A s u k a s - j a h e n k i l ö k u n t a l e h t i 2 / 2 0 1 3 Sisältö 3Pääkirjoitus 4Pitkän iän salaisuudet 5Lisää fysioterapiaosaamista ryhmäkotien arkeen 7Kokeneen kautta kokemusta – Vanhustyön Trainee -ohjelma 8Liisa Lindroos 100 vuotta – Elämää lottana ja lehtorina 9Tapahtumia 16 Kotipolun asukkaat arjessa mukana 18 Laadunhallinta on apuväline koko yhteisölle 20 Elämä opettaa - Kun hoitajasta tulee hoidettava 22 Kehoa tasapainottamalla avaimet hyvinvointiin ja terveyteen – aikomuksista käytäntöön! 24 Gallup 26 Keittiönurkka: Silakka- ja smoothieherkkuja Päiväkummun tapaan Hoitokoti Päiväkummun Sanomat Julkaisija Hoitokoti Päiväkumpu Oy Toimitusryhmä Shillan Ahmadi, Sinikka Autere-Welling, Hanna Huttunen, Airi Järvinen, Henriikka Järvenperä, Henna Kastikainen, Patricia Kulpakko, Paula Malmberg, Laura Pasanen, Timo Pylkkönen, Sanna Repo, Mirja Saksa, Katja Sohlberg, Jaana Sulkava, Taimi Turunen, Hissu Vallila Etukansi Anna Dammert Takakansi Thinkstock Ulkoasu ja taitto Adverbi Paino Fram 2013 ISSN 1799-9243 Yhteystiedot [email protected]. Hoitokoti Päiväkummun Sanomat on saatavilla Vuosaaren, Itä-Pasilan, Länsi-Pasilan ja Malmin toimipisteistä sekä luettavissa osoitteessa www.hoitokotipaivakumpu.fi. Hoitokoti Päiväkummun yhteystiedot Hallinto Mikonkatu 8 A, 9. krs, 00100 Helsinki, 050 433 2275. Itä-Pasilan yksikkö Topparikuja 7, 00520 Helsinki. Ryhmäkoti Ainola (09) 756 278 51. Ryhmäkoti Vipula (09) 756 278 52. Ryhmäkoti Kullervo (09) 756 278 53. Ryhmäkoti Vanamo (09) 756 278 54. Länsi-Pasilan yksikkö Pasilanraitio 2, 00240 Helsinki. Ryhmäkoti Ilmatar 050 441 7965. Ryhmäkoti Väinölä 050 347 9069. Vuosaaren yksikkö Merikorttikuja 6 R 142-143, 00960 Helsinki. Ryhmäkoti Vellamo (09) 328 414 31. Ryhmäkoti Ahtiala 050 356 4639. Malmi/Kotipolun Ryhmäkoti Pukinmäenkaari 7 B 14, 00700 Helsinki, 050 599 3149. Keittiö Karpalo (09) 7562 7856. 2 Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013 Pääkirjoitus Kohtaamisen mahdollisuudet Teksti: Jaana Sulkava ts. toimitusjohtaja H oitotyön vuorovaikutus on toisen ihmisen koh taamista, heittäytymistä hetkeen ja aitoa läs näoloa. Jokainen hetki sisältää ainutlaatuisia mahdollisuuksia kohdata toinen ihminen arvokkaas ti, yksilöllisesti ja ennakkoluulottomasti. Löydämme kö kohtaamistilanteiden mahdollisuudet, muistammeko valinnanvapautemme ja valintojen seuraukset asukkaiden aamutoimissa, ruokailuhetkissä tai ulkoiluissa? Hoito työn ammattilaisen kohtaamisen eettinen ydin perustuu myönteiseen asenteeseen sekä itseen että omaan työhön. Hoitokoti Päiväkumpu on monipuolistanut ja sy ventänyt kohtaamisen tasoja yhdessä Suomen Fysioge riatrian ammattilaisten kanssa. Fysioterapeuttien am mattiosaamista hyödynnetään asiantuntijapalveluina ja asukkaiden teemaryhmissä. Asukkaiden yksilöfysioterapiaa toteuttavat tutut palveluntuottajat entiseen tapaan. STM ja Kuntaliitto ovat julkaisseet kolmannen iäkkäiden ihmisten palvelujen kehittämistä koskevan laatusuosituksen. Suosituksen periaatteena on iäkkäiden ihmisten osallisuuden turvaaminen, kokemuksellisuus ja tunne yhteenkuulumisesta sekä mahdollisuus vaikuttaa yhteisössä. Tavoitteena on myös parantaa iäkkäiden omatoimisuutta ja toimintakykyä sekä kun toutumista edistävää toimintaa. Syksyllä 2013 otimme osaa nuorten ja vanhustyön kohtaa miseen ns. Vanhustyön Trainee -projektissa. Tulevaisuuttaan suunnittelevat nuoret saivat mahdollisuuden tutustua vanhus työhön ja tehdä itselleen opiskelu- tai työllistymissuunnitelman. Ryhmäkodeissa hoitoalan eri vaiheen opiskelijat harjoitte levat käytännön taitoja ja yhdistävät teoriaa arjen tilanteisiin. Yhteistyössä Taloustutkimuksen kanssa on toteutet tu asiakassuhde- ja henkilöstötutkimukset, joilla selvitettiin asiakastyytyväisyyttä palveluihin ja toimintaan. Kehitämme palvelujamme tulosten mukaisesti asukkaiden, omaisten ja henkilökunnan mielipiteet huomioiden. Vuosittaisessa ISO 9001-2008 sertifioinnin ulkoisessa au ditoinnissa keskityttiin viestinnän ja tiedonkulun kehittämi seen. Auditoijan liiketoiminnan muutosten takia uudeksi yh teistyökumppaniksi on vaihtunut DNV (Det Norske Veritas). Hoitotyön laadun seurannassa siirryimme keväällä 2013 RAItietojärjestelmän käyttöön. RAI:n kautta saamme asukkaan päivittäisen hoidon kannalta systemaattista ja tarpeellista tie toa, jota hyödynnetään myös strategisessa johtamisessa. RAIjärjestelmän tietojen avulla toteutamme asukkaiden toiminta kyvyn, turvallisuuden ja hyvinvoinnin seurantaa. Elämänilon hoitofilosofian yksilötason kohtaaminen voi olla ilmeitä, eleitä, kosketuksia, puhetta tai hiljaisuutta. Alzheimer-yhdistyksen Muistiseminaarissa Minna Laine Ikäinstituutista muistutti kohtaamisen voimasta, juuri tämän hetken ja läsnäolon vastuusta sekä jokaisen korvaamattomuu desta tässä hetkessä, asiasta, jota ei voi delegoida. Kohtaami sen mahdollisuus syntyy hoitajan vapaudesta valita asennoitu misensa työhönsä ja mahdollisuudesta valita toimintatapansa, kohdata ihminen ihmisenä. Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013 3 ”Rautarouvat” (vasemmalta) Kaisa sekä Ainot. Pitkän iän salaisuudet Teksti: Hissu Vallila Kuva: Anna Dammert Vuosaaren ryhmäkodin asukkaat Aino H, Aino M. sekä Karin (Kaisa) I. ovat kaikki yli 90-vuotiaita. Lisäksi Länsi-Pasilassa asuu syksyllä sata vuotta täyttänyt Liisa L. Halusimme kysellä heiltä heidän näkemyksiään pitkäikäisyytensä salaisuuksista. ”P itkäikäisyys on tietysti kunkin oma kohtalo, mutta omalla koh dallani uskon runsaaseen ulkoi luun,” näkee Aino M. ”Olen harrastanut paljon liikuntaa, talvella hiihtoa ja kesällä pesäpalloa. Olen myös pitänyt itseni hoik kana rajoittamalla välillä syömistäni. Myös nuorempia neuvoisin harrastamaan kaiken laista liikuntaa. Kotona voi kyllä myös istus kella lukemassa, mutta yksin ei saa jäädä, eli pitää viettää aikaa kavereiden kanssa.” Seu raa Aino on saanut muun muassa musiikin kautta, koska hän on soittanut viulua orkes terissa. Mitään salaisuuksia sinänsä ei Aino koe pitkäikäisyydessä olevan: ”Elämässä ei 4 Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013 tarvita mitään erikoista, tavallinen elämä riittää. Olisi myös hyvä rajoittaa alkoholin käyttöä”, hän pohtii. Aino H. kokee työn olleen elämässään hyvin tärkeä asia. Valokuvaajana toiminut Aino on kuitenkin sitä mieltä, että vaikka te kisi kovasti töitä, niin elämää ei silti saa ot taa raskaasti. Fyysisellä terveydellä on myös tärkeä osa elämässä, ja hänen vanhempan sakin elivät 80-vuotiaiksi. Aino on samoilla linjoilla kuin kaimansakin edellä: ”Kaikki alkoholi ja huumausaineet pois.” Kaisa I. pitää oman pitkäikäisyytensä salaisuutena perimää, sillä hänen äitinsä kin eli yli 90-vuotiaaksi. Kaisa on pysynyt terveenä, ja sitä hän arvostaa. Myös valoi sa elämänasenne on tärkeä, eikä Kaisa va lita tai murehdi pienestä. Fyysistä kuntoaan hän on pitänyt yllä voimistelemalla. Nuo rempia hän neuvoo pitämään nautinnot koh tuullisina. Kunnioitettavan sadan vuoden iän syk syllä saavuttanut Liisa L. hämmästelee it sekin asiaa: ”Ikä lisääntyy ihan itsekseen,” hän kertoo hymyillen ja jatkaa: ”Sitä se ter veys tekee!” Liisa kertoo olleensa aina ter ve, toisin kuin nuorena nukkunut sisarensa. Liisa uskoo myös hyvän ruuan olevan tärke ää, sekä mielelle että elimistölle. Lue Liisan haastattelu sivulta 8. • Suomen Fysiogeriatria ja Hoitokoti Päiväkumpu tiivistävät yhteistyötään Lisää fysioterapiaosaamista ryhmäkotien arkeen Teksti: Katja Sohlberg, toimitusjohtaja, Suomen Fysiogeriatria Oy Kuvat: Anna Dammert ja Thinkstock Suomen Fysiogeriatrialla on pitkät perinteet ikääntyneiden ja muistisairaiden kuntoutuksessa. Hoitokoti Päiväkummun kanssa yhteistyötä on tehty jo Vuosaaren yksikön alkuajoista lähtien, jolloin perustajamme Maija Käyhty alkoi kuntouttaa Päiväkummun asiakkaita Päiväkummun ensimmäisessä hoitokodissa 2000-luvun alussa. S uomen Fysiogeriatria on perheyritys, jonka juuret juontavat vuoteen 1982. Maija Käyhty perusti ensimmäisen yrityksen, jonka pääasiakasryhmäksi muo dostui hyvin nopeasti ikääntyneet ja vuosien varrella muistisairaat. Kuntoutusfilosofiam me on vahvistunut kolmen vuosikymmenen aikana, haluamme lisätä elinvoimaa liikun nan avulla ja ylläpitää toimintakykyä ole massa olevia voimavaroja hyödyntäen. Kuntoutamme ikääntyneitä Espoon ja Helsingin toimipisteissämme, hoivako deissa sekä asiakkaidemme kodeissa pää kaupunkiseudulla. Yksilölliset toiveet sekä tarpeet huomioivan kuntoutuksemme tu loksellisuus ja vaikuttavuus on todettu alan tutkimuksissa. Osaamisemme jatkuva ke hittäminen sekä tiedon jakaminen alan am mattilaisille ja yhteistyökumppaneillem me on meille tärkeää. Olemme mukana Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013 5 kehittämässä geriatrista fysioterapiaa edel leen niin Suomessa kuin kansainvälisesti kin. Suomen Fysiogeriatrialle on myönnet ty ISO 9001 laatusertifikaatti. Ennaltaehkäisevää ergonomiatyötä Yksi kuntoutujan tärkeimmistä voima varoista on fysioterapeutti. Motivoitunut henkilöstömme kuntouttaa jokaista asi akastamme yksilöllisesti. Henkilökoh taisen fysioterapeutin lisäksi asiakkaan, omaisen ja hoitohenkilökunnan vointia edistää koko henkilöstömme geriatrinen fysioterapiaosaaminen. Jatkokoulutam me ja syvennämme osaamistamme sään nöllisesti. Suomen Fysiogeriatrian ja Päiväkum mun yhteinen tavoite kuntoutuskumppanuu den osalta on lisätä asukkaiden elinvoimaa ja ylläpitää toimintakykyä sekä tukea ja opastaa hoitohenkilökuntaa arjessa. Olemme aloitta neet yhteistyön Ergonomia-projekilla, jossa pitkään Päiväkummussa kuntouttanut Ergo nomiakortti-kouluttaja Sari Ollila tekee yh teistyössä hoitohenkilökunnan kanssa ennal taehkäisevää ergonomiatyötä potilassiirtojen ja yleisergonomian osalta. Fysiogeriatrian fy sioterapeutit kuntouttavat Päiväkummussa tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Heidät tunnistaa turkooseista työvaatteista ja voitte aina olla yhteydessä heihin, mikäli teillä on kysyttävää kuntoutuksesta. • Suomen Fysiogeriatria • 22 kokenutta ja ikääntyneisiin erikoistunutta fysioterapeuttia • 3 toimipistettä pääkaupunki seudulla (Fysiogeriatria Tilkka, Fysiogeriatria MikevanHelmi ja Fysiogeriatria Lehtisaari) • Yli 30 hoivakotia/palvelu keskusta, joissa kuntoutamme pääkaupunkiseudulla • Koulutuksia ympäri Suomen; ergonomia, kuntouttava työtote, MUISKU-muistikuntoutus ohjaajakoulutus jne. Fysiogeriatrian fysioterapeutit ovat tuttu näky myös Päiväkummun Vuosaaren yksikössä. Tässä kuntoaan ylläpitää Liisa ryhmäkoti Vellamosta. 6 Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013 Kokeneen kautta kokemusta Vanhustyön Trainee -ohjelma Teksti: Sanna Repo, työkokeilijana Päiväkummussa Kuva: Thinkstock Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry toteutti loppuvuodesta 2013 reilun neljän kuukauden mittaisen Vanhustyön Trainee -ohjelman. Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittamassa hankkeessa kaksitoista vanhustyöstä kiinnostunutta nuorta tutustui vanhusten palvelukoteihin työkokeilujaksoillaan. H oitokoti Päiväkumpu tarjosi työko keilupaikan kolmelle alasta kiin nostuneelle nuorelle. Jokainen sai henkilökohtaisen mentorin eli kokeneen työntekijän, joka välitti nuorelle tietojaan, taitojaan ja vanhustyön arvoja. Ennen var sinaista hoivakotijaksoa nuoret osallistu vat ohjaukseen ja perehdytykseen, jossa he saivat tietoa vanhustyöstä sekä vanhuudesta elämänvaiheena. Yhdeksän viikon työkokeilujaksolla Länsi-Pasilassa työskenteli Kati, ja Vuo saaressa harjoittelivat Kaisa ja Osman. Trainee-ohjelman päättyessä nuorilla on opiskelu- ja työllistymissuunnitelma, jon ka pohjalta he voivat halutessaan hakeutua joko vanhustyön opintoihin tai palkkatuet tuun työhön vanhusalalle. Tätä kirjoitettaes sa nuoret ovat olleet työkokeilujaksolla Päi väkummussa vajaa kolme viikkoa. ”Mietin hoiva-alalle suuntautumista”, kertoo Kaisa, joka on aiemmalta koulutuk seltaan merkonomi. Trainee-ohjelmasta hän kuuli TE-toimistossa. ”Olen ollut harjoitteli jana lasten päiväkodissa, ja halusin tutustua myös vanhustyöhön.” Hän haluaa myös oppia suhtautumaan omiin isovanhempi insa paremmin ja ymmärtäväisemmin. ”En osannut odottaa kuinka fiksuja ikäihmiset voivat olla!” Sosionomiksi keväällä valmistunut Kati kiinnostui vanhustyöstä opintojensa aikana. Trainee-ohjelman perehdytysjakson asiat oli vat jo tutkinnosta tuttuja, ja hän olikin kiin nostunut ohjelman tarjoamasta työkokeilus ta, koska se tarjoaa mahdollisuuden kartuttaa työkokemusta. ”Ohjelman kautta tuleva mah dollisuus palkkatuettuun työhön saattaa olla yksi keino työllistyä ohjelman päätyttyä.” Osman on suorittanut hoiva-avustajan tut kinnon pakolliset osuudet, ja halusi Traineeohjelman kautta oppia uutta, tavoitteenaan hoiva-avustajan pätevyys. Myös Osman sai tiedon harjoittelumahdollisuudesta TE-toi mistossa. Osmanille on kertynyt alan työko kemusta aiempien harjoittelupaikkojen kaut ta, ja maansa tapojen mukaisesti hän on aina myös auttanut vanhempia sukulaisiaan. Päi väkummussa hän on viihtynyt erinomaises ti: ”Unelmatyöpaikka! Haluan ehdottomasti jatkaa vanhustyössä!” Myös asukkaat ovat pi täneet Osmanin positiivisesta asenteesta. Länsi-Pasilan ja Vuosaaren yksiköiden vastaavan hoitajan Tytti Lahtisen mielestä on arvokasta olla mukana nuorisotyöllistymis tä tukevassa hankkeessa. Hän näkee tällaisen mahdollisuuden tärkeänä myös nuorelle itsel leen: ”Hoitotyön koulutusta harkitseva pääsee näkemään mitä työ pitää sisällään ja voi sen perusteella arvioida onko ala hänelle sopiva. Samalla hoitotyön tekijät saavat työkokeili joilta uusia, tuoreita näkemyksiä ja ideoita omaan työhönsä. Myös asukkaat ovat ottaneet nuorten tuoman tuulahduksen ilolla vastaan.” Ahtialan ryhmäkotivastaava Anneli Tuovinen-Vasarainen on pitänyt projektia hyvin organisoituna. ”Varsinkin infotilai suudessa kerrotut asiat antoivat ensinnäkin työkokeilupaikan tarjoajalle hyvän käsityk sen tavoitteista, ja lisäksi työharjoittelijoille hyvät eväät työelämään tutustumiseen, sekä realistisen kuvan harjoittelun mahdollisista hankalistakin tilanteista.” Kiitokset Päiväkummun mentoreille, ja onnea nuorten tulevaisuuteen! • Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013 7 Asukkaan kohtaaminen LIISA LINDROOS 100 VUOTTA Elämää lottana ja lehtorina Sataan vuoteen elämää mahtuu paljon. Vuonna 1913 maailmassa oli alle kaksi miljardia ihmistä, Suomi oli autonominen suuriruhtinaskunta Venäjän keisarikunnassa ja mm. laskuvarjo ja ruostumaton teräs keksittiin. Nyt, sata vuotta myöhemmin vuonna 2013, laskuvarjolla on hypätty jo lähes avaruudesta ja maailmassa on yli seitsemän miljardia ihmisiä. Yksi seitsemästä miljardista on ryhmäkoti Väinölän asukas Liisa Lindroos, joka vietti 100-vuotispäiviään syyskuun alussa. Teksti: Paula Malmberg Kuva: Ryhmäkoti Väinölä ”K aikki on edistynyt todella paljon sadassa vuodessa”, Liisa toteaa. ”Aika ennen sotaa ja sodan ai kana oli hyvin yksinkertaista. Kaikesta tavarasta oli kauhea puute ja musta pörs si kukoisti. Melkeinpä kaikki, esimerkiksi sokeri, voi, jauhot ja leipä olivat kortilla. Maaseudulta käytiin usein hakemassa ja ostamassa perunoita, vihanneksia ja voi ta kaupunkiin. Ihmiset, jotka kuljeskeli vat ulkomailla, toivat tavaroita Suomeen ja möivät niitä kalliilla”, Liisa muistelee. Sodista huolimatta Liisa kertoo elä neensä hyvän lapsuuden ja nuoruuden. Hän muistelee ilolla partiota, jota harrasti nuorena. ”Se oli hyvä harrastus, ja teimme kauhean mukavia retkiä, usein polkupyörällä. Maanteillä oli vielä tuohon maailmanaikaan hiljaista, sai rauhassa ajella. Joskus yövyim me heinäladoissa. Alkeellistahan se oli, mut ta kauhean hauskaa!” hän kertoo hymyillen. ”Päiväkirjat ovat hyvässä tallessa. Lapset voivat lukea niitä joskus.” Nainen monessa mukana Perhe on aina ollut Liisalle tärkeä. Hänellä on kolme tytärtä ja hänen miehensä työskenteli varatuomarina. Perhe muutti paljon miehen töiden perässä, ja he asuivat mm. Tampereel la ja Vaasassa. ”Minulla oli ihana mies. Hän sai nuorena sairastetun tulirokon seuraukse na sydänvian, mutta eli kuitenkin täysipainoi sen elämän ja eli pidempään kuin lääkäri oli ennustanut”, Liisa muistelee parikymmentä vuotta sitten edesmennyttä miestään. Liisan valmistuttua filosofian maisterik si hän toimi ensin toimittajana mm. Aamu lehdessä, mutta tytärten synnyttyä hän siir tyi ruotsin kielen opettajaksi oppikouluun, sillä opettajan ammattia oli Liisan mukaan 8 Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013 Tapahtumia helpompi harjoittaa pienten lasten kans sa, koska työajat olivat säännölliset. Töi tä tehtiin paljon. Sota-aikana Liisa kertoo olleensa töissä lottana sairaalassa. ”Pesin ja ruokin potilaita ja tein kaikenlaista pientä. Lääkkeitäkin annettiin. Se oli hy vin tarkkaa työtä”, Liisa kertoo. Kirjoittaminen ja lukeminen ovat edelleen Liisalle tärkeitä asioita. Toimit tajavuosinaan hän kertoo kirjoittaneensa monenlaisista aiheista artikkeleita ja pa kinoita sekä pari tyttöjen romaaniakin. Päiväkirjaa hän kertoo kirjoittavansa vielä nykypäivänäkin silloin tällöin. ”Olen pi tänyt päiväkirjaa lähes koko elämäni ajan. Päiväkirjat ovat hyvässä tallessa. Lapset voivat lukea niitä joskus”, hän hymyilee. Mikä sitten on Liisan mielestä hänen pitkän ikänsä salaisuus? Kaikki lähtee hänen mukaansa siitä, että hän on saanut lahjaksi terveen kropan. ”Meillä oli aina lapsuudessa ravitsevaa ruokaa, oli mikä aika hyvänsä. Olen ollut syntymästä asti hyvin terve”, hän kuvailee. Positiivinen elämänasenne on myös kantanut pitkäl le. ”Elämäni on aina luistanut mukavas ti. Olen kauhean tyytyväinen”, Liisa ker too. ”Pikkuasioista ei saa tehdä numeroa ja isot asiat koitetaan selvittää, tämän olen pitänyt aina mielessäni”, hän päättää. • Kohti syvempää vuorovaikutusta tanssin keinon Tanssin portaat -työpajassa Teksti ja kuva: Paula Malmberg Joukko Päiväkummun työntekijöitä osal listui lokakuun lopussa Länsi-Pasilan yksi kön viherhuoneessa tanssitaiteilija Elli Isokosken vetämään koulutustuokioon, jossa kerrottiin, miten tanssia voi käyttää hoito työssä ja erityisesti muistisairaan kohtaa misessa. Koulutus oli näyte siitä, millaisia asioita Tanssin portaat -työpajoissa käydään läpi. Zodiak – Uuden tanssin keskus toteut ti vuosikymmenen vaihteessa Tanssin por taat -hankkeen, jossa kahdeksan tanssitai teilijaa koulutettiin käyttämään tanssia ja liikettä vuorovaikutuksen välineenä hoito kodeissa ja ohjaamaan hoitajia käyttämään näitä taitoja osana hoitotyötä. Olin mukana koulutuksessa, jossa tans sahtelimme ja liikuimme pitkin viherhuo netta yksin, pareittain ja ryhmässä teh dessämme erilaisia vuorovaikutukseen ja liikkeeseen perustuvia harjoituksia. Oman nimen polvella ilmaan kirjoittaminen oli yl lättävän monimutkaista, ja vastaantulijoiden käsien tunnustelu ryhmässä kirvoitti monet hymyt ja naurut puhumattakaan harjoi tuksesta, jossa ohjattiin silmät kiinni ole vaa paria ympäri viherhuonetta ilman sa nojen tuomaa apua. Etenemistyylit olivat kovin töpöttäviä, ja harjoituksessa tajusi nopeasti, miten tärkeää kosketus ja toi seen tukeutuminen ovat. Tanssin keinoin voi muistisairaan arkeen tuoda paljon iloa ja virkistystä. Eikä haittaa, vaikka liikkeelle ei enää pääsisi tai kunto olisi muuten heikko – pelkällä etusormellakin voi tanssia, ja kyky tajuta musiikkia ja liikettä säilyy loppuun saakka. Liikkumisen on todet tu hidastavan Alzheimerin tautia, ja liik keen tai parin tanssiaskeleen avulla voi monesta hankalasta tilanteesta, esim. pukeutumisesta, saada helpomman. Ja mikä tärkeintä: tanssissa ei ole hoitajaa tai hoidettavaa, vaan kaksi tasavertais ta ihmistä. Lähde: www.zodiak.fi/hankkeet/tanssin-portaat sekä Tanssin portaat -esittely-dvd Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013 9 Tapahtumia Elämäniloa Vanamossa Teksti: Taimi Turunen Kuva: Anna Dammert Vanamon viriketoiminta on saanut uutta syksyistä potkua. Torstaisin jokainen hoi taja vuorollaan järjestää mukavaa toimin taa asukkaille. Vitsikahveja on järjestetty pariinkin kertaan. Iltapäiväkahvit juotiin kuunnellen ja lukien vitsejä ja nauret tiin makeasti yhdessä. Nauruhan pidentää ikää! Mielikuvajumppa musiikin ja tarinoi den tahdissa saa innostuneita mukaan ko hottamaan kuntoa ja kartuttamaan hyvää mieltä. Sään salliessa on ulkoiltu joukolla. On pidetty tietokilpailuja: elokuvatähdet 10 Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013 Suomi-filmin ajoilta tunnetaan tarkasti ja valkokankaan Robert Taylor aiheuttaa edel leenkin väristyksiä. Kilpailusta on saatu pal kinnoksi mm. hartiahierontaa. Vuodeasukkaita on piristetty juttu- ja musiikkihetkillä omassa huoneessa. Lintu jen touhuja talipallojen kanssa kiirehditään jo aamusta seuraamaan, ja tietoisku varpu sista ja talitiaisista herätteli todellisia lin tuasiantuntijoita. Espanjassa käynyt hoitaja on pitänyt Espanja-iltapäivän espanjalaisen tarjottavan kanssa ja kielen alkeitakin on opeteltu. Hola, como esta? Vanhoja naisten lehtiä vuosikymmenten takaa on myös luet tu ja bongattu julkkiksia vuosien varrelta. Pullanpaisto sai suuren suosion. Keittiö Karpalo toimitti taikinan ja jauhopeukalot leipoivat tuoksuvat pullat, jotka nautittiin kylmän maidon kera. Omaisetkin ihasteli vat pullantuoksuista Vanamoa. Olipa onnis tumisen kokemuksia, kun lämpimät itse teh dyt pullat vedettiin uunista! Vanamo haastaa muutkin ryhmäkodit touhuun ja toimintaan karkottamaan talviväsymystä! Tapahtumia ✽ Vapaaehtoistyössä Vuosaaressa Kuva ja teksti: Patricia Kulpakko ja Henriikka Järvenperä Haastattelimme Einari Kalliota Ahtialan ryhmäkodissa ennen hänen 166.:tta keik kaansa. Lauluharrastuksen Einari aloitti vuonna 2006 laulamalla kolme vuotta kuo rossa. Sitten hän huomasi voivansa esiin tyä ihmisten iloksi myös yksin, ja hän on kin käynyt laulamassa yli 30 hoitokodissa. Einari laulaa tunnettuja kappaleita CD:ltä tulevan musiikin säestyksellä. Einari viettää eläkepäiviä Vuosaaren Aurinkolahdessa. Vuosaaren yksikön Ei nari löysi lenkkipolkunsa varrelta: ”Asuin Merikorttitiellä 28 vuotta, ja yhtenä päivä nä huomasin Päiväkummun kyltin. Etsin pu helinnumeron Internetistä ja otin yhteyttä. Sain kutsun esiintymään molempiin Vuo saaren yksikön ryhmäkoteihin.” Taustastaan Einari paljastaa sen verran, että hän on ollut puusepän opissa ja osallis tunut Linnanmäen vuoristoradankin tekoon. Hän on toiminut myös yrittäjänä. Asiakas palvelu on ollut Einarilla lähellä sydän tä koko hänen elämänsä ajan. Hän suosit teleekin lämpimästi vapaaehtoistoimintaa: ”Esiintyessäni huomaan, kuinka huonokun toistenkin asukkaiden jalat alkavat tutista tutun musiikin tahtiin ja silmät aukeavat.” Asukkaiden reaktioita hän pitääkin koko asian ytimenä, mikä innoittaa jatkamaan ja ilahduttamaan asukkaita yhä uudelleen. Vapaaehtoistyöntekijä Einari Kallio laulamassa syyskuussa Ahtialan ryhmäkodissa. Jos olet kiinnostunut tekemään vapaaehtoistyötä Hoitokoti Päiväkummussa, voit olla yhteydessä yksiköidemme vastaaviin hoitajiin. Itä-Pasilan yksikkö: Sanna Kylliö, [email protected], puh. 050 382 0414 ja Länsi-Pasilan ja Vuosaaren yksikkö: Tytti Lahtinen, [email protected], puh. 050 354 9099. ✽ Retki Silakkamarkkinoille Maarit teki kaupat komeasta suolakurkkupurkista. Jokavuotinen Silakkamarkkinat järjestettiin lokakuun alussa Kauppatorilla. Tiettävästi ta pahtuma on järjestetty ensimmäisen kerran jo vuonna 1743. Tapahtuma oli välillä unohdet tuna, mutta 1980-luvulla se herätettiin eloon, ja siitä on tullut hyvin suosittu. Vanhusten vii kon kunniaksi Vuosaaresta lähti retkikunta Kauppatorille. Ahtialasta mukana olivat Heikki, Jaakko, Maarit ja Ritva, ja Vellamosta Helena. Sateenharmaa päivä ei menoa haitannut, kun lähdimme leppoisalle kävelylle mark kinahumuun. Muutamat retkeläiset olivat aikanaan asuneet Helsingissä, ja osa jopa aivan keskustassa. Esimerkiksi Heikille Kauppatori ja Silakkamarkkinat olivat tut tuja entuudestaan. Hän vitsaili haluavansa kapteeniksi satamassa olleeseen TallinkSil jan suureen matkustajalaivaan. Itse on tullut risteltyä ainakin Ruotsiin. Markkinoilla myytiin muutakin kuin ka latuotteita: Jaakko tarvitsi ja löysi itselleen uuden nahkavyön, ja Maaret osti komean purkillisen valkosipulisuolakurkkuja. Juuri ennen lähtöämme näkemämme kalakukko koju kirvoitti Jaakon mieleen muistoja äi din ja siskon paistamista erilaisista kukoista. Takasin Vuosaaressa olimme lounasai kaan, ja mikäs sen mukavampaa kuin naut tia markkinaviikon kunniaksi merelliseksi muokatun ruokalistan herkuista. Teksti ja kuva: Sanna Repo Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013 11 Tapahtumia ✽ Ahtialan syksyinen kävelyretki Kaunis, ihana kesä meni ulkoilun merkeissä, kukkia kerätessä ja eväsretkellä. Sorsatkin saivat osansa eväistä. Värikäs, lämmin syksy oli mukavaa jatkoa aurinkoiselle kesälle, ja olemme saaneet nauttia ruskan väreistä pitkään. Väreistä nautitaan myös sisätiloissa mm. kauneudenhoitotuokioiden muodossa. Tässä väriä saavat kynnet. Terveisiä Ainolan iloisilta asukkailta ja hoitajilta! Teksti: Henriikka Järvenperä Kuva: Hissu Vallila Teksti: Shillan Ahmadi Kuva: Anna Dammert ✽ Tanssin taikaa Teksti: Sanna Repo Kuva: Monika Hartl Tanssiryhmä Zodiakin tanssijat kävivät esiintymässä lokakuussa Länsi-Pasilan yk sikön asukkaille. Esityksensä lomassa, rau hallisen musiikin tahdissa, tanssijat ottivat yleisön mukaan ”huivitanssiin”, jossa esiin tyjä antoi huivinsa toisen pään istuvan asuk kaan käteen, ja tanssi itse huivin toisessa päässä. Ne, jotka eivät kyenneet huiviin tart tumaan, vietiin musiikkiin hellillä käsikos ketuksilla. 12 Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013 Kauniina syysaamuna pakkasimme Jaffa pullot mukaan, puimme lämmintä päälle ja lähdimme ulos neljän asukkaan ja nel jän hoitajan kanssa. Vuosaaren ryhmäkodin vieressä on pieni tie, joka johtaa erään asuk kaan entiselle kotitalolle. Otimme hänen entisen postilaatikkonsa kääntöpaikaksem me, ja lähdimme kävelemään aurinkoisessa syyssäässä. Kauniit ruskaiset puut koristi vat tien reunoja ja aurinko lämmitti hieman. Ainot sekä Maaret ja Tuulikki olivat mukana matkassamme ja nämä asukkaat oli vatkin oikein mielissään syysretkestä. Toinen Aino totesi, että kirpeä ilma tuntuu poskissa asti ja toinen Aino ihasteli kaunista ruskaa ja kertoi, että tällainen retki piristää kummasti mieltä. Jaffa maistui asukkaille taukopaikal la, jossa hoitajamme Hissu lauloi asukkaiden kanssa muutaman syyslaulun. Rauhoittava musiikki, tanssijoiden läm pöä ja empatiaa huokuva liikekieli sekä yleisön halu osallistua tekivät kokonaisuu desta kauniin ja liikuttavan. Liikuntarajoit teisimmatkin asukkaat osallistuivat esityk seen - hymyillään. ”Liikutumme joka kerta itsekin esiintyessämme”, kertoo Gabriella Aldana-Kekoni, jonka ohjaama senio ritanssiryhmä kiertää hoiva- ja palveluko deissa. Tapahtumia Vuosaaren yksikön ryhmäkoti Vellamon asukkaalla Millalla (Milda) on tärkeä osa ryhmäkodin päivittäisissä rutiineissa. Hän on ottanut tehtäväkseen puhtaitten astioitten laittamisen paikoilleen astiakaappiin. Milla tarkkailee milloin keittiöstä on tullut puhtaita astioita kuljetusvaunuun, kuljettaa kärryn kaapille ja tietää tarkalleen astioitten oikean paikan. Hän kokee askareensa hyvin tärkeäksi, ja saattaa pahoittaa mielensä, mikäli joku on epähuomiossa jo tehnyt asian! Teksti ja kuva: Sanna Repo Aurinkoinen sää suosi tänä kesänä, ja Vipulankin kesäretki suuntautui meren rannalle upeisiin maisemiin. Kuva ja teksti: Vipula Kaikkea ei tarvitse tehdä itse eikä yksin! Päiväkummun Kotihoidosta saat luotettavaa apua arkeen, yksilöllistä hoitoa ja kuntoutusta niin lyhyt- kuin pitkäaikaiseenkin tarpeeseen. Ilmattaresta tehtiin kesällä retki aurinkoiseen Aurinkolahteen Vuosaareen. Reissussa oltiin suurella porukalla, kuvassa osa retkiväestä. Rantabulevardin maisemien ihastelun jälkeen maistui herkullinen kalakeitto Kahvila Kampelassa ja jälkiruuaksi nautittiin muhevat pannukakut. Hyödynnä kotitalousvähennys! Kysy palveluistamme lisää puh. 050 344 2254 tai käy kotisivuillamme: paivakummunkotihoito.fi Kotisairaanhoito • Lääkäripalvelut • Kotihoiva • Kotihoidon tukipalvelut Omaishoitajan lomitus • Lapsiperheiden kotipalvelu Teksti: Paula Malmberg Kuva: Ilmatar Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013 13 Tapahtumia ✽ Ahtialan kesäretki Villa Ullakseen Teksti ja kuva: Henriikka Järvenperä 30.7.2013 Lähdimme Ahtialan ryhmäkodin kanssa kesäretkelle kahvila Villa Ullakseen. Retken idea lähti meillä asukkaille laulu ryhmää pitävältä Anneli Kammoselta, joka myös itse osallistui retkelle. Villa Ullas on idyllinen kahvila, joka sijaitsee Vuosaaressa kauniissa Ullaksen puistossa Kallahden uimarannan kupeessa. Kahvila on 1700-luvulla rakennettu kalas tajamökki, joka toimii nuorten työharjoit telupaikkana. Nuoret ovat osallistuneet itse peruskorjaukseen ja työskentelevät kahvi lassa. Rakennus on museoviraston suoje lema. Lyhyt menomatka sujui kahdella taksilla viiden asukkaan ja kolmen hoitajan kanssa. Perille tultuamme ihastelimme ensin kauniita merimaisemia ja kävelimme lä heiselle laiturille nauttimaan kesätuulesta. Kahvilassa istuimme kauniille ulko terassille ja teimme pullatilauksen. Ihanat vastaleivotut korvapuustit ja Ullaspulla-ni mellä kulkevat rahkapullat maistuivat kah vin kanssa taivaallisilta. Makeanhammasta jäi vielä kolottamaan ja haimme jokaiselle asukkaalle jäätelötötteröt. Tuulinen sää teki meille kuitenkin tep poset, kun yhtäkkiä tuuli tempaisi päivän varjon kahvilan katolle. Rohkea hoitajam me lupautui hakemaan päivänvarjon katolta, mutta kahvilan henkilökunta ehti ensin kii peämään katolle. Olisimme mielellämme kuvanneet myös hoitajamme urotyön. Retkestä jäi jokaiselle osallistujalle oi kein hyvä mieli. Anneli Kammonen (toinen oik.) kainalossaan Ahtialan iloiset kesäretkeilijät Vanamosta tehtiin kesällä retki Cafe Ursulaan, jossa ihasteltiin merimaisemia ja nautittiin kahvilan herkuista. Toinen retki suuntautui Kasvitieteelliseen puutarhaan, jossa nautittiin mm. upeista kasveista. Kuvat: Vapaaehtoistyöntekijä Ritva 14 Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013 Tapahtumia Länsi-Pasilan yksikön ryhmäkoti Ilmattaressa oli syksyllä jo kevät mielessä. Kävimme parin asukkaan kanssa kaupungilla ostamassa kukkasipuleita, ja asukkaat saivat istuttaa sipulit ruukkuihin. Mikäli kylvöt onnistuivat, saamme keväällä ihastella muun muassa tulppaaneita! Teksti ja kuva: Sanna Repo ✽ Vuosaaren keväinen risteily Vuosaaren ryhmäkodit Ahtiala ja Vellamo tekivät 20.5.2013 jo perinteeksi muodostu neen yhteisen kevätretken. Matka sujui en sin tunnelmallisesti yhteistakseilla Haka niemeen. Toinen takseista oli karaoketaksi, ja laulu raikui koko matkan. Hakaniemessä astuimme Norsö-laivaan. Laivalla maistui makkara ja salaatti kauniita maisemia kat sellessa. Jälkiruoaksi oli hyvät pullakahvit ja mansikoita. Elävää musiikkia saimme nauttia, kun Ahtialan asukas Matti soitti haitaria ja Vellamon asukas Markku esitti itse tekemiään lauluja. Risteily päättyi Au rinkolahden rantaan. Risteilyllä tunnelma oli lämmin ja iloinen ja asukkaat, omaiset ja hoitajat pitivät retkeä hyvin onnistuneena. Teksti: Patricia Kulpakko Kuva: Ahtiala ✽ Tanssia ja taikatemppuja Kullervossa Kullervossa vietettiin ikimuistoiset Ilkkaasukkaan 50-vuotisjuhlat 4.10. Päivänsan karille pidettiin kaunis puhe ja sen jälkeen juhlat jatkuivat tanssien merkeissä heleääänisen naissolistin, Aino Wikstenin, säes tyksellä. Juhlaväkeä oli kokoontunut Itä-Pasilan yksikön eri kerroksista toivottamaan onnea päivänsankarille. Ilkan omaisiakin oli saa punut paikalle päivänsankaria ilahdutta maan ja onnittelemaan. Lahjaksi Ilkka sai toivomansa CDsoittimen ja mieleistä musiikkia, jota voi kuunnella omassa huoneessaan. Tarjoilut olivat kaikkien mieleen: täytekakkua, pii rakkaa ja kahvia omasta keittiö Karpalosta. Juhlat jatkuivat vielä viikon päästä 11.10., kun Ilkan ystävä järjesti Kullervoon taikashow’n. Taikuri Toni Hellström saa pui hauskuuttamaan mm. kortti- ja naru tempuillaan Itä-Pasilan yksikön asukkaita. Taikuri Toni sai asukkaat ja henkilökunnan vaistot koetuksille ja tuotti huikaisevia tai kaelämyksiä esityksellään. Ilkkakin pääsi mukaan avustajaksi esitykseen. Noin tunnin mittainen esitys päättyi raikuviin aplodeihin. Teksti: Timo Pylkkönen Kuva: Tuija Suomalainen Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013 15 Kotipolun asukkaat arjessa mukana Teksti: Laura Pasanen Kuvat: Kotipolun ryhmäkoti Kotipolun ryhmäkodin asukkaat ovat kehitysvammaisia. He ovat aktiivisesti mukana lähes kaikissa ryhmäkodin arjen toimissa. Kukin siivoaa oman huoneensa itse kerran viikossa ja pesee ja ripustaa kuivumaan omat pyykkinsä nimettynä pyykkipäivänä. Ohjaaja on tarvittaessa mukana neuvomassa. Ryhmäkodin yläkerrassa on kolmella asukkaalla oma huoneisto. He huolehtivat oman huoneensa siivouksen lisäksi itse myös huoneiston yleisten tilojen siisteydestä. Omatoimisuuden tukemista henkilökohtaisilla tavoitteilla Yksi tärkeimpiä tavoitteita Kotipolulla on asukkaiden omatoimisuuden tukeminen. Tarvittaessa uusia asioita opetellaan kädestä pitäen niin kauan, kunnes asukas osaa tehdä ne itse lähtien maitopurkin avaamisesta aina pyykinpesukoneen käyttöön asti. Kun yksi asia on opittu, lähdetään opettelemaan uutta asiaa. Jokaisella asukkaalla on omat henki lökohtaiset tavoitteet ja jokainen tarvitsee tukea omalla tavallaan. Asioiden tekeminen itse ja uusien asioiden opettelu ovat tärkeitä asioita Kotipolulla. Ruokalistaa suunnitellaan yhdessä Jokaisella asukkaalla on vuoroviikoin keit tiövuoro ryhmäkodissa. Keittiövuorossa 16 Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013 oleva asukas avustaa ohjaajaa kattamalla pöydän, keittämällä kahvit, tyhjentämällä tiskikoneen, viemällä roskat ulos sekä lait tamalla aamu- ja iltapalan valmiiksi pöy tään. Ruoka tehdään Kotipolulla itse ja ruuanlaitosta kiinnostuneet asukkaat ovat silloin tällöin avustamassa ruuanlaitossa. Sirkka Saarni haluaa usein olla mukana perunankuorimisessa. Asukkaat osallistu vat myös välillä ruokalistan suunnitteluun. Ohjaaja kysyy tällöin jokaiselta asukkaalta, mitä hän toivoisi ruuaksi ja toiveruuat lai tetaan listaan. Kestosuosikkeja ovat uuni makkara ja muusi, makaronilaatikko, her nekeitto sekä maksalaatikko. Pesosen Arin mielestä keittiövuorossa parasta on pöydän kattaminen, Allan Rosbäck pitää erityisesti ruuanlaitosta. Saunomista ja Salattuja elämiä Omat hetket ohjaajan kanssa ovat tärkeitä asukkaille. Tällöin voi rauhassa kertoa niin päivän iloiset ja polttavat puheenaiheet kuin murheetkin. Osa asukkaista pitää kovasti saunomisesta. Ohjaajakin on välillä muka na löylyä heittämässä ja saunomassa. Koti polulla on hyvä ja vahva yhteishenki, ja yh dessä ollaan paljon. Yhdessä pidetään mm. elokuvailtoja eli katsotaan asukkaiden valit semia elokuvia ja juodaan mehua ja herku tellaan poppareilla. Myös television katso minen ja erityisesti Salatut elämät ja Tartu mikkiin ovat huipputärkeitä. • Kuvassa vas. ylh. Jussi Ratia, oik. ylh. Timo Jäppinen ja viereisellä sivulla Sirkka Saarni. Tapahtumia Facebookkailua Kotipolulla Tietotekniikka ei ole vieras asia Kotipolun ryhmäkodin asukkaiden keskuudessa, ja erityisesti Facebook on suosittu. Jussi ja Allan ovat innokkaita Facebookin käyttäjiä. Allanilla on ollut Facebook-profiili jo pitkään ja hän kertoo käyvänsä siellä päivittäin. Hän pitää Facebookin avulla yhteyttä kavereihinsa ja serkkuihinsa, joita muuten tapaa harvemmin. Jussi kertoo löytäneensä Facebookin vähän aikaa sitten ja tehneensä oman profiilinsa Allanin avustuksella. Hän kertoo käyvänsä Facebookissa muutaman kerran viikossa. ”Kiva käydä katsomassa, onko tullut uusia kaveripyyntöjä”, Jussi kertoo. Salattujen elämien Facebook-sivut ovat tutut molemmille. Teksti: Airi Järvinen ✽ Ahtialan Halloween-naamiaiset Ahtiala koristeltiin Halloween-teeman mukaisesti 28.10. järjestettyihin naamiaisiin. Yökkömme kai versi oikean kurpitsan koristeeksi, ja tunnelmaa toivat erilaiset koristeet, tummat verhot ja lyhdyt. Tarjolla oli paljon herkkuja ja musiikki soi tauotta. Tarjolla oli vihreää boolia, makeisia, juustosnack seja sekä hoitajan tekemiä Halloween-muffinsseja. Suurin osa asukkaista oli pukeutunut jollain ta valla naamiaisiin. Pirskeissä nähtiin mm. Prinses sa Ruusunen, Lumikuningatar, lisko, Punahilkka, Rouva Kurpitsa ja pikkuprinsessa, ja ryhmäkotivas taavamme ihastutti koko päivän vanhanaikaisessa sairaanhoitaja-asussa ja korkokengissä. Tunnelma oli iloinen ja kotoisa. Osa asukkaista ei ollut kuul lutkaan Halloween-juhlista, mutta he ottivat juhlat vastaan avoimin mielin. Teksti: Patricia Kulpakko ja Henriikka Järvenperä Kuva: Ahtiala Vuosaaren yksikköön saatiin syksyllä esiintyjä vieras Kotipolun ryhmäkodista, kun Jussi-asukas kävi musisoimassa asukkaille ja paikalla olleille omaisille. Kiitos Jussi mukavasta esityksestä! Teksti: Paula Malmberg Kuva: Ahtiala Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013 17 Yhtenä osana syksyn 2013 ulkoista auditointia oli johtoryhmän auditointi. Kuvassa osa Hoitokoti Päiväkummun johtoryhmää sekä auditoija Sinikka Autere-Welling (3. vas.). Laadunhallinta on apuväline koko yhteisölle Onko työpaikalla sovitut, selkeät toimintaperiaatteet ja pelisäännöt sekä systemaattiset menettelykuvaukset, joita kaikki työntekijät noudattavat ja joiden paikkansapitävyyden he voivat tarkistaa tarvittaessa? Teksti: Sinikka Autere-Welling, Contract Auditor, DNV ja Osmo Flink, Sales and Marketing Manager, DNV Kuva: Paula Malmberg L aadunhallintajärjestelmän, varsinkin laatupolitiikan, vastuiden ja valtuuk sien sekä prosessien kuvausten avul la organisaation johto hallitsee toiminnan kokonaisuuden ja osoittaa työntekijöiden toiminnalle suunnan ja tarkoituksen. Sys temaattisen, toimintajärjestelmään perus tuvan toiminnan avulla henkilökunnan työ päivä sujuu ilman informaatiokatkoksia ja virheiden korjailua tai päällekkäisiä työteh täviä. Työ ei perustu pelkästään rutiineihin ja reagointiin ongelmatilanteissa. Kun laadunhallintajärjestelmä ohjaa sekä johdon, esimiesten että kaikkien työn tekijöiden toimintaa, varmistetaan sillä 18 Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013 asiakastyytyväisyys, se auttaa uusien työn tekijöiden perehdyttämisessä, luo vankan perustan kehittämistoiminnalle, työnteki jöiden innostus oman työn kehittämiseen lisääntyy, organisaation imago nousee, kil pailukyky lisääntyy ja tuottavuus paranee. Arviointi selkeyttää tavoitteita Laadun kehittämiseen organisaatiolla on mahdollisuus valita viitekehys erilaisten laatutyökalujen joukosta. Laadunhallinta järjestelmän rakentaminen ISO 9001:2008 standardin vaatimusten mukaan luo ki vijalan tulevien vuosien laadun jatkuval le parantamiselle. Kun organisaatio on dokumentoinut toimintajärjestelmän, se so veltaa sitä käytännön toiminnassaan. Monet organisaatiot jäävät tähän kehitysvaiheeseen taloudellisista säästöistä johtuen varsinkin, kun paineita maksavien asiakkaiden ja yh teiskunnan taholta kolmannen osapuolen ar viointiin tai kirjalliseen todistukseen laadun tasosta ei saa. Ulkoisen arvioinnin avulla organisaati ossa usein huomataan, että ei ollakaan vielä aivan valmiita laadun kehittämisessä. Ulko puolisen toimittaman arvioinnin merkitys organisaatiolle on löytää kehittämiskohteita käytännön toiminnalle hyvässä yhteistyös sä heidän kanssaan. Tavoitteena on jokaisen Vuoden 2013 uudelleensertifiointiarviointi – Osaavaa ja sitoutunutta työskentelyä asukkaiden parhaaksi Hoitokoti Päiväkummun toiminta on sertifioitu ISO 9001:2008 standardin mukaisesti, ja vuosittaisessa ulkoisessa auditoinnissa, joka tehtiin tänä vuonna lokakuussa, oli standardin vaatimustenmukaisuuden lisäksi painopistealueena viestinnän ja tiedonkulun kehittäminen. Auditoijan liiketoiminnan muutosten myötä uudeksi yhteistyökumppaniksi vaihtui DNV (Det Norske Veritas) ja pääarvioijana toimi kokenut auditoija ja hoitoalan monipuolinen osaaja Sinikka AutereWelling. Toiminnan sertifiointi on osoitus asiakkaille, henkilökunnalle ja sidosryhmille pitkäjänteisestä jatkuvasta kehittämistyöstä. Käytämme sähköistä toiminnanohjausjärjestelmää palveluidemme ydin- ja tukiprosessien suunnitteluun, toteuttamiseen, arviointiin ja edelleen toiminnan jatkuvaan kehittämiseen sekä johtamiseen asukkaidemme parhaaksi. DNV:n ulkoisessa auditoinnissa todettiin viisi lievää poikkeamaa ja kolme parannusehdotusta. Auditoinnin yhteenvedon positiivisissa havainnoissa mainitaan mm. sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä, prosessien systemaattinen ja perusteellinen kuvaus sisältäen vuorovaikutussuhteet sekä Elämänilon hoitofilosofian näkyminen arjessa. Henkilökunnan käytössä oleva Sisu - sisäinen auditointijärjestelmä, johon kirjataan päivittäiset (esim. lääkepoikkeamat), kuukausittaiset ja vuosittaiset auditoinnit, sai myös kiitosta ja huomion mm. läheltä piti -tilanteiden kirjaamisen mahdollisuudesta. Johtoryhmän auditoinnin lisäksi kohteena oli Itä-Pasilan yksikkö, jonka henkilökunnan ja esimiesten todettiin työskentelevän sitoutuneesti asukkaiden parhaaksi. Hoitotyön kirjaaminen ja hoitosuunnitelmat toteutuivat Elämisen toiminnot -hoitotyömallin mukaisesti. Henkilökunta käytti osaavasti hyväksi tietotekniikkaa ja sähköistä toiminnanohjausjärjestelmäämme. Ulkoisen auditoinnin lievät poikkeamat sisältävät tarkistuksia asiakirjahallinnan dokumentointiin, johdon katselmuksiin ja vuosittaisen sisäisen auditoinnin käytäntöihin. Laatutyön ydinasia on muistaa, että emme tule koskaan valmiiksi, vaan aina tarvitaan systemaattista tavoitteiden, mittareiden ja toimintatapojen uudelleenarviointia sekä toimintaohjeiden ja kuvausten päivittämistä. Toiminnan laatu syntyy jokaisen työntekijän osuudesta, ja kokonaisuus muodostaa asukkaille Elämänilon hoitofilosofian mukaiset palvelut. Teksti: Jaana Sulkava ulkoisen arvioinnin jälkeen olla lähempänä organisaation keskeisiä strategisia ja opera tiivisia tavoitteita. Menettelyn tarkoituksena on antaa asiak kaalle mahdollisuus vaikuttaa sertifioinnin sisältöön niin, että vaatimustenmukaisuu den lisäksi arvioinnin aikana kiinnitetään huomiota asiakkaan kanssa yhdessä sovit tuun painopisteeseen. Tavoitteena on ensin yhdessä asiakkaan kanssa sopia, mikä on ar vioinnille sopiva painopiste. Painopiste on hyvä valita niin, että sitä pystyy arvioimaan mahdollisimman monessa prosessin osassa/ toiminnossa. Arvioinnin aikana tehtyjen ha vaintojen perusteella pääarvioija tekee joh topäätelmät painopisteen hallinnasta. Tulok sena asiakas saa vaatimustenmukaisuuden lisäksi tietoa yhdessä sovitun painopisteen hallinnasta. tulee huomattava määrä muutoksia, joista huomattavimmat liittyvät organisaation toi mintaan yhteiskunnassa. Organisaation tu lee mm. tunnistaa konteksti, jossa se toimii, toiminnan tarkoitus ja olennaisten sidosryh mien vaatimukset. Koska muutokset tulevat voimaan uuden standardin julkaisun aikaan, sekä lisäksi standardin käyttöönotolle tulee siirtymäaika (todennäköisesti kolme vuot ta), antaa se asiakkaalle mahdollisuuden uudistaa järjestelmänsä vastaamaan uutta standardia riittävän pitkällä aikajänteellä. DNV on aloittanut auditoijiensa koulutuk sen uuden standardin vaatimuksiin ja lisäksi järjestämme avoimia koulutuksia mm stan dardimuutoksiin liittyen. Olemme myös uu distamassa Risk Based Certification -me nettelymme (lisätietoja www.dnvba.fi New Risk Based Certification) niin, että se tulee entistä enemmän tukemaan uudistuvia stan dardeja ja enenevässä määrin nousevia vaa timuksia entistä vastuullisemman toiminnan puolesta. Sertifioinnilla painopiste haltuun DNV Certification on Det Norske Veritas säätiön täysin omistama tytäryhtiö. DNV:n tavoitteena on elämän, omaisuuden ja ym päristön turvaaminen. Tähän tavoitteeseen perustuen DNV toimii monilla toimialoil la puolueettomana ja riippumattomana kol mantena osapuolena. DNV:n toimialoihin kuuluvat laivaliiketoiminta (etupäässä luo kitus), energiatoimiala ja sertifiointitoimin ta. Sertifiointitoiminnassa DNV on eräs maailman johtavista sertifiointilaitoksista ja on myöntänyt globaalisti noin 80 000 ser tifikaattia. Myös Suomessa DNV on mark kinajohtaja. DNV:n sertifiointitoiminnassa halutaan ottaa huomioon asiakas ja asiakkaan liike toiminta. Tästä syystä DNV on kehittänyt Risk Based Certification™ -menettelyn. Aikaa uudistuksille Myös standardit muuttuvat ja kehittyvät. ISO 9001 on päivittymässä todennäköises ti vuoden 2015 aikana. Uudistettu standar di tulee noudattamaan ISO:n HLS (High Level Structure) –rakennetta. Standardiin • Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013 19 Elämä opettaa – Kun hoitajasta tulee hoidettava Olen aina ihaillut ihmiselle annettua elämän lahjaa, kehon kykyä korjata itseään, mahdollisuuttani toimia normaalissa arjessa ja olen arvostanut montaa itsestään selvää toimintoa. Siihen on vaikuttanut työskentelyni sairaanhoitajana 14 vuoden ajan. Hoitajan ammatissa kun kohtaa monia ihmisen terveydelle tulevia esteitä vauvasta vaariin. Teksti: Henna Kastikainen Kuvat: Henna Kastikaisen kotialbumi T yöskentelen Hoitokoti Päiväkum mussa ryhmäkotivastaavana ryh mäkoti Väinölässä, josta olen hoito vapaalla hoitamassa 1,5-vuotiasta poikaani Eemeliä. Viime elokuussa sairastuin vaka vasti. Oireet alkoivat dramaattisesti voimak kaalla jalkasäryllä, joka viikossa muuttui jalkojen tunnottomuudeksi ja eteni ratsu paikkahalvaukseksi. Töölön päivystykses sä otetuissa magneettikuvissa löytyi mye liitti eli tulehdusta selkänikamien alueella. Tutkimukset jatkuivat Meilahden neurolo gisella osastolla, jossa kuntoni romahti en tisestään. Kahdessa viikossa olin keskivar talosta alapäin halvaantunut vuodepotilas, jolla oli lisäksi käsien toiminnan heikkoutta sekä kasvohermohalvaus. Neurologisten sairauksien diagnosointi on vaativaa ja hidasta. Tulehduksen aiheut taja olisi voinut olla jokin bakteeri, virus tai autoimmuunisairaus, ja laboratoriovastaus ten odottaminen tuntui tuskastuttavan pit kältä, kun samalla mielessäni punnitsin eri laisia vaihtoehtoja. Maailma tuntui kaatuvan 20 Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013 päivänä, jolloin varmuuden vuoksi aloitettu antibiootti- ja viruslääketiputus lopetettiin ja ymmärsin kyseessä olevan autoimmuu nisairauden. Kuulin sairastavani harvinaista neurosarkoidoosia, johon Suomessa vuosit tain sairastuu 20–150 ihmistä. Sarkoidoo sissa elimistö muodostaa tuntemattomasta syystä tulehdussolukertymiä eli granuloo mia johonkin elimeen. Minulla löytyi gra nuloomia keskushermostossa selkäytimes tä, aivokalvoilta ja aivohermojuurista. Lääkitykseksi aloitettiin kortisoni ja oi reet alkoivat hitaasti lievittyä ja pääsin kun toutusjaksolle Laakson sairaalaan. Pelottavat ensiaskeleet Uuteen rooliin siirtyminen ei ollut minul le helppoa; auttajasta autettavaksi, hoita jasta hoidettavaksi. Potilaan roolissa koh tasin monenlaisia pelkoja, joita en terveenä olisi osannut kuvitellakaan. Alkuvaiheen epätietoisuus omasta sairaudesta oli var masti pelottavinta. Vaikka kahden viikon tutkimusten jälkeen sain tietää sairastavani neurosarkoidoosia, oli helpottavaa kuulla oi reiden aiheuttajalle syy siitäkin huolimatta, että sairaus tulee olemaan elimistössäni lo pun elämää. Pystyin aloittamaan ajatuksen työstämistä itsestäni sairaana ja sain kuulla tietoa sairaudesta, johon en ollut työural lani törmännyt. Kun lääkehoitona aloitettu kortisoni alkoi lievittää oireita, kuntoutumi sessa tuli uusia pelkoja. Yllättävän pelotta vaa oli luopua vuoteesta ja lähteä liikkeelle pyörätuolilla ihmisten ilmoille. Oli pelotta vaa nousta seisomaan ja aloittaa kävelyhar joitukset Eva-telineellä, kun alavartalossa ni oli laajoja tuntopuutoksia ja heikkoutta eikä käsky aivoista liikutettavaan rajaan kulkeutunut. Totesin usein fysioterapeutil le kuinka ihanaa olisi ottaa edes yksi askel ilman valtavaa keskittymistä ja ponnistelua. ”Potilaan roolissa kohtasin monenlaisia pelkoja, joita en terveenä olisi osannut kuvitellakaan.” Tässä olen Meilahdessa neurologisella osastolla vielä pyörätuolipotilaana. Poikani Eemeli on tullut vierailulle, ja Eemelistä oli jännittävää istua sylissä pyörätuolikyydityksessä. Ensimmäisissä porraskävelyharjoituksissa tunne oli kun olisin ollut vuoren jyrkänteel lä. Muutokset jo totutussa olivat pelottavia, kuten potilashuoneen tai sairaalan vaihto uu sista tutkimusmenetelmistä puhumattakaan. Kuntoutumisen tukipilarit Kun elinympäristö muuttuu pois kotiympä ristöstä, tulee oman reviirin ja identiteetin säilyttäminen tärkeäksi. Tuntui tarpeelli selta saada omia kauneudenhoitovälineitä, valokuvia ja pieniä tuttuja esineitä potilas pöydälle. Voinnin parantuessa omien vaat teiden käytöllä oli suuri merkitys. Olin taas yksilö sekä vaatteet tuttuja ja sopivan kokoi sia. Kortisonihoito sai minut hikoilemaan runsaasti, joten juoksulenkeiltä tutut treeni vaatteet tulivat päivittäiseen asuvalikoimaa ni. Pitääkseni mieleni kasassa asennoiduin Laakson sairaalan kuntoutusjaksoon kuin olisin rapakuntoinen urheilija korkean pai kan urheiluleirillä treenaamassa itseäni ki soja varten huippukuntoon – mielekkäämpi ajatusmalli kuin tosiasia, että on 36-vuotias Laakson sairaalan kuntoutusosastolla harjoittelemassa kävelyä kävelysimulaattori Gain Trainerilla. nainen, joka koittaa opetella kävelemään ja pysymään pystyssä. Korvaamaton apu on ollut ystäviltä ja sukulaisilta saamani tuki. Yhteydenotot ja vierailut sairaalaan ilahduttivat ja toivat mu kavan tuulahduksen ulkomaailmasta. Oli virkistävää kuulla arkipäiväisiä asioita omi en ajatusten pyöriessä paljon terveydentilan ympärillä. Elämänpiiri kun kovin kaventuu laitosympäristössä. En hoitajanakaan ole viihtynyt suurissa sairaaloissa, vaan valin nut työpaikakseni mieluummin kodinomai sen ja yksilöllisyyden sallivan ympäristön. Myös muilta potilailta saamani tuki ja kes kustelut olivat arvokkaita. Sairastuttuani olen kiitollinen siitä, että hoito on edennyt sujuvasti. Lisäksi minulle on tarjottu eri ammattiryhmien apua. Sai raanhoidollisten apujen lisäksi on tilantees sani ollut tarpeellista tavata psykologi, sai raalapastori, sosiaalihoitaja ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Sairauden eri vaiheissa hoi tajilta on vaadittu herkkyyttä tunnistaa tar vitsemani avun tarve. Olennaista on ollut se, että minulla on ollut mahdollisuus vaikuttaa itseäni koskeviin asioihin ja minut on pidet ty koko ajan tilanteen tasalla. Toiveikas tulevaisuus Vakavan sairauden kohdattuani olen pysty nyt säilyttämään positiivisuuteni ja elämän iloni. Toki mukaan mahtuu paljon vakavia ja realistisia ajatuksia sekä litroittain kyy neleitä. Surun salliminen ja tunteiden läpi käyminen on osa selviytymistä. Oltuani kaksi kuukautta yhtäjaksoisesti sairaalassa pääsin kotiin jatkamaan kuntou tumista. Ja mikä ihaninta, takaisin lapseni päivittäiseen elämään. Kuntoutumisen suh teen matka on pitkä, mutta olen toiveikas tulevaisuuden suhteen. Aikomukseni on pa lata kohtuullisen sujuvaan arkeen ja takaisin työelämään. Uskon, että tämän kokemuksen jälkeen pystyn paremmin asennoitumaan asiakkaani rooliin ja huomioimaan sellai sia seikkoja, jotka helposti jäävät huomaa matta. Pidän työstäni sairaanhoitajana ja mi nulla on vielä paljon annettavaa hoitajana. • Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013 21 Kehoa tasapainottamalla avaimet hyvinvointiin ja terveyteen – aikomuksista käytäntöön! Haluan haastaa sinut kanssani ottamaan vastuuta hyvinvoinnistasi – ei minään näännyttävänä ja raskaana projektina, vaan omannäköisenäsi uutena harrastuksena, jossa pala palalta pienin askelin otat haltuun omaan hyvinvointiisi vaikuttavia asioita samalla nauttien elämästäsi täysipainoisesti. Teksti: Hanna Huttunen Kuvat: Hanna Huttunen & Thinkstock R avinnosta puhuttaessa monelle tulee ensimmäiseksi mieleen painonhal linta. Moni uskoo tietävänsä painon hallinnan perusteet, ja suurin osa painonhal lintametodeista perustuu energiansaannin rajoittamiseen. Onnistuneeseen ja tuloksek kaaseen painonhallintaan liittyy kuitenkin paljon muitakin huomioitavia asioita. Yli painossa, korkeassa verenpaineessa, erilai sissa autoimmuunisairauksissa jne. on kyse kehon epätasapainotiloista, ja aineenvaih dunta on iso kokonaisuus, johon voi vaikut taa ravinnolla monella tapaa. Jos et esimer kiksi saa hyvää oloa vaikkapa liikunnasta tai kun olet voimaton, voi kyse olla siitä, että aineenvaihduntasi on raiteiltaan. Syöt ehkä itsellesi sopimattomasti, vaikka kuvittelisit kin syöväsi oikein. Terveysongelmat ajoivat seinää vasten Itse kärsin kroonisesta kipu- ja väsymysoi reyhtymästä nimeltä fibromyalgia. Kolmi 22 Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013 kymppisenä olin jo alistunut siihen, että tuskin kykenisin koskaan tekemään täysi aikaista työtä oireitteni takia. Sain pidet tyä kipuja sietokyvyn rajoissa liikunnalla ja lääkityksellä, mutta ajoittain voin todella huonosti. Vuosituhannen alkumetreillä voin niin huonosti, että käänteen oli tapahdutta va. Kipujen ja uupumuksen lisäksi vuosia kestäneet iho- ja vatsavaivat sekä väsymys vaivasivat entistä hankalampina. Olen myös kokeillut erilaisia dieettejä, mutta elopainon sijaan keveni kukkaro ja jos jonkun kilon sai tippumaan, kurvasivat ne kohta takaisin vyötärölle tuoden kavereita mukanaan. Jo joillen paino nousi parhaimmillaan 20 kg viidessä vuodessa, ja niin läskit kuin kipu ja uupumuskin tuntuivat asettuneen kehoo ni ikuisesti. Siedin vaivojani, kunnes kasvojen iho alkoi kuoriutua hilseillen ja suunpielet olivat kuukausitolkulla verestävillä haavoilla. Nai sellisen turhamaisuuden liikkeelle ajamana hakeuduin ravintohoitoon erikoistuneen lääkärin pakeille, ainoana haaveenani saada iho kuntoon. Olin niin alistunut kipuihini ja väsymykseeni, etten osannut odottaa ruoka valiomuutokselta suuria. Mutta puolen vuo den kuluttua kesän kääntyessä syksyyn, kun tyypilliset kivut ja musertava voimattomuus eivät palanneetkaan, tajusin jotain upealla tavalla vallankumouksellista tapahtuneen elimistössäni. Käänne uutta uraa kohden Jaksamisen lisääntyessä innostuin kerää mään enemmän tietoa ravinnosta. Asiat johtivat pian siihen, että minä, joka vuosi tuhannen vaihteessa sinnittelin työvoima viranomaisten tukitoimenpideviidakossa ja hain osatyökyvyttömyyseläkettä, löysin it seni lukemasta ensimmäiseen ravinto-opin tenttiin ja opiskelin osa-aikaisen työni ohel la! Oma parantumiseni vei siis minut opis kelemaan funktionaaliseen lääketieteeseen pohjautuvaa ravintoterapiaa, ja valmistut tuani olen saanut auttaa monia kroonisien ”Sain ryhmästä uutta potkua arkeen, keveämmän olon ja rutkasti hyviä reseptejä ja vinkkejä, joita olen käyttänyt ja hyödyntänyt menestyksellisesti.” – Keho tasapainoon -ryhmän osallistuja sairauksien, ruuansulatusongelmien, pai no-ongelmien jne. kanssa painivia ihmisiä. Kaikkea ei voi sopivalla ravinnolla parantaa, mutta kaikkien elämänlaatua voi! Sinäkin voit ottaa vastuun hyvinvoinnistasi Omalla tarinallani haluan rohkaista jokaista, joka painii omaan hyvinvointiinsa liittyvän ongelman kanssa – ravinnolla voi oikeas ti vaikuttaa! Ravintopolku, jolle omat sai rauteni ja vaivani minut ohjasivat, on nyt työni. Toimin muun muassa ryhmäohjaa jana Tasapainottajissa, joka on kotimainen ravintoterapeuttien kehittämä konsepti. Asi oita ei tarvitse pyöritellä yksin omassa pääs sään, ja joissakin tilanteissa voi olla jopa täysin mahdotonta itse selvittää esimerkik si yliherkkyyden tai ruuansulatusongelman syitä. Ravintoterapiassa yksilöllistä hoitoa varten kerätään johtolankoja niin ruokapäi väkirjan kuin erilaisten kartoitusten ja la boratoriotestienkin avulla. Ravintoterapian ydin on siinä, että olemme aineenvaihdun nallisesti ainutlaatuisia ja ainutkertaisia yk silöitä. Työssäni pyrin löytämään jokaiselle juuri hänen tilanteeseensa parhaiten sopivan ja tepsivän ”Ravintopolun”, jota seuratessa voi nauttia elämästään. Kehon ravitsemuk sellisten ja hormonaalisten epätasapainoti lojen tasapainotukseen tähtäävä, kylläisyyt tä ylläpitävä, laatuohjattu ruokavalio on niin painonhallinnan kuin muunkin terveyden avain. Vain kokonaisvaltaisella lähestymis tavalla ja yksilölliset tarpeet huomioiden voidaan saavuttaa tuloksia. Keho tasapainoon -ryhmässä ei ole kyse mistään kuuriluontoisesta dieetistä, vaan kurssista, jolla voi hankkia itselleen työka lut ja taidon itsensä hoitamiseen loppuelä mäkseen. Konseptissa yhdistyvät ravinto terapian ja ryhmäohjauksen parhaat puolet. Ohjelma alkaakin henkilökohtaisella ravin toterapeutin alkukartoituksella, ja henkilö kohtainen tuki kulkee koko ohjelman ajan ryhmätapaamisten rinnalla. Samoin kuin hankimme harrastuskurs sin kautta taidon esim. valokuvaukseen tai opettelemme uuden kielen, voi ryhmäs sä oppia taidon kuulemaan elimistöään, ja ohjaajan tuella löytää itselleen sellaisen ruokavalion, jonka avulla on ilo ylläpitää terveyttään lopun elämää. Vedän sekä Pai nonhallinta- että Keho Tasapainoon -ryhmiä niin yksityisille kuin yrityksillekin. Päivä kummussa on ollut molempia ryhmiä hen kilökunnalle, ja tänä syksynä starttasi toinen Keho Tasapainoon -ryhmä, jossa osallistu jat ovat reippaasti päättäneet ottaa vastuun omasta hyvinvoinnistaan. Tähän rohkaisen myös Sinua. Jos saat kokoon 5-10 hengen porukan ystävistäsi, työtovereistasi tai har rastusporukasta, järjestetään teille Keho tasapainoon –kurssi, ja siirrytään aiko muksista käytäntöön. Tämä elämä on ainut laatuinen ja siitä on ilo nauttia terveenä! • Hanna Huttunen, Diplomiravintoterapeutti www.ravintopolku.fi www.tasapainottajat.com [email protected] Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013 23 Gallup Joulumuistot Näin loppuvuonna Gallupin aiheena on joulumuistot. Joulu nostatti monia lämpöisiä ja hauskoja muistoja asukkaiden mieleen. Teksti: Sanna Repo, Taimi Turunen, Henriikka Järvenperä, Airi Järvinen Kuvat: Paula Malmberg, Sanna Repo, Vanamo, Henriikka Järvenperä, Kotipolku Pekan lapsuudenkodissa kuusi haettiin naapurin metsästä, ihan luvallisesti. Kar jalasta kotoisin oleva äiti osasi laittaa hy vät laatikot, mutta parasta joulussa oli kinkku! Saunaan mahtui vain neljä ker rallaan, joten kymmenlapsinen perhe kävi joulusaunassa vuoroissa. – Pekka, Ilmatar Jukalla on joulumuisto työpäivästä jouluaatto na: ”Minun piti olla yövuorossa iltakuudesta aamukuuteen. Lapset olivat pieniä, ja tuntui ikävältä olla töissä juuri jouluaattona. Niin pä jossain kohtaa iltaa nyppäsin työautostani pari johtoa irti ja ilmoitin esimiehelleni, että auto hajosi. Esimies sanoi ettei hänkään keksi mikä autossa on vialla, ja päästi minut kotiin.” – Jukka, Ilmatar 24 Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013 Kiersimme ystävien kanssa kylällä pik kujoulun aikaan eri taloissa laulamassa ja saimme palkkioksi karkkeja. Olimme pu keutuneet jouluhahmoiksi. Itse olin usein joulumuori. – Kaisa I., Ahtiala Gallup Vietettiin joulu aina mummolassa Johan neslundin lasitehtaalla kartanossa. Jouluna oli hauskaa, kun koko suku oli kokoontu nut yhteen. Aattona oli parasta, kun ko koonnuimme kaikki pitkän pöydän ääreen syömään jouluruokia. – Heikki, Ahtiala Pojat hakivat joulukuusen. Kuusi oli haet tava omasta metsästä. Jos hakisi sen toisen metsästä, olisi kuusi maksettava, jotta olisi hyvä omatunto. Jouluksi tehtiin laatikoita ja pantiin ne pakastimeen. Paras joulumuisto on lapsuudesta, olin 6tai 7-vuotias ja sain ahjaksi nallen, nuken ja pienen leikkipianon. – Maire,Vanamo Paras muisto joulusta on, kun sain viettää sen yhdessä äidin, isän ja mummon kanssa. – Brita, Kotipolku – Jari, Kotipolku Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013 25 Keittiönurkka Silakka- ja smoothieherkkuja Päiväkummun tapaan 26 Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013 Keittiönurkka Teksti: Mirja Saksa Kuvat: Thinkstock Hoitokoti Päiväkummun silakkamarkkinoita vietettiin 6.–13.10.2013, jolloin jokavuotiseen tapaan silakka valtasi Päiväkummun keittiö Karpalon kylmäkaapit. M illainen otus silakka on? Silakka eli haili on Itämeressä elävä sil lin alalaji. Silliin verrattuna si lakka on vain pienempi ja hieman vähäras vaisempi. Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksellä yli 10 painoprosenttia rasvaa sisältävästä sillistä saa käyttää sillin nimeä ja vähärasvaisempi kala on kaupattava si lakkana. Normaalikokoinen silakka painaa n. 30–90 g, ja saalismäärältään se on Suo men tärkein kala. Ruokakalana silakka on erittäin ravinteikas ja edullinen, joten ei ole ihme, että se ui usein ruokapöytiimme. Si lakasta voi valmistaa hyvin erilaisia ruokia kuten hiili-, savu, hapan- ja etikkasilakkaa unohtamatta niitä perinteisiä silakkapihvejä mummon muusilla. Silakkaa monessa muodossa silakkamarkkinaviikon ruokalistalla Silakkamarkkinaviikolla Itämeren kalasta jien aamulla pyytämät silakat kulkeutuivat tuoreeltaan Päiväkummun keittiö Karpalon kylmäsäilytystiloihin, joista ne päätyivät Karpalon henkilökunnan taitavien käsien kautta tuoreella otteella valmistetuiksi ate rioiksi asukkaiden pöytiin. Silakkaa nähtiin lautasella viikon aikana hyvinkin erilaisissa muodoissa, ja ateriat nautittiin itse tehdyn tuoreen saaristolaisleivän kera. Ryhmäkodeissa järjestettiin teemaan liittyen erilaisia kilpailuja ja harjoiteltiin ka lojen tunnistamista kuvista. Samalla muis teltiin yhdessä erilaisia kalojen pyyntikei noja. Kaikilla tuntui olevan jonkinlainen kokemus onginnasta. Keskusteluissa nou sivat esille myös suuret kalasaaliit sekä tie tenkin myös pienet kalavalheet! Smoothiet ryhmäkodeissa iltapalana Keittiö Karpalo järjesti eräänä syyskuisena kauniina päivänä välipalan ulkona Hoitoko ti Päiväkummun Itä-Pasilan yksikön asuk kaille. Teemana oli tutustuminen smoothiei den ihmeelliseen maailmaan. Smoothie on peräisin Yhdysvalloista ja se on paksua, kylmää ja usein hieman makeaa juomaa. Smoothie valmistetaan useimmiten marjois ta, hedelmistä, kasviksista tai vihanneksista nestemäiseen pohjaan eli hedelmä- tai mar jatuoremehuun, luonnon mehuun, rahkaan tai luonnonjogurttiin. Smoothieen voi lisä Mustikkasmoo tä tarvittaessa liotettuja pellavansiemeniä, psylliumia, hampunsiemeniä, manteleita ja erilaisia pähkinöitä, jotka sisältävät hyvin runsaasti proteiinia ja hyvää rasvaa, jotka ovat erityisen tärkeitä etenkin vanhusvä estölle. Smoothieita on hyvin helppo val mistaa blenderillä eli ns. tehosekoittimel la. Jokaisesta Päiväkummun ryhmäkodista löytyy oma blenderi. Itä-Pasilan smoothie tapahtumassa Karpalon henkilökunta val misti smoothieita opastaen samalla hoi tohenkilökuntaa erilaisten raaka-aineiden käytössä. Samalla asukkaat saivat maistella ja kertoa mielipiteensä kustakin smoothie reseptistä. Nämä herkulliset juomat ovat ottaneet jo lähes vakinaisen jalansijan ilta palalla jokaisessa ryhmäkodissa. Kokeile si näkin smoothien tekemistä esim. oheisella ohjeella! Keittiö Karpalo toivottaa kaikille Päivä kummun Sanomien lukijoille makoisaa jou lua ja onnellista vuotta 2014! • thie neljälle 2 dl maitora hkaa 2 dl piimää 300 g mustik oita ( ½ dl sokeria ) 2 rkl liotettuja pellavansiemen iä 2 rkl talkkuna jauhoja Mittaa kaikki ai neet tehosekoitt imeen ja sekoita tasaise ksi. Nauti esim . ravitsevana välipalana, aamiaisella tai iltapalana. Hoitokoti Päiväkumpu 2 • 2013 27 Jouluarvoitus Joulurauha, joulusauna, jouluenkeli, joulupipari, joulu-ukko, joulukukko, joululaulu, joulukuusi, joulukirkko, joulutähti, joululahja, joululoma, joulutori, jouluaatto. Mikä ei kuulu joukkoon? Ennen kuin vasta pääsiäisenä. No, tietenkin se on kukko. Teksti: Anneli Kammonen w w w.hoit o k ot ip ai v ak ump u. f i