Kuitua tunturiin –hankkeen vuosiraportti 2013 01.01
1 Kuitua tunturiin –hankkeen vuosiraportti 2013 01.01 - 31.12.2013 2 Sisällysluettelo 1. Hankkeen toteuttajan nimi: .............................................................................................. 3 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: ..................................................................................... 3 3. Yhteenveto hankkeesta: ................................................................................................. 3 4. Raportti ............................................................................................................................ 4 4.1 Hankkeen tavoitteet ....................................................................................................... 4 4.1.1 Ylemmän tason tavoitteet ........................................................................................... 4 4.1.2 Hankkeen eritystavoitteet ....................................................................................... 5 4.2. Hankkeen toteutus ........................................................................................................ 6 4.2.1 Toimenpiteet .............................................................................................................. 6 4.2.2 Aikataulu ................................................................................................................... 14 4.2.3 Resurssit ................................................................................................................... 18 4.2.4 Toteutuksen organisointi ........................................................................................... 18 4.2.5 Kustannukset ja rahoitussuunnitelma ....................................................................... 19 4.2.6 Raportointi ja seuranta ............................................................................................. 20 4.2.7 Toteutusoletukset ja riskit ......................................................................................... 20 4.3 Yhteistyökumppanit................................................................................................. 21 4.4. Tulokset ja vaikutukset ............................................................................................ 22 5. Esitykset jatkotoimenpiteiksi .................................................................................... 23 6. Allekirjoitus ja päiväys ............................................................................................... 24 3 1. Hankkeen toteuttajan nimi Kyläkulttuuria tuntureitten maassa ry, Virastotalo, Isopalontie 2, 95900 Kolari 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Kuitua tunturiin –hanke Hankenumero 16220 3. Yhteenveto hankkeesta Hankkeen yleisenä tavoitteena on kylien elinvoimaisuuden ja yritystoiminnan toimintaedellytysten vahvistaminen: yritystoiminnan, palvelujen saatavuuden ja yleensä maaseudulla asumisen edellytys on riittävän nopea ja kaikissa olosuhteissa toimintavarma laajakaista. Laajakaista tarjoaa parempia etätyömahdollisuuksia. Hankkeen eritystavoitteena on laajakaistaan liittyen uusimman tietotaidon ja mallien välittäminen, ja tietoyhteiskunnan laajakaistaan pohjautuvien innovaatioiden hyödyntäminen sekä taloudellisessa mielessä että maaseudun asukkaiden arkielämässä. Hankkeella tuetaan maaseudun asukkaiden ja yrittäjien omaehtoista itsensä kehittämistä ja ammattiosaamisen ajan tasalla pitämistä ja kohentamista. Lisäksi hankkeella vaikutetaan maaseudun asukkaiden tiedontasoon ja asenteisiin sekä yleiseen ilmapiiriin maaseutua kohtaan. Hanke tukee Laajakaista kaikille 2015 – hankkeen toteutumista ja maakunnallista laajakaistahanketta. Hankkeen avulla kartoitetaan käytettävissä olevat yhteydet ja selvitetään valokuituverkosta kiinnostuneet taloudet ja yritykset. Hanke toimii Lapin liiton maakunnallisten laajakaistaan liittyvien tiedotus- ja aktivointitoimenpiteiden paikallisena avustajana esim. järjestelyissä. Hanke organisoi ja pyörittää kylä- ja kuntakohtaisia tiedotuskampanjoita, jotka koostuvat paitsi kyläilloista ja tiedotusmateriaalista, myös ovelta ovelle tapahtuvasta viestinviemisestä. Hankkeen avulla tiedotetaan mahdollisuudesta hakea maaseuturahastosta tukea kyläverkolle, kerätään ja jaetaan tarvittavaa tietoa kyläverkkohankkeiden kokoamista 4 varten, tiedotetaan yrityksille mahdollisuudesta hakea yritystukea yrityskohtaisiin ratkaisuihin ja selvitetään vaihtoehtoisia ja/täydentäviä ratkaisuja ongelmallisten alueiden laajakaistaratkaisuihin Lapin liiton apuna ja tiedotetaan näistä sekä muun tiedottamisen yhteydessä tiedotetaan myös yleispalveluvelvoitteesta. Hankkeen kohderyhmänä ovat toimintaryhmän toiminta-alueen yrittäjät ja asukkaat. Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat Lapin liitto, operaattorit, Tunturi-Lapin kunnat ja kylät sekä pohjoisimman Lapin leaderin ”Laajakaistaa kyliin –hanke”,että Tervolan kunnan hakema ”Kuitua Länsi-ja Etelä-Lappiin - hanke”. 4. Raportti 4.1 Hankkeen tavoitteet 4.1.1 Ylemmän tason tavoitteet Hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimintalinjaa 3 ja toimenpidettä 331; Koulutus ja tiedotus. Hanke toteuttaa myös paikallisen toimintaryhmän kehittämissuunnitelmaa Vireä Tunturi-Lappi 2007 – 2013. Kuitua tunturiin -hanke edistää paikallisen kehittämissuunnitelman kantavia ajatuksia osaamisen kehittämisestä, yrittäjyyden edistämisestä ja tasa-arvon toteutumisesta myös syrjäisimmillä reuna-alueilla. Osaaminen kytkeytyy mahdollisuuksiin olla mukana vuorovaikutusprosesseissa, ja nykyisin monet osaamiseen liittyvät kokonaisuudet toteutetaan www-pohjaisina. Alueellisen kehittämistyön perustana ovat osaavat ja aktiiviset ihmiset, jotka etsivät tietoa ja uusia ratkaisuja esim. palvelumalleista. Yrittäjyyden toimintamallit ja tapa hankkia asiakkuuksia ovat muuttuneet viime vuosina. Yhä enenevässä määrin asiakkaat ovat siirtyneet verkkoon ja sosiaalinen media on markkinointikeino siinä missä perinteinenkin markkinointi. Samoin yritystoiminnan palvelukokonaisuudet ja -tuotteet ovat esillä netissä, tiedostot tulee olla toimivia ja houkuttelevia. Yrittäjä tarvitsee omien asioidensa sujuvaan hoitamiseen palveluita, jotka nykyisin luontevasti löytyvät verkosta. KKTM ry:n tavoitteena on myös tasapainottaa hanketoiminnan avulla alueiden erilaisia lähtökohtia ja varmistaa, että myös harvaanasutuimmat alueet saavat yhtäläiset toiminnalliset mahdollisuudet kuin keskeisimmilläkin alueilla sijaitsevat kylät ja kyläkeskittymät. Tämä alueellisen tasa-arvon toteutumisen näkökulma kattaa 5 myös laajemman näkökulman, jossa valtakunnan tasolla Tunturi-Lappi ei voi jäädä ilman nykyaikaisen yhteiskunnan peruspalveluita ja toimintaedellytyksiä. Kylätasolla tavoitteena on konkreettisella tasolla edistää laajakaistan saamista joka kylään, mihin liittyy laajakaistan tuomien mahdollisuuksien ja lisäarvon esilletuonti sekä tiedottaminen kylä- ja yrityskohtaisten ratkaisujen rahoitusmahdollisuuksista. Tällä pyritään saamaan mahdollisimman moni mukaan laajakaistan piiriin, jolloin verkon toteuttajat näkisivät panostuksensa runkoverkkoon kannattavaksi jotta laajakaistaratkaisut todellisuudessa toteutuisivat. Mikäli laajakaistaverkon rakentamisinvestointeihin ei löydy käytännön toteuttajia operaattoreista, tulee mietittäväksi että valokaapeli-investoinnin rakennuttajana toimisivat esim. perustettavat osuuskunnat tai kunnat. Tarvittaessa hankkeessa avustetaan näiden mahdollisuuksien selvittämistyössä Lapin liittoa (lähinnä maaseuturahaston tuen käytön osalta) sekä tiedotetaan selvitystyön tuloksista. 4.1.2 Hankkeen eritystavoitteet Hankkeen eritystavoitteena on laajakaistaan liittyvän uusimman tietotaidon ja mallien välittäminen sekä mahdollisuuksien mukaan laajakaistaan pohjautuvien innovaatioiden hyödyntäminen sekä taloudellisessa mielessä että maaseudun asukkaiden arkielämässä. Hankkeella myös tuetaan välillisesti maaseudun asukkaiden ja yrittäjien omaehtoista itsensä kehittämistä ja ammattiosaamisen ajan tasalla pitämistä ja kohentamista. Lisäksi hankkeella vaikutetaan maaseudun asukkaiden tiedontasoon ja asenteisiin sekä yleiseen ilmapiiriin maaseutua kohtaan. Tavoitteena on tukea Laajakaista kaikille 2015 – hankkeen toteutumista välittämällä tietoa laajakaistasta rahoitusmahdollisuuksista kyläverkoille ja erityisesti sekä maaseuturahaston yrityskohtaisiin ratkaisuihin. Tavoitteena on tuoda laajakaistaan liittyvä tieto (käytön mahdollisuudet, laajakaistan saannin edellytykset, merkitys kiinteistön arvolle jne.) jokaisen maaseudun asukkaan ulottuville ja erityisesti yritysten osalta tuoda tieto eri rahoitusmahdollisuuksista jokaiseen yritykseen. 6 4.2. Hankkeen toteutus 4.2.1 Toimenpiteet Hankkeeseen rekrytoitiin projektipäällikkö 19.03.2012 alkaen tehtävänään hankkeen toteuttaminen hankesuunnitelman mukaisesti. Hankkeen toteuttamiseksi projektipäällikön tuli hankkia aluksi asianmukaiset työvälineet, kuten puhelin ja tietokone. Lisäksi hankkeelle avattiin nettisivut osoitteeseen www.kuituatunturiin.fi. Hankesuunnitelman mukaisesti hanke tiedottaa nopeista valokuitupohjaisista laajakaistayhteyksistä sekä niiden mukanaan tuomista mahdollisuuksista paikallistasolla järjestäen kyläiltoja ja kyliin tulevia tiedotuskampanjoita. Näitä kyläiltoja on järjestetty hankkeen toimesta sekä myös yhteistyössä Lapin Liiton kanssa. Kyläiltoja on järjestetty seuraavasti: Kittilä 26.04.2012. Yhdessä Lapin Liiton kanssa, osallistujia 25 hlö. Kaukonen 11.05.2012, osallistujia 11 hlö. 7 Alakylä 15.05.2012, osallistujia 7 hlö. Tunturi-Lapin alueella rakentamistarjouksia vuodelle 2012 on tehty ainoastaan Kittilään hankealueille 8 ja 10, joten myös kyläiltojen pääpaino on ollut siellä. Lisäksi on käyty esittelemässä hanketta ja valokuituasiaa myös Kittilän elinkeinoyhtiö Kideven internet työpajassa 21.04.2012, osallistujia 10 hlö. ja Kittilän kylien neuvoston kokouksessa 14.05.2012, osallistujia 9 hlö. Kideven järjestämässä yritysten aamukahvitilaisuudessa Levillä 05.06.2012 hanketta sekä nopean laajakaistan tuomia mahdollisuuksia on esitelty 19:lle henkilölle. Valokuituilta on järjestetty myös Muoniossa yhdessä Lapin Liiton kanssa 12.06.2012. Tilaisuuteen osallistui 15 hlöä. Valokuituinfoa on jaettu yhdessä Lapin Liiton kanssa myös Kittilän supermarketissa 27.06.2012 Kittilä, 27.06.2012 Juha Mikkonen, Markus Ajo, Kittilän kylätiedottajat 8 Kittilän hankealueille 8 ja 10 on rekrytoitu 2kpl. kylätiedottajia, Juha Mikkonen ja Markus Ajo. Heidän tehtävänään on kiertää alueella ovelta ovelle valokuidusta tiedottaen sekä liittymishalukkuutta kartoittaen. Näppituntumana voidaan todeta, ettei Kittilässä päästä Utsjoen liittymäpenetraatioon. Liittymishalukkuus on luokkaa max. 20%.Tämä selittynee osin sillä, että monin paikoin on saatavana 24Mb adsl- liittymiä kupariverkossa. Myöskin tv-kanavien näkyvyys on maanpäällisen verkon kautta hyvä. Kartoitus ja tiedotus jatkuu vielä syyskuun loppuun saakka. Kyläverkkohankkeista kiinnostuneita kyliä on eri puolella Tunturi-Lappia. Kyläverkoista ja hankkeesta on käyty kertomassa Kittilän Siitosessa 18.07.2012, osallistujia 9 hlö 05.09.2012, osallistujia 9 hlö sekä Muonion Kangosjärvellä 24.07.2012, osallistujia 7 hlö. Kyläverkkojen osalta tilanne elää ja kehittyy koko ajan. Kolarin kunnan kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena esille on noussut huoli Ylläksen alueen laajakaistan rakentamisesta. Alue on elinkeinopoliittisesti erittäin tärkeä ja nopean sekä toimintavarman tietoliikenneverkon puuttuminen heikentää alueen kilpailukykyä. Hankkeen kokonaiskustannus on vain niin suuri, että sen rahoittaminen joko toimintaryhmän tai ELY-keskuksen kehyksestä ohjelmakauden lopulla on vaikeaa. Tämän ongelman ratkaisemiseksi Kolarin kunta, Lapin Liitto, alueen yrittäjät, operaattori sekä hanke tekevät tiivistä yhteistyötä. Ylläksen alueella on käynnissä liittymähalukkuden kartoitus www.mullekuitu.fi palvelun kautta. 9 Siitosen kylä Kittilässä on erityisen aktiivinen ja tarvitsee oman kyläverkkonsa. Tämän osalta suunniteltu menetelmä on aivan erityinen. Kyläkunta on lupautunut auraamaan ja kaivamaan kaapelit maahan, mikäli operaattori toimittaa tarvittavan materiaalin. Neuvotteluissa edistyttiin ripeästi ja päätökset asiasta saatiin lokakuun lopulla. Auraamaan päästiin marraskuun alussa ja ensimmäiset 100-megaiset liittymät saatiin käyttöön ennen joulua. Kaikki liittymät saadaan käyttöön alkuvuodesta 2013. Aurausta Siitosessa Saarenpudas Kolarissa on myöskin aktivoitunut. Yhdessä naapurikylän Äkäsjokisuun kanssa kylillä on tarkoituksena perustaa osuuskunta ja rakentaa kahden kylän alueelle kyläverkko joka myös jää osuuskunnan hallintaan. Saarenputaan ja Äkäsjokisuun kylillä on poikkeuksellisen paljon valokuitupohjaisen laajakaistaverkon suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvää osaamista. Kyläverkkohankkeet saivat uutta vauhtia Lapin ELY- keskuksen avattua teemahaun ajalle 24.09.2012 – 31.12.2012. Kyläverkkohankkeisiin oli varattu enintään 1 000 000€ vuoden 2013 määrärahoista. Hanke tiedotti teemahausta osana omaa tiedotustaan suoraan kyliin ja kyläyhdistyksiin. Näin aktivoimalla saatiin Siitosen ja Saarenputaan lisäksi omasta kyläverkosta kiinnostuneita kyliä Kittilästä Kinisjärvi-Vuoman kyläryhmittymä, Muoniosta Kerässieppi- Liepimä ja Enontekiöltä Kilpisjärvi. Hanke järjesti eri kylissä kyläiltoja seuraavasti: Äkäsjokisuu-Saarenpudas 09.10.2012, osallistujia 29 hlö 09.11.2012, osallistujia 37 hlö. 10 Kinisjärvi-Vuoma 06.11.2012, osallistujia 28 hlö. 19.11.2012, osallistujia 29 hlö. Kerässiepissä 03.12.2012, osallistujia 12 hlö Kilpisjärvellä 10.12.2012 osallistujia 13 hlö. Lapin ELY- keskukseen toimitettiin Tunturi-Lapista 4 hakemusta määräaikaan mennessä. Kuitua tunturiin – hanke tiedotti ja avusti kyläverkkotukea hakeneita kyläyhdistyksiä hakemusten ja niihin liittyvien suunnittelujen ja kilpailutusten asianmukaisesta toteuttamisessa. Tästä huolimatta osa hakemuksista oli osittain puutteellisia lähinnä kireän aikataulun vuoksi. Kyläyhdistykset täydentävät puutteellisia hakemuksiaan heti vuoden 2013 alussa. Kyläverkkotukea hakivat seuraavat kyläverkkohankkeet: Äkäsjokisuu-Saarenpudas kyläverkkohanke, Kolari Kinisjärvi-Vuoma kyläverkkohanke, Kittilä 11 Kerässieppi-Liepimä kyläverkkohanke, Muonio Kilpisjärven kyläverkkohanke, Enontekiö Lisäksi Siitosen kyläverkkohanke toteutettiin ilman julkista hanketukea talkooperiaatteella. Kittilän kunta on jälkikäteen myöntänyt tukea rakentamisesta aiheutuneiden kustannusten peittämiseksi. Muoniossa ja Enontekiöllä on toteutettu kunnan kattava kartoitus liittymähalukkuudesta yhdessä kunnan ja Lapin Liiton kanssa. Lisäksi on käyty neuvottelutilaisuuksissa Kolarin, Muonion ja Enontekiön kunnan, sekä operaattorin edustajien kanssa kuntien laajakaistarakentamisen tilanteesta. Hankealueiden liittymismaksujen osamaksumahdollisuudesta neuvoteltiin moneen otteeseen operaattorin kanssa. Loppuvuodesta 2012 asiassa päästiin eteenpäin ja lanseerattiiin uusi maksutapa, Op-Visa. Maksutapa perustuu luottokortin käyttöön maksuvälineenä, joten rahoituskorko on kohtuullisen korkea. Tämä oli kuitenkin ainoa mahdollinen vaihtoehto asian ratkaisemiseksi, joten osamaksuvaihtoehtokin voidaan nyt esittää. Uusia hankealueiden rakentamistarjouksia on tehty Kittilän pohjoisille hankealueille 1, 2 ja 3.Samassa yhteydessä hankealueen 4, Rauhala, rakentamista on aikaistettu vuodelle 2013. Kittilän kunnanhallitus on hyväksynyt tarjouksen ja sopimus on allekirjoitettu. Hankealueilla aloitetaan tiedottamisen toimenpiteet vuoden 2013 alussa. Kolarin kunta on myös allekirjoittanut sopimuksen TeliaSoneran kanssa hankealueiden 9 ja 10, Väylänpää ja Lappea, rakentamisesta v. 2014. Muonion kunta on hyväksynyt ja allekirjoittanut sopimuksen operaattorin kanssa Hankealueen 1, Torassieppi, rakentamisesta niinikään v. 2014. Hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut kaksi kertaa. 1. kerran 26.04.2012 Kittilässä. Kokouksessa tehtiin muutoshakemus ELY-keskukselle koskien kylätiedottajien matkakuluja, hankkeen yhteistyökumppaneita ja hankkeen hallinnoinnin 12 kustannusten muodostumista. Ely-keskus hyväksyi muutoshakemuksen 26.06.2012. Toinen kokous pidettiin niinikään Kittilässä 18.09.2012. Silloin hyväksyttiin mm. hankkeen ensimmäinen maksatushakemus. 2013 Vuosi 2013 käynnistyi hankkeen Kyläverkkojen rahoituspäätöksiä näkökulmasta odottavin tunnelmin. ja TeliaSoneran rakentamissuunnitelmia hyväksyttyjen hankealueiden suhteen odotettiin pikaisesti. Lapin ELY-keskus pyysi lisäselvityksiä hankehakijoilta kyläverkkohankkeisiin liittyen ja TeliaSonera muutti alkuperäisiä rakentamissuunnitelmiaan jaottaen rakentamisen vuosille 2013 ja 2014. Tammikuun lopussa 26.01 projektipäällikkö vieraili Kilpisjärvellä Salmivaaran tienhoitokunnan kokouksessa. Tilaisuuteen osallistui mökinomistajia ja siinä kerrottiin mahdollisesta mm. norjalaisia Kilpisjörven kyläverkon rakantamisesta. Tilaisuuteen osallistui 10 henkilöä. Helmikuun lopussa Siitosen kyläverkon viimeisetkin tilaajat kytkettiin verkkoon ja Lapin ensimmäinen talkoovoimin toteutettu kyläverkko oli valmis. Verkkoon liittyi yhteensä 19 tilaajaa. Lapin Radio uutisoi asiasta ja haastatteli kyläverkon puuhamiestä Esa Siitosta. Alkuperäisen ja hyväksytyn rakentamistarjouksen perusteella hankkeessa lähdettiin kartoittamaan ja tiedottamaan Kittilän pohjoisosia, Puljua, Lompoloa ja Tepastoa. Pulju-Lompolon erämaakylien kyläyhdistyksen kokouksessa 27.02 hankkeen projektipäällikkö kävi tiedottamassa laajakaistasta ja kartoittamassa mahdollista liittymishalukkuutta. Tilaisuuteen osallistui 9 hlöä. 13 Ensimmäinen varsinainen kyläilta järjestettiin Tepaston koululla 14.03. Kyläiltaan osallistui 17 henkilöä. Kuitua Tunturiin - hankkeen projektipäällikkö osallistui Suomen Seutuverkkojen seutuseminaariin 19 - 21. 03.2013 . Seminaarin jälkeen laajakaistakoordinaattori Lapin laajakaistatiedottajat neuvottelivat Soneran ja Lapin pääkonttorissa liiton Lapin hankealueiden rakentamisesta. 17.04 TeliaSoneran operaattoripalveluiden edustajat vierailivat Lapissa. Kuitua tunturiin – hanke järjesti tapaamiset kyläverkkohankkeiden KinisjärviVuoma , Äkäsjokisuu-Saarenpudas ja TeliaSoneran välillä. Lisäksi järjestettiin neuvottelu Soneran edustajien kanssa Ylläksen alueen rakentamisesta yhdessä Kolarin kunnan kanssa. Neuvotteluun osallistui Ylläksen alueen yrittäjiä, yhdistyksiä sekö Kolarin kunnan edustajat . Seuraava kyläilta oli Könkään koululla 25.04.2013. Osallistujia oli 13 hlöä. 14 Kyläillat jatkuivat Kiistalassa 02.05 Osallistujia oli 13 hlöä. sekä Rauhalassa 07.05. Osallistujia oli 8 hlöä. Kyläverkkopäätöksiä saatiin siten, että ensimmäinen myönteinen rahoituspäätös julkaistiin Kinisjärvi - Vuomalle 03.05 ja toinen Äkäsjokisuu - Saarenputaalle 10.05. Molemmissa kylissä on perustettu kyläverkko-osuuskunnat hallinnoimaan kyläverkkoja. Kuitua tunturiin – hake yhdessä Lapin liiton ja muiden tiedotushankkeiden kanssa järjesti julkisten sähköisten palveluiden seminaarin Rovaniemellä 05.06.2013. Julkiset sähköiset palvelut seminaari 05.06.2013, 53 osallistujaa. 15 Lapin tiedotushankkeet ja Lapin liiton laajakaistakoordinaattori neuvottelivat yhdessä TeliaSoneran kanssa 12.06 Rovaniemellä hankealueiden rakentamisesta ja rakentamisen tiedottamisesta. Hankkeen näkökulmasta ongelmana on operaattorin linjaorganisaatio. Siinä tieto ei kulje riittävästi eri yksiköiden välillä, joten asioiden yhteensovittamista on tosi paljon. Näissä neuvotteluissa Lapin tiedotushankkeet esiintyivät yhtenäisenä saaden tavoitteitaan paremmin esille ja myös toteutumaan. Rakentaminen käynnistyikin suunnitelmien mukaan, ja eteni suhteellisen nopeasti. Liittymispenetraatio olikin parempi näillä pohjoisilla alueilla kuin Kittilän eteläpuolisilla hankealueilla 8 ja 10. Kylätiedottajat tiedottivat laajakaistasta yhteensä 198 kiinteistöä joista sopimuksen tai tarjouspyynnnön sai 79 asiakasta, eli 39,9%. Hetta-Raattama avattavalla kuitureitillä kontaktoitiin yhteensä 204 kiinteistönomistajaa. Heistä sopimuksen tai tarjouspyynnön sai 36kpl, 17,6%. Lapin tiedottajat ja laajakaistakoordinaattori vierailivat 27 - 28.8 Oulussa Nestor Cablesin tehtaalla. Päivien aikana tutustuttiin mm. valokaapelin valmistamiseen. Muonion Kerässiepin alueella tuli ilmi yleispalveluvelvoitteen mukainen palveluvelvoite. Kävi ilmi, että Muonion kunnan alueelle ei ole nimettynä operaattoria huolehtimaan yleispalveluvelvoitteen toteutumisesta. Tästä käytiin kiivasta kirjeenvaihtoa Viestintävirastoon yhdessä Lapin liiton ja Muonion kunnan kanssa. Kinisjärvi-Vuoman kyläverkko-osuuskunta aloitti kilpailuttamisen ja yhteistyössä suunnittelijan kanssa kilpailutukset saatiinkin Hilmaan. Aura laskettiin maahan ja kaapelinauraus aloitettiin elokuun lopulla. Kyläläisten talkootyöllä hoidettiin kaapelien levitys ja maanrakentamisen aputyöt. Työt edistyivät nopeasti ja kaapelit olivat auratut parissa viikossa. 16 Osuuskunta käytti runsaasti talkoovoimaa mm kivien raivaukseen ja siirtoon sekä kaivuujälkien siistimiseen. Tällä hetkellä kuituverkko alkaa olla fyysisesti valmis. Osuuskunta on neuvotellut kokoajan operaattoripalveluiden järjestämisestä TeliaSoneran kanssa. Sopimusta ei ole vielä allekirjoitettu. Äkäsjokisuu-Saarenputaan kyläverkko-osuuskunta Meän piuha perustettiin toukokuussa 2013. Osuuskunta ei päässyt täyteen vauhtiin vielä kesällä. Saarenputaan majatalolla järjestettiin kaksi aktivoivaa kyläiltaa, joihin osallistui yhteensä 55 hlöä. Kyläverkkoilta Saarenputaalla 25.10.2013, 33 hlöä Aktivoinnin tuloksena osuuskuntaan saatiin 85 jäsentä ja kyläverkon rakentaminen varmistui. Kesällä 2014 alkavaa varsinaista rakentamista helpottamaan, osuuskunta aloitti työt tien alituksilla, jotka tehtiin lokakuussa 2013. Hankkeen projektipäällikkö osallistui Suomen Seutuverkkojen syysseminaariin 02 -03.10 2013. Seminaari pidettiin tällä kertaa Levillä kongressihotelli Summitissa. Tämä kertoo osaltaan myös Lapin kasvavan merkityksen valokuiturakentamisessa ja tuloksissa. Seminaarissa esiteltiin mm. Kinisjärvi-Vuoman kyläverkkohanke. Ylläksen alueen kuiturakentaminen nytkähti myös eteenpäin. Kuitua tunturiin – hanke rekrytoi alueelle kylätiedottajan, Kimmo Kaulasen. Kimmo kiersi 219 taloutta, joista 165 kpl oli kiinnostunut laajakaistasta. Asiaa vaikeuttaa se, ettei alueelle ole mahdollista saada julkista tukea, vaan hanke on toteutettava omin varoin. Kolarin kunta on luvannut osallistua esim. hankkeen suunnittelukustannuksiin, mikäli hankkeen taakse järjestäytyy jokin organisaatio kuten osuuskunta tms. Neuvottelu Äkäslompolossa 25.10.2013, 6 hlöä. 17 Tommi Linna luennoi asiantuntija kuituverkon rakentamisesta OLKA:n malliin 26.11.2013, 14 hlöä Hanke kustansi Tommi Linnan kertomaan, miten kuituverkkoa on rakennettu ilman julkista tukea esim. Oulunsalossa. Ilmapiiri oli hyvin motivoitunut ja halu sekä tarve tunnustettiin. Seuraavana askeleena onkin sitten se järjestäytyminen ja rahoituskanavien etsiminen. Kerässieppi-Liepimän alueen kyläverkko sai uutta tuulta purjeisiinsa, kun rahoitusmahdollisuus Lapin ELY-keskuksesta sai vihreää valoa. Osuuskunta Valopäät perustettiin marraskuussa 2013. 03.12.2013 Lapin ELY-keskus teki myönteisen päätöksen ja osuuskunta sai rahoituksen. Rakentaminen alkaa kesällä 2014. Kerässiepin kyläilta 30.11.2013, 25 hlöä Kuitua tunturiin – hanketta, sekä muita Lapin tiedotushankkeita, (Laajakaistaa kyliin ja Kuitua Länsi- ja Etelä-Lappiin) esiteltiin myös Levillä kongressihotelli Summitissa Lapin ELY-keskuksen hankekoulutustilaisuudessa 4 - 5.12. 2014. Samassa tilaisuudessa Kinisjärvi-Vuoman kyläverkkohanke esiteltiin yhtenä hyvänä esimerkkinä hanketoiminnannasta parhaimmillaan Kinisjärven kyläverkkohankkeen onnistuminen on osaltaan myös Kuitua tunturiin - hankkeen toiminnan tulosta. Kylän ja kyläläisten rooli on kuitenkin ehdottomasti tärkein osa hanketta. 18 4.2.2 Aikataulu Hankkeen toteutusaikataulu on 17.02.2012 - 30.04.2014. Hankkeelle tullaan hakemaan jatkoaikaa siten, että hanke päättyy 31.12.2014 4.2.3 Resurssit Hankkeen hallinnoinnista vastaa Kyläkulttuuria tuntureitten maassa ry:n toiminnanjohtaja Reija toiminnanjohtajana on Viinanen 01.03.2013 asti, siitä alkaen toiminut Laura Vilander sekä hankesihteeri Jaana Hangasvaara. Jaana Hangasvaara on jäänyt kesäkuussa -13 virkavapaalle ja hänen sijaisenaan toimii Petra Pudas elokuun alusta lähtien. Toiminnanjohtaja toimii myös hankkeen vastuuhenkilönä. Hankkeen kirjanpidosta vastaa Lapin tulostieto Oy vastuullisena kirjanpitäjänä Eija Pasula. Hankkeen projektipäällikkönä toimii Seppo Alatörmänen. Hanketyöntekijää ei toistaiseksi ole palkattu. 4.2.4 Toteutuksen organisointi Hankkeelle palkattiin projektipäällikkö määräaikaiseen työsuhteeseen ajalle 19.03.2012-30.04.2014. Projektipäällikkö vastaa hankkeen käytännön toteutuksesta hankesuunnitelman mukaisesti. Kittilän hankealueiden 1,2,3 ja 4 kylätiedottajiksi rekrytoitiin Maaret Raglitius ja Markus Ajo. Raattama - Hetta välillä avattavan kaapelireitin kylätiedottajiksi valittiin Ville Nissinen ja Juho Kurkela. Ylläksen alueen kartoitusta ja kylätiedotusta suorittamaan rekrytoitiin Kimmo Kaulanen. 19 Hankkeella on ohjausryhmä jonka kokoonpano on seuraava: Laura Vilander, KKTM ry. puheenjohtaja Anna Mäkelä, Kittilän kunta,Tunturi-Lapin kehitys ry, varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Teurajärvi, Lapin ELY-keskus Raili Fagerholm, KKTM ry. varajäsen Esa Nordberg Jaakko Kangosjärvi, Luoteis-Lappi lehti Esa Siitonen, kylien edustaja Juhani Polojärvi, yritysten edustaja, varajäsen Markku Laulumaa Reija Viinanen, Tunturi-Lapin kehitys r.y Kaisa Hytönen asiantuntija, Lapin Liitto 4.2.5 Rahoitussuunnitelma ja kustannukset Eu 111 952,80€ Valtio 136 831,20€ Yhteensä 248 784,00€ Hankkeen toteutuneet kustannukset ovat seuraavat: 17.02.12 - 31.12.13 105 976 € Palkat ja palkkiot 5 954 € Ostopalvelut Kotimaan matkakulut . 4 398 € Vuokrat 5 710 € Muut kustannukset 151 990 € Yhteensä Ostopalvelut 29 952€ ja palkkiot muodostuvat seminaarien järjestelyistä ja asiantuntijoiden käytöstä laajakaistaseminaareissa ja kyläverkkohankkeiden tiedonkeruu- ja tiedotustyöstä sekä muista vastaavista kuluista, kylätiedottajien palkkioista, tiedotusmateriaalin suunnittelukuluista, kirjanpitopalveluista, atk- ja tietoliikennepalveluista, tilintarkastuksesta ja työterveyshuollosta. 20 Matkakulut muodostuvat hankkeen työntekijöiden matka- ja majoituskuluista toiminta-alueella ja erillisellä matkamääräyksellä koulutuksiin ja toiminta-alueen ulkopuolelle suuntautuvista matkoista (esim. neuvotteluihin osallistumisesta), asiantuntijoiden ohjausryhmän matkoista matka- Matkakuluihin ja kuuluu tiedotustilaisuuksiin, seminaareihin ja ryhmätapaamisiin majoituskuluista kokouksiin myös KKTM:n kylätiedottajien hallituksen sekä ja seminaareihin. matkat koulutuksiin, kokouksiin sekä talokohtaisen tiedottamisen matkakulut. Tiedottamisen kulut muodostuvat tiedotusmateriaalin painatuskuluista, lehtiilmoituksista, puhelinkuluista, kopioinnista ja tiedotustilaisuuksien järjestelykuluista. 4.2.6 Raportointi ja seuranta Hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut viisi kertaa 26.04.2012, 18.09.2012, 06.02.2013, 20.06. 2013 ja 11.12.2013. Hankkeen väliraportti on myös jätetty aina maksatushakemuksen liitteenä sekä vuosiraportit maaliskuun 2012 ja 2013 loppuun mennessä. Lisäksi ohjausryhmä on pitänyt sähköpostikokousta mm. nettisivujen hankinnasta. 4.2.7 Toteutusoletukset ja riskit Hankkeen riskinä nähdään, että kohdennetunkaan tiedottamisen avulla ei saada riittävästi liittyjiä laajakaistarakentamisen hankealueille. Lisäksi riskinä on tunnistettu kyläverkkohankkeiden rahoituksen epävarmuus uudella ohjelmakaudella sekä rahoituksen volyymi. Tarve kyläverkkohankkeille on selkeästi kasvanut ja näin olen tukirahaa tarvitaan myös enemmän. Riskinä on tunnistettu myös Laajakaistaa kaikille 2015- hankkeen päättyminen. Mikäli kansallinen rahoitus ei jatku, jää rakentaminen pahasti kesken. Alueen kunnista muut paitsi Kittilä ovat vasta alkuvaiheessa kuiturakentamisen suhteen. Operaattorivetoisen rakentamisen riskeinä on nähty korkea liittymismaksu. Hinta on monelle kynnyskysymys, vaikka halua verkkoon liittymiseksi olisikin. 21 Aivan uutena riskinä ja hämmennystä aiheuttavana uhkana on tunnistettu eri toimijoiden ja rakentajatahojen erilainen liittymismaksujen hinnoittelu. Esimerkiksi kuntayhtiöt hinnoittelevat liittymismaksun alhaiseksi saadakseen heti alussa suurimman mahdollisen määrän tilaajia. Operaattorivetoinen hinnoittelu taas tuo investoinnin nopeammassa aikataulussa takaisin. Kun tähän vielä lisätään kyläverkkojen erilainen rahoitusmekanismi ja julkisen tuen suurempi osuus, on asiakkaan vaikea ymmärtää määräytymisperusteita. Liittymismaksun vaihteluväli liittymismaksujen on todella suuri, 0 - 2222€. Operaattorin määrittelemät tilaajamääräehtoiset alueet ovat tuoneet myös uuden haasteen lapin laajakaistarakentamiseen. Rakentamisen ehtona on silloin vähintään 50% penetraatio kyseiselle rakennettavalle kaapeliosuudelle. Tämä asetelma luo paineita yksittäiselle kyläläiselle ja asukkaalle, mikäli ehto jää aivan yksittäisestä tilaajasta kiinni. Kukaan ei haluaisi olla syyllinen siihen, etteivät muut nopeaa kuituliittymää haluavat sitä saisi. Tiedottamisen näkökulmasta nämä alueet tuovat suuren ajankäyttöön liittyvän probleeman. Alueet tulisi kartoittaa ensimmäisinä ja kohtuuttoman nopeasti, jotta operaattori tietää tilaajamääräehdon lauetessa jatkaa alueiden rakentamisen suunnittelua. Toteutusoletuksena on, että hankkeen toteuttama tiedottaminen ja maaseuturahaston tukimahdollisuus kyläverkoille lisäävät kiinteistöjen tekemiä liittymäsopimuksia siinä vaiheessa, kun alueelle on tehty runkoverkon rakentamisesta tarjous. Oletuksena on myös, että Tunturi-Lapin alueella on käynnistynyt useita kyläverkon rakentamishankkeita eri menetelmin. Nämä hankkeet tulisi saattaa myös loppuun. Joka tapauksessa tieto laajakaistan tilanteesta ja mahdollisuuksista lisääntyy ja saa ihmiset olemaan aktiivisempia asian suhteen. Yleispalveluvelvoitteen noudattamatta jättämisestä tulee enemmän ilmoituksia viestintäministeriöön. 4.3 Yhteistyökumppanit Lapin liitto: osallistuu tiedottamiseen, kyläverkkohankkeiden suunnitteluun, tuo tietoa uusista toimintamalleista ja runkoverkon rakentamisen etenemisestä. Alueen kunnat: osallistuvat kyläverkkohankkeiden hallinnolliseen suunnitteluun (esim. hakija, omistaja, rahoitus) ja tiedottamiseen 22 Kittilän kylienneuvosto/mahdollisesti tuleva Kolarin kylienneuvosto: kokoavat kylät, muodostavat kunnan kylien yhteisen näkemyksen ja neuvottelevat kuntien kanssa kyläverkkohankkeista yhdessä projektipäällikön kanssa Alueen kyläyhdistykset: osallistuvat kyläkohtaisten tiedotustilaisuuksien järjestämiseen ja avustavat kylätiedottajien hankinnassa ja talosta taloon – tiedottamisen suunnitteluun Teliasonera ja mahdollisuuksien mukaan muutkin operaattorit: kouluttaa osaltaan kylätiedottajat sekä vastaa omista toimista tiedottamisessa omalla panoksellaan, vastaa varsinaisesta asiakashankinnasta Lapin Ely- keskus: kyläverkkohankkeiden rahoitus PLL:n Laajakaistaa kyliin –hanke: pilottihanke, kokemuksien vaihto, yhteistyö Tervolan kunnan Kuitua Länsi- ja Etelä-lappiin –hanke: kokemuksien vaihto, yhteistyö 4.4. Tulokset ja vaikutukset Hankkeen toiminnan tuloksena on käynnistetty ovelta ovelle tiedotuskampanja Kittilässä, hankealueilla 8,10,1,2,3 ja 4 Tämän tiedotuksen tuloksena alueen asukkaiden tietämyksen tasoa laajakaistasta, siihen liittyvistä palveluista sekä mahdollisuuksista on nostettu. Hankkeen näkyvyys paikallislehdissä alueen jokaisessa kunnassa on ollut huomattava. Lapin Radio ja Lapin Kansa ovat myös uutisoineet hankkeen toimenpiteistä Kyläverkkohankkeiden osalta kyläverkkohankkeena Tunturi-Lapin Saarenputaan sekä on saatu aktivoitua alueella. Kerässieppi-Liepimän rahoituspäätöksen Lapin ELY-keskuksesta. kyliä, joka näkyy Kinisjärvi-Vuoman, hankkeet ovat saaneet useana Äkäsjokisuumyönteisen Ylläksen alueen rakentaminen on tullut mahdolliseksi. Verkon rakentamiseksi on jo perustettu verkko-osuuskunta. Kinisjärven verkko valmistuu lopullisesti 2014. Kerässieppi ja Saarenpudas aloitetaan kesällä 2014. Siitosen kyläverkko on otettu käyttöön helmikuussa 2013. Hankkeen tiedottamat mahdollisuudet ja eri rakentamismenetelmät ovat saaneet kyliä aktivoitumaan jokaisessa Tunturi-Lapin kunnassa. Tietoisuus nopean valokuitupohjaisen laajakaistan merkityksestä leviää käyttäjien lisääntyessä. 23 Hankkeen vaikutuksena Tunturi-lapin alueelle on saatu yhteensä viisi erilaista kyläverkkohanketta, joista yksi on täysin valmis ja käytössä. Muut valmistuvat vuoden 2014 loppuun mennessä. Laajakaistaa kaikille 2015 – hankkeen mukaista rakentamista on tapahtunut kaikissa muissa kunnissa, paitsi Enontekiöllä. Enontekiölläkin on kuitenkin saatu avattua aikaisemmin rakennettu TeliaSoneran omistama valokaapeli välillä Raattama – Hetta. Liittymisen ehdot ja hinnat ovat täsmälleen samanlaiset kuin varsinaisilla hankealueillakin. Aktivointi ilman rahoitusmahdollisuutta ei ole kannustavaa kyläyhdistyksiä kohtaan, mutta toisaalta teemahaun kaltaiset kohderahoitukset avautuvat nopeasti ja yllättäen, jolloin vain valveutuneet kylät ehtivät mukaan. Yleispalveluvelvoitteen noudattamatta jättämisestä on tehty ilmoituksia viestintävirastoon Muonion Kerässiepin alueelta. Hankkeen kylätiedottajat ovat tavoittaneet yhteensä n. 1025 kiinteistönomistajaa. Kyläilloilla ja muilla kylätilaisuuksilla on tavoitettu n. 530 ihmistä, nettisivuilla on vieraillut n. 3500 eri kävijää. Näin ollen Kuitua tunturiin –hanke on erilaisten kanavien kautta tavoittanut yli 5000 Tunturi-lapin asukasta ja yrittäjää vuoden 2013 loppuun mennessä. 5. Esitykset jatkotoimenpiteiksi Kyläverkkohankkeiden aktivointia alueella tulee jatkaa. Kyläverkkojen rakentamisen rahoituksen turvaaminen on erittäin tärkeää myös tulevalla ohjelmakaudella. Eri rakentamisvaihtoehtojen hakeminen ja uusienkin menetelmien rohkea kokeileminen tuottaa joskus tulosta.. Hankealueiden aktivointia on jatkettava tarjouksen saaneilla, mutta vielä rakentamattomilla alueilla sekä kartoitettava tilaajamääräehtoiset kohteet. Mahdollisten uusien teemahakujen aloittamisesta tulisi tietoa saada hyvissä ajoin alueellisten toimijoiden keskuuteen. Näin esimerkiksi tiedotushankkeissa voitaisiin varautua tarvittaviin toimenpiteisiin ja keskittää aktivointia potentiaalisiin hakijoihin. Samalla myös hakemusten tasoa, sekä valmiutta valmistella erilaisia rakentamiseen liittyviä lupia saataisiin nostettua, mikä osaltaan helpottaisi ja nopeuttaisi hakemusten käsittelyä. Hankkeen toiminta-aikaa tulee myös jatkaa vähintään v. 2014 loppuun. Käynnissä olevat hankkeet vaativat jatkuvaa tiedottamista ja avustamista. Myös 24 rakentamattomien alueiden rakennusmahdollisuuksien parantaminen vaatii aktivointi- ja tiedottamistyötä. . Alueilla, jossa nopeat ja nykyaikaiset tietoliikenneyhteydet ovat käytössä tarvitaan koulutusta, opastusta ja kannustusta verkon ja sen tuomien mahdollisuuksien tehokkaaseen käyttöön. Koulutuksen ja opastuksen merkitys kasvaa koko ajan, mitä enemmän käyttäjiä nopean tietoverkon piiriin saadaan. Julkisella tuella rakennettujen verkkojen tehokas käyttäminen vaatii ehdottomasti jatkotoimia, jotta nykyaikaiselle ja huippunopealle verkolle voitaisiin saada myös yhteiskunnallista merkitystä vaikuttavuutta. 6. Allekirjoitus ja päiväys Kittilä 27.03.2014 ________________________________ Reija Viinanen, KKTM r.y. toiminnanjohtaja ja
© Copyright 2024