Kannattava valinta
Kannattava valinta - Faba Toimintakertomus 2011 2 Toimintakertomus 2011 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus Verkställande direktörens översikt Hallituksen puheenjohtajan katsaus Styrelseordförandes översikt 1. Osuuskunta Hallintoneuvosto Edustajisto Hallitus Jalostusvaliokunta Osuuskunnan johto Jäsenyydet ja edustukset muissa yhtiöissä ja yhdistyksissä Huomionosoitukset 2. Seminologi- ja jalostuskenttä Uudet tuotteet ja palvelut Sonnivalikoima ja uudet palvelut Tuotekehitys Jakelu Autot Määrien kehitys 3. Naudanjalostus ja tuotekehitys Jalostusarvostelu Genomivalinta ja keinosiemennyssonnien hankinta Kantakirjaus Jalostusneuvonnan palvelut Jalostuskilpailut 4. Eläin- ja tarvikekauppa Eläinkauppa ja NautaNetti Tarvikekauppa ja korvamerkit Hankinta ja asiakashallinta 4 5 6 7 8 8 9 10 12 12 12 13 14 14 14 14 15 15 15 16 16 16 17 17 17 5. Tulossopimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus Jalostusvalinnoilla saavutettu edistyminen on kaikkien tilojen käytettävissä Tehokas kotieläintuotanto säästää ympäristöä ja vaikuttaa maaseudun viihtyisyyteen Yhteistoiminta maaseutuneuvonnan ja tutkimuksen kanssa sekä kansainvälinen yhteistyö Kotieläinjalostuksen vaikuttavuus 6. Viestintä ja vuorovaikutus ja markkinointi 7. Talous ja investoinnit 8. Henkilöstö Henkilöstö 31.12.2011 Koulutus Työterveyshuolto ja tyky-toiminta Työsuojelu TES- ja YT-toiminta 9. Kestävä kehitys ja toiminnan riskit 10. Tulevaisuuden näkymät 11. Utsikter för framtiden Faba osk Tuloslaskelma Faba osk Tase vastaavaa Faba osk Tase vastattavaa 19 19 20 21 21 22 23 24 24 24 24 25 25 26 27 28 29 30 31 18 18 18 18 3 Toimitusjohtajan katsaus Kulunut vuosi 2011 oli pitkään aikaan ensimmäinen, jolloin Fabassa ei tehty yritysrakenteisiin liittyviä uudistuksia. Osuuskunta keskittyikin voimakkaaseen palveluiden ja tuotetarjonnan uudistamiseen. Palvelukehityksessä painotettiin erityisesti omatoimipalveluita käyttävien ja isojen karjojen palveluiden uudistamista. Suurille karjoille tuotiin erilaiset tilatiimipalvelut ja omaa tilasäiliötä käyttäville asiakkaille luotiin mm. pikakuljetus kuriiripalvelu ja mahdollisuus vaihtaa jalostukselliselta tasoltaan vanhentunut siemen uuteen kehityksen huippuun. Myös jalostussuunnitteluohjelmisto uudistettiin palvelemaan paremmin kasvavaa tilakokoa. Vuoden aikana aloitettiin myös voimakas käytännön toimintaprosessien uudistaminen ja sitä tukevat tietotekniikkainvestoinnit. Osuuskunnan tavoitteena on tehostaa toimintaansa ja kasvattaa asiakaslisäarvoaan merkittävästi ennen vuotta 2015, jolloin EUn sisällä maitokiintiöt poistuvat. Muutos tulee lisäämään tehokkuusvaateita myös suomaiselle maidontuotannolle. Osuuskunnassa saatettiin loppuun rakenneuudistus ottamalla käyttöön edustajisto-hallitus hallintomalli. Edustajistomallilla kyetään lisäämään osuuskunnan jäsenten vaikutusmahdollisuuksia vaaleilla. Jäsenvuorovaikutusta on kasvatettu myös tehokkaan sähköisen viestinnän avulla muun muassa hyödyntämällä sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia. Edustajiston ensimmäinen kokous pidettiin joulukuussa Oulussa. Kokouksen yhteydessä pidettiin hallinnon seminaari ja jalostuspäivät. Uusi edustajisto aloitti työskentelynsä ja tutustui alaan tuhdin tietopaketin kera. Vuosi 2011 oli myös genomivalinnan läpimurtovuosi. Osoituksena tästä olivat toukokuussa käyttöön otetut yhdistelmäindeksit, joissa perinteiset jalostusarvot ja genomitieto yhdistettiin sonnien osalta. Vuoden lopussa jo 20 % käytetyistä sonneista oli GVPlus sonneja eli genomiltaan parhaiksi testattuja entisiä nuorsonneja. Näiden lukumäärä tulee edelleen lisääntymään. Jalostuksen vauhti tulee kiihtymään melkoisesti, kun ennen jälkeläisarvostelun valmistumista parhailla valiosonneilla saattaa olla käyttölistalla sekä poika että pojanpoika. Jalostuksen edistymisellä on merkittävä taloudellinen vaikutus karjanomistajille. Kokonaisjalostusarvo NTM (Nordic Total Merit -index) perustuu laskelmaan karjan tuottavuudesta. 4 Laskelmassa kaikille ominaisuuksille on laskettu rahallinen arvo. Hyvä nyrkkisääntö on, että yksi NTM piste sonnilla merkitsee 10 euron lisätuloa vuodessa/lehmä. Lypsylehmän NTM pisteen arvo on noin 20 euroa/vuosi. Lisätuloa karjanomistajille tuovat laajentunut ja parantunut pohjoismainen sonnivalikoima sekä genomivalinnan nopea edistyminen. Osuuskunnan palveluiden kysyntä pysyi melko vakaana ja myynti ylitti tavoitteen. Tämän ansiosta siemennysmaksua kyettiin alentamaan kesken vuoden väliaikaisesti 2 eurolla. Tämä kyettiin toteuttamaan, vaikka kilpailu kiristyi siemenen välityksessä uusien toimijoiden myötä. Osuuskunta menestyi kilpailussa hyvin ja markkinaosuusmenetys jäi erittäin pieneksi alittaen ennakko-odotukset. Osuuskunta jatkoi toiminnan tehostamista ja virtaviivaistamista. Tähän liittyen myytiin Rauhalinnan kartanon tyhjäksi jääneet tilat. Osuuskunnassa on tavoitteena kasvattaa pääoman tuottavuutta sekä investoida palvelutuotekehitykseen. Strategisen kumppanin VikingGenetics f.m.b.a organisaatiota virtaviivaistettiin ja hallintoa yksinkertaistettiin sekä käynnistettiin toimintojen merkittävä tehostaminen päättämällä sulkea kaikkiaan kolme tuotantoyksikköä. Sulkeminen koskee yhtä yksikköä jokaisessa maassa. Syynä asemien sulkemiseen on genomisen valinnan tuoma muutos sonnien lukumäärässä. Tämä näkyy pitkällä tähtäimellä kasvavana kustannustehokkuutena. Yhteistyö ProAgria ryhmässä lisääntyi selkeästi. Ryhmässä aloitettiin Fabaa, ProAgria Keskuksia ja ja Maatalouden Laskentakeskusta palvelevan toiminnanohjaus- ja asiakastietojärjestelmän rakentaminen. Vuoden aikana perustettiin myös alakohtaiset johtoryhmät. Kotieläinjohtoryhmän työ nautapuolella lähti hyvin liikkeelle ja on syventänyt yhteistyötä. Osuuskunnan taloudellinen tilanne on hyvä ja tulos kohtuullinen. Lopuksi haluan kiittää sitoutuneita asiakasomistajiamme, yhteistyökumppaneita ja henkilöstöämme hyvästä yhteistyöstä vuonna 2011. Verkställande direktörens översikt År 2011 var det första året på länge, då man inte utförde reformer inom Faba som gällde företagsstruktur. Andelslaget koncentrerade sig på att kraftigt förnya utbudet av tjänster och produkter. Beträffande utvecklandet av tjänster satsade man särskilt på att förnya servicen för stora besättningar och för dem som använder självverksamma serviceformer. För stora besättningar införde man olika gårdsteamtjänster och för de kunder som använder eget kvävekärl utvecklade man bland annat kurirtjänst med snabbtransport och en möjlighet att byta ut sådana semindoser vars avelsmässiga nivå föråldrats mot nya bättre semindoser. Likaså förnyades avelsplaneringsprogrammet så att det bättre betjänar den växande besättningsstorleken. Under året inledde man också en kraftig förnyelse av de praktiska verksamhetsprocesserna och de investeringar i datateknik som stöder detta. Andelslagets målsättning är att effektivera sin verksamhet och öka sitt kundmervärde i betydande grad före år 2015 då mjölkkvoterna inom EU slopas. Förändringen kommer att öka kraven på effektivitet också för den finländska mjölkproduktionen. Man slutförde strukturutvecklingen inom andelslaget genom att ta i bruk en administrationsmodell med representation. Med hjälp av representationsmodellen strävar man till att öka andelslagets medlemmars möjligheter att påverka med val. Man har också ökat dialogen med medlemmarna med hjälp av det effektiva elektroniska informationsflödet, bland annat genom att utnyttja sig av de möjligheter den sociala median erbjuder. Representantskapets första sammanträde hölls i december i Uleåborg. I samband med mötet arrangerades styrelsens seminarium och avelsdagarna. Det nya representantskapet inledde sitt arbete och bekantade sig med branschen med ett digert faktapaket. År 2011 var också det år det genomiska valet slog genom. Som ett tecken på detta tog man i maj i bruk kombinerade index, där man för tjurarnas del förenade de traditionella avelsvärdena och de genomiska uppgifterna. I slutet av året var redan 20 % av de använda tjurarna GVPlus-tjurar, det vill säga tidigare ungtjurar som var de bästa vid genomiska test. Deras antal kommer ytterligare att öka. Avelsarbetets framsteg kommer att öka betydligt, då de bästa elittjurarna kanske redan har både söner och sonsöner på brukslistan då deras egen avkommebedömning blir klar. Den genetiska framskridningen har en betydande ekonomisk inverkan för djurägarna. Totalavelsvärdet NTM (Nordic Total Merit-index) baserar sig på kalkyler om besättningens produktivitet. I kalkylerna har man räknat ut ett penningvärde för alla egenskaper. En god tumregel är att en NTM-poäng för en tjur betyder extra in-täkter på 10 euro per ko per år. För en mjölkko innebär en NTM-poäng ungefär 20 euro/år. Det kommer extra intäkter för mjölkproducenterna med hjälp av ett utökat och förbättrat nordiskt tjurutbud samt de snabba framstegen med genomiskt val. Efterfrågan på andelslagets tjänster bevarades rätt stabil och försäljningen översteg målsättningen. Tack vare detta kunde man sänka semineringsavgifterna under året tillfälligt med 2 euro. Detta lyckades man förverkliga, fastän konkurrensen beträffande förmedling av semindoser skärptes på grund av nya leverantörer. Andelslaget klarade konkurrensen bra och de förlorade marknadsandelarna blev ytterst små och understeg förhandsförväntningarna. Andelslaget fortsatte att effektivera och strömlinjeforma sin verksamhet. Detta hör samman med att man sålde utrymmena som blivit tomma i Rauhalinna gård. Andelslagets målsättning är att öka avkastningen på kapitalet samt investera i serviceproduktutveckling. Organisationen för den strategiska kompanjonen VikingGenetics f.m.b.a strömlinjeformades och administrationen förenklades och dessutom inledde man en betydande effektivering av funktionerna genom att besluta stänga sammanlagt tre produktionsenheter. Stängandet gäller en enhet i varje land. Orsaken till att stationerna stänger är att det genomiska valet gör att det behövs mindre antal tjurar. Detta märks på lång sikt som en ökande kostnadseffektivitet. Samarbetet inom ProAgria-gruppen ökade tydligt. Inom gruppen började man bygga upp ett system för verksamhetsledning och kunduppgifter som betjänar Faba, ProAgria-centralerna och Lantbrukets Datacentral. Under året grundade man också ledningsgrupper inom de olika branscherna. Husdjursledningsgruppens arbete på nötboskapssidan kom bra igång och har fördjupat samarbetet. Andelslagets ekonomiska situation är god och resultatet skäligt. Till slut vill jag tacka våra trogna ägarkunder, samarbetspartners och personal för ett gott samarbete under år 2011. Antti Latva-Rasku toimitusjohtaja, verkställande direktör 5 Hallituksen puheenjohtajan katsaus Hallinnon terveisiä Vuosi 2011 huipensi keinosiemennys- jalostusosuuskuntien yhdistymiskehityksen hallinnon uudistukseen. Keväällä hallintoneuvosto hyväksyi osuuskunnalle uudet säännöt. Säännöt noudattavat nykyistä osuuskuntalakia ja pyrkivät ottamaan huomioon jo hiukan tulossa olevaa uutta lakiakin, joten nyt olemme sääntöjen osalta reaaliajassa. Merkittävin uudistus säännöissä oli hallintomallin muuttaminen kolmiportaisesta kaksiportaiseen. Osuuskuntakokouksen ylimpänä päättävänä elimenä korvaa nyt vaaleilla valittava edustajisto. Valtakunnallisen osuuskunnan edustajisto on luontevaa valita postiäänestyksellä, näin jokainen jäsen pääsee vaikuttamaan. Uusissa säännöissä on varauduttu myös sähköiseen äänestämiseen, kunhan tekniikat vielä kehittyvät. Syksyllä 2011 järjestettiin Faba osuuskunnan ensimmäiset postivaalit. Ehdokasasettelu oli runsasta ja äänestysprosenttikin tämän tapaisiin vaaleihin verraten kohtuullisen hyvä, 25,1 %. Uusi 36-jäseninen edustajisto aloitti työnsä marras-joulukuun vaihteessa Oulun jalostusseminaarin yhteydessä ja valitsi puheenjohtajakseen Päivi Kelkan Kouvolasta. Edustajisto valitsi myös uuden, entistä selvästi pienemmän kuusijäsenisen hallituksen sekä tarvittavat toimikunnat työtään edistämään. 6 Sidosryhmätasolla tiivistettiin yhteistyötä ProAgria Ryhmässä. Tuotostarkkailussa on aloitettu voimakas kehitystyö, jota myös Faba osaltaan tukee. Osuuskunnassa tuotostarkkailuun kuuluvat jäsenet saavat huomattavia taloudellisia etuja tekemänsä tietojen keruun vastineeksi. Tuotostarkkailuun kuuluminen on jalostustyön kulmakivi, ilman tietojen keruuta ei ole jalostusta sen enempää tilatasolla kuin valtakunnallisestikaan. Karjanomistaja saa tuotostarkkailusta välitöntä hyötyä tilatason managementissa, mutta suuri hyöty tulee vasta viivellä jalostustyön etenemisessä. Viljelijäomisteisten organisaatioiden kannattaa kehittää ja virtaviivaistaa toimintojaan yhteistuumin jäsentensä eduksi. Vuoden 2011 karjanomistajat huomasivat osuuskunnan tehostuneen toiminnan paitsi useina uusina palveluina, myös taloudellisesti. Kesäkuussa siemennyksen hintaa pystyttiin laskemaan ja alennus säilyi koko loppuvuoden. Tämän mahdollisti tehostunut toiminta, päivystysajan muutos ja budjetoitua suurempi siemennysmäärä. Osuuskunta ei kerää ylimääräistä voittoa, vaan pyrkii toimimaan kustannusvastaavuus periaatteella, josta hyöty tulee omistajalle. Haluan kiittää kaikkia työntekijöitä hyvästä yhteistyöstä ja tehokkaasta toiminnasta, sekä uutta että edeltävää hallintoa panoksestanne yhteisen hyvän eteen. Yhdessä olemme enemmän. Styrelseordförandes översik Styrelsens hälsning År 2011 kulminerade utvecklingen med fusioner av seminoch avelsandelslagen med att administrationen förnyades. På våren godkände förvaltningsrådet nya stadgar för andelslaget. Stadgarna följer den nuvarande lagen om andelslag och strävar till att redan nu beakta den nya lagen som är på kommande, så vi är nu i realtid beträffande stadgarna. Den största förändringen i stadgarna var att administrationsmodellen ändrades från tre nivåer till två. Ett representantskap som utses med val ersätter andelsstämman som högsta beslutande organ. Det är naturligt att välja representantskapet för ett landsomfattande andelslag med poströstning, på så sätt har varje medlem en möjlighet att påverka. I de nya stadgarna har man också förberett sig för elektronisk röstning, med tanke på att tekniken utvecklas. Under hösten 2011 arrangerades andelslaget Fabas första postval. Kandidatnomineringen var livlig och även röstningsprocenten var relativt bra med tanke på den här typen av val, nämligen 25,1 %. Det nya representantskapet med 36 medlemmar inledde sitt arbete i månadsskiftet novemberdecember i samband med avelsseminariet i Uleåborg och valde Päivi Kelkka från Kouvola till sin ordförande. Representantskapet valde också en ny styrelse med sex medlemmar, som är klart mindre än tidigare, samt de kommittéer som behövs för att underlätta dess arbete. Samarbetet inom ProAgria-gruppen fördjupades. Inom produktionskontrollen har man inlett ett kraftigt utvecklingsarbete, som också Faba till sin del stöder. De medlemmar i andelslaget som är med i produktionskontrollen får betydande ekonomiska fördelar som ersättning för insamlandet av de uppgifter de utför. Deltagandet i produktionskontrollen är avelsarbetets hörnsten, utan insamlandet av data kan man inte utföra avelsarbete vare sig på besättningsnivå eller på landsomfattande nivå. Djurägaren får direkt nytta av produktionskontrollen i administrationen av besättningen, men den stora nyttan kommer först senare, i och med att avelsarbetet går framåt. Det lönar sig för producentägda organisationer att utveckla och strömlinjeforma sina verksamheter i samarbete, till nytta för sina medlemmar. År 2011 märkte djurägarna att andelslagets verksamhet effektiverats, inte endast i form av nya tjänster utan också ekonomiskt. I juni lyckades man sänka priset på semineringar och prisnedsättningen bevarades under hela slutet av året. Detta var möjligt på grund av effektiverad verksamhet, ändrad dejoureringstid och en semineringsmängd som översteg det budgeterade. Andelslaget samlar inte in överlopps vinst, utan strävar till att fungera enligt principen om kostnadsmotsvarighet, så nyttan kommer ägarna till godo. Jag vill tacka hela personalen för ett gott samarbete och en effektiv verksamhet, samt den nya och föregående administrationen för er satsning för den gemensamma nyttan. Tillsammans är vi mer. Tiina Mitikka hallituksen puheenjohtaja, styrelsens ordförande 7 1. Osuuskunta Faba osk:lla 31.12.2011 oli jäseniä kaikkiaan 12 184. Näistä lypsykarjataloutta harjoitti 11 017, lihakarjatuotantoa 494 ja sikataloutta 673. Vuoden aikana osuuskuntaan liittyi 27 uutta jäsentä, sukupolvenvaihdokseen liittyviä jäsenyydensiirtoja tehtiin 143 kappaletta. Vuoden aikana osuuskunnasta erosi 1 392 jäsentä. Lisäksi osuuskunnasta erotettiin palvelujen käytön päättymisen vuoksi 5 095 jäsentä. Osuuskunnan varsinainen kokous ja samalla viimeinen osuuskuntakokous, pidettiin huhtikuussa osuuskunnan kotipaikassa Hollolassa. Kokouksessa vahvistettiin vuoden 2010 tilinpäätös ja päätettiin muuttaa osuuskunnan sääntöjä siten, että osuuskunnassa otetaan käyttöön edustajisto-hallintomalli, jossa jäsenet valitsevat vaalilla edustajiston neljän vuoden toimikaudeksi.Kokouksessa vahvistettiin myös hallintoneuvoston päätös lahjoituksesta Helsingin yliopistolle sikatalouden tutkimukseen. Syksyllä järjestettiin jäsenille postivaali 36-jäsenisen edustajiston valitsemiseksi. Ehdolle asettui 143 jäsentä kaikkiaan 12 eri ehdokaslistalla. Hyväksyttyjä ääniä vaalissa annettiin 3058 ja äänestysprosentti oli 25,1. Osuuskunnan tilintarkastajana on toiminut KHT-yhteisö Ernst & Young, päävastuullisena tilintarkastajana KTM, KHT Jari Havukainen. Osuuskuntakokous valitsi saman tilintarkastusyhteisön tilintarkastajaksi myös vuodelle 2011. Hallintoneuvoston valitsemina toiminnantarkkailijoina toimivat 1.12.2011 saakka Ilona Alhoniemi, Ismo Kervinen, Erkki Meuronen ja Iiris Tornberg. Edustajiston valitsemina toiminnantarkkailijoina toimivat 1.12.2011 lähtien JukkaPekka Köngäs, Päivi Rahja, Simo Takku ja Iiris Tornberg. Nimitystoimikunnassa toimivat 1.12.2011 saakka Björn von Konow, Kaija Tikanmäki, Aarne Hopeasaari, Pirjo Solla-Piispanen, Juha Eskelinen ja Markku Lumiaho. Nimitystoimikunnan sijaan tulleeseen Valmistelevaan toi-mikuntaan valittiin 1.12.2011 alkaen Markku Lumiaho, Pekka Pehkonen, Terhi Lahtinen-Kuortti ja Heli Ahonen. Hallituksen edustajaksi valittiin Marko Kivelä. Hallintoneuvosto Faban hallintoneuvosto kokoontui kerran vuoden 2011 aikana. Huhtikuussa pidetty kokous järjestettiin saman päivänä osuuskuntakokouksen kanssa. Hallintoneuvoston kokoonpano 14.4.2011 Juha Eskelinen, (pj) Niclas Sjöskog, (vpj) Ilona Alhoniemi Katri Anttila Tarja Hirvinen Aarne Hopeasaari Juha Hyytiäinen Arto Isomäki Päivi Kelkka Ismo Kervinen Päivi Kirmanen Heli Laajalahti Terhi Lahtinen-Kuortti 8 Vieremä Pietarsaari Valtimo Jalasjärvi Toholampi Sysmä Kouvola Ähtäri Kouvola Siikalatva Alavus Iisalmi Ikaalinen Markku Lumiaho Erkki Meuronen Marita Mustonen Markku Mäki-Saari Matti Niemelä Arja Nokso Helena Okkonen Jussi Pahkajärvi Pekka Pehkonen Leena Pekonen Päivi Rahja Ulla Riihimäki Taina Röyttä Vihanti Lappeenranta Liperi Kurikka Kokkola Ilmajoki Sotkamo Kauhava Juankoski Pieksämäki Kalajoki Hämeenlinna Oulainen Pirjo Solla-Piispanen Jyrki Soukainen Anna-Liisa Suokas Simo Takku Jyri Tanner Kaija Tikanmäki Iiris Tornberg Ristiina Rauma Jokioinen Punkalaidun Teuva Pyhäsalmi Kuusamo Henkilökunnan edustajat: Jarmo Huhtala Kauhajoki Antti JuntunenOulainen Hallintoneuvoston kokouksen 14.4.2011 tärkeimmät päätökset • Hallintoneuvosto tarkisti Faba osk:n hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2010 sekä tutustui tilintarkastuskertomukseen. Hallintoneuvosto päätti esittää osuuskuntakokoukselle niiden hyväksymistä ja tilikauden voiton 698 085,92 euroa kirjaamisesta käyttörahastoon. • Päätettiin esittää osuuskuntakokoukselle nimettäväksi nimitystoimikunta valmistelemaan VikingGenetics f.m.b.a:n delegaation ja Faban hallituksen jäsenten valintaa. Päätettiin esittää osuuskuntakokoukselle, että nykyiset toiminnantarkkailijat jatkavat työtään uuden edustajiston valintaan saakka. • Hallintoneuvosto päätti 250 000 euron lahjoittamisesta Helsingin Yliopiston tulevaisuusrahastoon. Lahjoitustoiveena on Helsingin Yliopiston sikatalouden tutkimuksen tukeminen tai jalostukseen liittyvän lahjoitusprofessuurin perustaminen. Lahjoitus tukee Faba osk:n liiketoiminnan edistämistä jäsenien kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. • Päätettiin erottaa osuuskunnan palveluiden käytön lopettaneet jäsenet vuoden 2010 loppuun saakka osuuskunnan sääntöjen §23 mukaisesti. Erotettavia jäseniä oli yli 5000 kappaletta. Edustajisto Faba siirtyi vuoden 2011 aikana hallinnos-saan edustajistomalliin. Osuuskunnan ensimmäiseen edustajistoon valittiin 36 henkilöä, joista 2 sikataloutta harjoit- tavien jäsenten ja 2 lihakarjataloutta harjoittavien jäsenten keskuudesta. Hallitus kutsuu osuuskunnan sääntöjen mukaisesti vaalipiireittäin vaalissa vara- sijoille valitut edustajat Leena Korhosen Nilsiästä, Tarja Hirvisen Toholammilta ja Jyri Tannerin Teuvalta edustajiston jäseniksi vapautuneille paikoille. Laamanen Virpi Parikkala Lahtinen-Kuortti Terhi Ikaalinen Mustonen Marita Liperi Myllykoski Outi Kankaanpää Niskanen Anna-Stiina Kiuruvesi Okkonen Helena Sotkamo Pehkonen Pekka Juankoski Pietikäinen Janne Pielavesi Piiparinen Jarmo Leppävirta (1.12.2011 saakka) Rahja Päivi Kalajoki Rintala Sanna Seinäjoki Shemeikka, Antti Tohmajärvi Sjöskog Niclas Pedersöre (1.12.2011 saakka) Tornberg Iiris Kuusamo Torttila Annamari Hämeenlinna Uusitalo Eeva Toholampi Vakkamäki Mirja Vihti Vanhatalo Sari Siikainen Isomäki Arto Ähtäri Toivettula Minna Ylöjärvi (1.12.2011 saakka) Takku Simo Punkalaidun Yli-Rahnasto Sami Kauhajoki Edustajiston kokoonpano Kelkka Päivi, (pj.) Kouvola Lumiaho Markku, (vpj.) Vihanti Ahde Asko Lappajärvi Ahlholm Anu Kärsämäki Ahonen Heli Juva Ahonkivi Olavi Pori Hakamaa Heli Kauhajoki Heikkilä Juha Pudasjärvi Hiltula Tuija Sodankylä Häkkinen Sari Saarijärvi Johansson Andreas Parainen Koljonen Mirja Teuva Kotila Minna Toholampi Köngäs Jukka Pekka Tervola Henkilöstön edustajat: Antti Juntunen Oulu Seppo Alasaari Ylivieska 9 Edustajiston kokous 1.12.2011 • Edustajisto järjestäytyi ja valitsi puheenjohtajaksi Päivi Kelkan ja varapuheenjohtajaksi Markku Lumiahon. • Hyväksyttiin toiminnantarkkailijoiden ja valmistelevan toimikunnan ohjesääntö. • Vahvistettiin hallituksen jäsenmääräksi 6 henkilöä, joista yksi edustaa lihakarjajäseniä. • • Edustajisto valitsi lisäksi valmistelevan toimikunnan ja toiminnantarkkailijat sekä tilintarkastajat. Päätettiin, että edustajiston kokouksissa asiakysymyksissä tarvitaan kannatuspuheenvuoro. Päätettiin myös, että edustajisto päättää äänestysmenettelyistä aina erikseen kutakin äänestystä koskien. • Vahvistettiin vuoden 2012 toimintasuunnitelma, palvelumaksujen ja budjetin perusteet sekä vuoden 2012 budjetti. Hallitus Faba osk:n hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 14 kertaa. Hallituksen jäsenet 1.1.–1.12.2010 Tiina Mitikka, (pj.) Iitti Anna Lappalainen, (vpj.) Siilinjärvi Juha Kantoniemi Ähtäri Marko Kivelä Kokkola Hannu Koivunen Virrat (1.12.2011 saakka) Veijo Leinonen Simo (1.12.2011 saakka) Kari Tahvanainen Joensuu (1.12.2011 saakka) Tarja Surakka-Luostarinen Liperi (1.12.2011 saakka) Björn von Konow Valkeakoski (asiantuntijajäsen 1.12.2011 saakka) Minna Toivettula Ylöjärvi (1.12.2011 alkaen) Niclas Sjöskog Pedersöre (1.12.2011 alkaen) Eturivi: Päivi Kelkka (edustajiston pj.), Minna Toivettula, Anna Lappalainen (hallituksen vpj.), Niclas Sjöskog Takarivi: Juha Kantoniemi, Antti Latva-Rasku (toimitusjohtaja), Tiina Mitikka (hallituksen pj.), Marko Kivelä 10 Hallituksen kokouksissaan tekemät tärkeimmät päätökset • 18.1.2011: Päivystysajan muutos tapahtuu 3.5.2011. Todettiin, että muutokseen liittyen on tehty markkinointisuunnitelma. Päätettiin valita varainhoitajaksi United Bankers. Alkuvaiheen sijoitukseksi päätettiin 1.2 miljoonaa euroa. • 16.2.2011: Päätettiin esittää hallintoneuvostolle palveluita käyttämättömien jäsenten erottamista kevään hallintoneuvoston kokouksessa. Päätettiin tukea yksimielisesti esitettyä VikingGeneticsin sääntömuutosesitystä. Päätettiin hallituksen jäsenten vastuualueet seuraavasti: Anna Lappalainen – jalostus, holstein rotukomitea, NAV, VG; Kari Tahvanainen – kiinteistöt, sijoitustoimikunta (Laskentakeskus, Pellervo, VG); Björn von Konow – lihakarja, sijoitustoimikunta; Hannu Koivunen – jakelu; Marko Kivelä – kenttätoiminnot; Veijo Leinonen – Laskentakeskus, kiinteistöt; Juha Kantoniemi – Alkiokeskus, VG punaisten rotutoimikunta, Tarja Surakka-Luostarinen – sika, Tiina Mitikka – markkinointi, sijoitustoimikunta (ProAgria Yhtymä, VG) • • • Hyväksyttiin WinSemin ohjelmistoinvestointi. Hyväksyttiin siemenmaksujen alennuskampanja 6.6 alkaen. Päätettiin myydä Suomen Sianjalostus Oy:n osakkeet Faba Sika Oy:lle. • 10.6.2011: Hyväksyttiin ostotarjous Westerkullassa Veräjätie (veräjäkuja) tontti nro 3. • 18.8.2011: Päätettiin henkilöstöedustajien lukumääräksi edustajistossa kaksi henkilöä. Hyväksyttiin strategiapäivitys vuosille 2012–2015. Hallitukselle esiteltiin ProAgrian Ryhmän toiminnanohjausjärjestelmähanke. Projekti etenee vaiheittain ja mahdollistaa vaiheittaisen päätöksenteon. Päätettiin hyväksyä projektin eteenpäinvienti. Hyväksyttiin Rauhalinnaa koskeva kauppakirja, jossa myydään Kaarinan kaupungille noin 94 ha maata rakennuksineen. Päätettiin hyväksyä sikapuolen tarvikekaupan siirto Figen Oy:lle. • 24.3.2011: Hyväksyttiin ja allekirjoitettiin Faba osk:n toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2010. Päätettiin esittää hallintoneuvostolle tilikauden 2010 voiton 698 085,92 € kirjaamista käyttörahastoon. Hyväksyttiin Plus-, avain- ja kanta-asiakas palvelupaketit sekä kuriiripalvelu. Päätettiin myydä Sika-lehden julkaisuoikeudet ProAgria Keskusten Liitolle ja Agrologiliitolle. Päätettiin esittää hallintoneuvostolle 250 000 euron lahjoittamista Helsingin Yliopiston tulevaisuusrahastoon maa- ja metsätaloustieteellisen ja eläinlääkintätieteellisen tiedekunnan sikatalouden tutkimuksen tukemiseksi. 19.–21.9.2011: Päätettiin, että informaatiotekniikkainvestointeihin panostetaan ja niihin tehdään investointisuunnitelma. Ensi vuoden budjettitasoa nostetaan näihin investointeihin. Investointeihin panostetaan myös omaisuuden myynnistä saatuja varoja. Hyväksyttiin Faba yleiset sopimusehdot. Päätettiin jatkaa siemenalennusta vuoden 2011 loppuun. Päätettiin uudistaa lihakarjaindeksit. Projekti ostetaan MTT:ltä. • 25.–26.10.2011: Hyväksyttiin valmistelevan toimikunnan ja toiminnantarkkailijoiden ohjesäännöt edustajistolle päätettäväksi. Hyväksyttiin toiminnanohjausjärjestelmän toimittajaksi Innofactor ja päätettiin inevstoinnista. • 13.4.2011: Valittiin vaalilautakunnan jäseniksi Anna Lappalainen, Tiina Mitikka, Marko Kivelä, Antti LatvaRasku ja Ulla-Mari Sundelin-Ryytty. 16.11.2011: Hyväksyttiin vuoden 2012 budjetti, investoinnit, toimintasuunnitelma ja hinnastot. Hyväksyttiin lopullisesti sorkkatiedon keräämisen kehittämisprojekti. • 1.12.2011: Valittiin Tiina Mitikka hallituksen puheenjohtajaksi ja Anna Lappalainen varapuheenjohtajaksi. Valittiin Tiina Mitikka ja Anna Lappalainen nimitettäväksi VikingGeneticsin hallitukseen. Valtuutettiin uusi valmisteleva toimikunta miettimään ehdokkaita hallituksen nimitettäväksi VikingGeneticsin delegaatioon ja kotimaan jalostusvaliokuntaan. 31.5.2011: Päätettiin, että edustajistovaalissa on kussakin vaalipiirissä käytössä yksi vaalialue. Edustajiston kooksi päätettiin 36, joista 32 lypsykarjajäseniä, 2 sikajäsentä ja 2 lihakarjajäsentä. Päätettiin periä osuusmaksut täyteen 21 osuuteen á 10 euroa yhteensä 210 euroa Faba Palvelun ja Faba Jalostuksen sulautumissuunnitelman mukaisesti. 11 Jalostusvaliokunta Lypsykarjan jalostusvaliokunta: Niemelä Matti, Hopeasaari Aarne, Hannola-Hämäläinen Kirsi, Lahtinen-Kuortti Terhi, Ahonen Heli, Hokkanen Pekka, Ala-Kapee Harri, Keisala Merja, Sjöskog Niclas, Hirvinen Tarja, Eskelinen Juha, Johansson Andreas, Kantoniemi Juha, Lappalainen Anna, Loponen Jari Liharotujen jalostusvaliokunta: Markku Primietta, Jyrki Ankelo, Jyri Tanner, Turkka Rantanen, Björn von Konow, Heta Östergård. Osuuskunnan johto Osuuskunnan toimitusjohtajana toimi MMM Antti Latva-Rasku. Faba osk:n johtoryhmän muodosti vuoden lopussa toimitusjohtaja Antti Latva-Rasku, henkilöstöpäällikkö Jussi Peltokangas (toimitusjohtajan varahenkilö), markkinointipäällikkö Maija Päivärinta, kenttäjohtaja Marja Eskelinen, talouspäällikkö Marja Häkkälä, jalostusjohtaja Minna Toivonen ja kehityspäällikkö Hannu Myllymäki. Jäsenyydet ja edustukset muissa yhtiöissä ja yhdistyksissä Faba osk toteuttaa aktiivista omistajapolitiikkaa yrityksissä, joissa se on omistajana tai jäsenenä. Jäsenet vuonna 2011: ProAgria Ryhmä: Tiina Mitikka ja Antti Latva-Rasku Kiinteistö Oy Urheilutie 6: Antti Latva-Rasku Suomen Maatalouden Laskentakeskus Oy: Kari Tahvanainen, Veijo Leinonen ja Antti Latva-Rasku Pohjoismainen jalostusarvosteluyhdistys NAV: Anna Lappalainen ja Antti Latva-Rasku Osuuskunta ProAgria Palvelukeskus: Antti Latva-Rasku August Johannes ja Aino Tiuran maatalouden tutkimussäätiö: Anna Lappalainen, Antti Latva-Rasku ja Minna Toivonen VikingGenetics F.M.B.A; Anna Lappalainen (vpj.), Tiina Mitikka, Kari Tahvanainen ja Juha Kantoniemi Maitotilavaliokunta; Juha Eskelinen PALTA ry hallitus (vpj.) ja työvaliokunta; Antti Latva-Rasku Pellervo-seura ry; valtuuskunta Kari Tahvanainen 12 VikingGenetics F.M.B.A. delegaation suomalaiset jäsenet olivat: Ilona Alhoniemi Valtimo Katri Anttila Jalasjärvi Juha Eskelinen Vieremä Tarja Hirvinen Toholampi Aarne Hopeasaari Sysmä Arto Isomäki Ähtäri Andreas Johansson Länsi-Turunmaa Päivi Kelkka Kouvola Ismo Kervinen Siikalatva Päivi Kirmanen Alavus Marko Kivelä Kokkola Hannu Koivunen Virrat Heli Laajalahti Iisalmi Terhi Lahtinen-Kuortti Ikaalinen Veijo Leinonen Simo Markku Lumiaho Vihanti Erkki Meuronen Lappeenranta Björn von Konow Valkeakoski Matti Niemelä Kokkola Helena Okkonen Sotkamo Pekka Pehkonen Juankoski Päivi Piironen Nurmes Marko Repo Simo Ulla Riihimäki Hämeenlinna Niclas Sjöskog Pietarsaari Pirjo Solla-Piispanen Ristiina Jyrki Soukainen Rauma Jyri Tanner Teuva Kaija Tikanmäki Pyhäjärvi Iris Tornberg Kuusamo Huomionosoitukset Faba huomioi ansioituneita jäseniään, luottamus- ja toimihenkilöitään sekä sidosryhmiensä edustajia anomalla ja myöntämällä kunniamerkkejä. Vuoden aikana myönnettiin 30 pronssista Kotieläinjalostuksen ansiomerkkiä ja 2 Kotieläinjalostuksen hopeista tunnustusmerkkiä sekä 3 kultaista ja 2 hopeista Keinosiemennyksen ansiomerkkiä. Itsenäisyyspäivänä 2011 Suomen Leijonan Ritarimerkin sai Auli Himanen. Suomen Leijonan ansioristi myönnettiin Aimo Maneliukselle ja Erkki Meuroselle. Suomen Valkoisen Ruusun I-luokan mitalin kultaristein saivat Jukka Kaijalainen, Seppo Pöyhönen ja Simo Takku ja Suomen Valkoisen Ruusun I-luokan mitalin saivat Mirja Leskinen, Keijo Lösönen ja Eija Murisoja. Faba osk:lla on edustaja Maa- ja metsätalousministeriön asettamissa kotieläinjalostuksen neuvottelukunnassa ja geenivaraneuvottelukunnassa. Faba osk on jäsenenä seuraavissa kansainvälisissä järjestöissä: ICAR, ERDB (European Red Breeds),WAF (World Ayrshire Federation), WHFF (World Holstein Friesian Federation), EHRC (European Holstein-Red Holstein Confederation), IRC (International Red Cattle), Charolais International ja World Hereford Council. Lisäksi Faba oskn edustaja toimii kansainvälisen osuustoimintajärjestön Copa-COGECAn Breeding Groupissa. Lypsykarjaseminaarin iltajuhlassa olivat keinosiemennyksen ansiomerkkejä vastaanottamassa Ilona Alhoniemi, Kaija Tikanmäki, Juha Eskelinen ja Matti Niemelä 13 2. Seminologi- ja jalostuskenttä Faban kenttätoiminnoissa oli vuonna 2011 pääpaino aktiivisessa asiakaspalvelussa, tiimitoiminnan tehostamisessa sekä tilasäiliöasiakkaiden palvelukokonaisuuden kehittämisessä. Aktiivinen asiakaspalvelu huomattiin, sillä asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan Faban henkilöstö osasi kertoa asiakkaille Faban palveluista ja tuotteista entistä paremmin. Vastaajien mukaan seminologien asiakaspalvelun koettiin myös parantuneen. Uudet tuotteet ja palvelut Uusia tuotteita ja palveluja markkinoitiin vuoden aikana kuukausittaisilla kampanjoilla, joissa esiteltiin kunkin kuukauden uutuus. Kampanjoilla muistutettiin asiakkaita myös vanhoista palveluista. Vuoden aikana uusina palveluina lanseerattiin Kuriiripalvelu, uudistettu verkkokauppa SonniShop sekä VikingGeneticsin sonnien Supervaihto. Supervaihdon ansioista karjanomistaja pystyy vaihtamaan tilasäiliöönsä jääneet vanhat annokset ilmaiseksi tiettyihin uusiin VG:n sonniannoksiin. Säännöllisen kotiinkuljetuksen piirissä oleville asiakkaille avattiin uusi lisäpalvelu, Kuriiripalvelu. Kuriiripalvelussa seminologi tuo tilalle annoksia tarvittaessa kotiinkuljetusten välissä. Palvelu mahdollistaa mm. ajantasaisten nuorsonnien käytön sekä pienet lisätilausmäärät halutusta sonnista. Sonnivalikoima ja uudet palvelut Käyttölistan sonnivalikoimaa laajennettiin vuoden ensimmäisen arvostelun jälkeen. Käyttölistan sonnimäärää lisättiin noin 15 sonniin ayrshire- ja holstein-roduissa. Toukokuun arvostelussa käyttölistalle nostettiin myös GenVikPLUS-sonnit, eli genomitestatut, kunkin isän parhaat sonnipojat. GVP-sonnien käyttö oli koko vuoden ajan hyvällä tasolla, mikä kuvastaa asiakkaiden luottamusta genomiarvosteluun. Vuonna 2011 julkaistiin yhteensä neljä käyttölistaa. Tuotekehitys Tuotekehityksessä painopiste oli verkkokaupan eli SonniShopin tuotekehityksessä, uuden seminologiohjelman suunnittelussa ja määrittelyssä sekä tilasäiliöasiakkaiden raporttien teossa web-ympäristöön (toimilupalaisten siemennystulosten raportointi sekä siemenvaraston hallinta). Tuotekehitykseen panostettiin paljon. Seminologiohjelmistoon yli 2000 tuntia ja yleiseen siemennyspuolen tuotekehitykseen yli 1000 tuntia. Verkkokaupan tuotekehitys vaati 1200 tuntia ja tarvikemyynti n. 1500 tuntia. Liharotusonnien siementuonti Aberdeen angus 16 562 Charolais 10 848 Hereford 1 264 Limousin 17 939 Simmental Blonde d’Aquitaine 14 Annosta 5 425 12 500 Highland Cattle 91 Dexter 20 Määrien kehitys Jakelu Vuoden 2011 aikana verkkokauppaa uudistettiin laajentamalla sonnivalikoimaa. Verkkokaupasta löytyy nyt ajankohtaisten- ja kausisonnien lisäksi myös Spesiaali-sonnit, jonne on koottu viljelijöiden toivomia sonneja, joiden annosmäärä ei riitä valtakunnalliseen jakeluun. Seminologijako toteutettiin 13 kertaa, 4 viikon jakovälillä. Tilasäiliöasiakkaiden säiliöihin jaettiin siementä ja typpeä kolmen kuukauden välein ajettavalla kotiinkuljetuksella. Kotiinkuljetusverkosto palveli vuoden aikana 1 026 tilasäiliöasiakasta. Kuriiri- ja supervaihtopalveluiden kehitys Kuriiri Supervaihto Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Vuoden 2011 aikana siemennysmäärät kehittyivät ennustetta paremmin. Lämmin sää näkyi kesä- ja heinäkuun siemennysmäärien notkahduksena ja vastaavasti kiireisenä syksynä. Seminologien tekemien siemennysten määrä väheni edellisvuoteen verrattuna 1,19 % ollen 615 340 siemennystä. Aloitussiemennykset vähenivät 4,57 % 284 012 siemennykseen. Huuhtelusiemennyksiä tehtiin 799 ja alkionsiirtoja 3 516, mikä on 201 siirtoa edellisvuotta vähemmän. Vuonna 2011 seminologiajoja ajettiin yhteensä 11 096 295 km, josta siemennystyöajoa oli 10 562 879 km. Siemennysmäärät 740 000 109 348 592 576 28 52 44 59 720 000 700 000 680 000 Autot 660 000 Osuuskunnan seminologien käytössä oli vuoden lopussa yhteensä 285 autoa. Leasingautoja on ainoastaan seminologeilla, jotka työskentelevät 100 % työsuhteessa. Osa-aikaisessa työsuhteessa olevilla on käytössään Faba osk:n omistama auto. Opel Combo Leasing autoja, kpl 78 8 14 Seat Cordoba - 3 Toyota Corolla - 12 VW Polo - 6 VW Golf - 7 235 50 Yhteensä 600 000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012e Lin. (Siemennysmäärät) Omistusautoja, kpl 157 Opel Corsa 620 000 Siemennysmäärät Seminologikäytössä olleet autot 31.12.2011 Automerkki 640 000 285 15 3. Naudan jalostus ja tuotekehitys Jalostusarvostelu Pohjoismainen jalostusarvosteluyhdistys NAV laski jalostusarvon ennusteet sonneille ja lehmille neljä kertaa vuoden 2011 aikana. Toukokuun arvostelusta lähtien samassa yhteydessä laskettiin myös genomitestattujen eläinten genomiset jalostusarvon ennusteet. Sonnien genomiarvot julkaistiin sen jälkeen, kun ne olivat täyttäneet 20 kk. Jälkeläisarvostellut ja genomitestatut sonnit on nyt tilastoissa yhdistetty, minkä takia luvut eivät ole vertailtavissa edellisten vuosien lukumääriin. Suomessa syntyneistä sonneista 478 sai virallisen arvostelun; näistä 309 oli ayrshireä, 160 holsteinia ja 9 suomenkarjaa. Sorkkaterveys sai uutena ominaisuutena NAV-arvostelun. Se liitettiin NTM-kokonaisjalostusarvoon elokuun arvostelun yhteydessä. Tuotosominaisuuksien arvostelun tuotekehitysprojekti jatkui edelleen. Ensimmäisistä NAV-arvosteluista rakenne otettiin uudelleen tarkasteltavaksi. Liharotuisten eläinten jalostusarvostelu ajettiin vuoden aikana 5 kertaa. Arvostelun tuloksia hyödynnetään niin tilakohtaisissa eläinvalinnoissa kuin myös eläinkaupassa tiloilla ja teurastamoiden sonnikasvattamoissa. Genomivalinta ja keinosiemennyssonnien hankinta Faban hallinnoima Tekes-rahoitteinen projekti genomivalinnan kehittämiseksi jatkui kolmatta vuotta. Tutkimuksessa ovat mukana Helsingin yliopisto ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Näiden lisäksi Maaseudun kehittämisrahasto ja VikingGenetics panostavat merkittävästi genomivalintaohjelman kehittämiseen. Genomivalinta vakiintui vuoden aikana keinosiemennykseen hankittavien sonnivasikoiden valintamenetelmänä. Vuoden 2010 alusta kaikki keinosiemennyssonnit on ostettu VikingGenetics omistukseen. Sonnivasikoita testattiin ayrshire-rodusta 662 ja holstein-rodusta 184. VikingGenetics osti 106 suomalaista ayrshire-sonnivasikkaa ja 27 holstein-sonnivasikkaa. Niistä siementuotantoon hyväksyttiin 77 ayrshireä ja 28 holsteinia. Faban jalostusneuvojat ottivat sonneista verinäytteet ja tarkastivat vasikat ja niiden emät, jotta ostopäätös oli tehtävissä heti genomitestin valmistuttua. Nuorsonnisiemenen vaihtoa jatkettiin Suomen, Ruotsin ja Tanskan välillä. Tällä on tarkoitus vahvistaa maiden välisiä geneettisiä linkkejä, jotta arvostelujen varmuus paranee. Toisaalta tämä myös varmistaa jälkeläisarvostelun saamisen mahdollisissa yhtä maata koskevissa ongelmatilanteissa. Nuorsonnisiementä käytettiin ristiin sekä ayrshirellä että holsteinilla. Suomenkarjalla genomitestaus ei ole mahdollinen, joten niiden osalta sonnivasikoiden valinta perustuu edelleen odotusarvoon, suvun sopivuuteen sekä emän jalostusarvoihin. Suomenkarjan sonnivasikoita ostettiin 9 kpl LSK, 1 kpl ISK ja 3 kpl PSK. Siementuotantoon hyväksyttiin yhteensä 7 länsisuomenkarjasonnia ja lisäksi siementä tuotti 7 ISK- ja PSK-sonnia. Hiehojen ja lehmien genominäytteitä toimitettiin testattavaksi ayrshire-rodusta 883 kpl ja holsteinilta 657 kpl. Testeistä osa oli VG:n kustantamia testejä sonninemäehdokkaista ja osa yksityisten karjanomistajien testejä. 16 Kantakirjaus Jalostusneuvonnan palvelut Faban kantakirjaustoiminta jatkui entisessä laajuudessa. Uusia rotuja ei tullut kantakirjattavaksi. Suomenkarjan ja liharotujen eläimiä kantakirjaus lisääntyi pienen taantuman jälkeen. Kantakirjaukset (kpl) Lypsyrodut 2011 2010 2009 2008 2007 28 914 29 115 29 027 29 336 27 513 - joista suomenkarjaa 1 470 1 398 1 285 2 064 1 500 Liharodut 2 303 2 226 1 633 2 538 2 821 Jalostussuunnitteluohjelma oli vuoden mittaan voimakkaan tuotekehityksen kohteena. Ohjelmaa kehitettiin vastaamaan isojen tilojen tarpeita sekä parantamaan jalostusneuvojan työn sujuvuutta. Uusittu, FabaJASUksi nimetty ohjelma otettiin käyttöön marraskuussa 2011. FabaINTO eläinten hankinnan suunnittelupalvelu on vakiinnuttanut asemansa laajentavien tilojen palveluna. Vuonna 2011 FabaINTOsuunnitelma tehtiin 20 tilalle. Jalostussuunnittelu 2011 2010 2009 2008 2007 Karjoja 5 042 5 340 5 569 5 970 6 073 Lehmiä ja hiehoja 300 013 305 686 308 536 313 493 302 833 Jalostuskilpailut Lypsykarjan valtakunnallisten jalostuskilpailujen palkinnot jaettiin Oulussa lypsykarjaseminaarin iltajuhlassa. Kilpailuluokkina olivat jälkeläisarvosteltujen sonnien kilpailu, kestävien lehmien kilpailu, lehmien jalostusarvokilpailu sekä karjojen välinen jalostusarvokilpailu. Lihakarjan jalostuskilpailujen palkintojenjako oli perinteisillä Ikaalisten emolehmäpäivillä. Palkinnot jaettiin roduittain jalostusarvoiltaan parhaille sonneille, lehmille ja karjoille. Faba palkitsee vuosittain valtakunnallisissa jalostuskilpailuissa menestyneitä jalostajia. Parhaiden karjojen kilpailussa palkittiin Monika Niva ja Esa Koivunen Kolarista, Solja Ruotsalainen Juvalta, Elovaara-Jylhä mty Janakkalasta ja Kokkosen karja Parikkalasta. 17 4. Eläin- ja tarvikekauppa Eläinkauppa ja NautaNetti Kotimaan eläinkauppa Karjanomistajan tekemät myynti-ilmoitukset Neuvojan tekemät myynti-ilmoitukset Myydyt eläimet, NautaNetti Myydyt eläimet, vienti Alkiomyynti FabaINTO-hankintasopimukset Tarvikekauppa ja korvamerkit 2011 2010 2009 666 816 592 3 004 2 669 2 465 2 331 1 018 1 042 24 1 904 668 1 204 16 1 790 590 1 232 NautaNetin ilmoitusmyynti ja erityisesti eläinvälitys lisääntyivät. Eläinten myynti-ilmoituksia julkaistiin NautaNetissä yhteensä 3485 eläimestä. Eläinvälityksen kasvu johtuu FabaINTOhankintasopimuksista. Alkiovälitys laski edellisestä vuodesta. Jalostuseläinten vienti Venäjälle kasvoi. Ayrshire-hiehojen lisäksi vietiin holstein- ja hereford-rotuisia eläimiä. Faban eläinkauppaa ja -vientiä kehitetään sekä NautaNetin että FabaINTO-palvelun ja viennin tarpeiden tyydyttämiseksi, tavoitteena on entistä tehokkaampi ja toimivampi asiakaspalvelu. FabaPutiikki ja keinosiemennystuotteiden SonniShop toimivat tiiviissä yhteistyössä. Tärkeimmät välitystuotteet ovat nautojen ja sikojen korvamerkit ja merkitsemisvälineet, lisääntymistä tukevat tuotteet; siemennystarvikkeet ja kiimanseurantavälineet sekä suojavarusteet ja ammattikirjallisuus. Uudet tuotteet, Heatime-kiimanseurantalaite ja Faba-koroke, ovat saaneet markkinoilla myönteisen vastaanoton. FabaPutiikin ja Sonnishopin yhdistämistä yhdeksi avoimeksi verkkokaupaksi valmistellaan Faban korvamerkkivalikoima laajennettiin kolmella uudella tuotteella. Faba tekee eläinten tunnistamisessa tiivistä yhteistyötä teurastamoiden, meijereiden ja viranomaisten sekä Maatalouden Laskentakeskuksen kanssa kehitettäessä sähköistä tunnistamista ja tiedonsiirron helpottamista. Hankinta ja asiakashallinta Tarvikehankinnat on yhdistetty FabaPutiikin ja Sonnishopin osalta. Hankinta on yhdistetty myös Faban, Viking Geneticsin ja Alkiokeskuksen osalta ja yhteiset hankintasopimukset ProAgria-tasolla ovat käynnistysvaiheessa. Sikapuolen tuotteiden hankinta siirrettiin Figenille (ent. Faba Sika). Faba, ProAgria ja Maatalouden Laskentakeskus kilpailuttivat toiminnanohjaus- ja asiakkuuksien hallintajärjestelmän, jossa mittavan investoinnin toimittajaksi valittiin Innofactor Oy. Neuvonnan tietokantaa hyödyntävän asiakkuuksien hallintajärjestelmän tavoitteena on yhteinen asiakastietojärjestelmä, josta hyötyvät niin omistaja-asiakkaat kuin työntekijät. 18 5. Tulossopimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus Osuuskunta sai valtionapua Lapin ja Kainuun harvaan asuttujen alueiden matkakuluihin. Alueen keskimääräinen ajomatka tilakäyntiä kohden oli 51,9 km, mikä on yli kaksinkertainen verrattuna Faban keskimääräiseen tilakäyntimatkaan (23,0 km / tilakäynti, 17,0 km / siemennys). Valtioavun avulla on ollut mahdollista noudattaa hinnoittelussa samanhintaisuusperiaatetta koko toiminta-alueella. Faban ja Maa- ja metsätalousministeriön tekemään tulossopimukseen on määritelty kolme avaintulosaluetta: • Maatalouden kannattavuus, kilpailukyky ja laatu • Ympäristö ja kestävä kehitys • Yhteistyö neuvontajärjestöjen ja tutkimuksen kanssa Valtionavun turvin varmistetaan vapaa perinnöllisesti korkeatasoisen eläinaineksen tarjonta kaikille kotieläintuottajille, sekä harvaan asuttujen ja pohjoisten alueiden jalostuspalveluiden – jalostusneuvonta, keinosiemennys- ja alkiosiirtopalveluiden – tarjonta. Jalostusvalinnoilla saavutettu edistyminen on kaikkien tilojen käytettävissä Jalostuksella saadaan aikaan pysyvää kehitystä kotieläintalouden, ympäristön ja kuluttajien kannalta tärkeissä ominaisuuksissa. Näitä ovat mm. maidon laatu ja koostumus, eläinten hedelmällisyys ja taudinvastustuskyky sekä kestävyys ja helppohoitoisuus. Kotieläinten jalostuksessa sopeutetaan luonnonvaroja säästäen eläinten tuotantotaipumukset ja ihmisten tarpeet keskenään. Faba toimii aktiivisesti myös säilyttääkseen monimuotoisuuden kotieläinten geeniresursseissa. Jalostustyö tukee kansallista kilpailukykyä niin kotieläintuottajien kuin jalostavan teollisuudenkin näkökulmasta. Valtionavun avulla kehitettiin asetettujen tavoitteiden mukai- sesti edellytyksiä tilojen kannattavuuden, kilpailukyvyn ja laadun sekä ympäristövaikutusten parantamiseen. Eläinaineksen perinnöllinen taso vaikuttaa merkittävästi kotieläinyrityksen kannattavuuteen. Yhden NTM-pisteen arvo holstein-lehmällä on 20,4 € ja ayrshire-lehmällä 19,4 €. Lypsylehmien perinnöllinen taso on kymmenessä vuodessa noussut noin 18 NTMpistettä, mikä tarkoittaa 350-367 euron tuottavuuden kasvua lehmää kohti. Viidenkymmenen lehmän karjassa jalostusvalinnalla saavutettu tuottavuuden kasvu on noin 18 000 euroa ja koko Suomen tuotosseurantaan kuuluvassa lypsykarjapopulaatiossa tämä tarkoittaa noin 82 miljoonan euron tuottavuuden kasvua. Perinnöllinen edistyminen: tuotosindeksi, punaisten rotujen sonnit valk kg 110 100 90 DNK FIN SWE 80 70 60 1990 1992 1994 Sonnin syntymävuosi 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 19 Jalostussuunnittelulla toteutetaan sekä pohjoismaista jalostusohjelmaa että kotieläinyrityksen omia tilatason tavoitteita eläinaineksen valinnassa. Jalostussuunnitelma on osa kehittyvän kotieläintilan johtamista. Faban tuotekehityksen lähtökohdaksi on otettu tilakohtaisia tavoitteita tukevat palvelut. V. 2009 kehitetty investoivien tilojen eläinaineksen suunnittelupalvelu FabaINTO on osoittautunut erittäin tarpeelliseksi palveluksi. Se on osa ProAgria-ryhmän investoivien tilojen palvelukokonaisuutta. Uusittu jalostussuunnitteluohjelma FabaJASU palvelee joustavasti myös isojen karjojen eläinaineksen kehittämistä. Emolehmätilojen jalostussuunnitteluohjelman kehitystyö on myös käynnissä. Yhteispohjoismainen kokonaisjalostusarvo NTM on ensisijainen jalostusneuvonnan- ja valinnan työkalu. NTM on koostettu tähtäimessä tulevaisuudessa tarvittava kokonaistaloudellinen lypsylehmä. Tehokas kotieläintuotanto säästää ympäristöä ja vaikuttaa maaseudun viihtyisyyteen Yhteiskunnallisia tavoitteita olivat tuotannon ympäristörasituksen hallinta ja geneettisen monimuotoisuuden säilyminen, maaseudun kotieläintalouden ja sen myötä asutuksen säilyminen sekä viihtyisä maaseutuympäristö. Investoivien tilojen eläinaineksen kehittäminen on yksi esimerkki tästä toiminnasta. Viestinnässä huolehdittiin kotieläintuotannon korkean imagon säilymisestä ja korostettiin eettisesti hyväksyttyjä menetelmiä kotieläinjalostuslain hengen mukaisesti. Tiloilla tavoite on mahdollisimman tehokas ja kestävä tuotanto. Tuotannon tehostuessa ympäristöä rasittavien päästöjen määrä tuoteyksikköä kohden pienenee. Kestävä eläinaines on yksi osa tuotannon tehostamista. Nautarotujen sisäisen vaihtelun säilymistä seurattiin toimintavuoden aikana edelleen. Jalostussuunnittelun yhteydessä arvioitiin jokaisessa parituksessa paritettavien eläinten välinen sukulaisuus. Tämä mahdollisuus on kehitetty myös liharotujen jalostussuunnitteluun. Tehollisen populaation (keinosiemennyssonnien vanhemmat) sukusiitosta pyritään välttämään. Tavoitteena on säilyttää eläinrotujen geneettinen monimuotoisuus. Faba osallistui suomalaisen geenivarastrategian toteuttamiseen mm. harvinaisten rotujen paritussuunnittelulla sekä huolehtimalla monipuolisesta sonnitarjonnasta näissä roduissa. Perinnöllinen edistyminen: tuotosindeksi, holsteinsonnit valk kg 120 110 100 DNK FIN 90 SWE 80 70 20 60 1990 1992 1994 Sonnin syntymävuosi 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Yhteistoiminta maaseutuneuvonnan ja tutkimuksen kanssa sekä kansainvälinen yhteistyö Neuvontapalveluita tuottavien organisaatioiden verkostoituminen on Suomessa toteutettu onnistuneesti Suomen Maatalouden Laskentakeskus Oy:n ylläpitämän neuvonnan tietopankin avulla. Maaseutuneuvonnan yhteistyötä toteutettiin tilatasolla yhteistyössä ProAgria Ryhmään kuuluvien organisaatioiden kanssa yhteisellä Tuottavuus +20 -ohjelmalla. Faba ja sen edeltäjät suomalaisessa kotieläinjalostuksessa ovat jo vuosikymmeniä panostaneet terveysjalostukseen ja hedelmällisyyteen, jotka tukevat eläinten kestävyyttä ja siten kaikkia mainittuja teemoja. Faba on yhdessä muiden kotieläinalan toimijoiden kanssa edistämässä eMerkin käyttöönottoa nautaeläinten tunnistamiskäytännöissä. Faba osallistui aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön tiedonkeruussa, jalostusarvostelussa ja jalostusmenetelmien kehittämisessä ja toimi aktiivisesti kansainvälisissä organisaatioissa. Genomivalinnan tutkimushanke Ruotsin, Tanskan ja Suomen kesken on valtava yhteistyön näyte. Taloudellisesti genomivalinnan kehittäminen on suurimpia panostuksia jalostuksen historiassa. Tekes-projektin kautta ovat MTT ja Helsingin yliopisto kytkeytyneet mukaan tutkimushankkeeseen. Tämä hanke on esimerkki tutkimustiedon nopeasta käyttöönotosta käytännön jalostustyössä. oleva eläinmäärä 1,8 %. Suunnitelmien määrä on vähentynyt tilamäärän laskun myötä 5,5 %. Osittain jalostussuunnitelmien määrän lasku johtuu vuoden 2011 aikana toteutetusta jalostusneuvojien erittäin aktiivisesti asiakaspalvelu-, viestintäja markkinointikoulutuksesta, mikä sitoi heitä yhteensä yli 3 henkilötyökuukauden ajaksi pois normaalista neuvontatyöstä. Jalostussuunnitelmia on siirtynyt näin ollen tehtäväksi vuoden 2012 puolelle. Jalostussuunnittelu kattaa noin 68 % tuotosseurantaan kuuluvista karjoista ja 78 % eläimistä. Lypsyrotuisten nautojen kantakirjaukset pysyivät edellisvuosien tasossa ja liharotuisten kantakirjaukset lisääntyivät edelleen hieman. Suomenkarjan alkuperä- ja lihakarjan jalostuseläintuet vaikuttavat merkittävästi niiden kantakirjauksien määrään. Lypsy- ja lihakarjan rakennearvostelut lisääntyivät hieman aikaisempiin vuosiin nähden. Emolehmätuotannossa tarkkailun peitto on edelleen alhainen, koska suurin osa emolehmätiloista toimii risteytysaineksen avulla eikä harjoita omaa jalostustoimintaa. Astujasonni kuitenkin ostetaan jalostustiloilta. Emolehmätarkkailuun kuului 318 tilaa ja noin 11 550 lehmää. Faba on ainoa emolehmätarkkailupalvelun tarjoaja Suomessa. Kotieläinjalostuksen vaikuttavuus Kotieläinjalostuksella saavutettu eläinaineksen perinnöllinen paraneminen on pysyvää ja kaikkien kotieläintuottajien saatavilla keinosiemennyksen, jalostuseläin- ja alkiokaupan avulla. Vaikuttavuus lypsykarjan jalostuksessa on laaja keinosiemennyksen käytön ansiosta. Myös tiloilla käytettävät astujasonnit ovat poikkeuksetta keinosiemennyssonnien jälkeläisiä. Jalostuksen neuvontapalveluiden käyttö vähenee hitaasti samalla kun tilamäärä vähenee. Tärkeimmässä neuvontapalvelussa, jalostussuunnittelussa, aleni suunnittelun piirissä 21 6. Viestintä ja vuorovaikutus ja markkinointi Vuonna 2011 Faba näkyi asiakaspinnassa aikaisempaa aktiivisempana toimijana: henkilöstön asiakaspalveluosaamisen ja sisäisen markkinoinnin vahvistaminen olivat osuuskunnan markkinoinnin keskeiset kehityskohteet. Faban henkilöstöä rohkaistiin tarjoamaan osuuskunnan palveluja ja tunnistamaan asiakkaiden tarpeet. Tavoite on saattaa kaikkien seminologien ja jalostusneuvojien asiakaspalveluosaaminen tasolle, jossa hyvät perusvalmiudet ovat itsestäänselvyys. Tavoitteiden saavuttamisen helpottamiseksi osuuskunta järjesti henkilöstölle koulutusta myynti- ja markkinointitaitojen kehittämiseen. Vuonna 2011 koulutukseen osallistuivat esimiesten lisäksi 17 seminologia tai jalostusneuvojaa. Koulutukset jatkuvat vuosina 2012 ja 2013. Sisäisessä viestinnässä tärkein työkalu ajankohtaisen, päivittäisen tiedon välittämiseen on keväällä 2011 käyttöön otettu intranet, Kohtu. Alueelliset tiimit tapasivat kolme kertaa vuodessa, ja lisäksi syys-lokakuussa henkilöstö kokoontui valtakunnallisille koulutuspäiville Jyväskylään. Henkilöstölle toimitettiin myös kaikki asiakasviestinnässä käytetty materiaali. Asiakas- ja jäsenviestinnässä oli henkilökohtaisten kontaktien lisäksi niin sähköisiä kuin perinteisiä printtiviestinnän kanavia. Faba jatkoi tilattavan ammattilehden, Naudan, kustantamista ja julkaisemista, mutta Sika-lehti myytiin keväällä. Nauta-lehteä kehitettiin voimakkaasti vuoden aikana, sille suunniteltiin muun muassa uusi ulkoasu. Kaikki osuuskunnan jäsenet saivat neljä kertaa ilmestyneen Faba-lehden. Kotisivuilla kävi vuoden aikana 157 400 vierailijaa. Kuukaudessa yksilöityjä kävijöitä oli keskimäärin 15 970. Aivan vuoden lopussa kotisivuilla alettiin julkaista osuuskunnan johdon ja asiantuntijoiden pitämää Kiikarissa-blogia, joka piristi kotisivujen kävijämääriä. FabaViesti-sähköpostikirje ilmestyi vuoden aikana 10 kertaa. Lisäksi toimilupasiementäjät saivat omia, heille kohdistettuja sähköpostikirjeitä. Facebookissa Faban ryhmä keräsi tasaisen vakaasti lisää ”tykkääjiä”, ja vuoden aikana seuraajien määrä kasvoi lähelle 600. Niin kotisivuille kuin Facebookryhmään päivitettiin uutta materiaalia viikoittain. Tapahtumissa Faba oli mukana ahkerasti, muun muassa Sarka-messuilla, Farmari-maatalousnäyttelyssä ja KoneAgriassa osuuskunta oli yhteisellä osastolla VikingGeneticsin kanssa. Lisäksi Faba järjesti jalostuskurssin maaliskuussa Vuokatissa, toimilupasiementäjille useita koulutuspäiviä eri puolilla Suomea sekä lypsykarjaseminaarin joulukuussa Oulussa. Viikoittain Faba osallistui alueellisiin tapahtumiin kuten meijerimarkkinoille ja navetanavajaisiin. Syksyllä Faba teetti TNS Gallupilla asiakastyytyväisyystutkimuksen tuomaan taustatietoa seuraavan vuoden markkinointitoimenpiteiden ja muun toiminnan suunnittelua varten. 22 7. Talous ja investoinnit Faban liikevaihto oli kertomusvuonna 34,6 milj. €, joka on 6 % enemmän kuin vuonna 2010 (32,6 milj. €). Liikevoitto sisältää käyttöomaisuuden myyntivoittoja vähennettynä myyntitappiolla 5,9 milj. € (0,2 milj. €). Myyntivoitoilla oikaistu liikevoitto-% oli 0,4 % (1,6 %). Investoinnit vuonna 2011 olivat 0,1 milj. € (15,6 milj. €). Käyttöomaisuuden myyneistä merkittävimmät olivat Rauhalinnan kiinteistön myynti sekä Suomen Sianjalostus Oy:n osakkeiden myynti. Faban omavaraisuusaste on korkea 83,1 % (84,6 %), myös maksuvalmius on hyvällä tasolla. Merkittävimmät osuudet ja omistukset Faban tuotot 2011 Avustukset, tuet ja palkkiot 2 % Palvelutuotot 1 % Vuokratuotot 2 % Palvelumyynnit 42 % Käyttöomaisuuden myyntivoitot 14 % Toiminnan muut tuotot 2 % Yhtiö Kotipaikka Omistusosuus Kiinteistö Oy Vantaan urheilutie 6 Vantaa 62,0 % Osuuskunta ProAgria Palvelukeskus Vantaa 49,0 % Suomen Maatalouden Laskentakeskus Oy Vantaa 45,0 % Viking Genetics F.M.B.A Tanska 25,0 % Tuotemyynnit 37 % Talouden tunnuslukuja 1 Sijoitettu pääoma 2 Rahoitusomaisuus 3 Jalostusarvo Jalostusarvo/henkilö 1000 € Henkilöstö keskimäärin 4 Oman pääoman tuottoprosentti 5 Sijoitetun pääoman tuottoprosentti 6 Current ratio 7 Quick ratio 8 Omavaraisuusaste 9 Nettovelkaantumisaste 10 Rahoitustulos 1000 € % liikevaihdosta 2011 30 814 15 033 14 845 37 396 14,3 % 14,7 % 2,44 2,40 83,1 % -35,6 % 4 674 13,5 % 2010 28 210 7 948 14 749 36 408 2,3 % 2,5 % 1,64 1,55 84,6 % -16,9 % 1 043 3,2 % Faban kulut 2011 Tutkimus- ja kehityskulut 2,5 % Matkakulut 4 % Kone- ja kalustokulut 2,3 % Muut kulut liiketoiminnasta 6,3 % Materiaalit ja palvelut 35,3 % Henkilöstökulut 39,3 % Ajoneuvokulut 6,7 % Toimitilakulut 2,7 % Poistot ja arvon alentumiset 0,7 % Käyttökate % liikevaihdosta = Jalostusarvo = (liikevoitto + poistot)/liikevaihto x 100 Käyttökate + palkat sivukuluineen + vapaaehtoiset henkilöstökulut + vuokrat Oman pääoman tuotto- % = ((Tulos ennen satunnaiseriä - tilikauden verot)/oma pääoma) x 100 Current ratio = (Rahoitusomaisuus + vaihto-omaisuus) /lyhytaikainen vieras pääoma Quick ratio = Rahoitusomaisuus/lyhytaikainen vieras pääoma Omavaraisuusaste = ((Oma pääoma + varaukset)/taseen loppusumma) x 100 Rahoitustulos % liikevaihdosta = (Käyttökate + rahoitustuotot - rahoituskulut + satunnaiset erät - verot)/ liikevaihto x 100 23 8. Henkilöstö Koulutus Osuuskunnan henkilöstön määrä väheni toimintavuonna edelleen hieman. Valtaosa työntekijöistä, noin 300 on seminologeja, jalostusneuvojia on noin 40 ja eri toimipisteissä työskentelee noin 50. Toimintavuoden lopussa henkilöstöä oli yhteensä 386, joista osa-aikaisessa työsuhteessa 57. Henkilöstö 31.12.2011 Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Seminologit 253 40 293 Faba Pohjoinen 46 8 54 Faba Itä 69 11 80 Faba Länsi 69 7 76 Faba Etelä 69 14 83 Jalostusneuvojat 32 5 37 Faba Pohjoinen 6 6 Faba Itä 8 3 11 Faba Länsi 6 1 7 Faba Etelä 12 1 13 Kenttä- ja jalostuspäälliköt 10 1 11 Toimipisteet 34 11 45 Oulu 1 1 2 Pieksämäki 2 2 4 Ilmajoki ja Veteli 3 1 4 Hollola 12 3 15 Vantaa 16 4 20 Yhteensä 329 57 386 24 Vuonna 2011 järjestettiin koko henkilöstölle kaksi päivää kestäneet valtakunnalliset koulutuspäivät. Asiakaspalvelua pyrittiin tehostamaan jatkamalla intensiivistä markkinointi- ja myyntikoulutusta 10 seminologin ryhmälle. Seminologien ja jalostusneuvojien aluetiimit kokoontuivat toimintavuonna kolme kertaa. Ammatillista erityiskoulutusta on järjestetty runsaasti useimmille työntekijäryhmille. Osa seminologeista on osallistunut alkionsiirto- ja hedelmällisyysneuvojakoulutuksiin. Jalostusneuvojien jalostusosaamista on vahvistettu tiimi- ja tehtäväkohtaisilla koulutuksilla. Toimistolaiset ovat osallistuneet erityistietoja ja -taitoja antaville kurssipäiville, ja useita esimiehiä on osallistunut eri tahojen järjestämiin esimies- ja johtajakoulutuksiin. Jatkossakin henkilöstön koulutus on toiminnan kulmakiviä. Vuonna 2012 panostetaan edelleen koko kentän henkilöstön markkinointi- ja asiakaspalvelutaitojen kehittämiseen. Työterveyshuolto ja tyky-toiminta Työterveyspalvelut hankittiin Suomen Terveystalolta ja sen yhteistyöyrityksiltä. Syksyllä koko henkilöstölle tehtiin työhyvinvointikysely. Vuonna 2010 alkanut keinosiemennysalan valtakunnallinen Aslak-kuntoutuskurssi jatkui toimintavuonna. Myös uusi kurssi vuodelle 2012 anottiin ja saatiin. Henkilöstöllä oli ja on mahdollisuus osallistua tuettuun liikunta- ja virkistystoimintaan yhdessä sovittujen periaatteiden mukaisesti. Mahdollisuutta on käytetty edelleen aktiivisesti hyväksi. Työsuojelu Osuuskunnan työsuojelupäällikkönä ja työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana toimi Aimo Manelius. Työsuojelutoimikunta piti toimintavuonna neljä kokousta. Toimikunnan työn tärkeänä tavoitteena oli ennakoiva työsuojelutyö. Syksyllä järjestettiin työsuojeluvaalit v. 2012-15. Kesällä päättyi MEPA-hanke (Meidän Parhaaksi) tuloksellisesti, kun Farmari-näyttelyssä julkistettiin nautojen turvallisia käsittelyvaihtoehtoja esittelevä ”Päästä kiinni – päästä irti” dvd. ille ja sido Loppuvuonna sitä jaettiin laajasti asiakkaille sidosryhmille. TES- ja YT-toiminta Osuuskunnassa noudatettiin valtakunnallisia keinosiemennysalan ja neuvonnan työehtosopimuksia. Toimintavuonna neuvoteltiin uudet sopimukset. Keinosiemennysalan valtakunnallisen raamisopimuksen mukainen TES päättyy 31.1.2014 ja neuvonta-alan 31.10.2012. Työnantajapuolen edunvalvojana toimi Palvelualojen Työnantajat (PALTA). Työntekijäpuolen edunvalvojina toimivat Agronomiliitto, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto (JYTY) sekä Maataloustoimihenkilöjärjestöjen liitto (MTJL). Toimintavuonna vallitsi työrauha, eikä työehtoihin liittyviä riitatapauksia ollut. Eri henkilöstöryhmistä koottu YT-toimikunta piti viisi kokousta. YT-kokouksissa on rutiini- ja TES-asioiden lisäksi käsitelty runsaasti erilaisia toiminnan pelisääntöihin, ohjeistukseen sekä tiedottamiseen liittyviä asioita. Kokouksissa asioiden käsittely on sujunut rakentavasti. 25 9. Kestävä kehitys ja toiminnan riskit Jalostusalalla sonnien ja koko nautakarjan hyvän terveystilanteen säilyttäminen on ensisijainen tavoite. Vakava tauti pysäyttää tai halvaannuttaa toiminnan laajasti. Siemenen saatavuus on turvattu aikaisempaa paremmin tautiriskien varalta, kun siementuotanto tapahtuu VikingGeneticsin toimesta kolmessa maassa. Tämä toimintamalli lieventää asematoimintaan liittyviä riskejä ja mahdollistaa asemien lukumäärän pienentämisen kaikissa yhteistyömaissa. Faba osk myy palveluitaan kotieläintuottajille. Tilojen väheneminen on ollut tasaista ja melko hyvin ennustettavaa. Tämän vuoksi riski osuuskunnan talouden ennakoimattoman nopeasta heikkenemisestä on pieni, mutta luo paineen toiminnan jatkuvaan tehostamiseen. Rakenteellisella ja toiminnallisella kehittämisellä sekä toiminnan voimakkaalla rationalisoinnilla on tätä riskiä pyritty pienentämään. Faba osk on tulevaisuudessa asiantuntijaorganisaatio, jossa toiminnan merkittävin osa on asiantuntija- ja siemennyspalveluiden myynti kotieläinyrittäjille. Asiantuntijapalveluiden myynti ei aiheuta ympäristöriskiä. Faba osk ei suoraan omista eläintiloja tai eläimiä, mutta osakkuusyhtiön kautta se on mukana myös kotieläintuotannossa. Osuuskunnan osaksi omistaman yrityksen hallinnassa olevissa kotieläinsuojissa on kiinnitetty huomiota ympäristöriskeihin. Faba osk on jalostustoiminnallaan parantanut koko suomalaisen kotieläintuotannon ympäristöhyötysuhdetta, koska päästöjen osuus tuotettua maitoja lihakiloa kohden on perinnöllisen edistymisen seurauksena pienentynyt. Käytössä olevat jalostustavoitteet edistävät ympäristötehokkuuden kasvua ja tukevat kestävää kehitystä ja monimuotoisuuden säilymistä eläingeenivaroissa. Myös lypsylehmien ympäristötehokkuutta parantavia tutkimushankkeita on tuettu. Kilpaileva toiminta on Suomessa ollut toistaiseksi melko vähäistä. Kilpailuun varaudutaan kehittämällä omaa toimintaa aktiivisesti vastaamaan asiakasomistajien tarpeisiin kustannustehokkaasti, jotta he haluavat käyttää osuuskunnan palveluita kattavasti. Liiketoiminnan riskejä pyritään hallitsemaan myös aktiivisilla riskikartoituksilla yhdessä vakuutusyhtiön kanssa. Vakuutukset läpikäytiin yhteistyössä vakuutusalan konsultin kanssa, jotta niiden kattavuus on riittävä ja hinta kilpailukykyinen. Vakuutettavia riskejä pyritään pienentämään henkilöstön kanssa yhteisessä projektissa. Projektissa parannetaan henkilöstön työturvallisuutta ja työhyvinvointia. Projektissa tuotettiin työturvallisuuteen keskittynyt opetusvideo, esite ja kalvosarja sidosryhmille. Vuoden lopussa toteutettiin myös työtyytyväisyyskysely. Nykyisin tärkeänä yhteiskunnallisena tavoitteena on pidentää työuria. Vuosina 2007–2010 keskimääräinen ikä eläkkeelle siirryttäessä oli osuuskunnan henkilöstöllä 62,7 vuotta. Vuonna 2011 se oli keskimäärin 62,9 vuotta. Tuotekehitykseen panostetaan jatkuvasti. Tuotekehityspanostuksen avulla pyritään varmistamaan, että osuuskunta kykenee tarjoamaan kilpailukykyisiä palveluita ja tuotteita jäsenilleen. Siitä huolimatta, että suurin tuotekehityspanostuksemme genomivalinnan projekti, on edennyt suunnitelmien mukaan, liittyy projektiin riski, etteivät tulokset vastaa nykyisiä oletuksia. Riskiä voidaan tarkastella myös toisinpäin. Jos osuuskunta ei olisi voimakkaasti panostanut genomivalinnan tutkimukseen ja yhteistyöhön Ruotsin ja Tanskan kanssa, olisimme jääneet huomattavasti jälkeen kansainvälisen jalostuksen kehityksestä. Tällä riskinotolla turvaamme suomalaisen maidontuotannon kilpailukykyisyyttä pitkälle tulevaisuuteen. 26 10. Tulevaisuuden näkymät Faban kysyntä laskee tasaisesti eläinmäärän pienentyessä. Tasaiseen muutokseen sopeutuminen on kuitenkin aina hallittua. Ympäristöasioiden sekä siihen liittyvä lypsykarjan rehun hyväksikäytön merkitys tulee kasvamaan. Tämän lisäksi eläinten hyvinvointi- ja terveysnäkökulma korostuu. Terveys- ja hyvinvointinäkökulmalle on rakennettu hyvä polku aloittamalla terveystiedon keruu 1970–1980 luvulla. Uudet tutkimussuunnat nutrigenomiikka ja nutrigenetiikka lähentävät ruokinta- ja jalostustutkimusta toisiinsa. Suomessa molempiin tutkimussuuntiin on panostettu genomisen valinnan kehittämisen yhteydessä. Jalostuksen toimintaympäristön kansainvälistyessä on entistä tärkeämpää, että pohjosmaisille yliopistoille ja tutkimusinstituuteille kyetään synnyttämään toimintamalleja valtioiden rajat ylittäviin projekteihin. Tutkimuksen ja kehityksen vauhtia täytyy kyetä lisäämään eikä ole enää järkevää tehdä päällekkäistä tutkimusta pohjoismaissa. Seuraava suuri epäjatkuvuuskohta on vuonna 2015, kun Euroopan unionissa puretaan maitokiintiöjärjestelmä. Tämä tulee lisäämään Euroopan maidontuotantoa ja aiheuttamaan kovan paineen maidon hintaan myös Suomessa. Faban tavoitteena on tehostaa toimintaprosesseja ja tuottamaansa asiakaslisäarvoa valmistautuessaan muutokseen. Uudistamme sekä jalostusneuvonnan että siemennystoimintojen toimintatapoja entistä tehokkaammiksi vuoden 2012–2013 aikana. Tämä vaatii osuuskunnalta merkittäviä tietotekniikkainvestointeja. Pohjoismaiset jalostuksen vahvuudet tulevat parhaiten esille, jos maidon hinnoittelu tukee mahdollisimman paljon kuivaaineen tuotantoa veden tuotannon sijasta. Kun tähtäin on kuiva-aineessa, kyetään samalla paremmin edistämään karjan terveysominaisuuksia ja hedelmällisyyttä. Sekä Ruotsi että Tanska painottavat nykyisin Suomea enemmän kuivaainetta hinnoittelussaan. Suomessa vahva ayrshire-rotu hyötyisi kuiva-aineeseen painottuvasta hinnoittelusta. Näin kyettäisiin erilaistamaan entistä enemmän pohjoismaista punaista rotua pohjoismaisen hyvinvointi- ja terveysajattelun suuntaan. Kotieläintilojen koon kasvaessa ja tuotantoautomaation lisääntyessä jalostuksen, tuotosseurannan ja tuotantoneuvonnan välinen yhteistyö tulee entistä merkittävämmäksi. Esimerkiksi tuotosseurannan tietojen keruun nopeuttamiseen ja tiedonkeruun automaatioasteen kasvuun on merkittävä tarve, otta jalostukselle tärkeän tiedonkeruun tarpeet kyetään täyttämään. Yhteistyölle on rakennettu hyvä polku ProAgria-ryhmän puitteissa, mutta yhteistyön syventämiselle on voimakas tarve, kun myös tilalukumäärä supistuu nopeasti nykyisestä kymmenestä tuhannesta viiteen tuhanteen. Vuosi 2012 on YK julistama osuustoiminnan vuosi. Myös Faba kampanjoi tulevana vuonna osuustoiminnan eduista. Osuustoiminta on yhteistyötä ja yhteistyössä sekä innovatiivisuudessa on pienen maan kehityksen tulevaisuus. Suomessa tulisi kyetä panostamaan alkutuotannon innovaatioiden kehittämiseen, jotta tuotannon elinvoima pystytään säilyttämään. Fabassa merkittävässä asemassa on myös uusien palveluinnovaatioiden kehittäminen. Faban asema markkinoilla on uudistusten jälkeen vakaa. Faba osk on keskittynyt asiakasta lähellä olevaksi palvelu- ja jalostusorganisaatioksi. Siemenen tuotanto, sonnien jalostusohjelma, siemenen vienti ja jalostusarvojen laskenta on siirretty yhteispohjoismaiseksi toiminnoksi. Näissä toiminnoissa voidaan hyödyntää suuremman populaation ja yrityskoon tuomaa lisäarvoa ja tehokkuutta. Samalla on saatu yhdistettyä yhteispohjoismainen osaaminen yli rajojen palvelemaan kotieläintuottajiamme. Tavoitteenamme ovat olleet hyvät paikalliset palvelut ja tehokkaasti hyödynnetyt synergiaedut. 27 11. Utsikter för framtiden Fabas ställning på marknaden är stabil efter reformerna. Andelslaget Faba har koncentrerats till en service- och avelsorganisation som är nära kunderna. Produktionen av semindoser, tjurarnas avelsprogram, export av semindoser och uträknandet av avelsvärden har överförts till en samnordisk verksamhet. I dessa funktioner kan man dra nytta av den extra nytta och effektivitet som en större population och ett större företag för med sig. Samtidigt har man förenat det samnordiska kunnandet över gränserna till att tjäna våra husdjursproducenter. Våra målsättningar har varit goda lokala tjänster och effektivt utnyttjade synergifördelar. Efterfrågan på Fabas tjänster minskar i jämn takt då antalet djur minskar. Anpassandet till en jämn förändring är dock alltid behärskad. Den följande stora förändringen sker år 2015, då man slopar systemet med mjölkkvoter inom Europeiska Unionen. Detta kommer att öka Europas mjölkproduktion och orsaka ett stort tryck på mjölkpriset även i Finland. Fabas målsättning är att effektivera verksamhetsprocesserna och den extra nytta för sina kunder som Faba åstadkommer då vi förbereder oss för förändringen. Under år 2012 – 2013 förnyar vi våra verksamhetsmetoder både för avelsrådgivningens och för semineringsverksamhetens del så de blir ännu effektivare än tidigare. Detta kräver betydande investeringar i datateknik för andelslaget. Då storleken på husdjursgårdarna växer och produktionsautomatiken ökar, blir samarbetet mellan avel, produktionskontroll och produktionsrådgivning allt viktigare. Det finns ett stort behov av att exempelvis påskynda insamlandet av uppgifter för produktionskontrollen och öka automationsgraden i insamlandet, för att man skall kunna uppfylla avelsarbetets viktiga behov av data. Inom ramen för ProAgria-gruppen har man byggt upp ett bra samarbete, men det finns ett stort behov av att fördjupa samarbetet, då också antalet gårdar snabbt kan minska från tiotusen till femtusen. 28 Betydelsen av miljöfrågor och mjölkboskapens foderutnyttjandegrad som hör samman med dessa, kommer att öka. Dessutom betonas frågan om djurens välbefinnande och hälsa. I och med att vi börjat samla in uppgifter om djurens hälsa redan på 1970 – 80-talet finns det en god grund för hälso- och välmåendeaspekter. De nya forskningsinriktningarna nutrigenomik och nutrigenetik för forskning inom utfodring och avel närmare varandra. I Finland har man satsat på båda forskningsgrenarna i samband med att man utvecklat det genomiska valet. Då genetikens verksamhetsmiljö blir alltmer internationell är det allt viktigare, att man strävar till att skapa verksamhetsmodeller för projekt som överskrider statsgränserna i de nordiska universiteten och forskningsinstituten. Man måste försöka påskynda forskningen och utvecklingen och det är inte längre förnuftigt att göra överlappande undersökningar i de olika nordiska länderna. Det nordiska avelsarbetets starka sidor kommer bäst fram, om prissättningen av mjölken så mycket som möjligt gynnar produktionen av torrsubstans i stället för produktion av vatten. Då man riktar in sig på torrsubstans, lyckas man samtidigt bättre förbättra boskapens hälsoegenskaper och fertilitet. Både Sverige och Danmark lägger nu mera vikt på torrsubstansen vid prissättningen av mjölken än vad man gör i Finland. Ayrshirerasen som är stark i Finland skulle dra nytta av en prissättning som betonar torrsubstansen. På så sätt skulle man ännu bättre kunna specialisera den nordiska röda rasen i riktning mot det nordiska välmående- och hälsotänkandet. FN har utropat år 2012 till internationellt år för kooperationen. Också Faba för under året fram fördelarna med kooperativ verksamhet. Andelslagsverksamheten innebär samarbete och i samarbetet och innovationerna finner man framtiden för ett litet lands utveckling. I Finland borde man lyckas med att satsa på utvecklandet av primärproduktionens innovationer, för att man skall kunna bevara produktionens livskraft. Inom Faba har också utvecklandet av nya tjänsteinnovationer en viktig ställning. Faba osk TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys(-), vähennys (+) Ulkopuoliset palvelut 1.1. - 31.12.2011 € 34 585 738,42 1.1. - 31.12.2010 € 32 567 347,64 8 220 317,30 2 566 772,73 12 012 709,25 181 870,19 782 311,90 -12 976 891,34 11 353 833,29 -157 783,06 537 830,63 -11 733 880,86 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut 11 594 175,00 2 093 974,70 761 374,40 11 303 748,03 -14 449 524,10 2 076 589,34 732 494,10 -14 112 831,47 Poistot Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO/TAPPIO Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muut korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut Arvonalennukset vaihtuvien vastaavien sijoituksista Arvonalennukset pysyvien vastaavien sijoituksista 129 132,09 77 408,82 -11 169,14 -230 933,57 0,00 YLIJÄÄMÄ ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys(-) vähennys (+) Tuloverot TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -266 052,96 -9 061 405,16 -396 609,13 -8 348 696,03 6 052 182,16 542 102,88 -35 561,80 121 298,76 49 419,47 -10 324,70 0,00 -70 052,88 6 016 620,36 113 525,82 113 525,82 -1 608 330,66 4 521 815,52 90 340,65 632 443,53 51 374,84 51 374,84 14 267,55 698 085,92 29 Faba osk TASE VASTAAVAA 31.12.2011 € 31.12.2010 € PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 6 954,26 6 954,26 65,69 65,69 2 812 062,33 3 860 109,91 749 147,34 594 393,93 37 909,14 0,00 5 241 560,32 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 2 139 726,25 237 396,04 401 091,39 29 918,65 3 930,00 Sijoitukset Osuudet osakkuusyrityksissä Muut osakkeet ja osuudet 13 011 877,19 4 175 419,65 Pysyvät vastaavat yhteensä 13 096 330,38 17 187 296,84 6 575 419,65 20 006 313,43 19 671 750,03 24 913 376,04 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 282 217,85 282 217,85 464 088,04 464 088,04 Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset 1 520,00 1 520,00 1 520,00 1 520,00 3 643 964,22 19 863,50 384 647,51 3 054 492,62 0,00 143 422,08 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset 4 048 475,23 Saamiset yhteensä 3 197 914,70 4 049 995,23 3 199 434,70 Rahoitusarvopaperit Muut osakkeet ja osuudet 1 761 050,69 1 761 050,69 0,00 0,00 Rahat ja pankkisaamiset 10 982 854,87 4 748 894,58 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 17 076 118,64 8 412 417,32 VASTAAVAA YHTEENSÄ 37 082 432,07 33 325 793,36 30 Faba osk TASE VASTATTAVAA 31.12.2011 € 31.12.2010 € OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 3 765 292,38 3 735 368,70 Muut rahastot Arvonkorotusrahasto Vararahasto Muut rahastot Tilikauden yli/alijäämä 693 789,34 525 641,60 21 307 799,15 4 521 815,52 Oma pääoma yhteensä TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero 27 049 045,61 2 528 428,56 525 641,60 20 609 041,98 698 085,92 24 361 198,06 30 814 337,99 28 096 566,76 0,00 113 525,82 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat 69 827,38 1 566 198,06 1 142 966,79 3 489 101,85 6 268 094,08 2 410,07 2 203 563,28 1 018 079,35 1 891 648,08 5 115 700,78 Vieras pääoma yhteensä 6 268 094,08 5 115 700,78 VASTAAVAA YHTEENSÄ 37 082 432,07 33 325 793,36 31 www.faba.fi Faba PL 95, 15871 Hollola puh. 020 747 2020 fax. 020 747 2001 e-mail faba@faba.fi
© Copyright 2024