EU-ohjelman sadonkorjuuseminaari, Pohjois-Karjalan Mehiläishoitajat 50vuotisjuhla ja SML:n syyskokous 17. – 18.11.2012 Suomen Mehiläishoitajain Liitto ja Pohjois-Karjalan Mehiläishoitajat kutsuvat kaikki mehiläistarhaajat viettämään sadonkorjuujuhlaa sadonkorjuuseminaarin, Pohjois-Karjalan Mehiläishoitajat ry:n 50vuotisjuhlan ja vuosikokouksen merkeissä Joensuuhun. Suomen Paras Hunaja 2012 kilpailunäytteet on toimitettava 17.11. klo 8.30 - 9.45! Lauantaina 17.11. EU-ohjelman sadonkorjuuseminaari: Pohjois-Karjalan Ammattiopisto, Peltolan auditorio, Peltolankatu 4 (C-talo), Joensuu 10.00 – 10.30 Sadonkorjuuseminaarin avaus ja tervehdykset SML:n puheenjohtaja Janne Leimi Pohjois-Karjalan Mehiläishoitajien puheenjohtaja Anneli Salonen Maakunnan tervehdys tiedottaja Rauno Jussila 10.30 – 11.10 Mehiläishoitoa Venäjän Karjalassa. Mehiläishoitaja Viktor Ivanovitz (tulkkina Jouko Mönkkönen) 11.10 – 11.30 Mehiläishoitoideologiamme. Heikki Härkönen ja Christina Harle 11.30 – 12.30 Lounas 12.30 – 13.30 Suomen Paras Hunaja 2012 kilpailu – maistelu ja parhaiden valinta 13.30 – 14.00 EU:n menekinedistämisohjelman mahdollisuudet! Hanna Leiponen-Syyrakki 14.00 – 14.30 Pölytyspalvelusta luonnonmarjasatojen varmistaja? Rainer Peltola 14.30 – 15.00 Kahvi 15.00 – 15.30 Siitepölykeräinten vertailukokeen tulokset kesältä 2012. Anneli Salonen ja Maritta Martikkala 15.30 – 16.00 Tarhaajahaastattelu – miten varroapunkkia torjutaan todellisuudessa. Tuula Lehtonen 16.00 – 16.30 Mehiläisalan tilannekatsaus. Ari Seppälä 16.30 – 17.00 Paras Hunaja 2011 kilpailun tulokset ja palkintojen jako Majoittuminen, iltajuhla ja syyskokous: Sokos Hotelli Kimmel, Itäranta 1, Joensuu 20.00 Pohjois-Karjalan Mehiläishoitajat ry:n 50-vuotisjuhla: ohjelmaa ja kahvitarjoilu Sunnuntaina 18.11. SML:n syyskokous: Sokos Hotelli Kimmel, Itäranta 1, Joensuu 08.45 Valtakirjojen tarkastus 09.00 Ajankohtaisia asioita 11.00 Syyskokouksen avaus, puheenjohtaja Janne Leimi Kokousasioiden käsittely alkaa 11.30 Kokouslounas 12.30 Kokousasioiden käsittely jatkuu 14.00 Kokouskahvit Hinnat: Kaikki maksut paikanpäällä 17.11. Lauantain seminaaripaketti 18,00 (lounas ja kahvi) Päivällinen klo 18.00 – 19.30 (2 – 3 vaihtoehtoa, kysy hinnat ilmoittautuessasi) Majoittuminen 1 hh:ssa 72,00 /hlö ja 2 hh:ssa 46,00/hlö 18.11. Sunnuntain kokouspaketti 31,50 (sisältää kokouslounaan ja -kahvin) Ilmoittautumiset viimeistään perjantaina 2.11. SML:n toimistoon 010 387 4770 tai [email protected]. Kaikki maksut hoidetaan paikanpäällä. Tervetuloa! Suomen Mehiläishoitajain Liitto ja Pohjois-Karjalan Mehiläishoitajat Kuuluu Pohjoisen Karjalan kunnailta … Venäjän Karjalassa mehiläisiä lienee hoidettu vähintään yhtä kauan kuin Suomessa. Ovatko menetelmät samoja kuten meilläkin. Joko Langstroth kalusto on syrjäyttänyt vanhat pesämallit, vai onko käytössä jokin muu malli? Neuvostoliitto oli aikanaan merkittävä hunajan tuottaja – muutosten myötä Venäjän mehiläistalous on taantunut voimakkaasti. Minne hunajat myydään ja millä hinnalla? Mehiläishoitaja Viktor Ivanovitz kertoo omasta mehiläistarhauksestaan Venäjän Karjalassa. Heikki Härkönen ja Christiana Harle hoitavat reilun 30 pesän tarhausta Polvijärvellä. Heikki ja Christiana ovat erikoistuneet lajihunajiin ja tuottavat muun muassa ”cityhunajaa”. Lajihunajat pakataan pieniin 140 g ja 50 g lasipurkkeihin ja myydään ”Eat and Joy” lähiruokaerikoismyymälöiden kautta. Ulosmyyntihinnat ovat moninkertaisia tavalliseen hunajaan verrattuna. Cristiana valmistaa lisäksi saippuoita tuotemerkillä Sola. Liikeidean syntyyn ja saippuoiden saloihin voi tutustua lähemmin osoitteessa http://www.solavoima.fi/ Pitkästä aikaa paikalla olevat mehiläistarhaajat pääsevät valitsemaan Suomen Parhaat Hunajat! Kilpasarjoja on kolme: kiteytetty, juokseva ja lajihunaja. Näytteitä otetaan vastaan klo 8.30 – 9.45 välisenä aikana. Esiraadin tehtävänä on valita kustakin sarjasta 5 – 8 parasta hunajaa tarhaajien arvosteltavaksi siten, että kuhunkin sarjaan tulee yhtä monta näytettä. SML:n henkilökunta ei osallistu esiraatiin. Suomen Parhaiden Hunajien maistelu ja parhaiden valinta on erinomainen tilaisuus tutustua laadukkaisiin hunajiin. Suomen Mehiläishoitajain Liitolla oli vuosina 2006 – 2009 hanke nimeltään ”Hyvinvointia hunajasta”. Hanke oli 50 % EU-rahoitteinen sisämarkkinaohjelma, ja sen tavoitteena oli hunajan kulutuksen ja hunajatietoisuuden lisääminen. Hankkeen aikana hunajan kulutus kasvoi 475 g:sta 570 g:aan/hlö/vuosi. Kulutuksen kasvu ei ollut yksin sisämarkkinaohjelman ansiota, vaan saman ainaisesti meillä tehtiin paljon muutakin menekinedistämistä muun muassa tarhaajien taholta. Hanna Leiponen-Syyrakilla on monipuolinen työhistoria Brysselin komennusta myöten. Nykyään hän toimii yksityisyrittäjänä ja tekee ministeriölle ohjetta siitä, miten menekinedistämisohjelmia voi toteuttaa menestyksekkäästi. Suomessa on tuhansia hehtaareja mustikka ja puolukka alueita, joilla ei ole riittävästi pölyttäjiä. Tutkimusten mukaan mustikka ja puolukka hyötyvät kuitenkin tehokkaasta pölytyksestä. Muutamia vuosia sitten Maaseudun Tulevaisuudessa oli artikkeli kimalaispölytyksen merkityksestä mustikalla. Lopputulemana päädyttiin 15-kertaiseen sadonlisäykseen? Piikkiössä 2009 - 2010 tehdyissä pölytyskokeissa pensasmustikalla saatiin 5-kertainen sadonlisäys verrattuna ilman pölytystä olleisiin pensaisiin. Rainer Peltola on tutkinut mehiläispölytyksen merkitystä luonnonmarjoilla. Tulokset ovat lupaavia, mutta voisiko luonnonmarjojen pölytyksestä kehittää parempaakin bisnestä? Anneli Salonen ja Maritta Martikkala ovat selvitelleet siitepölyn ja propoliksen keruuseen liittyviä saloja. Kesällä testattiin siitepölykeräinten ominaisuuksia. Tulevan talven aikana saadaan mahdollisesti myös tarkempaa tietoa, mitä suomalainen siitepöly sisältää. Viime vuosina monella mehiläistarhaajalla on ollut erittäin suuria talvitappioita, ja muutama yli 100 pesän tarhaaja on menettänyt lähes kaikki pesät. Pesäkuolemien syynä on ollut varroapunkki yhdessä virusten kanssa. Lisäksi punkin torjuntahistorian mukaan torjuntatoimet eivät ole olleet riittäviä. Tuula Lehtonen selvitti punkin torjuntaan liittyviä asioita haastattelemalla mehiläistarhaajia. Mitä päätelmiä sen perusteella voi tehdä? Talvitappioista huolestuneena SML aloitti uudelleen varroan torjunnan koetoiminnan. Alustavia tuloksia siitä saataneen mahdollisesti jo sadonkorjuuseminaariin mennessä. Mutta millainen oli hunajakesä 2012? Mihin saakka suomalaista hunajaa on saatavilla ja millä hinnalla? Onko tulevaisuus auvoisempaa? Hunaja-Suomen tilanteesta kertoo Ari Seppälä! Seminaarin päätteeksi julkaistaan Suomen Paras Hunaja äänestyksen tulokset. Viime vuosina voittajat ovat usein tulleet Keski-Pohjanmaalta ja Pohjoisesta Keski-Suomesta. Kuka tällä kertaa saa nimensä Hunajayhtymän lahjoittamaan kiertopalkintoon ja nostetta hunajansa myyntiin? – Ja sitten lähdemme juhlimaan Pohjois-Karjalan Mehiläishoitajain yhdistystä!