Kokemuksen tutkimus IV Oulu 25.4.2013 Timo Latomaa, FT, KL, PsM Miksi elämäkerta lähestymistapa Elämäkerrallinen haastattelu ja tulkinta on psykologian perusmenetelmä. Psykologia tutkii maailmasuhteiden mentaalista merkityksellistämistä, joka jäsentyy subjektiiviseksi: 1) kokemukseksi ja 2) toiminnan mielekkyydeksi. Merkityksellistäminen tapahtuu aina jostakin horisontista (näkökulmasta, perspektiivistä) situaatioihin (elämäntilanteisiinja ja -tapahtumiin) maailmasuhteissa. Yksilön kokemushistoria muodostaan horisonttien kokonaisuuden, josta merkityksellistäminen tapahtuu. Psykologinen ymmärtäminen edellyttää yksilön kokemushistorian ja elämäntilanteiden huomioimista. 25.4.2013 Psykologinen elämäkertatutkimus @ timo latomaa 2 Psykologinen elämäkertatutkimus Peruslähtökohtia 1 Psykologinen elämäkertatutkimus on kokemushistoriallista tutkimusta, so. tutkitaan: Kokemusten historiaa, jossa seurataan yksilön kokemusten rakentumista tämän elämänkulussa. Tästä tutkimusasetelma => Elämänkulku ja kokemushistoria. Historiallinen, kehityksellinen ote yksilön elämään: Yksilön kasvun, mielen rakentumisen näkökulma. Ensimmäisen persoonan, minän näkökulma yksilön sub- jektiiviseen kokemukseen ja toiminnan subjektiiviseen mielekkyyteen (mm. elämänvalintoihin). 25.4.2013 Psykologinen elämäkertatutkimus @ timo latomaa 3 Psykologinen elämäkertatutkimus Peruslähtökohtia 2 Situaation, elämäntilanteiden huomioiminen kokemusten ja toiminnan mielekkyyden ymmärtämisessä, so.: Historiallinen, yhteiskunnallinen tilanne, kulttuuri, sosiaaliset muutokset sekä elämäntapahtumat toimivat elämäntilanteisuutena (situaationa, kontekstina). Keskeisiä yksilön elämän etenemistä kuvaavia käsitteitä: Elämänkulku, elämänkaari, urakulku, elämänpolku, elämänrata. Keskeisiä yksilön kokemushistoriaa kuvaavia käsitteitä: Elämäntarina, subjektiivinen elämäkerta, kokemus itsestä, itse (minä, minuus, identiteetti), persoonallisuus. 25.4.2013 Psykologinen elämäkertatutkimus @ timo latomaa 4 Psykologinen elämäkertatutkimus Peruslähtökohtia 3 Psykologinen elämäkertatutkimus voi olla teoreettisesti moninaista lähestymistavaltaan: Tieteenteoreettisesti rekonstruktiivista, normatiivis- analyyttistä (vrt. Weber, Piaget, Habermas). Tavoitteeltaan ymmärtävää, menetelmältään tulkitsevaa. Aineistona, joissa kokemushistoria ja elämänkulu näyttäytyvät, ovat avoimet ja teemahaastattelut, kirjalliset omaelämäkerrat tai muistelmat sekä dokumentit. 25.4.2013 Psykologinen elämäkertatutkimus @ timo latomaa 5 Psykologinen elämäkertatutkimus Peruslähtökohtia 4 ja -käsitteitä 1 Elämänkulun ja kokemushistorian erottaminen. Elämänkulku elämäntilanteinen muutoksina ”toimii” kokemushistorian situaationa, ruumiillisuuden ohella. Elämänkulku kuvaa (ulkoista) tapahtumahistoriaa, ts.: Mitä elämässä on tapahtunut, miten elämä on edennyt. => Elämänvaiheiden ja –tapahtumien kuvausta. Kokemushistoria kuvaa (sisäistä) itsen, minän, minuuden, subjektin rakentumista, ts.: Miten yksilö on kokenut ja rakentanut itsensä (koke-muksen itsestä) elämänkulussaan (situaatioissaan). 25.4.2013 Psykologinen elämäkertatutkimus @ timo latomaa 6 Psykologinen elämäkertatutkimus Peruskäsitteitä 2 Kokemus itsestä (minuus), kokemushistoria rakentuu yksilön tulkintoina situaatioissa; so. ruumiillisista muutoksista, elämäntilanteissa, elämänkulussa, -valinnoissa. Ihminen rakentaa minuutensa (kokemushistoriansa) itse, mutta sen minuuden, jonka ruumiilliset realiteetit ja elämäntilanteet, -tapahtumat ja yhteiskunnalliset realiteetit (situaationa) mahdollistavat ja rajaavat. => Yksilöllä on pyrkimys kokemusmaailman piirissä olevan hallittavana, ymmärrettävänä ja tarkoituksellisena kokemiseen, so. pyrkimys kokemukseen itsestä. 25.4.2013 Psykologinen elämäkertatutkimus @ timo latomaa 7 Psykologinen elämäkertatutkimus Peruskäsitteitä 3 Itsen, kokemushistorian rakentumisessa huomioidaan: 1) Ruumiilliset tekijät ja muutokset, 2) Kokemisen ja merkityksenannon ikäsidonnaiset psyykkiset, kehitykselliset ehdot, 3) Historiallinen aika, kulttuuri ja elämäntapahtumat. Yksilön elämäkerta rakentuu elämänkulusta ja kokemus- historiasta. Käsitteellisesti ja metodisesti tehdään neljä erottelua: 1) Elämänkulku – kokemushistoria. 2) Eletty – koettu elämä (so. tapahtunut – tulkittu). 25.4.2013 Psykologinen elämäkertatutkimus @ timo latomaa 8 Psykologinen elämäkertatutkimus Peruskäsitteitä 4 Mitä elämässä on tapahtunut (tapahtumat ja teot) vs. miten elämäntilanteet on koettu, mitä ne ovat merkinneet (kokemukset, mielikuvat, tunteet, ajatukset). 3) Kerrottu – muistettu – eletty/koettu elämä. Mitä toisille kerrotaan vs. mitä muistetaan vs. mitä oikeasti on tapahtunut ja miten nämä on oikeasti koettu. 4) Elämänvaiheet – elämänrakenne (elämänalueet). Kokemushistorian muutokset elämänkulussa vs. mitkä asiat milloinkin ovat merkityksellistä elämässä. 25.4.2013 Psykologinen elämäkertatutkimus @ timo latomaa 9 Psykologinen elämäkertatutkimus Metodologiaa 1 Psykologinen elämäkertatutkimus perustuu kahden tekstin, elämäkerran ja elämäntarinan, erottamiseen. Elämäkerta on muistettu ja sensuroituna kerrottu kuvaus eletystä ja koetusta elämästä ja elämänkulusta. Kerrottu elämäkerta muodostaa tutkimusaineiston: Tutkittavan kertoman tai kirjoittaman kertomuksen kokemushistoriastaan ja elämänsä kulusta. Elämäntarina on tutkimuskohteena: Tutkittavan kerto- man tai kirjoittaman elämäkerran taustalle oletettu tarina (käsikirjoitus), jonka tutkija rekonstruoi. 25.4.2013 Psykologinen elämäkertatutkimus @ timo latomaa 10 Psykologinen elämäkertatutkimus Metodologiaa 2 Elämäntarina on ”oikeasti” eletty ja koettu elämä, tutkitta- van ”elämän ja kokemushistorian käsikirjoitus”, jonka hän on ”dramatisoinut” (ja dramatisoi) ensinnäkin 1) psyykkisen työn ja suojatoimenpiteiden (defenssien) muokkaamana muistetuksi elämäkerraksi (tuotetaan muistettu elämäkerrallinen minuus, elämäkerrallinen identiteetti; kokemus itsestä) ja toiseksi sensuroituna kerronta- tai kirjoittamistilanteessa 2) kerrotuksi elämäkerraksi (kerrottu elämäkerrallinen minuus (itse), elämäkerrallinen subjekti tai identiteetti). 25.4.2013 Psykologinen elämäkertatutkimus @ timo latomaa 11 Psykologinen elämäkertatutkimus Metodologiaa 3 Psykologisen elämäkertatutkimuksen tieteenperinteenä on ymmärtävä psykologia ja menetelmänä tulkinta (psykologinen ymmärtäminen): Psykologian tavoitteena on ymmärtää yksilön koke- musta ja toiminnan mielekkyyttä, subjektiivista mentaalista merkityksenantoa situaatioissa (elämäntilanteissa maailmasuhteissa; suhteina maailmoihin joita erotetaan: maailma, minä, kulttuuri). Keskeistä on kokemus itsestä, johon suhteessa kaikki merkityksenanto (myös esinemaailmaan ja sosiaaliseen maailmaan liittyvä) tapahtuu. 25.4.2013 Psykologinen elämäkertatutkimus @ timo latomaa 12 Psykologinen elämäkertatutkimus Metodologiaa 4 Psykologinen ymmärtäminen metodina on symbolisen ilmauksen tuottajan tarkoittaman merkityssisällön tavoittamissa, so. Symbolisen ilmauksen sisältämän subjektiivisen merkityksen eksplikaatiota (selventämistä) tulkinnan avulla. Ymmärtäminen on mielekkäissä (synty-, esiintymis- ja kehitys-) yhteyksissä ymmärtämistä, so. psykologisesti Ilmauksen subjektiivinen merkitys on yhtä kuin sen asema psyykkisissä yhteyksissä, tietyissä yhteyksissä esiintyvänä, tietyllä tavalla syntyneenä ja kehittyneenä. 25.4.2013 Psykologinen elämäkertatutkimus @ timo latomaa 13 Psykologinen elämäkertatutkimus Metodologiaa 5 Psykologisen elämäkertametodin käsitteitä ja elämäkerrallisen tulkinnan logiikka: Elämäkerta. Kokemus ilmenee kokemusten kuvauksissa ja ilmauksissa, toiminnassa ja sen ilmauksissa: so. tutkittavan elämäntarinaa enemmän tai vähemmän kuvaavassa elämäkerrassa, tutkittavan kertomassa tai kirjoittamassa kertomuksessa elämänkulustaan ja kokemushistoriastaan. Kokemushistoria. Kokemus tulee ymmärretyksi osana kokemusten kokonaisuutta, osana tutkittavan kokemushistoriaa, josta käsin kaikki merkityksenanto, itsen tulkinta ja uudelleentulkinta situaatioissa, elämäntilanteissa, elämänkulussa, tapahtuu. 25.4.2013 Psykologinen elämäkertatutkimus @ timo latomaa 14 Psykologinen elämäkertatutkimus Metodologiaa 6 Kehitysvaiheet. Kokemushistorian, itsen kokemisen psyykkiset ehdot jäsentyvät itsen kokemisen (ja eri kokemusalueiden) muutosvaatimusten ja siirtymien mukaan vaiheiksi; psyykkisiksi kehitysvaiheiksi. Elämänkulku. Kokemushistoria tulee ymmärretyksi ase- tettaessa se elämänkulun yhteyteen (situaatioihin). => Tarkasteluun elämänvaiheet ja elämänalueet. Elämänkulku tulee ymmärretyksi tarkasteltaessa sitä historiallisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti jäsentyneinä elämänvaiheina, siirtyminä ja elämänalueina. 25.4.2013 Psykologinen elämäkertatutkimus @ timo latomaa 15 Psykologinen elämäkertatutkimus Metodologiaa 7 Elämänvaiheet ja siirtymät (teollistuneissa länsimaissa): Lapsuus, kouluikä, nuoruus, aikuisuuteen siirtyminen, varhais-, keski- ja myöhäisaikuisuus, vanhuus. Elämänalueet (vaihtelevat eri elämänvaiheissa): Itse, vanhemmat, sisarukset, vanhemmuus, lapset, sosiaaliset suhteet (sukulaiset, ystävät, kaverit, ...), ruumillisuus, koulunkäynti, opiskelu, työelämä, yhteiskunnallinen toiminta, vapaa-aika, harrastukset, maailmankuva ja arvomaailma (uskonto, politiikka, ...). 25.4.2013 Psykologinen elämäkertatutkimus @ timo latomaa 16 Psykologinen elämäkertatutkimus Yhteenveto tutkimusasetelmasta 1 Kertomus Kuvattu, kerrottu Tietoinen Sensurointi Kerrottu elämäkerta Tutkittava tuottaa Muistettu elämäkerta Tutkimusaineisto Tutkija rekonstruoi Elämäntarina Defenssit Tiedostamaton 25.4.2013 Eletty, koettu Kokemus Psykologinen elämäkertatutkimus @ timo latomaa Tutkimuskohde 17 Psykologinen elämäkertatutkimus Yhteenveto tutkimusasetelmasta 2 Elämänrakenne Elämänalueet Elämänvaiheet tapahtuma 1, 2, ... Elämänkulku Kokemushistoria Kehitysvaiheet kokemus 1, 2, ... Kokemusalueet 25.4.2013 Psykologinen elämäkertatutkimus @ timo latomaa 18
© Copyright 2024