Kuvataideakatemia Opinto
Kuvataideakatemia Opinto-opas 2010 – 2015 Kuvataideakatemian opiskelijalle Kuvataideakatemia 7 8 1 Opiskelijana Kuvataideakatemiassa 4 Kuvataideakatemian tutkinnot Hyödyllistä tietoa Lukuvuoden aikataulu KOPSU Käyttöoikeudet tietojärjestelmiin Sähköposti Työasemat Tietokoneet Opiskelijakortti Opiskelijan rahallinen tuki Opiskelijasopimus Opiskelijoiden työtilat 13 14 14 14 15 16 16 16 17 17 18 18 Opintoneuvonta Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Koulutusohjelmien vastuuopettajat Ykköset Orientaatio Siirtyminen koulutusohjelmaan 2-vuotiset maisteriopiskelijat Tuutorit 20 20 20 21 21 22 22 22 Opiskelijavalinnat Ilmoittautuminen Ilmoittautuminen läsnä olevaksi Ilmoittautuminen poissaolevaksi Opiskeluoikeuden menettäminen ja palauttaminen Ilmoittautumisen muuttaminen Opintojen keskeyttäminen N-vuoden opiskelijat ja opintosuunnitelma 23 23 25 25 25 25 26 26 Opintosuoritukset Opintopiste Opintorekisteriote Suoritusten arvostelu Suoritusten voimassaolo 26 26 27 27 27 kuvataideakatemia Opintojen korvaaminen ja hyväksilukeminen AHOT — suoraan 2. vuosikurssille siirtyminen Vapautus äidinkielen kypsyyskokeesta Vapautus kieliopinnoista Joustava opinto-oikeus – (JOO) 28 28 29 30 30 Todistukset ja valmistuminen Todistukset Valmistuminen kuvataiteen kandidaatiksi Kypsyyskoe Kandidaatin opinnäyte Opinnäytteen dokumentaatio Valmistuminen kuvataiteen maisteriksi Opiskelijapalaute Opiskelijan oikeusturva Tutkinnonsuoritusoikeus Opiskeluoikeus Opiskelu ulkomailla Kuvataideakatemian residenssit ulkomailla Vaihto-opinnot Yhteistyöyliopistot, -koulut ja –ohjelmat Opintososiaaliset asiat Opintotuki Asuminen Opiskelijoiden vakuutukset Terveydenhoito — YTHS Mielen hyvinvointi Liikuntapalvelut Apurahat Työelämä Kuvataideakatemian näyttelytoiminta Kuvataideakatemian galleria Galleria FAFA Kaiku-galleria Kuvan Kevät Avoimet ovet Paikka- ja tilannesidonnainen taide Lens Politica Kirjasto Kuvataideakatemian digitaalinen arkisto DIA 31 31 31 31 31 32 33 40 42 42 42 43 43 43 44 47 47 49 49 50 51 51 52 52 55 55 56 56 56 56 57 57 59 60 opinto-opas 2010–2015 5 2 Tutkintovaatimukset 2010–2015 Opiskelijan opintopolku Kuvataiteen kandidaatin tutkinto Tutkinnon rakenne [P] Perusopinnot 40 op [K] Kieliopinnot 8 op [A] Aineopinnot 162 op Kandidaatin tutkinnon rakennekaavio Kuvataiteen maisterin tutkinto Maisterin tutkinnon rakennekaavio Tutkinnon rakenne [S] Syventävät opinnot 120 op Kuvataiteen tohtorin tutkinto 6 63 66 66 66 66 66 68 70 70 72 72 73 3 yleinen opetus ja koulutusohjelmat Yleinen opetus Yleisen opetuksen tavoitteet 1. vuosikurssin opiskelijoiden opetus [P] Perusopinnot [K] Kieliopinnot 8 op [A] Aineopinnot, yleinen opetus [S] Syventävät opinnot, yleinen opetus Kuvanveiston koulutusohjelma [Akv] Kuvanveiston pääaineopinnot [S] Kuvanveiston syventävät opinnot Maalaustaiteen koulutusohjelma [Akm] Maalaustaiteen pääaineopinnot [S] Maalaustaiteen syventävät opinnot Taidegrafiikan koulutusohjelma [Akg] Taidegrafiikan pääaineopinnot [S] Taidegrafiikan syventävät opinnot Tila-aikataiteiden koulutusohjelma [Akt] Tila-aikataiteiden pääaineopinnot [S] Tila-aikataiteiden syventävät opinnot Tohtorikoulutusohjelma Kuvataiteellinen opin- ja taidonnäyte Kuvataidealan pakolliset jatko-opinnot 75 76 76 77 78 81 84 87 88 89 90 90 92 94 95 96 97 98 101 102 102 103 Hyvä Kuvataideakatemian opiskelija Kädessäsi on opinto-opas lukuvuosille 2010—2015. Tähän oppaaseen on koottu keskeisiä perustietoja opiskelusta, tutkinnoista ja valmistumisesta. Oppaan ensimmäisessä luvussa ”Opiskelijana Kuvataideakatemiassa” annetaan yleistietoa Kuvataideakatemian tutkinnoista ja niiden suorittamisesta. Lukuun on kerätty myös tärkeää perustietoa kaikesta, mikä koskee opiskelijaa ja opiskelua. Luvussa 2 ”Tutkintovaatimukset” esitellään kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkinnon rakenne sekä annetaan yleisiä ohjeita valmistumisesta. Kuvataideakatemiassa annettava opetus toteutetaan koulutusohjelmittain laadittujen tutkintovaatimusten mukaisesti. Nyt esiteltävät tutkintovaatimukset ovat voimassa syksystä 2010 kevääseen 2015. Luvussa 3 ”Yleinen opetus ja koulutusohjelmat” esitellään yleisen opetuksen ja koulutusohjelmien pääaineopintoja sekä tohtorikoulutusohjelmaa. Luvussa 4 on kuvattu Kuvataideakatemian organisaatio ja yksiköt sekä toimielimet. Tässä opinto-oppaassa ei esitellä Kuvataideakatemian kurssitarjontaa. Tarkemmat tiedot lukuvuosittain järjestettävästä opetuksesta ja kursseista löytyvät verkossa toimivasta Kuvataideakatemian sähköisestä kurssikalenterista KOPSUsta, kopsu.kuva.fi. Lukukausien alussa julkaistaan lisäksi OPETUSMONISTE, jossa on kurssitarjonnan lisäksi muuta ajankohtaista tietoa. Antoisaa opiskeluaikaa! Opintopalvelutiimi 4 Kuvataideakatemian organisaatio Kuvataideakatemian toimielimet Kuvataideakatemian ylioppilaskunta kuvataideakatemia 106 108 opinto-opas 2010–2015 7 Kuvataideakatemia Kuvataideakatemia on antanut Suomessa ylintä kuvataiteen koulutusta yli 160 vuotta. Tämän päivän Kuvataideakatemia on nykytaiteen koulutukseen keskittynyt yliopisto, josta valmistutaan kuvataiteen kandidaatiksi, maisteriksi tai tohtoriksi. Kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtavat koulutusohjelmat ovat: • Maalaustaide • Kuvanveisto • Taidegrafiikka • Tila-aikataide Tila-aikataiteen koulutusohjelmassa voi suuntautua liikkuvaan kuvaan, valokuvataiteeseen sekä paikka- ja tilannesidonnaiseen taiteeseen. Kuvataiteen tohtorin tutkintoon johtava koulutus annetaan tohtorikoulutusohjelmassa. Kuvataideakatemian yksilöllisyyttä korostavat opetusohjelmat sekä yliopiston pieni koko (opiskelijoita alle 300) tarjoavat opiskelijalle mahdollisuudet pitkäjänteiseen henkilökohtaiseen ohjaukseen ja itsenäiseen työskentelyyn opintojen aikana. Kuvataideakatemian opettajakunta koostuu aktiivisista taiteilijoista, jotka jatkavat opetustyönsä ohessa omaa taiteellista työskentelyään ja säilyttävät näin elävän kontaktin kuvataiteen kenttään. 8 Piirustuskoulusta yliopistoksi Kuvataideakatemian varhaisin edeltäjä, Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu, perustettiin vuonna 1848. Vuonna 1939 Piirustuskoulu siirtyi tuolloin perustetun Suomen Taideakatemian omistukseen ja koulun nimeksi vakiintui Suomen taideakatemian koulu. Koulu on saanut valtionapua vuodesta 1963 lähtien, mutta täyden vastuun kuvataiteen ylimmästä opetuksesta valtio otti vuonna 1985, jolloin perustettiin Kuvataideakatemia jatkamaan Suomen taideakatemian koulun toimintaa. Korkeakouluksi Kuvataideakatemia muuttui vuonna 1993 ja yliopistoksi 1.8.1998. Alkuvuosinaan piirustuskoulu, kuvataiteen keskeinen oppilaitos, toimi eri puolilla Helsinkiä, kunnes se vuonna 1887 muutti juuri valmistuneeseen Ateneum-rakennukseen. Syksyllä 1984 koulu muutti valtion omistamiin tiloihin Yrjönkadulle. Kuvataideakatemian omat tilat valmistuivat Sörnäisiin Kaikukadulle Taiteen taloon vuonna 2004. kuvataideakatemia Kuvataideakatemian opiskelija pitämässä näyttelyä Manchester Metropolitan Universityn näyttelytilassa Kuvataideakatemia Taiteen talo Kaikukatu 4, 00530 Helsinki Aulapalvelut ja info Puhelin (09) 680 33 20 Faksi (09) 680 33 260 Sähköposti [email protected] Aukioloajat ks. www.kuva.fi Kirjasto 10 Kaikukatu 2, 00530 Helsinki, puhelin (09) 680 33 215 Katutaso, käynti sisäpihalta Galleriat Galleria FAFA Lönnrotinkatu 35, 00180 Helsinki Kaiku-galleria Kaikukatu 4, 00530 Helsinki Kuvataideakatemian galleria Kasarmikatu 44, 00130 Helsinki Ateljeetiloja Kaikukatu 4, 00530 Helsinki Kaikukatu 2, 00530 Helsinki käynti Kaikukadulta Vierailevien opettajien asunto Mikonkatu 18 C 15, 00100 Helsinki, puhelin (09) 671 335 kuvataideakatemia 1 Opiskelijana Kuvataideakatemiassa Kuvataideakatemian tutkinnot Kuvataideakatemia antaa opiskelijoilleen valmiudet toimia vapaana taiteilijana. Opetuksen suunnittelun pohjana on tietoisuus siitä, että nykytaide ja taiteilijuus ovat jatkuvassa muutoksessa, johon vaikuttavat sekä kansalliset että kansainväliset tekijät. Tutkintojärjestelmä on kaksiportainen. Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon ja jatkavat sen jälkeen ylempään korkeakoulututkintoon sekä mahdollisesti jatko-opintoihin. Uusia opiskelijoita valitaan vuosittain sekä 5,5-vuotiseen perustutkintoon että 2-vuotiseen maisterintutkintoon. Kuvataiteen kandidaatti 13 Kuvataiteen kandidaatin tutkinto, Bachelor of Fine Arts (KuK, BFA) on laajuudeltaan 210 opintopistettä. Tutkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on 3,5 vuotta. Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle kuvataiteilijana toimimisen edellyttämät taiteelliset, tiedolliset ja taidolliset sekä teoreettiset valmiudet. Opintojen jälkeen opiskelijalla on edellytykset toimia itsenäisenä kuvataiteilijana sekä valmius maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin. Kuvataiteen maisteri Kuvataiteen maisterin tutkinto, Master of Fine Arts (KuM, MFA) on laajuudeltaan 120 opintopistettä. Tutkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on 2 vuotta. Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle kuvataidealan ammatillisten tehtävien edellyttämät valmiudet sekä edellytykset itsenäiseen, vaativaan taiteelliseen työhön kuvataiteen alueella sekä kuvataidealan jatkokoulutukseen ja tohtorin tutkinnon suorittamiseen. Kuvataiteen tohtori Kuvataiteen tohtorin tutkinnon, Doctor of Fine Arts (KuT, DFA) laajuus on 240 opintopistettä. Tavoitteellinen suorittamisaika on 4 vuotta. Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää syvällisesti oman alansa ja että hän saavuttaa valmiuden korkeatasoisiin, taiteellista kypsyyttä osoittaviin suoritteisiin ja kykenee itsenäiseen, uutta tietoa tuottavaan kuvataiteelliseen tutkimukseen edustamallaan alla. Koulutusta esitellään tarkemmin luvussa 3. Bracha Ettingerin näyttely Kaiku-galleriassa opinto-opas 2010–2015 Hyödyllistä tietoa Opetuksen ja opintojen tukena ovat opintopalvelut ja tekniset palvelut. Opintopalveluiden vastuulla ovat opintoneuvonta ja opintojen suorittamisen tukeminen, opiskelijavalinnat, ilmoittautuminen, opintosuoritusrekisteri, valmistuminen ja siihen liittyvät näyttelyt, todistukset, apurahat, kansainvälinen toiminta, rekrytointi, opiskelijan oikeusturvakysymykset ja opintoasiainhallinto, opintososiaaliset asiat, tutkintovaatimukset ja kurssiohjelmat sekä opetuksen tuki ja kehittäminen. Teknisten palveluiden vastuulla ovat muun muassa työskentelytilat ja -välineet, koneet, laitteet, työturvallisuus, materiaalihankinnat, näyttelyripustukset ja -kuljetukset. Ylin opetukseen liittyvistä asioista päättävä elin on opetus- ja tutkimusneuvosto, josta tarkemmin luvussa 4. Seuraavana on hyödyllistä perustietoa. Lisätietoja löytyy Kuvataideakatemian intranetistä: www.kuva.fi/portal/intra Intraan kirjaudutaan sähköpostitunnuksilla. 14 Lukuvuoden aikataulu • Virallisesti yliopiston lukuvuosi alkaa 1.8. ja päättyy 31.7. Opetusta Kuvataideakatemiassa järjestetään yleensä elokuun lopulta toukokuun loppuun. Mahdollisista poikkeuksista ilmoitetaan erikseen. • Ilmoittautuminen syyslukukaudelle on tehtävä ennen syyskuun alkua. Tarkka päivämäärä ilmoitetaan verkkosivuilla. • Tiedot kursseista julkaistaan sähköisessä kurssikalenterissa, https://kopsu.kuva.fi • Tentti- ja kypsyyskoepäivät sekä opetus- ja tutkimusneuvoston kokouspäivät julkaistaan Kuvataideakatemian intranetissä ja opetusmonisteessa lukukausittain. KOPSU KOPSU on Kuvataideakatemian opetuksensuunnittelujärjestelmä, josta löytyy ajantasainen, sähköinen kurssikalenteri. Sen kautta selataan opetustarjontaa, saadaan tietoa kurssien sisällöistä ja ilmoittaudutaan kursseille. Kurs- kuvataideakatemia seille ilmoittautunut opiskelija voi myös tulostaa KOPSUsta oman lukujärjestyksensä. Opettaja antaa kurssin suorittaneelle opiskelijalle opintopisteet KOPSUn kautta. KOPSUn käyttöön saa apua osoitteesta http://kopsu.kuva.fi/help sekä opintoamanuensseilta. Uusille opiskelijoille järjestetään käyttöopastusta syksyn alussa. Käyttöoikeudet tietojärjestelmiin Kirjoilla oleva opiskelija on oikeutettu saamaan henkilökohtaisen käyttöoikeuden Kuvataideakatemian tietojärjestelmiin. Käyttöoikeuteen kuuluu käyttäjätunnus ja salasana, jonka avulla opiskelija pystyy kirjautumaan työasemille, sähköpostiin ja KOPSUun. Uusille opiskelijoille käyttöoikeudet luovutetaan kirjoille ilmoittautumisen ja kulkuoikeuksien luovutuksen yhteydessä. Käyttöoikeudet ovat voimassa opiskelijan ollessa kirjoilla Kuvataideakatemiassa. Käyttöoikeus sulkeutuu automaattisesti mikäli läsnä- tai poissaoloilmoitus puuttuu tai opiskelija valmistuu. Valmistumisen yhteydessä käyttöoikeudelle voidaan antaa lisäaikaa (esim. 30 päivää) mm. palautteen antoa ja omien tiedostojen pois siirtämistä varten. Käyttöehdot lyhyesti: • Käyttöoikeus on henkilökohtainen, eikä sitä tule luovuttaa kolmannelle osapuolelle. • Käyttäjän tunnistaminen perustuu käyttäjätunnus-salasana -pariin. Tämän vuoksi käyttäjän tulee pitää salasana vain omana tietonaan ja valita salasanakseen helposti muistettava, mutta vaikeasti arvattava salasana. • Käyttöoikeutta voidaan rajoittaa esim. väärinkäytöksen vuoksi. Lisätietoa käyttöoikeuksista ja käyttöehdoista intranetissä. Tietojärjestelmien ylläpidosta vastaa IT-palvelut, jonka henkilökunnalta saa apua mahdollisissa ongelmatilanteissa. IT-tuen tavoittaa henkilökunnan tiloista, puhelinnumerosta (09) 6803 258 tai osoitteesta [email protected]. opinto-opas 2010–2015 15 16 Sähköposti Opiskelijakortti Uudet opiskelijat saavat sähköpostiosoitteen orientaation yhteydessä. Kuvataideakatemian opiskelijoilla on käytössä sähköpostiosoite muotoa [email protected]. Sähköpostiosoitetta käytetään ensisijaisesti Kuvataideakatemian sisäisessä viestinnässä. Sähköpostiosoite kuuluu automaattisesti Kuvataideakatemian sisäisiin postituslistoihin, joihin lähettäminen onnistuu vain listoihin kuuluvasta osoitteesta. Muu henkilökohtainen ja opiskeluun liittymätön viestittäminen Kuvataideakatemian sähköpostiosoitteella on sallittua, mutta mm. sähköpostilaatikon kokorajoituksista johtuen laajempi käyttö voi aiheuttaa sähköpostilaatikon täyttymisen, jolloin opiskeluun liittyvät viestit eivät pääse tulemaan perille. Vastuu sähköpostilaatikon käyttöasteen seurannasta ja mahdollisten vanhojen viestien poistamisesta on käyttäjällä. Myös henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]. Ylioppilaskunnan ja Suomen Ylioppilaskuntien Liiton SYL:n jäsenenä opiskelija saa halutessaan käyttöönsä opiskelijakortin, joka tilataan ensimmäisen opiskeluvuoden alkaessa. Kortti on tilattava erillisellä lomakkeella, jonka saa infopisteestä. Tilaukseen tarvitaan passivalokuva. Oman kortin saamiseen menee 2—4 viikkoa. Valmiin kortin saa lunastaa maksua vastaan infopisteestä. Työasemat Kuvataideakatemian opiskelijat voivat käyttää mm. IT-luokassa, kirjastossa ja käytävillä olevia työasemia. Luokkatyöasemat on varustettu toimisto- ja kuvankäsittelyohjelmistoin. Kuvataideakatemiassa on käytössä tulostustilien hallinta, jota käytetään opiskelijoiden käytössä olevissa tulostimissa ja kopiokoneessa. Lukukausikohtainen tulostussaldo ja tulostuksen/kopioinnin hinnasto on julkaistu intranetissä. Tietokoneet Kuvataideakatemian opiskelijoiden käytettävissä on tietokoneita muun muassa kirjastossa ja IT-luokassa. IT-luokan tietokoneet on varustettu yleisimmillä kuvankäsittelyohjelmilla ja lisälaitteilla. IT-henkilöstö auttaa kaikissa tietokoneisiin liittyvissä asioissa. Apua ongelmiin saa nopeasti myös osoitteesta [email protected]. kuvataideakatemia Opiskelijakortti ei ole voimassa ilman lukuvuositarraa. Lukuvuositarrat opiskelijakortteihin saa opintotoimistosta tai infopisteestä ilmoittautumisen yhteydessä. Postitse sitä ei lähetetä. Ilmoittautuessa sekä tarraa hakiessa on aina esitettävä kuitti maksetusta ylioppilaskunnan jäsenmaksusta. Myös verkossa maksetusta maksusta on esitettävä kuitti. Opiskelijan rahallinen tuki Materiaalirahat Kuvataideakatemia kustantaa osan opetukseen kuuluvista materiaaleista. Tutkinto-opiskelijat voivat tietyin edellytyksin käyttää lukukausittain myönnettävän summan materiaalihankintoihin. Opiskelijan valmistumiseen liittyvää prosessia tuetaan erillisellä opinnäytemateriaalirahalla sekä dokumentaatioon myönnettävällä tuella. Nämä materiaalirahat korvataan kuitteja vastaan. Opinnäytteen ohjaaja Opiskelijalla on mahdollista käyttää opinnäytettä tehdessään ulkopuolista ohjaajaa, jolle Kuvataideakatemia maksaa palkkion ennalta ilmoitetun tuntimäärän mukaisesti. Ohjaajavalinnasta sovitaan koulutusohjelman professorin kanssa. Opinnäytteen tarkastajat Opiskelijan opinnäytteen tarkastajista toinen tai molemmat voivat olla ulkopuolisia asiantuntijoita. Tarkastuslausunnon kirjoittamisesta maksetaan tällöin palkkio. Tarkastajavalinnasta sovitaan koulutusohjelman professorin kanssa, joka vahvistaa opinnäytesuunnitelmalomakkeen allekirjoituksellaan. Samat tarkastajat tarkastavat opinnäyt- opinto-opas 2010–2015 17 teen molemmat osat. Tarkastajavalinnat hyväksyy opetus- ja tutkimusneuvosto. Kuvataideakatemia ei voi korvata esim. ulkomailta tulevan tarkastajan tai ohjaajan matkoja, majoituskuluja eikä päivärahoja. Mikäli opiskelija haluaa käyttää ulkomailla asuvaa asiantuntijaa ohjaajana tai tarkastajana, hänen on syytä ottaa tämä huomioon. Tarkemmat tiedot intranetissä ja opetusmonisteessa. Opiskelijasopimus Opiskelijat täyttävät ilmoittautuessaan opiskelijan harjoitus- ja opinnäytetöiden käyttöoikeuksia koskevan opiskelijasopimuksen. Sopimuksella opiskelija luovuttaa Kuvataideakatemialle oikeuden käyttää kuvia opintojen osana tekemistään harjoitus- ja opinnäytetöistä. Materiaalia voidaan käyttää Kuvataideakatemian opetuksessa, tutkimuksessa ja viestinnässä. Kuvataideakatemian laitteilla kuvatuissa liikkuvan kuvan teoksissa on lopputeksteissä mainittava Kuvataideakatemia sekä käytettävä Kuvataideakatemian tunnusta. 18 Opiskelijat voivat työskennellä omissa työtiloissaan pääsääntöisesti läpi vuorokauden kaikkina viikonpäivinä lukuun ottamatta niitä ajanjaksoja, jolloin Kuvataideakatemia on kokonaisuudessaan suljettu. Tilojen käytöstä muuhun kuin opetustarkoitukseen on sovittava erikseen rehtorin kanssa. Kuvataideakatemian tilat ovat rajalliset ja teosten varastointimahdollisuutta ei ole; valmiit teokset on tämän vuoksi kuljetettava pois akatemian tiloista. Myös esimerkiksi vaihtoon lähtiessään opiskelija on velvollinen tyhjentämään ja luovuttamaan työtilansa vaihto-opintojakson ajaksi. Yksityiskohtaiset tiedot tiloissa työskentelystä löytyvät opetusmonisteesta ja intranetistä. Opiskelijoiden työtilat Uudet, ensimmäisen vuosikurssin perusopiskelijat työskentelevät syksyllä aluksi yhtenä ryhmänä yhteisessä projektitilassa. Siirtyessään ensimmäisen opiskeluvuoden kevätlukukaudeksi koulutusohjelmaan opiskelijalle osoitetaan työtila, työhuone tai työskentelypiste itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn. Ensimmäisen vuoden maisteriopiskelijoille osoitetaan työtila heti syyslukukauden alussa. Kandi- ja maisteriopiskelijoilla on työtilaoikeus 5 vuotta opintojen aloittamisesta, 2-vuotista maisteritutkintoa suorittavalla opiskelijalla 2 vuotta opintojen aloittamisesta. Opiskelijan poissaolovuodet, kuten vaihto-opiskelu, eivät pidennä työtilaoikeutta eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta (tarkempaa tietoa opintotoimistosta). Kuvataideakatemialla ei ole tutkinnon tavoitteellisen suorittamisajan jälkeen velvollisuutta järjestää opiskelijalle työtilaa. Oikeus työtilaan päättyy 15. päivänä elokuuta, jolloin tilan on oltava tyhjä. kuvataideakatemia Ida Koitilan teos Holvi Kuvataideakatemian aulassa Kuvan Keväässä opinto-opas 2010–2015 19 Opintoneuvonta Yliopisto-opiskelulle on tyypillistä vapaus suunnitella ja ohjata omaa opiskeluaan. Opiskelija vastaa pitkälle omaan opiskeluunsa liittyvistä valinnoista ja opintojensa etenemisestä. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Hyvä väline opintojen suunnitteluun on henkilökohtainen opintosuunnitelma, lyhyesti HOPS. Sen avulla voi pohtia omia osaamis- ja kehittymistarpeitaan, valita suoritettavat opinnot sekä miettiä tulevaisuuden työnäkymiä. HOPS muuttuu ja tarkentuu sitä mukaa kuin opiskelijan tiedot ja taidot karttuvat. Kuvataideakatemiassa HOPS on vuosikohtainen opintorunko, ideakehys tai suunnitelma siitä, mitä opintoja opiskelija sisällyttää opintoihinsa ja missä järjestyksessä hän aikoo opintonsa suorittaa. HOPS päivitetään vuosittain yhdessä ohjaavan lehtorin tai professorin sekä opintopalveluiden edustajan kanssa. 20 Koulutusohjelmien vastuuopettajat Koulutusohjelmien vastuuopettajat antavat erityisesti opintojen sisältöihin liittyvää ohjausta ja neuvontaa, ovat opiskelijan mukana HOPSin teossa ja seuraavat opiskelijoiden opintojen etenemistä. Opiskelijan tulee olla aktiivisesti yhteydessä vastuuopettajaan, jos hänellä on vaikeuksia opintojensa kanssa tai hän joutuu olemaan pidempään poissa opetuksesta. kuvataideakatemia Ykköset Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoilla on syksyn ajan valmis lukujärjestys, jonka mukaan he etenevät opinnoissaan. Jos ensimmäisen vuosikurssin opiskelijalla on paljon aikaisempia taideopintoja, yliopistotason kieliopintoja tai korkeakoulutason taideteoreettisia opintoja, ne voidaan sisällyttää osaksi Kuvataideakatemian tutkintoa. Näille opiskelijoille laaditaan HOPS opintosihteerin kanssa heti syyslukukauden alussa. Muut ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat tekevät ensimmäisen varsinaisen HOPSinsa kevätlukukauden alussa koulutusohjelmaan siirtymisen yhteydessä. Orientaatio Uudet opiskelijat osallistuvat lukuvuoden aluksi orientaatiotilaisuuksiin, joissa tutustutaan muun muassa syksyn opetukseen ja opintososiaalisiin asioihin. Lisäksi opintoamanuenssit esittelevät tiloja ja antavat tietoa opiskelusta. Myös opiskelijatuutorit ovat uusien opiskelijoiden tukena ja järjestävät yhteisiä tutustumistilaisuuksia. Orientaatioon sisältyy myös perustietoa Kuvataideakatemian sähköisistä järjestelmistä ja ohjelmista sekä kirjaston järjestämä Tiedonhaun perusteet –opastus, jonka aikataulut ilmoitetaan erikseen. Syyslukukauden lopuksi ykköset osallistuvat vielä orientaation kakkosvaiheeseen, jossa tutustutaan eri koulutusohjelmien tutkintovaatimuksiin ja opetukseen. Tämän jälkeen uudet opiskelijat valitsevat sen koulutusohjelman, johon he haluavat keskittyä opinnoissaan. opinto-opas 2010–2015 21 Siirtyminen koulutusohjelmaan Kuvataideakatemian kandiopiskelijoiden koulutus on rakennettu koulutusohjelmittain ja se lähtee liikkeelle välineen perusteisiin keskittyvästä opetuksesta. Maalaustaiteessa ensimmäisen vuoden keväällä käynnistyvät materiaaliopin opinnot ja sitä tukevat käytännön kurssit, kuvanveistossa tutustutaan kuvanveiston materiaaleihin, tekniikoihin ja työmenetelmiin, taidegrafiikassa opiskellaan taidegrafiikan eri menetelmiä. Tila-ajan opinnot alkavat tiiviillä AV-kerronnan perusteet -opetuskokonaisuudella. Ensimmäisen vuoden kevät on pitkälti valmiiksi suunniteltu ja osa välineen perusteista jatkuu vielä toisen vuoden syyskaudellakin. 22 2-vuotiset maisteriopiskelijat Uudet maisteriopiskelijat saavat heti syyskauden alkuun tiiviin opastuksen Kuvataideakatemian käytäntöihin, tutkintovaatimuksiin, opintososiaalisiin ja kansainvälisiin asioihin sekä muihin opiskeluun liittyviin kysymyksiin. Maisteriopiskelijoilla on myös omat opiskelijatuutorit, jotka järjestävät yhteisiä tilaisuuksia ja tutustuttavat uudet opiskelijat ylioppilaskunnan toimintaan. Tuutorit Opiskelijatuutorit tukevat uusien opiskelijoiden orientoitumista Kuvataideakatemiaan ja tutustuttavat heidät opiskeluun ja opiskelijaelämään. Opiskelijavalinnat Kuvataideakatemiaan valitaan vuosittain perustutkintoopiskelijoita suorittamaan 5,5-vuotista kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoa sekä maisteriopiskelijoita suorittamaan kaksivuotista kuvataiteen maisterin tutkintoa. Vuonna 2010 sisään otettavien perustutkinto-opiskelijoiden määrä oli 45. Kuvataideakatemian hallitus vahvistaa sisään otettavien määrän vuosittain. Lisäksi vuosittain valitaan muutama opiskelija suorittamaan kuvataiteen tohtorin tutkintoa. Kuvataideakatemian opiskelijat valitaan kuvataiteellisen lahjakkuuden ja soveltuvuuden perusteella. Opiskelijavalinnoista julkaistaan erillinen valintaopas, joka löytyy Kuvataideakatemian verkkosivuilta. Ilmoittautuminen Jokaisen perus- ja jatko-opiskelijan tulee kunkin lukuvuoden alussa ilmoittautua läsnä- tai poissaolevaksi. Kuvataideakatemian ilmoittautumisaika päättyy syyskuun 1. päivänä. • Ensimmäisen vuoden perustutkinto-opiskelijat ja maisteriopiskelijat ilmoittautuvat opintotoimistoon. • 2. —5. vuosikurssien perustutkinto-opiskelijat sekä toisen vuoden maisteriopiskelijat ilmoittautuvat infopisteeseen. • Muut perustutkinto-opiskelijat ja maisteriopiskelijat eli ns. N-vuosikurssilaiset ilmoittautuvat opintotoimistoon. Ilmoittautumisesta annetaan vuosittain tarkemmat tiedot mm. sähköpostitse ja verkkosivuilla. Mikäli opiskelija haluaa suorittaa lukuvuoden aikana opintoja tai valmistua, hänen täytyy olla kirjoilla läsnä olevana. kuvataideakatemia opinto-opas 2010–2015 23 Ilmoittautuminen läsnä olevaksi Läsnä olevaksi ilmoittautuva perustutkinto-opiskelija esittää kuitin maksetusta ylioppilaskunnan jäsenmaksusta (myös verkon kautta maksetusta) ja täyttää ilmoittautumislomakkeen. Jatko-opiskelijat täyttävät ilmoittautumislomakkeen; ylioppilaskunnan jäsenyys on heille vapaaehtoinen. Ilmoittautumislomakkeen ja maksukuitin voi tuoda henkilökohtaisesti tai lähettää postitse. Ilmoittautumislomakkeita ja maksuohjeita saa infopisteestä. Ne löytyvät myös Kuvataideakatemian verkkosivuilta. Ilmoittautuminen poissaolevaksi 24 Lukas Hoffman: We are a Construction. Tuntematon kaupunki –kierros. 2009. Kuva: Sami Kustila Jos opiskelija ilmoittautuu poissaolevaksi, hänen ei tarvitse maksaa ylioppilaskunnan jäsenmaksua. Poissaolevaksi ilmoittautuva opiskelija säilyttää opinto-oikeutensa, mutta ei voi suorittaa opintoja eikä ole oikeutettu ylioppilaskunnan jäsenetuihin, kuten YTHS:n palveluihin tai ateriaetuun. Opiskeluoikeuden menettäminen ja palauttaminen Opiskelija menettää opiskeluoikeutensa, ellei hän määräaikaan mennessä ole ilmoittautunut läsnä- tai poissaolevaksi. Opiskeluoikeuden palauttamista on anottava kirjallisesti rehtorilta. Ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen ilmoittautuvan tai kesken lukukautta ilmoittautumistietojaan muuttavan opiskelijan on lisäksi maksettava käsittelymaksu Kuvataideakatemian tilille. Maksutiedot saa opintotoimistosta tai taloustoimistosta. Ilmoittautumisen muuttaminen Mikäli syksyllä koko lukuvuodeksi poissa- tai läsnäolevaksi ilmoittautunut opiskelija haluaa muuttaa ilmoittautumistaan kevätlukukauden osalta, hän voi tehdä sen ilman käsittelymaksua tammikuun 15. päivään mennessä. Poissaolevaksi ilmoittautunut opiskelija saa erityisestä syystä ilmoittautua läsnäolevaksi myös kesken lukukauden. Läsnäolooikeutta anotaan kirjallisesti opintotoimistosta. Muutoksesta peritään käsittelymaksu. kuvataideakatemia Yksityiskohta kuvanveiston professori Villu Jaanisoon virkaanastujaisnäyttelystä Kaiku-galleriassa opinto-opas 2010–2015 25 Opintojen keskeyttäminen Opiskelija saa pyynnöstä opintojen keskeyttämistodistuksen. Opinnot on tällöin keskeytettävä vähintään 12 kuukaudeksi eikä opintojen keskeytys ole peruutettavissa kyseisenä aikana. Kuvataideakatemia ei keskeytysaikana ota vastaan opintosuorituksia. N-vuoden opiskelijat ja opintosuunnitelma N-vuoden opiskelijoiden eli kuusi vuotta sitten tai sitä aikaisemmin opintonsa aloittaneiden sekä kaksi vuotta sitten tai sitä aikaisemmin opintonsa aloittaneiden maisteriopiskelijoiden on laadittava opintosuunnitelma ennen kuin he voivat ilmoittautua. Opiskelijoita pyydetään tällöin varaamaan infossa olevasta listasta aika opintosihteerille opintosuunnitelman tekemiseksi. 26 Opintosuoritukset Opiskelijan kaikki opintosuoritukset rekisteröidään Kuvataideakatemian opintorekisteriin (KUTI). Kuvataideakatemian omasta opetustarjonnasta kertyvät opintopisteet siirtyvät suoraan opintorekisteriin. Muualla kuin Kuvataideakatemiassa suoritetuista opinnoista ks. jäljempänä ”Opintojen korvaaminen ja hyväksilukeminen”. Asiasta kerrotaan tarkemmin myös intrassa ja opetusmonisteessa. Opinnot jakautuvat perusopintoihin, kieliopintoihin ja aineopintoihin (kandidaatin tutkinto) sekä syventäviin opintoihin (maisterin tutkinto). Aine- ja syventäviin opintoihin sisältyy sekä teoreettisia että taiteellisia opintoja. tujen opintojen vertailemista ja tiedottamista, jolloin myös opintojen siirtäminen yliopistosta toiseen yksinkertaistuu. Opintorekisteriote Opiskelijan tulisi lukukauden päättyessä tarkistaa omasta opintorekisteriotteestaan, että kaikki suoritukset on merkitty rekisteriin. Opintorekisteriotteen saa opintoamanuensseilta tai opintosihteeriltä. Suoritusten arvostelu Tutkintoon kuuluvien opintojen suoritukset arvioidaan hyväksytyiksi tai hylätyiksi. Kandidaatin tutkinnon opinnäyte on suorituksena joko hyväksytty tai hylätty. Maisterin tutkinnon opinnäyte arvostellaan arvosanalla kiittäen hyväksytty, hyväksytty tai hylätty. Suoritusten voimassaolo Opinnäyte ja muut opintosuoritukset vanhenevat, kun niiden suorittamisesta on kulunut kymmenen vuotta. Koulutusohjelman professori päättää, kuinka voimassa olevia tutkintovaatimuksia sovelletaan niihin, joiden opinnot ovat vanhentuneet. Opiskelijan tehtävänä on huolehtia siitä, että tutkintovaatimuksiin kuuluvat opinnot tulevat suoritetuiksi. Jos jokin pakolliseksi ilmoitettu opintojakso jää suorittamatta, opiskelija sopii itse professorin kanssa siitä, miten ja milloin korvaava opintosuoritus tehdään. Ks. tutkintovaatimuksista, opintojen rakenteesta ja vaadituista opintopistemääristä luku 2. Opintopiste Opintojen laajuus on määritelty opintopisteinä. Yksi opintopiste vastaa 26,7 tuntia opiskelijan työskentelyä. Jos opiskelija opiskelee täysipäiväisesti, kertyy pakollisten ja valinnaisten opintojen sekä taiteellisen työskentelyn yhdistelmästä vuosittain noin 60 opintopistettä. Kuvataideakatemia noudattaa ECTS-järjestelmää (European Credit Transfer System), joka on osaksi Euroopan unionin ERASMUS-koulutusohjelmaa perustettu opintosuoritusten siirtojärjestelmä. ECTS:n tarkoituksena on hyödyttää opiskelijoita helpottaen kotimaassa ja ulkomailla suoritet- kuvataideakatemia opinto-opas 2010–2015 27 Opintojen korvaaminen ja hyväksilukeminen Opiskelija saa hakemuksesta sisällyttää tutkintoonsa muussa oppilaitoksessa, korkeakoulussa tai yliopistossa suoritettuja teoria- ja kieliopintoja sekä taiteellisia opintoja, mikäli ne vastaavat sisällöiltään, opintopistemääriltään ja tasoltaan akatemian opinnoille asetettuja vaatimuksia. Erityisestä syystä voidaan myös muita opintoja lukea hyväksi. Epäselvissä tapauksissa opiskelija voi myös osoittaa osaamisensa näytön, tasokokeen (esim. kielet) tai näyttökokeen (esim. IT-taidot) kautta. Opiskelija voi myös joutua täydentämään aiempia opintojaan, esim. ammattikorkeakoulussa suoritettuja kieliopintoja. Muualla suoritetun opintosuorituksen hyväksymismenettelystä ja hyväksymisestä kerrotaan tarkemmin intrassa ja opetusmonisteessa. Muussa yliopistossa / korkeakoulussa suoritettuun tutkintoon sisältyvien opintosuoritusten hyväksi lukemisesta: yleensä toiseen tutkintoon kuuluvia opintoja ei suoraan voi käyttää osaksi Kuvataideakatemian tutkintoa. Poikkeuksen muodostavat esim. kieliopinnot, eräät tieto- ja viestintätekniikan (TVT) opinnot ja äidinkielen kypsyyskoe, joita ei vaadita uudelleen suoritettavaksi. Tarkempia tietoja antaa opintosihteeri. 28 AHOT — suoraan 2. vuosikurssille siirtyminen Jos ensimmäisen vuosikurssin opiskelija on opiskellut aiemmin ulkomaisessa taidekorkeakoulussa, kotimaisessa ammattikorkeakoulussa tai korkeatasoisessa toisen asteen taideoppilaitoksessa ja suorittanut Kuvataideakatemian ensimmäisen vuoden perusopintoja vastaavat opinnot, hän voi anoa siirtoa suoraan toiselle vuosikurssille haluamaansa koulutusohjelmaan. Jos opiskelija haluaa anoa siirtoa toiselle vuosikurssille, hänen tulee heti syyslukukauden alussa ottaa yhteyttä kyseisen koulutusohjelman vastaavaan professoriin ja ilmoittaa tälle asiasta. Koulutusohjelman vastaava professori päättää mahdollisuudesta vastaanottaa opiskelija ohjelmaan. kuvataideakatemia Opiskelija voidaan pyytää esittelemään töitään ja osaamistaan professorille. Opiskelijan tulee lisäksi täyttää opintojen hyväksilukemiskaavake ja toimittaa se sekä viralliset todistukset / opintorekisteriotteet aiemmista opinnoista opintotoimistoon. Kaikkien perusopintojen (40 op) korvaamisesta aiemmilla opinnoilla päättää taidehistorian ja teorian professori. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) on keskeinen osa elinikäisen oppimisen toteuttamista. Yliopistoilla tulee olla luotettava, läpinäkyvä järjestelmä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiseksi. Kukin korkeakoulu kehittää menetelmiä, joilla aiemmin hankittu ja muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankittu osaaminen voidaan tunnistaa ja tunnustaa. Kuvataiteen koulutusalalla on alan erityisluonteesta johtuen muodostunut omia käytäntöjä niin opiskelijavalintaan kuin aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen ja tunnistamiseen. Kuvataideakatemiassa annettavan koulutuksen perustana on kuvataiteellisen lahjakkuuden ja osaamisen vahvistaminen. Koulutus on vain osittain sellaisten teoreettisten tietojen sekä teknisten, välineeseen liittyvien taitojen ja valmiuksien opettamista, joka on mahdollista korvata jo aiemmin opitulla. Taidekoulutuksessa on ensisijaisesti kysymys taiteellisen ajattelun ja ilmaisun muotoutumisesta ja syventämisestä sekä kontaktiopetustilanteessa ohjatun että itsenäisen taiteellisen työskentelyn kautta. Tätä taideopetuksen ydinprosessia on vaikea korvata muualla tai muuten tapahtuneella työskentelyllä. Vapautus äidinkielen kypsyyskokeesta Opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä sekä opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, vapautetaan suomen tai ruotsin kielen opinnoista sekä kypsyyskokeen kielitaidon osoittamisen vaatimuksesta. opinto-opas 2010–2015 29 Vapautus kieliopinnoista Kielitaitovaatimuksista on mahdollisuus anoa vapautusta erityisistä syistä. Kieliopinnoista vapautumisen peruste voi olla lukion suorittaminen ulkomailla tai se, ettei ole suorittanut lukiota. Vapautus ei vähennä suoritettavien opintopisteiden määrää. Suositeltavaa on korvata puuttuvat opintopisteet käymällä kielten perus-/alkeiskursseilla. Kielitaitovaatimuksista vapauttamisesta saa tietoa opintosihteeriltä. Todistukset ja valmistuminen Todistukset Rehtori antaa todistukset yliopistossa suoritetuista tutkinnoista. Todistus annetaan erikseen kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkinnosta. Tutkintotodistuksen liitteenä on kansainväliseen käyttöön tarkoitettu Diploma Supplement. Todistustenjakotilaisuuksia järjestetään yleensä kerran lukukaudessa. Tarkemmat tiedot saa opintotoimistosta. Joustava opinto-oikeus – (JOO) Valmistuminen kuvataiteen kandidaatiksi Joustavan opinto-oikeuden eli JOO-sopimuksen kautta Kuvataideakatemian opiskelijat voivat hakea opinto-oikeutta muista yliopistoista. Valtakunnallinen JOO-sopimus antaa perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoille mahdollisuuden monipuolistaa koulutustaan ja sisällyttää tutkintoonsa opintoja ja opintokokonaisuuksia muiden yliopistojen opintotarjonnasta. Opinnäytetöiden ohjaaminen ei kuulu sopimuksen piiriin. JOO-opintoasioissa neuvoo opintosihteeri, puh. (09) 680 33 253. 30 Opiskelija valmistuu kuvataiteen kandidaatiksi, kun kaikki tutkintovaatimuksiin kuuluvat 210 op laajuiset opinnot (teoria-, kieli-, käytännön opinnot, kypsyysnäyte sekä kandidaatin opinnäyte) on suoritettu ja hyväksytty sekä merkitty opintorekisteriin. Kypsyyskoe Kandidaatin kypsyyskokeeseen ilmoittaudutaan opintoamanuenssille, joka lähettää kokeen Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen kielentarkastukseen. Kandidaatin opinnäyte Kuvataiteen kandidaatin opinnäyte on Kuvataideakatemian seminaarityöskentelyyn liittyvä pienimuotoinen ryhmätai yksityisnäyttely tai muu esiintyminen, jonka opiskelija dokumentoi. Opiskelija voi järjestää opinnäytteen esittelyn esim. työhuoneellaan. Opinnäytteeksi soveltuu myös yhteisesiintyminen. Opinnäytteen dokumentointiin tulee sisältyä näyttelyn tai esiintymisen kuvallinen taltiointi ja lyhyt kuvaileva teksti. Kandidaatin opinnäytteen dokumentointi on osa kandidaatin opinnäytettä ja oppimisprosessia. Opinnäytteen ohjaajana toimii koulutusohjelman lehtori. Opinnäyte esitellään pääsääntöisesti neljännen vuoden syyslukukauden aikana koulutusohjelmakohtaisessa seminaarissa, johon opiskelija ilmoittautuu esittelijäksi. Seminaarissa ovat paikalla seminaarilaisten lisäksi lehtori sekä toinen asiantuntija. Lehtori ja asiantuntija toimivat opinnäytteen hyväksyjinä ja he arvioivat opinnäytteen asteikolla hyväksytty–hylätty. Kandidaatin opinnäytteestä ei kirjoiteta tarkastuslausuntoa. kuvataideakatemia Kuvan Kevät - Kuvataideakatemian lopputyönäyttelyn yhteydessä opiskelijat opastivat myös lapsiryhmiä opinto-opas 2010–2015 31 32 Opinnäytteen dokumentaatio Valmistuminen kuvataiteen maisteriksi Opiskelija valmistaa opinnäytteestään dokumentoinnin opetus- ja tutkimusneuvostoa (OTN) varten. Dokumentaatio käsittää lyhyen tekstin (1–3 liuskaa) sekä kuvallisen taltioinnin projektista. Tarkemmat ohjeet dokumentaatiosta löytyvät intrasta. Kandidaatiksi valmistumisesta voi kysyä neuvoa opintoamanuenssilta, opintosihteeriltä tai opetuksen suunnittelijalta. Valmistumiseen liittyvät lomakkeet Kun sinun on aika suorittaa kandidaatin opinnäyte, toimi näin: 2) Opinnäytteen jättöilmoituslomake täytetään opintojen viime vaiheissa, kun kaikki opinnot on suoritettu ja opiskelijan on mahdollista valmistua. Lomakkeita saa opintoamanuensseilta, intrasta ja opintotoimistosta. • Sovi opinnäytteen esittelystä seminaariryhmäsi vetäjän kanssa. Seminaarin vetäjä kutsuu paikalle toisen asiantuntijan opinnäytteen hyväksyjäksi. • Esittele opinnäyte seminaarissa. • Valmista opinnäytteestä dokumentaatio kahden viikon kuluessa esittelystä: 1–3 liuskan teksti sekä kuvallinen taltiointi (CD- ja paperiversiot). • Täytä kandidaatin opinnäyteilmoituslomake (löytyy mm. intrasta). • Jätä dokumentaatio ja opinnäyteilmoitus opintoamanuenssille, joka toimittaa ne opinnäytteen hyväksyjille. Hyväksytty opinnäyte palautuu opintoamanuenssille. • Opintoamanuenssi toimittaa dokumentaation ja lomakkeen OTN:n sihteerille, joka vie ne seuraavassa mahdollisessa kokouksessa OTN:n tiedoksi. • OTN:n sihteeri toimittaa lopuksi dokumentaation kirjastoon taltioitavaksi. Tutkintotodistus Opiskelija voi anoa kandidaatin todistusta heti, kun kandidaatin opinnot on suoritettu kokonaisuudessaan. Opintosihteeri vastaa todistusten kirjoittamisesta ja toimittaa kutsun todistustenjakotilaisuuteen. Virallinen todistustenjakotilaisuus järjestetään lukukausittain erikseen ilmoitettavina päivinä. kuvataideakatemia 1) Opinnäytesuunnitelmalomake täytetään, kun opinnäytteen osat (mitä, missä, milloin) ovat selvillä. Opinnäytesuunnitelmalomake on oltava hyväksyttynä silloin kun opiskelija tarvitsee käyttöönsä opinnäytemateriaalirahan. Suositeltavaa on, että tutkinnon ensimmäinen osa on suoritettu ennen osallistumista lopputyönäyttelyyn. Lomake ja opinnäytteen tekijän ohjeet löytyvät intrasta. Opinnäytesuunnitelma Opiskelija toimittaa koulutusohjelman johtajalle opinnäytesuunnitelman (lomake, ks. ed. kohta 1) ja keskustelee tämän kanssa suunnittelemansa opinnäyteaiheen soveltumisesta opinnäytteeksi. Opinnäyte on kaksiosainen ja osien vaihtoehdot ovat: a) kaksi julkista esiintymistä b) yksi julkinen esiintyminen ja laajempi kirjallinen osa Opinnäytesuunnitelma tulee olla hyväksyttynä ennen opinnäytteen ensimmäisen osan toteuttamista. Opinnäytesuunnitelmassa ilmoitetaan ohjaaja ja tarkastajat sekä opinnäytteeseen kuuluvat osat ja niiden arvioidut valmistumis/esilläoloajat. Opinnäytteen ohjaaja Professori määrittelee opiskelijan kanssa ohjaustarpeen. Ohjaajaksi voidaan määrätä akatemian vakinaiseen henkilökuntaan kuuluva opettaja, tuntiopettaja tai ulkopuolinen asiantuntija. Ulkopuoliselle ohjaajalle maksetaan akatemian päätöksen mukainen palkkio enintään 8 tunnin työstä. Opiskelija huolehtii yhteydenotosta ohjaajaan. opinto-opas 2010–2015 33 34 Tarkastajat Tarkastajien lausunnot Opiskelija valitsee koulutusohjelman professorin kanssa opinnäytteelleen kaksi tarkastajaa, jotka edustavat opinnäytteen alueen asiantuntemusta. Ulkopuolisille tarkastajille maksetaan palkkio opiskelijan opinnäytteen osioihin tutustumisesta ja tarkastuslausunnon kirjoittamisesta ja lisäpalkkio osallistumisesta julkiseen tarkastustilaisuuteen. Julkinen tarkastustilaisuus on opiskelijalle vapaaehtoinen. Opiskelijan vastuulla on yhteydenpito tarkastajiin. Hän huolehtii myös siitä, että tarkastajat saavat kutsun opinnäytteeseen kuuluviin näyttelyihin/tilaisuuksiin ja että he saavat myös kaiken muun opinnäytteeseen kuuluvan materiaalin tarkastettavakseen. Opiskelijan on tärkeä sopia etukäteen tarkastajiensa kanssa valmistumisaikataulustaan. Lausunnot toimitetaan suoraan OTN:n sihteerille. Opiskelija saa kopiot lausunnoista sen OTN-kokouksen jälkeen, jossa hänen opinnäytteensä on käsitelty. Opinnäytteen vapaaehtoinen julkinen tarkastustilaisuus Opiskelijalla on mahdollisuus esitellä opinnäytteensä julkisessa tarkastustilaisuudessa, jossa tarkastajat antavat omat, vapaamuotoiset lausuntonsa. Tilaisuudet ovat avoimia ja keskustelevia. Jos opiskelija haluaa esitellä opinnäytettään julkisessa tarkastustilaisuudessa, hän ottaa yhteyttä koulutusohjelmansa professoriin sekä opintoamanuenssiin ja sopii aikatauluista ja järjestelyistä heidän kanssaan. Maisterin kypsyyskoe Opiskelijan on kirjoitettava kypsyyskoe, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan. Kypsyyskokeen aiheen antaa professori tai hänen määräämänsä henkilö, joka myös tarkastaa sen sisällön. Kuvataiteen maisterin tutkintoon kuuluvasta kypsyyskokeen sisältötarkastuksesta ei voi saada vapautusta. Kypsyyskoe kirjoitetaan ennalta ilmoitettuna tenttipäivänä. Kypsyyskokeeseen ilmoittaudutaan opintoamanuenssille vähintään kaksi viikkoa ennen ko. päivää. Koepäivät ilmoitetaan mm. intranetissä. Opinnäytteen dokumentaatio Opiskelijan on laadittava opinnäytteestään dokumentaatio, johon sisältyy kuvamateriaalin lisäksi vähintään 3–5 liuskan (à 2000 merkkiä/liuska) laajuinen teksti. Teksti liittää oman taiteellisen työskentelyn nykytaiteen yhteyteen. Opintoamanuenssi toimittaa opiskelijan laatiman dokumentaation tarkastajille. Dokumentaatiota on hyvä valmistaa vähintään 3 kappaletta: kaksi lähetetään tarkastajille ja yksi toimitetaan OTN-käsittelyyn ja edelleen kirjastoon taltioitavaksi. Tarkemmat ohjeet dokumentaation vaatimuksista saa intrasta löytyvästä lomakkeesta: ”Ohjeet opinnäytteen tekijälle”. kuvataideakatemia Opinnäytteen jättöilmoitus ja OTN-käsittely Kun opiskelija suunnittelee valmistuvansa, hänen kannattaa hyvissä ajoin varmistaa opintosihteeriltä, että kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot on suoritettu ja kirjattu rekisteriin. Opinnäytettä ei käsitellä opetus- ja tutkimusneuvostossa, jos opintosuoritukset ovat puutteelliset. Aikataulutus: Kuka Opiskelija Amanuenssi Opiskelija, tarkastajat OTN Mitä Dokumentaatio Dokumentaatio Opiskelija: Opinnäytteen jättöilmoitus Käsittely valmistuu (3 kpl), niistä toimitetaan ja dokumentaatio (1 kpl) toimitetaan OTN 2 kpl jätetään amanu- tarkastajille OTN:n sihteerille Tarkastaja: tarkastajalausunnot enssille toimitetaan OTN:n sihteerille Milloin Noin 2 kk ennen OTN:n Vähintään 6 2 viikkoa ennen OTN:n OTN:n kokouspäivää viikkoa ennen kokouspäivää kokouspäivä OTN:n kokouspäivää Dokumentaatio (2 kpl) toimitetaan koulutusohjelman opintoamanuenssille kaksi kuukautta ennen sitä opetus- ja tutkimusneuvoston kokousta, jossa opiskelija haluaa opinnäytteensä käsiteltävän. Opetus- ja tutkimusneuvosto kokoontuu lukukausittain noin kerran kuukaudessa. opinto-opas 2010–2015 35 Tarkastajalla on oltava vähintään kuukausi aikaa tarkastuslausunnon kirjoittamiseen siitä, kun hän on saanut opinnäytteen dokumentaation haltuunsa. Kokoukseen tarkoitettu materiaali (dokumentaatio, opinnäytteen jättöilmoitus ja tarkastajalausunnot) on oltava OTN:n sihteerillä kaksi viikkoa ennen kokousta. Jos opinnäytteen jättöilmoitus, dokumentaatiomateriaali tai tarkastajalausunnot myöhästyvät määräajasta, opinnäyte siirtyy käsiteltäväksi seuraavassa kokouksessa. Opinnäytteen arvostelu Opetus- ja tutkimusneuvosto hyväksyy opinnäytteen kahden tarkastuslausunnon perusteella. Arvosanavaihtoehdot ovat ”hyväksytty”, ”kiittäen hyväksytty” tai ”hylätty”. Opetus- ja tutkimusneuvosto päättää viime kädessä opinnäytteen arvosanasta. 36 Suvi Nurmen Runoaita –tapahtuma Kalasatamassa. Kuva: Suvi Nurmi kuvataideakatemia Muutoksenhaku Opinnäytteen arvosanasta tehtyyn päätökseen tyytymätön opiskelija voi pyytää oikaisua kirjallisesti opetus- ja tutkimusneuvostolta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelu tietoonsa. Tarkempia neuvoja antaa opetuksen suunnittelija. Tutkintotodistus Virallinen todistustenjakotilaisuus järjestetään lukukausittain erikseen ilmoitettavina päivinä. Opiskelija voi halutessaan saada todistuksen myös postitse. Kuvataiteen maisterin todistuksen / todistuksen maisterin tutkintovaatimusten suorittamisesta voi saada pyynnöstä jo ennen virallista todistustenjakoa, kun opetus- ja tutkimusneuvosto on hyväksynyt opinnäytteen. Opintosihteeri vastaa todistusten kirjoittamisesta. Kuvan Kevät - Kuvataideakatemian ennakkoavajaiset, juhlapuhetta pitämässä lehtori Jussi Niva, vieressä rehtori Markus Konttinen opinto-opas 2010–2015 37 Kun sinun on mahdollisuus valmistua maisteriksi, toimi näin: 2. Valmistuminen: 1. Valmistumisen edellytykset: • Tarkastajat toimittavat lausuntonsa OTN:n sihteerille (lausunnot tarvitaan kaksi viikkoa ennen kokousta, jossa valmistuminen käsitellään) • OTN:n sihteeri ottaa opinnäytteen jättöilmoitukseen opintosihteerin varmistuksen siitä, että tutkintoon kuuluvat opinnot on kokonaisuudessaan suoritettu • OTN:n sihteeri vie dokumentaation ja tarkastajien lausunnot OTN:n käsittelyyn • OTN käsittelee ja hyväksyy valmistumisen ja määrää opinnäytteen arvosanan • Opiskelija valmistuu kuvataiteen maisteriksi ko. päätöksellä • Opintosihteeri toimittaa valmistuneelle tiedon päätöksestä sekä kopiot tarkastajien lausunnoista • OTN:n sihteeri tekee asiasta kirjallisen päätöksen ja toimittaa dokumentaation ja kopiot tarkastajien lausunnoista taltioitavaksi kirjastoon • Uusi kuvataiteen maisteri saa tutkintotodistuksensa todistustenjakotilaisuudessa tai halutessaan postitse. • Kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot on suoritettu (tarkista opintosuoritusrekisteri yhdessä opintosihteerin kanssa) • Opinnäytteesi molemmat osat ovat olleet esillä ja tarkastajasi ovat tutustuneet niihin • Olet kirjoittanut maisterin kypsyyskokeen ja se on hyväksytty • Olet tehnyt opinnäytteestäsi ohjeiden mukaisen dokumentaation vähintään kolmena kappaleena (käytettävissäsi on 120 € dokumentaation tekoon) • Olet toimittanut opinnäytteen dokumentaatioita 2 kappaletta opintoamanuenssille noin 2 kuukautta ennen sitä opetus- ja tutkimusneuvoston kokousta, jossa haluat opinnäytteesi käsiteltävän • Opintoamanuenssi lähettää dokumentaatiot tarkastajille lausunnon kirjoittamista varten ja antaa heille alustavan tiedon siitä, milloin lausunnot tarvittaisiin • Olet täyttänyt opinnäytteen jättöilmoituksen ja toimittanut sen sekä yhden opinnäytteen dokumentaation opintotoimistoon OTN:n sihteerille • Kun opinnäytteesi käsitellään OTN:ssa, olet ilmoittautunut läsnäolevaksi opiskelijaksi (poissaolevaksi ilmoittautuneen tai ilmoittautumattoman opiskelijan asioita ei käsitellä) 38 kuvataideakatemia opinto-opas 2010–2015 39 Opiskelijapalaute Yliopistoilla on yliopistolain mukainen velvollisuus arvioida koulutustaan. Opiskelijapalautteen keruu on Kuvataideakatemiassa osa itsearviointia ja opetuksen kehittämistä. Toimiva opiskelijapalautejärjestelmä on tärkeässä asemassa koulutuksen ja opetuksen kehittämisessä ja laadunhallintajärjestelmässä. Tavoitteena on läpinäkyvä palautejärjestelmä, joka motivoi opiskelijoita vaikuttamaan ja osallistumaan monipuolisesti opetuksen, opiskelun ja oppimisen laadun parantamiseen. Kuvataideakatemiassa opiskelijoiden ja opettajien välinen vuorovaikutus on oleellinen osa opetusta. Samalla se toimii välittömänä palautekanavana opiskelijalta opettajalle ja päinvastoin. Tämän suullisen ja välittömän palautteen ohella kerätään kursseista myös kirjallista palautetta. Sähköisen kurssikalenterin KOPSUn kautta on syksystä 2010 alkaen myös mahdollista antaa kurssikohtaista palautetta. Kurssikohtaisen palautteen ohella Kuvataideakatemian opintotoimisto kerää säännöllisesti vuosittain palautetta tietyiltä opiskelijaryhmiltä. Näitä ovat mm. ensimmäisen vuoden päättäneet perusopiskelijat, ensimmäisen vuoden päättäneet uudet maisteriopiskelijat sekä maisteriksi valmistuneet opiskelijat. Kuvataideakatemiasta aiemmin valmistuneilta eli alumneilta saatava palaute on tärkeä ja kehittyvä palautekanava. Hyvä palautteenantokanava on myös rehtorin kyselytunti, joka järjestetään säännöllisin väliajoin lukuvuoden aikana. Opiskelijoita rohkaistaan antamaan omia ideoitaan palautteenantomahdollisuuksien kehittämisestä. 40 kuvataideakatemia Kiinalaisen tussimaalauksen kurssi järjestettiin Kämmenniemellä Tampereella. Kuva: Eero Markuksela Opiskelijan oikeusturva Opintoja koskevat säädökset ja säännökset ks. tarkemmin www.kuva.fi. Tutkinnonsuoritusoikeus Tutkinnonsuoritusoikeuden Kuvataideakatemiaan saa vain opiskelijavalintojen kautta. Opiskeluoikeus 1.8.2005 voimaan tulleen asetuksen mukaisesti sekä kandidaatin että maisterin tutkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa (5,5 v + 2 v). Pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa (2 v + 2 v). Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu vapaaehtoisen asepalveluksen tai asevelvollisuuden suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa muuta enintään neljän lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Kuvataideakatemia voi myöntää hakemuksesta opiskelijalle lisäaikaa tutkinnon suorittamiseen, jos opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojensa saattamiseksi loppuun. Suunnitelmassa opiskelijan tulee yksilöidä suoritettavat opinnot ja aikataulu. Muilta osin opiskeluoikeudesta ja sen jatkamisesta noudatetaan yliopistolakia (24.7.2009/558). 42 kuvataideakatemia Opiskelu ulkomailla Kuvataideakatemian residenssit ulkomailla Kuvataideakatemialla on kaksi ateljeeta ulkomailla, toinen Berliinissä ja toinen New Yorkissa. Berliinin residenssiin on haku kaksi kertaa vuodessa. Residenssiin myönnetään 1-8 viikon aikoja. Asunto jaetaan Tukholman taideakatemian opiskelijoiden kanssa. New Yorkin residenssiin valitaan vuosittain kaksi Kuvan Kevääseen osallistuvaa opiskelijaa kolmen viikon jaksoksi. Vaihto-opinnot Kuvataideakatemian opiskelijat voivat suorittaa osan opinnoistaan vaihto-opintoina ulkomailla. Kuvataideakatemialla on laaja vaihtokouluverkosto. Vaihto-opiskelusta, hakuajoista, vaihtoon liittyvistä apurahoista yms. voi kysyä kv-koordinaattorilta. Lisätietoja ulkomailla opiskelusta yleensä ja ulkomaan opintoihin liittyvistä apurahoista löytyy myös CIMO:n sivuilta www.cimo.fi. Vaihto-opinnot hyväksiluetaan (soveltuvin osin) osaksi Kuvataideakatemian tutkintoa, ks. ECTS luku 1 ”Opintosuoritukset”. Opiskelijan tulee vaihto-opintojen päätyttyä toimittaa ulkomailla suoritetuista opinnoistaan asianmukainen (englannin- tai ruotsinkielinen) todistus / opintorekisteriote Kuvataideakatemian opintotoimistoon. Vaihtoon lähtevä voi saada CIMO:n kautta myönnettävää apurahaa, joka on ollut n. 200 euroa kuukaudessa. Vaihtoopiskelun aikainen opintotuki, ks. luku 1 ”Opintososiaaliset asiat”. opinto-opas 2010–2015 43 Yhteistyöyliopistot, -koulut ja -ohjelmat Pohjoismaat, NORDPLUS-ohjelma NORDPLUS on Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittama koulutusohjelma, jossa tuetaan liikkuvuutta, hankkeita ja verkostoja. KUNO on vuonna 1993 perustettu pohjoismaisten kuvataidekorkeakoulujen muodostama yhteistyöverkosto, joka saa rahoituksensa NORDPLUS-ohjelmasta. Verkostoon kuuluu tällä hetkellä 15 jäsentä, myös balttilaisia korkeakouluja. KUNO-verkoston yhteistyöyliopistoihin vaihtoon lähtevä voi saada apurahan, jonka suuruuteen vaikuttavat vaihtoaika ja opiskelupaikan sijainti. Lisätietoja kv-koordinaattorilta. Verkostoon kuuluvat koulut järjestävät myös lyhyitä KUNO-Express -kursseja, joihin osallistuva opiskelija saa matka-avustusta. KUNO-verkostoon kuuluvista taidekorkeakouluista ja KUNO-Express -kursseista saa lisätietoa KUNO:n kotisivuilta www.kuno.no. 44 KUNO-verkosto ks. intra. Eurooppa, ERASMUS-ohjelma Erasmus on Euroopan laajin korkeakouluopiskelijoiden vaihto-ohjelma. Se on perustettu vuonna 1987. Erasmusohjelma tukee korkeakoulujen eurooppalaista yhteistyötä, monenlaisia liikkuvuustoimintoja ja hankkeita. Erasmus on nykyään osa Euroopan unionin Elinikäisen oppimisen ohjelmaa (Lifelong Learning Programme LLP 2007-2013). ERASMUS-opiskelijavaihto perustuu yliopistojen välisiin yhteistyösopimuksiin. ERASMUS-partnereita ovat pääsääntöisesti kaikki keskeiset eurooppalaiset taidekorkeakoulut, ks. lisätietoja intrasta. Kahdenväliset sopimukset ks. intra. VENÄJÄ Suomen ja Venäjän välinen FIRST-opiskelijavaihto perustuu korkeakoulujen välisiin yhteistyöverkostoihin. Verkostoon tulee kuulua vähintään yksi korkeakoulu Suomesta ja Venäjältä. kuvataideakatemia Suomessa ohjelmaa hallinnoi kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO. Opiskelija- ja opettajavaihdon lisäksi verkosto voi järjestää myös intensiivikursseja. Suomalaisten ja venäläisten taidekorkeakoulujen ARTSMO–verkostoa koordinoi Lahden AMK, Muotoiluinstituutti ja siihen kuuluu tällä hetkellä 12 yliopistoa. Venäläisiä kuvataiteen ja muotoilun oppilaitoksia verkostossa ovat pietarilaiset State Academy of Art and Design (Muhinan taideakatemia) ja State University of Technology and Design sekä Syktyvkar University ja Pomor State University. Kuvataideakatemialla on myös kahdenvälinen sopimus Pietarin yliopiston sekä sen alaisen Smolny College of Liberal Arts and Sciences -instituutin kanssa. Itsenäisesti hankittu vaihto-opiskelupaikka Omaehtoisesti ulkomaiseen taidekorkeakouluun lyhyeksi aikaa menevät huolehtivat itse opiskelupaikan hankkimisesta ja asumisen järjestämisestä ja heidän tulee varautua lukukausi- ja muiden maksujen maksamiseen. Samoin kuin vaihto-ohjelmissa itsenäisesti liikkuvien opiskelijoiden on aina sovittava oman korkeakoulun kanssa etukäteen ulkomaanopintojen hyväksi lukemisesta tutkintoon. ELIA Kuvataideakatemia on ollut eurooppalaisten taidekoulujen liiton European League of Institutes of the Arts ELIA:n jäsen vuodesta 1991. ELIA julkaisee mm. jäsenkirjettä, josta saa tietoa ulkomaisten akatemioiden kiinnostavista seminaareista, tapahtumista ja työpajoista sekä verkostoyhteistyöstä. Lisätietoa ja sähköinen uutiskirje löytyy osoitteesta www.elia-artschools.org. Kansainväliset työpajat Taiteellinen toimikunta hallinnoi kansainvälistä työpajatoimintaa. Opiskelijoilla on mahdollisuus opintojensa aikana osallistua erilaisiin työpajoihin, biennaaleihin, festivaaleihin, näyttelyihin ja muihin vaihtuviin ulkomailla järjestettäviin tapahtumiin. Aikaisempien vuosien toimintaan voi tutustua Kuvataideakatemian verkkosivuilla. opinto-opas 2010–2015 45 Opintososiaaliset asiat Opiskelutodistukset Opintosihteeri ja opintoamanuenssit kirjoittavat pyynnöstä opiskelutodistuksia eri tarpeisiin. Opintotuki 46 Henni Kitti, yksityiskohta teoksesta Nimetön (leijona ja väri). 2009 Opintotukea voidaan myöntää Kuvataideakatemiassa päätoimisesti opiskelevalle ja taloudellisen tuen tarpeessa olevalle opiskelijalle. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on valtion rahoittama tuki, joka maksetaan opiskelijalle kuukausittain. Se on veronalaista tuloa. Tuen määrään vaikuttavat veronalaiset tulot ja apurahat koko kalenterivuoden ajalta (opintotuki poislukien). Tuloraja on henkilökohtainen ja se perustuu tukikuukausien määrään. Opiskelijan on itse huolehdittava siitä, että vuosituloraja ei ylity. Vuositulorajaan voi vaikuttaa perumalla tukea tai palauttamalla maksettuja tukia tukivuotta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Opiskelijan tulee suorittaa jokaista tukikuukautta kohden (myös kesäopinnot) opintoja vähintään 4,8 opintopistettä. Koko lukuvuoden (9 kk) opintopistesaldon tulee tällöin olla 43,2 opintopistettä. Jos opiskelija nostaa tukea myös koko kesän ajalta (yht. 12 kk) opintopisteitä tulee kertyä vuoden ajalta 57,6. Kuvataiteen maisterin tutkinnon suorittamista varten opintotukea voi saada enintään 60 kuukaudeksi. Alemman korkeakoulututkinnon eli kuvataiteen kandidaatin tutkinnon suorittamiseen voidaan 1.9.1999 voimaan tulleen säännön mukaan myöntää tukea 36 kuukautta (ennen 1.8.2005 aloittaneet opiskelijat). 1.8.2005 aloittaneille opiskelijoille myönnetään suoraan käyttöön 60 tukikuukautta. Opintotukihakemusten käsitteleminen Kuvataideakatemian opiskelijoiden opintotukihakemukset käsitellään Jyväskylässä Kelan opintotukikeskuksessa, mutta lausunnot (vaihto-opintojen aikainen opintotuki, kesäopintotuki ja maisteriopintotuki) antaa Kuvataideakatemian opintotukilautakunta. Lautakunnan puheenjohta- kuvataideakatemia Fabian Olovson, installaatio. 2009 opinto-opas 2010–2015 47 jana toimii kehittämispäällikkö, esittelijänä ja sihteerinä opintosihteeri. Lautakunta kokoontuu tarpeen vaatiessa, keskimäärin joka toinen kuukausi. Lautakunnan kokouspäivistä ilmoitetaan etukäteen sähköpostitse ja verkkosivuilla. Opintotukihakemukset tulee toimittaa opintotoimistoon 3 arkipäivää ennen lautakunnan kokousta. Opintotuen hakemisesta löytyy ohjeita akatemian intranetistä (https://www.kuva.fi/portal/intra/opiskelijana_kuvassa > opintotuki). Opintotukihakemukset ja olosuhdemuutosilmoitukset, jotka eivät vaadi lautakunnan lausuntoa toimitetaan Kuvataideakatemian opintotoimistoon opintosihteerille, joka lähettää ne edelleen opintotukikeskukselle. 48 Kesäopintotuki Opiskelija voi hakea opintotukea kesäkuukausiksi. Kesäopintojen tulee viedä opintoja eteenpäin yhtä lailla kuin lukuvuoden aikana suoritettavat opinnot. Kesäopinnot voivat koostua esimerkiksi itsenäisestä taiteellisesta työskentelystä ja kieliopinnoista (esim. avoin ja kesäyliopisto). Kesän aikana voi suorittaa myös teoriaopintoja (esseesuoritukset tai esim. teoriakurssit avoimessa yliopistossa). Opintopistevaatimus on kesäopinnoissa sama kuin muunakin lukuvuonna eli 4,8 opintopistettä / kk. Koko kesältä (3 kk) tulee suorituksia siten kertyä vähintään 14,4 opintopisteen verran. Kesäopintotuen hakemisohjeet löytyvät intrasta. Vaihto-opiskelun opintotuki Kelan opintotukea saava opiskelija saa opintotukea myös vaihto-opiskelun aikana. Opiskelijan kannattaa hoitaa opintotukiasiat kuntoon hyvissä ajoin ennen ulkomaille lähtöä. Lisätietoja vaihto-opintojen aikaisesta opintotuesta saa Kelasta ja opintosihteeriltä. Lisätietoja opintotuen myöntämisestä saa opintosihteeriltä. Opintotukineuvontaa saa myös Kelan opintotukikeskukselta, PL 228, 40101 Jyväskylä (Vapaudenkatu 48—50). Asiakaspalvelu taidekorkeakoulujen opiskelijoille klo 8.15—18.00, puh. 020 692 209 suomeksi, 020 692 229 ruotsiksi; sähköpostiosoite [email protected]. Kelan kotisivuilta osoitteessa www.kela.fi/opintotuki/ löytyy ajantasaista tietoa. kuvataideakatemia Asuminen Opiskelija voi hakea asuntoa Helsingin seudun opiskelijaasuntosäätiöltä (HOAS). Hakemukset tehdään sähköisesti osoitteessa www.hoas.fi. [email protected] vastaa muun muassa asuntohakemuksiin ja asunnon hakuun liittyviin kysymyksiin. Tiedustelut myös puhelimitse asiakaspalvelusta ma—pe 9—16, puh. 09 549 900. Asuminen HOAS-asunnossa edellyttää päätoimista tutkinto-opiskelua. Vuokralainen on velvollinen ilmoittamaan, jos opiskelutietoihin tai muihin tietoihin tulee olennaisia muutoksia, kuten opiskelun keskeyttäminen tai loppututkinnon suorittaminen. Päätoiminen opiskelu todistetaan asumisoikeudentarkistuksessa. Taidekorkeakoululaisille opintopisteraja on 25 op/kalenterivuosi tai 50 op/kaksi kalenterivuotta. Opiskelijoiden vakuutukset Tapaturmavakuutus Opiskelutapaturmalaki määrittää ketkä kuuluvat vakuutuksen piiriin. Lain mukaan korvausta maksetaan tapaturmasta, joka on sattunut opiskelulle ominaisissa olosuhteissa henkilön osallistuessa opetussuunnitelman tai tutkinnon perusteiden mukaiseen työhön rinnastettavaan käytännön opetukseen tai muuhun näihin liittyvään toimintaan. Lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta korvattavia eivät ole teoriatunnilla, tauoilla eikä normaalilla koulumatkalla sattuneet tapaturmat. Em. tapauksissa korvausta haetaan Kelalta. Opiskelutapaturmavakuutusta hoitaa If Vahinkovakuutusyhtiö Oy. Ulkomainen opiskelija kuuluu em. vakuutusturvan piiriin ja em. olosuhteissa silloin, kun hän suorittaa koko tutkinnon suomalaisessa yliopistossa. Tapaturman satuttua on hakeuduttava hoitoon ja ilmoitettava tapaturmasta yliopiston tapaturma-asianhoitajalle, joka antaa vakuutustodistuksen hoitopaikkaa varten. Korvausten selvittämiseksi opiskelijan on mahdollisimman pian hoidon jälkeen toimitettava mahdolliset lääkärintodistukset yms. tapaturma-asianhoitajalle. Tarkemmat tiedot saa henkilöstösihteeriltä. opinto-opas 2010–2015 49 Matkavakuutus Opiskelijoilla tulee olla oma matkavakuutus. Opiskelija kuuluu yliopiston matkavakuutuksen piirin vain, mikäli perusopintoihin kuuluu pakollinen harjoittelu ulkomailla tai opiskelija on erityisistä syistä määrätty edustamaan yliopistoa, jolloin opiskelijalle on annettu matkamääräys. Terveydenhoito — YTHS Opiskelijat maksavat ylioppilaskunnan jäsenmaksun osana terveydenhoitomaksun, joka oikeuttaa kaikkien YTHS:n palvelujen käyttöön. Yleislääkärin ja terveydenhoitajan vastaanotot sekä mielenterveysneuvonnan ensikäyntijaksot ovat maksuttomia. Lisätietoa YTHS:n terveyden- ja sairaanhoitopalveluista saa verkkosivuilta www.yths.fi. YTHS tarjoaa terveyden- ja sairaanhoidon, mielenterveystyön sekä suun terveydenhuollon palveluja yliopistojen ja tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoille. YTHS pyrkii vastaamaan myös opiskelijoiden mielenterveydellisiin ongelmiin tuottamalla monipuolisia ja korkeatasoisia mielenterveyspalveluita. Näitä palveluita tarjoavat mielenterveystyön ammattilaiset, joilla on psykiatriaan erikoistuneen lääkärin, psykologin tai psykiatriaan erikoistuneen sosiaalityöntekijän koulutus. YTHS kutsuu kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat terveystarkastukseen, joka koostuu sähköisestä terveyskyselystä sekä tarvittaessa henkilökohtaisesta tapaamisesta. Terveyskyselyssä on kysymyksiä yleisterveydestä ja suun terveydestä sekä niihin vaikuttavista asioista. Terveydenhoitaja ja suuhygienisti käyvät läpi vastaukset ja lähettävät vastausviestissään henkilökohtaisen arvion opiskelijan yleisterveydentilasta ja suun terveydentilasta. Tarvittaessa opiskelijaa pyydetään varaamaan vastaanottoajat terveydenhoitajalle ja/tai hammashoitoon. Terveydenhoitajan vastaanotolla hoidetaan perusrokotusten tehostaminen ja jokavuotiset influenssarokotukset sekä annetaan rokotuksiin liittyvää neuvontaa ja ohjeita. Opiskelijat voivat käyttää myös YTHS:n verkkopalvelua, jossa voi tehdä anonyymisti yleisluonteisia kysymyksiä, esim. lääkkeiden käytöstä, ehkäisystä, hoitotahon valin- 50 kuvataideakatemia nasta ja YTHS:n puitteissa toteutuvista hoitomahdollisuuksista. Kysymyksiin vastaavat terveydenhuollon ammattilaiset (yleislääkäri, terveydenhoitaja ja hammashuollon asiantuntijat). Verkkopalvelun yleislääkärit vastaavat myös kysymyksiin, joiden aihepiirinä on mielenterveys. Mielen hyvinvointi Kuvataideakatemian opintopsykologilla on vastaanotto kaksi kertaa kuussa lukukausittain ilmoitettuna ajankohtana. Vastaanotolla voi keskustella kaikenlaisista mieltä painavista asioista, opintojen etenemisestä ja pitkän aikavälin suunnitelmista. Palvelu on ilmaista. Oppilaitospastori ottaa vastaan keskustelun tarpeessa olevia opiskelijoita riippumatta uskonnosta tai muista elämänkatsomukseen liittyvistä seikoista. Vastaanotot järjestetään Kuvataideakatemiassa kerran viikossa. Tarkat yhteystiedot ja vastaanottoajat löytyvät lukukauden alussa opetusmonisteesta ja intranetistä. YTHS palvelee myös mielenterveysasioissa. Katso edellä ”Terveydenhoito – YTHS”. Nyyti edistää ja tukee opiskelijoiden henkistä hyvinvointia ja elämänhallintakykyä. Katso Nyytin verkkosivuilta mitä tarjoamme sinulle, www.nyyti.fi Apua nopeasti saa yleisestä valtakunnallisesta kriisipuhelimesta 010 19 5202 ma–pe klo 9–06, la 15–06 ja su 15–22. Lisätietoja löydät osoitteesta http://www.apua.info/fi-FI/ apuanopeasti/. Liikuntapalvelut Kuvataideakatemia tukee opiskelijoidensa liikkumista osallistumalla HY:n liikuntapalvelujen kustannuksiin. Yliopistoliikunnan aikataulut ja hinnastot löytyvät osoitteesta http://yliopistoliikunta.helsinki.fi. Tiedustelut, varaukset ja peruutukset myös puhelimitse numerosta 09 191 22 151. Lisätietoa liikuntapalveluista saa opintosihteeriltä. opinto-opas 2010–2015 51 Apurahat Kuvataideakatemian omat apurahat Akatemian opiskelijat voivat hakea akatemian omia apurahoja kolme kertaa vuodessa tammikuun, huhtikuun ja syyskuun loppuun mennessä. Apurahat on tarkoitettu kansainvälisen ja kotimaisen yhteistyön kehittämiseen tai erityisprojekteihin osarahoituksena. Apurahoilla on tarkoitus tukea erityisesti opiskelijoiden opintomatkoja ulkomaille. Hakemuslomakkeita voi tulostaa intrasta. Apuraha-asioita hoitaa kv-koordinaattori. Opetus- ja tutkimusneuvosto jakaa vuosittain 1–3 dokumentaatiopalkintoa erityisen ansiokkaasta kuvataiteen maisterin opinnäytteen dokumentaatiosta. Opiskelija ei voi hakea dokumentaatiopalkintoa; OTN päättää sen myöntämisestä yleensä kerran vuodessa. Kuvataideakatemia kartuttaa taidekokoelmaansa vuosittain ensisijaisesti Kuvan Keväästä, hankintoja tehdään toisinaan myös opiskelijan muista opinnäytenäyttelyistä. Lunastuksista päättää taiteellinen toimikunta. 52 yleensä yhdeksi tai kahdeksi kuukaudeksi. Työharjoittelustipendi on noin 900 euroa/kk. Työharjoittelusta saa opintopisteitä (6 op/kk). Opintotoimisto tiedottaa opiskelijoille työharjoittelun hakuajoista. Työharjoitteluhaku alkaa tammi–helmikuussa ja haun tulokset ovat selvillä huhtikuun loppuun mennessä. Harjoittelupaikan saajista päättää opetus- ja tutkimusneuvosto. Ohjeet hakemiseen löytyvät intrasta, ja siellä on myös muuta ajankohtaista tietoa työelämään liittyvistä kysymyksistä. 53 Erasmus Ks. ”Opiskelu ulkomailla”. Työelämä Työharjoittelu Kuvataideakatemia jakaa vuosittain työharjoittelustipendejä. Työharjoittelustipendiä voivat hakea Kuvataideakatemian kolmannen, neljännen ja viidennen vuosikurssin opiskelijat sekä maisteriopiskelijat. Työharjoitteluun hakevien tulee olla Kuvataideakatemian opiskelijoita ja koulussa kirjoilla työharjoittelun aikana. Työharjoittelun tarkoituksena on antaa opiskelijalle erityisiä valmiuksia opiskelun jälkeistä aikaa varten. Opiskelija etsii työpaikan itse. Työharjoittelupaikka voi olla esim. työ kuvataiteilijan assistenttina, yrityksessä, jolla on yhteys opiskelijan taiteen alueeseen tai vaikka taiteilijayhteisössä. Erityisen suotavaa on pyrkiä löytämään sellainen harjoittelupaikka, joka avaa uusia näkymiä oman tulevaisuuden suunnittelun kannalta. Harjoittelupaikan voi pyrkiä löytämään myös ulkomailta. Harjoittelupaikkaa voi hakea kuvataideakatemia Yksityiskohta Marjo Levlinin videoteoksesta Taikurin varjo. Kuva: Marjo Levlin Kuvataideakatemian näyttelytoiminta Carrie Schneider, Recession, archival inkjet print. 2009 Kuvataideakatemialla on tällä hetkellä kolme omaa galleriatilaa, joiden lisäksi näyttelyitä järjestetään myös ulkopuolisissa näyttelytiloissa. Kuvataideakatemian gallerioissa pidettävistä näyttelyistä päättää galleriatoimikunta, joka nimetään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Taiteellinen toimikunta päättää kaikista Kuvataideakatemian galleriatilojen ulkopuolella tapahtuvista näyttelyistä ja yhteistyöprojekteista kotimaassa ja ulkomailla. Taiteellinen toimikunta nimitetään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Kuvataideakatemian gallerioissa opiskelijat valvovat näyttelynsä itse; tilasta ei peritä vuokraa eikä myynnistä provisiota. Oma gallerianäyttely suunnitellaan yhteistyössä ohjaavaan lehtorin tai professorin kanssa. Yksityisnäyttelyt ovat kuvataiteen maisterin tutkinnon osia. Kandidaatin tutkintoa varten voi hakea ryhmänäyttelyaikaa. Ryhmänäyttelyaikaa voi hakea myös muihin projekteihin. Ripustukseen liittyvissä asioissa auttaa galleriatoiminnasta vastaava työmestari. Näyttelytiedotuksessa auttavat näyttelysihteeri ja tuottaja. Kuvataideakatemian galleria Kuvataideakatemialla on ollut käytössään Kasarmikatu 44:ssä sijaitseva 160-neliöinen galleriatila jo vuodesta 1992 lähtien. Näyttelyt vaihtuvat tilassa kahden viikon välein, jotta mahdollisimman moni opiskelija saisi opiskeluaikanaan pitää gallerianäyttelyn. Suuri osa gallerian näyttelyistä on maisterivaiheen opinnäytetyön osia. Näyttelyaikoja Kuvataideakatemian galleriaan haetaan kahdesti lukuvuodessa, kevät- ja syyslukukaudella, erikseen ilmoitettavina aikoina. Hakulomakkeita saa intrasta tai näyttelysihteeriltä. Kaikki näyttelyaikaa hakeneet haastatellaan omalla työhuoneellaan, jolloin hakijalla on mahdollisuus esitellä toimikunnalle näyttelysuunnitelmansa ja teoksiaan. Kaiku-galleria Kuvataideakatemiassa opinto-opas 2010–2015 55 Galleria FAFA Paikka- ja tilannesidonnainen taide Galleriatila (186m²) on hyvin varusteltu ja mahdollistaa avaran etutilansa vuoksi erinomaisesti erilaisten näyttelyideoiden toteuttamisen. Opiskelijoiden yksityisnäyttelyiden ohella FAFAan keskitetään etenkin Kuvataideakatemian kansainvälisiin yhteistyöprojekteihin liittyvät näyttelyt sekä muut ryhmänäyttelyt. Näyttelyaikoja haetaan samoin periaattein ja samanaikaisesti kuin Kuvataideakatemian galleriaan, mutta FAFAssa näyttelyaika on 3 viikkoa. Kuvataideakatemia on järjestänyt kaupunkitilaan sijoittuvaa opetustoimintaa vuodesta 2004 lähtien. Erkki Soinisen vetämä opintokokonaisuus on tällöin kulkenut nimellä Tuntematon Kaupunki. Paikka- ja tilannesidonnaisen taiteen opetusta jatketaan ja sen puitteissa järjestetään erilaisia kursseja, projekteja ja muita tapahtumia suoraan kaupunkitilaan toteutettuna. Vuodesta 2009 lähtien tämä paikkasidonnaisen taiteen kokonaisuus sijoittuu pääasiallisesti Kalasataman alueelle. Kalasatama on suurimmaksi osaksi entiselle Sörnäisten sataman alueelle rakenteilla oleva asuinalue Helsingin itäisessä kantakaupungissa. Alueelle toteutettavien kurssien ja työpajojen teemat vaihtuvat vuosittain, ja sinne toteutetaan useita projekteja ja näyttelyitä osana opetusohjelmaa. Kaiku-galleria Kaiku-galleria sijaitsee Taiteen talon sisääntulokerroksessa (Kaikukatu 4). Kaiku-galleriassa järjestetään ensisijaisesti kurssitoimintaan liittyviä ryhmänäyttelyitä, muita Kuvataideakatemian yhteistyötoimintaan liittyviä näyttelyitä sekä professorien virkaanastujaisnäyttelyt. Myös opiskelijoilla on mahdollisuus ehdottaa galleriaan erilaisia ryhmätyöprojekteja tai esimerkiksi kandidaatiksi valmistumiseen liittyvää yhteisnäyttelyä.Näyttelyaikaa voi hakea taiteelliselta toimikunnalta, joka käsittelee hakemuksia pitkin vuotta. 56 Kuvan Kevät Kuvataideakatemian lopputyönäyttely on nimeltään Kuvan Kevät. Näyttely järjestetään keväisin Kuvataideakatemian tiloissa Kaikukadulla ja Kuvataideakatemian gallerioissa keskustassa. Näyttelylle luodaan vuosittain vaihtuvat tilat ympäri Kuvataideakatemiaa. Kuvan Kevääseen ovat oikeutettuja osallistumaan viidennen vuosikurssin sekä toisen vuoden maisteriopiskelijat. Lopputyönäyttely on ensisijaisesti maisterin tutkinnon toinen osa. Lens Politica Kuvataideakatemia on alusta lähtien ollut yhteiskunnallisen elokuvan ja taiteen festivaalin Lens Politican kasvualustana ja toimintakenttänä. Festivaali toimii foorumina poliittiselle ajattelulle, kantaaottavuudelle ja aktivismitaiteelle. Kuvataideakatemiassa järjestetään vuosittain työpajoja, teoreettispainotteisia kursseja ja seminaareja, jotka linkittyvät festivaaliin ja sen ohjelmistoon. Kuvataideakatemian opiskelijat työstävät kurssien kautta omia teoksiaan festivaalin näyttelyyn. Kurssit ja teemat vaihtuvat vuosittain. Avoimet ovet Kuvataideakatemian opintohallinto järjestää vähintään kerran lukuvuodessa avoimien ovien päivät lukioiden ja muiden vastaavien oppilaitosten opiskelijoille tavoittaakseen kuvataiteen opinnoista kiinnostuneet potentiaaliset Kuvataideakatemiaan hakijat. Avoimien ovien aikana auditorion infotilaisuuksien lisäksi oppilasryhmiä kierrätetään ympäri taloa ja tutustutaan mm. opiskelijoiden työhuoneisiin. kuvataideakatemia opinto-opas 2010–2015 57 Kirjasto Kirjaston perustehtävänä on tarjota Kuvataideakatemian opiskelussa, opetuksessa ja tutkimuksessa tarvittavia kirjasto- ja tietopalveluita. Kirjaston kuvataiteisiin keskittyvät kokoelmat sisältävät yli 10 000 luetteloitua nidettä. Kokoelmiin kuuluu muun muassa taiteilijamonografioita, taidehistoriaa ja -teoriaa sekä muuta opetukseen liittyvää kirjallisuutta. Kirjaston aineistohankintojen painopistealueena on nykytaide. Kirjasto on avoin kaikille kuvataiteesta kiinnostuneille. Kirjastoon tilataan vuosittain yli 60 painettua kotimaista ja ulkomaista taide- ja kulttuurilehteä. Kirjaston kirjojen ja lehtien viitetiedot on luetteloitu taideyliopistojen kirjastojen yhteiseen ARSCA-kokoelmatietokantaan ja yliopistokirjastojen yhteistietokantaan LINDAan. Kirjastossa on myös audiovisuaalista aineistoa, kuten videoita ja äänitteitä, joita Kuvataideakatemian omat opiskelijat voivat käyttää kirjaston AV-huoneessa. Kirjaston elektroniseen aineistoon pääsee kansallisen NELLI-tiedonhakuportaalin kautta. Nelli on metahakujärjestelmä, jolla on mahdollista hakea tietoa eri lähteistä samanaikaisesti. Kuvataideakatemian Nelli-portaaliin on koottu erityisesti kuvataidetta koskevaa aineistoa. Nellistä löytyy esimerkiksi kuvatietokantoja, elektronisia lehtiä, viitetietokantoja ja kirjastoluetteloita. Osa Nellin tietokannoista on kirjaston tilaamia aineistoja, jotka ovat käytettävissä vain Kuvataideakatemian omassa verkossa. Nellin lisäksi kirjaston kotisivuille on myös koottu suppeasti linkkejä tärkeimmistä tietokannoista. Kirjaston henkilökunta opastaa tietokantojen käytössä ja muissa tiedonhakuun liittyvissä asioissa. Lainausoikeus on kaikilla kirjaston asiakkailla. Aineistoa lainataan taidekirjastojen yhteisellä ARSCA-kirjastokortilla, jonka saa kirjastosta. Kortilla voi lainata aineistoa kaikista ARSCA-kirjastoista. Lainausajoista ja –oikeuksista tarkemmin kirjaston www–sivuilla. Sophie Schubachoff: Mother Earth, akryyli kankaalle. 2010 opinto-opas 2010–2015 59 Kirjastossa säilytetään Kuvataideakatemian opetus- ja tutkimusneuvoston hyväksymät opinnäytteet. Opinnäytetöitä on mahdollista saada pyynnöstä katseltavaksi. Opiskelijoiden opinnäytteiden perustiedot vuodesta 1995 on luetteloitu kirjaston kotisivuille. Kirjastossa on viisi työasemaa, jotka on tarkoitettu ensisijaisesti opiskeluun ja tutkimukseen liittyvään tiedonhankintaan. Kuvataideakatemian digitaalinen arkisto DIA Kuvataideakatemia otti vuonna 2010 käyttöön uuden digitaalisen kuva-arkiston DIAn. DIA toimii kirjaston alaisuudessa. DIA on tietokanta, joka tarjoaa Kuvataideakatemian opiskelijoiden ja opettajien teosten kuva-aineistoa akatemian opetuksen ja tutkimuksen käyttöön. Arkiston kuvaaineistoa kartutetaan jatkuvasti Kuvataideakatemian gallerioitten näyttelyistä sekä muista näyttelyistä ja tapahtumista. DIA on käytettävissä Kuvataideakatemian omassa verkossa opiskelijoiden omilla tunnuksilla. 60 Kirjasto puh. 09 680 33 215 Kirjaston aukioloajat Ma–ti Ke To–pe 9-16 10-18 9-16 Mahdollisista poikkeuksista aukiolossa ilmoitetaan kirjaston kotisivuilla. Kirjaston kotisivut: www.kuva.fi/portal/kirjasto/ ARSCA-kokoelmatietokanta: https://arsca.linneanet.fi/ kuvataideakatemia 2 Tutkintovaatimukset 2010—2015 Opiskelijan opintopolku Opiskelija suorittaa tutkintonsa niiden tutkintovaatimusten mukaisesti, jotka ovat voimassa silloin, kun hän aloittaa opintonsa Kuvataideakatemiassa. Opiskelijan on hyvä pitää tallessa aloitusvuotensa opinto-opas, josta hän voi tarvittaessa tarkistaa häntä koskevat vaatimukset. Tässä opinto-oppaassa esitellyt tutkintovaatimukset ovat voimassa viisi vuotta syksystä 2010 kevätlukukauden 2015 loppuun. Opiskelijat, jotka aloittavat opintonsa tänä aikana, suorittavat tutkintonsa näiden vaatimusten mukaisesti. Viisi- ja puolivuotista tutkintoa suorittavan opiskelijan opinnot käynnistyvät syksyn alussa opintokokonaisuudella ”Johdatus koulutusohjelmiin”, joka on koko syyskauden mittainen ja johon osallistuvat kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat. Syyskauden päättyessä ensimmäisen vuoden opiskelija valitsee sen koulutusohjelman, jossa hän suorittaa pakolliset pääaineopintonsa. Lisäksi hän laatii ensimmäisen henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa yhdessä omaopettajan kanssa. Opiskelijan opintopolku muodostuu ensivaiheessa perusopinnoista, joista suurin osa on tarkoitus suorittaa ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Ensimmäisen vuoden kevätlukukaudella ykköset osallistuvat valitsemansa koulutusohjelman seminaariin sekä aloittavat pääaineopintojen välineen perusteisiin liittyvät opinnot, jotka koulutusohjelma on rakentanut ensi vaiheen opinnoiksi. Pääaineen opinnot jatkuvat vielä toisenakin opiskeluvuotena, lisäksi suoritetaan kieliopintoja sekä teoreettisia opintoja ja kaiken aikaa tehdään omaa itsenäistä taiteellista työskentelyä. Opiskelija voi laajentaa osaamistaan jatkossa valinnaisilla, omaa taiteellista kehittymistään tukevilla kursseilla, joita on mahdollista valita Kuvataideakatemian eri koulutusohjelmien laajasta tarjonnasta. Kandidaatin opinnot päätetään yleensä kandidaatin opinnäytteen valmistamiseen. Neljännen vuoden keväällä perusopiskelijat siirtyvät maisteriopiskelijoiksi. He suorittavat vaaditut teoriaopinnot, joihin sisältyy kaikille opiskelijoille yhteinen maiste- Osa Thomas Westphalin installaatiota Dionysia. 2010. Kuvan Kevät. Kuva: Thomas Westphal opinto-opas 2010–2015 63 riseminaari ja samaan aikaan valikoivat omaa osaamista syventävää kurssitarjontaa. Itsenäinen taiteellinen työskentely jatkuu yleensä kaiken aikaa omaopettajan ja muiden opettajien ohjauksessa. Valmistautuminen opinnäytteen tekoon alkaa yleensä viidennen opiskeluvuoden alussa. Kaksiosaisen opinnäytteen ensimmäinen osa on mahdollista aikatauluttaa oman valinnan mukaan. Toinen osa on yleensä lopputyönäyttely Kuvan Kevät. Kaksivuotista maisterin tutkintoa suorittamaan hyväksytyt opiskelijat aloittavat opintonsa jossakin neljästä koulutusohjelmasta (kuvanveisto, maalaustaide, taidegrafiikka tai tila-aikataide) ja suorittavat tutkintovaatimuksiin kuuluvat syventävät opinnot samoin vaatimuksin kuin pitkän linjan maisteriopiskelijat. Yleisen opetuksen maisteriseminaariin osallistutaan ensimmäisen vuoden syksystä alkaen, samoin koulutusohjelman seminaariin. Maisteriopiskelijat tekevät syksyn alkaessa ensimmäisen HOPSinsa. 64 Laura Könönen: Wasted, dioriittiveistos. 2010. Kuvan Kevät Sanna Pajunen: Leikkiä, kuvittelua. Installaatio. 2009 opinto-opas 2010–2015 65 Kuvataiteen kandidaatin tutkinto Kuvataiteen kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto. Tutkinnon suorittaneella on käsitys kuvataiteen kentästä ja kuvanveiston, maalauksen, taidegrafiikan tai tila-aikataiteiden välineiden hallinnasta. Hänellä on myös taideteorian, -historian ja -filosofian perustuntemus. Lisäksi hän on perehtynyt syvällisemmin johonkin edellä mainituista taiteen alueista. Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava koulutusohjelmaan kuuluvat opinnot ja osoitettava, että hän on saavuttanut tutkinnolle, opinnoille ja kandidaatin opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä tutkintosäännöissä määritellyn kielitaidon. Tutkintovaatimuksia esitellään tarkemmin luvussa 3. Valmistumiseen liittyvää yksityiskohtaista tietoa löytyy luvusta 1. 66 Tutkinnon rakenne [P] Perusopinnot 40 op [Pk] Taiteellisen työskentelyn perusteet 22 op • [Pk-1] Orientoivat opinnot 2 op • [Pk-4] Johdatus koulutusohjelmiin 20 op [Pt] Taidehistorian perusteet 10 op • [Pt-1] Taidehistorian perusteet 10 op [Pv] Tieto- ja viestintätekniikan opinnot 8 op [K] Kieliopinnot 8 op • [Kk-1] Toisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen taito 3 op • [Ku-1] Vieraan kielen tekstin ymmärtäminen 3 op • [Ku-2] Vieraan kielen suullinen taito 2 op [A] Aineopinnot 162 op Kunkin koulutusohjelman kohdalla on tarkemmin määritelty eri osioista vaaditut opintopistemäärät. Opiskelija voi halutessaan osallistua myös muun kuin oman koulutusohjelmansa seminaariin. Tarkempia tietoja opintoamanuenssilta. [As] Itsenäinen taiteellinen työskentely 30 op [At] Teoriaopinnot: Taide nyky-yhteiskunnassa I yht. 17 op • • • • • [At-1] Johdatus nykytaiteen historiaan 5 op [At-2] Filosofia I, 2 op [At-3] Taiteilijana yhteiskunnassa –opinnot 2 op [At-4] Kirjoittamisen opinnot 2 op [At-20] Valinnaiset teoriaopinnot 6 op [Ap] Piirustuksen ja havainnon opinnot 10 op 67 [Av] Valinnaiset aineopinnot 50 op Valinnaisiksi aineopinnoiksi käyvät esim. • itsenäinen taiteellinen työskentely • kurssit ja työpajat • teoreettiset opinnot • työharjoittelu Opintoja voi suorittaa myös muissa korkeakouluissa. Sellaisia opintoja, jotka eivät suoranaisesti kuulu tutkintoon kuten esimerkiksi ylimääräiset kielet, voidaan tutkintoon kuitenkin hyväksyä korkeintaan 8 opintopistettä. Lisätietoja antaa opintosihteeri. [Ao] Kandidaatin opinnäyte 10 op sis. [Ky] Kandidaatin kypsyyskoe Kuvataiteen kandidaatin opinnäyte on Kuvataideakatemian seminaarityöskentelyyn liittyvä pienimuotoinen ryhmä- tai yksityisnäyttely tai muu esiintyminen, jonka opiskelija dokumentoi. Opiskelija voi järjestää opinnäytteen esittelyn esimerkiksi työhuoneellaan. Opinnäyte voi olla myös yhteisesiintyminen. Kandidaatin kypsyyskoe on äidinkielen koe, joka tarkistetaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa. Kandidaatin kypsyyskoe ei koske ulkomaalaisia tai ulkomailla koulusivistyksensä hankkineita opiskelijoita. [Ak] Pääaineopinnot 45 op Pääaineen opinnot suoritetaan koulutusohjelmittain määriteltyjen vaatimusten mukaisesti. Opinnot on jaettu kolmeen kokonaisuuteen: • Välineen perusteet 10—20 op • Tutkimus ja käytäntö 10—20 op • Koulutusohjelman seminaarit 10—20 op kuvataideakatemia opinto-opas 2010–2015 Kuvataiteen kandidaatin tutkinto 210 op Perusopinnot Perusopinnot [P] 40 op [P] 40 op Kieliopinnot Kieliopinnot [K] 8 op [K] 8 op Taiteellisen Taiteellisen Taidehistorian Taidehistorian TVT-opinnot TVT-opinnot 2. kotim. työskentelyn työskentelyn perusteet perusteet [Pv] 8 op[Kk] 3 op perusteet perusteet [Pt] 10 op [Pt] 10 op[Pv] 8 op [Pk] 22 op [Pk] 22 op Orientoivat OrientoivatTaideTaideopinnot opinnothistorian historian [Pk-1] 2 op [Pk-1] 2 op perusteet perusteet [Pt-1] 10 op [Pt-1] 10 op Johdatus Johdatus koulutuskoulutusohjelmiin ohjelmiin [Pk-4] 20 op [Pk-4] 20 op Ruotsi [Kk-1] 3 op tai Suomi [Kk-2] 3 op 2. kotim.1.vieras [Kk] 3 op[Ku] 5 op Aineopinnot Aineopinnot [A] 162 op [A] 162 op Kypsyyskoe Kypsyyskoe 1.vieras (äidink. (äidink. [Ku] 5suomi, op ruotsi)suomi, ruotsi) [Ky] [Ky] Taide nyky- Taide nykyItsenäinen Itsenäinen Valinnaiset Piirustus ja PiirustusValinnaiset ja Kandidaatin Kandidaatin yhteiskunnassayhteiskunnassa 1 1 taiteellinen taiteellinen aineopinnot aineopinnot havainnointi havainnointi opinnäyte opinnäyte [teoria] työskentely työskentely[teoria] [Av] 50 op [Av] 50 op [Ap] 10 op [Ap] 10 op [Ao-10] 10 op[Ao-10] 10 op [At] 17 op [At] 17 op [As] 30 op [As] 30 op Johdatus nykyJohdatus nykyKirjoittamisen Kirjoittamisen taiteen historiaan taiteen historiaan opinnot opinnot ja teoriaan ja teoriaan [At-4] 2 op [At-4] 2 op [At-1] 5 op [At-1] 5 op Ruotsi 1.vieras 1.vieras [Kk-1] 3 op kirjallinen kirjallinen taito [Ku-1] taito [Ku-1] tai 3 op 3 op Filosofia I [At-2] 2 op Filosofia I Valinnaiset Valinnaiset [At-2] teoreettiset 2 op teoreettiset opinnot opinnot Taiteilijana Taiteilijana [At-20] 6 op [At-20] 6 op yhteiskunnassa yhteiskunnassa [At-3] 2 op [At-3] 2 op Suomi 1. vieras 1. vieras [Kk-2] suullinen 3 op taito suullinen taito [Ku-2] 2 op [Ku-2] 2 op Opintopistekaavio Kandidaatin tutkintoon kuuluvien vaatimusten jakautuminen opintopisteisiin. Kaaviossa yksi ruutu vastaa yhtä opintopistettä. Syventävät Syventävät opinnot opinnot Pääaineopinnot Pääaineopinnot [Ak] 45 op [Ak] 45 op [S] 120 op [S] 120 op Perusopinnot [P] 40 op Taiteellisen työskentelyn perusteet Teoriaopinnot: Teoriaopinnot: Taidehistorian perusteet Taiteelliset Taiteelliset opinnot: Kriittinen opinnot: tutkimus Kriittinen tutkimus Taide nyky- Taide nykyyhteiskunnassa yhteiskunnassa II II jaTVT-opinnot käytäntöja [Sk] käytäntö 50-60 op [Sk] 50-60 op Opinnäyte [M] 40 op Opinnäyte [M] 40 op Kuvanveisto Kuvanveisto [Akv] [Akv] Maalaus [Akm] Maalaus [Akm] Taidegrafiikka Taidegrafiikka [Akg] [Akg] Tila-aika [Akt] Tila-aika [Akt] [St] 20-30 op [St] 20-30 op Kieliopinnot [K] 8 op Aineopinnot [A] 162 op Tila-aikataiteen Visuaalisen kulttuurin Visuaalisen kulttuurin Tila-aikataiteen KuvanveistonKuvanveiston Maalauksen seminaari Maalauksen seminaari Kypsyyskoe (sisältö) Maisteriseminaari MaisteriseminaariKypsyyskoe (sisältö) seminaari 15 op [Akg-1] 15 op seminaari seminaari seminaari ja kritiikki seminaari ja kritiikki [Akm-1] 18 op[Akm-1] 18 op seminaari [Akg-1] [Mk-1] [Mk-1] [St-1] 6-10 op [St-1] 6-10 op [Akt-1] 10 op [Akt-1] 10 op [Akv-1] 10-20 [Akv-1] op 10-20 op Välineen perusteet: Välineen perusteet:Välineen perusteet: Välineen perusteet: Itsenäinen taiteellinen työskentely Nykytaiteen historia Nykytaiteen ja historia ja teoria II [St-2]teoria 5 op II [St-2] 5 op työpajat, työpajat, AV-kerronnan AV-kerronnan perusteet perusteet Välineen perusteet Välineen perusteet MateriaalioppiMateriaalioppi TaidegrafiikanTaidegrafiikan KoulutusohjelmaKoulutusohjelmaTeoreettiset opinnot: op 8 op intensiivikurssit intensiivikurssit tai tai [Akt-20av] 20 op [Akt-20av] 20 op [Akv-20ain] 10-20 [Akv-20ain] op 10-20 op [Akm-20mat] 8[Akm-20mat] kohtaiset työpajat kohtaiset ja työpajat ja Taide nyky-yhteiskunnassa I projektit projektit Filosofia II - Johdatus Filosofia II - Johdatus laboratoriot laboratoriot MateriaaliopinMateriaaliopin käytännöt käytännöt[Akg-20typ] 20 [Akg-20typ] Valinnaiset kurssit Valinnaiset ja kurssit ja estetiikkaan estetiikkaan op 20 op [Sk-2] 10Piirustuksen op [Sk-2] 10 opja havainnon [Akm-20mak] 2[Akm-20mak] op 2 op opinnot työpajat [Ss-1] työpajat [Ss-1] ja taidefilosofiaan ja taidefilosofiaan Suuntautumis-SuuntautumisTutkimus ja käytäntö Tutkimus ja käytäntö Tutkimus ja käytäntö: Tutkimus ja käytäntö: Tutkimus ja käytäntö: aineopinnot vaihtoehdon historia vaihtoehdon ja historia ja Taiteilijana Valinnaiset yhteisTaiteilijana yhteisItsenäinen taiteellinen Itsenäinen taiteellinen [St-3] 2 op [St-3] 2 op [Akv-30] 10-20[Akv-30] op 10-20 opTutkimus ja käytäntö: teoria 3 op teoria 3 op kunnassa [Sk-3] kunnassa 6 op [Sk-3] 6 op työskentely [Ss-2] työskentely [Ss-2] Näyttelyn suunnittelu Näyttelyn suunnittelu Kandidaatin opinnäyte MaalaustaiteenMaalaustaiteen työpajat työpajat Vapaavalintaiset Vapaavalintaiset [Akg-30nät] 2 op [Akg-30nät] 2 op ja laboratoriot ja laboratoriot teoreettiset opinnot teoreettiset opinnot Työpaja 12 op Työpaja 12 op [Akm-30typ ja Akm-30lab] [Akm-30typ ja Akm-30lab] [St-10] 3-17 op[St-10] 3-17 op TaidegrafiikanTaidegrafiikan työpajat, työpajat, Koulutusohjelman Koulutusohjelman Taiteellinen Taiteellinen Pääaineen opinnot työskentely työskentely syventävät seminaarit syventävät seminaarit [Sk-1] 4-9 op [Sk-1] 4-9 op [Ss] 25-40 op [Ss] 25-40 op 17 op 17 op intensiivikurssit intensiivikurssit tai tai projektit [Akg-30typ] projektit 8 op [Akg-30typ] 8 op ohjelmiin [Pk-4] 20 op Taiteilijana yhteiskunnassa [At-3] 2 op [Ku-2] 2 op Kuvataiteen maisterin tutkinto 120 op Kuvataiteen maisterin tutkinto Kuvataiteen maisterin tutkinto on ylempi korkeakoulutut- Pääaineopinnot kinto. Tutkinnon suorittaneella on valmiudet toimia itse[Ak] 45 op Syventävät opinnot [S] 120 op Taiteelliset opinnot: Kriittinen tutkimus ja käytäntö [Sk] 50-60 op Koulutusohjelman syventävät seminaarit [Sk-1] 4-9 op Taiteellinen työskentely [Ss] 25-40 op Koulutusohjelmakohtaiset työpajat ja laboratoriot [Sk-2] 10 op Valinnaiset kurssit ja työpajat [Ss-1] Taiteilijana yhteiskunnassa [Sk-3] 6 op Itsenäinen taiteellinen työskentely [Ss-2] opinnot [At-20] 6 op Teoriaopinnot: Taide nykyyhteiskunnassa II [St] 20-30 op Opinnäyte [M] 40 op Kuvanveisto [Akv] Maisteriseminaari [St-1] 6-10 op Kypsyyskoe (sisältö) [Mk-1] Kuvanveiston seminaari ja kritiikki [Akv-1] 10-20 op Nykytaiteen historia ja teoria II [St-2] 5 op Välineen perusteet [Akv-20ain] 10-20 op Filosofia II - Johdatus estetiikkaan ja taidefilosofiaan [St-3] 2 op Tutkimus ja käytäntö [Akv-30] 10-20 op Vapaavalintaiset teoreettiset opinnot [St-10] 3-17 op Maalauksen seminaari, vetäjänä professori Tarja Pitkänen-Walter näisesti ja analyyttisesti taiteilijana yhteiskunnassa ja maailmassa. Kuvataiteen maisteri hallitsee syvällisesti taiteellisten välineiden käytön ja ymmärtää niiden ajankohtaisen merkityksenTaidegrafiikka ja historian. Hän pystyy asettamaan itselleen Maalaus Tila-aika [Akm] [Akg] [Akt] päämääriä ja tavoitteita ja hänellä on valmius toimia kuvataiteen asiantuntijana ja kehittäjänä. Lisäksi hänellä on valmiudet taiteelliseen jatkokoulutukseen sekä hyvä viestintä- ja kielitaito. Tutkintoa varten opiskelijan on suoritetTila-aikataiteen Visuaalisen kulttuurin Maalauksen seminaari seminaari seminaari [Akg-1] 15 op [Akm-1] 18 op tava koulutusohjelmaan kuuluvat opinnot ja osoitettava, [Akt-1] 10 op Välineen perusteet:että hän onVälineen perusteet: saavuttanut tutkinnolle, opinnoille ja opinnäyttavoitteet sekä tutkintosäännöissä määritelMateriaalioppi teelle asetetut Taidegrafiikan työpajat, AV-kerronnan perusteet [Akm-20mat] 8 op intensiivikurssit tai [Akt-20av] 20 op lyn kielitaidon. projektit Materiaaliopin käytännöt Tutkintovaatimuksia [Akg-20typ] 20 op esitellään tarkemmin luvussa 3. Val[Akm-20mak] 2 op mistumiseen liittyvää yksityiskohtaistaSuuntautumistietoa löytyy luvusta 1. Tutkimus ja käytäntö: Tutkimus ja käytäntö: Maalaustaiteen työpajat ja laboratoriot [Akm-30typ ja Akm-30lab] 17 op Näyttelyn suunnittelu [Akg-30nät] 2 op Taidegrafiikan työpajat, intensiivikurssit tai projektit [Akg-30typ] 8 op vaihtoehdon historia ja teoria 3 op Työpaja 12 op Tuomas Karjalaisen teos Taidehallin edustan aidassa osana Julkinen tila ja maalaus –kurssia 71 Tutkinnon rakenne [S] Syventävät opinnot 120 op Syventäviä opintoja suorittaessa voi valita, suorittaako enemmän taiteellisia vai teoreettisia opintoja. Molemmissa on kymmenen opintopisteen laajuinen liikkumavara. Jos esimerkiksi opiskelija suorittaa taiteellisia opintoja 60 op, jää teoreettisia opintoja suoritettavaksi 20 op ja vastaavasti, jos suorittaa 30 op teoreettisia opintoja, jää taiteellisia suoritettavaksi 50 op. [Sk] Taiteelliset opinnot: Kriittinen tutkimus ja käytäntö 50—60 op • • • • 72 [Sk-1] Koulutusohjelmakohtaiset syventävät seminaarit 4—9 op [Sk-2] Koulutusohjelmakohtaiset työpajat ja laboratoriot 10 op [Sk-3] Taiteilijana yhteiskunnassa opinnot 6 op [Ss] Taiteellinen työskentely 25—40 op [St] Teoriaopinnot: Taide nyky-yhteiskunnassa II 20—30 op • [St-1] Maisteriseminaarit 6—10 op • [St-2] Nykytaiteen historia ja teoria II 5 op • [St-3] Filosofia II — Johdatus mannermaiseen estetiikkaan ja taidefilosofiaan 2 op • [St-10] Vapaavalintaiset teoriaopinnot 3—17 op [M] Kuvataiteen maisterin opinnäyte 40 op sis. [Mk] Kypsyyskoe Kaksiosainen opinnäyte Kuvataiteen maisterin tutkinnon taiteellinen opinnäyte eli lopputyö on kaksiosainen ja laajuudeltaan 40 opintopistettä. Opinnäytteen osien valmistuminen tulee ajoittaa siten, että opiskelijan on mahdollista suorittaa maisteriopinnot kahden vuoden aikana. Opinnäyte tarkastajalausuntoineen käsitellään opetus- ja tutkimusneuvostossa tällöin yleensä kevätnäyttelyä seuraavan lukuvuoden syyskaudella. Opinnäytevaihtoehdot ovat: a) Kaksi julkista esiintymistä b) Yksi julkinen esiintyminen sekä laaja kirjallinen osuus Molempiin vaihtoehtoihin sisältyy opinnäytteen kokonaisvaltainen dokumentointi. Julkisella esiintymisellä tarkoitetaan yleisölle avointa näyttelyä tai esiintymistä. Opinnäytevaihtoehdossa b kirjallisen osuuden tulee olla laajuudeltaan 25—50 liuskaa (à 2.000 merkkiä/liuska) ja sen tulee osoittaa kuvataiteen kentän syvällistä hallintaa kirjallisessa muodossa. Kirjallinen osuus voi koostua myös erillisistä teksteistä, jolloin alkuun on liitettävä n. 10 liuskan pituinen johdanto-osa, joka osoittaa tekstien yhteenkuuluvuuden ja tuo esiin niiden tarkasteleman problematiikan. Sivumääräohjeet ovat suosituksia. Huomautus: Pakolliset täydentävät suoritukset 2-vuotista maisterintutkintoa opiskeleville: Mikäli kuvataiteen maisterin tutkintoon vaadittuja kieliopintoja (8 op) ei ole suoritettu alemmassa korkeakoulututkinnossa, ne suoritetaan yllä esiteltyjen syventävien opintojen lisäksi. Jos opiskelija ei ole suorittanut alempaa korkeakoulututkintoa täydentää hän maisterinopintojaan kieliopintojen (8 op) lisäksi teoriaopinnoilla (Taide nyky-yhteiskunnassa I, 17 op). Täydentämisestä voi keskustella opintosihteerin kanssa. Kuvataiteen tohtorin tutkinto Ks. tohtorikoulutusohjelman esittely luvussa 3. Tila-aikataiteen koulutusohjelmassa opiskeleva täydentää opintojaan kokeellisen elokuvan, paikkasidonnaisen taiteen tai valokuvataiteen historian ja teorian opinnoilla (St-30his, 3 op). Taidegrafiikan koulutusohjelmassa opiskeleva täydentää opintojaan näyttelysuunnittelulla (Sg-20nät, 2 op). Ennen vuotta 2010 aloittaneet maisteriopiskelijat, joiden vaatimuksiin kuuluu Ripustustyöpaja (Sg-20rip), voivat korvata sen em. näyttelysuunnittelu–suorituksella. kuvataideakatemia opinto-opas 2010–2015 73 3 Yleinen opetus ja koulutusohjelmat Piirakkakerho, kuvanveiston opiskelijoiden projekti ja performanssi Kuvataideakatemian galleriassa Yleinen opetus Opettajien ja muun henkilökunnan yhteystiedot löydät osoitteesta www.kuva.fi. Yleinen opetus sisältää kaikille opiskelijoille tarkoitettua teoriaopetusta, piirustuksen ja havainnon opetusta, 1. vuosikurssin syksyn opetuksen, kieliopinnot sekä tieto- ja viestintätekniikan opintoja. Yleisen opetuksen tavoitteet Yleisen opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ajatukselliset välineet ymmärtää nykytaiteen osa-alueita sekä erilaisia työskentelytapoja kuten myös sitä mitä taiteilijana toimiminen kulttuurissamme merkitsee. Nykytaiteen historian ja teorian hallitseminen on edellytys sille, että pystyy tarkastelemaan paitsi tämän hetken taidetta myös nykymaailmaa laajasti, itsenäisesti ja kriittisesti arvioiden. Teoriaopetuksessa korostetaan erityisesti nykytaiteen teorian ja erilaisten taiteellisten käytäntöjen välistä vuoropuhelua. Opetuksen päämääränä on, että opiskelijat hallitsevat tiedollisesti kansainvälisen taideteorian kentän ja sen erilaiset lähtökohdat. 76 1. vuosikurssin opiskelijoiden opetus Uusien opiskelijoiden opinnot alkavat parin päivän orientaatiolla syyskuun alussa. Orientaation jälkeen ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat keskittyvät koko syyskauden ”Johdatus koulutusohjelmiin” –opintokokonaisuuteen sekä piirustuksen ja havainnon opintoihin. Nämä opinnot koostuvat 2—3 viikon pituisista kursseista, joiden sisällöistä vastaavat Kuvataideakatemian eri koulutusohjelmat sekä piirustuksen ja havainnon opetus. Kurssien teemat toimivat vuoropuhelussa nykytaiteen ja sen tradition kanssa samalla kun ne esittelevät eri koulutusohjelmia. Kurssit pyrkivät antamiensa erilaisten näkökulmien kautta täydentämään toisiaan niin, että syksyn opinnoista muodostuu yksi tiivis ja yhtenäinen jakso. Ensimmäisen vuosikurssin syksyn opinnot ja henkilökohtainen taiteellinen työskentely tapahtuu vuorovaikutuksessa ryhmän kanssa yhteisessä työskentelytilassa. Syyslukukaudella ensimmäisen vuoden opiskelijat aloittavat niin ikään perusopintoihin kuuluvan, koko lukuvuoden kestävän, Taidehistorian perusteet –kurssin ja mahdollisuuksien mukaan suorittavat ensimmäisiä kieliopintoja. Ohjelmaan kuuluu myös joitakin tieto- ja viestintätekniikan opintoja. kuvataideakatemia [P] Perusopinnot [Pk] Taiteellisen työskentelyn perusteet 22 op [Pk-1] Orientoivat opinnot 2 op Orientoivissa opinnoissa tutustutaan Kuvataideakatemiassa opiskelemiseen, tutkintojen sisältöihin ja opintopolun suunnitteluun. Opiskelijat saavat erilaista opiskeluvalmiuksiin liittyvää ohjausta sekä tietoja muun muassa opintososiaalisista asioista. Orientoivat opinnot järjestetään kahdessa tai kolmessa osassa syksyllä. Aluksi tutustutaan 1. vuoden opetukseen, yliopiston opetus- ja näyttelytiloihin, opintopalveluihin ja hallintoon, kirjastoon sekä oppilaskunnan toimintaan. Osan orientaatiosta järjestävät opiskelijatuutorit. Tuutoreina toimivat akatemian ylempien vuosikurssien opiskelijat. Opintoihin sisältyy lisäksi tietokoneen käytön opetusta sekä kirjaston käyttöön liittyvä opastusta. 1) Tietokoneen käytön perusteet: Tietokoneen käytön opetuksen tavoitteena on antaa opastusta tietokoneen, koulun sähköpostin ja verkon käyttöön sekä tarjota tekstinkäsittelytaitojen alkeet. Tämän osion voi myös suorittaa näyttökokeella. Lisätietoja antaa opintosihteeri. 2) Tiedonhaun perusteet: Tiedonhaun ja -hallinnan opetus tukee kuvataiteen tiedonlähteiden ja tietokantojen itsenäistä käyttöä. Tavoitteena on, että opiskelija osaa hankkia ja hyödyntää tarvitsemaansa tietoa opiskelussa. Uusi opiskelija perehtyy kirjastoon, sen kokoelmiin, palveluihin ja tiloihin sekä oppii käyttämään elektronisia kirjastojärjestelmiä, erityisesti taideyliopistojen ARSCA-kokoelmatietokantaa. Opiskelija tutustuu kirjaston kotisivulla oleviin kuvataiteen tietokantoihin. [Pk-4] Johdatus koulutusohjelmiin 20 op Tämä ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille tarkoitettu opintojakso sisältää pääaineiden sekä piirustuksen ja havainnon perusteet. Opinnot on suunniteltu kokonaisuudeksi, jonka avulla pyritään luomaan käsitys aluksi piirtämisen ja muiden perinteisempien taiteellisten välineiden merkityksestä nykytaiteessa. Koko syyskauden kestävään koulutukseen sisältyvien kurssien antamien erilaisten näkökulmien on tarkoitus täydentää toisiaan. Piirustusta lähestytään kuvallisen esittämisen perusteita avaten ja erilaisiin taiteellisiin näkökulmiin perehtyen. Henkilökohtainen työskentely asettuu selkeään vuorovaikutukseen yhteisössä ensimmäisen vuosikurssin työskennellessä yhdessä syyslukukauden ajan. Huomaa: Hyväksyttyyn suoritukseen on sisällyttävä vähintään 5 opintopistettä piirustuksen ja havainnon opintoja. opinto-opas 2010–2015 77 [Pt] Taidehistorian perusteet 10 op [Pt-1] Taidehistorian perusteet 10 op Taidehistorian opetus rakentuu temaattisista kokonaisuuksista. Opiskelijaa innostetaan näkemään ja ymmärtämään taiteen traditiota nykypäivän perspektiivistä (kuva-analyysejä, katseen politiikkaa, museovierailuja jne.). Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden opintokokonaisuuteen sisältyy yleensä ulkomaanmatka, jossa kuvataiteen historiaan perehdytään muun muassa taidemuseokäynneillä. Tentti- tai esseevaihtoehto: Opiskelijat voivat halutessaan suorittaa taidehistorian tenttimällä tai essee-suorituksena. Kirjallisuus: Hugh Honour & John Fleming, A World History of Art. Muista valinnaisista kirjoista on keskusteltava taidehistorian ja –teorian professorin kanssa. 78 [Pv] Tieto- ja viestintätekniikan opinnot 8 op Tieto- ja viestintätekniikan opetuksen yleisenä tavoitteena on varmistaa kandivaiheen perustutkinto-opiskelijoille yhtenäiset ja riittävät tieto- ja viestintätekniikan käytön perustiedot ja -taidot. Osa tarvittavista taidoista annetaan jo ensimmäisen opiskeluvuoden syksyllä kaikille yhteisten opintojen (Johdatus koulutusohjelmiin) aikana. Sen jälkeen osaamista syvennetään TVT-opetuksessa mm. taittoohjelmaan ja sivunteko-ohjelmaan tutustumalla. Opiskelija saa myös opetusta Kuvataideakatemian näyttelykäytäntöihin ja oman näyttelyn tekoon liittyvistä kysymyksistä sekä oppii portfolion kokoamiseen vaadittavia taitoja. Kokonaisuus on laajuudeltaan yhteensä 8 op. Tarkemmat tiedot lukukausittain julkaistavassa opetusmonisteessa. [K] Kieliopinnot 8 op Kuvataideakatemia järjestää tutkintoihin kuuluvaa kieliopetusta Helsingin yliopiston Kielipalveluiden kanssa. Opetus pyritään pitämään akatemian tiloissa. Pakolliset kielikurssit järjestetään yleensä vain kerran vuodessa. Ennen kielikurssia ja niiden jälkeen on mahdollista osallistua myös tasokokeeseen. Jos läpäisee tasokokeen, kurssi merkitään suoritetuksi. Tasokoetta on mahdollista yrittää kahdesti. Mikäli opiskelija ei läpäise koetta, hänen on osallistuttava kurssille. [Kk] Toisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen taito 3 op [Kk-1] Ruotsin kirjallinen ja suullinen taito 3 op Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää oman alansa kirjoitettua ja puhuttua kieltä, pystyy keskustelemaan omaan alaansa liittyvistä kysymyksistä sekä laatimaan kirjallisen esityksen omaan alaansa liittyvästä aiheesta. Kurssin suoritustavat: kurssi (minimi 80 % läsnäolo) ja loppukoe. Kirjallisesta ja suullisesta taidosta annetaan arvosanat erikseen. Opetuksen järjestää HY Kielipalvelut. kuvataideakatemia [Kk-2] Suomen kielen kirjallinen ja suullinen taito 3 op Kurssin suorittavat ne Suomen kansalaiset, joiden äidinkieli on ruotsi. Kurssi sekä tasokoe järjestetään Helsingin yliopiston kielikeskuksessa. [Ku] Ensimmäinen vieras kieli (englanti) [Ku-1] English for Academic & Professional Skills: Reading, Writing & Spoken Communication, 3 op The content of the course will be negotiated with the students to a large part; however, there will be a number of fixed items that will be covered. There will be, for example, discussion as well as additional out of class work. Reading (reading techniques, academic & subjectspecific articles), writing (practical writing), oral (group discussions), listening (learning to listen for language). Minimum 80% attendance is required and given tasks need to be completed. Opetuksen järjestää HY kielipalvelut. [Ku-2] English for Academic & Professional Skills: Presentation Skills, 2 op The aim of the course is to provide a forum for the discussion of a wide variety of academic topics structured around the giving of presentations, both informal and formal, by participants. In addition to learning and practising various discussion techniques, participants will be introduced to different styles of presentation; will be given instructions on how to prepare and structure presentations; on how to answer questions on presentations; as well as on how to ask questions of other presenters. There will be roughly a fifty/fifty division between the time devoted to discussion and to presentations, but both activities will be integrated to form a whole. Minimum 80% attendance is required and each student is expected to give a presentation. Opetuksen järjestää HY kielipalvelut. Muut vieraat kielet ensimmäisenä vieraana kielenä: kysy opintosihteeriltä. Suomea ulkomaalaisille Kuvataideakatemian ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat voivat osallistua Helsingin yliopiston Kielipalveluiden järjestämille kaikille avoimille suomen kielen kursseille. Kursseilla opiskellaan suomea ammattitaitoisten opettajien johdolla kansainvälisissä ryhmissä. Opetusta järjestetään alkeiskurssista lähtien edistyneisiin saakka. Kurssien vaativuustasot ilmoitetaan asteikolla 1-6. Kuvataideakatemian opiskelijat varmistavat ennen ilmoittautumista opintotoimistosta, että he voivat osallistua kurssille. Kuvataideakatemia maksaa kaksi kurssimaksua opiskelijaa kohti. Kieliopintojen opiskelu muussa korkeakoulussa JOO-järjestelmän kautta on mahdollista suorittaa kieliopintoja Helsingin yliopiston kielikeskuksen tai esimerkiksi Taideteollisen korkea- opinto-opas 2010–2015 79 koulun kursseilla. Ylimääräisiä kieliä voi sijoittaa valinnaisiin opintoihin. Em. lisäksi esimerkiksi kumppaniammattikorkeakoulut (Metropolia) tarjoavat kielikursseja akatemian opiskelijoille. Akatemia maksaa jokaiselle tutkinto-opiskelijalle kaksi kielikurssia Helsingin yliopiston Kielipalveluissa tms. yhteistyölaitoksessa. Kun haluat suorittaa ylimääräisiä kieliä, ota yhteys opintosihteeriin. [A] Aineopinnot, yleinen opetus [At] Teoriaopinnot: Taide nyky-yhteiskunnassa I 17 op Taide nyky-yhteiskunnassa -opinnot rakentuvat erilaisista pakollisista ja vaihtoehtoisista teoreettisista opinnoista, joissa käsitellään nykytaiteen teoriaa ja historiaa, filosofiaa, elokuvaa jne. Maisteriseminaari Galleria FAFAssa [At-1] Johdatus nykytaiteen historiaan ja teoriaan 5 op Kurssin tarkoituksena on perehdyttää opiskelijat 1900-luvun ja nykytaiteen keskeisiin suuntauksiin ja teoreettisiin lähtökohtiin. Luennoilla tarkastellaan mm. 1900-luvun alkupuolen klassista avantgardea, 2. maailmansodan jälkeisiä ajatustapoja, 1960-luvun taiteen käsitteellistymistä ja ”dematerialisoitumista” sekä nykytaiteen käytäntöjä. Oheiskirjallisuutena luetaan luennoitsijan ohjeiden mukaan Art Since 1900: modernism, antimodernism, postmodernism / Hal Foster [et al.], London : Thames & Hudson, 2004. [At-2] Filosofia I — Johdatus filosofiaan 2 op Kanditutkinnossa opintoihin on sisällyttävä 2 op:n verran filosofian opintoja, jotka on mahdollista suorittaa joko kurssilla tai esimerkiksi seuraavien teosten pohjalta sovittavina kirjatentteinä tai esseesuorituksina: Tentti- tai esseevaihtoehto: ”Johdanto estetiikkaan” • Vaihtoehto 1) Kirjallisuus: Elämys, taide, totuus: kirjoituksia fenomenologisesta estetiikasta /toim. Arto Haapala ja Markku Lehtinen, Helsinki: Yliopistopaino, 2000. • Vaihtoehto 2) Kirjallisuus: Aesthetics: the classic readings / ed. by David E. Cooper; advisory editors Peter Lamarque, Crispin Sartwell, Oxford: Blackwell, 1997 (repr. 2003). • Vaihtoehto 3) Kirjallisuus: Routledge companion to aesthetics / edited by Berys Gaut and Dominic McIver Lopes. London, Routledge, painokset 2003 tai 2005 osin. • Vaihtoehto 4) Johdatus taiteenfilosofiaan / Richard Eldridge ; suomentanut Markku Lehtinen. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press, 2009. • Vaihtoehto 5) Estetiikan klassikot Platonista Tolstoihin / toimittaneet Ilona Reiners, Anita Seppä, Jyri Vuorinen. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press, 2009. Kuvataideakatemialla oli usean vuoden käytössään Lasiboksi Sturenkadun ja Kirstinkadun kulmassa. Kuva Aada Niilolan ja Saija Kassisen näyttelystä opinto-opas 2010–2015 81 [At-3] Taiteilijana yhteiskunnassa –opinnot 2 op Taiteilija yhteiskunnassa opintokokonaisuudessa tarkastellaan taiteellista tuotantoa ja toimintaa suhteessa yhteiskuntaan ja taidekenttään. Luentokurssi, seminaarit ja työpajat käsittelevät taiteellisen toiminnan edellytyksiä, taustavoimia sekä muuttuvia taidekäytäntöjä. Opintoihin sisältyy kysymyksiä estetiikasta ja etiikasta sekä taiteen vastaanoton, tulkinnan ja välittämisen käytännöistä. Laajemmin taiteelliseen toimintaan vaikuttavia taustavoimia käsitellään esimerkiksi suhteessa globalisaation prosessiin ja ympäristökysymyksiin. Opinto-ohjelmassa vierailee kotimaisia ja kansainvälisiä taiteilijoita, kuraattoreita, galleristeja ja tutkijoita jotka kertovat omasta työstään eri näkökulmista. Temaattisesti fokusoiduissa kotimaisissa ja kansainvälisissä työpajoissa keskitytään taiteellisen tuotannon ja taiteen esittämisen eri konteksteihin. Nykytaiteen kontekstit, taideja kulttuuripolitiikka sekä taideinstituutiojärjestelmä ja siihen liittyvien erilaisten lähestymistapojen tuntemus muodostavat keskeisen osan opintojen sisältöjä. Luentokurssi sopii 2. vuosikurssin jälkeen sekä kandi- että maisteriopiskelijoille. Kansainväliset workshopit on tarkoitettu 3. -5. Vuosikurssin opiskelijoille. 82 [At-4] Kirjoittamisen opinnot 2 op Kuvataideakatemian kirjoittamisen opetuksen päämääränä on kirjoittamisen integroiminen mahdollisimman suuressa määrin muuhun koulutukseen ensimmäisestä opiskeluvuodesta alkaen. Kirjoittamisopetus keskittyy esseen laatimisen perusteisiin taideyliopistotasolla sekä yleisiin kommunikaatiotaitoihin. Opintojen edetessä kirjoittamisen lajityyppeihin kiinnitetään tarkempaa huomiota keskittyen taidekritiikkiin, artist’s statement -traditioon, käsikirjoittamiseen sekä erilaisten suunnitteluvaiheisiin liittyvien tekstien muotoiluun. Tavoitteena on, että taiteilija kykenee tarkastelemaan taiteenalansa kehittyvää problematiikkaa kirjallisesti sekä käyttämään kirjoittamista työskentelynsä luontevana osana. Opiskelijan kirjoittamista pyritään tukemaan kaikilla tasoilla ja eri vaiheissa. Kirjoittamisen monipuolisella opettamisella ja muun teoriaopetuksen tuella pyritään vahvistamaan opiskelijan kykyä kirjallisesti käsitellä oman taiteenalansa problematiikkaa. [At-20] Valinnaiset teoriaopinnot 6 op Opiskelija valitsee teoriakurssitarjonnasta itseään kiinnostavia kursseja tai suorittaa valinnaisia teoriaopintoja tenttimällä tai kirjoittamalla esseitä. Tentti/esseevaihtoehto: Seuraavana olevalla listalla on joitakin esimerkkejä kirjallisuudesta, jonka perusteella on mahdollisuus suorittaa valinnaisia teoriaopintoja kirjatentteinä tai esseesuorituksina yleisen opetuksen professorin kanssa sovituista aihepiireistä. kuvataideakatemia Nykytaide maalauksen näkökulmasta 5 op • Iitiä, Inkamaija, Käsitteellisestä ruumiilliseen, sitaatiosta paikkaan: maalaustaide ja nykytaiteen historia, Helsinki 2008. • Pinx. Maalaustaide Suomessa, osat 1–5 [toimituskunta: Helena Sederholm et al.] Porvoo Helsinki 2003. • Suuria kertomuksia, Porvoo: Weilin + Göös, 2001. • Arki- ja pyhäpuvussa, Porvoo: Weilin + Göös, 2001. • Maalta kaupunkiin, Porvoo: Weilin + Göös, 2002. • Siveltimen vetoja, Porvoo: Weilin + Göös, 2003. • Tarinankertojia, Porvoo: Weilin + Göös, 2003. Käsitetaiteen traditio 5 op • Sakari, Marja, Käsitetaiteen etiikkaa: suomalaisen käsitetaiteen postmodernia ja fenomenologista tulkintaa, Helsinki: Valtion taidemuseo, 2000. • Johansson, Hanna, Maataidetta jäljittämässä: luonnon ja läsnäolon kirjoitusta suomalaisessa nykytaiteessa 1970–1995, Helsinki: Like, 2005. [Ap] Piirustus ja havainto 10 op Piirustuksen ja havainnon kurssitarjonta sisältää vuosittain toistuvia piirustuskursseja sekä teemallisesti vaihtuvia muita kursseja. Osa kursseista toteutetaan eri koulutusohjelmien (kuvanveisto, maalaus, taidegrafiikka, tila-aika) kanssa, joten piirustus ja havainto on myös yhteistyökanava eri koulutusohjelmien välillä. Kurssien teemat ja välineet vaihtelevat ja sisällöllisesti kurssit ovat tradition ja nykytaiteen käytäntöjen välinen kohtaamispaikka. Opetuksen sisällöllisenä johtolankana toimii havaitsemisen merkityksen esiin tuominen taiteilijan työskentelyn eri vaiheissa. Piirustuksen ja havainnon piirustuskursseilla on mahdollisuus opiskella pitkäjänteisesti sekä piirtämisen perinteisiä että uutta tutkivia muotoja. Kursseilla tutkitaan piirtämisen suhdetta havaintoon, ajatteluun ja ilmaisuun. Muut omina periodeinaan toteutettavat piirustuskurssit täydentävät perinteistä havaintopiirustusta ja syventävät sen teemoja. Lyhyillä periodeilla tutkitaan myös piirtämisen tradition suhdetta nykytaiteen välineiden laajentuneeseen kenttään. Piirustuksen ja havainnon opinnoissa tutkitaan myös sitä visuaalisen ajattelun aluetta, joka on kaikkien Kuvataideakatemian koulutusohjelmien opetuksen taustalla. Näillä osin koulutusohjelmien yhteistyönä toteutetuilla kursseilla teemat ja käytetyt välineet vaihtelevat vuosittain. Kursseilla tutkitaan muun muassa kuvan rakenteiden, kuvallisen luennan ja ilmaisun asemaa nykytaiteessa sekä työskentelymetodien, työskentelyprosessien, työskentelymoraalin ja yhteisöllisen vuorovaikutuksen problematiikkaa osana taiteilijan toimintaa. Piirustuskurssit järjestetään pääosin piirustusluokassa, joka toimii avoimena projektitilana myös muille piirustuksen ja havainnon kokonaisuuteen sisältyville kursseille. opinto-opas 2010–2015 83 [S] Syventävät opinnot, yleinen opetus [Sk] Taiteelliset opinnot: kriittinen tutkimus ja käytäntö [Sk-3 ] Taiteilijana yhteiskunnassa -opinnot 6 op Taiteilija yhteiskunnassa opintokokonaisuudessa tarkastellaan taiteellista tuotantoa ja toimintaa suhteessa yhteiskuntaan ja taidekenttään. Luentokurssi, seminaarit ja työpajat käsittelevät taiteellisen toiminnan edellytyksiä, taustavoimia sekä muuttuvia taidekäytäntöjä. Opintoihin sisältyy kysymyksiä estetiikasta ja etiikasta sekä taiteen vastaanoton, tulkinnan ja välittämisen käytännöistä. Laajemmin taiteelliseen toimintaan vaikuttavia taustavoimia käsitellään esimerkiksi suhteessa globalisaation prosessiin ja ympäristökysymyksiin. Opinto-ohjelmassa vierailee kotimaisia ja kansainvälisiä taiteilijoita, kuraattoreita, galleristeja ja tutkijoita jotka kertovat omasta työstään eri näkökulmista. Temaattisesti fokusoiduissa kotimaisissa ja kansainvälisissä työpajoissa keskitytään taiteellisen tuotannon ja taiteen esittämisen eri konteksteihin. Nykytaiteen kontekstit, taide- ja kulttuuripolitiikka sekä taideinstituutiojärjestelmä ja siihen liittyvien erilaisten lähestymistapojen tuntemus muodostavat keskeisen osan opintojen sisältöjä. Luentokurssi sopii 2. vuosikurssin jälkeen sekä kandi- että maisteriopiskelijoille. Kansainväliset workshopit on tarkoitettu 3.-5. Vuosikurssin opiskelijoille. Opiskelija voi valita kokonaisuuteen kuuluvia kursseja myös aineopintojen koodilla [At-3]. 84 [St] Teoriaopinnot: Taide nyky-yhteiskunnassa II 20—30 op [St-1] Maisteriseminaari 6—10 op Maisteriseminaari on opinnäytettä tekeville tarkoitettu seminaari, jossa keskustellaan kuvataiteen maisterintutkintoon liittyvien töiden taiteellisista ja käytännöllisistä kysymyksistä. Seminaareissa kukin opiskelija saa tilaisuuden esitellä työskentelyään ja saada siitä keskustelevaa palautetta. Työskentelyään voi esitellä joko prosessina tai valmiina töinä, omasta työtavasta riippuen sopivaksi katsomallaan tavalla. Maisteriopiskelija pitää kahden vuoden aikana vähintään kaksi omaa seminaaria. Toisen on sijoituttava valmistumislukukauteen. Maisteriseminaari suoritetaan maisteriopintojen aikana esittelemällä omaa työskentelyä seminaarin aikana sekä osallistumalla seminaarikeskusteluihin. [St-2] Nykytaiteen historia ja teoria II 5 op Yleinen opetus järjestää vaihtuvia syventäviä kursseja, joilla käsitellään nykytaiteen ilmiöitä ja niiden juuria. Kursseilla luetaan taideteoreettisia ja -filosofisia tekstejä ja käydään ajankohtaisissa näyttelyissä. Myös muiden koulutusohjelmien järjestämä opetus voi soveltua tähän tutkintovaatimusten kohtaan. kuvataideakatemia Tentti/esseevaihtoehto: Nykytaiteen historia ja teoria -opintoja on mahdollista suorittaa myös kirjallisuuden pohjalta kirjoitetuin essein tai tenttimällä, esimerkiksi alla esiteltyjen teosten aihekokonaisuuksista valikoiden. Kokonaisuudesta sovitaan etukäteen taidehistorian ja teorian professorin kanssa. Kirjallisuus: • Documents of contemporary art -sarja. (MIT Press) • Themes and movements -sarja (Phaidon): • Art and feminism / ed. by Helena Reckitt; survey by Peggy Phelan, London: Phaidon, 2001 (repr. 2002). • Art and photography / ed. by David Campany, London : Phaidon, 2003. • Arte povera / ed. by Carolyn Christov-Bakargiev, London: Phaidon, 1999. • Artist’s body / ed. by Tracey Warr, London: Phaidon, 2000. • Conceptual art / ed. by Peter Osborne, London : Phaidon, 2002. 69. • Dada / edited by Rudolf Kuenzli, London: Phaidon Press Ltd. New York : Phaidon Press Inc, 2006. • Land and environmental art / ed. by Jeffrey Kastner ; survey by Brian Wallis, London: Phaidon, 1998. • Minimalism / ed. by James Meyer, London: Phaidon, 2000. • Pop / ed. by Mark Francis, survey by Hal Foster, London: Phaidon, 2005. • Surrealism / edited by Mary Ann Caws, London : Phaidon, 2004. • Art and electronic media / edited by Edward A. Shanken. London: Phaidon, cop. 2009. • Why photography matters as art as never before / Michael Fried. New Haven: Yale University Press, cop. 2008. • Art and the moving image : a critical reader / edited by Tanya Leighton. London : Tate, 2008. [St-3] Filosofia II — Johdatus mannermaiseen estetiikkaan ja taidefilosofiaan 2 op Opintokokonaisuuden voi suorittaa syventävällä filosofian (mannermaista estetiikkaa ja taidefilosofiaa käsittelevällä) kurssilla sekä tenttinä tai esseenä. Tentti- tai esseevaihtoehto: kurssi ja siihen kuuluva tentti voidaan korvata seuraavan teoksen tentti- tai esseesuorituksella, johon kuuluvista kokonaisuuksista sovitaan etukäteen kuulustelijan kanssa (2 op). Kirjallisuus: The continental aesthetics reader / ed. by Clive Cazeaux, London: Routledge, 2000. [St-10] Valinnaiset teoriaopinnot 3—17 op Valinnaisiin teoriaopintoihin voi liittää valikoiden erilaisia teoriakursseja. Teoriaopintoja voi suorittaa myös kirjatentteinä tai kirjoittamalla kirjallisuuteen pohjautuvan esseen. Tentti/esseevaihtoehto: Ks. kirjalistat kohdista ”taide nyky-yhteiskunnassa” I ja II. Muista kirjamahdollisuuksista on keskusteltava taidehistorian ja –teorian professorin kanssa. opinto-opas 2010–2015 85 Kuvanveiston koulutusohjelma Opettajien ja muun henkilökunnan yhteystiedot löydät osoitteesta www.kuva.fi. Kuvanveiston koulutusohjelmassa tutkitaan kolmiulotteisen avaruuden ja tilan käyttöä taiteellisessa työskentelyssä. Opetuksen lähtökohtana on nykykuvanveiston moninaisten lähestymistapojen hyödyntäminen opiskelijan omassa taiteellisessa työskentelyssä ja teknisten mahdollisuuksien laaja-alainen ymmärtäminen. Kuvanveiston opetus sisältää installaation ja galleria- ja museotilaan sijoittuvan taiteen ohella myös aikaan, paikkaan ja tilanteeseen liittyvien prosessien tutkimista. Koulutusohjelmassa keskitytään myös julkiseen tilaan sijoittuvien teosten kysymyksiin. Opiskelun pääpaino on opiskelijan omaehtoisessa taiteellisessa työskentelyssä, jota ohjataan keskustelujen kautta. Itsenäisen taiteellisen työskentelyn päämääränä on opiskelijan oman ilmaisun ja ajattelun tukeminen sekä luovan ongelmanratkaisukyvyn kehittäminen. Kuvanveiston opetus jakaantuu pääpiirteittäin neljään osaan: • • • • Kuvanveisto harjoittaa rautavalua Kellokoskella. Kuva: Nina Toppila kaikille yhteiset välineen perusteet, jossa tutustutaan kuvanveiston materiaaleihin, tekniikoihin ja työmenetelmiin projektit ja työpajat suomalaisten ja kansainvälisten taiteilijoiden johdolla kotimaassa ja ulkomailla seminaarityöskentely, kuvanveiston teemalliset luennot ja kritiikkitilaisuudet opiskelijan taiteellinen ateljeetyöskentely, jota ohjataan keskustelujen kautta opinto-opas 2010–2015 87 [Akv] Kuvanveiston pääaineopinnot 45 op [Akv-20] Välineen perusteet 10—20 op Lukuvuoden aikana järjestetään säännöllisesti kursseja kuvanveiston erilaisista teknisistä, metodisista ja ajatuksellisista lähestymistavoista. Tekniset kurssit painottuvat kevääseen ja taiteellista ilmaisua laajentavat työpajat syksyyn. Laitteiden tekniikkaan, materiaalien asianmukaiseen käyttöön ja turvallisuuteen liittyvät kurssit ovat pakollisia kaikille. Kuvanveiston perinteiset työtavat kuten muottivalutekniikat, materiaalin poistamisen ja lisäämisen tekniikat, esimerkiksi kiven työstö ja muovailu ovat osittain valinnaisia. Opiskelija painottaa kuvanveiston teknisiä osa-alueita suuntautumisensa mukaisesti. Opiskelijan valmiuksia toimia kuvataiteilijana pyritään vahvistamaan myös liittämällä taidekilpailuihin osallistuminen osaksi opetusta. 88 [Akv-30] Tutkimus ja käytäntö 10—20 op Kuvanveiston koulutusohjelmaan kutsutaan säännöllisesti vieraileviksi opettajiksi taiteilijoita ja alansa asiantuntijoita. Opintomatkoja ja kursseja järjestetään myös ulkomailla. Temaattisten kurssien ja opintomatkojen tavoitteena on laajentaa opiskelijan käytettävissä olevien tekniikoiden ja ajattelutapojen kirjoa; kansainvälistymisen kautta myös kuvanveiston määritelmää voidaan laajentaa. [Akv-1] Kuvanveiston seminaarit ja kritiikki 10—20 op Kuvanveiston seminaarit jakaantuvat kolmeen osaan: • kuvanveiston laajentunut kenttä • kuvanveiston opiskelijoiden teoksia tarkastelevat seminaarit • kritiikkitilaisuudet Kuvanveiston laajentunut kenttä sisältää temaattisia luentosarjoja nykykuvanveiston lähtökohdista ja metodeista, taiteilijavierailuja sekä opiskelijoiden aktivoimista ajankohtaiseen keskusteluun. Kuvanveiston seminaareissa opiskelija esittelee taiteellisen työskentelynsä senhetkisen vaiheen. Seminaarit ovat muodoltaan keskustelevia ja niiden tarkoituksena on prosessoida työskentelyä keskeneräisten teosten, ajatusten ja ideoiden lähtökohdista. Opiskelija esittelee omaa työskentelyään kerran lukukaudessa seminaarissa ja kritiikissä sekä osallistuu keskusteluun osana seminaariryhmää. Kuvanveistossa on yhteinen seminaariryhmä kaikille opiskelijoille. Läsnäolovaatimus lukukaudessa on 80 %. Kritiikki on opetustilanne, jossa opiskelija saa palautetta työskentelystään ja voi esittää näkökulmia teoksensa puolesta. Tämän kautta opitaan ymmärtämään ja vastaanottamaan kritiikkiä ja samalla kehitetään omaa argumentaatiotaitoa ja käsitteistöä. Kritiikkiin kutsutaan kuvataideakatemia ulkopuolisia asiantuntijoita ja opiskelijan odotetaan esittävän kritiikissä valmiita teoksia. Kuvanveiston seminaareihin osallistutaan ensimmäisen vuoden keväästä alkaen. Kandidaatin tutkintoon kuuluvia seminaareja suoritetaan yhteensä 10—20 op verran eli noin 1—2 op / lukukausi. Lisäksi omasta esittelystä kertyy 1 op sekä osallistumisesta kritiikkiin 1 op. Yleensä neljännen opiskeluvuoden syyslukukaudella seminaarissa esitellään kandidaatin opinnäyte. Opintopisteiden kertyminen: • maksimipisteet lukukauden osallistumisesta 2 op eli vuodessa 4 op • oman työn esittely 1 op/kerta • osallistuminen kritiikkiin 1 op/kerta [As] Itsenäinen taiteellinen työskentely 30 op Itsenäisestä taiteellisesta työskentelystä voi saada 15 opintopistettä/ lukukausi. [S] Kuvanveiston syventävät opinnot Maisteriopiskelijat osallistuvat yleensä kuvanveiston yhteisiin seminaareihin, luentoihin sekä työpajoihin. Maisterivaiheessa opiskelijan on mahdollista syventää osaamistaan oman kiinnostuksensa mukaan ja käydä keskustelua professorin, lehtorin ja muiden opettajien kanssa. Osa seminaareista, luennoista, kursseista sekä matkoista voidaan kohdistaa ensisijaisesti maisteriopiskelijoille. [Sk] Taiteelliset opinnot: Kriittinen tutkimus ja käytäntö 50—60 op [Sk-1] Kuvanveiston syventävä seminaari 4—9 op Kuvanveiston professorin järjestämää seminaarityöskentelyä eri muodoissaan. [Sk-2] Kuvanveiston työpajat 10 op Kuvanveiston työpajat ovat yleensä avoimia kaikille kuvanveiston opiskelijoille. Opiskelijat saavat ohjausta oman edistyneisyytensä ja tarpeidensa mukaan. [Sk-3] Taiteilijana yhteiskunnassa –opinnot 6 op Ks. Syventävät opinnot, yleinen opetus. [Ss] Taiteellinen työskentely 25—40 op Itsenäisestä taiteellisesta työskentelystä voi saada 15 opintopistettä / lukukausi lukuun ottamatta sitä kevätlukukautta, jona opiskelija valmistautuu kevätnäyttelyyn. Tämä työskentely sisältyy opinnäytteen opintopisteisiin. opinto-opas 2010–2015 89 Maalaustaiteen koulutusohjelma Opettajien ja muun henkilökunnan yhteystiedot löydät osoitteesta www.kuva.fi. Maalaustaiteen opetuksen tavoitteena on avartaa opiskelijoiden näkemystä maalaustaiteesta yli tekniikoiden ja taiteenlajien rajojen sekä opastaa suhteuttamaan nykytaide taidehistorian traditioon. Opetus perustuu itsenäiselle työskentelylle ja sen ohjaukselle. Opetusmuotoina ovat teknissisällölliset työpajat, käytännön ja teorian limittävät laboratoriot, seminaarit, luennot sekä opintomatkat. [Akm] Maalaustaiteen pääaineopinnot 45 op 90 [Akm-20] Välineen perusteet 10 op [Akm-20mat] Materiaalioppi 8 op Maalauksen materiaaliopissa perehdytään aineen rakenteeseen, ominaisuuksiin ja käyttömahdollisuuksiin. Kurssin aiheina ovat mm. maalauspohjien materiaalioppi, maalaustekniikat, maalien sideaineet ja väriaineet. Aiheita käsitellään mm. historiallisesti, kemiallisteknologisesti sekä käytännönläheisesti. Työsuojelu sisältyy opetukseen. Materiaaliopin kokonaislaajuudesta pakollisia opintoja ovat teoriaosuus, johon sisältyy läsnäolovelvollisuus sekä luentomuistiinpanoihin perustuva tentti. [Akm-20mak] Materiaaliopin käytännöt 2 op Pakollinen materiaaliopin käytännöt –kurssi, joka suoritetaan yhdessä teoriakurssin kanssa. Opintoja voi täydentää ylimääräisellä valinnaisella 2 op:n käytännön materiaaliopin työpajalla, jonka voi sijoittaa joko maalauksen työpajaopintoihin tai valinnaisiin aineopintoihin. [Akm-30] Tutkimus ja käytäntö 17 op [Akm-30typ, Akm-30lab] Maalaustaiteen työpajat ja laboratoriot 17 op Maalaustaiteen työpajat on jaettu kahteen kategoriaan: käytännön työpajoihin ja laboratorioihin. Käytännön työpajoissa, jotka on ensisijaisesti tarkoitettu 1.—4. vuosikurssin opiskelijoille, tutkitaan maalausta ilmaisumuotona sekä sisällöllisistä että teknisistä näkökulmista. Laboratorioissa, jotka on tarkoitettu 2.—5. vuosikurssin opiskelijoille, tutkitaan käytäntöön sidoksissa olevia teoreettisia kysymyksiä temaattisten näkökantojen kautta. Laboratorioihin sisältyy teoreettisen tarkastelun ja käytännön yhdistävää työpajatyöskentelyä. Maalaustaiteen opiskelijoiden on suoritettava työpajaopintoja maalaustaiteen osastolla, mutta opiskelija voi itse valita, mitä käytännön työpajoja tai laboratorioita hän suorittaa. Asta Pajunen: Jossakin oli ovi jäänyt auki. 2010. Kuvan Kevät kuvataideakatemia opinto-opas 2010–2015 91 [Akm-1] Maalaustaiteen seminaari 18 op Maalaustaiteen seminaari on kerran viikossa, yleensä maanantaisin kokoontuva, kaikkia maalauksen opiskelijoita koko opintojen ajan koskeva opetusmuoto. Eri vuosikurssien opiskelijoista koostuvia, noin 10-15 hengen ryhmiä vetävät opettajat. Ryhmiä on 5-6, mukaan lukien professorien vetämät lopputyöseminaarit, sekä englannin tai/ ja ruotsinkielinen ryhmä. Maalaustaiteen seminaarissa tarkastellaan ja arvioidaan pienryhmissä vuorollaan kunkin opiskelijan työskentelyä. Seminaari on luonteeltaan vapaamuotoinen ja keskusteleva, eikä keskustelun pohjaksi tarvita välttämättä valmiita teoksia. Seminaarin tarkoituksena on valmentaa opiskelijaa käymään kriittistä keskustelua omasta taiteestaan ns. julkisessa tilanteessa. Päämääränä on avata laaja-alaisia ja historiatietoisia näkymiä taiteellisen työskentelyn lähtökohtiin ja metodeihin sekä kannustaa opiskelijoita itsenäiseen taide-eleen ja taidepuheen kehittämiseen, ymmärtämiseen ja kriittiseen kyseenalaistamiseen. Maalaustaiteen seminaarit aloitetaan 1. opiskeluvuoden keväällä. Kandidaatin tutkintoon kuuluvien seminaarien opintopisteet (18 op) kertyvät seuraavasti: 92 1. vsk. kl 3 op 2. vsk. sl 3 op + kl 3 op 3. vsk. sl 3 op + kl 3 op 4. vsk.sl 3 op Jokainen opiskelija esittelee työskentelyään kerran lukukaudessa. Pääsääntöisesti neljännen vuoden syksynä opiskelija esittelee seminaarissa kandidaatin opinnäytteensä. Seminaarit ovat pakollisia opintoja. Hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan 80 % läsnäolo. Tästä 10% voidaan tarvittaessa suorittaa esseekirjoituksella tai osallistumalla esim. [At-20] Umbrella-opintoihin. Nämä umbrella-opinnot sisältävät erikseen sovittuja näyttelykäyntejä sekä vierailevien asiantuntijoiden luentoja ja työhuoneohjausta. Umbrella-opintoja voivat hyödyntää muutkin kuin maalauksen opiskelijat. [As] Itsenäinen taiteellinen työskentely 30 op Itsenäisestä taiteellisesta työskentelystä voi saada 15 opintopistettä / lukukausi. [S] Maalaustaiteen syventävät opinnot Maisteriopinnoissa syvennetään ilmaisua ja näkemystä työstämällä teoksia erilaisissa teoreettisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Maisteriopintojen olennaisen osan muodostaa maisterin 40 opintopisteen laajuisen opinnäytteen teko. Maisterivaiheen opinnoissa kehitetään erityisesti teorian ja käytännön nivoutumista toisiinsa. Tavoitteena on opiskelijan oman ilmaisukielen ymmärtäminen ja tietoinen suhteuttaminen osaksi nykytaiteen kenttää. kuvataideakatemia [Sk] Taiteelliset opinnot: Kriittinen tutkimus ja käytäntö 50—60 op [Sk-1] Maalaustaiteen syventävä seminaari 9 op Viidennen opiskeluvuoden syksyllä lopputyötään tekevät opiskelijat kootaan omaksi seminaariryhmäkseen. Ryhmää vetää professori. Lopputyöseminaarissa tuodaan esiin kunkin opiskelijan maisterintutkintoon liittyvän työn taiteellisia sisältöjä sekä pohditaan niiden mahdollisia esityksiä tulevassa lopputyönäyttelyssä. Kukin opiskelija pitää lukuvuoden aikana vähintään kaksi seminaaria. 4. vsk. kl 3 op maalaustaiteen seminaari, ks. aineopinnot 5. vsk. sl 3 op + kl 3 op lopputyöseminaari Erillisessä valinnassa 2-vuotista maisterin tutkintoa suorittamaan otetut maisteriopiskelijat osallistuvat ensimmäisenä opiskeluvuotenaan maalaustaiteen seminaariin yhdessä maalauksen perusopiskelijoiden kanssa. Toisena opiskeluvuotenaan he osallistuvat lopputyöseminaariin yhdessä muiden maisteriopiskelijoiden kanssa. Hyväksytty suoritus on näin ollen 12 op. 1. maisterivuosi (maalauksen seminaari yhdessä kandiopiskelijoiden kanssa): syksy 3 op + kevät 3 op 2. maisterivuosi (lopputyöseminaari) syksy 3 op + kevät 3 op [Sk-2] Maalaustaiteen työpajat ja laboratoriot 10 op Maalauksen laboratoriot on erityisesti maisterivaiheen opiskelijoille suunnattu opintokokonaisuus, jossa ryhmäopetuksessa kehitetään teorian ja käytännön nivoutumista toisiinsa. Opetusmuotona laboratorioformaatti koostuu monimuotoisista temaattisista teoreettisista opinnoista ja käytännön työpajoista , joissa tähdätään tutkivaan otteeseen ja ajankohtaisten sisällöllisten kysymysten pohdintaan tiiviissä yhteydessä praktiseen työskentelyyn. [Sk-3]Taiteilijana yhteiskunnassa –opinnot 6 op Ks. Syventävät opinnot, yleinen opetus. [Ss] Taiteellinen työskentely 25—35 op Itsenäisestä taiteellisesta työskentelystä voi saada 15 opintopistettä / lukukausi lukuun ottamatta sitä kevätlukukautta, jona opiskelija valmistautuu kevätnäyttelyyn. Tämä työskentely sisältyy opinnäytteen opintopisteisiin. opinto-opas 2010–2015 93 Taidegrafiikan koulutusohjelma Opettajien ja muun henkilökunnan yhteystiedot löydät osoitteesta www.kuva.fi. Taidegrafiikan opetuksen tarkoituksen on antaa perusteelliset tiedot ja taidot taidegrafiikan eri menetelmistä, materiaalisesta perustasta ja ilmaisumahdollisuuksista. Koulutusohjelman opetuksen perustana ovat intensiivikurssit, työpajat ja projektit. Näissä perehdytään mm. syväpainografiikkaan, litografiaan, serigrafiaan, puupiirrokseen sekä valokuvapohjaisiin ja digitaalisiin menetelmiin. Opiskelijalla on mahdollisuus tutustua paperille painettuun taiteeseen aina paperin valmistuksesta digitaalisiin neliväritulosteisiin samoin kuin muihin vedostusmateriaaleihin, esimerkiksi lasiin, metalliin ja puuhun. Opintoihin kuuluu olennaisena osana näyttelykokonaisuuksien rakentaminen sekä taidegrafiikan menetelmien käytön tutkiminen installaatiossa, kirjansidonnassa ja liikkuvassa kuvassa. Opetukseen sisältyy myös kaikille taidegrafiikan opiskelijoille yhteinen visuaalisen kulttuurin seminaari, jonka tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat taidegrafiikan juuriin ja nykyhetkeen. Seminaarissa opiskelijat esittelevät töitään ja pohtivat niiden sisältöä ja lähtökohtia vuorovaikutuksessa kotimaisten ja kansainvälisten taiteilijoiden ja kriitikoiden kanssa sekä osallistuvat näyttelykäynteihin, luentoihin, taiteilijaesittelyihin ja työhuonevierailuihin. Merkittävin osa opiskelusta muodostuu opiskelijan omasta taiteellisesta työskentelystä, oppimisesta erehdysten ja onnistumisten, kokeilun ja suunnittelun kautta. Tässä prosessissa keskeistä ovat opiskelijan ja opettajien välinen vuorovaikutus ja henkilökohtaiset keskustelut. Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa kokonaisvaltaisen näkemyksen kaikista niistä mahdollisuuksista ja edellytyksistä, joilla hän voi ilmaista itseään. 94 kuvataideakatemia [Akg] Taidegrafiikan pääaineopinnot 45 op [Akg-20] Välineen perusteet 20 op [Akg-20typ] Taidegrafiikan työpajat, intensiivikurssit tai projektit 20 op Opinnot järjestetään intensiivikursseina, työpajoina tai projekteina, joissa syvennytään taidegrafiikan ilmaisullisten mahdollisuuksien tutkimiseen. Opiskelijoilta edellytetään laaja-alaista taidegrafiikkaan tutustumista. Käsiteltävät menetelmät ovat mm. metalligrafiikka, litografia, serigrafia, puupiirros sekä valokuvapohjaiset ja digitaaliset tekniikat. Opetusta annetaan myös kirjansidonnassa ja paperinvalmistuksessa. Lisäksi opiskelijan tulee tuntea taidegrafiikan aineellinen perusta: erityismateriaalit, värit, liuottimet, paperit ja filmit. Tutkintoon vaaditaan 20 opintopisteen verran välineen perusteisiin liittyviä opintoja. [Akg-30] Tutkimus ja käytäntö 10 op Taidegrafiikan työpajoja, intensiivikursseja ja projekteja voidaan sijoittaa myös tähän opintokokonaisuuteen sen jälkeen, kun Välineen perusteisiin vaaditut 20 op on suoritettu. [Akg-30nät] Näyttelyn suunnittelu 2 op Opintokokonaisuuden voi suorittaa ennen kandidaatin opinnäytettä ohjattuna yhteisnäyttelyprojektina tai ripustustyöpajana. [Akg-30typ] Taidegrafiikan työpajat, intensiivikurssit tai projek- tit 8 op Opiskelijoilta edellytetään laaja-alaisen taidegrafiikan perusteiden tuntemuksen lisäksi syventymistä joihinkin seuraavista osa-alueista: metalligrafiikka, litografia, serigrafia, puupiirros sekä valokuvapohjaiset ja digitaaliset tekniikat. Opiskelijat tutustuvat taidegrafiikan alueen rajapintoihin erityiskursseilla, joissa käsitellään mm. installaatioita ja liikkuvan kuvan erityismuotoja sekä kirjansidonnan hienouksia. [Akg-1] Visuaalisen kulttuurin seminaari 15 op Seminaarissa käsitellään useasta näkökulmasta taidegrafiikan ilmenemistä ja asemaa visuaalisessa kulttuurissa. Opiskelijat esittelevät töitään ja pohtivat niiden sisältöä ja lähtökohtia vuorovaikutuksessa ammatissa toimiviin taiteilijoihin ja kriitikoihin. Seminaariin sisältyy myös luentoja, näyttelykäyntejä ja työhuonevierailuja. Seminaariin osallistutaan 1. vuoden keväästä alkaen. Noin 3,5 opintovuoden kohdalla seminaarissa esitellään kandidaatin opinnäyte. Taidegrafiikan seminaareihin osallistutaan 1. vuoden keväästä alkaen. Kandidaatin tutkintoon kuuluvia seminaareja suoritetaan 1-3 op / lukukausi. Minimivaatimus on 10 op, enimmäismäärä 15 op. opinto-opas 2010–2015 95 Pääsääntöisesti neljännen vuoden syksynä (n. 3,5 opiskeluvuoden kohdalla) seminaarissa esitellään kandidaatin opinnäyte. Koulutusohjelman luennot, taiteilijaesittelyt, opiskelijoiden omien töiden esittelyt, jne. järjestetään kerran viikossa. Täysimääräiseen suoritukseen vaaditaan 80 %:n läsnäolo ja runsaasti omien töiden esittelyä. [As] Itsenäinen taiteellinen työskentely 30 op Itsenäisestä taiteellisesta työskentelystä voi saada 15 opintopistettä / lukukausi. [S] Taidegrafiikan syventävät opinnot Taidegrafiikan maisteriopintojen päämääränä on ammatillisesti osaava, erittelyyn kykenevä ja taiteilijuutensa tiedostava taidegraafikko. Opiskelijan oman ilmaisun pohjalta opetuksessa pyritään kehittämään teknisiä erityisvalmiuksia ja erikoistumista sekä tutustutaan taidegrafiikan uusimpiin menetelmiin. Opiskelijaa tuetaan etsimään taidegrafiikan ilmaisullisia rajoja ja peilautumista muuhun visuaalisen taiteeseen. Taidegrafiikan taiteellista tutkimusta ja sen olemuksen ja luonteen käsitteellistä erittelyä pyritään kehittämään tekemisen, keskustelun ja kirjallisen ilmaisun kautta. 96 [Sk] Taiteelliset opinnot: Kriittinen tutkimus ja käytäntö 50-60 op [Sk-1] Visuaalisen kulttuurin seminaari 4 op Visuaalisen kulttuurin seminaari on kaikille taidegrafiikan opiskelijoille yhteinen viikoittain kokoontuva seminaari, johon sisältyy oman työskentelyn ohella luentoja, näyttelykäyntejä ja työhuonevierailuja. Maisteriopiskelijoilta vaaditaan 4 opintopisteen laajuinen suoritus. Katso seminaarin yksityiskohtaisempi esittely edellä kohdasta ”Aineopinnot” [Akg-1]. [Sk-2] Taidegrafiikan työpajat ja laboratoriot 10 op Ks. edellä aineopinnot [Akg-20] ja [Akg-30]. [Sk-3]Taiteilijana yhteiskunnassa –opinnot 6 op Ks. Syventävät opinnot, yleinen opetus. [Ss] Itsenäinen taiteellinen työskentely 30-40 op Itsenäisestä taiteellisesta työskentelystä voi saada 15 opintopistettä / lukukausi lukuun ottamatta sitä kevätlukukautta, jona opiskelija valmistautuu kevätnäyttelyyn. Tämä työskentely sisältyy opinnäytteen opintopisteisiin. kuvataideakatemia Tila-aikataiteiden koulutusohjelma Opettajien ja muun henkilökunnan yhteystiedot löydät osoitteesta www.kuva.fi. Tila-aikataiteiden koulutusohjelman tarkoituksena on antaa opiskelijalle kyky hallita tiedollisesti ja taidollisesti kuvataiteen tilaan ja aikaan liittyviä alueita. Opetuksen kautta pyritään antamaan näiden alueiden laaja henkilökohtainen tuntemus sekä käsitys siitä, miten alueet liittyvät toisiinsa ja yleiseen taiteen historiaan. Opetuksessa painotetaan nykytaiteen eri muotoja ja niiden taustalla olevia vaikuttajia, niiden teoriaa. Tila-aikataiteet ovat vahvasti ulospäin suuntautuneita. Niiden ominaisuuksiin kuuluu jatkuva tutkiminen ja kokeilu. Tyypillistä niille on muotojen avoimuus. Kuvataiteen opiskelun perinteenä on laaja omakohtainen työskentely ja sen kautta saatu kokemus. Tila-aikataiteissa merkittävä osa opetuksessa on keskustelulla, jossa tarkastellaan teoksen muodon ja sisällön välistä suhdetta sekä tuon kokonaisuuden yhteisöllistä merkitystä. Silti keskeinen osuus opiskelua on edelleen omassa työskentelyssä ja sen arvioinnissa. Keskustelun tarkoitus on avartaa ymmärtämään taiteiden välisiä yhteyksiä, niiden perinnettä ja historiaa sekä kytköksiä. Tila-aikataiteiden opetus on jaettu kolmeen suuntautumisvaihtoehtoon: liikkuva kuva, paikka- ja tilannesidonnaiset taiteet ja valokuvataide. Tila-aikataiteiden opintojen perustana ovat AV-kerronnan perusteet, joka on kaikille tilaajan kandiopiskelijoille yhteinen opintokokonaisuus. Liikkuvan kuvan suuntautumisvaihtoehto 45 op - audiovisuaaliset taiteet, kuten video ja kokeellinen elokuva sekä digitaalimediaan liittyvä taide Paikka- ja tilannesidonnaisten taiteiden suuntautumisvaihtoehto 45 op - sisältää ympäristötaiteen, performanssin ja installaatiotaiteen opinto-opas 2010–2015 97 Valokuvataiteen suuntautumisvaihtoehto 45 op - valokuvan eri tuottamismenetelmät (analoginen, digitaalinen sekä muut tuottamismuodot) ja välineen ilmaisumahdollisuuksien tavat nykytaiteessa [Akt] Tila-aikataiteiden pääaineopinnot 45 op Kaikille tila-ajan suuntautumisvaihtoehdoille yhteiset opinnot, 30 opintopistettä [Akt-20] Välineen perusteet 20 op [Akt-20av] AV-kerronnan perusteet 20 op Opintokokonaisuus on pakollinen kaikille koulutusohjelman opiskelijoille. Kokonaisuus suoritetaan ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä. AV- kerronnan perusteet antaa tekniset valmiudet käyttää koulutusohjelman kalustoa (valokuvaus, video, ääni, valo jne.) sekä eväät mm. valokuvan ja videoteoksen suunnittelemiseen ja toteuttamiseen. Kukin opiskelija valmistaa oman valokuvasarjan ja videoteoksen ryhmän avustamana. Sisältö: kuvallinen dramaturgia ja käsikirjoitus, valokuva- ja videoworkshop, kuvauslaitteet ja välineet, vedostus, digitaalinen kuvankäsittely, studion käyttö. 98 [Akt-1] Tila-aikataiteen seminaari 10 op Yksi keskeisimmistä opetusmuodoista on koulutusohjelman seminaari, jossa opiskelija esittelee valmiita tai keskeneräisiä teoksiaan ja joiden pohjalta syntyviä ajatuksia analysoidaan. Seminaari on luonteeltaan keskusteleva ja keskustelu voi pohjautua varsin vapaasti esillä oleviin ongelmiin. Sen tarkoituksena ei ole arvioida valmiita töitä, vaan tarkastella niiden takana olevia ajatuksia ja mahdollisuuksia edetä. Seminaariin osallistuvat kaikki opiskelijat. Tila-aikataiteen seminaareihin osallistutaan ensimmäisen vuoden keväästä alkaen. Kandidaatin tutkintoon kuuluviin seminaareihin osallistutaan noin joka toinen viikko ja niitä suoritetaan yhteensä 10 op:n verran eli n. 1—2 op / lukukausi. Kaksi opintopistettä kertyy osallistumisesta sekä omien töiden esittelystä. Hyväksytty suoritus voi koostua seuraavasti: 1. vsk. kl 2 op 2. vsk. sl + kl yht. 3 op 3. vsk.sl + kl yht. 3 op 4. vsk. sl 2 op Täysimääräiseen suoritukseen vaaditaan 80 % läsnäolo joka toinen viikko ja yksi oman työskentelyn esittely vuosittain. Pääsääntöisesti kuvataideakatemia neljännen vuoden syksynä (n. 3,5 opiskeluvuoden kohdalla) seminaarissa esitellään kandidaatin opinnäyte. Seminaarisuoritusta voi täydentää myös vaihtoehtoisin tavoin sopimalla asiasta etukäteen seminaarin vetäjän kanssa; korvaavia suorituksia voivat olla esimerkiksi: • kirjallinen raportti jostain näyttely- tms. käynnistä • itselle merkityksellisen taiteilijan työskentelyn esittely seminaarissa • osallistuminen muun kuin oman koulutusohjelman seminaariin Suuntautumisvaihtoehdoittain eriytyvät opinnot, 15 opintopistettä [Akt-30] Tutkimus ja käytäntö 15 op Kunkin suuntautumisvaihtoehdon eriytyviä tutkimuksen ja käytännön opintoja suoritetaan yhteensä 15 op. Liikkuvan kuvan suuntautumisvaihtoehto [Akte] Liikkuvan kuvan opetuksen tarkoituksena on antaa opiskelijalle valmiudet itsenäisesti käyttää liikkuvaa kuvaa taiteellisen ilmaisun välineenä. Opetus koostuu liikkuvan kuvan teknisten ja ilmaisullisten metodien opetuksesta sekä perehtymisestä liikkuvan kuvan sisällölliseen ajatteluun. Kokonaisuuteen kuuluu lisäksi kursseja liikkuvan kuvan historiasta ja taiteellisen tekemisen suuntauksista sekä sarja taiteilijavierailuja. Eri opetusjaksojen lisäksi opiskelijan tulee työskennellä ja valmistaa teoksia liikkuvalla kuvalla sekä itsenäisesti että osana ryhmäprojekteja. Lisäksi opiskelijan tulee osallistua ohjattuihin keskustelu- ja kritiikkitilaisuuksiin. [Akte-30] Tutkimus ja käytäntö 15 op [Akte-30his] Kokeellisen elokuvan historia ja teoria 3 op Lukukauden kestävä luentosarja, joka antaa tarpeellista pohjatietoa liikkuvan kuvan käytöstä kuvataiteessa. Kurssi on pakollinen teoriakurssi liikkuvan kuvan suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoille ja se on tarkoitus suorittaa ensimmäisen/toisen opiskeluvuoden aikana. Suoritus: Läsnäolo tunneilla ja essee. (Koodi ennen vuotta 2010 [Akt30kro]). [Akte-30typ] Liikkuvan kuvan työpajoja 12 op Vuosittain järjestetään eri opettajien/taiteilijoiden vetämiä liikkuvan kuvan työpajoja. Paikka- ja tilannesidonnaisten taiteiden suuntautumisvaihtoehto [Aktp] Opetuksen tavoitteena on perehtyä tilanteisiin ja kysymyksiin, jotka syntyvät kun siirrytään toteuttamaan teoksia ja projekteja studion opinto-opas 2010–2015 99 ulkopuoliseen maailmaan. Tavoitteena on antaa opiskelijalle käsitys paikka- ja tilannesidonnaisista projekteista, jotka toteutuvat muualla kuin taiteelle tarkoitetuissa tiloissa, kuten museoissa ja gallerioissa. Paikka- ja tilannesidonnaisen taiteen opinnot koostuvat ympäristötaiteen, installaation, performanssin, yhteisötaiteen käytännön työpajoista ja ryhmäkeskusteluista sekä historia- ja teorialuennoista. Opetuksen tarkoituksena on myös löytää ja harjoittaa uusia tapoja toimia taiteilijana yhteiskunnassa. [Aktp-30] Tutkimus ja käytäntö 15 op [Aktp-30his] Paikkasidonnaisen taiteen historia ja teoria 3 op Syyslukukauden kestävä luentosarja, joka antaa tietoa paikkasidonnaisen taiteen historiasta. Kurssi on pakollinen paikka- ja tilannesidonnaisen taiteen suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoille ja se on tarkoitus suorittaa toisen/kolmannen opiskeluvuoden aikana. Suoritus: Läsnäolo tunneilla ja essee. 100 [Aktp-30typ] Paikka- ja tilannesidonnaisen taiteen työpajoja 12 op Vuosittain järjestetään eri opettajien/taiteilijoiden vetämiä paikka- ja tilannesidonnaisen taiteiden. Valokuvataiteen suuntautumisvaihtoehto [Aktv] Valokuvaus ymmärretään osana kuvataiteellista kokonaisuutta, havainnointia ja omakohtaista työskentelyä tila-aikataiteissa. Valokuvauksen opinnot muodostuvat eri taiteilijoiden vetämistä työpajoista. Työpajoissa paneudutaan mm. taiteen kysymyksiin, valokuvan käyttöön nykytaiteilijan ilmaisuvälineenä, todellisuuden ja fiktion rajankäyntiin todellisissa ja lavastetuissa ympäristöissä sekä valokuvataiteen ominaispiirteisiin. Työskentely vaihtelee kurssikohtaisesti tehtävien suorittamisesta omaan taiteellisen ilmaisuun ohjauksen alaisena. Opetukseen kuuluu lisäksi välineen teknistä hallintaa syventävää (kamerat, valaisu, kuvankäsittely, skannaus ja tulostus) opetusta. [Aktv-30] Tutkimus ja käytäntö 15 op [Aktv-30his] Valokuvauksen historia ja teoria 3 op Lukukauden kestävä luentosarja, joka antaa tarpeellista pohjatietoa valokuvan käytöstä kuvataiteessa. Kurssi on pakollinen teoriakurssi valokuvan suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoille ja se on tarkoitus suorittaa ensimmäisen/toisen opiskeluvuoden aikana. Suoritus: Läsnäolo tunneilla ja essee. [As] Itsenäinen taiteellinen työskentely 30 op Itsenäisestä taiteellisesta työskentelystä voi saada 15 opintopistettä / lukukausi. [S] Tila-aikataiteiden syventävät opinnot Maisteriopinnoissa syvennetään ilmaisua ja näkemystä työstämällä teoksia erilaisissa teoreettisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Maisteriopintojen olennaisen osan muodostaa maisterin 40 opintopisteen laajuisen opinnäytteen teko. Maisterivaiheen opinnoissa kehitetään erityisesti teorian ja käytännön nivoutumista toisiinsa. Tavoitteena on opiskelijan oman ilmaisukielen ymmärtäminen ja tietoinen suhteuttaminen osaksi nykytaiteen kenttää. [Sk] Taiteelliset opinnot: Kriittinen tutkimus ja käytäntö 50—60 op [Sk-1] Tila-aikataiteiden syventävä seminaari 4 op Viidennen opiskeluvuoden syksyllä lopputyötään tekevät opiskelijat kootaan omaksi seminaariryhmäkseen. Ryhmää vetää professori. Seminaarissa keskitytään lopputyön työstämiseen syys- ja kevätlukukauden ajan. [Sk-2] Tila-aikataiteiden työpajat ja laboratoriot 10 op Tila-aikataiteiden laboratoriot on erityisesti maisterivaiheen opiskelijoille suunnattu opintokokonaisuus, jossa ryhmäopetuksessa kehitetään teorian ja käytännön nivoutumista toisiinsa. Opetusmuotona laboratorioformaatti koostuu monimuotoisista temaattisista teoreettisista opinnoista ja käytännön työpajoista , joissa tähdätään tutkivaan otteeseen ja ajankohtaisten sisällöllisten kysymysten pohdintaan tiiviissä yhteydessä praktiseen työskentelyyn [Sk-3]Taiteilijana yhteiskunnassa –opinnot 6 op Ks. Syventävät opinnot, yleinen opetus. [Ss] Itsenäinen taiteellinen työskentely 30-40 op Itsenäisestä taiteellisesta työskentelystä voi saada 15 opintopistettä / lukukausi lukuun ottamatta sitä kevätlukukautta, jona opiskelija valmistautuu Kuvan Kevääseen. Tämä työskentely sisältyy opinnäytteen opintopisteisiin. [Aktv-30typ] Valokuvataiteen työpajoja 12 op Vuosittain järjestetään eri opettajien/taiteilijoiden vetämiä valokuvataiteen työpajoja. kuvataideakatemia opinto-opas 2010–2015 101 Tohtorikoulutusohjelma Opettajien ja muun henkilökunnan yhteystiedot löydät osoitteesta www.kuva.fi. Tohtorikoulutus vastaa kokonaislaajuudeltaan 240 opintopisteen laajuisia opintoja. Tavoitteena on suorittaa tutkinto neljässä vuodessa, mikä edellyttää täysipäiväistä omistautumista työlle. Tohtorikoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää syvällisesti oman alansa ja että hän saavuttaa valmiudet korkeatasoisiin, taiteellista kypsyyttä osoittaviin suoritteisiin ja kykenee itsenäiseen, uutta tietoa tuottavaan kuvataiteelliseen tutkimukseen edustamallaan alalla. Opetus- ja tutkimusneuvosto määrää taiteellisen tutkimuksen professorin esityksestä opiskelijalle vastaavan ohjaajan. Opiskelijat työskentelevät henkilökohtaisen tutkimussuunnitelman ja opintosuunnitelman mukaisesti, jotka laaditaan yhdessä taiteellisen tutkimuksen professorin ja vastaavan ohjaajan kanssa. Suunnitelmat hyväksytetään ensimmäisen opiskeluvuoden loppuun mennessä opetusja tutkimusneuvostossa. 102 Kuvataiteellinen opin- ja taidonnäyte Opinnäyte on kokonaisuus, joka rakentuu kuvataiteellisista produktio- ja teoriaosuuksista. Osuuksien tulee olla vuorovaikutussuhteessa toisiinsa. Lähtökohta on taiteellisessa työskentelyssä. Kuvataiteelliset produktio-osuudet ovat vaativia, kypsyyttä osoittavia kuvataiteellisia teoksia kuten näyttelyitä, julkaisuja, tapahtumia tai muita kuvataiteellisia suorituksia. Teokset esitetään yhtenä kokonaisuutena tai useampana osakokonaisuutena julkisesti. Opinnäytteen teoriaosuus on itsenäisesti tehty, kirjana tai muulla tavoin julkaistu tai julkisesti esitetty teos, jota aikaisemmin ei ole esitetty kokonaisuudessaan julkaistuna. Teoriaosuudessa tekijä analysoi kuvataiteellista työskentelyään ja/tai tuottaa muulla tavoin uutta tietoa tutkimusalueestaan. Kysymyksenasettelun on oltava vuorovaikutussuh- kuvataideakatemia teessa omaan produktio-osuuteen. Teoriaosuuteen tulee sisältyä yhteenveto tekijän asettamista tutkimuksellisista päämääristä. Opiskelija vastaa opinnäytteen taiteellisten produktio- ja teoriaosuuksien huolellisesta dokumentoinnista sekä tarkastusta että myöhempää arkistointia varten. Opinnäytteisiin voi sisältyä myös sellaisia yhteishankkeita, joissa opinnäytteen tekijän itsenäinen osuus on selvästi osoitettavissa. Sen tulee olla uutta tuotantoa ja tutkimuksellisen osuuden tulee olla julkaisukelpoinen. Kuvataidealan pakolliset jatko-opinnot Kuvataiteelliseen tutkimukseen liittyvät pakolliset käytännölliset ja teoreettiset jatko-opinnot ovat laajuudeltaan 60 opintopistettä. Tutkimusseminaari Teoreettiset opinnot ovat opiskelijan kuvataiteellista tutkimusta tukevia, pääasiassa seminaarimuotoisia opintoja. Pakollisen tutkimusseminaarin puitteissa järjestetään kuukausittain kolmesta neljään seminaaripäivää, jotka koostuvat työskentely-, essee- ja teoriaseminaareista. Tutkimusseminaariin osallistutaan vähintään kolmen vuoden ajan. Kukin opiskelija järjestää kerran lukuvuodessa työskentelyseminaarin, joka liittyy hänen omaan tutkimustyöhönsä ja esittelee sen etenemistä. Seminaarissa käydään ryhmässä läpi tutkimukseen sisältyviä uusia produktio- ja teoriaosioita. Kriittisen ryhmätyöskentelyn esiin tuoma palaute syventää ja edistää opiskelijan tutkimusta. Työskentelyseminaarissa ovat läsnä ohjaaja(t) sekä mahdolliset ulkopuoliset asiantuntijat. Esseeseminaarissa kukin opiskelija kirjoittaa opintojensa aikana vähintään kolme esseetä. Esseeseminaarien päämääränä on harjaannuttaa opiskelijaa teoriaosuuden valmistamisessa. Esseiden aiheista ja niissä käsiteltävistä teoksista sovitaan vastuuopettajien kanssa. Teoriaseminaarit ovat ulkopuolisten vierailijoiden (teoreetikot, taiteilijat, muut asiantuntijat) sekä vastuuopettajien vetämiä temaattisia luentokokonaisuuksia. Teoriaseminaarien tavoitteena on, että opiskelijat syventyvät tutki- opinto-opas 2010–2015 103 musalueensa kenttään sekä taiteellisen tutkimuksen metodologiaan ja kykenevät käyttämään niitä opin- ja taidonnäytteessään uutta tietoa tuottaen. Muut pakolliset opinnot Jatko-opiskelijat toimivat opintojensa aikana opettajina tai ohjaajina joko Kuvataideakatemiassa tai muussa oppilaitoksessa. Pedagogiikan suoritustavoista sovitaan erikseen taiteellisen tutkimuksen professorin kanssa. Opintojen loppuvaiheessa kukin opiskelija ideoi ja järjestää julkisen symposiumin, jonka päämääränä on välittää omaan tutkimusalueeseen liittyvää uutta kuvataiteellista tietoa. Symposiumin tulee olla kansainvälinen ja siihen voi sisältyä julkaisun tuottaminen, näyttelyn järjestäminen tai muunlainen oheistoiminta. Kuvataiteen tohtorin tutkintoon kuuluu lisäksi muuta tutkimukseen liittyvää toimintaa 30 op. Taiteelliseen työskentelyyn liittyviä opintoja voi suorittaa myös muissa ulkomaisissa taideakatemioissa ja teoreettisia opintoja muissa yliopistoissa. Opinnoista sovitaan taiteellisen tutkimuksen professorin kanssa. 104 Kuvataiteen tohtori -tutkintonimike Tutkintonimikkeestä käytetään lyhennystä KuT (kuvataiteen tohtori). Edellä mainitun lyhenteen käyttö tulisi rajoittaa tiivistä ilmaisua vaativiin yhteyksiin. Normaalikäyttöön suositetaan lyhennettä kuvat. toht. Kansainvälisissä yhteyksissä käytetään lyhennettä DFA (Doctor of Fine Arts). kuvataideakatemia 4 Kuvataideakatemian organisaatio Kuvataideakatemia on julkisoikeudellinen, autonominen yliopisto sekä itsenäinen oikeushenkilö. Yliopistoyhteisöön kuuluvat sen opetus- ja tutkimushenkilöstö, muu henkilöstö ja opiskelijat. Kuvataideakatemian toimielimet Kuvataideakatemian hallintoa hoitavat yliopistokollegio, hallitus, rehtori, opetus- ja tutkimusneuvosto, palveluyksikkö sekä toimikunnat. Kuvataideakatemia toimii yhtenä tulosyksikkönä. Kokonaisvastuu yliopiston johtamisesta sekä tuloksellisesta, taloudellisesta ja tehokkaasta toiminnasta on hallituksella ja rehtorilla. 106 Yliopistokollegio Yliopistokollegio päättää mm. Kuvataideakatemian hallituksen jäsenmäärästä sekä hallituksen ja sen jäsenten toimikauden pituudesta ja valitsee yliopistolain mukaisesti jäsenet yliopiston hallitukseen sekä vahvistaa eräät muut valinnat. Yliopistokollegio vahvistaa yliopiston tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja rehtorille. Lisäksi yliopistokollegio kokoontuu tarvittaessa keskustelemaan merkittävistä koko yliopistoa koskevista asioista. Hallitus Hallituksen tehtävänä on päättää mm. yliopiston toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, strategiasta ja ohjauksen periaatteista, toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä talousarviosta ja laatia tilinpäätös sekä vastata yliopiston varallisuuden hoidosta, käytöstä ja hallinnasta. Hallitus valitsee rehtorin ja nimittää vararehtorit rehtoria kuultuaan ja päättää heidän vastuujaostaan, hyväksyy johtosäännöt ja muut vastaavat yleistä järjestäytymistä koskevat määräykset sekä päättää yliopiston toimintarakenteesta ja yliopistoon valittavien opiskelijoiden määrästä. johtoryhmä ja rehtoraatti Johtoryhmä on rehtorin koolle kutsuma elin, joka keskustelee ja ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin. Valtuuksiensa puitteissa johtoryhmä voi tehdä myös päätöksiä. Rehtoraatti kokoontuu viikottain. Siihen kuuluvat rehtori ja vararehtorit. Opetus- ja tutkimusneuvosto Opetus- ja tutkimusneuvoston (OTN) tehtävänä on seurata ja kehittää Kuvataideakatemiassa annettavaa opetusta, taiteellista työtä ja tutkimusta. Opetus- ja tutkimusneuvosto mm. hyväksyy tutkintovaatimukset ja lukuvuosittaiset opetussuunnitelmat, tekee ehdotukset professorin toimiin sekä esitykset professorin toimen täyttämiseksi kutsumenettelyllä. Opetus- ja tutkimusneuvosto nimeää tohtorikoulutusohjelman johtajan esityksestä tohtorintutkinnon opin- ja taidonnäytteen tarkastajat sekä arvostelee maisterintutkintoon ja tohtoritutkintoon kuuluvat taiteelliset opinnäytteet. Opetus- ja tutkimusneuvostoon kuuluvat vararehtori puheenjohtajana sekä hallituksen määräämät kaksi professoria ja neljä muuta jäsentä, jotka koostuvat lehtoreista ja tutkijoista sekä muusta henkilöstöstä. Kolme jäsentä valitaan opiskelijoista. Opetus ja tutkimusneuvoston vakituisena jäsenenä ja sihteerinä toimii suunnittelija. Neuvoston toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Toimikunnat Taiteellinen toimikunta Taiteellisen toimikunnan tehtävänä on johtaa akatemian taiteellista toimintaa. Toimikunta vastaa taiteellisen toiminnan suunnittelusta, kehittämisestä ja arvioinnista sekä käytännön organisoinnista. Muut toimikunnat Kuvataideakatemiassa on lisäksi julkaisutoimikunta, kirjastotoimikunta ja nimitystoimikunta. Toimielimien ja toimikuntien tehtävät, kokoonpanot ja tiedot kokoontumisista löytyvät intrasta. kuvataideakatemia opinto-opas 2010–2015 107 Kuvataideakatemian ylioppilaskunta 108 Kuvataideakatemian ylioppilaskuntaan kuuluvat kaikki perustutkintoa suorittavat opiskelijat. Ylioppilaskunta on yliopistolain määrittelemä julkisyhteisö, jonka tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia, henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiään. Ylioppilaskunnan ylintä päätösvaltaa käyttää vuosittain jäsenistön keskuudesta vaaleilla valittava 8-jäseninen edustajisto. Edustajisto valitsee ja valvoo viisihenkisen hallituksen ja pääsihteerin toimia sekä tarkistaa tilinpäätöksen ja mahdollisen vuosikertomuksen sekä toimintasuunnitelman. Opiskelijoiden keskuudesta valitaan lisäksi opiskelijajäsenet lautakuntiin ja neuvostoihin, jotka ovat Kuvataideakatemian ylimpiä päätöksentekoelimiä. Tätä kautta opiskelijoilla on suora vaikutusmahdollisuus akatemian kehittämiseen. Kaikki opiskelijat kutsutaan yleiskokoukseen lukukauden alussa sekä muutoin tarpeen vaatiessa. Lisäksi ylioppilaskunnan hallitus kokoontuu kuukausittain. Toiminnasta ja tapahtumista tiedotetaan sähköpostitse sekä koulun ilmoitustauluilla. Näkyvää ylioppilaskunnan järjestämää toimintaa ovat mm. bileet, ryhmänäyttelyt sekä info- ja keskustelutilaisuudet. Ylioppilaskunnan hallitus toimii oppilaskunnan edunvalvojana, ja sen puoleen voi kääntyä esimerkiksi opetusta, opettajia tai tiloja koskevissa ongelmissa tai haluttaessa vaikkapa organisoida yhteinen tapahtuma akatemian opiskelijoille. Erilaiset ehdotukset ja uudet aktiivit ovat tervetulleita! Lue lisää ylioppilaskunnan sivuilta www.kuvyo.fi/ Kuvan Kevät - yksityiskohta Bonnie Fanin teoksesta 109
© Copyright 2024