseen silloin, kun lainsäädännössä, palveluissa tai elinympäristössä tapahtuu vammaisia koskevia muutoksia. Vammaisneuvoston kuuleminen ja huomioiminen kunnallisessa päätöksenteossa jo suunnitteluvaiheessa. Valtuustokokouksien äänittäminen ja kuvaaminen kaupungin sivulle, olisi osa esteettömyyttä. Vammaisten ja heidän huoltajien kuuleminen vammaisuuteen liittyvissä ongelmakohdissa ja niiden korjaamisesta kunnassa. 24 10. Kehittämistyöstä tärkeitä vaikutteita myös erityisopettajan työhön Kehittämistyötä tehdessäni, huomasin kuinka tärkeää on erityisopettajan työssä tietää lakeja ja hallita niitä, sekä ymmärtää mistä eri vammaispoliittisen ohjelmaan tarvittavia lain pykäliä voidaan etsiä ja käyttää arjentyössä. On erittäin tärkeää millaisia lakialoitteita ja muutoksia hallitus on tehnyt ja tulee tekemään, jotka voivat vaikuttaa erityisopetukseen. Tehdyt säädökset ja muutokset vaikuttavat meihin kaikkiin jotka työskentelevät erityisoppilaitoksessa. Myös mahdollisesti opiskelijalle tulevaan HOJKSiin ja sitä myötä suoraan opiskelijan hyvinvointiin ja oikeutettuihin tukimuotoihin. Opettajan on hyvä tietää ja kertoa vammaisten huoltajille tai heidän valvojille mahdollisista muutoksista eri tukimuotoihin esim. tulkkipalvelut, kuljetuspalvelut, fysioterapeuttipalvelut jne. varsinkin jos ne kuuluvat automaattisesti opiskelijan HOJKSiin. . Tehdessäni tutkimustyötä, huomasin kuinka eritavalla vammaisten tukena olevaa vammaispoliittista ohjelmaa Vampoa käsitellään ja laaditaan eri kaupungeissa ja kunnissa. Pitää muistaa, että Vampo on tehty myös valtakunnallisesti yleispätevästi ”ohjenuoraksi”, jossa on vammaispoliittinen ohjelma on muodostettu yleispäteväksi asiakirjaksi. Kirjoittamani ja eri lähteistä kokoamani vammaispoliittisen ohjelman tarkoitus on auttaa ja tukea vammaisen arkea, siten että, hän ja hänen huoltajansa tietävät millaisia etuuksia ja velvollisuuksia heillä on olemassa ja osaisivat hakea niitä. Keväällä tehty versio on annettu eteenpäin valtuutetuille ja virkamiehille mahdollisia kommentteja sekä lisäyksiä varten. Vammaispoliittisen ohjelman tiimoilta vierailtiin Porissa, jossa tekemääni vammaispoliittista ohjelmaa tarkasteltiin yhteistyössä Porin vammaisneuvoston ja Varkauden vammaisneuvoston kanssa. Keskustelimme yhdessä myös kirjoittamani ohjelman tärkeimmistä hankkeisiin liittyvistä yksityiskohdista. Porin matkasta on nähtävänä video Internetissä. (kts http://www.youtube.com/watch?v=ybJUXTYsi1c) Tekemästäni kehittämistyöstä vammaispoliittisesta ohjelmasta sain Varkauden kaupungilta 300€ stipendin ja työtodistuksen. 25 Liite 1: Laki vammaislainsäädännöstä Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä 3.4.1987/380 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870380 palveluista ja tukitoimista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1§ Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. 2§ Vammainen henkilö Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. 3§ Vastuu palvelujen ja tukitoimien järjestämisestä Kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Tämän lain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve. (19.12.2008/981) 3 a § (19.12.2008/981) Palvelutarpeen selvittäminen ja palvelusuunnitelma Tämän lain mukaisten palvelujen ja tukitoimien tarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun vammainen henkilö taikka hänen laillinen edustajansa tai omaisensa, muu henkilö tai viranomainen on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnan viranomaiseen palvelujen saamiseksi. Vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi on ilman aiheetonta viivytystä laadittava palvelusuunnitelma siten kuin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 7 §:ssä säädetään. Palvelusuunnitelma on tarkistettava, jos vammaisen henkilön palveluntarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia sekä muutoinkin tarpeen mukaan. Tämän lain mukaisia palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun vammainen henkilö tai hänen edustajansa on esittänyt palvelua tai tukitointa koskevan hakemuksen, jollei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi pitempää käsittelyaikaa. 26 4§ Lain suhde muuhun lainsäädäntöön (19.12.2008/981) Tämän lain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään, jos vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai tukitoimia muun lain nojalla. Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) 1 §:ssä tarkoitetulle henkilölle järjestetään kuitenkin hänen vammaisuutensa edellyttämiä palveluja ja tukitoimia ensisijaisesti tämän lain nojalla siltä osin kuin ne ovat hänen palveluntarpeeseensa nähden riittäviä ja sopivia sekä muutoinkin hänen etunsa mukaisia. (19.12.2008/981) Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, voidaan vammaiselle henkilölle antaa tämän lain mukaisia palveluja tai taloudellisia tukitoimia, jos 1 momentissa tarkoitetun muun lain nojalla annettavan palvelun tai etuuden saaminen viivästyy. 5 § (29.12.2009/1718) Suunnittelu ja rahoitus Tässä laissa tarkoitettuun kunnan järjestämään toimintaan sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annettua lakia (733/1992) sekä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia (1704/2009), jollei lailla toisin säädetä. 6§ Elinolojen kehittäminen Sosiaalilautakunnan ja kunnan muiden viranomaisten on edistettävä ja seurattava vammaisten henkilöiden elinoloja sekä pyrittävä toiminnallaan ehkäisemään epäkohtien syntymistä ja poistamaan haittoja, jotka rajoittavat vammaisen henkilön toimintamahdollisuuksia ja osallistumista. 7§ Palvelujen kehittäminen Kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan yleiset palvelut soveltuvat myös vammaiselle henkilölle. Vammaisuuden perusteella järjestettäviä palveluja ja tukitoimia kehittäessään kunnan tulee ottaa huomioon vammaisten henkilöiden esittämät tarpeet ja näkökohdat. Vammaista henkilöä on palveltava ja palveluja järjestettävä ottaen huomioon hänen äidinkielensä. 8§ Vammaisille tarkoitetut palvelut Vammaiselle henkilölle annetaan kuntoutusohjausta ja sopeutumisvalmennusta sekä muita tämän lain tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeellisia palveluja. Näitä palveluja voidaan antaa myös vammaisen henkilön lähiomaiselle tai hänestä huolehtivalle taikka muutoin läheiselle henkilölle. Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, päivätoimintaa, henkilökohtaista apua sekä palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Kunnalla ei kuitenkaan ole 27 erityistä velvollisuutta palveluasumisen eikä henkilökohtaisen avun järjestämiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein. (19.2.2010/134) Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä kuntoutusohjauksen ja sopeutumisvalmennuksen sisällöstä sekä kuljetuspalvelujen ja palveluasumisen sisällöstä ja järjestämisestä. (19.12.2008/981) 8 a § (19.2.2010/134) 8 a § on kumottu L:lla 19.2.2010/134. 8 b § (22.12.2006/1267) Päivätoiminta Vammaisten henkilöiden päivätoimintaan kuuluu kodin ulkopuolella järjestettyä itsenäisessä elämässä selviytymistä tukevaa ja sosiaalista vuorovaikutusta edistävää toimintaa. Päivätoimintaa järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään työkyvytöntä henkilöä, jolla vamman tai sairauden aiheuttaman erittäin vaikean toimintarajoitteen vuoksi ei ole edellytyksiä osallistua sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 e §:ssä tarkoitettuun työtoimintaan ja jonka toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. Päivätoimintaa on järjestettävä mahdollisuuksien mukaan siten, että vaikeavammainen henkilö voi osallistua toimintaan viitenä päivänä viikossa tai tätä harvemmin, jos vaikeavammainen henkilö kykenee osallistumaan työtoimintaan osa-aikaisesti tai siihen on muu hänestä johtuva syy. 8 c § (19.12.2008/981) Henkilökohtainen apu Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan tässä laissa välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella: 1) päivittäisissä toimissa; 2) työssä ja opiskelussa; 3) harrastuksissa; 4) yhteiskunnallisessa osallistumisessa; tai 5) sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. vaikeavammaisen henkilön Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan 1 momentissa tarkoitettuja toimia suorittaessaan. Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää, että vaikeavammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa. Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen 1 momentissa tarkoitetuista toiminnoista eikä avun tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista. Henkilökohtaista apua on järjestettävä päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Edellä 1 momentin 3–5 kohdissa tarkoitettuja toimintoja varten henkilökohtaista apua on järjestettävä vähintään 30 tuntia kuukaudessa, jollei tätä pienempi tuntimäärä riitä turvaamaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avuntarvetta. 28 8 d § (19.12.2008/981) Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Henkilökohtaisen avun järjestämistavoista päätettäessä ja henkilökohtaista apua järjestettäessä kunnan on otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan. Kunta voi järjestää henkilökohtaista apua: 1) korvaamalla vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset työnantajan maksettavaksi kuuluvine lakisääteisine maksuineen ja korvauksineen sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut; 2) antamalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluiden hankkimista varten sosiaalihuoltolain 29 a §:ssä tarkoitetun palvelusetelin, jonka arvo on kohtuullinen; taikka 3) hankkimalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta tai järjestämällä palvelun itse taikka sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa. Edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa vaikeavammaista henkilöä on tarvittaessa ohjattava ja autettava avustajan palkkaukseen liittyvissä asioissa. Edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna henkilökohtaisena avustajana ei voi toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, ellei sitä erityisen painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena. 9 § (19.12.2008/981) Taloudelliset tukitoimet Vammaiselle henkilölle korvataan hänen vammansa tai sairautensa edellyttämän tarpeen mukaisesti kokonaan tai osittain kustannukset, jotka hänelle aiheutuvat tämän lain tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeellisista tukitoimista sekä ylimääräiset kustannukset, jotka aiheutuvat vamman tai sairauden edellyttämän vaatetuksen ja erityisravinnon hankkimisesta. Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuneista kustannuksista korvataan puolet. Vakiomalliseen välineeseen, koneeseen tai laitteeseen tehdyt vamman edellyttämät välttämättömät muutostyöt korvataan kuitenkin kokonaan. Kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta hänelle aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos hän vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee näitä toimenpiteitä suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Kunnalla ei kuitenkaan ole erityistä velvollisuutta kustannusten korvaamiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä hyväksyttävistä kustannuksista sekä muista 1 ja 2 momentissa tarkoitetun korvauksen määräytymiseen vaikuttavista seikoista. 29 12 § Yhteistyö Kunnan tulee vammaisten henkilöiden olosuhteiden edistämiseksi toimia yhteistyössä eri viranomaisten, laitosten, vammaisjärjestöjen sekä muiden sellaisten yhteisöjen kanssa, joiden toiminta läheisesti liittyy vammaisten henkilöiden elinoloihin. 16 § Erillisrahoitus Tarvittaessa voidaan valtion tulo- ja menoarvioon varattujen määrärahojen rajoissa järjestää tämän lain mukaista: 1) sopeutumisvalmennusta; 2) kuntoutusohjausta; sekä 3) tutkimus- ja kokeilutoimintaa vammaisten henkilöiden aseman parantamiseksi. 17 § Muutoksen haku Muutoksenhausta tässä laissa tarkoitetuissa asioissa on voimassa, mitä sosiaalihuoltolain 45, 47, 48 ja 51 §:ssä on säädetty sekä, mitä jäljempänä tässä laissa säädetään. 18 § (22.12.2009/1545) Muutoksenhaku sosiaalilautakunnan päätökseen Sosiaalilautakunnan päätökseen, joka koskee tässä laissa henkilölle tarkoitettua palvelua ja taloudellista tukitoimea, haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Valitus voidaan antaa sanottuna aikana myös sosiaalilautakunnalle, jonka tulee se oman lausuntonsa ohella toimittaa hallinto-oikeudelle. 19 § (22.12.2009/1545) Muutoksenhaku hallinto-oikeuden päätökseen Hallinto-oikeuden tämän lain 8 §:n 2 momentin mukaista palvelua tai 9 §:n 2 momentin mukaista taloudellista tukitoimea koskevassa asiassa antamaan päätökseen saa hakea valittamalla muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valituskirja liitteineen voidaan antaa myös hallinto-oikeuteen korkeimmalle hallinto-oikeudelle toimitettavaksi. Muuhun kuin 1 momentissa säädettyyn hallinto-oikeuden tämän lain nojalla valituksen johdosta antamaan henkilölle tarkoitettua palvelua tai taloudellista tukitoimea koskevaan päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta, ellei korkein hallinto-oikeus myönnä valituslupaa. Valituslupaa haetaan korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Lupa voidaan myöntää ainoastaan, jos valituksella on erittäin suuri merkitys asianomaiselle tai jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtäläisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden tutkittavaksi. 30 Liite 2: Lisätietoa kuljetuspalvelusta “Mikäli esimerkiksi yhteiskuljetukset eivät sovellu vaikeavammaiselle henkilölle ottaen huomioon vammasta tai sairaudesta aiheutuvat esteet ja hänen kuljetuspalvelujensa tarpeet, on kuljetuspalvelut tällöin järjestettävä hänen yksilöllisen tarpeensa huomioon ottavalla tavalla. (sosiaaliportti.fi) Vaikka kunnalla on oikeus päättää kuljetuspalvelujen järjestämistavasta, vammaisella henkilöllä on mahdollisuus vaatia palvelua järjestettäväksi hänelle sopivalla yksilöllisellä tavalla. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnan on tehtävä myös palvelun järjestämistapaa koskevien vaatimusten osalta yksilöhuollon päätös. (sosiaaliportti.fi) Järjestämistapaa koskevia päätöksenvaraisia asioita voivat olla esimerkiksi vaatimus vakiotaksista (vammainen henkilö haluaa käyttää tuttua samaa taksinkuljettajaa) tai vaatimus siitä, että vammaisen henkilön yksilölliset tarpeet huomioon ottaen hänen matkojaan ei yhdistellä. Vaatimus siitä, että vammainen henkilö vapautetaan tilaamasta taksia matkojen yhdistelykeskuksen kautta tai joku muu sellainen tapa järjestää kuljetuspalveluja, joka turvaa henkilön yksilölliset tarpeet liikkumisen sekä huomioi hänen vammansa tai sairautensa aiheuttamat rajoitukset liikkumisessa. (sosiaaliportti.fi) Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. (sosiaaliportti.fi) Kuljetuspalvelu on keskeinen vaikeavammaisten omatoimista suoriutumista auttava palvelu. Koulunkäynti, työ ja harrastukset edellyttävät mahdollisuutta liikkua. Vammaispalvelulain mukaisilla kuljetuspalveluilla turvataan vaikeimmin vammaisille henkilöille kohtuulliset liikkumismahdollisuudet samoin kustannuksin kuin muille kansalaisille. (sosiaaliportti.fi) Kuljetuspalvelu on kunnan erityiseen järjestämisvelvollisuuteen kuuluva palvelu. Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kuljetuspalveluja määrärahoista riippumatta, koska kuljetuspalvelu on subjektiivinen oikeus. (sosiaaliportti.fi) Vammaispalveluasetuksen mukaan kuljetuspalveluihin ja niihin liittyvine saattajapalveluihin kuuluvat vaikeavammaisen henkilön tarpeelliset, jokapäiväiseen elämään kuuluvat kuljetukset, jotka liittyvät: • • • työssä käymiseen opiskeluun asioimiseen • • • yhteiskunnallisen osallistumiseen virkistykseen tai muuhun sellaiseen syyhyn. Jokapäiväiseen elämään kuuluvia kuljetuksia ovat vaikeavammaisen henkilön asuinkunnan alueella tapahtuvat tai lähikuntiin ulottuvat kuljetukset. (sosiaaliportti.fi) 31 Liite 3: Valokuvia Varkauden toimipisteistä (Kuvia esteettömyydestä Varkauden alueelta) Kaupungintalo (Pyörätuoli asiakkaalle oma sisäänkäynti, asiakaspalveluun parannusta, miksi koirakielto mm. näkövammaisten opaskoira?) Oikeustalo, Verotoimisto (Sisäänkäynti ok, miinus raskaat ovet) Kela (Sisäänkäynti pyörätuoliasiakkaalle oma liuska ok, raskaat ovet pyörätuoli asiakkaalle) 32 Poliisi (Sisäänkäynnissä raskaat ovet pyörätuoli asiakkaalle, hissi pieni, mutta ok Ulkona sijaitsevat pyörätelineet ovat näkövammaiselle vaaralliset, koska ne pitäisi erottaa erivärillä, jotta pyörätelineet erottuisi paremmin maasta ) Seurankunta • (ev.lut.) (Hyvä sisäänkäynti ja parkkipaikka kirkkoon, ei tarvitse kuvata) • ev.lut. kirkon kirkkoherran virastoon selkeä tiedotus miten pyörätuolilla kävijät pääsevät sisälle) • (ort.) (Ei kuvattu nykytilannetta) Vammel (Talvella vaarallisen liukas ”metallinen” pyörätuolille tehty sisäänkäynti, sisällä pyörätuolia näkövammaisia haittaavat kynnykset) Soisalon opisto (Ei hissiä, raskaat portaat, huono esteettömyys) 33 Posti, CM, Mustapörssi, pankkiautomaatti jne. (Erittäin hyvin toimivat parkkipaikka, vastaanottanut esteettömyyspalkinnon, hissi, automaattiset ovet) Pankit (Osuuspankki hyvät sisäänkäynti yhteydet, automaattiovet, Nordeassa ei automaattisesti toimivia ovia) Keskusliikenneasema (Hyvät kulkuyhteydet, raskaat ulko-ovet, hissi) Oikeusaputoimisto/Yleinen edunvalvonta (ei mahdollista pyörätuolilla, rappuset, ei hissiä) 34 Koulut, työtoiminta, päivätoiminta sekä asumisyksiköt Repokankaan koulu (ei kuvattu nykytilannetta) Savoset (Työtoimintaa; Työtilat katutasolla, ei kuvattu) Warkop (Työtoimintaa; ei kuvattu nykytilannetta) Niittykoti (Asuminen; Asumistilat katutasolla, muuten nykytilannetta ei kuvattu) Hongisto (Asuminen; Asumistilat katutasolla, ei kuvattu) Kuparisepän palvelukoti (Asuminen; ei kuvattu nykytilannetta) Pihlaja (päivätoiminta; katutasolla, ei kuvattu nykytilannetta) Perhekoti Touhukallio (Asuminen; ei kuvattu nykytilannetta) Uimahalli (ei kuvattu nykytilannetta, hyvät kulkuyhteydet, raskaat ulko-ovet) Urheilutalo (Hyvät kulkuyhteydet, raskaat ulko-ovet, hissi) Kirjasto (on hyvä sisäänkäynti sekä hissi, ei tarvitse kuvata) Varkauden Urheiluseurat ry (Ovat mukana seurantoiminnassa, mutta eivät pysty menemään seurantiloihin, 35 Liite 4: YK:n vammaisten oikeuksien julistus Hyväksytty yleiskokouksessa v. 1975 1. Sana "vammainen" tarkoittaa jokaista henkilöä, joka fyysisten tai henkisten ominaisuuksiensa synnynnäisen tai muun puutteellisuuden vuoksi on täysin tai osittain kykenemätön omatoimisesti huolehtimaan normaaliin yksilölliseen ja/tai sosiaaliseen elämään liittyvistä tarpeista. 2. Vammaisilla on oltava mahdollisuus nauttia kaikkia tästä julistuksesta ilmeneviä oikeuksia. Nämä oikeudet on suotava poikkeuksetta kaikille vammaisille ilman rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, varallisuuteen, syntyperään tai muuhun vammaisen tai hänen perheensä ominaisuuteen perustuvaa syrjintää tai erottelua. 3. Vammaisilla on erottamaton oikeus saada kunnioitusta ihmisarvolleen. Vammaisilla on vammansa alkuperään, luonteeseen ja vaikeusasteeseen katsomatta samat oikeudet tyydyttävään, mahdollisimman normaaliin ja täysipainoiseen elämään. 4. Vammaisilla on samat kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet kuin muilla ihmisillä; kehitysvammaisten oikeuksia koskevan julistuksen 7. artikla koskee näiden oikeuksien kaikkea mahdollista rajoittamista tai poistamista kehitysvammaisten osalta. 5. Vammaisilla on oikeus siihen, että heitä eri toimenpitein autetaan tulemaan mahdollisimman omatoimisiksi. 6. Vammaisilla on oikeus lääkintä-, psykologiseen ja fysikaaliseen hoitoon, mukaan lukien erilaiset proteesit ja ortopediset apuvälineet, lääkinnälliseen ja sosiaaliseen kuntoutukseen, peruskoulutukseen, sekä ammatilliseen koulutukseen ja kuntoutukseen, ja muihin palveluihin, jotka auttavat heitä kehittämään kykyjään ja taitojaan mahdollisimman pitkälle ja nopeuttavat heidän sopeutumistaan yhteiskuntaan. 7. Vammaisilla on oikeus taloudelliseen ja sosiaaliseen turvaan ja kohtuulliseen elintasoon. Heillä on oikeus kykyjensä mukaan hankkia ja pitää pysyvä työpaikka tai harjoittaa hyödyllistä ja tuottavaa ammattia sekä liittyä ammattiyhdistyksiin. 8. Vammaisilla on oikeus saada erityistarpeensa huomioon otetuiksi kaikilla taloudellisen ja sosiaalisen suunnittelun tasoilla. 9. Vammaisilla on oikeus elää perheensä tai kasvattivanhempiensa kanssa ja osallistua kaikkeen sosiaaliseen, luovaan ja virkistystoimintaan. Kehenkään vammaiseen ei saa asuinpaikan suhteen soveltaa erityiskohtelua, paitsi milloin hänen tilansa tai sen parantaminen sitä edellyttää. Mikäli vammaisen oleskelu erityislaitoksessa on välttämätöntä, ympäristön ja elinolosuhteiden siellä tulee vastata mahdollisimman suuressa määrin hänen ikäisensä henkilön normaaleja elinolosuhteita. 10. Vammaisia on suojeltava kaikkea syrjivää, loukkaavaa ja alentavaa hyväksikäyttää, säännöksiä ja kohtelua vastaan. 36 11. Vammaiselle on annettava pätevää oikeusapua sen ollessa välttämätöntä hänen henkilönsä tai omaisuutensa suojaamiseksi. Mikäli häntä vastaan ryhdytään oikeudellisiin toimiin, oikeudenkäyntimenettelyssä tulee ottaa täysin huomioon hänen fyysinen ja henkinen tilansa. 12. Vammaisten järjestäjä voidaan hyödyllisesti käyttää apuna kaikissa vammaisten oikeuksia koskevissa asioissa. 13. Vammaisille, heidän perheilleen ja yhteisöilleen on tiedotettava sopivalla tavalla tähän julistukseen sisältyvistä oikeuksista Lisätietoa: Promoting the Rights of Persons with Disabilities - UN Enable Linkki: http://www.kvhtietopankki.fi/lait/yk_vamm_oikeudet.html 37 Liite 5: Uudistuvan vammaispalvelun alaiset linkit Juha-Pekka Konttinen, lakimies Vammaisten ihmisoikeuskeskus VIKE Räty, Tapio: Vammaispalvelut. Vammaispalvelulain soveltamiskäytäntö. Kynnys ry 2010. HE 219/1986. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista sekä laiksi sosiaalihuoltolain 17 §:n muuttamisesta. Palvelusuunnitelma http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujenkasikirja/palveluprosessi/palvelusuunnitelma/ Juha-Pekka Konttinen, lakimies, Vammaisten ihmisoikeuskeskus VIKE Jukka Kaukola, Tampereen vammais- ja esteettömyysasiamies Lisää tietoa palvelusuunnitelmasta: http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujen-kasikirja/palveluprosessi/palvelusuunnitelma/ Muutoksenhaku http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujen-kasikirja/palveluprosessi/muutoksenhaku/ Räty, Tapio: Vammaispalvelut. Vammaispalvelujen soveltamiskäytäntö. Kynnys ry. 2010. http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujen-kasikirja/hallinto-politiikka/palvelujenjarjestamisvastuu/ Henkilökohtainen apu http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujen-kasikirja/itsenaisen-elamantuki/henkilokohtainen-apu/ Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870380 Kommunikointi http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujen-kasikirja/itsenaisen-elamantuki/kommunikointi/ Palvelujen järjestämisvastuu Räty, Tapio: Vammaispalvelut. Vammaispalvelujen soveltamiskäytäntö. Kynnys ry. 2010. http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujen-kasikirja/hallinto-politiikka/palvelujen-jarjestamisvastuu/ http://www.varkaus.fi/palvelut/sosiaali-ja_terveyspalvelut/kotija_laitoshoito/palveluun_paasemisen_perusteet/paivatoimintaan-hakeutumisen-per/ 38 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870380 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000812 http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/ http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujenkasikirja/lainsaadanto/oikeuskaytantoa/kuljetuspalvelut/ Laki omaishoidon tuesta 2.12.2005/937 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050937 http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujen-kasikirja/itsenaisen-elamantuki/paivatoiminta/ Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870380 Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 23.6.1977/519 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1977/19770519 Toimeentulo http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujen-kasikirja/itsenaisen-elamantuki/toimeentulo/ http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujen-kasikirja/itsenaisen-elamantuki/vertaistuki/ Apuvälinepalvelujen työnjako http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujen-kasikirja/apuvalineet/ Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 18.9.1987/759 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870759 Asunto ja asumiseen liittyvät palvelut http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujen-kasikirja/itsenaisen-elamantuki/asuminen/ http://www.stm.fi/tiedotteet/kuntainfot/kuntainfo/view/1554136#fi http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujenkasikirja/lainsaadanto/oikeuskaytantoa/palveluasuminen/ Perus- ja ihmisoikeudet Suomen perustuslaki 731/1999 Yhdenvertaisuuslaki 20.1.2004/21 * http://www.om.fi/Etusivu/Vireilla/Saadoshankkeet/Valtiosaanto/1172045284846 39 Vammaispalvelujen lainsäädäntö http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujen-kasikirja/lainsaadanto-vammaispalvelut/ Vammaispalvelujen lainsäädäntö Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987 * http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870380 Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 759/1987 * http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870759 Kehitysvammalainsäädäntö Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977 Asetus kehitysvammaisten erityishuollosta 988/1977 (Valtioneuvoston asetus erityishuoltopiireistä 1045/2008) Sosiaalihuollon lainsäädäntöä Sosiaalihuoltolaki 710/1982 * http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820710 Sosiaalihuoltoasetus 607/1983 * http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1983/19830607 Laki toimeentulotuesta 1412/1997 * http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412 Laki omaishoidon tuesta 937/2005 * http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050937 Eläke Kansaneläkelaki 11.5.2007/568 Laki takuueläkkeestä 20.8. 2010/703 Työntekijän eläkelaki 19.5. 2006/395 Laki työntekijän eläkelain muuttamisesta 28.7. 1978/593 Lakisääteiset vakuutuskorvaukset Tapaturmavakuutuslaki 20.8. 1948/608 Liikennevakuutuslaki 26.6. 1959/279 Lastensuojelu ja erityinen hoito päivähoidossa Lastensuojelulaki 417/2007 Laki lapsen päivähoidosta 36/1973 Asetus lasten päivähoidosta 239/1973 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992 Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 912/1992 Kelan vammaisetuudet Laki vammaisetuuksista 570/2007 40 Ihmisoikeudet http://www.ihmisoikeudet.net/index.php?page=vammaisten-oikeuksien-valvonta http://www.ihmisoikeudet.net/index.php?page=vammaisten-oikeudet Keskeisiä ihmis- ja perusoikeuksia http://papunet.net/tietoa/mitaonaac/kommunikointi-ja-ihmisoikeudet/gunilla-sjovallinartikkeli/ihmis-japerusoikeuksia.html ttp://www.lakiopas.com/lakitietoa/index.html http://fi.wikipedia.org/wiki/Vammaispolitiikka http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1998/19980228 http://www.kynnys.fi/vike.html YK:n vammaissopimus http://www.kynnys.fi/content/view/427/430/ http://www.finlex.fi/fi/ http://www.kvhtietopankki.fi/websanat.htm http://www.kuuloliitto.fi/ http://www.kuulosuoja.fi/kuulosuoja/ http://www.kuuloliitto.fi/fin/kuuloliitto/ajankohtaista/?nid=393 Kuulokynnys esteettömyyssivut http://www.kuulokynnys.fi/kuulokynnys/ Kuurojen liitto http://www.kl-deaf.fi/ http://www.kuurosokeat.fi/ http://www.kl-deaf.fi/fi-FI/Viittomakieli/ http://suvi.viittomat.net/ http://www.papunet.net/selkokeskus/ http://www.kvhtietopankki.fi/kuntout.htm http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/palvelut_aiheittain/perhe_ja_sosiaalipalvelut/vammaisuu s/tuet_ja_oikeudet/index.html Erityishoitohakemus http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asioi_verkossa/lomakkeet/kela_sv89/index.html http://www.invalidiliitto.fi/portal/fi/esteettomyys/ 41 vammaistuet ja -palvelut http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/150801124859EH?openDocument Tuttutaksioikeus ja yksinoikeus http://www.kvhtietopankki.fi/sopalvel/kuljetuspalvelut.htm YK:n vammaisten oikeuksien julistus http://www.kvhtietopankki.fi/lait/yk_vamm_oikeudet.html KKO:2009:86 Virkarikos - Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen http://www.kko.fi/48514.htm Vammaispalvelulain-muutokset http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/yleiskirjeetlausunnot/yleiskirjeet/2009/Sivut/Vammaispalvelulain-muutokset.aspx 42 Liite 6: Hallituksen esitykset Vammaispalvelulaki HE 166/2008. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 §:n muuttamisesta. StVM 32/2008 vp. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö. Hallituksen esitys laeiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 §:n muuttamisesta. Hallituksen esitys 166/2006. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 §:n muuttamisesta. HE 219/1986. Hallituksen esitys eduskunnalle 1) laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista sekä 2) laiksi sosiaalihuoltolain 17 §:n muuttamisesta. Tulkkauspalvelu HE 220/2009. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta sekä vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 §:n muuttamisesta. Vakuutukset HE 224/2009. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tapaturmavakuutuslain muuttamisesta HE 158/2004. Hallituksen esitys Eduskunnalle lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ja liikennevakuutuksen sairaanhoitokorvausten täyskustannusvastuun toteuttamista koskevaksi lainsäädännöksi. HE 16/2002. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi liikennevahinkolautakunnasta ja liikennevakuutuslain muuttamisesta. Kuntoutus HE 3/2005. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista. HE 115/2003. Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion eläkelain kuntoutusta koskevien säännösten muuttamisesta. HE 42/2003. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kunnallisen eläkelain muuttamisesta. HE 116/2002. Hallituksen esitys Eduskunnalle kuntoutusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi. 43 Työlainsäädäntö Hallituksen esitys 34/1996. Hallituksen esitys Eduskunnalle työaikalaiksi ja laiksi kotitaloustyöntekijän työsuhteesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta. Eläkkeet HE 90/2006. Hallituksen esitys Eduskunnalle kansaneläkelaiksi, laiksi vammaisetuuksista ja laiksi eläkkeensaajan asumistuesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi. HE 209/2005. Hallituksen esitys Eduskunnalle kansaneläkelaiksi ja laiksi vammaisetuuksista sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi. HE 45/2002. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi osa-aikaeläkettä ja yksilöllistä varhaiseläkettä koskevien säännösten muuttamisesta. HE 141/1998. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin annetun lain 1 a §:n muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Opetus HE 109/2009. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta 44
© Copyright 2024