1. No category

-1-
JÄRVI-SUOMEN KYLÄT RY
VUOSIKERTOMUS VUODELTA 2011
Hyväksytty 10.4.2012
1 Yleistä
Kulunut vuosi oli Järvi-Suomen kylien (Jäsky) 14. toimintavuosi. Mikkelin läänin kyläasian neuvottelukunnan aika mukaan lukien toimintavuosi oli 20. Milkan perustamisen 20-vuotisjuhlia voidaan siis juhlia vuonna
2012.
2 Etelä-Savon kylätoimijat
Jäskyn alueella on kylätoimintaa noin 190 alueella. Kyläosoitteistossa on 121 rekisteröityä kyläyhdistystä ja
101 rekisteröitymätöntä kylätoimikuntaa, mutta kaikissa ei ole tällä hetkellä toimintaa. Kaupunginosayhdistyksiä on kyläosoitteistossa 15, kuntakohtaisia kylätoimintayhdistyksiä 5 ja muita yhdistyksiä 11. Kunnista
kyläosoitteistossa on ainakin kyläasiain yhdyshenkilö, kunnanjohtaja ja 2-3 johtavaa luottamusmiestä. Kaikille näille menee Jäskyn posti. Monet maakunnan kylistä ovat lisänneet toimintaansa viime vuosina ja myös
saavuttaneet tuloksia mm. asukasmäärän kasvuna.
3 Jäsenistö
Jäskyn jäsenmäärä on edelleen kasvanut. Jäsenet vuoden lopussa:
Yhdistyksiä
Henkilöjäseniä
Kannatusjäseniä
Yhteensä
2011
110
108
14
232
2010
108
109
13
230
2009
102
102
13
217
2008
96
92
13
201
4 Hallitus ja kokoukset
Järvi-Suomen kylät ry:n hallitus vuonna 2011:
Ilkka Sutinen, Mikkeli, puheenjohtaja
Jouko Mälkiä, Enonkoski, varapuheenjohtaja, varalla Esko Makkonen, Savonranta,
Eila Puhakainen, Juva, varajäsen Pia Niilo-Rämä, Mikkeli,
Jukka Paatero, Ristiina, varajäsen Pentti Nieminen, Kangasniemi,
Leena Äärimaa, Hirvensalmi, varajäsen Veikko Simelius, Heinävesi,
Leena Suhonen, Rantasalmi, varalla Marita Mattila, Mäntyharju,
Mikko Karinen, Savonlinna, varalla Riikka Ruotsalainen, Savonlinna,
Mervi Kukkonen, Juva, varalla Kari Mielonen, Kerimäki,
Tuula Eloranta, Pieksämäki, varalla Leo Sistonen, Sulkava.
Sihteerinä ja rahastonhoitajana toimi osa-aikainen kyläasiamies Henrik Hausen, Pertunmaa ja kirjanpitäjänä
Sari Vuorinen, Punkaharju. Vuoden 2011 tilejä ja toimintaa tarkastivat Eero Saramäki, Enonkoski (KHT) ja
Sirpa Vahvaselkä, Mikkeli, varalla Pekka Häkkinen, ProAgria Mikkeli ja Antti Toivakka, Kangasniemi.
Jäskyn kyläasiamiehenä on toiminut vuodesta 2003 alkaen Henrik Hausen. Kyläasiamies on Jäskyn toiminnanjohtaja ja kylien työrukkanen ja on toiminut myös Jäskyn hankkeiden vastuuhenkilönä ja vetäjänä. Osaaikaisen kyläasiamiehen lisäksi Jäskyn resursseihin kuuluu myös hallituksen ja jäsenten laaja talkootyö.
Kevätkokous järjestettiin 9.4. Kerimäellä ja syyskokous 26.11. Kangasniemen Hokassa.
Järvi-Suomen kylät ry
-2Hallitus kokoontui 5 kertaa: 27.1. Mikkeli, Ravintola Talli, läsnä 13 mukaan lukien sihteeri, 24.3. Pertunmaan kunnantalossa, läsnä 11, 27.4. Sulkavan Partalansaaressa, läsnä 12, 17.8. Kangasniemen Ruokomäessä,
läsnä 11 ja 3.11. Juvan Partalassa, läsnä 13.
Suomen kylätoiminta ry:n kevätkokouksessa Helsingissä 28.4. Jäskyä edusti Ilkka Sutinen. Sytyn syyskokouksessa Helsingissä 30.11. Jäskyä edusti Mikko Karinen. Veej’jakaja ry:n syyskokouksessa Mikkelissä 1.12.
Jäskyä edusti Henrik Hausen.
5 Kylätoiminnan tuki
Neuvontapyyntöjä tuli runsaasti kylistä ja niihin vastattiin. Usein sähköposti- tai puhelinneuvonta riitti, mutta
tarvittaessa käytiin paikan päällä. 4 kyläyhdistystä rekisteröitiin vuoden aikana. Kyläsuunnitelmia valmistui
maakunnassamme ainakin 6 kpl.
Alustuksia ja esittelyä maakunnan kylätoimijoille oli muun muassa seuraavissa tilaisuuksissa:
11.1. Mikkelin Ihastjärven laajakaistailta
22.1. Kerimäen kyläsuunnittelukurssi
23.1. Kangasniemen Luuusniemen kyläkokous
3.2. Kangasniemen kylien, kunnan ja seurakunnan yhteistyöseminaari
22.2. Osallisuus paneelikeskustelu Mikkelissä yliopistokeskuksen auditoriossa
23.2. Savonlinnan Kallislahden kyläkokous yritysten kanssa
20.3. Kangasniemen Kutemajärven kyläyhdistyksen vuosikokous
9.4. Jäskyn avoin seminaari ja kevätkokous Kerimäellä
5.5. JJR-alueen kyläilta Rantasalmen Kuus-Hukkalassa
30.6. Jyväsriihen opintomatka Joutsan Hankaan kylätalossa
28.9. Rajupusu-alueen kylien kokous Juvan Kannashovissa
29.9. Ruotsalais-tanskalainen vierailuryhmä Hartolan Linnahotellissa
21.10. Etelä-Savon maaseudun kehittämisen toimenpideohjelman seminaari Mikkelissä
25.11. Jäskyn seminaari ja syyskokous Kangasniemen Hokassa
6 Toimenpideohjelma
Etelä-Savon järjestöt, viranomaiset ja tutkimuslaitokset ovat laatimassa yhdessä vapaamuotoisen toimenpideohjelman maaseudun kehittämiseksi. Tulevaisuuteen katsovalla toimenpideohjelmalla vahvistetaan maaseudun kehitystä. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Etelä-Savon maakuntaliitto, Helsingin yliopiston
Ruralia-instituutti, Järvi-Suomen kylät ry, MTK-Etelä-Savo sekä ProAgria Etelä-Savo, joka hallinnoi hanketta.
Toimenpideohjelmaa kirjoitetaan työpajoissa, joita järjestetään maatila- ja maaseutuyrittäjille sekä maaseudun muille asukkaille. Syksyn työpajoissa käsiteltiin eri maatalouden aloja ja matkailua. Vuoden 2012 puolella ovat vuorossa palvelut, muu yrittäminen, kylien yhteistoiminta ja nuorten toiveet.
7 Muu maakunnallinen vaikuttaminen
Jäsky otti syyskokouksessaan kantaa ammattikorkeakoulutuksen keskittämistä vastaan ja erityisesti Nikkarilan perinteikkään metsäopetuksen puolesta. Perusteina olivat metsän merkitys maaseutuvaltaisessa maakunnassa, Pieksämäellä sijaitsevan Nikkarilan kampuksen laaja-alainen opetus ja hyvät tulokset sekä lyhyet
matkat Mikkeliin ja Varkauteen jossa löytyy yhteistyökumppaneita.
Tiedotuksessa tuotiin esille Mikkelin luomuinstituutti-suunnitelmia, metsäbioenergiaseminaaria, kylätalojen
merkitystä ja kunnostamista,
Maaseutujärjestöjen foorumi kokoontui Mikkelissä 27.1., teemana nuorten hankkeet. Foorumin kokoonkutsujina ovat Jäsky ja MTK Etelä-Savo ja se kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa. Mukana on 12 yhdistystä, muun
muassa Leader toimintaryhmät.
Järvi-Suomen kylät ry
-3Jäsky osallistui aktiivisesti moneen maakunnalliseen työryhmään, muun muassa Laajakaista kaikille hankkeen ohjausryhmään, Etelä-Savon liikunnan Kyläsportti -hankkeen ohjausryhmään, Ruralian neuvottelukuntaan, Etelä-Savon maaseudun kehittämisohjelman seurantaryhmään, Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmään, Etelä-Savon suurpetoneuvottelukuntaan, Etelä-Savon hirvikannan suunnitteluryhmään jne. Työryhmät olivat nimensä mukaisesti työllistäviä, mutta niiden kautta Jäsky verkottuu maakunnassa ja pystyy
ajamaan monia tärkeitä asioita. Hyvä asema maakunnan valmistelutyössä on saavutettu monivuotisella työllä. Suuri puute on, että meillä ei ole Myr:n maaseutujaostoa tai vastaavaa eikä Jäsky tai toimintaryhmät ole
edustettuna Myr:ssä.
Jäskyn edustajat osallistuivat myös useisiin maakunnallisiin tilaisuuksiin.
Maakunnallinen vaikuttaminen vaatisi tiiviimpää yhteistyötä. Tähän on vain vaikea löytää muotoja. Leaderryhmien, MTK Etelä-Savon, neuvontajärjestöjen, vapaa-ajan asukkaiden toimikuntien ja tutkimuslaitosten
(erityisesti Ruralia, Juvenia ja Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos) kanssa on tiivistä, mutta jokaisella on
omat roolinsa ja esimerkiksi Leader-ryhmiä, MTK:ta ja Jäskyä on mahdotonta yhdistää. Uudelle järjestölle
olisi vaikea löytää resursseja. Maakuntaliiton työryhmissä Jäsky edustaa usein maaseutujärjestöjä mutta ohjelmien valmistelu on kovin virkamieskeskeinen.
8 Maallemuuttopalvelu
Etelä-Savon maallemuuttopalvelu käynnistettiin Jäskyn toimesta maakunnan kehittämisrahalla tuetussa
hankkeessa vuosina 2006–2007. Toiminta jatkui vuonna 2012. Kylissä oli 16 tonttipörssiä jotka saivat näkyvyyttä Jäskyn kotisivuilla. Maallemuutto.info:n vuosimaksu katsottiin liian suureksi Jäskylle ja palvelusta
luovuttiin. Kylille välitettiin tietoa asunnonetsijöistä uutiskirjeissä.
Aktiivisissa kylissä saatiin erittäin hyvät tulokset: kampanjoiden ja tonttipörssien tuloksena saatiin uusia
tontteja ja kiinteistöjä myyntiin ja uusia asukkaita. Maallemuuton edistäminen edellyttää kokemusten mukaan sekä innostuksen nostattamista kylissä (halutaan uusia asukkaita, myydään tontteja) että maaseutuasumisen markkinointia (kampanjoimassa mielellään kyläläiset itse).
Maaseutualueille rakennetaan edelleen vilkkaasti. Maaseutu on tärkeä osa maakuntaa ja sen kehittämistä ei
saa laiminlyödä!
9 Kylien tiedotuksen tuki
Kylien kotisivut on näkyvästi linkitetty Jäskyn kotisivuilta. Jo 104 kylällä on omat kotisivut: kylämme ovat
ulospäin suuntautuneita ja haluavat tiedottaa toiminnastaan! Jäsky tarjoaa kylille ilmaista kotisivutilaa sekä
auttaa uusien kotisivujen laatimisessa ja päivittämisessä. Tämä apu on ilmaista ja sitä käytti vuoden aikana 5
kylää.
Kylien osoitteisto on tietyin edellytyksin myös muiden hankkeiden, tutkijoiden, kuntien ja esimerkiksi jätevesineuvojien käytössä. Jäskyn kyläkirjeessä ja uutisviesteissä pyrittiin tuomaan esille sekä maakunnallisia
että valtakunnallisia hyviä esimerkkejä, tutkimustuloksia ja mielipiteitä. Painotus oli selkeästi myönteisissä
asioissa.
10 Muu tiedotus
Jäskyn kotisivujen suosio on pysynyt korkealla. Kuukausittain kävijöitä on 2 000 – 3 000 ja kävijät vierailevat keskimäärin kolmella sivulla. Kesäisin erityisesti toimintakalenteri lisää kävijämääriä ja kokonaiskävijämäärät nousevat usein yli 3 000.
Kotisivuja on pyritty kehittämään yhä monipuolisemmiksi. Niissä on muun muassa linkit kylien ja kuntien
kotisivuille, kylät lueteltu kunnittain, laaja linkkikokoelma, maallemuuttopalvelu ja tonttipörssien linkit, kylätoiminnan vinkkiluettelo, blogityyppinen ajankohtaispalsta, ajankohtaispalstan arkistot vuosittain ja
alasivuja eri aiheista.
Jäskyn kotisivuilla on myös toimintakalenteri jossa mainostetaan kylien ja maakunnan tapahtumia. Vuonna
2011oli toimintakalenterissa 268 tapahtumaa, 33 eri kesänäytelmää ja 10 viikoittaista tapahtumaa.
Järvi-Suomen kylät ry
-4Facebookissa on levitetty tietoa maakunnan kylätoiminnasta.
Kyläosoitteisto päivitettiin vuoden mittaan ja sitä käytti monet hankkeet, toimintaryhmät ja kunnat.
Kyläkirje tuotiin esille erityisesti oman maakunnan kylien hyviä esimerkkejä monimuotoisesta toiminnasta.
Kyläkirjeitä lähetettiin 1 kpl sekä kutsu syyskokoukseen. Kyläkirje menee yli 600 osoitteeseen kyliin, kuntiin
ja yhteistyökumppaneille joten tieto Jäskyn toiminnasta leviää laajalle. Tällainen säännöllinen tiedotus on
osoittautunut erittäin hyödylliseksi.
Uutisviesti lähti kylille 12 kertaa yli 600 sähköpostiosoitteeseen.
Mikkeliläisen Miämedian kanssa jatkettiin yhteistyötä.
Tapahtumista laadittiin 10 lehdistötiedotetta ja Jäsky oli esillä lehdissä mm. kyläkoululisäadressin luovutuksen yhteydessä, vuoden kylän valinnan, Lokaalin palkitsemisten ja eri seminaarien yhteydessä. Lehdistötiedotteet lähtevät 35 eri lehteen yli 70 toimittajalle.
11 Jäskyn järjestämät tilaisuudet
Näistä tilaisuuksista on kuvia ja juttua Jäskyn arkistosivulla, www.jasky.net/arkis11.html
 Etelä-Savon järjestöjen Maaseutufoorumi kokoontui 27.1.2011, teemana nuoret. Alustajina olivat
Katja Komonen Mikkelin ammattikorkeakoulusta sekä järjestöjen edustajat ja tilaisuudesta käytiin
vilkasta keskustelua. Koollekutsujina toimivat Jäsky ja MTK Etelä-Savo.


Kangasniemen kylien yhteistyöseminaari järjestettiin 3.2.2011. Idea syntyi syksyn Voimistuvat
kylät -seminaarissa Mikkelin Naisvuoritalossa jossa oli mukana Kangasniemen kirkkoherra Matti
Tolvanen. Yhteistyöseminaarin järjestäjinä toimivat Kangasniemen maaseutuseura, Järvi-Suomen
kylät, Kangasniemen seurakunta ja Kangasniemen kunta. Paikalla oli 40 kangasniemeläistä maaseudun kehittäjää.
Asumisen ja yrittämisen moderni maaseutu -seminaari järjestettiin Mikkelin yliopistokeskuksen
auditoriossa 18.2. Tilaisuuden järjestivät Maaseutupolitiikan yhteisyöryhmän yrittäjyyden ja maaseutuasuminen teemaryhmät yhteistyössä Jäskyn ja Ruralian kanssa.

Pienkoululisä takaisin -adressi luovutettiin opetusministeri Henna Virkkuselle Helsingissä 23.3.
Adressissa oli 1 608 allekirjoitusta. Adressin luovutti joukko Kangasniemen kyläaktiiveja sekä Suomen kylätoiminta ry:n pääsihteeri Risto Matti Niemi ja Järvi-Suomen kylät ry:n kyläasiamies Henrik Hausen. Korvamerkitty pienkoululisä poistettiin kuntien valtionavustuksista vuonna 2006.
Vaikka vaikutus kuntatalouteen ei ollut suuri, niin poistamisesta seurasi kyläkoulujen ja kaupunkien
lähikoulujen lakkautusaalto joka on vain jatkunut. Kouluja on lakkautettu huomattavasti enemmän
kuin mitä oppilasmäärien laskeminen olisi vaatinut.

Jäskyn avoin keskustelutilaisuus kylien ja kuntien tilanteesta sekä kevätkokous järjestettiin 9.4
Kerimäen hotelli Herttuassa. Kuulimme paikallisten hankkeiden menestyksestä ja keskusteltiin
eduskuntavaalista. Elinvoimaa kylille ja kuntaan -hankkeessa on edistetty kyläsuunnittelua, koottu
kylien palvelukansioita ja järjestetty retkiä ja jätevesistä infokokouksia kylissä. Mukana oli myös
kansanedustaja Jari Leppä, MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Aarno Puttonen ja Sytyn talouspäällikkö Raija Tuppurainen.

Jäsky järjesti retken Raaseporiin Suomen kylätoiminta ry:n Lokaali juhlaseminaariin 3.-4.9. EteläSavosta oli mukana 16 henkeä eli yksi suurimmista maakunnallisista ryhmistä. Lauantaina tutustuttiin uusimaalaiseen kylätoimintaan, muun muassa Vuoden kylään Vihtijärveen. Sunnuntain juhlassa
palkittavina olivat muiden muassa Kylätoiminnan tiennäyttäjä Ritva Kämäräinen Rantasalmelta ja
kunniamaininnan Vuoden kylä -kilpailussa sai Hokan seudun kyläyhdistys Kangasniemeltä.

Seminaari ja syyskokous järjestettiin Kangasniemen Hokan Tapiolassa 26.11. Alustajina olivat Hokan seudun kyläyhdistyksestä Erja Pauninsalo, Toni Reinikainen ja Seppo Lappalainen, maaseudun kehittämisen toimenpideohjelman kirjoittaja Niina Kuuva sekä ohjausryhmän jäsen Henrik
Hausen.
Järvi-Suomen kylät ry
-5-
12 Osallistuminen muihin tilaisuuksiin
Osallistuttiin moniin kylien, maakunnan, Suomen kylätoiminta ry:n ja muiden järjestämiin tilaisuuksiin,
mm. Ihastjärven kyläilta 11.1., yhteistyöseminaarin suunnittelukokoontuminen Kangasniemellä 13.1., Tapani
Köppän jäähyväisluento Mikkelissä 13.1., Maaseutuohjelman seurantaryhmä Mikkelissä 8.2., Kyläsuunnittelutreffit Salossa 9.2., Lähidemokratiaseminaari Helsingissä 9.2., Savonlinnan Rönkönvaaran kyläjuhla 20.2.,
Laajakaistaseminaari Pertunmaalla 21.2., Paneelikeskustelu Mikkelissä 22.2., Kyläjaosto Tampereella 31.3.,
Laajakaistaseminaari Pertunmaalla 15.4., JJR-kyläilta Rantasalmen Kuus-Hukkalassa 5.5., Maakuntapäivä
Pieksämäen Kanttilassa 9.5., Maaseudun kehittämisohjelman seurantaryhmä Mikkelissä 10.5., Kylätoiminnan neuvottelupäivät Vantaalla 19.-20.5., Kyläasiamiesten tapaaminen Viitasaarella 6.-7.6., Kyläjaosto Tampereella 20.6., Baltia teemapäivä Padasjoella 9.8., Kyläjaosto Tampereella 28.9., Rajupusu-alueen kylien kokous Juvan Kannashovissa 28.9., Sytyn Visiopäivä 4.10. Helsingissä, Kehittyvä kylä kaupungin kupeessa semiaari 15.10 Kerimäen Anttolan kylätalo Nousulassa, Toimenpideohjelman seminaari Mikkelissä 21.10.,
Hirvikannan hoitosuunnitelman infoseminaari Mikkelissä 26.10., Maaseudun toimenpideohjelman seurantakokous Mikkelissä 8.11, Kyläjaosto Tampereella 16.11., Toimenpideohjelman työpajoja, Valokuituseminaari
Asikkalassa 29.11., Kylätoiminnan neuvottelupäivät Riihimäellä 8.-9.12,
Näistä tilaisuuksista on kuvia ja juttua Jäskyn arkistosivulla, www.jasky.net/arkis11.html
13 Vuoden kylä ja muut muistamiset
Etelä-Savon 22. Vuoden kyläksi valittiin Kangasniemen Hokka. Maakuntahallitus valitsi Vuoden kylän kokouksessaan 23.5. Valinta perustui Jäskyn esitykseen, jossa todetaan:
1. Kylä on menestyksellisesti puolustanut kyläläisten palveluja. Kyläläiset ovat perustaneet Pikkuväki ry:n
päivähoidon kylälle, puolustaneet kyläkoulunsa ja perustaneet kesätorin. Yksityinen päivähoito työllistää kaksi kokoaikaista hoitajaa. Myös mökkitalkkareiden, puutarhayrittäjän ja Käräjäniemen kesäkaupan
kanssa toimitaan yhteistyössä.
2. Hehkuva Hokka kehittämishanke edistää kyläläisten yhteenkuuluvuutta: on perustettu Hokka Sentteri
toimitila kyläläisten tapaamispaikaksi, edistetty erityisesti lasten ja ikäihmisten viihtyvyyttä sekä vahvistettu kylän identiteettiä mm. Facebookissa. Tilaisuuksia on hankkeen aikana ollut jo yli 100.
3. Tilaisuuksia on muutenkin kylässä monia joka vuosi. Yksi innovatiivinen tapahtuma on Puulan iltasoitto. Esiintyjät laulavat saaressa ja yleisö on veneissä. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Kangasniemen
seurakunnan ja Puulan veneseuran/Järvipelastajien kanssa. Laulusolisteina esiintyivät vuonna 2009 Raita Karpo, 2010 Sirkku Tolvanen ja tänä vuonna Jukka Kuoppamäki.
4. Kylä tiedottaa ja toimii yhteistyössä. Kylä on ollut esillä sekä lehdissä että TV:ssä. Kyläkouluseminaari
sekä pienkoululisäadressin kerääminen ja luovuttaminen opetusministeri Henna Virkkuselle herätti valtakunnallista huomiota. Kirjastoauton puolesta kerättiin kunnan kylien tuki.
5. Ensimmäinen kyläsuunnitelma on vuodelta 1997. Hehkuva Hokka -hanketta varten on kartoitettu kylän
heikkouksia ja vahvuuksia sekä visioitu tulevaisuutta kyläläisten ideointipäivässä. Jatkohankkeessa on
aikomus päivittää kyläsuunnitelmaa. Uusien talojen rakentaminen on jo suunnitteilla Hokka talo projektin puitteissa.
Hokka sai myös kunniamaininnan valtakunnallisessa Vuoden kylä -kilpailussa. Kylä vastaanotti kunniakirjan Lokaali juhlaseminaarissa. Syksyllä Veej´jakaja palkitsi Hokan kehittämishankkeen.
Päätettiin lisäksi palkita Kerimäen Anttolan seutu kunniakirjalla. Perustelut:
Kylä on puolustanut palvelujaan ja vaikuttanut aktiivisesti kevyeen liikenteen väylän puolesta. Uusi kyläsuunnitelma on kunnianhimoinen ja kylä tiedottaa aktiivisesti. Kyläyhdistys ylläpitää perinteistä seurantalotanssikulttuuria ja toimintaa on muutenkin monipuolisesti kaiken-ikäisille.
Kylätoiminnan tiennäyttäjän tunnukset sai Ritva Kämäräinen Jäskyn esityksestä. Tunnus jaettiin Lokaali
juhlaseminaarissa. Sytyn kultaisen ansiomerkin saivat Jäskyn esityksestä Ilmari Nikkinen Mäntyharjun kirkonkylästä, Kangasniemen pitkäaikainen maaseutupäällikkö Arto Pulkkinen ja kyläasiamies Henrik Hausen.
Järvi-Suomen kylät ry
-6-
14 Valtionapu ja varainhankinta
Jäsky sai valtion toiminta-avustusta 37 235 euroa vuonna 2011, jäsenmaksut tuottivat 3 525 euroa. Myyntituloja tuli 400 euroa ja kurssi- ja tapahtumamaksuja 160 euroa. Suurimpia kuluja oli kyläasiamiehen palkka,
matkakulut ja tiedotustoiminta.
Vuoden ylijäämä oli 3 752,13 euroa ja lisäksi valtionapua on kirjattu saatuna ennakkona 2 432 euroa, yhteensä nämä 6 184 euroa. Hyvä näin, edelliset tilinpäätökset olivat miinuksella (2010 -852, 2009 - 5 023,
2008 - 3 537, 2007 - 5 822, 2006 + 4 337, 2005 - 1 380, 2004 + 4 242, 2003 + 6 685, 2002 - 110 euroa).
15 Yhteistyö ja verkostoituminen laajeni
Yhteistyötä tehtiin vuoden varrella erityisesti seuraavien tahojen kanssa:
Piällysmies, Rajupusu ja Veej’jakaja Leader-ryhmät. Hanketoiminnasta tiedotettiin kylille ja monet hankkeet
käyttivät Jäskyn kyläosoitteistoa.
Yritykset: Osuuskauppa Suur-Savo tuki Jäskyn toimintaa kustantamalla kyläkirjeen postituksia. Muutamat
yritykset liittyivät Jäskyn kannatusjäseniksi ja monet ostivat Jäskyn kirkkokortteja.
MTK-Etelä-Savon kanssa kutsuttiin kokoon maaseutujärjestöjen foorumin.
Muita maaseutujärjestöjä osallistui foorumiin.
Ristiinan ja Mikkelin vapaa-ajan asukkaiden toimikuntien kanssa vaihdettiin tietoja ja kyläasiamies osallistui
palaveriin Mikkelissä.
Maakuntaliitto, Ely-keskus ja ympäristökeskus: osallistuttiin tilaisuuksiin, neuvoteltiin hankkeista ja ohjelmista.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman arviointi Makea. Henrik Hausen jäsen ohjausryhmässä.
Etelä-Savon maaseudun kehittämisohjelman seurantaryhmä, Henrik Hausen.
Alueen kunnat: kuntien kylätilaisuudet, kyläsuunnitteluseminaarit.
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, osallistuttiin seminaareihin, Henrik Hausen jäsen instituutin Mikkelin yksikön neuvottelukunnassa.
Mikkelin ammattikorkeakoulu, yhteistyötä mm. Juvenia nuorisohankkeen kanssa. Alustus maaseutufoorumissa ja neuvottelut nuorisohankkeesta.
Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmä: Jäskyn edustajana Eila Puhakainen, varalla Henrik Hausen.
Etelä-Savon suurpetoneuvottelukunta: Jouko Mälkiä.
Hirvikannan hoitosuunnitelmatyö: Henrik Hausen.
Suomen kylätoiminta ry:n kyläjaosto: Henrik Hausen jäsen ja jaoston tiedottaja.
Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset, Henrik Hausen Kylävillitys-hankkeen ohjausryhmässä.
Mikkelin kylien neuvottelukunta, Pieksämäen kylät ry, Savonlinnan kylät ry, Savonlinnan seudun Kolomonen, Etelä-Savon liikunta ry: osallistuttiin tilaisuuksiin, kutsuttiin seminaareihin ja tiedotettiin kylille yhteistyökumppaneiden toiminnasta.
Suomen kylätoiminta ry: osallistuttiin moniin tilaisuuksiin.
Järvi-Suomen kylät ry