1. No category

SISÄLLYSLUETTELO
OPINTO-OPAS 2014 - 15..............................................................................................................3
KOULUN JA URHEILUOPISTON HENKILÖKUNTA............................................................3
LUKUVUODEN 2014 – 15 TYÖPÄIVÄT .................................................................................6
LUKUVUODEN ERILAISET TAPAHTUMAPÄIVÄT ............................................................7
TYÖPÄIVÄN TUNNIT...............................................................................................................7
SAATTEEKSI OPINTO-OPPAAN LUKIJALLE ......................................................................8
KURSSITARJOTIN 2014-15 ......................................................................................................9
KIERTOTUNTIKAAVIO 2014-15 ...........................................................................................10
OPPIKIRJAT LV. 2014 – 15 .....................................................................................................11
OPISKELU LUOKATTOMASSA LUKIOSSA .......................................................................14
ERÄITÄ KÄSITTEITÄ ............................................................................................................14
OPISKELUOHJEET ..............................................................................................................14
ARVIOINTI.............................................................................................................................16
KIRJASTON JA ATK-LAITTEIDEN KÄYTTÖ .....................................................................18
KIRJASTON JÄRJESTYSSÄÄNNÖT......................................................................................18
ATK-LAITTEIDEN KÄYTTÖSÄÄNTÖJÄ...............................................................................18
OPISKELIJAHUOLTO .............................................................................................................19
YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTOTYÖ .......................................................................19
YHTEISÖLLISTÄ OPISKELUHUOLTOA TOTEUTTAVAT TOIMIJAT ...............................19
YKSILÖLLINEN OPISKELUHUOLTOTYÖ..........................................................................19
YHTEISTYÖ KODIN JA OPPILAITOKSEN VÄLILLÄ..........................................................19
OPISKELUTERVEYDENHUOLTO ........................................................................................20
KURAATTORI ..........................................................................................................................20
KOULUSIHTEERI KOULUSSA..............................................................................................21
KUORTANEEN LUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖT ...............................................................22
LUKIOLAISTEN TAPATURMAVAKUUTUS .......................................................................23
ALENNUKSET JULKISISSA KULKUNEUVOISSA .............................................................24
VALINTAOPAS 2014 – 15..........................................................................................................26
LUKIJALLE...............................................................................................................................26
TUNTIJAKO LV. 2014-15 ........................................................................................................27
PAKOLLISET JA SYVENTÄVÄT KURSSIT VUOSITTAIN................................................28
3½ JA 4 VUODEN OPISKELUTAHTI...................................................................................29
KURSSIEN NIMET...................................................................................................................30
ERI AINEIDEN KURSSISISÄLTÖJEN ESITTELY ...............................................................31
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS...........................................................................................31
ENGLANTI .............................................................................................................................33
RUOTSI ..................................................................................................................................35
SAKSA ....................................................................................................................................37
VENÄJÄ B3 (LUKIOSSA ALKAVA OPPIMÄÄRÄ) ...............................................................40
MATEMATIIKKA ...................................................................................................................41
BIOLOGIA .............................................................................................................................45
MAANTIEDE..........................................................................................................................46
FYSIIKKA...............................................................................................................................47
KEMIA....................................................................................................................................49
USKONTO..............................................................................................................................50
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO.................................................................................................52
FILOSOFIA............................................................................................................................52
1
HISTORIA ..............................................................................................................................53
YHTEISKUNTAOPPI.............................................................................................................54
PSYKOLOGIA........................................................................................................................55
MUSIIKKI ..............................................................................................................................56
KUVATAIDE ..........................................................................................................................57
LIIKUNTA ..............................................................................................................................58
TERVEYSTIETO.....................................................................................................................59
OPINTO-OHJAUS .................................................................................................................60
ILMAISUTAITO .....................................................................................................................61
OPPILASKUNTA ...................................................................................................................61
YRITYSTOIMINTA .................................................................................................................62
UREILUVALMENNUS...........................................................................................................62
VALMENNUSOPPI................................................................................................................62
ABIN OPAS 2014 – 15 .................................................................................................................64
OHJEITA ABITURIENTILLE..................................................................................................64
1. YLEISTÄ .............................................................................................................................64
2. KOKEEN JÄRJESTÄJÄ JA TOIMEENPANO ...................................................................64
3. ABIVUODEN AIKATAULU ...............................................................................................64
4. YLIOPPILASTUTKINTO ASETUKSEN MUKAAN ...........................................................65
5. SUULLISET KUULUSTELUT ELI TENTIT ......................................................................68
6. PRELIMINÄÄREISTÄ........................................................................................................69
7. YLEISOHJEET KIRJOITUSTILANTEESTA......................................................................70
8. VILPPI................................................................................................................................70
9. TARKISTUSARVOSTELU..................................................................................................71
10. KOESUORITUSTEN NÄYTTÄMINEN JA KOPION ANTAMINEN
KOESUORITUKSESTA .........................................................................................................71
11. YLIOPPILASKIRJOITUSTEN TULOKSET .....................................................................71
12. YLIOPPILASTUTKINNON VIERASKIELISET TODISTUKSET.....................................71
13. LUKIHÄIRIÖ ...................................................................................................................71
14. LOPUKSI .........................................................................................................................71
YLIOPPILASKIRJOITUKSET ...............................................................................................72
2
OPINTO-OPAS 2014 - 15
KOULUN JA URHEILUOPISTON HENKILÖKUNTA
rehtori, opo
Lemmetyinen Hannu
puh. 06-25252540 tai 040-5103655
HI, YH
Abdalla Ali
puh. 044-3472105
RU, EN (virkavapaalla)
Antola Sanna
puh. 050-5633561
MU
Hyyppä Juhana
puh. 040-5225768
KU (virkavapaalla)
Keski-Hynnilä Maria
puh. 044-5501545
MAA , KE
Kettunen Janne
vararehtori
puh. 040-5068972
VE
Kiviluoma Kaija
puh. 050-5875352
RU, SA (virkavapaalla)
Kujanpää Maarit
puh. 050-3664831
MAB, FY
Murtoperä Antti
puh. 044-2551321
LI, TE
Mäkelä Airi
koulumajojen ohjaus
puh. 050-3615721
RU, EN
Palomäki Taina
oppilaskunnan ohjaus
puh. 040-7775250
ÄI
Pulkkinen Risto
puh. 044-5636082
KU
Pummila Anne
puh. 044-5541022
MAB, FY (virkavapaalla)
Rajala Anita
puh. 050-3429798
BI, GE
Rajala Esko
puh. 040-5410582
BI, GE
Rajala Terttu
puh. 044-5612356
RU, SA
Ritola Merja
Puh. 050-3119704
LI
Stevander Petri
puh. 0400-972947
EN, IT
Sulin Sinikka
koulumajojen ohjaus
puh. 040-5106257
UE, PS, ET, FI
Takala Eija
oppilaskunnan ohjaus
puh. 050-3579350
OPO
Vihma Elisa
puh. 040-7486875
3
Yli-Hynnilä Niina
puh. 040-6312225
Niemelä Aila
puh. 06-25252541 tai 040-5396267
Tiihonen Suvi
puh. 040-5475863
Mäkirinta Seija
puh. 040-8258588
Takaluoma Päivi
puh. 0400-501219
Päivystävä laitosmies
puh. 0400-716873
koulukuraattori
Holappa Hannu
puh. 040-5036116
Honkanen Pertti
puh. 040-7261676
Hämäläinen Olga
puh. 040-5000309
Kangasniemi Tapio
puh. 050-5376967
Kivimäki Sami-Petteri
puh. 044-3552464
Koivisto Ari
puh. 050-5277080
Lahtinen Pekka
puh. 044-0409835
Maja Piritta
puh. 0500-949178
Piironen Petteri
puh. 040-5806015
Rajamäki Tapio
puh. 040-7408300
Rantanen Aapo
puh. 043-2113451
Raska Ahto
puh. 045-2303797
Rauhala Teemu
puh. 044-0628469
Rinta-aho Arto
puh. 040-5430843
Risku Jari
puh. 044-5399552
Saarikoski Ari
puh. 040-5853974
Sissala Arttu
puh. 044-2954447
Virtanen Juha
puh. 040-5569595
UV kestävyyslajit
koulusihteeri
kouluterveydenhoitaja
palvelutyöntekijä
palvelutyöntekijä
kiinteistönhoitaja
UV lentopallo, pojat
UV pikajuoksut
UV lentopallo, tytöt
UV, pesäpallo
UV hypyt, ottelut
UV lentopallo, pojat
UV keilailu
UV keihäs
UV yleisurheilu, yu-vastaava
UV lentopallo, tytöt
UV, paini
Valmennuskoordinaattori
UV moukari
UV jääkiekko, tytöt
UV kestävyyslajit
UV jääkiekko, pojat ja tytöt
UV paini
4
rehtori, valmennuskeskuksen johtaja,
Kuortaneen Urheiluopisto
talouspäällikkö,
Kuortaneen Urheiluopisto
Koulumajat, isännöitsijä
Korjus Tapio
puh. 040-5740355 tai 06-5166211
Niiranen Jaakko
puh. 06-5166220 tai 0400-814770
Ojala Arto
puh. 06-25252611 tai 044-5502545
Yli-Honkola Arja
puh. 06-25252152
Koulumajat, sopimukset ja laskutus
5
LUKUVUODEN 2014 – 15 TYÖPÄIVÄT
syyslukukausi alkaa 6.8.2014, kevätlukukausi alkaa 7.1.2015.
vk
o
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
aika
ma
04.08.-08.08.
11.08.-15.08.
18.08 -22.08.
25.08.-29.08.
01.09.-05.09.
08.09.-12.09.
15.09.-19.09.
22.09.-26.09.
29.09.-03.10.
06.10.-10.10.
13.10.-17.10.
20.10.-24.10.
27.10.-31.10.
03.11.-07.11.
10.11.-14.11.
17.11.-21.11.
24.11.-28.11.
01.12.-05.12.
08.12.-12.12.
15.12.-20.12.
22.12.-26.12.
x
x
x
x
x
x
x
x
xT
S
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
∫x
x
x
x
x
x║ x
x
x
x
x
x
x
xI x
SYYSLOMA
xU x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
∫x
x
x
x
x
x
x║ x
x
x
x
x
x
x
x
xT x
x
xI
x
x
xU x
x
x
-
Yht. syyslk.
94
Syyslukukausi
Kevätlukukausi
Loppiainen
Vappu
Yhteensä
x
P
S
∫
║
ti
ke
to
pe
P
vk
o
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
aika
ma
05.01.-09.01.
12.01.-16.01.
19.01.-23.01.
26.01.-30.01.
02.02.-06.02.
09.02.-13.02.
16.02.-20.02.
23.02.-27.02.
02.03.-06.03.
09.03.-13.03.
16.03.-20.03.
23.03.-27.03.
30.03.-03.04.
06.04.-10.04.
13.04.-17.04.
20.04.-24.04.
27.04.-01.05.
04.05.-08.05.
11.05.-15.05.
18.05.-22.05.
25.05.-30.05.
x
x
x
x║
x
xI
Yht. kevätlk.
94
= koulupäivä
= päätöspäivä
= opettajien suunnittelupäivä
= koeviikko alkaa
= jakso vaihtuu
ke
to
06.08.2014
13. - 17.10.2014
20.12.2014
07.01.2015
23.02. – 27.02.2015
30.05.2015
U = uusintakoe
T = jaksotiedotteet
I = ilmoittautuminen uusintakokeeseen
6
pe
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
∫x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
xT x
x
x
x
x
xU
TALVILOMA
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
∫x
x
x
x
x
x
x║ x
x
x
x
x
xT x
xI
x
xU x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
∫x
x
x
x
x
x
x
x
Koulu alkaa
Syysloma (vko 42)
Syyslukukausi päättyy
Kevätlukukausi alkaa
Talviloma (vko 9)
Kevätlukukausi päättyy
94 tp
94 tp
1 tp
1 tp
190 tp
ti
la
P
LUKUVUODEN ERILAISET TAPAHTUMAPÄIVÄT
VANHEMPAINILLAT:
YKKÖSET: PE 10.10.2014 klo 13.00
KAKKOSET: TO 12.2.2015 klo 20.00
VALOKUVAUS:
MA 6.10.2014
ITSENÄISYYSPÄIVÄJUHLA/SYKSYN YO-JUHLA:
5.12.2015 klo 9.30
PUUROJUHLA:
KE 17.12.2014 klo 18.00
POTKIAISET:
KE 11.2.2015
PENKKARIT:
TO 12.2.2015
VANHOJEN TANSSIT: TO 12.2.2015 klo 19.00
VANHOJEN PÄIVÄ:
PE 13.2.2015
YO-HARJOITUKSET: PE 29.05.2015 klo 18.00
YLIOPPILASJUHLA:
LA 30.05.2015 klo 12
TYÖPÄIVÄN TUNNIT
HUOM! Ruokailu tapahtuu ryhmittäin jatkuvana. Se alkaa 10.35 ja loppuu 12.15. Ryhmät ilmoitetaan jaksoittain.
8:00
8:45
1. TUNTI
8:55
9:40
2. TUNTI
9:50
10:35
3. TUNTI
10:35
11:05
10:45
11:05
1. RUOKAILU
11:30
4. TUNTI
11:50
11:30
4. TUNTI
12:00
11:45
2. RUOKAILU
12:15
12:15
13:00
5. TUNTI
13:10
13:55
6. TUNTI
14:05
14:50
7. TUNTI
15:00
15:45
8. TUNTI
15.55
16.40
9. TUNTI
7
3. RUOKAILU
SAATTEEKSI OPINTO-OPPAAN LUKIJALLE
Tämä kädessäsi oleva opas sisältää Sinulle tärkeää tietoa opiskelusta Kuortaneen lukiossa. Tähän
yhteen oppaaseen on koottu yleisiä asioita koulumme jokapäiväisestä elämästä, kurssivalikoimasta sekä ohjeita ylioppilastutkinnon suorittamiseksi. Saat tämän oppaan nyt syksyllä, mutta
säilytä se tallessa, sillä tulet tarvitsemaan sitä myöhemminkin. Keväällä tehdessäsi valintoja ensi lukuvuotta varten, pystyt tutustumaan Kuortaneen lukion opetussuunnitelman mukaisiin kursseihin. Kun harkitset ylioppilaskirjoituksiin osallistumista, näet vaatimukset, suoritusehdot ja
aikataulut tämän oppaan loppuosasta.
Kurssitarjotin ja jaksojärjestykset
Kurssitarjotin on opinto-oppaassa ja omat lukujärjestyksesi saat erillisinä. Omat lukujärjestyksesi on tehty edellisen vuoden kevään valintojesi perusteella. Tarjottimen laadinnan ohjaavana periaatteena on ollut mahdollistaa kaikkien opetussuunnitelmassa olevien aineiden pakollisten ja
valtakunnallisesti syventävien kurssien opiskelu kolmivuotisessa ohjelmassa.
Kurssivalinnat ja kurssitarjottimen tulkinta
Muutamia käsitteitä ja periaatteita kurssivalintoihin liittyen lähinnä uusille opiskelijoille.
Kurssitarjottimella on kahdeksan riviä (1-8). Rivit on ryhmitelty sarakkeiden suunnassa vuosikursseittain oletetun 3 vuoden etenemisvauhdin mukaan. Kullakin rivillä on tarjolla eri oppiaineiden kursseja, keskimäärin 2-3 kpl vuosikurssia kohden. Pääsääntöisesti kurssin oppitunteja on
viikossa 5, yksittäisinä tunteina tai kaksoistunteina.
Yhdellä rivillä sijaitsevien kurssien oppitunnit pidetään yhtä aikaa. Näin mahdollistuu se, että
opiskelija voi valita kursseja eri vuosikurssien tarjonnasta (=luokattomasti) ilman, että niiden
oppitunnit menevät päällekkäin.
Kurssien lyhenteet:
Kurssien lyhenteet koostuvat seuraavista osista
1) oppiaineen lyhenne (esim. ÄI = äidinkieli)
2) oppiaineen taso (esim. B = B-tason kieli)
3) kurssin järjestysnumero (esim. 1 = ensimmäinen kurssi)
4) opetusryhmä (esim. a)
5) oppituntien määrä hajautetuissa kursseissa suluissa (2 = 2 oppituntia/vko)
Esimerkiksi lyhenteestä RUB1.b voi päätellä, että kyseessä on ruotsin ensimmäinen kurssi ja sen
b-ryhmä. Mikäli kurssi toteutuu vain kerran lukuvuoden aikana, sen järjestysnumeron perässä ei
ole kirjainlyhennettä (esim. HI6).
Hajautusta käytetään yleensä liikunnan, kuvaamataidon ja musiikin kursseissa toisiinsa kytketysti. Esimerkiksi ykkösten rivitarjonnassa voi opiskelija valita liikuntaa 3 tuntia viikossa ja joko 2
tuntia musiikkia tai kuvaamataitoa. Jaksossa kaksi vastaavat kurssit ovat päinvastaisilla tuntimäärillä ja tulevat näin loppuun suoritetuiksi.
Lopulliset valinnat
Valinnat tarkistetaan koulun alkaessa ryhmäohjaajien ja opinto-ohjaajien johdolla.
Urheilulukiolaiset, jotka suorittavat vähintään 12 urheiluvalmennuksen kurssia, ovat oikeutettuja
vähentämään pakollisten kurssien määrästä kahdeksan kurssia. Opiskelijan tulee kuitenkin
suorittaa vähintään puolet jokaisen oppiaineen pakollisista kursseista ja kirjoitettavien aineiden
kaikki pakolliset kurssit.
8
KURSSITARJOTIN 2014-15
1.J
6.8.-25.9.
1
2
UV1
UV1
3
4
2.J
26.9.-25.11
ÄI1.a
LI1.a(3) KU1.a(2) MU1.a(2)
4.J
3.2.-2.4.
5.J
3.4.-30.5.
ENA7.b
UV2
UV2
ÄI2.a
UV2
UV2
MAB1
KE1.b
3
4
BI1.a
FY1.a
UV2
UV2
5
6
7
YH1.a
PS1.a
MAA3
GE1.b
RUB2.b
YH1.b
TE1.a
UV1
SAB32
BI1.b
FY2.b
HI2.c
UE1.c
FY2.a
SAB21
UV2
UV2
TE1.b
HI2.b
MAB2
ENA3.b
ÄI3.b
2
UV1
ENA3.a
ÄI3.a
UV2
UV2
SAB22
FY3
MAA5
RUB3.b
SAB34
PS1.b
MAB3
HI2.a
KU1.b
KE1.c
TE1.c
RUB3.c
OP1
(GE4)
MU5
VO
UE3.a
UE3.b
ENA4.c RUB4.c VEC5
UV1 ÄI4.a
UV1 RUB5.a
RUB5.b
ÄI4.b
FY5
LI4(3)
MAB8.b ENA8.b
ÄI9.b
MAA7
(SAB23) (SAB35) FI1.a
FY7
UV1
UV1
IT1
KE4
KU2.a(3) MU2(3)
(UE5)
KU3+4+6
UV2
UV2
YH4
ENA5.a
UE6
MAA8
HI3.b
UV1
UV1
MAB5.b
RUB6.b
HI4
ENA5.c MAA9
(SAB24) (SAB36) FI1.b
BI4
(UE4)
PS3
UV1
LI1.b(3) MU1.b(2)
UV1
KU2.b
LI2
HI5
(SAB25) (SAB37)
(GE3)
9
ÄI5.c
ENA6.b
MAA11
FY6
KE3
RUB9
ENA5.b VEC6
RUB6.a
(SAB27) (SAB39) OP2(3)
MAB5.a
UV2
UV2
ÄI7
ÄI5.a
ÄI4.c
KE2
ENA6.a
ÄI5.b
UV2
UV2
MAB7
PS4
ENA6.c
FI1.c
(ENA10)
MAB6.b
ENA8.a
ÄI9.a
UV2
UV2
MAA12 MAB8.a
YH3
FY8
BI3
ÄI6.c
OP2(2)
KU2.a(2) MU2(2)
LI1.b(2) MU1.b(3)
3
4
5
6
7
8
VEC4
PS2.b
LI4(2)
RUB7.a PS4
MAA10 MAB6.a TE3.b
(SAB26) (SAB38)
TE3.a
RUB7.b
TE2.a
PS2.a
RUB4.b TE2.b
MAA2
UV1
UV1
UV1
YH2.b
UV1
UV1
UV2
8
1
2
RUB3.a
KE1.a
GE1.a
UE1.a
MAA4
SAB33
UV1
LI3+5
HI3.a
RUB1.b
ENA2.b
SAB31
2
MAA6 MAB4.a
RUB4.a GE2
ENA4.b FY4
UV2
HI1.a
ENA2.a
RUB2.a
3
4
5
6
7
8
1
ÄI6.a
ENA7.a
ÄI6.b
3
KU1.c
UV1
UV1
UV2
UE1.b
ÄI2.b
MU1.c
HI6
UV2
RUB1.a
UV1
UV1
8
1
UE2.a
BI2.a
UE2.b
8
1
2
FY1.c
UV1
UV1
BI2.b
VO
ENA1.b
HI1.b
5
6
7
ENA4.a
YH2.a
UV2
OP1
ENA1.a
MAA1
LI1.a(2) KU1.a(3) MU1.a(3)
MAB4.b
UV2
5
6
7
4
3.J
26.11.-2.2.
FY1.b
ÄI1.b
UV1
UV1
ENA8.c
ENA9.a
ÄI8.a
ENA9.b
UV2
UV2
KE5
ÄI8.b
MAA13 MAB9.a
BI5
PS5
MAA14 MAB9.b
KIERTOTUNTIKAAVIO 2014-15
7
7
4
4
6
6
5
1
2
8
8
2
2
7
5
3
4
8
7
4
3
6
5
1
1
8
8
1
2
5
6
3
4
3
3
1
2
6
5
7
8
7
4
4
6
6
5
1
1
8
8
2
2
7
5
3
4
7
7
4
3
6
5
2
1
8
8
2
2
5
6
3
4
3
3
1
1
6
5
7
7
7
4
4
6
6
5
1
2
8
8
2
2
7
5
3
4
8
7
4
3
6
5
2
1
8
8
2
1
6
6
3
4
3
3
1
1
5
5
7
7
7
4
4
6
6
5
1
2
8
8
2
2
7
5
3
4
7
8
4
3
6
5
1
1
8
7
1
2
5
6
3
4
3
3
1
2
6
5
8
7
7
4
4
6
5
5
1
1
8
8
2
2
7
6
3
4
7
7
3
3
5
5
1
1
8
8
2
2
6
5
4
4
3
3
1
2
6
6
8
10
OPPIKIRJAT LV. 2014 – 15
(Jos hankkii E-kirjan, oma päätelaite on välttämätön)
Kurssit 1-5:
Kurssit 6-9:
Kurssit 8,9:
Kurssit 1-8:
Kurssit 1-8
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS
Haapala - Hellström ym.: SÄRMÄ, Suomen kieli ja kirjallisuus, OTAVA.
Haapala – Hellström ym.: SÄRMÄ, Tehtäviä 1 - 5, OTAVA.
Mikkola – Koskela ym.: ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, KÄSIKIRJA, SanomaPro.
YLIOPPILASTEKSTEJÄ 2014, SKS.
ENGLANTI, A-KIELI
McWhirr – Mäki ym.: OPEN ROAD 1 - 8, OTAVA. Saatavana myös sähköisessä
muodossa: www.otava.fi/oppimateriaalit.
Benmergui - Lampinen ym.: CULTURE CAFÉ, Grammar Rules!, OTAVA.
RUOTSI, B-KIELI
Bulut-Kajander ym.: MAGNET 1 - 7, SanomaPro.
Jukarainen ym.: FRAMSTEG, OTAVA. (ISBN 978-951-1-21072-6)
Eriksson-Almqvist: GALLERI GRAMMATIK, OTAVA. Ruotsin kielioppi harjoituksineen.
SAKSA
Peruskoulussa alkanut oppimäärä (SB2):
Kurssit 1-3: Busse ym.: PANORAMA DEUTSCH 1 – 3 und Übungen 1 - 3, OTAVA.
Kurssit 4-6: Busse ym.: PANORAMA DEUTSCH 4 – 6 und Übungen 4 - 6, OTAVA.
Kurssit 7(8): Busse ym.: PANORAMA DEUTSCH 7 – 8 und Übungen 7, OTAVA.
Lukiossa alkanut oppimäärä (SB3):
Kurssit 1-2: Aro-Busse ym.: PANORAMA DEUTSCH Start B3-saksan kurssit 1-2, Texte und
Übungen, OTAVA.
Kurssit 3-5: Busse ym.: PANORAMA DEUTSCH 1 – 3 und Übungen 1 - 3, OTAVA.
Kurssit 6-8: Busse ym.: PANORAMA DEUTSCH 4 – 6 und Übungen 4 - 6, OTAVA.
Kurssi 9:
Busse ym.: PANORAMA DEUTSCH 7 – 8 und Übungen 7, OTAVA.
Kurssi 1-7:
Kurssi: 8
Kurssi: 9
VENÄJÄ
Kurssit 1 - 4: Jegorenkov ym.: MOŽNO 1, Tekstikirja ja harjoituskirja, OTAVA.
Kurssit 5-6(7): Jegorenkov ym.: MOŽNO 2, Tekstikirja ja harjoituskirja, OTAVA.
MATEMATIIKKA
Pitkä oppimäärä:
Kurssit 1-9, 11: Kangasaho-Mäkinen ym.: PITKÄ MATEMATIIKKA, OSAT 1 – 9 ja 11,
SanomaPro.
Kurssit 10, 12: Halmetoja-Häkkinen ym.: MATEMATIIKAN TAITO-SARJA, OSAT 10, 12,
SanomaPro.
Kurssi 13:
Kangasaho-Mäkinen ym.: PITKÄ MATEMATIIKKA 13, SanomaPro.
Kurssi 14:
Halmetoja-Häkkinen ym.: MATEMATIIKAN TAITO-SARJA, OSA 14, SanomaPro.
Lyhyt oppimäärä:
Kurssit 1-5, 7: Etelämäki ym.: SUMMA, OSAT 1 - 5 ja 7, EDITA.
Kurssit 6, 8-9: Peräsalo ym.: LUKIOLAISEN MATEMATIIKKA, OSAT 6 ja 8 - 9,
SanomaPro.
11
Suositellaan hankittavaksi seuraavia laskimia: lyhyt oppimäärä, Casio FX-115 MS tai Casio FX9860g, TI-Nspire CX CAS ja pitkä oppimäärä, TI-Nspire CX CAS tai vastaavat toiminnot
sisältävät laskimet.
Kurssit 1-8:
Kurssi 1:
Kurssi 2:
Kurssi 3:
Kurssi 4:
Kurssi 5:
FYSIIKKA
Lehto ym.: FYSIIKKA, OSAT 1-8, TAMMI/SanomaPro.
KEMIA
Kaila-Meriläinen ym.: REAKTIO 1, IHMISEN JA ELINYMPÄRISTÖN KEMIA, TAMMI/SanomaPro.
Kaila-Meriläinen ym.: REAKTIO 2, KEMIAN MIKROMAAILMA, TAMMI/SanomaPro.
Kaila-Meriläinen ym.: REAKTIO 3, REAKTIOT JA ENERGIA, TAMMI/SanomaPro.
Kaila-Meriläinen ym.: REAKTIO 4, METALLIT JA MATERIAALIT, TAMMI/SanomaPro.
Kaila-Meriläinen ym.: REAKTIO 5, REAKTIOT JA TASAPAINO, TAMMI/SanomaPro.
BIOLOGIA
Kurssi 1:
Leinonen-Nyberg ym.: KOULUN BIOLOGIA LUKIO 1, ELIÖMAAILMA,
OTAVA. (ISBN 9511192647)
Kurssi 2:
Leinonen-Nyberg ym.: KOULUN BIOLOGIA LUKIO 2, SOLU JA PERINNÖLLISYYS, OTAVA. (ISBN 9511196391)
(Kurssit 1 ja 2 saatavana myös yhteisniteenä KOULUN BIOLOGIA LUKIO 1-2). (ISBN
9511198793).
Kurssi 3:
Leinonen-Tyrväinen ym.: KOULUN BIOLOGIA LUKIO 3, YMPÄRISTÖEKOLOGIA, OTAVA (ISBN 9511200968)
Kurssi 4:
Leinonen-Nyberg ym.: KOULUN BIOLOGIA LUKIO 4, IHMISEN BIOLOGIA,
OTAVA. (ISBN 9511208985).
Kurssi 5:
Leinonen-Nowak ym.: KOULUN BIOLOGIA LUKIO 5, BIOTEKNOLOGIA,
OTAVA. (ISBN-13: 9789511209171).
MAANTIEDE
Kurssi 1:
Kakko-Kenno ym.: LUKION MAANTIEDE 1, SININEN PLANEETTA, OTAVA. (ISBN 9511185195)
Kurssi 2:
Kakko-Kenno ym.: LUKION MAANTIEDE 2, YHTEINEN MAAILMA, OTAVA. (ISBN 9511188402).
(Kurssit 1 ja 2 saatavana myös yhteisniteenä LUKION MAANTIEDE 1-2). (ISBN 9511192876).
Kurssi 3:
Kakko-Kenno ym.: LUKION MAANTIEDE 3, RISKIEN MAAILMA, OTAVA.
(ISBN 9511197231).
Kurssi 4:
Fabritius-Kenno ym.: LUKION MAANTIDE GE4, ALUETUTKIMUS, OTAVA
(ISBN 951119724X).
HISTORIA
Kurssi 1:
FORUM I: IHMINEN, YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI, OTAVA.
Kurssi 2:
FORUM II: EUROOPPALAINEN IHMINEN, OTAVA.
Kurssi 3:
FORUM III: KANSAINVÄLISET SUHTEET, OTAVA.
Kurssi 4:
FORUM IV: SUOMEN HISTORIAN KÄÄNNEKOHTIA, OTAVA.
Kurssi 5:
FORUM V: SUOMI ESIHISTORIASTA AUTONOMIAN AIKAAN, OTAVA.
Kurssi 6:
FORUM VI: KULTTUURIEN KOHTAAMINEN, OTAVA.
Opiskelija voi hankkia myös E-kirjan, mikäli kyseisistä kirjoista sellainen on tarjolla.
12
Kurssi 1:
Kurssi 2:
Kurssi 3:
Kurssi 4:
YHTEISKUNTAOPPI
FORUM 1, UUSI YHTEISKUNTATIETO, OTAVA.
FORUM 2, UUSI TALOUSTIETO, OTAVA.
FORUM, KANSALAISEN LAKITIETO, OTAVA.
FORUM, EUROOPPALAISUUS JA EUROOPAN UNIOINI, OTAVA.
Kurssi 1-5:
Kurssi 6:
USKONTO
Airaksinen ym.: PORTTI, LUKION USKONTO 1 - 5, OTAVA.
Ei tiettyä yhtä oppikirjaa.
Kurssi 6:
PSYKOLOGIA
Vilkko-Riihelä, Laine: MIELEN MAAILMA 1, Psykologian perustiedot, SanomaPro.
Vilkko-Riihelä, Laine: MIELEN MAAILMA 2, Kehityspsykologia, SanomaPro.
Laine,Vilkko-Riihelä: MIELEN MAAILMA 3, Ihminen ja tieto, SanomaPro.
Laine,Vilkko-Riihelä: MIELEN MAAILMA 4, Tunteet, motiivit ja taitava ajattelu, SanomaPro.
Vilkko-Riihelä, Laine: MIELEN MAAILMA 5, Persoonallisuus ja mielenterveys,
SanomaPro.
Ahokas ym.: SOSIAALIPSYKOLOGIA, SanomaPro
Kurssi 1:
Kurssi 2:
Kurssi 3:
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
Vihmanen-Airaksinen-Kuusela: HYVÄ ELÄMÄ, EDITA.
Vihmanen-Niinisalo-Kuusela: IHMINEN TOTUUDEN ETSIJÄNÄ, EDITA.
Vihmanen-Airaksinen-Kuusela: HYVÄ YHTEISKUNTA, EDITA.
Kurssi 1:
Kurssi 2:
Kurssi 3:
Kurssi 4:
FILOSOFIA
Keinänen-Vadén: FILOSOFIAN HAASTEET, ATENA (2005 →).
Enwald ym.: ETIIKAN HAASTEET, ATENA.
Vadén ym.: TIETÄMISEN HAASTEET, ATENA.
Keinänen ym.: YHTEISÖLLISYYDEN HAASTEET, ATENA.
Kurssi 1:
Kurssi 2:
Kurssi 3:
TERVEYSTIETO
Kannas ym.: VIRTAA, TERVEYDEN PERUSTEET, ATENA.
Kannas ym.: VIRTAA, NUORET, TERVEYS JA ARKIELÄMÄ, ATENA.
Kannas ym.: VIRTAA, TERVEYS JA TUTKIMUS, ATENA (uudistettu painos)
(ISBN 978-951-796-775-4).
Kurssi 1:
Kurssi 2:
MUSIIKKI
Juutilainen-Kukkula: LUKION MUSA 1 INTRO, WSOY.
Juutilainen-Kukkula: LUKION MUSA 2 SUOMI, WSOY.
Kirjat tulevat lukion puolesta.
Kurssi 1-6:
KUVATAIDE
Töyssy-Vartiainen-Viitanen: KUVATAIDE, WSOY.
Kirjat tulevat lukion puolesta.
Kurssi 1:
Kurssi 2:
Kurssi 3:
Kurssi 4:
Kurssi 5:
13
OPISKELU LUOKATTOMASSA LUKIOSSA
ERÄITÄ KÄSITTEITÄ
Jakso
Lukuvuosi jaetaan 5 jaksoon, joiden pituus on 36-39 työpäivää. Jakso päättyy
koeviikkoon.
Koeviikko
Jakson lopussa 6-7 päivää, jolloin aamupäivisin järjestetään päättyvän jakson
kurssikokeita. Koeviikon kokeisiin ei edellytetä ilmoittautumista niiltä opiskelijoilta, jotka osallistuvat kurssin opetukseen jaksolla. Koeviikon aikana ei ole
työjärjestyksen mukaista opetusta urheiluvalmennusta lukuun ottamatta. Koepäivän voi muuttaa ainoastaan poikkeustapauksessa aineen opettajan luvalla.
Uusintakoe
Noin kahden viikon kuluessa jakson päättymisestä pidettävä koetilaisuus, johon
ilmoittaudutaan kirjallisesti. Uusintakokeessa voi suorittaa yhden edellisen jakson kurssin kokeen jäljempänä määritellyin perustein. Viidennen jakson jälkeen
pidettävässä uusintakokeessa (uuden lukuvuoden ensimmäisenä päivänä) voi
suorittaa koko lukuvuoden kurssien kokeita.
Kurssi
Kunkin aineen oppimäärä on jaettu kursseiksi. Kurssiin sisältyy 38 tuntia. Lopullinen tuntimäärä riippuu koeviikon pituudesta.
Pakolliset, syventävät ja soveltavat kurssit
Oppiaineet jakautuvat tuntijaon mukaisesti pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin
kursseihin. Syventävät kurssit ovat pakollisten oppiaineiden jatkokursseja tai lyhyen vieraan kielen kursseja. Soveltavat kurssit ovat eri oppiaineiden yhteisiä
eheyttäviä kursseja, menetelmäkursseja, muita koulukohtaisia kursseja tai toisissa oppilaitoksissa suoritettavia kursseja.
Oppimäärä
Yhden aineen kaikki kurssit muodostavat oppimäärän, josta tulee arvosana päättötodistukseen. Oppimäärään kuuluvat vähintään aineen pakolliset kurssit. Oppilaan suorittamat aineen valtakunnalliset syventävät kurssit otetaan myös huomioon oppimäärän arvosanaa annettaessa. Hyväksytyssä oppimäärässä on oltava
hyväksytysti suoritettuja kursseja vähintään 2/3 opiskelijan opinto-ohjelman
kursseista.
Lukion oppimäärään kuuluu vähintään 75 kurssia. Siihen kuuluvat kaikki pakolliset kurssit, vähintään 10 syventävää kurssia sekä riittävä määrä syventäviä ja
soveltavia kursseja.
OPISKELUOHJEET
Opiskeluaika
Opiskeluaika on 2-4 lukuvuotta. Erityisestä syystä johtokunta voi myöntää suoritusaikaa viidennen lukuvuoden.
14
Opinto-ohjelman tekeminen
Luokattomassa lukiossa opiskelija valitsee kunkin lukuvuoden aikana opiskeltavat kurssit koulun kurssitarjottimesta. Kurssitarjottimessa on rinnakkain yhdellä
rivillä useita kursseja. Samalla rivillä olevat tunnit opetetaan yhtä aikaa, tunnin
sijainti työpäivän aikana sen sijaan vaihtelee. Opiskelija muodostaa opintoohjelmansa valitsemalla yhden kurssin kultakin riviltä vuosiluokasta riippumatta.
Jaksoa kohden tulee valita 5-7 kurssia, jotta ehtii kolmessa vuodessa suorittaa
vähintään 75 kurssia. Nelivuotisessa ohjelmassa tulee opiskella keskimäärin 3-5
kurssia jaksoa kohden. Opinto-ohjelman suunnitteluun paneudutaan koulun alkaessa opinto-ohjaajan ja ryhmänohjaajien kanssa
Eteneminen opinnoissa
Oppiaineen opintojen jatkamisen edellytyksenä on, että opiskelijalla ei ole kahdesta edellä suorittamastaan kurssista hylättyä arvosanaa (= 4).
Kurssin suorittaminen
Kurssin ensimmäisellä tunnilla opiskelijan on oltava läsnä ja hänellä on oltava
mukana oppikirjat ja muu tarvittava materiaali. Kurssi suoritetaan ensisijaisesti
osallistumalla opetukseen ja kurssikokeeseen. Poikkeustapauksessa kurssin
opettaja voi myöntää luvan kurssin tai sen osan suorittamiseen opetukseen osallistumatta. Menettelystä on sovittava ennen kurssin alkamista opettajan kanssa
ja ilmoitettava siitä rehtorille.
Jollei kurssikokeeseen osallistuta heti koeviikolla, on kurssi käytävä uudelleen
(poikkeukset: rehtorin lupa, lääkärin tai terveydenhoitajan todistus). Keskenjääneet kurssisuoritukset vanhenevat seuraavan jakson loppuun mennessä.
Poissaolot
”Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä
vapautusta.” (Lukiolaki 25§ Opiskelijan velvollisuudet)
Kaikki poissaolot vaikeuttavat opintojen edistymistä ja vaikuttavat heikentävästi
kurssiarvosanaan. Opiskelija on itse velvollinen selvittämään poissaolonsa ja ottamaan selvää poissaolotuntien aikaisista tehtävistä.
Poissaolot on aina selvitettävä Wilmaan.
Tiedossa olevan perustellun syyn takia lupa poissaoloon on pyydettävä etukäteen:
- yksittäisiksi tunneiksi (kyyditysongelmat tms.) kurssin opettajalta
- enintään kolmeksi päiväksi ryhmänohjaajalta
- pidemmäksi ajaksi rehtorilta.
Urheilun takia aiheutuvat poissaolot hyväksyy valmentaja ja/tai rehtori.
Autokoulutuntien takia on luvallista olla poissa 2 tuntia/kurssi. Lisäksi luvallisia poissaoloja ovat ajokokeet ja kirjalliset kokeet. Poissaolon allekirjoittaa autokoulunopettaja.
Edellä mainittuja poissaoloja ei huoltaja eikä opiskelija voi itse hyväksyä.
15
Sairauspoissaolon selvittää Wilmaan opiskelijan huoltaja (tai 18 vuotta
täyttänyt opiskelija itse) tai terveydenhoitaja. Selvitys on tehtävä
mahdollisimman pian.
Æ Jos poissaolojen kokonaismäärä on 1/3 kurssin opetustuntien määrästä
(mukaan lukien sairauspoissaolot), kurssin normaali suoritus keskeytyy ja
kurssi on käytävä uudelleen.
Poikkeusjärjestelystä esim. pitkäaikaisen sairauden tai urheiluleirin vuoksi sovitaan erikseen rehtorin kanssa. Korvaavista lisätehtävistä on neuvoteltava ajoissa
aineenopettajan kanssa.
Toisessa oppilaitoksessa suoritetut opinnot
Anomuksesta opiskelija voi sisällyttää lukion oppimäärään muiden oppilaitosten
kursseja soveltavina kursseina. Näistä suorituksista on neuvoteltava ennalta
rehtorin kanssa.
Opinlakeus-verkostossa opiskelija voi suorittaa
Kursseille ilmoittaudutaan opinto-ohjaajan luvalla.
valitsemiaan kursseja.
Kurssin uusiminen
Opiskelijalla on oikeus uusia kurssi sen arvosanasta riippumatta. Hän voi
valintansa mukaan tehdä sen kolmella eri tavalla:
1) Opiskelija suorittaa kurssikokeen uudelleen uusintakoepäivänä joko jakson
jälkeen tai uuden lukuvuoden alkaessa
2) Opiskelija suorittaa kurssikokeen uudelleen koeviikolla, kun se on koeviikolla tarjolla.
3) Opiskelija käy kurssin uudelleen osallistumalla sen opetukseen, kun se on
tarjolla.
Oikeus uusintakokeeseen osallistumiseen on vain kerran. Aiheettomasti uusintakokeeseen ilmoittautuneen opiskelijan katsotaan käyttäneen uusintaoikeutensa.
Parempi arvosana jää voimaan.
ARVIOINTI
Kurssisuorituksen arviointi
Kunkin oppiaineen pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin.
Soveltavat kurssit arvioidaan sanallisella arvioinnilla tai suoritusmerkinnällä:
- osallistunut hyvin aktiivisesti (A)
- suoritettu (S)
- osallistunut aktiivisesti (B)
- hylätty (4)
- osallistunut (C)
16
Kurssin sanallinen arviointi on todettu kurssin sisällön esittelyn yhteydessä.
Arvosana annetaan kokeiden ja opiskelussa osoitetun jatkuvan näytön perusteella.
Jatkuva näyttö eli tuntiaktiivisuus, kotitehtävät, taulutyöskentely, tutkielmat,
esitykset jne. voi yleensä vaikuttaa yhden numeron verran kokeiden perusteella
muodostuvaan arvosanaan, siis joko korottaa tai alentaa sitä. Poissaolot voivat
olla peruste kurssiarvosanan alentamiseen.
Oppilas voidaan jättää kurssin päättyessä arvostelematta, mikäli opettaja pitää
saatua näyttöä liian kapea-alaisena oikeudenmukaisen arvostelun toteuttamiseksi.
Muista aineista poiketen urheiluvalmennus arvostellaan numeroin neljän kurssin
ryhmissä.
Oppimäärän arviointi
Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien perusteella. Opiskelijan on suoritettava näistä opinto-ohjelmansa mukaisista kursseista hyväksytysti vähintään 2/3.
Näin muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa lukion omien syventävien
ja soveltavien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä.
Kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät ja valinnaiset vieraat kielet arvioidaan numeroarvosanoin.
Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä.
Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää
vain yhden kurssin sekä valinnaisista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain kaksi kurssia
Urheiluvalmennuksen oppimäärä arvioidaan numeroin, muut soveltavat oppimäärät sanallisesti tai suoritusmerkinnällä.
Ennen päättötodistuksen antamista opiskelijalle annetaan mahdollisuus osallistua
oppiaineen suulliseen kuulusteluun (tentti), johon voi kuulua myös kirjallisia
tehtäviä. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus on opiskelijan opinto-ohjelman
mukainen. Mikäli opiskelija osoittaa kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja
aineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana
edellyttää, korotetaan oppimäärän arvosanaa.
17
KIRJASTON JA ATK-LAITTEIDEN KÄYTTÖ
KIRJASTON JÄRJESTYSSÄÄNNÖT
Olen sitoutunut noudattamaan seuraavia kirjaston järjestyssääntöjä lunastaessani magneettikortin kirjastoon sisälle pääsyä varten. Jos toimissani ilmenee jotakin huomauttamista, niin hyväksyn sen, että kortin käyttöoikeus evätään minulta.
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
Kortti on henkilökohtainen. En luovuta sitä muille.
En tuo tai päästä muita henkilöitä kortillani sisään.
Noudatan yleisiä siisteyteen kuuluvia tapoja ja järjestystä. Laitan roskat niille varattuun
paikkaan sekä takit ja lakit naulakkoon. Jätän ympäristöni siistimpään kuntoon kuin se
tullessani oli.
En syö enkä juo mitään kirjastossa.
En häiritse muita kirjastossa työskenteleviä.
Sammutan koneeni vain ohjeiden mukaisesti.
”Käynnistä”-valikosta valitsen ”Sammuta”, vahvistan sammuttamisen vastaamalla ”Kyllä” ja odotan kunnes kone ilmoittaa, että virran saa katkaista.
Käytän muutenkin käytössäni olevaa tietokonetta asianmukaisesti enkä vahingoita sitä.
Noudatan aukioloaikoja, jotka ovat seuraavat:
Kirjasto on auki maanantaista torstaihin klo 16.00 - 21.00
lauantaisin ja sunnuntaisin klo 10.00 - 17.30.
Jos kirjasto on varattu muuhun käyttöön, en pyri sisälle. (Varauksista on lista oven ulkopuolella.)
Käytän kirjaston kirjoja ja lehtiä niin, että muillekin on ilo käyttää niitä minun jälkeeni
sekä palautan ne niille varatuille paikoille.
Noudatan atk-laitteiden käytöstä annettuja ohjeita.
ATK-LAITTEIDEN KÄYTTÖSÄÄNTÖJÄ
* Tietokoneelle ei saa tallettaa omia tiedostoja, vaan ne tulee tallettaa verkkolevylle (Työt levy).
* Työselostukset ja muut kursseihin liittyvät työt talletetaan Työt -levyllä olevan Oppiaineet
kansion alla olevaan ko. oppiaineen kansioon.
* Oppiaineet kansion alla olevaan kansioon, esim. psykologia, voit luoda oman kansion työtäsi
varten. Kansio tulee kuitenkin poistaa, kun työ on valmistunut.
* Työt -levyn juureen ei saa luoda omia kansioita.
* Pelien pelaaminen on kielletty.
* Säännöt koskevat myös iltakäyttöä.
* Sääntöjä rikkova menettää ATK-luokan käyttöoikeuden.
* Illalla tapahtuvan rikkeen, jonka tekijää ei saada selville, seurauksena kaikki ko. iltana
luokassa olleet henkilöt menettävät ATK-luokan käyttöoikeuden.
18
OPISKELIJAHUOLTO
Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Nuoren hyvinvointi on kasvun, kehityksen ja oppimisen vahva perusta. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana toimintana.
YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTOTYÖ
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteena on hyvinvoiva opiskeluyhteisö, jossa opiskelijat etenevät opinnoissaan suunnitelmallisesti kohti henkilökohtaista tavoitetta. Hyvinvoivaan ja
turvalliseen oppimisympäristöön kuuluu luottamuksellinen, välittävä ja kannustava ilmapiiri. Arjen havainnointiin osallistuu koko kouluyhteisö. Opiskelijaa arvostetaan ja häntä rohkaistaan
olemaan aktiivinen. Kouluyhteisön hyvinvointia arvioidaan säännöllisesti ja sitä kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa suunnittelee, koordinoi ja kehittää koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä.
YHTEISÖLLISTÄ OPISKELUHUOLTOA TOTEUTTAVAT TOIMIJAT
LUKIO:
- Rehtori
- Opettaja
- Ryhmänohjaaja
- Opinto-ohjaaja
- Kuraattori
- Erityisopettaja
OPISKELIJA
OPISKELUTERVEYDENHUOLTO
- Terveydenhoitaja
- Koululääkäri
- Psykologi
- Merkkari
MUUT TOIMIJAT:
- Sosiaalitoimi
- Nuorisotoimi
- Poliisi
- Seurakunta
YKSILÖLLINEN OPISKELUHUOLTOTYÖ
Yksittäisen opiskelijan asioita käsiteltäessä kootaan monialainen asiantuntijaryhmä opiskelijan
tueksi. Se kootaan tapauskohtaisesti ja harkinnanvaraisesti. Lähtökohta on se, että kokoaminen
tapahtuu yhteistyössä opiskelijan kanssa ja hänen suostumuksellaan. Lupa tapauskohtaiseen käsittelyyn ja ryhmän kokoontumiseen pyydetään kirjallisesti opiskelijalta, ja alaikäisen opiskelijan
vanhemmat saavat myös asiasta tiedon. Opiskelijalla on subjektiivinen oikeus opiskeluhuoltoon,
vaikka huoltajat kieltäytyisivät opiskeluhuollollisesta yhteistyöstä.
YHTEISTYÖ KODIN JA OPPILAITOKSEN VÄLILLÄ
Koulun ja kodin välisellä yhteistyöllä tuetaan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä,
turvallisuutta ja hyvinvointia. Lähtökohtana yhteistyössä on aikuistuvan tai täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta opiskelijasta. Käytännössä toivomme yhteydenpidon olevan ensisijaisesti myönteistä ja
molemminpuolista opiskeluun ja opiskelijaan liittyvää tiedottamista.
19
Kuortaneen lukiossa käytössä olevia yhteistyön muotoja ovat esimerkiksi
• Wilma-järjestelmä, joka toimii jokapäiväisenä yhteistyön välineenä
• vanhempainillat 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden vanhemmille
• avointen ovien päivä, jolloin on mahdollisuus tutustua koulun arkiseen työhön
• henkilökohtainen yhteydenpito. Ryhmänohjaaja on ensisijaisesti se henkilö, joka toimii
oman ryhmänsä osalta yhteistyössä kodin kanssa.
OPISKELUTERVEYDENHUOLTO
Terveydenhoitaja Suvi Tiihonen tavattavissa lukiolla tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 8-14. Muina
aikoina yhteyttä voi ottaa puhelimitse 040-5475863. Sairasvastaanotto ilman ajanvarausta on klo
8-9. Muu aika on varattu terveystarkastuksille ja muille vastaanottokäynneille, joita varten tulee
varata aika.
Lukion aloittavat saavat täytettäväksi terveyskyselyn. Lukion aikana opiskelijalla on terveydenhoitajan tekemä terveystarkastus, johon liittyy toisena opiskeluvuotena tehtävä lääkärintarkastus.
Jos sinulla on jokin säännöllistä lääkitystä vaativa pitkäaikaissairaus kuten diabetes, epilepsia,
astma tms., ota yhteyttä terveydenhoitajaan.
Sairastuessasi ota heti yhteys terveydenhoitajaan poissaolotodistuksen saamiseksi. Myös kokeesta poissaolo vaatii terveydenhoitajan todistuksen. Poissaoloja ei kirjoiteta takautuvasti.
Mielenterveyspalveluita tarjoaa Erityispalvelut Osviitta. Keskustelukäynneille voi hakeutua Osviitan psykologille tai merkkarille. Vastaanotolle voi hakeutua terveydenhoitajan kautta tai ottaa
yhteyttä suoraan Osviittaan, p. 06-4157654.
Psykologit Elina Kurra p. 040-6749363.
Sairaanhoitaja, merkkari Elina Peurala p. 040-1371530.
Äkillisissä sairastapauksissa ja tapaturmissa tulee ottaa yhteyttä Alavuden pääterveysaseman päivystyspoliklinikalle (ma-su klo 8-22) p. 06-4157612, josta annetaan päivystysaikoja Kuortaneen
terveysasemalle. Yöaikaan klo 22-8 päivystys on Seinäjoen keskussairaalassa, p. 06-4154555.
Kiireettömiä vastaanottoaikoja lääkärille voi varata Kuortaneen terveysasemalta, p. 06-4157945
(ma-pe klo 8-11). Tutkimusvastausten kyselyt samasta numerosta ma-pe klo 13-14.
Hammashoitolan ajanvaraus ja särkypäivystys p. 06-4157982 (ma-pe miel. klo 8-11).
KURAATTORI
Kuraattori tukee omalta osaltaan opiskelua ja auttaa opiskelijaa erilaisissa opintoihin ja elämänhallintaan liittyvissä ongelmatilanteissa. Työssä tärkeää on ennakointi ja varhaisen tuen tarjoaminen. Kuraattorin työ muodostuu opiskelijan kanssa käytävistä keskusteluista, opiskelijan ohjaamisesta tarpeen vaatiessa muiden palveluiden piiriin (esimerkiksi terveydenhoitaja, opo, psykologi, lääkäri), opiskelijahuoltotyöryhmien toimintaan osallistumisesta sekä konsultaatio- ja
verkostotyöstä.
Kuraattori auttaa nuorta koulunkäyntiin liittyvissä pulmissa (esimerkiksi poissaolot, stressi, motivaatio-ongelmat) ja tukee myös koulun ulkopuolisissa asioissa (esimerkiksi kaverisuhdeongelmat, seurusteluasiat ja muut ihmissuhdeasiat, päihteiden käyttöön liittyvät asiat).
Mahdollisia syitä hakeutua/ohjautua kuraattorille ovat:
• Koulunkäynnin laiminlyönti, poissaolot
• Keskittymisvaikeudet, motivaatio-ongelmat
20
• Kaverisuhdeongelmat, muut ihmissuhdeongelmat
• Uhmakkuus ja sääntöjen rikkominen, väkivaltainen käyttäytyminen
• Kiusaaminen
• Perheeseen ja kotiin liittyvät syyt
KOULUSIHTEERI KOULUSSA
Koulusihteeri Aila Niemelä on paikalla pääasiassa MAANANTAISIN, KESKIVIIKKOISIN JA
PERJANTAISIN. Parhaiten kanslistin tavoittaa aamupäivisin.
Koulujen loma-aikoina kanslisti on myös lomalla, joten hanki tarvittavat todistukset hyvissä
ajoin ennen lomaa.
Koulusihteerin tehtävät:
- Oppilasrekisterin hoito ja oppilashallinto-ohjelman vastuukäyttäjä.
Ilmoita muutokset osoite, puhelin ym. tiedoissa.
- Todistusten tulostus, jakso- ero- ja päättötodistukset.
Arvioinnissa ilmenneissä asioissa, ota yhteys ao. aineen opettajaan.
- Tunnusten antaminen Wilma-nimiseen oppilashallinto-ohjelmaan sekä opiskelijoille,
vanhemmille että opettajille.
- Ohjeiden antaminen Wilman käytössä ja kirjautumisessa.
- Tiedottaminen Wilmassa.
- Ostotodistusten antaminen koulumatkatukeen oikeutetuille.
- KELA.n opintotukihakemukset ja koulumatkatukihakemukset voit palauttaa kansliaan.
- VR:n ja MATKAHUOLLON opiskelijatodistukset alennusten saamiseksi.
- Säilytyslokeron avainten ja ATK-luokan magneettikorttien luovutus, pantti 10 €.
- Koulutapaturmiin liittyvät asiat, ks. kohta lukiolaisten koulutapaturmavakuutus.
- Muut mahdolliset kouluun liittyvät asiat.
21
KUORTANEEN LUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖT
Jokainen lukiolainen on 15 vuotta täyttäneenä itse oikeudellisessa vastuussa teoistaan. Voimassa olevat lait ja asetukset koskevat myös kaikkea koulussa tapahtuvaa
toimintaa. Niiden lisäksi noudatetaan koulussa sekä myös sen ulkopuolella lukion
toimesta järjestetyissä tilaisuuksissa koulun omia järjestyssääntöjä.
TARKOITUS
Nuoruudessa totutut tavat vakiintuvat koko elämän ikäisiksi. Järjestyssääntöjen tehtävänä on totuttaa lukiolainen sellaisiin tapoihin, jotka auttavat hänen selviytymistään elämässä kouluvuosien jälkeen. Lisäksi niiden avulla parannetaan lukiolaisten
oikeusturvaa, viihtyvyyttä sekä opiskeluedellytyksiä.
KOULUSSA
Kaikki kouluyhteisön jäsenet pyrkivät noudattamaan hyviä tapoja ja käyttäytymään
asiallisesti.
Jokainen pyrkii omalta osaltaan turvaamaan koulun työrauhan.
Lukion tunneille tullaan ajoissa. Myöhästyminen on opetuksen häiritsemistä. Tunneilta myöhästelevä oppilas aiheuttaa eniten vahinkoa itselleen, sillä hän totuttaa itsensä myöhästymään koko elämänsä ajan.
Koulun omaisuutta käsitellään huolellisesti. Sattuneesta vahingosta on välittömästi
ilmoitettava jollekin opettajalle tai rehtorille.
Kukin omalta osaltaan pitää koulualueen siistinä.
Työpäivänsä aikana oppilas voi poistua koulun alueelta omalla vastuullaan.
Välitunnit lukiolainen viettää harkintansa mukaan ulkona tai sisällä.
Oppilaat muodostavat oppilaskunnan. Sen hallituksella on oikeus määrätä rangaistus sellaiselle lukiolaiselle, joka laiminlyö hänelle kuuluvat yhteisesti päätetyt tehtävät.
Kaikki kaupallinen mainonta ei kuulu koulun tiloihin.
Tupakointi sekä päihteiden ja huumeiden käyttö tärvelevät käyttäjänsä terveyden ja
aiheuttavat lisäksi niin välitöntä kuin välillistäkin haittaa myös muille.
Siksi niin tupakointi kuin päihteiden ja huumeiden käyttökin on lukiolaisilta kielletty sekä koulussa että kouluun liittyvissä tilaisuuksissa.
TULKINTA
Mikäli näiden järjestyssääntöjen soveltamisessa syntyy epäselvyyksiä, on tulkintaongelmien ratkaisuperusteena terve järki.
Koulun johtokunta on hyväksynyt järjestyssäännöt 7.1.1992
22
LUKIOLAISTEN TAPATURMAVAKUUTUS
Kaikilla lukion oppilailla on Kuortaneen kunnan ottama tapaturmavakuutus. Se on otettu LähiTapiola-yhtiöstä ja sen keskeisimmät ehdot ovat seuraavat:
- Vakuutus koskee sellaisia alle 20-vuotiaan lukiolaisen tapaturmia, jotka ovat sattuneet varsinaisena kouluaikana sekä osallistuttaessa koulun työsuunnitelman mukaisiin kerhoihin, retkiin,
kilpailumatkoihin, vierailuihin yms. sekä matkoilla suorinta tietä kouluun ja koulusta.
- Vakuutus on voimassa Suomen rajojen sisällä.
- Vakuutus korvaa:
-vamman hoitokulut tapaturmaa kohti, enintään 2523 €.
-pysyvästä invaliditeetista kertakaikkisena enintään 10091 €
-tapaturmaisen kuoleman sattuessa enintään 2523 €.
- Korvausta ei suoriteta, mikäli tapaturma korvataan esim. liikennevakuutuslain tai tapaturmavakuutuslain nojalla.
- Tapaturma on äkillinen, ulkoinen, ruumiinvamman aiheuttava odottamaton tapahtuma, joka
sattuu oppilaan tahtomatta.
- Hoitokulut korvataan alkuperäisen laskun tai tositteen nojalla siltä osin, kuin jokin lakisääteinen vakuutus (sairausvakuutus, liikennevakuutus yms.) ei niitä korvaa.
-Hoitokuluihin sisältyvät:
-lääkärin tai hammaslääkärin määräämät hoidon ja tutkimuksen
kustannukset
-ylimääräiset kustannukset koulumatkoista, jotka lääkärin
määräyksestä on vamman vuoksi tehtävä normaalista poikkeavalla
kulkuneuvolla Kuortaneen kunnan asukkaiden osalta
-tapaturman yhteydessä käytössä rikkoutuneiden silmälasien,
kuulokojeen, proteesin yms. korjaus ja hankintakustannukset
-tapaturman aiheuttamien hammasvammojen hoitokustannukset
-Hoitokuluihin eivät sisälly:
-kustannukset oleskelusta kuntoutuslaitoksessa
-hoitoon liittyvät matkakulut
-fysikaalisesta hoidosta aiheutuvat kulut
-silmälasien särkyminen, joka ei johdu ruumiinvamman aiheuttaneesta tapaturmasta
-aiemman sairauden tai vamman vuoksi aiheutuneet kustannukset
TAPATURMAN SATTUESSA SIITÄ ON VÄLITTÖMÄSTI ILMOITETTAVA ASIANOMAISEN AINEEN OPETTAJALLE JA KÄYTÄVÄ LÄÄKÄRISSÄ. Sen jälkeen tehdään
vahinkoilmoitus koulutoimistoon ja vakuutusyhtiölle.
Kaikki tapaturmasta aiheutuneet kustannukset opiskelija maksaa ensin itse ja perii
jälkikäteen kuitteja vastaan korvaukset LähiTapiola-yhtiöltä. Jokaisesta maksusuorituksesta
on siis muistettava tallettaa kuitti. Matkakulut omalla autolla korvataan laskua vastaan.
23
ALENNUKSET JULKISISSA KULKUNEUVOISSA
OPISKELIJA-ALENNUKSEEN OIKEUTTAVAT KORTIT
Opiskelija-alennuksen saa:
- opiskelijajärjestön (esim. SLL) kortilla, johon on painettu Matkahuollon
ja VR:n logo tai
- Matkahuollon ja VR:n yhteisellä opiskelijakortilla.
MATKAHUOLLON JA VR:N YHTEISEN OPISKELIJAKORTIN HANKKIMINEN
Opiskelija voi hankkia Matkahuollon ja VR:n yhteisen opiskelijakortin Matkahuollon toimipaikoista, lippuja myyviltä Matkahuolto-asiamiehiltä ja VR:n lipunmyynneistä.
Kortin ostoa varten tarvitaan yksi passikuva sekä Matkahuollon ja VR:n yhteinen
opiskelijatodistus. Opiskelijatodistuksen saa lukion kansliasta. Varaudu todistamaan henkilöllisyytesi.
Opiskelijakorttiin pitää ostaa vuosittain voimassaolon todentava lukukausi- tai lukuvuositarra, joka maksaa 8,00 € (lv. 2011-12). Myös uuden tarran ostoon tarvitaan
lukion kansliasta saatava opiskelijatodistus. Korttia ostettaessa tai uusittaessa on
esitettävä henkilöllisyystodistus.
ALENNUSKORTTIEN VOIMASSAOLOAIKA
Syyslukukauden voimassaolotarralla saa alennuksen seuraavan vuoden tammikuun
loppuun. Koko lukuvuoden tarralla alennuksen saa seuraavan vuoden syyskuun
loppuun.
ALENNUKSET
Valtion rautatiet myöntää lukiolaisille 50 % alennuksen sekä koulu- että lomaaikoina tapahtuvista edestakaisista matkoista.
Kaikki alle 17-vuotiaat nuoret voivat matkustaa rautateillä juniorilipulla, jonka hinta on puolet normaalista. Mitään opiskelijakorttia ei vaadita, mutta henkilöllisyys ja
ikä on tarvittaessa kyettävä todistamaan.
Opiskelija-alennus on kotimaan bussiliikenteessä 50 % aikuisten kilometritaksan
mukaisesta menolipun hinnasta, kun matka on vähintään 80 km ja lippu ostetaan
etukäteen. Etukäteen ostettu lippu on voimassa kuukauden. Hintaerot saattavat olla
yrityskohtaisia. Opiskelija-alennus on ympärivuotinen. Alennus on voimassa myös
muilla kuin opiskelu- ja kotipaikkakunnan välisillä matkoilla.
LENTO- JA LAIVALIIKENNE
Myös Finnair ja varustamot myöntävät erilaisia koululais- ja opiskelija-alennuksia.
Ne on syytä selvittää kutakin matkaa varten erikseen ao. yhtiöstä.
24
VALINTAOPAS
25
VALINTAOPAS 2014 – 15
LUKIJALLE
Luokattomassa lukiossa opiskelija saa suunnitella itse oman opinto-ohjelmansa. Oman suunnittelun osuus korostuu erityisesti toisesta opiskeluvuodesta alkaen, kun suoritettavat kurssit alkavat painottua ei-pakollisiin kursseihin.
Lukion oppimäärä muodostuu vähintään 75 kurssista - ylärajaa ei ole. Pitkän matematiikan lukijoilla pakollisia kursseja on 51, lyhyen matematiikan lukijoilla 47. Syventäviä kursseja kaikkien
on suoritettava vähintään 10. Urheilulukiolaiset, jotka suorittavat vähintään 12 urheiluvalmennuksen kurssia, ovat oikeutettuja vähentämään pakollisten kurssien määrästä kahdeksan kurssia.
Opiskelijan tulee kuitenkin suorittaa vähintään puolet lukion jokaisen pakollisen oppiaineen
kursseista ja yo-kirjoituksissa kirjoitettavista aineista vähintään pakolliset kurssit.
Valintoja tehdessäsi huomaa mieltymystesi lisäksi myös mahdolliset jatko-opintosuunnitelmasi.
Voit pohjustaa tulevaa menestymistäsi seuraavaan oppilaitokseen valinnoissa hankkimalla ao.
ammattialaan liittyviä tietoja ja taitoja lukiossa.
Lukion oppimäärään voi sisällyttää myös muiden II asteen oppilaitosten kursseja rehtorin luvalla. Rehtori päättää opintojen hyväksilukemisesta pakollisina, syventävinä tai soveltavina kursseina lukion opintosuunnitelman mukaisesti. Hyväksilukemisista on syytä sopia etukäteen.
Huomioi opinto-ohjelmassasi pakollisten kurssien suorittaminen ajallaan suhteessa opiskeluaikaasi. Alemmilta vuosilta rästiin jääneet pakolliset kurssit voivat muodostua esteeksi opintojesi
etenemiseksi aiotussa aikataulussa. Valitse lisäksi syventäviä ja soveltavia kursseja harkintasi
mukaan siten, että ainakin välttämättömät minimivaatimukset kurssien määrille täyttyvät. Jos
koet epävarmuutta opiskelusuunnitelman teossa, keskustele asiasta ryhmäohjaajasi, opintoohjaajien tai rehtorin kanssa. Yksittäiseen aineeseen liittyvistä kysymyksistä kannattaa keskustella aineopettajan kanssa.
Ylioppilaskokeet perustuvat oppiaineen pakollisille ja syventäville kursseille, joten ne kannattaa
lukea kaikista kirjoitettavista aineista. Huomioi tämä erityisesti reaaliaineiden opintojen suunnittelussasi.
Lukio on yleissivistävä koulu ja sen päättävät ylioppilaskokeet ovat kypsyyskoe. Ylioppilaskokeessa menestymiselle aineen oppimäärän hallinta on välttämätön, mutta ei riittävä edellytys.
Yksi tapa kehittää kypsyyttä on ottaa oman opiskelun suunnittelu hallintaan ja kehittää omia oppimistaitoja monipuolisesti. Opiskelu on nuoren työtä. Suhtaudu siihen riittävällä vakavuudella
ja sitoudu valintoihisi, kyse on tulevaisuutesi hallinnasta. Onnea, menestystä ja elämyksiä tuleville vuosille.
26
TUNTIJAKO LV. 2014-15
Oppiaine tai aineryhmä
Pakolliset
kurssit
Syventävät
kurssit
Äidinkieli ja kirjallisuus................. 6
3
Englanti A1-kieli ............................ 6
2
Ruotsi B1-kieli............................... 5
2
Saksa B2-kieli............................... 8
B3-kieli............................... 8
Venäjä B3-kieli .............................. 6
Matematiikka lyhyt ....................... 6
2
pitkä ....................... 10
3
Biologia .......................................... 2
3
Maantieto........................................ 2
2
Fysiikka .......................................... 1
7
Kemia ............................................ 1
4
Uskonto .......................................... 3
2
Elämänkatsomustieto ..................... 3
2
Filosofia.......................................... 1
3
Historia ........................................... 4
2
Yhteiskuntaoppi ............................. 2
2
Psykologia ...................................... 1
4
Taideaineet
kuvataide .................................... 1-2
3
musiikki...................................... 1-2
3
Liikunta ......................................... 2
3
Terveystieto.................................... 1
2
Opinto-ohjaus ................................. 1
1
----------------------------------------------------------------------------Pakolliset yhteensä
47 / 51
Syventäviä vähintään
10
Soveltavat kurssit:
Ilmaisutaito
Yritystoiminta
Oppilaskunta
Valmennusoppi
Urheiluvalmennus **)
Koulukohtaiset
kurssit
2
2
1
2
1
1
1
1
Yhteensä
1
2
2
-
6
7
7
3
2
9
10
9
9
10
6
9
14
5
4
8
5
6
5
4
6
4
6
**) Valmennuksen lajiryhmät: yleisurheilu,
lentopallo, jääkiekko, paini, keilailu ja
muut yksilölajit.
**) Urheilulukiolainen, joka suorittaa
vähintään 12 urheiluvalmennuksen
kurssia, voi halutessaan jättää pois 8
pakollista kurssia. Puolet jokaisen
aineen pakollisista kursseista tulee
kuitenkin olla suoritettuna ja pakolliset
kurssit niissä aineissa, joihin hän
osallistuu yo-kirjoituksissa.
1
1
2
1
20
--------------------Kursseja yhteensä vähintään
75
27
PAKOLLISET JA SYVENTÄVÄT KURSSIT VUOSITTAIN
Alla on suositus kurssien etenemisjärjestykseksi 3-vuotisessa opinto-ohjelmassa
lukuvuositasolla. Alimpana yhteensä-rivillä olevat kurssimäärät ovat suositeltavia
minimimääriä lukuvuosittain.
Kurssien nimet ja sisällöt näet tästä lukio-oppaasta.
Merkittävin ratkaisu on valinta pitkän ja lyhyen matematiikan välillä sekä kolmannen kielen valinta. Valintoja voi tarkistaa opiskelun edetessä.
AINE
ÄI
ENA
RUB
SAB2
SAB3
VEB3
MAA
MAB
BI
GE
FY
KE
UE
ET
FI
HI
YH
PS
KU
MU
LI
TE
OP
IT
YT
UV
VO
Yhteensä MAA
Yhteensä MAB
OPISKELUVUOSI
1
2
3
Pakolliset Syv. & sov. Pakolliset Syv. & sov. Pakolliset Syv. & sov.
1, 2, 3
4, 5
6
8, 9
7
7
1, 2, 3
(10)
4, 5, 6
10
7, 8, 9, (10)
1, 2, 3
8
4, 5
6, 8, 9
7, 9
1, 2, 3, 4
5, 6, (8), (9)
7, (8)
1, 2, 3
4, 5, 6
7, 8, 9, (10)
1, 2, 3
4, 5, 6
1, 2, 3, 4, 5
6, 7, 8, 9
11
10
12, 13, 14
1, 2, 3
4, 5
7
6
8, 9
1
2
4
3, 5
1
2
3
4
1
2, 3
4, 5, 6
7, 8
1
2, 3
4, 5
{1}
{2}
4
{3}
5, 6*)
{1}
{2}
{3}
1
2, 3*), 4*)
2, 3*), 4*)
1, 2
(5)
3, 4
5, (6)
6
1
2
3, 4
1
(2)
2, 3, 6
4, 5
1
{2}
3, 4*), 5*)
4*), 5*), 6
1
5
{2}
3*), 4*), 5, 6, 7
3*), 4*), 5, 6, 7
1
3
2
3, 4, 5*), 6*), 7
5*), 6*)
1
2
3
1
2
1, 2
1, 2
1, 2
1
1-8
9-16
17-20
1
(1)
28
26
2 ...
4…
20
18
11 …
13 …
3
3
11 ...
11 …
*) = Valittavissa joka toinen vuosi
( ) = Mahdollinen, ei ensisijainen
{ } = Jompikumpi pakollinen
28
3½ JA 4 VUODEN OPISKELUTAHTI
ETENEMISJÄRJESTYS NIILLE AINEILLE, JOTKA
KIRJOITETAAN NELJÄNNEN VUODEN SYKSYLLÄ
1
ÄI
1,2,3,(7)
ENA 1,2,3
RUB 1,2
SAB2 1,2
SAB3 1,2,3
VEB3 1,2,3
MAA 1,2,3,4,5
MAB 1,2,3
BI
1
GE
FY
1,2,3
KE 1
UE 1
FI
HI
1
YH 1
PS
1
TE
2
4,5,(7)
4,5,(10)
4,3
3,4
5,4
3
6,9,8
8,9,(10),6
5,9,6
7,5
9,6,7
6,7,8,9,11
4,5,7
2
1
4,5,6
2,3
2,4
1
2,3
2
2,6
1
10,12,13,14
6,8,9
3,5,4
2,3
7,8
4,5
3,5,6
2,3,4
4,5
3,4
5,3
2
4 (1. JAKSO)
!
7
7
6
8
!
3 vuotta!
3 vuotta!
!
4
3 tai 4 vuotta!
3 tai 4 vuotta!
!
!
6
!
4
3
1.krt
KIRJ. SUUN.
aineet
ETENEMISJÄRJESTYS NIILLE AINEILLE, JOTKA
KIRJOITETAAN NELJÄNNEN VUODEN KEVÄÄLLÄ
1
ÄI
1,2,7
ENA 1,2
RUB 1,2
SAB2 1,2
SAB3 1,2
VEB3 1,2,3
MAA 1,2,3,4,5
MAB 1,2,3
BI
GE
FY
KE
UE 1
FI
HI
1
YH
PS
1
TE
2
4,3,(7)
4,3,(10)
4,3
3,4
3,4
3
5,(7)
5,6,(10)
5,6
5
5,6,7
6,7,8,9,11
4,5,7
1
1
1,2,3
1
2
1
2,3
1
2,(6)
1
10,12,13,14
6,8,9
2,4
2,3
4,5,6
2,3
4,6
2,3
4,5
2
3,(6)
2
4 (1.-3. JAKSO)
6,9,8
7,8,9
7,9
6,7
8,9
3 vuotta!
3 vuotta!
3,5
4
7,8
4,5
3,5
4
6
3,4
4,5
3
29
3 tai 4 vuotta!
3 tai 4 vuotta!
2. krt
3.krt
KURSSIEN NIMET
Oppiaine
Äidinkieli ja
kirjallisuus
PAKOLLISTEN JA SYVENTÄVIEN AINEIDEN KURSSIT
Pakolliset
Syventävät
1: Kieli, tekstit ja vuorovaikutus
2: Tekstien rakenteita ja merkityksiä
3: Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa
1: Nuori ja hänen maailmansa
2: Viestintä ja vapaa-aika
3: Opiskelu ja työ
4: Tekstit ja vaikuttaminen
5: Teksti, tyyli ja konteksti
6: Kieli, kirjallisuus ja identiteetti
4: Yhteiskunta ja ympäröivä maailma
5: Kulttuuri
6: Tiede, talous ja tekniikka
B1 Ruotsi
1: Koulu ja vapaa-aika
2: Arkielämää Pohjoismaissa
3: Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa
B2 Saksa
1: Vapaa-aika ja harrastukset
ya:lla alkanut 2: Meillä ja muualla
3: Ennen ja nyt
B3 Saksa
1: Hyvää päivää, hauska tutustua
lukiossa alkava 2: Näin asiat hoituvat
3: Vapaa-aika ja harrastukset
4: Elämää yhdessä ja erikseen
5: Elinympäristömme
6: Puhu ja ymmärrä paremmin
4: Opiskelu ja tulevaisuudensuunnit.
5: Kulttuuri
6: Yhteinen maapallomme
4: Meillä ja muualla
5: Ennen ja nyt
6: Opiskelu ja tulevaisuudensuunit.
B3 Venäjä
1. Hyvää päivää, hauska tutustua
lukiossa alkava 2. Näin asiat hoituvat
3. Vapaa-aika ja harrastukset
Matematiikka 1: Lausekkeet ja yhtälöt
lyhyt
2: Geometria
3: Matemaattisia malleja I
Matematiikka 1: Funktiot ja yhtälöt
pitkä
2: Polynomifunktiot
3: Geometria
4: Analyyttinen geometria
5: Vektorit
Biologia
1: Eliömaailma
2: Solu ja perinnöllisyys
Maantiede
1: Sininen planeetta
2: Yhteinen maailma
Fysiikka
1: Fysiikka luonnontieteenä
2: Lämpö
3: Aallot
Kemia
1: Ihmisen ja elinympäristön kemiaa
4. Meillä ja muualla
5. Ennen ja nyt
6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnit.
4: Matemaattinen analyysi
5: Tilastot ja todennäköisyys
6: Matemaattisia malleja II
6: Todennäköisyys ja tilastot
7: Derivaatta
8: Juuri ja logaritmifunktiot
9: Trikonometriset funktiot ja lukujonot
10: Integraalilaskenta
3: Ympäristöekologia
4: Ihmisen biologia
3: Riskien maailma
4: Aluetutkimus
4: Liikkeen lait
5: Pyöriminen ja gravitaatio
6: Sähkö
2: Kemian mikromaailma
3: Reaktiot ja energia
3: Ihmisen elämä ja etiikka
4: Uskontojen maailmat
3: Yksilö ja yhteisö
4: Kulttuuriperintö ja identiteetti
2: Filosofinen etiikka
3: Tiedon ja todellisuuden filosofia
3: Kansainväliset suhteet
4: Suomen historian käännekohtia
3: Kansalaisen lakitieto
4: Eurooppalaisuus ja EU
3: Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet
4: Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta
3: Media ja kuvien viestit
4: Taiteen kuvista omiin kuviin
A1 Englanti
Uskonto ev. lut.1: Uskonnon luonne ja merkitys
2: Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta
Elämänkats. 1: Hyvä elämä
tieto
2.: Maailmankuva
Filosofia
1: Johdatus filosofiseen ajatteluun
Historia
Yhteiskuntaoppi
Psykologia
Kuvataide
Musiikki
Terveystieto
Liikunta
1: Ihminen, ympäristö ja kulttuuri
2: Eurooppalainen ihminen
1: Yhteiskuntatieto
2: Taloustieto
1: Psyyk. toim., oppiminen ja vuorov.
2: Ihmisen psyykkinen kehitys
1: Minä, kuva ja kulttuuri
2: Ympäristö, paikka ja tila
Musiikista ja kuvataiteesta yhteensä 3 kurssia pakollisena.
1: Musiikki ja minä
2: Moniääninen Suomi
1: Terveyden perusteet
1: Taitoa ja kuntoa
2: Liikuntaa yhdessä ja erikseen
Opinto-ohjaus 1: Koulutus, työ ja tulevaisuus
3: Ovet auki musiikille
4: Musiikki viestii ja vaikuttaa
5: Musiikkiprojekti
2: Nuoret, terveys ja arkielämä
3: Virkisty liikunnasta (Palloilukurssi)
4: Yhdessä liikkuen (Vanhojen tanssit)
5: Kuntoliikunta
2: Opiskelu, työ ja ammatinvalinta
30
7: Puheviestinnän taitojen syvent.
8: Tekstitaitojen syventäminen
9: Kirjoittaminen ja nykykulttuuri
7: Luonto ja kestävä kehitys
8: Puhu ja ymmärrä paremmin
9: Kertauskurssi
10: Keskusteluk. Let´s Communicate
7: Yhteinen maailma ja kansainväl.
8: Ruotsin kielen johdantokurssi
9: Kertauskurssi yo-kirjoituksiin
7: Tiede ja tekniikka
8: Luonto ja kestävä kehitys
9: Matkalle Keski-Eurooppaan
7: Kulttuuri
8: Yhteinen maapallomme
9. Tiede ja tekniikka
10. Matkalle Keski-Eurooppaan
7. Kulttuuri
8. Yhteinen maapallomme
7: Talousmatematiikka
8: Matemaattisia malleja III
9: Kertauskurssi
11: Lukuteoria ja logiikka
12: Numeerisia ja algebrallisia menet.
13: Differentiaali- ja integraalil. jatkok.
14: Kertauskurssi
5: Bioteknologia
7: Sähkömagnetismi
8: Aine ja säteily
4: Metallit ja materiaalit
5: Reaktiot ja tasapaino
5: Mihin suomalainen uskoo?
6: Ihminen ja Jumala Raamatussa
5: Maailm. selitt. katsomusperinteessä
3: Yhteiskuntafilosofia
5: Suomen vaiheet esihist.auton.aikaan
6: Kulttuurien kohtaaminen
5: Persoonallisuus ja mielenterveys
6: Sosiaalipsykologian perusteet
5: Nykytaiteen työpaja
6: Kuvataiteen lukiodiplomi
6: Yhtyesoitto- ja laulu
7: Musiikin lukiodiplomi
3: Terveys ja tutkimus
6: Liikunnallisille aloille valmentava k.
7: Liikunnan lukiodiplomi
ERI AINEIDEN KURSSISISÄLTÖJEN ESITTELY
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS
Äidinkielensä avulla ihminen jäsentää maailmaa, ylläpitää sosiaalisia suhteitaan, omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on
lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa.
Kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen sekä tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka
luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Tavoitteena on vankka luku- ja kirjoitustaito sekä taito käyttää kieltä tilanteen vaatimalla tavalla. Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueet ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa.
SUORITUSJÄRJESTYS: 1. kurssi valitaan ensin ja 6:s pakollisista viimeisenä. Muuten pakollisten kurssien suoritusjärjestys on vapaa. 7. kurssin voi valita silloin, kun se sopii ohjelmaan, 8. ja 9. kurssi valitaan ylioppilaskirjoituksiin valmistautuessa.
ARVIOINTI: Arvioinnissa pyritään kiinnittämään huomiota monipuolisesti oppiaineen eri
osa-alueisiin. Kursseilla on numeroin arvosteltavia kirjallisia tehtäviä ja koeviikolla on esseekoe tai tekstitaidon koe. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset tuotokset, suulliset esitelmät,
alustukset ja osallistuminen tuntityöskentelyyn.
PAKOLLISET KURSSIT:
ÄI1: Kieli, tekstit ja vuorovaikutus
Kurssi on luonteeltaan perusvalmiuksien kurssi, jonka aikana vahvistetaan vuorovaikutuksessa
ja opiskelussa tarvittavaa kielitietoa ja kielenkäytön taitoja. Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää
viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä.
ÄI2: Tekstien rakenteita ja merkityksiä
Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana. Tutustutaan draaman lajeihin.
ÄI3: Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa
Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta
merkityksestä syvenee. Kirjallisuuden erittelyn ja tulkinnan peruskäsitteistöä. Novellien ja lyriikan analyysia.
ÄI4: Tekstit ja vaikuttaminen
Kurssilla perehdytään monipuolisesti kielen ja kirjallisuuden vaikuttamistapoihin. Opetellaan
31
analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä.
32
ÄI5: Teksti, tyyli ja konteksti
Tekstien ja niiden tyylin tarkastelu kontekstin näkökulmasta. Eri aikakausien kirjallisuutta ja
tyylilajeja. Essee tekstilajina.
ÄI6: Kieli, kirjallisuus ja identiteetti
Yleiskuva suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle
ja yhteiskunnalle. Suomen kielen historiaa ja Suomen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja.
SYVENTÄVÄT KURSSIT:
ÄI7: Puheviestinnän taitojen syventäminen
Erilaisin käytännön harjoituksin kehitetään puheilmaisua ja ryhmäviestintätaitoja. Harjoitellaan
erilaisia puhetilanteita: alustuksia, selostuksia, haastatteluja, keskusteluja, neuvotteluja, kokouksia jne. Kurssia suositellaan kaikille viestintätaitojensa kehittämisestä kiinnostuneille, niin
vaiteliaille kuin puheliaillekin.
ÄI8: Tekstitaitojen syventäminen
Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. Päättökokeeseen
valmistavaa ainekirjoituksen ja tekstitaitojen harjoittelua. Kielen- ja tyylinhuoltoa.
ÄI9: Kirjoittaminen ja nykykulttuuri
Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin
ja nykykirjallisuuteen. Kriittisen ja kulttuurisen lukutaidon syventämistä ja kirjallisen ilmaisun
hiomista kohti lukion päättötason vaatimuksia.
ENGLANTI
(ENA) A-KIELI (pitkä oppimäärä)
Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä.
Englannin kieli on osa yleissivistystämme ja toisaalta tärkeä väline sen laajentamiseen nykyaikaisen tiedonhankinnan avulla. Se antaa valmiuksia osallistua kansainväliseen yhteistyöhön ja
työskennellä kansainvälisissä työympäristöissä. Jatko-opinnoissa englannin kielen taito on
välttämätön, alasta riippumatta. Hyvään kielitaitoon kuuluu myös englanninkielisen kulttuurin
sekä kielialueen tapojen ja normien tuntemus.
SUORITUSJÄRJESTYS: Kurssit 1 - 3 suoritetaan ensin, mieluiten tässä järjestyksessä.
Kurssit 4 - 6 voi suorittaa sen jälkeen vapaassa järjestyksessä. Syventävät kurssit 7 - 9 suoritetaan mieluummin pakollisten kurssien jälkeen lähellä ylioppilaskirjoituksia. Kurssille 10 voi
osallistua ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuotena.
ARVIOINTI: Kurssit 1-8 ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisia ja ne arvostellaan numeroin. Myös kurssiin 8 kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4–10. Arvosana perustuu opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Suullisen kielitaidon kokeesta
annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä. Kurssit 9 ja 10 arvostellaan kirjaimin
asteikolla ABC aktiivisuuden ja kurssin aikana suoritettujen tehtävien perusteella.
33
PAKOLLISET KURSSIT:
ENA1: Nuori ja hänen maailmansa
Totutellaan lukion työtapoihin ja kerrataan yläasteella opittuja perusrakenteita. Aihepiirit ja
tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen englannin kielellä, ja kieli on enimmäkseen tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan kohteliasta
keskustelua ja mielipiteen ilmaisua.
ENA2: Viestintä ja vapaa-aika
Kurssilla harjoitetaan puheviestintää yhä monipuolisemmin ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. Vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät
vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kirjoittamistaitoa
harjoitellaan viestinnällisten tehtävien, esimerkiksi epävirallisten kirjeiden avulla.
ENA3: Opiskelu ja työ
Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille
tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Vertaillaan Suomen ja englanninkielisten maiden
koulujärjestelmiä. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä
ja käyttämistä esimerkiksi työpaikkahakemusten ja haastattelujen avulla.
ENA4: Yhteiskunta ja ympäröivä maailma
Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana
ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan
kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä, esimerkiksi tiivistelmiä ja aineita.
ENA5: Kulttuuri
Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Tutustutaan englanninkieliseen kaunokirjallisuuteen, teatteriin, elokuvaan ja musiikkiin. Sekä työskentelyssä että arvostelussa painottuu oppilaan oma tuotos.
ENA6: Tiede, talous ja tekniikka
Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Harjoitellaan perusteltujen mielipiteiden esittämistä ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia asiatekstejä.
SYVENTÄVÄT KURSSIT:
Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen. Kurssit valmentavat opiskelijoita ylioppilaskirjoituksiin ja antavat valmiuksia jatko-opintoihin. Ylioppilaskirjoitusten A-taso perustuu kahdeksan kurssin oppimäärään. Oppikirjan lisäksi kursseilla käytetään
ajankohtaista materiaalia ja vanhoja ylioppilaskirjoitustehtäviä.
ENA7: Luonto ja kestävä kehitys
Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Keskitytään yhä vaativampien tekstien ja monipuolisen puhutun kielen ymmärtämiseen sekä harjoitellaan kirjoitelmien laatimista.
34
ENA8: Puhu ja ymmärrä paremmin
Kurssilla harjoitellaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa. Aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla.
Loppukokeena valtakunnallinen suullinen koe. Suositellaan 3. vuoden opiskelijoille.
KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT:
ENA9: Kertauskurssi
Rakenteiden kertausta opiskelijaryhmän tarpeiden mukaan. Runsaasti harjoitustehtäviä. Lisäksi
harjoitellaan kirjoitelmien tekoa. Sopii ylioppilaskirjoituksiin valmentavaksi kurssiksi erityisesti niille opiskelijoille, joilla on vaikeuksia kielen perusrakenteiden hallinnassa. Ei loppukoetta.
ENA10: Keskustelukurssi ”Let’s Communicate”
Kurssin tavoitteena on oppia ilmaisemaan itseään rohkeammin englanniksi. Harjoitellaan vaihtelevia suullisia kielenkäyttötilanteita, mielipiteen ilmaisua ja perustelemista. Keskustelua,
alustuksia, väittelyitä ja draamaa ryhmän kiinnostuksen mukaan. Kirjallisen opetusmateriaalin
lisäksi käytetään esimerkiksi Internetin tarjontaa. Ei kirjallista loppukoetta. Suositellaan 1.-2.
vuoden opiskelijoille.
RUOTSI
(RUB) B1-KIELI (toinen kotimainen kieli, keskipitkä oppimäärä)
Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä
Ruotsin kieltä tarvitaan; se on tärkeä työelämässä niin Suomessa kuin myös muissa Pohjoismaissa. Lisäksi se on perusta pohjoismaiselle yhteistyölle. Lukiossamme voi opiskella ruotsia
yhteensä 9 kurssia. Tavoitteena on, että opiskelija osaa viestiä ruotsiksi erilaisissa tilanteissa
niin suullisesti kuin kirjallisesti ja hänellä on mahdollisuus menestyä hyvin ylioppilaskokeessa.
SUORITUSJÄRJESTYS: Kurssit 1-3 tulee suorittaa peräkkäin, minkä jälkeen suoritusjärjestys on vapaa; on kuitenkin suositeltavaa suorittaa kurssit peräkkäin, sillä se edesauttaa menestymistä opinnoissa. Samoin on suositeltavaa viiden pakollisen kurssin lisäksi suorittaa syventävät kurssit 6 ja 7, sillä ylioppilaskoe perustuu kursseihin 1-7. Syventäville kursseille 6 ja 7
voi osallistua vasta, kun vähintään neljä pakollista kurssia on suoritettuna. Kurssi 8 on johdantokurssi 1. vuoden opiskelijoille ja kurssi 9 kertauskurssi yo-kirjoituksiin.
ARVIOINTI: Kurssit 1- 7 arvostellaan asteikolla 4 – 10 kirjallisten kokeiden ja mahdollisten
muiden tuotosten sekä tuntiaktiivisuuden ja -osaamisen pohjalta. Arvioinnissa noudatetaan kielitaitotasoasteikon suosituksia. Huomioon otetaan myös yleinen harrastuneisuus kieltä kohtaan.
Myös kurssiin 6 kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4–
10 ja sen arvosana perustuu opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan
erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä. Kurssit 8 ja 9 arvostellaan asteikolla ABC.
35
PAKOLLISET KURSSIT:
RUB1: Koulu ja vapaa-aika
Kurssi vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.
RUB2: Arkielämää Pohjoismaissa
Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jatketaan nuorten elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan tarkastelua. Vankennetaan
suullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.
RUB3: Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa
Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi
pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin
tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita.
RUB4: Elämää yhdessä ja erikseen
Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Kurssilla kirjoitetaan tiivistelmä.
RUB5: Elinympäristömme
Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Harjoitellaan
ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.
SYVENTÄVÄT KURSSIT:
Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti.
RUB6: Puhu ja ymmärrä paremmin
Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat, kulttuuri ja muiden
kurssien aihepiirit. Kurssi vankentaa myös jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa tarvittavaa suullista kielitaitoa sekä kulttuuriin liittyvää sanastoa ja rohkaisee käyttämään kieltä eri
tilanteissa. Kurssilla pidetään suullisen kielitaidon koe sekä muita pieniä testejä.
RUB7: Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen
Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista
ja vastuuta. Kurssilla kerrataan ja syvennetään rakenteiden hallintaa sekä jatketaan valmistautumista lukion päättökokeeseen.
36
KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT:
RUB8: Johdantokurssi
Kurssin tavoitteena on kerrata ja syventää aiemmin opittua sanastoa ja rakenteita. Kurssilla
harjoitellaan käyttämään kieltä erilaisissa tutuissa arkisissa tilanteissa, tekstin ymmärtämis-,
rakenne-, kuuntelu- ja puheharjoitusten avulla. Pääpaino on suullisella tuottamisella ja oppilaan
rohkaisemisella käyttämään ruotsin kieltä erilaisissa puhetilanteissa.
RUB9: Kertauskurssi yo-kirjoituksiin
Kurssilla keskitytään vahvistamaan perussanastoa ja –rakenteita. Harjoitellaan kirjoitelmia ja
yo-kokeiden eri tehtävätyyppejä, myös kuuntelua. Kurssilla ei pidetä varsinaista kurssikoetta.
SAKSA
Saksaa puhuu äidinkielenään yli 100 miljoonaa ihmistä ja yhä useammat opiskelevat sitä. Saksan kielellä tulee toimeen lähes kaikkialla Keski-Euroopassa ja myös Itä-Euroopassa se on
hyödyllinen käyttökieli. Työelämässä odotetaan nykyään yhä monipuolisempaa kielitaitoa.
Englannin ja ruotsin jälkeen 3. kysytyin kieli on saksa.
Saksa on maailman talousmahteja ja ulkomaankaupassa saksan kielen taito onkin välttämätön,
sillä suurin osa ulkomaankaupastamme käydään saksankielisten maiden kanssa. Matkailussa
tarvitaan saksan kielen taitajia, sillä saksalaiset ovat yksi suurimpia turistiryhmämme. Lisäksi
saksaa tarvitaan mm. seuraavilla aloilla: tekniikka, teollisuus, tieteet, musiikki ja urheilu. Saksan kielen kautta avautuu myös rikas keskieurooppalainen kulttuuri ja sitä osaavana on mahdollista hakeutua esim. opiskelemaan tai työharjoitteluun saksankielisiin maihin.
Kuortaneen lukiossa on mahdollista jatkaa peruskoulussa alkanutta saksaa (B2-kieli) tai aloittaa se uutena kielenä (B3-kieli). Kaikki saksan kurssit ovat syventäviä ja niitä voi suorittaa B2kielessä yhteensä 9 ja B3-kielessä 10. Kurssit ovat sisällöltään monipuolisia ja tavoitteena on
saavuttaa kielitaito, jota tarvitaan käytännön elämässä ja joka luo vankan pohjan mahdollisille
saksan jatko-opinnoille. Samalla tutustutaan monipuolisesti saksankielisiin maihin ja niiden
kulttuuriin.
Ryhmien pienuuden vuoksi joudutaan B2- ja B3 -kielen kurssit yhdistämään alla olevan taulukon mukaan. B2-kielen kurssi 1 pyritään kuitenkin mahdollisuuksien mukaan järjestämään
omana ryhmänään.
B3
B2
1
2
3
4
5
6
7
8
9
1
2
3
4
5
6
7
10
8
9
SUORITUSJÄRJESTYS: B2 –kieli: Suositeltavinta suorittaa kaikki kurssit 1-8 peräkkäin,
mutta tarvittaessa kurssien 5-8 järjestystä voi muuttaa. Kurssi 9 on mahdollista suorittaa joko
2. tai 3. opiskeluvuotena haluamanaan ajankohtana.
B3 –kieli: Suositeltavinta suorittaa kaikki kurssit 1-8 peräkkäin mutta tarvittaessa kurssien 7-8
järjestystä voi muuttaa. Kurssi 9 on mahdollista käydä jo myös kurssin 6 jälkeen. Kurssi 10 on
mahdollista suorittaa joko 2. tai 3. opiskeluvuotena haluamanaan ajankohtana.
37
ARVIOINTI: B2 -kielen kurssit 1-8 ja B3 –kielen kurssit 1-9 arvioidaan asteikolla 4-10 ja arviointi perustuu kirjallisiin kokeisiin sekä muihin kurssiin liittyviin tuotoksiin, tuntiaktiivisuuteen ja –osaamiseen sekä harrastuneisuuteen. Kurssit SAB29 ja SAB310 arvioidaan merkinnällä hyväksytty/hylätty ja ne vaikuttavat päättöarvosanaan lievästi korottavasti osoituksena aktiivisuudesta kielen opiskelussa.
SAKSA B2 (PERUSKOULUN YLÄASTEELLA ALKANUT KIELI)
SAB21: Vapaa-aika ja harrastukset
Kurssilla vahvistetaan ja laajennetaan perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa sekä totutellaan lukion työtapoihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin.
SAB22: Meillä ja muualla
Kurssin aihepiireinä saksankielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Tutustutaan Berliiniin ja Itävaltaan. Kurssilla painotetaan puheen
ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Aloitellaan kirjoittamisen harjoittelu.
SAB23: Ennen ja nyt
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt. Aiheina ovat esimerkiksi kuuluisat saksankieliset
tieteen ja taiteen merkkihenkilöt, ympäristön- ja eläintensuojelu ja tietotekniikka. Tutustutaan
Sveitsiin. Rakenteista opiskellaan verbioppia.
SAB24: Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Syvennetään sanaston hallintaa liittyen erityisesti liikenteeseen ja harrastuksiin ja harjoitellaan kirjoittamista.
SAB25: Kulttuuri
Kurssilla tarkastellaan saksankielisten maiden kulttuuria oman kulttuurin pohjalta ja pohditaan
saksalaisuutta suomalaisten kokemusten perusteella. Tarkastellaan myös saksan kielen merkitystä työelämässä ja vahvistetaan sanastoa liittyen mm. ammatteihin ja opiskeluun.
SAB26: Yhteinen maapallomme
Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit. Syvennetään sananmuodostustaitoja ja sanastoa eri aihealueilta sekä tutustutaan lyhyesti esim. saksankielisiin lehtiin.
SAB27: Tiede ja tekniikka
Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Syvennetään kulttuurintuntemusta tutustumalla tarkemmin esimerkiksi saksankielisten maiden kirjallisuuteen tai säveltäjiin ja laajennetaan maantuntemusta perehtymällä tarkemmin esim. joihinkin kaupunkeihin.
38
SAB28: Luonto ja kestävä kehitys
Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.. Kurssi voidaan
tarvittaessa toteuttaa joko kokonaan tai osittain itsenäisenä opiskeluna.
KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT:
SAB29: Matkalle Keski-Eurooppaan
Kurssilla tutustutaan lähemmin saksankielisiin maihin turistikohteina; niiden tärkeimpiin kaupunkeihin, nähtävyyksiin ja saksalaisten arkipäivään. Kurssi toteutetaan kirjallisena projektityöskentelynä tai koulun hyväksymänä oleskeluna saksankielisellä kielialueella.
SAKSA B3 (LUKIOSSA ALKAVA OPPIMÄÄRÄ)
SAB31: Hyvää päivää, hauska tutustua
Kurssilla harjoitellaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta.
Kurssilla painotetaan puheviestintää kulttuurilliset erot huomioon ottaen. Harjoitellaan saksan
kielen äänteitä.
SAB32: Näin asiat hoituvat
Kurssilla harjoitellaan selviytymistä jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja
käytettäessä esimerkiksi liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja jatketaan ääntämisen harjoittelua.
SAB33: Vapaa-aika ja harrastukset
Jatketaan jokapäiväisissä tilanteissa selviytymisen harjoittelua sekä opiskellaan erilaista arkipäivän sanastoa, esim. harrastuksia, maita, värejä ja vaatteita sekä asumiseen ja puhelimessa
puhumiseen liittyvää sanastoa.
SAB34: Meillä ja muualla
Kurssin aihepiireinä saksankielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Tutustutaan Berliiniin ja Itävaltaan. Kurssilla painotetaan puheen
ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Aloitellaan kirjoittamisen harjoittelu.
SAB35: Ennen ja nyt
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt. Aiheina ovat esimerkiksi kuuluisat saksankieliset
tieteen ja taiteen merkkihenkilöt, ympäristön- ja eläintensuojelu ja tietotekniikka. Tutustutaan
Sveitsiin. Rakenteista opiskellaan verbioppia.
SAB36: Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Syvennetään sanaston hallintaa liittyen erityisesti liikenteeseen ja harrastuksiin ja harjoitellaan kirjoittamista.
SAB37: Kulttuuri
Kurssilla tarkastellaan saksankielisten maiden kulttuuria oman kulttuurin pohjalta ja pohditaan
saksalaisuutta suomalaisten kokemusten perusteella. Tarkastellaan myös saksan kielen merkitystä työelämässä ja vahvistetaan sanastoa liittyen mm. ammatteihin ja opiskeluun.
39
SAB38: Yhteinen maapallomme
Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit. Syvennetään sananmuodostustaitoja ja sanastoa eri aihealueilta sekä tutustutaan lyhyesti esim. saksankielisiin lehtiin.
KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT:
SAB39: Tiede ja tekniikka
Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Syvennetään kulttuurintuntemusta tutustumalla tarkemmin esimerkiksi saksankielisten maiden kirjallisuuteen tai säveltäjiin ja laajennetaan maantuntemusta perehtymällä tarkemmin esim. joihinkin kaupunkeihin.
SAB310: Matkalle Keski-Eurooppaan
Kurssilla tutustutaan lähemmin saksankielisiin maihin turistikohteina; niiden tärkeimpiin kaupunkeihin, nähtävyyksiin ja saksalaisten arkipäivään. Kurssi toteutetaan kirjallisena projektityöskentelynä tai koulun hyväksymänä oleskeluna saksankielisellä kielialueella.
VENÄJÄ B3 (LUKIOSSA ALKAVA OPPIMÄÄRÄ)
ARVIOINTI: Ennen venäjän kielen opiskelun aloitusta voit valita arvioidaanko kurssit valtakunnallisten syventävien kurssien mukaan (kts. saksa) vai koulukohtaisten soveltavien kurssien
mukaan (suoritettu/hylätty).
VEB31: Hyvää päivää, hauska tutustua
Kurssilla opetellaan kyrilliset kirjaimet ja tutustutaan venäjän kielen perusteisiin. Harjoitellaan
kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Kurssilla
painotetaan puheviestintää kulttuurilliset erot huomioon ottaen. Harjoitellaan venäjän kielen
äänteitä. Tutustutaan Pietariin.
VEB32: Näin asiat hoituvat
Kurssilla harjoitellaan selviytymistä jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja
käytettäessä esimerkiksi liikenne- ja majoituspalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja jatketaan ääntämisen harjoittelua.
VEB33: Vapaa-aika ja harrastukset
Jatketaan jokapäiväisissä tilanteissa selviytymisen harjoittelua sekä opiskellaan erilaista arkipäivän sanastoa, esim. harrastuksia, maita sekä kulttuuriin liittyvää sanastoa.
VEB34: Meillä ja muualla
Kurssin aihepiireinä venäjänkielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Aloitellaan kirjoittamisen harjoittelu.
VEB35: Ennen ja nyt
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt. Aiheina ovat esimerkiksi kuuluisat venäjänkieliset
tieteen ja taiteen merkkihenkilöt, ympäristön- ja eläintensuojelu ja tietotekniikka. Rakenteista
opiskellaan mm. verbioppia.
40
VEB36: Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Syvennetään sanaston hallintaa liittyen erityisesti liikenteeseen ja harrastuksiin ja harjoitellaan kirjoittamista.
VEB37: Kulttuuri
Kurssilla tarkastellaan venäjänkielisten maiden kulttuuria oman kulttuurin pohjalta ja pohditaan venäläisyyttä suomalaisten kokemusten perusteella. Tarkastellaan myös venäjän kielen
merkitystä työelämässä ja vahvistetaan sanastoa liittyen mm. ammatteihin ja opiskeluun.
VEB38: Yhteinen maapallomme
Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit. Syvennetään sananmuodostustaitoja ja sanastoa eri aihealueilta sekä tutustutaan lyhyesti esim. venäjänkielisiin lehtiin.
MATEMATIIKKA
Lukiossa voit opiskella matematiikkaa joko pitkän tai lyhyen oppimäärän mukaan. Pitkän oppimäärän valinnalla tähtäät jatko-opinnoissasi erilaisille matemaattis-luonnontieteellisille, lääketieteellisille, ja teknisille aloille. Jos valitset jatko-opinnoiksesi humanistiset, yhteiskuntatieteelliset tai kaupalliset alat, suoritat lyhyen oppimäärän.
HUOM. Pitkän oppimäärän suorittajat voivat halutessaan osallistua lyhyen syventäville kursseille.
OPPIMÄÄRÄN VAIHTAMINEN:
Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen suositellaan hyväksi lukemisessa seuraavia vastaavuuksia: MAA1→ MAB1, MAA3 →MAB2, MAA6 →MAB5, MAA7 →MAB4
ja MAA8 →MAB3. Opettaja voi määrätä myös lisänäyttöjä etenkin kurssin arvosanaa uudelleen arvioitaessa. Lisänäyttö voi olla esimerkiksi korvattavan lyhyen matematiikan kurssin
kurssikoe. Muut hyväksytysti suoritetut pitkän matematiikan kurssit luetaan lyhyen matematiikan koulukohtaisiksi syventäviksi kursseiksi ja niistä annetaan suoritusmerkintä.
PITKÄ OPPIMÄÄRÄ:
SUORITUSJÄRJESTYS: Kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. Kurssi 14
suoritetaan viimeisenä kurssina ennen ylioppilaskirjoituksia.
ARVIOINTI: Aktiivinen osallistuminen, kiinnostus ja kirjallinen koe. Kurssista 14 annetaan
suoritusmerkintä.
PAKOLLISET KURSSIT:
MAA1: Funktiot ja yhtälöt
•
potenssifunktio
•
potenssiyhtälön ratkaiseminen
•
juuret ja murtopotenssi
•
eksponenttifunktio
41
MAA2: Polynomifunktiot
•
polynomien tulo ja binomikaavat
•
polynomifunktio
•
toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä
•
toisen asteen yhtälön juurten lukumäärän tutkiminen
•
toisen asteen polynomin jakaminen tekijöihin
•
polynomiepäyhtälön ratkaiseminen
MAA3: Geometria
•
kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus
•
sini- ja kosinilause
•
ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria
•
kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen
MAA4: Analyyttinen geometria
•
pistejoukon yhtälö
•
suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt
•
itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen
•
yhtälöryhmän ratkaiseminen
•
pisteen etäisyys suorasta
MAA5: Vektorit
•
vektoreiden perusominaisuudet
•
vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla
•
koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo
•
suorat ja tasot avaruudessa
MAA6: Todennäköisyys ja tilastot
•
diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma
•
jakauman tunnusluvut
•
klassinen ja tilastollinen todennäköisyys
•
kombinatoriikka
•
todennäköisyyksien laskusäännöt
•
diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma
•
diskreetin jakauman odotusarvo
•
normaalijakauma
MAA7: Derivaatta
•
rationaaliyhtälö ja -epäyhtälö
•
funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta
•
polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen
•
polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen
MAA8: Juuri- ja logaritmifunktiot
•
juurifunktiot ja -yhtälöt
•
eksponenttifunktiot ja -yhtälöt
•
logaritmifunktiot ja -yhtälöt
•
yhdistetyn funktion derivaatta
•
käänteisfunktio
•
juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat
42
MAA9: Trigonometriset funktiot ja lukujonot
•
suunnattu kulma ja radiaani
•
trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen
•
trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen
•
trigonometristen funktioiden derivaatat
•
lukujono
•
rekursiivinen lukujono
•
aritmeettinen jono ja summa
•
geometrinen jono ja summa
MAA10: Integraalilaskenta
•
integraalifunktio
•
alkeisfunktioiden integraalifunktiot
•
määrätty integraali
•
pinta-alan ja tilavuuden laskeminen
SYVENTÄVÄT KURSSIT:
MAA11: Lukuteoria ja logiikka
•
lauseen formalisoiminen
•
lauseen totuusarvot
•
avoin lause
•
kvanttorit
•
suora, käänteinen ja ristiriitatodistus
•
kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö
•
Eukleideen algoritmi
•
alkuluvut
•
aritmetiikan peruslause
•
kokonaislukujen kongruenssi
MAA12: Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä
•
absoluuttinen ja suhteellinen virhe
•
Newtonin menetelmä ja iterointi
•
polynomien jakoalgoritmi
•
polynomien jakoyhtälö
•
muutosnopeus ja pinta-ala
MAA13: Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (13)
•
funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen
•
jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia
•
funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä
•
epäoleelliset integraalit
KOULUKOHTAINEN SYVENTÄVÄ KURSSI:
MAA14: Kertauskurssi
•
yhtälöt ja epäyhtälöt
•
geometria ja analyyttinen geometria
•
funktiotyypit ja niiden käyttö
•
jonot ja sarjat
•
differentiaali- ja integraalilaskenta
•
todennäköisyyslaskenta ja tilastotiede.
43
LYHYT OPPIMÄÄRÄ:
SUORITUSJÄRJESTYS: Kurssit 1, 2, 3, 4, 6, 8 ja 9 suoritetaan mielellään numerojärjestyksessä. Kurssit 5 ja 7 (II vsk) voi suorittaa edellisistä riippumatta missä opintojen vaiheessa tahansa.
ARVIOINTI: Aktiivinen osallistuminen, kiinnostus ja kirjallinen koe.
PAKOLLISET KURSSIT:
MAB1: Lausekkeet ja yhtälöt
• suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus
• ongelmien muotoileminen yhtälöiksi
• yhtälöiden graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen
• ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen
• toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen
MAB2: Geometria
• kuvioiden yhdenmuotoisuus
• suorakulmaisen kolmion trigonometria
• Pythagoraan lause
• kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen
• geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa
MAB3: Matemaattisia malleja I
• lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen
• potenssiyhtälön ratkaiseminen
•
eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla
MAB4: Matemaattinen analyysi
• polynomifunktion derivaatta
• polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen
• polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen
•
graafisia ja numeerisia menetelmiä.
MAB5: Tilastot ja todennäköisyys
• jatkuvien ja diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen
• normaalijakauma ja jakauman normittaminen
• kombinatoriikkaa
• todennäköisyyden käsite
• todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöä
MAB6: Matemaattisia malleja II
• kahden muuttujan lineaariset yhtälöt
• lineaarisen yhtälöparin ratkaiseminen
• kahden muuttujan epäyhtälön graafinen ratkaiseminen
• lineaarinen optimointi
• lukujono
•
aritmeettinen ja geometrinen jono ja summa
44
SYVENTÄVÄT KURSSIT:
MAB7: Talousmatematiikka
• indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia
• taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla
MAB8: Matemaattisia malleja III
• trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla
• radiaani
• tyyppiä f(x) = a olevien trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen
• muotoa f(x) = A sin (bx) olevien funktioiden kuvaajat jaksollisten ilmiöiden mallintajina
• vektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitusten periaatteet
• koordinaatiston vektoreiden komponenttiesitys ja skalaaritulo
• kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteiden ja kulmien tutkiminen vektoreiden avulla
KOULUKOHTAINEN SYVENTÄVÄ KURSSI:
MAB9: Kertauskurssi
Kurssia ei voi opiskella itsenäisesti. Kurssista annetaan suoritusmerkintä.
• yhtälöt ja prosentit
• geometria
• analyyttinen geometria
• funktiotyypit ja niiden käyttö
• funktioiden derivaatta
• tilastot ja todennäköisyys
BIOLOGIA
Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin
ja kokeellisuuteen perustuva tiedonhankinta. Biotieteet ovat nopeasti kehittyviä tiedonaloja,
joiden sovelluksia hyödynnetään laajasti yhteiskunnassa. Biologia luo uutta tietoa elollisen
luonnon monimuotoisuudesta ja kestävän kehityksen edistämisestä.
Biologian opetuksen tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää toimivan eliömaailman rakenteen ja kehityksen, ihmisen osaksi eliömaailmaa sekä ihmisen toiminnan merkityksen ympäristössä.
Lukion biologian opinnot ovat erityisen tärkeitä, jos aiot lukion jälkeen opiskelemaan biologian eri aloja, lääketiedettä, terveydenhoitoalaa, apteekkialaa, liikuntatieteelliseen, maa- ja metsätieteelliseen tai elintarvikealalle.
SUORITUSJÄRJESTYS: Kurssit 1 ja 2 on syytä suorittaa ensin numerojärjestyksessä (poikkeuksesta neuvoteltava opettajan kanssa), sen jälkeen muiden kurssien suoritusjärjestys on vapaa. Tarkoitus on kuitenkin, että 1. opiskeluvuonna suoritetaan kurssi 1 ja 2. opiskeluvuonna
kurssit 2 ja 4 sekä abivuonna kurssit 3 ja 5.
ARVIOINTI: Kirjallinen kurssikoe, kotiläksyjen kuulustelu (myös kirjallisesti) ja
tuntiaktiivisuus.
45
PAKOLLISET KURSSIT:
BI1: Eliömaailma
Kurssilla opiskellaan perustiedot biologiasta tieteenä, luonnon monimuotoisuudesta, evoluutiosta ja ekologiasta.
BI2: Solu ja perinnöllisyys
Kurssilla opiskellaan solun rakennetta ja toimintaa sekä geenien toimintaa ja perinnöllisyyden
lainalaisuuksia.
SYVENTÄVÄT KURSSIT:
BI3: Ympäristöekologia
Kurssilla perehdytään ympäristöongelmiin, niiden syihin ja ratkaisumahdollisuuksiin sekä
Suomen tärkeimpiä ekosysteemejä (metsät, suot, vesistöt) uhkaaviin tekijöihin.
BI4: Ihmisen biologia
Kurssilla syvennetään biologista tietoa ihmisestä, ihmisen elintoiminnoista ja niiden säätelyjärjestelmistä.
BI5: Bioteknologia
Kurssilla syvennetään tietämystä solusta ja geenien toiminnasta, tutustutaan geeniteknologiaan
ja sen mahdollisuuksiin, mikrobien (bakteerit ja virukset) rakenteeseen, elintoimintoihin ja
merkitykseen sekä eläin- ja kasvijalostukseen.
MAANTIEDE
Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien
rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon
ja ihmistoiminnan vuorovaikutussuhteita sekä tarkastelemaan maailmaa muuttuvana ja kulttuurisesti monimuotoisena elinympäristönä. Maantieteen opetuksessa yhdistyvät luonnontieteelliset ja yhteiskunnalliset aiheet. Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa valmiuksia ympäristökysymysten alueelliseen jäsentämiseen ja kestävän kehityksen mukaisten ratkaisujen etsimiseen.
Lukion maantieteen opetuksen tulee auttaa opiskelijaa ymmärtämään maailmanlaajuisia, alueellisia ja paikallisia ilmiöitä ja ongelmia sekä niiden ratkaisumahdollisuuksia.
SUORITUSJÄRJESTYS: Pakolliset kurssit 1 ja 2 on suoritettava ensin numerojärjestyksessä,
syventävien kurssien suoritusjärjestys on vapaa.
ARVIOINTI: Kirjallinen koe ja tuntiaktiivisuus kursseilla 1-3. Kurssi 4 arvostellaan pelkästään tuntityöskentelyn perusteella.
PAKOLLISET KURSSIT:
GE1: Sininen planeetta
Kurssi on yleismaantieteen alaan kuuluva luonnonmaantieteen kurssi, missä tarkastellaan mm.
maapalloa planeettana, ilmakehää, vesikehää, säätä ja ilmastoa, maapallon pinnanmuotoihin
vaikuttavia tekijöitä sekä maapallon kasvillisuusvyöhykkeitä.
46
GE2: Yhteinen maailma
Kurssi on yleismaantieteen alaan kuuluva kulttuurimaantieteen kurssi, missä tarkastellaan
maantieteellisestä näkökulmasta mm. väestöä, asutusta, luonnonvaroja, maa- ja metsätaloutta,
teollisuutta, liikennettä, ihmistoiminnan alueellista rakennetta, aluesuunnittelua ja kestävää kehitystä.
SYVENTÄVÄT KURSSIT:
GE3: Riskien maailma
Kurssi on soveltavan maantieteen alaan kuuluva hasardimaantieteen kurssi, missä aiheina ovat
mm. luonnon toiminnasta aiheutuvat riskit ihmiselle tai hänen omaisuudelleen (esim. avaruuden uhkat, maanjäristykset, tsunamit, myrskyt, tulvat), ihmisen ja luonnon riippuvuudesta aiheutuvat uhat (esim. ilmaston muutos, eroosio, aavikoituminen) sekä ihmisen itselleen aiheuttamat riskit maantieteellisestä näkökulmasta (esim. väestönkasvu, sodat, pakolaisuus).
GE4: Aluetutkimus
Kurssi on aluemaantieteen alaan kuuluva tutkimuskurssi. Kurssilla perehdytään erilaisiin karttoihin ja maantieteellisiin lähdeaineistoihin sekä paikantietojärjestelmiin. Lisäksi kurssilla laaditaan pienimuotoinen aluetutkimus.
FYSIIKKA
Fysiikka on puhdas perusluonnontiede, jonka tietoja ja taitoja sinulta vaaditaan, jos aiot opiskelemaan matemaattis-luonnontieteellisille tai teknillisille aloille. Myös lääketieteellisissä
opiskeluissa fysiikan perusteiden hallinta on avuksi, jollei joskus jopa välttämätöntä. Mieti
tarkkaan, mitä haluat opiskella lukion jälkeen ja tee sitten valintasi. Fysiikassa lukiossa on tarjolla yksi pakollinen ja seitsemän syventävää kurssia.
SUORITUSJÄRJESTYS: Kurssit on lueteltu toivotussa suoritusjärjestyksessä. Ensimmäisenä
on aina suoritettava pakollinen kurssi (FY1).
ARVIOINTI: Kaikki kurssit suoritetaan osallistumalla opetukseen ja kurssikokeeseen, ellei
opettajan kanssa asiasta erikseen toisin sovita. Kaikkien kurssien suorittamiseen kuuluu harjoitustöiden tekemistä.
PAKOLLINEN KURSSI:
FY1: Fysiikka luonnontieteenä
• fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikana
• aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutukset
• energian, erityisesti säteilyn, sitoutuminen ja vapautuminen luonnon ja ihmisen aikaansaamissa prosesseissa
• kokeellisuus ja mallintaminen perustana fysikaalisen tiedon rakentumisessa, mittaaminen,
tulosten esittäminen ja niiden luotettavuuden arviointi
• voima liikkeen muutoksen aiheuttajana
• liikkeen kuvaamisessa tarvittavat peruskäsitteet ja liikkeen graafinen esitys
47
SYVENTÄVÄT KURSSIT:
FY2: Lämpö
• kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen
• paine, hydrostaattinen paine
• kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia
• mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde
• lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia
• energiavarat
FY3: Aallot
• harmoninen voima ja värähdysliike
• aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen
• aaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen
• heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen
• valo, peilit ja linssit
• ääni, melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä suojautuminen
FY4: Liikkeen lait
• liikkeen mallit ja Newtonin lait
• etä- ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavat voimat, noste
• liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate
• liike- ja potentiaalienergia sekä työperiaate
• värähdysliikkeen energia
FY5: Pyöriminen ja gravitaatio
• momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen
• pyörimisliikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike
• pyörimisen liikeyhtälö
• pyörimismäärän säilyminen
• pyörimisliikkeen energia
• ympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyys
• gravitaatio ja gravitaation alainen liike
• heittoliike ja planeettojen liike
• satelliitit ja niiden käyttö
FY6: Sähkö
• sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa
• jännitteen ja sähkövirran mittaaminen
• Ohmin laki
• Joulen laki
• vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchoffin lait
• Coulombin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä
• kondensaattori, kytkennät ja energia
• sähkövirran kulku puolijohteessa, esimerkkinä diodi
48
FY7: Sähkömagnetismi
• magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä
• varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä
• induktiolaki ja Lenzin laki
• induktioilmiöitä - pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio
• energian siirto sähkövirran avulla
• tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin taajuusriippuvuuden
määrittäminen
• värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä
• sähköturvallisuus
• energiateollisuus
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
FY8: Aine ja säteily
sähkömagneettinen säteily
röntgensäteily
mustan kappaleen säteily
valosähköilmiö
säteilyn hiukkasluonne ja hiukkasten aaltoluonne
atomimallit esimerkkinä Bohrin atomimalli
kvantittuminen, viivaspektri, atomin energiatilat ja energiatasokaavio
atomiytimen rakenne
radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus
massan ja energian ekvivalenssi
ydinreaktiot ja ydinenergia
aineen pienimmät osaset ja niiden luokittelu
KEMIA
Kemia on luonnontiede, joka tutkii aineiden ominaisuuksia, ominaisuuksien ja rakenteen välistä riippuvuutta sekä aineissa tapahtuvia muutoksia. Lukion kemia tarjoaa mahdollisuuden
luonnontieteellisen tiedon soveltamiseen sekä kestävän kehityksen vaatimusten syvälliseen
pohdiskeluun.
SUORITUSJÄRJESTYS: Kurssi 1 on pohjatietona kaikille syventäville kursseille. Kurssit
suoritetaan numerojärjestyksessä.
PAKOLLINEN KURSSI:
KE1: Ihmisen ja elinympäristön kemia
• orgaanisia yhdisteryhmiä kuten hiilivetyjä, orgaanisia happiyhdisteitä, orgaanisia typpiyhdisteitä sekä niiden ominaisuuksia ja sovelluksia
• orgaanisissa yhdisteissä esiintyvät sidokset sekä poolisuus
• erilaiset seokset, ainemäärä, pitoisuus
• orgaanisten yhdisteiden hapettumis- ja pelkistymisreaktioita sekä protoninsiirtoreaktioita
49
SYVENTÄVÄT KURSSIT:
KE2: Kemian mikromaailma
• alkuaineiden ominaisuudet ja jaksollinen järjestelmä
• elektroniverhon rakenne ja atomiorbitaalit
• hapetuslukujen määräytyminen ja yhdisteen kaava
• kemiallinen sidos, sidosenergia ja aineen ominaisuudet
• atomiorbitaalien hybridisoituminen ja orgaanisten yhdisteiden sidos- ja avaruusrakenne
• isomeria
KE3: Reaktiot ja energia
kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu
epäorgaanisia ja orgaanisia reaktiotyyppejä, mekanismeja sekä sovelluksia
stoikiometrisia laskuja, kaasujen yleinen tilanyhtälö
energianmuutokset kemiallisessa reaktiossa
reaktionopeus ja siihen vaikuttavat tekijät.
•
•
•
•
•
KE4: Metallit ja materiaalit
• sähkökemiallinen jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi
• hapettumis-pelkistymisreaktiot
• metallit ja epämetallit sekä niiden happi- ja vety-yhdisteet
• bio- ja synteettiset polymeerit, komposiitit
KE5: Reaktiot ja tasapaino
• reaktiotasapaino
• happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit, puskuriliuokset ja niiden merkitys
• liukoisuus ja liukoisuustasapaino
• tasapainoon liittyvät graafiset esitykset
USKONTO
Uskonnon opetuksen keskeinen tehtävä on syventää opiskelijan perehtymistä omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin tutustutaan niiden omista lähtökohdista käsin. Uskonnonopetuksessa uskontoa tarkastellaan laajasti osana kulttuuria ja yhteiskuntaa sekä yhteisön ja yksilön elämää. Uskonnon opetus
on erilaisia näkemyksiä huomioon ottavaa ja yksilöllistä vakaumusta kunnioittavaa. Oppiaines
perustuu viimeisimpään teologiseen ja uskontotieteelliseen tutkimukseen. Opetuksessa nojaudutaan uskontojen omiin lähteisiin ja tutkimuksiin.
SUORITUSJÄRJESTYS: Kurssit lueteltu toivotussa järjestyksessä. Poikkeuksista neuvoteltava opettajan kanssa.
ARVIOINTI: Arviointi kohdistuu katsomuksellisten ajattelutaitojen hallintaan, kykyyn eritellä ja arvioida uskonnollista kulttuuria sekä keskeisten sisältöjen, uskontoihin liittyvien tietojen
hallintaan ja ymmärtämiseen. Kirjallinen kurssikoe, aktiivinen osallistuminen ja/tai kirjalliset/suulliset esitelmät.
50
PAKOLLISET KURSSIT:
UE1: Uskonnon luonne ja merkitys
Kurssilla tarkastellaan millainen ilmiö uskonto on ja miten sitä tutkitaan. Kurssilla opitaan
ymmärtämään uskonnollista yleismaailmallista luonnetta, uskonnoissa ilmeneviä kysymyksenasetteluja ja uskonnon nivoutumista kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Kurssilla tutustutaan Raamatun syntyyn ja sisältöön sekä tutkimus- ja tulkintatapoihin sekä Raamatun merkitykseen ja
vaikutukseen länsimaisessa kulttuurissa.
UE2: Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta
Kurssi perehdyttää siihen, miten kristillinen kirkko on muotoutunut, levinnyt ja vaikuttanut
ympäristöönsä eri aikoina ja miten se on ollut vuorovaikutuksessa aikansa kulttuurin ja yhteiskunnan kanssa. Aiheina mm. kristillisen kirkon synty, alkukirkosta idän ja lännen kirkon
eroon, lännen kirkko keskiajalla, idän kirkon kehitys, reformaatio, kirkkojen kehitys uudella
ajalla, nykyinen kristikunta ja kirkkojen rooli tämän päivän maailmassa, kirkkojen ja uskontojen välinen vuoropuhelu.
UE3: Ihmisen elämä ja etiikka
Kurssilla tutustutaan ihmisen tärkeisiin elämänkysymyksiin: elämäntarkoitus, kärsimys ja kuolema sekä kristilliseen jumala- ja ihmiskäsitykseen. Keskeistä on hallita eettinen kysymyksenasettelu ja eettisen pohdinnan merkitys sekä kristillinen etiikka ja etiikan teoriat ja niiden
soveltaminen yksilöeettisiin ja yhteiskuntaeettisin kysymyksiin.
SYVENTÄVÄT KURSSIT:
UE4: Uskontojen maailmat
Kurssilla käsitellään maailmanuskontoja: hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin
uskontoja, juutalaisuutta ja islamia seuraavien teemojen näkökulmasta: uskontojen kannattajamäärä ja levinneisyys, uskontojen pyhät kirjat ja oppi, uskontojen eettiset ohjeet, uskontojen
kultit ja rituaalit, uskontojen suuntaukset ja tulkinnat, uskonnot ja taide sekä uskonnot ja yhteiskunta. Lisäksi tarkastellaan luonnonkansojen uskontojen yhteisiä piirteitä.
UE5: Mihin suomalainen uskoo?
Kurssilla tutustutaan uskonnon ilmenemismuotoihin Suomessa muinaissuomalaisesta uskonnosta nykypäivän uskonnollisuuteen. Keskeisinä sisältöinä: muinaissuomalainen uskonto,
Suomen kirkkohistorian yleislinjat, kristilliset kirkot nykypäivän Suomessa, ei-kristilliset liikkeet Suomessa, nykypäivän suomalaisen uskonnollisuuden ilmeneminen, kirkko ja yhteiskunta
sekä uskonnon ja taiteen suhde.
KOULUKOHTAINEN SYVENTÄVÄ KURSSI:
UE6: Ihminen ja Jumala Raamatussa
Tarkastellaan Raamatun historiaa ja kontekstia. Tutustutaan tarkemmin Raamatussa esiintyviin
henkilöihin ja kertomuksiin erityisesti uskontopsykologisesta näkökulmasta katsottuna.
Selvitetään uusien tutkimustulosten avulla, miten esim. Raamatun aikaiset maailmankuvat
vaikuttivat ihmisen toimintaan ja uskomuksiin. Tarkastellaan Jumalan ja ihmisen suhdetta
Raamatun kertomusten antaman kuvan perusteella. Pohditaan uskon ja tiedon suhdetta sekä
tunteiden vaikutusta uskoon. Kurssi arvostellaan asteikolla ABC.
51
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
Elämänkatsomustieto kartuttaa pohdiskelevasti ja keskustellen opiskelijoiden kulttuurista ja
katsomuksellista yleissivistystä, toiminnallista arviointikykyä ja tilannetajua, eettisiä valmiuksia ja suvaitsevaisuutta sekä keskustelun, kuuntelun ja itseilmaisun taitoja. Opetuksessa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja laajentaa sitä koskevaa tietämystään sekä yhteisellä toiminnallaan tietoisesti ohjata elämäänsä. Elämänkatsomustieto tukee opiskelijoiden elämänkatsomuksen ja identiteetin muotoutumista sekä heidän yhteisöllisten hyvän elämän ihanteidensa ja käytäntöjensä hahmottumista.
SUORITUSJÄRJESTYS: Kurssit on lueteltu toivotussa järjestyksessä.
ARVIOINTI: Katsomusten, arvostusten ja uskomusten arviointi- ja ilmaisutavoissa arvostetaan suvaitsevaisuutta, eri näkökulmien ja toisten katsomustapojen huomioimista. Kirjallinen
kurssikoe, aktiivinen osallistuminen ja/tai kirjalliset/suulliset esitelmät.
PAKOLLISET KURSSIT:
ET1: Hyvä elämä
Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen elämä
koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää elämää. Keskeisinä sisältöinä: elämänkatsomus, elämänkatsomustieto, hyvä elämä, minuus, identiteetti, ihmisen yksilöllisen olemassaolon peruskysymykset, elämänhallinnan keinot, identiteetin muodostaminen ihmisen elämänkaaren aikana sekä eettiset valinnat eri elämänvaiheissa.
ET2: Maailmankuva
Kurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Kurssilla perehdytään maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisten instituutioiden
merkitykseen siinä. Keskeisinä sisältöinä: maailmankuvan rakenne ja ydinalueet, käsityksiä
ihmisestä, yhteiskunnasta, kulttuurista ja luonnosta sekä todellisuuden rakenteesta, näennäistieteiden ja uskontojen rajankäynti, koulu, media ja taide maailmankuvaa luovina ja välittävinä
instituutioina, länsimaisen maailmankuvan murrokset.
ET3: Yksilö ja yhteisö
Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta.
Kurssilla perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumiseen.
Keskeisinä sisältöinä: ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, yksityinen ja julkinen, vallan käsite, vallan muodot ja valtasuhteet sekä erilaiset vaikuttamiskeinot, teorioita yhteiskunnan rakenteesta ja muutoksesta, ihmisoikeudet ja niiden historia, oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena, maailmanlaajuisena ja ekologisena kysymyksenä.
FILOSOFIA
Filosofia ei ole tieto- vaan taitoaine. Se käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista ja ihmisen toimintaa siinä. Filosofian tehtävä on esittää kysymyksiä vaikka niihin ei
löydykään selkeitä vastauksia. Filosofian opetus edistää luovan ja itsenäisen ajattelun kehitystä
ja siinä annetaan runsaasti tilaa opiskelijoiden yksilöllisten näkemysten muodostumiselle.
52
KURSSIJÄRJESTYS: Kurssi 1 on suoritettava ennen syventäviä kursseja.
ARVIOINTI: Kirjallinen kurssikoe, aktiivinen osallistuminen ja/tai kirjalliset/suulliset esitelmät.
PAKOLLINEN KURSSI:
FI1: Johdatus filosofiseen ajatteluun
Kurssi luo yleiskuvan filosofiasta.
SYVENTÄVÄT KURSSI:
FI2: Filosofinen etiikka
Kurssilla tutustutaan filosofisen etiikan tärkeimpiin ongelmiin, käsitteisiin ja teorioihin ja pyritään jäsentämään omia moraalisia ratkaisuja ja perusteita filosofisen etiikan välinein. Kurssin
suoritustapa ovat oppitunnit ja tutkielmatyöskentely.
FI3: Tiedon ja todellisuuden filosofia
Kurssilla pohditaan mitä tieto ja tietäminen ovat filosofiassa, tieteessä ja arkielämässä
FI4: Yhteiskuntafilosofia
Kurssilla hahmotetaan yhteiskunnan luonnetta ja perehdytään yhteiskuntafilosofian keskeisiin
käsitteisiin ja suuntauksiin
HISTORIA
Historia on ihmiskunnan muisti omasta menneisyydestään. Historian opetus luo opiskelijalle
edellytyksiä ymmärtää eri aikakausien luonnetta, oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja
sekä auttaa häntä hahmottamaan kansainvälistä maailmaa. Historian lähteiden käyttö sekä syyseuraussuhteiden pohtiminen tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden johdonmukaiseen ajatteluun ja päättelyn kehittämiseen.
KURSSIJÄRJESTYS: Kurssi 1 pitää olla suoritettuna ennen kurssia 2. Kurssi 3 pitää olla
suoritettuna ennen kurssia 4. Kurssi 2 pitää olla suoritettuna ennen kurssia 6.
ARVIOINTI: Kirjallinen kurssikoe, aktiivinen osallistuminen ja/tai kirjalliset/suulliset esitelmät. Kurssi 6 arvioidaan kirjallisten ja suullisten esitelmien perusteella.
PAKOLLISET KURSSIT:
HI1: Ihminen, ympäristö ja kulttuuri
Kurssilla pohditaan ihmisen ja luonnon suhdetta keräilytaloudesta nykypäivään. Millaiset elinmahdollisuudet luonto antaa ja miten ihminen on hyödyntänyt niitä eri aikakausina?
HI2: Eurooppalainen ihminen
Kurssi tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia sekä maailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanutta tieteellistä ja aatehistoriallista kehitystä.
53
HI3: Kansainväliset suhteet
Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan tapahtumia, taustoja ja muutoksia 1800-luvun lopulta lähtien.
HI4: Suomen historian käännekohtia
Kurssilla tehdään tutuksi Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja sekä kehityslinjoja
1800-luvulta nykyaikaan.
SYVENTÄVÄT KURSSIT:
HI5: Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan
Kurssi tarkastelee Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta 1809 sekä suomalaista kulttuuriperintöä.
HI6: Kulttuurien kohtaaminen
Kurssilla tarkastellaan jonkun tai joidenkin Euroopan ulkopuolisten kulttuurien ominaispiirteitä sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kurssin suoritustapa ovat oppitunnit ja tutkielmatyöskentely.
YHTEISKUNTAOPPI
Yhteiskuntatiedon opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Yhteiskunnan rakenteita tarkastellaan Suomalaisen yhteiskunnan, Euroopan ja maailman näkökulmasta.
ARVIOINTI: Kirjallinen kurssikoe, aktiivinen osallistuminen ja/tai kirjalliset/suulliset esitelmät.
SUORITUSJÄRJESTYS: Pakolliset kurssit tulee suorittaa numerojärjestyksessä. Kurssi 1
pitää olla suoritettuna ennen kursseja 3 ja 4. Syventävät kurssit suoritetaan toisena tai kolmantena opiskeluvuotena.
PAKOLLISET KURSSIT:
YH1: Yhteiskuntatieto
Tavoitteena on oppia tuntemaan Suomen poliittinen ja yhteiskunnallinen järjestelmä sekä yksilön asema ja vaikutusmahdollisuudet siinä.
YH2: Taloustieto
Kurssi johdattaa tuntemaan talouselämän toimintaperiaatteita.
SYVENTÄVÄT KURSSIT:
YH3: Kansalaisen lakitieto
Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaa valvomaan omia
oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse. Kurssilla vieraillaan käräjäoikeuden istunnossa.
54
YH4: Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni
Kurssi perehdyttää opiskelijan Euroopan unionin toimintaan sekä yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa.
PSYKOLOGIA
Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja
ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologian tiedot ja taidot tukevat itsetuntemusta, itsensä kehittämistä ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämistä. Opetuksessa luodaan edellytykset siihen, että opiskelija oivaltaa psykologisen tiedon
yhteyden sosiaalisiin, kulttuurisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin sekä ymmärtää psyykkisten,
biologisten ja sosiaalisten tekijöiden välisen vuorovaikutuksen.
KURSSIJÄRJESTYS: Kurssit 1. ja 2. suoritetaan ensin ja sen jälkeen voi edetä haluamassaan
järjestyksessä. Kurssi 6. sopii hyvin myös ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoille.
ARVIOINTI: Arvioinnissa painotetaan tiedon muokkaamista ja kokonaisuuksien hallintaa.
Opiskelijan tulee osoittaa, että hän on ymmärtänyt opiskelemansa asiat ja että hän pystyy soveltamaan oppimaansa tietoa. Kirjallinen kurssikoe, aktiivinen osallistuminen ja/tai kirjalliset/suulliset esitelmät.
PAKOLLINEN KURSSI:
PS1: Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus
Kurssilla tarkastellaan psykologiaa tieteenä; psykologian tutkimuskohteet ja sovellusalueet,
psykologisen tiedon muodostuminen. Kurssilla tutustutaan psyykkisen toiminnan luonteeseen
sekä oppimisen psykologiaan ja sosiaalipsykologian perusteisiin. Kurssi tutustuttaa oman itsensä tutkiskeluun ryhmän jäsenenä.
SYVENTÄVÄT KURSSIT:
PS2: Ihmisen psyykkinen kehitys
Kurssi käsittää yksilön psyykkisen kehityksen elämän eri vaiheissa kehityspsykologisen teorian valossa. Kurssilla tarkastellaan läpi elämänkaaren, vauvasta vanhukseksi, jatkuvaa kehitystä
huomioiden biologiset ja sosiaaliset tekijät. Kehityspsykologiset teoriat antavat valmiuksia
ymmärtää ihmisen psyykkisen toiminnan luonnetta. Kurssilla vieraillaan päiväkodeissa ja vauvauinnissa.
PS3: Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet
Kurssilla tarkastellaan kognitiivisia perusprosesseja, hermoston perusrakennetta, hermosolun ja
hermoverkkojen toimintaa ja niiden yhteyttä psykologisiin toimintoihin. Kurssilla tutustutaan
myös kognitiivisen toiminnan häiriöihin sekä neuropsykologiaan ja sen tutkimuskohteisiin, kuten aivovaurioihin ja niiden kuntoutukseen.
55
PS4: Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta
Kurssilla tarkastellaan eritasoisia motiiveja sekä motivaation kehittämistä ja ylläpitämistä. Tutustutaan tunteisiin moniulotteisina prosesseina sekä niiden muodostumiseen, ilmenemiseen ja
merkitykseen. Kurssi käsittää motivaation ja emootioiden perusteoriat ja tutkimuksen sekä motivaation, emootioiden ja kognitiivisten toimintojen keskinäiset vaikutukset ihmisen toiminnassa yksilö- ja yhteisötasolla. Tarkastelun kohteena ovat myös korkeatasoinen kognitiivinen toiminta, kuten ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksenteko.
PS5: Persoonallisuus ja mielenterveys
Kurssi perehdyttää persoonallisuuspsykologian keskeisiin käsitteisiin, esimerkiksi minuuteen
ja identiteettiin. Miten persoonallisuutta tutkitaan ja selitetään eri näkökulmista? Kurssilla tarkastellaan mielenterveyteen vaikuttavia tekijöitä ja mielenterveyden häiriöitä, kuten neurooseja, rajatiloja ja psykooseja. Tutustutaan psykoterapiaan ja eri hoitomuotoihin mielenterveyden
ongelmien hoidossa sekä psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen.
KOULUKOHTAINEN SYVENTÄVÄ KURSSI:
PS6: Sosiaalipsykologian perusteet
Kurssilla pohditaan ihmisten keskinäisen kanssakäymisen merkitystä, opitaan ymmärtämään
ihmisten suhdetta toisiin, ryhmiin ja laajemmin yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Sosiaalipsykologian perusteoriat ja niiden tutkimus sekä johtajuus ja keskeiset teoriat ovat aiheina samoin kuin
erilaiset ihmissuhteisiin liittyvät tekijät, kuten kiintymys, auttaminen, aggressiot ja konfliktit.
Kurssilla opitaan ymmärtämään itseä ja muita ja näin lisäämään sosiaalisen kanssakäymisen
taitoja. Kurssi arvostellaan asteikolla ABC.
MUSIIKKI
Musiikinopetuksen tehtävänä on tarjota elämyksiä, taitoja ja tietoja, jotka lisäävät opiskelijan
musiikillista sivistystä ja rohkaisevat häntä elinikäiseen musiikin harrastamiseen. Laulaminen,
soittaminen ja musiikin kuunteleminen ovat opetuksen keskeisiä työtapoja. Ensimmäinen kurssi on pakollinen kaikille sekä toinen, jos valitsee kuvataidetta vain yhden kurssin.
SUORITUSJÄRJESTYS: 1. kurssin jälkeen vapaa.
ARVIOINTI: Kurssin arvostelussa huomioidaan musiikilliset tiedot ja taidot sekä ennenkaikkea innostuneisuus ja osallistuminen työskentelyyn.
PAKOLLISET KURSSIT:
MU1: Musiikki ja minä
Musisoinnin yhteydessä tutustutaan musiikin peruskäsitteisiin, työskentelytapoja vaihdellen.
Tutustutaan lisäksi kuulonhuoltoon, opiskelijoiden omaan musiikkitoimintaan jne.
MU2: Moniääninen Suomi
Kurssilla tutustutaan monipuolisesti suomalaiseen musiikkiin. Musisoinnin yhteydessä, työskentelytapoja vaihdellen, luodaan silmäys suomalaisen musiikkikulttuurin ilmiöihin.
56
SYVENTÄVÄT KURSSIT:
MU3: Ovet auki musiikille
Kurssilla laajennetaan opiskelijoiden musiikillista maailmankuvaa ja tietämystä eri musiikkikulttuureista. Aktiivista soittamista ja laulamista unohtamatta perehdytään joihinkin musiikinlajeihin tai musiikkikulttuureihin. Tarkasteltava kohde voi edustaa joko populaari-, taide- tai
perinnemusiikkia.
MU4: Musiikki viestii ja vaikuttaa
Työskentelytapoja vaihdellen tutustutaan musiikin käyttöön eri taidemuodoissa ja mediassa.
Tutkitaan musiikin osuutta elokuvassa, näyttämöllä ja joukkoviestimissä. Musiikin yhteys kuvaan, tekstiin ja liikkeeseen. Musiikin vaikuttavuutta tutkitaan analysoimalla olemassa olevaa
tai itse tuotettua materiaalia.
MU5: Musiikkiprojekti
Kurssin tarkoitus on suunnitella ja toteuttaa musiikillinen kokonaisuus. Kyseessä voi olla pienimuotoinen konsertti, ohjelmaa koulun juhliin, äänite tai taiteidenvälinen projekti. Kurssin voi
suorittaa osallistumalla koulun kuoron toimintaan.
KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT:
MU6: Yhtyesoitto ja –laulu
Aktiivisen soittamisen ja laulamisen kautta tutustutaan eri musiikkityyleihin. Perehdytään improvisoinnin maailmaan ja opetellaan säestystä sointumerkeistä. Pieniä musiikillisia tehtäviä.
Kurssi arvioidaan sanallisesti.
MU7: Musiikin lukiodiplomi
Musiikin lukiodiplomin suorittamisen edellytyksenä on vähintään neljän musiikin lukiokurssin
suorittaminen. Opiskelija suorittaa musiikin lukiodiplomin kokoamalla näytesalkun opetushallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Näytesalkku voi olla myös aineen taidollista ja tiedollista hallintaa osoittava projektityö. Diplomi arvioidaan asteikolla 1-5. Musiikin lukiodiplomista kiinnostuneet, yhteys musiikinopettajaan viimeistään toisen lukuvuoden aikana.
KUVATAIDE
Kuvataiteen keskeisiä sisältöalueita ovat kuvailmaisu, taiteen tuntemus, kuvaviestintä ja ympäristöestetiikka. Ensimmäinen kurssi on pakollinen kaikille sekä toinen, jos valitsee musiikkia
vain yhden kurssin.
Kuvataiteesta on mahdollista suorittaa lukiodiplomi. Ennen suorittamista opiskelijan on käytävä vähintään neljä lukion kuvataiteen kurssia. Lukiodiplomista kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä kuvataiteen opettajaan.
SUORITUSJÄRJESTYS: 1 ja 2 kurssien jälkeen on vapaa.
ARVIOINTI: Kurssien arvostelu tapahtuu ensisijaisesti kurssien aikana tehtyjen töiden perusteella. Niissä korostuvat tekniikan hallinta sekä tehtäviin paneutuminen. Kirjallinen kurssikoe
Kuvataide-kirjasta.
57
PAKOLLISET KURSSIT:
KU1: Minä, kuva ja kulttuuri
Visuaalisen kulttuurin sisältöjä ja perusteita. Kuvallista ilmaisua ja taide- ja mediakuvien analysointia. Taiteen merkitysten pohdintaa yksilön ja yhteiskunnan kannalta.
KU2: Ympäristö, paikka ja tila
Arkkitehtuuri, muotoilu/design ja taide rakennetussa ympäristössä vs. luonnonmaisema. Tarkastellaan tilan, paikan ja ajan merkityksiä kuvataiteessa. Suunnittelu kulttuurisena viestinä
sekä esteettiseltä, eettiseltä ja kestävän kehityksen kannalta. Tutustutaan ympäristö- ja yhteisötaiteeseen.
SYVENTÄVÄT KURSSIT:
KU3: Media ja kuvien viestit
Kuvaviestintä ja visuaaliset vaikutusmahdollisuudet. Mainoskuva, populaarikulttuurin kuvat,
sarjakuva jne. Kuvanrakennusta, kuvitustehtäviä, valokuvausta ja kuvankäsittelyä. Elokuvan/videon perinteistä ja uutta kuvakerrontaa.
KU4: Taiteen kuvista omiin kuviin
Tutustumme kuvataiteen historian ilmiöihin, teemoihin ja aikakausien mestareihin. Toteutamme omia pitkäkestoisempia taideprojekteja eri tekniikoin.
KU5: Nykytaiteen työpaja
Nykytaiteessa perinteiset taidelajien rajat ylittyvät ja ilmaisumahdollisuuksia on maailma täynnä. Tutustumme tämän hetken kuvataiteen ilmiöihin ja teemme teoksia ja harjoituksia yhdistellen useita tekniikoita.
KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT:
KU6: Kuvataiteen lukiodiplomi
Kurssin voi suorittaa käytyään 4. kuvataiteen kurssia. Opetushallitus suunnittelee joka vuosi
uudet sisällöt ja tehtävävaihtoehdot. Työ koostuu teoksesta ja portfoliosta. Taidealalle opiskelemaan suuntautuvan on mahdollisuus saada lukiodiplomista lisäpisteitä hakutilanteessa.
LIIKUNTA
Liikuntakursseilla kehitetään liikuntataitoja ja annetaan virikkeitä opiskelijan jatkuvaan ja
säännölliseen liikunnanharrastamiseen. Lisäksi liikunnanopetuksessa pyritään kohottamaan
opiskelijan fyysistä kuntoa ja tarjoamaan virkistystä opiskelun lomassa.
SUORITUSJÄRJESTYS: Liikuntakurssit voi suorittaa missä järjestyksessä tahansa.
ARVIOINTI: Arviointi perustuu opiskelijan toimintakykyisyyteen, liikuntataitoihin ja harrastuneisuuteen. Kurssit arvioidaan numeroin.
PAKOLLISET KURSSIT:
LI1: Taitoa ja kuntoa
Liikuntataitojen monipuolista harjoittelua. Lajeina mm. palloilu, vesiliikunta, musiikkiliikunta, jääpelit ja kuntosalityöskentely.
58
LI2: Liikuntaa yhdessä ja erikseen
Kuntoliikuntatyyppistä harjoittelua. Lajeina mm. kuntosalityöskentely, uinti, palloilu, musiikkiliikunta ja rentoutusharjoituksia. Kurssilla toteutetaan vuorokaudenmittainen vaellusretki.
SYVENTÄVÄT KURSSIT:
LI3: Virkisty liikunnasta palloillen
Kurssilla harjoitellaan erilaisia palloilulajeja . Kurssi pyritään hajauttamaan kahdelle jaksolle.
LI4: Yhdessä vanhoja tansseja tanssien
Tanssien harjoittelu vanhojen tanssiesitykseen. Lisäksi harjoitellaan myös muita seura- ja paritansseja.
LI5: Kuntoliikunta
Opiskelijat laativat opettajan avustamina henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman kurssille, jota
toteutetaan sekä itsenäisesti että ryhmässä.
KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT:
LI6: Liikunnallisille aloille valmentava kurssi
Liikunnallisten alojen oppilaitosten pääsykoetehtäviin tutustumista ja harjoittelua.
LI7: Liikunnan lukiodiplomi
Diplomiin osallistuminen edellyttää vähintään 5 kurssin suorittamista koko lukion aikana
(myös lajivalmennus lasketaan mukaan). Kurssi pyritään suorittamaan toisen lukuvuoden aikana. Kurssilla suoritetaan fyysisen kunnon mittaus. Lisäksi opiskelijat tekevät tutkielman valitsemastaan liikuntalajista sekä antavat tästä lajista erityisosaamisen näytön. Kurssin suorittamisesta on hyötyä haettaessa liikunta- ja terveydenhoitoaloille. Kurssista saa erillisen todistuksen,
jossa arvio 1-5.
TERVEYSTIETO
Terveystiedossa pyritään kehittämään oppilaan tietoja ja taitoja fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Terveystietoa ylioppilaskirjoituksissa kirjoittaville järjestetään pienimuotoinen kertaustilaisuus.
SUORITUSJÄRJESTYS: Terveystietokurssit voi suorittaa missä järjestyksessä tahansa.
ARVIOINTI: Arviointi perustuu opiskelijan kirjalliseen kokeeseen, tuntiaktiivisuuteen, harjoitustehtäviin ja osallistumiseen ryhmissä tehtäviin töihin. Kurssit arvioidaan numeroin.
PAKOLLINEN KURSSI:
TE1: Terveyden perusteet
Kurssi antaa perusteita terveyden arvopohdintaan. Lisäksi perehdytään terveyteen ja sairauteen
vaikuttaviin tekijöihin kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien ehkäisyn näkökulmasta.
59
SYVENTÄVÄT KURSSIT:
TE2: Nuoret, terveys ja arkielämä
Kurssilla perehdytään nuoren arkielämässään tarvitsemiin terveystottumuksiin ja selviytymisen
keinoihin sekä terveyskysymysten käsittelyyn vastuullisen aikuisuuden näkökulmasta.
TE3: Terveys ja tutkimus
Kurssilla perehdytään terveyden ja sairauden tutkimiseen sekä suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään.
TE4: Ensiapukurssi 1 ja 2
OPINTO-OHJAUS
Opinto-ohjaus auttaa opiskelijaa suunnittelemaan omaa opinto-ohjelmaansa, löytämään hyvät
opiskelumenetelmät, tukee opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheessa sekä auttaa häntä tekemään suunnitelmia koulutusta ja elämänuraa koskevissa valinnoissa. Tavoitteena on kehittää
opiskelijan yksilöllisiä opiskelun taitoja ja menetelmiä sekä edistää hänen valmiuksiaan lukioopiskelussa. Samalla hänestä pyritään kasvattamaan kriittinen yksilö, joka pystyy arvioimaan
omia suorituksiaan. Opinto-ohjauksella tuetaan opiskelijan kokonaisvaltaista ja yksilöllistä kehitystä. Vahvistetaan itsetuntemusta ja käsitystä itsestään suhteessa muuttuviin elämäntilanteisiin.
PAKOLLINEN KURSSI:
OP1: Opinto-ohjauksen kurssi
Tavoitteena on perehdyttää uudet oppilaat lukion tavoitteisiin ja kertoa heille niiden merkitys
opiskelun kannalta. Lisäksi tehdään oma lukusuunnitelma ja ainevalinnat lukuvuodelle sekä
opiskellaan lukion eri työmuotoja ja arvioidaan omia oppimistuloksia. Toteutetaan ensimmäisenä ja toisena lukuvuotena luento-opetuksena ja henkilökohtaisena ohjauksena.
SYVENTÄVÄ KURSSI:
OP2: Opinto-ohjauksen kurssi
Tavoitteena on auttaa opiskelijaa hahmottamaan lukio-opiskelun päättämisen ja ylioppilaskirjoitusten suorittamiseen liittyvät asiat ja velvoitteet. Antaa tietoa erilaisista jatkoopintomahdollisuuksista. Toteutetaan luokkaopetuksena ja henkilökohtaisena ohjauksena kolmantena opiskeluvuonna.
60
SOVELTAVAT KURSSIT:
ILMAISUTAITO
Ilmaisutaito on taide- ja taitoaine, jossa pyritään kehittämään oppilaan kokonaispersoonallisuutta ja vahvistamaan itsetuntoa. Yhteissuunnittelu ja omien produktioiden ideointi ja toteuttaminen vaativat luovuutta, toisen huomioon ottamista ja sitoutumista pitkäjänteiseen tekemiseen. Vaikka kursseilla pyritään valmistamaan jokin yleisöesitys, perimmäisenä tavoitteena ei
ole itse lopputulos, sillä näyttämötaidot ja ilmaisun eri osa-alueet kehittyvät itse prosessimaisessa työskentelyssä. Kurssin harjoituksissa vahvistetaan oppilaan ilmaisuvalmiuksia yhdistämällä luovasti eri taiteenaloja.
ARVIOINTI: Ilmaisutaidon kurssit arvioidaan sanallisesti (A, B, C).
IT1: Ilmaisutaito
Kurssi järjestetään toisessa jaksossa. Kurssilla valmistetaan esitys lukion itsenäisyysjuhlaan.
OPPILASKUNTA
OPK1: Oppilaskunta 1
TAVOITTEET: Oppilaskunnan jäsen kouluttautuu hoitamaan jotain ennalta sovittua oppilaskunnan toimintaan kuuluvaa tehtävää. Kurssimerkinnän saaminen edellyttää oman vastuualueen tunnollista hoitamista, osallistumista oppilaskunnan hallituksen pitämiin kokouksiin ja
teemapäivien ja koulun juhlien järjestämistä.
ARVIOINTI: Vuoden lopuksi opiskelijalta edellytetään kirjallista raporttia toiminnastaan.
Päätöksen kurssin hyväksymisestä tekevät rehtori ja oppilaskunnan ohjaaja yhdessä. Kurssista
saa suoritusmerkinnän sekä erillisen todistuksen.
OPK2: Oppilaskunta 2
TAVOITTEET: Opiskelijan tulee huolehtia ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kouluttamisesta oppilaskunnan tehtäviin (yleiset tehtävät ja vastuualueet). Kurssimerkinnän saaminen
edellyttää oppilaskunnan yleisten tehtävien hoitamista, osallistumista oppilaskunnan hallituksen pitämiin kokouksiin ja teemapäivien ja koulun juhlien järjestämistä.
ARVIOINTI: Vuoden lopuksi opiskelijalta edellytetään kirjallista raporttia toiminnastaan.
Päätöksen kurssin hyväksymisestä tekevät rehtori ja oppilaskunnan ohjaaja yhdessä. Kurssista
saa suoritusmerkinnän sekä erillisen todistuksen.
61
YRITYSTOIMINTA
YT1: Yritystoiminta ja markkinointi
TAVOITTEET: Kurssilla tutustutaan yritystoiminnan perusedellytyksiin mahdollisimman
käytännönläheisesti. Markkinointi on yksi tärkeä osa yritystoimintaa ja sitä harjoitellaan oman
oppilaitoksen markkinoinnin sekä tutor-toiminnin avulla.
ARVIOINTI: Kurssin lopuksi opiskelijalta edellytetään kirjallista raporttia toiminnastaan.
Päätöksen kurssin hyväksymisestä tekevät opinto-ohjaaja ja kurssin opettaja yhdessä. Kurssista
saa suoritusmerkinnän.
UREILUVALMENNUS
UV1-20: Urheiluvalmennus
Kuortaneen lukion lajeja ovat ammunta, golf, keilailu, jääkiekko, lentopallo (pojat), paini ja
yleisurheilu. Urheiluvalmennus perustuu kiinteään yhteistyöhön urheiluopiston valmennuskeskuksen ja ao. lajiliittojen kanssa. Harjoittelu tapahtuu pääsääntöisesti eri lajien osalta urheiluopiston tiloissa. Golflukiolaiset käyttävät harjoittelupaikkanaan myös läheistä golfkenttää.
Urheilulukiolaisen työjärjestykseen sisältyy 8 tuntia viikossa oman lajin harjoittelua lajiryhmissä. Lajiryhmiä ovat paini, keilailu, pikajuoksut, kestävyyslajit, hypyt, heitot, lentopallo ja
jääkiekko. Kullakin lajiryhmällä on oma valmentaja, joka seuraa ja ohjaa harjoittelua.
ARVIOINTI: Urheiluvalmennuksessa opiskelijan opiskelemat kurssit arvioidaan numeroin.
Numeroarvioinnin perusteina päättötodistuksessa on: 1. Lajitaidot ja –tiedot, 2. Fyysinen toimintakyky, 3. Kilpailumenestys sekä 4. Harrastuneisuus. Lisäksi arvioinnissa käytetään lajiliitojen omia testejä. Harrastuneisuuden arvioinnissa avainkohteina ovat opiskelijan aktiivisuus,
vastuullisuus ja asennoituminen urheiluvalmennuksessa.
VALMENNUSOPPI
VO1: Valmennusoppi
Valmennusteorian kurssi on erityisesti suunniteltu urheilulukiolaisille ja liikunnalliselle alalle
tähtäävälle opiskelijalle. Tavoitteena on oppia fysiologian perustiedot, lihashuollon ja palautusmenetelmien hallinta, testausmenetelmien ymmärtäminen ja tarkoitus, urheilijan ravinnon
merkitys ja suorituskyvyn taustatekijöiden selvittämien eri lajeissa.
62
ABIN OPAS
63
ABIN OPAS 2014 – 15
OHJEITA ABITURIENTILLE
1. YLEISTÄ
Ylioppilastutkinto on II asteen yleissivistävän koulutuksen päättötutkinto, joka tuottaa jatkoopintokelpoisuuden korkeakouluopintoihin. Vastaava tutkinto on jossain muodossa käytössä
liki kaikissa Euroopan maissa Ruotsia lukuunottamatta. Yo-pohjaiseen ammatilliseen
koulutukseen kelpoisuuden tuottaa hyväksytty lukion päättötodistus, josta tarkemmin abi-infon
loppupuolella.
Ylioppilastutkinto on alkujaan 1800-luvun loppupuolella kehitetty kypsyyskokeeksi, jolla
valikoitiin opiskelijoita Helsingin yliopistoon. Edelleen ylioppilastutkinnon ja sen eri kokeiden
luonteessa korostuu kypsyyden mittaaminen. Luonnollisesti abiturienttien oletetaan
kouluyhteisössään osoittavan samaa kypsyyttä ja esimerkillisyyttä nuoremmille opiskelijoille
kaikessa toiminnassaan.
Ylioppilastutkinnosta löytyy tietoja Internetistä osoitteesta: http://www.minedu.fi/yo-tutkinto/
2. KOKEEN JÄRJESTÄJÄ JA TOIMEENPANO
Ylioppilastutkinto
on
standardoitu
valtakunnallinen
koe,
jonka
järjestää
Ylioppilastutkintolautakunta (YTL). Kokeen järjestämistä ja YTL:n toimintaa säädellään ns.
ylioppilastutkinto-asetuksella. YTL itse antaa tarkempia ohjeita kokeen toimeenpanosta.
Koulun roolina on olla ainoastaan kokeen toimeenpanijana YTL:n alaisuudessa. Kokeen
toimeenpanosta koulussa vastaa rehtori. Kokeiden järjestämisestä, vastauksien tarkistamisesta
ja todistusten antamisesta aiheutuvat kustannukset YTL rahoittaa tutkintomaksulla ja
koekohtaisilla koemaksuilla, jotka kerätään ennen kokeiden alkua.
Tärkeimmät koetta standardoivat tekijät ovat vastausaika, kysymykset ja menettelytavat,
joiden tulee olla kaikille abiturienteille samat. Yhtäläisyyden takaamiseksi menettelytavat ovat
yksityiskohtaiset ja varsin ehdottomat.
YTL ylläpitää ns. ylioppilastutkintorekisteriä, josta se saa luovuttaa virkakäyttöön
ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen opiskelijavalintaa varten tarpeelliset nimitiedot
henkilötunnuksineen sekä tiedot henkilöiden arvosanoista ja pisteistä sekä tiedon lehdistölle
uusista ylioppilaista. Muutoin henkilötietojen luovuttamisesta on voimassa, mitä yleisten
asiakirjain julkisuudesta annetun lain 18 pykälässä on säädetty (mm. kokeiden arvosanoja ei
voida ilmoittaa yo-juhlassa ilman ao. henkilön suostumusta).
3. ABIVUODEN AIKATAULU
Ylioppilastutkinnon voi suorittaa hajautetusti kolmena perättäisenä tutkintokertana. Alla oleva
karkea aikataulu perustuu kevään kirjoituksiin. Syksyllä kirjoittamiseen liittyvät poikkeavat
menettelytavat tai ajankohdat on todettu ko. asian kohdalla jäljempänä oppaassa.
Loka-marraskuu
Rehtorin abi-infot.
21.11.2014
Sitova kirjallinen ilmoittautuminen kevään ylioppilaskirjoituksiin
kansliasta saatavalla lomakkeella rehtorille.
64
Tammikuu
Kirjallinen ilmoittautuminen ennen kirjoituksia pidettäviin suullisiin
kuulusteluihin osassa niitä aineita, joita tulee kirjoittamaan ko. keväänä.
Tammikuu
Muutama abiturientti laatii esityksen tenttijärjestyksestä koulun
päättymisen ja kirjoitusten alkamisen väliselle ajalle.
23.1.2015
Ylioppilastutkintomaksujen maksupäivä. Lasku lähetetään kotiin ennen
eräpäivää.
23.1. - 2.2.2015
Viimeinen koeviikko, oppimäärä täyttyy.
Neljännen jakson alussa työskentely erillisen ohjelman mukaan
(preliminäärejä, kuunteluharjoituksia jne.)
5.2.2015
Äidinkieli, tekstitaidon yo-koe.
9. – 11.2.2015
Kuullunymmärtämiskokeet.
12.2.2015
Penkkarit & abitodistus.
Helmi-maaliskuu
Suulliset kuulustelut, valmistautumista kirjoituksiin.
9. - 23.3.2015 Ylioppilaskirjoitukset.
10.4.2015
Ilmoitusaika päättyy numero-/suoritusmerkinnästä (merkintälistat koulun
ilmoitustaululla).
15.5.2015 mennessä Yo-kirjoitusten tulokset viimeistään koululla.
30.5.2015 lauantai
Yo-juhla klo 12.00. Harjoitukset edellisenä päivän iltana klo 18.00.
Kesäkuu
Kirjallinen ilmoittautuminen syksyn kirjoituksiin 5.6. mennessä
rehtorille.
Syksyn yo-tutkintomaksujen suorittaminen koulun tilille torstaina
18.6.2015 mennessä. Lasku lähetetään kotiin ennen eräpäivää.
4. YLIOPPILASTUTKINTO ASETUKSEN MUKAAN
4.1. Yleistä
Ylioppilastutkinto järjestetään 2 kertaa vuodessa. Ylioppilastutkinnon voi suorittaa enintään
kolmena perättäisenä tutkintokertana (esim. syksyn 2013 – syksyn 2014 välisenä aikana).
Ylioppilastutkintoon tulee sisältyä neljä pakollista koetta. Siihen voi lisäksi sisältyä useampia
ylimääräisiä kokeita. Kokelas voi valita lukio-opintojensa laajuudesta riippumatta kahden eri
vaikeustason mukaisen kokeen välillä matematiikassa, ruotsissa ja vieraissa kielissä (meillä
englanti).
Kuitenkin vähintään yhdessä pakollisessa kokeessa on suoritettava vaativampi koe. Kokeen
pakollisuutta tai ylimääräisyyttä ei voi muuttaa tutkinnon kuluessa.
65
Ylioppilastutkinnon rakenne on seuraava:
Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta.
Äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe on kaikille pakollinen. Kolme muuta
pakollista koetta kokelas valitsee ryhmästä, johon kuuluvat toisen kotimaisen kielen
koe, vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaaliaineissa järjestettävä koe.
Pakollinen koe:
1) Äidinkieli
Pakolliset tai ylimääräiset kokeet:
2) Ruotsi, toinen kotimainen kieli
3) Englanti
4) Matematiikka
5) Reaali
Ylimääräiset kokeet:
6) Vieras kieli
A-taso tai B-taso
A-taso tai C-taso
A-taso (pitkä) tai B-taso (lyhyt)
A-taso tai C-taso (SA, RA)
Ylioppilastutkintotodistukseen voi sisältyä vain yksi saman aineen koe. Hyväksytyn kokeen
voi uusia kerran.
Hylätyn kokeen voi uusia 2 kertaa kolmen seuraavan tutkintokerran yhteydessä. Jollei hylättyä
koetta saada tässä ajassa hyväksytysti suoritetuksi, on ylioppilastutkinnon kaikki kokeet
uusittava.
Ylioppilastutkintotodistukseen merkitään paras suoritus useammin suoritetuista kokeista.
Muista annetaan erillinen todistus. Ylioppilastutkintoon sisällytetään niiden kokeiden
arvosanat, jotka on suoritettu viimeistään sinä tutkintokertana, kun kokelas kirjoittaa
hyväksytysti viimeisen (= neljännen) pakollisen kokeensa. Sen jälkeen suoritetuista
ylimääräisistä kokeista annetaan erillinen todistus.
Ylioppilaskokeiden arvosanat, lyhenteet ja niitä vastaavat pistemäärät ovat seuraavat:
laudatur (L)
7
eximia cum laude approbatur (E)
6
magna cum laude approbatur (M)
5
cum laude approbatur (C)
4
lubenter approbatur (B)
3
approbatur (A)
2
improbatur (I) (= hylätty).
0
Laudatur arvosanoja tullaan antamaan 5 %:lle vastaajista. Yleisarvosanan käytöstä on luovuttu.
Matematiikan kokeessa ja reaaliaineiden kokeissa merkitään kokelaan saama pistemäärä ja
kokeen maksimipistemäärä (esim. 38/60).
4.2. Osallistumisoikeus
Ylioppilastutkintoon voi ilmoittautua, kun on suorittanut kyseisen oppiaineen pakolliset kurssit
ennen kirjalliseen kokeeseen osallistumistaan. Vieraassa lyhyessä kielessä vaaditaan vähintään
kolme lukiokurssia tätä kieltä.
66
4.3. Hyväksytty ylioppilastutkinto
Hyväksytyssä ylioppilastutkinnossa on oltava neljä hyväksytysti suoritettua pakollista
koetta (poikkeus kompensaatio).
Ylioppilastutkintotodistukseen merkitään arvosanat hyväksytysti suoritetuista kokeista. Jos
kokelas on uusinut kokeen ennen tutkintotodistuksen antamista, merkitään todistukseen
kokelaan saamista arvosanoista parempi. Milloin hylätty koe ei estä tutkintotodistuksen
antamista ( ks. kompensaatio jäljempänä) ja kokelas tämän menettelyn hyväksyy, merkitään
hylätty suoritus todistukseen.
Ylimääräisissä kokeissa saadut hylätyt arvosanat eivät estä tutkinnon hyväksytyksi tulemista,
eikä niistä tule merkintää ylioppilastutkintotodistukseen.
Ylioppilastutkintotodistuksen saamisen edellytys on, että kokelas saa myös lukion
päättötodistuksen.
4.4. Kompensaatio
Yhdessä pakollisessa kokeessa saatu hylätty arvosana voidaan kompensoida muiden kokeiden
hyväksytyillä suorituksilla. Kustakin hyväksytysti suoritetusta kokeesta saa arvosanasta
riippuen 7:stä 2:een kompensaatiopistettä. Hylätyt kokeet jaetaan 4:än luokkaan. Hylätyt
arvosanat ja niiden kompensointiin vaadittavat pistemäärät ovat seuraavat:
i+
i
ii=
12 p
14 p
16 p
18 p.
Kompensaatio tehdään automaattisesti. Kompensaatiosta kieltäytyminen on kokelaan erikseen
kirjallisesti ilmoitettava rehtorille huhtikuun (syksyllä syyskuun) loppuun mennessä.
4.5. Koulukohtaisia suosituksia
Jos suoritat tutkinnon hajautetusti, jätä viimeiseen kirjoituskertaan (toinen tai kolmas
kirjoituskerta) ainakin yksi pakollinen koe. Tällöin ylioppilastutkintotodistukseen merkitään
kaikki suorittamasi kokeet.
Harkitse tarkkaan, mihin kokeeseen pystyt täysipainoisesti valmistautumaan normaalia
aiemmin. Alimmalla mahdollisella kurssimäärällä (aineen pakolliset kurssit) ei tosiasiallisesti
ole mahdollista yltää hyviin suorituksiin. Muista, että yhtäaikainen opiskelu koulussa
vaikeuttaa kirjoituksiin valmistautumista aiemmin. Koetuloksilla on myös oleellista painoarvoa
jatko-opintoihin pyrkiessä, joten kiirehtimisestä tulosten kustannuksella on sinulle haittaa
tulevaisuudessa.
Jos aiot poiketa kokeen valinnassa siitä tasosta, jonka mukaista oppimäärää olet lukenut,
keskustele asiasta hyvissä ajoin ennen ilmoittautumista opettajasi kanssa. Mahdollisuus koskee
lähinnä pitkän matematiikan opiskelijoita, sillä heillä on mahdollisuus suorittaa vaadittava yksi
vaativampi koe joko matematiikasta tai englannista. VALINTAPÄÄTÖS JA VASTUU SIITÄ
ON KOKELAALLA ITSELLÄÄN.
67
4.6. Kokeen tason muuttaminen
Hyväksytyn kokeen tasoa ei voi muuttaa tutkinnon ollessa kesken. Ts. esimerkiksi hyväksytyn
lyhyen matematiikan kokeen jälkeen ei voi ilmoittautua kirjoittamaan laajan matematiikan
koetta. Tutkinnon valmistumisen jälkeen voi ilmoittautua kirjoittamaan hyväksytyn aineen eri
tasoista koetta.
Hylätyn pakollisen kokeen uusija voi samassa aineessa vaihtaa kokeen vaativuudeltaan toiseen
kokeeseen. Tämä katsotaan kyseisen hylätyn kokeen uusimiseksi.
4.7. Ilmoittautuminen kirjoituksiin
Ilmoittautuminen kirjoituksiin tehdään kirjallisesti kansliasta saatavalla lomakkeella.
Ilmoittautuminen tulee tehdä kevään kirjoituksiin 23.11. mennessä ja syksyn kirjoituksiin 5.6.
mennessä. Täytä lomake kuulakärkikynällä ja muista päiväys ja allekirjoitus.
Ilmoittautumislomake säilytetään kansliassa 2 vuotta. Kirjaa ilmoittautumistietosi itsellesi
ylös ja säilytä ne niin kauan, kun saat tutkinnon valmiiksi.
Huomioi, että ilmoittautuminen on
1) sitova ja
2) ilmoittautumalla käytät ensimmäisen mahdollisuuden osallistua ylioppilastutkintokokeeseen ja
3) sitoudut maksamaan perus- ja koemaksut ilmoittamiesi kokeiden osalta (vuonna 2014 perusmaksu
on 14 € ja koemaksu 28 €/koe) ja
4) olet varma, että tulet suorittamaan vaadittavat 75 kurssia hyväksytysti sisältäen pakolliset
kurssit ennen kirjoituksia
5) HAJAUTTAJAT: tulet suorittamaan vaadittavat pakolliset kurssit niissä aineissa, joihin
ilmoittaudut, ennen kirjallista koetta.
Ilmoittautumisen peruuttamista voi anoa YTL:lta 1.12. jälkeen vain erityisen syyn perusteella.
5. SUULLISET KUULUSTELUT ELI TENTIT
Lukioasetus 8 § :
Lukion koko oppimäärän suorittaneelle opiskelijalle annetaan päättötodistus. Kesken lukion
oppimäärän suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus, johon merkitään
arvostelu suoritetuista opinnoista. Yhden tai useamman aineen oppimäärän suorittaneelle
annetaan todistus oppimäärän suorittamisesta.
Päättö- ja erotodistukseen sekä yhden tai useamman aineen suorittamisesta annettavaan
todistukseen sovelletaan mitä 6 §:ssä säädetään.
Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa
saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan
korottamiseen.
Opetushallitus voi antaa tarkempia määräyksiä tässä pykälässä säädetyistä asioista.
Keväällä kirjoittaville kuulustelut pidetään 3. jakson päättymisen ja kevään kirjoitusten
välisenä aikana. Syksyn kirjoittajille kuulustelut pidetään kirjoituksia edeltävän kahden viikon
aikana.
Kuulusteluilla on kaksi tehtävää:
1) valmistaa kokelasta yo-kokeeseen sekä
2) mahdollistaa opiskelijalle oppimäärän arvosanan korottaminen.
68
Kuulustelun arvostelee yleensä se opettaja, joka on arvostellut opiskelijan viimeiseksi
suorittaman kurssin. Kuulustelun perusteella ei voi laskea aineen arvosanaa. Hyväksyttyä
kuulustelua ei voi uusia. Kuulustelut eivät enää ole pakollisia, mutta käytännössä suositeltavia.
Kuulustelu koskee koko opiskeltua oppimäärää. Opettaja voi painottaa oppimäärän eri osia
haluamallaan tavalla, josta on ilmoitettava kokelaille etukäteen. Opettajan tulee ilmoittaa
kuulustelun arvosana viimeistään kolmantena kuulustelun jälkeisenä päivänä. Hylätty
kuulustelu voidaan suorittaa uudestaan, hyväksyttyä ei.
Hajauttajat voivat osallistua suulliseen kuulusteluun ainoastaan yhden kerran. Tällöin
määräytyy viimeistään oppiaineen oppimäärän arvosana. Vaikka opiskelija suorittaisikin vielä
lisäkursseja, ne vaikuttavat ainoastaan oppimäärän laajuuteen.
Ehdotuksen kevään kuulusteluaikataulusta laativat opiskelijat rehtorin nimeämien kokelaiden
johdolla. Ensimmäinen kuulustelupäivä saa olla aikaisintaan neljäntenä päivänä koulun
päättymisen jälkeen. Viimeisen kuulustelun ja yo-kokeiden alkamisen väliin olisi jäätävä
vähintään yksi arkipäivä. Kokelaalla ei saa olla kuulusteluja peräkkäisinä päivinä. Kuulustelut
ajoittuvat yleensä iltapäiviin, koska opettajilla on opetusta koulupäivien aikana sekä luokat
ovat varattuja lukion oppitunteihin.
Kuulustelut kestävät yhteensä enintään 3 h. Kielissä kuulustelu voi sisältää kirjallisen ja
suullisen osan, jotka voidaan pitää eri päivinä, mikäli kuulusteluaikataulu sen mahdollistaa.
Suullisiin kuulusteluihin ilmoittaudutaan kansliasta saatavalla lomakkeella. Ilmoittautuminen
ennen kevään kirjoituksia pidettäviin kuulusteluihin tulee jättää rehtorille 4. jakson alussa ja
ennen syksyn kirjoituksia pidettäviin kuulusteluihin 1. jakson alussa. Mahdollisuudesta
ilmoittautua muina ajankohtina järjestettäviin kuulusteluihin ilmoitetaan erikseen.
6. PRELIMINÄÄREISTÄ
Lukio-opiskelun päämääränä on saavuttaa lukion päättötodistus, joka antaa useisiin oppilaitoksiin suoraan jatko-opintokelpoisuuden. Lukio-opiskelun päätteeksi oppilas voi suorittaa ylioppilastutkinnon. Ylioppilastutkinto on kypsyyskoe. Ylioppilastutkintoon osallistutaan, kun oppimäärän kurssit on opiskeltu ja suoritettu.
Ylioppilastutkintoon valmistaudutaan huolella. Ensin siis opiskellaan kurssit. Seuraavaksi osallistutaan mahdollisesti preliminääriin. Suullisessa kuulustelussa voidaan harjoitella myöskin
koko oppimäärän hallintaa ja tällöin on mahdollisuus korottaa koko oppimäärän arvosanaa.
Preliminääri on tarkoitettu ylioppilaskirjoituksiin valmistuvalle kokelaalle harjoitustilanteeksi.
Preliminäärejä järjestetään ennen kevään kirjoituksia muutamissa aineissa.
Opiskelijan opiskelujen kokonaisvaltainen ja pitkäjännitteinen suunnittelu on entistä
tärkeämpää. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.
69
7. YLEISOHJEET KIRJOITUSTILANTEESTA
7.1. Saapuminen kokeeseen
Kokelaan on oltava paikalla kirjoitustilan edessä klo 08.30. Pyrimme olemaan salissa valmiina
hyvissä ajoin ennen kokeen alkua. Kirjallinen kokeet alkavat klo 09.00 Kielten kuuntelukokeet
alkavat 08.30-09.00.
Reaalin ja matematiikan vastauksissa tarvittavat laskimet ja taulukot on jätettävä
tarkistettavaksi ao. aineen opettajille edellisenä päivänä klo 12.00 mennessä nimellä
varustettuna - nimi selvästi maalarinteipillä taulukon ja laskimen kanteen.
Kaikki kirjoitustilaan vietävät tavarat laitetaan kirjoitustilan ulkopuolella tarjottimelle. Eväät
eivät saa olla pakkauksissa, joissa on tekstiä, eikä rapisevissa kuorissa. Ovella annetaan
numerolappu, jonka mukaiseen istumapaikkaan salissa mennään.
Kokeen alussa ao.
aineenopettaja kertaa vastausohjeet. Kokeesta saa lähteä aikaisintaan klo 12.00. Kirjallinen
koe päättyy tasan 6 tunnin kuluttua kokeen tarkasta alkamisajankohdasta, kuuntelukoe 8
minuutin kuluttua koenauhan päättymisestä. Salista ei saa viedä pois mitään muuta kuin sinne
tuotua materiaalia (eväät ja vastausvälineet).
Kokelas vastaa itse vastausvälineistään ja tarvitsemistaan eväistä ja juomista. Varaa mukaan
riittävästi juotavaa sekä leipiä ja hedelmiä oman makusi mukaan. Tupakointi ja nuuskaaminen
päivän aikana on kielletty. Kännyköitä ei saa tuoda saliin.
Salissa on ainakin 2 valvojaa - toinen edessä ja toinen takana. WC:ssä käydään valvojan
saattamana. Nosta käsi ylös merkiksi, jos sinulla on valvojalle asiaa. Liiku salissa rauhallisesti
turhaa ääntä aiheuttamatta. Vastauspapereita ja välttämättömiä vastausvälineitä saa valvojilta.
Menettelytapoja harjoitellaan preliminäärien yhteydessä.
7.2. Sairastuminen
Tilapäisen sairauden (esim. kuume) ilmetessä hanki välittömästi todistus lääkäriltä (yleensä
edellisenä päivänä tai samana aamuna) ja ilmoita asiasta välittömästi koulun rehtorille tai
koulun kansliaan
* rehtori 06-25252540 (040-510 3655).
* opettajainhuone 06-25252542
* terveydenhoitaja 040-5475863
* kanslia 06-25252541
Jos sairaus estää saapumisen koululle, kirjoitus pyritään järjestämään ja valvomaan kotona.
YTL ottaa sairauden huomioon lieventävänä seikkana vain silloin, kun vaikutus on selvästi
todettavissa ja luonteeltaan tilapäinen.
8. VILPPI
Vilpistä, vilpin yrityksestä tai tutkintojärjestyksen törkeästä rikkomisesta on seurauksena
kaikkien niiden kokeiden hylkääminen, joihin kokelas on kyseisenä tutkintokertana
ilmoittautunut.
70
9. TARKISTUSARVOSTELU
Kokelas voi erillisen hakemuksen perusteella vaatia tarkistusarvostelua YTL:lta, mikäli kokee
tulleensa väärin arvioiduksi. Hakemuksessa tulee yksilöidysti osoittaa, millä tavoin arvostelu
on ollut epäoikeudenmukainen. Hakemus tulee jättää rehtorille 14 päivän kuluessa siitä, kun
kokelaalla on ollut tilaisuus saada kokeen arvosana tietoonsa. Lisäksi hakemusta jätettäessä on
esitettävä kuitti tarkistusmaksun (vuonna 2012 50 €/koe) suorituksesta YTL:n tilille.
10. KOESUORITUSTEN NÄYTTÄMINEN JA KOPION ANTAMINEN
KOESUORITUKSESTA
Kokelaan, joka haluaa tutustua koesuoritukseensa ja siihen tehtyihin arvostelumerkintöihin,
tulee esittää pyyntö lautakunnalle joko puhelimitse tai kirjeitse. Koesuoritukseensa voi tutustua
lautakunnan kansliassa tai siitä voi tilata kopion. Kopio lähetetään postiennakolla.
11. YLIOPPILASKIRJOITUSTEN TULOKSET
Ylioppilaskirjoitusten tulokset kerrotaan vain kokelaalle. Tulokset saa puhelimitse soittamalla
rehtorille. Kirjallisena tulokset saa noutamalla koululta. Tuloksia ei lähetetä kirjallisesti kotiin.
12. YLIOPPILASTUTKINNON VIERASKIELISET TODISTUKSET
Ylioppilastutkinnon todistuksen antaa YTL, ei Kuortaneen lukio. Alkuperäisen kadonneen
todistuksen
jäljennöstä
tulee
pyytää
ylioppilastutkintolautakunnalta
(os.
Ylioppilastutkintolautakunta, Suvilahdenkatu 10 B, 00580 Helsinki (PL 50, 00581 Helsinki),
puh 09-773801). Vieraskielisiä jäljennöksiä ylioppilastutkintotodistuksesta oikeutettuja ovat
antamaan auktorisoidut kielenkääntäjät.
13. LUKIHÄIRIÖ
Lausunnot lukihäiriöistä toimitetaan lautakunnalle ilmoittautumistietojen yhteydessä jokaista
tutkintokertaa varten erikseen. Lukilausunnon tulee olla laadittu ennen kuin kokelas osallistuu
ensimmäisen kerran hajautettuun tutkintoon. Lausunto, joka on kirjoitettu lautakunnan
laatimaan lomakkeeseen, on oltava koulutuksen saaneelta erityisopettajalta, asiaan
perehtyneeltä psykologilta tai lääkäriltä.
14. LOPUKSI
Ainekohtaisia ylioppilaskokeeseen valmistumisohjeita antavat ao. aineiden opettajat. Mikäli et
osallistu juuri ennen kirjoituksia kirjoittamasi aineen kurssille, käänny ao. aineen opettajan
puoleen hyvissä ajoin. Vastuu tarvittavien tietojen saamisesta on kokelaalla itsellään.
71
YLIOPPILASKIRJOITUKSET
Syksyn 2014 ylioppilaskirjoituspäivät ovat seuraavat:
maanantai
tiistai
8.9.
9.9.
keskiviikko 10.9.
perjantai
maanantai
12.9.
15.9.
keskiviikko 17.9.
perjantai
19.9.
maanantai
keskiviikko
perjantai
maanantai
22.9.
24.9.
26.9.
29.9.
vieras kieli, englanti, pitkä oppimäärä, kuullun ymmärtäminen,
toinen kotimainen kieli, ruotsi, pitkä ja keskipitkä oppimäärä, kuullun
ymmärtäminen,
vieras kieli, saksa, englanti, venäjä, lyhyt oppimäärä, kuullun
ymmärtäminen,
äidinkieli, tekstitaidon koe,
uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede,
terveystieto,
vieras kieli, englanti, pitkä oppimäärä, kirjallinen koe,
toinen kotimainen kieli, ruotsi, pitkä ja keskipitkä oppimäärä, kirjallinen
koe,
äidinkieli, esseekoe,
matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä,
psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia
vieras kieli, saksa, englanti tai venäjä, lyhyt oppimäärä, kirjallinen koe.
Kevään 2015 ylioppilaskirjoituspäivät ovat seuraavat:
torstai
maanantai
5.2.
9.2.
tiistai
10.2.
keskiviikko 11.2.
maanantai
keskiviikko
perjantai
maanantai
9.3.
11.3.
13.3.
16.3.
keskiviikko 18.3.
perjantai
20.3.
maanantai
23.3.
äidinkieli, tekstitaidon koe,
toinen kotimainen kieli, ruotsi, pitkä ja keskipitkä oppimäärä, kuullun
ymmärtäminen,
vieras kieli, englanti, pitkä oppimäärä, kuullun ymmärtäminen,
vieras kieli, saksa, englanti tai venäjä, lyhyt oppimäärä, kuullun
ymmärtäminen,
äidinkieli, esseekoe,
psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia,
vieras kieli, englanti, pitkä oppimäärä, kirjallinen koe,
toinen kotimainen kieli, ruotsi, pitkä ja keskipitkä oppimäärä, kirjallinen
koe,
matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä,
uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede,
terveystieto,
vieras kieli, saksa, englanti tai venäjä, lyhyt oppimäärä, kirjallinen koe
72