1. No category

Ikääntyneiden ravitsemusfoorumi 10. – 11.11.2011
Ravitsemusinterventio kotona
asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla
FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto
Geriatrisen hoidon tutkimuskeskus Gerho
http://www.uef.fi/gerho/etusivu
• Geriatrisen hoidon tutkimuskeskus
(Gerho) on Itä-Suomen yliopistossa
toimiva monitieteinen tutkijayhteisö.
• Tutkimuksen keskiössä on ikääntyneiden
hoidon optimointi ja aihealueina mm.
lääkehoito, ravitsemushoito,
toimintakyvyn arviointi ja kuntoutus.
• Gerho toimii yhteistyössä Itä-Suomen
yliopiston eri laitosten ja yksiköiden sekä
muiden kansallisten ja kansainvälisten
tutkimuskumppaneiden kanssa.
Irma Nykänen FT, tutkija
4.11.2011
2
Hyvän Hoidon Strategia -tutkimus (HHS tutkimus)
• Väestöpohjainen interventiotutkimus, jossa selvitetään
moniammatillisen geriatrisen arvioinnin ja hoidon optimoinnin
vaikutuksia ikääntyneiden terveyteen, toimintakykyyn ja
elämänlaatuun
• Tutkittavat (n=1000) valittiin satunnaisotannalla marraskuussa 2003
Kuopiossa asuneista, 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä, ja heidät
satunnaistettiin interventio- ja vertailuryhmiin
• Tutkimukseen osallistui 781 henkilöä, joista kotona asuvia oli 700
• Interventioryhmään kuuluville tehtiin moniammatillinen geriatrinen
arviointi, johon sisältyi hoitajan, fysioterapeutin ja lääkärin
tutkimukset vuosina 2004–2006
Irma Nykänen FT, tutkija
4.11.2011
3
Hyvän Hoidon Strategia –tutkimus
(HHS-tutkimus)
• Yksilöllisiin interventioihin sisältyi hoidon ja lääkityksen optimointi,
ravitsemustilan ja suun terveyden tutkimus, liikuntasuunnitelma
laatiminen ja mahdollisuus osallistua voimaharjoitteluun kuntosalilla
• Vertailuryhmään kuuluvat henkilöt haastateltiin ja heidän
toimintakykyään mitattiin. Muutoin he käyttivät tavanomaisia
sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita.
• Kaikille tutkimukseen osallistuneille tehtiin loppumittaukset vuonna
2007. Tutkimusaineistosta on julkaistu lähes 30 tieteellistä artikkelia
ja väitöskirjoja. Uusia artikkeleja ja väitöskirjoja on runsaasti työn
alla. Tutkimusta rahoittivat Kela ja Kuopion kaupunki.
Irma Nykänen FT, tutkija
4.11.2011
4
Ravitsemustila ja ravitsemusriskiä selittävät
tekijät
Irma Nykänen FT, tutkija
4.11.2011
5
Menetelmät
Ravitsemustila
- Lyhyt MNA
– Kuusi kysymystä; ravinnonsaannin väheneminen, painonpudotus,
liikunta, stressi/akuutti sairaus, neurologiset ongelmat ja PI
– Seulonnan tulos:
• pisteet 14–12 normaali ravitsemustila,
• pisteet 11–8 aliravitsemusriski
• pisteet 7–0 aliravittu
Irma Nykänen FT, tutkija
4.11.2011
6
Muut
• Itse arvioitu terveydentila
• Suun terveys (kuiva suu/purentaongelma)
• Depressio: GDS-15, pisteet ≥ 5 mahdollinen depressio
• Lääkkeiden käyttö
• Plasman albumiinitaso (jatkuva)
• Hemoglobiini; alhainen miehet <134 g/l, naiset <117 g/l (Eastern
Finland Laboratory Centre)
Irma Nykänen FT, tutkija
4.11.2011
7
Muut
• Fyysinen toimintakyky ADL (Barthel Index 0-100) ja IADL (Lowton
and Brody Scale 0–8)
• Kognitiivinen toimintakyky MMSE:n avulla (0–30)
• Frail (Fried et al. 2001) mukaellen
– 0 = robust, 1-2 = prefrail, 3-5 frail
• 10 metrin kävelynopeus (max)
• Käden puristusvoima (vahvempi käsi aehan dynamometer
Irma Nykänen FT, tutkija
4.11.2011
8
Taulukko 1. Tutkimukseen osallistuneiden taustatietoja ravitsemustilan mukaan
Aliravitsemusriski (0-11)
(N=106)
Hyvä ravitsemustila
(12-14) (N=590)
P arvo
78 (74)
83 (6)
62 (58)
7 (5,9)
405 (69)
80 (4 )
321 (54)
6 (5,9)
0.31
<0.001
0.11
0.77
23.5 (4.8)
27.4 (4.1)
<0.001
Heikko itsearvioitu terveydentila, n (%)
26 (25)
75 (13)
0.002
Kuiva suu/purentaongelma, n (%)
GDS-15 ≥ 5, n (%)
Lääkkeiden käyttö, mediaani (IQR)
31 (29)
16 (15)
5 (3,8)
91 (15)
38 (6)
5 (2,6)
<0.001
0.002
<0.001
36.7 (4.1)
37.6 (2.9)
<0.001
132 (16)
131 (16)
142 (14)
132 (12)
<0.001
0.29
95 (85,100)
6 (3,7)
74 (70)
23 (7)
100 (95,100)
7 (6,8)
545 (92)
27 (4)
<0.001
<0.001
<0.001
<0.001
Sosiodemografiset tekijät
Naisia, n (%)
Keski-ikä, vuosia (SD)
Asuu yksin, n (%)
Koulutus, vuosia, mediaani (IQR)
Kliiniset tekijät
BMI, kg/m2 , keskiarvo (SD)
S-albumiini, g/l, keskiarvo (SD)
B-hemoglobiini, g/l, keskiarvo (SD)
Miehet
Naiset
Toimintakyky
ADL, mediaani (IQR)
IADL, mediaani (IQR)
Kävelee itsenäisesti 400 m, n (%)
MMSE, keskiarvo (SD)
Irma Nykänen FT, tutkija
4.11.2011
9
Taulukko 2. Ravitsemusriskiä selittävät tekijät
Variable
Sukupuoli (nainen)
Univariate
OR (95% CI)
1.27 (0.79 to 2.02)
Ikä
1.12 (1.05 to 1.14)
Asuu yksin
1.43 (0.91 to 2.24)
Koulutus
0.96 (0.90 to 1.03)
Huono itse arvioitu terveys
2.25 (1.36 to 3.73)
Kuiva suu/purentaongelma
2.30 (1.42 to 3.70)
GDS-15 ≥ 5
Käytössä olevien
lääkkeiden lukumäärä
S-albumiiini
2.59 (1.38 to 4.85)
Alhainen hemoglobiinitaso
1.67 (0.98 to 2.83)
ADL
0.94 (0.93 to 0.96)
IADL
0.73 (0.67 to 0.80)
Kävelee 400 m itsenäisesti
0.19 (0.11 to 0.31)
MMSE
0.88 (0.85 to 0.92)
Multivariate*
OR (95% CI)
2.01 (1.14 to 3.54)
1.12 (1.06 to 1.20)
0.91 (0.85 to 0.97)
0.85 (0.75 to 0.96)
0.90 (0.85 to 0.96)
Irma Nykänen FT, tutkija
4.11.2011
10
Johtopäätökset
Kotona asuvista kuopiolaisista 75-vuotiaista tai sitä vanhemmista
15 % oli aliravitsemusriskissä
Heikentynyt päivittäisten toimintojen aktiiviisuus , heikentynyt
kognitiivinen toimintakyky ja kuiva suu/purentaongelmat olivat
yhteydessä aliravitsemusriskiin
Ateriapalvelun käyttö ei parantanut ravitsemustilaa
Lyhyt MNA kotona asuvien ravitsemustilan seulonnassa?
Irma Nykänen FT, tutkija
4.11.2011
11
Ravitsemusinterventio osana moniammatillista
geriatrista arviointia ja hoitoa
• Ravitsemusinterventio sisälsi henkilökohtaisen ravitsemusneuvonnan
• Interventiotutkimukseen osallituneet olivat kaikki ravitsemusriskissä
olevia (MNA 17.0 – 23.5)
• Henkilökohtainen ravitsemusneuvonnalla pyrittiin parantamaan
ruokavaliota (aterioiden lukumäärä, energian ja proteiinien määrä)
• Intervention aikana laillistettu ravitsemusterapeutti tapasi jokaisen
aliravitsemusriskiryhmään kuuluvan kaksi kertaa vuoden aikana.
• Ensimmäisellä kerralla ravintoanamneesi ja yksillölliset ruokavalioohjeet, toisella kerralla tehtiin tarvittavia muutoksia ruokavalioon
Irma Nykänen FT, tutkija
4.11.2011
12
Tutkimustulokset
• Ensisijaiset tulokset
– Muutos MNA:ssa, PI:ssa, painossa ja P-albumiinimäärässä
• Toissijaiset tulokset:
– Muutos IADL:ssa, kävelynopeudessa ja käden puristusvoimassa
Irma Nykänen FT, tutkija
4.11.2011
13
Taulukko 1. Tutkimukseen osallistuneet tutkimusryhmittäin
Kontrolliryhmä
(n = 89)
Interventioryhmä
(n = 84)
P arvo
Ikä (SD)
82.5 (4.9)
82.9 (4.9)
0.88
Naisia, n (%)
64 (78.2)
55 (77.5)
0.86
Asuu yksin, n (%)
50 (68.5)
41 (60.3)
0.31
Koulutus, ≥ 7 vuotta, n (%)
41 (51.5)
29 (40.8)
0.09
MNA pisteet (SD)
21.6 (1.4)
21.6 (1.9)
0.91
BMI kg/m2 (SD)
26.1 (3.8)
25.9 (5.2)
0.71
P-Albumin g/L (SD)
35.7 (4.0)
35.8 (4.5)
0.83
B-Haemoglobin g/L (SD)
129.9 (13.7)
128.4 (12.6)
0.50
Lääkkeiden käyttö (SD)
6.0 (3.2)
6.8 (3.5)
0.66
Hyvä itsearvioitu terveydentila, n (%)
84 (78.5)
65 (77.4)
0.88
Kuiva suu/purentaongelma, n (%)
25 (23.4)
17 (20.2)
0.65
Sosiodemografiset tekijät
Kliiniset tekijät
Irma Nykänen FT, tutkija
4.11.2011
14
Taulukko 1. jatkuu
Kontrolliryhmä
(n = 89)
Interventioryhmä
(n = 84)
P arvo
Kävelee itsenäisesti, n (%)
61 (76.3)
57 (80.3)
0.55
Kävelynopeus m/s (SD)
1.0 (0.5)
1.1 (1.5)
0.40
Naiset
17.1 (4.9)
16.8 (5.6)
0.77
Miehet
26.7 (11.8)
26.3 (9.2)
0,89
IADL pisteet (SD)
4.8 (2.3)
5.0 (2.7)
0.56
MMSE pisteet (SD)
22.9 (5.1)
24.9 (6.3)
0.38
Toimintakyky
Puristusvoima kg, (SD)
Irma Nykänen FT, tutkija
4.11.2011
15
Taulukko 2. Muutos ravitsemustilassa ja toimintakyvyssä 2005 – 2007 eri ryhmien välillä.
Muutos 2005-2007
(95% CI)
Kontrolliryhmä
(n=89)
Muutos 2005- 2007
(95% CI)
Interventioryhmä
(n=84)
Ryhmien välinen
muutos 2005-2007
(95% CI) *
MNA
1.0 (0.3 to 1.8)
-0.8 (-1.5 to -0.3)
1.8 (0.7 to 2.0)
Paino
0.9 (0.6 to 1.8)
-0.2 (-0.7 to 0.1)
1.1 (-0.3 to 1.7)
BMI
0.4 (-0.5 to 1.5)
-0.2 (-0.1 to 0.4)
0.7 (-1.2 to 2.5)
S-albumiini (g/L)
0.0 (-0.6 to 0.6)
-0.9 (-0.3 to -1.3)
0.8 (0.2 to 0.9)
0.2 (-0.2 to 0.5)
0.0 (-0.1 to 0.1)
0.1 ( -0.1 to 0.2)
Miehet
2.0 (0.5 to 4.7)
0.4 (-0.2 to 1.2)
1.6 (0.4 to 1.9)
Naiset
1.2 (0.3 to 2.5)
0.5 (-0.2 to 1.7)
0.8 (0.3 to 1.1)
0.8 (0.6 to 1.2)
0.7 (0.5 to 1.1)
0.2 (0.0 to 0.3)
Ravitsemustila
Toimintakyky
Kävelynopeus (m/s)
Puristusvoima (kg)
IADL
* Vakioitu iällä, sukupuolella ja alkutilanteen mittausarvoilla
Irma Nykänen FT, tutkija
4.11.2011
16
23
22,5
22
21,5
21
20,5
20
19,5
37
22,4
21,6
Intervention
20,6
Control
P-Albumin g/L
MNA scores
Table 3. MNA, P-albumin, walking speed and grip strenght
36
35,5
Control
35,7
35,7
S-Alb S-Alb
g/L 2005 g/L 2007
1,2
1,1
1
0,9
0,8
0,7
0,6
1,1
1,1
1,0
0,8
Intervention
Control
Walking Walking
speed
speed
2005
2007
27
26,7
26
26,3
25,9
25
24,7
24
Intervention
Control
23
Grip
strenght
2005
Grip
strenght
2007
Grip strenght, kg
Walking speed m/s
35,8
Interventio
n
35
MNA 2005 MNA 2007
Grip strenght, kg
36,7
36,5
18
17,1
17
16
16,8
16,3
15,9
Intervention
15
Control
14
Grip
strenght
2005
Grip
strenght
2007
Irma Nykänen FT, tutkija
4.11.2011
17
Johtopäätökset
Tulosten mukaan henkilökohtainen
ravitsemusneuvonta voi parantaa
ravitsemustilaa ja hidastaa
toimintakyvyn huonemista.
Ravitsemustilan arviointi ja
tarvittaessa henkilökohtainen
ravitsemusneuvonta täytyy olla
osa myös kotona asuvien
iäkkäiden kokonaishoitoa.
Irma Nykänen FT, tutkija
4.11.2011
18
Kiitos mielenkiinnosta!
Irma Nykänen FT, tutkija
4.11.2011
19