1. No category

Lakeuden Etappi Oy
Vuosikertomus 2011
Kauhava
Lapua
Lakeuden Etappi Oy
Laskunmäentie 15
60760 Pojanluoma, Ilmajoki
06) 421 4900
www.etappi.com
Ilmajoki
Seinäjoki
Kuortane
Kurikka
Töysä
Alavus
Ähtäri
Jalasjärvi
Kihniö
Raportointiperiaatteet
Tämä vuosikertomus on toteutettu jätehuollon
yhtenäisiä raportoinnin periaatteita noudattaen.
Lakeuden Etappi Oy oli mukana FCG Efekon
ja Jätelaitosyhdistyksen toteuttamassa Jätelaitosten raportointiprojektissa (JLRapII), jonka
pohjalta kehitettiin ja yhtenäistettiin jätelaitosten
ulkoista ja sisäistä raportointia. Yhdenmukaiset
ja vertailukelpoiset, koko toimintaa kuvaavat
tunnusluvut soveltavat GRI:a (Global Reportin
Iniative) eli kansainvälistä yhteiskuntavastuun
raportointiohjeistoa.
Hankkeen lopputuloksena saatiin jätelaitosalalle koko toimintaa kuvaavat kehittyneet yhdenmukaiset tunnusluvut, julkisen raportoinnin
toteuttamismalli, sekä tunnuslukujen sisäiseen
vertailuun tietokantapohjainen järjestelmä.
Tunnusluvut toimivat luotettavasti koko julkisen jätehuollon valtakunnallisessa vertailussa. Lisäksi saadaan kuvattua sidosryhmille avoimesti ja
selkeästi julkisen jätehuollon merkitys, tavoitteet
ja toimintatavat
Tulokset toimivat sisäisen johtamisen työkaluna ja arvioinnin pohjana laitosten johdolle.
Sisältö
Kuvaus jäteyhtiöstä
4
Johtajan katsaus
4
Strategiatyö5
Johtaminen, hallinto
5
Perustietoa yhtiöstä
6
Kehityshankkeet8
Palvelut ja tuotteet Keräys ja kuljetus
Käsittely ja hyödyntäminen
Muut palvelut
Sosiaalinen vastuu
8
8
10
16
Henkilökunta16
Viestintä ja vuorovaikutus
17
Ympäristövastuu19
Ulkoasu/taitto: I-print | plus
Paino: I-print Oy
Paperi: Kannet:
Cocoon offset 200 g
Sisus: Cocoon offset 120 g
Cocoon on 100 % uusiopaperi, jolle on
myönnetty EU-kukka -merkki (FR/011/003)
Vaikutukset veteen
Vaikutukset ilmaan
Taloudellinen vastuu
19
21
22
Hallituksen toimintakertomus
24
Tilinpäätöstiedot28
Tilintarkastuskertomus31
Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS 2012 3
Toimitusjohtajan katsaus
Jätevoimala jätehuollon
draiverina
T
ilivuotta on merkittävässä määrin hallinnut valmistautuminen aiemmin kaatopaikoille sijoitetun jätteen energiahyödyntämiseen jäteyhtiöden omistamassa Westenergy Oy:n jätevoimalassa.
Vuoden alussa alkoi poltettavan jätteen varastointi jätevoimalan käynnistymistä varten syksyllä 2012. Muutos nosti hyödyntämisasteen noin 90 prosenttiin, ja samalla loppusijoitukseen meni
enää noin 10 prosenttia jätteestä.
Vuoden aikana on kilpailutettu myös jätekuljetukset jätevoimalaan. Yksi urakoitsija tulee hoitamaan kuljetukset Botniarosk
Oy:ltä, Lakeuden Etappi Oy:ltä, Millespakka Oy:ltä ja Vestia Oy:ltä.
Merkittävä asia on kuljetusten tasataksa, jonka yhtiöt yhdessä
ovat sopineet, vaikka kuljetuksia Stormosssen Oy:ltä ei tulekaan.
Westenergy Oy on sopinut Etapin kanssa pohjatuhkan vastaanotosta ja käsittelystä. Tähän on liittynyt Etapin merkittävin
kehityshanke, jossa pohjatuhka on tuotteistettu eri rakenneratkaisuihin maanrakentamisessa. Mahdollisimman suuri hyötykäyttö
vaikuttaa merkittävästi energiana hyödyntämisen kustannuksiin.
Hyötykäyttö edellyttää lähes poikkeuksetta kohteille ympäristölupaa.
Ympäristöluvan päivitys oli määrä tehdä vuoden 2006 aikana.
Viranomaiskäsittely on edelleen menossa. Viivästykseen vaikuttavat myös Etapin toiminnan muutoksista aiheutuvat päivitykset.
Lupapäätöstä odotetaan vuoden 2012 aikana ja lainvoimaisuuteen vaikuttavat mahdolliset valitukset.
Liikevaihto kasvoi 17,1 miljoonaan euroon vuonna 2011, sen
oltua 15,8 miljoonaa euroa vuonna 2010. Tilikauden voitto on
181 000 euroa (411 000 vuonna 2010). Tärkeimpänä mittarina on
pidetty velkaantumisasteen muutosta ja sen alentamisessa on onnistuttu hyvin.
Henkilöstö on ollut kokonaisuudessaan mukana strategian jalkauttamisessa ja toimintajärjestelmää kehittämässä. Henkilöstön
hyvinvoinnin varmistamiseen päätettiin käynnistää projekti, jolla selkeytetään prosesseja ja toimenkuvia edelleen. Henkilöstön
aktiivinen ote työpaikan kehittämisessä antaa hyvät lähtökohdat
tuleville vuosille.
Tenho Hakala
Toimitusjohtaja
Henkilöstön aktiivinen ote
työpaikan kehittämisessä antaa hyvät
lähtökohdat tuleville vuosille.
4 Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS 2012
Kuvaus jäteyhtiöstä
Strategiatyö
Yhtiön strategia on tehty vuosille 2010–2016. Kauden aikana yhtiön toiminnassa tulee tapahtumaan monia muutoksia. Westenergy
Oy:n jätevoimalan käynnistyminen vuoden 2012 kesällä muuttaa
toimintaa ja lähes täydellinen orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto tulee voimaan 2016.
Strategian toteutumista arvioidaan vuosittain samoin kuin
myös tarkistetaan strategiset painopisteet ja tarpeet niiden muutoksiin. Tarkistusaika on vuosittain helmi-toukokuun aikana. Tilivuonna tavoitteisiin ei tehty muutoksia. Vuoden 2012 tarkistustyö
on meneillään. Haasteita painopisteiden tarkistukseen tuo kuntakartan muutokset tilanteissa, joissa omistajakunta liittyy muihin
yhtiön ulkopuolisiin kuntiin. Uuden jätelain voimaantulo toukokuun alussa 2012 aiheuttaa uusia rajanvetoja jätealan toimijoiden
keskuudessa.
Henkilöstö on ollut kokonaisuudessaan mukana strategian
jalkauttamisessa ja toimintajärjestelmää kehittämässä. Tässä
henkilökunta Hotelli Lakeudessa strategian parissa.
Lakeuden Etappi Oy:n toimintapolitiikka
Lakeuden Etappi Oy on kuntien omistama jätehuoltoyhtiö, jonka
tavoite on toiminta-ajatuksen mukaisesti tarjota toimivaa jätepalvelua asiakkaiden ja ympäristön hyväksi.
Yhtiön tehtävänä on yhdyskuntien jätehuollon tehokas ja palvelukykyinen järjestäminen ja kehittäminen toiminta-alueellaan.
Yhtiön vastuulla on jätteiden riskitön käsittely, tehokas logistiikka,
jäteneuvonta ja tiedotus. Jätteiden käsittely toteutetaan ensisijaisesti kierrättämällä ja hyödyntämällä. Jätteen sisältämän energian
hyödyntäminen on yhtiön ratkaisu 2000-luvun jätehuollon järjestämiseksi.
Lakeuden Etappi sitoutuu noudattamaan toiminnassa ympäristölainsäädäntöä ja viranomaisten vaatimuksia. Yhtiö sitoutuu
myös toimintojen jatkuvaan kehittämiseen, palvelun ja asiakastyytyväisyyden parantamiseen sekä ympäristön pilaantumisen ja
haittojen ennalta ehkäisemiseen. Viestintä ja sidosryhmätoiminta
ovat avointa ja aktiivista.
Päämääränä on jätehuollon kehittäminen yhteistyössä sidosryhmien kanssa siten, että mahdollisimman suuri osa jätteistä
hyödynnetään. Yhteistoiminnalla tähdätään asiakkaiden hyvään
palvelutasoon ja jätehuoltopalvelujen tasapuoliseen kohdentamiseen. Yhteistyötä pyritään laajentamaan sopimuskuntien ulkopuolella sijaitseviin kuntiin ja yrityksiin.
Jokainen yhtiön työntekijä vastaa laadukkaan ja ympäristövastuullisen toiminnan ylläpitämisestä ja toteuttamisesta työssään.
Henkilöstö sitoutuu siihen, että toiminta vastaa asiakkaan vaatimuksia ja odotuksia.
Lakeuden Etappi Oy:n toiminnasta vastaa koulutettu ja ammattitaitoinen henkilökunta ja urakoitsijat, jotka ovat tietoisia
asiakkaiden tarpeista, laadukkaista toimintatavoista ja ympäristövastuullisuuteen liittyvistä tavoitteista.
Lakeuden Etapin yhtiökokous pidettiin 11. päivänä toukokuuta
2011 Seinäjoella.
Johtaminen, hallinto
Lakeuden Etapilla on ISO 9001 standardin mukainen laatujärjestelmä ja ISO 14001 standardin mukainen ympäristöjärjestelmä.
Toiminta sertifioitiin keväällä 2009.
Bureau Veritas Certification teki Lakeuden Etapin ulkoisen
auditoinnin keväällä 2011 ja MST Consulting sisäisen auditoinnin
syksyllä. Auditointi on riippumatonta arviointia, jossa selvitetään,
onko laadunvarmistusjärjestelmä tavoitteiden mukaista, tehokasta ja tarkoitukseen sopivaa.
Ulkoisesta auditoinnista saatiin yksi lievä poikkeama koskien
jätehuoltokeskuksen urakoitsijan öljysäiliötä. Sisäisessä auditoinnissa Etappi valitsi auditoinnin painopistealueiksi laskutuksen
sekä vaarallisten jätteiden keräyksen ja käsittelyn.
Sisäisessä auditoinnissa saatiin hyviä toiminnan parantamisehdotuksia, mutta ei lainkaan poikkeamia. Jäteasemien sisäisessä
auditoinnissa ei kirjattu poikkeamia.
Johdon katselmus toteutettiin syksyllä. Siinä arvioitiin mm.
yhtiön tavoitteita ja sitä, miten hyvin asetettuihin tavoitteisiin on
päästy. Katselmuksessa tarkasteltiin erityisesti yhteistyökumppaneiden ja urakoitsijoiden sopimusseurantaa. Tämä on merkittävä
toiminnan alue, koska yhtiöllä on runsaasti (yli 200) sopimuksia
eri tahojen kanssa.
Toimintakauden jälkeen, keväällä 2012, toteutettiin toiminnan
uudelleensertifiointi, mikä tehdään joka kolmas vuosi.
Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS 2012 5
Kuvaus jäteyhtiöstä
Jäteyhtiön historia
1997 Lakeuden Jätekeskus Oy perustettiin 2.4.1997.
Perustajina oli 14 kuntaa Etelä-Pohjanmaalta,
Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane,
Kurikka, Lapua, Nurmo, Peräseinäjoki, Seinäjoki, Ylihärmä, Töysä, Ylistaro ja Ähtäri.
Jätevoimalan rakentaminen käynnistyi marraskuun 12. päivänä.
1999 O
peratiivinen toiminta käynnistyi. Kunnissa
liityttiin järjestettyyn jätteenkuljetukseen vaiheittain.
Yhtiö sai toiminnastaan sertifikaatin. Käytössä
on ISO 14001-standardin mukainen ympäristöjärjestelmä ja ISO 9001-standardin mukainen
laatujärjestelmä. Molemmat järjestelmät sertifioitiin 13.5.2009. Sertifiointiauditoinnin eli
ulkopuolisen tarkastuksen teki Bureau Veritas
Certification Finland.
2000 Jätehuoltotoiminta vakiintui. Kunnista viimeisinä Alavus, Töysä ja Ähtäri liittyivät järjestettyyn
jätteenkuljetukseen vuoden alusta. Yhtiön
palvelujen piirissä oli nyt koko toimialue. Jätehuoltokeskuksen sijoituspaikaksi valittiin Ilmajoki ja rakennustyöt käynnistyivät.
2004 J ätehuoltokeskus valmistui Ilmajoen Pojanluomalle. Lakeuden Etapin hallinto ja jätteenkäsittelytoiminta siirrettiin Ilmajoelle 1.9. Aputoiminimi Lakeuden Etappi Oy rekisteröitiin yhtiön
uudeksi nimeksi.
2005 B
iokaasulaitoksen rakentaminen kilpailutettiin
ja urakkasopimus allekirjoitettiin YIT Environment Oy:n kanssa.
2006 Biokaasulaitoksen rakentaminen alkoi kevättalvella.
2007 Yhtiön perustamisesta tuli 10 vuotta. Biokaasulaitoksen toiminta käynnistyi. Lakeuden jätelautakunta perustettiin.
2008 L akeuden Etapista jätevoimalahanketta suunnittelevan Westenergy Oy:n osakas 10.4.2008.
Etappi on perustetun yhtiön suurin osakas 34
prosentin osuudella. Muut osakkaat ovat Oy
Botniarosk Oy Ab, Millespakka Oy, Stormossen
Oy Ab ja Vestia Oy. Jätteenpolttolaitoksen on
määrä valmistua vuonna 2012.
2009 Y
htiö vastaanotti biokaasulaitoksen sen rakentajalta YIT:ltä kesäkuussa. Vesien esikäsittelyprosessin kehittäminen kuitenkin jatkui
sopimuksen mukaan.
estenergyn investoinnit sinetöitiin lokakuun
W
lopulla, kun yhtiökokous päätti arviolta 135
miljoonan euron voimalaitosinvestoinnista.
6 Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS 2012
Yhtiö sai uuden osakkaan, kun Etapin yhtiökokous hyväksyi toukokuussa Kihniön kunnan
Pirkanmaalta osakkaaksi.
2010 K
ihniön kunta siirtyi Etapin jätehuoltojärjestelmään vuoden 2010 aikana. Etapin 14 jäteasema valmistui Kihniölle.
Kuntaliitosten myötä syntynyt uusi Kauhavan
kaupunki päätti valita jätehuoltonsa järjestäjäksi Ekoroskin ja luopua Etapin jätehuollosta.
Jätevoimalan peruskivi muurattiin syksyllä ja
rakentaminen eteni aikataulun mukaisesti.
Jätteen laatu tutkittiin: tuloksen mukaan 87
prosenttia kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen kautta tulevasta jätteestä on jätevoimalassa poltettavaksi soveltuvaa.
Yhtiö päätti käynnistää jätteen välivarastoinnin
jätevoimalaa varten vuoden 2011 alusta.
2011 P
oltettavan jätteen välivarastointi käynnistyi
jätehuoltokeskuksessa. Kaatopaikkajäte -nimike muutettiin poltettavaksi jätteeksi. Ylihärmän
jäteasema suljettiin.
Kaatopaikkakaasujen keräys aloitettiin.
Lietekaivojen kunnan järjestämä kuljetus käynnistyi Alavudella ja Töysässä.
Vesijohdon rakentaminen biokaasulaitokselle
aloitettiin.
Kuvaus jäteyhtiöstä
Lakeuden Etappi
Yhtiö on perustettu vuonna
Perustajaosakkaina
1997
14 kuntaa
Vuonna 2011
omistajakuntia 11:
Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi,
Kauhava, Kihniö, Kuortane,
Kurikka, Lapua, Seinäjoki,
Töysä ja Ähtäri.
Liikevaihto
Toimialueella
n. 138 500
asukasta
17,1 miljoonaa
euroa
(15,8 miljoonaa vuonna 2010)
Yhtiön perustehtävä
Yhtiön perustehtävä on omistajakuntien lakisääteinen jätehuolto.
Siihen sisältyvät jätteenkuljetus ja -käsittely sekä jätehuollon tiedotus ja neuvonta.
arvot
Asiakaslähtöisyys
Asiantuntemus
Tehokkuus
Yhteistyö
Ympäristövastuu
MISSIO
Lakeuden Etappi Oy tarjoaa toimivaa jätepalvelua
asiakkaidensa ja ympäristömme hyväksi.
Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS 2012 7
Kuvaus jäteyhtiöstä
Kehityshankkeet
Keräys ja kuljetus
Seinäjoki-Nurmon kaatopaikan
sulkeminen
Alueellinen keräys
Seinäjoki-Nurmon kaatopaikan sulkemistyö eteni suunnitelman mukaisesti vuoden aikana.
­
Kohteessa hyödynnettiin merkittävä määrä jätemateriaaleja rakentamalla loppuun peiton tiivisrakennekerros kuitusavesta ja kuivatuskerros
rengasrouheesta.
Tuhkien hyötykäytön
tuotteistus
Tuhkien hyötykäyttöprojekti saatiin päätökseen vuodenvaihteessa. Projektissa tutkittiin
tuhkien hyötykäyttömahdollisuuksia Seinäjoki–Vaasa alueella ja luotiin verkostoa toiminnalle.
Tarraprojekti
Poltettava jäte -nimikkeen käyttöön otto teki
tarpeelliseksi uusia yhtiön tarrat ja kyltit, minkä johdosta perustettiin erillinen hanke työryhmineen tätä työtä varten. Jäteautojen kuljettajat tarroittivat asunto-osakeyhtiöiden, kuntien
ja yritysten poltettavan jätteen astiat Poltettava
jäte -tarroilla. Tarkoituksena on uusia myös
ekopisteiden, aluekeräyspisteiden ja jäteasemien tarroja.
MTT:n lannoitekokeet
Lakeuden Etappi Oy on solminut vuonna 2010
sopimuksen MTT:n Ylistaron yksikön kanssa
kasvinlannoituskokeiden suorittamisesta lannoitevalmisteella eli biokaasulaitoksen tuottamalla maanparannusrakeella. Ohjelma jatkuu
edelleen.
Maanparannusrakeen vaikutuksia on tutkittu ohra-, rypsi-, nurmikon perustamis-, nurmikon lannoitus- ja syysviljakokeella.
Etapilla on vähintään yksi jäteasema jokaisessa toimialueensa 11
kunnassa. Jäteasemilla otetaan kotitalouksilta maksutta vastaan
kierrätettävät jätteet ja vaaralliset jätteet.
Vuonna 2011 jäteasemilla kävi yhteensä noin 105 630 asiakasta,
kun vastaava luku edellisvuonna oli noin 91 450. Kasvua oli 14 180
asiakaskäyntiä.
Etapin ekopisteverkostossa on noin 240 asioimispistettä. Pisteitä on yksi per 550 asukasta. Pisteissä kerätään keräyslasia, pienmetallia ja paperia. Osalle uusista asioimispisteistä on lisäksi järjestetty kartonginkeräys.
Paristojen tuottajayhteisön keräystoimintaa avustetaan järjestämällä keräys valituissa pisteissä.
Kesäasukkaiden jätehuollon järjestämiseksi Etapilla on 54 kausiluontoista aluekeräyspistettä toimialueen vilkkaimmilla lomaasutusalueilla, Kuortaneella, Kihniöllä, Alavudella, Töysässä, Ähtärissä ja Peräseinäjoella.
Ekopisteverkoston ja jäteasemien
kehittäminen
Ekopisteverkoston kehittämistä on jatkettu rakentamalla uusia
nykyaikaisia ekopisteitä 12 kappaletta. Pisteet on keskitetty luontaisten asiointireittien varrelle, jolloin niillä asiointi on mahdollista yhdistää muuhun asiointiin.
Kihniön jäteaseman rakentaminen saatettiin loppuun vuoden
aikana. Jäteasemien asiointiaikaa lisättiin jatkamalla pidempää
kesäaikataulua lokakuun loppuun. Lisäksi Kurikan, Seinäjoen ja
Lapuan asemat palvelivat asiakaita myös lauantaisin.
Jäteasemien asiointiturvallisuutta lisättiin laajentamalla kameravalvontaa. Myös jäteasemien energiatehokkuutta parannettiin
siirtymällä toimistotilojen lämmityksessä suorasta sähkölämmityksestä ilmalämpöpumpuilla toteutettuun ratkaisuun.
Kauhavan jäteasematoiminnot yhdistettiin, niin että jäteasemapalvelut keskitettiin Salonkujan jäteasemalle marraskuussa.
Ylihärmässä sijainnut jäteasema myytiin paikalliselle kuljetusliikkeelle.
Etapin
ekopisteverkostossa
on noin
240
asioimispistettä.
8 Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS 2012
Palvelut ja tuotteet
Vuonna 2011
jäteasemilla
kävi noin
105 450
asiakasta.
Kesäasukkaiden aluekeräyspisteet
Kihniön aluekeräyspisteitä kehitettiin uusimalla keräysastiat nykyaikaisiksi, jotta ne pysyisivät paremmin siisteinä.
Aluekeräyspisteille palkattiin jälleen kiertävä neuvoja opastamaan ja neuvomaan niiden käytössä. Tulokset olivat positiiviset ja
pisteet pysyivät siisteinä.
Kiertävät keräykset
Kiertävänä keräyksenä järjestettiin keväällä yhdessä Ekokemin
kanssa öljynkeräystempaus koko toiminta-alueella. Keräyksessä
saatiin noin 30 000 kg käytettyjä voiteluöljyjä talteen.
Muut palvelut ja tuotteet
Etappi tarjoaa asiakkailleen myös jäteastioiden myyntiä ja vuokrausta jäteasemilla. Vuoden aikana astioita myytiin yhteensä 419
kpl. Edellisvuonna myytiin 410 jäteastiaa.
Keräystapahtumat (kpl)
Yhdyskuntajätetyhjennyksiä
Hyötyjätetyhjennyksiä
Tyhjennystapahtumia yht.
2010 2011
900 173
102 252
919 443
104 386
1 002 425
1 023 829
Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS 2012 9
Palvelut ja tuotteet
Käsittely ja hyödyntäminen
Vuoden 2011 alusta jätehuoltokeskuksessa käynnistettiin poltettavan jätteen varastointi. Varastoinnilla varaudutaan jätevoimalan
polttoaineen riittävyyteen sen käynnistymisen jälkeen kesällä 2012.
Jätehuoltokeskuksessa toimivia palveluita ovat Ilmajoen jäteasema, ongelmajätteiden vastaanotto, tavanomaisen jätteen loppusijoitus, hyödynnettävien jätteiden, pilaantuneiden maiden ja
hiekan- ja öljynerotinjätteiden käsittely sekä poltettavan jätteen
varastointi. Vuoden aikana resursseja lisättiin yhdellä henkilöllä.
Alueen konepalvelut kilpailutettiin ja kilpailutuksen perusteella palvelun tuottajaksi valittiin Maanrakennus Mäki-Kala Oy.
Sopimuskausi alkoi 1.9.2011.
Ilmajoen jäteasemalle valittiin kilpailutuksen kautta uusi jäteasemanhoitaja. Asiakkaiden palvelua kehitettiin parantamalla
vaarallisten jätteiden vastaanottopistettä ja punnitusta. Ilmajoen
jäteasemalle rakennettiin uusi toimisto.
Poltettavan jätteen varastointi alkoi
Kuluneen vuoden tärkeimpiä tehtäviä oli toimintojen päivittäminen vastaamaan vuoden 2012 haasteisiin, jolloin jätevoimala
käynnistyy. Tämä aiheutti muutoksia suoraan tai välillisesti mo-
niin eri toimintoihin, merkittävimpänä oli jätteiden loppusijoittamisen muuttuminen poltettavan jätteen varastoinniksi.
Loppusijoitusalueelle rakennettiin kaasunkeräysjärjestelmä ja
käynnistettiin kaatopaikkakaasun käsittely polttamalla. Ratkaisulla
korvattiin aikaisemmin käytössä olleet biosuodattimet ja pyrittiin
vähentämään päästöjä ja hajuhaittoja.
Pilaantuneiden maiden käsittelyssä testattiin edelleen uusia
käsittelymenetelmiä. Testattu menetelmä perustui kasvatettuihin
sienirihmastoihin. Testien perusteella voitiin todeta että käsittely
prosessi vaatii vielä kehitystyötä kustannustehokkuuden saavuttamiseksi.
Betonimurskeen sekä lasimurskeen hyödyntämistä maanrakentamisessa pyrittiin tehostamaan. Hyötykäyttökohteita olivat
esimerkiksi Seinäjoki-Nurmon jäteasema ja jätehuoltokeskus. Jätehuoltokeskuksessa hyötykäyttöalueita olivat tulotien levennys
sekä konesuojan parkkialueen laajennus.
Jätteen siirtokuormauksen suunnittelu jätevoimalaa varten
saatiin päätettyä. Siirtokuormaustila kilpailutettiin ja hallin toimittajaksi valittiin Best-hall Oy.
Biokaasulaitos 2011
Kulunut vuosi oli biokaasulaitoksen toiminnan kannalta melko
haasteellinen ja jätevesien rajoittunut käsittelykapasiteetti oli toimintaa rajoittava tekijä. Puhdistusprosessia ei kaikilta osin voitu
kuormittaa suunnitellusti. Tämä vaikutti myös koko biokaasulaitoksen kokonaiskäsittelykapasiteettiin alentavasti ja varakäsittelyjärjestelmien suunniteltua suurempaan käyttöön.
Tästä johtuen päätettiin tehostaa puhdistamoa yhdellä SBRtyyppisellä Demon ® - prosessiyksiköllä. Yksikkö otetaan käyttöön
kesän 2012 kuluessa ja tällä varmistetaan puhdistamon toiminta
tulevaisuudessa.
Loppusijoitusalueelle rakennettiin kaasunkeräysjärjestelmä ja
käynnistettiin kaatopaikkakaasun käsittely polttamalla.
Jätteen vastaanotto
Lakeuden Etapin jätehuoltokeskukseen vastaanotettiin vuonna
2011 yhteensä 20 785 jätekuormaa. Edellisenä vuonna vastaava
luku oli 19 374.
Vastaanotetut jätemäärät
Kokonaisjätemäärä (t)
Yhdyskuntajäte (t)
Maa- ja kiviainesjäte (t)
Rakennusjäte (t)
Tuotantotoiminnan jäte (t)
Yhdyskuntajäte (kg/as)
Erilliskerätty biojäte (kg/as)
Ongelmajätteet kotitalouksilta (kg/as)
Hyödyntämisaste (%)
10 Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS 2012
20102011
101 071
50 229
13 933
8 900
28 009
101 435
47 151
14 565
9 129
30 590
260
46,2
4,90
263
48,9
5,40
54
92
Palvelut ja tuotteet
Jätemäärät
Materiaalivirrat 1000 tonnia
47,2
50,1
1. Yhdyskuntajäte
14,6
13,9
2. Maa- ja kiviainesjäte
9,1
8,9
3. Rakennusjäte
30,6
27,8
4. Tuotantotoiminnan jäte
2010
2011
Materiaalivirrat 1000 tonnia
1.1 Sekalainen yhdyskuntajäte
1.2 Erilliskerätty biojäte
1.3 Jätelaitosten erilliskerätyt pakkausjätt
1.4 Yhdyskuntien ongelmajätteet
1.6 Muu yhdyskuntajäte
1,3
0,9
2.2 Pilantuneet maat (ei ongelmajäte)
1,1
aikana jätevoimalaan
toimitettavaksi noin
6,3
11,8
0,1
0,5
poltettavaa jätettä.
9,0
8,4
0,0
0,0
15,0
14,8
4.2 Yhdyskuntajäteveden puhdistuksess...
4.3. Tuotantotoiminnan/teollisuuden ongelm...
4.4 Tuotantotoiminnan/teollisuuden neste
34 300
tonnia
8,1
3.2 Muut rakennusjätteet
4.1 Jätehuollossa syntyvät jätteet
0,6
0,5
Lakeuden Etappi Oy on
varastoinut vuoden 2011
5,2
2.3 Muut maat
3.1 Ongelmajätepitoinen rakennusjäte
6,8
6,4
0,9
0,9
0,7
0,6
2,4
2.1 Pilaantuneet maat (ongelmajäte)
36,4
35,9
3,2
3,0
11,8
9,6
4.5. Tuotantotoiminnan/teollisuuden muut...
2010
2011
Materiaalivirrat 1000 tonnia
120
110
100
90
80
70
60
50
45
50
47
16
14
15
9
9
9
40
30
20
36
28
31
2009
2010
2011
10
4. Tuotantotoiminnan jäte
0
3. Rakennusjäte
2. Maa- ja kiviainesjäte
1. Yhdyskuntajäte
Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS 2012 11
Palvelut ja tuotteet
8
7
6
11
13
5
3
4
2
1
Jätehuoltokeskus
Yhtiön toiminnot on keskitetty Ilmajoella
sijaitsevaan jätehuoltokeskukseen. Kaikissa
omistajakunnissa on lisäksi vähintään yksi
jäteasema.
1. Vaaka
2. Toimisto
3. Ilmajoen jäteasema
4. Ongelmajätehalli
5. Hyödyntämistoiminnot
6. Loppusijoitus
7. Vedet
8. Biokaasulaitos
9. Pilaantuneet maat
10. Ongelmajätteen LS
11. Konesuoja
12. Nestepitoiset jätteet
13. Suomen Hyötykeskus Oy halli
12 Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS 2012
Biokaasulaitos.
Palvelut ja tuotteet
Muut palvelut
Kaatopaikkajätteen
nimikkeen
muuttaminen
poltettavaksi
jätteeksi työllisti
yhtiössä.
Kotitalouspalvelut
Kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen
uusien liittyneiden kiinteistöjen lukumäärä
kasvoi, ollen viime vuoden lopussa 35 091
kiinteistöä, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 34 892 kiinteistöä. Ekomaksua
maksavia kotitalousasiakkaita oli yhteensä
63 550 (63 189 vuonna 2010).
Asiakkaiden sähköinen asiointi lisääntyi edellisvuodesta. Sähköpostin kautta
tulleiden yhteydenottojen määrän ollessa
1 848 kpl (1 380 kpl vuonna 2010). Puheluja otettiin vastaan 13 062 kpl (12 130 kpl
vuonna 2010). Etapin tavoitteena on vastata 85 prosenttiin puheluista. Vuoden 2011
aikana tehty puhelinrinkiuudistus nostikin
vastausprosentin tavoitteeseen. Vastausprosentti vuonna 2010 oli 72. Uudistuksessa lisättiin puhelimeen vastaajien määrää
ja selkeytettiin puhelinpalvelun varahenkilöjärjestelmää.
Lakeuden jätelautakunta jatkoi jätehuoltomääräysten vastaisten tyhjennysvälien läpikäymistä vuoden aikana. Päätöksiä
tehtiin 1 249 kpl (1 417 kpl vuonna 2010).
Kaatopaikkajätteen nimikkeen muutta-
minen poltettavaksi jätteeksi työllisti yhtiössä vuoden aikana. Kiinnostus jätteiden
lajitteluun lisääntyi selvästi, mistä oli osoituksena lisääntyneiden yhteydenottojen
määrä toukokuussa. Yhteydenotot koskivat
lähinnä jätteiden lajittelua. Kotitalousasiakkaille jaettiin keväällä tarrat jäteastioihin liimattavaksi.
Palvelut kunnille ja julkiselle
toiminnalle
Poltettavan jätteen termimuutoksen takia
kuntien kiinteistöjen, asunto-osakeyhtiöiden ja yritysten poltettavan jätteen keräysastioihin liimattiin Etapin toimesta poltettavan jätteen tarrat.
Etappi tarjosi jälleen jäteastioiden pesupalvelua Seinäjoki-Nurmon alueen taloyhtiöille, kunnallisille laitoksille ja yrityksille.
Palvelu osoittautui edellisen vuoden tapaan
erittäin suosituksi ja palvelun myötä pestiin
lähes 900 jäteastiaa, mikä vastaa noin neljäsosaa kyseisen palvelun kohderyhmästä.
Palvelun suosiosta johtuen Lakeuden Etappi tarjoaa palvelua myös kesällä 2012 ja
myös laajentaa sitä.
Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS 2012 13
Palvelut ja tuotteet
Palvelut yrityksille
Yrityspalveluissa vuosi kului palvelujen markkinoinnin, uusien palvelujen kehittämisen ja asiakassuhteiden hoitamisen parissa.
Yrityspalveluja markkinoitiin yhdessä HFT Network Oy:n kanssa, jonka kanssa Lakeuden Etappi tekee yrityspalveluyhteistyötä tarkoituksenaan tarjota
laajempaa palvelua yritysten jätehuollolle. Yhteistyön
tuloksena tehtiin useita kokonaispalvelutarjouksia
alueen yrityksille. Lakeuden Etappi vastasi omalta
osaltaan yritysten tarpeisiin tarjoamalla jäteastioiden
tyhjennyspalveluja sekä jätteiden vastaanottopalveluja.
Viime vuonna käynnistettyä siirtolavojen vuokraus- ja kuljetuspalvelua kehitettiin ja markkinoitiin.
Palvelu saikin paljon kiinnostusta ja kysyntä kasvoi
merkittävästi. Siirtolavoja markkinoidaan esimerkiksi
taloyhtiöiden siivous- ja puutarhatalkoisiin erilaisilla
lavaratkaisuilla siten, että taloyhtiöltä säästyisi rahaa ja
samalla lajittelu edistyisi. Etapilla on tarjolla siirtolavoja
ja monilokerolava, jolla voidaan samalla tyhjennyskerralla toimittaa neljää eri jätejaetta käsiteltäväksi.
Yrityksille tarjottiin jäteneuvontaa puhelimitse ja
asiakaskäynneillä, joilla kartoitettiin yritysten nykyisiä
jätehuoltoratkaisuja ja mietittiin erilaisia asioita aina
lajittelun tehostamisesta kaatopaikkakelpoisuusasioihin asti.
Taloyhtiöille ryhdyttiin vuokraamaan siirtolavoja, mikä osoittautui suosituksi palveluksi.
Jäteneuvonta
Etapin oma henkilökunta järjesti neuvonta- ja koulutustilaisuuksia vuoden 2011 aikana 84,5 tuntia yhteensä (edellisen vuoden määrä oli 150 tuntia). Osallistuneiden henkilöiden määrä oli noin 1910 henkilöä.
Määrässä on mukana lakisääteiden neuvonnan piiriin
kuuluvat tilaisuudet ja maksulliset koulutustilaisuudet. Esimerkiksi Kauhavan lentosotakoulun päällystön
koulutukset.
Neuvontaa tehtiin Etapin jätehuoltokeskuksessa
ryhmien tutustumiskäynneillä sekä asiakkaiden tilauksesta heidän tiloissaan. Etapin neuvontaverkosto
jatkoi toimintaansa järjestäen jäteneuvontaa Etapin
nimissä korvausta vastaan.
Neuvontaverkoston kautta järjestettiin neuvontaa
vuoden aikana 249 tuntia (edellisen vuoden määrä oli
236,5 tuntia). Osallistujamäärä neuvontaverkoston tilaisuuksiin oli noin 3445 henkilöä.
Koulujen alkaessa tarjottiin jäteneuvontaa opiskelevalle nuorisolle osallistumalla Viihdy ja viisastu
ilmajoella -tapahtumaan.
Pienempiäkin koululaisia neuvottiin jäteasioissa,
kun Kurikan Miedon koko koulun oppilaat kävivät tutustumassa jätehuoltokeskukseen.
14 Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS 2012
Jäteneuvontaa annettiin erilaisille ryhmille. Tässä joukko ammattikoululaisia opissa.
Opiskelevalle nuorisolle tarjottiin jäteneuvontaa osallistumalla Viihdy ja
viisastu Ilmajoella -tapahtumaan.
Palvelut ja tuotteet
Pienet koululaiset saivat neuvontaa jäteasioissa, kun Kurikan Miedon koko koulun oppilaat kävivät tutustumassa jätehuoltokeskukseen.
Jätteiden keräyskohteet Keräyskohteet, jätelaji
Poltettava jäte (vuonna 2010 kaatopaikkajäte) Biojäte
2011
2010
Kiinteistöjä
33 826
33–639
12501169
Keräyskartonki
401355
Pienmetalli
399372
Keräyslasi
378365
AluekeräyspisteetAsiakasmäärä
Vuosikäyttäjät
7864
Kesäkäyttäjät
21712040
Kesäasukas oma astia
1318
Kuntasektorin kohteet
Koulut
1325
Asiakasmäärä
238244
Päiväkodit
4542
Seurakunnat
7777
Terveydenhuolto
4847
Julkisyhteisöt
8565
Jätteen vähentämisen viikko
ja kierrätystilaisuuksia
Etappi osallistui marraskuussa vietettyyn ”Euroopan
Jätteen vähentämisen -viikkoon” jo toista kertaa. Viikon aikana heräteltiin lapsiperheitä tavarapaljoudesta
ja järjestettiin ”Lelut vaihtoon -tempauksia” kunnissa.
Jäteasemilla järjestettiin kierrätystilaisuuksia yhteistyössä SPR Länsi-Suomen piirin kanssa. Tilaisuuksissa otettiin vastaan kierrätykseen soveltuvia kodin
tavaroita. Lisäksi otettiin vastaan maksutta hyötykäyttöön soveltuvia muovisia kanistereita.
Kummikoulutoiminta
Etappi jatkoi kummikoulutoimintaa Ilmajoen Neiron
koulun kanssa. Vuoden aikana järjestettiin Eetu Etapin ulkoilupäivä koulun oppilaille ja henkilökunnalle.
Syksyllä 2011 osallistuttiin koulun 10-vuotisjuhliin.
Yhteistyö koulun kanssa on tuonut koulun elämään
hyvin ympäristömyönteisen näkökulman.
Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS 2012 15
Sosiaalinen vastuu
Henkilökunta
Henkilöstötilinpäätös
Yhtiön henkilöstömäärä on supistunut kahdella henkilöllä
ollen vuoden lopussa 30 henkilöä. Miehiä oli 18 ja naisia 12
henkilöä. Biokaasulaitoksen prosessihenkilöstö on vuokratyövoimaa lukuun ottamatta johtoa ja esimiehiä, jotka ovat
yhtiön palveluksessa. Vuokratyövoimaa on käytetty 10,5
henkilötyövuotta.
Työsuojelu ja työhyvinvointi
Yhtiössä on ollut käytössä kulttuurisetelit, jolloin laajalla
asuva henkilöstö voi käyttää seteleitä mahdollisuuksien
mukaan. Vuosittainen työhyvinvoinnin päivä tapahtui työterveyshuollon johdolla. Tapahtumaan sisältyi kuntosaliohjelman opastus omalla kuntosalilla, lihaskunnon mittaukset ja pyörätestit työterveyshuollossa.
Henkilöstö teki syksyllä ensimmäisen yhteisen ulkomaanmatkansa vierailemalla Latviassa Riikassa. Paikanpäällä tutustuttiin sairaalajätteiden käsittelylaitokseen ja
paikallisen jäteyhtiön toimintaan sekä paikallisiin tapoihin
ja kulttuuriin.
Terveydenhuollon kulut henkilöä kohden olivat 322 euroa. Sairauspoissaoloja kertyi 14,3 ja tapaturmapoissaoloja
0,2 kalenteripäivää per henkilötyövuosi.
Asiakaspalvelun työntekijät reippailivat ulkoiluiltapäivänään jätehuoltokeskuksen alueella.
Henkilöstön kehittäminen
Vuoden 2011 aikana Etapin henkilökunta osallistui aktiivisesti yrityksen sisäisiin koulutuksiin ja ulkopuolella järjestettyihin koulutuksiin. Etapin sisäisistä koulutuksista
voidaan mainita strategian jalkauttamispäivät, jotka koskivat koko henkilökuntaa sekä ongelmajätekoulutus toteutettuna Etapin tarpeisiin henkilökunnalle ja urakoitsijoille.
Ulkopuolisiin koulutuksiin voidaan lukea JLY:n ja muiden
tahojen järjestämät alan koulutustapahtumat. Koulutuspäiviä kertyi 4,2 koulutuspäivää/henkilö. Kuluja koulutuksesta
aiheutui 685 €/ htv.
Työterveys- ja turvallisuus
Työturvallisuutta edistävinä toimina vuonna 2011 päivitettiin tulityökortit niiltä, joilla tulityökortti oli menossa vanhaksi. Tulitöiden tekemiseen luotiin uusi työohje.
Turvallisen työympäristön varmistamiseksi tehtiin vuoden aikana kaksi turvallisuusindeksikierrosta. Kierroksilla
havaitut puutteet korjattiin.
Riskien arviointia kehitettiin hankkimalla uusi työkalu
arvioinnin toteuttamiseen. Myös riskienarviointi uusin työkaluin suoritettiin vuoden aikana.
Työsuojeluvaltuutettujen vaalissa valittiin työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Valitut henkilöt toimivat myös työsuojelutoimikunnan jäseninä.
16 Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS 2012
Henkilökunnan Riikan matkalla tutustuttiin esimerkiksi sairaalajätteiden
käsittelylaitokseen.
Henkilöstötilinpäätös
Henkilöstön määrä kpl vuoden lopussa
Henkilöstön keskimääräinen vaihtuvuus %
Henkilöstön keski-ikä
2011
2010 2009
3031 33
3,43,2 0
44,143,3 43,0
Naisten osuus % työvoimasta
40,045,2 45,5
Miesten osuus % työvoimasta
60,054,8 54,5
Sairaus- ja tapaturmapoissaolot tpv/kalenteripv
Työterveyshuolto €/ työntekijä/vuosi *
314/463280/404 142/206
319,97317,37 296,46
* Sisältää työterveystarkastukset, ennaltaehkäisevän työterveyshuollon sekä varsinaisen sairaudenhoidon
Sosiaalinen vastuu
Viestintä
Lakisääteistä- ja sidosryhmäviestintää
Lakeuden Etapin viestintään kuuluu kotitalouksien lakisääteinen tiedotus sekä yhtiön strategian mukainen viestintä.
Tässä työssä tärkeitä osa-alueita ovat yhtiön oma tiedotustoiminta, mediayhteistyö sekä sidosryhmäviestintä.
Viime vuoden merkittävin strateginen viestinnän painopistealue oli jätevoimalan valmistumiseen tähtäävä
tiedotus, jotta asiakkailla olisi ymmärrys ja riittävä tietous toimintansa pohjaksi. Lisäksi kaatopaikkajäte- nimike
muutettiin vuoden alussa poltettavaksi jätteeksi, missä riitti
haastetta asukkaille tiedottamiseen.
Kotitalousasiakkaille tuotettiin kaksi Etappi-aviisi -tiedotuslehteä. Lehti koki nimen- ja ulkoasun uudistuksen uuden
mainostoimiston myötä. Etappi-aviisi julkaistiin myös netissä näköislehtenä. Keväällä lehden erikoisteemana oli jätevoimala ja jätteen energiana hyödyntäminen. Lehden välissä
jaettiin Poltettava jäte -jäteastiatarra omakotitaloille.
Yhtiön oma tiedotusohjelma, Etappi-radio, tuotettiin
jokaviikkoisena lähetyksenä Iskelmä Pohjanmaan ja City
Pohjanmaan taajuuksilla.
Yhtiön viestintä ja neuvonta osallistuivat Westenergy
Oy:n omistajakuntien tiedotustyöryhmän työskentelyyn
yhteistä asukastiedotusta suunnitellen. Viestintäpäällikkö
osallistui myös JLY:n viestintäjaoksen toimintaan.
Omistajakuntia ja päättäjiä varten tuotettiin viime
vuonna kolme sähköistä uutiskirjettä. Lehdistötiedotteita
ja erillisiä artikkeleita tuotettiin noin 30 kappaletta.
Ilmajoen kunnan tekninen lautakunta vieraili Etapin jätehuoltokeskuksessa maaliskuussa.
Vuorovaikutus
Sidosryhmätoiminta on Etapille tärkeää. Tavoitteena on,
että omistajat, viranomaiset ja muut sidosryhmät sekä kuntien päättäjät tuntevat Etapin toiminnan ja vuorovaikutus
on säännöllistä.
Kesäkuussa järjestettiin Seinäjoen Teknologia- ja innovaatiokeskus Framilla Jätelaki Roadshow Pohjanmaan jäteyhtiöiden henkilöstölle, hallituksille, jätelautakunnille ja
ympäristönsuojeluviranomaisille.
Ilmajoen tekninen lautakunta vieraili jätehuoltokeskuksessa maaliskuussa.
Keväällä Etappi järjesti tutustumiskäynnin jätevoimalaan Lakeuden jätelautakunnalle ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Marraskuussa järjestettiin ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa ajankohtaisten asioiden
merkeissä toinen tapaaminen.
Seinäjoella järjestettiin Jätelaki Roadshow Pohjanmaan jäteyhtiöiden henkilöstölle, hallituksille, jätelautakunnille ja ympäristönsuojeluviranomaisille.
Sanomalehtiviikko
ja asiakastilaisuudet
Koulujen sanomalehtiviikko toi elämää jätehuoltokeskukseen, kun Ilkka-lehden toimitus toi koululuokan opettajineen vierailemaan Etapissa. Koululaiset kirjoittivat Etapista
Etapin jäteasemilla järjestettiin totuttuun tapaan asiakastilaisuuksia. Ilmajoen jäteasemalla pidettiin jätteiden ilta, jossa otettiin vastaan muovikanistereita maksutta.
Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS 2012 17
Sosiaalinen vastuu
Etapissa kävi
vuoden 2011 aikana
yhteensä noin
1 120
vierasta.
Ilkka-lehti toi Sanomalehtiviikolla Seinäjoen
Niemistön koulun oppilaita tutustumaan yhtiön toimintaan. Kuvassa palveluesimies Mirva
Hautala on esittelemässä jätehuoltoa vieraille.
lehtijutun, mikä julkaistiin Ilkassa sanomalehtiviikolla helmikuussa. Lehden valokuvaaja otti juttuun tulleet kuvat.
Ilkan toimitus oli valinnut kiinnostavia yrityskohteita sanomalehtiviikon aiheiksi, joista Etappi oli yksi.
Syksyllä järjestettiin Ilmajoen jäteasemalla Jätteiden Ilta. Ohjelmassa oli maksuton muovikanistereiden vastaanotto ja tarjolla
Ilmajokelaisen yrittäjän makkaroita kävijöille. Illan aikana asiakkaita kävi runsaasti.
Etapissa kävi vuoden aikana lukuisia vierasryhmiä esimerkiksi oppilaitoksista, järjestöistä sekä kunnista, yhteensä noin 1 120
vierasta.
Asiakaspalautteet
Asukkaat voivat antaa Etapin toiminnasta palautetta yhtiön internetsivujen kautta. Palautetta voi antaa myös kirjallisesti esimerkiksi jäteasemilla. Kaikki asiakaspalautteet kirjataan samaan palautejärjestelmään.
Asiakaspalautteita kirjattiin vuoden 2011 aikana palautejärjestelmään 427 kpl. Vuonna 2010 vastaava määrä oli 498 kpl.
Eniten palautteita kirjattiin koskien jäteastioiden tyhjentämistä (110 kpl). Palautejärjestelmän kautta lähetettiin myös paljon
kysymyksiä, yhteensä 73 kpl. Eniten kysyttiin poltettavan jätteen
lajittelusta. Positiivista palautetta annettiin eniten uudistetuista
ekopisteistä ja jäteasemapalveluista sekä jäteneuvonnasta.
Jätelautakunta
Lakeuden Etappi Oy:n osakaskuntien yhteinen jätelautakunta, Lakeuden jätelautakunta, on toiminut vuoden 2007 alusta lähtien.
18 Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS 2012
Kaikki Etapin osakaskunnat ovat eustettuina lautakunnassa. Ilmajoki on lautakunnan isäntäkunta.
Lautakunnan keskeinen tavoite on päätöksenteon nopeuttaminen ja toiminnan tehostaminen vastaamaan nopeasti kehittyvän
jätehuollon toimintaympäristöä.
Jätelautakunnan esittelijä työskenteli virassa 30 % työajalla ja
sihteeri 100 % työajalla.
Lautakunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Jätelautakunnan tehtävänä on jätelain edellyttämät viranomaispäätökset,
joita tehtiin seuraavasti:
»» jäteastian tyhjennysvälin pidentämistä koskevia päätöksiä tai tyhjennysvälin muuttamista jätehuoltomääräysten
mukaisiksi koskevia päätöksiä 1249 kpl (1417 kpl vuonna
2010)
»» asumislietteiden (muut kuin aktiiviviljelijät) käsittelemistä omatoimisesti päätöksiä 38 kpl
»» sako- ja umpikaivon ja pienpuhdistamon lietetilan tyhjennysvälin pidentämistä koskevia päätöksiä 68 kpl (36 kpl
vuonna 2009)
»» pienpuhdistamot, joissa ei saostussäiliötä, kiinteistökohtainen käsittely, päätöksiä 16 kpl
»» muistutukset jätemaksuista, päätöksiä 7 kpl
»» jäteastian tyhjennyksen keskeytys yli 3 kk:n ajaksi, päätöksiä 60 kpl
Aktiiviviljelijöiden ilmoituksia maatilan asumislietteiden omatoimikäsittelystä 105 kpl (34 kpl vuonna 2010).
Ympäristövastuu
Ympäristövastuu
Etapilla on sertifioitu ISO 14 001 standardin mukainen ympäristöjärjestelmä. Toiminnassa merkittäviä ympäristönäkökohtia ovat
vesipäästöjen pitäminen lupa- ja sopimusehtojen mukaisina, ympäristövaikutusten parempi huomioiminen kaikissa toiminnoissa,
haittaeläinten torjunnan tehostaminen ja hajuhaittojen ennaltaehkäisy.
Ympäristöluvat
Lakeuden Etappi Oy:llä on yhteensä 18 lainvoimaista ympäristölupaa. Jätehuoltokeskuksen ympäristölupahakemus on jätetty
Etelä- ja Länsi-Suomen Aluehallintovirastolle kesällä 2010. Syyskuussa 2011 lupahakemus kuulutettiin. Etappi hakee uutta lupaa
kehittääkseen toimintaansa. Tätä varten jäteyhtiö on käynyt läpi
ympäristövaikutusten arviointimenettelyn, joka valmistui vuoden
2010 alussa. Lupahakemuksesta annettiin määräaikaan mennessä
neljä lausuntoa, muistutuksia jätettiin myös neljä.
Lupahakemuksen tärkeimpinä uusina toimintoina ovat jätteen
siirtokuormausasema ja hyödynnettävien jätteiden varastointi- ja
käsittelymäärien lisääminen. Siirtokuormausasemalla syntypaikkalajiteltu yhdyskuntajäte tiivistetään ja kuormataan kuljetettavaksi edelleen jätevoimalaan. Tämä on ympäristön kannalta
myönteistä kehitystä, koska toimittamalla siirtokuormattu jäte
energiana hyödynnettäväksi vähennetään merkittävästi jätteen
määrää kaatopaikalla. Etappi varautuu ympäristöluvassa myös jätevoimalassa syntyneen pohjatuhkan vastaanottoon ja käsittelyyn
Etapin jätehuoltokeskuksessa sekä biojätteen ja lietteen varakäsittelyjärjestelmien käyttöön Etapin jätehuoltokeskuksessa.
Etappi jätti lausuntoihin ja muistutuksiin vastineen, jossa mm.
tarkennettiin biokaasulaitoksen varakäsittelyjärjestelmien jätemääriä, mistä Ilmajoen kunta ja jätehuoltokeskuksen naapurusto
mainitsivat lausunnossaan ja muistutuksissaan. Lupahakemuksessa varauduttiin myös siihen, että kaatopaikalle sijoitetun jätteen
määrä kasvaisi, ennen poltettavan jätteen välivarastoinnin alkamista. Näin ei kuitenkaan käynyt.
Vaikutukset veteen
Etapin jätehuoltokeskuksen ympäristövaikutusten seuranta jatkui
tarkkailuohjelman mukaisesti. Vesistötarkkailun suorittaa Ramboll Analytics Oy.
Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle johdettava vesi tutkitaan kunnan toimesta kuukausittain. Etelä-Pohjanmaan Vesitutkijat Oy tutkii näytteet.
Jätehuoltokeskuksessa on kolme eri vesientasausallasta. Tasausaltaaseen 1 johdetaan vedet mm. autojen pysäköintipaikoilta,
hyötyjätteiden lajittelukentältä, jäteaseman alueelta ja tiealueilta. Nämä vedet saadaan johtaa luontoon, jos veden laatu täyttää
ympäristöluvan ehdot. Tasausaltaaseen 2 johdetaan vedet tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueelta. Altaaseen 3 johdetaan ve-
Etapilla on sertifioitu
ISO 14 001 standardin
mukainen ympäristöjärjestelmä.
det pilaantuneiden maiden käsittelykentältä ja ongelmajätteiden
loppusijoitusalueelta. Altaiden 2 ja 3 vedet johdetaan Ilmajoen
kunnan jätevedenpuhdistamolle. Vesien tarkkailun tehostamiseksi
Etapilla on käytössä Vesta- laboratoriotietojen hallinta- ja raportointiohjelma.
Biokaasulaitoksen vesien esikäsittely on ollut haasteellista
myös vuoden 2011 aikana. Demon®–prosessin kehittämistä ja
soveltamista biokaasulaitoksen vesien käsittelyyn jatkettiin. Esikäsittelyn jälkeen biokaasulaitoksen jätevedet johdetaan Ilmajoen
kunnan jätevedenpuhdistamolle. Biokaasulaitoksen jätevettä on
jouduttu edelleen kuljettamaan myös maanteitse Lapuan jätevedenpuhdistamolle.
Pintavedet
Pintavesien laatua ja määrää tarkkaillaan seitsemästä pisteestä
neljä kertaa vuodessa otettavin näyttein. Näytteenottopisteitä on
Tuomiluomassa sekä siihen johtavissa ojissa. Meraoja virtaa jätehuoltoalueelta pohjoisen suuntaan päätyen Tuomiluomaan.
Pintavedet olivat totutusti vuonna 2011 happamia, mistä johtuen sulfaattia ja rautaa on vedessä paljon. Taustapisteillä todettiin
kohonneita kloridi- ja fosforipitoisuuksia. Jätehuoltokeskuksen
vaikutus pintavesissä oli nähtävissä ajoittain Meranojan fosforin
sekä kloridin, typen ja ammoniumtypen pitoisuusnousuna. Tuomiluomassa jätehuoltokeskuksen vaikutusta ei ollut nähtävissä.
Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS 2012 19
Ympäristövastuu
Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle johdetaan
Etapin jätehuoltokeskuksesta biokaasulaitoksen esikäsitellyt jätevedet, tasausaltaiden 2 ja 3 vedet sekä saniteettivedet. Kunnan puhdistamolle johdettiin vuoden
2011 aikana 71 785 m3 jätevettä (73 741 m3 vuonna
2010), mikä koostuu vieressä olevista vesimääristä.
Viemäröitävät jätevedet johdetaan Etapin jätehuoltokeskuksesta Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle. Siirtopumppaamosta otetaan kokoomanäyte kerran kuukaudessa. Näytteenottotiheys
perustuu virtaamaan. Samaan aikaan otetaan kokoomanäyte biokaasulaitoksella esikäsitellystä jätevedestä sekä esikäsittelyyn johdetusta jätevedestä.
Ympäristöluvan mukaan kunnan viemäriin johdettavan jäteveden pitoisuuksien on alitettava taulukossa olevat raja-arvot neljännesvuosikeskiarvona
mahdolliset ohijuoksutukset ja ylivuodot huomioon
ottaen.
Ympäristöluvan mukaiset lupaehdot ylitettiin
vuoden 2011 aikana jokaisella seurantajaksolla. Ylityksistä on raportoitu erikseen Etelä-Pohjanmaan
ELY-keskukselle. Tarkkailujaksojen kuormitukset on
esitetty vieressä olevassa taulukossa.
20
HP-1
15
HP-2
10
HP-3
HP-4
5
HP-5
HP-6
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
0
Toukokuu
Kunnan jätevedenpuhdistamolle
johdetut vedet
25
Huhtikuu
Alueen ulkopuolelle johdetut
vedet
mS/m
30
Maaliskuu
Pohjavesien laatu tutkitaan kuudesta havaintoputkesta, kuudesta kaivopisteestä ja yhdestä lähdepisteestä
otettavista näytteistä. Havaintoputket 1 ja 2 ovat taustapisteitä. Kaatopaikan vaikutusta ilmentävä veden
sähkönjohtavuus ei ollut koholla pohjavesinäytteissä.
Helmikuu
Pohjavedet
Pohjavesien sähkönjohtavuus
helmikuu-lokakuu 2011
Pohjavesien laatua ja määrää tarkkaillaan kolmestatoista pisteestä neljä kertaa vuodessa otettavin näyttein. Havaintoputkia
on yhteensä 6, joista HP-1 ja HP 2 ovat taustapisteitä. Kaivopisteitä on myös kuusi, lisäksi tarkkaillaan yhtä lähdepistettä.
Kunnan puhdistamolle johdetut
jätevedet
Tasausallas 2 (tavanomaisen jätteen kp:n vedet)
Tasausallas 3 (ongelmajätteen kp, pima-alue)
Biokaasulaitos
Saniteettivedet
yhteensä
18 784 m3
8 793 m3
42 456 m3
1 752 m3
71 785 m3
Kunnan viemäriin johdettavan
jäteveden pitoisuuksien raja-arvot
BOD7ATU
Kokonaisfosfori
Ammoniumtyppi
210 kg /d
3,5 kg /d
65 kg /d
Tarkkailujaksojen kuormitukset
Luontoon johdetut vedet
TarkkailujaksoBOD7ATU Kokonaisfosfori Ammoniumtyppi
(kg/d)
(kg/d)
(kg/d)
Vuonna 2011 Etapin jätehuoltokeskuksesta johdettiin
luontoon vettä 27 552 m3, joka sisälsi typpeä 249 kg
(149 kg vuonna 2010) ja fosforia 30 kg (12 kg vuonna
2010)).
Tammi-maaliskuu60,80
3,71
Huhti-kesäkuu96,40
3,87
Heinä-syyskuu189 9,70
6,20
28
23,50
Loka-joulukuu160 5,70
25,40
20 Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS 2012
Ympäristövastuu
Vaikutukset ilmaan
Jätehuoltokeskuksessa otettiin syksyllä 2004 käyttöön ensimmäinen jätteiden loppusijoitusalue. Kaatopaikkakaasujen tarkkailu
on aloitettu vuoden 2006 alussa ja vuonna 2011 tarkkailua jatkettiin. Helmikuussa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asennettiin
kaksi soihtupoltinta hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Soihtupolton
vaikutus hajuhaittoihin todettiin vuoden aikana merkittäväksi ja
naapuruston palautteet hajuhaitasta vähenivät.
Biokaasulaitoksen käyttöönoton myötä ympäristölupa edellyttää hajujen mittausta. Ympäristöluvan mukaan biokaasulaitoksesta tuleva poistoilma on käsiteltävä niin, että mädätyksessä
muodostuvien kaasujen hajunpoistossa saavutetaan vähintään 95
%:n reduktio, tai hajupitoisuus ei ylitä 1500 hajuyksikköä/m3, poistokohdasta mitattuna. Ammoniakkipitoisuus saa olla korkeintaan
20 ppm. Hajuyksikön lupaehto on erittäin tiukka, vallitseva taso
ympäristöluvissa on yleensä 3000 hajuyksikköä/m3.
Hajumittaukset tehtiin syyskuussa. Tuolloin biokaasulaitoksen biosuotimesta mitattiin poistoilman hajuyksikkö ja ammoniakkipitoisuus kuudesta kohdasta. Kahdessa mittauskohdassa
hajuyksikkö ylittyi. Reduktioksi saatiin 95 %. Toimenpiteenä biosuotimella tehtiin lämpökamerakuvaukset, jolloin todettiin, että
virtaus oli voimakkaampaa biosuotimen pohjoispäädyssä. Tästä
syystä biosuotimen suodinmateriaalin kastelua lisättiin kastelujärjestelmän avulla. Myöhemmin toistetuissa lämpökamerakuvauksissa todettiin lämpökuorman eli virtaaman olevan tasainen.
Lähin suuri pesimäkolonia Kyrkösjärvellä ei kuitenkaan ole pienentynyt. Vaarantuneeksi luokitellut selkälokki ja kalalokki esiintyivät jätehuoltokeskuksen alueella harvalukuisena. Sisämaassa
satunnaisesti esiintyvä merilokki havaittiin Etapissa neljä kertaa.
Jätehuoltokeskuksen alueella on tavattu vain muutamia rottia.
Myrkytyksiä jatkettiin kaksi kertaa vuodessa sekä aina, kun havaittiin merkkejä rotista.
Melumittaukset toteutetaan kolmesta mittauspisteestä kahden
vuoden välein. Vuonna 2011 mittauksia ei tehty.
Melu ja haittaeläimet
Lokkilaskentoja jatkettiin Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys
ry:n toimesta. Lokit laskettiin maaliskuun lopulta marraskuun puoliväliin kerran viikossa (yhteensä 33 kertaa). Laskentapaikkoja oli
tänä vuonna neljä. Kaikki lokkilajit ja -yksilöt laskettiin kiikaria ja/
tai kaukoputkea apuna käyttäen. Laskennassa huomioitiin myös
lokkien ikä. Lokit luokiteltiin iälleen seuraavasti: aikuiset (sukukypsät) sekä nuoret (pesimättömät, sisältää siis myös esiaikuiset yksilöt).
Harmaalokki on lokeista aikaisin muuttaja keväällä. Harmaalokkien runsas esiintyminen jatkui varhaisesta keväästä marraskuun puoliväliin. Harvinaisen lauha syksy viivytti harmaalokkeja,
mistä johtuen laskettiin viime vuonna ennätysmäärä harmaalokkeja. Naurulokit saapuivat keväällä suurella joukolla, mutta ne
lähtevät varhain syksyllä muutolle. Vuoden naurulokkien kokonaismäärä oli selvästi vähäisempi kuin edellisinä huippuvuosina.
Ympäristöpäällikkö Kati Säippä kävi tutustumassa Seinäjoen
seudun ilmastostrategian laadintaan. Etappi on jo edennyt
tässä asiassa, kasvihuonekaasupäästölaskelmat vuodelta 2010
valmistuivat viime vuonna. Kuvassa myös toimitusjohtaja Mika
Yli-Petäys Thermopolis Oy:stä.
Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS 2012 21
Taloudellinen vastuu
Taloudellinen vastuu
Jätehuollon vuosikustannus
omakotitalossa 2011
Omakotitalo, 240 ltr astia, ei kompostia.
Lakeuden Etappi Oy:n tilikauden 2011 liikevaihto oli 17,1 miljoonaa euroa,
jossa kasvua edellisvuoteen oli 8,3 %. Liiketulos oli hiukan heikompi kuin
edellisellä tilikaudella.
Liikevaihto kasvoi lähinnä hieman kohonneiden hintojen, palvelutason
paranemisen sekä sako- ja umpikaivojen tyhjennyspalveluiden laajentumisen
myötä. Biokaasulaitoksen käyttökuluissa ei vielä ole saavutettu asetettua tavoitetasoa.
Etappi ei yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen mukaan jaa osinkoa omistajakunnille, vaan tulos käytetään jätehuoltotoiminnan kehittämiseen. Tuloksella kerrytetään omaa pääomaa, jolla rahoitetaan toiminnan tehokkuutta
parantavia tai koko ajan tiukentuvan ympäristölainsäädännön edellyttämiä
investointeja.
5.
Investoinnit
4.
1.
Kiristyneet jätehuoltomääräykset ja tehokkaan jätehuoltojärjestelmän rakentaminen ovat merkinneet suuria investointeja infrastruktuuriin toiminnan
alusta lähtien. Tilikaudella investoitiin mm. jäteasemien ja ekopisteiden kalusteisiin, Seinäjoki-Nurmon kaatopaikan sulkemiseen, kaatopaikkakaasujen
keräilyputkiston rakentamiseen sekä rakenteilla olevan jätevoimalan osakepääomaan. Lisäksi tietojärjestelmien toiminnan luotettavuuteen on tehty
merkittäviä parannuksia. Investoinnit on rahoitettu aikaisempina vuosina
kerätyillä omilla pääomilla sekä kuntien takaamilla lainoilla, joiden takaisinmaksu rahoitetaan investointien kuoletusaikana perittävillä asiakasmaksuilla.
Lisälainoja investointeihin ei ole nostettu ja lainojen lyhennykset on hoidettu
laaditun lyhennysohjelman mukaisesti.
3.
2.
1. Jätteen käsittely (Etappi)
31 %
2. Jätteen kuljetus (urakoitsija)
29 %
3. ALV
19 %
4. Ekomaksu
11 %
5. Jätevero Jätemaksut
10 %
100 %
Tärkeimmät tunnusluvut
20112010
Kokonaisliikevaihto
123 115 € /asukas
Henkilöstökulut
8,39,0
% / liikevaihto
Jäteveron osuus
9,9
Liiketulos
3,510,2% / liikevaihto
Nettotulos
1,1 2,6 % / liikevaihto
Sijoitetun pääoman tuotto
2,4
6,0
%
Omavaraisuusaste
30,6
30,5
%
Taseen loppusumma
31,4
31,0
milj. €
8,3
% / liikevaihto
Jätelain mukaan jätteistä aiheutuvista kustannuksista vastaa jätteiden tuottaja. Etapin kaikki toimintakulut ja investointikulut katetaan asiakkailta perityillä maksuilla. Toimintaa ei tueta verovaroin, ja lakisääteinen toiminta
perustuu omakustannusperiaatteeseen.
Etapin toimialueen kunnat ovat sopineet, että Etappi noudattaa kuntien yhteisen jätelautakunnan hyväksymää tasataksaa, eli kaikissa kunnissa
maksut ovat samat. Lakisääteisen toiminnan lisäksi Etappi tarjoaa yrityksille
monipuolisia käsittelypalveluja sekä jätehuollon järjestämisen konsultointia,
koulutusta ja neuvontaa.
Jätehuollon kustannusten vertailtavuus
Etapin jätemaksut ovat kuntaliiton valtakunnallisen vertailun mukaan pysyneet pääosin keskitasolla. Säädösten edellyttämien investointien toteutusvaiheet, erilaiset jätehuoltomääräykset, kuljetusjärjestelmät ja hyötykäyttöasteet
sekä toimialueiden asukastiheyksien erot palvelutarjonnan erot vaikeuttavat
jätemaksujen vertailua.
Etapin toiminnan taloudelliset vaikutukset
Jätehuollon taloudellisuuden ja ympäristövaikutusten kannalta Etapin rooli
jätehuollossa on keskeinen. Laajemman toiminnan aikaansaamat suuremmat
jätevirrat mahdollistavat logistisesti ja taloudellisesti tehokkaan järjestelmän
jätteiden käsittelyssä, hyödyntämisessä ja kuljetuksissa.
22 Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS 2012
Toimintakertomus
ja tilinpäätös 2011
Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen toimintakertomus
Tilikausi 01.01.–31.12.2011
Perustiedot
Lakeuden Etappi Oy on merkitty kaupparekisteriin 03.07.1997
nimellä Lakeuden Jätekeskus Oy. Nimi muutettiin Lakeuden
Etappi Oy:ksi 01.09.2004. Samalla yhtiön kotipaikka muuttui
Ilmajoelle. Yhtiön Y-tunnus on 1087873-0. Yhtiön omistaa nykyisin yksitoista kuntaa; Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava,
Kihniö, Kuortane, Kurikka, Lapua, Seinäjoki, Töysä, ja Ähtäri.
Lakeuden Etappi Oy:n tehtäviin kuuluu jätehuollon kehittäminen ja jäteneuvonta, ns. kunnan järjestämä jätteenkuljetus, vastaanotettavan jätteen käsittely ja loppusijoitus,
ongelmajätteiden ja eräiden hyötyjätteiden vastaanotto ja
toimitus jatkokäsittelyyn. Yhtiön ensisijaisena toiminta-alueena ovat omistajakunnat.
Yhtiöllä on Ilmajoella jätteenkäsittelykeskus, jossa sijaitsee jätteiden vastaanotto, käsittelyyn liittyvät laitokset, loppusijoitukseen liittyvät kentät sekä hallintorakennus.
Osakaskuntiin on rakennettu jäteasemat, jotka ovat miehitettyjä, ja joissa vastaanotetaan veloituksetta asukkaiden
hyöty- ja vaaralliset jätteet. Jäteasemia on yhteensä 13 kpl.
Lisäksi kunnissa sijaitsee ns. ekopisteitä, jotka ovat miehittämättömiä, ja joihin voi tuoda paperia, metallia ja lasia.
Ekopisteitä on noin 240 kpl. Kesäasukkaiden tarpeisiin on
rakennettu aluekeräyspisteitä, joihin voi tuoda kaatopaikkajätettä. Jäteasemien ja ekopisteiden kustannukset katetaan
ekomaksulla, joka on asuntokohtainen kiinteä maksu ja peritään jätelaskun yhteydessä.
Osakaskuntien alueella toimii jätelautakunta, jonka isäntäkuntana toimii Ilmajoki. Lautakunta vastaa jätehuollon
viranomaistoiminnasta.
Liikevaihto ja tulos
Yhtiön liikevaihto oli tilikaudella 17,1 milj.euroa (v. 2010
15,8 milj.euroa), jossa kasvua 8,3 %. Tulos ennen veroja ja
tilinpäätössiirtoja oli 281 197,97 euroa (1 313 824,62 euroa).
Tilikauden tulos on 181 133,59 euroa (411 942,31 euroa).
Investoinnit
Viimeisen vanhan kaatopaikan sulkemistyö Seinäjoki-Nurmossa on tiivisrakenteiden osalta tehty ja hyväksytty ELY:n
toimesta. Jäljellä on kasvukerrosten vaatimat työt yhdessä
Seinäjoen kaupungin kanssa ja ne valmistuvat kesällä 2013.
Ekopisteverkoston kehittämisohjelma jatkuu yhteistyössä kauppakeskusten ja markettien kanssa. Sopimuksilla
24
Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS 2012
kauppojen kanssa pyritään hyvään palveluun ja siisteyteen
pisteiden ylläpidossa. Uudet asuntoalueet saavat uudentyyppiset syväkeräyspisteet käyttöönsä.
Yhtiön tilan ja tuloksen arvioimisessa
huomioitavat asiat
Westenergy Oy:n jätevoimalainvestointi valmistuu syksyllä
2012. Yhtiön omistavat Lakeuden Etappi Oy:n lisäksi Stormossen Oy, Vestia Oy, Botniarosk Oy ja Millespakka Oy. Etapin omistusosuus yhtiöstä on 34,6 %. Vuoden loppuun mennessä maksetusta 10 M€:n osakepääomasta on Etapin osuus
3,5M€. Jätevoimalan kokonaisinvestointi on n. 135 M€, jossa
on mukana Vaasan Sähkö Oy:n investoinnit sähkön ja kaukolämmön tuotantoon.
Lakeuden Etappi Oy on varastoinut vuoden 2011 aikana
jätevoimalaan toimitettavaksi poltettavaa jätettä n. 34 300
tonnia. Varastoidusta määrästä on päättyneeltä tilikaudelta tehty tulevien kuljetus- ja polttokustannusten osalta 1,6
M€:n kulukirjaus. Lisäksi varastosta on maksettu jätevero,
joka saadaan palautuksena siltä osin kuin varastoa puretaan
jätevoimalaan poltettavaksi.
Biokaasulaitoksen toiminnassa on ollut merkittäviä haasteita rejektivesien käsittelyssä. Osaltaan heikko rejektivesien
käsittelykapasiteetti johtuu vesienkäsittelyä edeltävien laitteiden toiminnasta ja mittausyksiköiden luotettavuudesta.
Näistä johtuen esipuhdistamolle johdetun veden parametrit
eivät ole olleet edellytetyllä tasolla. Biologinen DEMON+
prosessi otettiin vastaan prosessitoimittajalta vuoden 2012
alussa laitoksen toimiessa suunnitellulla tavalla. Varajärjestelmien oletettua suurempi käyttö on edellyttänyt hinnan
korotuksia kuntien ja muiden asiakkaiden vastaanottomaksuihin.
Kokonaisjätevirta yhtiöön on pysynyt aiemman vuoden
tasolla, 130 062 tonnia vuonna 2011 (129 864 tonnia vuonna
2010 ). Jätevoimalaan ohjattavan poltettavan jätteen määrä
ja loppusijoitukseen menevä jätteen määrä yhdessä ovat vähentyneet n. 2.200 tonnia.
Liiketoiminnassa tapahtuneet
olennaiset muutokset
Kauhavan valittua toisen jäteyhtiön jätehuollon operaattoriksi irtautumistoimenpiteet on aloitettu mm. myymällä
Ylihärmän jäteasema yksityiselle yritykselle. Toiminta Kau-
Hallituksen toimintakertomus
havalla ja entisen Ylihärmän alueella päättyy vuoden 2012
lopussa.
Sako- ja umpikaivojen tyhjäyksien siirto kunnan järjestämään kuljetusjärjestelmään on aloitettu Alavuden ja Töysän
seudulla.
Investoinneista merkittävin on DEMON+ laajennus.
Laajennuksella varmistetaan rejektivesien käsittelyn luotettavuus, jota nykyinen jatkuvatoiminen laitos ei välttämättä
toteuta.
Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen
Biokaasulaitoksella tuotetun kaasun hyödyntäminen sähkön tuotannossa ja syöttötariffin ottaminen ei ollut yhtiölle kannattava vaihtoehto tukipolitiikassa tapahtuneiden
muutosten vuoksi. Vaihtoehtoisina ratkaisuina selvitetään
kaasun käyttöä liikennepolttoaineena, sähkön tuotantoa
ilman syöttötariffia ja kaasun käyttöä lähialueen yritysten
käyttöön.
DEMON+ laajennustöiden urakka käynnistyi tammikuussa ja valmistuu kesällä 2012.
Yhtiö on investoinut uuden vesijohdon rakentamiseen
biokaasulaitoksen puhtaan veden saannin varmistamiseen.
Westenergy Oy:n osakkaat ovat allekirjoittaneet päivitetyn osakassopimuksen ja jätteiden toimitussopimuksen.
Jätteiden toimitukset jätevoimalaan alkavat koekäytön alkaessa 2012.
Westenergy Oy:n kanssa on solmittu pohjatuhkan käsittelysopimus. Lakeuden Etappi Oy vastaa käsittelystä ja hyötykäytöstä mm. maanrakentamisessa vaihtoehtona kalliille
loppu-sijoitukselle.
Arvio todennäköisestä
tulevasta kehityksestä
Yhtiössä on edelleen voimassa vuonna 2004 myönnetty
ympäristölupa. Luvan päivitys on aloitettu vuonna 2006.
Viranomaisorganisaation muutokset ja Etapin matkan varrella tekemät päivitykset ovat siirtäneet luvan myöntämistä.
Tavoitteena on saada lupapäätös vuoden 2012 aikana. Lainvoimaisuutta saattaa siirtää mahdolliset valitukset. Uuden
luvan puuttuminen voi vaikeuttaa mm. lietteenkäsittelyn
varajärjestelmien käyttöä Etapin alueella ja tuhkan hyötykäyttöä edistävien käsittelyratkaisujen toteuttamista.
Uusi jätelaki astuu voimaan 1.5.2012. Jätelaki lisää kunnallisten jäteyhtiöiden vastuita mm. yksityisten päiväkotien,
loma-asuntojen, ja julkisten laitosten jätehuollossa. Viran-
Lakeuden Etappi Oy:n hallitus. Eija Mäntymäki, Alpo Kitinoja, Simo Jousmäki, Paavo Eloniemi, Simo Ojaluoma, Timo Myllymäki,
Tapio Kallioniemi, Pertti Jalonen, Ari Saunamäki, Matti Hiipakka. Eturivissä istumassa Ilmari Niemelä, Ari Perälä (varapuheenjohtaja), Aaro Harjunpää (puheenjohtaja), Tenho Hakola (toimitusjohtaja). Kuvasta puuttuvat hallituksen jäsenet Jyrki Mäkynen, Jorma
Ylirinne ja Pauli Hella.
Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS 2012
25
Hallituksen toimintakertomus
omaisten valvonta ja tiedonsaanti tehostuu mm. yksityisillä
kuljetusurakoilla. Lain edellytysten noudattaminen ei tuo
Etapin toimintaa juurikaan muutoksia asiakaspinnassa.
Haastellisesta biokaasulaitoksen alkuajoista huolimatta
rejektivesien käsittelyyn hankittu DEMON+ käsittelyprosessi on kustannustehokas ja ainoa tehokas typenpoistoon
kehitetty prosessi. Kaasunhyödyntämisen myötä kustannustehokkuutta voidaan parantaa. Orgaanisen lannoitevalmisteen metsälannoitukselle tuli kielto MMM:n asetuksessa
syksyllä. Kiellon myötä hyvälle kierrätyslannoitteelle on etsittävä muita käyttökohteita.
Westenergy Oy:n jätevoimalan käytön alkaessa Lakeuden
Etappi Oy:n kustannusrakenne muuttuu. Poltettavan jätteen
käsittely polttolaitoksella budjetin mukaan on merkittävästi
kalliimpaa kustannuksiltaan kuin aiempi kaatopaikkasijoittaminen. Tämä pakottaa tehostamaan edelleen toimintoja ja
aiheuttaa nousupaineita asiakashintoihin.
Jätevoimalan investointi on suunnitelmien mukainen ja
aikataulu ja korkotaso budjetin mukainen toiminnan alkaessa, joten merkittäviä riskejä jätevoimalan käynnistymiselle
ei ole näkyvissä.
Mikäli osakasyhtiöiden jätekertymä ei ole suunnitelman
mukainen, lisäjätettä hankitaan toimialueiden ulkopuolelta
riittävän kapasiteetin saavuttamiseksi.
Orgaanisen jätteen lähes täysi kaatopaikkakielto vuonna
2016 edellyttää huonolaatuisen yhdyskuntajätteen polttokäsittelyä ja siten jätevoimaloilla on merkittävä rooli suomalaisessa jätehuollossa.
Jätevoimalan käsittelykustannuksissa pohjatuhkan hyödyntäminen maanrakentamisessa alentaa merkittävästi yhtiöiden kustannuksia. Lainsäädäntö tällä hetkellä on kuitenkin tiukka hyödyntämiselle.
Selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan
laajuudesta
Merkittävin Etapin vetovastuulla oleva hanke on TEKES
-rahoitteinen tuhkien hyötykäytön kehittäminen ja siitä
liiketoiminnan käynnistäminen. Hankkeen välituloksina
on mm. rakenneratkaisuja jätevoimalan tuhkien käytöstä
maanrakentamisessa sekä yhteistyön käynnistäminen Suomessa jätevoimaloiden tuhkista vastaavien kanssa. Hankkeen tiimoilta on noussut myös tarve liittyä vastaaviin organisaatioihin Euroopassa lainsäädännön kehittämiseksi niin
että tuhkien hyötykäyttö olisi mahdollista myös Suomessa.
Yhtiö on mukana Epanet-professuurihankkeessa, jossa
kehitetään eri hankkeiden alueta-loudellisia vaikutusten
arviointia.
Biokaasulaitoksien teknologian ja toiminnan hallinnan
kehittämisessä yhtiö on mukana valtakunnallisessa biovirtahankkeessa.
Edelleen jatkuu biokaasulaitoksella syntyvän lannoitevalmisteen käyttökohteiden kehittäminen ja vaikutusten
26
Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS 2012
arviointi yhteistyössä MTT- tutkimuslaitoksen kanssa. Tuotteistamisen ja myynnin turvallisuuden kannalta useamman
vuoden tutkimukset varmistavat aikanaan laajemman käyttöalueen.
Sisäisinä kehityshankkeina on ollut raportoinnin kehittäminen viranomaisraporteista aina vastuuhenkilöiden toiminnan raportointiin. Hankkeella on saatu hyviä tuloksia ja
tieto on reaaliajassa sitä tarvitsevien käytössä. Henkilöstön
kehittämiseksi ja toiminnan tehostamiseksi vuoden 2011
syksyllä haettiin rahoitusta TEKES-hankeelle nimeltään
HESETY. Hanke käynnistyi vuoden 2012 alussa prosessien
tarkastelulla jatkuen tehtävien vaativuuden arvioinilla ja
työhyvinvoinnin parantamiseen liittyvillä koulutuksilla.
Hallituksen esitys voittovarojen
käyttämisestä
Yhtiöjärjestyksen 18 §:n mukaisesti yhtiö ei jaa osinkoa. Tilikauden voitto 181.133,59 euroa siirretään voittovaratilille
yhtiön toiminnan kehittämiseksi.
Arvio toiminnan riskeistä ja
epävarmuustekijöistä
Jätehuoltokeskuksen lupaprosessin venyminen on jättänyt
tärkeitä toimintoja valvontaviranomaisten varaan, kattaako
vanha lupa noita käsittelyratkaisuja. Ympäristöluvan päivittämishakemus sisältää aloittamisoikeuden muutoksenhausta huolimatta ja siten voitaisiin varmistaa tärkeimpien
toimintojen ylläpitäminen mahdollisten valitusten aikana.
Biokaasulaitoksen liiketoimintaedellytysten toteutuminen on vielä kesken ja hintataso ei tue lisäkaupan syntymistä, joka on tärkeä haasteellisen alun jälkeen. Ylijäämäkaasun hyödyntämisen siirtyminen kapasiteetin vakautumisen
vuoksi lisää painetta taloudelliselle toiminnalle.
Kauhavan lähtö yhtiöstä vuoden 2013 alussa vaikuttaa
liikevaihtoon merkittävästi. Vastaavasti kustannuksia ei pystytä samassa suhteessa pudottamaan. Kurikka-Jurva kuntaliitos ja siellä jätehuollon suunta on auki ja on merkittävä
muutos yhtiön toimintaan, jos Kurikka siirtyy yhtiöstä pois.
Yhtiön reuna-alueilla on myös monia kuntaliitosvaihtoehtoja esillä, ja niiden toteutuminen ja omistajakunnan
pieneneminen on todellinen riski yhtiölle. Tehdyt lainsäädännön edellyttämät investoinnit jäävät pahimmillaan yhä
pienemmälle omistajakunnalle vastattavaksi.
Yhtiön osakassopimus on yhtiön perustamisen ajalta
vuodelta 1997. Se ei määrittele kuntien lähtemistä yhtiöstä eikä tulemista yhtiöön. Vastuiden uudelleen järjestely on
haastava tehtävä. Osakassopimuksen päivitetty luonnos on
omistajille luovutettu.
Hallituksen toimintakertomus
Tietoa yhtiön johdosta, tilintarkastajista ja organisaatiosta
Yhtiön hallitus valitaan kaksivuotiskaudeksi.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa 21.5.2010 valittiin hallitukseen seuraavat 16 varsinaista jäsentä sekä heidän varajäsenensä:
Varsinainen jäsen
Varajäsen
Omistaja, jota edustaa
Timo Myllymäki
Pekka Ala-Mäenpää
Alavuden kaupunki
Simo Ojaluoma
Jari Mäki
Ilmajoen kunta
Eija Mäntymäki
Osmo Metsä-Ketelä
Jalasjärven kunta
Pauli Hella
Alpo Puro-Aho
Kauhavan kaupunki
Jorma Ylirinne
Anneli Liinamaa
Kauhavan kaupunki
Pertti Jalonen
Petri Liukku
Kihniön kunta
Ilmari Niemelä Rauno Laitila
Kuortaneen kunta
Matti Hiipakka
Seppo Kangas
Kurikan kaupunki
Ari Perälä
Rauno Latvala
Lapuan kaupunki
Jyrki Mäkynen
Raimo Mäki-Jaskari
Seinäjoen kaupunki
Aaro A. Harjunpää
Martti Pajulammi
Seinäjoen kaupunki
Ari Saunamäki
Antti Kujala
Seinäjoen kaupunki
Alpo Kitinoja
Markku Rintamäki
Seinäjoen kaupunki
Paavo Eloniemi
Reino Virrankoski
Seinäjoen kaupunki
Reima Ala-Salmi
Tapio Kallioniemi
Töysän kunta
Simo Jousmäki
Ilkka Kajander
Ähtärin kaupunki
Toimitusjohtaja
Yhtiön toimitusjohtajana toimii Tenho Hakola.
Tilintarkastajat
Yhtiön tilintarkastajat valitaan vuosittain. Varsinaisessa yhtiökokouksessa 11.5.2011 tili-kauden 2011 varsinaisiksi tilintarkastajiksi valittiin uudelleen Markku Tynjälä, KHT ja
Pentti Pääjärvi, KHT ja varatilintarkastajiksi Kari Rantala,
KHT ja Marja Tikkaoja, HTM.
Henkilöstö
Tilikauden aikana keskimääräinen henkilömäärä on ollut 32
henkilöä (34 henkilöä v. 2010). Henkilöstöstä miehiä on 18
ja naisia 12 henkeä. Henkilöstön keskimääräinen ikä on ollut 44,1 vuotta. Henkilöstölle maksetut palkat palkat ja palkkiot olivat 1 186 863,83 euroa (1 226 300,46 euroa). Henkilöstön työhyvinvointia on seurattu työtyytyväisyyskyselyillä
joka toinen vuosi. Työhyvinvoinnin varmistamiseksi tilivuoden lopulla aloitettiin TEKES-rahoitteinen HESETY-projekti.
Henkilöstön koulutukseen on käytetty 133 työpäivää ja
21 792 euroa.
Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Aaro A. Harjunpää.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa 11.5.2011 valittiin hallituksen
jäseniksi ja varajäseniksi:
Varsinainen jäsen Varajäsen
Omistaja, jota edustaa
Timo Myllymäki
Pekka Ala-Mäenpää
Alavuden kaupunki
Simo Ojaluoma
Jari Mäki
Ilmajoen kunta
Eija Mäntymäki
Osmo Metsä-Ketelä
Jalasjärven kunta
Pauli Hella
Alpo Puro-Aho
Kauhavan kaupunki
Jorma Ylirinne
Juhani Taipale
Kauhavan kaupunki
Pertti Jalonen
Petri Liukku
Kihniön kunta
Ilmari Niemelä Rauno Laitila
Kuortaneen kunta
Matti Hiipakka
Seppo Kangas
Kurikan kaupunki
Ari Perälä
Rauno Latvala
Lapuan kaupunki
Jyrki Mäkynen
Raimo Mäki-Jaskari
Seinäjoen kaupunki
Aaro A. Harjunpää
Martti Pajulammi
Seinäjoen kaupunki
Ari Saunamäki
Antti Kujala
Seinäjoen kaupunki
Alpo Kitinoja
Markku Rintamäki
Seinäjoen kaupunki
Paavo Eloniemi
Reino Virrankoski
Seinäjoen kaupunki
Tapio Kallioniemi
Irma-Liisa Viitamäki
Töysän kunta
Simo Jousmäki
Heimo Pirttimäki
Ähtärin kaupunki
Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Aaro Harjunpää ja
varapuheenjohtajaksi Ari Perälä.
Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS 2012
27
Tilinpäätös
Tuloslaskelma
€
Liikevaihto
20112010
17 084 916 15 782 609
Liiketoiminnan muut tuotot 141 721 75 297
Materiaalit ja palvelut
8 807 145 -6 689 686
Henkilöstökulut
-1 418 159 -1 427 443
Poistot ja arvonalentumiset
-1 850 742 -1 944 732
Liiketoiminnan muut kulut
-4 555 162 -4 188 155
595 429 1 607 891
-322 488 -294 066
272 941 1 313 825
30 559 -755 054
-122 366 -146 828
181 134 411 942
Liikevoitto
Rahoitustuotot ja -kulut
Voitto (ennen tilinp. siirtoja ja veroja)
Tilinpäätössiirrot
Tuloverot
Tilikauden tulos
Tase
€
Vastaavaa
20112010
Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
Sijoitukset
Pysyvät vastaavat yhteensä
70 901 96 542
21 285 290 22 683 453
3 460 888 2 422 998
24 817 079 25 202 993
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset
367 552 489 359
Lyhytaikaiset saamiset
4 205 190 4 036 932
Rahat ja pankkisaamiset
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
Vastaavaa yhteensä
2 018 700 1 302 899
6 591 442 5 829 190
31 408 521 31 032 183
Vastattavaa
Oma pääoma Osakepääoma
901 487 901 487
Muut rahastot
60 137 60 137
5 893 715 5 481 773
Edellisten tilikausien voitto
Tilikauden voitto
181 134 411 942
Oma pääoma yhteensä
7 036 473 6 855 340
Tilinpäätössiirtojen kertymä
2 572 399 2 602 959
Pakolliset varaukset
1 413 661 1 882 148
Vieras pääoma Pitkäaikainen 15 550 000 16 950 000
Lyhytaikainen 4 835 988 2 741 736
Vieras pääoma yhteensä
Vastattavaa yhteensä
28
Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS 2012
20 385 988 19 691 736
31 408 521 31 032 183
Tilinpäätös
Rahoituslaskelma
€
20112010
Liiketoiminnan rahavirta
Myynnistä saadut maksut
17 057 773 15 440 079
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut
141 721 75 294
Maksut liiketoiminnan kuluista
-13 263 379 -12 847 926
Maksetut korot ja maksut muista liiketoim. rahoituskuluista
-357 492 -312 239
Saadut korot liiketoiminnasta
36 098 23 002
Maksetut välittömät verot
-34 092 -2 180
Rahavirta ennen satunnaisia eriä
3 580 629 2 376 029
Liiketoiminnan rahavirta (A)
3 580 629 2 376 029
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
-1 464 828 -2 415 844
Investointien rahavirta (B)
-1 464 828 -2 415 844
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaik.lainojen nosto
Pitkäaik.lainojen takaisinmaksu
-1 400 000 -1 100 000
Rahoituksen rahavirta (C)
-1 400 000 -1 100 000
Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+), vähennys (-)
715 801 -1 139 815
Rahavarat tilikauden alussa
1 302 899 2 442 714
Rahavarat tilikauden lopussa
Rahavarojen muutos
2 018 700 715 801 1 302 899
-1 139 815
Arvostusperiaatteet
Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina kohteentaloudellisen
vaikutusajan perusteella.
Poistoajat
Aineettomat oikeudet
Koneet ja laitteet
Prosessilaitteet, biokaasulaitos
Vaakarakenteet
Jäteasemat ja ekopisteet
Tuotantorakennukset
Tuotantorakennukset, biokaasulaitos
Toimistorakennus
Loppusijoituskentät
Käsittelykentät ja altaat
Muut aineelliset hyödykkeet
20112010
3 - 5 vuotta
3 - 5 vuotta
5 - 7 vuotta
5 - 7 vuotta
15 vuotta
15 vuotta
10 vuotta
10 vuotta
10 vuotta
10 vuotta
15 vuotta
15 vuotta
20 vuotta
20 vuotta
20 vuotta
20 vuotta
täyttöastetäyttöaste
10 - 15 vuotta
10 - 15 vuotta
10 - 15 vuotta
10 - 15 vuotta
Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS 2012
29
Tilinpäätös
Nettorahoituskulut, % liikevaihdosta
Liikevaihto, M€
%
6,0
18
16
5,0
14
4,0
12
10
3,0
8
2,0
6
4
1,0
2
0
2006
2007
2008
2009
2010
2011
0
2006
2007
2008
Nettoinvestoinnit, 1 000 €
Liikevaihdon muutos, %
8 000
35,0
7 000
30,0
6 000
2010
2011
2009
2010
2011
2009
2010
2011
2009
2010
2011
25,0
5 000
20,0
4 000
15,0
3 000
10,0
2 000
5,0
1 000
0
2009
2006
2007
2008
2009
2010
2011
0,0
2006
2007
2008
=
Poistot, % liikevaihdosta
Oma pääoma, 1 000 €
%
8 000
18
7 000
16
14
6 000
12
5 000
10
4 000
8
3 000
6
2 000
4
1 000
2
0
2006
2007
2008
2009
2010
2011
0
2006
2007
2008
Omavaraisuusaste, %
Liikevaihto/henkilö, 1 000 €
600
35,0
500
30,0
25,0
400
20,0
300
15,0
200
10,0
100
0
30
5,0
2006
2007
Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS 2012
2008
2009
2010
2011
0,0
2006
2007
2008
Tilinpäätös
Lakeuden Etappi Oy:n hallitus 2011
Henkilöstökulut, % liikevaihdosta
12,0
10,0
Varsinainen jäsen
Varajäsen
Omistaja, jota edustaa
Timo Myllymäki
Pekka Ala-Mäenpää
Alavuden kaupunki
Simo Ojaluoma
Jari Mäki
Ilmajoen kunta
Eija Mäntymäki
Osmo Metsä-Ketelä
Jalasjärven kunta
8,0
Pauli Hella
Alpo Puroaho
Kauhavan kaupunki
6,0
Jorma Ylirinne
Juhani Taipale
Kauhavan kaupunki
Pertti Jalonen
Petri Liukku
Kihniön kunta
Ilmari Niemelä
Rauno Laitila
Kuortaneen kunta
4,0
2,0
0
2006
2007
2008
2009
2010
2011
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Matti Hiipakka
Seppo Kangas
Kurikan kaupunki
Ari Perälä
Rauno Latvala
Lapuan kaupunki
Alpo Kitinoja
Markku Rintamäki
Seinäjoen kaupunki
Jyrki Mäkynen
Raimo Mäki-Jaskari
Seinäjoen kaupunki
Paavo Eloniemi
Reino Virrankoski
Seinäjoen kaupunki
Seinäjoen kaupunki
Aaro Harjunpää
Martti Pajulammi
7,0
Ari Saunamäki
Antti Kujala
Seinäjoen kaupunki
6,0
Tapio Kallioniemi
Irma-Liisa Viitamäki
Töysän kunta
Simo Jousmäki
Heimo Pirttimäki
Ähtärin kaupunki
8,0
5,0
4,0
3,0
2,0
1,0
0,0
2006
2007
2008
2009
2010
2011
Lakeuden Etappi Oy:n omistajat 2011
Osakas
Osake-lkmOmistus-%
Alavuden kaupunki
40
7,41
Ilmajoen kunta
48
8,89
Jalasjärven kunta
40
7,41
Kauhavan kaupunki
48
8,89
4
0,74
Kuortaneen kunta
20
3,70
Kurikan kaupunki
44
8,15
Lapuan kaupunki
56
10,37
Kihniön kunta
Seinäjoen kaupunki
196
36,30
Töysän kunta
12
2,22
Ähtärin kaupunki
32
5,93
Yhteensä
540100,00
Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS 2012
31
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset
Ilmajoella, 17.04.2012
Lakeuden Etappi Oy
Hallitus
32
Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS 2012
Tilinpäätös
Tilintarkastuskertomus
Lakeuden Etappi VUOSIKERTOMUS 2012
33
Lakeuden Etappi Oy | Laskunmäentie 15 | 60760 Pojanluoma, Ilmajoki | (06) 421 4900 | www.etappi.com