1. No category

Helsingin yliopisto
Kurssimonisteita
Tieteellisen sukeltamisen ohjelma
Tvärminnen eläintieteellinen asema
Oppilas- ja työohjeistus
Ari Ruuskanen
versio 9.1.2014
Oppilas:_________________________________________
1
Sisällys
1.Taustaa...3
2.Sukellusohjelma ja sen tarkoitus...3
3.Sukellusohjelman rakenne...4
4.Opetus kursseilla...5
5.Kouluttajakoulutus...6
6.Sukellusohjelman vastaavuuksista...6
7.Kurssit:
Laitesukelluksen tekniikka -kurssi...13
Näytteenoton tekniikka -kurssi...35
Jääsukellus-kurssi...57
Vesikasvi- ja pohjaeläinkurssin taustatiedot...61
Vesikasvikurssi...66
Pohjaeläinkurssi...74
Keinotekoiset rakenteet -kurssi...82
Vedenalaiset biotoopit -kurssi...86
Monitorointimenetelmät -kurssi...90
Tutkimusprojekti-kurssi...94
Laitesukelluksen tekniikka -jatkokurssi...101
Näytteenoton tekniikka -jatkokurssi...107
Syvennetty pohjaeläin- ja vesikasvikurssi...112
Keinotekoiset rakenteet -jatkokurssi...119
Laajennettu tutkimusprojekti -kurssi...122
Valtameriolosuhteet-kurssi...129
8.Liitännäistaidot ja oheisopetus:
Veneily- ja merimiestaidot...135
Teoria...136
9.Viiteluettelot
Harjoitukset jaoteltuna näytteenoton luonteen mukaan...137
Näytteenottovälineiden harjoitukset ja niiden viitteet ...138
Viitekirjallisuus...141
Liitteet
Yhteenveto Sukellusohjelman vastaavuuksista...144
Liite 1. Sukellusohjelman vastaavuus Sukeltajaliiton koulutuksen kanssa...145
Liite 2. Sukellusohjelman vastaavuuksia ESD- ja AESD-luokitusten kanssa...147
Liite 3. Sukellusohjelman vastaavuuksia Opetushallituksen (MÄÄRÄYS 26/011/2006) AMMATTISUKELTAJAN
AMMATTITUTKINNON PERUSTEET -tutkintoon tai sen osaan valmistavan koulutukseen...150
Kiitokset niille kaikille lukuisille henkilöille ja järjestöille, jotka antoivat arvokkaita kommenteja ohjelman
teon aikana.
2
1.Taustaa
Tvärminen eläintieteellisellä asemalla on annettu tieteellisen sukeltamisen koulutusta ja teorian opetusta
1960 –luvulta alkaen. Perustana sukellusavusteiselle tutkimukselle on ollut ns. urheilusukelluskoulutus,
jonka kautta sukeltaja on saanut tekniset sukellustaidot. Sukelluskoulutuksen ohjeistuksena niin perus- kuin
jatkokursseilla on ollut Sukeltajaliiton koulutusohjeet. Tämän jälkeen on ollut vuorossa näytteenottimien
yms. käyttökoulutuksen ja tutkimuksen teoreettisen osuuden vuoro.
2.Sukellusohjelma ja sen tarkoitus
Tamä ohjeistus on Tvärminnen eläintieteellisen aseman päivitetty tieteellisen sukeltamisen ohjelma.
Tieteellisellä sukellusohjelmalla (myöhemmin sukellusohjelma) tarkoitettaan kokonaisuutta, joka koostuu
tästä ohjeistuksesta ja siinä mainitusta oheismateriaalista ja opetuksesta. Sukellusohjelman päämääränä on
toimia tieteellisen sukeltamisen ja vedenalaisen tutkimuksen tukena. Sukelluskoulutus voidaan jakaa
kolmeen polkuun päämäärän mukaan. Sukellusohjelman avulla voidaan myös antaa koulutusta
Sukeltajaliiton laitesukelluksen peruskurssin (P1), Laitesukelluksen jatkokurssin (P2) ja Laitesukelluksen
syventävän jatkokurssin (P3) (Polku 1) ja veden alla tutkimusta tekevä ns. tieteellinen sukeltaja (scientific
diver) luokitusta ajatellen (Polku 2) sekä lähikouluttajakoulutukseen (Polku 3) (kaavio 1).
Tämän sukellusohjelman kohderyhmä on ko. alan opiskelijat ja toimitsijat.
Koulutuspolun valinta päämäärän mukaan
Polku 1:
Sukelluskoulutusta
opintojen ja tutkimuksen
tueksi
(ei luokitustarvetta)
Valitse sukellusohjelmasta
tarvittavat kurssit
Polku 3:
Kouluttajakoulutus
Polku 2:
Sukellukursseja
urheilusukellusta ja
ammatillista luokitusta
varten
P1-, P2- ja P3-luokitus
Seuraa sukellusohjelmaa.
Katso liite 1:
Sukellusohjelman vastavuus
Sukeltajaliiton koulutuksen
kanssa
AESD- ja ESD-luokitus
Seuraa sukellusohjelmaa.
Katso liite 2:
Sukellusohjelman
vastaavuuksia ESD- ja AESDluokitusten kanssa
Ammatillinen luokitus
Seuraa sukellusohjelmaa.
Katso liite 3:
Sukellusohjelman
vastaavuuksia
Opetushallituksen
(MÄÄRÄYS 26/011/2006)
AMMATTISUKELTAJAN
AMMATTITUTKINNON
PERUSTEET -tutkintoon tai
sen osaan valmistavan
koulutukseen
Lähikouluttajakoutus
Tapahtuu Sukeltajaliiton
koulutusohjelman
puitteissa
Kaavio 1. Koulutuksen valinta päämäärän mukaan.
3
3.Sukellusohjelman rakenne
Sukellusohjelman rakenne yhteenvetona ja siihen kuuluvat kurssit on esitetty taulussa 1. Taulussa 2 on
esitetty eriteltynä kurssien sukellukset/harjoitukset ja sivunumerot, joilla ne esitellään.
Sukellusohjelma alkaa laitesukelluksen peruskurssilla (esim. PADI OWD, CMAS P1 tai vastaava).
Sukellusohjelman varsinainen tutkimuspainotteinen koulutus alkaa kun oppilas on käynyt laitesukelluksen
peruskurssin.
Sukellusohjelma koostuu 15:sta itsenäisestä kursseista, jotka muodostavat yhdessä kokonaisuuden. Kurssit
puolestaan koostuvat sukelluksista sekä harjoituksista. Ohjattuja sukelluksia on 100. Esimerkiksi
näytteenottotekniikka-kurssilla on 20 sukellusta/harjoitusta, joilla kullakin on oma teemansa. Kukin
sukellus/harjoitus on itsenäinen, mutta niistä rakentuu kurssin kokonaisuus.
Kurssi
Laitesukelluksen peruskurssi
Laitesukelluksen tekniikka-kurssi
Näytteenoton tekniikka-kurssi
Jääsukellus-kurssi
Vesikasvikurssi
Pohjaeläinkurssi
Keinotekoiset rakenteet-kurssi
Vedenalaiset biotoopit-kurssi
Monitorointimenetelmät-kurssi
Tutkimusprojekti-kurssi
Laitesukelluksen tekniikka-jatkokurssi
Näytteenoton tekniikka-jatkokurssi
Syvennetty pohjaeläin- ja vesikasvikurssi
Keinotekoiset rakenteet-jatkokurssi
Laajennettu tutkimusprojekti-kurssi
Valtameriolosuhteet-kurssi
Yhteensä
Liitännäistaidot
Veneily- ja merimiestaidot
Teoria
Kesto
päivää
Sukellusten / harjoitusten
lukumäärä
8
5*
8
8
3
4
4
3
3
3
6
3
3
6-12
3
6
7
78-82
20
20
3
7
7
3
3
3
6
5
4
6
2
6
5
100
*) Peruskurssisukelluksia, ei lasketa mukaan varsinaiseen sukellusohjelman sukelluksiin.
Taulu 1. Sukellusohjelma yhteenvetona: kurssit, niiden kestot ja sukellusten/harjoitusten lukumäärät.
4
Sukellusohjelman koulutusmateriaali koostuu oppilas- ja työohjeistuksesta (tämä ohjeistus) ja
viitekirjallisuudesta. Viitekirjallisuus jaetaan erikseen kunkin kurssin ja/tai tehtävän yhteydessä.
Viitekirjallisuus on mainittu tässä oppilas- ja työohjeistuksessa kohdassa viiteluettelot (s. 137). On
huomioitava, että opettajan taustasta riippuen opetusmateriaalina voivat toimia muutkin lähteet kuin tässä
oppilas- ja työohjeistuksessa mainitut viitteet.
Tässä ohjeistuksessa esitettyjä kursseja voidaan pilkkoa ja yhdistää. Esimerkiksi vedenalaiset biotoopit kurssin sisältö voidaan yhdistää vesikasvikurssiin. Tällöin kurssilla vieraillaan jollakin biotoopilla, ja
vesikasvinäytteet otetaan ko. biotoopilta. Samoin harjoituksista voidaan räätälöidä uusia kokonaisuuksia.
Sukellusohjelman jotkin sukellukset/harjoitukset voidaan kuvata yksityiskohtaisesti ja usein näin on tehty.
Toiset harjoitukset on jätetty avoimemmiksi. Aina ei ole syytä tehdä liian yksityiskohtaista ohjelmaa, ettei
kouluttajan mahdollisuutta välittää omakohtaista tietoa rajoitettaisi liikaa.
Sukellusohjelma sisältää myös oheisopetusta, joka ei ole suoranaista sukeltamista. Tällaista oheisopetusta
ovat mm. merimies- ja veneilytaidot sekä vedenalainen valokuvaus. Oheisopetus sidotaan
tapauskohtaisesti sukellusohjelman kursseihin niitä täydentämään, minkä lisäksi oheisopetukseksi
laskettavia kursseja voidaan pitää erikseen.
Sukellusohjelma ja sen kurssien sukellukset/harjoitukset perustuvat olemassa oleviin ja tehtyihin
tutkimussukelluksiin, ja niiden taustalla on veden alla tehtävä tieteellinen työskentely ja tutkimukset.
Tämän vuoksi oppilaalta vaaditaan tietty teoreettinen tietotaso meri- ja vesiympäristön ekosysteemistä ja
alan tieteellisistä metodeista, jotta hän voisi ymmärtää sukelluksen/harjoituksen taustan. Sukellusohjelma
sisältää myös tarvittavan luentomateriaalin ja -opetuksen em. teoreettisen tason saavuttamiseksi.
Kurssit muodostavat läpikäytynä toisiaan tukevan kokonaisuuden:

Laitesukelluksen tekniikka -kurssilla harjoitellaan sukellustaitoja, kuten tasapainottamista,
suunnistusta, yms. Näytteenottovälineitä ei ole mukana, eikä näytteitä oteta.

Näytteenottotekniikka-kurssilla oppilaan sukellustekninen osaaminen sallii näytteenottimien
käytön turvallisesti. Tällä kurssilla harjoitellaan näytteenottimien käyttöä. Harjoitus alkaa
teoriaosuudella, jolloin tutustutaan ko. näytteenottimella tehtyyn tutkimukseen sopivan artikkelin
kautta. Sitä seuraa kuivaharjoittelu ja lopuksi näytteenotinta käytetään sukelluksella. Näytteet
otetaan, tuodaan maihin ja seulotaan sekä säilötään tarpeen mukaan. Niitä ei kuitenkaan
analysoida.

Näiden kahden kurssin jälkeen oppilas hallitsee sukellustekniikan ja näytteenottotekniikan.
Seuraavilla kursseilla keskitytään tekniikan hyödyntämiseen näytteiden keräämisessä analysointia
ja opiskelua varten.
4.Opetus kursseilla
Sukelluksen tekninen opetus kurssilla tapahtuu Sukeltajaliiton ja koulutus- ja turvaohjeistuksen puitteissa.
Sukellusohjelmassa mainitut kurssit voi aloittaa alusta ja käydä ne kaikki läpi. Tällöin on mahdollista
saavuttaa 100 ohjattua sukellusta. Mikäli oppilaalla on sukellushistoriaa, ne voidaan lukee hyväksi. Tällöin
oppilaan ei ole tarpeen osallistua kursseille, joista hän on jo hankittu tietotaidon.
5
Oppilaan tietotaito varmistetaan tarvittaessa kurssin aikana esimerkiksi tehtäväradan ja lajintunnistustentin
avulla. Vaihtoehtoisesti oppilas voi osoittaa tietotaitonsa esittämällä muussa yhteydessä aiemmin
käymänsä kurssin.
Tarkoitus on, että tämä oppilas- ja työohjeistus kulkee oppilaan mukana. Jokainen sukellus/harjoitus on
omalla sivullaan. Oppilas merkitsee sukelluksen/harjoituksen kohdalle suoritteen, jonka kouluttaja kuittaa.
Tällöin tämä oppilas- ja työohjistus toimii ulkopuolisen arvioinnin perusteena: tällä ohjeistuksella ja
oppilaan omalla sukelluspäiväkirjalla voidaan todentaa suoritetut harjoitukset (esim. haettaessa (A)ESD
luokitusta).
Tehtävät suoritetaan pääosin matalassa (< 10 m) vedessä, jossa biologien toiminta pääosin tapahtuu.
Sukellusten/harjoitusten viitteelliset syvyydet on esitetty taulussa 3. Jos oppilas suorittaa (A)ESD-luokitusta
tai Sukeltajaliiton Laitesukelluksen jatkokurssin (P2) ja Laitesukelluksen syventävän jatkokurssin (P3)
luokitusta, voidaan tehtävä yhteydessä suorittaa vaadittu syvempi sukellus (Liite 1) jotta luokituksen
syvyysvaatimukset täyttyvät.
5.Kouluttajakoulutus
Sukellusohjelman puitteissa voidaan antaa Sukeltajaliiton mukaista lähikouluttajakoulutusta. Tällöin
kouluttajaoppilaat osallistuvat sukellusohjelman kurssien opetukseen harjoitustyönään.
6.Sukellusohjelman vastaavuuksista
Tällä sukellusohjelmalla ja sen kursseilla on vastaavuus Sukeltajaliiton Laitesukelluksen jatkokurssin (P2) ja
Laitesukelluksen syventävän jatkokurssin (P3) –sukellusluokituksiin. Vastaavuutta voidaan hakea myös EU:n
ESD- (The European Scientific Diver) ja AESD- (The Advanced European Scientific Diver), sekä
opetushallituksen AMMATTISUKELTAJAN AMMATTITUTKINNON PERUSTEET -tutkintoon tai sen osaan
valmistavaan koulutukseen. Nämä vastaavuudet on esitetty liitteessä 1 yhteenvetona Kaavio 1, Liitteet 1–
3).
Kursseilla opetetaan tieteellistä vedenalaista tutkimusta, ja teorian opetus vastaa Helsingin Yliopiston
opetusstandardeja. Kurssien metodeissa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan HY:n opetusohjelmaan
hyväksyttyjä kursseja ja niiden opetusmateriaalia sovellettuna sukelluskoulutuksen tarpeisiin
6
Kurssi
Kesto
päivää
Laitesukelluksen peruskurssi
5+3
Kurssi
Kesto
1
8
Laitesukelluksen tekniikka -kurssi
Sisältö
Sukellus /
harjoitus nro
Sivu
Sukellus /
Sivu
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
14
15
16
17
18
19
20
28
29
30
31
32
33
34
P1 kurssi
Sisältö
Taitorata
Orientaatio
Henkiliina + merkit
Henkiliina + etsintä
Tasapainoitus 1
Tasapainoitus 2
Tasapainoitus 3
Saapuminen koealueelle 1
Saapuminen koealueelle 2
Pelastautuminen ja pintapelastus
Pelastus
Parisukellus
Poijusukellus
Suunnistus 1 ja matkan mittaus
Suunnistus 2
Etsintä 1
Etsintä 2
Pohjalinja 1
Pohjalinja 2
Sokkosukellus
Taitorata
Oheisopetus:
Kokokasvomaski
Laitteen huoltaminen: Apeks ja Interspiro
VA- valokuvaus
P2 kurssi + koe
Veneily- ja merimiestaidot
Taulu 2. Kurssit ja kurssien sukellukset/harjoitukset, niiden järjestysnumero (1-100) ja sivunumero (jatkuu...)
7
Kurssi
Näytteenoton tekniikka -kurssi
Jääsukellus -kurssi
Kesto
päivää
8
Putkinoudin
Injektioruisku
3
Sukellus /
harjoitus nro
21
22
Sivu
37
38
Fucus -pussi
20cm x 20cm ruutu ("Kautsky")
Ruutu
Pinsetit, veitsi ja purkit
Balanus -kehikko
Satunnaistamien
Kalahäkki / Zostera -häkki
Kansihaavi / Hemimysis -haavi
Tvärminne -noudin
Laatta
Nostosäkki
Kalalinja
Pohjaeläintrappi
Imuri
Väliveden sedimenttitrappi
Mittalaitteen asennus
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
Peittäminen
Säkkikoe
39
40
55
56
Oheisopetus:
Kokokasvomaski
Laitteen huoltaminen: Apeks ja Interspiro
VA- valokuvaus
Veneily- ja merimiestaidot
Sukellusvanhintoiminta
P3 kurssin teoriakoe
Orientaatio
Injektioruisku
Etsintä
41
42
43
58
59
60
Sisältö
Taulu 2. Kurssit ja kurssien sukellukset/harjoitukset, niiden järjestysnumero (1-100) ja sivunumero (jatkuu...)
8
Kurssi
Vesikasvi- ja pohjaeläinkurssin taustatiedot
Kesto
päivää
Vesikasvikurssi
4
Pohjaeläinkurssi
4
Keinotekoiset rakenteet -kurssi
3
Vedenalaiset biotoopit -kurssi
3
Monitorointimenetelmät -kurssi
3
Tutkimusprojekti -kurssi
6
Sisältö
Laboratoriotilat ja -tarvikkeet
Mikroskoopit
Sukellus /
harjoitus nro
Sivu
62
63
Mesokosmos
Neste- ja präsiissäilöntä
Makrolevät / suojaisa
Makrolevät / puolisuojaisa 1
Makrolevät / puolisuojaisa 2
Makrolevät /avoin1
Makrolevät / avoin2
Putkilokasvit / pehmeä pohja
Putkilokasvit / fladat
Kovat pohjat / rihmalevävyöhyke
Kovat pohjat / rakkolevävyöhyke
Kovat pohjat / punalevävyöhyke
Hiekkapohjat / Zostera -niitty
Hiekkapohjat / paljas hiekka
Pehmeät pohjat / putkilokasvit
Pehmeät pohjat / fladat
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
64
65
67
68
69
70
71
72
73
75
76
77
78
79
80
81
Laituri- & ym. rakennelmat
Joskär hylky
Granbusken hylky
Vedenalainen biotoopit I
Vedenalainen biotoopit II
Vedenalainen biotoopit III
VPD -menetelmä1
VPD -menetelmä2
VELMU -menetelmä
Tutkimusprojektisukellus 1
Tutkimusprojektisukellus 2
Tutkimusprojektisukellus 3
Tutkimusprojektisukellus 4
58
59
60
61
62
63
64
65
66
67
68
69
70
83
84
85
87
88
89
91
92
93
95
96
97
98
Tutkimusprojektisukellus 5
Tutkimusprojektisukellus 6
71
72
99
100
Taulu 2. Kurssit ja kurssien sukellukset/harjoitukset, niiden järjestysnumero (1-100) ja sivunumero (jatkuu...)
9
Kurssi
Laitesukelluksen tekniikka -jatkokurssi
Kesto
Sukellus /
päivää
Sisältö
harjoitus nro
3
Kelan käytön harjoitus
73
Dekopullon tms. kiinnitys ja kuljettaminen
74
Näytteenoton tekniikka –jatkokurssi
3
Syvennetty pohjaeläin- ja vesikasvikurssi
6-12
Keinotekoiset rakenteet –jatkokurssi
3
Laajennettu tutkimusprojekti –kurssi
6
Valtameriolosuhteet -kurssi
7
Sivu
102
103
Etsintä kelalla
0 -näkyyvyydessä toimiminen 1
0-näkyvyydessä toimiminen 2
Vesikasvien ja -eläinten merkintä
Keinotekoiset riutat
Biofilmi ja perifyton
Sedimentti
Tammikuu-helmikuu
Maaliskuu-huhtikuu
Toukokuu-kesäkuu
Heinäkuu-elokuu
Syyskuu-lokakuu
Marraskuu-joulukuu
Harjoitus 1, imuri
Harjoitus 2, vertikaalisuus
Tutkimusprojektisukellus 7
75
76
77
78
79
80
81
82
83
84
85
86
87
88
89
90
104
105
106
108
109
110
111
113
114
115
116
117
118
120
121
123
Tutkimusprojektisukellus 8
Tutkimusprojektisukellus 9
Tutkimusprojektisukellus 10
Tutkimusprojektisukellus 11
Tutkimusprojektisukellus 12
Valtamerisukellus 1
Valtamerisukellus 2
Valtamerisukellus 3
Valtamerisukellus 4
Valtamerisukellus 5
91
92
93
94
95
96
97
98
99
100
124
125
126
127
128
130
131
132
133
134
Taulu 2. Kurssit ja kurssien sukellukset/harjoitukset, niiden järjestysnumero (1-100) ja sivunumero (jatkuu...)
10
Kurssi
Veneily- ja merimiestaidot
Teoria
Sisältö
Liitännäistaidot
Veneen kiinnitys
Sivu
135
Ankkurointi
Veneen kiinnitys
Ajoharjoittelu
Merikortti
Navigointi
Merisää
Viistokaikuluotain
Pohjalinjan vetäminen veneestä
135
135
135
135
135
135
135
135
Koejärjestelyt
Merten rantavyöhykkeen ekologia -luentosarja
Raportin kirjoittaminen
Tieteellinen kirjoittaminen -opas
136
136
136
136
Taulu 2. Kurssit ja kurssien sukellukset/harjoitukset, niiden järjestysnumero (1-100) ja sivunumero.
11
Syvyys metriä
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
30+
Sukellus /
harjoitus
nro
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
67
68
69
70
71
72
73
74
75
76
77
78
79
80
81
82
83
84
85
86
87
88
89
90
91
92
93
94
95
96
97
98
99
100
Kurssi / Sisältö
Laitesukelluksen peruskurssi
P1 kurssi
Taitorata
Laitesukelluksen tekniikka -kurssi
Orientaatio
Henkiliina + merkit
Henkiliina + etsintä
Tasapainoitus 1
Tasapainoitus 2
Tasapainoitus 3
Saapuminen koealueelle 1
Saapuminen koealueelle 2
Pelastautuminen ja pintapelastus
Pelastus
Parisukellus
Poijusukellus
Suunnistus 1 ja matkan mittaus
Suunnistus 2
Etsintä 1
Etsintä 2
Pohjalinja 1
Pohjalinja 2
Sokkosukellus
Taitorata
Näytteenoton tekniikka -kurssi
Putkinoudin
Injektioruisku
Fucus -pussi
20cm x 20cm ruutu ("Kautsky")
Ruutu
Pinsetit, veitsi ja purkit
Balanus -kehikko
Satunnaistamien
Kalahäkki / Zostera -häkki
Kansihaavi / Hemimysis -haavi
Tvärminne -noudin
Laatta
Nostosäkki
Kalalinja
Pohjaeläintrappi
Imuri
Väliveden sedimenttitrappi
Mittalaitteen asennus
Peittäminen
Säkkikoe
Jääsukellus -kurssi
Orientaatio
Injektioruisku
Etsintä
Vesikasvikurssi
Makrolevät / suojaisa
Makrolevät / puolisuojaisa 1
Makrolevät / puolisuojaisa 2
Makrolevät /avoin1
Makrolevät / avoin2
Putkilokasvit / pehmeä pohja
Putkilokasvit / fladat
Pohjaeläinkurssi
Kovat pohjat / rihmalevävyöhyke
Kovat pohjat / rakkolevävyöhyke
Kovat pohjat / punalevävyöhyke
Hiekkapohjat / Zostera -niitty
Hiekkapohjat / paljas hiekka
Pehmeät pohjat / putkilokasvit
Pehmeät pohjat / fladat
Keinotekoiset rakenteet -kurssi
Laituri- & ym. rakennelmat
Joskär hylky
Granbusken hylky
Vedenalaiset biotoopit -kurssi
Vedenalainen biotoopit I
Vedenalainen biotoopit II
Vedenalainen biotoopit III
Monitorointimenetelmät -kurssi
VPD -menetelmä1
VPD -menetelmä2
VELMU -menetelmä
Tutkimusprojekti -kurssi
Tutkimusprojektisukellus 1
Tutkimusprojektisukellus 2
Tutkimusprojektisukellus 3
Tutkimusprojektisukellus 4
Tutkimusprojektisukellus 5
Tutkimusprojektisukellus 6
Laitesukelluksen tekniikka -jatkokurssi
Kelan käytön harjoitus
Dekopullon tms. kiinnitys ja kuljettaminen
Etsintä kelalla
0 -näkyyvyydessä toimiminen 1
0-näkyvyydessä toimiminen 2
Näytteenoton tekniikka –jatkokurssi
Vesikasvien ja -eläinten merkintä
Keinotekoiset riutat
Biofilmi ja perifyton
Sedimentti
Syvennetty pohjaeläin- ja vesikasvikurssi
Tammikuu-helmikuu
Maaliskuu-huhtikuu
Toukokuu-kesäkuu
Heinäkuu-elokuu
Syyskuu-lokakuu
Marraskuu-joulukuu
Keinotekoiset rakenteet –jatkokurssi
Harjoitus 1, imuri
Harjoitus 2, vertikaalisuus
Laajennettu tutkimusprojekti –kurssi
Tutkimusprojektisukellus 7
Tutkimusprojektisukellus 8
Tutkimusprojektisukellus 9
Tutkimusprojektisukellus 10
Tutkimusprojektisukellus 11
Tutkimusprojektisukellus 12
Valtameriolosuhteet -kurssi
Valtamerisukellus 1
Valtamerisukellus 2
Valtamerisukellus 3
Valtamerisukellus 4
Valtamerisukellus 5
Taulu 3. Sukellusohjelman kurssit ja sukellukset/harjoitukset ja niiden viitteelliset syvyydet.
12
7.Kurssit
Laitesukelluksen tekniikka -kurssi
Opettaja(t):
Laitesukelluksen tekniikka -kurssi sisältää sukellusharjoittelua, jossa lähdetään sukeltamisen perusasioista ja
edetään haastavampiin harjoitteisiin. Kurssi koostuu 20 sukelluksesta/harjoituksesta, jotka tehdään
järjestyksessä. Harjoitusten päämääränä on opetella näytteenoton kannalta olennaisia sukellustaitoja,
mutta ne tehdään ilman näytteenottovälineitä ja vastaavia tutkimusvarusteita. Laitesukelluksen tekniikka –
kurssin harjoituksen on laadittu siten, että niissä opittuja taitoja tullaan soveltamaan Näytteenoton
tekniikka –kurssilla näytteenottimien käytön, näytteenottopaikan yms. löytämiseksi ja näytteen
hirintymättömän otannan suorittamiseksi. Sukellukset tehdään maista ja veneestä. Yhden sukelluksen
aikana voidaan tehdä useampi harjoitus.
Kurssi alkaa tasapainotusharjoituksilla henkiliinalla sukeltamalla, jota seuraa mm. suunnistusharjoittelu
parin kanssa sukeltamalla.
Kouluttaja on mukana seuraamassa oppilaiden osaamista. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää vedenalaista
videokameraa. Oppilaat saavat kunkin harjoituksen päätyttyä palautteen kouluttajalta. Tarpeen vaatiessa
harjoitus toistetaan kunnes taito on opittu.
Osa sukelluksista voidaan tehdä pimeän aikaan.
Sukelluksilla nro 1–11 kouluttaja toimii turvasukeltajana, sukelluksilla nro 12–20 oppilaat voivat toimia
pintapelastajina ja turvasukeltajina.
Kurssi on samalla Sukeltajaliiton Laitesukelluksen jatkokurssi (P2), jonka päätteeksi on P2-koe. Kurssin
läpäisseet oppilaat saavat P2-sukeltajaluokituksen. Laitesukelluksen tekniikka –kurssi toimii siis samalla
kurssin kriteerinä ja itse kurssina. Tällöin kurssin aikana käydään läpi kurssin Sukeltajaliiton
opetusmateriaali. Kurssiin kuluu tarvittaessa P2 teoriatentti.
Kurssiin liitetään oheisopetuksena:
 Kokokasvomaski
 Kuivapuku
 VA-valokuvaus
 Veneily- ja merimiestaidot
 P2 kurssin teoriakoe
 Apeks- ja Interspiro-sukelluslaitteiden huoltodemonstraatio
Oppilas kirjaa oheisopetuksen sukellusten/harjoitusten kohdalle.
Laitesukelluksen tekniikka -kurssin sukellukset/harjoitukset on esitetty taulussa 4.
13
Kurssi
Laitesukelluksen tekniikka -kurssi
Kesto
päivää
Sisältö
1
Taitorata
8
Orientaatio
Henkiliina + merkit
Henkiliina + etsintä
Tasapainoitus 1
Tasapainoitus 2
Tasapainoitus 3
Saapuminen koealueelle 1
Saapuminen koealueelle 2
Pelastautuminen ja pintapelastus
Pelastus
Parisukellus
Poijusukellus
Suunnistus 1 ja matkan mittaus
Suunnistus 2
Etsintä 1
Etsintä 2
Pohjalinja 1
Pohjalinja 2
Sokkosukellus
Taitorata
Oheisopetus:
Kokokasvomaski
Laitteen huoltaminen: Apeks ja Interspiro
VA- valokuvaus
P2 kurssi + koe
Veneily- ja merimiestaidot
Sukellus /
harjoitus nro
Sivu
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
Taulu 4. Laitesukelluksen tekniikka -kurssin sisältö.
14
Kurssi: Laitesukelluksen tekniikka
Harjoituksen nimi: Orientaatio
Sukelluksen numero: 1
Tavoite: Oppilas oppii orientoitumaan tulevaan tehtävään. Tehtävä voi olla pohjalle saapuminen, kohteen
etsintä, kompassisuunnan määrittäminen, näytteen ottaminen, nousun aloittaminen, jne.
Suoritus: Orientoituminen. Oppilas asettuu pohjalle / vaihtaa asentoa ja hahmottaa paikkansa ja
varusteiden asennon, tasaa hengityksen, kiristää henkiliinan ja tekee merkinannon. Harjoitus tehdään myös
silmät kiinni ja se toistetaan. Oppilas laskee orientaatioon kuluvan ajan.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
Oppilaalle:
Sukellusprofiili & kaasulaskut
Kouluttajan merkintä:
Tiedosta
henkiliinan
paikka
15
Kurssi: Laitesukelluksen tekniikka
Harjoituksen nimi: Henkiliina + merkit
Sukelluksen numero: 2
Tavoite: Oppilas oppii henkiliinan ominaisuudet, sen kiinnittämisen, merkinannot ja narutustekniikan.
Suoritus: Teoriaosuudessa selitetään henkiliinan ominaisuudet ja merkinannot. Käytännön harjoitteessa
kuivaharjoitellaan ensin eri pituisilla köysillä esimerkiksi siten, että harjoituspari on kulman takana. Vedessä
harjoitellaan merkinantoja. Tavoitteena on, että oppilas osaa ohjata sukeltajaa pinnalta köysimerkkien
avulla ja sukeltaja osaa toimia merkkien perusteella.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
Oppilaalle:
Sukellusprofiili & kaasulaskut
Kouluttajan merkintä:
Varmista, ettei
henkiliina
sotkeudu
annostimeen
16
Kurssi: Laitesukelluksen tekniikka
Harjoituksen nimi: Henkiliina + etsintä
Sukelluksen numero: 3
Tavoite: Oppilas hallitsee sektori- ja lohkoetsinnän avustajan ja sukeltajan näkökulmista.
Suoritus: Teoriaosuudessa selitetään sektori- ja lohkoetsintä. Kuivaharjoitellaan edelliset. Vedessä
suoritetaan ko. etsinnät. Huomiota kiinnitetään käännöksiin ja henkiliinan kireänä pitämiseen.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
Oppilaalle:
Sukellusprofiili & kaasulaskut
Kouluttajan merkintä:
näkyvyys
Köysi kireällä -> sukeltaja
vastaa.
Pidä henkiliinassa jyrkkä
kulma!
Avustaja päättää kuljetun
matkan
näkyvyys
Köysi kireällä -> sukeltaja
vastaa.
17
Kurssi: Laitesukelluksen tekniikka
Harjoituksen nimi: Tasapainotus 1
Sukelluksen numero: 4
Tavoite: Oppilas oppii hallitsemaan tasapainotuksen pysytellen vedessä paikallaan.
Suoritus: Asetetaan pohjalle keppi, joka toimii tasapainotuksen kiintopisteenä. Kepin päähän asetetaan
kaksi purkkia, joista toisesta oppilas siirtää pinseteillä esineen toiseen leijunnassa.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
Oppilaalle:
Sukellusprofiili & kaasulaskut
Kouluttajan merkintä:
Purkki toisen
sisään
Siirrä esine
pinseteillä
purkista toiseen
Tasapainoitus
kepit
orientaationa
18
Kurssi: Laitesukelluksen tekniikka
Harjoituksen nimi: Tasapainotus 2
Sukelluksen numero: 5
Tavoite: Oppilas oppii hallitsemaan tasapainotuksen paikallaan pysytellen sekä liikkeessä.
Suoritus: Asetetaan kepin päähän vaakatasoon purkki, johon oppilas sovittaa pitelemänsä kepin päässä
olevan toisen pienemmän purkin. Sukellus tehdään henkiliinalla.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
Oppilaalle:
Sukellusprofiili & kaasulaskut
Kouluttajan merkintä:
Purkki toisen
sisään
Siirrä esine
pinseteillä
purkista toiseen
Tasapainoitus
kepit
orientaationa
19
Kurssi: Laitesukelluksen tekniikka
Harjoituksen nimi: Tasapainotus 3
Sukelluksen numero: 6
Tavoite: Oppilas oppii tasapainottamaan painavan esineen kanssa ja ilman. Nopean tasapainon muutoksen
hallinta.
Suoritus: Oppilas kuljettaa kiveä tai vastaavaa esinettä ja päästää irti. Ilman käyttö liivissä ja/tai puvussa.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
Oppilaalle:
Sukellusprofiili & kaasulaskut
Kä
än
tym
ine
n
Kouluttajan merkintä:
Jos esine putoaa / kun päästät
esineestä, hallitse nosteesi.
Painavan esineen kuljettaminen ja
siirtäminen seuhteessa puvun
ilmavarantoon vaikuttaa
tasapainoitukseen.
20
Kurssi: Laitesukelluksen tekniikka
Harjoituksen nimi: Saapuminen koealueelle 1
Sukelluksen numero: 7
Tavoite: Oppia hallitsemaan häiriötön saapuminen ja poistuminen koealueelta.
Suoritus: Oppilas laskeutuu nousuköyttä alas. Juuri ennen pohjaa tasapainotus ja orientaatio. Sen jälkeen
”liukuminen” koealueelle ja asettuminen pohjalle. Nousu leijuntaan ilman käsien tai jalkojen apua.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
Oppilaalle:
Sukellusprofiili & kaasulaskut
Kouluttajan merkintä:
Tarkista, että
kuljet
nousuköyden
sellaiselta puoleta
ettet jää solmuun
Varo
pöllyttämästä
pohjaa
21
Kurssi: Laitesukelluksen tekniikka
Harjoituksen nimi: Saapuminen koealueelle 2
Sukelluksen numero: 8
Tavoite: Oppilas osaa lähestyä koealuetta pohjaa myöten häiritsemättä koealuetta.
Suoritus: Oppilas lähestyy koealuetta. Ennen saapumista alueelle orientaatio. Alueelta poistutaan alueen
häiriintymättä.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
Oppilaalle:
Sukellusprofiili & kaasulaskut
Kouluttajan merkintä:
Tiedosta
henkiliinan
paikka
Pysähdy ja orientoidu ennen
kuin saavut koealueelle
22
Kurssi: Laitesukelluksen tekniikka
Harjoituksen nimi: Pelastautuminen ja pintapelastus
Sukelluksen numero: 9
Tavoite: Oppilas osaa pelastautua itse sekä toimia pintapelastajana.
Suoritus: Varusteiden riisuminen vedessä, ylipainossa uinti. P2-kurssin ohjelma. Pintapelastusharjoittelua,
naruttajan ohjaus pelastettavan luokse.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
Oppilaalle:
Sukellusprofiili & kaasulaskut
Kouluttajan merkintä:
23
Kurssi: Laitesukelluksen tekniikka
Harjoituksen nimi: Pelastus
Sukelluksen numero: 10
Tavoite: Oppilas osaa pelastaa parinsa.
Suoritus: Uhrin nosto, kelluvuuden varmistaminen, kuljetus vedessä, rantaan/veneeseen nosto, ensiapu.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
Oppilaalle:
Sukellusprofiili & kaasulaskut
Kouluttajan merkintä:
24
Kurssi: Laitesukelluksen tekniikka
Harjoituksen nimi: Parisukellus
Sukelluksen numero: 11
Tavoite: Oppilas osaa sukeltamisen parinarulla.
Suoritus: Ensin kuivaharjoittelu, sitten sukeltaminen vedessä.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
Oppilaalle:
Sukellusprofiili & kaasulaskut
Kouluttajan merkintä:
Kääntyminen
Sukelluksen johtaja ui
hieman edellä, pari pysyy
mukana.
25
Kurssi: Laitesukelluksen tekniikka
Harjoituksen nimi: Poijusukellus
Sukelluksen numero: 12
Tavoite: Oppilas osaa sukeltaa pintapoijun avulla.
Suoritus: Oppilaalle opetetaan pintapoijun sidonta vyötäisille. Itsenäinen sukellus vedessä. Poijun noste on
oltava suurempi kuin sukeltajan vajoama.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
Oppilaalle:
Sukellusprofiili & kaasulaskut
Kouluttajan merkintä:
26
Kurssi: Laitesukelluksen tekniikka
Harjoituksen nimi: Suunnistus 1 ja matkan mittaus
Sukelluksen numero: 13
Tavoite: Oppilas osaa suunnistaa lohkoja ja hahmottaa rannan suunnan sekä kuljetun matkan.
Suoritus: Teoria kompassin käytöstä ja virheistä. Kuivaharjoittelu. Vedessä sukelletaan kuvan osoittama
rata: Rata on 30–50 m pituinen pohjamittanauha, jonka päissä on paino ja pintapoiju. Määritetään suunta
rannalta kahden pintapoijun avulla. Sukelletaan mittanauhan mukaisesti, ja lasketaan matkan aikana tehdyt
potkut. Kirjataan potkulukema kirjoituslevylle. Pohjamitan päässä käännytään 90 astetta, sukelletaan 10–
15m ja käännytään 90 astetta siten, että suunta on kohti rantaa. Sukelletaan kompassia käyttäen rantaan.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
Oppilaalle:
Sukellusprofiili & kaasulaskut
Kouluttajan merkintä:
Virhelähde:
epätasainen potku
Virhelähde: virta
Virhelähde: varuste
toimii suuntaajana
............
:::::
Suunnista
etapeissa
Syvyys
&
suunta
............
:::::
............
:::::
Tarksita
virta
Koppassin
keskusta
kuvitteellisella
kehon keskilinjalla
Kuljetun matkan arviointi:
Suunnistusharjoitus:
Pleksi ja
kynä
Sukelluksen reitti
pohjamittanauha
Ota suunta
kahden poijun
linjalta
27
Kurssi: Laitesukelluksen tekniikka
Harjoituksen nimi: Suunnistus 2
Sukelluksen numero: 14
Tavoite: Oppilas osaa suunnistaa välivedessä.
Suoritus: (i) Oppilas sukeltaa nousuköydeltä kohti rantaa välivedessä. (ii) Oppilas sukeltaa välivedessä
ohjailumerkein pintapoijulle.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
Oppilaalle:
Sukellusprofiili & kaasulaskut
Kouluttajan merkintä:
Sukella kohteen ohi (pintaavustaja pysäyttää), sen
jälkeen henkiliina kirellä
kunnes tunnet henkiliinan
osuvan nousd köyteen.
Pidä syvyys
ja suunta.
28
Kurssi: Laitesukelluksen tekniikka
Harjoituksen nimi: Etsintä 1
Sukelluksen numero: 15
Tavoite: Oppilas ymmärtää kompassin toiminnan ja käytön ja osaa tehdä kompassietsinnän.
Suoritus: Tehdään kuvan mukaisesti. Oppilas sukeltaa/suunnistaa arvionsa mukaisesti ennalta määritellyn
matkan kohti painoa tai poijua, mutta hieman ohi siitä. Matkan täytyttyä oppilas aloittaa lohkoetsinnän
kunnes paino/poiju löytyy.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
Oppilaalle:
Sukellusprofiili & kaasulaskut
Kouluttajan merkintä:
Tilanteen mukaan sukeltaja tai avustaja
päättää kuljetun matkan.
Henkiliina
pidetään
harjoituksen
takia löysällä,
jotta sukeltaja on
kompassin
varassa.
29
Kurssi: Laitesukelluksen tekniikka
Harjoituksen nimi: Etsintä 2
Sukelluksen numero: 16
Tavoite: Oppilas osaa tehdä kehäetsinnän.
Suoritus: Oppilas laskeutuu nousuköyttä alas. Painon kohdalla pohjalla aloittaa kehäetsinnän.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
Oppilaalle:
Sukellusprofiili & kaasulaskut
Kouluttajan merkintä:
Kun kierros täynnä,
siirrä muistikivi
seuraavan kierroksen
alkuun
Siirtymä näkyvyyden
tai kohteen koon
mukaan.
30
Kurssi: Laitesukelluksen tekniikka
Harjoituksen nimi: Pohjalinja 1
Sukelluksen numero: 17
Tavoite: Oppilas osaa vetää pohjalinjan sekä veneestä että sukeltaen, osaa kiinnittää sen kiinnityksen ja
hallitsee yleisimmät solmut veden alla.
Suoritus: Teoria ja kuivaharjoittelu maalla. Vedessä oppilas kiinnittää pohjanarun, vetää kelaa ja tekee
solmuja käännöksiin. Takaisinkelaus. Paalusolmun ja ”putkisolmun” teko.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
Oppilaalle:
Sukellusprofiili & kaasulaskut
Kouluttajan merkintä:
Pidä huoli, ettei
pohjamittanaru
sotkeudu
varusteisiin
Muista
suunnistusopit
31
Kurssi: Laitesukelluksen tekniikka
Harjoituksen nimi: Pohjalinja 2
Sukelluksen numero: 18
Tavoite: Oppilas osaa vetää pohjalinjaa, käsitellä veden alla eri tyyppisiä köysistöjä ja tarvittaessa katkoa
niitä.
Suoritus: Oppilas käsittelee veden alla eri tyyppisiä köysiä ja tutustuu solmujen tekemiseen, köysien
katkaisemiseen yms.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
Oppilaalle:
Sukellusprofiili & kaasulaskut
Kouluttajan merkintä:
32
Kurssi: Laitesukelluksen tekniikka
Harjoituksen nimi: Sokkosukellus
Sukelluksen numero: 19
Tavoite: Oppilas osaa toimia nollanäkyvyydessä.
Suoritus: Jokin edellä mainituista tehtävistä tilanteen mukaan. Suoritetaan silmät suljettuna.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
Oppilaalle:
Sukellusprofiili & kaasulaskut
Kouluttajan merkintä:
33
Kurssi: Laitesukelluksen tekniikka
Harjoituksen nimi: Taitorata
Sukelluksen numero: 20
Tavoite: Oppilas osaa edellä esitetyt harjoitukset, jotka testataan taitoradalla.
Suoritus: Oppilas sukeltaa taitoradan rastit. Taitorata koostuu rasteista, joilla on tietty tehtävä. Taitorata
tehdään tilanteen mukaan.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
Oppilaalle:
Sukellusprofiili & kaasulaskut
Kouluttajan merkintä:
34
Näytteenoton tekniikka -kurssi
Opettaja(t):
Näytteenoton tekniikka -kurssi sisältää erilaisten vedenalaisten näytteenottimien esittelyä ja niiden käytön
harjoittelua. Kurssi koostuu 20 sukelluksesta/harjoituksesta. Yhden sukelluksen aikana voidaan tehdä
useampia harjoituksia.
Näytealan löytämisessä, näytteenotossa, tasapainotuksessa yms. sovelletaan laitesukelluksen tekniikka –
kurssilla omaksuttuja taitoja.
Harjoituksia ei ole tarpeen tehdä järjestyksessä.
Harjoitusten taustalla on niiden vastaavuus julkaistuihin tutkimuksiin, mikäli mahdollista.
Kouluttaja on tarvittaessa mukana seuraamassa oppilaiden osaamista. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää
vedenalaista videokameraa. Oppilaat saavat kunkun harjoituksen päätyttyä palautteen kouluttajalta.
Tarvittaessa harjoitus toistetaan kunnes se on opittu.
Oppilaiden varustuksena on mahdollisuuksien mukaan kokomaski/pintaradio-yhdistelmä.
Jollei ole erityistä syytä toimia toisin, sukellukset tehdään henkiliinalla.
Osa sukelluksista voidaan tehdä pimeän aikaan.
Harjoitusten yhteydessä otetaan näytteet ja tuodaan ne pinnalle. Tilanteen mukaan demonstroidaan ja
tehdään alkukäsittely ja säilöntä.
Kurssin alussa on taitorata sellaisille, jotka ovat jo suorittaneet ko. näytteenottimien harjoitukset.
Kurssiin liitetään oheisopetuksena:
 Kokokasvomaski
 Pintaradio
 VA-valokuvaus
 Veneily- ja merimiestaidot
 Sukellusvanhimman toiminta
 P3-kurssin teoriakoe
 Apeks- ja Interspiro-sukelluslaitteiden huoltodemonstraatio
Oppilas kirjaa oheisopetuksen sukellusten/harjoitusten kohdalle.
Kurssin sukellukset/harjoitukset on esitetty taulussa 5.
35
Kurssi
Näytteenoton tekniikka -kurssi
Kesto
päivää
Sisältö
8
Putkinoudin
Injektioruisku
Fucus -pussi
20cm x 20cm ruutu ("Kautsky")
Ruutu
Pinsetit, veitsi ja purkit
Balanus -kehikko
Satunnaistamien
Kalahäkki / Zostera -häkki
Kansihaavi / Hemimysis -haavi
Tvärminne -noudin
Laatta
Nostosäkki
Kalalinja
Pohjaeläintrappi
Imuri
Väliveden sedimenttitrappi
Mittalaitteen asennus
Peittäminen
Säkkikoe
Oheisopetus:
Kokokasvomaski
Laitteen huoltaminen: Apeks ja Interspiro
VA- valokuvaus
Veneily- ja merimiestaidot
Sukellusvanhintoiminta
P3 kurssin teoriakoe
Sukellus /
harjoitus nro
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
Sivu
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
Taulu 5. Näytteenoton tekniikka -kurssin ohjelma.
36
Kurssi: Näytteenoton tekniikka
Harjoituksen nimi: Putkinoudin
Sukelluksen numero: 21
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva, osaa ottaa
häiriintymättömän näytteen ja ymmärtää pohja-aineksen raekoon merkityksen.
Suoritus: Oppilas sukeltaa poijuköyttä myöten pohjalla olevalle putkikorille, ottaa nimetyn putken, ottaa
kelan, vetää kelan näytepisteelle, ottaa putkinäytteen, kelaa kelan korille, asettaa putken koriin, pintautuu.
Käsittely pinnalla: näyte siivilöidään ja asetetaan petrimaljalle.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
 Boström C., Bonsdorff E. 1997: Community structure and spatial variation of benthic invertebrates
associated with Zostea marina (L.) beds in the northern Baltic Sea. - Journal of Sea Research 37:
153-166.
 Ruuskanen A., Karell K., Viitasaari S., Järvinen L & Kekäläinen P. 2013: Environmental properties of
the water filled Ojamo limestone quarry, southern Finland. – Accepted to be published in
Underwater Technology 31: 167–177.
Päästä vesi pois jota
alakorkki mahtuu
Paina
alakorkki
kiinni
37
Kurssi: Näytteenoton tekniikka
Harjoituksen nimi: Injektioruisku
Sukelluksen numero:22
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva, osaa ottaa
häiriintymättömän näytteen ja ymmärtää pohja-aineksen raekoon merkityksen sekä tasapainotuksen
tärkeyden. Jään alla huomioi hengityskaasun kuplien kulkeutumisen vaikutuksen.
Suoritus: Oppilas ottaa kolme näytettä (3 ruiskua mukana) sedimentin pinnalta pöllyttämättä. Oppilas ottaa
näytteen railosta jään alla. Käsittely pinnalla: materiaali säilötään purkkeihin.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
 Danovaro R., Marrale D., Della Croce N., Dell’Anno A., Fabiano M. 1998: Heterotrophic
Nanoflagellates, Bacteria, and Labile Organic Compounds in Continental Shelf and Deep-Sea
Sediments of the Eastern Mediterranean. - Microb Ecol 35: 244–255.
 Shirayamai Y. & Ukushima T. 1995: Comparisons of Deep-Sea Sediments and Overlying Water
Collected Using Multiple Corer and Box Corer. - Journal of Oceanography 51: 75 - 82.
 Bett B.J., Vanreusel A., Vincx M., Soltwedel T., Pfannkuche O., Lambshead P.J.D., Gooday A.J.,
Ferrero T. & Dinet A. 1994: Sampler bias in the quantitative study of deep-sea meiobenthos. Marine Ecology Progress Series 104: 197-203.
 Kuparinen J., Kuosa H., Andersson A., Autio R., Granskog M.A., Ikävalko J., Kaartokallio H., Karell K.,
Leskinen E., Piiparinen J., Janne-Markus Rintala J.-M. & Tuomainen J. 2007: Role of Sea-ice Biota in
Nutrient and Organic Material Cycles in the Northern Baltic Sea. – Ambio 36: 149-153.
38
Kurssi: Näytteenoton tekniikka
Harjoituksen nimi: Fucus-pussi
Sukelluksen numero: 23
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva, osaa ottaa
häiriintymättömän näytteen ja ymmärtää eliöiden pakenemisen häirittäessä.
Suoritus: Oppilas sukeltaa Fucus-pussin kanssa kohteelle, ottaa levän pussiin ja tulee pinnalle. Käsittely
pinnalla: näyte pistetään ämpäriin, ravistellaan ja kaadetaan siivilän läpi ja säilötään.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
 The Finnish IBP-PM group 1969: Quantitative Sampling Equipment for the Littoral Benthos. – Int.
Revue ges. Hydrobiol. 54 (2): 185-193.
 Bonsdorff E. 1981: The Antonio Gramsci oil spill Impact on the littoral and benthic ecosystems. Marine Pollution Bulletin 12: 301-305.
The Finnish IBP-PM group 1969: Quantitative Sampling
Equipment for the Littoral Benthos. – Int. Revue ges.
Hydrobiol. 54 (2): 185-193.
Leikkaa näyte tyvestä
39
Kurssi: Näytteenoton tekniikka
Harjoituksen nimi: 20cm x 20cm ruutu ("Kautsky")
Sukelluksen numero: 24
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva, tietää
enimmäismäärän näytteille, osaa ottaa häiriintymättömän näytteen ja ymmärtää eliöiden pakenemisen
häirittäessä.
Suoritus: Oppilas sukeltaa noutimen kanssa kohteelle, ottaa 3 replikaattia, merkkaa replikaatit, vaihtaa
pussin, tuo näytteet pinnalle. Käsittely pinnalla: saaviin.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
 Westerbom M., Kilpi M. & Mustonen O. 2002: Blue mussels, Mytilus edulis, at the edge of the
range: population structure, growth and biomass along a salinity gradient in the north-eastern
Baltic Sea. - Marine Biology 140: 991–999.
 Danovaro R. & Fraschetti S. 2002: Meiofaunal vertical zonation on hard-bottoms: comparison with
soft-bottom meiofauna. - Marine Ecology Progress Series 230: 159–169.
Raaputa kulmat ensin ->
jos kehikko liikkuu, löydät
paikan uudestaan
40
Kurssi: Näytteenoton tekniikka
Harjoituksen nimi: Ruutu
Sukelluksen numero: 25
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Oppilas sukeltaa ruudun kanssa näytealalle, määrittää kasvillisuuden peittävyysprosentin ja/tai
korkeuden. Ruutu asetetaan pohjalle, määritetään pohjan geologinen koostumus. Havainnot kirjataan
kirjoituslevylle. Käsittely pinnalla: tehdään kaavakuva muuttujien vertikaalisesta jakautumisesta.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
 Malm T., Kautsky L. & Engkvist R. 2001: Reproduction, Recruitment and Geographical Distribution
of Fucus serratus L. in the Baltic Sea. - Botanica Marina 44: 101-108.
41
Kurssi: Näytteenoton tekniikka
Harjoituksen nimi: Pinsetit, veitsi ja purkit
Sukelluksen numero: 26
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Oppilas irrottaa pohja-ainesta (levää, eläimiä) ja pinsetöi ne purkkisarjan purkkiin, verkkokassin
purkkiin ja merkkaa pleksille syvyydet. Käsittely pinnalla: purkit saaviin.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
Kuvat: Ruuskanen et al. 2002: Makrolevien vuodenaikaisuus kurssiraportti / Niko Nappu
42
Kurssi: Näytteenoton tekniikka
Harjoituksen nimi: Balanus-kehikko
Sukelluksen numero: 27
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Oppilas määrittää vertikaalisesti Balanuksen esiintymisen seinämällä. Kehikko asetetaan ennalta
määrättyyn paikkaan. Avustaja valaisee kehikkoa. Havainnot kirjataan pleksille. Käsittely pinnalla: tehdään
vertikaalijakautumisesta kuva.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
 The Finnish IBP-PM group 1969: Quantitative Sampling Equipment for the Littoral Benthos. – Int.
Revue ges. Hydrobiol. 54 (2): 185-193.
The Finnish IBP-PM group 1969: Quantitative Sampling
Equipment for the Littoral Benthos. – Int. Revue ges.
Hydrobiol. 54 (2): 185-193.
43
Kurssi: Näytteenoton tekniikka
Harjoituksen nimi: Satunnaistamien
Sukelluksen numero: 28
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Oppilas kasaa tarvikkeet veden alla. Määrittää ennalta määrätyn pisteen, ottaa näytteen. Käsittely
pinnalla: näytteet käsitellään asianmukaisesti.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
Yhdistä
ennalta
päätetyt
mittanauhan
lukemat
44
Kurssi: Näytteenoton tekniikka
Harjoituksen nimi: Kalahäkki / Zostera-häkki
Sukelluksen numero: 29
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Oppilas kuljettaa häkin sovittuun paikkaan, tekee kiinnitykset ja varmistaa kiinnipysymisen,
purkaa ja palauttaa häkin pinnalle. Käsittely pinnalla: näytteet käsitellään asianmukaisesti.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
 Korpinen S., Jormalainen V. & Tuija Honkanen T. 2007: Bottom–up and cascading top–down control
of macroalgae along a depth gradient. - Journal of Experimental Marine Biology and Ecology 343:
52–63.
45
Kurssi: Näytteenoton tekniikka
Harjoituksen nimi: Kansihaavi / Hemimysis-haavi
Sukelluksen numero: 30
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: (i) Oppilas ottaa Hemimysis -näytteitä louhikosta määräsyvyydestä ja määräkolosta, sulkee
haavin. (ii) Oppilas sukeltaa kohteelle (Zostera-niitty yms.), avaa haavin, ottaa näytteen uimalla
määrämatkan. Käsittely pinnalla: haavit ämpäriin.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
 Salemaa H. & Hietalahti V. 1993: Hemimysis anomala G.O. Sars (Crustacea: Mysidacea) –
Immigration of a Pontocaspian mysid into the Baltic Sea. – Ann. Zool. Fennici 30: 271-276.
46
Kurssi: Näytteenoton tekniikka
Harjoituksen nimi: Tvärminne-noudin
Sukelluksen numero: 31
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Oppilas hakee näytteen kohteelta ja kuljettaa noutimen mukanaan pinnalle. Käsittely pinnalla:
näytteenotin tyhjennetään pinnalla ämpäriin. Näyte seulotaan 0,5mm seulalla, säilötään purkkiin.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
 The Finnish IBP-PM group 1969: Quantitative Sampling Equipment for the Littoral Benthos. – Int.
Revue ges. Hydrobiol. 54 (2): 185-193.
 Boström C., Bonsdorff E., Kangas P. & Norkko A. 2002: Long-term Changes of a Brackish-water
Eelgrass (Zostera marina L.) Community Indicate Effects of Coastal Eutrophication. - Estuarine,
Coastal and Shelf Science 55: 795–804.
 Ruuskanen A., Karell K., Viitasaari S., Järvinen L & Kekäläinen P. 2013: Environmental properties of
the water filled Ojamo limestone quarry, southern Finland. – Accepted to be published in
Underwater Technology 31: 167–177.
z
The Finnish IBP-PM group 1969: Quantitative Sampling
Equipment for the Littoral Benthos. – Int. Revue ges.
Hydrobiol. 54 (2): 185-193.
47
Kurssi: Näytteenoton tekniikka
Harjoituksen nimi: Laatta
Sukelluksen numero: 32
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Oppilas kuljettaa porakokonaisuuden ja laatan sovittuun paikkaan, poraa ja pulttaa. Laatat
jätetään/noudetaan. Käsittely pinnalla: laatat saaviin.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
 Kraufvelin P., Ruuskanen A., Nappu, N. & Kiirikki M. 2007: Winter colonisation and succession of
filamentous macroalgae on artificial substrates and possible relationships to Fucus vesiculosus
settlement in early summer. - Estuarine, Coastal and Shelf Science 72: 665-674.
 Berger R., Henriksson E., Kautsky L & Malm T. 2003: Effects of filamentous algae and deposited
matter on the survival of Fucus vesiculosus L. germlings in the Baltic Sea. - Aquatic Ecology 37: 1–11.
Kuvat: WANS rahoituksen aikaisia kenttäkuvia.
48
Kurssi: Näytteenoton tekniikka
Harjoituksen nimi: Nostosäkki
Sukelluksen numero: 33
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Oppilas kiinnittää nostosäkin kuljetettavaan kohteeseen, ilmastaa säkkiä kunnes kohde kohoaa
pohjasta, kuljettaa kohdetta, laskee kohteen.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
49
Kurssi: Näytteenoton tekniikka
Harjoituksen nimi: Kalalinja
Sukelluksen numero: 34
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Oppilas vetää pohjanarun (30–50m). Oppilas sukeltaa pohjanarun toista puolta ja kirjaa havaitut
kalalajit pleksille. Voidaan toistaa yöllä. Käsittely pinnalla: tehdään kaavakuva esim. yö- vs.
päiväesiintymisestä.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
 Alistair J. Cheal A.J & Thompson A.A. 1997: Comparing visual counts of coral reef fish: implications
of transect width and species selection. - Marine Ecology Progress Series 158: 241-248.
Lajihavainnot
tehdään 2
metrin
levyiseltä
käytävältä
pohjanaru
Ranta
50
Kurssi: Näytteenoton tekniikka
Harjoituksen nimi: Pohjaeläintrappi
Sukelluksen numero: 35
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva. Ymmärtää laitteen
kiinnipysymisen, hahmottaa pehmeän pohja-aineksen valumisen.
Suoritus: Oppilas asettaa trapin määrättyyn paikkaan pohjalle. Oppilas käy etsimässä aikaisemmin jätetyn
trapin. Käsittely pinnalla: näyte käsitellään tapauskohtaisesti.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
 Valanko S., Norkko A. & Norkko J. 2010: Strategies of post-larval dispersal in non-tidal softsediment communities. - Journal of Experimental Marine Biology and Ecology 384: 51–60.
Valanko S., Norkko A. & Norkko J. 2010: Strategies of post-larval dispersal in non-tidal soft-sediment communities. - Journal of
Experimental Marine Biology and Ecology 384 51–60.
51
Kurssi: Näytteenoton tekniikka
Harjoituksen nimi: Imuri
Sukelluksen numero: 36
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Oppilas kuljettaa imurin avustajan kanssa, imuroidaan näyteala, vaihdetaan pussi, imuroidaan
toinen näyteala, kuljetetaan imuri pinnalle. Voidaan tehdä pareittain peräkkäin. Käsittely pinnalla:
Näytepussi seulotaan 0,5mm / 150um seulan läpi ja säilötään purkkeihin.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
 Stretch J.J. 1985: Quantitative sampling of demersal zooplankton: reentry and airlift dredge sample
comparisons. - Journal of Experimental Marine Biology and Ecology 91: 1-2, 125-136.
 The Finnish IBP-PM group 1969: Quantitative Sampling Equipment for the Littoral Benthos. – Int.
Revue ges. Hydrobiol. 54 (2): 185-193.
52
Kurssi: Näytteenoton tekniikka
Harjoituksen nimi: Väliveden sedimenttitrappi
Sukelluksen numero: 37
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Oppilas sukeltaa välivedessä määräsyvyydessä trappirevolverin luokse, ottaa lukeman määrätystä
koeputkesta, sukeltaa toiselle revolverille ja vaihtaa määrätyn putken, tuo putken pinnalle. Sakkelin
kuljetus ja kiinnitys/irrotus. Käsittely pinnalla: Näyte säilötään asianmukaisesti.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
 Conte M.: The Oceanic Flux Program.
 Valdes J.R. & Price J.F. 1999: A Neutrally Buoyant, Upper Ocean Sediment Trap – Journal of
Atmospheric and Oceanic Technology 17: 62-68.
53
Kurssi: Näytteenoton tekniikka
Harjoituksen nimi: Mittalaitteen asennus
Sukelluksen numero: 38
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: lasketaan kolmijalka pohjalle, oppilas sukeltaa poijuköyttä alas ja kuljettaa laitteen, varmistaa
kehikon suoruuden, säätää mitta-anturin etäisyyden pohjasta, pintautuu. Sakkelin kuljetus,
kiinnitys/irrotus.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
Kuva: SYKE / Proppen projekti
54
Kurssi: Näytteenoton tekniikka
Harjoituksen nimi: Peittäminen
Sukelluksen numero: 39
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Lasketaan 3m x 4m pressu pohjalle. Oppilaspari levittää pressun pohjalle ja kiilaa reunat
varmistaen pysyvyyden. Oppilaspari purkaa pressun.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
............
:::::
............
:::::
............
:::::
............
:::::
............
:::::
55
Kurssi: Näytteenoton tekniikka
Harjoituksen nimi: Säkkikoe
Sukelluksen numero: 40
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Viritetään pressu veneen laidalta väliveteen. Tehdään pressuun viiltoja. Oppilas paikallistaa ja
paikkaa säkin repeämän neulalla ja langalla.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
56
Jääsukellus-kurssi
Opettaja(t):
Sukeltajaliiton Laitesukelluksen jatkokurssin (P2) mukainen kurssi seuraavin lisäyksin / painotuksin:






Teoriaosuudessa ja käytännössä harjoitellaan jäällä liikkumista jalkaisin näytteenottimia ja
sukellusvarusteita sisältävää ahkiota vetämällä ja mönkijällä tai moottorikelkalla ajamalla, sekä
leirin tekemistä jäälle. Käytännössä harjoitellaan avantoon putoamisesta selviytymistä naskaleiden
avulla sekä leiriytymistä.
Teoriaosuudessa käydään läpi jään fysikaalisia ja biologisia ominaisuuksia.
Sukelluslaitteen jäätyminen ja toimenpiteet sen suhteen.
Kylmän vaikutus pinnalla sekä pinnan alla ja hypotermia.
Harjoitellaan sukellusavannon tekemisen tekniikka.
Jääsukellus-kurssi sisältää vähintään kolme sukellusta.
Kurssin ohjelma on esitetty taulussa 6.
Kurssi
Jääsukellus -kurssi
Kesto
päivää
3
Orientaatio
Injektioruisku
Etsintä
Sisältö
Sukellus /
harjoitus nro
41
42
43
Sivu
58
59
60
Taulu 6. Jääsukellus-kurssin ohjelma.
57
Kurssi: Jääsukellus
Harjoituksen nimi: Orientaatio
Sukelluksen numero: 41
Tavoite: Avannon teko. Oppilas oppii orientoitumaan tulevaan tehtävään. Tehtävä voi olla pohjalle
saapuminen, kohteen etsintä, kompassisuunnan määrittäminen, näytteen ottaminen, nousun aloittaminen,
jne. Lisäksi tavoitteena on hahmottaa avannon sijainti sekä oppia jääkannen ominaisuudet näytteenoton
näkökulmasta ja pinnalla toimiminen.
Suoritus: Orientoituminen: Oppilas asettuu pohjalle / vaihtaa asentoa, hahmottaa paikkansa ja varusteiden
asennon, tasaa hengityksen, kiristää henkiliinan ja tekee merkinannon. Tehdään myös silmät kiinni.
Toistetaan. Oppilas laskee orientaatioon kuluvan ajan.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
58
Kurssi: Jääsukellus
Harjoituksen nimi: Injektioruisku
Sukelluksen numero: 42
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva, osaa ottaa
häiriintymättömän näytteen ja ymmärtää pohja-aineksen raekoon merkityksen sekä tasapainotuksen
tärkeyden. Jään alla huomioi hengityskaasun kuplien kulkeutumisen vaikutuksen. Pinnalla ymmärtää
näytteen jäätymisriskin.
Suoritus: Oppilas sukeltaa avannosta ja ottaa kolme näytettä (3 ruiskua mukana) sedimentin pinnalta
pöllyttämättä. Oppilas ottaa näytteen railosta jään alla. Käsittely pinnalla: materiaali säilötään purkkeihin.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
 Danovaro R., Marrale D., Della Croce N., Dell’Anno A., Fabiano M. 1998: Heterotrophic
Nanoflagellates, Bacteria, and Labile Organic Compounds in Continental Shelf and Deep-Sea
Sediments of the Eastern Mediterranean. - Microb Ecol 35: 244–255.
 Shirayamai Y. & Ukushima T. 1995: Comparisons of Deep-Sea Sediments and Overlying Water
Collected Using Multiple Corer and Box Corer. - Journal of Oceanography 51: 75 - 82.
 Bett B.J., Vanreusel A., Vincx M., Soltwedel T., Pfannkuche O., Lambshead P.J.D., Gooday A.J.,
Ferrero T. & Dinet A. 1994: Sampler bias in the quantitative study of deep-sea meiobenthos. Marine Ecology Progress Series 104: 197-203.
 Kuparinen J., Kuosa H., Andersson A., Autio R., Granskog M.A., Ikävalko J., Kaartokallio H., Karell K.,
Leskinen E., Piiparinen J., Janne-Markus Rintala J.-M. & Tuomainen J. 2007: Role of Sea-ice Biota in
Nutrient and Organic Material Cycles in the Northern Baltic Sea. – Ambio 36: 149-153.
59
Kurssi: Jääsukellus
Harjoituksen nimi: Etsintä
Sukelluksen numero: 43
Tavoite: Oppilas osaa suunnistaa kompassin avulla jääkannen alla. Lisäksi tavoitteena on hahmottaa
jääkannen ominaisuuksia näytteenoton näkökulmasta sekä pinnalla toimimista.
Suoritus: Oppilas sukeltaa avannosta ja etsii esimerkiksi kairan reiän kompassin avulla.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
60
Vesikasvi- ja pohjaeläinkurssin taustatiedot
Opettaja(t):
Seuraavassa esitetään vesikasvikurssille ja pohjaeläinkurssille yhteisiä näytteenottoon ja
näytteiden säilöntään liittyviä asioita.
61
Kurssi: Vesikasvi- ja pohjaeläinkurssin taustatiedot
Harjoituksen nimi: Laboratoriotilat ja -tarvikkeet
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Tutustutaan laboratorion työmenetelmiin ja välineisiin.
Viite / opetusmateriaali:
Välineet
-preparointimikroskooppi
-petrimaljoja
-mittaruudullinen pmalja
-näyteastia
-valkoinen tarjotin
-pinsetit
-millimitta
-nokkavesipullo
-likaämpäri
-skalppi
-pipetti
-kuljetuslaatikko
-neulakynä
-harsolapio
-vaaka
-luuppi
Suoritus
mikroskoopin
käyttökoulutus, näytteiden
käsittely, yms.
62
Kurssi: Vesikasvi- ja pohjaeläinkurssin taustatiedot
Harjoituksen nimi: Mikroskoopit
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Mikroskooppien käyttökoulutus.
Viite / opetusmateriaali:
VALOMIKROSKOOPPI
PREPARROINTIMIKROSKOOPPI
63
Kurssi: Vesikasvi- ja pohjaeläinkurssin taustatiedot
Harjoituksen nimi: Mesokosmos
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Rakennetaan oma.
Viite / opetusmateriaali:


Bokn T.L., Hoell E.E., Kersting K., Moy F.E. & Sørensen K. 2001: Methods applied in the large
littoral mesocosms study of nutrient enrichment in rocky shore ecosystemsFEULIT. - Continental
Shelf Research 21: 1925–1936.
Kraufvelin P. 2007: Responses to nutrient enrichment, wave action and disturbance in rocky shore
communities. - Aquatic Botany 87: 262–274.
Kraufvelin P. 2007:Responses to nutrient enrichment, wave action and disturbance in rocky shore communities - Aquatic
Botany 87: 262–274.
64
Kurssi: Vesikasvi- ja pohjaeläinkurssin taustatiedot
Harjoituksen nimi: Neste- ja prässisäilöntä
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Tehdään prässi ja valmistetaan 30/70 etax-liuos.
Viite / opetusmateriaali:

Lappalainen A. & Kangas P. 1975: Littoral Benthos of the Northern Baltic Sea II. Interrelationships of
Wet, Dry, and Ash-free Dry Weights of Macrofauna in the Tvärminne Area. – Int. Revue ges.
Hydrobiol. 60: 297-312.
Välineet
Prässi
Huopa
Paperi
Harsopaperi
Etax purkki
Suoritus
Prässätään
30/70 Etax
merkkaukset
65
Vesikasvikurssi
Opettaja(t):
Vesikasvikurssin tavoite ja painopiste on lajintunnistuksessa. Näytteitä haetaan edellisillä kurssilla opituilla
menetelmillä. Vesikasvikurssi sisältää 7 sukellusta.
Opetusmateriaalina käytetään HY:n Makrolevien vuodenaikaisuus ja Leväpaja -kurssimonisteita, sekä muita
soveliaita lähteitä.
Koska kaikkia lajeja ei esiinny kurssin ajanjaksona, näytteitä tarkastellaan löydettyjen lajien mukaan.
Näytteitä haetaan ja rantavyöhykkeeseen tutustutaan eri avoimuusgradienteilla siten, että vieraillaan
suojaisalla, puolisuojaisalla ja avoimella rannalla.
Näytteitä tarkastellaan laboratoriossa mikroskoopin avulla ja paljain silmin.
Oppilas kirjaa löydetyt lajit sukelluksen/harjoituksen kohdalle ja tekee herbaarion löydetyistä lajeista.
Vesikasvikurssin ohjelma on esitetty taulussa 7.
Kurssi
Vesikasvikurssi
Kesto
päivää
Sisältö
4
Makrolevät / suojaisa
Makrolevät / puolisuojaisa 1
Makrolevät / puolisuojaisa 2
Makrolevät /avoin1
Makrolevät / avoin2
Putkilokasvit / pehmeä pohja
Putkilokasvit / fladat
Sukellus /
harjoitus nro
44
45
46
47
48
49
50
Sivu
67
68
69
70
71
72
73
Taulu 7. Vesikasvikurssin ohjelma.
66
Kurssi: Vesikasvikurssi
Harjoituksen nimi: Makrolevät / suojaisa
Sukelluksen numero: 44
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Näytteitä haetaan edellisillä kurssilla opituilla menetelmillä.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
Löydetyt lajit:
67
Kurssi: Vesikasvikurssi
Harjoituksen nimi: Makrolevät / puolisuojaisa 1
Sukelluksen numero: 45
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Näytteitä haetaan edellisillä kurssilla opituilla menetelmillä.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
Löydetyt lajit:
68
Kurssi: Vesikasvikurssi
Harjoituksen nimi: Makrolevät / puolisuojaisa 2
Sukelluksen numero: 46
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Näytteitä haetaan edellisillä kurssilla opituilla menetelmillä.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
Löydetyt lajit:
69
Kurssi: Vesikasvikurssi
Harjoituksen nimi: Makrolevät /avoin1
Sukelluksen numero: 47
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Näytteitä haetaan edellisillä kurssilla opituilla menetelmillä.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
Löydetyt lajit:
70
Kurssi: Vesikasvikurssi
Harjoituksen nimi: Makrolevät / avoin2
Sukelluksen numero: 48
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Näytteitä haetaan edellisillä kurssilla opituilla menetelmillä.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
Löydetyt lajit:
71
Kurssi: Vesikasvikurssi
Harjoituksen nimi: Putkilokasvit / pehmeä pohja
Sukelluksen numero: 49
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Näytteitä haetaan edellisillä kurssilla opituilla menetelmillä.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
Löydetyt lajit:
72
Kurssi: Vesikasvikurssi
Harjoituksen nimi: Putkilokasvit / fladat
Sukelluksen numero: 50
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Näytteitä haetaan edellisillä kurssilla opituilla menetelmillä.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
Löydetyt lajit:
73
Pohjaeläinkurssi
Opettaja(t):
Pohjaeläinkurssin tavoite ja painopiste on lajintunnistuksessa. Näytteitä haetaan edellisillä kurssilla opituilla
menetelmillä. Pohjaeläinkurssi sisältää 7 sukellusta.
Opetusmateriaalina käytetään HY:n pohjaeläinkurssin kurssimonisteita, sekä muita soveliaita lähteitä.
Teoriaosuudessa opetellaan seuraavien lajien ajallinen ja paikallinen esiintyminen.
Koska kaikkia lajeja ei esiinny kurssin ajanjaksona, näytteitä tarkastellaan löydettyjen mukaan. Näytteitä
haetaan ja rantavyöhykkeeseen tutustutaan kovilla pohjilla, hiekkapohjilla ja pehmeillä pohjilla.
Näytteitä tarkastellaan laboratoriossa mikroskoopin avulla ja paljain silmin.
Oppilas kirjaa löydetyt lajit sukelluksen/harjoituksen kohdalle.
Pohjaeläinkurssin ohjelma on esitetty taulussa 8.
Kurssi
Pohjaeläinkurssi
Kesto
päivää
Sisältö
4
Kovat pohjat / rihmalevävyöhyke
Kovat pohjat / rakkolevävyöhyke
Kovat pohjat / punalevävyöhyke
Hiekkapohjat / Zostera -niitty
Hiekkapohjat / paljas hiekka
Pehmeät pohjat / putkilokasvit
Pehmeät pohjat / fladat
Sukellus /
harjoitus nro
51
52
53
54
55
56
57
Sivu
75
76
77
78
79
80
81
Taulu 8. Pohjaeläinkurssin ohjelma.
74
Kurssi: Pohjaeläinkurssi
Harjoituksen nimi: Kovat pohjat / rihmalevävyöhyke
Sukelluksen numero: 51
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Näytteitä haetaan edellisillä kurssilla opituilla menetelmillä.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
Löydetyt lajit:
75
Kurssi: Pohjaeläinkurssi
Harjoituksen nimi: Kovat pohjat / rakkolevävyöhyke
Sukelluksen numero: 52
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Näytteitä haetaan edellisillä kurssilla opituilla menetelmillä.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
Löydetyt lajit:
76
Kurssi: Pohjaeläinkurssi
Harjoituksen nimi: Kovat pohjat / punalevävyöhyke
Sukelluksen numero: 53
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Näytteitä haetaan edellisillä kurssilla opituilla menetelmillä.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
Löydetyt lajit:
77
Kurssi: Pohjaeläinkurssi
Harjoituksen nimi: Hiekkapohjat / Zostera-niitty
Sukelluksen numero: 54
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Näytteitä haetaan edellisillä kurssilla opituilla menetelmillä.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
Löydetyt lajit:
78
Kurssi: Pohjaeläinkurssi
Harjoituksen nimi: Hiekkapohjat / paljas hiekka
Sukelluksen numero: 55
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Näytteitä haetaan edellisillä kurssilla opituilla menetelmillä.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
Löydetyt lajit:
79
Kurssi: Pohjaeläinkurssi
Harjoituksen nimi: Pehmeät pohjat / putkilokasvit
Sukelluksen numero: 56
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Näytteitä haetaan edellisillä kurssilla opituilla menetelmillä.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
Löydetyt lajit:
80
Kurssi: Pohjaeläinkurssi
Harjoituksen nimi: Pehmeät pohjat / fladat
Sukelluksen numero: 57
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Näytteitä haetaan edellisillä kurssilla opituilla menetelmillä.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
Löydetyt lajit:
81
Keinotekoiset rakenteet -kurssi
Opettaja(t):
Keinotekoiset rakenteet -kurssi
Kurssin tavoitteena on pyrkiä avaamaan mieliä poikkitieteelliseen ajatteluun sekä lisätä kurssilaisten
biologista lajintuntemusta ja arkeologista tietämystä.
Kurssi koostuu teoria- ja kenttäopetuksesta. Teoriaosuus sisältää hylkyjen ja keinotekoisten rakenteiden,
kuten tuulivoimamyllyjen perustusten ominaisuuksia biologisesta näkökulmasta, lajintunnistusta,
vedenalaista näytteenottotekniikkaa ja dokumentointia. Kenttäosuudella sovelletaan teoriaosuudessa
opittuja taitoja käytäntöön.
Kurssin aikana tehdään kolme sukellusta. Tarkoituksena on tutkia kahta 1700-luvulla uponnutta hylkyä ja
keinotekoista laiturirakennelmaa.
Opetusmateriaalina on mm. HY:n hylkyjen elämää -kurssi ja valikoituja julkaisuja:
 Baltic Environmental Forum 2009: Guidelines for the investigation of the impacts of offshore wind
farms on the marine environment in the Baltic States.
 Investigation of the impacts of Offshore Wind Turbines on the Marine Environment (StUK 3). –
Bundesamt fur Seeschifffahrt und Hydrographie (BSH).
Kurssin ohjelma on esitetty taulussa 9.
Kurssi
Keinotekoiset rakenteet -kurssi
Kesto
päivää
Sisältö
3
Laituri- & ym. rakennelmat
Joskär hylky
Granbusken hylky
Sukellus /
harjoitus nro
58
59
60
Sivu
83
84
85
Taulu 9. Keinotekoiset rakenteet -kurssin ohjelma.
82
Kurssi: Keinotekoiset rakenteet
Harjoituksen nimi: Laituri- & ym. rakennelmat
Sukelluksen numero: 58
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Otetaan aiemmilla kursseilla opitun mukaisesti näytteitä tapauskohtaisesti valitulta vedenalaiselta
keinotekoiselta rakenteelta, esimerkiksi laiturirakenteelta.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
 Baltic Environmental Forum 2009: Guidelines for the investigation of the impacts of offshore wind
farms on the marine environment in the Baltic States.
 Investigation of the impacts of Offshore Wind Turbines on the Marine Environment (StUK 3). –
Bundesamt fur Seeschifffahrt und Hydrographie (BSH).
83
Kurssi: Keinotekoiset rakenteet
Harjoituksen nimi: Joskär-hylky
Sukelluksen numero: 59
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Dokumentoidaan hylkyyn assosioitunutta eliöstöä. Otetaan näytteitä aiemmilla kursseilla opitun
mukaisesti hylyn ympäristöstä. Huomioidaan scour.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
 Zintzen V., Norro A., Massin C. & Mallefet J. 2008: Spatial variability of epifaunal communities from
artificial habitat: Shipwrecks in the Southern Bight of the North Sea. - Estuarine, Coastal and Shelf
Science 76: 327-344.
 Leino M., Ruuskanen A., Flinkman J., Klemelä U.E., Kaasinen J. 2011: Natural Environment of the
shipwreck Vrouw Maria - An assessment of her state of preservation - The International Journal of
Nautical Archaeology 40: 133–150.
 Quinn, R. 2006. The role of scour in shipwreck site formation processes and the preservation of
wreck-associated scour signatures in the sedimentary record - evidence from seabed and subsurface data. Journal of Archaeological Science, 33 (10): 1419-1432.
84
Kurssi: Keinotekoiset rakenteet
Harjoituksen nimi: Granbusken-hylky
Sukelluksen numero: 60
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Dokumentoidaan hylkyyn assosioitunutta eliöstöä. Otetaan näytteitä aiemmilla kursseilla opitun
mukaisesti hylyn ympäristöstä. Huomioidaan scour.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
 Zintzen V., Norro A., Massin C. & Mallefet J. 2008: Spatial variability of epifaunal communities from
artificial habitat: Shipwrecks in the Southern Bight of the North Sea. - Estuarine, Coastal and Shelf
Science 76: 327-344.
 Leino M., Ruuskanen A., Flinkman J., Klemelä U.E., Kaasinen J. 2011: Natural Environment of the
shipwreck Vrouw Maria - An assessment of her state of preservation - The International Journal of
Nautical Archaeology 40: 133–150.
85
Vedenalaiset biotoopit -kurssi
Opettaja(t):
Suomen rannikolta voidaan määrittää 12 erilaista vedenalaista kansallista luonto-/biotyyppiä sekä kaksi
Luontodirektiivin mukaista. Luontotyyppien antamaa tietoa käytetään mm. merten aluesuunnittelussa
perusteluna esimerkiksi suojelutarpeelle, sekä mahdollisten uhkien ja riskien arviointiin.
Itämeren vedenalaiset luontotyypit -kurssin päämääränä on tutustua Itämeren vedenalaisiin
luontotyyppeihin.
Luontotyypit esiintyvät yleensä ns. sekatyyppeinä, joten yhden sukelluksen aikana on mahdollista vierailla
usealla luontotyypillä. Kurssilla tehdään kolme sukellusta, joiden aikana vieraillaan niin monella ko.
luontotyypillä kuin mahdollista ja nähdään, kuinka ne erottuvat toisistaan luonnossa. Havainnot tehdään
silmämääräisesti ja/tai VA-kameralla (vedenalaiskameralla). Luontotyypiltä toiselle liikutaan veneellä siten,
että kunkin venematkan aikana käydään usealla luontotyypillä.
Opetusmateriaalina on mm
 Raunio A., Schulman A. & Kontula T. (toim.) 2008a: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus–Osa 1.
Tulokset ja arvioinnin perusteet- Suomen ympäristö 8 (1).

Raunio A., Schulman A. & Kontula T. (toim.) 2008b: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus–Osa 2. Suomen ympäristö 8 (2).
Itämeren kansalliset vedenalaiset luontotyypit:
1.Hydrolitoraalin rihmaleväyhteisöt
2.Sublitoraalin rihmaleväyhteisöt
3.Kallio- ja kivikkopohjien rakkoleväyhteisöt
4.Palleroahdinpartayhteisöt
5.Punaleväyhteisöt
6.Meriajokasyhteisöt
7.Uposkasvivaltaiset pohjat
8.Näkinpartaisniityt
9.Vesisammalyhteisöt
10.Sinisimpukkayhteisöt
11.Valoisan kerroksen pohjaeläinyhteisöt
12.Valoisan kerroksen alapuoliset pohjaeläinyhteisöt
Luontodirektiivin (92/43/ETY) Luontotyyppien Riutat (1170) ja Rannikon Laguunit (1150)
Vedenalaiset biotoopit -kurssin ohjelma on esitetty taulussa 10.
Kurssi
Vedenalaiset biotoopit -kurssi
Kesto
päivää
Sisältö
3
Vedenalainen biotoopit I
Vedenalainen biotoopit II
Vedenalainen biotoopit III
Sukellus /
harjoitus nro
61
62
63
Sivu
87
88
89
Taulu 10. Vedenalaiset biotoopit -kurssin ohjelma.
86
Kurssi: Vedenalaiset biotoopit
Harjoituksen nimi: Vedenalainen biotoopit I
Sukelluksen numero: 61
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Vieraillaan yhdellä tai useammalla luontotyypillä. Havainnot luontotyypeillä tehdään
silmämääräisesti ja/tai VA-kameralla (vedenalaiskameralla).
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
87
Kurssi: Vedenalaiset biotoopit
Harjoituksen nimi: Vedenalainen biotoopit II
Sukelluksen numero: 62
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Vieraillaan yhdellä tai useammalla luontotyypillä. Havainnot luontotyypeillä tehdään
silmämääräisesti ja/tai VA-kameralla (vedenalaiskameralla).
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
88
Kurssi: Vedenalaiset biotoopit
Harjoituksen nimi: Vedenalainen biotoopit III
Sukelluksen numero: 62
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Vieraillaan yhdellä tai useammalla luontotyypillä. Havainnot luontotyypeillä tehdään
silmämääräisesti ja/tai VA-kameralla (vedenalaiskameralla).
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
89
Monitorointimenetelmät-kurssi
Opettaja(t):
Monitorointimenetelmät kurssin tavoitteena on perehdyttää oppilas viemään läpi kahden eri tyyppisen
monitorointiohjelman kenttätyövaihe ja raportoimaan ne. Monitorointiohjelmista toinen on
Ympäristöhallinnon vesipuitedirektiivin (VPD) mukainen monitorointiohjelma ja toinen on valtakunnallisen
vedenalaisen monimuotoisuuden monitorointiohjelma (VELMU). Ensimmäinen on tutkiva ja jälkimmäinen
on inventoiva menetelmä.
Monitorointimenetelmät-kurssi sisältää kolme sukellusta.
Opetusmateriaalina on ko. monitorointiohjelmien ohjeistukset:


HELCOM / Bäck S. 1999: Guidelines for monitoring of phytobenthos plant and animal communities
in the Baltic Sea. Annex for HELCOM COMBINE programme.
Ruuskanen A. 2009: Rannikon makrofyyttiseurannan menetelmäpäivitys- (i) Makrofyyttiseuranta
(ii) Rakkoleväseuranta - Suomen ympäristökeskus.
Monitorointimenetelmät-kurssin ohjelma on esitetty taulussa 11.
Kurssi
Monitorointimenetelmät -kurssi
Kesto
päivää
Sisältö
3
VPD -menetelmä1
VPD -menetelmä2
VELMU -menetelmä
Sukellus /
harjoitus nro
64
65
66
Sivu
91
92
93
Taulu 11. Monitorointimenetelmät-kurssin ohjelma.
90
Kurssi: Monitorointimenetelmät
Harjoituksen nimi: VPD-menetelmä1
Sukelluksen numero: 64
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Käydään läpi monitorointiohjelman havaintomuuttujia teoriassa, kuivaharjoitteluna ja lopuksi
tehdään kenttäharjoitus: Pohjan mittanauhan luku, syvyys, kasvuston peittävyys-%, kasvuston tilavuus,
yhtenäisen rakkolevävyöhykkeen alakasvuraja, näytekoko.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
 HELCOM / Bäck S. 1999: Guidelines for monitoring of phytobenthos plant and animal communities
in the Baltic Sea. Annex for HELCOM COMBINE programme.
 Ruuskanen A. 2009: Rannikon makrofyyttiseurannan menetelmäpäivitys- (i) Makrofyyttiseuranta
(ii) Rakkoleväseuranta - Suomen ympäristökeskus.
 Kraufvelin P., Ruuskanen A., Nappu, N. & Kiirikki M. 2007: Winter colonisation and succession of
filamentous macroalgae on artificial substrates and possible relationships to Fucus vesiculosus
settlement in early summer. - Estuarine, Coastal and Shelf Science 72: 665-674.
 Aschan M. 1988: Soft bottom macrobenthos in a Baltic archipelago: Spatial variation and optimal
sampling strategy. – Ann. Zool. Fennici 25: 153-164.
Paikka
pvm
Linja
Linjan suunta astetta
Lat (WGS 84)
Lon (WGS84)
Tekijä:
Pohjam itan m etriluku
Syvyys
Potentiaalinen kasvuala %
Paljas potentiaalinen kasvuala %
Makrofyytit
peit.
%
pituus peit.
mm %
pituus peit.
mm %
pituus peit.
mm %
pituus peit.
mm %
Pohjan laatu (osuus %)
Kallio
Lohkare
Kivikko
Sora
Hiekka
Muta
Rakkolevän alakasvuraja
m
rasti, jos vedenkorkeus huomioitu.
91
Kurssi: Monitorointimenetelmät
Harjoituksen nimi: VPD-menetelmä2
Sukelluksen numero: 65
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Käydään läpi monitorointiohjelman havaintomuuttujia teoriassa, kuivaharjoitteluna ja lopuksi
tehdään kenttäharjoitus: Pohjan geologinen luokittelu, potentiaalinen kasvuala ja paljas potentiaalinen
kasvuala.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
 Ruuskanen A. 2009: Rannikon makrofyyttiseurannan menetelmäpäivitys- (i) Makrofyyttiseuranta
(ii) Rakkoleväseuranta - Suomen ympäristökeskus.
Paikka
pvm
Linja
Linjan suunta astetta
Lat (WGS 84)
Lon (WGS84)
Tekijä:
Pohjam itan m etriluku
Syvyys
Potentiaalinen kasvuala %
Paljas potentiaalinen kasvuala %
Makrofyytit
peit.
%
pituus peit.
mm %
pituus peit.
mm %
pituus peit.
mm %
pituus peit.
mm %
Pohjan laatu (osuus %)
Kallio
Lohkare
Kivikko
Sora
Hiekka
Muta
Rakkolevän alakasvuraja
m
rasti, jos vedenkorkeus huomioitu.
92
Kurssi: Monitorointimenetelmät
Harjoituksen nimi: VELMU-menetelmä2
Sukelluksen numero: 65
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Käydään läpi monitorointiohjelman havaintomuuttujia teoriassa, kuivaharjoitteluna ja lopuksi
tehdään kenttäharjoitus.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
VELMU ohjeistus
93
Tutkimusprojekti-kurssi
Opettaja(t):
Tutkimusprojekti-kurssin kriteerit määräytyvät tieteellisen tutkimustyön kriteereiden kautta. Kurssin
lisätavoitteet voidaan lainata suoraan opetushallituksen Opetushallituksen AMMATTISUKELTAJAN
AMMATTITUTKINNON PERUSTEET julkaisusta:
Tutkinnon suorittaja tekee tutkinnon vedenalaista luonnontieteen alan tutkimustyötä
koskevan suunnitelman, jossa esitetään
• aineiston keräämisperiaatteet sukeltamalla
• näytteiden käsittely aluksessa ja maissa sekä niiden valmistaminen jatkokäsittelyä
varten
• vedenalaiset tieteelliset koejärjestelyt
• tutkimushankkeen suunnittelu ja johtaminen
• tiedonkäsittely vedenalaisessa tutkimuksessa
• tutkimustulosten raportointi ja julkaiseminen
• tarvittavat työvälineet, koneet, laitteet, nostot ja logistiset järjestelyt
• laadun ja työturvallisuuden varmistaminen.
Ammattitaito osoitetaan tekemällä työmaaoloissa vedenalainen luonnontieteellinen
kenttätyöprojekti. Työn taustalla olevien oheistaitojen, tietojen ja määräysten hallinta tarkistetaan
suullisesti tai kirjallisesti siltä osin kuin se ei selviä itse näytössä. Näytön sisällön tulee laajuudeltaan
vastata tyypillistä alan peruskenttätyötehtävän muodostamaa tutkimuskokonaisuutta.
Ensiavun hallinta osoitetaan esittämällä todistus SPR:n EA2-kurssin suorittamisesta.
Tutkimusprojekti voi olla esimerkiksi opinnäytetyöhön liittyvä suorite tai erikseen sovittu projekti.
Tutkimusprojekti-kurssin ohjelma on esitetty taulussa 12.
Kurssi
Tutkimusprojekti -kurssi
Kesto
päivää
Sisältö
6
Tutkimusprojektisukellus 1
Tutkimusprojektisukellus 2
Tutkimusprojektisukellus 3
Tutkimusprojektisukellus 4
Tutkimusprojektisukellus 5
Tutkimusprojektisukellus 6
Sukellus /
harjoitus nro
67
68
69
70
71
72
Sivu
95
96
97
98
99
100
Taulu 12. Tutkimusprojekti-kurssin ohjelma.
94
Kurssi: Tutkimusprojekti
Harjoituksen nimi: Tutkimusprojektisukellus 1
Sukelluksen numero: 67
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Erikseen sovitun mukaisesti.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
95
Kurssi: Tutkimusprojekti
Harjoituksen nimi: Tutkimusprojektisukellus 2
Sukelluksen numero: 68
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Erikseen sovitun mukaisesti.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
96
Kurssi: Tutkimusprojekti
Harjoituksen nimi: Tutkimusprojektisukellus 3
Sukelluksen numero: 69
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Erikseen sovitun mukaisesti.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
97
Kurssi: Tutkimusprojekti
Harjoituksen nimi: Tutkimusprojektisukellus 4
Sukelluksen numero: 70
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Erikseen sovitun mukaisesti.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
98
Kurssi: Tutkimusprojekti
Harjoituksen nimi: Tutkimusprojektisukellus 5
Sukelluksen numero: 71
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Erikseen sovitun mukaisesti.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
99
Kurssi: Tutkimusprojekti
Harjoituksen nimi: Tutkimusprojektisukellus 6
Sukelluksen numero: 72
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Erikseen sovitun mukaisesti.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
100
Laitesukelluksen tekniikka -jatkokurssi
Opettaja(t):
Laitesukelluksen tekniikka -jatkokurssilla käydään läpi vaatimus- ja taitotasoltaan vaativampia harjoituksia.
Vaihtoehto 1: Nitrox, trimix, tms. kurssit ja sitä myöten tulleet sukellukset.
Vaihtoehto 2: Luolasukelluksessa käytettyjä tekniikoita, eri potku- ja tasapainotusharjoittelua, 5
sukelluskertaa.
Laitesukelluksen tekniikka -jatkokurssin ohjelma on esitetty taulussa 13.
Kurssi
Laitesukelluksen tekniikka -jatkokurssi
Kesto
Sukellus /
päivää
Sisältö
harjoitus nro
3
Kelan käytön harjoitus
73
Dekopullon tms. kiinnitys ja kuljettaminen
74
Etsintä kelalla
75
0 -näkyyvyydessä toimiminen 1
76
0-näkyvyydessä toimiminen 2
77
Sivu
102
103
104
105
106
Taulu 13. Laitesukelluksen tekniikka -jatkokurssin ohjelma.
101
Kurssi: Laitesukelluksen tekniikka -jatkokurssi
Harjoituksen nimi: Kelan käytön harjoitus
Sukelluksen numero: 73
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Harjoitellaan kelan käyttöä kolmiulotteisessa ympäristössä.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
102
Kurssi: Laitesukelluksen tekniikka -jatkokurssi
Harjoituksen nimi: Dekopullon tms. kiinnitys ja kuljettaminen
Sukelluksen numero: 74
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Opetellaan dekopullon ja näytteenottovälineiden kiinnittämistä ja irrottamista varusteista ja
kuljettamista.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
103
Kurssi: Laitesukelluksen tekniikka -jatkokurssi
Harjoituksen nimi: Etsintä kelalla
Sukelluksen numero: 75
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Harjoitellaan etsintää kelalla.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
104
Kurssi: Laitesukelluksen tekniikka -jatkokurssi
Harjoituksen nimi: 0-näkyyvyydessä toimiminen 1
Sukelluksen numero: 76
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Silmät kiinni tehty harjoitus, esimerkiksi etsintä.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
105
Kurssi: Laitesukelluksen tekniikka -jatkokurssi
Harjoituksen nimi: 0-näkyvyydessä toimiminen 2
Sukelluksen numero: 77
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Silmät kiinni tehty harjoitus, esimerkiksi mittalaitteen asennus.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
106
Näytteenoton tekniikka -jatkokurssi
Opettaja(t):
Näytteenoton tekniikka -jatkokurssilla käydään läpi vaatimus- ja taitotasoltaan vaativampia harjoituksia.
Näytteenoton tekniikka -jatkokurssin ohjelma on esitetty taulussa 14.
Kurssi
Näytteenoton tekniikka –jatkokurssi
Kesto
päivää
Sisältö
3
Vesikasvien ja -eläinten merkintä
Keinotekoiset riutat
Biofilmi ja perifyton
Sedimentti
Sukellus /
harjoitus nro
78
79
80
81
Sivu
108
109
110
111
Taulu 14. Näytteenoton tekniikka -jatkokurssin ohjelma
107
Kurssi: Näytteenoton tekniikka -jatkokurssi
Harjoituksen nimi: Vesikasvien ja -eläinten merkintä
Sukelluksen numero: 78
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Etsitään (esim. satunnaistamisen avulla) ja merkitään esimerkiksi rakkoleväyksilöitä tai kotiloita.
Poistutaan, palataan ja etsitään merkityt yksilöt uudestaan.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
108
Kurssi: Näytteenoton tekniikka -jatkokurssi
Harjoituksen nimi: Keinotekoiset riutat
Sukelluksen numero: 79
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Tehdään kartoitus keinotekoisella riutalla, esim. Biorock.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
 Spieler R.E., Gilliam D.S. & Sherman R.L. 2001: Artificial Substrate and Coral Reef Restoration: What
do we Need to Know to Know What We Need. - Bulletin of Marine Science, 69(2): 1013–1030.
 Zintzen V., Norro A., Massin C. & Mallefet J. 2008: Spatial variability of epifaunal communities from
artificial habitat: Shipwrecks in the Southern Bight of the North Sea. - Estuarine, Coastal and Shelf
Science 76: 327-344.

http://globalcoral.org/
Field Report: Determining the Position and Potential of an
Electrical Field Surrounding a Biorock Reef Restioration
Structure. Place: Biorock Coral Reef Restoration Site, Gili
Trawangan, NTB, Indonesia
Date: 2-7 March 2012. Working group: Solomon Viitasaari,
Ari Ruuskanen, Zak Kulberg & Stefanel Oey.
Figure 1A&B. Views of the diver positioning the reference electrode (e) along a measurement transect line (m),
measurements of voltage potential were taken via radio communication to the surface. The Biorock structure is visible
in the background in the fig A.
http://globalcoral.org/
Coral reefs as they are now, when restored with GCRA Biorock® Technology
Photo May 2012, Pemuteran, Bali, by EunJae Im. 5 year old Biorock reef on formerly barren
sand.
109
Kurssi: Näytteenoton tekniikka -jatkokurssi
Harjoituksen nimi: Biofilmi ja perifyton
Sukelluksen numero: 80
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Objektilasit asetetaan pohjalle, putkien sisälle, annetaan olla muutaman päivän, noudetaan
kuljetusputkilla.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
 Molino P.J., Childs S., Eason Hubbard M.R., Carey J.M., Burgman M.A. & Wetherbee R. 2009:
Development of the primary bacterial microfouling layer on antifouling and fouling release coatings
in temperate and tropical environments in Eastern Australia. – Biofouling 25: 149–162.
110
Kurssi: Näytteenoton tekniikka -jatkokurssi
Harjoituksen nimi: Sedimentti
Sukelluksen numero: 81
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Siirretään pinnalla valmistetut sedimenttiastiat kohteelle veden alle.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
 Berger R., Henriksson E., Kautsky L & Malm T. 2003: Effects of filamentous algae and deposited
matter on the survival of Fucus vesiculosus L. germlings in the Baltic Sea. - Aquatic Ecology 37: 1–11,
2003.
111
Syvennetty pohjaeläin- ja vesikasvikurssi
Opettaja(t):
Syvennetyllä pohjaeläin- ja vesikasvikurssilla lisätään lajintuntemusta, sekä perehdytään eliöiden
vuodenaikaisdynamiikkaan.
Suoritetaan HY:n Litoraalin vuodenaikaisuus -kurssi soveltuvin osin. Käydään määrittämässä levä- ja
eläinsukkessio ja lajisto kuusi kertaa vuoden aikana.
Oppimateriaalina Makrolevien vuodenaikaisuus -kurssi ja soveltuvat julkaisut.
Kukin harjoitus/sukellus sisältää näytteenoton, näytteiden käsittelyn ja lajintunnistuksen. Teoriaosuus
sisältää ko. lajien ekologiaa. Kerätystä aineistosta kootaan eliöiden vuodenaikaisdynamiikkaa kuvaava
raportti. Sukellukset/harjoitukset tehdään eri vuodenaikoina siten, että vuodenaikaisdynamiikka tulee ilmi,
esimerkiksi taulun 15 mukaisesti.
Kurssi
Syvennetty pohjaeläin- ja vesikasvikurssi
Kesto
päivää
Sisältö
6-12 Tammikuu-helmikuu
Maaliskuu-huhtikuu
Toukokuu-kesäkuu
Heinäkuu-elokuu
Syyskuu-lokakuu
Marraskuu-joulukuu
Sukellus /
harjoitus nro
82
83
84
85
86
87
Sivu
113
114
115
116
117
118
Taulu 15. Syvennetyn pohjaeläin- ja vesikasvikurssin ohjelma.
112
Kurssi: Syvennetty pohjaeläin- ja vesikasvikurssi
Harjoituksen nimi: Tammikuu–helmikuu
Sukelluksen numero: 82
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Kukin harjoitus/sukellus sisältää näytteenoton, näytteiden käsittelyn ja lajintunnistuksen.
Teoriaosuus sisältää ko. lajien ekologiaa. Kerätystä aineistosta kootaan eliöiden vuodenaikaisdynamiikkaa
kuvaava raportti.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
160
ulothri
x
ent int
Syvyys 0m, tyrskyvyöhyke
140
120
pil lit
% peittävyys
100
cla glo
80
cer ten
60
hil
40
sph
arc
fur lum
20
loka
marras
elo
syys
kesä
heinä
huhti
touko
helmi
maalis
joulu
tammi
0
180
dic foe
ent sp.
Syvyys 0,5m, rihmalvävyöhyke
160
coc tru
pil lit
140
100
pil lit
epif
cla glo
80
cer ten
peittävyys %
120
60
hil
40
sph arc
20
fur lum
loka
marras
elo
syys
kesä
heinä
huhti
touko
helmi
maalis
joulu
tammi
0
fucus
ent sp.
400
Syvyys 2m, rakkolevävyöhyke
350
pil lit
250
pli lit
epif
cla glo
200
cla rup
150
cer ten
100
hil
300
loka
marras
elo
syys
kesä
heinä
touko
maalis
fur lum
helmi
sph arc
0
tammi
50
joulu
% peittävyys
coc tru
coc tru
fucus
250
ent sp.
Syvyys 5m, punalevävyöhyke
pil lit
200
cer ten
100
cer ten
2
hil
50
sph arc
fur lum
loka
marras
syys
elo
kesä
heinä
touko
maalis
helmi
joulu
0
tammi
% peittävyys
cla glo
150
monitorointiaika
coc tru
fucus
Kuvassa makrolevien vuodenaikainen sukkessio
tyrsky-, rihma-, rakko- ja punalevävyöhykkeissä,
sekä monitorintiajankohta.
113
Kurssi: Syvennetty pohjaeläin- ja vesikasvikurssi
Harjoituksen nimi: Maaliskuu–huhtikuu
Sukelluksen numero: 83
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Kukin harjoitus/sukellus sisältää näytteenoton, näytteiden käsittelyn ja lajintunnistuksen.
Teoriaosuus sisältää ko. lajien ekologiaa. Kerätystä aineistosta kootaan eliöiden vuodenaikaisdynamiikkaa
kuvaava raportti.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
160
ulothri
x
ent int
Syvyys 0m, tyrskyvyöhyke
140
120
pil lit
% peittävyys
100
cla glo
80
cer ten
60
hil
40
sph
arc
fur lum
20
loka
marras
elo
syys
kesä
heinä
huhti
touko
helmi
maalis
joulu
tammi
0
180
dic foe
ent sp.
Syvyys 0,5m, rihmalvävyöhyke
160
coc tru
pil lit
140
100
pil lit
epif
cla glo
80
cer ten
peittävyys %
120
60
hil
40
sph arc
20
fur lum
loka
marras
elo
syys
kesä
heinä
huhti
touko
helmi
maalis
joulu
tammi
0
fucus
ent sp.
400
Syvyys 2m, rakkolevävyöhyke
350
pil lit
250
pli lit
epif
cla glo
200
cla rup
150
cer ten
100
hil
300
loka
marras
elo
syys
heinä
kesä
touko
maalis
fur lum
helmi
sph arc
0
joulu
50
tammi
% peittävyys
coc tru
coc tru
fucus
250
ent sp.
Syvyys 5m, punalevävyöhyke
pil lit
200
cer ten
100
cer ten
2
hil
50
sph arc
fur lum
loka
marras
elo
syys
heinä
kesä
touko
maalis
helmi
joulu
0
tammi
% peittävyys
cla glo
150
monitorointiaika
coc tru
fucus
Kuvassa makrolevien vuodenaikainen sukkessio
tyrsky-, rihma-, rakko- ja punalevävyöhykkeissä,
sekä monitorintiajankohta.
114
Kurssi: Syvennetty pohjaeläin- ja vesikasvikurssi
Harjoituksen nimi: Toukokuu–kesäkuu
Sukelluksen numero: 84
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Kukin harjoitus/sukellus sisältää näytteenoton, näytteiden käsittelyn ja lajintunnistuksen.
Teoriaosuus sisältää ko. lajien ekologiaa. Kerätystä aineistosta kootaan eliöiden vuodenaikaisdynamiikkaa
kuvaava raportti.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
160
ulothri
x
ent int
Syvyys 0m, tyrskyvyöhyke
140
120
pil lit
% peittävyys
100
cla glo
80
cer ten
60
hil
40
sph
arc
fur lum
20
loka
marras
elo
syys
kesä
heinä
huhti
touko
helmi
maalis
joulu
tammi
0
180
dic foe
ent sp.
Syvyys 0,5m, rihmalvävyöhyke
160
coc tru
pil lit
140
100
pil lit
epif
cla glo
80
cer ten
peittävyys %
120
60
hil
40
sph arc
20
fur lum
loka
marras
elo
syys
kesä
heinä
huhti
touko
helmi
maalis
joulu
tammi
0
fucus
ent sp.
400
Syvyys 2m, rakkolevävyöhyke
350
pil lit
250
pli lit
epif
cla glo
200
cla rup
150
cer ten
100
hil
300
loka
marras
elo
syys
kesä
heinä
touko
maalis
fur lum
helmi
sph arc
0
joulu
50
tammi
% peittävyys
coc tru
coc tru
fucus
250
ent sp.
Syvyys 5m, punalevävyöhyke
pil lit
200
cer ten
100
cer ten
2
hil
50
sph arc
fur lum
loka
marras
syys
elo
kesä
heinä
touko
helmi
maalis
joulu
0
tammi
% peittävyys
cla glo
150
coc tru
fucus
monitorointiaika
Kuvassa makrolevien vuodenaikainen sukkessio
tyrsky-, rihma-, rakko- ja punalevävyöhykkeissä,
sekä monitorintiajankohta.
115
Kurssi: Syvennetty pohjaeläin- ja vesikasvikurssi
Harjoituksen nimi: Heinäkuu–elokuu
Sukelluksen numero: 85
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Kukin harjoitus/sukellus sisältää näytteenoton, näytteiden käsittelyn ja lajintunnistuksen.
Teoriaosuus sisältää ko. lajien ekologiaa. Kerätystä aineistosta kootaan eliöiden vuodenaikaisdynamiikkaa
kuvaava raportti.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
160
ulothri
x
ent int
Syvyys 0m, tyrskyvyöhyke
140
120
pil lit
% peittävyys
100
cla glo
80
cer ten
60
hil
40
sph
arc
fur lum
20
loka
marras
elo
syys
kesä
heinä
huhti
touko
helmi
maalis
joulu
tammi
0
180
dic foe
ent sp.
Syvyys 0,5m, rihmalvävyöhyke
160
coc tru
pil lit
140
100
pil lit
epif
cla glo
80
cer ten
peittävyys %
120
60
hil
40
sph arc
20
fur lum
loka
marras
elo
syys
kesä
heinä
huhti
touko
helmi
maalis
joulu
tammi
0
fucus
ent sp.
400
Syvyys 2m, rakkolevävyöhyke
350
pil lit
250
pli lit
epif
cla glo
200
cla rup
150
cer ten
100
hil
300
marras
loka
elo
syys
kesä
heinä
touko
maalis
fur lum
helmi
sph arc
0
tammi
50
joulu
% peittävyys
coc tru
coc tru
fucus
250
ent sp.
Syvyys 5m, punalevävyöhyke
pil lit
200
% peittävyys
cla glo
150
cer ten
100
cer ten
2
hil
50
sph arc
fur lum
loka
marras
elo
syys
heinä
kesä
touko
maalis
helmi
tammi
joulu
0
coc tru
fucus
monitorointiaika
Kuvassa makrolevien vuodenaikainen sukkessio
tyrsky-, rihma-, rakko- ja punalevävyöhykkeissä,
sekä monitorintiajankohta.
116
Kurssi: Syvennetty pohjaeläin- ja vesikasvikurssi
Harjoituksen nimi: Syyskuu–lokakuu
Sukelluksen numero: 86
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Kukin harjoitus/sukellus sisältää näytteenoton, näytteiden käsittelyn ja lajintunnistuksen.
Teoriaosuus sisältää ko. lajien ekologiaa. Kerätystä aineistosta kootaan eliöiden vuodenaikaisdynamiikkaa
kuvaava raportti.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
160
ulothri
x
ent int
Syvyys 0m, tyrskyvyöhyke
140
120
pil lit
% peittävyys
100
cla glo
80
cer ten
60
hil
40
sph
arc
fur lum
20
loka
marras
elo
syys
kesä
heinä
huhti
touko
helmi
maalis
joulu
tammi
0
180
dic foe
ent sp.
Syvyys 0,5m, rihmalvävyöhyke
160
coc tru
pil lit
140
100
pil lit
epif
cla glo
80
cer ten
peittävyys %
120
60
hil
40
sph arc
20
fur lum
loka
marras
elo
syys
kesä
heinä
huhti
touko
helmi
maalis
joulu
tammi
0
fucus
ent sp.
400
Syvyys 2m, rakkolevävyöhyke
350
pil lit
250
pli lit
epif
cla glo
200
cla rup
150
cer ten
100
hil
300
loka
marras
elo
syys
kesä
heinä
touko
maalis
fur lum
helmi
sph arc
0
joulu
50
tammi
% peittävyys
coc tru
coc tru
fucus
250
ent sp.
Syvyys 5m, punalevävyöhyke
pil lit
200
% peittävyys
cla glo
150
cer ten
100
cer ten
2
hil
50
sph arc
fur lum
loka
marras
elo
syys
kesä
heinä
touko
helmi
maalis
joulu
tammi
0
coc tru
fucus
monitorointiaika
Kuvassa makrolevien vuodenaikainen sukkessio
tyrsky-, rihma-, rakko- ja punalevävyöhykkeissä,
sekä monitorintiajankohta.
117
Kurssi: Syvennetty pohjaeläin- ja vesikasvikurssi
Harjoituksen nimi: Marraskuu–joulukuu
Sukelluksen numero: 87
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Kukin harjoitus/sukellus sisältää näytteenoton, näytteiden käsittelyn ja lajintunnistuksen.
Teoriaosuus sisältää ko. lajien ekologiaa. Kerätystä aineistosta kootaan eliöiden vuodenaikaisdynamiikkaa
kuvaava raportti.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
160
ulothri
x
ent int
Syvyys 0m, tyrskyvyöhyke
140
120
pil lit
% peittävyys
100
cla glo
80
cer ten
60
hil
40
sph
arc
fur lum
20
loka
marras
elo
syys
kesä
heinä
huhti
touko
helmi
maalis
joulu
tammi
0
180
dic foe
ent sp.
Syvyys 0,5m, rihmalvävyöhyke
160
coc tru
pil lit
140
100
pil lit
epif
cla glo
80
cer ten
peittävyys %
120
60
hil
40
sph arc
20
fur lum
loka
marras
elo
syys
kesä
heinä
huhti
touko
helmi
maalis
joulu
tammi
0
fucus
ent sp.
400
Syvyys 2m, rakkolevävyöhyke
350
pil lit
250
pli lit
epif
cla glo
200
cla rup
150
cer ten
100
hil
300
loka
marras
elo
syys
kesä
heinä
touko
maalis
fur lum
helmi
sph arc
0
joulu
50
tammi
% peittävyys
coc tru
coc tru
fucus
250
ent sp.
Syvyys 5m, punalevävyöhyke
pil lit
200
cer ten
100
cer ten
2
hil
50
sph arc
fur lum
monitorointiaika
loka
marras
elo
syys
kesä
heinä
touko
maalis
helmi
joulu
0
tammi
% peittävyys
cla glo
150
coc tru
fucus
Kuvassa makrolevien vuodenaikainen sukkessio
tyrsky-, rihma-, rakko- ja punalevävyöhykkeissä,
sekä monitorintiajankohta.
118
Keinotekoiset rakenteet -jatkokurssi
Opettaja(t):
Keinotekoiset rakenteet -jatkokurssilla tehdään sukelluksia eri tyyppisillä hylyillä tai esimerkiksi
tuulivoimamyllyjen arkkuosilla, sekä perehdytään tutkimuksiin tarkemmin.
Opetusmateriaalina esim. Vrouw Maria hylyn tutkimusmateriaalia tai tuulivoimapuistoissa tehtyjä
tutkimuksia, sekä merellisten tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten monitorointiohjeistuksia:

Baltic Environmental Forum 2009: Guidelines for the investigation of the impacts of offshore wind
farms on the marine environment in the Baltic States.

Investigation of the impacts of Offshore Wind Turbines on the Marine Environment (StUK 3). –
Bundesamt fur Seeschifffahrt und Hydrographie (BSH).

Leino M., Ruuskanen A., Flinkman J., Klemelä U.E., Kaasinen J. 2011: Natural Environment of the
shipwreck Vrouw Maria - An assessment of her state of preservation - The International Journal of
Nautical Archaeology 40: 133–150.
Keinotekoiset rakenteet -jatkokurssi sisältää kaksi sukellusta.
Harjoitukset voidaan tehdä esimerkiksi taulun 16 mukaisesti.
Kurssi
Keinotekoiset rakenteet –jatkokurssi
Kesto
päivää
Sisältö
3
Harjoitus 1, imuri
Harjoitus 2, vertikaalisuus
Sukellus /
harjoitus nro
88
89
Sivu
120
121
Taulu 16. Keinotekoiset rakenteet -jatkokurssin ohjelma
119
Kurssi: Keinotekoiset rakenteet -jatkokurssi
Harjoituksen nimi: Harjoitus 1, imuri
Sukelluksen numero: 88
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Otetaan näyte imurilla hylkyrakenteen sisältä.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
 Leino M., Ruuskanen A., Flinkman J., Klemelä U.E., Kaasinen J. 2011: Natural Environment of the
shipwreck Vrouw Maria - An assessment of her state of preservation - The International Journal of
Nautical Archaeology 40: 133–150.
120
Kurssi: Keinotekoiset rakenteet -jatkokurssi
Harjoituksen nimi: Harjoitus 2, vertikaalisuus
Sukelluksen numero:89
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Määritetään eliöiden vertikaalinen levittäytyminen hylkyrakenteen reunaosilla.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
 Leino M., Ruuskanen A., Flinkman J., Klemelä U.E., Kaasinen J. 2011: Natural Environment of the
shipwreck Vrouw Maria - An assessment of her state of preservation - The International Journal of
Nautical Archaeology 40: 133–150.
121
Laajennettu tutkimusprojekti -kurssi
Opettaja(t):
Laajennetaan perusjakson yhteydessä tehtyä projektia kuudella lisäsukelluksella, jolloin tutkimusprojektiin
liittyviä sukelluksia on yhteensä 12.
Laajennettu tutkimusprojekti -kurssin ohjelma on esitetty taulussa 17.
Kurssi
Laajennettu tutkimusprojekti –kurssi
Kesto
päivää
6
Sisältö
Tutkimusprojektisukellus 7
Tutkimusprojektisukellus 8
Tutkimusprojektisukellus 9
Tutkimusprojektisukellus 10
Tutkimusprojektisukellus 11
Tutkimusprojektisukellus 12
Sukellus /
harjoitus nro
Sivu
90
91
92
93
94
95
123
124
125
126
127
128
Taulu 17. Laajennettu tutkimusprojekti -kurssin ohjelma
122
Kurssi: Laajennettu tutkimusprojekti
Harjoituksen nimi: Tutkimusprojektisukellus 7
Sukelluksen numero: 90
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Erikseen sovitun mukaisesti.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
123
Kurssi: Laajennettu tutkimusprojekti
Harjoituksen nimi: Tutkimusprojektisukellus 8
Sukelluksen numero: 91
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Erikseen sovitun mukaisesti.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
124
Kurssi: Laajennettu tutkimusprojekti
Harjoituksen nimi: Tutkimusprojektisukellus 9
Sukelluksen numero: 92
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Erikseen sovitun mukaisesti.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
125
Kurssi: Laajennettu tutkimusprojekti
Harjoituksen nimi: Tutkimusprojektisukellus 10
Sukelluksen numero: 93
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Erikseen sovitun mukaisesti.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
126
Kurssi: Laajennettu tutkimusprojekti
Harjoituksen nimi: Tutkimusprojektisukellus 11
Sukelluksen numero: 94
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Erikseen sovitun mukaisesti.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
127
Kurssi: Laajennettu tutkimusprojekti
Harjoituksen nimi: Tutkimusprojektisukellus 12
Sukelluksen numero: 95
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Erikseen sovitun mukaisesti.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
128
Valtameriolosuhteet-kurssi
Opettaja(t):
Tehdään retki valtameriolosuhteisiin. Vieraillaan jollakin ylipistolla tai meribiologisella laboratoriossa.
Vaihtoehtoja ovat California Davis, Bodega Marine Laboratory Yhdysvalloissa, Interuniversity Institute for
Marine Sciences – Eilat Israelissa tai Lombokin yliopisto Indonesiassa.
Tehdään mahdollisuuksien mukaan viisi sukellusta, joiden päämääränä on tutkimustoiminta.
Valtameriolosuhteet-kurssin ohjelma on esitetty taulussa 18.
Kurssi
Valtameriolosuhteet -kurssi
Kesto
päivää
Sisältö
7
Valtamerisukellus 1
Valtamerisukellus 2
Valtamerisukellus 3
Valtamerisukellus 4
Valtamerisukellus 5
Sukellus /
harjoitus nro
96
97
98
99
100
Sivu
130
131
132
133
134
Taulu 18. Valtameriolosuhteet-kurssin ohjelma
129
Kurssi: Valtameriolosuhteet
Harjoituksen nimi: Valtamerisukellus 1
Sukelluksen numero: 96
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Erikseen sovitun mukaisesti.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
130
Kurssi: Valtameriolosuhteet
Harjoituksen nimi: Valtamerisukellus 2
Sukelluksen numero: 97
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Erikseen sovitun mukaisesti.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
131
Kurssi: Valtameriolosuhteet
Harjoituksen nimi: Valtamerisukellus 3
Sukelluksen numero: 98
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Erikseen sovitun mukaisesti.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
132
Kurssi: Valtameriolosuhteet
Harjoituksen nimi: Valtamerisukellus 4
Sukelluksen numero: 99
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Erikseen sovitun mukaisesti.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
133
Kurssi: Valtameriolosuhteet
Harjoituksen nimi: Valtamerisukellus 5
Sukelluksen numero: 100
Tavoite: Oppilas osaa menetelmän ja tietää millaisissa tilanteissa menetelmä on sopiva.
Suoritus: Erikseen sovitun mukaisesti.
Sukellussyvyys:
Alttiinaoloaika:
Viite / opetusmateriaali:
134
8. Liitännäistaidot ja oheisopetus
Veneily- ja merimiestaidot
Opettaja(t):
Veneily- ja merimiestaidot -oheisopetuksen teemoja on esitetty taulussa 19.
Veneily- ja merimiestaidot
Veneen kiinnitys
135
Ankkurointi
Veneen kiinnitys
Ajoharjoittelu
Merikortti
Navigointi
Merisää
Viistokaikuluotain
Pohjalinjan vetäminen veneestä
135
135
135
135
135
135
135
135
Taulu 19. Veneily- ja merimiestaidot -oheisopetuksen teemoja.
135
Teoria
Opettaja(t):
Teoriaopetuksen vaihtoehtoja on esitetty taulussa 20.
Teoria
Koejärjestelyt
Merten rantavyöhykkeen ekologia -luentosarja
Raportin kirjoittaminen
Tieteellinen kirjoittaminen -opas
136
136
136
136
Taulu 20. Teoriaopetuksen vaihtoehtoja
136
9.Viiteluettelot
Harjoitukset jaoteltuna näytteenoton luonteen mukaan
Aineiston käsittely ja säilöntä
LABORATORIO...62
MIKROSKOOPIT...63
MESOKOSMOS...64
NESTE- JA PRÄSSISÄILÖNTÄ...65
Keräävät näytteenottimet
PUTKINOUDIN...37
INJEKTIORUISKU...38
TVÄRMINNE-NOUDIN...47
IMURI...52
Fucus-PUSSI...39
”KAUTSKY” NOUDIN...40
Hemimysis-haavi...46
KANSIHAAVI...46
PINSETIT, VEITSI JA PURKKI...42
Monitoroivat menetelmät
RUUTU (Frame)...41
Balanus-KEHIKKO...43
KALAHÄKKI...45
Zostera-HÄKKI...45
LAATTA...48
POHJAELÄNTRAPIT...51
KASVIEN (eläinten) MERKINTÄ...108
KEINOTEKOISET RIUTAT...109
KALALINJA...50
Määrittämiset, luokitukset ja suunnittelu
PEITTÄVYYS-%, TILAVUUS...91-92
GEOLOGINEN LUOKITUS...91-92
SATUNNAISTAMINEN...44
NÄYTEKOKO...91-92
Mittalaitteet, asennukset, kuljetukset ja tarkastukset
VÄLIVEDEN SEDIMENTTITRAPPI...53
MITTALAITTEEN ASENNUS...54
BIOFILMI, PERIFYTON...110
PEITTÄMINEN...55
SEDIMENTAATIO...111
SÄKKIKOE...56
137
Näytteenottoväineiden harjoitukset ja niiden viitteet
Aineiston käsittely ja säilöntä
LABORATORIO
MIKROSKOOPIT
MESOKOSMOS
NESTE- JA PRÄSSISÄILÖNTÄ
PUTKINOUDIN
INJEKTIORUISKU
Bokn T.L., Hoell E.E., Kersting K., Moy F.E. & Sørensen K. 2001: Methods applied in
the large littoral mesocosms study of nutrient enrichment in rocky shore
ecosystemsFEULIT. - Continental Shelf Research 21: 1925–1936.
Kraufvelin P. 2007: Responses to nutrient enrichment, wave action and
disturbance in rocky shore communities. - Aquatic Botany 87: 262–274.
Lappalainen A. & Kangas P. 1975: Littoral Benthos of the Northern Baltic Sea II.
Interrelationships of Wet, Dry, and Ash-free Dry Weights of Macrofauna in the
Tvärminne Area. – Int. Revue ges. Hydrobiol. 60: 297-312.
Keräävät näytteenottimet
Boström C., Bonsdorff E. 1997: Community structure and spatial variation of
benthic invertebrates associated with Zosteru marina (L.) beds in the northern
Baltic Sea. - Journal of Sea Research 37: 153-166.
Ruuskanen A., Karell K., Viitasaari S., Järvinen L & Kekäläinen P. 2013:
Environmental properties of the water filled Ojamo limestone quarry, southern
Finland. – Accepted to be published in Underwater Technology 31: 167–177.
Danovaro R., Marrale D., Della Croce N., Dell’Anno A., Fabiano M. 1998:
Heterotrophic Nanoflagellates, Bacteria, and Labile Organic Compounds in
Continental Shelf and Deep-Sea Sediments of the Eastern Mediterranean. - Microb
Ecol 35: 244–255.
Shirayamai Y. & Ukushima T. 1995: Comparisons of Deep-Sea Sediments and
Overlying Water Collected Using Multiple Corer and Box Corer. - Journal of
Oceanography 51: 75 - 82.
Bett B.J., Vanreusel A., Vincx M., Soltwedel T., Pfannkuche O., Lambshead P.J.D.,
Gooday A.J., Ferrero T. & Dinet A. 1994: Sampler bias in the quantitative study of
deep-sea meiobenthos. - Marine Ecology Progress Series 104: 197-203.
TVÄRMINNE-NOUDIN
Kuparinen J., Kuosa H., Andersson A., Autio R., Granskog M.A., Ikävalko J.,
Kaartokallio H., Karell K., Leskinen E., Piiparinen J., Janne-Markus Rintala J.-M. &
Tuomainen J. 2007: Role of Sea-ice Biota in Nutrient and Organic Material Cycles in
the Northern Baltic Sea. – Ambio 36: 149-153.
The Finnish IBP-PM group 1969: Quantitative Sampling Equipment for the Littoral
Benthos. – Int. Revue ges. Hydrobiol. 54 (2): 185-193.
Boström C., Bonsdorff E., Kangas P. & Norkko A. 2002: Long-term Changes of a
Brackish-water Eelgrass (Zostera marina L.) Community Indicate Effects of Coastal
Eutrophication. - Estuarine, Coastal and Shelf Science 55: 795–804.
IMURI
Ruuskanen A., Karell K., Viitasaari S., Järvinen L & Kekäläinen P. 2013:
Environmental properties of the water filled Ojamo limestone quarry, southern
Finland. – Accepted to be published in Underwater Technology 31: 167–177.
Stretch J.J. 1985: Quantitative sampling of demersal zooplankton: reentry and
airlift dredge sample comparisons. - Journal of Experimental Marine Biology and
Ecology 91: 1-2, 125-136.
138
Fucus-PUSSI
”KAUTSKY” NOUDIN
Hemimysis-HAAVI
KANSIHAAVI
The Finnish IBP-PM group 1969: Quantitative Sampling Equipment for the Littoral
Benthos. – Int. Revue ges. Hydrobiol. 54 (2): 185-193.
The Finnish IBP-PM group 1969: Quantitative Sampling Equipment for the Littoral
Benthos. – Int. Revue ges. Hydrobiol. 54 (2): 185-193.
Bonsdorff E. 1981: The Antonio Gramsci oil spill Impact on the littoral and benthic
ecosystems. - Marine Pollution Bulletin 12: 301-305.
Westerbom M., Kilpi M. & Mustonen O. 2002: Blue mussels, Mytilus edulis, at the
edge of the range: population structure, growth and biomass along a salinity
gradient in the north-eastern Baltic Sea. - Marine Biology 140: 991–999.
Danovaro R. & Fraschetti S. 2002: Meiofaunal vertical zonation on hard-bottoms:
comparison with soft-bottom meiofauna. - Marine Ecology Progress Series 230:
159–169.
Salemaa H. & Hietalahti V. 1993: Hemimysis anomala G.O. Sars (Crustacea:
Mysidacea) – Immigration of a Pontocaspian mysid into the Baltic Sea. – Ann. Zool.
Fennici 30: 271-276.
PINSETIT, VEITSI JA PURKKI
RUUTU (Frame)
Balanus-KEHIKKO
KALAHÄKKI
Zostera-HÄKKI
LAATTA
POHJAELÄNTRAPIT
KASVIEN (eläinten) MERKINTÄ
KEINOTEKOISET RIUTAT (ISOT)
Monitoroivat menetelmät
The Finnish IBP-PM group 1969: Quantitative Sampling Equipment for the Littoral
Benthos. – Int. Revue ges. Hydrobiol. 54 (2): 185-193.
Malm T., Kautsky L. & Engkvist R. 2001: Reproduction, Recruitment and
Geographical Distribution of Fucus serratus L. in the Baltic Sea. - Botanica Marina
44: 101-108.
Korpinen S., Jormalainen V. & Tuija Honkanen T. 2007: Bottom–up and cascading
top–down control of macroalgae along a depth gradient. - Journal of Experimental
Marine Biology and Ecology 343: 52–63.
Kraufvelin P., Ruuskanen A., Nappu, N. & Kiirikki M. 2007: Winter colonisation and
succession of filamentous macroalgae on artificial substrates and possible
relationships to Fucus vesiculosus settlement in early summer. - Estuarine, Coastal
and Shelf Science 72: 665-674.
Berger R., Henriksson E., Kautsky L & Malm T. 2003: Effects of filamentous algae
and deposited matter on the survival of Fucus vesiculosus L. germlings in the Baltic
Sea. - Aquatic Ecology 37: 1–11.
Valanko S., Norkko A. & Norkko J. 2010: Strategies of post-larval dispersal in nontidal soft-sediment communities. - Journal of Experimental Marine Biology and
Ecology 384: 51–60.
Spieler R.E., Gilliam D.S. & Sherman R.L. 2001: Artificial Substrate and Coral Reef
Restoration: What do we Need to Know to Know What We Need. - Bulletin of
Marine Science, 69(2): 1013–1030.
Zintzen V., Norro A., Massin C. & Mallefet J. 2008: Spatial variability of epifaunal
communities from artificial habitat: Shipwrecks in the Southern Bight of the North
Sea. - Estuarine, Coastal and Shelf Science 76: 327-344.
Leino M., Ruuskanen A., Flinkman J., Klemelä U.E., Kaasinen J. 2011:
Natural Environment of the shipwreck Vrouw Maria - An assessment of
her state of preservation - The International Journal of Nautical
Archaeology 40: 133–150.
KALALINJA
Alistair J. Cheal A.J & Thompson A.A. 1997: Comparing visual counts of coral reef
139
fish: implications of transect width and species selection. - Marine Ecology
Progress Series 158: 241-248.
italia 374
PEITTÄVYYS-%, TILAVUUS
Määrittämiset, luokitukset ja suunnittelu
Kraufvelin P., Ruuskanen A., Nappu, N. & Kiirikki M. 2007: Winter colonisation and
succession of filamentous macroalgae on artificial substrates and possible
relationships to Fucus vesiculosus settlement in early summer. - Estuarine, Coastal
and Shelf Science 72: 665-674.
GEOLOGINEN LUOKITUS
Ruuskanen A. 2009: Rannikon makrofyyttiseurannan menetelmäpäivitys(i) Makrofyyttiseuranta (ii) Rakkoleväseuranta - Suomen ympäristökeskus.
SATUNNAISTAMINEN JA
NÄYTEKOKO
Aschan M. 1988: Soft bottom macrobenthos in a Baltic archipelago: Spatial
variation and optimal sampling strategy. – Ann. Zool. Fennici 25: 153-164.
Ruuskanen A., Karell K., Viitasaari S., Järvinen L & Kekäläinen P. 2013:
Environmental properties of the water filled Ojamo limestone quarry,
southern Finland. – Accepted to be published in Underwater Technology
31: 167–177
Mittalaitteet, asennukset, kuljetukset ja tarkastukset
VÄLIVEDEN SEDIMENTTITRAPPI Conte M.: The Oceanic Flux Program.
MITTALAITTEEN ASENNUS
BIOFILMI, PERIFYTON JA
Valdes J.R. & Price J.F. 1999: A Neutrally Buoyant, Upper Ocean Sediment Trap –
Journal of Atmospheric and Oceanic Technology 17: 62-68.
PROPPEN projekti
Molino P.J., Childs S., Eason Hubbard M.R., Carey J.M., Burgman M.A. &
Wetherbee R. 2009: Development of the primary bacterial microfouling layer on
antifouling and fouling release coatings in temperate and tropical environments in
Eastern Australia. – Biofouling 25: 149–162.
PEITTÄMINEN
SEDIMENTAATIO
Berger R., Henriksson E., Kautsky L & Malm T. 2003: Effects of filamentous algae
and deposited matter on the survival of Fucus vesiculosus L. germlings in the Baltic
Sea. - Aquatic Ecology 37: 1–11, 2003.
SÄKKIKOE
140
Viitekirjallisuus
Aschan M. 1988: Soft bottom macrobenthos in a Baltic archipelago: Spatial variation and optimal sampling
strategy. – Ann. Zool. Fennici 25: 153-164.
Baltic Environmental Forum 2009: Guidelines for the investigation of the impacts of offshore wind farms on
the marine environment in the Baltic States.
Berger R., Henriksson E., Kautsky L & Malm T. 2003: Effects of filamentous algae and deposited matter on
the survival of Fucus vesiculosus L. germlings in the Baltic Sea. - Aquatic Ecology 37: 1–11, 2003.
Bett B.J., Vanreusel A., Vincx M., Soltwedel T., Pfannkuche O., Lambshead P.J.D., Gooday A.J., Ferrero T. &
Dinet A. 1994: Sampler bias in the quantitative study of deep-sea meiobenthos. - Marine Ecology Progress
Series 104: 197-203.
Bokn T.L., Hoell E.E., Kersting K., Moy F.E. & Sørensen K. 2001: Methods applied in the large littoral
mesocosms study of nutrient enrichment in rocky shore ecosystemsFEULIT. - Continental Shelf Research 21:
1925–1936.
Bonsdorff E. 1981: The Antonio Gramsci oil spill Impact on the littoral and benthic ecosystems. - Marine
Pollution Bulletin 12: 301-305.
Boström C., Bonsdorff E. 1997: Community structure and spatial variation of benthic invertebrates
associated with Zosteru marina (L.) beds in the northern Baltic Sea. - Journal of Sea Research 37: 153-166.
Boström C., Bonsdorff E., Kangas P. & Norkko A. 2002: Long-term Changes of a Brackish-water Eelgrass
(Zostera marina L.) Community Indicate Effects of Coastal Eutrophication. - Estuarine, Coastal and Shelf
Science 55: 795–804.
Conte M.: The Oceanic Flux Program.
Danovaro R. & Fraschetti S. 2002: Meiofaunal vertical zonation on hard-bottoms: comparison with softbottom meiofauna. - Marine Ecology Progress Series 230: 159–169.
Danovaro R., Marrale D., Della Croce N., Dell’Anno A., Fabiano M. 1998: Heterotrophic Nanoflagellates,
Bacteria, and Labile Organic Compounds in Continental Shelf and Deep-Sea Sediments of the Eastern
Mediterranean. - Microb Ecol 35: 244–255.
HELCOM / Bäck S. 1999: Guidelines for monitoring of phytobenthos plant and animal communities in the
Baltic Sea. Annex for HELCOM COMBINE programme.
Investigation of the impacts of Offshore Wind Turbines on the Marine Environment (StUK 3). – Bundesamt
fur Seeschifffahrt und Hydrographie (BSH).
Korpinen S., Jormalainen V. & Tuija Honkanen T. 2007: Bottom–up and cascading top–down control of
macroalgae along a depth gradient. - Journal of Experimental Marine Biology and Ecology 343: 52–63.
Kraufvelin P. 2007: Responses to nutrient enrichment, wave action and disturbance in rocky shore
communities. - Aquatic Botany 87: 262–274.
141
Kraufvelin P., Ruuskanen A., Nappu, N. & Kiirikki M. 2007: Winter colonisation and succession of
filamentous macroalgae on artificial substrates and possible relationships to Fucus vesiculosus settlement in
early summer. - Estuarine, Coastal and Shelf Science 72: 665-674.
Kuparinen J., Kuosa H., Andersson A., Autio R., Granskog M.A., Ikävalko J., Kaartokallio H., Karell K., Leskinen
E., Piiparinen J., Janne-Markus Rintala J.-M. & Tuomainen J. 2007: Role of Sea-ice Biota in Nutrient and
Organic Material Cycles in the Northern Baltic Sea. – Ambio 36: 149-153.
Lappalainen A. & Kangas P. 1975: Littoral Benthos of the Northern Baltic Sea II. Interrelationships of Wet,
Dry, and Ash-free Dry Weights of Macrofauna in the Tvärminne Area. – Int. Revue ges. Hydrobiol. 60: 297312.
Leino M., Ruuskanen A., Flinkman J., Klemelä U.E., Kaasinen J. 2011: Natural Environment of the shipwreck
Vrouw Maria - An assessment of her state of preservation - The International Journal of Nautical
Archaeology 40: 133–150.
Malm T., Kautsky L. & Engkvist R. 2001: Reproduction, Recruitment and Geographical Distribution of Fucus
serratus L. in the Baltic Sea. - Botanica Marina 44: 101-108.
Molino P.J., Childs S., Eason Hubbard M.R., Carey J.M., Burgman M.A. & Wetherbee R. 2009: Development
of the primary bacterial microfouling layer on antifouling and fouling release coatings in temperate and
tropical environments in Eastern Australia. – Biofouling 25: 149–162.
Quinn, R. 2006. The role of scour in shipwreck site formation processes and the preservation of wreckassociated scour signatures in the sedimentary record - evidence from seabed and sub-surface data.
Journal of Archaeological Science, 33 (10): 1419-1432.
Raunio A., Schulman A. & Kontula T. (toim.) 2008a: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus–Osa 1. Tulokset ja
arvioinnin perusteet- Suomen ympäristö 8 (1).
Raunio A., Schulman A. & Kontula T. (toim.) 2008b: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus–Osa 2. - Suomen
ympäristö 8 (2).
Ruuskanen A. 2009: Rannikon makrofyyttiseurannan menetelmäpäivitys- (i) Makrofyyttiseuranta (ii)
Rakkoleväseuranta - Suomen ympäristökeskus.
Ruuskanen A., Karell K., Viitasaari S., Järvinen L & Kekäläinen P. 2013: Environmental properties of the
water filled Ojamo limestone quarry, southern Finland. – Accepted to be published in Underwater
Technology 31: 167–177.
Salemaa H. & Hietalahti V. 1993: Hemimysis anomala G.O. Sars (Crustacea: Mysidacea) – Immigration of a
Pontocaspian mysid into the Baltic Sea. – Ann. Zool. Fennici 30: 271-276.
Shirayamai Y. & Ukushima T. 1995: Comparisons of Deep-Sea Sediments and Overlying Water Collected
Using Multiple Corer and Box Corer. - Journal of Oceanography 51: 75 - 82.
Stretch J.J. 1985: Quantitative sampling of demersal zooplankton: reentry and airlift dredge sample
comparisons. - Journal of Experimental Marine Biology and Ecology 91: 1-2, 125-136.
The Finnish IBP-PM group 1969: Quantitative Sampling Equipment for the Littoral Benthos. – Int. Revue ges.
Hydrobiol. 54 (2): 185-193.
142
Valanko S., Norkko A. & Norkko J. 2010: Strategies of post-larval dispersal in non-tidal soft-sediment
communities. - Journal of Experimental Marine Biology and Ecology 384: 51–60.
Valdes J.R. & Price J.F. 1999: A Neutrally Buoyant, Upper Ocean Sediment Trap – Journal of Atmospheric
and Oceanic Technology 17: 62-68.
Westerbom M., Kilpi M. & Mustonen O. 2002: Blue mussels, Mytilus edulis, at the edge of the range:
population structure, growth and biomass along a salinity gradient in the north-eastern Baltic Sea. - Marine
Biology 140: 991–999.
Zintzen V., Norro A., Massin C. & Mallefet J. 2008: Spatial variability of epifaunal communities from artificial
habitat: Shipwrecks in the Southern Bight of the North Sea. - Estuarine, Coastal and Shelf Science 76: 327344.
143
Yhteenveto sukellusohjelman vastaavuuksista
Tämän sukellusohjelman sen kurssien vastaavuudet Sukeltajaliiton sukellusluokituksiin, vastaavuuksia EU:n
ESD- (European Scientific Diver) ja AESD- (The Advanced European Scientific Diver) -luokituksiin, sekä
opetushallituksen AMMATTISUKELTAJAN AMMATTITUTKINNON PERUSTEET -tutkintoon tai sen osaan
valmistavan koulutukseen on esitetty yhteenvetona taulussa 21, ja eriteltynä jäljempänä.
Kurssi
Laitesukelluksen peruskurssi
Laitesukelluksen tekniikka -kurssi
Näytteenoton tekniikka -kurssi
Jääsukellus -kurssi
Vesikasvikurssi
Pohjaeläinkurssi
Keinotekoiset rakenteet -kurssi
Vedenalaiset biotoopit -kurssi
Monitorointimenetelmät -kurssi
Tutkimusprojekti -kurssi
Laitesukelluksen tekniikka -jatkokurssi
Näytteenoton tekniikka –jatkokurssi
Syvennetty pohjaeläin- ja vesikasvikurssi
Keinotekoiset rakenteet –jatkokurssi
Laajennettu tutkimusprojekti –kurssi
Valtameriolosuhteet -kurssi
Yhteensä
Liitännäistaidot
Veneily- ja merimiestaidot
Teoria
Kesto
päivää
8
8
8
3
4
4
3
3
3
6
3
3
6-12
3
6
7
78-82
Sukellusten / harjoitusten
lukumäärä
5* P1
20
20
3
7
7
3
3
3
6
5
4
6
2
6
5
100
P2
P3
ESD
AESD
*) Kurssisukelluksia, ei lasketa mukaan varsinaiseen sukellusohjelman sukelluksiin.
Taulu 21. Yhteenvetokaavio sukellusohjelman vastaavuuksista.
144
Liite 1. Sukellusohjelman vastaavuus Sukeltajaliiton koulutuksen kanssa
Sukeltajaliiton standardin mukaan sukellukset 1–20 (laitesukelluksen tekniikka -kurssi) ja P2 teoriatentti
vastaavat Laitesukelluksen jatkokurssia.
Sukellusohjelman jatkaminen niin, että saavutetaan 72 sukellusta (tarpeellisen kurssit) ja P3 teoriatentti
vastaa Laitesukelluksen syventävän jatkokurssin (P3) kurssia (taulu 22).
Sukeltajaliiton koulutusmatriaali käydään läpi kurssin yhteydessä.
145
Sukeltajaliiton kurssit
Laitesukelluksen jatkokurssi
Luento 3: Suunnistus
Luento 2: Sukellussuunnittelu
Luennot 1 - 8 Sukeltajaliiton kalvot
Luento 4: Yösukellus ja sukellus rajoitetussa näkyvyydessä
Luento 7: Etsintä
Luento 6: Sukellusympäristö
Sukelukset
Luento 8: Hylkysukellus
Sukellus 2/6: Suunnistus
Sukellus 1/6: Perustaidot
Sukellus 3/6: Yösukellus
Etsintä
Hylkysukellus
Sukellus 4/6: Syväsukellus
Kartoitus
Avantosukellus
Luento 5: Johdatus syvempään sukeltamiseen
Kuivapukukurssi
TEORIA
Luento: Sukellusvanhimman toiminta
Laitesukelluksen syventävä jatkokurssi
Luento: Fysiikka
Luento: Laitesukelluksen perustaidot
LuentoFysiologia
Luento: Yhteistoiminta vedessä
Luento: Dekompressio
Vapaavalintainen aihe
Vapaavalintainen aihe
KÄYTÄNNÖN HARJOITUKSET
Sukellustapahtuman suunnittelu
Kirjurina toimiminen
Sukellussuunnitelman laatiminen
Sukellusvanhimpana toimiminen
Sukellukset
Johtaminen hätätilanteessa
Luokitussukelukset
AVOVESIHARJOITUKSET
Tasapainotus:
Potkutekniikat:
Hallittu laskeutuminen:
Pintapelastus:
Pelastautuminen:
Suunnistus:
Kaasunjako:
Merkkipoijun ampuminen pintaan:
Pelastusharjoitus:
Etsintämenetelmät:
Sukeltaminen rajoitetussa näkyvyydessä:
Sukellus 35-40 m
Turvallisuus- ja pelastussuunnitelman laatiminen
Ensiapukurssit
LÄHIKOULUTTAJAKURSSI
SUKELLUSTURVALLISUUSKOULUTUS
Sukellusohjelman kurssit / sukellukset
Laitesukelluksen peruskurssi
P1 kurssi
Taitorata
Luennot pidetään joko erikseentai harjoitusten yhteydessä
Sukelluksen mm. Oheisten harjopitusten yhteydessä.
Pidetään kurssin aikana.
Pidetään kurssin aikana tai erikseen.
Kurssista sovitaan erikseen
Kurssista sovitaan erikseen
Kurssista sovitaan erikseen
Eri aihealueisiin liittyvät sukellusharjoitukset
Laitesukelluksen tekniikka -kurssi
Orientaatio
Henkiliina + merkit
Henkiliina + etsintä
Tasapainoitus 1
Tasapainoitus 2
Tasapainoitus 3
Saapuminen koealueelle 1
Saapuminen koealueelle 2
Pelastautuminen ja pintapelastus
Pelastus
Parisukellus
Poijusukellus
Suunnistus 1 ja matkan mittaus
Suunnistus 2
Etsintä 1
Etsintä 2
Pohjalinja 1
Pohjalinja 2
Sokkosukellus
Taitorata
Näytteenoton tekniikka -kurssi
Putkinoudin
Injektioruisku
Fucus -pussi
20cm x 20cm ruutu ("Kautsky")
Ruutu
Pinsetit, veitsi ja purkit
Balanus -kehikko
Satunnaistamien
Kalahäkki / Zostera -häkki
Kansihaavi / Hemimysis -haavi
Tvärminne -noudin
Laatta
Nostosäkki
Kalalinja
Pohjaeläintrappi
Imuri
Väliveden sedimenttitrappi
Mittalaitteen asennus
Peittäminen
Säkkikoe
Jääsukellus -kurssi
Orientaatio
Injektioruisku
Etsintä
Vesikasvikurssi
Makrolevät / suojaisa
Makrolevät / puolisuojaisa 1
Makrolevät / puolisuojaisa 2
Makrolevät /avoin1
Makrolevät / avoin2
Putkilokasvit / pehmeä pohja
Putkilokasvit / fladat
Pohjaeläinkurssi
Kovat pohjat / rihmalevävyöhyke
Kovat pohjat / rakkolevävyöhyke
Kovat pohjat / punalevävyöhyke
Hiekkapohjat / Zostera -niitty
Hiekkapohjat / paljas hiekka
Pehmeät pohjat / putkilokasvit
Pehmeät pohjat / fladat
Keinotekoiset rakenteet -kurssi
Laituri- & ym. rakennelmat
Joskär hylky
Granbusken hylky
Vedenalaiset biotoopit -kurssi
Vedenalainen biotoopit I
Vedenalainen biotoopit II
Vedenalainen biotoopit III
Monitorointimenetelmät -kurssi
VPD -menetelmä1
VPD -menetelmä2
VELMU -menetelmä
Tutkimusprojekti -kurssi
Tutkimusprojektisukellus 1
Tutkimusprojektisukellus 2
Tutkimusprojektisukellus 3
Tutkimusprojektisukellus 4
Tutkimusprojektisukellus 5
Tutkimusprojektisukellus 6
Laitesukelluksen tekniikka -jatkokurssi
Kelan käytön harjoitus
Dekopullon tms. kiinnitys ja kuljettaminen
Etsintä kelalla
0 -näkyyvyydessä toimiminen 1
0-näkyvyydessä toimiminen 2
Näytteenoton tekniikka –jatkokurssi
Vesikasvien ja -eläinten merkintä
Keinotekoiset riutat
Biofilmi ja perifyton
Sedimentti
Syvennetty pohjaeläin- ja vesikasvikurssi
Tammikuu-helmikuu
Maaliskuu-huhtikuu
Toukokuu-kesäkuu
Heinäkuu-elokuu
Syyskuu-lokakuu
Marraskuu-joulukuu
Keinotekoiset rakenteet –jatkokurssi
Harjoitus 1, imuri
Harjoitus 2, vertikaalisuus
Laajennettu tutkimusprojekti –kurssi
Tutkimusprojektisukellus 7
Tutkimusprojektisukellus 8
Tutkimusprojektisukellus 9
Tutkimusprojektisukellus 10
Tutkimusprojektisukellus 11
Tutkimusprojektisukellus 12
Valtameriolosuhteet -kurssi
Valtamerisukellus 1
Valtamerisukellus 2
Valtamerisukellus 3
Valtamerisukellus 4
Valtamerisukellus 5
Taulu 22. Sukellusohjelman vastaavuus Sukeltajaliiton koulutuksen kanssa.
146
Liite 2. Sukellusohjelman vastaavuuksia ESD- ja AESD-luokitusten kanssa
Sukellusohjelman 1–72 sukellusta/harjoitusta on ESD (The European Scientific Diver) -vaatimukset täyttävä
koulutus. Sukellusohjelma jatkaminen 100:an sukellukseen/harjoitukseen on AESD (The Advanced
European Scientific Diver) -vaatimukset täyttävä koulutus (Taulu 21). Oppilas voi hakea sukellusohjelman
hyväksytysti suoritettuaan ko. luokitusta Suomen tutkimussukeltajien ohjausyhdistykseltä (STOY).
Tämän sukellusohjelman ja (A)ESD luokituksen vastaavuuksia on esitetty taulussa 23.

ESD-luokitukseen vaaditaan vähintään 70 sukellusta. Ne voidaan saavuttaa tämän sukellusohjelman
peruskoulutuksella taulussa 23 esitetyn mukaan.

AESD-luokitukseen vaaditaan ESD vaatimusten lisäksi 30 sukellusta lisää (yhteensä 100 sukellusta),
jotka voidaan saavuttaa jatkokoulutuksella taulussa 23 esitetyn mukaan.
ESD- ja AESD-luokituksiin vaadittavat syvyysrajat (sukelluksia kpl tietyillä syvyysväleillä) on esitetty taulussa
24.
Ensiapuun liittyvät kurssit (EA1 & EA2) on suoritettava erikseen.
147
EA2
EA1
Laajennettu tutkimusprojekti –kurssi
Keinotekoiset rakenteet –jatkokurssi
Syvennetty pohjaeläin- ja vesikasvikurssi
Näytteenoton tekniikka –jatkokurssi
Laitesukelluksen tekniikka -jatkokurssi
Valtameriolosuhteet -kurssi
Tutkimusprojekti -kurssi
Teoria
Veneily- ja merimiestaidot
Monitorointimenetelmät -kurssi
Vedenalaiset biotoopit -kurssi
Keinotekoiset rakenteet -kurssi
Pohjaeläinkurssi
Vesikasvikurssi
Jääsukellus -kurssi
Näytteenoton tekniikka -kurssi
Laitesukelluksen tekniikka -kurssi
P3 kurssi
P2 kurssi
Laitesukelluksen peruskurssi
Sukellusohjelman kurssit
2.2 The European Scientific Diver (ESD)
Show proof of basic theoretical knowledge and a basic understanding of:
Diving physics and physiology, the causes and effects of diving related illnesses and disorders
and their management.
The specific problems associated with diving to and beyond 20m, calculations of air
requirements, correct use of decompression tables.
Equipment, including personal dive computers and guidelines as to their safe use.
Emergency procedures and diving casualty management.
Principles of dive planning.
Legal aspects and responsibilities relevant to scientific diving in Europe and elsewhere.
Be fully competent with/in:
Diving first aid, including cardio-pulmonary resuscitation (CPR) and oxygen administration to
diving casualties.
SCUBA rescue techniques and management of casualties.
The use and user maintenance of appropriate SCUBA diving equipment.
Be fully competent with:
Search methods.
Survey methods, both surface and sub-surface, capable of accurately locating and marking objects and sites.
The basic use of airbags and airlifts for controlled lifts, excavations and sampling.
Basic rigging and rope work, including the construction and deployment of transacts and search grids.
Underwater navigation methods using suitable techniques.
Recording techniques
Acting as surface tender for a roped diver.
Sampling techniques appropriate to the scientific discipline being pursued.
Show proof of having undertaken 70 open water dives, to include a minimum of:
- 20 dives with a scientific task of work supervised by a recognised research institution, such as
listed above.
- 10 dives between 15m and 24m.
- 5 dives greater than 25m.
- 12 dives in the last 12 months, including at least 6 with a scientific task of work.
Suorittetaan kurssien aikana
2.1 The Advanced European Scientific Diver (AESD)
Show proof of basic theoretical knowledge and a basic understanding of:
The specific problems associated with diving to and beyond 30m, calculations of air
requirements, correct use of decompression tables.
The principles and practice of dive planning and the selection and assessment of divers.
Dive project planning.
Be fully competent with/in:
The use and user maintenance of appropriate SCUBA diving equipment, including dry suits and
full face masks.
Basic small boat handling, and electronic navigation
Supervision of diving operations.
Be fully competent with:
Search methods, such as those utilising free swimming and towed divers together with remote
methods suitable for a various range of surface and sub-surface situations.
Roped/tethered diver techniques and various types of underwater communication systems
such as those utilising visual, aural, physical and electronic methods.
Show proof of having undertaken 100 open water dives, to include a minimum of:
- 50 dives with a scientific task of work, such as listed above.
- 10 dives between 20m and 29m.
- 10 dives between 29m and the national limit.
- 12 dives in the last 12 months, including at least 6 with a scientific task of work.
- 20 dives in adverse conditions, such as currents, cold water, or moving water.
- 20 dives as an in-water dive leader.
Suorittetaan kurssien aikana
Taulu 23. Tämän sukellusohjelman ja (A)ESD luokituksen vastaavuuksia. AESD-vaatimukset ESDvaatimusten lisäksi. Harmaa ruutu = taito opetetaan.
148
Syvyys metriä
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
30+
Sukellus /
harjoitus
nro
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
67
68
69
70
71
72
73
74
75
76
77
78
79
80
81
82
83
84
85
86
87
88
89
90
91
92
93
94
95
96
97
98
99
100
Kurssi / Sisältö
Laitesukelluksen peruskurssi
P1 kurssi
Taitorata
Laitesukelluksen tekniikka -kurssi
Orientaatio
Henkiliina + merkit
Henkiliina + etsintä
Tasapainoitus 1
Tasapainoitus 2
Tasapainoitus 3
Saapuminen koealueelle 1
Saapuminen koealueelle 2
Pelastautuminen ja pintapelastus
Pelastus
Parisukellus
Poijusukellus
Suunnistus 1 ja matkan mittaus
Suunnistus 2
Etsintä 1
Etsintä 2
Pohjalinja 1
Pohjalinja 2
Sokkosukellus
Taitorata
Näytteenoton tekniikka -kurssi
Putkinoudin
Injektioruisku
Fucus -pussi
20cm x 20cm ruutu ("Kautsky")
Ruutu
Pinsetit, veitsi ja purkit
Balanus -kehikko
Satunnaistamien
Kalahäkki / Zostera -häkki
Kansihaavi / Hemimysis -haavi
Tvärminne -noudin
Laatta
Nostosäkki
Kalalinja
Pohjaeläintrappi
Imuri
Väliveden sedimenttitrappi
Mittalaitteen asennus
Peittäminen
Säkkikoe
Jääsukellus -kurssi
Orientaatio
Injektioruisku
Etsintä
Vesikasvikurssi
Makrolevät / suojaisa
Makrolevät / puolisuojaisa 1
Makrolevät / puolisuojaisa 2
Makrolevät /avoin1
Makrolevät / avoin2
Putkilokasvit / pehmeä pohja
Putkilokasvit / fladat
Pohjaeläinkurssi
Kovat pohjat / rihmalevävyöhyke
Kovat pohjat / rakkolevävyöhyke
Kovat pohjat / punalevävyöhyke
Hiekkapohjat / Zostera -niitty
Hiekkapohjat / paljas hiekka
Pehmeät pohjat / putkilokasvit
Pehmeät pohjat / fladat
Keinotekoiset rakenteet -kurssi
Laituri- & ym. rakennelmat
Joskär hylky
Granbusken hylky
Vedenalaiset biotoopit -kurssi
Vedenalainen biotoopit I
Vedenalainen biotoopit II
Vedenalainen biotoopit III
Monitorointimenetelmät -kurssi
VPD -menetelmä1
VPD -menetelmä2
VELMU -menetelmä
Tutkimusprojekti -kurssi
Tutkimusprojektisukellus 1
Tutkimusprojektisukellus 2
Tutkimusprojektisukellus 3
Tutkimusprojektisukellus 4
Tutkimusprojektisukellus 5
Tutkimusprojektisukellus 6
Laitesukelluksen tekniikka -jatkokurssi
Kelan käytön harjoitus
Dekopullon tms. kiinnitys ja kuljettaminen
Etsintä kelalla
0 -näkyyvyydessä toimiminen 1
0-näkyvyydessä toimiminen 2
Näytteenoton tekniikka –jatkokurssi
Vesikasvien ja -eläinten merkintä
Keinotekoiset riutat
Biofilmi ja perifyton
Sedimentti
Syvennetty pohjaeläin- ja vesikasvikurssi
Tammikuu-helmikuu
Maaliskuu-huhtikuu
Toukokuu-kesäkuu
Heinäkuu-elokuu
Syyskuu-lokakuu
Marraskuu-joulukuu
Keinotekoiset rakenteet –jatkokurssi
Harjoitus 1, imuri
Harjoitus 2, vertikaalisuus
Laajennettu tutkimusprojekti –kurssi
Tutkimusprojektisukellus 7
Tutkimusprojektisukellus 8
Tutkimusprojektisukellus 9
Tutkimusprojektisukellus 10
Tutkimusprojektisukellus 11
Tutkimusprojektisukellus 12
Valtameriolosuhteet -kurssi
Valtamerisukellus 1
Valtamerisukellus 2
Valtamerisukellus 3
Valtamerisukellus 4
Valtamerisukellus 5
55 kpl
10kpl
5 kpl
ESD
80 kpl
10 kpl
10 kpl
AESD
Taulu24. ESD- ja AESD-luokitusten syvyysvaatimukset.
149
Liite 3. Sukellusohjelman vastaavuuksia Opetushallituksen (MÄÄRÄYS 26/011/2006)
AMMATTISUKELTAJAN AMMATTITUTKINNON PERUSTEET -tutkintoon tai sen osaan valmistavan
koulutukseen
Sukellusohjelman vastaavuuksia Opetushallituksen AMMATTISUKELTAJAN AMMATTITUTKINNON
PERUSTEET -tutkintoon tai sen osaan valmistavan koulutukseen on esitetty taulussa 25. Käydyn
sukellusohjelman jälkeen oppilas voi osallistua näyttötutkintoon. Näyttötutkintoja järjestää mm. LänsiUudenmaan koulutuskuntayhtymä Luksia.
EA2
EA1
Laajennettu tutkimusprojekti –kurssi
Keinotekoiset rakenteet –jatkokurssi
Syvennetty pohjaeläin- ja vesikasvikurssi
Näytteenoton tekniikka –jatkokurssi
Laitesukelluksen tekniikka -jatkokurssi
Valtameriolosuhteet -kurssi
Tutkimusprojekti -kurssi
Teoria
Veneily- ja merimiestaidot
Monitorointimenetelmät -kurssi
Vedenalaiset biotoopit -kurssi
Keinotekoiset rakenteet -kurssi
Pohjaeläinkurssi
Vesikasvikurssi
Jääsukellus -kurssi
Näytteenoton tekniikka -kurssi
Laitesukelluksen tekniikka -kurssi
P3 kurssi
P2 kurssi
Laitesukelluksen peruskurssi
Sukellusohjelman kurssi
Ensiapuun liittyvät kurssit (EA1 & EA2) on suoritettava erikseen.
a) Am m attitaitovaatim ukset:
Tutkinnon suorittaja tuntee
• makroskooppisia kasvi- ja eläinlajeja sekä vedenalaisia geologisia
muodostumia oman tieteenalansa edellyttämässä laajuudessa
• tiedonkäsittelyn vedenalaisessa tutkimuksessa.
Tutkinnon suorittaja ym m ärtää
• vedenalaiset tieteelliset koejärjestelyt
• kaukokartoitusmenetelmien (esim. viistokaikuluotaus, magnetometrikartoitus,
monikeilakaikuluotaus, seisminen kaikuluotaus ja ROV-tutkimus)
hyödyntämisen periaatteet vedenalaisessa tutkimuksessa.
Tutkinnon suorittaja osaa:
• perustaa, paikallistaa, dokumentoida ja merkitä tutkimusalan
• yleiset näytteenotto- ja havainnointimenetelmät vedenalaisissa kasvillisuus- ja
pohjaeläintutkimuksissa
• käsitellä näytteet aluksessa ja maissa sekä valmistaa ne jatkokäsittelyä varten
• suunnitella ja johtaa tutkimushanketta
• hankestrategiat, tutkimuksen rakenteen ja logistiikan vedenalaisessa tutkimuksessa
• raportoida ja julkaista tutkimustulokset
• vedenalaisen still- ja videokuvauksen käytön
• tunnistaa tavallisimmat geologiset muodostumat veden alla
• tunnistaa kasvi- ja eläinlajeja veden alla ja erottaa ne lajit, joiden tunnistaminen
vaatii laboratoriomääritystä (biologit ja limnologit)
• avustaa viistokaikumittauksissa
• antaa ensiapua SPR:n EA2-tasoisesti.
b) Am m attitaidon osoittam istavat:
Tutkinnon suorittaja tekee tutkinnon vedenalaista luonnontieteen alan
tutkim ustyötä koskevan suunnitelm an, jossa esitetään
• aineiston keräämisperiaatteet sukeltamalla
• näytteiden käsittely aluksessa ja maissa sekä niiden valmistaminen jatkokäsittelyä varten
• vedenalaiset tieteelliset koejärjestelyt
• tutkimushankkeen suunnittelu ja johtaminen
• tiedonkäsittely vedenalaisessa tutkimuksessa
• tutkimustulosten raportointi ja julkaiseminen
• tarvittavat työvälineet, koneet, laitteet, nostot ja logistiset järjestelyt
• laadun ja työturvallisuuden varmistaminen
Taulu 25. Sukellusohjelman vastaavuuksia Opetushallituksen AMMATTISUKELTAJAN AMMATTITUTKINNON
PERUSTEET -tutkintoon tai sen osaan valmistavan koulutukseen. Harmaa ruutu = taito opetetaan.
150