Tästä - Kuitua tunturiin
1 Kuitua tunturiin –hankkeen loppuraportti 17.02.2012 - 31.12.2014 2 Sisällysluettelo 1. Hankkeen toteuttajan nimi: .............................................................................................. 3 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: ..................................................................................... 3 3. Yhteenveto hankkeesta: ................................................................................................. 3 4. Raportti ............................................................................................................................ 4 4.1 Hankkeen tavoitteet ....................................................................................................... 4 4.1.1 Ylemmän tason tavoitteet ........................................................................................... 4 4.1.2 Hankkeen eritystavoitteet ....................................................................................... 5 4.2. Hankkeen toteutus ........................................................................................................ 6 4.2.1 Toimenpiteet .............................................................................................................. 6 4.2.2 Aikataulu ................................................................................................................... 14 4.2.3 Resurssit ................................................................................................................... 25 4.2.4 Toteutuksen organisointi ........................................................................................... 25 4.2.5 Kustannukset ja rahoitussuunnitelma ....................................................................... 26 4.2.6 Raportointi ja seuranta ............................................................................................. 27 4.2.7 Toteutusoletukset ja riskit ......................................................................................... 28 4.3 Yhteistyökumppanit................................................................................................. 29 4.4. Tulokset ja vaikutukset ............................................................................................ 29 5. Esitykset jatkotoimenpiteiksi .................................................................................... 31 6. Allekirjoitus ja päiväys ............................................................................................... 32 3 1. Hankkeen toteuttajan nimi Kyläkulttuuria tuntureitten maassa ry, Virastotalo, Isopalontie 2, 95900 Kolari 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Kuitua tunturiin –hanke Hankenumero 16220 3. Yhteenveto hankkeesta Hankkeen yleisenä tavoitteena on kylien elinvoimaisuuden ja yritystoiminnan toimintaedellytysten vahvistaminen: yritystoiminnan, palvelujen saatavuuden ja yleensä maaseudulla asumisen edellytys on riittävän nopea ja kaikissa olosuhteissa toimintavarma laajakaista. Laajakaista tarjoaa parempia etätyömahdollisuuksia. Hankkeen eritystavoitteena on laajakaistaan liittyen uusimman tietotaidon ja mallien välittäminen, ja tietoyhteiskunnan laajakaistaan pohjautuvien innovaatioiden hyödyntäminen sekä taloudellisessa mielessä että maaseudun asukkaiden arkielämässä. Hankkeella tuetaan maaseudun asukkaiden ja yrittäjien omaehtoista itsensä kehittämistä ja ammattiosaamisen ajan tasalla pitämistä ja kohentamista. Lisäksi hankkeella vaikutetaan maaseudun asukkaiden tiedontasoon ja asenteisiin sekä yleiseen ilmapiiriin maaseutua kohtaan. Hanke tukee Laajakaista kaikille 2015 – hankkeen toteutumista ja maakunnallista laajakaistahanketta. Hankkeen avulla kartoitetaan käytettävissä olevat yhteydet ja selvitetään valokuituverkosta kiinnostuneet taloudet ja yritykset. Hanke toimii Lapin liiton maakunnallisten laajakaistaan liittyvien tiedotus- ja aktivointitoimenpiteiden paikallisena avustajana esim. järjestelyissä. Hanke organisoi ja pyörittää kylä- ja kuntakohtaisia tiedotuskampanjoita, jotka koostuvat paitsi kyläilloista ja tiedotusmateriaalista, myös ovelta ovelle tapahtuvasta viestinviemisestä. Hankkeen avulla tiedotetaan mahdollisuudesta hakea maaseuturahastosta tukea kyläverkolle, kerätään ja jaetaan tarvittavaa tietoa kyläverkkohankkeiden kokoamista 4 varten, tiedotetaan yrityksille mahdollisuudesta hakea yritystukea yrityskohtaisiin ratkaisuihin ja selvitetään vaihtoehtoisia ja/täydentäviä ratkaisuja ongelmallisten alueiden laajakaistaratkaisuihin Lapin liiton apuna ja tiedotetaan näistä sekä muun tiedottamisen yhteydessä tiedotetaan myös yleispalveluvelvoitteesta. Hankkeen kohderyhmänä ovat toimintaryhmän toiminta-alueen yrittäjät ja asukkaat. Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat Lapin liitto, operaattorit, Tunturi-Lapin kunnat ja kylät sekä pohjoisimman Lapin leaderin ”Laajakaistaa kyliin –hanke”,että Tervolan kunnan hakema ”Kuitua Länsi-ja Etelä-Lappiin - hanke”. 4. Raportti 4.1 Hankkeen tavoitteet 4.1.1 Ylemmän tason tavoitteet Hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimintalinjaa 3 ja toimenpidettä 331; Koulutus ja tiedotus. Hanke toteuttaa myös paikallisen toimintaryhmän kehittämissuunnitelmaa Vireä Tunturi-Lappi 2007 – 2013. Kuitua tunturiin -hanke edistää paikallisen kehittämissuunnitelman kantavia ajatuksia osaamisen kehittämisestä, yrittäjyyden edistämisestä ja tasa-arvon toteutumisesta myös syrjäisimmillä reuna-alueilla. Osaaminen kytkeytyy mahdollisuuksiin olla mukana vuorovaikutusprosesseissa, ja nykyisin monet osaamiseen liittyvät kokonaisuudet toteutetaan www-pohjaisina. Alueellisen kehittämistyön perustana ovat osaavat ja aktiiviset ihmiset, jotka etsivät tietoa ja uusia ratkaisuja esim. palvelumalleista. Yrittäjyyden toimintamallit ja tapa hankkia asiakkuuksia ovat muuttuneet viime vuosina. Yhä enenevässä määrin asiakkaat ovat siirtyneet verkkoon ja sosiaalinen media on markkinointikeino siinä missä perinteinenkin markkinointi. Samoin yritystoiminnan palvelukokonaisuudet ja -tuotteet ovat esillä netissä, tiedostot tulee olla toimivia ja houkuttelevia. Yrittäjä tarvitsee omien asioidensa sujuvaan hoitamiseen palveluita, jotka nykyisin luontevasti löytyvät verkosta. KKTM ry:n tavoitteena on myös tasapainottaa hanketoiminnan avulla alueiden erilaisia lähtökohtia ja varmistaa, että myös harvaanasutuimmat alueet saavat yhtäläiset toiminnalliset mahdollisuudet kuin keskeisimmilläkin alueilla sijaitsevat kylät ja kyläkeskittymät. Tämä alueellisen tasa-arvon toteutumisen näkökulma kattaa 5 myös laajemman näkökulman, jossa valtakunnan tasolla Tunturi-Lappi ei voi jäädä ilman nykyaikaisen yhteiskunnan peruspalveluita ja toimintaedellytyksiä. Kylätasolla tavoitteena on konkreettisella tasolla edistää laajakaistan saamista joka kylään, mihin liittyy laajakaistan tuomien mahdollisuuksien ja lisäarvon esilletuonti sekä tiedottaminen kylä- ja yrityskohtaisten ratkaisujen rahoitusmahdollisuuksista. Tällä pyritään saamaan mahdollisimman moni mukaan laajakaistan piiriin, jolloin verkon toteuttajat näkisivät panostuksensa runkoverkkoon kannattavaksi jotta laajakaistaratkaisut todellisuudessa toteutuisivat. Mikäli laajakaistaverkon rakentamisinvestointeihin ei löydy käytännön toteuttajia operaattoreista, tulee mietittäväksi että valokaapeli-investoinnin rakennuttajana toimisivat esim. perustettavat osuuskunnat tai kunnat. Tarvittaessa hankkeessa avustetaan näiden mahdollisuuksien selvittämistyössä Lapin liittoa (lähinnä maaseuturahaston tuen käytön osalta) sekä tiedotetaan selvitystyön tuloksista. 4.1.2 Hankkeen eritystavoitteet Hankkeen eritystavoitteena on laajakaistaan liittyvän uusimman tietotaidon ja mallien välittäminen sekä mahdollisuuksien mukaan laajakaistaan pohjautuvien innovaatioiden hyödyntäminen sekä taloudellisessa mielessä että maaseudun asukkaiden arkielämässä. Hankkeella myös tuetaan välillisesti maaseudun asukkaiden ja yrittäjien omaehtoista itsensä kehittämistä ja ammattiosaamisen ajan tasalla pitämistä ja kohentamista. Lisäksi hankkeella vaikutetaan maaseudun asukkaiden tiedontasoon ja asenteisiin sekä yleiseen ilmapiiriin maaseutua kohtaan. Tavoitteena on tukea Laajakaista kaikille 2015 – hankkeen toteutumista välittämällä tietoa laajakaistasta rahoitusmahdollisuuksista kyläverkoille ja erityisesti sekä maaseuturahaston yrityskohtaisiin ratkaisuihin. Tavoitteena on tuoda laajakaistaan liittyvä tieto (käytön mahdollisuudet, laajakaistan saannin edellytykset, merkitys kiinteistön arvolle jne.) jokaisen maaseudun asukkaan ulottuville ja erityisesti yritysten osalta tuoda tieto eri rahoitusmahdollisuuksista jokaiseen yritykseen. 6 4.2. Hankkeen toteutus 4.2.1 Toimenpiteet Hankkeeseen rekrytoitiin projektipäällikkö 19.03.2012 alkaen tehtävänään hankkeen toteuttaminen hankesuunnitelman mukaisesti. Hankkeen toteuttamiseksi projektipäällikön tuli hankkia aluksi asianmukaiset työvälineet, kuten puhelin ja tietokone. Lisäksi hankkeelle avattiin nettisivut osoitteeseen www.kuituatunturiin.fi. Hankesuunnitelman mukaisesti hanke tiedotti nopeista valokuitupohjaisista laajakaistayhteyksistä sekä niiden mukanaan tuomista mahdollisuuksista paikallistasolla järjestäen kyläiltoja ja kyliin tulevia tiedotuskampanjoita. Näitä kyläiltoja on järjestetty hankkeen toimesta sekä myös yhteistyössä Lapin Liiton kanssa. Kyläiltoja on järjestetty seuraavasti: Kittilä 26.04.2012. Yhdessä Lapin Liiton kanssa, osallistujia 25 hlö. Kaukonen 11.05.2012, osallistujia 11 hlö. 7 Alakylä 15.05.2012, osallistujia 7 hlö. Tunturi-Lapin alueella valokuiturakentaminen lähti liikkeelle Kittilän hankealueilta 8 ja 10, joten myös kyläiltojen pääpaino oli alussa siellä. Lisäksi on käyty esittelemässä hanketta ja valokuituasiaa myös Kittilän elinkeinoyhtiö Kideven internet työpajassa ja Kittilän kylien neuvoston kokouksessa. Kideven järjestämässä yritysten aamukahvitilaisuudessa Levillä esiteltiin hanketta sekä nopean laajakaistan tuomia mahdollisuuksia yrittäjille. Ensimmäinen valokuituilta järjestettiin myös Muoniossa yhdessä Lapin Liiton kanssa 12.06.2012.. Valokuituinfoa on jaettu yhdessä Lapin Liiton kanssa myös Kittilän supermarketissa kokeiluluonteisesti. Kittilä, 27.06.2012 Juha Mikkonen, Markus Ajo, Kittilän kylätiedottajat 8 Kittilän hankealueille 8 ja 10 rekrytoitiin 2kpl. kylätiedottajia, Juha Mikkonen ja Markus Ajo. Heidän tehtävänään oli kiertää alueella ovelta ovelle valokuidusta tiedottaen sekä liittymishalukkuutta kartoittaen. Kyläverkkohankkeista kiinnostuneita kyliä on eri puolella Tunturi-Lappia. Kyläverkoista ja hankkeesta on käyty kertomassa Kittilän Siitosessa 18.07.2012, osallistujia 9 hlö 05.09.2012, osallistujia 9 hlö sekä Muonion Kangosjärvellä 24.07.2012, osallistujia 7 hlö. Kyläverkkojen osalta tilanne elää ja kehittyy koko ajan. Kolarin kunnan kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena esille nousi huoli Ylläksen alueen laajakaistan rakentamisesta. Alue on elinkeinopoliittisesti erittäin tärkeä ja nopean sekä toimintavarman tietoliikenneverkon puuttuminen heikentää alueen kilpailukykyä. Hankkeen rahoittaminen joko toimintaryhmän tai ELY-keskuksen kehyksestä ohjelmakauden lopulla on vaikeaa. Tämän ongelman ratkaisemiseksi Kolarin kunta, Lapin Liitto, alueen yrittäjät, operaattori sekä hanke tekevät tiivistä yhteistyötä. Ylläksen alueella käynnistettiin liittymähalukkuden kartoitus www.mullekuitu.fi palvelun kautta. Siitosen kylä Kittilässä oli erityisen aktiivinen ja tarvitsi oman kyläverkkonsa. Tämän osalta suunniteltu menetelmä oli aivan erityinen. Kyläkunta lupautui auraamaan ja kaivamaan kaapelit maahan, mikäli operaattori toimittaa tarvittavan materiaalin. Neuvotteluissa edistyttiin ripeästi ja päätökset asiasta saatiin lokakuun lopulla. Auraamaan päästiin marraskuun alussa ja ensimmäiset 100-megaiset liittymät saatiin käyttöön ennen joulua. Kaikki liittymät saatiin käyttöön alkuvuodesta 2013. 9 Aurausta Siitosessa Saarenpudas Kolarissa aktivoitui myös. Yhdessä naapurikylän Äkäsjokisuun kanssa kylille tuli tahtotila perustaa osuuskunta ja rakentaa kahden kylän alueelle kyläverkko joka myös jäisi osuuskunnan hallintaan. Saarenputaan ja Äkäsjokisuun kylillä on poikkeuksellisen paljon valokuitupohjaisen laajakaistaverkon suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvää osaamista. Kyläverkkohankkeet saivat uutta vauhtia Lapin ELY- keskuksen avattua teemahaun ajalle 24.09.2012 – 31.12.2012. Kyläverkkohankkeisiin oli varattu enintään 1 000 000€ vuoden 2013 määrärahoista. Hanke tiedotti teemahausta osana omaa tiedotustaan suoraan kyliin ja kyläyhdistyksiin. Näin aktivoimalla saatiin Siitosen ja Saarenputaan lisäksi omasta kyläverkosta kiinnostuneita kyliä Kittilästä Kinisjärvi-Vuoman kyläryhmittymä, Muoniosta Kerässieppi- Liepimä ja Enontekiöltä Kilpisjärvi. Hanke järjesti eri kylissä kyläiltoja seuraavasti: Äkäsjokisuu-Saarenpudas 09.10.2012, osallistujia 29 hlö 09.11.2012, osallistujia 37 hlö. 10 Kinisjärvi-Vuoma 06.11.2012, osallistujia 28 hlö. 19.11.2012, osallistujia 29 hlö. Kerässiepissä 03.12.2012, osallistujia 12 hlö Kilpisjärvellä 10.12.2012 osallistujia 13 hlö. Lapin ELY- keskukseen toimitettiin Tunturi-Lapista 4 hakemusta määräaikaan mennessä. Kuitua tunturiin – hanke tiedotti ja avusti kyläverkkotukea hakeneita kyläyhdistyksiä hakemusten ja niihin liittyvien suunnittelujen ja kilpailutusten asianmukaisesta toteuttamisessa. Tästä huolimatta osa hakemuksista oli osittain puutteellisia lähinnä kireän aikataulun vuoksi. Kyläyhdistykset täydensivät puutteellisia hakemuksiaan heti vuoden 2013 alussa. Kyläverkkotukea hakivat seuraavat kyläverkkohankkeet: Äkäsjokisuu-Saarenpudas kyläverkkohanke, Kolari Kinisjärvi-Vuoma kyläverkkohanke, Kittilä Kerässieppi-Liepimä kyläverkkohanke, Muonio Kilpisjärven kyläverkkohanke, Enontekiö 11 Lisäksi Siitosen kyläverkkohanke toteutettiin ilman julkista hanketukea talkooperiaatteella. Kittilän kunta on jälkikäteen myöntänyt tukea rakentamisesta aiheutuneiden kustannusten peittämiseksi. Muoniossa ja Enontekiöllä toteutettiin kunnan kattava kartoitus liittymähalukkuudesta yhdessä kunnan ja Lapin Liiton kanssa. Lisäksi on käyty neuvottelutilaisuuksissa Kolarin, Muonion ja Enontekiön kunnan, sekä operaattorin edustajien kanssa kuntien laajakaistarakentamisen tilanteesta. Hankealueiden liittymismaksujen osamaksumahdollisuudesta neuvoteltiin moneen otteeseen operaattorin kanssa. Loppuvuodesta 2012 asiassa päästiin eteenpäin ja lanseerattiiin uusi maksutapa, Op-Visa. Maksutapa perustuu luottokortin käyttöön maksuvälineenä, joten rahoituskorko on kohtuullisen korkea. Tämä oli kuitenkin ainoa mahdollinen vaihtoehto asian ratkaisemiseksi, joten osamaksuvaihtoehtokin voidaan nyt esittää. Uusia hankealueiden rakentamistarjouksia tehtiin Kittilän pohjoisille hankealueille 1, 2 ja 3. Samassa yhteydessä hankealueen 4, Rauhala, rakentamista on aikaistettu vuodelle 2013. Kittilän kunnanhallitus hyväksyi tarjouksen ja sopimus on allekirjoitettiin. Hankealueilla aloitettiin tiedottamisen toimenpiteet vuoden 2013 alussa. Kolarin kunta allekirjoitti myös sopimuksen TeliaSoneran kanssa hankealueiden 9 ja 10, Väylänpää ja Lappea, rakentamisesta v. 2014. Muonion kunta osaltaan hyväksyi ja allekirjoitti sopimuksen operaattorin kanssa Hankealueen 1, Torassieppi, rakentamisesta niinikään v. 2014. Vuosi 2013 käynnistyi hankkeen näkökulmasta odottavin tunnelmin. Kyläverkkojen rahoituspäätöksiä ja TeliaSoneran rakentamissuunnitelmia hyväksyttyjen hankealueiden suhteen odotettiin pikaisesti. Lapin ELY-keskus pyysi lisäselvityksiä hankehakijoilta kyläverkkohankkeisiin liittyen ja TeliaSonera muutti alkuperäisiä rakentamissuunnitelmiaan jaottaen rakentamisen vuosille 2013 ja 2014. 12 Tammikuun lopussa 26.01 projektipäällikkö vieraili Kilpisjärvellä Salmivaaran tienhoitokunnan kokouksessa. Tilaisuuteen osallistui mm. norjalaisia mökinomistajia ja siinä kerrottiin mahdollisesta Kilpisjärven kyläverkon rakentamisesta. Kilpisjärven kyläverkkohanke ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa toteutunut. Helmikuun lopussa Siitosen kyläverkon viimeisetkin tilaajat kytkettiin verkkoon ja Lapin ensimmäinen talkoovoimin toteutettu kyläverkko oli valmis. Verkkoon liittyi yhteensä 19 tilaajaa. Lapin Radio uutisoi asiasta ja haastatteli kyläverkon puuhamiestä Esa Siitosta. Alkuperäisen ja hyväksytyn rakentamistarjouksen perusteella hankkeessa lähdettiin kartoittamaan ja tiedottamaan Kittilän pohjoisosia, Puljua, Lompoloa ja Tepastoa. Pulju-Lompolon erämaakylien kyläyhdistyksen kokouksessa 27.02 hankkeen projektipäällikkö kävi tiedottamassa laajakaistasta ja kartoittamassa mahdollista liittymishalukkuutta. Ensimmäinen varsinainen kyläilta järjestettiin Tepaston koululla 14.03. Kyläiltaan osallistui 17 henkilöä. 13 Kuitua Tunturiin - hankkeen projektipäällikkö osallistui Suomen Seutuverkkojen seutuseminaariin 19 - 21. 03.2013 . Seminaarin jälkeen laajakaistakoordinaattori Lapin laajakaistatiedottajat neuvottelivat Soneran ja Lapin pääkonttorissa liiton Lapin hankealueiden rakentamisesta. 17.04 TeliaSoneran operaattoripalveluiden edustajat vierailivat Lapissa. Kuitua tunturiin – hanke järjesti tapaamiset kyläverkkohankkeiden KinisjärviVuoma , Äkäsjokisuu-Saarenpudas ja TeliaSoneran välillä. Lisäksi järjestettiin neuvottelu Soneran edustajien kanssa Ylläksen alueen rakentamisesta yhdessä Kolarin kunnan kanssa. Neuvotteluun osallistui Ylläksen alueen yrittäjiä, yhdistyksiä sekö Kolarin kunnan edustajat . Seuraava kyläilta oli Könkään koululla 25.04.2013. Osallistujia oli 13 hlöä. 14 Kyläillat jatkuivat Kiistalassa 02.05 Osallistujia oli 13 hlöä. sekä Rauhalassa 07.05. Osallistujia oli 8 hlöä. Kyläverkkopäätöksiä saatiin siten, että ensimmäinen myönteinen rahoituspäätös julkaistiin Kinisjärvi - Vuomalle 03.05 ja toinen Äkäsjokisuu - Saarenputaalle 10.05. Molemmissa kylissä on perustettu kyläverkko-osuuskunnat hallinnoimaan kyläverkkoja. Kuitua tunturiin – hake yhdessä Lapin liiton ja muiden tiedotushankkeiden kanssa järjesti julkisten sähköisten palveluiden seminaarin Rovaniemellä 05.06.2013. Julkiset sähköiset palvelut seminaari 05.06.2013, 53 osallistujaa. 15 Lapin tiedotushankkeet ja Lapin liiton laajakaistakoordinaattori neuvottelivat yhdessä TeliaSoneran kanssa Rovaniemellä hankealueiden rakentamisesta ja rakentamisen tiedottamisesta. Hankkeen näkökulmasta ongelmana on operaattorin linjaorganisaatio. Siinä tieto ei kulje riittävästi eri yksiköiden välillä, joten asioiden yhteensovittamista on tosi paljon. Näissä neuvotteluissa Lapin tiedotushankkeet esiintyivät yhtenäisenä saaden tavoitteitaan paremmin esille ja myös toteutumaan. Rakentaminen käynnistyikin suunnitelmien mukaan, ja eteni suhteellisen nopeasti. Liittymispenetraatio olikin parempi näillä pohjoisilla alueilla kuin Kittilän eteläpuolisilla hankealueilla 8 ja 10. Kylätiedottajat tiedottivat laajakaistasta yhteensä 198 kiinteistöä. Hetta-Raattama avattavalla kuitureitillä kontaktoitiin yhteensä 204 kiinteistönomistajaa. Lapin tiedottajat ja laajakaistakoordinaattori vierailivat 27 - 28.8 Oulussa Nestor Cablesin tehtaalla. Päivien aikana tutustuttiin mm valokaapelin valmistamiseen. Muonion Kerässiepin alueella tuli ilmi yleispalveluvelvoitteen vastainen palveluongelma. Kävi ilmi, että Muonion kunnan alueelle ei ole nimettynä operaattoria huolehtimaan yleispalveluvelvoitteen toteutumisesta. Tästä käytiin kiivasta kirjeenvaihtoa Viestintävirastoon yhdessä Lapin liiton ja Muonion kunnan kanssa. Kinisjärvi-Vuoman kyläverkko-osuuskunta aloitti kilpailuttamisen ja yhteistyössä suunnittelijan kanssa kilpailutukset saatiinkin Hilmaan. Aura laskettiin maahan ja kaapelinauraus aloitettiin elokuun lopulla. Kyläläisten talkootyöllä hoidettiin kaapelien levitys ja maanrakentamisen aputyöt. 16 Työt edistyivät nopeasti ja kaapelit olivat auratut parissa viikossa. Osuuskunta käytti runsaasti talkoovoimaa mm kivien raivaukseen ja siirtoon sekä kaivuujälkien siistimiseen. Äkäsjokisuu-Saarenputaan kyläverkko-osuuskunta Meän piuha perustettiin toukokuussa 2013.. Saarenputaan majatalolla järjestettiin kaksi aktivoivaa kyläiltaa, joihin osallistui yhteensä 55 hlöä. Kyläverkkoilta Saarenputaalla 25.10.2013, 33 hlöä Aktivoinnin tuloksena osuuskuntaan saatiin 100 jäsentä ja kyläverkon rakentaminen varmistui. Osuuskunta aloitti työt tien alituksilla, jotka tehtiin lokakuussa 2013. Hankkeen projektipäällikkö osallistui Suomen Seutuverkkojen syysseminaariin 02 -03.10 2013. Seminaari pidettiin tällä kertaa Levillä kongressihotelli Summitissa. Tämä kertoo osaltaan myös Lapin kasvavan merkityksen valokuiturakentamisessa ja tuloksissa. Seminaarissa esiteltiin mm. Kinisjärvi-Vuoman kyläverkkohanke. Ylläksen alueen kuiturakentaminen nytkähti myös eteenpäin. Kuitua tunturiin – hanke rekrytoi alueelle kylätiedottajan, Kimmo Kaulasen. Kimmo kiersi 219 taloutta, joista 165 kpl oli kiinnostunut laajakaistasta. Asiaa vaikeutti se, ettei alueelle ole mahdollista saada julkista tukea ohjelmakaudella 2007 – 2013, vaan hanke on toteutettava yksityisin varoin. Kolarin kunta lupasi osallistua esim. hankkeen suunnittelukustannuksiin, mikäli hankkeen taakse järjestäytyy jokin organisaatio kuten osuuskunta tms. 17 Neuvottelu Äkäslompolossa 25.10.2013, 6 hlöä. Tommi Linna luennoi asiantuntijana kuituverkon rakentamisesta OLKA:n malliin 26.11.2013, 14 hlöä Hanke kustansi Tommi Linnan kertomaan, miten kuituverkkoa on rakennettu ilman julkista tukea esim. Oulunsalossa. Ilmapiiri oli hyvin motivoitunut ja halu sekä tarve tunnustettiin. Seuraavana askeleena olikin sitten se järjestäytyminen ja rahoituskanavien etsiminen. Kerässieppi-Liepimänä-Kotimaa alueen kyläverkko sai uutta tuulta purjeisiinsa, kun rahoitusmahdollisuus Lapin ELY-keskuksesta sai vihreää valoa. Osuuskunta Kerokuitu perustettiin marraskuussa 2013. Kerässiepin kyläilta 30.11.2013, 25 hlöä 03.12.2013 Lapin ELY-keskus teki myönteisen rahoituspäätöksen ja osuuskunta Kerokuitu sai julkista tukea 252 339€ . Kilpailutusten suunnittelu ja järjestäminen aloitettiin välittömästi. Kilpailutuksen tuloksena urakoitsijoiksi valittiin Maansiirto Petri Junttila, teletöihin Eltel Networks ja materiaalit toimittaa Salotec Oy. 18 Joulukuussa järjestettiin myös ELY-keskuksen hankekoulutustilaisuus jossa mm. Lapin kaikki laajakaistatiedotushankkeet olivat esillä. Tilaisuudessa esiteltiin tarkemmin myös Kinisjärvi-Vuoman kyläverkkohanke Heli Palon toimesta. Kuitua tunturiin – hankkeen merkitys kyläverkkohankkeiden tukemisessa tuli hyvin esille. Vuoden 2014 alusta jatkettiin neuvotteluja Kinisjärvi-Vuoman kyläverkko-osuuskunnan operaattoripalveluista ja asiassa edettiin siten, että helmikuussa allekirjoitettiin sopimus asiasta TeliaSoneran kanssa. Kyläverkon avajaisjuhlia vietettiin sitten 25.04.2014 Vuoman kylätalolla. Viestintäministeri Krista Kiuru ja kansanedustaja Johanna OjalaNiemelä toivat tilaisuuteen tervehdyksensä hyvin toimivan ja nopean kuituyhteyden kautta. Ministeri ilmaisi tyytyväisyytensä ja arvostuksensa kyläläisten yhteisöllisyydelle ja ahkeruudulle. Liittymispenetraatio, joka lähenteli 95% sai erityishuomion ministeriltä. Tervetuliasmaljoja kohotteli toistasataa kutsuvierasta ja kyläläistä. Meän kuitu Äkäsjokisuu-Saaripudas alueella valitsi maarakennusurakoitsijaksi Martti Alakuijalan, materiaalintoimittajaksi Rexelin, teletöiden toimittajaksi Relacom Finlandin sekä kartoittamaan Lapin GSM Mittapalvelun. Osuuskunnan jäseniksi liittyi 100 osakasta. Ylläksen valokuituhankkeen suunnittelijaksi valittiin Relacom Finland. Hankkeen kustannusarvion ja rakentamisen laajuuden selvittyä osuuskunta Ylläksen laajakaista päättää rakentamisen yksityiskohdista ja aloitusajankohdasta. 19 Laajakaistaa kaikille 2015 – hankkeen mukaisen rakentamisen suunnittelu jatkui Kittilässä, Muoniossa ja Kolarissa. Kittilässä ja Muoniossa operaattori TeliaSonera määritteli osan alueista tilaajamääräehtoisiksi ns. 50% alueiksi. Hankkeeseen rekrytoitiin 3 kylätiedottajaa jalkauttamaan tiedotustoiminta ovelta-ovelle ja samalla kartoittamaan liittymishalukkuutta. Kylätiedottajiksi valittiin Maaret Raglitius, Kittilä1,2 ja 3 hankealueet. Pekka Seppänen, Muonio 1. ja Risto Lakso, Kolari 9 ja 10 hankealueet. Tilaajamääräehtoisten alueiden tiedotus ja kartoitus suoritettiin maaliskuun loppuun mennessä. Laajakaistatietoutta jaettiin perinteisten kyläiltojen muodossa tälläkin maksatuskaudella. Kyläiltoja järjestettiin seuraavasti: Särkijärven laajakaistailta 11.02.2014 8 hlöä. lappean kyläverkkoilta Lappe Lappean laajakaistailta 12.02.2014 20 hlöä Tepastossa järjestettiin laajakaistailta 26.02.2014, johon osallistui 8 henkilöä. Karesuvannossa pidettiin 12.03.2014 kyläverkkoilta. Tilaisuuteen osallistui 12 kyläläistä. Tarvetta ja halua parempiin yhteyksiin oli olemassa, mutta kyläverkkohanketta ei tällä kertaa saatu liikkeelle. Asia jäi hautumaan kyläläisten mieliin. 20 Kuivasalmen laajakaistailta 13.03.2014 20 hlöä Projektipäällikkö osallistui lisäksi Suomen seutuverkkojen kevärseminaariin 1820.03.2014. Seminaari järjestettiin Silja Symphony-laivalla välillä Helsinki-TukholmaHelsinki Muonion Oloksen alueen rakentamista selviteltiin Oloksen asukasyhdistyksen kokouksessa 17.04. Tilaisuuteen osallistui yhteensä 16 henkilöä. Oloksen alueen rakentaminen suoritettiin Muonion hankealue 1. rakentamisen yhteydessä kesällä 2014. Tilaajamääräehtoisten alueiden rakentamisesta tehtiin päätös TeliaSoneralla vasta toukokuussa. Kuitua tunturiin - hankkeen rooli ensisijaisesti ovelta-ovelle tiedottamisen osalta oli erityisen merkittävä tilaajamääräehtoisten alueiden rakentamispäätöksiä tehtäessä. Toissijaisesti myös alueen paikallistuntemuksella oli huomattava merkitys kiinteistöjen määriä selvitettäessä. Kittilän osalta myönteinen rakentamispäätös tehtiin Kurkkion, Pokan ja Kiistalan Lehdontien alueille. Muoniossa rakennettiin Keimiöniemen suunta. Kolarissa ei tilaajamääräehtoisia alueita ollut. Kesä aloitettiin ”Laatua verkkoon”-seminaarilla Rovaniemellä. Seminaariin osallistui 52 hlö. 21 Kyläverkkojen rakentamisessa päästiin vauhtiin ensimmäiseksi osuuskunta Meän piuhan alueella Saariputaalla kesäkuussa. 24.06 järjestettiin Äkäslompolossa kyläverkkoilta, jossa kerrottiin valokuitupohjaisen kyläverkon merkkityksestä. Samalla Ylläksen laajakaista osuuskunta esitteli toimintaansa. Kyläverkkoiltaan osallistui 12 hlöä. Osuuskunta Kerokuidun osalta rakentamistöihin päästiin heinäkuussa. L Laajakaistaa kaikille 2015 –hankkeen mukainen rakentaminen käynnistyi Muonion hankealue 1:lta eli Torassiepin alueelta. Seuraavaksi aloitettiin Kittilän yhdistetyillä hankealueelta 1, 2 ja 3. Tepaston suunnalla, 22 ja Pokan suunnalla Myös Kolarin hankealueilla 9 ja 10 maarakennustyöt aloitettiin heinäkuussa. Lappeassa ja Väylänpäässä liittymispenetraatio nousikin lähelle 40%. Heinäkuussa tarkastettiin mm. Kinisjärvi-Vuoman kyläverkko-osuuskunnan kuituverkon asennukset operaattorin tiloissa. Asennuksissa huomattiin vähäisiä puutteita, jotka sitten korjattiin urakoitsijan toimesta. Operaattorin rekrytoima ulkopuolinen tarkastaja edellytti, että myös osuuskunnan omistaman kuituverkon tulee täyttää operaattoritason vaatimukset laitetiloissa. 23 Raattama - Hetta kaapelireitillä tilaajaliittymien kaivuutyöt aloitettiin syyskuun alussa. Kuitua tunturiin –hanke avusti kyläverkko-osuuskuntia neuvotteluissa operaattoripalveluista eri operaattoreiden kesken. Alkuvaíheessa mukana olivat molemmat suuret kotimaassa toimivat operaattorit TeliaSonera ja Elisa. Pienempänä toimijana mukana oli myös oululainen Netplaza. Elisa kuitenkin vetäytyi viimemetreillä, eikä tehnyt tarjousta. Osuuskunta Kerokuidun osalta sopimus allekirjoitettiin TeliaSoneran kanssa syyskuun lopulla. Osuuskunta Meän piuha päätti samoin valita operaattoripalveluiden toimittajaksi TeliaSoneran Tiedotushankkeen rooli asiantuntijana korostui nimenomaan operaattoripalveluista neuvotellessa. Osuuskunnat saivat lisäarvoa siitä, että operaattoripalveluiden kokonaisuus tuli helpommin hahmotetuksi hankkeen avustamana. Kinisjärvi - Vuoman kyläverkko-osuuskunta hyväksyi kuituverkon ylläpitourakoitsijaksi Eltel Networksin. Kesken on sielläkin vielä kaapelin sijaintitietojen järjestäminen valtakunnallisen palvelun kautta. Ratkaisuna tähän voisi olla osuuskuntien yhteinen lisenssi jonkun palveluntarjoajan järjestelmään. Tämä selvinnee, kunhan muutkin osuuskunnat saavat verkkonsa valmiiksi. Raattama - Hetta kuitureitillä toteutettiin lopulta toinen aurauskierros, jotta kaikki liittymäsopimuksen tehneet tilaajat saataisiin nopean valokuitupohjaisen laajakaistan piiriin vielä kuluvan vuoden puolella. Tässä hankkeen merkitys aurauskierroksen esteiden raivaajana korostui. Tekemällä vahvaa yhteistyötä niin operaattori TeliaSoneran kuin urakoitsija Relacom Finlandin kanssa voitiin kierros toteuttaa, eikä asiakkaiden tarvinnut odottaa kesään 2015. Projektipäällikkö osallistui Oulussa Teleprikaatin järjestämään Kuituverkkoprojektin toteuttaminen kolutukseen 15.10. Koulutuksessa käsiteltiin nimenomaisesti kuituverkon toteuttamiseen liittyviä käytännön asioita, joita voidaan hyödyntää mm kyläverkkohankkeita toteuttaessa. 24 Ylläksen alueen valokuituverkon toteuttaminen askelsi pienen askeleen eteenpäin, kun kylätiedottajaksi rekrytoitiin Ilkka Mäki. Hän jatkaa työtä, jonka Ville Vapa aloitti, mutta erinäisistä syistä jäi kesken. Ylläksen kaltaisten kylien mahdollisuus julkiseen tukeen voi uudella ohjelmakaudella olla mahdollinen. Sillä on suuri positiivinen merkitys hankkeen toteutumisen kannalta. Lapin toinen kyläverkko otettiin virallisesti käyttöön 12.11.2014 Kaakamossa. Kuitua tunturiin – hanke oli mukana juhlimassa uutta kyläverkkoa ja kyläläisten yhteistä ponnistusta Kyläverkkohankkeesta kiinnostui myös Kätkäsuvannon kylä Muoniossa. Kyläyhdistyksen vuosikokouksessa oli toistakymmentä ihmistä kuulemassa valokuituverkon tuomista mahdollisuuksista. Kinisjärven, Kerässiepin ja muiden Lapin kylien esimerkit kannustivat kovasti kyläisiä suunnittelemaan omaa verkkoaan. Matka kyläverkkohankkeeseen on kuitenkin vielä pitkä ja tiedotushankkeen tarjoamaa tukea ja kannustusta tarvittaisiin hankkeen saamiseksi toteuttamiskelpoiseksi. Lapin laajakaistatiedotushankkeet järjestivät yhteisen päätösseminaarin Levilla 25.11.2014.Seminaariin ilmoittautui yhteensä 87 henkilöä, joista paikalla oli yli 70. Tämä oli näyttö siitä, että hankkeet ovat onnistuneet levittämään tietoa valokuitupohjaisesta laajakaistasta ja kiinnostus asiaan on syttynyt. Seminaarissa väläyteltiin sekä tulevaisuuden näkymiä että mahdollisuuksia ja lopuksi keskusteltiin paneelissa siitä miten Lappiin saataisiin rakennettua lisää kuitua. Seminaarissa julkaistiin myös hankkeiden yhteinen kyläverkko-opas, jonka tarkoituksena on antaa perustiedot kyläverkkohankkeen toteuttamiseksi. Kyläverkko-opas löytyy verkosta osoitteesta: www.lappi.fi/laajakaista/kylaverkkoopas. 25 Joulukuussa pidettiin hankkeen viimeinen ohjausryhmän kokous, jossa tehtiin mm. muutoshakemus hankkeen kustannuspaikkoihin. Hankkeessa on maksettava osa kertyneista vuosilomista rahana, jotta kaikki toimenpiteet hankkeen hallittuun päättämiseen voidaan toteuttaa. Osuuskuntien Meän piuhan sekä Kerokuidun kyläverkkojen käyttöönotot tapahtuivat joulukuun puolivälissä. Tässä lanseerattiin yhteistyössä operaattorin kanssa uusi toimintamalli, jossa TeliaSoneranasiakaspalvelu jalkaantui kyliin tekemään liittymissopimuksia. Asiakkaat saivat samalla kysellä palveluista, hinnoista yms. suoraan operaattorin asiantuntijoilta. 4.2.2 Aikataulu Hankkeen toteutusaikataulu on 17.02.2012 - 31.12.2014. 4.2.3 Resurssit Hankkeen hallinnoinnista on vastannut Kyläkulttuuria tuntureitten maassa ry:n toiminnanjohtaja Reija Viinanen. Lisäksi KKTM r.y:n hankesihteeri on resurssoinut työaikaansa hankkeelle arpeen mukaan. Hankkeen kirjanpidosta vastaa Lapin tulostieto Oy vastuullisena kirjanpitäjänä Eija Pasula. Hankkeen projektipäällikkönä toimii Seppo Alatörmänen. Hanketyöntekijää eii ole palkattu. 4.2.4 Toteutuksen organisointi Hankkeelle palkattiin projektipäällikkö määräaikaiseen työsuhteeseen ajalle 19.03.2012-30.04.2014. Muutoshakemuksen hyväksymisen jälkeen 26 projektipäällikön työsuhdetta on jatkettu vuoden 2014 loppuun. Projektipäällikkö vastaa hankkeen käytännön toteutuksesta hankesuunnitelman mukaisesti. Hankkeeseen rekrytoitiin yhteensä 15 kylätiedottajaa jalkauttamaan tiedotustoiminta ovelta - ovelle ja samalla kartoittamaan liittymishalukkuutta. Kylätiedottajina ovat toimineet Markus Ajo, Juha Mikkonen ja Maaret Raglitius, Kittilä1,2 ja 3 hankealueilla, Pekka Seppänen, Muonio 1. ja Risto Lakso, Kolari 9 ja 10 hankealueilla. Kyläverkkohankkeiden kylätiedottajina ovat toimineen Susanna Kantola Kinisjärvi – Vuoman alueella, Sakari Kylmämaa Äkäsjokisuu-Saaripudas alueella ja Rami Kurhela Kerässieppi – Liepimä – Kotimaa alueella. Ylläksen alueen tiedottajina ovat toimineet Kimmo Kaulanen, Ville Vapa ja Ilkka Mäki. Hankkeella on ohjausryhmä jonka kokoonpano on seuraava: Reija Viinanen, KKTM ry. puheenjohtaja Anna Mäkelä, Kittilän kunta,Tunturi-Lapin kehitys ry, varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Teurajärvi, Lapin ELY-keskus Raili Fagerholm, KKTM ry. varajäsen Esa Nordberg Jaakko Kangosjärvi, Luoteis-Lappi lehti Esa Siitonen, kylien edustaja Markku Laulumaa, yritysten edustaja Kaisa Hytönen asiantuntija, Lapin Liitto 4.2.5 Rahoitussuunnitelma ja kustannukset Eu 111 952,80€ Valtio 136 831,20€ Yhteensä 248 784,00€ Hankkeen toteutuneet kustannukset ovat seuraavat: 01.10 - 31.12.14 17.02.12 - 31.12.14 27 22 498,20 € Palkat ja palkkiot yht. 175 349,53 € Ostopalvelut 1 042,95 € yht 8 751,79 € Kotimaan matkakulut 4 532,78 € yht 44 930,00 € Vuokrat 439,59 € yht. 7 097,89 € Muut kustannukset 254,37 € yht. 8 610,00 € 28 767,89 € Yhteensä 244 784,00 € Ostopalvelut muodostuvat seminaarien järjestelyistä, asiantuntijoiden käytöstä laajakaistaseminaareissa, tiedotusmateriaalin suunnittelu- ja hankinta- ja painatuskuluista, kirjanpitopalveluista, atk- ja tietoliikennepalveluista, tilintarkastuksesta ja työterveyshuollosta. Palkkiot muodostuvat kyläverkkohankkeiden tiedonkeruu- ja tiedotustyöstä eli kylätiedottajien palkkioista. Matkakulut muodostuvat hankkeen työntekijöiden matka- ja majoituskuluista toiminta-alueella ja erillisellä matkamääräyksellä koulutuksiin ja toiminta-alueen ulkopuolelle suuntautuvista matkoista (esim. neuvotteluihin osallistumisesta), asiantuntijoiden ohjausryhmän Matkakuluihin matkoista matkakuuluu tiedotustilaisuuksiin, ja seminaareihin ja ryhmätapaamisiin majoituskuluista kokouksiin myös KKTM:n kylätiedottajien hallituksen sekä ja seminaareihin. matkat koulutuksiin, kokouksiin sekä talokohtaisen tiedottamisen matkakulut. Muut kustannukset muodostuvat lehti-ilmoituksista, puhelinkuluista, toimistopalvelukuluista ja ohjausryhmän kokousten järjestelykuluista. 4.2.6 Raportointi ja seuranta Hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut seitsemän kertaa 26.04.2012, 18.09.2012, 06.02.2013, 20.06. 2013 , 11.12.2013, 19.05.2014, 20.10.2014 ja 08.12.2014. Hankkeen väliraportti on myös jätetty aina maksatushakemuksen liitteenä sekä vuosiraportit maaliskuun 2012, 2013 ja loppuraportti 2014 loppuun mennessä. 28 Lisäksi ohjausryhmä on pitänyt sähköpostikokousta mm. nettisivujen hankinnasta. 4.2.7 Toteutusoletukset ja riskit Hankkeen riskinä nähdään, että kohdennetunkaan tiedottamisen avulla ei saada riittävästi liittyjiä laajakaistarakentamisen hankealueille. Aivan uutena riskinä ja hämmennystä aiheuttavana uhkana on tunnistettu eri toimijoiden ja rakentajatahojen erilainen liittymismaksujen hinnoittelu. Esimerkiksi kuntayhtiöt hinnoittelevat liittymismaksun alhaiseksi saadakseen heti alussa suurimman mahdollisen määrän tilaajia. Operaattorivetoinen hinnoittelu taas tuo investoinnin nopeammassa aikataulussa takaisin. Kun tähän vielä lisätään kyläverkkojen erilainen rahoitusmekanismi ja julkisen tuen suurempi osuus, on asiakkaan vaikea ymmärtää Liittymismaksun vaihteluväli liittymismaksujen määräytymisperusteita. on todella suuri, 0 - 2222€. Hintahaitarin yläpäässä tämä voi aiheuttaa liittymän ottamatta jättämistä. Operaattorin määrittelemät tilaajamääräehtoiset alueet ovat tuoneet myös uuden haasteen Lapin laajakaistarakentamiseen. Rakentamisen ehtona on silloin vähintään 50% penetraatio kyseiselle rakennettavalle kaapeliosuudelle. Tämä asetelma luo paineita yksittäiselle kyläläiselle ja asukkaalle, mikäli ehto jää aivan yksittäisestä tilaajasta kiinni. Kukaan ei haluaisi olla syyllinen siihen, etteivät muut nopeaa kuituliittymää haluavat sitä saisi. Tiedottamisen näkökulmasta nämä alueet tuovat suuren ajankäyttöön liittyvän probleeman. Alueet tulisi kartoittaa ensimmäisinä ja kohtuuttoman nopeasti, jotta operaattori tietää tilaajamääräehdon täyttyessä jatkaa alueiden rakentamisen suunnittelua. Tarve kyläverkkohankkeille on selkeästi kasvanut ja näin ollen tukirahaa tarvitaan myös enemmän. Riskinä on tunnistettu myös Laajakaistaa kaikille 2015 -hankkeen päättyminen. Mikäli kansallinen rahoitus ei jatku, jää rakentaminen pahasti kesken. Alueen kunnista muut paitsi Kittilä ovat vasta alkuvaiheessa kuiturakentamisen suhteen. Toteutusoletuksena on, että hankkeen toteuttama tiedottaminen ja maaseuturahaston tukimahdollisuus kyläverkoille lisäävät kiinteistöjen tekemiä 29 liittymäsopimuksia siinä vaiheessa, kun alueelle on tehty runkoverkon rakentamisesta tarjous. Oletuksena on myös, että Tunturi-Lapin alueella on käynnistynyt useita kyläverkon rakentamishankkeita eri menetelmin. Nämä hankkeet tulisi saattaa myös loppuun. Joka tapauksessa tieto laajakaistan tilanteesta ja mahdollisuuksista lisääntyy ja saa ihmiset olemaan aktiivisempia asian suhteen. Yleispalveluvelvoitteen noudattamatta jättämisestä tulee enemmän ilmoituksia viestintäministeriöön. 4.3 Yhteistyökumppanit Lapin liitto: osallistuu tiedottamiseen, kyläverkkohankkeiden suunnitteluun, tuo tietoa uusista toimintamalleista ja runkoverkon rakentamisen etenemisestä. Alueen kunnat: osallistuvat kyläverkkohankkeiden hallinnolliseen suunnitteluun (esim. hakija, omistaja, rahoitus) ja tiedottamiseen Kittilän kylienneuvosto/mahdollisesti tuleva Kolarin kylienneuvosto: kokoavat kylät, muodostavat kunnan kylien yhteisen näkemyksen ja neuvottelevat kuntien kanssa kyläverkkohankkeista yhdessä projektipäällikön kanssa Alueen kyläyhdistykset: osallistuvat kyläkohtaisten tiedotustilaisuuksien järjestämiseen ja avustavat kylätiedottajien hankinnassa ja talosta taloon – tiedottamisen suunnitteluun Teliasonera ja mahdollisuuksien mukaan muutkin operaattorit: kouluttaa osaltaan kylätiedottajat sekä vastaa omista toimista tiedottamisessa omalla panoksellaan, vastaa varsinaisesta asiakashankinnasta Lapin Ely- keskus: kyläverkkohankkeiden rahoitus PLL:n Laajakaistaa kyliin –hanke: pilottihanke, kokemuksien vaihto, yhteistyö Tervolan kunnan Kuitua Länsi- ja Etelä-lappiin –hanke: kokemuksien vaihto, yhteistyö 4.4. Tulokset ja vaikutukset 30 Hankkeen toiminnan tuloksena on käynnistetty ovelta - ovelle tiedotuskampanja Kittilässä, hankealueilla 1,2,3, Muoniossa hankealueella 1 ja Kolarissa hankealueilla 9 ja 10. Enontekiöllä on tiedotettu samalla menetelmällä aikaisemmin rakennetun kuidun Raattama - Hetta vaikutuspiirissä oleville asiakkaille. Myös kyläverkkohankkeiden syntymiseen on ratkaisevasti vaikuttanut tuttu kylätiedottaja, joka ovelta-ovelle periaatteella on kiertänyt kylän taloudet viestiä laajakaistasta vieden. Tämän tiedotuksen tuloksena alueen asukkaiden ja yritysten tietämyksen tasoa laajakaistasta, siihen liittyvistä palveluista sekä mahdollisuuksista on nostettu. Erityisesti tilaajamääräehtoisten alueiden tiedotukseen on kiinnitetty huomiota. Alueen asukkaille ja yrityksille on kerrottu rakentamisen mahdollisuudesta, joka mitä ilmeisimmin ei tule toistumaan. Alueen tulevaisuus tietoliikenteen osalta ratkaistaan kartoituksen perusteella operaattorin päätöksellä valokuidun rakentamisesta. Hankkeen näkyvyys paikallislehdissä alueen jokaisessa kunnassa on ollut huomattava. Lapin Radio, Lapin Kansa ja Maaseudun tulevaisuus ovat myös uutisoineet hankkeen toimenpiteistä. Lehtiartikkeleja, joissa hanke mainitaan on kymmenittäin. Kyläverkkohankkeiden osalta on hankkeen tulokset ovat parhaiten näkyvillä. TunturiLapin alueella on yhteensä 5 kyläverkkohanketta, joten tavoitteet ovat ylittyneet roimasti. Kyläverkkohankkeilla tullaan saamaan yhteensä n. 380 taloutta nopean valokuidun piiriin.Tämä on moninkertaisesti enemmän mitä Laajakaistaa kaikille 2015- hankkeen tuloksena nopean valokuituyhteyden piiriin on saatu. On todettava ettei runkokuitu max. 2 km. päässä tosiasiallisesti tuo asiakkaalle oikeaa mahdollisuutta liittyä huippunopean laajakaistan käyttäjäksi. Hinta voi nousta jopa 26 000€, mikä tietysti on täysin kohtuuton maaseudun asukkaan maksettavaksi. Operaattoreille asetettava tilaajamääräehto julkisen tuen saamisen ehdoksi voisi nostaa operaattorien halukkuutta liittymien markkinointiin ja sitä kautta kasvattaa myös liittymien määrää. Tämä tulisi liittää osaksi tulevia rahoitusinstrumentteja. Hankkeen tiedottamat mahdollisuudet ja eri rakentamismenetelmät ovat saaneet kyliä aktivoitumaan jokaisessa Tunturi-Lapin kunnassa. Tietoisuus nopean valokuitupohjaisen laajakaistan merkityksestä leviää käyttäjien lisääntyessä. Hankkeen kylätiedottajat ovat tavoittaneet yhteensä n. 1400 kiinteistönomistajaa. 31 Kyläilloilla ja muilla kylätilaisuuksilla on tavoitettu n. 814 ihmistä, nettisivuilla on vieraillut yli 8500 eri kävijää. Lehtileikkeitä ja artikkeleja on julkaistu n 50 kpl. Näin ollen Kuitua tunturiin – hanke on erilaisten kanavien kautta tavoittanut yli 10 700 Tunturi-lapin asukasta ja yrittäjää vuoden loppuun 2014 mennessä. Hankkeelle asetetut tavoitteet sekä niiden toteutuminen: Kyläverkkojen tai kuntien toteutuneiden hankealueiden määrä 5 kpl. Toteutuneet kyläverkkohankkeet 5 kpl ja rakennettuja hankealueita 12 kpl, yhteensä 17kpl Laajakaistaseminaarit, omat ja yhdessä järj. 2 kpl. Toteutuneet seminaarit yhteensä 4 kpl. Kyläillat, vähintään 30 kpl. Toteutuneita kyläiltoja 36 kpl. Toimenpiteisiin osallistuneet, 600 hlöä. 5. Kylätiedottajat tavoittaneet ovelta-ovelle 1388 hlöä Kyläilloilla ja seminaareilla tavoitettu n. 814 hlöä Nettisivuilla vierailtu yli 8000 kertaa Lehtiartikkeleita yli 50 kpl Lapin radion uutisjuttuja 6 kpl Esitykset jatkotoimenpiteiksi Kyläverkkohankkeiden aktivointia alueella tulee jatkaa. Kyläverkkojen rakentamisen rahoituksen turvaaminen on erittäin tärkeää myös tulevalla ohjelmakaudella. Eri rakentamisvaihtoehtojen hakeminen ja uusienkin menetelmien rohkea kokeileminen tuottaa joskus tulosta. Rakentamisen aloittavien osuuskuntien tukemista ja tiedottamista olisi myös syytä jatkaa. Osuuskunnat tarvitsevat tiedottamista ja tukea esim operaattorineuvottelujen ja muiden käytännön asioiden hoitamisessa. Tiedotushankkeet tarvitsevat ehdottomasti jatkoa hyvin alkaneelle työlle. Nykyisten tiedotushankkeiden pohjalta tulisi kehittää uusi ja alueellisesti koko Lapin kattava tiedotus tai kehityshanke. Tämän hankkeen avustamana olisi mahdollista saada uusia kyläverkkohankkeita rahoituksen piiriin. Mahdollinen uusi teemahaku kyläverkkohankkeisiin tulisi sovittaa 32 yhteen tiedotushankkeen alkamisen kanssa siten, että tiedotushankkeelle tulisi antaa työaikaa ennen teemahaun aloittamista. Teemahaku tulisikin siten ajoittua syksylle 2015. 6. Allekirjoitus ja päiväys Kittilä 31.12.2014 ________________________________
© Copyright 2024