Venla Roth - Luetaan yhdessä

Ihmiskaupan tunnistaminen
Akateemiset naiset
Luetaan yhdessä -verkosto
Hyvinkää 15.10.2011
Ylitarkastaja (ihmiskauppa-asiat), OTT Venla Roth
Vähemmistövaltuutetun /
kansallisen ihmiskaupparaportoijan toimisto
Kansallinen ihmiskaupparaportoija
•
Vähemmistövaltuutettu on toiminut kansallisena ihmiskaupparaportoijana vuoden
2009 alusta.
•
Raportoija on itsenäinen ja riippumaton viranomainen.
•
Raportoijalla on laajat tietojensaantioikeudet.
•
Kansallisen ihmiskaupparaportoijan tehtävät:
– seuraa ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä, kansainvälisten velvoitteiden toteutumista
ja kansallisen lainsäädännön toimivuutta.
– antaa ihmiskaupan vastaiseen toimintaan ja uhrien oikeuksien toteutumiseen
liittyviä ehdotuksia, suosituksia, lausuntoja ja neuvoja.
– pitää yhteyttä kv. järjestöihin.
– antaa oikeudellista neuvontaa ja avustaa uhreja tarvittaessa.
– raportoi säännöllisesti valtioneuvostolle ja eduskunnalle.
Iltasanomat 30.5.2011
Iltasanomat 7.1.2010
MTV3, 4.10.2011
Helsingin Sanomat 26.9.2011 (juttusarja)
Helsingin Sanomat 26.2.2011
Ihmiskauppa Suomessa
•
Suomi on ihmiskaupan kauttakulku- ja kohdemaa. Jotkut uhrit myös hakevat turvaa
Suomesta muualla kohtamaansa hyväksikäyttöä vastaan.
•
Uhrit ovat naisia, miehiä ja lapsia. Arviot määristä vaihtelevat kymmenistä satoihin
uhreihin vuosittain.
•
Suomessa pääasiassa kysymys seksuaalisesta ja työperäisestä hyväksikäytöstä. Voi
liittyä myös mm. huumekuriiriksi erehdyttämiseen/pakottamiseen, pakkoavioliittoihin,
kerjäämiseen jne.
•
Myös suomalaiset voivat uhriutua ihmiskaupassa.
•
Ihmiskauppaan voivat syyllistyä paitsi järjestäytyneet rikollisryhmät myös uhrin
omaiset, sukulaiset, tuttavat, ”poikaystävät” tai puolisot.
•
Haavoittuvat ryhmät ja lapset (Euroopassa lapsia n. 10 % uhreista, UNODC).
•
Uudelleen uhriutuminen iso riski.
Ihmiskauppa Suomessa
•
•
•
•
•
•
Toistaiseksi neljä seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää juttua
tuomioistuimissa. Kolmessa syytteet osittain hyväksytty, yksi edelleen
kesken.
Toistaiseksi vain kaksi pakkotyöhön liittynyttä tapausta tuomioistuimessa.
Syytteet hylättiin.
Esitutkinnassa ja auttamisjärjestelmässä useita tapauksia, joihin liittynyt
ihmiskaupan piirteitä.
Ihmiskaupan tunnistaminen on ihmiskaupan vastaisen toiminnan keskeisin
haaste: muu ihmiskaupan vastainen toiminta ja uhrien oikeuksien
toteutuminen riippuvaista tunnistamisesta.
Tunnistaminen havaittu ongelmaksi muuallakin Euroopassa: uhreja
tunnistetaan arvioihin nähden vähän, tapauksia etenee tuomioistuimiin
vähän.
Lainsäädännön puutteet eivät yksinään selitä ihmiskaupan vastaisen
toiminnan tehottomuutta, vaan tehostamista tarvitaan myös viranomaisten
toiminnassa.
Arvioitu vs. tunnistettu ihmiskauppa
•
Tunnistettujen uhrien määrä arvioihin verrattuna pieni, syitä useita
mm.:
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
Ihmiskauppa piiloinen ilmiö.
Sekä uhrit että tekijät haluavat pysyä viranomaisten ulottumattomissa.
Tiedon ja kontaktien puute, riippuvuus tekijästä, velka, pelko, häpeä.
Tunnistaminen pitkä prosessi.
”Culture of disbelief” / epäusko ”ei voi olla totta”.
Auttajan ”sokeutuminen”, kärsimyksen ”normalisoituminen”.
Väärinkäytöspelot.
Harhaanjohtavat ja virheelliset käsitykset ihmiskaupasta.
Määritelmä koetaan vaikeaksi.
Määritelmän soveltaminen ja tulkinta kapeaa, eikä useinkaan ole
sopusoinnussa lainsäätäjän tarkoituksen tai kansainvälisten sopimusten
kanssa.
Ihmiskaupan indikaattoreita
(seksuaalinen hyväksikäyttö)
•
Tapauksista ilmenee:
– Korkeiden, kiinteiden ”päivä- ja viikkomaksujen”, ilmoittelukulujen ja
vuokrien perimistä,
– Kovaa velkaantumista (jopa useita kymmeniä tuhansia euroja),
– Kontrollointia ja ”vahtimista” (mm. puhelinoperaattoritoiminta),
– Seksuaalisella ja fyysisellä väkivallalla uhkailemista (uhri ja hänen
läheisensä uhkailun kohteena),
– Liikkumisvapauden rajoittamista (mm. passien polttaminen ja
elämänpiirin rajoittaminen),
– Viranomaisille paljastamisella uhkailemista,
– Kohtuuttoman suurien osuuksien vaatimista asiakkaiden maksamista
korvauksista (30 - 75 %), sekä
– Henkistä väkivaltaa ja manipulointia sekä tietoista heikon aseman
hyödyntämistä (kielitaidottomuus, turvaverkostojen puute, nuori ikä,
pakolaisuus, maasta poistamispelko, aikaisemmat traumaattiset
kokemukset, psyykkinen tasapainottomuus, kehitysvammaisuus jne.).
Ihmiskaupan indikaattoreita
(työperäinen hyväksikäyttö)
• Tapauksista ilmenee:
– Erehdyttämistä työnteon ehtojen suhteen,
– Kovaa velkaannuttamista ja taloudellista hyväksikäyttämistä
(matkat, majoitus, ”palvelut”),
– Työskentelevät usein ylipitkiä työpäiviä pienellä palkalla, ilman
lisiä ja myös sairaina / toipilaina,
– Ei itsenäistä pääsyä ansioihin,
– Ala-arvoisissa olosuhteissa majoittamista,
– Liikkumisvapauden / yhteydenpidon / avun hakemisen
rajoittamista,
– Uhkauksia, palkkojen takaisinperintää ja suoranaista väkivaltaa,
– Henkistä väkivaltaa ja manipulointia sekä tietoista heikon aseman
hyödyntämistä (kielitaidottomuus, turvaverkostojen puute, maasta
poistamispelko jne.).
Auttamisjärjestelmä
071 876 3170
(vastaanottokeskuksen johtaja antaa kirjallisesta tai suullisesta
esityksestä valituskelpoisen hallintopäätöksen
moniammatillisen arviointiryhmän tuella)
Auttamisjärjestelmän asiakasmäärät
(Lähde: Joutsenon vastaanottokeskus)
Tehdyt päätökset auttamisjärje stelmään ottamisesta tai poistamisesta
80
70
18
60
9
50
10
6
13
40
Kielteiset
30
Myönteiset
24
20
44
41
2010
2011
0
10
0
Poistamiset
1
0
6
6
0
2
13
2006
2007
2008
17
2009
KANSALLISEN IHMISKAUPPARAPORTOIJAN TOIMISTO
Käyntiosoite
Mikonkatu 25 - Helsinki
Postiosoite
PL 26
00023 Valtioneuvosto
Puhelin
Faksi
Asiakaspalvelu
Kotisivut
071 878 8667
071 878 8672
071 878 8666 (arkisin klo 10-12)
www.ofm.fi
www.ihmiskauppa.fi
[email protected]
Sähköpostiosoite
KIITOS JA OTA YHTEYTTÄ!