Varkauden vammaispoliittinen ohjelmaesitys

Varkauden vammaispoliittinen ohjelma
2012
(Porin ja Varkauden vammaisneuvostonkokous 4.5.2012)
1
ALKUSANAT
Minulle
ehdotettiin
Varkauden
kaupunginhallituksen
alaisuudessa
toimivan
vammaisneuvoston toimesta tekemään opiskelu sekä kehittämistyönä Varkauden alueen
vammaisia koskeva vammaispoliittinen ohjelma. Oli huomattu, että alueen erityispuolen
ihmisille olisi erittäin tärkeää, että kyseinen ohjelma olisi ajan tasalla ja täyttäisi tämän
päivän lakisääteiset vaatimukset.
Olen ollut yhteydessä mm. Varkauden kaupungin lakimieheen Markku Sireniin. Häneltä on
tullut hyväksyntä alueen eri toimipisteiden kartoittamiseen, vammaisten päivätoiminnan
kartoittamiseen ja puutteiden sekä mahdollisen kehitystöiden kirjaamiseen Varkauden
vammaispoliittiseen ohjelmaan.
Katson tämän työn tarpeelliseksi ja on huomioitava, että noin viiden vuoden työ
vammaisten
ja
erityispuolen
opiskelijoiden
kanssa
Bovallius-ammattiopiston
palveluksessa, antaa minulle hyvän pohjan tällaiselle työlle, jolla mm. edistetään
vammaisten asemaa Varkauden kaupungin alueella sekä paikkakunnilla joista Varkaus on
hankkinut ostopalveluina vammaisille osoitettuja palveluita.
On mahdollista, että valmistunutta ohjelmaa käytetään runkona myös alueen muissa
pienissä kunnissa. Uusi ohjelma tulee olemaan hyvä lähtökohta, jossa todellakin pyritään
parantamaan näiden erityispuolen ihmisten oloja alueella.
Ohjelmassa pyritään havaitsemaan puutteita ja kehittämiskohteita, jotka esitetään sitten
virkamiehille ja luottamushenkilöille. Näin he voisivat tehdä vammaisia koskevissa asioissa
oikeanlaisia päätöksiä esteettömyyden eri osa-alueilla.
Minun osuuteni ohjelman toteutumisessa valmistui toukokuussa 2012, kuitenkin tiettyjä
lisäyksiä ohjelmaan voidaan joutua odottamaan ensi syksyyn. Minulla on tämän ohjelman
laajuuden takia useita asiantuntijoita ja kommentoijia Varkauden virkamiehistä sekä
alueen eri toimijoista mm. vammaisneuvoston varapuheenjohtaja Tuula Hartikainen,
psykososiaalijohtaja Ulla Tuomainen (lupa-asiat, kommentit), Markku Siren Varkauden
kaupungin lakimies, valmentava II vastuuohjaaja ja opetusmateriaalin suunnittelija Pia
Saastamoinen, sekä alueen eri toimijat.
Varkaudessa 11.05.2012
Santeri Lehtolainen
Ammatillisen erityisopettajan koulutus, JAMK
2
SISÄLLYSLUETTELO
1. Johdanto ..........................................................................................................................5
Ohjelman tavoitteet.......................................................................................................5
2. Tietoja subjektiivisesta oikeudesta...................................................................................6
2.1.2 Erityinen järjestämisvastuu - subjektiiviset oikeudet ............................................6
2.1.3 Määrärahasidonnaiset palvelut ja tukitoimet........................................................6
2.1.4 Uudistuksen rahoitus ...........................................................................................7
2.2 Varkauden vammaisneuvosto ....................................................................................8
2.3 Syrjintä....................................................................................................................8
3. Sosiaalitoimi.....................................................................................................................9
3.1 Vammaispalvelut ........................................................................................................9
3.2 Vammaispalvelulain mukaiset palvelut.......................................................................9
3.2.1 Palvelusuunnitelma..............................................................................................9
3.2.2 Vammaispalvelulaki 3 a § 2. ................................................................................9
3.2.3 Vammaispalvelulain muutokset .........................................................................10
3.3 Tulkkauspalvelu........................................................................................................10
3.3.1 Nykytilanne ........................................................................................................10
3.3.2 Vammaisten tulkkauspalvelut ............................................................................10
3.4 Henkilökohtainen apu subjektiiviseksi oikeudeksi ....................................................11
3.5. Avustajan asema.....................................................................................................11
3.6 Kuljetuspalvelut ........................................................................................................12
3.6.1 Varkauden alueen kuljetuspalvelut ....................................................................12
3.6.2 Kuljetuspalvelun määrä .....................................................................................12
3.6.3 Kuljetuspalvelut (MYK) ......................................................................................13
3.6.4 Tuttutaksioikeus ja yksinoikeus..........................................................................13
3.7 Kehitysvammahuolto ................................................................................................14
3.8 Asuminen .................................................................................................................14
3.8.1 Nykytilanne ........................................................................................................14
3.8.2 Toimenpiteet ......................................................................................................15
3.8.3 Selvitystyö..........................................................................................................15
3.9 Päivätoiminta............................................................................................................15
3.9.1 Nykytilanne ........................................................................................................15
3.9.2 Selvitystyö..........................................................................................................16
3.10 Työ .........................................................................................................................16
3.10.1 Nykytilanne ......................................................................................................16
3.10.2 Kehittämistarpeet.............................................................................................16
3.10.3 Toimenpiteet ....................................................................................................16
4. Terveystoimi ..................................................................................................................17
4.1.1 Terveys ja kuntoutus..........................................................................................17
4.1.2 Kuntoutus Varkaudessa.....................................................................................17
4.1.3 Kehittämistarpeet...............................................................................................17
4.1.4 Esteettömyys .....................................................................................................17
4.2 Tiedotuspassi vammaisille ja ICE tunnus puhelimeen..............................................18
4.3 Vammaisen kohtaaminen.........................................................................................18
4.3.1 Nykytilanne ........................................................................................................18
4.3.2 Toimenpiteet ......................................................................................................18
4.3.3 Vammaisen kohtaaminen (hanke) .....................................................................19
4.4 Henkilökohtainen koskemattomuus..........................................................................19
4.4.1 Nykytilanne ........................................................................................................19
3
4.4.2 Seuranta ja toimenpiteet....................................................................................19
5. Sivistystoimi ...................................................................................................................20
5.1 Peruskoulu ja jatkokoulutus nykytilanne...................................................................20
5.1.1Kehittämistarpeet................................................................................................20
5.1.2 Toimenpiteet ......................................................................................................20
6. Tekninen toimi ...............................................................................................................21
6.1 Rakentaminen, Esteettömyys...................................................................................21
6.1.1 Nykytilanne ........................................................................................................21
6.1.2 Kehittämistarpeet...............................................................................................21
6.1.3 Toimenpiteet ......................................................................................................21
6.1.4 Esteettömyys .....................................................................................................21
7. Vapaa-aikatoimi (kulttuuri, liikunta) ................................................................................22
7.1 Kulttuuri, Vaikuttaminen (vapaa-aika,liikunta, taide).................................................22
7.1.2 Kehittämistarpeet...............................................................................................22
7.1.3 Toimenpiteet ......................................................................................................22
8. Hallinto ja politiikka ........................................................................................................23
8.1 Vanhukset (seniorit) yhteistyö ..................................................................................23
9. Tiedotus, suunnittelu ja kehittäminen.............................................................................24
9.1.Nykytilanne...............................................................................................................24
9.2 Kehittämistarpeet .....................................................................................................24
9.3 Toimenpiteet ............................................................................................................24
10. Kehittämistyöstä tärkeitä vaikutteita myös erityisopettajan työhön ..............................25
Liite 1: Laki vammaislainsäädännöstä ...............................................................................26
Liite 2: Lisätietoa kuljetuspalvelusta ...............................................................................31
Liite 3: Valokuvia Varkauden toimipisteistä ....................................................................32
(Esteettömyys kuvia Varkauden alueelta) ......................................................................32
Liite 4: Yk:n YK:n vammaisten oikeuksien julistus..........................................................36
Liite 5: Uudistuvan vammaispalvelun alaiset linkit..........................................................38
Liite 6: Hallituksen esitykset ...........................................................................................43
4
1. Johdanto
Ohjelman tavoitteet
Tulevassa Varkauden vammaispoliittisessa ohjelmassa lähdetään sen tärkeimmästä
tavoitteesta eli ”vammaisilla on oikeus…”. Ohjelmassa ei saa lähteä tekemään eroa
vammaisen ja vaikeanvammaisen kohdalla. Niin kuin laissa sanotaan ” lain 1§
tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa
yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden
aiheuttamia haittoja ja esteitä.” ja ”2§ Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan tässä laissa
henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia
suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista.”
Varkauden kaupungin aikaisempi vammaispoliittinen ohjelma on tehty viimeksi 1998 ja se
on ollut riittämätön, auttamattomasti vanhentunut. Siitä on puuttunut se tärkeä osa eli
mihin lakiin ja asetuksiin vammaispoliittinen ohjelma perustuu sekä lakiin että
asetuksiin. Varkaudessa tehty vanha 1998 tehty vammaispoliittinen ohjelma ei tavoittanut
vammaisten eikä myöskään luottamusmiesten ja virkamiesten tarpeita eli ohjelma oli
kirjoitettu siten, että siinä ei annettu oikeita ”työkaluja” mm. viitattu lakiin.
Vammaispoliittisen ohjelman tulee palvella myös vammaista (edunsaajaa) ja huoltajia
siten, että he tietävät millaisia oikeuksia heillä on hakea erilaisia tukea kaupungilta tai
kunnilta. Lähdin omassa kehittämistyössä tutustumaan vammaispoliittiseen ohjelmaan
siten, että tutustuin ensin valtakunnalliseen Vampoon sekä muutamaan kaupungin
tekemään valmiiseen Vampo pohjaan (Pori ja Helsinki). Sen jälkeen lähdin tutkimaan
aiheeseen sopivaa lakitietoa, joka liittyy kiinteästi vammaispoliittiseen ohjelmaan.
On myös tärkeää, että vammaispoliittinen ohjelma on myös ymmärrettävä ja selkeä
asiakirja, jota sen voi lukea myös virkamiehet sekä ne tukiryhmät, joille se on myös
tarkoitettu.
Vammaispoliittisen ohjelman tavoitteena on vaikuttaa päätöksentekijöihin, palvelun
tuottajiin ja ammatinharjoittajiin sellaisten ratkaisujen syntymiseksi, jotka ottavat huomioon
kaikkien varkautelaisten tarpeet.
Varkauden vammaisneuvoston kokouksessa 1.3.2012 aikataulu sovittiin toukokuulle
yhdessä puheenjohtajan sekä ohjelman toteutuksessa mukana olevan varapuheenjohtajan
Tuula Hartikaisen kanssa. Työryhmän vetäjäksi nimettiin Santeri Lehtolainen ja sihteeriksi
Riitta Haukijärvi. Selvitys tulisi saattaa päätökseen syksyyn 2012 mennessä.
5
2. Tietoja subjektiivisesta oikeudesta
Lähtökohta on, että vammaisilla on oikeus ja vammaisten oikeudet eivät ole
harkinnanvaraisia!
2.1.1 Vammaispalvelujen järjestämisvastuu
Perustuslain mukaan (Perustuslaki 19§) jokaiselle, joka ei kykene hankkimaan
ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja
huolenpitoon. Julkisen vallan on turvattava sen mukaan, kuin lailla tarkemmin säädetään,
jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä.
2.1.2 Erityinen järjestämisvastuu - subjektiiviset oikeudet
Kunnan on varattava subjektiivisiin oikeuksiin täysimääräisesti tarvetta vastaavat
määrärahat. Sosiaalihuollosta vastaava toimielin ei voi päätöksenteossaan vedota siihen,
ettei subjektiivisiin oikeuksiin ole varattu riittävästi määrärahoja. Mikäli määrärahat
loppuvat kesken talousarviovuoden, on talousarviota muutettava. (sosiaaliportti.fi)
Tällaisia erityisiä järjestämisvelvollisuuden alaisia palveluja ja tukitoimia ovat
vammaispalvelulaissa (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870380) kuljetuspalvelut,
palveluasuminen, päivätoiminta, henkilökohtainen apu, asunnon muutostyöt, asuntoon
kuuluvat välineet ja laitteet sekä tulkkauspalvelut. Muut vammaispalvelulain tarkoittamat
palvelut ja tukitoimet kuuluvat yleisen järjestämisvelvollisuuden piiriin, jolloin näitä
palveluja ja tukitoimia järjestetään määrärahojen puitteissa. (sosiaaliportti.fi)
Sosiaalilautakunnan tulee myöntää subjektiivisella oikeudella turvatut palvelut ja tukitoimet
hakemuksessaan tuen saamisen edellytykset täyttäville vaikeavammaisille henkilöille
talousarvioon varatuista määrärahoista riippumatta. (sosiaaliportti.fi)
2.1.3 Määrärahasidonnaiset palvelut ja tukitoimet
Osa
vammaispalvelulain
tarkoittamista
palveluista
ja
tukitoimista
on
ns.
määrärahasidonnaisia palveluja tai tukitoimia. Mainittuja palveluja järjestetään kunnan
varaamien määrärahojen edellyttämässä ja mahdollistamassa laajuudessa.
Vammaispalvelulain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut
palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina, kuin kunnassa
esiintyvä tarve edellyttää. Palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on huomioitava asiakkaan
yksilöllinen avuntarve. (sosiaaliportti.fi)
Kunnan on osaltaan huolehdittava talousarviopäätöksessään siitä, että jokaiselle
turvataan säännösten edellyttämät riittävät palvelut. Kunnan toimielimen päätös, jolla
kokonaan poistetaan mahdollisuus jonkin tietyn palvelun tai etuuden saamiseen, merkitsee
kunnalle laissa säädetyn yleisen järjestämisvelvollisuuden rikkomista. (sosiaaliportti.fi)
Kunnan viranhaltijat ovat velvollisia noudattamaan kunnanvaltuuston ja asianomaisen
lautakunnan päätöksiä ja ohjeita, mikäli nämä eivät ole sisällöltään ilmeisen lainvastaisia.
Viranhaltijat
ovat
kuitenkin
velvollisia
ottamaan
päätöksissään
huomioon
6
erityislainsäädännön ohella myös perustuslainsäädännöllä julkiselle vallalle säädetyt
velvoitteet. (sosiaaliportti.fi)
Subjektiivisia oikeuksia lukuun ottamatta vammaispalvelulain tarkoittamia palveluja ja
tukitoimia järjestetään siten tarpeen mukaisessa laajuudessa. Kunnan on varattava
määrärahoja pakollisiin (laissa sille määriteltyihin) tehtäviin. Mikäli määrärahapäätös on
selkeästi alimitoitettu tai ei vastaa tiedossa olevaa tarvetta, se on lainvastainen.
(sosiaaliportti.fi)
2.1.4 Uudistuksen rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut henkilökohtaista apua koskevan uudistuksen
lisäävän vuonna 2009 kuntien kokonaiskustannuksia 6,3 miljoonalla eurolla, josta
valtionosuus on noin 34 prosenttia eli 2,1 miljoonaa euroa.
Vuonna 2010 laista aiheutuvat kustannukset ovat sosiaali- ja terveysministeriön laskelmien
mukaan 18,9 miljoonaa euroa, josta valtionosuus on edelleen noin 34 prosenttia.
Vuonna 2011, henkilökohtaisen avun vähimmäistuntimäärän noustessa 30 tuntiin viikossa,
laista aiheutuvat kustannukset olisivat sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan noin
25,5 miljoonaa euroa. Valtionosuutta maksetaan 34 prosenttia jo edellisenä vuonna
olemassa olleista tehtävistä aiheutuvista kustannuksista ja 50 prosenttia kustannuksista
siltä osin kun ne johtuvat vuoden 2011 alussa tapahtuneesta henkilökohtaisen avun
vähimmäistuntimäärän korotuksesta.
Suomen Kuntaliitto on lain valmistelusta lähtien arvioinut sen kustannusvaikutukset
huomattavasti sosiaali- ja terveysministeriön arvioita suuremmiksi. (www.kunnat.net)
7
2.2 Varkauden vammaisneuvosto
13 §
Vammaisneuvosto
Kaupunginhallitus voi asettaa vammaisneuvoston, jonka tehtävänä on edistää ja seurata
kaupunginhallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten henkilöiden kannalta.
Vammaisneuvosto voi tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja asioista, joilla on
merkitystä vammaisten henkilöiden elämisessä ja suoriutumisessa.
Vammaisilla
henkilöillä
sekä
heidän
omaisillaan
ja
järjestöillään
tulee
vammaisneuvostossa olla riittävä edustus. Vammaisneuvosto voi olla yhteinen
useammalle kunnalle. Valtakunnallisesta vammaisneuvostosta säädetään erikseen.
2.3 Syrjintä
Yhdenvertaisuuslaki 20.1.2004/21
6§
Syrjinnän kielto
Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen,
uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen
suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Sukupuoleen perustuvasta
syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa
(609/1986).
Syrjinnällä tarkoitetaan:
1) sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on
kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa (välitön syrjintä);
2) sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun
erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos
säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen
saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia (välillinen syrjintä);
3) henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista
loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai
hyökkäävä ilmapiiri (häirintä);
4) ohjetta tai käskyä syrjiä.
Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa, jossa
tarjotaan työtä, irtainta tai kiinteää omaisuutta tai palveluja, koulutusta tai etuisuuksia.
Laissa määritellään myös syrjinnän hinta: palvelun tarjoaja, joka rikkoo lakia, voidaan
tuomita maksamaan syrjinnän kohteeksi joutuneelle hyvitystä enintään 15 000 €.
(http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040021)
Vammaisten ihmisoikeuskeskuksen (VIKE) nettisivuilla on mahdollisuus tehdä ilmoitus
vammaisten henkilöiden syrjinnästä. http://www.kynnys.fi/vike.html
8
3. Sosiaalitoimi
3.1 Vammaispalvelut
Vammaispalvelun lähtökohtana on henkilön oikeus yhdenvertaiseen elämään muiden
kansalaisten kanssa. Vaikeavammaisella henkilöllä on oikeus kuljetuspalveluun,
tulkkipalveluun, palveluasumiseen, asunnon muutostöihin ja asuntoon kuuluviin välineisiin
ja laitteisiin. Muut taloudelliset tukitoimet ovat harkinnanvaraisia.
3.2 Vammaispalvelulain mukaiset palvelut
3.2.1 Palvelusuunnitelma
Palvelujen tulee luoda jokaiselle ihmiselle edellytykset toimia yhteiskunnan täysivaltaisena
jäsenenä. Jokaisella vammaispalvelujen asiakkaalla tulee olla palvelusuunnitelma. Se on
sosiaaliviranomaisen asiakkaansa kanssa laatimaa asiakirja, joka ohjaa palvelujen
toteutusta. Palvelusuunnitelmaan kirjataan vaikeavammaisen ihmisen yksilöllinen
elämäntilanne ja vammaisuuden perusteella tarvittavat palvelut. Henkilökohtainen avun
osalta kirjataan avun tarve, määrä ja järjestämistapa.
3.2.2 Vammaispalvelulaki 3 a § 2.
Vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi on ilman
aiheetonta viivytystä laadittava palvelusuunnitelma siten kuin sosiaalihuollon asiakkaan
asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 7§:ssä säädetään. Palvelusuunnitelma
on tarkistettava, jos vammaisen henkilön palveluntarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu
muutoksia sekä muutoin tarpeen mukaan. Palvelusuunnitelmaa tulee ajan kuluessa
tarkistaa joustavasti asiakkaan tarpeiden tai olosuhteiden muutoin muuttuessa. Joka
tapauksessa suunnitelmaa olisi perusteltua arvioida ja tarkistaa yhdessä asiakkaan
kanssa
vähintään
kahden-kolmen
vuoden
välein.
(http://www.sosiaaliportti.fi/fiFI/Haku/?QueryString=uudistuva+vammaispalvelulaki# )
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380, 3 a
§ (19.12.2008/981) Palvelutarpeen selvittäminen ja palvelusuunnitelma
9
3.2.3 Vammaispalvelulain muutokset
Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain
(jäljempänä vammaispalvelulaki) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista
annetun lain 4 §:n muutokset tulivat voimaan 1.9.2009. Lain voimaantuloa on porrastettu
siten, että harrastuksia, yhteiskunnallista osallistumista ja sosiaalisen vuorovaikutuksen
ylläpitämistä varten annettavan henkilökohtaisen avun vähimmäismäärä on 1.9.2009
lukien 10 tuntia kuukaudessa kohoten 1.1.2011 lukien 30 tuntiin kuukaudessa.
Vammaispalvelulakiin on lisätty säännökset vammaisen henkilön palvelutarpeen
selvittämisestä, palvelusuunnitelman laatimisesta ja palveluja koskevan asian
viivytyksettömästä käsittelystä. Vammaispalvelulaki on säädetty myös ensisijaiseksi
suhteessa
kehitysvammaisten
erityishuollosta
annettuun
lakiin
(jäljempänä
kehitysvammalaki). Laissa on säännökset vaikeavammaiselle henkilölle annettavasta
henkilökohtaisesta
avusta.
Oikeus
henkilökohtaiseen
apuun
on
erityisen
järjestämisvelvollisuuden piirissä. Henkilökohtainen apu on myös maksuton
sosiaalipalvelu. (www.kunnat.net, vammaispalvelulaki 4§)
3.3 Tulkkauspalvelu
Vammaispalvelulain tulkkipalvelut siirrettiin Kansaneläkelaitoksen vastuulle, 1.10.2010
voimaantulleen tulkkauspalvelulain myötä. Laki säädettiin edelleen toissijaiseksi.
3.3.1 Nykytilanne
Viittomakielen tulkkipalvelut hoidetaan Kelan – tulkkipalvelun kautta (kelan sivustot).
Toiminta etenee seuraavalla tavalla:
• Tilaaja kertoo avustettavan tarpeet:
• Asiointi
• Tulkkitoivomus (puhetulkkiin syntynyt luottamussuhde)
• Koulutyö
• Erilaiset tarvekartoitukset
• Tarvitaan myönnetty lupa palvelulle (Varkauden kaupunki), palvelun
tuntimäärä esim. 10h/kk
3.3.2 Vammaisten tulkkauspalvelut
Vammaisten tulkkauspalvelut on tarkoitettu Suomessa asuvalle henkilölle, jolla on
kuulovamma tai kuulonäkövamma tai puhevamma ja joka vammansa vuoksi tarvitsee
tulkkausta
työssä
käymiseen
opiskeluun
perusopintojen
jälkeen
asiointiin
yhteiskunnalliseen osallistumiseen harrastamiseen tai virkistykseen.
Tulkkauspalvelun käyttö edellyttää myös, että tulkkauspalvelun käyttäjä pystyy
ilmaisemaan itseään tulkkauksen avulla ja hän käyttää jotain toimivaa
kommunikointimenetelmää. Kommunikointimenetelmiä ovat esimerkiksi: viittomakieli,
viitottu puhe, puhetulkkaus, kirjoitustulkkaus, etätulkkaus, muut kommunikaatiotavat.
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/240510155837KP?OpenDocument)
10
3.4 Henkilökohtainen apu subjektiiviseksi oikeudeksi
Vammaispalvelulaki 8 § 2 momentti:
Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin
liittyvine saattajapalveluineen, tulkkipalvelut, päivätoimintaa, henkilökohtaista apua sekä
palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee
palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista.
Henkilökohtainen apu on uusiutuvassa vammaispalvelulain 8 §:ssä lisätty subjektiivisten
oikeuksien yhteyteen. Jos henkilö katsotaan laissa tarkoitetulla tavalla vaikeavammaiseksi,
hänelle on myönnettävä henkilökohtaista apua määrärahoista riippumatta.
Vaikeavammaiselle henkilölle voidaan järjestää avustaja joka on työntekijä
henkilökohtaisessa avussa. Erityistä apua tarvitsevalle henkilölle myönnetään
tarvitsemansa palvelu (Varkauden vammaispalvelujen kautta) ja sen jälkeen henkilö hakee
apua henkilökohtaisesta avusta (Honkalampisäätiö, Kela-tulkkipalvelu).
Vammaispalvelulaki 8 c § 1 momentti:
Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan avulla tarkoitetaan tässä laissa vaikeavammaisen
henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella:
1) päivittäisissä toimissa
2) työssä ja opiskelussa
3) harrastuksissa
4) yhteiskunnallisessa osallistumisessa
5) sosiaalisen vuorovaikutuksen
ylläpitämisessä
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380
3.5. Avustajan asema
Vammaispalvelulaki 8 d §:n 4 momentti:
Edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna henkilökohtaisena avustajana ei voi toimia
vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, ellei sitä erityisen
painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena
Henkilökohtainen avustajan tulee olla pääsääntöisesti perheen ulkopuolinen henkilö.
Perheellä tarkoitetaan tässä avustettavan puolisoa, lasta, vanhempaa, isovanhempaa tai
elämänkumppania Tällä säännöksellä on haettu rajaa omaishoidon ja henkilökohtaisen
avun välille. Omaishoidon nähdään soveltuvan sellaisiin tilanteisiin, joissa kyse on lähinnä
hoivasta ja hoidosta, kun taas henkilökohtainen apu suuntautuu avustettavan
itsenäisyyden ja riippumattomuuden lisäämiseen. Lähtökohtana on se, että läheisen
henkilön ei tule toimia henkilökohtaisena avustajana vaan mahdollisesti omaishoitajana.
Rajaus ei kuitenkaan ole ehdoton. Jos avustettavan edun katsotaan sitä vaativan, myös
omainen voi olla avustaja.
11
3.6 Kuljetuspalvelut
3.6.1 Varkauden alueen kuljetuspalvelut
Nykyisin voimassa oleva kuljetuspalvelusopimus päättyy kesäkuun alussa. Uutta
kuljetuspalvelusopimusta ei ole kilpailutettu. Vammaispalvelulain mukainen subjektiivinen
oikeus ei lakkaa, vaikka uusi sopimus ei astu voimaan. Vammaisilla on oikeus ja sen
nojalla kuljetuspalvelut on toteutettava lain mukaisesti vaikka sopimus päättyy.
Kaupungin on järjestettävä vammaispalvelulain 8 §:n 2 momentin mukaan
vaikeavammaiselle
henkilölle
kohtuulliset
kuljetuspalvelut
niihin
liittyvine
saattajapalveluineen (vähintään 18 yhdensuuntaista jokapäiväiseen elämään kuuluvaa
asiointi- ja vapaa-ajan matkaa kuukaudessa). Työ- ja opiskelumatkat järjestetään tarpeen
edellyttämässä laajuudessa. (sosiaaliportti.fi)
3.6.2 Kuljetuspalvelun määrä
Vammaispalveluasetuksen mukaan kuljetuspalveluja on järjestettävä vaikeavammaiselle
henkilölle siten, että hänellä on mahdollisuus suorittaa välttämättömien työhön ja
opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään 18 yhdensuuntaista jokapäiväiseen
elämään kuuluvaa matkaa kuukaudessa. (sosiaaliportti.fi)
Kaupungin on järjestettävä kuljetuspalveluja vaikeavammaiselle henkilölle siten, että
hänellä on mahdollisuus välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi
tehdä vähintään 18 yhdensuuntaista jokapäiväiseen elämään kuuluvaa asiointi- ja vapaaajan matkaa kuukaudessa. Työ- ja opiskelumatkat järjestetään tarpeen edellyttämässä
laajuudessa. Säännöstä ei voida tulkita sillä tavoin, että vaikeavammaisen henkilön
subjektiivinen oikeus olisi kuukaudessa enintään 18 matkaa. (sosiaaliportti.fi)
Mikäli ensisijaiset etuudet eivät ole riittäviä, tulee vammaispalvelulaki sovellettavaksi
täydentävänä tarpeen mukaan. Jos siis henkilön tarve edellyttää vapaa-ajan matkojen tai
työ- /opiskelumatkojen järjestämistä, eivätkä ensisijaisen lainsäädännön mukaan
järjestetyt matkat ole riittäviä, tulee asia ratkaista vammaispalvelulain 4 §:n
toissijaisuussäännöksen perusteella. (sosiaaliportti.fi)
12
3.6.3 Kuljetuspalvelut (MYK)
Nykyinen kuljetuspalvelusopimus päättyy 5.6.2012 ja uusi sopimuskierros ja sopimuksen
hyväksyminen on 18.4.2012.
Asiakkaat
tilaavat
kuljetuspalvelut/matkat
Kuopiossa
sijaitsevasta
matkojenyhdistelykeskuksesta (MYK). Palveluista on tullut palautetta, että MYKin tarjoama
palvelu ovat asiakkaita (vammaisia) kohtaan ala-arvoisia ja kohtuuttomia. Palvelujen
tarjoaja on esim. asiakkaan tilatessa (MYKin) autoa antanut vastaukseksi, että asiakas saa
palvelun tuntia myöhemmin, mitä itse asiakas oli pyytänyt ja tarvinnut”.
Tällainen palvelu on ala-arvoista eikä palvele vammaista asiakasta. Siten miten sen pitäisi.
Olisiko tärkeää saada Varkauden kaupungin alueelle toimiva oma järjestelmä, joka olisi
parempi ja toimivampi sekä taloudellisempi.
(Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380),
(Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812, 4 § Oikeus
laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun)
3.6.4 Tuttutaksioikeus ja yksinoikeus
Useissa vammaisten kommenteissa kuntien järjestämien vammaisten yhteiskuljetusten
katsottiin loukkaavan vammaisten yksityisyyttä (ks. vammaisten ihmisoikeudet). Myös
Valtakunnallinen vammaisneuvosto (VANE) arvosteli käytäntöä lausunnossaan 23.2.2000.
Tarja Sipponen totesi tutkimuksessaan (2008), että monille vammaisille tuttu taksi oli
tärkeä osa arkea. Sipponen käytti termiä tuttutaksioikeus. Se tarkoitti, että vammaiselle oli
oikeus käyttää tuttua kuljettajaa yksilöllisen avustamistarpeensa vuoksi. Tampereella oli
päätetty, että silloin, kun asiakas ei pystynyt terveydentilansa vuoksi olemaan pitkään
kyydissä tai kyseessä oli vaikeita oireita aiheuttava sairaus, hän saattoi saada
yksinkulkuoikeuden. (http://www.kvhtietopankki.fi/sopalvel/kuljetuspalvelut.htm)
Kasvavan liikuntarajoitteisten ja kuulovamman ja muiden
tämänhetkinen tärkein henkilökohtainen avustaja on taksikuski.
”seniorien” vanhusten
13
3.7 Kehitysvammahuolto
Kehitysvammahuollon lähtökohta on luoda henkilölle edellytykset mahdollisimman
tyydyttävään, itsenäiseen ja tasaveroiseen elämään muiden kansalaisten kanssa.
Erilaiset palvelut mm. asiointi-, työ- ja päivätoiminta sekä perhekoti ja laitoshuolto.
Sisältöalueita ovat:
Yleinen
terveydenhuolto/varhaiskuntoutus,
opetus,
lasten
päivähoito,
päivätyötoiminta/jatko-opiskelu, asuminen, avohuolto, laitoshuolto. (Laki vammaisuuden
perusteella
järjestettävistä
palveluista
ja
tukitoimista
3.4.1987/380,
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870380)
3.8 Asuminen
3.8.1 Nykytilanne
Varkauden kaupunki on ulkoistanut asumistoiminnot. Palvelujen käyttäjien näkökulmasta
on kuitenkin tärkeää, että palvelut ovat laadukkaita ja siitä syystä asiaa hoitaville
kaupungin virkamiehille pitää kiinnittää vastuu säännöllisestä seurannasta ja
raportoinnista.
Asumisyksiköt Varkaudessa:
•
Kuparisepän palvelukoti (Savas)
Kuparisepän palvelukoti sijaitsee Varkauden Kaura-ahossa. Tarjoamme palveluasumista
(yövalvonta) keskiasteisesti ja vaikeasti kehitysvammaisille henkilöille. Asukaspaikkojen
lukumäärä on 15, joista yksi on kehitysvammaisten intervallijaksoja varten.
Palvelukodissamme on yhdeksän työntekijää. Työryhmässämme on varsinaisen
kehitysvamma-alan
koulutuksen
saaneiden
työntekijöiden
lisäksi
lähihoitajia,
sairaanhoitaja ja sosiaalikasvattaja. (http://www.savas.fi/kuparisepan_palvelukoti/)
•
Niittykoti (Varkauden Hoitopalvelut)
Virallinen nimi Varkauden Hoitopalvelut Kemiläinen Oy
•
Hongisto (Vaalijala)
Asiakkailla ei vaikeaa muistiin liittyvää ongelmaa, ei eksymistä tutussa ympäristössä.
Fyysisessä toimintakyvyssä puutteita päivittäisistä toimista selviytyäkseen tarvitsee useita
kotihoidon käyntejä vuorokaudessa. Tarvittaessa kotihoidon yöhoito esteettömän asunnon
tarve
•
Käpykankaan palvelukeskus
Pitkäaikaishoidossa asukkaat tarvitsevat ympärivuorokautista hoivaa ja hoitoa.
14
Asiakas pyritään hoitamaan yksikössä niin kauan kuin mahdollista, ellei asiakkaalle
ilmaannu sairaalahoidon tarvetta. Tarvittaessa sairaalatasoista hoitoa voidaan antaa
tehostetun kotihoidon tiimin tuella
•
Perhekoti Touhukallio (Elämäntaito ry)
Perhekoti Touhukallion on Varkaudessa sijaitseva yksikkö. Tämä kuuden asukkaan
yksikkö on suunnattu kehitys- ja monivammaisille sekä muita neurologisia sairauksia
sairastaville lapsille ja nuorille asiakkaille.
3.8.2 Toimenpiteet
Vammaispalvelun tehtävänä on aktiivisesti pitää huolta ja seurata asumisen ja hoivan sekä
ostettujen palvelujen laatua ja huolehdittava siellä olevien asukkaiden erilaisten tarpeiden
toteuttamisesta (säännölliset seurantakäynnit).
3.8.3 Selvitystyö
Asumisen laadusta pitää tehdä laaja selvitystyö. On selvitettävä asiakkaiden ja heidän
tukihenkilöiden tyytyväisyys palveluun Varkauden ostettujen palveluiden osalta.
3.9 Päivätoiminta
3.9.1 Nykytilanne
Päivätoiminta on myös ulkoistettu Pihlajan päivätoimintakeskukseen, joka on Vaalijalan
alaisuuteen. On tärkeää selvittää, että kaupungin maksetut palvelut ovat laadukkaita ja
asiakkaat saavat hyötynäkökulmasta hyvää palvelua. (Henkilöresurssien riittävyys/vastuu)
Pihlajan toimintakeskus on 35-paikkainen, eri-ikäisille ja -tasoisille kehitysvammaisille
tarkoitettu päivätoimintakeskus. Pihlajan toimintakeskuksen asiakkaat on jaettu eri ryhmiin
mm. syvästi ja vaikeasti kehitysvammaisten ryhmä, naisten ja miesten työyksiköt ja
Pihlajassa järjestetään myös koululaisille aamu- ja iltapäivähoitoa sekä hoitoa lomaaikoina. (http://www.vaalijala.fi/Pihlaja).
Pihlajan toimintakeskuksen toiminta-ajatuksena on kehitysvammaisten elämänlaadun
rikastuttaminen sekä perheiden tukeminen kehitysvammaisten hoitotehtävässä.
Päivätoiminnan tavoitteet: Kuntoutus, opetus, kasvatus ja virkistys, Kuntoutus tapahtuu
kunkin henkilökohtaisten edellytysten mukaisesti. (http://www.vaalijala.fi/Pihlaja)
Toiminnan sisältö: opittujen taitojen ylläpitäminen ja uusien oppiminen, itsenäistymis- ja
yhteisökasvatus. (http://www.vaalijala.fi/Pihlaja)
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380, 8 b
§ (22.12.2006/1267, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870380)
15
3.9.2 Selvitystyö
Kun kunta on ulkoistanut toiminnan, se maksaa palveluista. Päivätoiminnan laadusta ja
sen sisällöstä pitää olla selkeät tavoitteet. On tärkeää, että päivätoiminnalla on
asiakkaaseen nähden selkeät ja kirjalliset tavoitteet. (Henkilöresurssien riittävyys/vastuu)
Kunnan vammaispalvelun täytyy pitää seurantaa maksetuista palveluista ja niiden
laadusta, sekä palvelunsaajien oikeuksien toteutumisesta päivittäisessä toiminnassa.
3.10 Työ
3.10.1 Nykytilanne
Varkaudessa muun muassa Savoset työtoimintakeskus (http://www.savoset.fi/) ja Warkop
Training Center (http://www.trainingcenter.fi/) tarjoavat erilaisia työtehtäviä vammaisille ja
liikuntarajoitteisille henkilöille. On tärkeää kuitenkin muistaa annettujen töiden mielekkyys
ja katsoa mahdollinen vaatimustaso, millaisia töitä kenellekin tietojen ja taitojen mukaan
annetaan.
Savoset työtoimintakeskus tarjoaa mm.
- Vajaakuntoisten työ- ja päivätoimintaa
- Avotyötoimintaa
- Tuettu työ
- Työkokeilu, työharjoittelu
- Työssäoppimisjaksot (koululle)
Nämä toimivat normaalin työelämän tapaan työntekijöiden kuntoutusta painottaen.
Työhönvalmennuskeskuksissa tehdään pääasiassa tuotannollista työtä, mutta myös
kevyempää toimintaa on tarjolla. (http://www.savoset.fi/)
3.10.2 Kehittämistarpeet
Tässä toimivaa ajatusmallia voisi ajatella niin, että yhteistyö Savoset kaltaisten
sosiaalisten yritysten kanssa alkaisi varhaisessa vaiheessa esim. peruskoulussa
työharjoittelu jaksoina ja kyseinen yhteistyö voisi jatkua jatko-opintojen edetessä. Kyseiset
sosiaaliset yritykset voisivat hyödyntää myöhemmin opiskelijan ammattitaitoa, jonka hän
on saanut esim. ammatillisesta koulutuksesta. Saataisiin mielekkyyttä ja tehokkuutta
hänen tekemäänsä työhön.
3.10.3 Toimenpiteet
Jokaiselle vammaiselle tulisi löytää hänelle sopivaa ansiotyötä, jos hänellä on kykyä ja
mahdollisuuksia tehdä työtä. Työn suunnittelussa pitää ottaa huomioon vammaisen
mahdolliset rajoitukset tehdä esim. viikoittaista työtä tai kokopäiväistä työtä eli työn
rakenteen suunnittelu on tärkeä osa vammaiselle suunnitelluissa työtehtävissä. Mikäli
vammaisella henkilöllä ei ole mahdollisuutta työelämään, tulee hänelle järjestää sopivaa
päivä- tai työtoimintaa.
16
4. Terveystoimi
4.1.1 Terveys ja kuntoutus
Vammaisilla terveydenhuolto tapahtuu yleensä pitkänajan puitteissa, heillä on kiinteä
hoitosuhde esim. Varkauden vammaisilla jotka tarvitsevat erityishoitoa, heidän hoitava
lääkäri tiettyyn ikään asti on Vaalijalassa ja heidän osalta tehdään hoitosuunnitelma, jossa
on mukana vammaisen vanhemmat/huoltajat/edunvalvoja ja hänen hoitavat lääkärit ja
hoitajat. Syy on se, että vammainen tarvitsee erilaisissa hoidoissa erityistoimenpiteitä mm.
hammashoito, rokotukset jne. tapahtuvat nukutuksessa.
Varkaudessa terveyspalvelut vammaiselle henkilölle hoidetaan lääkärin lähetteellä
Vaalialaan sekä Pohjois-Savon PKL. Terveyden hoito ja kuntoutus voidaan hoitaa esim.
opiskelijan koulutyön ohessa. Bovallius-ammattiopiston valmentava kakkosen opiskelijoille
mahdollistettiin mm. fysikaaliset hoidot sekä muut opiskelijaa tukevat hoitotoimenpiteet
opetussuunnitelmaan ja siten osaksi opiskelijan arkea koulupäivän aikana. Näin
helpotettiin sekä opiskelijan päivää että opiskelijan vanhempia tai hoitokodin työtaakkaa.
4.1.2 Kuntoutus Varkaudessa
Kuntoutuksella on mahdollisuus edistää ja vahvistaa vammaisten henkilöiden
omatoimisuutta kaikkina ikäkausina. Se tukee niin lasten kuin ikäihmisten osallistumista,
koulunkäyntiä, opiskelua, työelämään pääsyä, työssä jaksamista ja taloudellista
itsenäisyyttä.(http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujen-kasikirja/itsenaisen-elamantuki/kuntoutus/)
4.1.3 Kehittämistarpeet
Olisiko mahdollista, että vammaiselle tai liikuntarajoitteiselle, jolla on mahdollisuus saada
puhetulkkipalveluja sekä Honkalampisäätiön alaista avustajaa, niin hänelle tehtäisiin
sellainen ”passi”, jossa on henkilön tärkeimmät diagnoosit, lääkitykset, sekä viimeiset
myönnetyt palvelut. Näin voitaisiin helpottaa tiedonkulkua.
4.1.4 Esteettömyys
Sairaalan ikkunat ovat liian kirkkaat ja tekevät näkövammaisen liikkumisen
mahdottomaksi, kun näkövammainen ei pysty hahmottamaan missä menee liikkumisen
rajat. Myös riittävät opasteet ja värikontrastit puuttuvat.
Esteettömyys ilmenee puutteellisina merkkeinä (näkövammaiset), vääriin kohdistetut
ikkunat, valot, jotka vääristävät ja vaikeuttavat mm. näkövammaisten liikkumista käytävillä
eli tarvitsevat erillisen avustajan, jotta terveyskeskuksessa toimiminen onnistuu.
Vammaisen kohtaamisessa on myös puutteita. Henkilökunta ei osaa ottaa vastaan
erilaisia diagnoosin omaavia palveluja tarvitsevia vammaisia ja tähän tarvittaisiin oikeasti
koulutusta kts. vammaisen kohtaaminen.
17
4.2 Tiedotuspassi vammaisille ja ICE tunnus puhelimeen
Passin tarkoitus olisi kertoa vammaisesta.
Palvelusopimuksen tärkeimmät palvelut (kuljetus, tulkkipalvelut, henkilökohtainen apu
jne.). Palvelusopimuksen henkilökohtainen numero voisi olla jatkossa yhteydessä esim.
kuljetuspalveluun, lääkkeidenostoon, Kelan tulkkipalvelun tilaukseen (riittäisi vain
henkilökohtainen numero, esteettömyys).
Voisiko myös tiedottamisen esteettömyyteen olla helpotusta tällaisella ”tiedotuspassilla”
Passia voisi käyttää myös eri liikuntamuotoihin, teattereihin jne. jossa vammainen tarvitsee
henkilökohtaisen avun eli passi toimisi myös kulkukorttina, henkilötunnuksena jne.
Passin tarkoituksena olisi myös olla avuksi vammaisen henkilön ollessa ”hätätilanteessa”
kuten mitä vammaiselle saa ja mitä ei saa tehdä eri tilanteissa esim. tajuttomuus,
epilepsiakohtaus, liikuntarajoitteet jne. Niihin liittyvien toimenpiteiden kertominen, mitä
lääkkeitä vammaisella on, tärkeimmät diagnoosit sekä lähiomaisen henkilötiedot. Tämän
passin tarkoitus olisi helpottaa mm. pelastushenkilökuntaa ns. hengenvarallisessa
tilanteessa.
Tiedostuspassi tulisi olla vapaehtoinen ja passiin laitettavien tietojen kirjaaminen voisi
tapahtua yhdessä vammaisen ja vastaavan virkamiehen kanssa.
Toinen hyvä turvallisuuteen liittyvä asia olisi laittaa omaan puhelimeen ICE tunnus, jotta
pelastusviranomaiset tietäisivät kenelle soittaa, kun henkilö on saanut mm.
sairaskohtauksen. ICE -numero on matkapuhelimeen hätätilanteita varten tallennettu
lähimmän omaisen puhelinnumero.
(ICE1, ICE2... jos useita tahoja omainen, lääkäri, avustaja jne.)
4.3 Vammaisen kohtaaminen
4.3.1 Nykytilanne
Vammainen asiakas ei saa nykytilanteessa oikeanlaista kohtelua ja palvelua mm.
terveyskeskuksissa. Tämän epäkohdan seurauksena tulisi suunnitella kaikille vammaisia
kohtaaville ammattilaisille koulutusseminaari, jossa vammaisen kohtaaminen tulisi oikein
esille.
4.3.2 Toimenpiteet
Omaishoitajien ja heidän jaksamisensa kuunteleminen, sekä kuntoutustarpeen
huomioiminen. Nivelvaiheen huomioiminen omaishoitajien ja tukea saavan henkilön
siirtymisestä asumispalveluun tai muuhun vastaavaan huom. omaishoitajien
eläköityminen. Yhteistyön kehittäminen terveydenhuollon, sosiaalitoimen, KELA:n,
työvoimatoimen, kuntoutuslaitosten ja vammaisjärjestöjen välillä
18
4.3.3 Vammaisen kohtaaminen (hanke)
Seuraavan 2013 valittavan vammaisneuvoston yksi tärkeä ”painopiste” olisi tehdä hanke
alueen tärkeille virkamiehille sekä hoitohenkilökunnalle siitä, miten Varkauden vammaisten
kohtaaminen tulisi olla asiallista ja kaikkea tasa-arvoa noudattavaa. Tähän
seminaarihankkeeseen olisi hyvä järjestää tilaisuus, missä ammattilaiset yhdessä
vammaisten kanssa voisivat keskustella siitä, kuinka heitä tulisi eri tilanteessa kohdata.
4.4 Henkilökohtainen koskemattomuus
4.4.1 Nykytilanne
Suhtautuminen vammaisiin ei saa olla alistava, vaan itsenäisyyteen rohkaiseva ja
kannustava. Vammainen ei saa joutua läheisen, avustajan tai henkilökunnan ja muiden
henkilöiden väärinkäytösten kohteeksi.
Siitä, miten valvotaan vammaisen koskemattomuutta, tulisi Varkauden vammaispalvelun
henkilökunnan pitää jatkuvaa seurantaa valvomalla asiakkaiden hyvinvointia esim.
riittävillä kotikäynneillä ja muulla yhteydenpidolla, että pystytään selvittämään miten
vammainen asiakas jaksaa. On myös tarkkailtava, että hänelle kohdennetut rahat koti tai
hoitopaikoissa menevät oikeaan kohteeseen ja että ei tapahdu mitään mahdollisia
väärinkäytöksiä.
4.4.2 Seuranta ja toimenpiteet
Varkauden vammaisjärjestöjen vammaispoliittisessa ohjelmassa on esitetty useita
konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Vammaisneuvoston ja eri yhteistyötahojen tehtävänä
on pitää jatkossa Varkauden vammaispoliittinen ohjelma ajan tasalla ja siten, että se tukee
luottamusmiehien ja virkamiesten tulevia oikeita päätöksiä. On tärkeää muistaa, että
tämän ohjelman tavoitteet ja toteutus tukevat myös seniorien ja muiden liikuntarajoitteisten
ihmisten elämää Varkauden alueella, ei pelkästään vammaisten.
Kaupunginhallitus
tarkistaa
valtuustokauden
päätteeksi
tarkistaa
Varkauden
vammaispoliittisen
ohjelman
ja
ohjeistaa
tulevaa
kaupunginhallitusta
sekä
vammaisneuvostoa mahdollisesta ohjelman päivittämistarpeesta.
19
5. Sivistystoimi
5.1 Peruskoulu ja jatkokoulutus nykytilanne
Varkaudessa on yksi erityiskoulu (luokat 1-9) Repokankaan koulu, johon on keskitetty
erityisopetus.
Jatko-opiskelu mahdollisuuksia Varkaudessa ovat mm. Bovallius-ammattioppilaitoksen
tarjoamat Valmentava I ja Valmentava II koulutukset sekä Bovalliuksen Pieksämäellä
tarjoamia erilaisia koulutusmahdollisuuksia ja asumispalveluineen. Savon ammatti- ja
aikuisopisto (Sakky) tarjoaa myös valmentavaa koulutusta.
5.1.1Kehittämistarpeet
On tärkeää, että erityisopiskelijan, eriasteisen vamman omaavan on mahdollista päästä
itselleen sopivaan jatkokoulutuspaikkaan, missä hän voi oppia itselleen joko arkipäivään
liittyviä asioita tai mahdollisesti kouluttautua johonkin sopivaan ammattiin, josta voi
tulevaisuudesta saada toimeentulonsa ja samalla saada mielekkyyttä omaan elämäänsä
itsenäisenä ja tasa-arvoisena Suomen kansalaisena yhteiskunnassamme.
Henkilöillä tulee olla mahdollisuus saada henkilökohtainen avustaja (Honkalampisäätiö,
Kelan tulkkipalvelut), jotta opiskelu helpottuu.
Jos jatkossa tullaan yhdistämään luokkia jossa on ns. normaaliopiskelijat ja erityistä tukea
tarvitsevat opiskelija henkilökohtaisineen avustajineen. Olisi tärkeää lisätä koulun
opetukseen erilaisia kommunikointiin liittyviä oppiaineita mm. tukiviittomat opiskelijoiden
keskinäiseen viestintään tukemaan, opastusta miten käytetään symbolikuvia sekä
vammaisen ja erityislapsen kohtaamiseen liittyviä tilanteita ja harjoitteita.
5.1.2 Toimenpiteet
Yhteistyön kehittäminen kodin, hoitokodin sekä koulujen välillä. Erityisopettajien ja
kouluavustajien täydennyskoulutuksen turvaaminen mm. viittomakieli ja muut selkokielen
opiskeluun tarvittavat resurssit.
20
6. Tekninen toimi
6.1 Rakentaminen, Esteettömyys
6.1.1 Nykytilanne
Esteettömyyden toteuttaminen ja sen huomioiminen on erityisen tärkeä liikkumisen
kannalta. Olisi tärkeää tarkistaa sekä rakennus- sekä että korjausvaiheessa julkisten
rakennusten esteettömyys mm. terveyskeskuksen oikeat värit, valot ja mm. lattiassa olevat
oheistukset ovat siten, että ne auttavat ja tukevat näkövammaista henkilöä.
Pyörätuolilla liikkuvien esteettömyys pitää myös ottaa huomioon. Sähköiset ovet, liuskat
jne. pitää olla julkisrakennuksissa kun niitä peruskorjataan tai rakennetaan.
Tavoitteena on vammaisten henkilöiden esteetön pääsy julkisiin rakennuksiin sekä liike- ja
palvelutiloihin. Olemassa olevia julkisia rakennuksia korjattaessa pyrkimyksenä on
nykyisin myös niiden esteettömyys. Rakennusten esteettömyyttä voidaan parantaa luiskia
rakentamalla ja rakennusten varustetasoa parantamalla.
6.1.2 Kehittämistarpeet
On paikkoja, joihin vammaisten henkilöiden on vaikea päästä.. Monet kaupungin virastot ja
toimistot toimivat vanhoissa rakennuksissa, joihin pyörätuolia tai muuta apuvälinettä
käyttävän pääsy on hankalaa. Esteettömyyskartoituksen teko ennen varsinaista
hankesuunnittelua tulisi olla pakollinen.
6.1.3 Toimenpiteet
Vaikeavammaisten henkilöiden liikkumisen turvaaminen kuljetuspalveluilla. Asuntojen ja
ympäristön rakentaminen ja korjaus kaikille sopivaksi (kaiteet, luiskat, opasteet).
Vammaisneuvoston ja vammaisjärjestöjen kuuleminen ja huomioiminen kunnallisessa
rakennustyössä jo suunnitteluvaiheessa
6.1.4 Esteettömyys
Esteettömyys parantaa ihmisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa,
edistää ihmisoikeuksien toteutumista sekä vähentää osaltaan syrjintää ja syrjäytymistä. Se
on tärkeä konkreettinen tapa edistää erityisesti vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta.
Esteettömyys tarkoittaa rakenteellisten esteiden poissaoloa (fyysinen esteettömyys) sekä
syrjimätöntä ilmapiiriä (sosiaalinen esteettömyys). Fyysinen esteettömyys merkitsee
sitä, etteivät rakenteelliset esteet rajoita ihmisten elämää ja jaa heitä
aktiivisiin ja passiivisiin - osallistujiin ja sivustakatsojiin.
(2010 Ihmisoikeudet.net.)
21
7. Vapaa-aikatoimi (kulttuuri, liikunta)
7.1 Kulttuuri, Vaikuttaminen (vapaa-aika, liikunta, taide)
Olisi tärkeää, että Varkauden kaupunki lähtisi toteuttamaan tapahtumia myös vammaisille
ja niiden omaisille. Tapahtumien tarkoitus olisi se, että vammaiset ja heidän perheensä
voivat tutustua ja pitää yllä kontakteja toisiinsa. Ja näin luoda hyviä rakentavia suhteita
mm.. paikalliset vammaisjärjestöt, koulut sekä jatko-opintopaikkojen vastaavat ihmiset että
kaikki päivä- ja muuhun toimintaan vaikuttavat henkilöt.
Erilaisten tapahtumien informointiin tulisi kiinnittää huomiota siten, ettei vähäisemmätkin
tapahtumat menisi ohi niitä tarvitsevilta.
7.1.2 Kehittämistarpeet
Varkauden kaupungin valtuustosalissa on tarpeellista kiinnittää huomiota erityisesti
esteettömyyteen. Valtuustosalin lehteriltä puuttuvat tärkeät ja turvalliset pyörätuolipaikat.
Tavoitteena pitäisi olla erilaisten uusien kesä- ja talviliikuntamuotojen kehittäminen
kaikenikäisille vammaisille esim. melonta, ratsastusvaellus, kiipeily, kelkkailu, laskettelu
sekä matkailu kotimaassa ja ulkomailla kodin sekä avustajien apua käyttäen.
Kaikkea mikä virkistää, tukee ja antaa voimia arkeen.
7.1.3 Toimenpiteet
Avustajille maksuton sisäänpääsy ja osallistuminen kulttuuri ja vapaa-ajantoimintaan.
Vammaisille tulee turvata osallistumismahdollisuus kulttuuri-, liikunta- ja harrastustoimintaan riittävin apuväline- ja avustajaresurssein. Vammaisten omaa kulttuuria, liikuntaa
ja vapaa-ajan palveluita tulee tukea avustuksin ja tiloja tarjoamalla. Yhteistyötä eri
järjestöjen kanssa tulisi lisätä.
22
8. Hallinto ja politiikka
Vammaispalvelujen hallinnon kannalta asiakkaan asema ja oikeudet, palvelutarpeen
selvittäminen, palvelujen järjestämisvastuu ja palvelujen järjestämistavat ovat keskeisiä
lähtökohtia palvelujen organisoinnissa. (sosiaaliportti.fi)
Palveluiden laadun varmistamiseksi on käytössä mm. sosiaali- ja terveysministeriön
antamia
laatusuosituksia.
Lisäksi
on
huomioitava
sosiaalihenkilöstön
kelpoisuusvaatimukset ja laadunvarmistusketjun viimeisenä viranomaisvalvonta (Valvira).
Vammaispolitiikka on kaikkien hallinnonalojen yhteinen asia. Konkreettinen esimerkki on
2010 julkaistu Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010–2015, jossa on esitetty
eri hallinnonaloilta yhteensä 122 kehittämisehdotusta. (sosiaaliportti.fi)
Käsikirjan tässä osioissa on haluttu myös tuoda esille jo vammaispalvelulain 6 §:ssä
kunnan tehtäväksi säädetty velvoite vammaisten henkilöiden elinolojen kehittämisestä.
Tavoitteet kuntatason yhteistyöstä vammaisten henkilöiden aseman parantamiseksi
juontavat lakisääteisesti juurensa vuodelta 1987. (sosiaaliportti.fi)
8.1 Vanhukset (seniorit) yhteistyö
Olisi tärkeää ottaa jatkossa huomioon myös vaikeasti liikkuvat vanhukset (seniorit). He
tarvitsevat myös apua erilaisissa päiväntoiminnoissa mm. pankissa käynnissä jne. Olisi
kustannustehokasta, jos voitaisiin tehdä yhteistyötä kahden eri toimijan kanssa, kun
kuitenkin puhutaan myös vanhuksien liikunta ja muista toiminnallisista rajoitteista.
23
9. Tiedotus, suunnittelu ja kehittäminen
9.1 Nykytilanne
Viranomaisten on myös annettava neuvoja asioiden vireillepanossa ja siitä kuinka asiaa
käsiteltäessä on toimittava. Tiedotusvälineet, kaupunginvirastot, KELA ja vammaisjärjestöt
ovat yleisimpiä tiedonjakajia. Avoin viestintä ja tiedonsaanti kaupungin suunnitelmista,
palvelujen ja asukkaiden elinolojen kehittämisestä ovat perusedellytyksenä täysivaltaiselle
osallistumiselle ja vaikuttamiselle.
Tärkeää on, että tietoa vammaisuudesta jakavat myös vammaiset ja heidän huoltajat
henkilökohtaisesti, sillä he tietävät parhaiten vammaisuuteen liittyviä ongelmakohtia
kunnassa.
Vammaiset joutuvat etsimään tietoa monesta eri paikasta ja he eivät saa aina
tarvitsemaansa tietoa heille sopivissa muodoissa. Uudet tietotekniset laitteet eivät palvele
kaikkia vammaisryhmiä ja henkilökunnan tiedonpuute estää joskus asioiden hoitamista.
9.2 Kehittämistarpeet
Tavoitteena on, ettei asiakkaan tarvitse kulkea luukulta luukulle vaan asiakkaan sijasta
tiedot kulkevat nykyistä tietotekniikkaa hyödyntäen. Toisena tavoitteena on edistää
kansalaisten itsenäistä suoriutumista kotona mahdollisimman pitkään. Aloite
valtuustokokouksien äänittämisestä ja kuvaamisesta kaupungin sivulle, olisi osa
esteettömyyttä ja hyvää kuntalaisten palvelua.
Viranomaisten ja kaikkien muiden palveluja tarjoavien henkilöiden kouluttaminen ja
opastaminen asialliseen kohtaamiseen. Esimerkiksi järjestämällä seminaari, jossa
ammattilaiset ja vammaiset kertoisivat kuinka heidät tulisi kohdata eri tilanteissa.
Kunnan järjestämissä palveluissa vammaisten kohtaaminen tulee huomioida mm.
asiakirjojen muuttaminen mp3-äänitiedostoksi, viittomakielen käyttö siten, että se
helpottaisi vammaisten lähestymistä kunnan järjestämien palvelujen selkokielelle, jotta
vammainen myös pystyy osallistumaan kunnan asioiden vaikuttamisessa tasavertaisesti
3§ Vastuu palvelujen ja tukitoimien järjestämisestä
9.3 Toimenpiteet
Kunnan ja vammaisneuvoston www-sivujen kehittäminen huomioiden. esteettömyyden ja
selkokielisyyden. Paikallisten tiedotusvälineiden ja vammaisjärjestöjen yhteistyön
kehittäminen. Sosiaali- ja terveystoimen sekä vammaisjärjestöjen välisen yhteistyön ja
tiedottamisen tehostaminen. Kaupungin tulee kiinnittää erityistä huomiota tiedottamiseen
silloin, kun lainsäädännössä, palveluissa tai elinympäristössä tapahtuu vammaisia
koskevia muutoksia. Vammaisneuvoston kuuleminen ja huomioiminen kunnallisessa
päätöksenteossa jo suunnitteluvaiheessa. Valtuustokokouksien äänittäminen ja
kuvaaminen kaupungin sivulle, olisi osa esteettömyyttä. Vammaisten ja heidän huoltajien
kuuleminen vammaisuuteen liittyvissä ongelmakohdissa ja niiden korjaamisesta kunnassa.
24
10. Kehittämistyöstä tärkeitä vaikutteita myös erityisopettajan työhön
Kehittämistyötä tehdessäni, huomasin kuinka tärkeää on erityisopettajan työssä tietää
lakeja ja hallita niitä, sekä ymmärtää mistä eri vammaispoliittisen ohjelmaan tarvittavia lain
pykäliä voidaan etsiä ja käyttää arjentyössä. On erittäin tärkeää millaisia lakialoitteita ja
muutoksia hallitus on tehnyt ja tulee tekemään, jotka voivat vaikuttaa erityisopetukseen.
Tehdyt säädökset ja muutokset vaikuttavat meihin kaikkiin jotka työskentelevät
erityisoppilaitoksessa. Myös mahdollisesti opiskelijalle tulevaan HOJKSiin ja sitä myötä
suoraan opiskelijan hyvinvointiin ja oikeutettuihin tukimuotoihin. Opettajan on hyvä tietää ja
kertoa vammaisten huoltajille tai heidän valvojille mahdollisista muutoksista eri
tukimuotoihin esim. tulkkipalvelut, kuljetuspalvelut, fysioterapeuttipalvelut jne. varsinkin jos
ne kuuluvat automaattisesti opiskelijan HOJKSiin. .
Tehdessäni tutkimustyötä, huomasin kuinka eritavalla vammaisten tukena olevaa
vammaispoliittista ohjelmaa Vampoa käsitellään ja laaditaan eri kaupungeissa ja kunnissa.
Pitää muistaa, että Vampo on tehty myös valtakunnallisesti yleispätevästi ”ohjenuoraksi”,
jossa on vammaispoliittinen ohjelma on muodostettu yleispäteväksi asiakirjaksi.
Kirjoittamani ja eri lähteistä kokoamani vammaispoliittisen ohjelman tarkoitus on auttaa ja
tukea vammaisen arkea, siten että, hän ja hänen huoltajansa tietävät millaisia etuuksia ja
velvollisuuksia heillä on olemassa ja osaisivat hakea niitä.
Keväällä tehty versio on annettu eteenpäin valtuutetuille ja virkamiehille mahdollisia
kommentteja sekä lisäyksiä varten.
Vammaispoliittisen ohjelman tiimoilta vierailtiin Porissa, jossa tekemääni vammaispoliittista
ohjelmaa tarkasteltiin yhteistyössä Porin vammaisneuvoston ja Varkauden
vammaisneuvoston kanssa. Keskustelimme yhdessä myös kirjoittamani ohjelman
tärkeimmistä hankkeisiin liittyvistä yksityiskohdista. Porin matkasta on nähtävänä video
Internetissä. (kts http://www.youtube.com/watch?v=ybJUXTYsi1c)
Tekemästäni kehittämistyöstä vammaispoliittisesta ohjelmasta sain Varkauden kaupungilta
300€ stipendin ja työtodistuksen.
25
Liite 1: Laki vammaislainsäädännöstä
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä
3.4.1987/380
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870380
palveluista
ja
tukitoimista
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1§
Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia
muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa
vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä.
2§
Vammainen henkilö
Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, jolla vamman tai sairauden
johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän
toiminnoista.
3§
Vastuu palvelujen ja tukitoimien järjestämisestä
Kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet
järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve
edellyttää. Tämän lain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on otettava
huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve. (19.12.2008/981)
3 a § (19.12.2008/981)
Palvelutarpeen selvittäminen ja palvelusuunnitelma
Tämän lain mukaisten palvelujen ja tukitoimien tarpeen selvittäminen on aloitettava
viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun vammainen henkilö taikka hänen
laillinen edustajansa tai omaisensa, muu henkilö tai viranomainen on ottanut yhteyttä
sosiaalipalveluista vastaavaan kunnan viranomaiseen palvelujen saamiseksi.
Vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi on ilman
aiheetonta viivytystä laadittava palvelusuunnitelma siten kuin sosiaalihuollon asiakkaan
asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 7 §:ssä säädetään. Palvelusuunnitelma
on tarkistettava, jos vammaisen henkilön palveluntarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu
muutoksia sekä muutoinkin tarpeen mukaan.
Tämän lain mukaisia palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset on tehtävä ilman
aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun vammainen
henkilö tai hänen edustajansa on esittänyt palvelua tai tukitointa koskevan hakemuksen,
jollei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi pitempää käsittelyaikaa.
26
4§
Lain suhde muuhun lainsäädäntöön (19.12.2008/981)
Tämän lain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään, jos vammainen henkilö ei saa
riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai tukitoimia muun lain nojalla. Kehitysvammaisten
erityishuollosta annetun lain (519/1977) 1 §:ssä tarkoitetulle henkilölle järjestetään
kuitenkin hänen vammaisuutensa edellyttämiä palveluja ja tukitoimia ensisijaisesti tämän
lain nojalla siltä osin kuin ne ovat hänen palveluntarpeeseensa nähden riittäviä ja sopivia
sekä muutoinkin hänen etunsa mukaisia. (19.12.2008/981)
Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, voidaan vammaiselle henkilölle antaa
tämän lain mukaisia palveluja tai taloudellisia tukitoimia, jos 1 momentissa tarkoitetun
muun lain nojalla annettavan palvelun tai etuuden saaminen viivästyy.
5 § (29.12.2009/1718)
Suunnittelu ja rahoitus
Tässä laissa tarkoitettuun kunnan järjestämään toimintaan sovelletaan sosiaali- ja
terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annettua lakia (733/1992) sekä
kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia (1704/2009), jollei lailla toisin
säädetä.
6§
Elinolojen kehittäminen
Sosiaalilautakunnan ja kunnan muiden viranomaisten on edistettävä ja seurattava
vammaisten henkilöiden elinoloja sekä pyrittävä toiminnallaan ehkäisemään epäkohtien
syntymistä ja poistamaan haittoja, jotka rajoittavat vammaisen henkilön
toimintamahdollisuuksia ja osallistumista.
7§
Palvelujen kehittäminen
Kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan yleiset palvelut soveltuvat myös vammaiselle
henkilölle. Vammaisuuden perusteella järjestettäviä palveluja ja tukitoimia kehittäessään
kunnan tulee ottaa huomioon vammaisten henkilöiden esittämät tarpeet ja näkökohdat.
Vammaista henkilöä on palveltava ja palveluja järjestettävä ottaen huomioon hänen
äidinkielensä.
8§
Vammaisille tarkoitetut palvelut
Vammaiselle henkilölle annetaan kuntoutusohjausta ja sopeutumisvalmennusta sekä
muita tämän lain tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeellisia palveluja. Näitä palveluja voidaan
antaa myös vammaisen henkilön lähiomaiselle tai hänestä huolehtivalle taikka muutoin
läheiselle henkilölle.
Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin
liittyvine
saattajapalveluineen,
päivätoimintaa,
henkilökohtaista
apua
sekä
palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee
palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Kunnalla ei kuitenkaan ole
27
erityistä velvollisuutta palveluasumisen eikä henkilökohtaisen avun järjestämiseen, jos
vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein.
(19.2.2010/134)
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä kuntoutusohjauksen ja
sopeutumisvalmennuksen sisällöstä sekä kuljetuspalvelujen ja palveluasumisen sisällöstä
ja järjestämisestä. (19.12.2008/981)
8 a § (19.2.2010/134)
8 a § on kumottu L:lla 19.2.2010/134.
8 b § (22.12.2006/1267)
Päivätoiminta
Vammaisten henkilöiden päivätoimintaan kuuluu kodin ulkopuolella järjestettyä
itsenäisessä elämässä selviytymistä tukevaa ja sosiaalista vuorovaikutusta edistävää
toimintaa. Päivätoimintaa järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään työkyvytöntä
henkilöä, jolla vamman tai sairauden aiheuttaman erittäin vaikean toimintarajoitteen vuoksi
ei ole edellytyksiä osallistua sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 e §:ssä tarkoitettuun
työtoimintaan ja jonka toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden
perusteella myönnettäviin etuuksiin. Päivätoimintaa on järjestettävä mahdollisuuksien
mukaan siten, että vaikeavammainen henkilö voi osallistua toimintaan viitenä päivänä
viikossa tai tätä harvemmin, jos vaikeavammainen henkilö kykenee osallistumaan
työtoimintaan osa-aikaisesti tai siihen on muu hänestä johtuva syy.
8 c § (19.12.2008/981)
Henkilökohtainen apu
Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan tässä laissa
välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella:
1) päivittäisissä toimissa;
2) työssä ja opiskelussa;
3) harrastuksissa;
4) yhteiskunnallisessa osallistumisessa; tai
5) sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä.
vaikeavammaisen
henkilön
Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia
valintojaan 1 momentissa tarkoitettuja toimia suorittaessaan. Henkilökohtaisen avun
järjestäminen edellyttää, että vaikeavammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun
sisältö ja toteutustapa.
Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee
pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen
henkilön apua suoriutuakseen 1 momentissa tarkoitetuista toiminnoista eikä avun tarve
johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista.
Henkilökohtaista apua on järjestettävä päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten siinä
laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee.
Edellä 1 momentin 3–5 kohdissa tarkoitettuja toimintoja varten henkilökohtaista apua on
järjestettävä vähintään 30 tuntia kuukaudessa, jollei tätä pienempi tuntimäärä riitä
turvaamaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avuntarvetta.
28
8 d § (19.12.2008/981)
Henkilökohtaisen avun järjestämistavat
Henkilökohtaisen avun järjestämistavoista päätettäessä ja henkilökohtaista apua
järjestettäessä kunnan on otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja
toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja
elämäntilanne kokonaisuudessaan.
Kunta voi järjestää henkilökohtaista apua:
1) korvaamalla vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta
aiheutuvat kustannukset työnantajan maksettavaksi kuuluvine lakisääteisine maksuineen
ja korvauksineen sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut;
2) antamalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluiden hankkimista varten
sosiaalihuoltolain 29 a §:ssä tarkoitetun palvelusetelin, jonka arvo on kohtuullinen; taikka
3) hankkimalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita julkiselta tai yksityiseltä
palvelujen tuottajalta tai järjestämällä palvelun itse taikka sopimuksin yhdessä muun
kunnan tai muiden kuntien kanssa.
Edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa vaikeavammaista henkilöä on
tarvittaessa ohjattava ja autettava avustajan palkkaukseen liittyvissä asioissa.
Edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna henkilökohtaisena avustajana ei voi toimia
vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, ellei sitä erityisen
painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena.
9 § (19.12.2008/981)
Taloudelliset tukitoimet
Vammaiselle henkilölle korvataan hänen vammansa tai sairautensa edellyttämän tarpeen
mukaisesti kokonaan tai osittain kustannukset, jotka hänelle aiheutuvat tämän lain
tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeellisista tukitoimista sekä ylimääräiset kustannukset,
jotka aiheutuvat vamman tai sairauden edellyttämän vaatetuksen ja erityisravinnon
hankkimisesta. Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavien välineiden, koneiden
ja laitteiden hankkimisesta aiheutuneista kustannuksista korvataan puolet. Vakiomalliseen
välineeseen, koneeseen tai laitteeseen tehdyt vamman edellyttämät välttämättömät
muutostyöt korvataan kuitenkin kokonaan.
Kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon
kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta hänelle aiheutuvat kohtuulliset
kustannukset, jos hän vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee näitä
toimenpiteitä suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Kunnalla ei kuitenkaan
ole erityistä velvollisuutta kustannusten korvaamiseen, jos vaikeavammaisen henkilön
riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä hyväksyttävistä
kustannuksista sekä muista 1 ja 2 momentissa tarkoitetun korvauksen määräytymiseen
vaikuttavista seikoista.
29
12 §
Yhteistyö
Kunnan tulee vammaisten henkilöiden olosuhteiden edistämiseksi toimia yhteistyössä eri
viranomaisten, laitosten, vammaisjärjestöjen sekä muiden sellaisten yhteisöjen kanssa,
joiden toiminta läheisesti liittyy vammaisten henkilöiden elinoloihin.
16 §
Erillisrahoitus
Tarvittaessa voidaan valtion tulo- ja menoarvioon varattujen määrärahojen rajoissa
järjestää tämän lain mukaista:
1) sopeutumisvalmennusta;
2) kuntoutusohjausta; sekä
3) tutkimus- ja kokeilutoimintaa vammaisten henkilöiden aseman parantamiseksi.
17 §
Muutoksen haku
Muutoksenhausta tässä laissa tarkoitetuissa asioissa on voimassa, mitä sosiaalihuoltolain
45, 47, 48 ja 51 §:ssä on säädetty sekä, mitä jäljempänä tässä laissa säädetään.
18 § (22.12.2009/1545)
Muutoksenhaku sosiaalilautakunnan päätökseen
Sosiaalilautakunnan päätökseen, joka koskee tässä laissa henkilölle tarkoitettua palvelua
ja taloudellista tukitoimea, haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen 30 päivän
kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Valitus voidaan antaa sanottuna aikana myös
sosiaalilautakunnalle, jonka tulee se oman lausuntonsa ohella toimittaa hallinto-oikeudelle.
19 § (22.12.2009/1545)
Muutoksenhaku hallinto-oikeuden päätökseen
Hallinto-oikeuden tämän lain 8 §:n 2 momentin mukaista palvelua tai 9 §:n 2 momentin
mukaista taloudellista tukitoimea koskevassa asiassa antamaan päätökseen saa hakea
valittamalla muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa
(586/1996) säädetään. Valituskirja liitteineen voidaan antaa myös hallinto-oikeuteen
korkeimmalle hallinto-oikeudelle toimitettavaksi.
Muuhun kuin 1 momentissa säädettyyn hallinto-oikeuden tämän lain nojalla valituksen
johdosta antamaan henkilölle tarkoitettua palvelua tai taloudellista tukitoimea koskevaan
päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta, ellei korkein hallinto-oikeus myönnä
valituslupaa.
Valituslupaa haetaan korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Lupa voidaan myöntää ainoastaan,
jos valituksella on erittäin suuri merkitys asianomaiselle tai jos lain soveltamisen kannalta
muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtäläisyyden vuoksi on tärkeätä
saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden tutkittavaksi.
30
Liite 2: Lisätietoa kuljetuspalvelusta
“Mikäli esimerkiksi yhteiskuljetukset eivät sovellu vaikeavammaiselle henkilölle ottaen
huomioon vammasta tai sairaudesta aiheutuvat esteet ja hänen kuljetuspalvelujensa
tarpeet, on kuljetuspalvelut tällöin järjestettävä hänen yksilöllisen tarpeensa huomioon
ottavalla tavalla. (sosiaaliportti.fi)
Vaikka kunnalla on oikeus päättää kuljetuspalvelujen järjestämistavasta, vammaisella
henkilöllä on mahdollisuus vaatia palvelua järjestettäväksi hänelle sopivalla yksilöllisellä
tavalla. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnan on tehtävä myös palvelun järjestämistapaa
koskevien vaatimusten osalta yksilöhuollon päätös. (sosiaaliportti.fi)
Järjestämistapaa koskevia päätöksenvaraisia asioita voivat olla esimerkiksi vaatimus
vakiotaksista (vammainen henkilö haluaa käyttää tuttua samaa taksinkuljettajaa) tai
vaatimus siitä, että vammaisen henkilön yksilölliset tarpeet huomioon ottaen hänen
matkojaan ei yhdistellä. Vaatimus siitä, että vammainen henkilö vapautetaan tilaamasta
taksia matkojen yhdistelykeskuksen kautta tai joku muu sellainen tapa järjestää
kuljetuspalveluja, joka turvaa henkilön yksilölliset tarpeet liikkumisen sekä huomioi hänen
vammansa tai sairautensa aiheuttamat rajoitukset liikkumisessa. (sosiaaliportti.fi)
Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin
liittyvine saattajapalveluineen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä
tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. (sosiaaliportti.fi)
Kuljetuspalvelu on keskeinen vaikeavammaisten omatoimista suoriutumista auttava
palvelu. Koulunkäynti, työ ja harrastukset edellyttävät mahdollisuutta liikkua.
Vammaispalvelulain mukaisilla kuljetuspalveluilla turvataan vaikeimmin vammaisille
henkilöille kohtuulliset liikkumismahdollisuudet samoin kustannuksin kuin muille
kansalaisille. (sosiaaliportti.fi)
Kuljetuspalvelu on kunnan erityiseen järjestämisvelvollisuuteen kuuluva palvelu. Kunnan
on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kuljetuspalveluja määrärahoista riippumatta,
koska kuljetuspalvelu on subjektiivinen oikeus. (sosiaaliportti.fi)
Vammaispalveluasetuksen mukaan kuljetuspalveluihin ja niihin liittyvine saattajapalveluihin
kuuluvat vaikeavammaisen henkilön tarpeelliset, jokapäiväiseen elämään kuuluvat
kuljetukset, jotka liittyvät:
•
•
•
työssä käymiseen
opiskeluun
asioimiseen
•
•
•
yhteiskunnallisen osallistumiseen
virkistykseen
tai muuhun sellaiseen syyhyn.
Jokapäiväiseen elämään kuuluvia kuljetuksia ovat vaikeavammaisen henkilön
asuinkunnan alueella tapahtuvat tai lähikuntiin ulottuvat kuljetukset. (sosiaaliportti.fi)
31
Liite 3: Valokuvia Varkauden toimipisteistä
(Kuvia esteettömyydestä Varkauden alueelta)
Kaupungintalo (Pyörätuoli asiakkaalle oma sisäänkäynti, asiakaspalveluun parannusta,
miksi koirakielto mm. näkövammaisten opaskoira?)
Oikeustalo, Verotoimisto (Sisäänkäynti ok, miinus raskaat ovet)
Kela (Sisäänkäynti pyörätuoliasiakkaalle oma liuska ok, raskaat ovet pyörätuoli
asiakkaalle)
32
Poliisi (Sisäänkäynnissä raskaat ovet pyörätuoli asiakkaalle, hissi pieni, mutta ok
Ulkona sijaitsevat pyörätelineet ovat näkövammaiselle vaaralliset, koska ne pitäisi erottaa
erivärillä, jotta pyörätelineet erottuisi paremmin maasta )
Seurankunta
• (ev.lut.) (Hyvä sisäänkäynti ja parkkipaikka kirkkoon, ei tarvitse kuvata)
• ev.lut. kirkon kirkkoherran virastoon selkeä tiedotus miten pyörätuolilla kävijät
pääsevät sisälle)
• (ort.) (Ei kuvattu nykytilannetta)
Vammel (Talvella vaarallisen liukas ”metallinen” pyörätuolille tehty sisäänkäynti, sisällä
pyörätuolia näkövammaisia haittaavat kynnykset)
Soisalon opisto (Ei hissiä, raskaat portaat, huono esteettömyys)
33
Posti, CM, Mustapörssi, pankkiautomaatti jne. (Erittäin hyvin toimivat parkkipaikka,
vastaanottanut esteettömyyspalkinnon, hissi, automaattiset ovet)
Pankit (Osuuspankki hyvät sisäänkäynti yhteydet, automaattiovet, Nordeassa ei
automaattisesti toimivia ovia)
Keskusliikenneasema (Hyvät kulkuyhteydet, raskaat ulko-ovet, hissi)
Oikeusaputoimisto/Yleinen edunvalvonta (ei mahdollista pyörätuolilla,
rappuset, ei hissiä)
34
Koulut, työtoiminta, päivätoiminta sekä asumisyksiköt
Repokankaan koulu (ei kuvattu nykytilannetta)
Savoset (Työtoimintaa; Työtilat katutasolla, ei kuvattu)
Warkop (Työtoimintaa; ei kuvattu nykytilannetta)
Niittykoti (Asuminen; Asumistilat katutasolla, muuten nykytilannetta ei kuvattu)
Hongisto (Asuminen; Asumistilat katutasolla, ei kuvattu)
Kuparisepän palvelukoti (Asuminen; ei kuvattu nykytilannetta)
Pihlaja (päivätoiminta; katutasolla, ei kuvattu nykytilannetta)
Perhekoti Touhukallio (Asuminen; ei kuvattu nykytilannetta)
Uimahalli (ei kuvattu nykytilannetta, hyvät kulkuyhteydet, raskaat ulko-ovet)
Urheilutalo (Hyvät kulkuyhteydet, raskaat ulko-ovet, hissi)
Kirjasto (on hyvä sisäänkäynti sekä hissi, ei tarvitse kuvata)
Varkauden Urheiluseurat ry (Ovat mukana seurantoiminnassa, mutta eivät pysty
menemään seurantiloihin,
35
Liite 4: YK:n vammaisten oikeuksien julistus
Hyväksytty yleiskokouksessa v. 1975
1. Sana "vammainen" tarkoittaa jokaista henkilöä, joka fyysisten tai henkisten
ominaisuuksiensa synnynnäisen tai muun puutteellisuuden vuoksi on täysin tai osittain
kykenemätön omatoimisesti huolehtimaan normaaliin yksilölliseen ja/tai sosiaaliseen
elämään
liittyvistä
tarpeista.
2. Vammaisilla on oltava mahdollisuus nauttia kaikkia tästä julistuksesta ilmeneviä
oikeuksia. Nämä oikeudet on suotava poikkeuksetta kaikille vammaisille ilman rotuun,
ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin,
kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, varallisuuteen, syntyperään tai muuhun
vammaisen tai hänen perheensä ominaisuuteen perustuvaa syrjintää tai erottelua.
3. Vammaisilla on erottamaton oikeus saada kunnioitusta ihmisarvolleen. Vammaisilla on
vammansa alkuperään, luonteeseen ja vaikeusasteeseen katsomatta samat oikeudet
tyydyttävään,
mahdollisimman
normaaliin
ja
täysipainoiseen
elämään.
4. Vammaisilla on samat kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet kuin muilla ihmisillä;
kehitysvammaisten oikeuksia koskevan julistuksen 7. artikla koskee näiden oikeuksien
kaikkea mahdollista rajoittamista tai poistamista kehitysvammaisten osalta.
5. Vammaisilla on oikeus siihen, että heitä eri toimenpitein autetaan tulemaan
mahdollisimman
omatoimisiksi.
6. Vammaisilla on oikeus lääkintä-, psykologiseen ja fysikaaliseen hoitoon, mukaan lukien
erilaiset proteesit ja ortopediset apuvälineet, lääkinnälliseen ja sosiaaliseen
kuntoutukseen, peruskoulutukseen, sekä ammatilliseen koulutukseen ja kuntoutukseen, ja
muihin palveluihin, jotka auttavat heitä kehittämään kykyjään ja taitojaan mahdollisimman
pitkälle
ja
nopeuttavat
heidän
sopeutumistaan
yhteiskuntaan.
7. Vammaisilla on oikeus taloudelliseen ja sosiaaliseen turvaan ja kohtuulliseen
elintasoon. Heillä on oikeus kykyjensä mukaan hankkia ja pitää pysyvä työpaikka tai
harjoittaa hyödyllistä ja tuottavaa ammattia sekä liittyä ammattiyhdistyksiin.
8. Vammaisilla on oikeus saada erityistarpeensa huomioon otetuiksi kaikilla taloudellisen
ja
sosiaalisen
suunnittelun
tasoilla.
9. Vammaisilla on oikeus elää perheensä tai kasvattivanhempiensa kanssa ja osallistua
kaikkeen sosiaaliseen, luovaan ja virkistystoimintaan. Kehenkään vammaiseen ei saa
asuinpaikan suhteen soveltaa erityiskohtelua, paitsi milloin hänen tilansa tai sen
parantaminen sitä edellyttää. Mikäli vammaisen oleskelu erityislaitoksessa on
välttämätöntä, ympäristön ja elinolosuhteiden siellä tulee vastata mahdollisimman
suuressa
määrin
hänen
ikäisensä
henkilön
normaaleja
elinolosuhteita.
10. Vammaisia on suojeltava kaikkea syrjivää, loukkaavaa ja alentavaa hyväksikäyttää,
säännöksiä
ja
kohtelua
vastaan.
36
11. Vammaiselle on annettava pätevää oikeusapua sen ollessa välttämätöntä hänen
henkilönsä tai omaisuutensa suojaamiseksi. Mikäli häntä vastaan ryhdytään oikeudellisiin
toimiin, oikeudenkäyntimenettelyssä tulee ottaa täysin huomioon hänen fyysinen ja
henkinen
tilansa.
12. Vammaisten järjestäjä voidaan hyödyllisesti käyttää apuna kaikissa vammaisten
oikeuksia
koskevissa
asioissa.
13. Vammaisille, heidän perheilleen ja yhteisöilleen on tiedotettava sopivalla tavalla tähän
julistukseen
sisältyvistä
oikeuksista
Lisätietoa:
Promoting the Rights of Persons with Disabilities - UN Enable
Linkki: http://www.kvhtietopankki.fi/lait/yk_vamm_oikeudet.html
37
Liite 5: Uudistuvan vammaispalvelun alaiset linkit
Juha-Pekka Konttinen, lakimies
Vammaisten ihmisoikeuskeskus VIKE
Räty, Tapio: Vammaispalvelut. Vammaispalvelulain soveltamiskäytäntö. Kynnys ry 2010.
HE 219/1986. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaisuuden perusteella
järjestettävistä palveluista ja tukitoimista sekä laiksi sosiaalihuoltolain 17 §:n
muuttamisesta.
Palvelusuunnitelma
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujenkasikirja/palveluprosessi/palvelusuunnitelma/
Juha-Pekka Konttinen, lakimies, Vammaisten ihmisoikeuskeskus VIKE
Jukka Kaukola, Tampereen vammais- ja esteettömyysasiamies
Lisää tietoa palvelusuunnitelmasta:
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujen-kasikirja/palveluprosessi/palvelusuunnitelma/
Muutoksenhaku
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujen-kasikirja/palveluprosessi/muutoksenhaku/
Räty, Tapio: Vammaispalvelut. Vammaispalvelujen soveltamiskäytäntö. Kynnys ry. 2010.
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujen-kasikirja/hallinto-politiikka/palvelujenjarjestamisvastuu/
Henkilökohtainen apu
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujen-kasikirja/itsenaisen-elamantuki/henkilokohtainen-apu/
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870380
Kommunikointi
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujen-kasikirja/itsenaisen-elamantuki/kommunikointi/
Palvelujen järjestämisvastuu
Räty, Tapio: Vammaispalvelut. Vammaispalvelujen soveltamiskäytäntö. Kynnys ry. 2010.
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujen-kasikirja/hallinto-politiikka/palvelujen-jarjestamisvastuu/
http://www.varkaus.fi/palvelut/sosiaali-ja_terveyspalvelut/kotija_laitoshoito/palveluun_paasemisen_perusteet/paivatoimintaan-hakeutumisen-per/
38
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870380
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000812
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujenkasikirja/lainsaadanto/oikeuskaytantoa/kuljetuspalvelut/
Laki omaishoidon tuesta 2.12.2005/937
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050937
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujen-kasikirja/itsenaisen-elamantuki/paivatoiminta/
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870380
Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 23.6.1977/519
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1977/19770519
Toimeentulo
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujen-kasikirja/itsenaisen-elamantuki/toimeentulo/
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujen-kasikirja/itsenaisen-elamantuki/vertaistuki/
Apuvälinepalvelujen työnjako
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujen-kasikirja/apuvalineet/
Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 18.9.1987/759
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870759
Asunto ja asumiseen liittyvät palvelut
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujen-kasikirja/itsenaisen-elamantuki/asuminen/
http://www.stm.fi/tiedotteet/kuntainfot/kuntainfo/view/1554136#fi
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujenkasikirja/lainsaadanto/oikeuskaytantoa/palveluasuminen/
Perus- ja ihmisoikeudet
Suomen perustuslaki 731/1999
Yhdenvertaisuuslaki 20.1.2004/21
* http://www.om.fi/Etusivu/Vireilla/Saadoshankkeet/Valtiosaanto/1172045284846
39
Vammaispalvelujen lainsäädäntö
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujen-kasikirja/lainsaadanto-vammaispalvelut/
Vammaispalvelujen lainsäädäntö
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987
* http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870380
Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 759/1987
* http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870759
Kehitysvammalainsäädäntö
Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977
Asetus kehitysvammaisten erityishuollosta 988/1977
(Valtioneuvoston asetus erityishuoltopiireistä 1045/2008)
Sosiaalihuollon lainsäädäntöä
Sosiaalihuoltolaki 710/1982
* http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820710
Sosiaalihuoltoasetus 607/1983
* http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1983/19830607
Laki toimeentulotuesta 1412/1997
* http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412
Laki omaishoidon tuesta 937/2005
* http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050937
Eläke
Kansaneläkelaki 11.5.2007/568
Laki takuueläkkeestä 20.8. 2010/703
Työntekijän eläkelaki 19.5. 2006/395
Laki työntekijän eläkelain muuttamisesta 28.7. 1978/593
Lakisääteiset vakuutuskorvaukset
Tapaturmavakuutuslaki 20.8. 1948/608
Liikennevakuutuslaki 26.6. 1959/279
Lastensuojelu ja erityinen hoito päivähoidossa
Lastensuojelulaki 417/2007
Laki lapsen päivähoidosta 36/1973
Asetus lasten päivähoidosta 239/1973
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992
Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 912/1992
Kelan vammaisetuudet
Laki vammaisetuuksista 570/2007
40
Ihmisoikeudet
http://www.ihmisoikeudet.net/index.php?page=vammaisten-oikeuksien-valvonta
http://www.ihmisoikeudet.net/index.php?page=vammaisten-oikeudet
Keskeisiä ihmis- ja perusoikeuksia
http://papunet.net/tietoa/mitaonaac/kommunikointi-ja-ihmisoikeudet/gunilla-sjovallinartikkeli/ihmis-japerusoikeuksia.html
ttp://www.lakiopas.com/lakitietoa/index.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vammaispolitiikka
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1998/19980228
http://www.kynnys.fi/vike.html
YK:n vammaissopimus
http://www.kynnys.fi/content/view/427/430/
http://www.finlex.fi/fi/
http://www.kvhtietopankki.fi/websanat.htm
http://www.kuuloliitto.fi/
http://www.kuulosuoja.fi/kuulosuoja/
http://www.kuuloliitto.fi/fin/kuuloliitto/ajankohtaista/?nid=393
Kuulokynnys esteettömyyssivut
http://www.kuulokynnys.fi/kuulokynnys/
Kuurojen liitto
http://www.kl-deaf.fi/
http://www.kuurosokeat.fi/
http://www.kl-deaf.fi/fi-FI/Viittomakieli/
http://suvi.viittomat.net/
http://www.papunet.net/selkokeskus/
http://www.kvhtietopankki.fi/kuntout.htm
http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/palvelut_aiheittain/perhe_ja_sosiaalipalvelut/vammaisuu
s/tuet_ja_oikeudet/index.html
Erityishoitohakemus
http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asioi_verkossa/lomakkeet/kela_sv89/index.html
http://www.invalidiliitto.fi/portal/fi/esteettomyys/
41
vammaistuet ja -palvelut
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/150801124859EH?openDocument
Tuttutaksioikeus ja yksinoikeus
http://www.kvhtietopankki.fi/sopalvel/kuljetuspalvelut.htm
YK:n vammaisten oikeuksien julistus
http://www.kvhtietopankki.fi/lait/yk_vamm_oikeudet.html
KKO:2009:86
Virkarikos - Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen
http://www.kko.fi/48514.htm
Vammaispalvelulain-muutokset
http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/yleiskirjeetlausunnot/yleiskirjeet/2009/Sivut/Vammaispalvelulain-muutokset.aspx
42
Liite 6: Hallituksen esitykset
Vammaispalvelulaki
HE 166/2008. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi vammaisuuden perusteella
järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon
asiakasmaksuista annetun lain 4 §:n muuttamisesta.
StVM 32/2008 vp. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö. Hallituksen esitys laeiksi
vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain sekä
sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 §:n muuttamisesta.
Hallituksen esitys 166/2006. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi vammaisuuden
perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain sekä sosiaali- ja
terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 §:n muuttamisesta.
HE 219/1986. Hallituksen esitys eduskunnalle 1) laiksi vammaisuuden perusteella
järjestettävistä palveluista ja tukitoimista sekä 2) laiksi sosiaalihuoltolain 17 §:n
muuttamisesta.
Tulkkauspalvelu
HE 220/2009. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi vammaisten henkilöiden
tulkkauspalvelusta sekä vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja
tukitoimista annetun lain ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4
§:n muuttamisesta.
Vakuutukset
HE 224/2009. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tapaturmavakuutuslain muuttamisesta
HE 158/2004. Hallituksen esitys Eduskunnalle lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ja
liikennevakuutuksen sairaanhoitokorvausten täyskustannusvastuun toteuttamista
koskevaksi lainsäädännöksi.
HE 16/2002. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi liikennevahinkolautakunnasta ja
liikennevakuutuslain muuttamisesta.
Kuntoutus
HE 3/2005. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksen
kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista.
HE 115/2003. Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion eläkelain kuntoutusta koskevien
säännösten muuttamisesta.
HE 42/2003. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kunnallisen eläkelain muuttamisesta.
HE 116/2002. Hallituksen esitys Eduskunnalle kuntoutusta koskevan lainsäädännön
muuttamiseksi.
43
Työlainsäädäntö
Hallituksen esitys 34/1996. Hallituksen esitys Eduskunnalle työaikalaiksi ja laiksi
kotitaloustyöntekijän työsuhteesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta.
Eläkkeet
HE 90/2006. Hallituksen esitys Eduskunnalle kansaneläkelaiksi, laiksi vammaisetuuksista
ja laiksi eläkkeensaajan asumistuesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi.
HE 209/2005. Hallituksen esitys Eduskunnalle kansaneläkelaiksi ja laiksi
vammaisetuuksista sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi.
HE 45/2002. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi osa-aikaeläkettä ja yksilöllistä
varhaiseläkettä koskevien säännösten muuttamisesta.
HE 141/1998. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkelaissa säädettyjen
eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin annetun lain 1 a §:n muuttamisesta
sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.
Opetus
HE 109/2009. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta
44