www.hansadeal.fi
Monien mahdollisuuksien kiinteistö
Pääjärvi
Peltotie 1 A, 16980 Hämeenlinna
2
Monien mahdollisuuksien
kiinteistö
Pääjärven kuntoutuskeskus on perustettu Pääjärven kuntayhtymän toimesta ja rakennettu olennaisin osin 1960-luvulla.
Ronni on perustettu Lammin kunnan lahjoittamalle Kauppilan
kartanon alueelle, jossa edelleenkin sijaitsee osa kartanon rakennuksia.
Kuntoutuskeskuksen toiminta on päättymässä vuoden 2012
aikana.
3
Pääjärvi
Pääjärven palvelukeskuksen maa-alue on
68 ha:n tontti, joka sijaitsee Pääjärven
rannalla Lammin Ronnin alueella PäijätHämeessä. Tontti on Hämeenlinnan kaupungin omistuksessa. Alueella on yhteensä 21
rakennusta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala
on 19 659 m�. Rakennuskanta on tyypillistä 1960-luvun tasakattorakentamista
ja rakennusten sijoittelussa on otettu
huomioon maisematekijät. Tontilla on
noin 800 m omaa rantaviivaa.
Tontti sijaitsee hyvien etäisyyksien päässä Hämeen suurimmista kaupunkikeskuksista. Hämeenlinnaan on n. 40 km, Lahteen n. 50 km ja Tampereelle n. 90 km ja näistä on verraten hyvät tieyhteydet Lammille ja siitä edelleen palvelukeskuksen tontille. Lammin keskustaan on matkaa 6 km.
Ronnin alue on säilynyt ympäristöltään edelleenkin luonnonkauniina ja pitkälti luonnonvaraisena.
Tampere
Lammi
Hämeenlinna
Helsinki
Lahti
4
Hallintorakennus käsittää toimistotilaa, sairaalan ja vastaanottotilat. Se on rakennettu vuonna 1968
ja peruskorjattu 1990-luvulla. Julkisivumateriaali on poltettua tiiltä ja puurakenteisen loivakaatoisen
tasakaton vesikatteena on huopakate, joka on uusittu 1991. Hallintorakennuksen kokonaispinta-ala
on 3770 m�.
5
Auditorio on rakennettu vuonna 1987
ja tilat ovat yhdessä kerroksessa. Julkisivumateriaali on poltettua tiiltä, katon
vesikatteena huopakate, joka on uusittu 1991. Kokonaispinta-ala on 205 m�,
juhlasalissa on n. 180 istumapaikkaa.
6
Kartano on rakennettu vuonna
1820 ja peruskorjattu 1978. Rakenteet hirttä, julkisivumateriaali
lautaa. Kokonaispinta-ala 382 m�.
Rakennus on suojelukohde.
7
Keltainen mökki on
noin 30 neliöinen
rakennus,
jossa
tupa, kk, takka ja
saunatilat. Rakennettu 1976 ja peruskorjattu 2000.
Rajoittuu rantaan.
8
Ruskea
mökki
on
noin 77 neliöinen rakennus, jossa keittiö,
tupa, takka ja sauna.
Rakennettu 1976 ja
peruskorjattu 2000.
Rajoittuu rantaan.
9
Keskuskeittiö ja henkilökunnan ja asiakkaiden ruokala sijaitsevat talousrakennuksessa, joka on peruskorjattu 2005. Ruokalassa on istumapaikkoja 70–150 hengelle. Keittiön laitteista pääosa on uusittu 2005.
10
Terapia- ja uimahallirakennuksessa on
mm. toimistotiloja, hallintotiloja, terapiatila, 5x15 m uima-allas, liikuntasali sekä
kuntosali. Kokonaiskerrosala 1544 kem².
11
Toimintatalossa sijaitsee asukkaiden päivätoimintakeskus.
Mm. kangaspuut, savenvalanta yms. toiminnat.
12
Pääjärvi
13
Pääjärvi
Pääjärvi sijaitsee Hämeenkosken ja Hämeenlinnan
rajalla. Sen pinta- ala on 13,44 km² ja tilavuus
noin 0,2 km³. Rantaviivaa on noin 36,6 km ja 12
saaresta rantaviivaa kertyy 3,66 km. Pääjärvi on
muodostunut kallioperän murtumalaaksoon ja on
sen vuoksi yksi Suomen syvimmistä järvistä. Syvyyttä on enimmillään 85 metriä, keskisyvyys on
14,8 metriä. Vesistössä saa ajaa myös moottoriveneellä.
Vedenlaatu
Vedessä runsaasti typpeä. Pääjärvi on Kokemäenjoen vesistön latvoilla Vanajaveden valuma-alueella. Vesi laskee ensin Teuronjokea pitkin Mommilanjärveen, siitä Puujokea pitkin Kernaalanjärveen
ja edelleen Vanajaveteen Kokemäenjokea pitkin
Pohjanlahteen.
Järven vedenlaatu on hyvä, huolimatta siihen kohdistuvasta maatalouden hajakuormituksesta ja
säännöstelystä. Vesi on humuspitoista, mutta ei
runsashumuksista.
Luonto
Pääjärven ympäristössä on useita luonnonsuojelualueita. Yksi on Pääjärven rannan ja Lammin biologisen aseman pohjoispuoleinen Linnanmäen välinen metsäalue, joka on lähes kokonaan suojeltu.
Suojelualueelle sijoittuu luontopolkuja, jotka
kulkevat lehtometsässä Pääjärven rannalle.
Linnusto
Rannoilla tavattavia lintuja ovat mustakurkku-uikku (Podiceps auritus), nokikana (Fulica atra), pikkulokki (Hydrocoleus minutes), pikku-uikku (Tachybaptus ruficollis),
telkkä (Bucephala clangula) ja isokoskelo (Mergus merganser). Syksyisin Pääjärvi on laulujoutsenten (Cygnus Cygnus) levähdyspaikka. Järven rantaniityillä pesii luhtahuitti (Porzana porzana) ja rantapensaikoissa pyrstötiainen (Aegithalos
caudatus).
Kalasto
Pääjärvi on alueellisesti varsin merkittävä virkistyskalastusjärvi. Järven hidas rehevöityminen havaittiin jo 1970-luvulla
Pääjärvi-projektin yhteydessä ja rehevöityminen on jatkunut
edelleen viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana.Kalastonrakenteeseen ovat vaikuttaneet järven säännöstelyn ja laskun sekä
ranta-asutuksen ohella myös kalastuspaine ja muutokset istutettavissa kalalajeissa. Huolimatta siitä, että muutokset ovat
vaikuttaneet järven arvokalakantaan, on kalasto kuitenkin yhä
monipuolinen istutuksien myötä. Saaliiksi voi saada mm. lahnan (Abramis brama), siian (Coregonus lavaretus), kuhan (Sander lucioperca), järvitaimenen (Salmo trutta lacustris), hauen
(Esox lucius), särjen (Rutilus rutilis), ahvenen (Perca
fluviatilis), mateen (Lota lota) ja salakan (Alburnus
alburnus) (Vanajareitin kalapaikkaopas).
Pääjärvessä elää lisäksi jääkaudelta peräisin olevia
relikti- eli jäännösäyriäisiä, kuten jättikatka (Gammaracanthus lacustris), jäännehalkoisjalkaisia (Mysis relicta), valkokatka (Monoporeia affinis) ja okakatka (Pallaseopsis quadrispinosa).
14
Kohdetiedot
Kiinteistötunnus: Kunta:
Kylä:
Tilan pinta-ala: 109-551-4-59
Hämeenlinna
Ronni
68,9120 ha
Rakennusten lämmitys tapahtuu omalla raskasöljykäyttöisellä lämpökeskuksella.
Hämeenlinnan Seudun Vesi toimittaa kiinteistölle käyttöveden. Likavedet johdetaan vapaalla siirrolla kaupungin laitoksen käsiteltäväksi. Tilan rajalta rakennuksiin
ja rakennusten välillä toimii vesi- ja viemäriverkosto,
jonka ylläpidosta ja kunnostuksesta vastaa kiinteistön
omistaja. Kiinteistön kunnosta vastaavan rakennusmestarin mukaan verkoston kunto on hyvä.
Ylläpitokustannukset ovat jatkossa kohteen käyttötarkoituksesta ja -laajuudesta riippuen noin 2–4 €/
m²/kk.
Nykyinen kaava on YS eli sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten alue, kaavamuutoksen osalta
on tiedossa seuraavaa:
”10.5.1994 vahvistetun Pääjärven rantaosayleiskaavan
mukaan tila sijaitsee alueella, joka on varattu sosiaalija terveydenhuollon palvelujen käyttöön. Lisärakentaminen tai olennainen käyttötarkoituksen muutos edellyttää
asemakaavan laatimista tai poikkeamislupamenettelyä.”
Tämä koskee myös purkamista, eli jos puretaan olemassa
oleva rakennus, automaattisesti siihen käytetty rakennusoikeus ei tule käyttöön.
Myyjätaho voi kuitenkin vaikuttaa kaavamuutostarpeeseen mikäli ostaja edellyttää sitä.
15
Yhteenveto rakennuksista
Rakennus
Rakennusvuosi
Peruskorjaus
Neliöt
Käyttötarkoitus
Hallinto- ja tutkimus
1968
1990, 2002
3770
Toimistotilaa, sairaala, vastaanottotilat
Koulu
1979
2003
584
Luokkamuotoinen opetustila
Hoitokoti Kuusitie 1 A ja B
1968
1990
1138
Asukastiloja
Hoitokoti Kuusitie 3 A ja B
1968
1997
1114
Asukastiloja
Hoitokoti Kuusitie 2 A ja B
1968
1984
1132
Asukastiloja
Hoitokoti Kuusitie 8 A ja B
1969
1997
1077
Asukastiloja
Hoitokoti Kuusitie 9 A ja B
1969
1994
1095
Asukastiloja
Hoitokoti Kuusite 10 A ja B
1969
1984
1015
Entisiä asukastiloja, toimii varastona
Hoitokoti Kuusitie 11 A ja B
1969
1996
1198
Asukastiloja
Kuusitie 12 + terapia-uimala
1969
1990
1544
Asukastiloja, sekä terapiatilaa, uima-allas yms.
Auditorio
1987
205
Kokoustila
Talousrakennus
1968
1000
Ruokala, keittiö, kokoustiloja
Keskusvarasto
1979
468
Pesula- ja varastotiloja
Aluelämpökeskus
1968
2007
700
Lämpökeskus, verstastiloja
Toimintatalo
1979
1992
902
Entinen työkeskusrakennus=työtiloja
Kartano
1820
1978
382
Kartanon päärakennus, suojeltu
Kerrostalo
1969
2002
1400
3-kerroksinen kerrotalo, yhdistetyt portaat
Rivitalo
1968
578
Kuusi asuntoa
Paritalo
1992
250
Kaksi asuntoa
Rantasauna
1976
2000
77
Saunatilat, tupa ja kuisti
Rantahuvila
1976
2000
30
Pikkumökki
YHTEENSÄ
2005
19659
16
Muuta huomioitavaa
Pääjärven Kiinteistöpalvelut Oy on ollut merkittävä työllistäjä alueella, toiminnan päättyessä nyt voidaan olettaa, että työvoiman saatavuus on järjesteltävissä riippuen käyttötarkoituksesta tulevaisuudessa.
Lisäksi rakennusten osalta voidaan neuvotella jakoa useammalle eri
käyttäjälle mikäli juuri Teidän tarve ei edellytä kokonaisuuden ostoa:
vuokraus, hallinnanjako ja kiinteistön yhtiöittäminen.
Lisäksi on mahdollista neuvotella lisämaa-alueen hankinnasta joko
vuokrauksella tai ostolla. Maa-alue rajoittuu nykyiseen tonttiin mutta ei sisällä rantaviivaa.
Kohteen myynti
Kokonaisuus myydään tarjousten perusteella. Tontin osalta on mahdollista neuvotella joko ostosta tai vuokrauksesta.
Myyjä pidättää oikeuden myös hylätä saadut tarjoukset. Kuitenkin
kaikki tarjoukset käsitellään asianmukaisesti. On huomioitavaa, että
nykyinen käyttö kohteessa päättyy 2012, joten myyjätaho on halukas luopumaan kohteista kohtuullisin ehdoin.
Kohteesta lisätietoja antaa ja
esittelystä voi sopia
Hansa Deal Oy
Ilkka Lahdenperä
Puh. 0400 716 666
[email protected]
Sitratori 5, 00420 HELSINKI
www.hansadeal.fi