1. No category

Metsätalouden tulevat ammattilaiset –
opiskelija-aineksen määrä ja laatu
Mika Rekola
1.10. 2012
Ihminen ja metsä –seminaari
Metsätaloudessa fokus ihmisiin
Sisällys
Johdanto
Mitä tarkoittaa opiskelija-aineksen laatu?
Aineistot
Opiskelija-aineksen laatu koulutusasteittain
Perustutkinto
Ammattikorkeakoulu (AMK)
Yliopisto
Opiskelijoiden määrän ennakointi koulutusasteittain
Perustutkinto
Ammattikorkeakoulu
Yliopisto
Päätelmät
Johdanto
Metsäalan oppilaitokset
Metsäkonekoulu
Muuta metsäalan ammatillista
perustutkinto-opetusta
tarjoava koulu/yksikkö
Bioenergia-alan kokeilukoulu
Siirtyy
Ouluun
Yhteistyösopimus
AMK, jossa metsäopetusta
Metsätieteellinen tiedekunta
(JoY, HY)
Lähde: OPH
Peruskoulu
tai lukio
2. tai 3. aste
1. ja 2 aste
Johdanto
Mitä tarkoittaa opiskelija-aineksen laatu?
Metsäopinnot
Selittääkö koulumenestys opintomenestystä?
Selittääkö opintomenestys työuraa?
Työelämä
Viitekehys
Laatu
Miten kuvata opiskelija-ainesta?
Opiskeluorientaatio (syväoppiminen – pintaoppiminen)
Oppimispotentiaali (oppimistulokset)
Lisäksi tulee muistaa, että osaamisen sisältö vaihtelee
tutkintotasoittain
teoriatieto
Osaaminen
käytäntötieto
kokemustieto
Järvinen ym. 2000
Ennustaako koulumenestys opiskelumenestystä?
Koulumenestys korreloi heikosti mutta merkitsevästi
pintaoppimisorientaation kanssa ja yleisarvosanan kanssa
Koulumenestys ei korreloinut syväoppimisen kanssa
Hyväksi koettu opetuksen laatu vaikutti oppimistuloksiin ja
syväsuuntautumiseen enemmän kuin aiempi
koulumenestys.
(Esim. Lindblom-Ylänne. 1999, Lizzio ym. 2003)
Ennustaako koulumenestys opiskelumenestystä?
Alakohtaisia eroja: luonnontieteilijöillä koulumenestys
korreloi positiivisesti syväsuuntautumisen kanssa,
kauppatieteilijöillä negatiivisesti
Syynä kauppatieteiden käytännöllisyys ja
työelämäorientoituneisuus (erot metsäopetuksen sisällä)
Muilla koulutusasteilla yhteys epäselvempi
Koulu on edelleen teoreettispainotteinen
Koulu ei valmenna kovin hyvin suorittaviin tehtäviin
Vastaus ei siis yksiselitteinen
(Esim. Lindblom-Ylänne. 1999, Lizzio ym. 2003)
Opiskelija-aineksen laatu ja oppimispotentiaali
Opiskelija-aineksen laatu tarkoittaa opiskelijoiden
potentiaalia menestyä opinnoissa (oppimistulokset hyviä) ja
myöhemmin toimia alalla menestyksellisesti.
Oppimispotentiaalia mittaavat
Kouluarvosanat , joita käytetään tässä esityksessä
Pääsykokeet
Muut testit
(Esim. Lindblom-Ylänne. 1999, Sternberg 1998)
Aineistot
Laatu
Optushallituksen (OPH) hakijatilastot
Helsingin yliopiston omat hakija-aineistot
Määrä
Työvoiman ennakointilaskelmat (OPH raportti 2011:25)
Metsäalan perustutkinto
Koulutusohjelmat
Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja
Metsäkoneenkuljettaja
Metsäkoneasentaja
Metsäenergian tuottaja
Oppilaitoksia 21 kpl
Toimipisteitä 30 kpl
Perustutkinto (2-aste)
Hakupisteytys 2012, peruskoulun suorittaneet
Kriteeri
pisteet
1) perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta
hakuvuonna ym.
3
2) yleisestä koulumenestyksestä
0-16 p.
3) painotettavista arvosanoista
0-8 p.
4) työkokemuksesta
0-5 p.
5) ensimmäisestä ja toisesta hakutoiveesta
3 tai 1 p.
6) sukupuolen perusteella
0 tai 2 p.
7) mahdollisesta pääsy- tai soveltuvuuskokeesta
1-10 p.
YHTEENSÄ
0-47 p
Alimmat hyväksytyt pistemäärät
Peruskoululinjoilla 2009-2012 (n=26-30)
25
20
15
ylin alin
alin ka
alin alin
10
5
0
2009
2010
2011
2012
Aineistot: opetushallituksen koulustusnetti ellei
toisin mainita (http://www.koulutusnetti.fi/)
Ylimmät pistemäärät
Peruskoululinjoilla 2009-2012 (n=26-30)
40
35
30
25
max. ylin
20
ylin ka
min. ylin
15
10
5
0
2009
2010
2011
2012
Min. ylimmät pistemäärät vs. max. alimmat
hyväksytyt pistemäärät
Peruskoululinjat (n=26-30)
25
Heikoimpien
oppilaitosten
paras aines
heikompaa
kuin parhaiden
oppilaitosten
heikoin aines
20
15
max. alin
min. ylin
10
5
0
2009
2010
2011
2012
Joissain oppilaitoksissa myös pistemäärissä suuri
hajonta saman vuoden sisällä: esim. Ulvila ja Toivala
Perustutkinto
Esimerkkipisteet
alin taso
14 pistettä
ylin taso
27 pistettä
pisteet
5
3
3
3
0
14
pisteet
13
8
3
3
0
27
kuvaus
keskiarvo 5,8
painotettavat arvosanat ka. 6,25
peruskoulu hakuvuonna
ensisijainen hakutoive
0 kk työkokemusta
p.
kuvaus
keskiarvo 7,8
painotettavat arvosanat ka. 8,8
peruskoulu hakuvuonna
ensisijainen hakutoive
0 kk työkokemusta
p.
Kolmas aste: Ammattikorkeakoulu (AMK)
Kolmas aste: AMK
Valintaperusteet, pisteet enintään
Kolmas aste: AMK
Alin hyväksytty pistemäärä 2008-2012 (n=7-10)
90
Maksimi
joka vuosi
TAMK
80
70
60
50
maksimi
keskiarvo
40
Minimi
lähes joka
vuosi
MAMK
minimi
30
20
10
0
2008
2009
2010
2011
2012
Esimerkkihakijat
alin taso
keskitaso
ylin taso
pisteet kuvaus
äidinkieli B, vieras
9 kieli B, reaali B
5 keskiarvo 6,0
5 ensisijainen hakutoive
9 30 % pääsykoepisteistä
3 6 kk työkokemusta
31 p.
pisteet kuvaus
pisteet kuvaus
13
11
5
17
6
52
äk C, vk B, re B
keskiarvo 6,6
ensisijainen hakutoive
57 % pääsykoepisteistä
yksi vuosi työkokemusta
p.
24
22
5
20
6
77
äk L, vk C, re C
keskiarvo 7,7
ensisijainen hakutoive
67 % pääsykoepisteistä
yksi vuosi työkokemusta
p.
Yliopistot
Helsingin yliopisto
Lähtöpisteet (=Kouluarvosanojen pisteytys)
Lasketaan neljä parasta arvosanaa (yht. max. 40 p. )
Helsingin yliopisto
metsätieteiden lähtöpisteiden keskiarvot
2008-2011
lähtöpisteet
23,0
22,0
Esimerkki:
21,0
3*M + C = 22 pistettä
2 * M + 2*C = 20 pistettä
20,0
2*M + C + B = 18 pistettä
lähtöpisteet
19,0
18,0
Alimmat hyväksytyt
2008-2011: 4*A
2012: 4*B
17,0
16,0
2008
2009
2010
2011
2012
Kooste
Opiskelijan kouluarvosanat eri koulutustasoilla
Perus
alin
Kouluarvosanojen 5,8
keskiarvo
Perus AMK
ylin
Alin
AMK YO
Ylin alin
Yo
k.a.
YO
ylin
7,8
?
2*M+2C
3*L+M
6,6
4*A
Opiskelijamäärät
Nykyiset opiskelijamäärä
Ennakointilaskelmat
Opiskelijamäärien ennakointi
• Toimialakehitys
• Työlliset ammattiryhmittäin
• Poistuma
• Työvoiman kysyntä
• Ammatin ja koulutuksen vastaavuus
• Koulutuksen tehokkuus ja vaikuttavuus
• Aloittajatarve
Raportti:
Koulutus ja työvoiman kysyntä 2025
Peruskehitys: kehitys ilman erityisiä toimenpiteitä
Tavoitekehitys: kehitys lisäpanostuksin
Ennusteet perustuvat VATT:n laskelmiin
Peruskehitys metsätyöntekijöiden määrälle on -2,8% /v
Metsätyöntekijöiden tarpeen ennakoidaan
peruskehityksessä vähenevän jopa 40 prosenttia vuoden
2007 tilanteesta.
Peruskehitys asiantuntijoiden osalla -1.2% / V
OPH: raportit ja selvitykset 2011: 25
Koulutus ja työvoiman kysyntä 2025
Johtopäätökset:
Peruskoulutus: lisäystä
AMK: vähennystä
Yliopisto: suurta vähennystä
OPM: raportit ja selvitykset 2011: 25
Opiskelijamäärät
Nuorten jakaantuminen maan eri osiin epätasaista
Koulutukseen mennään mielellään lähialueille (pätee
myös yliopisto-opintoihin)
Markkina-ajattelu vs. koordinoitu ohjaus:
Kuinka itsenäisesti oppilaitosten annetaan päättää
opiskelijamääristä (ja koulutusohjelmista)?
Kilpailu oppilaitosten välillä tarpeen jotta kannustimia
opetuksen kehittämiseen
Kilpailu ei saisi johtaa esim. samankaltaistumiseen (vrt.
Radio- ja tv kanavien kilpailu keskivertoyleisöstä)
Päätelmät
Opiskelija-aineksen määrä
Määrän ennakointi on monipolvinen tehtävä
Alueellisuus tuo lisähaastetta, opiskelijat eivät liiku
Tasapaino markkinaehtoisuuden ja ylhäältä ohjatun
sääntelyn välillä tärkeä
.. ollut heikkoa kaikilla
asteilla.
Muutos huonompaan oli
hidas mutta sitäkin
voimakkaampi.
…voidaan mitata kouluarvosanana
mutta se on yksipuolista.
Teoreettinen – suorittava
orientaatio –ero tulee huomioida.
(soveltuvuuskoe tarpeen kaikilla
asteilla)
Opiskelijaaineksen laatu
…vaihdellut suuresti
oppilaitoksittain, mikä on
sinänsä huolestuttavaa.
Opetuksen laadulla voi tosin
korvata paljon.
…tulisi olla alan yhteinen
tavoite
Onneksi paranemista on jo
näkyvissä!
Lähteet
Järvinen, A., Koivisto, T. & Poikela, E. 2000. Oppiminen työssä ja
työyhteisössä. WSOY.
KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2025. Ennakointituloksia
tulevaisuuden työpaikoista ja koulutustarpeista. Opetushallitus. Raportit
ja selvitykset 2011:25.
Lindblom-Ylänne, S., Lonka, K. & Leskinen, E. 1999. On the predictive
value of entry-level skills for successful studying in medical school,
Higher Education, 37, pp. 239–258.
Lizzio, A., Wilson, K., & Simons, R. (2002). University Students'
Perceptions of the Learning Environment and Academic Outcomes:
implications for theory and practice. Studies In Higher Education, 27(1),
27.
http://www.koulutusnetti.fi/