Päiväkummun Sanomat 2013 talvi.pdf

A s u k a s -
j a
h e n k i l ö k u n t a l e h t i
2 / 2 0 1 3
Sisältö
3Pääkirjoitus
4Pitkän iän salaisuudet
5Lisää fysioterapiaosaamista ryhmäkotien arkeen
7Kokeneen kautta kokemusta – Vanhustyön Trainee -ohjelma
8Liisa Lindroos 100 vuotta – Elämää lottana ja lehtorina
9Tapahtumia
16 Kotipolun asukkaat arjessa mukana
18 Laadunhallinta on apuväline koko yhteisölle
20 Elämä opettaa - Kun hoitajasta tulee hoidettava
22 Kehoa tasapainottamalla avaimet hyvinvointiin ja terveyteen
– aikomuksista käytäntöön!
24 Gallup
26 Keittiönurkka: Silakka- ja smoothieherkkuja
Päiväkummun tapaan
Hoitokoti Päiväkummun Sanomat
Julkaisija Hoitokoti Päiväkumpu Oy Toimitusryhmä Shillan Ahmadi, Sinikka Autere-Welling, Hanna Huttunen, Airi Järvinen, Henriikka Järvenperä, Henna Kastikainen,
Patricia Kulpakko, Paula Malmberg, Laura Pasanen, Timo Pylkkönen, Sanna Repo, Mirja Saksa, Katja Sohlberg, Jaana Sulkava, Taimi Turunen, Hissu Vallila
Etukansi Anna Dammert Takakansi Thinkstock Ulkoasu ja taitto Adverbi Paino Fram 2013 ISSN 1799-9243 Yhteystiedot [email protected].
Hoitokoti Päiväkummun Sanomat on saatavilla Vuosaaren, Itä-Pasilan, Länsi-Pasilan ja Malmin toimipisteistä sekä luettavissa osoitteessa www.hoitokotipaivakumpu.fi.
Hoitokoti Päiväkummun yhteystiedot
Hallinto Mikonkatu 8 A, 9. krs, 00100 Helsinki, 050 433 2275. Itä-Pasilan yksikkö Topparikuja 7, 00520 Helsinki. Ryhmäkoti Ainola (09) 756 278 51.
Ryhmäkoti Vipula (09) 756 278 52. Ryhmäkoti Kullervo (09) 756 278 53. Ryhmäkoti Vanamo (09) 756 278 54. Länsi-Pasilan yksikkö Pasilanraitio 2, 00240 Helsinki.
Ryhmäkoti Ilmatar 050 441 7965. Ryhmäkoti Väinölä 050 347 9069. Vuosaaren yksikkö Merikorttikuja 6 R 142-143, 00960 Helsinki. Ryhmäkoti Vellamo (09) 328 414 31.
Ryhmäkoti Ahtiala 050 356 4639. Malmi/Kotipolun Ryhmäkoti Pukinmäenkaari 7 B 14, 00700 Helsinki, 050 599 3149. Keittiö Karpalo (09) 7562 7856.
2
Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013
Pääkirjoitus
Kohtaamisen mahdollisuudet
Teksti: Jaana Sulkava ts. toimitusjohtaja
H
oitotyön vuorovaikutus on toisen ihmisen koh­
taamista, heittäytymistä hetkeen ja aitoa läs­
näoloa. Jokainen hetki sisältää ainutlaatuisia
mahdollisuuksia kohdata toinen ihminen arvokkaas­
ti, yksilöllisesti ja ennakkoluulottomasti. Löydämme­
kö kohtaamistilanteiden mahdollisuudet, muistammeko
valinnanvapautemme ja valintojen seuraukset asukkaiden
aamutoimissa, ruokailuhetkissä tai ulkoiluissa? Hoito­
työn ammattilaisen kohtaamisen eettinen ydin perustuu
myönteiseen asenteeseen sekä itseen että omaan työhön.
Hoitokoti Päiväkumpu on monipuolistanut ja sy­
ventänyt kohtaamisen tasoja yhdessä Suomen Fysioge­
riatrian ammattilaisten kanssa. Fysioterapeuttien am­
mattiosaamista hyödynnetään asiantuntijapalveluina ja
asukkaiden teemaryhmissä. Asukkaiden yksilöfysioterapiaa
toteuttavat tutut palveluntuottajat entiseen tapaan.
STM ja Kuntaliitto ovat julkaisseet kolmannen iäkkäiden
ihmisten palvelujen kehittämistä koskevan laatusuosituksen.
Suosituksen periaatteena on iäkkäiden ihmisten osallisuuden
turvaaminen, kokemuksellisuus ja tunne yhteenkuulumisesta
sekä mahdollisuus vaikuttaa yhteisössä. Tavoitteena on myös
parantaa iäkkäiden omatoimisuutta ja toimintakykyä sekä kun­
toutumista edistävää toimintaa.
Syksyllä 2013 otimme osaa nuorten ja vanhustyön kohtaa­
miseen ns. Vanhustyön Trainee -projektissa. Tulevaisuuttaan
suunnittelevat nuoret saivat mahdollisuuden tutustua vanhus­
työhön ja tehdä itselleen opiskelu- tai työllistymissuunnitelman.
Ryhmäkodeissa hoitoalan eri vaiheen opiskelijat harjoitte­
levat käytännön taitoja ja yhdistävät teoriaa arjen tilanteisiin.
Yhteistyössä Taloustutkimuksen kanssa on toteutet­
tu asiakassuhde- ja henkilöstötutkimukset, joilla selvitettiin
asiakastyytyväisyyttä palveluihin ja toimintaan. Kehitämme
palvelujamme tulosten mukaisesti asukkaiden, omaisten ja
henkilökunnan mielipiteet huomioiden.
Vuosittaisessa ISO 9001-2008 sertifioinnin ulkoisessa au­
ditoinnissa keskityttiin viestinnän ja tiedonkulun kehittämi­
seen. Auditoijan liiketoiminnan muutosten takia uudeksi yh­
teistyökumppaniksi on vaihtunut DNV (Det Norske Veritas).
Hoitotyön laadun seurannassa siirryimme keväällä 2013 RAItietojärjestelmän käyttöön. RAI:n kautta saamme asukkaan
päivittäisen hoidon kannalta systemaattista ja tarpeellista tie­
toa, jota hyödynnetään myös strategisessa johtamisessa. RAIjärjestelmän tietojen avulla toteutamme asukkaiden toiminta­
kyvyn, turvallisuuden ja hyvinvoinnin seurantaa.
Elämänilon hoitofilosofian yksilötason kohtaaminen
voi olla ilmeitä, eleitä, kosketuksia, puhetta tai hiljaisuutta.
Alzheimer-yhdistyksen Muistiseminaarissa Minna Laine
Ikäinstituutista muistutti kohtaamisen voimasta, juuri tämän
hetken ja läsnäolon vastuusta sekä jokaisen korvaamattomuu­
desta tässä hetkessä, asiasta, jota ei voi delegoida. Kohtaami­
sen mahdollisuus syntyy hoitajan vapaudesta valita asennoitu­
misensa työhönsä ja mahdollisuudesta valita toimintatapansa,
kohdata ihminen ihmisenä.
Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013
3
”Rautarouvat” (vasemmalta) Kaisa
sekä Ainot.
Pitkän iän salaisuudet
Teksti: Hissu Vallila Kuva: Anna Dammert
Vuosaaren ryhmäkodin asukkaat Aino H, Aino M. sekä Karin (Kaisa) I. ovat kaikki yli 90-vuotiaita.
Lisäksi Länsi-Pasilassa asuu syksyllä sata vuotta täyttänyt Liisa L. Halusimme kysellä heiltä
heidän näkemyksiään pitkäikäisyytensä salaisuuksista.
”P
itkäikäisyys on tietysti kunkin
oma kohtalo, mutta omalla koh­
dallani uskon runsaaseen ulkoi­
luun,” näkee Aino M. ”Olen harrastanut
paljon liikuntaa, talvella hiihtoa ja kesällä
pesäpalloa. Olen myös pitänyt itseni hoik­
kana rajoittamalla välillä syömistäni. Myös
nuorempia neuvoisin harrastamaan kaiken­
laista liikuntaa. Kotona voi kyllä myös istus­
kella lukemassa, mutta yksin ei saa jäädä, eli
pitää viettää aikaa kavereiden kanssa.” Seu­
raa Aino on saanut muun muassa musiikin
kautta, koska hän on soittanut viulua orkes­
terissa. Mitään salaisuuksia sinänsä ei Aino
koe pitkäikäisyydessä olevan: ”Elämässä ei
4
Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013
tarvita mitään erikoista, tavallinen elämä
riittää. Olisi myös hyvä rajoittaa alkoholin
käyttöä”, hän pohtii.
Aino H. kokee työn olleen elämässään
hyvin tärkeä asia. Valokuvaajana toiminut
Aino on kuitenkin sitä mieltä, että vaikka te­
kisi kovasti töitä, niin elämää ei silti saa ot­
taa raskaasti. Fyysisellä terveydellä on myös
tärkeä osa elämässä, ja hänen vanhempan­
sakin elivät 80-vuotiaiksi. Aino on samoilla
linjoilla kuin kaimansakin edellä: ”Kaikki
alkoholi ja huumausaineet pois.”
Kaisa I. pitää oman pitkäikäisyytensä
salaisuutena perimää, sillä hänen äitinsä­
kin eli yli 90-vuotiaaksi. Kaisa on pysynyt
terveenä, ja sitä hän arvostaa. Myös valoi­
sa elämänasenne on tärkeä, eikä Kaisa va­
lita tai murehdi pienestä. Fyysistä kuntoaan
hän on pitänyt yllä voimistelemalla. Nuo­
rempia hän neuvoo pitämään nautinnot koh­
tuullisina.
Kunnioitettavan sadan vuoden iän syk­
syllä saavuttanut Liisa L. hämmästelee it­
sekin asiaa: ”Ikä lisääntyy ihan itsekseen,”
hän kertoo hymyillen ja jatkaa: ”Sitä se ter­
veys tekee!” Liisa kertoo olleensa aina ter­
ve, toisin kuin nuorena nukkunut sisarensa.
Liisa uskoo myös hyvän ruuan olevan tärke­
ää, sekä mielelle että elimistölle. Lue Liisan
haastattelu sivulta 8.
•
Suomen Fysiogeriatria ja
Hoitokoti Päiväkumpu tiivistävät yhteistyötään
Lisää fysioterapiaosaamista
ryhmäkotien arkeen
Teksti: Katja Sohlberg, toimitusjohtaja, Suomen Fysiogeriatria Oy
Kuvat: Anna Dammert ja Thinkstock
Suomen Fysiogeriatrialla on pitkät perinteet ikääntyneiden ja muistisairaiden
kuntoutuksessa. Hoitokoti Päivä­kummun kanssa yhteistyötä on tehty jo Vuosaaren yksikön
alkuajoista lähtien, jolloin perustajamme Maija Käyhty alkoi kuntouttaa Päiväkummun asiakkaita Päiväkummun
ensimmäisessä hoitokodissa 2000-luvun alussa.
S
uomen Fysiogeriatria on perheyritys,
jonka juuret juontavat vuoteen 1982.
Maija Käyhty perusti ensimmäisen
yrityksen, jonka pääasiakasryhmäksi muo­
dostui hyvin nopeasti ikääntyneet ja vuosien
varrella muistisairaat. Kuntoutusfilosofiam­
me on vahvistunut kolmen vuosikymmenen
aikana, haluamme lisätä elinvoimaa liikun­
nan avulla ja ylläpitää toimintakykyä ole­
massa olevia voimavaroja hyödyntäen.
Kuntoutamme ikääntyneitä Espoon ja
Helsingin toimipisteissämme, hoivako­
deissa sekä asiakkaidemme kodeissa pää­
kaupunkiseudulla. Yksilölliset toiveet sekä
tarpeet huomioivan kuntoutuksemme tu­
loksellisuus ja vaikuttavuus on todettu alan
tutkimuksissa. Osaamisemme jatkuva ke­
hittäminen sekä tiedon jakaminen alan am­
mattilaisille ja yhteistyökumppaneillem­
me on meille tärkeää. Olemme mukana
Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013
5
kehittämässä geriatrista fysioterapiaa edel­
leen niin Suomessa kuin kansainvälisesti­
kin. Suomen Fysiogeriatrialle on myönnet­
ty ISO 9001 laatusertifikaatti.
Ennaltaehkäisevää ergonomiatyötä
Yksi kuntoutujan tärkeimmistä voima­
varoista on fysioterapeutti. Motivoitunut
henkilöstömme kuntouttaa jokaista asi­
akastamme yksilöllisesti. Henkilökoh­
taisen fysioterapeutin lisäksi asiakkaan,
omaisen ja hoitohenkilökunnan vointia
edistää koko henkilöstömme geriatrinen
fysioterapiaosaaminen. Jatkokoulutam­
me ja syvennämme osaamistamme sään­
nöllisesti.
Suomen Fysiogeriatrian ja Päiväkum­
mun yhteinen tavoite kuntoutuskumppanuu­
den osalta on lisätä asukkaiden elinvoimaa ja
ylläpitää toimintakykyä sekä tukea ja opastaa
hoitohenkilökuntaa arjessa. Olemme aloitta­
neet yhteistyön Ergonomia-projekilla, jossa
pitkään Päiväkummussa kuntouttanut Ergo­
nomiakortti-kouluttaja Sari Ollila tekee yh­
teistyössä hoitohenkilökunnan kanssa ennal­
taehkäisevää ergonomiatyötä potilassiirtojen
ja yleisergonomian osalta. Fysiogeriatrian fy­
sioterapeutit kuntouttavat Päiväkummussa
tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Heidät
tunnistaa turkooseista työvaatteista ja voitte
aina olla yhteydessä heihin, mikäli teillä on
kysyttävää kuntoutuksesta.
•
Suomen Fysiogeriatria
• 22 kokenutta ja ikääntyneisiin
erikoistunutta fysioterapeuttia
• 3 toimipistettä pääkaupunki seudulla (Fysiogeriatria Tilkka,
Fysiogeriatria MikevanHelmi ja
Fysiogeriatria Lehtisaari)
• Yli 30 hoivakotia/palvelu keskusta, joissa kuntoutamme
pääkaupunkiseudulla
• Koulutuksia ympäri Suomen;
ergonomia, kuntouttava työtote,
MUISKU-muistikuntoutus ohjaajakoulutus jne.
Fysiogeriatrian fysioterapeutit ovat tuttu näky myös Päiväkummun Vuosaaren yksikössä. Tässä kuntoaan ylläpitää Liisa ryhmäkoti Vellamosta.
6
Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013
Kokeneen kautta kokemusta
Vanhustyön Trainee -ohjelma
Teksti: Sanna Repo, työkokeilijana Päiväkummussa Kuva: Thinkstock
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry toteutti loppuvuodesta 2013 reilun neljän kuukauden mittaisen
Vanhustyön Trainee -ohjelman. Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittamassa hankkeessa kaksitoista
vanhustyöstä kiinnostunutta nuorta tutustui vanhusten palvelukoteihin työkokeilujaksoillaan.
H
oitokoti Päiväkumpu tarjosi työko­
keilupaikan kolmelle alasta kiin­
nostuneelle nuorelle. Jokainen sai
henkilökohtaisen mentorin eli kokeneen
työntekijän, joka välitti nuorelle tietojaan,
taitojaan ja vanhustyön arvoja. Ennen var­
sinaista hoivakotijaksoa nuoret osallistu­
vat ohjaukseen ja perehdytykseen, jossa he
saivat tietoa vanhustyöstä sekä vanhuudesta
elämänvaiheena.
Yhdeksän viikon työkokeilujaksolla
Länsi-Pasilassa työskenteli Kati, ja Vuo­
saaressa harjoittelivat Kaisa ja Osman.
Trainee-ohjelman päättyessä nuorilla on
opiskelu- ja työllistymissuunnitelma, jon­
ka pohjalta he voivat halutessaan hakeutua
joko vanhustyön opintoihin tai palkkatuet­
tuun työhön vanhusalalle. Tätä kirjoitettaes­
sa nuoret ovat olleet työkokeilujaksolla Päi­
väkummussa vajaa kolme viikkoa.
”Mietin hoiva-alalle suuntautumista”,
kertoo Kaisa, joka on aiemmalta koulutuk­
seltaan merkonomi. Trainee-ohjelmasta hän
kuuli TE-toimistossa. ”Olen ollut harjoitteli­
jana lasten päiväkodissa, ja halusin tutustua
myös vanhustyöhön.” Hän haluaa myös
oppia suhtautumaan omiin isovanhempi­
insa paremmin ja ymmärtäväisemmin. ”En
osannut odottaa kuinka fiksuja ikäihmiset
voivat olla!”
Sosionomiksi keväällä valmistunut Kati
kiinnostui vanhustyöstä opintojensa aikana.
Trainee-ohjelman perehdytysjakson asiat oli­
vat jo tutkinnosta tuttuja, ja hän olikin kiin­
nostunut ohjelman tarjoamasta työkokeilus­
ta, koska se tarjoaa mahdollisuuden kartuttaa
työkokemusta. ”Ohjelman kautta tuleva mah­
dollisuus palkkatuettuun työhön saattaa olla
yksi keino työllistyä ohjelman päätyttyä.”
Osman on suorittanut hoiva-avustajan tut­
kinnon pakolliset osuudet, ja halusi Traineeohjelman kautta oppia uutta, tavoitteenaan
hoiva-avustajan pätevyys. Myös Osman sai
tiedon harjoittelumahdollisuudesta TE-toi­
mistossa. Osmanille on kertynyt alan työko­
kemusta aiempien harjoittelupaikkojen kaut­
ta, ja maansa tapojen mukaisesti hän on aina
myös auttanut vanhempia sukulaisiaan. Päi­
väkummussa hän on viihtynyt erinomaises­
ti: ”Unelmatyöpaikka! Haluan ehdottomasti
jatkaa vanhustyössä!” Myös asukkaat ovat pi­
täneet Osmanin positiivisesta asenteesta.
Länsi-Pasilan ja Vuosaaren yksiköiden
vastaavan hoitajan Tytti Lahtisen mielestä on
arvokasta olla mukana nuorisotyöllistymis­
tä tukevassa hankkeessa. Hän näkee tällaisen
mahdollisuuden tärkeänä myös nuorelle itsel­
leen: ”Hoitotyön koulutusta harkitseva pääsee
näkemään mitä työ pitää sisällään ja voi sen
perusteella arvioida onko ala hänelle sopiva.
Samalla hoitotyön tekijät saavat työkokeili­
joilta uusia, tuoreita näkemyksiä ja ideoita
omaan työhönsä. Myös asukkaat ovat ottaneet
nuorten tuoman tuulahduksen ilolla vastaan.”
Ahtialan ryhmäkotivastaava Anneli
Tuovinen-Vasarainen on pitänyt projektia
hyvin organisoituna. ”Varsinkin infotilai­
suudessa kerrotut asiat antoivat ensinnäkin
työkokeilupaikan tarjoajalle hyvän käsityk­
sen tavoitteista, ja lisäksi työharjoittelijoille
hyvät eväät työelämään tutustumiseen, sekä
realistisen kuvan harjoittelun mahdollisista
hankalistakin tilanteista.”
Kiitokset Päiväkummun mentoreille, ja
onnea nuorten tulevaisuuteen!
•
Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013
7
Asukkaan kohtaaminen
LIISA LINDROOS 100 VUOTTA
Elämää lottana ja lehtorina
Sataan vuoteen elämää mahtuu paljon. Vuonna 1913 maailmassa oli alle kaksi miljardia ihmistä,
Suomi oli autonominen suuriruhtinaskunta Venäjän keisarikunnassa ja mm. laskuvarjo ja ruostumaton
teräs keksittiin. Nyt, sata vuotta myöhemmin vuonna 2013, laskuvarjolla on hypätty jo lähes avaruudesta
ja maailmassa on yli seitsemän miljardia ihmisiä. Yksi seitsemästä miljardista on ryhmäkoti Väinölän
asukas Liisa Lindroos, joka vietti 100-vuotispäiviään syyskuun alussa.
Teksti: Paula Malmberg Kuva: Ryhmäkoti Väinölä
”K
aikki on edistynyt todella paljon
sadassa vuodessa”, Liisa toteaa.
”Aika ennen sotaa ja sodan ai­
kana oli hyvin yksinkertaista. Kaikesta
tavarasta oli kauhea puute ja musta pörs­
si kukoisti. Melkeinpä kaikki, esimerkiksi
sokeri, voi, jauhot ja leipä olivat kortilla.
Maaseudulta käytiin usein hakemassa ja
ostamassa perunoita, vihanneksia ja voi­
ta kaupunkiin. Ihmiset, jotka kuljeskeli­
vat ulkomailla, toivat tavaroita Suomeen
ja möivät niitä kalliilla”, Liisa muistelee.
Sodista huolimatta Liisa kertoo elä­
neensä hyvän lapsuuden ja nuoruuden.
Hän muistelee ilolla partiota, jota harrasti
nuorena. ”Se oli hyvä harrastus, ja teimme
kauhean mukavia retkiä, usein polkupyörällä.
Maanteillä oli vielä tuohon maailmanaikaan
hiljaista, sai rauhassa ajella. Joskus yövyim­
me heinäladoissa. Alkeellistahan se oli, mut­
ta kauhean hauskaa!” hän kertoo hymyillen.
”Päiväkirjat ovat hyvässä
tallessa. Lapset voivat
lukea niitä joskus.”
Nainen monessa mukana
Perhe on aina ollut Liisalle tärkeä. Hänellä on
kolme tytärtä ja hänen miehensä työskenteli
varatuomarina. Perhe muutti paljon miehen
töiden perässä, ja he asuivat mm. Tampereel­
la ja Vaasassa. ”Minulla oli ihana mies. Hän
sai nuorena sairastetun tulirokon seuraukse­
na sydänvian, mutta eli kuitenkin täysipainoi­
sen elämän ja eli pidempään kuin lääkäri oli
ennustanut”, Liisa muistelee parikymmentä
vuotta sitten edesmennyttä miestään.
Liisan valmistuttua filosofian maisterik­
si hän toimi ensin toimittajana mm. Aamu­
lehdessä, mutta tytärten synnyttyä hän siir­
tyi ruotsin kielen opettajaksi oppikouluun,
sillä opettajan ammattia oli Liisan mukaan
8
Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013
Tapahtumia
helpompi harjoittaa pienten lasten kans­
sa, koska työajat olivat säännölliset. Töi­
tä tehtiin paljon. Sota-aikana Liisa kertoo
olleensa töissä lottana sairaalassa. ”Pesin
ja ruokin potilaita ja tein kaikenlaista
pientä. Lääkkeitäkin annettiin. Se oli hy­
vin tarkkaa työtä”, Liisa kertoo.
Kirjoittaminen ja lukeminen ovat
edelleen Liisalle tärkeitä asioita. Toimit­
tajavuosinaan hän kertoo kirjoittaneensa
monenlaisista aiheista artikkeleita ja pa­
kinoita sekä pari tyttöjen romaaniakin.
Päiväkirjaa hän kertoo kirjoittavansa vielä
nykypäivänäkin silloin tällöin. ”Olen pi­
tänyt päiväkirjaa lähes koko elämäni ajan.
Päiväkirjat ovat hyvässä tallessa. Lapset
voivat lukea niitä joskus”, hän hymyilee.
Mikä sitten on Liisan mielestä hänen
pitkän ikänsä salaisuus? Kaikki lähtee
hänen mukaansa siitä, että hän on saanut
lahjaksi terveen kropan. ”Meillä oli aina
lapsuudessa ravitsevaa ruokaa, oli mikä
aika hyvänsä. Olen ollut syntymästä asti
hyvin terve”, hän kuvailee. Positiivinen
elämänasenne on myös kantanut pitkäl­
le. ”Elämäni on aina luistanut mukavas­
ti. Olen kauhean tyytyväinen”, Liisa ker­
too. ”Pikkuasioista ei saa tehdä numeroa
ja isot asiat koitetaan selvittää, tämän olen
pitänyt aina mielessäni”, hän päättää.
•
Kohti syvempää
vuorovaikutusta tanssin keinon
Tanssin portaat -työpajassa
Teksti ja kuva: Paula Malmberg
Joukko Päiväkummun työntekijöitä osal­
listui lokakuun lopussa Länsi-Pasilan yksi­
kön viherhuoneessa tanssitaiteilija Elli Isokosken vetämään koulutustuokioon, jossa
kerrottiin, miten tanssia voi käyttää hoito­
työssä ja erityisesti muistisairaan kohtaa­
misessa. Koulutus oli näyte siitä, millaisia
asioita Tanssin portaat -työpajoissa käydään
läpi. Zodiak – Uuden tanssin keskus toteut­
ti vuosikymmenen vaihteessa Tanssin por­
taat -hankkeen, jossa kahdeksan tanssitai­
teilijaa koulutettiin käyttämään tanssia ja
liikettä vuorovaikutuksen välineenä hoito­
kodeissa ja ohjaamaan hoitajia käyttämään
näitä taitoja osana hoitotyötä.
Olin mukana koulutuksessa, jossa tans­
sahtelimme ja liikuimme pitkin viherhuo­
netta yksin, pareittain ja ryhmässä teh­
dessämme erilaisia vuorovaikutukseen ja
liikkeeseen perustuvia harjoituksia. Oman
nimen polvella ilmaan kirjoittaminen oli yl­
lättävän monimutkaista, ja vastaantulijoiden
käsien tunnustelu ryhmässä kirvoitti monet
hymyt ja naurut puhumattakaan harjoi­
tuksesta, jossa ohjattiin silmät kiinni ole­
vaa paria ympäri viherhuonetta ilman sa­
nojen tuomaa apua. Etenemistyylit olivat
kovin töpöttäviä, ja harjoituksessa tajusi
nopeasti, miten tärkeää kosketus ja toi­
seen tukeutuminen ovat.
Tanssin keinoin voi muistisairaan
arkeen tuoda paljon iloa ja virkistystä.
Eikä haittaa, vaikka liikkeelle ei enää
pääsisi tai kunto olisi muuten heikko –
pelkällä etusormellakin voi tanssia, ja
kyky tajuta musiikkia ja liikettä säilyy
loppuun saakka. Liikkumisen on todet­
tu hidastavan Alzheimerin tautia, ja liik­
keen tai parin tanssiaskeleen avulla voi
monesta hankalasta tilanteesta, esim.
pukeutumisesta, saada helpomman. Ja
mikä tärkeintä: tanssissa ei ole hoitajaa
tai hoidettavaa, vaan kaksi tasavertais­
ta ihmistä.
Lähde: www.zodiak.fi/hankkeet/tanssin-portaat
sekä Tanssin portaat -esittely-dvd
Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013
9
Tapahtumia
Elämäniloa Vanamossa
Teksti: Taimi Turunen Kuva: Anna Dammert
Vanamon viriketoiminta on saanut uutta
syksyistä potkua. Torstaisin jokainen hoi­
taja vuorollaan järjestää mukavaa toimin­
taa asukkaille. Vitsikahveja on järjestetty
pariinkin kertaan. Iltapäiväkahvit juotiin
kuunnellen ja lukien vitsejä ja nauret­
tiin makeasti yhdessä. Nauruhan pidentää
ikää! Mielikuvajumppa musiikin ja tarinoi­
den tahdissa saa innostuneita mukaan ko­
hottamaan kuntoa ja kartuttamaan hyvää
mieltä. Sään salliessa on ulkoiltu joukolla.
On pidetty tietokilpailuja: elokuvatähdet
10
Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013
Suomi-filmin ajoilta tunnetaan tarkasti ja
valkokankaan Robert Taylor aiheuttaa edel­
leenkin väristyksiä. Kilpailusta on saatu pal­
kinnoksi mm. hartiahierontaa.
Vuodeasukkaita on piristetty juttu- ja
musiikkihetkillä omassa huoneessa. Lintu­
jen touhuja talipallojen kanssa kiirehditään
jo aamusta seuraamaan, ja tietoisku varpu­
sista ja talitiaisista herätteli todellisia lin­
tuasiantuntijoita. Espanjassa käynyt hoitaja
on pitänyt Espanja-iltapäivän espanjalaisen
tarjottavan kanssa ja kielen alkeitakin on
opeteltu. Hola, como esta? Vanhoja naisten­
lehtiä vuosikymmenten takaa on myös luet­
tu ja bongattu julkkiksia vuosien varrelta.
Pullanpaisto sai suuren suosion. Keittiö
Karpalo toimitti taikinan ja jauhopeukalot
leipoivat tuoksuvat pullat, jotka nautittiin
kylmän maidon kera. Omaisetkin ihasteli­
vat pullantuoksuista Vanamoa. Olipa onnis­
tumisen kokemuksia, kun lämpimät itse teh­
dyt pullat vedettiin uunista! Vanamo haastaa
muutkin ryhmäkodit touhuun ja toimintaan
karkottamaan talviväsymystä!
Tapahtumia
✽ Vapaaehtoistyössä Vuosaaressa
Kuva ja teksti: Patricia Kulpakko ja Henriikka Järvenperä
Haastattelimme Einari Kalliota Ahtialan
ryhmäkodissa ennen hänen 166.:tta keik­
kaansa. Lauluharrastuksen Einari aloitti
vuonna 2006 laulamalla kolme vuotta kuo­
rossa. Sitten hän huomasi voivansa esiin­
tyä ihmisten iloksi myös yksin, ja hän on­
kin käynyt laulamassa yli 30 hoitokodissa.
Einari laulaa tunnettuja kappaleita CD:ltä
tulevan musiikin säestyksellä.
Einari viettää eläkepäiviä Vuosaaren
Aurinkolahdessa. Vuosaaren yksikön Ei­
nari löysi lenkkipolkunsa varrelta: ”Asuin
Merikorttitiellä 28 vuotta, ja yhtenä päivä­
nä huomasin Päiväkummun kyltin. Etsin pu­
helinnumeron Internetistä ja otin yhteyttä.
Sain kutsun esiintymään molempiin Vuo­
saaren yksikön ryhmäkoteihin.”
Taustastaan Einari paljastaa sen verran,
että hän on ollut puusepän opissa ja osallis­
tunut Linnanmäen vuoristoradankin tekoon.
Hän on toiminut myös yrittäjänä. Asiakas­
palvelu on ollut Einarilla lähellä sydän­
tä koko hänen elämänsä ajan. Hän suosit­
teleekin lämpimästi vapaaehtoistoimintaa:
”Esiintyessäni huomaan, kuinka huonokun­
toistenkin asukkaiden jalat alkavat tutista
tutun musiikin tahtiin ja silmät aukeavat.”
Asukkaiden reaktioita hän pitääkin koko
asian ytimenä, mikä innoittaa jatkamaan ja
ilahduttamaan asukkaita yhä uudelleen.
Vapaaehtoistyöntekijä Einari Kallio laulamassa syyskuussa Ahtialan ryhmä­kodissa.
Jos olet kiinnostunut tekemään vapaaehtoistyötä Hoitokoti Päiväkummussa, voit olla yhteydessä yksiköidemme vastaaviin hoitajiin. Itä-Pasilan yksikkö: Sanna Kylliö, [email protected], puh. 050 382 0414 ja Länsi-Pasilan ja Vuosaaren
yksikkö: Tytti Lahtinen, [email protected], puh. 050 354 9099.
✽ Retki Silakkamarkkinoille
Maarit teki kaupat komeasta suolakurkkupurkista.
Jokavuotinen Silakkamarkkinat järjestettiin
lokakuun alussa Kauppatorilla. Tiettävästi ta­
pahtuma on järjestetty ensimmäisen kerran jo
vuonna 1743. Tapahtuma oli välillä unohdet­
tuna, mutta 1980-luvulla se herätettiin eloon,
ja siitä on tullut hyvin suosittu. Vanhusten vii­
kon kunniaksi Vuosaaresta lähti retkikunta
Kauppatorille.
Ahtialasta mukana olivat Heikki, Jaakko, Maarit ja Ritva, ja Vellamosta Helena.
Sateenharmaa päivä ei menoa haitannut,
kun lähdimme leppoisalle kävelylle mark­
kinahumuun. Muutamat retkeläiset olivat
aikanaan asuneet Helsingissä, ja osa jopa
aivan keskustassa. Esimerkiksi Heikille
Kauppatori ja Silakkamarkkinat olivat tut­
tuja entuudestaan. Hän vitsaili haluavansa
kapteeniksi satamassa olleeseen TallinkSil­
jan suureen matkustajalaivaan. Itse on tullut
risteltyä ainakin Ruotsiin.
Markkinoilla myytiin muutakin kuin ka­
latuotteita: Jaakko tarvitsi ja löysi itselleen
uuden nahkavyön, ja Maaret osti komean
purkillisen valkosipulisuolakurkkuja. Juuri
ennen lähtöämme näkemämme kalakukko­
koju kirvoitti Jaakon mieleen muistoja äi­
din ja siskon paistamista erilaisista kukoista.
Takasin Vuosaaressa olimme lounasai­
kaan, ja mikäs sen mukavampaa kuin naut­
tia markkinaviikon kunniaksi merelliseksi
muokatun ruokalistan herkuista.
Teksti ja kuva: Sanna Repo
Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013
11
Tapahtumia
✽ Ahtialan
syksyinen kävelyretki
Kaunis, ihana kesä meni ulkoilun merkeissä, kukkia kerätessä ja eväsretkellä. Sorsatkin
saivat osansa eväistä. Värikäs, lämmin syksy oli mukavaa jatkoa aurinkoiselle kesälle,
ja olemme saaneet nauttia ruskan väreistä pitkään.
Väreistä nautitaan myös sisätiloissa mm. kauneudenhoitotuokioiden muodossa. Tässä
väriä saavat kynnet. Terveisiä Ainolan iloisilta asukkailta ja hoitajilta!
Teksti: Henriikka Järvenperä
Kuva: Hissu Vallila
Teksti: Shillan Ahmadi Kuva: Anna Dammert
✽ Tanssin taikaa
Teksti: Sanna Repo Kuva: Monika Hartl
Tanssiryhmä Zodiakin tanssijat kävivät
esiintymässä lokakuussa Länsi-Pasilan yk­
sikön asukkaille. Esityksensä lomassa, rau­
hallisen musiikin tahdissa, tanssijat ottivat
yleisön mukaan ”huivitanssiin”, jossa esiin­
tyjä antoi huivinsa toisen pään istuvan asuk­
kaan käteen, ja tanssi itse huivin toisessa
päässä. Ne, jotka eivät kyenneet huiviin tart­
tumaan, vietiin musiikkiin hellillä käsikos­
ketuksilla.
12
Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013
Kauniina syysaamuna pakkasimme Jaffa­
pullot mukaan, puimme lämmintä päälle
ja lähdimme ulos neljän asukkaan ja nel­
jän hoitajan kanssa. Vuosaaren ryhmäkodin
vieressä on pieni tie, joka johtaa erään asuk­
kaan entiselle kotitalolle. Otimme hänen
entisen postilaatikkonsa kääntöpaikaksem­
me, ja lähdimme kävelemään aurinkoisessa
syyssäässä. Kauniit ruskaiset puut koristi­
vat tien reunoja ja aurinko lämmitti hieman.
Ainot sekä Maaret ja Tuulikki olivat
mukana matkassamme ja nämä asukkaat oli­
vatkin oikein mielissään syysretkestä. Toinen
Aino totesi, että kirpeä ilma tuntuu poskissa
asti ja toinen Aino ihasteli kaunista ruskaa ja
kertoi, että tällainen retki piristää kummasti
mieltä. Jaffa maistui asukkaille taukopaikal­
la, jossa hoitajamme Hissu lauloi asukkaiden
kanssa muutaman syyslaulun.
Rauhoittava musiikki, tanssijoiden läm­
pöä ja empatiaa huokuva liikekieli sekä
yleisön halu osallistua tekivät kokonaisuu­
desta kauniin ja liikuttavan. Liikuntarajoit­
teisimmatkin asukkaat osallistuivat esityk­
seen - hymyillään. ”Liikutumme joka kerta
itsekin esiintyessämme”, kertoo Gabriella Aldana-Kekoni, jonka ohjaama senio­
ritanssiryhmä kiertää hoiva- ja palveluko­
deissa.
Tapahtumia
Vuosaaren yksikön ryhmäkoti Vellamon asukkaalla Millalla (Milda) on
tärkeä osa ryhmäkodin päivittäisissä
rutiineissa. Hän on ottanut tehtäväkseen puhtaitten astioitten laittamisen paikoilleen astiakaappiin. Milla
tarkkailee milloin keittiöstä on tullut
puhtaita astioita kuljetusvaunuun,
kuljettaa kärryn kaapille ja tietää tarkalleen astioitten oikean paikan. Hän
kokee askareensa hyvin tärkeäksi, ja
saattaa pahoittaa mielensä, mikäli
joku on epähuomiossa jo tehnyt asian!
Teksti ja kuva: Sanna Repo
Aurinkoinen sää suosi tänä kesänä, ja
Vipulankin kesäretki suuntautui meren
rannalle upeisiin maisemiin.
Kuva ja teksti: Vipula
Kaikkea ei tarvitse tehdä itse eikä yksin! Päiväkummun Kotihoidosta
saat luotettavaa apua arkeen, yksilöllistä hoitoa ja kuntoutusta niin
lyhyt- kuin pitkäaikaiseenkin tarpeeseen.
Ilmattaresta tehtiin kesällä retki aurinkoiseen Aurinkolahteen Vuosaareen.
Reissussa oltiin suurella porukalla,
kuvassa osa retkiväestä. Rantabulevardin maisemien ihastelun jälkeen maistui
herkullinen kalakeitto Kahvila Kampelassa ja jälkiruuaksi nautittiin muhevat
pannukakut.
Hyödynnä kotitalousvähennys!
Kysy palveluistamme lisää puh. 050 344 2254 tai
käy kotisivuillamme: paivakummunkotihoito.fi
Kotisairaanhoito • Lääkäripalvelut • Kotihoiva • Kotihoidon tukipalvelut
Omaishoitajan lomitus • Lapsiperheiden kotipalvelu
Teksti: Paula Malmberg Kuva: Ilmatar
Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013
13
Tapahtumia
✽ Ahtialan kesäretki Villa Ullakseen
Teksti ja kuva: Henriikka Järvenperä
30.7.2013 Lähdimme Ahtialan ryhmäkodin
kanssa kesäretkelle kahvila Villa Ullakseen.
Retken idea lähti meillä asukkaille laulu­
ryhmää pitävältä Anneli Kammoselta, joka
myös itse osallistui retkelle.
Villa Ullas on idyllinen kahvila, joka
sijaitsee Vuosaaressa kauniissa Ullaksen
puistossa Kallahden uimarannan kupeessa.
Kahvila on 1700-luvulla rakennettu kalas­
tajamökki, joka toimii nuorten työharjoit­
telupaikkana. Nuoret ovat osallistuneet itse
peruskorjaukseen ja työskentelevät kahvi­
lassa. Rakennus on museoviraston suoje­
lema.
Lyhyt menomatka sujui kahdella taksilla
viiden asukkaan ja kolmen hoitajan kanssa.
Perille tultuamme ihastelimme ensin
kauniita merimaisemia ja kävelimme lä­
heiselle laiturille nauttimaan kesätuulesta.
Kahvilassa istuimme kauniille ulko­
terassille ja teimme pullatilauksen. Ihanat
vastaleivotut korvapuustit ja Ullaspulla-ni­
mellä kulkevat rahkapullat maistuivat kah­
vin kanssa taivaallisilta. Makeanhammasta
jäi vielä kolottamaan ja haimme jokaiselle
asukkaalle jäätelötötteröt.
Tuulinen sää teki meille kuitenkin tep­
poset, kun yhtäkkiä tuuli tempaisi päivän­
varjon kahvilan katolle. Rohkea hoitajam­
me lupautui hakemaan päivänvarjon katolta,
mutta kahvilan henkilökunta ehti ensin kii­
peämään katolle. Olisimme mielellämme
kuvanneet myös hoitajamme urotyön.
Retkestä jäi jokaiselle osallistujalle oi­
kein hyvä mieli.
Anneli Kammonen (toinen oik.) kainalossaan Ahtialan iloiset kesäretkeilijät
Vanamosta tehtiin kesällä retki Cafe
Ursulaan, jossa ihasteltiin merimaisemia
ja nautittiin kahvilan herkuista. Toinen
retki suuntautui Kasvitieteelliseen
puutarhaan, jossa nautittiin mm.
upeista kasveista.
Kuvat: Vapaaehtoistyöntekijä Ritva
14
Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013
Tapahtumia
Länsi-Pasilan yksikön ryhmäkoti
Ilmattaressa oli syksyllä jo kevät
mielessä. Kävimme parin asukkaan kanssa kaupungilla ostamassa
kukkasipuleita, ja asukkaat saivat
istuttaa sipulit ruukkuihin. Mikäli kylvöt
onnistuivat, saamme keväällä ihastella
muun muassa tulppaaneita!
Teksti ja kuva: Sanna Repo
✽ Vuosaaren keväinen risteily
Vuosaaren ryhmäkodit Ahtiala ja Vellamo
tekivät 20.5.2013 jo perinteeksi muodostu­
neen yhteisen kevätretken. Matka sujui en­
sin tunnelmallisesti yhteistakseilla Haka­
niemeen. Toinen takseista oli karaoketaksi,
ja laulu raikui koko matkan. Hakaniemessä
astuimme Norsö-laivaan. Laivalla maistui
makkara ja salaatti kauniita maisemia kat­
sellessa. Jälkiruoaksi oli hyvät pullakahvit
ja mansikoita. Elävää musiikkia saimme
nauttia, kun Ahtialan asukas Matti soitti
haitaria ja Vellamon asukas Markku esitti
itse tekemiään lauluja. Risteily päättyi Au­
rinkolahden rantaan. Risteilyllä tunnelma
oli lämmin ja iloinen ja asukkaat, omaiset
ja hoitajat pitivät retkeä hyvin onnistuneena.
Teksti: Patricia Kulpakko Kuva: Ahtiala
✽ Tanssia ja taikatemppuja Kullervossa
Kullervossa vietettiin ikimuistoiset Ilkkaasukkaan 50-vuotisjuhlat 4.10. Päivänsan­
karille pidettiin kaunis puhe ja sen jälkeen
juhlat jatkuivat tanssien merkeissä heleääänisen naissolistin, Aino Wikstenin, säes­
tyksellä.
Juhlaväkeä oli kokoontunut Itä-Pasilan
yksikön eri kerroksista toivottamaan onnea
päivänsankarille. Ilkan omaisiakin oli saa­
punut paikalle päivänsankaria ilahdutta­
maan ja onnittelemaan.
Lahjaksi Ilkka sai toivomansa CDsoittimen ja mieleistä musiikkia, jota voi
kuunnella omassa huoneessaan. Tarjoilut
olivat kaikkien mieleen: täytekakkua, pii­
rakkaa ja kahvia omasta keittiö Karpalosta.
Juhlat jatkuivat vielä viikon päästä
11.10., kun Ilkan ystävä järjesti Kullervoon
taikashow’n. Taikuri Toni Hellström saa­
pui hauskuuttamaan mm. kortti- ja naru­
tempuillaan Itä-Pasilan yksikön asukkaita.
Taikuri Toni sai asukkaat ja henkilökunnan
vaistot koetuksille ja tuotti huikaisevia tai­
kaelämyksiä esityksellään. Ilkkakin pääsi
mukaan avustajaksi esitykseen. Noin tunnin
mittainen esitys päättyi raikuviin aplodeihin.
Teksti: Timo Pylkkönen
Kuva: Tuija Suomalainen
Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013
15
Kotipolun asukkaat
arjessa mukana
Teksti: Laura Pasanen Kuvat: Kotipolun ryhmäkoti
Kotipolun ryhmäkodin asukkaat ovat kehitysvammaisia. He ovat aktiivisesti mukana lähes kaikissa
ryhmäkodin arjen toimissa. Kukin siivoaa oman huoneensa itse kerran viikossa ja pesee ja ripustaa
kuivumaan omat pyykkinsä nimettynä pyykkipäivänä. Ohjaaja on tarvittaessa mukana neuvomassa.
Ryhmäkodin yläkerrassa on kolmella asukkaalla oma huoneisto. He huolehtivat oman huoneensa
siivouksen lisäksi itse myös huoneiston yleisten tilojen siisteydestä.
Omatoimisuuden tukemista
henkilökohtaisilla tavoitteilla
Yksi tärkeimpiä tavoitteita Kotipolulla on
asukkaiden omatoimisuuden tukeminen.
Tarvittaessa uusia asioita opetellaan kädestä
pitäen niin kauan, kunnes asukas osaa tehdä
ne itse lähtien maitopurkin avaamisesta aina
pyykinpesukoneen käyttöön asti. Kun yksi
asia on opittu, lähdetään opettelemaan uutta
asiaa. Jokaisella asukkaalla on omat henki­
lökohtaiset tavoitteet ja jokainen tarvitsee
tukea omalla tavallaan. Asioiden tekeminen
itse ja uusien asioiden opettelu ovat tärkeitä
asioita Kotipolulla.
Ruokalistaa suunnitellaan yhdessä
Jokaisella asukkaalla on vuoroviikoin keit­
tiövuoro ryhmäkodissa. Keittiövuorossa
16
Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013
oleva asukas avustaa ohjaajaa kattamalla
pöydän, keittämällä kahvit, tyhjentämällä
tiskikoneen, viemällä roskat ulos sekä lait­
tamalla aamu- ja iltapalan valmiiksi pöy­
tään. Ruoka tehdään Kotipolulla itse ja
ruuanlaitosta kiinnostuneet asukkaat ovat
silloin tällöin avustamassa ruuanlaitossa.
Sirkka Saarni haluaa usein olla mukana
perunankuorimisessa. Asukkaat osallistu­
vat myös välillä ruokalistan suunnitteluun.
Ohjaaja kysyy tällöin jokaiselta asukkaalta,
mitä hän toivoisi ruuaksi ja toiveruuat lai­
tetaan listaan. Kestosuosikkeja ovat uuni­
makkara ja muusi, makaronilaatikko, her­
nekeitto sekä maksalaatikko. Pesosen Arin
mielestä keittiövuorossa parasta on pöydän
kattaminen, Allan Rosbäck pitää erityisesti
ruuanlaitosta.
Saunomista ja Salattuja elämiä
Omat hetket ohjaajan kanssa ovat tärkeitä
asukkaille. Tällöin voi rauhassa kertoa niin
päivän iloiset ja polttavat puheenaiheet kuin
murheetkin. Osa asukkaista pitää kovasti
saunomisesta. Ohjaajakin on välillä muka­
na löylyä heittämässä ja saunomassa. Koti­
polulla on hyvä ja vahva yhteishenki, ja yh­
dessä ollaan paljon. Yhdessä pidetään mm.
elokuvailtoja eli katsotaan asukkaiden valit­
semia elokuvia ja juodaan mehua ja herku­
tellaan poppareilla. Myös television katso­
minen ja erityisesti Salatut elämät ja Tartu
mikkiin ovat huipputärkeitä.
•
Kuvassa vas. ylh. Jussi Ratia, oik. ylh.
Timo Jäppinen ja viereisellä sivulla
Sirkka Saarni.
Tapahtumia
Facebookkailua Kotipolulla
Tietotekniikka ei ole vieras asia Kotipolun ryhmäkodin asukkaiden
keskuudessa, ja erityisesti Facebook on suosittu. Jussi ja Allan
ovat innokkaita Facebookin käyttäjiä.
Allanilla on ollut Facebook-profiili jo pitkään ja hän kertoo käyvänsä siellä päivittäin. Hän pitää Facebookin avulla yhteyttä kavereihinsa ja serkkuihinsa, joita muuten tapaa harvemmin. Jussi
kertoo löytäneensä Facebookin vähän aikaa sitten ja tehneensä
oman profiilinsa Allanin avustuksella. Hän kertoo käyvänsä Facebookissa muutaman kerran viikossa. ”Kiva käydä katsomassa,
onko tullut uusia kaveripyyntöjä”, Jussi kertoo. Salattujen elämien Facebook-sivut ovat tutut molemmille.
Teksti: Airi Järvinen
✽ Ahtialan Halloween-naamiaiset
Ahtiala koristeltiin Halloween-teeman mukaisesti
28.10. järjestettyihin naamiaisiin. Yökkömme kai­
versi oikean kurpitsan koristeeksi, ja tunnelmaa
toivat erilaiset koristeet, tummat verhot ja lyhdyt.
Tarjolla oli paljon herkkuja ja musiikki soi tauotta.
Tarjolla oli vihreää boolia, makeisia, juustosnack­
seja sekä hoitajan tekemiä Halloween-muffinsseja.
Suurin osa asukkaista oli pukeutunut jollain ta­
valla naamiaisiin. Pirskeissä nähtiin mm. Prinses­
sa Ruusunen, Lumikuningatar, lisko, Punahilkka,
Rouva Kurpitsa ja pikkuprinsessa, ja ryhmäkotivas­
taavamme ihastutti koko päivän vanhanaikaisessa
sairaanhoitaja-asussa ja korkokengissä. Tunnelma
oli iloinen ja kotoisa. Osa asukkaista ei ollut kuul­
lutkaan Halloween-juhlista, mutta he ottivat juhlat
vastaan avoimin mielin.
Teksti: Patricia Kulpakko ja
Henriikka Järvenperä Kuva: Ahtiala
Vuosaaren yksikköön saatiin syksyllä esiintyjä­
vieras Kotipolun ryhmäkodista, kun Jussi-asukas
kävi musisoimassa asukkaille ja paikalla olleille
omaisille. Kiitos Jussi mukavasta esityksestä!
Teksti: Paula Malmberg Kuva: Ahtiala
Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013
17
Yhtenä osana syksyn 2013 ulkoista auditointia oli johtoryhmän auditointi. Kuvassa osa Hoitokoti Päiväkummun johtoryhmää sekä auditoija Sinikka Autere-Welling (3. vas.).
Laadunhallinta
on apuväline koko yhteisölle
Onko työpaikalla sovitut, selkeät toimintaperiaatteet ja pelisäännöt sekä systemaattiset menettelykuvaukset,
joita kaikki työntekijät noudattavat ja joiden paikkansapitävyyden he voivat tarkistaa tarvittaessa?
Teksti: Sinikka Autere-Welling, Contract Auditor, DNV ja Osmo Flink, Sales and Marketing Manager, DNV Kuva: Paula Malmberg
L
aadunhallintajärjestelmän, varsinkin
laatupolitiikan, vastuiden ja valtuuk­
sien sekä prosessien kuvausten avul­
la organisaation johto hallitsee toiminnan
kokonaisuuden ja osoittaa työntekijöiden
toiminnalle suunnan ja tarkoituksen. Sys­
temaattisen, toimintajärjestelmään perus­
tuvan toiminnan avulla henkilökunnan työ­
päivä sujuu ilman informaatiokatkoksia ja
virheiden korjailua tai päällekkäisiä työteh­
täviä. Työ ei perustu pelkästään rutiineihin
ja reagointiin ongelmatilanteissa.
Kun laadunhallintajärjestelmä ohjaa
sekä johdon, esimiesten että kaikkien työn­
tekijöiden toimintaa, varmistetaan sillä
18
Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013
asiakastyytyväisyys, se auttaa uusien työn­
tekijöiden perehdyttämisessä, luo vankan
perustan kehittämistoiminnalle, työnteki­
jöiden innostus oman työn kehittämiseen
lisääntyy, organisaation imago nousee, kil­
pailukyky lisääntyy ja tuottavuus paranee.
Arviointi selkeyttää tavoitteita
Laadun kehittämiseen organisaatiolla on
mahdollisuus valita viitekehys erilaisten
laatutyökalujen joukosta. Laadunhallinta­
järjestelmän rakentaminen ISO 9001:2008
standardin vaatimusten mukaan luo ki­
vijalan tulevien vuosien laadun jatkuval­
le parantamiselle. Kun organisaatio on
dokumentoinut toimintajärjestelmän, se so­
veltaa sitä käytännön toiminnassaan. Monet
organisaatiot jäävät tähän kehitysvaiheeseen
taloudellisista säästöistä johtuen varsinkin,
kun paineita maksavien asiakkaiden ja yh­
teiskunnan taholta kolmannen osapuolen ar­
viointiin tai kirjalliseen todistukseen laadun
tasosta ei saa.
Ulkoisen arvioinnin avulla organisaati­
ossa usein huomataan, että ei ollakaan vielä
aivan valmiita laadun kehittämisessä. Ulko­
puolisen toimittaman arvioinnin merkitys
organisaatiolle on löytää kehittämiskohteita
käytännön toiminnalle hyvässä yhteistyös­
sä heidän kanssaan. Tavoitteena on jokaisen
Vuoden 2013 uudelleensertifiointiarviointi
– Osaavaa ja sitoutunutta työskentelyä asukkaiden parhaaksi
Hoitokoti Päiväkummun toiminta on
sertifioitu ISO 9001:2008 standardin
mukaisesti, ja vuosittaisessa ulkoisessa auditoinnissa, joka tehtiin tänä
vuonna lokakuussa, oli standardin
vaatimustenmukaisuuden lisäksi painopistealueena viestinnän ja tiedonkulun kehittäminen. Auditoijan liiketoiminnan muutosten myötä uudeksi
yhteistyökumppaniksi vaihtui DNV
(Det Norske Veritas) ja pääarvioijana
toimi kokenut auditoija ja hoitoalan
monipuolinen osaaja Sinikka AutereWelling.
Toiminnan sertifiointi on osoitus
asiakkaille, henkilökunnalle ja sidosryhmille pitkäjänteisestä jatkuvasta
kehittämistyöstä. Käytämme sähköistä
toiminnanohjausjärjestelmää palveluidemme ydin- ja tukiprosessien suunnitteluun, toteuttamiseen, arviointiin ja
edelleen toiminnan jatkuvaan kehittämiseen
sekä johtamiseen asukkaidemme parhaaksi.
DNV:n ulkoisessa auditoinnissa todettiin
viisi lievää poikkeamaa ja kolme parannusehdotusta. Auditoinnin yhteenvedon
positiivisissa havainnoissa mainitaan mm.
sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä,
prosessien systemaattinen ja perusteellinen kuvaus sisältäen vuorovaikutussuhteet
sekä Elämänilon hoitofilosofian näkyminen
arjessa. Henkilökunnan käytössä oleva Sisu
- sisäinen auditointijärjestelmä, johon kirjataan päivittäiset (esim. lääkepoikkeamat),
kuukausittaiset ja vuosittaiset auditoinnit,
sai myös kiitosta ja huomion mm. läheltä
piti -tilanteiden kirjaamisen mahdollisuudesta.
Johtoryhmän auditoinnin lisäksi
kohteena oli Itä-Pasilan yksikkö, jonka henkilökunnan ja esimiesten todettiin työskentelevän sitoutuneesti asukkaiden parhaaksi.
Hoitotyön kirjaaminen ja hoitosuunnitelmat toteutuivat Elämisen toiminnot -hoitotyömallin mukaisesti. Henkilökunta
käytti osaavasti hyväksi tietotekniikkaa
ja sähköistä toiminnanohjausjärjestelmäämme. Ulkoisen auditoinnin lievät
poikkeamat sisältävät tarkistuksia asiakirjahallinnan dokumentointiin, johdon
katselmuksiin ja vuosittaisen sisäisen
auditoinnin käytäntöihin.
Laatutyön ydinasia on muistaa, että
emme tule koskaan valmiiksi, vaan aina
tarvitaan systemaattista tavoitteiden,
mittareiden ja toimintatapojen uudelleenarviointia sekä toimintaohjeiden
ja kuvausten päivittämistä. Toiminnan
laatu syntyy jokaisen työntekijän
osuudesta, ja kokonaisuus muodostaa
asukkaille Elämänilon hoitofilosofian
mukaiset palvelut.
Teksti: Jaana Sulkava
ulkoisen arvioinnin jälkeen olla lähempänä
organisaation keskeisiä strategisia ja opera­
tiivisia tavoitteita.
Menettelyn tarkoituksena on antaa asiak­
kaalle mahdollisuus vaikuttaa sertifioinnin
sisältöön niin, että vaatimustenmukaisuu­
den lisäksi arvioinnin aikana kiinnitetään
huomiota asiakkaan kanssa yhdessä sovit­
tuun painopisteeseen. Tavoitteena on ensin
yhdessä asiakkaan kanssa sopia, mikä on ar­
vioinnille sopiva painopiste. Painopiste on
hyvä valita niin, että sitä pystyy arvioimaan
mahdollisimman monessa prosessin osassa/
toiminnossa. Arvioinnin aikana tehtyjen ha­
vaintojen perusteella pääarvioija tekee joh­
topäätelmät painopisteen hallinnasta. Tulok­
sena asiakas saa vaatimustenmukaisuuden
lisäksi tietoa yhdessä sovitun painopisteen
hallinnasta.
tulee huomattava määrä muutoksia, joista
huomattavimmat liittyvät organisaation toi­
mintaan yhteiskunnassa. Organisaation tu­
lee mm. tunnistaa konteksti, jossa se toimii,
toiminnan tarkoitus ja olennaisten sidosryh­
mien vaatimukset. Koska muutokset tulevat
voimaan uuden standardin julkaisun aikaan,
sekä lisäksi standardin käyttöönotolle tulee
siirtymäaika (todennäköisesti kolme vuot­
ta), antaa se asiakkaalle mahdollisuuden
uudistaa järjestelmänsä vastaamaan uutta
standardia riittävän pitkällä aikajänteellä.
DNV on aloittanut auditoijiensa koulutuk­
sen uuden standardin vaatimuksiin ja lisäksi
järjestämme avoimia koulutuksia mm stan­
dardimuutoksiin liittyen. Olemme myös uu­
distamassa Risk Based Certification -me­
nettelymme (lisätietoja www.dnvba.fi New
Risk Based Certification) niin, että se tulee
entistä enemmän tukemaan uudistuvia stan­
dardeja ja enenevässä määrin nousevia vaa­
timuksia entistä vastuullisemman toiminnan
puolesta.
Sertifioinnilla painopiste haltuun
DNV Certification on Det Norske Veritas
säätiön täysin omistama tytäryhtiö. DNV:n
tavoitteena on elämän, omaisuuden ja ym­
päristön turvaaminen. Tähän tavoitteeseen
perustuen DNV toimii monilla toimialoil­
la puolueettomana ja riippumattomana kol­
mantena osapuolena. DNV:n toimialoihin
kuuluvat laivaliiketoiminta (etupäässä luo­
kitus), energiatoimiala ja sertifiointitoimin­
ta. Sertifiointitoiminnassa DNV on eräs
maailman johtavista sertifiointilaitoksista ja
on myöntänyt globaalisti noin 80 000 ser­
tifikaattia. Myös Suomessa DNV on mark­
kinajohtaja.
DNV:n sertifiointitoiminnassa halutaan
ottaa huomioon asiakas ja asiakkaan liike­
toiminta. Tästä syystä DNV on kehittänyt
Risk Based Certification™ -menettelyn.
Aikaa uudistuksille
Myös standardit muuttuvat ja kehittyvät.
ISO 9001 on päivittymässä todennäköises­
ti vuoden 2015 aikana. Uudistettu standar­
di tulee noudattamaan ISO:n HLS (High
Level Structure) –rakennetta. Standardiin
•
Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013
19
Elämä opettaa
– Kun hoitajasta tulee hoidettava
Olen aina ihaillut ihmiselle annettua elämän lahjaa, kehon kykyä korjata itseään, mahdollisuuttani
toimia normaalissa arjessa ja olen arvostanut montaa itsestään selvää toimintoa. Siihen on vaikuttanut
työskentelyni sairaanhoitajana 14 vuoden ajan. Hoitajan ammatissa kun kohtaa monia ihmisen
terveydelle tulevia esteitä vauvasta vaariin.
Teksti: Henna Kastikainen Kuvat: Henna Kastikaisen kotialbumi
T
yöskentelen Hoitokoti Päiväkum­
mussa ryhmäkotivastaavana ryh­
mäkoti Väinölässä, josta olen hoito­
vapaalla hoitamassa 1,5-vuotiasta poikaani
Eemeliä. Viime elokuussa sairastuin vaka­
vasti. Oireet alkoivat dramaattisesti voimak­
kaalla jalkasäryllä, joka viikossa muuttui
jalkojen tunnottomuudeksi ja eteni ratsu­
paikkahalvaukseksi. Töölön päivystykses­
sä otetuissa magneettikuvissa löytyi mye­
liitti eli tulehdusta selkänikamien alueella.
Tutkimukset jatkuivat Meilahden neurolo­
gisella osastolla, jossa kuntoni romahti en­
tisestään. Kahdessa viikossa olin keskivar­
talosta alapäin halvaantunut vuodepotilas,
jolla oli lisäksi käsien toiminnan heikkoutta
sekä kasvohermohalvaus.
Neurologisten sairauksien diagnosointi
on vaativaa ja hidasta. Tulehduksen aiheut­
taja olisi voinut olla jokin bakteeri, virus tai
autoimmuunisairaus, ja laboratoriovastaus­
ten odottaminen tuntui tuskastuttavan pit­
kältä, kun samalla mielessäni punnitsin eri­
laisia vaihtoehtoja. Maailma tuntui kaatuvan
20
Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013
päivänä, jolloin varmuuden vuoksi aloitettu
antibiootti- ja viruslääketiputus lopetettiin
ja ymmärsin kyseessä olevan autoimmuu­
nisairauden. Kuulin sairastavani harvinaista
neurosarkoidoosia, johon Suomessa vuosit­
tain sairastuu 20–150 ihmistä. Sarkoidoo­
sissa elimistö muodostaa tuntemattomasta
syystä tulehdussolukertymiä eli granuloo­
mia johonkin elimeen. Minulla löytyi gra­
nuloomia keskushermostossa selkäytimes­
tä, aivokalvoilta ja aivohermojuurista.
Lääkitykseksi aloitettiin kortisoni ja oi­
reet alkoivat hitaasti lievittyä ja pääsin kun­
toutusjaksolle Laakson sairaalaan.
Pelottavat ensiaskeleet
Uuteen rooliin siirtyminen ei ollut minul­
le helppoa; auttajasta autettavaksi, hoita­
jasta hoidettavaksi. Potilaan roolissa koh­
tasin monenlaisia pelkoja, joita en terveenä
olisi osannut kuvitellakaan. Alkuvaiheen
epätietoisuus omasta sairaudesta oli var­
masti pelottavinta. Vaikka kahden viikon
tutkimusten jälkeen sain tietää sairastavani
neurosarkoidoosia, oli helpottavaa kuulla oi­
reiden aiheuttajalle syy siitäkin huolimatta,
että sairaus tulee olemaan elimistössäni lo­
pun elämää. Pystyin aloittamaan ajatuksen
työstämistä itsestäni sairaana ja sain kuulla
tietoa sairaudesta, johon en ollut työural­
lani törmännyt. Kun lääkehoitona aloitettu
kortisoni alkoi lievittää oireita, kuntoutumi­
sessa tuli uusia pelkoja. Yllättävän pelotta­
vaa oli luopua vuoteesta ja lähteä liikkeelle
pyörätuolilla ihmisten ilmoille. Oli pelotta­
vaa nousta seisomaan ja aloittaa kävelyhar­
joitukset Eva-telineellä, kun alavartalossa­
ni oli laajoja tuntopuutoksia ja heikkoutta
eikä käsky aivoista liikutettavaan rajaan
kulkeutunut. Totesin usein fysioterapeutil­
le kuinka ihanaa olisi ottaa edes yksi askel
ilman valtavaa keskittymistä ja ponnistelua.
”Potilaan roolissa
kohtasin monenlaisia
pelkoja, joita en terveenä
olisi osannut kuvitellakaan.”
Tässä olen Meilahdessa neurologisella osastolla vielä pyörätuolipotilaana. Poikani Eemeli on tullut vierailulle, ja Eemelistä oli jännittävää istua sylissä pyörätuolikyydityksessä.
Ensimmäisissä porraskävelyharjoituksissa
tunne oli kun olisin ollut vuoren jyrkänteel­
lä. Muutokset jo totutussa olivat pelottavia,
kuten potilashuoneen tai sairaalan vaihto uu­
sista tutkimusmenetelmistä puhumattakaan.
Kuntoutumisen tukipilarit
Kun elinympäristö muuttuu pois kotiympä­
ristöstä, tulee oman reviirin ja identiteetin
säilyttäminen tärkeäksi. Tuntui tarpeelli­
selta saada omia kauneudenhoitovälineitä,
valokuvia ja pieniä tuttuja esineitä potilas­
pöydälle. Voinnin parantuessa omien vaat­
teiden käytöllä oli suuri merkitys. Olin taas
yksilö sekä vaatteet tuttuja ja sopivan kokoi­
sia. Kortisonihoito sai minut hikoilemaan
runsaasti, joten juoksulenkeiltä tutut treeni­
vaatteet tulivat päivittäiseen asuvalikoimaa­
ni. Pitääkseni mieleni kasassa asennoiduin
Laakson sairaalan kuntoutusjaksoon kuin
olisin rapakuntoinen urheilija korkean pai­
kan urheiluleirillä treenaamassa itseäni ki­
soja varten huippukuntoon – mielekkäämpi
ajatusmalli kuin tosiasia, että on 36-vuotias
Laakson sairaalan kuntoutusosastolla harjoittelemassa kävelyä
kävelysimulaattori Gain Trainerilla.
nainen, joka koittaa opetella kävelemään ja
pysymään pystyssä.
Korvaamaton apu on ollut ystäviltä ja
sukulaisilta saamani tuki. Yhteydenotot ja
vierailut sairaalaan ilahduttivat ja toivat mu­
kavan tuulahduksen ulkomaailmasta. Oli
virkistävää kuulla arkipäiväisiä asioita omi­
en ajatusten pyöriessä paljon terveydentilan
ympärillä. Elämänpiiri kun kovin kaventuu
laitosympäristössä. En hoitajanakaan ole
viihtynyt suurissa sairaaloissa, vaan valin­
nut työpaikakseni mieluummin kodinomai­
sen ja yksilöllisyyden sallivan ympäristön.
Myös muilta potilailta saamani tuki ja kes­
kustelut olivat arvokkaita.
Sairastuttuani olen kiitollinen siitä, että
hoito on edennyt sujuvasti. Lisäksi minulle
on tarjottu eri ammattiryhmien apua. Sai­
raanhoidollisten apujen lisäksi on tilantees­
sani ollut tarpeellista tavata psykologi, sai­
raalapastori, sosiaalihoitaja ja psykiatrinen
sairaanhoitaja. Sairauden eri vaiheissa hoi­
tajilta on vaadittu herkkyyttä tunnistaa tar­
vitsemani avun tarve. Olennaista on ollut se,
että minulla on ollut mahdollisuus vaikuttaa
itseäni koskeviin asioihin ja minut on pidet­
ty koko ajan tilanteen tasalla.
Toiveikas tulevaisuus
Vakavan sairauden kohdattuani olen pysty­
nyt säilyttämään positiivisuuteni ja elämän­
iloni. Toki mukaan mahtuu paljon vakavia
ja realistisia ajatuksia sekä litroittain kyy­
neleitä. Surun salliminen ja tunteiden läpi­
käyminen on osa selviytymistä.
Oltuani kaksi kuukautta yhtäjaksoisesti
sairaalassa pääsin kotiin jatkamaan kuntou­
tumista. Ja mikä ihaninta, takaisin lapseni
päivittäiseen elämään. Kuntoutumisen suh­
teen matka on pitkä, mutta olen toiveikas
tulevaisuuden suhteen. Aikomukseni on pa­
lata kohtuullisen sujuvaan arkeen ja takaisin
työelämään. Uskon, että tämän kokemuksen
jälkeen pystyn paremmin asennoitumaan
asiakkaani rooliin ja huomioimaan sellai­
sia seikkoja, jotka helposti jäävät huomaa­
matta. Pidän työstäni sairaanhoitajana ja mi­
nulla on vielä paljon annettavaa hoitajana.
•
Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013
21
Kehoa
tasapainottamalla
avaimet hyvinvointiin
ja terveyteen
– aikomuksista käytäntöön!
Haluan haastaa sinut kanssani ottamaan vastuuta hyvinvoinnistasi
– ei minään näännyttävänä ja raskaana projektina, vaan omannäköisenäsi
uutena harrastuksena, jossa pala palalta pienin askelin otat haltuun omaan
hyvinvointiisi vaikuttavia asioita samalla nauttien elämästäsi täysipainoisesti.
Teksti: Hanna Huttunen Kuvat: Hanna Huttunen & Thinkstock
R
avinnosta puhuttaessa monelle tulee
ensimmäiseksi mieleen painonhal­
linta. Moni uskoo tietävänsä painon­
hallinnan perusteet, ja suurin osa painonhal­
lintametodeista perustuu energiansaannin
rajoittamiseen. Onnistuneeseen ja tuloksek­
kaaseen painonhallintaan liittyy kuitenkin
paljon muitakin huomioitavia asioita. Yli­
painossa, korkeassa verenpaineessa, erilai­
sissa autoimmuunisairauksissa jne. on kyse
kehon epätasapainotiloista, ja aineenvaih­
dunta on iso kokonaisuus, johon voi vaikut­
taa ravinnolla monella tapaa. Jos et esimer­
kiksi saa hyvää oloa vaikkapa liikunnasta tai
kun olet voimaton, voi kyse olla siitä, että
aineenvaihduntasi on raiteiltaan. Syöt ehkä
itsellesi sopimattomasti, vaikka kuvittelisit­
kin syöväsi oikein.
Terveysongelmat
ajoivat seinää vasten
Itse kärsin kroonisesta kipu- ja väsymysoi­
reyhtymästä nimeltä fibromyalgia. Kolmi­
22
Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013
kymppisenä olin jo alistunut siihen, että
tuskin kykenisin koskaan tekemään täysi­
aikaista työtä oireitteni takia. Sain pidet­
tyä kipuja sietokyvyn rajoissa liikunnalla
ja lääkityksellä, mutta ajoittain voin todella
huonosti. Vuosituhannen alkumetreillä voin
niin huonosti, että käänteen oli tapahdutta­
va. Kipujen ja uupumuksen lisäksi vuosia
kestäneet iho- ja vatsavaivat sekä väsymys
vaivasivat entistä hankalampina. Olen myös
kokeillut erilaisia dieettejä, mutta elopainon
sijaan keveni kukkaro ja jos jonkun kilon
sai tippumaan, kurvasivat ne kohta takaisin
vyötärölle tuoden kavereita mukanaan. Jo­
joillen paino nousi parhaimmillaan 20 kg
viidessä vuodessa, ja niin läskit kuin kipu
ja uupumuskin tuntuivat asettuneen kehoo­
ni ikuisesti.
Siedin vaivojani, kunnes kasvojen iho
alkoi kuoriutua hilseillen ja suunpielet olivat
kuukausitolkulla verestävillä haavoilla. Nai­
sellisen turhamaisuuden liikkeelle ajamana
hakeuduin ravintohoitoon erikoistuneen
lääkärin pakeille, ainoana haaveenani saada
iho kuntoon. Olin niin alistunut kipuihini ja
väsymykseeni, etten osannut odottaa ruoka­
valiomuutokselta suuria. Mutta puolen vuo­
den kuluttua kesän kääntyessä syksyyn, kun
tyypilliset kivut ja musertava voimattomuus
eivät palanneetkaan, tajusin jotain upealla
tavalla vallankumouksellista tapahtuneen
elimistössäni.
Käänne uutta uraa kohden
Jaksamisen lisääntyessä innostuin kerää­
mään enemmän tietoa ravinnosta. Asiat
johtivat pian siihen, että minä, joka vuosi­
tuhannen vaihteessa sinnittelin työvoima­
viranomaisten tukitoimenpideviidakossa ja
hain osatyökyvyttömyyseläkettä, löysin it­
seni lukemasta ensimmäiseen ravinto-opin
tenttiin ja opiskelin osa-aikaisen työni ohel­
la! Oma parantumiseni vei siis minut opis­
kelemaan funktionaaliseen lääketieteeseen
pohjautuvaa ravintoterapiaa, ja valmistut­
tuani olen saanut auttaa monia kroonisien
”Sain ryhmästä uutta potkua arkeen, keveämmän
olon ja rutkasti hyviä reseptejä ja vinkkejä, joita olen
käyttänyt ja hyödyntänyt menestyksellisesti.”
– Keho tasapainoon -ryhmän osallistuja
sairauksien, ruuansulatusongelmien, pai­
no-ongelmien jne. kanssa painivia ihmisiä.
Kaikkea ei voi sopivalla ravinnolla parantaa,
mutta kaikkien elämänlaatua voi!
Sinäkin voit ottaa
vastuun hyvinvoinnistasi
Omalla tarinallani haluan rohkaista jokaista,
joka painii omaan hyvinvointiinsa liittyvän
ongelman kanssa – ravinnolla voi oikeas­
ti vaikuttaa! Ravintopolku, jolle omat sai­
rauteni ja vaivani minut ohjasivat, on nyt
työni. Toimin muun muassa ryhmäohjaa­
jana Tasapainottajissa, joka on kotimainen
ravintoterapeuttien kehittämä konsepti. Asi­
oita ei tarvitse pyöritellä yksin omassa pääs­
sään, ja joissakin tilanteissa voi olla jopa
täysin mahdotonta itse selvittää esimerkik­
si yliherkkyyden tai ruuansulatusongelman
syitä. Ravintoterapiassa yksilöllistä hoitoa
varten kerätään johtolankoja niin ruokapäi­
väkirjan kuin erilaisten kartoitusten ja la­
boratoriotestienkin avulla. Ravintoterapian
ydin on siinä, että olemme aineenvaihdun­
nallisesti ainutlaatuisia ja ainutkertaisia yk­
silöitä. Työssäni pyrin löytämään jokaiselle
juuri hänen tilanteeseensa parhaiten sopivan
ja tepsivän ”Ravintopolun”, jota seuratessa
voi nauttia elämästään. Kehon ravitsemuk­
sellisten ja hormonaalisten epätasapainoti­
lojen tasapainotukseen tähtäävä, kylläisyyt­
tä ylläpitävä, laatuohjattu ruokavalio on niin
painonhallinnan kuin muunkin terveyden
avain. Vain kokonaisvaltaisella lähestymis­
tavalla ja yksilölliset tarpeet huomioiden
voidaan saavuttaa tuloksia.
Keho tasapainoon -ryhmässä ei ole kyse
mistään kuuriluontoisesta dieetistä, vaan
kurssista, jolla voi hankkia itselleen työka­
lut ja taidon itsensä hoitamiseen loppuelä­
mäkseen. Konseptissa yhdistyvät ravinto­
terapian ja ryhmäohjauksen parhaat puolet.
Ohjelma alkaakin henkilökohtaisella ravin­
toterapeutin alkukartoituksella, ja henkilö­
kohtainen tuki kulkee koko ohjelman ajan
ryhmätapaamisten rinnalla.
Samoin kuin hankimme harrastuskurs­
sin kautta taidon esim. valokuvaukseen tai
opettelemme uuden kielen, voi ryhmäs­
sä oppia taidon kuulemaan elimistöään,
ja ohjaajan tuella löytää itselleen sellaisen
ruokavalion, jonka avulla on ilo ylläpitää
terveyttään lopun elämää. Vedän sekä Pai­
nonhallinta- että Keho Tasapainoon -ryhmiä
niin yksityisille kuin yrityksillekin. Päivä­
kummussa on ollut molempia ryhmiä hen­
kilökunnalle, ja tänä syksynä starttasi toinen
Keho Tasapainoon -ryhmä, jossa osallistu­
jat ovat reippaasti päättäneet ottaa vastuun
omasta hyvinvoinnistaan. Tähän rohkaisen
myös Sinua. Jos saat kokoon 5-10 hengen
porukan ystävistäsi, työtovereistasi tai har­
rastusporukasta, järjestetään teille Keho
tasapainoon –kurssi, ja siirrytään aiko­
muksista käytäntöön. Tämä elämä on ainut­
laatuinen ja siitä on ilo nauttia terveenä!
•
Hanna Huttunen, Diplomiravintoterapeutti
www.ravintopolku.fi www.tasapainottajat.com
[email protected]
Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013
23
Gallup
Joulumuistot
Näin loppuvuonna Gallupin aiheena on
joulumuistot. Joulu nostatti monia lämpöisiä
ja hauskoja muistoja asukkaiden mieleen.
Teksti: Sanna Repo, Taimi Turunen, Henriikka Järvenperä, Airi Järvinen Kuvat: Paula Malmberg,
Sanna Repo, Vanamo, Henriikka Järvenperä, Kotipolku
Pekan lapsuudenkodissa kuusi haettiin
naapurin metsästä, ihan luvallisesti. Kar­
jalasta kotoisin oleva äiti osasi laittaa hy­
vät laatikot, mutta parasta joulussa oli
kinkku! Saunaan mahtui vain neljä ker­
rallaan, joten kymmenlapsinen perhe kävi
joulusaunassa vuoroissa.
– Pekka, Ilmatar
Jukalla on joulumuisto työpäivästä jouluaatto­
na: ”Minun piti olla yövuorossa iltakuudesta
aamukuuteen. Lapset olivat pieniä, ja tuntui
ikävältä olla töissä juuri jouluaattona. Niin­
pä jossain kohtaa iltaa nyppäsin työautostani
pari johtoa irti ja ilmoitin esimiehelleni, että
auto hajosi. Esimies sanoi ettei hänkään keksi
mikä autossa on vialla, ja päästi minut kotiin.”
– Jukka, Ilmatar
24
Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013
Kiersimme ystävien kanssa kylällä pik­
kujoulun aikaan eri taloissa laulamassa ja
saimme palkkioksi karkkeja. Olimme pu­
keutuneet jouluhahmoiksi. Itse olin usein
joulumuori.
– Kaisa I., Ahtiala
Gallup
Vietettiin joulu aina mummolassa Johan­
neslundin lasitehtaalla kartanossa. Jouluna
oli hauskaa, kun koko suku oli kokoontu­
nut yhteen. Aattona oli parasta, kun ko­
koonnuimme kaikki pitkän pöydän ääreen
syömään jouluruokia.
– Heikki, Ahtiala
Pojat hakivat joulukuusen. Kuusi oli haet­
tava omasta metsästä. Jos hakisi sen toisen
metsästä, olisi kuusi maksettava, jotta olisi
hyvä omatunto. Jouluksi tehtiin laatikoita ja
pantiin ne pakastimeen.
Paras joulumuisto on lapsuudesta, olin 6tai 7-vuotias ja sain ahjaksi nallen, nuken
ja pienen leikkipianon.
– Maire,Vanamo
Paras muisto joulusta on, kun sain viettää
sen yhdessä äidin, isän ja mummon kanssa.
– Brita, Kotipolku
– Jari, Kotipolku
Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013
25
Keittiönurkka
Silakka- ja
smoothieherkkuja
Päiväkummun tapaan
26
Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013
Keittiönurkka
Teksti: Mirja Saksa Kuvat: Thinkstock
Hoitokoti Päiväkummun silakkamarkkinoita vietettiin 6.–13.10.2013, jolloin
jokavuotiseen tapaan silakka valtasi Päiväkummun keittiö Karpalon kylmäkaapit.
M
illainen otus silakka on? Silakka
eli haili on Itämeressä elävä sil­
lin alalaji. Silliin verrattuna si­
lakka on vain pienempi ja hieman vähäras­
vaisempi. Kauppa- ja teollisuusministeriön
päätöksellä yli 10 painoprosenttia rasvaa
sisältävästä sillistä saa käyttää sillin nimeä
ja vähärasvaisempi kala on kaupattava si­
lakkana. Normaalikokoinen silakka painaa
n. 30–90 g, ja saalismäärältään se on Suo­
men tärkein kala. Ruokakalana silakka on
erittäin ravinteikas ja edullinen, joten ei ole
ihme, että se ui usein ruokapöytiimme. Si­
lakasta voi valmistaa hyvin erilaisia ruokia
kuten hiili-, savu, hapan- ja etikkasilakkaa
unohtamatta niitä perinteisiä silakkapihvejä
mummon muusilla.
Silakkaa monessa muodossa
silakkamarkkinaviikon ruokalistalla
Silakkamarkkinaviikolla Itämeren kalasta­
jien aamulla pyytämät silakat kulkeutuivat
tuoreeltaan Päiväkummun keittiö Karpalon
kylmäsäilytystiloihin, joista ne päätyivät
Karpalon henkilökunnan taitavien käsien
kautta tuoreella otteella valmistetuiksi ate­
rioiksi asukkaiden pöytiin. Silakkaa nähtiin
lautasella viikon aikana hyvinkin erilaisissa
muodoissa, ja ateriat nautittiin itse tehdyn
tuoreen saaristolaisleivän kera.
Ryhmäkodeissa järjestettiin teemaan
liittyen erilaisia kilpailuja ja harjoiteltiin ka­
lojen tunnistamista kuvista. Samalla muis­
teltiin yhdessä erilaisia kalojen pyyntikei­
noja. Kaikilla tuntui olevan jonkinlainen
kokemus onginnasta. Keskusteluissa nou­
sivat esille myös suuret kalasaaliit sekä tie­
tenkin myös pienet kalavalheet!
Smoothiet ryhmäkodeissa iltapalana
Keittiö Karpalo järjesti eräänä syyskuisena
kauniina päivänä välipalan ulkona Hoitoko­
ti Päiväkummun Itä-Pasilan yksikön asuk­
kaille. Teemana oli tutustuminen smoothiei­
den ihmeelliseen maailmaan. Smoothie on
peräisin Yhdysvalloista ja se on paksua,
kylmää ja usein hieman makeaa juomaa.
Smoothie valmistetaan useimmiten marjois­
ta, hedelmistä, kasviksista tai vihanneksista
nestemäiseen pohjaan eli hedelmä- tai mar­
jatuoremehuun, luonnon mehuun, rahkaan
tai luonnonjogurttiin. Smoothieen voi lisä­
Mustikkasmoo
tä tarvittaessa liotettuja pellavansiemeniä,
psylliumia, hampunsiemeniä, manteleita ja
erilaisia pähkinöitä, jotka sisältävät hyvin
runsaasti proteiinia ja hyvää rasvaa, jotka
ovat erityisen tärkeitä etenkin vanhusvä­
estölle. Smoothieita on hyvin helppo val­
mistaa blenderillä eli ns. tehosekoittimel­
la. Jokaisesta Päiväkummun ryhmäkodista
löytyy oma blenderi. Itä-Pasilan smoothie­
tapahtumassa Karpalon henkilökunta val­
misti smoothieita opastaen samalla hoi­
tohenkilökuntaa erilaisten raaka-aineiden
käytössä. Samalla asukkaat saivat maistella
ja kertoa mielipiteensä kustakin smoothie­
reseptistä. Nämä herkulliset juomat ovat
ottaneet jo lähes vakinaisen jalansijan ilta­
palalla jokaisessa ryhmäkodissa. Kokeile si­
näkin smoothien tekemistä esim. oheisella
ohjeella!
Keittiö Karpalo toivottaa kaikille Päivä­
kummun Sanomien lukijoille makoisaa jou­
lua ja onnellista vuotta 2014!
•
thie neljälle
2 dl maitora
hkaa
2 dl piimää
300 g mustik
oita
( ½ dl sokeria
)
2 rkl liotettuja
pellavansiemen
iä
2 rkl talkkuna
jauhoja
Mittaa kaikki ai
neet tehosekoitt
imeen ja
sekoita tasaise
ksi. Nauti esim
. ravitsevana välipalana,
aamiaisella tai
iltapalana.
Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013
27
Jouluarvoitus
Joulurauha, joulusauna,
jouluenkeli, joulupipari,
joulu-ukko, joulukukko,
joululaulu, joulukuusi,
joulukirkko, joulutähti,
joululahja, joululoma,
joulutori, jouluaatto.
Mikä ei kuulu joukkoon?
Ennen kuin vasta pääsiäisenä.
No, tietenkin se on kukko.
Teksti: Anneli Kammonen
w w w.hoit o k ot ip ai v ak ump u. f i