Lataa lehti PDF-muodossa tästä
1 Kristillinen lääkärilehti Suomen Kristillisen Lääkäriseuran jäsenlehti 1/2015 2 TÄSSÄ NUMEROSSA Puheenjohtajalta 3 Toimitussihteerin palsta 4 Lähetyssihteerin palsta 5 SKLS:n alueelliset yhteyshenkilöt 10 Opiskelija-asiat 10 Uudistuva KrLL 11 Hallitus 11 Kidutettujen kuntoutus 12 Global Clinic - paperittomien klinikka Helsingissä 14 Sara - kertomus sisaruudesta 16 Paperittomien terveydenhuolto Saksassa 17 Suomeen laki paperittomien terveydenhuollosta? 19 Ihmiskauppa meillä ja maailmalla 21 Matkaraportti: Nepal ja Intia 24 SKLS:n opiskelijapäivillä puhuttiin ihmisarvosta 27 SKLS:n palliatiivisen hoidon kiertue: Turku 28 Uskoa työssä, työtä uskossa 29 Kirjavinkki: Nuoren lääkärin selviytymisopas 30 Ilmoitukset 31 Kannen kuva: Päijänteen jäällä. Elina Lind. Sisäkannen kuva: Piikkikukka. Elina Lind Kristillinen lääkärilehti Suomen kristillisen lääkäriseuran jäsenlehti 1/2015, 3. vuosikerta [email protected] Taitto: Heikki Halkosaari Painopaikka Padasjoen Kirjapaino Painos 1300 kpl Toimituskunta Juhani Junnila Markus Partanen Elina Lind Leena Uusitalo Anna Numminen Heikki Halkosaari Antti Linkola 3 Puheenjohtajalta Seuramme on koko olemassa olonsa aikana osallistunut huollon turvaamiseksi. Tällä hetkellä tällä sektorilla toi- kansainväliseen diakoniaan. Nyt maailman muuttuessa mivat Global Clinicit vapaaehtoisvoimin. Lisäksi Pro- huomataan, että monet ulkomaat ovat tulleet ihan koti- tukipiste pyrkii toiminnallaan auttamaan seksityöläisiä, oville – maahanmuuttajien määrät ovat kasvaneet koko joista osa on paperittomia. Lehdessä voimme lukea ko- Euroopan alueella viimeisten vuosikymmenten kuluessa kemuksia myös Saksan maaperältä, jossa maahan- merkittävästi, myös meillä Suomessa. muuttajien volyymit ovat valtaisasti suurempia ja myös Suuri osa maahanmuuttajista tulee toiseen maahan esimerkiksi työskennelläkseen tai opiskellakseen siellä, mutta joukossa on suuri määrä turvapaikanhakijoita, pakolaisia ja myös laittomasti maahan pyrkiviä. Nämä viimeksi mainitut kolme ihmisryhmää ovat usein joutuneet kohtaamaan traagisia kohtaloita. Mm. Irakilaisista pakolaisista 77 % olivat kokeneet pommituksia tai raketti- tai tykistöhyökkäyksiä, 80 %: olivat nähneet ampumista, 68 %:a oli kuulusteltu tai uhkailtu aseellisten joukkojen toimesta, 75 %:lla oli ystävä tai sukulainen, joka oli tapettu (Ghareeb, Ranard ja Tutunji, 2008; esi- paperittomien asiat tässä joukossa ovat merkittäviä. Oman leimansa koko tähän vyyhteen tuo jo aiemmin mainittu ihmiskauppa. Tämän ihmisryhmän asioita edistämään ja ihmiskauppaa vastustamaan on toiminnassa V.A.L.O. - Ei orjuudelle ry, josta voimme lukea artikkelin tässä lehdessä. Diakonissalaitoksen roolia kidutettujen auttamisessa ei myöskään pidä ohittaa, sillä Kidutettujen kuntoutus on erittäin merkittävä toimija tällä alueella. Paljon työtä siis tehdään, mutta paljon on vielä tehtävääkin. Uusi palsta ja muuta tässä lehdessä tyksessä Ferdinand Garoff 16.6.2014 Helsingin Diakonissalaitos). Voi vain kuvitella, millaisia jälkiä tällaiset koh- Lehdessä on myös muita kiinnostavia asioita. Täysin talot jättävät ihmisiin. Tiedetään, että traumat altistavat uusi palsta ”Uskoa työssä – työtä uskossa” käsittelee mm. mielenterveyden häiriöille. Lisäksi täytyy muistaa, kristillisyyden ja lääkärin työn yhdistämistä. Palstan että monia pakolaisia on vielä järjestelmällisesti kidu- avaa kunniapuheenjohtajamme Antti Linkola. Lisäksi tettu, ja monia laittomasti maahan tulevista ihmisistä lehdessä on paljon tietoja seuran terveyslähetyksestä, joutuu ihmiskaupan uhriksi ja traumatisoituu lisää. sekä kuulumisia palliatiivisesta kiertueestamme. Haluan kiittää teitä kaikkia lehden hyväksi toimineita, ja erityi- Halusimme tässä lehdessä nostaa laajemmin esiin näi- sesti uutta toimitussihteeriämme Juhani Junnilaa leh- den ihmisryhmien asioita, jotka ovat ajankohtaisia tällä den nostamisesta taas uudelle tasolle. Taitto on myös hetkellä myös Suomessa. Suomen hallitus on antanut parantunut Heikki Halkosaaren osaavissa käsissä mer- eduskunnalle lakiesityksen paperittomien terveyden- kittävästi ja tuo iloa meille kaikille. Kevätjää. Kuva: Elina Lind 4 Lehden välissä on myös toinen merkittävä asia, josta kirjoitimme viime lehdessämme: seuran strategiakysely on nyt vastattavissa joko sähköisesti tai pa- Toimitussihteerin palsta: Heikkojen puolella peritse. Toivomme mahdollisimman monen vastaavan sähköiseen versioon, mutta yhtä mielellämme otamme vastaan myös paperiset vastauslomakkeet. Mikäli vastaat sähköiseen muotoon, niin löydät sinne linkin uusituilta nettisivuiltamme – oletko jo käynyt tutustumassa niihin? Selkiyttäminen ja uudistus ovat paljolti seuramme webmasterin Timo Vuorelan ja “Puhdasta, Jumalan ja Isän silmissä tahratonta palvelusta on huolehtia orvoista ja leskistä, kun he ovat ahdingossa, ja varjella itsensä niin, ettei maailma saastuta.” (Jaak 1:17 (KR92)) sihteerimme Anna Nummisen ansiota, josta heille myös erityiskiitos. Tässä lehdessä kirjoitamme orvoista ja leskistä. Kaksi vuosituhatta myöhemmin heidät tunnetaan myös Seuran muita kuulumisia Seuran asioissa kevätkausi alkaa aina kiireisesti. Alkuvuoden aikana täytyy saada tasekirjat ja tilit täsmäämään, sekä tehdä vuosikertomukset eri toiminnoista, sekä valmistella kevätpäiviä. Tänne onkin ilo kutsua sinut, hyvä seuramme jäsen, mukaan Mikkelin kevätkokoukseemme 27.–29.3.15. Tämän lehden ohessa on tarkempi ohjelma siihen. Kiitos hyvistä järjestelyistä toimikunnalle. muilla nimillä: ihmiskaupan uhri, paperiton, kidutettu, syrjäytynyt, pakolainen. Raamattu asettaa kerta toisensa jälkeen yhteiskunnan heikoimmista ja puolustuskyvyttömistä huolehtimisen keskeisen korkeaan arvoon. Juuri tästä syystä natsi-ideologia halveksui kristinuskoa: se puolusti heikkoutta. Tämä oli sosiaalidarwinistiselle vahvuusajattelulle täysin sietämätöntä. Jumalalle se on kuitenkin puhdasta ja tahratonta palvelusta. Strategiakysely vie seuran strategiaprosessia mer- Miksi? Sillä Jumala itse on “orpojen isä ja leskien puol- kittävästi eteenpäin. Tästä kuulette sääntömääräises- taja” (Ps. 68:5). Hän haluaa “laupeutta, eikä uhreja” sä kevätkokouksessa lisää. Kevään vastuunkantaja- (Hos. 6:6). Nuo mainitut orvot ja lesket olivat Raama- päiville on tarkoitus saada koko strategia valmiiksi ja tun aikoina yhteiskunnallisesti kaikkein puolustusky- alkaa jalkauttaa ja tiedottaa siitä enemmän. vyttömimmässä ja hauraimmassa asemassa. Siksi Palliatiivisen kiertueen tapahtumat ovat käynnistyneet hyvin. Viimeksi 12.2. alueyhdyshenkilö Riitta Saarion johdolla oli onnistunut tilaisuus Turussa. Aluevastaavamme Leena Uusitalo ja varapuheenjohtajamme Eija-Anitta Kynsilehto ovat vieneet tätä kiertuetta hyvin eteenpäin. Seuraavat tapahtumat ovat myös Jaakobin kirje rohkaisee meitä kristittyjä lääkäreitä pohtimaan kuinka voisimme parhaiten auttaa niitä, jotka ovat puolustuskyvyttömimpiä meidän aikanamme. Sana myös penkoo omaatuntoamme: teenkö tarpeeksi aikamme heikkojen hyväksi? Alleviivaavatko vai yliviivaavatko tekoni sitä, mitä sanon? 30.3. Lappeenrannassa, 16.4. Tampereella ja 13.6. Rovaniemellä lähetysjuhlien yhteydessä. Tavoitteena Harva pieni orpolapsi odottaa mitään muuta kipeäm- on saada kiertuetapahtumia vielä monelle muulle min kuin adoptiota rakastavien vanhempien perhee- paikalle. Mikäli olet kiinnostunut olemaan mukana seen. Toivon sinun muistavan tänään, että Kristuksen tässä toiminnassa, ota yhteyttä joko Leenaan tai Eija- työn tähden sinut ja minut, iankaikkisesti orvot, Anittaan. Toiveita on saada kiertue vielä ainakin Kuo- otettiin taivaallisen Isän pojiksi ja tyttäriksi (1 Joh. pioon, Seinäjoelle, Jyväskylään sekä Helsinkiin. Otam- 3:1). Saamme siis kukin omistaa tuon orpolapsen har- me vastaan ehdotuksia myös muista kaupungeista. taasti kaivatun riemun itsellemme. Sellaisen kanssa on hyvä jatkaa matkaa sekä taistelua heikkojen puolesta. Hyvää ja siunattua kevättä teille kaikille! Juhani Junnila Markus Partanen 5 Lähetyssihteerin palsta: ”Pitäkää pelkkänä ilona koettelemuksia, joihin joudutte” Hyviä uutisia Lähes kolme kuukautta on kulunut siitä, kun kirjoitin edellistä Lähetyssihteerin palstaa hotellihuoneessa Pokharassa, Nepalissa. Nyt istun kotona. Ulkoiset vuorimaisemat puuttuvat, mutta hankerintamalla olen juuri nyt vuoristoradalla. Tai kivikkoisella vuoripolulla. Välillä päätä huimaa, välillä vatsanpohjassa on perhosia. Tai villipetoja. Joulukuun 19. päivä saimme lopulta kauan odotetut ulkoministeriön hanketukipäätökset. Kun edellisen kevään hakuun puurtamamme hakemukset molemmat menivät läpi, oli kieltämättä mukava käydä joulunviettoon. Hankesyklin kannalta olisi paljon parempi saa- Ilembulan sairaalan palliatiivisen hoidon kehittämishankkeelle myönnettiin hakemamme n. 140 000 euron valtionapu vuosiksi 2015-2017 ja Tansanian terveydenhuollon tietojärjestelmän kehittämiseen tähtäävälle hankkeelle (ICT-hanke) hakemamme 1-vuotinen valmisteluvaiheen tuki (81 900 euroa). da päätökset hieman aikaisemmin, mutta tulevatpa tällä aikataululla joululahjaksi – joskus risuja, joskus ruusuja, tällä kertaa jälkimmäisiä. Ilembulan sairaalan pal- Uutisten puutetta.. liatiivisen hoidon kehittämishankkeelle myönnettiin Palliatiivisen hankeen osalta etenemme jokseenkin hakemamme n. 140 000 euron valtionapu vuosiksi 2015 suunnitellusti. Hankematka on toteutumassa maalis- -2017 ja Tansanian terveydenhuollon tietojärjestelmän kuussa – siitä enemmän seuraavalla lähetyssihteerin kehittämiseen tähtäävälle hankkeelle (ICT-hanke, infor- palstalla. Jatkuvana pulmana ovat tosin yhteydenpito- mation and communications technology, suom. tieto- ja vaikeudet Ilembulaan. En ole vielä keksinyt keinoa, jolla viestintäteknologia) hakemamme 1-vuotinen valmiste- sinne voisi olla yhteydessä – paitsi olemalla paikan pääl- luvaiheen tuki (81 900 euroa). lä. Tilannetta ei ole helpottanut edes uusi nopea inter- Lautasantennit. Tällä pitäisi tiedon siirtyä Bryceson Mbilinyi (Ilembula) esittelee. 6 net-yhteys, jonka viime syksyn matkamme aikana piti olla jo lähes valmis. Olen varma siitä, että palliatiivinen tiimi Ilembulassa tekee omaa, hyvää työtään. Mutta ilman raportteja tuloksia on vaikea näyttää toteen. Eikä varoja voi siirtää ennen kuin on tiedossa, miten edelliset on käytetty. Siksi edessä oleva hankematka ei ole vain koulutusta ja kehittämistä vaan myös sen selville saamista, mitä paikan päällä itse asiassa tapahtuu. Kehittämistä toki sekin, raportoinnin ja tietojen keruun osalta. ..ja huonoja uutisia ICT-hankkeessa tilanne on hyvin erilainen. ’Vauhtia ja Ilembulan sairaanhoitajakoulun ATK-luokka. vaarallisia tilanteita’ riittää, suunnitelmat muuttuvat, suuntaa tarkistetaan, tänään emme tiedä, mitä huomi- ”Ja kestävyys johtakoon täydelliseen tulokseen, jotta nen tuo tullessaan. Mutta yhteydet toimivat niin hyvin, olisitte täydellisiä ja eheitä, ette vajaita miltään kohden. että sähköpostia kulkee Suomen ja Tansanian välillä Jos kuitenkin joltakulta teistä puuttuu viisautta, pyytä- parhaimmillaan päivittäin, joka tapauksessa lukuisia köön sitä Jumalalta. Hän on saava pyytämänsä, sillä Ju- viikoittain. Tosin Suomessa meillä on ollut pieniä vaike- mala antaa auliisti kaikille, ketään soimaamatta. Mutta uksia saada Skype-yhteys toimimaan Tampereen yli- pyytäköön uskossa, lainkaan epäilemättä. Joka epäilee, opiston tiloista. Jumalan huumorintajua? Joka tapauk- on kuin meren aalto, jota tuuli ajaa sinne tänne.” (Jaak sessa tätä kirjoittaessani ajankohtainen tilanne on se, 1:4-6). ”Jos joltakulta puuttuu viisautta…” Tekee mieli että emme vielä tiedä, voimmeko toteuttaa, ja jos niin nostaa käsi pystyyn: ”Täällä! Isä, täällä tarvittaisiin nyt millä varoilla, maaliskuun alkuun suunnitellun hanke- viisautta! Isä, katso tännepäin!” matkan. Lentoliput ovat kyllä jo ostettuina ja matkasuunnitelmat pitkällä, luentoja ja tapaamisia on sovittuna. Mutta UM:n tuki on tällä hetkellä ’katkolla’. Tilanne Tansanian päässä on yllättäen muuttunut ja kun kerroimme asiasta UM:öön, siellä reagoitiin hyllyttämällä koko hanke. Uskon näkökulma Ryhdyin tarkistamaan huomisen pyhäpäivän raamatuntekstejä, mutta harppasin vahingossa yhden pyhän yli. Sieltä löytyi tämä: ”Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona niitä monenlaisia koettelemuksia, joihin joudutte. Tehän tiedätte, että kun uskonne selviytyy koetuksesta, tämä kasvattaa teissä kestävyyttä. ” (Jaak 1:2-3). En siis uskalla tässä vaiheessa kertoa ICT-hankkeesta mitään muuta kuin, että itselleni se on tähän mennessä ollut huikean innostava ja sietämättömästi kärsivällisyyttä koetteleva matka täysin uusiin ulottuvuuksiin. Innostavaa on ollut se yhdessä tekemisen tunne ja verkostojen syntyminen, jollaista en oikeastaan ole aiemmin kokenut. Kärsivällisyyttä ja uskoa koettelevat puolestaan jatkuvat vastoinkäymiset, joista ei näytä tulevan loppua. Johtakoot ne siis kestävyyteen ja kestävyys, jos ei nyt ihan täydelliseen tulokseen, niin tulokseen kuitenkin! Se on jo nyt myönnettävä, että jatkuvasti tilanteen uudelleen arviointiin pakottavat mutkat matkassa ovat kovasti auttaneet selkiyttämään omia ajatuksia hankkeen suunnasta ja tavoitteista. Itse asiahan on mi- Näin luetaan kirkoissa 2. paastonajan sunnuntaina, jon- nulle yhä vieras – tietojärjestelmät ja kaikki niihin liitty- ka kirkollisena aiheena on ‘Rukous ja usko’ – ehkä olikin vä. Jo uusi puhelin saa stressipisteeni kohoamaan. Van- tarkoitus, että ohitin Jeesuksen kiusaukset (huomisen haa ’vähä-älyistäni’ kaipaan yhä. Uudesta tietokoneesta aihe) ja pääsin ammentamaan rohkaisua suoraan tähän puhumattakaan (onneksi sellaista ei juuri nyt ole!). Mit- ihmisen elämään. Kun lehti aikanaan ilmestyy, on paas- kään vempaimet eivät herätä minussa mitään intohimo- tonaika sitä paitsi jo vieläkin pidemmällä. Teksti jatkuu: ja. Ja jokainen Effica-päivitys aiheuttaa adrenaliinitason nousun – yleensä myös puhelinkeskustelun ATK-tuen 7 kanssa. Silti olen vakuuttunut siitä, että se, minkä kans- tapaus nuoresta miehestä, joka raportin kuvassa istui sa täällä nyt tuskailemme, on väistämättä tulevaisuutta pyörätuolissa. Saman nuoren miehen ja hänen isänsä myös Tansaniassa ja kaikkialla maailmassa. On varmaan kanssa keskustelin marraskuisella hankematkallamme. liikaa toivoa, että he saisivat oppia meidän virheistäm- Silloin hän oli vasta tullut kuntoutusjaksolle; painehaa- me. Mutta silti… Jos edes jossain kohden voisi oikaista vojen hoito oli alkamassa. Silmissä oli suru, niin isällä ohi täällä kuljettujen karikoiden. kuin pojalla. Toivo ei vielä oikein edes orastanut. (Voit Psykiatriaa Tansanian maaseudulla 2001-2014 Psykiatriahanke päättyi lopulta jatkuttuaan kaikkiaan 14 vuotta. Senkin viime vuoden raportteja yhteistyösairaaloistamme vielä odottelen – ja odotellessani lähettelen pyyntöjä niiden saamiseksi, toistaiseksi enimmäkseen turhaan. Viime vuoden vuosiraportti tulee olemaan samalla hankkeen loppuraportti. Aikanaan saamme sen myös uusituille nettisivuillemme. Mutta myös ajatus uudesta hankkeesta elää yhä. Joukko seuramme aktiivisia psykiatreja on kokoontunut Kuopiossa alkuvuoden aikana jo kahdesti asian tiimoilta. Viimesyksyinen yhteistyö Mbeyan sairaalan psykiatrian yksikön ja sen johtajan Dr. Paul Lawalan kanssa oli siinä määrin rohkaiseva kokemus, että sen yhteistyön jatkaminen tuntuisi houkuttelevalta. Toivo on selvästi palannut nuoren Rakeshin elämään. Green Pastures -sairaala, Nepal Nepalin selkäydinvammaishankkeessa ollaan noin vuosi jäljessä alkuperäisistä suunnitelmista, mutta muuten asiat kyllä etenevät suotuisasti. KPMG- asiantuntijayhteisö suoritti viime vuonna ulkoministeriön sisäisen tarkastuksen yksikön toimeksiannosta Suomen Nepalin kehitysyhteistyötä. Selkäydinvammaishankkeemme tuli valituksi yhdeksi tarkastettavista kansalaisjärjestöjen hankkeista. Olemme nyt saaneet KPMG:n omaa hankettamme koskevan raportin (ladattavissa SKLS:n sivuilla), jonka parannuskehotuksiin meiltä odotetaan vastinetta. Purkupalaveri on sen jälkeen ulkoministeriössä. Kaiken kaikkiaan raportti on hankkeellemme varsin myönteinen – tosin hankkeen hidas käynnistyminen on siinäkin tietysti huomattu. Ja kun evaluaatio tehtiin pääosin hankkeen toisen vuoden alkupuoliskolla, on tulosten arviointi ollut vielä liian aikaista. Melko pienenä järjestönä voimme kuitenkin olla ihan tyytyväisiä saamaamme arvioon. Helmikuun alkupuolella Green Pastures -sairaalasta saamassamme puolivuosiraportissa minua ilahdutti potilas- Rakesh marraskuussa 2014 (yllä) ja paria kuukautta myöhemmin (alla). 8 löytää hänet osoitteesta http://www.skls.fi/wp- content/uploads/2014/02/Matkaraporttihankeseurantamatkasta-Pokharaan-2014.pdf) vat opinnot ovat vasta hieman yli puolessa välissä. Hän mm. koordinoi nyt kaikkien kolmen mielenterveyspro- Vain jektin yhteistyötä maan terveysministeriön kanssa. Dr. muutamaa kuukautta myöhemmin kirjoitetussa raportissa kerrotaan: ”Kuntoutukseen tultuaan Rakesh sai apua fysioterapeuteilta ja toimintaterapeutilta. Hän sai pyörätuolin ja oppi nopeasti käyttämään sitä. Pyörätuolin avulla hän pystyy nyt helposti liikkumaan paikas- Psykiatriahanke päättyi lopulta jatkuttuaan kaikkiaan 14 vuotta. ta toiseen, valmistamaan itse ruokansa, tiskaamaan astiat ja käymään vessassa ilman apua. Hän on onnellinen pyörätuolistaan ja suhtautuu toiveikkaasti tulevai- Hamidia on suuresti puhutellut se, että hän saa jatko- suuteen. Green Pasturessa hän on tavannut monia mui- opintoihinsa tukea suomalaisilta lahjoittajilta vielä sen- ta pyörätuolin käyttäjiä, jotka selviytyvät hyvin elämäs- kin jälkeen, kun kaksi hänen suomalaista työtoveriaan sään. Rakeshkin uskoo, että vaikka hänen alaraajansa kesällä surmattiin. Maassa, jossa kosto on velvollisuus eivät toimi, hän pystyy käyttämään käsiään ja olemaan ja valtauskonnosta poikkeaminen vaarallista, anteek- avuksi isälleen. Hän suunnittelee opiskelevansa puhelin- siantamuksen sanomaa voi viestiä näinkin. ten ja radioiden korjaamista ja perustavansa pienen korjaamon lähelle kotiaan.” Toivo on selvästi palannut Paaston matka pääsiäiseen nuoren Rakeshin elämään. Vuodesta toiseen paastonajan alkaessa minua puhutte- Stipendiaatit Ernest, Emmanuel ja Hamidi levat nämä profeetan välittämät sanat: Vielä muutama sana stipendiaateistamme. Kuten kenties olette huomanneet, olemme saamassa tansanialaisen Manento Ernest Mtangon puolisoineen vieraaksemme kevätpäiville Mikkeliin. Hän sai gynekologian ja obstetriikan opintonsa päätökseen viime vuoden aikana, ja kunhan saamme vielä Suomen-matkan maksetuksi, voi ”Toisenlaista paastoa minä odotan: että vapautat syyttömät kahleista, irrotat ikeen hihnat ja vapautat sorretut, että murskaat kaikki ikeet, murrat leipää nälkäiselle, avaat kotisi kodittomalle, vaatetat alastoman, kun hänet näet, etkä karttele apua tarvitsevaa veljeäsi.” (Jes 58:6-7) hänen kannatusrinkinsä tyytyväisenä todeta tavoitteen- Tämän lehden teemat avaavat muutaman näkökulman sa täyttyneen, lisäbonuksena tämä matka ja sen myötä tähän toisenlaiseen paastoon – myös aivan lähellämme. mahdollisuus henkilökohtaiseen tapaamiseen. Sorrettuja, nälkäisiä, kodittomia ja alastomia elää lähel- Jos kuitenkin kannatusintoa vielä löytyy, voi viitenumeron vaihtaa; Tansaniassa meillä on uusi stipendiaatti, Emmanuel Mwalumuli, mutta on myös mahdollista vaihtaa maata ja maanosaa ja suuntautua Afganistaniin. Erityisesti syksyllä gynekologian ja obstetriikan Masters -opinnot Dar es Salaamin Muhimbilin yliopistoklinikalla aloittaneen Emmanuelin kannatusrenkaaseen kaivataan lä ja kaukana. Meidät on kutsuttu heitä kohtaamaan ja heidän hätäänsä vastaamaan. Kukin paikallamme, omissa tehtävissämme. Ei kaikille kaikkea vaan jokaiselle jotain. Seuramme hankkeet ja muut harkiten annetut avustukset ovat yksi monista kanavista olla mukana suuressa tehtävässä oikeudenmukaisemman maailman puolesta. vielä uusia kuukausilahjoittajia. Mutta muutama uusi Paastonajan ja Kristuksen kärsimystien päässä hää- mahtuisi vielä afganistanilaisen Dr. Hamidinkin tukirin- möttää jo pääsiäisaamun ylösnousemusriemu – ihmeel- kiin. Emmanuel on sitoutunut erikoistumisopintojensa linen toivon sanoma meille ja kaikille kansoille. jälkeen palaamaan töihin Ilembulan sairaalaan. Kansantaloustieteen Masters-opintoja suorittavan Dr. Hamidin vastuu työnantajajärjestönsä mielenterveystyöstä on jo nyt lisääntynyt, vaikka pääosin etäopintoina suoritetta- Sitä kohti käyden, 22.2.2015 Elina Lind 9 Lähetyslääkäritili FI57 8000 1100 6702 81 Käytä viitenumeroa, se alentaa pankin kuluja! Huom. Tarkistathan käyttämäsi viitenumeron – jonkin verran lahjoituksia tulee yhä käytöstä poistuneilla, vanhoilla viitteillä. Nämä lahjoitukset ohjataan joko viitteelle 1180 (palliatiivisen hoidon kehittäminen Tansaniassa) tai 1009 (muut). viite 1009 : Missä hätä on suurin viite 1025: Psykiatriaa Tansanian maaseudulle* viite 1180: Palliatiivisen hoidon kehittämishanke, Tansania viite 1960: Selkäydinvammaisten kuntoutus, Green Pastures -sairaala, Nepal viite 2040: ICT-hanke, Tansania viite 3010: Stipendiaatti Dr. Hamidi, Afganistan Keräyslupa 2020/2013/3742 28.1.2014-30.11.2015 viite 4022: Stipendiaatti Emmanuel Mwalumuli, Tansania *UM:n tukema hanke on päättynyt, mutta lahjoitusvaroista voi- viite 5005: Stipendiaatti Manento Ernest Mtango, Tansania Kerätyt varat käytetään ulkoministeriön tukemien kehitysyhteistyöhankkeiden omarahoitusosuuksiin sekä kahden tansanialaisen sekä afganistanilaisen stipendiaatin tukemiseen. Lisäksi keräysvaroilla voidaan tukea muitakin lähetys- tai kehitysyhteistyökohteita hallituksen päätöksellä. Pieni osuus käytetään kotimaassa toimintaan, joka tukee lähetystyön ja kehitysyhteistyön tunnetuksi tekemistä jäsenistön keskuudessa. daan myöntää tukea hankkeen aikaisten yhteistyösairaaloiden mielenterveystyöhön ja/tai niitä voidaan käyttää uuden hankkeen suunnitteluun. 10 SKLS:n alueelliset yhdyshenkilöt Aluevastaava: Leena Uusitalo ([email protected]) Hämeenlinna: Taina Heikkilä ([email protected]) Myllitie 16, 13720 Parola Kotka: Pasi Pöllänen ([email protected]) Lavansaarentie 6, 48610 Kotka Kuopio: Risto Honkanen ([email protected]) Reetta Siljanen ([email protected]) Lappeenranta: Kaarina Pesonen ([email protected]) Kaivokorvenkatu 16, 53850 Lappeenranta Oulu: Anna Ruotsalainen Pori: Pekka Mäkinen ([email protected]) Tähtisentie 40, 28450 Vanha-Ulvila Seinäjoki: Leena Uusitalo ([email protected]) Lehtorannantie 11, 62840 Lakaniemi Tampere: Tea Vuorela ([email protected]) Turku: Riitta Saario ([email protected]) Vähä-Hämeenkatu 9 D 79, 20500 Turku Vaasa: Anna-Liisa Punto ([email protected]) Mäkikaivontie 12 A4, 65100 Vaasa Opiskelijatoimikunta Opiskelijavastaava: Suvi-Tuuli Simojoki ([email protected]) Helsingin ”Ristiside” pj Aleksi Pajunen ([email protected]) varapj Annukka Hanhijärvi ([email protected]) Kuopion ”Heräämö” Oulun ”Henkireikä” pj Niko Nykänen ([email protected]), p. 044 2973110 pj Helena Kattelus ([email protected]) pj Silas Johansson ([email protected]) Tampereen ”Arbor vitae” pj Mikko Malkamäki ([email protected]) Turun ”Luukas-klubi” pj Paula Prittinen ([email protected]) Sinitiainen. Kuva: Elina Lind 11 Uudistuva KrLL Kristillinen lääkärilehti aloittaa nykynimellään kolmannen vuosikertansa. Juhani Junnilan aloitettua toimitussihteerinä lehden toimitus on alkanut katsoa yhä pidemmälle, ja tuoreita sekä joskus kunnianhimoisia suunnitelmia ja ideoita tulvahtelee. Lehti on viime vuosien aikana muuttunut tiuhaan tahtiin, ja jälleen kädessäsi pitämään numeroon on mahtunut uudistus ja uusi idea jos toinenkin. Lukijat kuitenkin osaavat parhaiten sanoa, mikä idea toimii ja mikä ei. Palautetta saa mieluusti antaa toimitussihteerille, toimitukselle ([email protected]) tai suoraan taittajalle ([email protected])! Lisäksi lehden taittoon tarvitaan usein runsaasti kuvamateriaalia kansiin ja tilantäytteeksi. Jos siis valokuvakansioista löytyy hyvälaatuisia, lehden henkeen sopivia (aiheina esim. vuodenaikaan sopiva luonto, joulu), jotka olisit halukas luovuttamaan KrLL:n käyttöön, niin näitä saa lähettää taittajalle osoitteeseen [email protected]. Kuva julkaistaan sopivan paikan tullen kiitollisna kuvaajan nimen kera! Heikki Halkosaari taittaja Hallitus 2015 sähköpostiosoite on muotoa: [email protected] Varajäsenet Jäsenet Markus Partanen, pj. 2015-2016 Robert Paul 2014-2015 Elina Heiro 2014-2015 Reino Pöyhiä 2014-2015 Martti Kulvik 2014-2015 Suvi-Tuuli Simojoki opiskelijavast. 2014-2015 Elina Lind, lähetyssiht. 2015-2016 Anna Numminen, siht. 2014-2015 Matti Ketonen 2015-2016 Eija-Anitta Kynsilehto (varapj.) 2014-2015 Olli-Pekka Ryynänen 2015-2016 Johanna Minkkinen, opiskelija, siht. 2015-2016 Kalle Mäki 2014-2015 Leena Uusitalo, paikallistoiminta 2014-2015 Anu Willis 2015-2016 Samuel Guillaume, opiskelija 2015-2016 12 Kidutettujen kuntoutus – haastaa turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kanssa työtä tekeviä Vastaanotollesi saapuu ulkomaalainen ihminen. Oletko tietoinen, että hän on saattanut kokea vaikeaa kidutusta? Tätä et usein näe kliinistä statusta tehdessäsi, sillä kidutus jättää harvemmin fyysisiä jälkiä. Potilaasi ei varmaan ensi käynnillä edes pysty puhumaan asiasta, sillä hänen perusluottamuksensa viranomaisiin voi olla niin pahasti järkkynyt, että vaatii aikaa ja luottamuksellisen hoitosuhteen, että hän pystyy avautumaan asiasta. Tutkimusten mukaan pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden keskuudessa posttraumaattisen stressihäiriön ja masennuksen esiintyvyys on noin 30 %. Tässä taustalla on usein kidutusta ja kumulatiivista traumaa aiemmassa elämässään. Määritelmän mukaan ”Kidutus on tahallisen fyysisen tai henkisen kivun ja tuskan aiheuttamista, tarkoituksena uhrin rankaiseminen tai pelottelu, tietojen tai tunnustusten kiristäminen. --- Kidutus on kauhein kokemus, jonka ihminen voi kokea ja jäädä henkiin. Kidutuksen pahin seuraus on luottamuksen menetys toiseen ihmiseen ja siitä seuraa kyvyttömyys normaaliin kanssakäymiseen.” (Helsingin Diakonissalaitoksen www-sivut, Mitä on kidutus?) Työtä kidutettujen hyväksi Suomessa työtä kidutettujen kuntouttamiseksi on tehty jo yli 20 vuotta. Tässä uranuurtaja on Helsingin Dia- tarjoaa myös viranomaisille aiheesta tietoa ja konsul- konissalaitos, jolla on yksiköt sekä Helsingissä että Ou- taatiota. Se tukee myös ihmisoikeuksien toteutumista lussa. Tämän lisäksi Tampereen psykiatrialla on yksikkö, laajemmin. Heidän palveluitaan tarvitaan myös turva- joka on erikoistunut aiheeseen. Ilmeisesti myös useissa paikanhakuprosessissa oleville lausuntojen tekemiseen. muissa psykiatrian klinikoissa hoidetaan näitä potilaita. Kidutettuja on arvioitu Suomessa olevan useita tuhan- Diakonissalaitoksen Kidutettujen kuntoutuskeskus on sia (Lääkärilehden uutiset (julkaistu 9.8.2013 klo 14). erikoissairaanhoitotasoinen poliklinikka, joka arvioi, Heitä voi tulla vastaan kenen tahansa vastaanotolle. hoitaa ja kuntouttaa Suomessa asuvia kidutuksen vuok- Kidutus ei läheskään aina tule esille maahantulon yh- si traumatisoituneita pakolaisia ja turvapaikanhakijoita teydessä, vaan voi nousta pintaan vasta pidemmän ajan sekä heidän perheenjäseniään. Kliinisen työn ohella päästä. Siksi jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen Kidutettujen kuntoutuskeskus tarjoaa työyhteisöille tulisi olla valveilla ja suositellaan kysymään suoraan, jos koulutusta, konsultaatiota ja työnohjausta. (https:// epäilee kidutusta oireiden aiheuttajaksi. Kidutus voi www.hdl.fi/fi/palvelut/kidutettujen-kuntoutus). Keskus ilmetä selvien masennusoireiden lisäksi selittämättömi- 13 en kroonisten kipujen muodossa. Lisäksi se voi aihe- Myös muita traumaattisia kokemuksia paljon tur- uttaa monia muita oireita, kuten ahdistuneisuutta, eris- vapaikanhakijoilla ja pakolaisilla täytyneisyyttä, pelkotiloja jne. On tärkeää huomata, että varsinaisten kidutusten uhrien lisäksi heidän per- Pakolaisten kokemuksia on selvitetty mm. Jordaniassa, heenjäsenensä sekä lapsensa voivat kärsiä välillisesti jonne on saapunut eri vuosikymmenillä useita satoja asiasta, jolloin asia koskettaa vielä huomattavasti use- tuhansia pakolaisia. Täältä hätkähdyttävä tilasto kertoo, ampia. Turvapaikkapäätöksen jälkeen Turvapaikkaa hakevat henkilöt jättävät hakemuksen joko Suomen rajalla rajaviranomaiselle tai poliisille. Tämän jälkeen heidät sijoitetaan vastaanottokeskukseen, tai tietyissä tapauksissa heidät otetaan säilöön. Kun päätös hakemuksesta on tullut, voi se olla joko myöntei- Kidutus on kauhein kokemus, jonka ihminen voi kokea ja jäädä henkiin. nen tai kielteinen. Mikäli myönteinen, niin hakija sijoitetaan johonkin kuntaan, ja kotouttamisprosessi alkaa. että Irakilaisista pakolaisista Syyriassa 77 % olivat koke- Mikäli päätös on kielteinen, niin monessa tapauksessa neet pommituksia tai raketti- tai tykistöhyökkäyksiä, 80 tehdään valitus käännytyspäätöksestä. Tämä valituspro- % olivat nähneet ampumista, 68 %:a oli kuulusteltu tai sessi vie aikaa, ja hakija on tuolloin varsin epävarmassa uhkailtu aseellisten joukkojen toimesta, 75 %:lla oli ys- tilanteessa. Terveydenhuollon näkökulmasta hänellä tävä tai sukulainen joka oli tapettu. (Ghareeb, Ranard ja hoidetaan vain akuutit ja henkeä uhkaavat asiat. Mikäli Tutunji, 2008; esityksessä Ferdinand Garoff 16.6.2014 turvapaikanhakuprosessi ei jatku kielteisen päätöksen Helsingin Diakonissalaitos). Asiantuntijat ovat arvioi- jälkeen, tai valitusten jälkeen kielteinen päätös jää voi- neet, että nykyisin aseellisissa konflikteissa siviilihenki- maan karkotetaan suuri osa henkilöistä takaisin lähtö- löt ovat yhä useammin julmuuksien kohteina. maahansa. Osalla elämä jatkuu Suomessa, mutta ilman papereita. Tällöin he ovat yhteiskunnan laitamilla ja elä- Lisäksi matka kotimaasta toiseen maahan voi olla vaa- vät ”maan alla” vailla oikeutta terveydenhuoltoon sekä rallinen. Myös oleminen maassa, josta haetaan turva- koulunkäyntiin. Osan kohdalla Global Clinic –toiminta paikkaa voi osoittautua turvattomaksi. Artikkelissa: voi (lähteet ”Matkalla murtuneet: Traumatisoituneet turvapaikan- www.pakolaisneuvonta.fi, sekä psykiatri Elina Ahvenuk- hakijat Suomessa (Anu Koikkalainen 26.9.2014)” on sen esitys: Elämä turvapaikkapäätöksen jälkeen, Helsin- haastateltu Pakolaisneuvonnan lakimies Piritta Raiviota. gin diakonissalaitos 14.12.2011). Artikkelissa todetaan, että ”Monissa Etelä-Euroopan tuoda apua tähän tilanteeseen. maissa turvapaikanhakijat ja myös oleskeluluvan saa- Kuntoutuksen ja hoidon yhteiskunnallisesta mer- neet päätyvät asumaan kadulle ilman perusedellytyksiä kityksestä ihmisarvoiseen elämään.” Artikkelissa siteerataan turvapaikanhakijoita, jotka ovat mm. Italiassa asuneet ka- Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kuntoutus on mer- dulla, ja joutuneet ihmiskaupan ja välivallan uhreiksi. kittävää yksilön näkökulman lisäksi myös yhteiskunnan On arvioita, joiden mukaan monet Itä-Afrikan naiset näkökulmasta. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden ovat traumatisoituneet juuri Euroopassa, eivätkä koti- integroituminen Suomalaiseen yhteiskuntaan on pitkä tai kauttakulkumaissa. Artikkelissa arvioidaan, että Suo- prosessi. Kidutuksen kokeminen hankaloittaa tätä pro- messa menettely on aivan toista luokkaa kuin Etelä- sessia erittäin huomattavasti, ja mikäli kidutuksen koke- Euroopan maissa, ja edellytykset traumatisoituneen nutta ei päästä kuntouttamaan voi seurauksena olla turvapaikan hakijan auttamiseen ovat olemassa. yhteiskunnassa vakava syrjäytyminen. Markus Partanen 14 Global Clinic Paperittomien klinikka Helsingissä Helsingin GC-klinikka aloitti toimintansa huhtikuussa myös viisumittomat turistit ja opiskelijat ja oleskelulu- 2011. Toimintaa olivat käynnistämässä Lääkäreiden so- valla ilman työlupaa työskentelevät. Klinikka tarjoaa siaalinen vastuu, mahdollisuuden anonyymiin potilassuhteeseen, mutta FiMSic, Pakolaisneuvonta, Tukinai- nen, Amnesty ynnä muita. Helsingin Diakonissalaitos tarjosi toimitilat ja potilastietojärjestelmän. Lääkäriliitto ja monet ammattijärjestöt ovat antaneet toimintaan rahallista tukea. harvoin potilaat kieltäytyvät kertomasta nimeään. Yleistäen paperittomat ovat harmaan talouden työvoimaa ja ihmiskauppaan verrattavan toiminnan uhreja, mikäli he yrittävät elättää itsensä jotenkin muuten kuin Vastaanotto on auki kahden tunnin ajan yhtenä iltana rikollisin menetelmin. Siksi on tärkeää, että ihmisoike- viikossa. Tavoitteena on, että paikalla on kaksi lääkäriä, uskysymyksiin ja oleskelulupa-asioihin perehtyneet ju- lakimies, sairaanhoitaja tai lääketieteen opiskelijoita, ristit ovat mukana toiminnassa. kätilö ja tulkki tai pari. Kuluneen vuoden aikana usein paikalla on ollut myös hammaslääkäri ja viimeksi työryhmään ovat liittyneet psykologit. Tulkkien järjestäminen on sikäli haasteellista, että vain pieni osa potilaista Suomessa arvioidaan paperittomia olevan 3000-6000, Ruotsissa kymmenkertainen määrä. Turvapaikanhakijoita on noin 4000 vuodessa. puhuu englantia eikä koskaan tiedä etukäteen, minkä Suomi on sitoutunut siihen, että kuka tahansa saa ter- kielen tulkkeja tarvittaisiin. Periaatteessa klinikalla on veydenhoidon välittömästi henkeä uhkaavissa tilanteis- mahdollisuus saada puhelintulkkausta useilla kielillä sa statuksesta, vakuutuksesta ja kansalaisuudesta riip- kuten myös puhelinkonsultaatioyhteys monen eri alan pumatta. Virallisesti se tarkoittaa sitä, että jos potilas on spesialisteihin. vaarassa menettää henkensä, vammautua tai sairastua Suurin potilasryhmä ovat olleet Romanian ja Bulgarian romanit, joilla ei ole oikeutta perusterveydenhuollon tuettuihin palveluihin edes kotimaassaan, koska sairausvakuutus on siellä sidottu työsuhteeseen. He ovat pääosin lisäksi luku- ja kirjoitustaidottomia. Heidän li- pysyvästi kahdeksan tunnin kuluessa. Joskus näissäkin tilanteissa on käynyt niin, että päivystyspisteeseen on soitettu poliisi selvittämään tilannetta. Muissa tapauksissa palveluntuottaja lähettää potilaalle todellisten kustannusten mukaisen laskun. Paperittomille tarkoitettuja klinikoita on kaikkialla maailmassa ja Suomessa toimii tällä hetkellä Helsingin, Tu- Lääkäreitä toiminnassa on ollut viitisenkymmentä, joista reilu kymmenen aktiivisia. run ja Oulun klinikat. Ryhmät eivät ole järjestäytyneet eivätkä rekisteröityneet vaan pitävät muutamia kertoja vuodessa suunnittelukokouksia kehittämistarpeiden selvittämiseksi. Klinikat pitävät yhteyttä myös keskenään ja vuosittain on ollut myös Pohjoismaisten klinikoiden yhteisiä tapaamisia ideoiden ja kokemusten jakamiseksi. Tarpeet ovat samankaltaisia, volyymit ja käytettävissä olevat resurssit hyvin vaihtelevia. säkseen klinikka on palvellut varsinaisia paperittomia eli sellaisia, joiden oleskelulupa on mennyt umpeen ja he Lääkäreitä toiminnassa on ollut viitisenkymmentä, jois- ovat jääneet maahan ja kielteisen oleskelulupapäätök- ta reilu kymmenen aktiivisia. Hoitajia noin kaksitoista, sen saaneet. Ilman oikeutta terveydenhuoltoon ovat joista yli puolet aktiivisia. Juristit ovat ainoita, jotka saa- 15 vat oman organisaationsa kautta palkkaa esimerkiksi lukien äitiys- ja lastenneuvolat. Kuluneen vuoden aika- Raha-automaattiyhdistyksen myöntämistä projektirajoi- na olemme seuranneet miten päätös on toteutunut tuksista. Uudet aktiivit ovat tervetulleita. käytännön toiminnassa ja olemme informoineet potilai- Vastaanotolla käy talviaikaan neljästä kahdeksaan henkeä illassa ja ilmojen lämmetessä jopa viisitoista henkeä illassa. Ne joita emme pysty auttamaan ohjataan tarvittaessa lähetteessä sairaalan tai perusterveydenhoidon päivystykseen. Olemme saaneet organisoitua halukkaille ilmaisia kierukanasennuksia ja hammaslääkärin palveluita opetuspotilaina. Ruohonjuuritason toiminnan lisäksi toiminnan painopiste on yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ja lainsäädännön kehittämisessä. Edustajamme ovat olleet kut- tamme olemassa olevista mahdollisuuksista. Tehdylle päätökselle on jatkumoa näinä viikkoina käytävä keskustelu hallituksen esityksestä, että kansallinen lainsäädäntö olisi saatava samalle tasolle - itse asiassa siis kuitenkin vain vastaamaan niitä kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja sitoumuksia, jotka Suomi on allekirjoittanut. Klinikan toiminnasta lisää myös seminaareissa ulkomailla. Varsinaisena sulkana hatussamme voi pitää Helsingin kaupunginvaltuuston päätöstä vuodelta 2013, jolloin päätettiin, että paperittomilla on täydet maksuttomat oikeudet terveydenhuollon palveluihin kaupungin toimipisteissä mukaan yhteystiedot löy- tyy osoitteesta www.globalclinic.fi ja paperittomuudesta www.paperittomat.fi. suttuina asiantuntijoina eduskunnan ja sosiaali- ja terveysministeriön valmistelevissa työryhmissä kuten ja Ari Mönttinen yleislääketieteen erikoislääkäri terveyskeskuslääkäri, Lohja Global Clinic Helsinki 16 Sara – kertomus sisaruudesta Teini-ikäisenä haaveilin silloin tällöin lähetyslääkärin urasta. Vuosien vieriessä haave jäi. Nyt, kun olen eläkkeellä, tuli ulkomaalaisten, muukalaisten maailma luokseni paperittomien poliklinikan muodossa. “Jolla on korvat, se kuulkoon!” Tutkimuksen jälkeen pyysin Saraa ja tulkkia kahville kanssani. Sara halusi välttämättä maksaa kupposemme, vaikka nuo muutamat eurot olivat koko hänen elantonsa jopa viikoksi. ”Miksi te kristityt hoidatte meitä, vaikka emme ole tei- Eräänä syysiltana poliklinikan ovikello soi. Pimeydestä dän kansaanne?” - tämä oli hänen kysymyksensä ero- astui sisään kaksi hunnutettua naista kylmästä väristen. tessamme. En vastannut. Aika näyttää. Varsinainen potilas oli Sara ja asiana raskaudentilan toteaminen ja seuranta. Yhteistä kieltä meillä ei ollut eikä sinä iltana ollut joukossamme yhtään hänen kieltään taitavaa naista. Oli siis turvauduttava saattajan Sara synnytti terveen poikalapsen ajallaan. Pian tämän jälkeen hänen pakomatkansa jatkui tuntemattomaan paikkaan. käännöstyöhön. Saran taustat jäivät epäselviksi, samoin Turun Global Clinic -verkostossa on n. 60 jäsentä: sai- anamnestinen tieto raskauden kestosta. Nuori nainen raanhoitajia, terveydenhoitajia, kätilöitä, eri alojen eri- oli jännittynyt kuin viulun kieli, joten tutkiminenkin oli koislääkäreitä, lähihoitajia, fysioterapeutteja, tulkkeja, hankalaa. Päätin ottaa aikalisän miettiäkseni jatkotoi- psykoterapeutteja, sosiaalikasvattajia. Jos on tiedossa menpiteitä. klinikalle tulevien kielitaito tai erityisongelmat, pystym- “Sillä minun oli nälkä, ja te annoitte minulle syödä; minun oli jano, ja te annoitte minulle juoda; minä olin outo, ja te otitte minut huoneeseenne.” me jo ensi käynnille varaamaan alan asiantuntijan ja/tai tulkin. Palvelemme seitsemällätoista eri kielellä. Poliklinikkatoiminnan lisäksi teemme kotikäyntejä yhdessä diakoniatyöntekijöiden kanssa kartoittaaksemme kävi- Sara tuli poliklinikalle sovitusti pari viikkoa myöhemmin. jöiden majapaikkoja ja auttaaksemme heitä, jotka eivät Olin saanut rahat ultraäänitutkimukseen ja tilannut jo uskalla tulla vastaanotolle. Meihin saa yhteyden diako- ajan gynekologille. Nyt oli mahdollista tehdä myös nien lisäksi numerosta 040 66251412. doppler-tutkimus poliklinikalla. Kun sikiön pontevat sydänäänet täyttivät piskuisen vastaanottotilan näin ensimmäisen kerran valoa Saran kasvoilla. Oli kuin aurinko olisi alkanut paistaa varhaissyksyn pimeyteen. “Satoa on paljon, mutta sadonkorjaajia on vähän. Pyytäkää siis elon herraa, jolle sato kuuluu, lähettämään väkeä elonkorjuuseen.” – tämä pätee varmaan muualla kuin omalla paikkakunnallamme, jossa asialle omistau- “Minä olin alaston, ja te vaatetitte minut; minä tunutta väkeä on. Suuri toiveemme on paperittomien sairastin, ja te kävitte minua katsomassa; minä pääsy julkiseen terveydenhuoltoon. olin vankeudessa, ja te tulitte minun tyköni.” Sara ja monet muut veivät minut omassa lääkärikoulus- Kolmas tapaamiseni Saran kanssa oli yksityisen lääkä- sani uudelle luokalle. Kun ongelmana rahattomuus, koti riaseman ovella. Nähtyään minut hän juoksi luokseni, -ikävä, menetetyt omaiset ja koti, kidutus, vankiloiden halasi ja antoi suudelman kummallekin poskelle. Olim- kauhut, asunnottomuus, ei muutamalla reseptillä paljoa me nyt sisaria. Pääsimme oitis gynekologin vastaanotol- saada aikaiseksi. le kaikututkimusta varten. Kollegan pelinavaus oli ikimuistoinen. ”Siis sinä oletat, että tämä nainen on raskaana?” En ruvennut jankkaamaan sitä, kuinka olisinkaan voinut toimia nelisenkymmentä vuotta yleislääkärinä ja alan opettajana ilman naistentautien perustietoja. Marja Lampio yleislääketieteen ja työterveyshuollon el Global Clinic Turku 17 Paperittomien terveydenhuolto Saksassa YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan maailmassa yli Pelko omien henkilöllisyystietojen välittymisestä ulko- 50 miljoonaa ihmistä elää tällä hetkellä pakolaisena, maalaisviraston tietoon saa paperittomina maassa oles- suurin osa heistä naapurimaissaan, usein valtavilla pa- kelevia välttämään sairaalaan menoa usein kohtalok- kolaisleireillä. Myös Eurooppaan saapuvien pakolaisten kaankin pitkään. Jotkut sairaalat tarjoavat ilman sairas- määrä on viime vuosina kasvanut merkittävästi. Eniten vakuutusta olevalle potilaalle laskua maksettavaksi heitä saapuu Saksaan, jossa uusia turvapaikanhakijoita alennettuun hintaan tai pyrkivät löytämään kuluille kor- 2014 oli yli 173 000, 60 % enemmän kuin edellisvuonna. vauksen muista lähteistä suojatakseen paperittoman Kuluvana vuonna luvun odotetaan ylittävän 300 000 potilaan anonymiteettiä. rajan. Kaikkein eniten pakolaisia saapuu Syyriasta. Myös Kosovosta ja muista Balkanin köyhistä maista saapuvat pakolaiset muodostavat suuren osan turvapaikanhakijoista, vaikka he vain poikkeustapauksissa täyttävät turvapaikkaan oikeuttavat kriteerit. Avoterveydenhuoltoa vapaaehtoistyön voimin Monet kirkolliset ja NGO-järjestöt pitävät suurimmissa kaupungeissa lahjoitusvaroin yllä lääkärien vastaanottoja, joilla lääkärit ja hoitajat työskentelevät vapaaehtoisi- Turvapaikanhakijoista vain noin kolmannes saa positiivi- na ja korvauksetta. Yhtenäinen hoitojärjestelmä kuiten- sen päätöksen ja oleskeluluvan. Negatiivisen päätöksen kin puuttuu ja paperittomana elävän potilaan voi olla saaneiden poistumista maasta ei kuitenkaan tarkkaan vaikea saada edes tietoa hoitopaikan olemassaolosta. valvota. Valtaosa maasta poistumismääräyksen saaneista jääkin maahan ilman virallista statusta, katoaa paperittomana “maan alle“. Sisäministeriön arvion mukaan heitä oli kesällä 2014 jopa 143 000. Lisäksi ilman sairasvakuutusta maassa elää kymmeniä tuhansia eri puolilta maailmaa saapuneita ihmisiä, jotka elättävät itsensä tekemällä ns. pimeää työtä ilman virallista työsopimusta. Kaikkien näiden paperittomana Saksassa elävien ihmisten terveydenhoitoa varten ei ole yhtenäistä käytäntöä eikä lainsäädäntöä. Ensiapu ja sairaalahoito Geneven julistuksen perusteella Mainzissa Dr. Gerhard Trabert on 1997 perustanut Armut-und-Gesundheit-yhdistyksen gesundheit.de) tarjoamaan terveyspalveluja ilman sairasvakuutusta oleville ihmisille. Lääkärin vastaanotoksi sisustettu pakettiauto kiertää kaupunkia etsien hoidon tarpeessa olevia kaduilla asuvia. Kaupungin keskustassa olevalla vastaanotolla eri eri- Ensiapu- ja hätätilanteissa Saksassa kuten kaikkialla koisalojen maailmassa lääkärillä on Maailman Lääkäriliiton Gene- päivystävät vuoropäi- ven julistuksen perusteella velvollisuus – ja oikeus – vänä. hoitaa potilastaan parhaalla mahdollisella tavalla tämän sairasvakuutuksesta tai muusta varallisuudesta riippumatta. Vaitiolovelvollisuus koskee koko terveydenhuollon henkilökuntaa, myös talousosaston työntekijöitä, niin että paperittoman potilaan tiedot pysyvät sairaalan sisäpuolella. Mutta jos lasku hoidosta lähetetään sosiaalivirastoon, ovat sen työntekijät velvoitetut ilmoittamaan paperittoman potilaan henkilötiedot ulkomaalaisvirastolle. (www.armut- kollegat Vastaavaa vapaaehtoisvoimin toimivaa Kollega Dr. Gerhard Trabert, Mainz. avoterveydenhuoltoa paperittomille tarjoaa 13 kaupungissa katolinen Malteser-järjestö Hampurissa (www.malteser-migranten-medizin.de). evankelisen Diakonian AnDOCken- vastaanotolla työskentelee kahtena päivänä viikossa yleislääkäri ja gynekologi. 18 Ambulanz ohne Grenzen, Mainz. Lääkärinvastaanotto paperittomille. NGO-MediNetz puolestaan pitää useissa kaupungeissa sosiaalivirastoon. Näin paperittomat voisivat hakeutua yllä vastaanottoja, joilla lääkärit, lääketieteen opiskeli- hoitoon ilman pelkoa ilmitulosta ja maasta häätämises- jat ja hoitajat antavat paperittomille lääketieteellistä tä. neuvontaa ja kirjoittavat tarvittaessa lähetteitä ja välittävät potilaat kollegoille, jotka ovat sitoutuneet hoitamaan paperittomia potilaita vastaanotoillaan anonyymisti ja tarvittaessa ilman laskua. “Tärkeintä olisi tietysti ratkaista ongelmat pakolaisten kotimaissa, niin ettei ihmisten tarvitsisi lähteä sieltä pois“, toteaa tri Trabert viitaten taloudellisesti vahvan Saksan vastuuseen esim. Kaakkois-Euroopan köyhistä Tulevaisuuden ratkaisumalleja? maista. Kollega Trabert toimii Rhein-Main-korkeakoulussa “Willkommenskultur“ Wiesbadenissa sosiaalilääketieteen professorina ja pyrkii vaikuttamaan eri asiantuntijaneuvostojen kautta köyhyyden torjuntaan ja myös paperittomina elävien ihmisten terveydenhuollon parantamiseen. Hän korostaa EU:n maiden yhteistä vastuuta asiasta ja yleiseurooppalaisen ratkaisun tärkeyttä. Trabert suosittelee Euroopan-laajuisen rahaston perustamista. Tästä rahastosta maat voisivat hakea korvausta, mikäli paperittoman potilaan hoitokuluja ei mikään vakuutus tai muu taho kattaisi. Sen jälkeen kun vuoden 2014 alussa vastaanottokeskusten kapasiteetti kävi auttamattomasti liian pieneksi ja turvapaikanhakijoiden majoitusvelvoitus siirrettiin kahdeksi vuodeksi kuntien vastuulle, on kautta maan syntynyt ennen kokematon auttamisaalto. Kuntien pyöreän pöydän palavereissa kunnan vastuunkantajat yhdessä niin yksityisten ihmisten kuin seurakuntien ja muiden järjestöjen edustajien kanssa miettivät ja toteuttavat monenlaisia projekteja auttaakseen kunnan uusia asukkaita sopeutumaan paikkakunnalla. Julkinen media ku- Saksan Lääkäripäivät 2014 suositteli politiikoille ratkai- vaa ilmiötä sanalla “Willkommenskultur“; turvapaikan- sua, jonka mukaan lääkäri voisi paperittoman potilaan hakijat halutaan toivottaa tervetulleeksi Saksaan. akuutin sairauden hoidosta lähettää anonyymin laskun 19 Poliittinen keskustelu maahanmuuttolain uudistamisesta on jälleen ajankohtainen. Tavoitteena on sekä turvapaikkahakemusten nopeampi käsittely kuin myös EU:n ulkopuolelta saapuvien maahanmuuton mahdollistaminen muutoinkin kuin turvapaikkahakemuksen kautta. Talouden ja työnantajien edustajat korostavat kaikkien maahanmuuttajien tärkeyttä Saksan tulevaisuudelle, sillä maan alhainen syntyvyys ei takaa tarpeellista työvoimaa tulevaisuudessa. Kirkkojen edustajat muistuttavat kristittyjen perusvelvollisuudesta osoittaa lähimmäisenrakkautta ja edistää oikeudenmukaisuutta maailmassa. Toki saapuvien pakolaisten suuri määrä herättää osassa kansaa myös huolta, pelkoa ja aggressioitakin; vieraiden kulttuurien vaikutus koetaan uhkana. Huomattavaa on kuitenkin, että Pegida-liike (Patriotische Europäer gegen Islamisierung des Abendlandes, isänmaalliset eurooppalaiset läntisen kulttuurin islamisoitumista vastaan) on koonnut ihmisiä mielenosoituksiin juuri Dresdenin seu- Hammaslääkärin vastaanotto, Ambulanz ohne Grenzen, Mainz. muille maahanmuuttajille. Kristillisten kirkkojen edustajien kannanotto on ollut selkeä: ei ole mitenkään hyväksyttävää väittää "puolustavansa" ns. läntistä kulttuuria ja samalla polkea maahan kristinuskon tärkeät arvot, jokaisen ihmisen arvokkuus ja heikompien auttaminen. dulla itäisessä Saksassa, alueella, jossa vain 20 % kantaväestöstä kuuluu johonkin kristilliseen kirkkoon ja mus- Jaana Perttu-Kacsóh limeja Wiesbaden, Saksa on vain 0,4 %. Reaktiona Pegidaan ovat NoPegida-marssit lukuisissa kaupungeissa kautta koko maan koonneet paljon suuremmat ihmisjoukot yhteen osoittamaan solidaarisuuttaan pakolaisille ja Suomeen laki paperittomien terveydenhuollosta? THL selvitti vuoden 2013-2014 vaihteessa STM:n pyyn- 1) mahdollisuudet käyttää terveyspalveluita samas- nöstä Suomessa oleskelevien paperittomien henkilöi- sa laajuudessa kuin henkilöt, joilla on kotikunta den terveydenhuoltokysymyksistä (http://www.stm.fi/ Suomessa sosiaali_ja_terveyspalvelut/terveyspalvelut/ paperittomien_terveydenhuolto). Tuon selvityksen mukaisesti paperittomien terveydenhuolto ei toteudu Suomessa asianmukaisesti (Paperittomien terveyspalvelut Suomessa, THL raportti 11/2014; Keskimäki, Nykänen, Kuusio). Raportissa esitetään 3 erilaista vaihtoehtoa tilanteen parantamiseksi. ”Mallien mukaan paperittomille henkilöille tulisi turvata 2) laajuudeltaan samantasoiset palvelut kuin turvapaikanhakijoille tai 3) nykylainsäädännön mukainen kiireellinen hoito sekä alle 18-vuotiaiden lasten, raskaana olevien ja synnyttäneiden naisten hoito.” Raportissa arvioitiin, että kohta 1) toteuttaisi kansainväliset sopimukset Suomen osalta parhaiten. Tämä asia nähdään ensisijassa ihmis- ja perusoikeuksien näkökulmasta. Taustalla on YK:n yleissitovia sopimuksia mm. 20 lapsen oikeuksien, ja naisten syrjinnän kieltävä sopimus, seudun alueella, koskisi laki erityisesti juuri pääkaupun- EU:n tason sopimuksia sekä Suomen Perustuslaki. Vii- kiseutua. Vastaanottokeskuksia on kuitenkin myös meksi mainittu määrittelee, että Suomen lainkäyttöpii- muualla, joten tämä vaikutus näkyisi myös muissa suu- rissä oleville tulee turvata ihmisarvoisen elämän perus- remmissa kaupungeissa. edellytykset. Laki rajaa paperittomat eri ryhmiin Tähänastisten kokemusten mukaisesti suurin osa Global Clinicien sekä HUSin ja Helsingin kaupungin paperittomista palvelujen käyttäjistä suurin osa on ollut Kaakkois -Euroopasta lähtöisin. Tällä ihmisryhmässä monelta puuttuvat lakisääteiset vakuutukset kotimaassaan ja siksi he ovat terveydenhuoltojärjestelmän ulkopuolella. Tässä lakiehdotuksessa tämä ihmisryhmä on tarkoitus sulkea pois lain vaikutuspiiristä. Tämä tarkoittaisi, että oikeuden palveluihin saisivat EU:n ulkopuolelta tulevat Suomen hallitus onkin antanut eduskunnalle asiasta lakialoitteen joulukuussa (HE 343/2014 vp). Eduskunta lähetti tämän 28.1.15 valiokuntakierrokselle hallinto- ja perustuslakivaliokuntiin. Ilmeisesti tarkka päivämäärä, milloin esitystä käsitellään eduskunnassa seuraavaksi, ei vielä ole tiedossa. turvapaikanhakijat. Juuri tämä seikka selittää, miksi kustannusten arvioidaan jäävän suhteellisen vähäisiksi (0.5milj.€/vuosi). Herättää keskustelua Kyseisen lain läpimeno ei ilmeisesti ole läpihuutojuttu eduskunnassa. Kriittisesti asiaan suhtautuvat puheen- Hallituksen esitys on nähdäkseni varsin pitkälle muotoil- vuorot käsittelevät esimerkiksi kokonaiskustannuksia, tu raportin kohtien 2) - ja 3) pohjalta. Hallituksen perus- joiden on arvioitu olevan esitettyjä suurempia. Lisäksi teluissa todetaan, että lain tarkoituksena on turvata on mietitty, onko lain vastaisesti Suomessa olevan hen- samat tarvittavat terveydenhuoltopalvelut kuin kansain- kilön aseman vahvistaminen lakisääteisesti ongelma- välisille turvapaikanhakijoille. Tämän voimaantulo pa- tonta. Yksi kritiikin kohteena oleva seikka on ollut pelko rantaisi paperittomien ihmisryhmän asioita merkittäväs- eräänlaisesta terveyspalveluiden ulkoistamisesta ke- ti. Hoitoa suunniteltaessa pitäisi ottaa huomioon tervey- hittyneille maille. Tällä on tarkoitettu, että tietyistä koh- dellisen ongelman laatu ja kiireellisyys sekä se, että nä- demaista lähtevien kansalaisten terveydenhuollon hoi- mä ihmiset saattavat asua pitkiäkin aikoja, jopa vuosia, taisi varakkaampi maa. Edellä esitetyssä raportissa on Suomessa. Tämän seurauksena monen terveydellisen esitetty arvioita, että Bulgariassa 23 %:lla ei ole maassa ongelman hoito olisi perusteltua. pakollista terveysvakuutusta, ja Romaniassa vastaava Kuntien vastuulle – suurin kuluerä Helsingin seudulle luku olisi 15 %. Romanitaustaisilla henkilöillä luvut ovat 44 % ja 49 % vastaavasti. Lain tarkoituksena ei ole ymmärrykseni mukaan kattaa näiden palvelutarpeita vaan Paperittomien terveydenhuollon järjestämisvastuuta se kaavaillaan kunnille. Tämä tarkoittaisi, että kukin kunta näyttää, miten lakiesitys eduskunnan käsittelystä selvi- olisi velvoitettu järjestämään palvelut alueellaan oleville ää. Eri mielipiteistä huolimatta on selvää, että se voi- paperittomille henkilöille. Lakiesityksessä kuntien ter- maan tullessaan parantaisi tämän ihmisryhmän oikeuk- veydenhuoltokustannukset korvattaisiin siltä osin, mitä sia Suomessa. kohdistuu normaalit asiakasmaksut eivät kattaisi. Näin ollen valtio korvaisi kuntien lisäkustannukset. THL on arvioinut, että kokonaiskulut olisivat maksimissaan 550 000-650 000 €/ vuosi. Koska suurin osa paperittomista on pääkaupunki- Markus Partanen suppeampaan ihmisryhmään. Aika 21 Ihmiskauppa meillä ja maailmalla Meksikolainen Maria Elena oli 13-vuotias kun perhe- olosuhteissa joista ei ole poispääsyä. Ihmiskaupan uhri tuttu kertoi hänelle, että hän voisi tienata tarjoilijana on kahlittuna esim. velkavankeuden, uhkailun ja eristä- Yhdysvalloissa kymmenen kertaa niin paljon kuin omas- misen keinoin. Ihmiskauppaa on prostituution liittyvä, sa kotikylässään. Tulevaisuus kotikonnuilla ei näyttänyt työperäinen ihmiskauppa, lapsikauppa ja esim. elin- hääppöiseltä. Niinpä Maria Elena otti tarjouksen vas- kauppa. Käytännössä ihmiskaupan muodot ovat moni- taan, kuten tusina muukin samanikäinen tyttö. Tytöt naiset. saivat kuljetuksen rajan yli ja jatkoivat matkaa jalkaisin. Ihmiskaupan uhriksi voi joutua kuka tahansa, mutta ris- Neljä päivää ja neljä yötä tytöt matkustivat aavikon läpi kiä lisäävät mm. köyhyys, tietyt kulttuuritekijät, pako- Texasiin ja siitä kohti Floridaa. Viimein Maria Elena ja laisuus, paperittomuus. Ihmiskaupan uhrin keski-ikä on muut tytöt saapuivat määränpäähänsä, ränsistynee- arvioitu olevan 13-14. Alaikäisiä on noin puolet ja isom- seen asuntovaunuun, jossa heidät pakotettiin prostituu- pi osa ihmiskaupan uhreista on naisia. Maria Elena on tioon. Maria Elena joukkoraiskattiin ja pidettiin lukittu- siis melko tyypillinen ihmiskaupan uhri tilastojen näkö- na asuntovaunuun kunnes hän suostui tekemään hy- kulmasta. väksikäyttäjien määräysten mukaan. Häntä valvottiin vuorokauden ympäri ja pakotettiin harrastamaan seksiä Ihmiskauppa on tällä hetkellä yksi suurimmista rikolli- kolmenkymmenen miehen kanssa päivittäin. suuden muodoista yhdessä ase- ja huumekaupan kanssa. Riskit suhteessa tuottoon ovat pienet: ihmisen voi Ihmiskauppa globaalina ilmiönä Ihmiskauppa, josta usein käytetään myöskin ilmaisua moderni orjuus, on ilmiö, joka koskettaa jokaista maata ja valtiota – myös Suomea. Ihmiskaupan uhrien lukumäärästä esiintyy vaihtelevia arvioita. Kansalaisjärjestöt myydä aina uudestaan ja vain häviävän pieni osa ihmiskauppiaista saa tuomioon. Ihmiskaupan uhreista vain 12% pelastuu. Onneksi Maria Elena kuului tähän ryhmään. Ihmiskauppa Suomessa käyttävät usein lukumäärää 27 miljoonaa. Joka tapauksessa kyseessä on globaalisti merkittävä ilmiö, joka kos- Suomessa ihmiskauppaa on tunnistettu vasta melko kettaa meistä jokaista, halusimme tai emme. lyhyen aikaa. Ihmiskauppaa koskevat rangaistussäännökset lisättiin rikoslakiin v. 2004. Ihmiskaupparaportoi- Ihmiskauppa on monitahoinen ja usein vaikeasti määri- jan arvion mukaan Suomi on vuosittain ainakin satojen teltävissä oleva ilmiö. Se ei ole hetkellistä kaupantekoa, ihmiskaupan uhrien kauttakulku- ja kohdemaa. Lisäksi vaan, kuten Suomen ihmiskaupparaportoija Venla Roth maan sisäistä ihmiskauppaa tapahtuu. Suomessa ihmis- asian ilmaisee: ”hyväksikäytön, alistamisen ja vallankäy- kaupan auttamisjärjestelmään on aiemmin tullut pää- tön prosessi, jossa tekijä pyrkii hyötymään uhrista asiassa työperäisen ihmiskaupan uhreja, kun taas muu- yleensä taloudellisesti.” Ihmiskauppa on rikos, jossa alla Euroopassa valtaosa tunnistetuista ihmiskaupan uhri on erehdytetty usein tämän haavoittuvaa asemaa uhreista on ollut seksityössä. Nyt on kuitenkin arvioitu, hyväksi käyttäen toimimaan palkatta tai lähes palkatta ettemme ole aiemmin osanneet tunnistaa seksuaali- 22 seen hyväksikäyttöön liittyvää ihmiskauppaa. Tähän liittyen kyseiset ihmiskaupparikokset on käsitelty oikeudessa esim. parituksena. Lainsäädäntöön tarvitaankin muutoksia, jotta uhri saisi riittävän hyvän avun. Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen Ihmiskaupan uhrien tunnistaminen on tärkeää, jotta apu saadaan perille. Usein uhrit haluavat pysyä poissa viranomaisten ulottuvilta liittyen esimerkiksi negatiivisiin kokemuksiin viranomaisten toiminnasta lähtömaassa ja pelkoon maasta poistamisesta tai uhkauksien toteuttamisesta tekijän toimesta. Tunnistamisen suhteen avainasemassa ovat viranomaiset kuten poliisi sekä sosiaali- ja terveysalan edustajat. Ihmiskaupan uhri saattaa siis päätyä lääkärin vastaanotolle esim. työolosuhteissa sattuneen vamman vuoksi. Usein uhrilta on tosin evätty pääsy hoitoon. pelokas käyttäytyminen tulkkina esiintyvän henkilön seurassa. Uhrien elämää varjostaa usein väkivallan uhka, heitä saatetaan uhata perheenjäsenten vahingoittamisella tai maasta poistamisella. Ihmiskaupan uhrin liikkumista usein rajoitetaan ja toimintaa kontrolloi- Tunnistaminen on haastavaa, koska radikaaleja tunnus- daan. Uhrilla ei usein ole passia tai yhteydenpitovälinei- merkkejä on harvemmin nähtävissä. Ajatus ihmiskau- tä itsellään. Suhde työnantajaan voi kuvautua alisteise- pasta todennäköisimmin syntyy monen tekijän summa- na ja riippuvaisena. On tyypillistä, että uhri on velkaa na. Tällaisia voisivat olla vaikkapa kielitaidottomuus tai työantajalle joutuessaan maksamaan työnantajalle elinolosuhteistaan. Työolosuhteet ja asuinolosuhteet ovat yleensä heikot. Lääkärin vastaanotolla saattaa tulla esiin tiettyjä ihmiskaupan uhriksi joutumisen seurauksia. Tällaisia voivat olla mm. univajeen ja pitkäaikainen stressin, fyysisen rasituksen ja heikon ravitsemuksen merkit. Erilaisia vammoja voi olla liittyen väkivaltaan, työtapaturmiin ja klinikkaolosuhteiden ulkopuolella suoritettuihin abortteihin. Seksuaalisen hyväksikäytön uhrilla ei useinkaan ole mahdollisuutta suojautua sukupuolitaudeilta ja ylipäätään ihmiskaupan uhrin sairaudet ja vammat saattavat olla hoitamattomia. Psyykkisesti jokainen uhri reagoi yksilöllisesti tilanteesta ja taustasta riippuen. Seksuaalisesti hyväksikäytetyt ihmiskaupan uhrit ovat useammin traumatisoituneita ja vaikea-asteista psyykkistä oireilua voi esiintyä. Suomessa perustettiin ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä v. 2006. Järjestelmästä voivat saada apua ne, joilla ei ole kotikuntaa Suomessa, muille kunta on velvollinen järjestämään tarvittavat palvelut. Yhteyttä voi ottaa kuka tahansa, joka epäilee ihmiskauppaa. Uhrille järjestetään tarvittavat peruspalvelut kriisiavusta ja tur- 23 vallisuusjärjestelyistä oikeudellisiin palveluihin. Laiton maassa oleskelu tai henkilöllisyyspapereiden puute ei ole este avun saamiselle. Lopuksi Ihmiskaupasta puhuminen ja ilmiön esillä pitäminen kaikin tavoin on tärkeää, jotta mahdolliset uhrit voidaan tunnistaa ja saattaa avun piiriin. Ihmiskauppa koskettaa meistä jokaista ja esimerkiksi päivittäisten kulutusvalintojemme kautta voimme vaikuttaa asioihin, samoin osallistumalla tai kannattamalla ihmiskaupan vastaista työtä tai vaikka pyrkimällä vaikuttamaan lainsäädäntöön. Jokaista meistä ei ole kutsuttu vapaustaistelijaksi ihmiskaupan vastaiseen työhön, mutta kristittyinä meillä on vastuu toteuttaa oikeudenmukaisuutta. Yksi ihmiskauppaan vaikuttavista avainasioista on köyhyys. Köyhyyteen taas voidaan vaikuttaa esimerkiksi naisten kouluttamisella ja äitiysterveydenhuollon parantamisella. Ihmiskauppaan vaikuttaminen voi toisinaan tuntua epätoivoiselta, mutta Jeesuksessa meillä on kaikki toivo. Rukous on voittamaton ase taistelussa pimeyttä vastaan. Edellämme käy Jumala, jonka sydän lyö sorrettujen puolesta. Orjuus tulee päättymään kun seurakunta nousee ja nostaa äänensä kuuluviin niiden puolesta, joilta se on viety. Lähteet: ihmiskaupparaportti 2014, löytyy esim. http://www.ofm.fi/download/55526_ Ihmiskaupparaportti_2014_FIN_WEB.pdf? be9fedc20c9bd188 www.ofm.fi/fi/ihmiskauppa www.a21.org www.freetheslaves.net www.ihmiskauppa.fi www.poliisi.fi/poliisi/krp/home.nsf/pages/ a95ae1046ba5196fc22571ed004a679a Anna-Maija Sormunen, LL puheenjohtaja Kuvat: Anna-Maija Sormunen V.A.L.O. - Ei orjuudelle ry TÄSSÄ TULEE KAKSI HAASTETTA: Haastamme sinut osallistumaan puolimaratonille toukokuussa 2015 Helsinki City Run -tapahtumassa (16.5.2015) Run For Freedom on Valo – Ei orjuudelle ry:n järjestä- Haastamme sinut hankkimaan mä tapahtuma, jonka avulla levitetään tietoa ihmiskau- pääsylipun tämän vuoden pasta sekä kerätään varoja ihmiskaupan vastaiseen työ- RUN FOR FREEDOM -tapahtumaan. hön. Voit osallistua Run For Freedomiin juoksijana tai kannustajana ostamalla itsellesi pääsylipun neljästä eri kategoriasta. Kaikki pääsylipputulot käytetään lyhentämättömänä ihmiskaupanvastaiseen työhön. RUN FOR FREEDOM -joukkue kasvaa vuosi vuodelta. Tämä on hieno tilaisuus haastaa itsesi ja ystäväsikin tekemään hyvää! 24 Matkaraportti: Nepal ja Intia Toukokuussa minä ja sairaanhoitajaopiskelijamieheni pakkasimme kotimme vuokravarastoon ja suuntasimme 2 kuukaudeksi Aasiaan. Tarkoituksena oli, että minä suorittaisin Public Health Program -linjaan liittyvän 4 viikon kurssin Nepalissa, Green Pastures -sairaalassa ja kuntoutuskeskuksessa, joka on myös SKLS:n hankesairaala. Yhteensä Nepalissa vietimme kuusi viikkoa, jonka jälkeen matkustimme kahdeksi viikoksi Intiaan tutustumaan mm. Suomen Vapaakirkon tytärkirkkokuntaan, Himalajan Vapaakirkkoon, sekä Vapaakirkon kehitysyhteistyökohteeseen. Green Pastures Hospital and Rehablitation Center Public Health Field Visit -kurssin tarkoituksena on tutustua jonkin kehitysmaan terveydenhuoltoon ja kansanterveysongelmiin. Yleensä kurssi suoritetaan jossain yhteistyöyliopiston kohteessa, mutta sain luvan järjestää itse paikan Nepaliin, Green Pastures -sairaalaan ja selkäydinvammaisten kuntoutuskeskukseen (GPHRC). Sairaalassa hoidetaan lähinnä leprapotilaita ja selkäydinvammaisia. Mieheni toimi sairaalassa vapaaeh- toisena osallistuen hoitajien työhön. GPHRC ei ollut minulle aivan uusi paikka, sillä olen lapsena asunut siitä n. 100 m päässä vanhempieni työskennellessä vapaakirkon lähetteinä kyseisessä sairaalassa. Olin siis käynyt Nepalissa ja GPHRC:ssa monta kertaa, mutta halusin nähdä sen tällä kertaa terveydenhuollon ammattilaisen silmin. Monet henkilökunnan jäsenet ja muutamat potilaatkin tunsivat isäni ja muistivat minutkin, joten saimme mieheni kanssa aivan erityisen lämpimän vastaanoton sairaalassa. Mieheni saikin heti lempinimen, ”Join” eli vävy. Sairaalaan tutustumista Suurimman osan ajasta seurasin lääkäreiden työtä kierroilla, pienissä leikkauksissa, ja neuriittiklinikalla. Erityisesti oli mielenkiintoista olla mukana kahdesti viikossa järjestettävässä ihoklinikassa, jossa kokenut ihotautilääkäri tapasi kahdessa tunnissa yli 30 potilasta. Klinikoiden aikana lääkäri diagnosoi myös kaksi uutta lepratapausta, jotka siirtyivät sairaalan puolelle hoidon aloitusta varten. Kurssin aikana tein myös pienen tutkimuksen, jossa kävin läpi uusien leprapotilaiden papereita vuodelta 2004 ja 2013. Tutkin sitä, oliko 9 vuoden aikana tapahtunut muutosta siinä, kuinka nopeasti potilaat hakeutuivat hoitoon ja minkälaisia oireita ja minkä tyypin lepra potilailla oli diagnoosin saadessaan. Vain hyvin pieniä muutoksia tuli tutkimuksessa ilmi, mutta ainakin nyt asiaa on tutkittu. Muutamana iltapäivänä minä ja mieheni tutustuimme sairaalan eri osastoihin; fysioterapiaan, toimintaterapiaan, itsehoito-osastoon sekä proteesipajaan. Suurin Myös potilaiden joukossa oli muutama vanha tuttu, joiden kanssa sai palautella mieleen nepalia. 25 anti sairaala-ajalta olikin mahdollisuus tutustua niin mo- Kathmandussa olimme nipuolisesti eri ammattilaisten työhön leprapotilaiden 3 päivää ystävillämme, hoidossa ja kuntoutuksessa. Erityisen vaikutuksen mi- suomalais- nuun teki myös viikoittaiset kuntoutuspalaverit, joissa australialaisella oli läsnä 1-2 lääkäriä, muutama hoitaja ja fysiotera- heellä, jotka olivat juuri peutti, toimintaterapeutti, sosiaalityöntekijä, itsehoito- muuttaneet opetuksesta vastaava henkilö sekä vertaistukihenkilö. Nepaliin aloittaakseen Näissä palavereissa käsiteltiin teekupin ääressä vuorol- lähetystyön erään var- laan jokainen selkäydinvammapotilas ja pyrittiin yhteis- sin saavuttamattoman työllä pohtimaan potilaan kuntoutuksen edistymistä ja ihmisryhmän parissa. per- lapsineen seuraavaa vaihetta. Tuntui hyvältä nähdä että niin monta viisasta päätä lyötiin yhteen potilaan tarpeiden koh- Waasta-hankkeeseen taamiseksi. tutustuminen Siligurissa Hengellistä antia Kathmandusta lensim- Proteesipajassa saimme perusteellisen esittelyn proteesien valmistuksesta. Jokainen työpäivä oli mahdollista aloittaa lyhyellä hen- me Nepalin itärajalle kilökunnan rukous- ja ylistyshetkellä. Näissä tilanteissa Bhadrapuriin, josta rukoilimme yhdessä sairaalaan ajankohtaisten haastei- matkustimme taksilla den, joidenkin potilaiden ja henkilökunnan jäsenten Siliguriin. Siligurissa pääsimme tutustumaan Waasta- puolesta, sekä muistettiin muita INF-lähetysjärjestön järjestöön. Waasta työskentelee kaupungissa, jossa sek- työmuotoja. Pokharassa ollessamme kävimme myös siteollisuus rehoittaa, pyrkien kouluttamaan nuoria nai- paikallisessa seurakunnassa lauantaisin jumalanpalve- sia, jotka ovat joko entisiä prostituoituja tai vaarassa luksissa ja keskiviikkoisin nuortenilloissa. Itse nautin ajautua prostituutioon. Tällä hetkellä naisille opetetaan näistä hetkistä erityisen paljon. Koin Jumalan läsnäoloa käsityötaitoja. Heidän erityisalaansa ovat mm. länsi- ja yhteyttä yhteisessä ylistyksessä, ja lisäksi oli mukava maalaiset valkoiset morsiuspuvut ja hunnut, jotka ovat harjoitella Nepalin kieltä ja yrittää ymmärtää mahdolli- nykyään suosittuja, mutta tarjonta on toistaiseksi vä- simman paljon saarnasta ja lauluista. häistä. Tämä työmuodon tukeminen on yksi Suomen Sairaalajakson päätyttyä saimme nauttia vielä viikon Pokharasta ja sen ympäristöstä. Kävimme 4 päivän vael- Vapaakirkon kehitysyhteistyöhankkeista ja saa rahoitusta myös Suomen ulkoministeriöltä. luksella ihailemassa vuoria ja vielä ennen lähtöä pää- Toinen Waastan työmuoto, johon pääsimme tutustu- simme osallistumaan erään kristityn tuttavamme häi- maan, on tyttöjen koti, jossa asuu reilut 20 n. 4-15- hin. Avioliitto oli järjestetty, mutta sekä sulhanen että vuotiasta tyttöä. Nämä tytöt ovat joko seksityöläisten morsian vaikuttivat olevan varsin onnellisia. lapsia, Aids-orpoja tai prostituutiosta ja hyväksikäytöstä pelastettuja. Hurjista taustoistaan huolimatta tytöt olivat iloisia ja ystävällisiä ja koko talossa vallitsi rauhallinen ja onnellinen ilmapiiri. Maassa, jossa ihmismäärä on käsittämätön ja köyhyys ja kurjuus iskevät vasten kasvoja, tämä vierailu oli minulla muistutus siitä, että Jumala haluaa osoittaa rakkautensa ja hyvyytensä juuri seuraajiensa kautta. Silloinkin kun 26 min osavaltiossa. Matka jatkuu kohti Delhiä Matkustettuamme 21 tunnin junamatkan Delhiin vietimme lopun ajastamme Intiassa kierrellen turisteina nähtävyyksillä Delhissä, Agrassa ja Jaipurissa. Darjeelingissa ja Sikkimissä suurin osa ihmisistä puhuu äidinkielenään Nepalia ja ovat muutenkin saman oloisia kuin Nepalissa, johon olemme tottuneet ja sopeutuneet. Delhiin saavuttuamme olimme yllättyneitä ja hieman kulttuurishokissa täysin erilaisesta ympäristöstä ja erilaisista ihmisistä. Nepalissa kasvaneena en osannut varautua siihen, että köyhyys järkyttäisi minua. Saimme kuitenkin huomata että mm. kerjäläiset olivat paljon Uusia ystäviä Lebongissa. päällekäyvempiä, jopa aggressiivisia. Lisäksi suuret varallisuuserot järkyttivät. Delhissä on paljon moderneja minun on vaikea ymmärtää miten Jumala voi tuntea ja pilvenpiirtäjiä ja ostoskeskuksia merkkiliikkeineen ja rakastaa jokaista ihmistä, hänellä on jo monta suunni- vieressä avain slummin kaltaista asutusta. Jokaisella telmaa käynnissä siitä miten hän voi tavoittaa, paran- bussipysäkillä ja jalkakäytävällä joku nukkui yönsä. Tä- taa ja pelastaa. Minun silmäni vaan eivät kykene näke- mä kaikki pisti meidät mietteliäiksi: mistä tämä epätasa- mään, miten monessa paikassa ja kuinka voimallisesti arvo juontaa juurensa? Mikä olisi tilanne jos kastijärjes- hän vaikuttaa pimeydenkin keskellä. telmä ja hindulainen ”kohtalo-ajattelu” ei vaikuttaisi Intiassa niin vahvasti? Miten meidän pitäisi suhtautua Darjeeling ja Gangtok – yli 100-vuotias lähetyskenttä Himalajan vapaakirkko on Suomen vapaakirkon tytärkirkkokunta, joka on syntynyt Koillis-Intiaan yli 100 vuotta sitten. Nykyään se on jo jäsenmäärältään paljon Suomen vapaakirkkoa isompia ja siihen kuuluu yli 80 seurakuntaa. Meillä oli mahdollisuus käydä yhdessä näistä seurakunnista, Lebongissa n. 10km päässä Darjeelingista. Asuimme 4 päivää seurakunnan entisen kerjäläisiin? Mitä olen valmis tekemään edistääkseni oikeudenmukaisuutta tässä maailmassa? Kahden kuukauden paikasta toiseen matkustamisen ja henkisen myllerryksen jälkeen olimme tyytyväisiä kun selvisimme terveinä takaisin puhtaaseen ja viileään Suomeen. Matka oli erittäin antoisa ja kaikki käytännön asiat sujuivat ilman suurempia kommelluksia. Mietittävää ja käsiteltävää riittää kuitenkin pitkäksi ajaksi, onneksi muistin tueksi löytyy tuhansia valokuvia! pastorin kotona, joka on Suomessa asuvan ystävämme isä. Sunnuntaina osallistuimme jumalanpalvelukseen, jossa minä jaoin muutaman raamatunjakeen ja ajatuksiani niistä, ja mieheni saarnasi. Kokouksen jälkeen vietimme aikaa soittaen ja laulaen paikallisten nuorten kanssa. Tutustuimme heihin ja jaoimme ajatuksia nuorisotyön haasteista ja rikkauksista Kuopiossa ja Lebongissa. Yhden päivän verran pääsimme tutustumaan Gangtokiin, Sikki- Milla Rinne SKLS:n opiskelijapäivillä puhuttiin ihmisarvosta 27 SKLS:n opiskelijapäivät järjestettiin 6.-8.2.2015. Päivät (ks. tämän lehden s.21-23!). Lauantai-iltana purettiin keräsivät yli 70 lääketieteen opiskelijaa ja viime vuosina energiaa maltillisesti kuvailtuna riehakkaasti ja ilta valmistunutta lääkäriä Karkun evankeliselle opistolle. Tunnelma oli, kuten yleensäkin opiskelijapäivillä, korkealla. Huhupuheiden mukaan pikkutunneille valvottiin ja saunottiin. Perjantai-iltana yleislääketieteen professori Raimo Puustinen luennoi aiheesta “Ihminen ihmistä hoitamassa”. Luento herätti vilkasta keskustelua maailmankatsomusten ja evankeliumin sanoman merkityksestä lääkärin vastaanottotyössä. Lauantaina kasvatustieteiden tohtori ja tietokirjailija Mia Puolimatka luennoi aiheesta ”Arvokas ihminen”. Puolimatka luennoi kristillisestä ihmiskäsityksestä ja valotti muun muassa feminististä ja humanistista ajattelua, jotka ovat vaikuttaneet yleisesti ihmiskuvaamme länsimaissa. Lisäksi hän kertoi elämästään Down-lapsen äitinä ja omaishoitajana sekä jakoi sitä suurta iloa ja ymmärrystä elämästä, mitä heidän poikansa on tuonut hänelle ja koko heidän perheelleen. päättyi tunnelmalliseen ylistysosioon. Sunnuntaina osallistuttiin Karkun evankelisen opiston sanajumalanpalvelukseen tekijöinä (kiitos upealle kuorolle!) ja kirkonpenkkien kuluttajina. Lähtötunnelmat olivat haikeat – onneksi Turkuun on suunnitteilla yhteistapaaminen jo keväälle. Vuoden väli SKLS:n opiskelijoiden kokoontumisille on todettu turhan pitkäksi. Lauantain aikana pidettiin myös kanavia valmistuneille (Riikka Mäkitie), Juhani Ahola luennoi teemalla ”Sä oot arvokas” ja V.A.L.O. – ei orjuudelle ry:stä lääkäri AnnaMaija Sormunen kertoi ihmiskaupan vastaisesta työstä Anna Numminen 28 SKLS:n palliatiivisen hoidon kiertue: Turku SKLS:n Palliatiivisen hoidon kiertueen tilaisuus oli Tu- tä hoidetaan, vaikka sairautta ei enää voida parantaa. russa 12.2.2015 Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Läsnäolo ja potilaan ja hänen omaistensa kokonaisval- tiloissa Meri-Karinassa. Aiheena oli Hyvä saattohoito – tainen kohtaaminen ovat tärkeitä. Kuolemaa lähestyvä- ratkaisu sairauden, kärsimyksen ja kuoleman ongel- kin kaipaa toivoa. Pienten toiveiden täyttämisellä on maan. Tilaisuus oli antoisa ja paikalla oli ilahduttavasti merkitystä. n. 65 osallistujaa. Outi Hirvonen käsitteli saattohoidon toteutusta Varsi- Kollega Pekka Reinikainen käsitteli eutanasiaa. Hän nais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Käytännöt vaihtele- korosti eutanasia-käsitteen todellista luonnetta. Sa- vat kunnittain – joissakin se on hyvää, joissakin puuttuu nanmukaisesti käännettynä se tarkoittaa hyvää kuole- tai on riittämätöntä. Paljon kehitettävää on, mutta asiat maa, mutta todellisuudessa on kyse aktiivisesta sur- etenevät. On muun muassa saatu paikallinen saattohoi- maamisesta. Passiivisen eutanasian käsitteestä pitää tokoordinaattori. Suomessa palliatiivista hoitoa tarvit- luopua, koska sellaista ei ole. Hollannin kokemusten see 200 000 – 300 000 / v ja saattohoitoa 15 000 / v. perusteella eutanasian laillistaminen on tuonut muka- Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella on pal- naan monia ongelmia ja vaaroja. Eutanasiat ovat siellä liatiivista hoitoa tarvitsevia n. 20 000 / v ja saattohoitoa lisääntyneet ja riskinä on, että siitä tulee yksi syövän tarvitsevia on n. 1500 / v. hoitomuoto. Joudutaan myös kaltevalle pinnalle, kun käytäntö voi laajeta muihinkin kuin parantumatonta sairautta sairastaviin. Hollannissa 10 % potilaista hakee eutanasiaa, jotta omaisten ei tarvitsisi kärsiä heidän kivustaan. Kaikki lääkärit epäröivät eutanasian suorittamista ja muistavat nämä tapaukset läpi elämänsä. On todettu, että kuolemaa lähestyvistä monet ovat viimeisen elinkuukautensa aikana löytäneet uskon. Aktiivisella ennenaikaisella surmaamisella voidaan viedä tämä mahdollisuus pois. HUS:n ja Terhokodin syöpälääkäri Tiina Tasmuth piti selkeän esityksen saattohoidon käytännön toteuttamisesta. Hän korosti ketjun katkeamattomuuden tärkeyttä. Siirryttäessä aktiivisen hoidon vaiheesta palliatii- Lounais-Suomen syöpäyhdistyksen johtaja Tiina Surakka puhui median roolista. Hän korosti median vastuuta. Media hakee suuria ja myyviä otsikoita ja tekee kärjistyksiä. Esiin tuodaan usein vain epäkohtia, laiminlyöntejä ja virheitä. Ihmisiä ohjataan negatiiviseen ajatteluun. Kuitenkin hyviäkin asioita ja onnistumisiakin olisi kerrottavissa. Toisaalta tämä ei ole pelkästään median ongelma, vaan itse kullakin on tässä tarkistamisen varaa. Tiina Surakka sanoi mieluummin pitävänsä painopisteen eubioksessa eli hyvässä elämässä. Lopuksi puheenjohtajamme Markus Partanen antoi lyhyen tietoiskun SKLS:n palliatiivisen hoidon kehittämishankkeesta Ilembulan sairaalassa. viseen hoitoon on tärkeää, että se tapahtuu saumattomasti. Potilas kokee, että hänestä huolehditaan ja hän- Taina Nurminen Suomen kristillisen lääkäriseuran palliatiivisen hoidon kiertue ma 30.3.15 Lappeenranta to 16.4.15 Tampere la 13.6.15 Rovaniemi Lisätiedot www.skls.fi 29 Uskoa työssä, työtä uskossa Tällä palstalla kristitty kollega kertoo tapauksen, jossa kristillinen usko ja työ kohtasivat. Onko muistissani potilastapausta, jonka yhteydessä ryhti ja liikkeet samoin. Mutta kipu jäi sinne alttarille. olisi usko vahvistunut? Pitäisi kyetä erottelemaan se Suggestiota tai ei, mutta kiitimme Herraa tästä. uskon osuus, niinkö? Mutta Jumala, kaiken Luoja, toimii luonnollisesti ensisijaisesti luonnollisesti. Koska potilaani ovat liian helposti tunnistettavissa, en voi heistä kertoa kuin kokemusten kautta. Porilainen kollega Matti A. Miettinen tutki perusteellisesti kaikki Niilo Yli-Vainion kokouksissa parantuneeksi ilmoittautuneet (Kirkon tutkimuskeskus Sarja A Nro 51, 1990). Parantumisia oli, mutta ei löytynyt epäjatku- Uskon merkitys tulee sen kautta, että jaksetaan ha- vuuskohtia luonnollisessa sairaudenkulussa. Väitöskir- kea diagnoosia ja oikeaa hoitoa, että potilas- jan johtopäätös: Usko ja lääketiede ovat kaksi eri tapaa lääkärisuhde jatkuu kaikissa vaiheissa toiveikkaana, katsoa samaa asiaa. Kyseessä on maailman mittakaa- pysytään yhteydessä kävi miten kävi. Usko on lujaa vassakin merkittävä julkaisu. luottamusta, vaikka pahaltakin näyttäisi. Että potilas jaksaa elää. Auttaa, jos lapsuus on ollut turvallinen, Seuramme sihteeri Anni Seppänen kirjoitti Duodecimissa vuonna 1927, numerossa 4, märkäisistä aivokalvontulehduksista. Ensimmäisen potilastapauksen taudin käännekohtaan liittyi myöhemmin kerrottuna Usko on lujaa luottamusta, vaikka pahaltakin näyttäisi. omaisen rukous läheisellä Tähtitorninmäellä. Antti Linkola Kirjoittaja on eläkkeellä oleva lappeenrantalainen mutta uskollinen yhteys suvun kesken ja hoitosuh- keskussairaalan munuais- teissa on olennaista. potilaiden hoidosta vastannut sisätautilääkäri. Uskon merkitys paranemiseen tuo mielen ystävämme, jonka selkä oli tosi kipeä. Perheen tilanne oli ahdistava sairauksien vuoksi. Hän kävi Juntusen kokouksessa rukoiltavana. Olemus säilyi ennallaan, Seuraavan tapauksen kertoo Antin haastamana sydänja rintaelinkirurgian professori emeritus Matti Tarkka. SKLS:n kevätpäivät 27.-29.3.2015 GLOBAALI LÄHIMMÄISYYS Susiniemen leirikeskus, Mikkeli Susiniementie 50, 50670 Otava 30 Kirjavinkki: Nuoren lääkärin selviytymisopas Kirurgi Peter Saunders jakaa nuorille lääkäreille kaksi- Hengellinen paine toista ytimekästä vinkkiä kirjasessaan ”Surviving the uudella työpaikka- foundation years” (CMF, 2012). Elämänohjeet ovat löy- kunnalla muodos- tyneet vähitellen kirjoittajan oman kokemuksen kautta. tuu Kunkin teesin merkitys avautuu konkreettisista esimer- löytää seurakunta keistä. Näiden avulla voi kristitty lääkäri selvitä kunnialla ja kristittyjen yhte- haastavista ensimmäisistä työvuosista ja rakentaa tuke- yttä. van perustan koko työuralleen. Kokeneempanakin kolle- muuttuu, eikä ai- gana lukija voi listamaisesti tarkistaa, että omat arvot kaa Jumala- ovat edelleen kohdallaan. suhteen hoitami- Johdannossa otetaan esiin Christian Medical Fellowshipin aiempi julkaisu, jossa selvitetään, miksi nuori lääkäri luopuu kristillisestä vakaumuksestaan. ”Jumalasta on tullut irrelevantti, eikä Jumala-suhteelle ole aikaa. ” Tähän johtaa sosiaalinen ja hengellinen paine. Valmistumisen jälkeen etäisyys perinteisiin tukirakennelmiin kuten perheeseen, ystäviin, seurakuntaan ja kotiin kasvaa. vaikeudesta Ajankäyttö selle tahdo löytyä. Tästä saattaa kehittyä uusi identiteetti, joka suostuu kompromisseihin moraalisissa kysymyksissä. Uudeksi tukiverkostoksi muodostuu työkaverit, joiden Haasteista voi Saundersin mukaan selvitä. Tässä avuksi elämäntapa ja stressinhallintakeinot saattavat houkutel- ne 12 teesiä lyhyesti kuvattuna. la itseäkin uudenlaisiin valintoihin. LL Anu Willis 1. Ylläpidä Jumala-suhdettasi Tee hetkestä Jumalan kanssa miellyttävä, ei työteliästä: ”time to be, rather than time to do”. Pidä työssä mukanasi taskukokoista Raamattua, jota voit lukea taukohetkinä. Muistivihkoon on hyvä kirjoittaa lukemisesta seuranneet oivallukset myöhempää muistinvirkistystä varten. Rukous voi olla toistuvaa päivän aikana. ”Pyydä Hänen apuaan kaikessa, mitä teet. Muista Jumalan armo työhaasteiden ja virheiden keskellä.” Saunders muistuttaa. 2. Ylläpidä suhteita muihin kristittyihin Harkitse vakavasti, josko ensimmäinen työpaikkasi olisikin lähellä yliopistoa (ja sosiaalisia verkostoja), jossa opiskelit. Tai jos on pakko muuttaa, muuta yhdessä kristittyjen ystäviesi kanssa. 3. Käytä tilaisuus hyväksesi kertoaksesi uskostasi Kirjoittaja kuvaa, miten tekomme todistavat uskostamme, mutta rohkaisee myös sopiviin sanoihin aina tilanteen tullen. Vain mielikuvitus vaikuttaa olevan rajana. 4. Älä tingi periaatteistasi Ole kaikessa luotettava työntekijä kuten Raamatun Daniel oli. Se ei tarkoita sitä, että olisimme täydellisiä, emmekä tekisi virheitä. Vaan pikemminkin sitä, että olemme avoimia ihmisille, valmiita myöntämään virheemme ja pyytämään anteeksi. 5. Tarkkaile elämäntapojasi Työssä houkutuksena voi olla tarve miellyttää muita ja osallistua esim. selän takana puhumiseen. Kyynisyyden ongelmaan kirjoittaja tarjoaa ratkaisuna korinttilaiskirjeen: Jumala ei anna työmme mennä hukkaan. 31 6. Juo, syö ja lepää riittävästi Lepääminen voi olla myös aktiivista toimintaa. 7. Opi olemaan sinut yksinäisyyden kanssa Vietä aikaa yksinäisyydessä Jumalan kanssa esim. psalmeja lukemalla. Anna yksinäisyyden opettaa sinua ymmärtämään ja huomioimaan muita yksinäisiä. 8. Rakenna ihmissuhteita Kohtele ystävällisesti kaikkia työpaikkasi työntekijöitä, unohtamatta pieniä huomaavaisia tekoja, jotka saattavat heidän työtänsä helpottaa. 9. Opi hallinnoimaan ajankäyttöäsi Muista tarkoitus, tavoite, prioriteetit, suunnitelmat ja ajankäytön strategiat. 10. Opi hallinnoimaan rahankäyttöäsi 11. Kysy apua – säännöllisesti 12. Tunne oma etiikkasi ja pidä siitä kiinni Saunders, Peter: Surviving the Foundation Years, How to thrive as a Christian doctor; Christian Medical Fellowship, 2012. Ilmoitukset Muista SKLS:n palliatiivisen kiertueen paikalliset tapahtumat: 30.3. Lappeenranta 16.4. Tampere 13.6. Rovaniemi Lisätietoa www.skls.fi Seuran strategiakysely Vastaa lehden välissä tulevalla lomakkeella tai sähköisesti netissä www.skls.fi ! materiaalit ja ilmoitukset 25.4.15 mennessä. Seuran internet-sivut ovat uudistuneet! Käy katsomassa osoitteessa www.skls.fi ! Löydät SKLS:n nyt myös Facebookissa. Sinisorsa. Kuva: Elina Lind Seuraavaan numeroon (KrLL 2/2015) tulevat 32 Hyvä ja oikeamielinen on Herra, hän neuvoo syntisille tien. Hän hankkii sorretuille oikeuden, hän opettaa köyhille tiensä. Ps.25: 8-9 Kuva: Lapin tuntureita. Heikki Halkosaari KrLL 1/2015
© Copyright 2024