Vuosikertomus 2013
Vuosikertomus 2013 ProAgria Kainuu Kainuun maa- ja kotitalousnaiset Otsikko Avaintiedot 2013 ProAgria Kainuun palveluita käytti 666 maatilaa ja n. 76 maaseutuyritystä. Kainuun maidontuotanto v. 2013 oli 68,87 milj.litraa. Maitoa meni meijeriin 230 000 litraa/ tila (edell. vuosi 207 000 litraa/tila). Tuottajien lukumäärä vuoden lopussa oli 287, näistä tuotosseurannassa oli 196 karjaa. Lypsylehmiä oli tuotosseurannassa 6608 kpl, mikä on 84,8 % kaikista Kainuun lehmistä. Kainuun tiloista 68 % kuuluu tuotosseurantaan ja siten meijeriteollisuuden maitoraaka-aineesta yli 84 % tuotetaan hyödyntäen ProAgria Kainuun osaamista ja tietotaitoa. Sukupolvenvaihdosneuvontaa annettiin 30 tilalle. Sukupolvenvaihdos tehtiin 20 tilalla. Luonnonmukaisessa viljelyssä oli Kainuun peltoalasta v:n 2012 lopussa 7540 ha, mikä on 23,2 % Kainuun peltoalasta. Kainuun ELY-keskus rahoitti investointihankkeita 25 kpl, joista 15 oli rakennushankkeita. Viljelijöiden tukihakemuksia täytettiin ProAgria Kainuun neuvojien toimesta 209 kpl. Maa- ja kotitalousnaisten Naisvoimaa -retkelle marraskuussa Tampereelle osallistui 19 matkalaista Vuoden lopussa henkilö- tai yrittäjäjäseniksi oli liittynyt 215 henkilöä ja jäsenenä oli 44 kyläyhdistystä, joissa on n. 2600 jäsentä. ProAgria Kainuu on mukana ProAgria keskusten yhteisessä laatusertifikaatissa. TOIMINTA-AJATUS ProAgria Kainuu on sitoutumaton maaseutua kehittävä järjestö, joka lisää maaseudun ihmisten henkistä ja aineellista hyvinvointia sekä parantaa maaseutuelinkeinojen toimintaedellytyksiä. ARVOT Elinvoimaa, asututusta ja kulttuuria Luotettavaa laatua Osaavaa palvelua Asiakkaan menestystä VISIO Molemminpuolinen menestyminen (asiakas - ProAgria) YDINOSAAMINEN Ydinosaamista on maaseutuyrityksiä kehittävä konsultointi. Ydinosaamista tukevat järjestötoiminta ja yhteistyö sidosryhmien kanssa. STRATEGIA Haemme kasvua ja kannattavaa liiketoimintaa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Keskitymme asiakkuuksien syventämiseen sekä laajentamiseen ja vahvistamme toiminnan uudistumista ja jatkuvuutta. 2 Aktiivista uudistumista ja uusia toimintatapoja Vuosi 2013 oli ProAgria Kainuulle toiminnan osalta taloudellisesti hyvä. Investoimme osaamisen kehittämiseen sekä kiinnitimme huomiota sisäisiin toimintatapoihin ja asiakassuhteiden hoitoon. Mm. aktiiviset toimintavan muutokset edesauttoivat hyvän tuloksen syntymiseen. Saavutimme palvelutoiminnalle asetetut tavoitteet. Kasvavia palvelualueita olivat mm. talous- ja kirjanpitopalvelut. Kotieläinneuvonnassa oli toista vuotta käytössä tilakohtaiset palvelupaketit, joita asiakkaat valitsivat tavoitteiden mukaisesti. Maatila-, yritys- ja yrittäjäasiakkaiden määrä laski hieman, mutta vastaavasti asiakaskohtainen palvelujen myynti nousi jonkin verran. Mennyttä arvioiden ja tulevaa suunnitellen Kuluneen vuoden aikana päivitimme vuonna 2011 laadittua ProAgria Kainuun strategiaa. Strategiassa korostuvat palveluiden myynnin kehitystoimet ja hanketoiminnan roolin vähentäminen. Jatkamme meneillään olevien kehityshankkeiden aktiivista toteuttamista. Teemme sidosryhmien kanssa tiivistä yhteistyötä kaikilla osa-alueilla. Toiminnan laatu varmistetaan valtakunnallisella ProAgria Keskusten ja Keskusten Liiton yhteissertifiointiin liittyvillä sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla. Osaamisen kehittämistä ja uusia toimintamalleja Maatila- ja maaseutuyritysasiakkaille suunnatun palvelumyynnin osuus kokonaisliikevaihdosta kasvaa edelleen ja henkilöstön ammattitaidon merkitys korostuu. Ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi henkilöstö osallistuu jatkuvasti lisäkoulutuksiin. ProAgria Kainuussa pyritään ProAgria keskusten valtakunnallisen strategian mukaisesti ottamaan käyttöön uusia toimintamalleja ja toimintatapoja. ProAgria Kainuun tavoitteena on edelleen kehittää omaa toimintaa sekä tehdä tiivistä yhteistyötä muiden ProAgria keskusten ja Kainuussa olevien sidosryhmien kanssa. Kainuussa uskotaan tulevaisuuteen Suhteellisesti tarkasteltuna kainuulaiset maatilayritykset ovat pärjänneet hyvin verrattaessa yritysten toimintaa koko maahan. Etenkin maidontuotantoon suunnitteilla olevat investoinnit kertovat tulevaisuuden uskosta. Sukupolvenvaihdosten määrässä saavutettiin paras tulos moneen vuoteen. Viime vuosien aikana yhdessä sidosryhmien kanssa tehty aktivointityö maatilojen omistajavaihdosten edistämiseksi on alkanut tuottaa tulosta. Näiden ponnistelujen odotetaan tuovan tulosta lähivuosien aikana. Kiitos asiakkaillemme, kun olette valinneet ProAgria Kainuun yhteistyökumppaniksenne. Kiitokset myös henkilöstölle, hallinnollemme sekä sidosryhmille maaseudun puolesta tekemästänne rakentavasta ja erinomaisesta työstä. Toivomme hyvän yhteistyömme jatkuvan edelleen tuloksellisesti. Osmo Tiikkainen Johtaja 3 Hallinto ja organisaatio Hallinto ja organisaatio 2013 Hallitus Leinonen Samuli Pyykkönen Mirja Määttä Ilkka Sirviö Anssi Tervo Tarja Väisänen Matti Tiikkainen Osmo puheenjohtaja, Vaala Suomussalmi Kuhmo Sotkamo Sotkamo toimihenkilöiden edustaja johtaja, esittelijä Maa- ja kotitalousnaisten piirijohtokunta Tervo Tarja Heikkinen Hilkka Heikkinen Liisa Karjalainen Merja Karppinen Ritva Leinonen Helena Pulkkinen Taina Rusanen Sisko-Liisa Väisänen Kaija Pikkarainen Marjatta puheenjohtaja, Sotkamo Ristijärvi Hyrynsalmi Kajaani Suomussalmi Paltamo Kuhmo Vaala Puolanka toiminnanjohtaja, esittelijä Tilintarkastajat Tilintarkastajana on toiminut HTM Tauno Kautto ja varatilintarkastajana KHT Eero Huusko. Varsinaiset jäsenet ProAgria Kainuulla oli 44 jäsenyhdistystä ja niissä n. 2600 jäsentä vuonna 2013. Suoraan ProAgria Kainuun henkilö- tai yrittäjäjäseneksi oli vuoden lopussa liittynyt 215 henkilöä. Lisäksi kannattajajäseninä oli kaksi yhteisöä. Kunniajäsen ProAgria Kainuun kunniajäseksi on kutsuttu emäntä Aila Alasalmi vuonna 2004. !! & ! & &!! &%!! 4 ! &$ $!&$ ! &!! ProAgria Yritys ProAgria Talous ja Yritys Yritysneuvonnan asiakaskunta on Maaseutuasiakasvastaavat Kainuussa (MASVA) -hankkeen myötä edelleen monipuolistunut. Hankkeen avulla on ollut mahdollista tarjota yritysasiakkaille alkuvaiheen neuvontaa päivän verran vuotta kohti. Investoivat ja kehittävät maaseutuyritykset ovat pääasiakasryhmä. Palveluista kysytyimpiä ovat liiketoiminnan suunnitteluun, tuotteistukseen sekä rahoitussuunnitteluun liittyvät palvelut. Myös perusmaatalouden rinnalle etsitään tilakokonaisuuteen sopivia toimeentulopohjan laajentamismahdollisuuksia. Yritysneuvonta on tarjonnut vaihtoehtojen pohdiskeluun suunnittelu- ja kannattavuusarviointia. ProAgrian Yrityspalveluilla on tukenaan laaja valtakunnallinen verkosto sekä paikallisia yhteistyökumppaneita, joiden avulla voidaan tarjota palveluita yhä laaja-alaisemmin. Yritysneuvonnan kautta voidaan antaa asiantuntemusta maaseuturakentamiseen, omistajuuden vaihdoksiin, energiainvestointeihin sekä juridista tukea vaativiin yrityshankkeisiin. ProAria Kainuun yritysasiantuntijat olivat mukana valmistelemassa erilaisia yritysten investointi- ja kehittämishankkeita sekä kansainvälisiä hankkeita mm. Norden Karelia Enpi. Hankkeessa toteutettiin vuoden 2013 marraskuussa puhelinkysely asiakkaille. Sen kautta saimme arvokasta palautetta yhteensä79 asiakkaalta. Kiitos osallistuneille! Yritysneuvonnan asiakasmäärät v. 2013 palveluittain: • • • • • • • • Masva-palvelua 73 yritykselle Aloittavien yrittäjien neuvontaa, liiketoimintaedellytysten arviointia 8 kpl Yritys LTS / Kehittämissuunnitelmat, 8 kpl YritysInvest-, talous-, investointi- ja rahoitussuunnitelmat, 18 kpl Muut suunnitelmat ja laskelmat, 17 kpl ProAgria kehitys- ja tulevaisuuskeskustelut, 32 kpl Omavalvonta, laadunhallinta (ISO9001/2008), 7 kpl Ammatillista maaseutuyrityskonsultointia, 34 kpl 5 ProAgria Talous ja Yritys Talousneuvonta Keskeisenä strategiana talousneuvonnassa on johtamis- ja tilipalvelujen lisääminen. Talousneuvonnalle asetetut tavoitteet saavutettiin pääosin. Kehitys- ja tulevaisuuskeskusteluja tehtiin 34 asiakasyrityksessä, mikä jäi jonkin verran asetetetusta tavoitteesta. Sukupolvenvaihdosten määrä nousi selvästi edellisiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2013 Kainuussa tehtiin maatiloilla yhteensä 20 SPV:ta. Näistä myönteisen nuorten viljelijöiden aloitustukipäätöksen sai 14 maaseutuyrittäjää. Rakennusinvestointeja tehtiin tiloilla kohtuullisen vilkkaasti. Vuoden 2013 aikana Kainuun ELYkeskus teki myönteisen rahoituspäätöksen 25 investointihankkeen osalta. Investointihankkeista oli lypsykarjanavetoita 5 kpl, lihakarjanavetoita 1 kpl, eläinten hyvinvointi-investointeja 3 kpl, rehuvarastoja 2 kpl, salaojitushankkeita 7 kpl ja muita investointihankkeita 7 kpl. Lähes kaikissa em. hankkeissa tilat käyttivät investointien suunnittelussa apunaan ProAgria Kainuun talousneuvontapalveluja. Maatilan talous-, liiketoiminta- ja elinkeinosuunnitelmia tehtiin yhteensä 60 asiakkaalle, sukupolvenvaihdossuunnitelma 30 tilalle ja maatilan tulosanalyysi 110 asiakkaalle. ProAgria Kainuun tilipalveluja käytti 160 yritystä. MARA2, Maaseuturakentamisen koulutushanke 2011-2014 Yrittäjien valmiuksia investointien onnistuneeksi toteuttamiseksi on parannettu koulutuksella ja yrityskohtaisella tiimivalmennuksella. Yleisinä tavoitteina on ollut edistää investoivien tilojen talouden hallintaa, tuotantorakennusten toiminnallisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä hyödyntää toteutettujen rakennusinvestointien kokemuksia. Toimintamuotoina ovat olleet yrityskohtaiset koulutukset ja esiselvitykset, asiantuntijatiimien pienryhmäneuvonta, yleiset koulutustilaisuudet sekä opintomatkat kotimaassa ja ulkomailla. Vuoden 2013 aikana hankkeen koulutuksiin ja opintoretkille osallistui noin 240 henkilöä, joille annettiin erilaista rakennushankkeeseen liittyvää neuvontaa ja koulutusta yhteensä yli 1400 tuntia. Yleisiä koulutuspäiviä järjestettiin viisi. Koulutuksissa aiheina olivat mm. tuotantorakennusinvestoinnin talouden hallinta, rakennuttaminen, eläinten hyvinvointi ja olosuhteet, investointituet, hyvinvointi ja riskienhallinta. Toukokuussa järjestettiin Kajaanin Paltaniemellä Maisemat Ruotuun –hankkeen kanssa yhteistyössä Rakennusperintöilta, jossa kävi noin 350 henkeä. Tilakohtaisia tiimikoulutuksia järjestettiin vuoden aikana 41 kappaletta. Opintoretkiä eri puolille Suomea järjestettiin vuoden aikana neljä. Tammikuussa vierailtiin Sarka-messuilla Seinäjoella, huhtikuussa järjestettiin Luomu–retki Länsi-Suomeen, elokuussa opintomatka Seinäjoelle Vasikkalaseminaariin ja lokakuussa osallistuttiin Jyväskylään KoneAgria –näyttelyyn. Kaikkien opintomatkojen yhteydessä tehtiin myös tilavierailuja lypsykarjatiloille. Lisäksi hankkeessa mukana oleville rakentajille annettiin monenlaista neuvontaa ja asiantuntija-apua tilakohtaisissa palavereissa ja puhelimitse. 6 ProAgria Maito ProAgria Maito Vuonna 2013 Kainuun maidontuotanto lisääntyi 4,3 %. Tuotanto oli meijereihin toimitettuna maitona 68 872 190 litraa. Keskituotos nousi 117 kg lehmää kohti ja tuotosseurantakarjojen koko kasvoi 2,6 lehmällä 33,8 lehmään. Kainuulaiset lehmät ylsivät 9209 kg:n keskituotoksella neljännelle sijalle koko maan tilastossa, elossa olevien lehmien elinikäistuotoksella (20 194 kg) ja holstein lehmien osuudella (48,2 %) mitattuna toiselle sijalle ProAgrioiden joukossa. Vuonna 2013 kainuulaiset tuotosseurantaan kuuluvat lehmät söivät 2 905 kg väkirehun kuiva-ainetta ja 3 801 kg karkearehun kuiva-ainetta vuodessa. Näillä ”eväillä” kainuulaiset lehmät lypsivät keskimäärin 29,1 kg energiakorjattua (EKM) maitoa päivässä. Puolanka Suomussalmi Sotkamo Ristijärvi Kuhmo Hyrynsalmi Vaala Paltamo Kajaani KAINUU, keskim. KOKO MAA Tuotosseurannassa karjoja Maidontuottajat vuoden lopussa 2013 18 22 41 6 41 14 25 14 16 196 6489 22 32 52 17 60 28 34 22 20 287 9292 % tuottajista tuotosseurannassa Lehmiä tuotosseurannassa Lehmiä/ karja Maito, kg Keskipoikimakerta EKMkg / elinpäivä Poistetut lehmät EKMkg / elinpäivä 81,8 1003 68,8 669 78,8 1419 35,3 198 68,3 1121 50,0 259 73,5 1202 63,6 306 80,0 518 68,3 6608 69,8 229054 55,9 30,4 34,9 33,0 27,3 18,5 47,9 22,3 32,4 33,8 35,3 9726 9421 9356 9266 9174 8945 8893 8759 8443 9209 8958 2,33 2,39 2,54 2,3 2,46 2,73 2,4 2,61 2,43 2,46 2,32 13,6 12,7 12,2 12,6 12,8 13,5 12,4 13,4 12,0 12,7 12,4 14,9 14,5 14,7 16,0 14,2 13,9 13,8 14,4 13,9 14,4 13,9 Taulukko. Tuotosseurannan tuloksia kunnittain Kainuussa, vertailutietona koko maan tulokset. Taulukon kahdessa viimeisessä sarakkeessa on uusia eläinten kestävyyttä ja tuotostasoa kuvaavia tunnuslukuja, lehmän elinpäivää kohti laskettu tuotos sekä poistettujen lehmien elinpäivää kohti laskettu tuotos. EKM = energiakorjattua maitoa. Kainuussa lehmät ovat kestävämpiä kuin Suomessa keskimäärin. 7 ProAgria Maito 40 Kainuu koko maa 35,3 35 33,1 33,8 30,8 31,2 29,2 30 27,8 28,4 26,1 20 15 17,8 18,8 17,3 16,1 19,5 20,4 21,3 22,3 23,4 20,8 18,9 18,1 18,6 24,8 22,9 21,8 19,7 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 9 500 Kainuu koko maa 9209 9 000 8869 8957 8860 8871 8687 8508 8 500 8269 8345 8795 8753 8840 8988 9050 9092 8886 8865 8854 8958 8639 8426 8307 8 000 8035 7868 8077 8121 7907 7775 7 500 7 000 8 2000-luvulla on Kainuu pysytellyt sitkeästi noin kahden lehmän päässä muun Suomen keskiarvosta. Vuonna 2013 ero kutistui 1,5 lehmään. 26,8 24,6 25 Keskilehmäluvun kehitys Kainuussa ja Suomessa vuosina 2000 - 2013 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Keskituotoksen kehitys Kainuussa ja koko maassa vuosina 2000 - 2013 Keskituotos on Kainuussa koko vuosituhannen ollut parempi kuin Suomessa keskimäärin. vuonna 2013 eroa on reilut 250 kg/lehmä. ProAgria Kasvi ProAgria Kasvi Viljelysuunnitelmien teon yhteydessä toteutettiin myös monipuolisesti kasvinviljelyyn liittyvää muuta neuvontaa. Suunnitelmissa keskityttiin mm. tehokkaaseen karjanlannan ravinteiden talteen ottoon ja käyttöön niin, että myös ympäristönäkökohdat tulivat huomioiduiksi. Vesistöjen varrella sijaitsevilla, viettävillä ja/tai eroosioherkillä lohkoilla erityistä huomiota kiinnitettiin ravinteiden kulkeutumisen ehkäisemiseen. Tilakohtainen pellonkäyttö optimoitiin niin, että viljelijän kanssa arvioitiin oman karjan rehuntarve sekä mahdollisuus ylimääräisen rehun myymiseen lähiseudun karjatiloille. Viljelijöitä kannustettiin myös aiempaa monipuolisempaan rehukasvien laji-/lajikevalintaan. Optimointiin liittyi myös mm. ns. luonnonhoitopeltojen tarkoituksenmukaisuuden arvioiminen. Karjanlannan ravinteiden osuus karjatilojen nurmien ravinnehuollossa on lisääntynyt jatkuvasti. Tähän on vaikuttanut mm. kehittynyt levitystekniikka sekä väkilannoitteiden hintakehitys. Viljely- ja lannoitussuunnitelmia tehtiin 323 tilalle. Luomutiloille tehtiin 49 viljelysuunnitelmaa. Viljelijöiden omatoimista viljelysuunnittelua edistettiin henkilökohtaisen ohjauksen avulla. Kasvukauden aikaisen neuvonnan tiloilla nurmikasvustojen kehitystä ja sadonkorjuun sopivaa aloittamisajankohtaa seurattiin lohkoittain. Samalla tehtiin joillakin tiloilla myös hehtaarisadon mittauksia sekä otettiin kasvustonäytteitä lehtilannoitteiden käytön mahdollisen tarpeen toteamiseksi. Näytteiden avulla voitiin myös todeta seuraavan vuoden lannoitustarpeiden mahdolliset uudet painotukset. Peltomaan rakennetta ja mm. mahdollisia tiivistymisongelmia havainnollistettiin lapiodiagnoosien avulla. Tämän kaltaisen neuvonnan tarve ja kysyntä on selvästi lisääntymässä. Maatalouden ympäristötuen erityistukiin liittyviä suunnitelmia ei tehty, koska uusia sopimuksia oli mahdollista tehdä vain erittäin rajatuissa kohteissa. Kasvinsuojelukoulutuksia järjestettiin kolmella paikkakunnalla ja niihin osallistui 64 viljelijää. Koulutuksessa painotettiin erityisesti ns. integroituun kasvinsuojeluun liittyviä asioita. Sen lähtökohtana on, että kaikki muut kasvin hyvinvointiin liittyvät asiat, mm. viljelykierto, lajikevalinta, peltojen peruskunto, viljelytekniikka sekä kasvustojen seuranta huomioidaan ennen mahdollista päätöstä kasvinsuojeluaineiden käytöstä. Turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat tuotiin koulutuksissa esille. Viranomaisyhteistyöt tehtiin mm. niin, että erityishuomiota tilakohtaisessa neuvonnassa kiinnitettiin viranomaisvalvonnassa yleisesti esiin tulleisiin puutteisiin koskien eri tukien ehtojen toteutumista. Painopistealueena oli mm. riittävän usein toteutettava rehunurmien uusiminen tai täydennyskylväminen, jotta pellolta voidaan saada määrältään ja laadultaan kelvollinen sato. 9 Luonnonmukaisessa kotieläintuotannossa kiinnitetään erityishuomiota eläinten hyvinvointiin ja lajinmukaiseen käyttäytymiseen. Lapinlehmän vuorokauden ikäinen vasikka imemässä ternimaitoa. Luonnonmukainen tuotanto Kainuussa on luonnonmukaisessa tuotannossa maan suurin osuus peltoalasta. Eniten on luonnonmukaisia kotieläintiloja emolehmätuotannossa, jossa on yhteensä 725 luomuemoa, maidontuotannossa on 343 luomulypsylehmää ja luomulampaita alueeltamme löytyy 401 kpl. Luonnonmukaisessa kotieläintuotannossa on tärkeää löytää eläinten tuotostasoa ja tilan tavoitteita vastaava ruokinta, joka täyttää myös luonnonmukaisen kotieläintuotannon vaatimukset. Tässä on avainasemassa hyvien perusrehujen tuottaminen, säilörehu ja laidun on oltava huippuluokkaa. Näitä asioita ratkomme tilojen kanssa ja tavoittelemme tasapainoa pellon, rehun, eläimen ja tuotteen väliseen ketjuun. Luonnonmukaisesti hoidettu kotieläintila voi olla ympäristön kannalta tehokas ja antaa omistajilleen kohtuullisen toimeentulon. 25 21,2 23,8 23 22,4 21,8 25 20 13,8 11,3 15 7,2 13,7 Kainuu % viljelijöistä 12 11,8 8,1 7,5 9 8,7 Kainuu % pellosta Koko maa % pellosta 10 0 2009 2010 2011 2012 2013 Viiden vuoden aikainen kehitys Kainuun luomutuottajien ja luomuviljellyn pellon osuudessa sekä koko maan luomuviljellyn pellon osuudessa. Viljelijöiden työterveyshuolto Viljelijöiden työterveyshuoltoon liittyviä tilakäyntejä yhdessä työterveyshoitajan kanssa tehtiin 59 tilalle. Hyvään työterveyshuoltokäytäntöön kuuluu työpaikkakäynti vähintään neljän vuoden välein. Käynnin yhteydessä kiinnitetään huomiota mm. työtä keventäviin menetelmiin, työergonomiaan, tapaturmien ehkäisyyn ja lapsiturvallisuuteen sekä muuhun riskien hallintaan. Työpaikkakäynniltä tehtävä kirjallinen palaute auttaa tarvittaessa myös mm. hoitavaa lääkäriä hahmottamaan henkilön terveyden ja hänen työolojensa välisiä suhteita. 10 Kainuulainen Lähiruoka –hanke toimi vireästi ja järjesti mm. kaksi lähiruokafoorumia Kainuussa. Uudistettu Kainuussa tuotettu –merkki otettiin käyttöön. Olimme aktiivisia myös Ruoka Suomi –teematyöskentelyssä. Maa- ja kotitalousnaisten valtakunnallisten ravitsemushankkeiden tapahtumat saivat mukavasti osallistujia ja julkisuutta. Maisema- ja ympäristöasioissa oli vilkas ja näkyvä vuosi. Toiminta sisälsi mm. kyläkävelyjä, opetusta aidanrakentamiseen ja perinnerakentamiseen sekä maisemien inventointiin ja suunnitteluun liittyviä asiantuntijapalveluja. Yritysneuvonnan käytännön työ piti sisällään yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden valmistelua. Uusia avauksia liittyi mm. energiaomavaraisuuteen. Palvelumuotoilu ja Kasvunvara-työkalu olivat aktiivisesti käytössä. Järjestötoiminnassa kampanjoitiin uusien henkilö- ja yrittäjäjäsenten saamiseksi. Tehtiin aktiivista yhteistyötä eri kylienkehittäjätahojen kanssa, ja oltiin osatoteuttaja mm. Innovaatioleirillä. Kyläparlamentti kokosi kylien väkeä tuttuun tapaan, ja järjestön 80-vuotisjuhliin Tampereelle tehty Naisvoimaaretki onnistui mainiosti. Ruoka lähelläsi Kainuun elintarvikesektorin kehittämistyötä jatkettiin Kainuulainen Lähiruoka –hankkeen kautta. Toimenpiteitä työstettiin yhdessä hankkeen kehittämistyöryhmän kanssa, jonka asiantuntijat olivat hankkeelle tärkeä tuki. Tärkeinä tapahtumina olivat tuottajien ja ostajien yhteistyötä ja kauppaa edistäneet lähiruokafoorumi-tilaisuudet. Foorumeita oli kaksi, ja näissä ravintoloiden, julkisen sektorin, kauppojen ja pitopalveluiden edustajat pääsivät tutustumaan kainuulaisiin tuotteisiin ja keskustelemaan suoraan yrittäjän kanssa mahdollisista tilauksista. Lisäksi hankkeesta osallistuttiin Maaseutuverkoston koordinoimalle opintomatkalle Saksaan sekä käytiin luennoimassa ruokaseminaarissa Ruotsin Solnassa. Olimme vahvasti mukana Kainuun Liiton Kainuu Helsingissä 2014 –valmisteluissa, ja Senaatintorin tapahtumaan aktivoitiin mukaan kainuulaisia yrityksiä. Aiheeseen liittyen järjestettiin yhdessä MTKPohjois-Suomen kanssa opintomatka vuoden 2013 Senaatintori-tapahtumaan, jossa esillä oli Pohjois-Karjala. Maa- ja kotitalousnaiset Maa- ja kotitalousnaiset Tiedotustoimintaa sekä Ruoka-Suomi –teemaryhmätyöskentelyä jatkettiin aktiivisesti. Päivitimme Kainuussa tuotettu –alkuperämerkin kriteeristön vastaamaan nykyajan tarpeita. Järjestimme yhteensä 26 valtakunnallista kotitalousneuvonnan hanketapahtumaa, joilla tavoitimme yli 2 600 lasta ja aikuista. Järjestimme Vuokatin urheiluopistolla liikunnanohjauksen peruskurssin yhden opintopisteen arvoisen ravinto-opintojakson, ja liikunnan ammattitutkinnon opiskelijoille ravintoluennot. 11 Maa- ja kotitalousnaiset Tunne lähimaisemasi Maisemanhoidon neuvonnassa oli vilkas vuosi, ja asiantuntijamme oli mukana Lapin ELYkeskuksen Maisemat Ruotuun –hankkeessa. Sen osana toteutettiin esimerkiksi kymmenen kyläkävelyä eri puolilla Kainuuta. Toiminta oli näkyvää, ja lehdissä oli lukuisia artikkeleita; erityisesti Kajaaniin perustetun laitumen lampaat osoittautuivat tiedotusvälineiden lemmikeiksi. Maisema-asioita pidettiin esillä myös luennoin eri tilaisuuksissa. Neljällä kylällä eri puolilla Kainuuta opeteltiin lammas- tai pystyaitojen tekoa. Yhteistyössä ProAgria Kainuun Maaseuturakentamisen hankkeen kanssa toteutettiin rakennusperintöilta Kajaanin Paltaniemellä toukokuussa. Aurinkoinen ilta keräsi satamäärin osallistujia seuraamaan työnäytöksiä, tutustumaan alan yrityksiin Kainuussa, saamaan aiheeseen liittyviä tietoiskuja sekä ostamaan paikan päällä valmistettua punamultamaalia. Asiantuntijamme laati myös erityisympäristötukisuunnitelmia ja antoi ympäristöneuvontaa. Asiantuntijamme oli mukana maisema-investointeihin liittyvässä arviointityöryhmässä. Hän oli myös avustamassa, kun Naapurivaaran kyläyhdistys haki tukea valtakunnallisesti merkittävän maisemanhoitoalueen perustamiseksi. Monimuotoinen maaseutuyrittäjyys lähellä ihmistä Yritysneuvonnan käytännön työ piti sisällään yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden valmistelua. Suurimmat investoinnit tehtiin matkailu- ja metsäkonealoille sekä ratsastuskouluihin. Yhteistyö Kainuun muiden yritysneuvonnan toimijoiden kanssa oli tiivistä, ja vuoden aikana löytyi myös uusia yhteistyökumppaneita, mm. Envitecpolis Oy, jonka kanssa tehtiin yhteistyötä energiaomavaraisuuteen tähtäävissä yrityshankkeissa. Yhteistyössä valmisteltiin mm. puukaasutin- ja aurinkosähköinvestointi, joka rahoitettiin pilottikohteena. Palvelumuotoilu ja Kasvunvara- työkalu otettiin käyttöön matkailu- ja hyvinvointialan yritysten sparrauksessa. Yritysneuvonnan pitkään valmistelema maalämpöteknologiainvestointi ja tiedonsiirto Venäjän Karjalaan käynnistyi. Uutena avauksena valmisteltiin Sote/Hyvinvointi –hanke Pohjoismaiden ministerineuvoston Norden –ohjelmaan. Yritysneuvonta teki tiivistä yhteistyötä Kainuun ammattiopiston aikuiskoulutuspuolen kanssa, ja asiantuntijamme koulutti mm. yrittäjyys-, markkinointi-, sekä toimiala ja liiketoimintaympäristöt –osioissa. Gastur–mallin jalkauttamisessa edettiin ja kahdelle yritykselle haettiin kehittämistukea elintarviketuotannon ja matkailun yhdistävän toimintamallin rakentamiseksi yritykseen. Maatalousyrittäjien työhyvinvoinnin edistämiseksi toteutettiin yrityskohtaisia voimavarariihiä sekä työnohjausta. 12 Järjestöasioissa oli KKI:n tuella Lujita luusi liikkumalla –tempaus, jossa jaettiin ravitsemustietoa sekä houkuteltiin jäsenkylien asukkaita säännölliseen luustoa vahvistavaan liikuntaan. Lisäksi kampanjaan kuului liikuntatapahtumia kylillä sekä liikunnan seurantakortti. Ahkerimmin liikkui yhdistyksistä Kerälän ympäristön maatalousnaiset. Ruhtinansalmen maa- ja kotiseutuseura palkittiin viestintätunnustuksella, ja Vuoden Maa- ja kotitalousnainen Kainuussa oli Päivi Komulainen Vuolijoelta. Kainuussa innostuttiin hyvin MKNK:n Netti Ohoi –hankkeen paikallisiin kursseihin, joita pidettiin yhteensä seitsemän. Tampereen 80-vuotisjuhliin järjestettiin opintomatka marraskuussa. Työhyvinvointihanke Apuva järjesti kymmenittäin kursseja maaja metsätalousyrittäjille ja muutakin maaseudun väkeä koonneita lyhytkoulutuksia kaikilla Kainuun kulmilla, aiheena mm. ensiaputaidot. Psykologi Pirkko Lahden saimme asiantuntijaksi kahteen eri koulutukseen. Olimme yhteistyökumppanina Kylätiimin toiminnassa Kainuussa, ja sen ideoima 3-päiväinen Innovaatioleiri Sotkamossa verkostoi mukaan myös Pohjois-Pohjanmaan toimijoita sekä 4H:n. Kyläparlamentti pidettiin hyvinvointiteemalla Ristijärvellä syyskuussa. Jäsenhankinnassa kampanjoitiin uusien yrittäjä- ja henkilöjäsenten saamiseksi, ja suoraan henkilöinä järjestöön kuuluvien jäsenten määrä nousi yli kahteen sataan. TOIMINTAA JÄSENYHDISTYKSISSÄ Kokous- ja jäsentilaisuudet Virkistys-, juhla- ym. tilaisuudet Kurssit Auringonkukka-kampanja Naisvoimaa-päivä Kilpailut Näyttelyt Toritapahtumat ja myyjäiset Tapahtumien ruoka- ja kahvipalvelu kplosallistujia 105 843 126 2049 22 232 2 9 1 9 13 204 2 75 8 306 40 3602 Maa- ja kotitalousnaiset Järjestö lähellä Tapahtumat 29.1.2013 8.4.2013 16.4.2013 3.5.2013 16.5.2013 11.-12.6.13 13.-14.6.13 17.6.2013 9.7.2013 15.-17.8.13 7.9.2013 12.10.2013 31.10.2013 13.11.2013 15.-16.11.13 29.11.2013 Kylähankevetäjien koulutus, Kajaani Marjat Markkinoille, Sotkamo ”Lähiruoan lastauslaituri” – lähiruokafoorumi I, Kajaani Varhaisen välittämisen koulutuspäivä, Paltamo Rakennusperintötapahtuma Paltaniemellä, Kajaani Työpajapäivät villiyrttien käytöstä, Sami Tallberg, Kajaani Opintomatka Senaatintorin tapahtumaan Helsinkiin Kylähankevetäjien koulutus, Kajaani Kylämarkkinat, Kajaani Innovaatioleiri, Sotkamo ”Paremman olon evväitä Kyläparlamentista”, Ristijärvi Kainuun Syyssurinat (Aitoja Makuja-yhteistyö), Vaarankylä, Paltamo Lähiruokafoorumi II ja Kainuun Elintarvikepäivä Maatalousyrittäjien Määräaikaishuoltopäivä, Suomussalmi Naisvoimaa-retki Tampereelle Jaksamista Kaamokseen, Kajaani Hankkeet Piirikeskus vastuullisena toteuttajana: • Kainuulainen Lähiruoka -hanke • APUVA – Apua ja voimavaroja arkeen maatiloille Piirikeskus mukana toteutuksessa: • Maisemat Ruotuun -hanke, Lapin ELY-keskus • MASVA – Maaseutuyritysten asiakasvastaavat Kainuussa, ProAgria Kainuu • Kainuu Helsingissä, Kainuun Liitto • Maaseutuelinkeinojen kehittämisen tiedotus-, koordinaatio- ja aktivointihanke, MTK-Pohjois-Suomi 13 Järjestötoiminta Jäsenyhdistykset 2013 HYRYNSALMI Hyrynsalmen maamiesseura ry Moisiovaaran kyläyhdistys ry KAJAANI Käkilahden kyläseura ry Ojanperän maaseutuyhdistys ry Ounasjoen kyläseura ry Vuolijoen maaseutuyhdistys ry KUHMO Hietaperän kyläyhdistys ry Iivantiiran kyläyhdistys ry Kuhmon maa- ja kotitalousnaiset ry Lauvuksen kyläyhdistys ry Nivan kyläyhdistys ry Rahajärven kyläyhdistys ry Timoniemen kyläyhdistys ry PALTAMO Kiehimänsuun kyläseura ry Melalahden kyläyhdistys ry Mieslahden maatalousseura ry Vaarankylän kyläyhdistys ry PUOLANKA Askan Ahertajat ry Joukokylän kyläyhdistys ry Suolijärven kyläyhdistys ry Väyrylän kyläyhdistys ry RISTIJÄRVI Hiisijärvi ry SOTKAMO Etelä-Sotkamon maa- ja kotitalousseura ry Heinämäen kyläseura ry Jormasjoen maa- ja kotitalousseura ry Nuaskylän maaseutuseura ry Ontojoen kyläyhdistys ry Pohjavaaran kyläseura ry Pohjois-Tipaksen maaseutuyhdistys ry Sapsoperän kyläyhdistys ry Sumsan maa- ja kotitalousseura ry Suovaaran maa- ja kotitalousseura ry Tipasojan kyläyhdistys ry SUOMUSSALMI Kerälän ympäristön maatalousnaiset ry Kiannan kyläseura ry Korpelan kyläyhdistys ry Pesiön kyläyhdistys ry Piispajärvi Seura ry Ruhtinansalmen maa- ja kotiseutuseura ry Vääkiön yhteistyö ry VAALA Pelson maa- ja kotitalousseura ry Suutarinkylän maaseutuyhdistys ry Säräisniemen maa- ja kotitalousseura ry Veneheiton kyläyhdistys ry KANNATTAJAJÄSENET Osuuskunta ItäMaito Kainuun Nuotta ry KUNNIAJÄSEN Alasalmi Aila Vuoden 2013 Maa- ja kotitalousnaiseksi valittiin emäntä Päivi Komulainen Kajaanin Vuolijoelta (oik.). Päiviä onnittelivat Kainuun Maa- ja kotitalousnaisten puheenjohtaja Tarja Tervo (vas.) sekä Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen toiminnanjohtaja Mirja Hellstedt. 14 Seppälän Maalaismarkkinat on jokasyksyinen tapahtuma, johon Maa- ja kotitalousnaiset osalllistuvat. Toimintaa esittelemässä elintarvikeasiantuntija Marika Köngäs. Kehittämishankkeita 2013 ProAgria Kainuun hallinnoimat hankkeet Apuva - Apua ja voimavaroja arkeen maatiloille 8/2011-2014 0,8 243 2011-2014 1,45 450 5/2010-2014 1,45 385 7/2011--2014 1,2 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto MARA2 - Maaseuturakentamisen koulutushanke 2011-2014 219 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto Kainuulainen Lähiruoka Htv 2013 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto MASVA - Maaseutuyrittäjien asiakasvastaavat Kainuussa Budjetti Kesto 1000 € Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto YHTEENSÄ 1297 4,9 Partnerihankkeissa osapuolena MTK-Pohjois-Suomi/ Maaseutuelinkeinojen kehittämisen tiedotus-, koordinaatio- ja aktivointihanke 2011-2014 YHTEENSÄ 0,01 5,0 Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus mukana toteutuksessa: • Maisemat Ruotuun -hanke, Lapin ELY-keskus • Kainuu Helsingissä, Kainuun Liitto Apuva-hankkeen järjestämässä Maaseutuyrittäjien määräaikaishuoltopäivässä Suomussalmella osallistujat taukojumppasivat psykologi Pirkko Lahden luennon lomassa. Päivässä pohdittiin mm. arjessa jaksamista ja hyvinvointiasioita. Maisemat Ruotuun ja Mara-hanke järjestivät Perinne-rakentaminen -päivän keväällä -13. Keittomaalia valmistamassa Päivi Ojanen ja Esa Heikkinen. 15 Talous Talouden tunnuslukuja 2013 1 000 euroa 2013 2012 20112010 Tuotot Valtion määräraha 270 249 346 311 Projektitoiminta 320 469 392 434 Palvelumaksut valtio 25 39 38 Palvelumaksut Muut toiminnan tuotot Tuotot yhteensä 32 700 759 663681 25 20 1340 1536 29 29 1 468 1 487 Kulut Henkilöstökulut -806 -884 -849 -826 Poistot -5 -5 -3 -4 Palvelutoiminnan kulut -129 -194 -151 -224 Muut kulut -359 -428 -429 -427 Kulut yhteensä -1299 -1511 -1 432 -1 481 Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta 8 8 8 8 -14 125 26 -8 Satunnaiset erät 0 0 0 0 Välittömät verot 0 0 0 0 35 158 70 2013 2012 Tilikauden yli-/alijäämä 6 TYÖAJANKÄYTTÖ (htv) htv % htv % htv % Maaseutuneuvonta6,9 37 %6,532 % 7,4 36 % 7,2 35 % Kotitalousneuvonta2,0 11 %2,211 % 1,9 9 % 1,8 9 % Yleishallinto1,7 9 %1,6 8 % 1,2 6 % 1,4 7 % Projektit5,0 27 %6,833 % 6,6 33 % 6.6 32 % Muu toiminta 3,116 %3,416 % 3,2 16 % 3,5 17 % Yhteensä18,7 16 %htv 2011 2010 100 % 20,5 100 % 20,3 100 % 20,5 100 % Avaintiedot 2013 • Asiakaslähtöistä organisoitumista palveluryhmiin valmisteltiin vuoden aikana • Uutta organisoitumista tukevien palveluryhmien liiketoimintasuunnitelmien tekeminen käynnistyi • Tuotosseurannan kaksivuotinen kehittämisprojekti käynnistyi • Ruokinnan ohjaus -palvelut olivat asiakkaiden saatavilla koko maassa • Benchmarking-pienryhmätoiminta laajeni ja uusia ryhmiä perustettiin erityisesti maitoyritysten johtamisen näkökulmasta • Kasvintuotantoon valmistui huippuosaajia • Sähköisiä toimintatapoja otettiin käyttöön mm. nettipalavereiden ja etäseminaarien muodossa • Johtamisvalmennus sai jatkoa kehittäville maitotiloille suunnatulla valmennuksella • Uusina palveluina tuotiin markkinoille luomusikaneuvonnan toimintamalli ja arjen johtamista tehostavat SOP-työohjeet nautatiloille • Yritysasiantuntijoiden osaamista vahvistettiin yritysneuvonnan erikoisammattitutkinnolla • Palvelumuotoiluun perustuvaa Kasvunvara -toimintatapaa pilotoitiin sekä omissa tuotteistuksissa että asiakastilanteissa ProAgria valtakunnallisesti ProAgria valtakunnallisesti ProAgria Maito Vuoden alussa käynnistyi kaksivuotinen Tuotosseurannan kehittämisprojekti. Tavoitteena on parantaa tuotosseurannassa kerättävän tiedon laatua, tiedon hyväksikäyttöä maitoyritysten johtamisessa sekä kehittää uusia palveluja mm. koelypsyn ulkoistamiseen. KarjaKompassin Ruokinnanohjaus -palvelu oli asiakkaiden saatavilla koko maassa. Ruokinnan seurannan asiakaspeitto oli 80 % ja ruokinnan suunnittelun 73 % tuotosseurantatiloista. Kulunut vuosi oli ruokinnan teemavuosi. Tilan omien rehujen analysointi ja tulosten hyödyntämisen lisääntyminen, ruokinnan suunnittelu ja seuranta sekä karjatason havainnointi saivat maitomäärät kasvuun. Nurmentuotannon osaamista asiakkaat kehittivät Benchmarking-pienryhmissä ympäri maata. Aiheina olivat mm. nuorkarja, hedelmällisyys, seosruokinta ja automaattilypsy. SOP- työohjeet, Standard Operating Procedure, olivat ensiesittelyssä Farmari-maatalousnäyttelyssä Seinäjoella. SOP-työohjeiden avulla varmistetaan tuotteen ja tekemisen laatu yrityksessä. Lihatoimialalla vuosi oli haasteellinen. Taloudellisesta näkökulmasta alkuvuoden korkea viljan hinta rasitti yritysten tulosta merkittävästi. Tuotteiden hintakehitys ei tukenut riittävästi tuotantokustannusten nousua. Lihaa tuotettiin ja kulutettiin suurin piirtein edellisen vuoden määrä. 17 ProAgria valtakunnallisesti ProAgria Kasvi Kasvintuotannon palvelukehityksessä painotettiin yritysten tulevaisuuden tarpeisiin vastaamista. Asiantuntijoiden koulutuksessa korostettiin johtamisen näkökulmaa. Pienryhmätoiminnan ja sähköisten palveluiden konsepteja kehitettiin. Viljelysuunnittelussa lisättiin valmiuksia siirtyä nettipohjaisen WebWisu-ohjelman käyttöön ennen uuden ohjelmakauden alkua. Sähköisiä toimintatapoja asiakastyössä testattiin viljelysuunnittelupalvelun kustannustehokkuuden parantamiseksi ja ajankäytön tehostamiseksi. Asiantuntijoiden koulutuksessa ja tiedonvaihdossa lisättiin etäkoulutuskäytäntöjä. Kasvi-, puutarha- ja luomutuotannon ajankohtaisasioita käsiteltiin säännöllisissä Klinikka-nettipalavereissa. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän, nitraattiasetuksen ja kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön koulutusten valmistelu eteni työryhmissä. Kasvutilanneraportointi tarttui kasvukauden ajankohtaisin aiheisiin ja oli esillä monissa tiedotuskanavissa. ProAgria Yritys ProAgrian yrityspalvelujen kysyntä pysyi ennallaan. Yritysasiakkaita oli yhteensä 3 400 eli runsaat 10 % ProAgrian kaikista asiakkaista. Maaseudun yritysten monipuolisuus heijastuu ProAgrian yrityspalvelujen asiakasrakenteeseen. Uutena toimintatapana ProAgrian Tilipalvelut tarjoaa yhdessä yrityspalvelujen kanssa hyvät mahdollisuudet yritysten talouden seurantaan. Uutuutena yrityksille tarjotaan myös Kasvunvara -työkirjaan ja sen työkaluihin pohjautuvaa palvelumuotoilua asiakaspalvelun, tuotteiden sisällön ja toimintatapojen kehittämiseksi entistä asiakaslähtöisemmiksi. Tehdiin yhteistyötä alueellisten yritystoiminnan kehittäjien kanssa. Merkittävimpiä yhteistyötahoja ovat ELY-keskukset, TE-toimistot ja Uusyrityskeskukset. ProAgrian roolina on vastata maaseudun yrityksille suunnatusta palvelusta ja kehittämisen aktivoimisesta. ProAgrian yritysasiantuntijoiden osaamisen vahvistamiseksi jatkettiin yritysneuvonnan erikoisammattitutkintoon valmentavia koulutuksia yhteistyössä Management Institute of Finland MIF:n kanssa. Koulutukseen osallistuu yhteensä 40 yritysasiantuntijaa, joista jo puolet suoritti tutkinnon vuoden aikana. ProAgria Tekniikka Tuetun maaseuturakentamisen kokonaismäärä väheni vuoden aikana neljänneksellä. Navettojen ja lantaloiden rakennuslupien määrä kuitenkin kasvoi noin 15 %. Rakennusinvestointia suunnittelevalle yrittäjälle tarjottiin investointipalvelukokonaisuutta. Investointipalvelu yhdistää talous- ja tuotanto-osaamisen kiinteästi rakennussuunnitteluun ja rakennusprojektin kokonaishallintaan. Palvelun avulla varmistetaan projektin hallinta alustavasta tarvesuunnittelusta aina uuden rakennuksen käyttöönottoon, tuotannon nopeaan käynnistämiseen ja johtamiseen uudessa toimintaympäristössä. Kuluneen vuoden aikana noin 300 uutta rakennusinvestointia käynnistyi ProAgrian tekemän alkukartoituksen avulla. Maatilojen energianeuvonnan tärkein palvelu oli Maatilan energiasuunnitelma. Palvelussa kartoitetaan energian kulutus maatiloilla, tärkeimmät kehittämiskohteet sekä mahdollisuudet lisätä uusiutuvan energian osuutta energialähteenä. Vuosikertomuksen kuvat: Anna-Kaija Kaikkonen, Esa Heikkinen, Matti Partanen, Helena Kämäräinen, Eila Niskanen, Marjatta Pikkarainen, Sari Leinonen ja Soili Hypén Paino: Kajaanin Offsetpaino Oy 18 ProAgria Kainuu Yhteystiedot 2014 puh. 044 320 1580, faksi (08) 622 411 s-posti: [email protected] Maa- ja kotitalousnaisten s-posti: [email protected] kainuu.proagria.fi ja kainuu.maajakotitalousnaiset.fi Hallintopalvelut ja järjestö Johtaja Talouasiantuntija Järjestövastaava Markkinointi- ja järjestösihteeri Talousasiantuntija Tiikkainen Osmo Heikkinen Tuija Pikkarainen Marjatta Ronkainen Merja Vimpari Päivi 0400 286 786 044 320 1586 044 320 1585 044 320 1581 044 320 1583 Tiikkainen Osmo Heikkinen Esa Kalliokoski Katariina Poikela Tarja Väisänen Matti 0400 286 786 040 725 0478 040 703 2870 0400 386 274 0400 282 086 Partanen Matti Kämäräinen Helena 0400 282 092 044 362 7846 Juntunen Jaana Kemppainen Voitto Kämäräinen Helena Niskanen Eila Tanner Minna 0400 286 785 040 569 7423 044 362 7846 0400 282 088 040 572 3197 Pikkarainen Marjatta Hypén Soili Kaikkonen Anna-Kaija Köngäs Marika Piirainen Marjo Ronkainen Merja 044 320 1585 040 776 4290 044 320 1587 040 585 5296 043 825 4202 044 320 1581 ProAgria Yritys Erityisasiantuntija, talous ja SPV Projektipäällikkö/MaRa-hanke Maatilayritysasiantuntija Erityisasiantuntija, yrityspalvelut Maarilayritysasiantuntija ProAgria Kasvi ja ympäristö Erityisasiantuntija, kasvintuotanto Luomuasiantuntija ProAgria Maito ja liha Maatilayritysasiantuntija Maatilayritysasiantuntija Kotieläin- ja luomuasiantuntija Maatilayritysasiantuntija Maatilayritysasiantuntija Maa- ja kotitalousnaiset Toiminnanjohtaja Erityisasiantuntija, yrityspalvelut Projektipäällikkö/Lähiruokahanke Elintarvikeasiantuntija Ympäristöasiantuntija Markkinointi- ja järjestösihteeri Henkilökunta ja luottamushenkilöt kävivät kesäisellä maakuntamatkalla Kuhmon, Hyrynsalmen ja Puolangan suunnalla tutustuen mm. maaseutumatkailu- ja kulttuurikohteisiin. 19 Osmonkatu 9, 87100 KAJAANI puh. 044 320 1580, faksi (08) 622 411 kainuu.proagria.fi kainuu.maajakotitalousnaiset.fi ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäserfikaatti.
© Copyright 2024