KORJAUSRAKENTAMISEN SYSTEMAATTISTA
CONSTI YHTIÖIDEN LEHTI KORJAUSRAKENTAMISESTA 2/2012 UUDISTAJAT KORJAUSRAKENTAMISEN SYSTEMAATTISTA KEHITTÄMISTÄ s. 08 ENERGIAKORJAUKSILLA HOUKUTTELEVAMPIA TOIMITILOJA s. 07 RADISSON BLU PLAZA SANEERATTIIN UNIIKIKSI s. 10 2 UUDISTA JAT 2/2012 13 14 04 Uudistajat on Consti Yhtiöiden lehti asiakkaille ja omille korjausrakentamisen ammattilaisille. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Päätoimittaja: Karl Jensen Toimituskunta: Ella Vainisto, Johanna Viskari, Karl Jensen, Jan-Erik Luther Toimitus: Mailand Communications Oy Ulkoasu: Porkka & Kuutsa Oy Repro: PunaMusta Oy Paino: PunaMusta Oy Kannen kuva: Aki Rask. Tilaukset, juttuvinkit ja osoitteenmuutokset: [email protected] 03 04 06 07 08 10 PÄÄKIRJOITUS. Ryhmäremonteilla tehoa ja säästöä. NAAPURIAPUA KORJAUSRAKENTAMISEEN RYHMÄHANKKEILLA. Taloyhtiöiden kannattaa yhdistää voimansa. VIESTIKÄÄ KORJAUSRAKENTAMISEN HYÖDYISTÄ! Ympäristöministeriön terveiset. ENERGIAKORJAUKSILLA HOUKUTTELEVAMPIA TOIMITILOJA. Tahtotila ratkaisee. UUTTA SUUNTAA SUOMEN KORJAUSRAKENTAMISELLE. Ala tarvitsee laadun ja palveluiden systemaattista kehittämistä. RADISSON BLU PLAZASSA DESIGN KOHTAA HISTORIAN. Asiakas vakuutetaan räätälöidyillä palveluilla ja uniikilla miljööllä. 11 12 13 14 15 16 ASUMISMUKAVUUTTA KOKONAISVALTAISELLA KORJAUSRAKENTAMISELLA. Lähtökohtana pitkäjänteinen suunnittelu. CONSTIN MISSIO Asiakkaiden kiinteistöjen arvon kasvattaminen ja elämän laadun parantaminen parhaiden korjausrakentamisen osaajien voimin KORJAUSRAKENTAMISELLE TUKEVA PERUSTUS KOULUTUKSELLA. Alalla kärsitään osaajien puutteesta. CONSTIN VISIO Constista tulee Suomen halutuin ja luotettavin korjausrakentaja, joka kasvaa kannattavasti markkinoiden johtavaksi palvelutarjoajaksi. SUOMEN ENSIMMÄISEN IKANOLIIKEKESKUKSEN PALOTURVALLISUUS CONSTIN KÄSIALAA. Erikoisuutena vaativa sprinklerijärjestelmä. POHJOLAN VALKEAN KAUPUNGIN MAAMERKKI. Jylhä funkkistalo uudistettiin huolellisella remontilla. CONSTI ARVOT Asiakaslähtöisyys, innokkuus, luotettavuus ja rehellisyys, ammattitaito ja kokemus ja kannattava kasvu. TULEVIA TAPAHTUMIA 9.–12.10.2012 8.11.2012 UUTISET. Nimityksiä Consti yhtiöissä, viimeisimpiä kohteitamme ja kuulumisiamme. MITEN SAAT PARHAAN HYÖDYN ISÄNNÖITSIJÄSI ASIANTUNTIJUUDESTA? Lakiasiantuntija Marina Furuhjelm neuvoo. 22.–24.11.2012 Finnbuild, Messukeskus, Helsinki Vuosiseminaari, Aulanko, Hämeenlinna HAI-Risteily, Tukholma PÄÄKIRJOITUS – KUVA MATTI SULANTO UUDISTA JAT 2/2012 RYHMÄREMONTEILLA TEHOA JA SÄÄSTÖÄ Kyllä korjausvelkaa vastaan kamppaillaan. Tuhannet taloyhtiöt suunnittelevat, valmistelevat ja tilaavat parhaillaan erilaisia remontteja. Pulmana ei ole niinkään tahto kuin päätöksenteon vaikeus. Syykin on luonnollinen – usein arveluttaa tuoko hanke omansa takaisin asunnon arvon nousuna. Keskustelut isännöitsijöiden kanssa osoittavat, että pihaparlamentit pohtivat vuosikausia milloin remontit pitäisi tehdä, mutta yksimielisyyttä on toisinaan vaikea saavuttaa. Syytäkin on harkita tarkkaan – perusteellinen putkiremontti, julkisivujen, ikkunoiden tai vesikaton korjaaminen vaatii huomattavasti suunnittelu- ja työaikaa sekä materiaaleja. Eipä ihme, että isännöitsijät ja hallitukset puivat tarjouksia hiki hatussa. Helpotusta on näkyvissä. Nykyään monessa kohteessa ratkaisuksi valitaan ryhmäremontti, jossa useiden talojen yhtiö tai useiden yhtiöiden kimppa toimii tilaajana. Se tuo tehokkuutta projektin kaikkiin vaiheisiin lähtien siitä, että yhdessä voidaan palkata pätevin tiedetty valvoja urakalle. Tarjouksien pyytäminen – ja laskeminen – usealle talolle kerralla säästää suunnitteluaikaa, materiaalihankinnoissa päästään parempiin alennuksiin, työmaat ovat urakoitsijalle kätevästi lähekkäin, ja niin edelleen. Suuruuden ekonomiaa jokamiehelle. KOKO ALUEEN ARVOSTUS NOUSEE. Ryhmäremontti on yksi parhaita keinoja vaikuttaa oman asunnon arvoon, koska siinä koko alue kunnostetaan yhdellä projektilla. Jos urakkaan kuuluvat piha- ja viheralueet, kohoaa alueen viihtyisyys ja käyttöarvo myös omien seinin ulkopuolella. Ryhmäremontti kestää tietysti hieman pidempään, kun talot peräjälkeen uudistetaan, mutta sittenpä se on ohi. Ja kun työt alkavat, lopetusaika on myös tiedossa. Pistäkääpä mietintään olisiko ryhmäremontti teidän yhtiöllenne mahdollinen. ■ kauko wasenius 3 4 UUDISTA JAT 2/2012 LOUHELAN PALKITTU SUURURAKKA ON RYHMÄKORJAUKSEN MALLIOPPILAS: NAAPURIAPUA KORJAUSRAKENTAMISEEN RYHMÄHANKKEILLA Suomessa suurin osa vuoden 1960 jälkeen kaupunkikeskustojen ulkopuolelle rakennetuista asuntoalueista voidaan määritellä lähiöiksi. Lähiöitä rakennettiin eniten vuodesta 1965 vuoteen 1974 suuren maaltamuuton aikaan. Vantaan Louhela täyttää nämä kriteerit ja Louhelasta sopii ottaa oppia, kun lähiöt uudistuvat 2010-luvulle. As Oy Kaarenpeikko ja As Oy Kaarenhaltia hyödynsivät mittakaavaetua, kun yhteensä 365 asuntoa tarvitsi käyttövesi- ja viemärisaneerausta. Consti toteutti As Oy Kaarenpeikossa ja naapurin As Oy Kaarenhaltiassa ryhmäkorjaushankkeen, jossa tehtiin käyttövesisaneeraus, viemärien pinnoitus erillisessä urakassa sekä märkätilasaneeraukset osakkaiden erillishankintoina. Seuraavaksi Consti saneeraa As Oy Kaarenhaltian päätyjulkisivut. – Taloyhtiöiden kannattaa yhdistää voimansa juuri lähiöissä, joissa usein lähtökohtana on alueellisesti ja iältään samankaltaisia kohteita. Joissakin lähiöissä hyvinkin suuri osa taloista on toteutukseltaan lähes identtisiä, sanoo Consti Talotekniikka AS OY KAARENPEIKON ja As Oy Kaarenhaltian 365 asuntoa käyttövesi- ja viemärisaneerattiin. Oy:n Helsingin asuintalopalvelut-yksikön isännöitsijöiltä yhteydenottoja ja kiertäneet Päätöksentekijöitä on paljon ja investointi johtaja Tomi Luukka. myös itse aktiivisesti yhdessä suunnittelu- monelle osakkaalle elämän suurimpiin kuutoimistojen edustajien kanssa kertomassa luva. Aktiivisella ja riittävällä vuoropuheALUEELLISTA AKTIVOITUMISTA TARVITAAN. Saman- ryhmäkorjauksista, Luukka sanoo. lulla varmistetaan, ettei yhteistyö raukea kaltaisissa kohteissa yhden talon perusLuukan mukaan ei kuitenkaan ole rea- alkuunsa. teella selviää jo monia seuraavissa koh- listista, että kokonaisten lähiöiden saneeViestinnän merkitys hankkeen kaikissa teissa huomioitavia seikkoja, jolloin muut raus päätyisi vain muutaman tekijän käsiin. vaiheissa kasvaa. talot hyötyvät saaduista opeista, säästetään – Tehtävää on niin paljon, että tarvitaan aikaa ja ehkä materiaalejakin, ja suunnit- pikemminkin resurssien yhdistämistä kuin SAAT PAREMMAN URAKOITSIJAN. Eräs ilmeinen telutyö tarvitsee tehdä vain yhden kerran. urakoiden keskittämistä liian harvoihin hyöty ruuhkaisilla korjausrakennusmark– Avainhenkilöitä ryhmähankkei- käsiin. kinoilla on urakan koko. Maaltamuuton den käynnistämisessä ovat isännöitsiRyhmähankkeet eivät kavenna vuosina rakennettiin myös väljästi ja piejät. Olemme saaneet lähiöissä toimivilta taloyhtiöiden itsenäistä päätösvaltaa. nesti. Pienempien taloyhtiöiden kohdalla TEKSTI AINO LAAKSO KUVAT MATTI SULANTO JA ALPO RÄINÄ UUDISTA JAT 2/2012 ISÄNNÖITSIJÄT OVAT RYHMÄHANKKEESSA AVAINHENKILÖITÄ. ole kuin toteuttaja, jonka resurssit ja kantokyky varmasti riittävät. – Ikävin mahdollinen tilanne on se, jos urakoitsijan resurssit tai osaaminen loppuvat ja edessä on uuden urakoitsijan etsintä kesken hankkeen. Alan luotettavien toimijoiden tilauskannat ovat ajoittain pitkät ja varsinkin suuren kohteen ottaminen työn alle takavasemmalta on erittäin haastavaa, Luukka muistuttaa. RYHMÄHANKE yhdistää voimat. URAKAN koko houkuttelee tekijöitä. suunnittelukustannukset sekä urakkavaiheen peruskustannukset ovat suhteellisen suuret ja urakalle on joskus haastavaa löytää sitoutunut tekijä. Toisinpäin ajateltuna, mitä merkittävämpi urakka on, sitä varmempaa on saada pystyyn kunnon tarjouskilpailu ja urakalle vastuullinen ja osaava toteuttaja. Kun suunnittelu- ja peruskustannukset jyvitetään suuremmalle määrälle asuntoja, on mahdollisuus säästää yksikköhinnassa. Suuremman hankkeen kanssa on toisaalta niinkin, ettei muuta mahdollisuutta VUODEN PUTKIREMONTTI VANTAAN MALLIIN. Nyt palaamme hetkeksi Louhelaan. Kuten jutun alussa mainittiin, ryhmäkorjauskohteen toinen osapuoli, As Oy Kaarenpeikko pokkasi keväällä Vuoden putkiremontti -palkinnon Suomen Kiinteistöliiton ja Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat ry:n järjestämästä kilpailusta. As Oy Kaarenpeikko toteutti hankkeen yhteydessä huoneistokohtaiset etäluettavat vesimittarit ja vesikalusteet valittiin vettä säästäviksi. Hanke toteutettiin viemärien osalta sukittamalla ja epoksiputkittamalla, vesijohdot uusittuina pintavetoina. Erityisesti hanke sai raadilta kiitosta viestinnästä. Tiedottaminen oli monen tahon toteuttamaa ja tiedotteita laadittiin tarpeen mukaan usealla kielellä. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Suve Pääsukene piti nettiblogia, joka sisälsi yhteensä yli 200 kirjoitusta remontin etenemisestä. Käytössä oli lisäksi käyttäjätunnusten takana oleva Oma Consti -asuintaloportaali, jotta luottamukselliset tiedot eivät karanneet ulkopuolisille surffaajille. – Viestintään panostettiin todella paljon, ja se kuuluu laatujärjestelmämme mukaisesti kaikkiin hankkeisiimme. Vaikka opimmekin ryhmähankkeissa yhden talon tai sen osan perusteella paljon siitä, miten seuraavat tulevat menemään, asukasviestintä seuraaville urakan kohteeksi pääseviin asuntoihin täytyy hoitaa yhtä hyvin kuin ensimmäisille, Luukka huomauttaa. VAIN MUUTAMA VIIKKO HAITTAA. Eri vaiheiden päätöksenteko oli sujuvaa ja aikataulu pysyi. Töitä tehtiin asuntoa kohti yhteensä 4–6 viikkoa, jolloin oli pientä asumishaittaa. Aikaa saatiin säästettyä ja rakennusjätettä vähennettyä toteuttamalla viemärisaneeraus vaivattomasti sisäpuolisilla saneerausmenetelmillä. Suurin osa asukkaista saattoi asua koko remontin ajan kotonaan. – Lähtökohtana oli suunnitteluvaiheesta lähtien se, että remontti on helpompi hyväksyä ja pientä epämukavuutta sietää, kun tietää tarkalleen, missä mennään. Teimme hankkeen aikaista viestintää Constin kanssa yhteistyössä ja toisiamme täydentäen monikanavaisesti. Huomioimme myös netittömät ja sähköpostittomat asukkaat varmasti riittävällä paperitiedottamisella, hallituksen puheenjohtaja Suve Pääsukene sanoo. – Aikataulu saatiin pitäväksi siten, että alkuperäinen suunnitelma oli realistinen ja perustui aiempiin kokemuksiimme vastaavista kohteista. Työnjohtaja Mauno Luokkasen johdolla koko työmaaväki oli motivoitunutta ja sitoutunutta. Oleellista onnistumisessa oli myös päätöksentekoprosessi, joka tässä taloyhtiössä toimi erinomaisesti, Luukka kiteyttää. ■ 5 6 UUDISTA JAT 2/2012 TEKSTI JA KUVA MAARIT MYRBERG ”IHMISTEN ELINTASON KOHOAMINEN ASETTAA PAINEITA ASUINALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KUNNON KOHENTAMISEKSI. TIETOISUUTTA KORJAUSRAKENTAMISEN HYÖDYISTÄ PITÄISI MÄÄRÄTIETOISESTI LISÄTÄ. SIKSI JULKISHALLINNON, YRITYSTEN JA KANSALAISTEN VÄLILLE TARVITAAN ENEMMÄN VIESTINTÄÄ”, MIETTII YMPÄRISTÖMINISTERIÖN YLIJOHTAJA HELENA SÄTERI. Säteri johtaa rakennetun ympäristön osastoa. Suomen pinta-alasta noin kymmenesosa on eri tavoin rakennettua tai muokattua maata. Rakennetun ympäristön seurannassa mielenkiinto kohdistuu mm. yhdyskuntiin ja niiden toimivuuteen, yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen, kaavoituksen kehittämiseen, hyvän elinympäristön saavuttamiseen, kulttuuriympäristön huomioon ottamiseen, viher- ja virkistysalueiden toteutumiseen sekä rantojen käyttöön. – Tällä hetkellä työn alla on kuntauudistukseen, metropolialueen muutokseen ja energiatehokkuuteen liittyviä aiheita. Näiden aiheiden kanssa riittää töitä useamman hallituskauden ajan, kertoo Säteri. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ylijohtaja Helena Säteri peräänkuuluttaa parempaa tietoisuutta korjausrakentamisen hyö dyis ”KORJAUSRAKENTAMISEN VOLYYMIN KASVUUN ON PAINETTA”. Korjausrakentamisella on ylijohtajan mukaan merkittävä rooli visioiden toteutumisessa. – Suomen kiinteistökanta on suhteellisen nuorta, mutta 60- ja 70-luvun rakennusbuumin jäljiltä nyt alkaa olla todella paljon korjaustarvetta. Ihmisten elintason kohoamisen myötä myös kiinteistöjen tason kohentamiseen korjausrakentamisen keinoin on painetta. – Jaksan aina ihmetellä sitä, että Suomessa vielä alle puolet rakentamisen volyymistä kohdistuu korjauksiin. Tilanteen on kaiken järjen mukaan muututtava tulevaisuudessa, hän pohtii. Säterin mukaan korjaustoimia patoaa rahakysymys ja toisaalta tietämättömyys siitä, että aikainen puuttuminen on halvinta pitkällä tähtäimellä. – Esimerkiksi jos kansalaisena ostan asunnon, kiinnitän enemmän huomiota korjaushistoriaan kuin sijaintiin. Hinnan pitäisi ensisijaisesti kuvastaa kuntoa, ei sijaintia. Huolella korjatusta ja hoidetusta voin maksaa enemmän. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN YLIJOHTAJAN TERVEISET: VIESTIKÄÄ KORJAUSRAKENTAMISEN HYÖDYISTÄ! KORJAUSRAKENTAMISEN KOLME KUUMAA PERUNAA. Korjausrakentamisen alalla yksi tunteita kuumentavista puheenaiheista on asuinalueiden kehittäminen. Lähiö-termin Säteri heittäisi jätelavalle. – Asuinalueiden kohdalla suurin haaste on segregaation ehkäiseminen. Kaikkien asuinalueiden tulisi olla turvallisuudeltaan ja viihtyisyydeltään tasaveroisia. Kansallista varallisuutta on niissä niin paljon kiinni, ettei yksinkertaisesti ole varaa laiminlyönteihin, Säteri painottaa. Asuinalueiden yhdenvertaisuuden lisäämiseksi ylijohtaja penää toimivia ratkaisuja, joita voisi monistaa alueesta toiseen. Perusongelmat kun yleensä ovat hyvin samanlaisia. Toinen kuuma puheenaihe liittyy energiatehokkuuteen. – Tai itse asiassa energiaviisauteen, Säteri korjaa. – Energiaremontteihin kannustava energiatodistuslainsäädäntö uudistuu syksyn aikana. Suuntaus on se, että remontin yhteydessä laki velvoittaa remontoijaa miettimään myös energiatehokkuutta, hän kertoo. TEKSTI AINO LAAKSO KUVA MATTI SULANTO Säteri on havainnut, että erilaiset energia- ja ympäristösertifikaatit – korjausrakentamisen kolmas ajankohtainen teema – ovat yhä useammin vaatimuksena kansainvälisissä kiinteistökaupoissa. – Viranomaisena olemme näistä toki kiinnostuneita, mutta emme halua nostaa yhtään tuotetta toisen edelle. Sertifioinnit eivät itsessään tuo mitään uutta, mutta ne lisäävät tietoisuutta ja edustavat siten oikeaa suuntaa, hän muotoilee. – On ymmärrettävää, että Suomeen tuleva ulkomainen sijoittaja haluaa pystyä vertailemaan kohteita kansainvälisessä portfoliossaan. Jos kiinteistöstä ei ole sertifioitua tietoa, on se riskikohde sijoittajan näkökulmasta, Säteri huomauttaa. Sertifiointien ongelmia ovat Säterin mukaan kuitenkin kaupallisuus ja raskas toteutustapa. Hän uskoo tulevaisuuden vievän enemmän siihen suuntaan, että sertifiointi on jotain mitä kiinteistönomistaja itse voi tehdä. hyö dyistä. N ! RATKAISUN AVAIN VIESTINNÄSSÄ. Oli puheenaiheena sitten asuinalueet, energiaviisaus tai sertifikaatit, Säteri kaipaa kaikilta toimijoilta syvempää tietoisuutta ja valveutuneisuutta. Viestintää tarvitaan lisää. – Esimerkiksi onnistuneiden asuinaluehankkeiden tulokset pitäisi viedä ulos ja eteenpäin. Korjausrakentamisen haasteiden ratkaiseminen edellyttää suurten joukkojen valveutuneisuutta, mutta emme me ympäristöministeriössä pysty yksin kouluttamaan koko Suomea. Tarvitsemme kumppaneita, Säteri huomauttaa. Ylijohtaja rohkaisee Constia miettimään, miten korjausrakentamisen hyödyistä voisi viestiä vielä laajemmin. Hänen mielestään yhtiöllä on hyvä ote kehittyä kokonaisvaltaisena korjausrakentajana. – Jonkun pitäisi puhua asuntojen asukkaiden ja kiinteistöjen käyttäjien kielellä. Me täällä ministeriössä olemme insinöörejä, Säteri naurahtaa. ■ UUDISTA JAT 2/2012 KIINTEISTÖKAUPAN ja kiinteistökannan iän kannoilta energiaremontit ovat välttämättömiä. ENERGIAKORJAUKSILLA HOUKUTTELEVAMPIA TOIMITILOJA Energiatehokkuuden parantamiseen on viime vuosina ohjattu sekä kepillä että porkkanalla. Energiatodistus on vuodesta 2009 lähtien ollut pakollinen kaikissa kiinteistöissä silloin, kun kiinteistö tai sen tiloja myydään tai vuokrataan. Korjausrakentamisen energiamääräykset tarkentuvat lain voimalla. Energiaremontilla investoidaan toimitiloihin muutakin kuin eettisiä arvoja. – Energiatehokkuuspuhe keskittyi vielä ennen vuoden 2008 talouskriisiä ilmastonmuutoksen torjuntaan. Sen jälkeen vihreän ajattelun rinnalla on alettu keskustella enemmän myös energian hinnan noususta ja sen aiheuttamasta konkreettisesta tarpeesta säästää energiaa ja sitä kautta euroja, Consti Talotekniikan toimitusjohtaja Marko Holopainen sanoo. Uudiskohteissa energiatehokkuutta markkinoidaan aktiivisesti ja lähes jokainen uudistoimistorakennus on energia-asioiden puolesta optimoitu. Tieto hyvästä energiatehokkuudesta lisää kohteen houkuttelevuutta huomattavasti sekä sijoittajalle että käyttäjille. Olemassa oleville toimitiloille energiaremontti on keino nostaa kiinteistön arvoa sijoittajalle ja houkutella käyttäjiä. kyse tahtotilasta: miten optimoidaan energiakorjauksen kustannukset, miten energiatehokasta taloa halutaan, Holopainen pohtii. Selvää on se, että energiakorjaus tekee olemassa olevasta kiinteistöstä parempaa kauppatavaraa. Talotekninen energiaremontti kajoaa merkittävästi sisätiloihin ja sisäolosuhteisiin, joten samalla kannattaa kiinteistönomistajan näkökulmasta toteuttaa tilauudistus. – Kiinteistökaupan ja kiinteistökantamme iän kannoilta energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävät remontit ovat välttämättömiä. Kun samalla uudistetaan sisätilat, tuloksena on viihtyisämpiä ja kilpailukykyisempiä kiinteistöjä, Holopainen sanoo. KERRALLA TAI VAIHEITTAIN. Taloteknisten järjestelmien uudistamisen yhteydessä tehdään vaikkapa koppikonttorista monimuotoista uuden ajan tiimityötä tukeva työkeidas. Ulkovaipan lisäeristäminen poistaa vetoisuutta ja koleutta ulkoseinien viereisiltä työpisteiltä. Talot ovat isoja ja remonttiaika tarkoittaa aina sijoittajalle vuokratulojen vähentymistä. Saneerauksia tehdään esimerkiksi silloin, kun tilan käyttäjä on vaihtumassa. Koko talo voidaan tehdä kerralla tai edetä vaiheittain siten, että osa talosta on käytössä ja osa ei. – Toimitilapuolella energiatehokkuus on mielestäni ehdottomasti yksi KIINTEISTÖKAUPAN KANNALTA VÄLTTÄMÄTÖNTÄ. 2010-luvun merkittävimmistä teemoista – Olemassa olevien toimitilojen kohdalla sekä uudis- että korjausrakentamisessa, energiatehokkuuden parantamisessa on Holopainen kiteyttää. ■ 7 8 UUDISTA JAT 2/2012 UUTTA SUUNTAA SUOMEN KORJAUSRAKENTAMISELLE KORJAUSRAKENTAMISEN VOLYYMI KASVAA, MUTTA ALA TARVITSEE LAADUN JA PALVELUIDEN SYSTEMAATTISTA KEHITTÄMISTÄ, SANOVAT CONSTI YHTIÖIDEN TOIMITUSJOHTAJA KAUKO WASENIUS JA KEHITYSJOHTAJA JUHA SALMINEN. Korjausrakentamisen merkitys tunnustetaan nyt kaikkialla. Sen uskoo viimeistään siitä, että käsite on ilmestynyt ministeriöiden mietintöihin ja think-tankien skenaarioihin. Monet rakennusliikkeet ovat viime vuosina kokeilleet korjausurakointia tai laajentuneet sinne, mutta harva suurempi toimija on panostanut alaan tosissaan, saati erikoistunut siihen. Tämä ei ainakaan nopeuta asiakaskeskeisten ratkaisujen yleistymistä. Consti Yhtiöt tunnistaa useita alaan vaikuttavia kehitysajureita. – Kysyntä kasvaa sekä korjausurakoissa että ylläpidossa. Laatutietoisuus ja laatuun liittyvät vaatimukset lisääntyvät oikeutetusti. Energia- ja ympäristövaatimukset ohjaavat kehitystä varsinkin talotekniikassa. Työmäärän lisääntyminen johtaa urakka- ja hankemuotojen uudistumiseen, mutta myös kilpailuun työvoimasta. KORJAUSRAKENTAMINEN elää murroskautta. Hankemuodot uudistuvat ja menetelmät kehittyvät. Eettisyyttä ja yritysvastuuta vaaditaan enemmän koko rakennusalalla, Kauko Wasenius kertoo. TEHOKKUUS HYÖDYTTÄÄ ASIAKASTA. Waseniuksen mukaan alan suurin kehityspotentiaali löytyy korjausmenetelmistä ja palvelukonsepteista. Niissä on otettava iso loikka eteenpäin ja johtavien toimijoiden on näytettävä tietä. – Analysoimme markkinoita ja luomme palvelumalleja, joilla asiakkaiden ja tilaajien palvelua parannetaan ja nopeutetaan. Kasvua syntyy sekä määrällisesti nykyisissä TEKSTI ALPO RÄINÄ KUVA MATTI SULANTO HYVIEN RATKAISUJEN LÖYTYMINEN VAATII MONIOSAAMISTA. UUDISTA JAT 2/2012 toimintasegmenteissä että uusissa palvelutyypeissä. Korjausrakentamisen kysyntää ohjaa kiinteistöjen arvon kehittyminen suhteessa niiden fyysiseen kuntoon ja käyttöön sekä viranomaismääräykset ja lainsäädäntö. Hyvien ratkaisujen löytyminen vaatii jo siinä määrin moniosaamista, että perinteisillä remonttifirmoilla rahkeet eivät riitä. – Me tunnemme, että alan suurimpana korjausrakentamisen erikoisliikkeenä vastuullamme on myös olla koko alan kehityksen moottorina. Siihen on hyvät edellytykset kun Constin palvelutarjooma sisältää kaikki korjausrakentamisen keskeiset alueet ja olemme muutenkin yrityksenä nuori ja dynaaminen. Yksi edellytys on saada laajat ryhmäkorjaushankkeet liikkeelle, ne ruokkivat myös menetelmäkehitystä. Erittäin tärkeää on myös se, että rekrytoimme lisää esimieskaartia, joka tuntee laajojen projektien vetämisen. Korjausrakentamiseen sisältyy paljon palvelua ja se vaatii yrittäjähenkistä asennetta. Urakan aikana asiakas on useimmiten samalla tontilla korjausrakentajan CONSTIN TEESIT VUODELLE 2013 • kasvua kasvavilla markkinoilla • ammattimaisten palveluiden tarjoaminen 700+ hengen voimin • mukana koko alan kehittämisessä kanssa ja sen yhteiselon onnistuminen näkyy suoraan loppuarvosanassa. – Koulutamme miehistöämme huomioimaan jokaisen asukkaan erilaiset toiveet. Siinä löytyy aina parantamisen varaa, mutta teemme sen panostamalla myös oman henkilöstön työtyytyväisyyteen, Kauko Wasenius lisää. HELPOMMIN, NOPEAMMIN, AIKAISEMMIN. – Monet korjausrakentamisen tilaajat eivät ole ostaneet korjausurakkaa aikaisemmin. Tärkeintä juuri nyt on helpottaa palvelun saatavuutta ja käyttämistä, Juha Salminen vahvistaa. – Ammattiostajille, sijoittajille ja toimitilojen käyttäjä-omistajille haluamme tarjota apua jo ennen remonttia. Hyvällä neuvonnalla ennen urakkaa voidaan kohteen arvoa kasvattaa paljon korjausinvestointia enemmän, hän painottaa. ■ 9 TEKSTI AINO LAAKSO KUVA TOMMI KINNUNEN 10 UUDISTA JAT 2/2012 PLAZAN Rooms Division Manager Jaana Matikainen ja hotellijohtaja Inari Lehtinen rakentavat uusiin puitteisiin elämyksellisiä palveluita vaativalle matkailijalle ja kaikille kaupunkilaisille. RADISSON BLU PLAZASSA DESIGN KOHTAA HISTORIAN Hotelli- ja ravintolabisnes on suuren muutoksen edessä. Nyt markkinoita valloittavat asiakkaansa yksilöllisesti hurmaavat, persoonalliset toimijat, joille peruspalveluiden huippulaatu on itsestään selvyys. Asiakas vakuutetaan räätälöidyillä palveluilla ja uniikilla, elämyksellisellä miljööllä. Tätä kaikkea tarjoaa myös uudistuva Radisson Blu Plaza Hotel, jolle Consti toteutti ravintolauudistuksen suojelukohteeseen sekä julkisivun peruskorjauksen. Tämän lehden ilmestyessä uusi Ravintola Kitzens on ehtinyt tarjota persoonallisia ravintolakokemuksia kuukauden päivät ja peruskorjattu, lisälämmöneristetty julkisivu paljastuu huppujen alta. Plaza sijaitsee SOK:n entisessä pääkonttorissa, jota on 90-luvulla laajennettu uudissiivellä. Kokonaisuus saneerataan täysin ja uudistumisen tuloksena hotellista tulee modernin designin ja historian kohtauspaikka. – Kokonaisuus on valmis vuoden 2013 alkupuolella, mutta tuomme uudistuksia pala palalta asiakkaidemme nautittaviksi. VASTAAVAN MESTARIN SITOUTUMINEN TEKI VAIKUTUKSEN. Ravintolan ja julkisivutyön lisäksi myös huoneet ja neuvottelutilat uudistuvat ja ovat jo suurelta osin asiakkaidemme käytössä. Ravintolasta haluamme uudistuksella kaupunkilaisille olohuoneen, elämyksellisen illanviettopaikan ja yöelämän keskuksen, Plazan hotellinjohtaja Inari Lehtinen sanoo. RAVINTOLATAIVAAN LUOTTOSANEERAAJA. Consti on kunnostautunut keskustan ravintolakerman luottokumppanina. Mitä korkeammat laatukriteerit, ahtaampi keskustasijainti ja kiireisempi aikataulu, sitä varmemmin saneeraajaksi valitaan Consti. Takana ovat esimerkiksi Hotel Kämpin lasiterassin toteutus ja ravintolasaneeraus, hotelli Havenin saneeraus ja monia muita Stadin puhutuimpia hotelli- ja ravintola-alan toimijoita. Samaan helminauhaan Plaza on luonteva jatko. Ravintolan pääsali on SOK:n entinen näyttelyhalli, jossa kauppiaat valitsivat tavaroita osuuskauppoihinsa. Juhon salin upeat lasimaalaukset kuvaavat SOK:n vanhoja toimialoja. – Ravintolatila on fantastisen hieno. Meidän kannaltamme haasteet olivat pitkälti samat kuin ravintolakohteissa yleensäkin: Tiukka aikataulu, suurehko urakka ja ahtaat olosuhteet. Tähän olemme tottuneet ja tässä olemme hyviä, Consti Korjausurakointi Oy:n aluejohtaja Pirkka Lähteinen sanoo. Ravintolan pinnat ovat museoviraston suojelemat, joten uudistuksessa toimittiin alkuperäisiä ratkaisuja kunnioittaen: pinnat maalattiin, lattiat korjattiin entiseen loistoonsa ja rakenteisiin avattiin uudelle talotekniikalle tarvittavat reitit. Puukaiverrukset ja paneelit säilytettiin ja niistä kulumat paikattiin museoviraston ohjeiden mukaan. Keittiöalueella toteutettiin pieniä väliseinämuutoksia, jotta herkkuaterioiden valmistukseen tarvittava rekvisiitta ja laitteet sopivat paikoilleen. TYÖMAAN JOHTO HUIPPULUOKKAA. – Vastaavan mestarin Suvi Rautauoman toiminta teki vaikutuksen. Hän todella paneutui asioihin tavalla, joka oli erittäin poikkeuksellista. Jokainen sähköposti, suunnitelma ja työmaalla esiin noussut asia huomioitiin ja siten helpotti rakennuttajan elämää suuresti, rakennuttajapäällikkö Matti Latvasalo SOK kiinteistötoiminnoista sanoo. Consti on SOK:lle ennestään tuttu, ravintolaremontit hallitseva kumppani. Urakka voitettiin kuitenkin kilpailutuksella, jossa kokeneen ravintolasaneeraajan ylivoima tuntui myös hinnassa. Nyt uudistuva Plaza keskittyy paikkansa lunastamiseen vaativan matkailijan ja urbaanin kaupunkiseikkailijan ykkösvalintana. ■ TEKSTI MAARIT MYRBERG KUVAT MATTI SULANTO UUDISTA JAT 2/2012 11 CONSTIN LOGOT koristavat Isonniitynkatua vuoden 2013 loppuun, jolloin laaja korjausurakka valmistuu. PARHAILLAAN Isonniitynkadulla tehdään purku- ja sisävalmistelutöitä. ASUMISMUKAVUUTTA KOKONAISVALTAISELLA KORJAUSRAKENTAMISELLA Isonniitynkadulla Helsingin Kumpulassa valmistaudutaan alkavaan talveen Constin logolla varustettujen huppujen alla. Ensimmäiset asukkaat ovat jo lähteneet evakkoon. Jätelavalle lentelee listoja, ovia ja 80-luvun muodin mukaisia kaakeleita. Käynnissä on kymmenen pienkerrostalon täydellinen peruskorjaus. – Asunnot olivat kokonaisvaltaisen muutoksen tarpeessa. Julkisivut, ikkunat, kylpyhuoneet ja keittiöt remontoidaan uutta vastaavaan kuntoon, kuvailee Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto Att:n projektipäällikkö Jarkko Heinonen. Att tuottaa korkeatasoisia vuokra-, omistus- ja asumisoikeusasuntoja. – Pitkäjänteinen suunnittelu on kaiken toimintamme lähtökohta. Meidän hommaamme eivät suhdannevaihtelut juuri heilauta. Rakennutamme ja peruskorjaamme maankäytön ja asumisen toteutusohjelman ja asiakkaiden tavoitteiden mukaisesti laadukkaita ja elinkaarikustannuksiltaan edullisia koteja, Heinonen sanoo. KAIKKI KERRALLA UUSIKSI. Vuonna 1987 rakennettujen asuntojen peruskorjauksen rakennustyöt hoidetaan kokonaisurakkana, joka käsittää 84 huoneistoa, päiväkodin ja liiketilan. Ensimmäiset kolme taloa on jo työn alla, laaja remontti kaikkinensa on valmis loppuvuodesta 2013. Vuokralaiset muuttavat remontin ajaksi evakkoon kaupungin muihin vuokraasuntoihin. Asuntoja on Consti Julkisivujen projektipäällikkö Marko Kahilaisen mukaan vaivannut kosteusongelmat ja äänieristyksen puute. Lisäksi asumismukavuus kaipasi kokeneen korjausrakentajan mukaan yksinkertaisesti piristystä. – Parhaillaan käynnissä on purku- ja sisävalmistelutyöt, kertoo Kahilainen työmaan kuulumisia. – Lisäksi julkisivujen valkobetoniset pinnat puhdistetaan, paikataan ja saumataan uudelleen. Vesikatot ja oikeastaan koko lvis menevät uusiksi, Kahilainen jatkaa pitkää korjaustarpeiden listaa. Projektipäällikön mukaan urakkaa helpottaa se, että kaikki uusitaan kerralla. Vesikattojen uusimista ei Suomen ilmasto häiritse, sillä ne työstetään sääsuojan alla. Lisäksi uudehkon rakennuskannan kunnostaminen on suoraviivaista, sillä purkutöissä ei paljastu samanlaisia yllätyksiä kuin vanhoissa kohteissa. Samaan aikaan Att suunnittelee jo seuraavaa korjauskohdetta. Historiallinen käärmetalo, Helsingin Käpylässä mutkitteleva Arava-kerrostalo, palautetaan arvoiseensa kuntoon. ■ TEKSTI AINO LAAKSO KUVA MAARIT MYRBERG 12 UUDISTA JAT 2/2012 Korjausrakentamisen volyymi on Suomessa nousemassa ohi uudisrakentamisen. Ammattioppilaitokset, ammattikorkeakoulut ja tiedekorkeakoulut valmistavat työmarkkinoille vuosittain melkoisen parven uusia ammattilaisia, mutta silti nimenomaan korjausrakennusalalla kärsitään osaajien puutteesta. Consti on mukana opetushallituksen KOROK A -hankkeessa, jossa ammatillisten oppilaitosten opettajien korjausrakentamisen osaamista kehitetään ja luodaan asiantuntijaverkostoja oppilaitosten ja yritysten välille. – Rakennusalan koulutus painottuu uudisrakentamiseen eivätkä uudisrakentamisen opit ole suoraan sovellettavissa korjausrakennukseen. Menetelmät, prosessit ja haasteet ovat korjausrakentamisessa omanlaisiaan. Alalle tarvitaan nyt ja vuosia eteenpäin paljon erikoistuneita ammattilaisia, Constin Korjausurakointi Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sipponen sanoo. Hämeen ammattikorkeakoulun tarjoamassa KOROK A -projektissa käsitellään korjausrakentamisen kokonaisorganisointia ja eri työkokonaisuuksien yksityiskohtia. KORJAUSRAKENTAMINEN VAHVEMMIN OPETUSSUUNNITELMIIN. KOROK A:n projektipäällikkö Erkki Ahonen kertoo oppilaitosten nyt olevan heräämässä siihen, että korjausrakennuksen opetusta on lisättävä. – Opetussuunnitelmat uudistetaan määräajoin ja tulevissa suunnitelmissa korjausrakentamisen aseman soisi olevan tärkeämpi. KOROK-projektin laajuus on 9 opintopistettä. Projektin opinnot muodostuvat kolmesta lähijaksosta, projektitehtävästä sekä päätösseminaarista. Projektitehtävässä opettajat suunnittelevat omaan opetukseensa korjausrakentamisen kokonaisuuden. Näin hankkeella tuetaan myös korjausrakentamisen painoarvon lisääntymistä opetussuunnitelmissa. ALAN JOHTAVAT YRITYKSET KUMPPANEINA. Lähijaksojen asiantuntijaluennoitsijat tulevat pääasiassa yritysmaailmasta. – Consti haluttiin mukaan, sillä yhtiöllä on korjausrakentamisessa laajasti toimintaa kaikilla osa-alueilla, joita OPPILAITOKSET ovat heräämässä siihen, että korjausrakennuksen opetusta on lisättävä. KORJAUSRAKENTAMISELLE TUKEVA PERUSTUS KOULUTUKSELLA rakennuskohteessa tarvitaan aina toteutusprojektin suunnittelusta rakennusteknisten ratkaisujen toteutukseen, Ahonen sanoo. Ensimmäinen KOROK-projektiryhmä käynnistyi vuosi sitten ja tänä syksynä aloitti toinen. Hankkeen puitteissa osaamistaan täydentää yhteensä 40 opettajaa, jotka taustaltaan ovat pääasiassa pitkään alalla toimineita rakennusinsinöörejä. – Yhteistyö KOROK-projektin kanssa on tärkeää ja näin Consti voi osallistua alan opettajien osaamisen kehittämiseen. Uskomme yhteistyön satavan myös asiakkaidemme laariin: opettajien kanssa solmitut verkostot avaavat kontaktimme myös nykyisten opiskelijoiden, tulevien alan parhaiden ammattilaisten suuntaan, Pekka Sipponen sanoo. Sipponen muistuttaa, että korjausrakennusala kehittyy ja uudistuu nopeasti. Siksi korjausrakennukseen keskittyvissä yrityksissä on tällä hetkellä tarjolla parhaat näköalapaikat ja monipuolisimmat mahdollisuudet uransa kaikissa vaiheissa oleville ammattilaisille. ■ TEKSTI MAARIT MYRBERG KUVA MATTI SULANTO UUDISTA JAT 2/2012 13 SUOMEN ENSIMMÄISEN IKANO-LIIKEKESKUKSEN PALOTURVALLISUUS CONSTIN KÄSIALAA ONNISTUNEEN ja aikataulussa pysyneen kauppakeskusurakan peruskivi oli osapuolten sujuva yhteistyö. Vantaan Ikeassa asioineet ovat voineet viime keväästä alkaen hoitaa samalla ostosreissulla kaiken tarvittavan – viereiselle tontille kohosi viiden erikoistavarakaupan yrityksen liikekeskus. Suomen ensimmäisen Ikano Retail Centren talotekniikkatöistä vastasi Consti Talotekniikka. Suunnittelun ja toteutuksen sisältäneen kokonaisuuden erikoisuutena oli vaativa sprinklerijärjestelmä. – Toteutamme uudenaikaisia, toimivia ja turvallisia kauppakeskuksia, joissa perheiden on helppo viihtyä, kuvailee Ikano Retail Centres Finland Oy:n Construction Manager Mika Heiska. Lahden moottoritien ja Kehä III:n risteyksessä sijaitsevan tavarataloketjun lippulaivamyymälän rakentamisessa on Heiskan mukaan kiinnitetty paloturvallisuuden lisäksi erityistä huomiota myymälöiden ja yleisten tilojen materiaaleihin, valaistukseen ja väritykseen. Ikano Retail Centres on Ikanon ja IKEA:n yhteisesti omistama yritys. Ikano on pitkäjänteinen kiinteistönomistaja, joka toimii niin vähittäiskaupan kiinteistöjen, toimistojen kuin asuntojen parissa. ERIKOISOSAAMISTA – MYÖS KATOLLA. Avajaistarjouksillaan valtaisan tungoksen aiheuttanut uusi liikekeskus oli rakentajilleen haastava kokonaisuus erityisesti perustamisolosuhteiden, teräsrungon ja paloteknisten vaatimusten osalta. Onnistuneen ja aikataulussa pysyneen urakan peruskivi oli osapuolten sujuva yhteistyö. – Kohteen suunnittelu ja toteutus tehtiin kiivaalla aikataululla. Sujuva yhteistyö tilaajan ja pääurakoitsijan kanssa oli siksi ensiarvoisen tärkeää. Constin vastuu sekä talotekniikan suunnittelusta että toteutuksesta mahdollisti hyvän tiedonkulun ja työn etenemisen, kommentoi Consti Talotekniikan toimitusjohtaja Marko Holopainen. Rakennuksen teräsrungon vuoksi Ikanon sprinklerijärjestelmä toteutettiin mitoitukseltaan normaalikohdetta raskaampana. – Sprinklereiden sijoittelussa huomioimme normaalia tarkemmin teräsristikoiden sijainnin, kertoo Consti Talotekniikan asennuspäällikkö Risto Vesala. SPRINKLEREIDEN SIJOITTELUSSA HUOMIOIMME NORMAALIA TARKEMMIN TERÄSRISTIKOIDEN SIJAINNIN. – Lisäksi kohteen huollon aikaiseen turvallisuuteen varauduimme asentamalla keskukseen huoltoventtiileitä. Kohteessa on myös kaksi 350 kuutiometrin kokoista sammutusvesiallasta, Vesala jatkaa. Liikekeskuksen toinen erikoisuus on Ikanon yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa rakentama viherkatto. Katon pintaala lähentelee kahta jalkapallokenttää. Kasvien tehtävänä on hidastaa sadevesien virtausta, pienentää viemäriverkoston kuormitusta, puhdistaa ilmaa ja vaimentaa melua. ■ 14 UUDISTA JAT 2/2012 TEKSTI ALPO RÄINÄ KUVAT JUHA SARKKINEN POHJOLAN VALKEAN KAUPUNGIN MAAMERKKI OULUN KESKUSTAN MODERNEISTA RAKENNUKSISTA MAINEIKKAIN LIENEE VALKEA LINNA. ARKKITEHTI EINO PITKÄSEN JYLHÄ FUNKKISTALO UUDISTETTIIN HUOLELLISELLA REMONTILLA 2010–2012. VALKEA LINNAN liepeillä liikkuu päivittäin tuhansia ihmisiä, joten projektin aikana täytyy kiinnittää huomiota turvallisuuteen ja asukkaille tiedottamiseen. Pelkkä materiaaliliikenne oli oma haasteensa – paikalle tuotiin muun muassa 460 tonnia rappausta. Ruutukaavakaupungissa kahdeksankerroksinen Valkea Linna näkyy kauas ja on todistanut monenlaisia aikoja. Kiinteistöosakeyhtiö perustettiin talvisodan alla lokakuussa 1939 ja talo valmistui 1941. Onnekkaasti se selviytyi sodasta suuremmitta vaurioitta, vaikka Oulua pommitettiin raskaasti. Ensimmäinen julkisivuremontti asuin- ja toimistotaloon tehtiin 1970-luvulla, mutta jälkeä jouduttiin aika pian korjailemaan. Lisää tilaa toi vuonna 2000 valmistunut lisäkerros. TAVOITTEENA PITKÄ ELINKAARI KORJAUSTYÖLLE. Valkea Linnan kunnossapidosta vastaa Kiinteistötahkolan isännöitsijä Mika Tihinen. Hänen mielestään julkisivuprojekti oli mainio esimerkki hankkeesta, jossa on katsottava sekä asukkaan että sijoittajien näkökulmia. – Toimistoille ja muille liikeyrityksille julkisivun korjauksesta koituu aina pientä vaivaa. Asukkaat sopeutuvat paremmin odottamaan valmistumista. Silti kaikki näkivät hankkeen hyödyt – talon kiinnostavuus kasvoi jo remontin aikana, sanoo Mika Tihinen. Yli 8500 neliömetrin julkisivumassa herättää kunnioitusta sekä ammattilaisten piireissä että katutasosta killistelevien oululaisten joukossa. Uusimisessa jouduttiin harkitsemaan eri menetelmien välillä. Eristerappaus olisi muuttanut ulkonäköä ja jäi siksi pois laskuista. Ratkaisuksi valittiin rappauksen poistaminen ja uusiminen ja kalkkimaalaus. Rakennukselle tunnusomaisissa erkkereissä lisättiin energiatehokkuutta eristysrappauksilla. Julkisivuremonttiin sisältyi lisäksi ovien vaihtaminen liikehuoneistoihin ja porraskäytäviin sekä puuikkunoiden vaihtoa ja huoltomaalausta. – Katutason kiviverhoilusta ovat kaupunkilaiset antaneet positiivista palautetta, Mika Tihinen kertoo. HYVÄÄ YHTEISTYÖTÄ KOKO KORTTELISSA. Consti Julkisivuilla kohteesta vastasi Martti Repo. Hän haluaa ensiksi huomioida Eino Pitkäsen ja 1940-luvun rakentajien työn. – Hyvin on talo tehty aikanaan, vaikka materiaaleja oli siihen aikaan vaikea saada. Jotenkin Pitkänen on kuitenkin onnistunut VALKEA LINNAN vastuumiehet Mika Tihinen ja Martti Repo. hankkimaan muun muassa massiiviset määrät käsin lyötyjä tiiliä. Martti Repo näki läheltä myös mitä 1970luvun pinnoite oli tehnyt seinille. – Vanha rappaus oli käytännössä irti. Pinnoite oli ollut liian tiivis, se oli kerännyt kosteutta ja aiheuttanut pakkasvaurioita. Uudessa rappauksessa on haettu mahdollisimman parasta tasalaatuisuutta. Rappausverkot paksujen rappauksien alla sekä pinnan uhrautuva kalkkimaali pidentävät kestoa, Repo jatkaa. Mika Tihinen ja Martti Repo ovat yhtä mieltä hyvän suunnittelun merkityksestä. Siitä vastasi nimekäs oululainen arkkitehtitoimisto Laatio, jonka konttori on samassa talossa. Rakennesuunnittelun teki WSP Finland ja korjaussuunnittelun Insinööritoimisto Refektio. – Onnistuminen vaatii kaikkien työmaatoimijoiden kesken hyvää luottamusta ja yhteistyötä. Se toimi paitsi kollegoiden, myös naapureiden kanssa – esimerkiksi Oulun seurakunnalta saimme vuokrattua samasta korttelista rauhalliset taukotilat, Martti Repo kertoo. ■ UUDISTA JAT 2/2012 15 KORJAUSRAKENTAMISEN PALVELUITA KEHITTÄMÄSSÄ CONSTI KORJAUSURAKOINNIN TUORE TOIMITUSJOHTAJA PEKKA SIPPONEN KERTOO, ETTÄ KIIRETTÄ JA KORJAUSKYPSÄÄ RAKENNUSKANTAA RIITTÄÄ. TUOREEN TOIMIALAN KEHITTÄMINEN TARJOAA MYÖS AJATUSTYÖTÄ. Korjausrakentamisen tasainen ja kasvava kysyntä eroaa uudisrakentamisen suurprojekteista ja syklisyydestä. Tosin nekin ovat Pekalle tuttua, sillä hän tuli nykyiseen tehtäväänsä tehtyään reilun parinkymmenen vuoden taipaleen YIT:ssä, Skanskassa ja GSP:llä. Pekan nykyinen tehtävä sisältää Consti Korjausurakoinnin liiketoiminnan vetämisen lisäksi suomalaisen korjausrakentamisen osaamisten kehittämistä Consti Yhtiöiden johtoryhmän jäsenenä. – Jotta pääsemme urakka- ja hintakilpailusta kilpailemaan osaamisella, meidän on kirkastettava asiakashyötyjä ja profiloitava korjausrakentaminen uudelleen. Ammattimaisuus, tekninen osaaminen ja isomman kuvan kiinteistöosaaminen löytyvät samasta talosta. Pekka odottaa palveluiden tuovan lisää kasvua korjausrakentamisalalle. – Tärkeä kysymys on se kuinka paljon kukin asiakas tarvitsee neuvontaa, suunnittelua ja lisäpalveluita. Ja miten ne nostavat asunnon, kiinteistön tai kokonaisen alueen arvoa. Meillä on siihen paljon annettavaa. Inspiraatio säilyy, kun huolehtii rentoutumisesta. Rakennusinsinööri Sipponen haaveilee vapaa-aikaansa lisää kiireettömiä kalareissuja. ■ CONSTI TALOTEKNIIKKA INNOSTUU LAATUHANKKEESTA Consti Talotekniikalla on pääkaupunkiseudun ja Tampereen toimitilayksiköissä ollut sertifioitu ISO-laatujärjestelmä käytössään jo useita vuosia ja myös Sujutuspalvelut-yksikkö on pokannut sertifikaattinsa vuonna 2011. Keväästä alkaen laatuasiat ovat saaneet aivan uutta painoarvoa, kun muutkin Consti Talotekniikan yksiköt ovat saaneet laatuvastaavan. – Laatuorganisaatio kattaa nyt kaikki toiminnot. Viimeisimmän Kiinteistöliiton Putkibarometrin mukaan toiminnan laatuun liittyvät asiat ovat alkaneet nousta asiakkaalle tärkeämmäksi kriteeriksi hinnan merkityksen ohella, Consti Talotekniikan laatupäällikkö Marjo Kaustell sanoo. ISO-laatujärjestelmän auditointi on tältä vuodelta onnistuneesti takanapäin. – Kun toiminnan laatu on kunnossa, kaikki vetävät samaan suuntaan. Asiakkaan palvelu paranee ja palvelut tulevat yhdestä luukusta, Kaustell kertoo. ■ NIMITYKSIÄ CONSTI YHTIÖISSÄ VIIMEISIMPIÄ KOHTEITAMME CONSTI YHTIÖT Consti Talotekniikka Sujutuspalveluiden yksikönjohtaja Jan-Erik Luther siirtyy vastaamaan Consti Yhtiöitten markkinoinnista 1.10.2012 lähtien. CONSTI TALOTEKNIIKKA HOTT, Tietotie 11 Stora Enso Oyj:n pääkonttori City Center CONSTI TALOTEKNIIKKA Petri Valve, sujutuspalveluiden yksikönjohtaja Marjo Kaustell, laatupäällikkö Katri Joutsijoki, palkanlaskija Päivi Niemi, palkanlaskija Kari Kouttinen, LV-projektinhoitaja Ville Huhdanmäki, projektipäällikkö Ninni Storsjö, projektiassistentti Päivi Tötterman, myynti- ja yksikkösihteeri Tommi Matinlassi, LVI-työnjohtaja Joel Nikula, rakennusmestari Aki Luhtalampi, LVI-asennuspäällikkö Antti Syrjänen, LV-projektipäällikkö Janne Korhonen, IV-projektipäällikkö Antti Rytivaara, LV-projektinhoitaja Ville Lauronen, S-projektinhoitaja CONSTI KORJAUSURAKOINTI Pekka Sipponen, toimitusjohtaja Jukka Lehtonen, aluejohtaja Leo Nurminen, työnjohtaja Henri Tolonen, työnjohtaja Ari Hilander, työnjohtaja Janne Hartikainen, laskija pienurakointi Riikka Lindgren, projekti-insinööri Katrina Koponen-Kopsa, hankintapäällikkö CONSTI JULKISIVUT Mika Mustajärvi, projektipäällikkö Riikka Veikkolainen, työmaainsinööri Juho Vänttilä, talouspäällikkö Lue lisää nimityksistä Constin verkkosivuilta. Mehiläinen, Myyrmäen toimipiste Plaza Piano As Oy Kaarenpeikko Cumulus Postitalo TVa Nekalan pienkerrostalot TTY Konetalo As Oy Lukiokatu 1 CONSTI KORJAUSURAKOINTI Kansainvälinen Koulu, Helsinki SRV Rakennus Oy Stora Enso Oyj Koy Helsingin Kaivokatu 8 ja Kaivokadun Tunneli Oy Sivipre Oy Newsec Asset Management Louhelan Huolto Oy Lemminkäinen Talo Oy Ojares Oy Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Isännöinti Kuvaja LKV Helsinki Educational Development Company Oy Hyy-Yhtymä SOK kiinteistötoiminnot Kaivopihan pihakansi, Helsinki Radisson Plaza, Pääkonttori Ilvesvuoren logistiikkakeskus toimistonrakennusurakka, Nurmijärvi Agronomitalo, pihakansi MCD Kirkkonummi / Pitäjänmäki Forum Mehiläinen 3–5 krs DB Schenker Agronomiliitto Ry McDonald’s Oy Oy Mercator Ab CONSTI JULKISIVUT IBM 250 kW island Munkkiniemi HQ DC As Oy Salpa Sello Vaasan keskussairaala, Vaasa As Oy Koulukatu 17, Turku Koy Ratavartijankatu 3 Resiinaparkki AST Modular, Spain As Oy Salpa Sello Vaasan sairaanhoitopiiri As Oy Turun Koulukatu 17 Koy Ratavartijankatu 3 KOHONNEIDEN KOPIOINTIKULUJEN ARVOITUS – MITEN SAAT PARHAAN HYÖDYN ISÄNNÖITSIJÄSI ASIANTUNTIJUUDESTA? MENOSSA ON ASUNTO-OSAKEYHTIÖN X VUOTUINEN YHTIÖKOKOUS. TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN SIVUT KAHISEVAT JA HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN NUIJAN KOPAUTUKSET SIIVITTÄVÄT ESITYSLISTALLA ETEENPÄIN. ISÄNNÖITSIJÄN KASVOT ALKAVAT PIKKUHILJAA PUNOITTAA OSAKKAIDEN HIILLOSTUKSESSA. KUN YLEISÖSTÄ KUULUU RYKÄYS JA OSAKAS ESITTÄÄ TARKENTAVAN KYSYMYKSEN KOHONNEISTA KOPIOINTIKULUISTA, ISÄNNÖITSIJÄ HUOKAA HILJAA. – Tämä on oikeasti yksi yleisimmistä isännöitsijöille esitetyistä kysymyksistä, naurahtaa lakiasiantuntija, OTM Marina Furuhjelm Isännöintiliitosta. – Se kertoo, että emme ole osanneet kertoa tarpeeksi isännöitsijän työn hyödyistä. Isännöinti on asiantuntijapalvelua, joka vaikuttaa siihen, että kotitalon arki sujuu, asumiskustannukset ovat ennakoitavia ja korjaukset suunnitelmallisia. Tiedä siis mitä kysyä, jotta saat isännöinnistä parhaan hyödyn, Furuhjelm neuvoo. TIEDÄ MILLOIN JA MISSÄ KYSYÄ – On hyvä aloittaa siitä, mikä oikeus osakkaalla on saada tietoa ja missä tilanteessa. Monelle tulee yllätyksenä, että osakkaalla on tiedonsaantioikeus pelkästään yhtiökokouksissa. Silloinkin isännöitsijän vastausvelvollisuus liittyy esityslistaan. Esimerkiksi remontteihin liittyvät kysymykset tulisi esittää kokouksissa, jotka nimenomaan käsittelevät kyseistä remonttia. Laki rakentuu luottamukseen: muuna aikana on annettava työrauha isännöitsijälle ja hallitukselle. VALMISTAUDU HUOLELLA – Monet tulevat vuoden merkittävimpään kokoukseen huonosti valmistautuneina. Saat tilanteesta parhaan hyödyn, kun luet etukäteen annetun materiaalin ja mietit kysymyksesi rauhassa. Unohda pienet yksityiskohdat – kohonneiden kopiointikulujen sijaan isännöitsijälle kannattaa esittää ”isoja” kysymyksiä taloyhtiösi strategiaan, johtamiseen ja suunnitteluun liittyen. LUOTA VALITSEMAASI HALLITUKSEEN – Anna hallitukselle työrauha. Hallitus tekee pienellä palkkiolla paljon työtä osakkaiden hyväksi. Isojen remonttien yhteydessä hallitukseen kohdistetaan aina kritiikkiä. Ennen kuin pyydät yhtiökokouksessa puheenvuoroa ja avaat sanaisen arkkusi, mieti haluaisitko itse istua hallituksessa ja saada samanlaista palautetta. Kritiikin pitää olla rakentavaa. OSAKKAANA SINÄ PÄÄTÄT – Isännöitsijän tehtävä on viedä osakkaiden päätökset ja toiveet eteenpäin. Esimerkiksi jos taloyhtiö haluaa panostaa energiatehokkuuteen tai vaikkapa lapsiystävällisyyteen, tämä on kerrottava isännöitsijälle. Isännöitsijän asiantuntemusta voi käyttää myös sparraukseen. Osakkaiden tehtävänä on miettiä minkälainen taloyhtiö he haluavat olla. TEKSTI MAARIT MYRBERG KUVA ISÄNNÖINTILIITTO
© Copyright 2024