Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Sisäilmastoluokitus 2008 – tarpeenmukainen sisäilmasto DI Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry. Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Sisäilmasto ja energiatalous Tilat ja niiden sisäolosuhteet ovat rakennusten tärkein tavoite Sopivien sisäolosuhteiden luominen kuluttaa noin kolmanneksen Suomessa käytetystä energiasta ja tuottaa lähes kolmanneksen hiilidioksidipäästöistä Sisäympäristön tuottavuusvaikutukset ovat vähintään samaa suuruusluokkaa kuin rakennusten energiakustannukset Investoinneissa ja käyttökustannuksissa ei kannata säästää sisäilmaston kustannuksella Huono sisäympäristö tulee kalliiksi kiinteistöjen omistajille rakennuksen arvon lasku, vuokratulojen menetys Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokas sisäilmasto Terveellinen, viihtyisä ja tuottava – käyttäjien toiveiden mukainen Tarpeenmukainen Oikein säädetty ja viritetty Helposti säädettävissä uudelleen tilojen käyttötarkoituksen muuttuessa Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Sisäilmastoluokitus auttaa tavoitteen asettamisessa ja saavuttamisessa Sisäilmaston tavoitearvot (S) Ohjeet suunnittelulle ja toteutukselle (P) • Ohjeet rakennuttajalle Rakennus ja rakenteet • • • Ohjeet rakennus ja rakennesuunnittelulle Rakennustöiden puhtausluokitus (P) Vaatimukset kosteuden hallinnasta Talotekniikka • • Suunnitteluarvot Ilmanvaihtolaitoksen puhtausluokitus (P) Vaatimukset rakennustuotteille (M) Rakennusmateriaalien päästöluokitus •Päästökriteerit •Muut vaatimukset Ilmanvaihtotuotteiden puhtausluokitus •Yleiset vaatimukset •Komponenttikohtaiset •vaatimukset Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Laatua kolmessa luokassa S1 Yksilöllinen sisäilmasto Periaatteena S2+lämpöolojen yksilöllinen hallinta S2 Hyvä sisäilmasto S3 Tyydyttävä sisäilmasto määräysten edellyttämä vähimmäistaso Uudistuksen tavoitteena selkeyttää ja yksinkertaistaa Laadulliset vaatimukset sanallisesti Tavoitteisiin vain keskeiset suureet, jotka voidaan suunnitella ja todentaa Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry S1: Yksilöllinen sisäilmasto Tilan sisäilman laatu on erittäin hyvä eikä tiloissa ole havaittavia hajuja. Sisäilmaan yhteydessä olevissa tiloissa tai rakenteissa ei ole ilman laatua heikentäviä vaurioita tai epäpuhtauslähteitä. Lämpöolot ovat viihtyisät eikä vetoa tai ylilämpenemistä esiinny. Tilan käyttäjä pystyy yksilöllisesti hallitsemaan lämpöoloja. Tiloissa on niiden käyttötarkoituksen mukaiset erittäin hyvät ääniolosuhteet ja hyviä valaistusolosuhteita tukemassa yksilöllisesti säädettävä valaistus. Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Tekniset tavoitearvot Kriteerit tavoitearvoille terveyden ja viihtyisyyden kannalta merkittäviä rakennusprosessin osapuolten hallittavissa todennettavissa luotettavasti kohtuukustannuksin Sisäilmastoluokitus 2008:ssa: operatiivinen lämpötila ilman liikenopeus hiilidioksidipitoisuus radonpitoisuus valaistussuureet (viittaus standardiin) akustisen suunnittelun suureet (viittaus standardiin) Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Osa tavoitearvoista on korvattu teknisillä vaatimuksilla TVOC, ammoniakki, formaldehydi, hajut Æ käytettävä vähäpäästöisiä materiaaleja pienhiukaset Æ käytettävä tuloilman suodatusta F8/F7 (vilkasliikenteisten katujen lähellä F9/F8) pöly ja lika Æ rakennuksen ja ilmanvaihtokanavien pintojen puhtausvaatimukset mikrobit Æ vaatimus veden- ja kosteudenhallintasuunnitelmasta tupakansavu Æ sisätiloissa tupakointi kielletty Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Huonelämpötila ja tuottavuus i lv ta S1 talvi S1 kesä kesä Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry SI2008: Lämpötilan tavoitearvot Operatiivinen lämpötila oleskeluvyöhykkeellä 29 S2 max 27 S1 max S3 max 25 23 S1/S2 min 21 19 S3 min S1-luokassa lämpötila on yksilöllisesti valittavissa arvojen S1 minimi-maksimi välillä. Lämpötilan tulee olla normaalialueella 95 % ajasta (S1-luokka) / 90 % (S2-luokka) Luokan maksimiarvo ei saa ylittyä eikä minimiarvo alittua mitoitusolosuhteissa. 17 15 -15 -10 -5 0 5 10 15 Ulkolämpötila (24 tunnin keskiarvo) 20 25 Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry SI2008: Ilman laadun tavoitearvot CO2-pitoisuus Radonpitoisuus S1 750 100 S2 900 100 S3 1200 200 Olosuhteiden pysyvyys, tsto 95 % 90 % - Olosuhteiden pysyvyys, asunnot 90 % 80 % -- Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry LVI-suunnittelun ohjaus Luokituksessa annetaan tilatyyppikohtaisia (esim. toimistohuone, avotoimisto, neuvotteluhuone, asuintila) suunnitteluarvoja, joilla päästään S1/S2-tavoitteisiin Tavoitteena ohjata kohti tarpeenmukaista mitoitusta Esitetään eri tilatyyppien tavanomaisia kuormitusprofiileja mitoituksen tueksi Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkuus löytyy tarpeenmukaisuudesta A. Mahdavi et al. User control actions in buildings: Patterns and impact. In Proc. of Clima 2007. Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Tilojen käyttö ja lämpökuormat Rakennus/tila Käyttö aika kellonaika h/vrk Asuintilat (pientalo) 00:00-24:00 24 Asuintilat (kerrostalo) 00:00-24:00 24 Toimistotilat 07:00-18:00 11 Neuvottelutilat 08:00-17:00 9 Luokkahuoneet 08:00-16:00 8 ATK-luokat 08:00-16:00 8 Päiväkotitilat 07:00-17:00 12 Liiketilat 07:00-21:00 14 Majoitustilat (hotelli) 00:00-24:00 24 Ravintolatilat 10:00-22:00 10 Urheiluhallit 07:00-23:00 14 Terveydenhoitotilat 00:00-24:00 24 Henkilötih Käyttövrk/vko m2/hlö aste, 7 37 0,6 7 25 0,6 5 12 0,55 5 3 0,6 5 2 0,5 5 2 0,6 5 2 0,4 7 17 0,55 7 19 0,5 7 3 0,4 7 21 0,6 7 8 0,8 Valaistus W/m2 8b 8b 15 18 18 18 18 15…70 14 20 20 9 Laitteet Ihmiset a W/m2 W/m2 2,4c 2 3c 3 18 6 18...60 25 12 35 75 35 12 35 8 5 7 4 20 26 24 5 3 10 Käyttöastetta voidaan käyttää energiankulutuksen laskennassa sekä lämpöolosuhteiden ja pitoisuuksien simuloinnissa. Jäähdytystehontarve mitoitetaan 100% käyttöasteella (käyttöaikana), huonelaitteet viritetään todellisen käytön tai käyttöasteen mukaan. Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Ilmanvaihdon mitoitus Ulkoilmavirrat standardin EN-15251:2007 mukaisesti. Noudatettaessa Sisäilmastoluokituksen ohjeita voidaan rakennuksissa, joissa tupakointi on kielletty, käyttää ulkoilmavirtojen mitoituksessa erittäin vähäpäästöisen rakennuksen mitoitusarvoja S1-luokka: 0,5 l/s,lattia-m2 + 10 l/s, henkilö S2-luokka: 0,5 l/s,lattia-m2 + 7 l/s, henkilö Huonelämpötilan hallinta tai varautuminen muuntojoustoon saattaa edellyttää suurempia ilmavirtoja. Erityisistä epäpuhtauslähteistä johtuvien päästöjen aiheuttama ilmanvaihdon tarve on otettava tapauskohtaisesti huomioon. Ilmavirtoja on voitava säätää tilojen käytön muuttuessa. Normaalin käyttöajan ulkopuolella on rakennuksessa oltava perusilmanvaihto 0,1…0,2 l/s,m2. Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Esimerkkejä tilakohtaisista ilmavirroista Tila Lattia-ala S1-luokka m2/hlö Toimitila, normaali tilatehokkuus Toimitila, suuri tilatehokkuus Neuvotteluhuone Taukotila, kahvio Hotellihuone Käytävä ja porrashuone Hissikuilu 12 8 3 1,5 10 Luokkahuone Luentosali Käytävä, aula koulussa Aula Päiväkoti Päiväkodin märkäeteinen (poisto) 2 1 2 6 3 S2-luokka S3-luokka / D2 dm3/s dm3/s per dm3/s dm3/s per dm3/s per dm3/s henkilö per neliö henkilö per neliö henkilö per neliö 16 1,5 13 1,5 1,5 14 2,0 11 1,5 1,5 12 4,0 9 4,0 8 4,0 11 7,0 8 5,0 5,0 15 1,5 12 1,0 10 1,0 1 0,5 0,5 8 8 8 11 11 11 13 12 5,5 10,5 5,5 2,0 4,0 5 8 8 8 10 9 4,0 7,5 4,0 2,0 2,5 5 6 6 6 3,0 6,0 4,0 2,0 2,5 5 Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry SI2008: Rakennustöiden puhtausluokitus P1 Esitetään tiloille puhtausvaatimukset rakennushankkeen eri vaiheissa Ohjeita puhtauden saavuttamiseksi selkeytetään ja jätetään työmaalle enemmän valintamahdollisuuksia Todentamismenetelminä visuaalinen arviointi ja tarvittaessa tehtävä pintapölykertymän mittaus Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Rakennuksen puhtausluokka P1 Työ- ja asuintilat, joissa pyritään sisäilmastoluokan S1 tai S2 mukaiseen hyvään sisäilman laatuun. Rakennuksen tulee olla puhdas ennen kuin ilmanvaihdon päätelaitteiden suojaukset voidaan poistaa ja toimintakokeet aloittaa. Tällöin pinnoilla ei saa olla hienojakoista irtolikaa (esim. puu-, betoni- tai kipsipölyä), joka voi nousta ilmaan kosketuksen tai ilmavirtojen mukana. Tiloissa ei saa säilyttää rakennusmateriaaleja tai jätteitä, jotka estävät pintojen puhdistamista. Pintoja suojaavat muovit ja pahvit on poistettu. Tämän vaiheen jälkeen tiloissa voidaan ilman erityistoimia tehdä vain pölyämättömiä töitä, esim. paikkamaalauksia, alakattojen asennusta, ilmanvaihdon toimintakokeita, säätöä ja viritystä sekä loppusiivous. Luovutusvaiheessa pinnoilla ei saa olla näkyvää likaa, kuten roskia, irtolikaa (ml. pölyä), kiinnittynyttä likaa tai tahroja. Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Ilmanvaihdon puhtausvaatimukset D2, Määräys 5.1.2: Ilmanvaihtojärjestelmän puhtaus on tarkastettava ja järjestelmä on tarvittaessa puhdistettava ennen ilmavirtojen mittausta ja säätöä. … järjestelmän toiminta sekä puhtaus on todettava suunnitelman mukaiseksi ennen rakennuksen käyttöönottoa. D2, Ohje 5.1.2.2: Toimintakokeet suoritetaan ennen ilmavirtojen mittausta ja säätöä. Tällöin tarkistetaan, että rakennus on riittävän puhdas, tiloissa ei enää tehdä pölyäviä rakennustöitä, ilmanvaihtolaitteiden suodattimet on asennettu sekä ovet ja ikkunat ovat paikallaan. Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Ilmanvaihtojärjestelmän puhtausluokat S1 ja S2: Luokka P1 Tuloilmakanavat ja –osat S3: Luokka P2 Tuloilmakanavat M1-luokan M1-luokan tuotteista Pölykertymä <0,7 g/m2 Tuloilman suodatus G3+F8/F7 Palautusilmaa ei käytetä Kaikki avonaiset päät suljetaan tiiviisti aina taukojen ajaksi. tuotteista Pölykertymä <2,5 g/m2 Tuloilman suodatus F6/F7 Suodatettua (F7) palautusilmaa voi käyttää Kaikki avonaiset päät suljetaan tiiviisti aina taukojen ajaksi. Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Kuinka puhdas on P1-luokan kanava Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Sisäilmastoluokitus 2008 energiatehokkuuden edistäjänä Tutkimustietoon pohjautuvat tavoitetasot ulkolämpötilan mukaan ohjattu sisälämpötila tuottavuustutkimusten mukaan määritetty lämpötilan yläraja Korostaa rakennussuunnittelun merkitystä Järjestelmäneutraali Päästöjä vähentämällä pienempi energiankulutus Ohjaa tarkempaan mitoitukseen Tilojen tyypillinen käyttö ja kuorman määritetty Ilmanvaihdon mitoitus todellisen tarpeen mukaan
© Copyright 2024