Tietojärjestelmien onnistuminen, menestystekijät, esimerkkejä
Tietojärjestelmien onnistuminen, menestystekijät, esimerkkejä onnistumisen arvioinnista 5.3.2015 Pirkko Nykänen Aineisto • • • • • S Petter, W DeLone and E McLean, Measuring information systems success - Models, Dimensions, Measures, and Interrelationships. European Journal of Information Systems 17, 2008, 236-263 DeLone WH & McLean ER, Information systems success: The quest for the dependent variable. Information Systems Research 3(1), 1992, 60-95. DeLone WH & McLean ER, The deLone and McLean model of information systems success: A ten-year update. Journal of Management Information Systems 19 (4),2003, 9-30 Brender J, Ammenwerth E, Nykänen P and Talmon JT, Factors influencing success and failure of health informatics systems - A pilot Delphi study. Methods of Information in Medicine 1, 2006, 125136 Lyytinen K and Robey , Learning failure in information systems development. Information Systems Journal 9, 1999, 85-101 • DeLeon&McLean framework System quality Informtion quality Use Effects on individual Effects on organisation User satisfaction DeLone and McLean: Information systems success: The quest for the dependent variable, 1992 Extended DeLeon & McLean 2002 Information quality Use (intention to use) Net Benefits System quality Service quality User satisfaction DeLeone WH and McLean ER, Information systems success revisited. A ten-year update. 2002 Sähköisen kaupan onnistuminen • DeLone ja McLean tekevät ajatuksellisen kokeilun soveltamalla päivitettyä mallia sähköiseen kauppaan ja siinä tapahtuvaan kommunikaatioon. He käyvät läpi kuusi onnistumisdimensiota: • 1 ”Systeemin laatu” internet-ympäristössä mittaa sähköisen kaupan järjestelmän haluttuja piirteitä, esim. käytettävyyttä, saatavuutta, luotettavuutta, soveltuvuutta ja vastausaikaa. • 2 ”Informaation laatu” koskee sähköisen kaupan sisältöä. Kauppapaikan sisältö voidaan tehdä henkilökohtaiseksi, täydelliseksi, relevantiksi, helpoksi ymmärtää ja turvalliseksi rohkaisemaan ensikertalaista aloittamaan kaupanteon ja tottunutta asiakasta palaamaan sivulle • 3 ”Palvelun laatu” on palvelun tarjoajan kokonaistuki, järjestipä tuen oma tietohallinto, uusi organisaatioyksikkö tai ulkoistettu tarjoaja. Se on tärkeää siksi, että nyt käyttäjät ovat asiakkaita, joiden menetys tietää myös myynnin menetystä. • 4 ”Käyttö” mittaa kaikkea sivulla vierailusta, sivulla navigointiin, informaation hakuun ja kauppatapahtuman tekemiseen. • 5 ”Käyttäjätyytyväisyys” säilyy tärkeänä keinona mitata käyttäjien tyytyväisyyttä sähköisen kaupan systeemiin aina odotuksista, informaation hakuun, hankintaan, maksamiseen, kuittaukseen ja palveluun asti. • 6 ”Nettohyöty” on tärkein onnistumisen mittari, sillä se tasapainottaa sekä negatiiviset että positiiviset sähköisen kaupan vaikutukset asiakkaisiin, toimittajiin, työntekijöihin, organisaatioihin, markkinoihin, toimialoihin, talouksiin ja jopa yhteisöihin. Säästääkö internet-hankinta aikaa ja rahaa? Ovatko hyödyt suuremmat kuin haitat? IS kehittämiseen liittyvät ongelmat / epäonnistumiset • • • • • Osapuolten vaikeus määritellä tavoitteita: ristiriitaiset, kapeat, eivät ole operationalisoitavissa Teknologian valinnan vaikeus: valitaan teknologiaa joka ei ole kustannustehokasta, sopivaa etc Taloudelliset seikat: ei osata arvioida kehittämiskustannuksia, tai kehitettävän järjestelmän taloudellisia vaikutuksia Organisaationäkökulma: Ei osata ennustaa / ottaa huomioon järjestelmän organisatorisia, sosiaalisia, toiminnallisia vaikutuksia Kehittämisprosessin ongelmat: Osapuolet eivät osallistu kehittämisprosessiin, ei pystytä jakamaan kehittämisen tavoitteita etc – Väärä kuva kehittämisprosessista: ei ymmärretä kehittämisprosessia Lyytinen 1988 IS käyttöön liittyvät ongelmat / epäonnistumiset • Tekninen ratkaisu: – ei ole saatu aikaa sellaista teknistä ratkaisua, joka olisi helppo, luotettava, nopea etc käyttää • Tieto-ongelmat: – Ei pystytä ylläpitämään järjestelmässäolevaa tietoa luotettavana, relevanttina, kattavana etc • Käsitteelliset ongelmat – kehitetty järjestelmä ei pysty ratkaisemaan todellista, ratkaisua vaativaa ongelmaa, väärinymmärryksiä • Käyttäjien reaktiot – kehitetty järjestelmä, joka herättää negativiisia tuntemuksia ja aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia työhön, valtarakenteisiin etc • Kompleksisuus: – on tehty liian monimutkaisia ratkaisuja, vaikeita ymmärtää, ylläpitää, käyttää, muuttaa etc Lyytinen 1988 Tietojärjestelmien epäonnistumisen syitä • • • • • • • • • • Tietojärjestelmän toiminnallinen määrittely – mitä tietojärjestelmän tulisi tehdä, epäonnistuu Ei ymmärretä eikä osata kuvata muutosta, joka tietojärjestelmän avulla pyritään toteuttamaan Tietojärjestelmän kehittäjä, IT-ammattilainen ja toimialueen ammattilainen eivät ymmärrä toisiaan – heillä ei ole yhteistä kieltä ja käsitteistöä, jolla he voisivat keskustella kohdeongelmasta Käyttäjien tarpeita ei tunneta Käyttäjät eivät osallistu kehitykseen Käytettävyys ei kiinnosta Teknologian tuomia mahdollisuuksia ei tunnisteta Kilpailun puute Viranomaisvaatimukset Tietojärjestelmän rakentaminen – valitut menetelmät, tekniikat ja välineet ovat epäsopivia tai huonosti hallinnassa, tai kehittämisprosessin ja muutoksen hallinta on heikkoa Delphi-tutkimus tietojärjestelmien onnistumiseen vaikuttavista seikoista – Toiminnallisuus : Järjestelmän toiminnot tukevat erilaisia käyttötapoja, Järjestelmän toiminnallisuudet vastaavat käyttäjän tarpeita – Organisatoriset tekijät: Käyttäjillä on IT-alan osaamista, käytön koulutusta, tietojärjestelmän käyttö liittyy sujuvasti organisaation työnkulkuihin – Tekniset ominaisuudet: Kehittämisprosessi on mahdollistanut käyttäjien osallistumisen, kehittäminen on ammattitaitoista ja standardeihin perustuvaa, järjestelmäarkkitehtuuri on joustava, modulaarinen, mahdollistaa integraation ja yhteistoiminnallisuuden – Johtamisen näkökulma: Hyvä projektin toteutus ja hallinnointi, riittävät rahoitus ja resurssointi, ammattitaitoinen henkilöstö – Kulttturiset tekijät: Suunnittelussa ja toteutuksessa seurataan visiota ja strategiaa, ollaan avoimia muutoksille – Juridiset / lainsäädännölliset: Riittävä ja asianmukainen normatiivinen ohjeisto ja lait Brender J, Ammenwerth E, Nykänen P and Talmon JT, Factors influencing success and failure of health informatics systems - A pilot Delphi study. Methods of Information in Medicine 1, 2006, 125-136 – Tietojärjestelmän kehittäjälle onnistuminen voi olla sitä, että järjestelmä kehitetään aikataulussa ja määrittelyjen mukaisena – Organisaation johdolle järjestelmä voi olla onnistunut kun se vähentää toiminnan riskejä ja parantaa resurssien käyttöä – Useissa tutkimuksissa onnistuminen / epäonnistuminen liittyy orgaanisaatio- ja käyttäjäympäristöön, erityisesti niihin tekijöihin jotka määrittävät järjestelmän käyttöä • ulkoisen, organisaatio, kehittämis- ja käyttöympäristön vaikutus! – Epäonnistuminen voi olla seurausta kehittämisvirheistä tai järjestelmän käytön ongelmista Voidaanko epäonnistumisista oppia? • Suosituksia epäonnistumisten välttämiseksi – – – – Kehittämisriskien parempi hallinta Käyttäjien osallistuminen Eri mallinnnusvaiheiden hyvä dokumentaatio, hyvät työkalut Kehittämisprojektien parempi organisointi ja hallinta • Muuttuvatko organisaation toiminta, tietojärjestelmien kehittämiskäytännöt epäonnistumisten seurauksena? • Miten saadaan toivottu organisaatioiden oppiminen aikaan? – Jos jokainen ISD-hanke on koe jossa testataan käytössä olevia menetelmiä / käytäntöjä ja opitaan kokeen tuloksista / erehdyksistä >>>ISD on oppivan organisaation toimintaa, ISD = oppiva organisoitu toiminta Failing to learn, miksi? • 1 Organisaation älykkyyden rajoitteet, ei kykyä oppia erehdyksistä, koska – Rajoitteita kyvyssä käsitellä tietoa ( kokemuksesta saatua tietoa), – Tiukat aikataulut ja työnjaot estävät kokemuksesta oppimisen ja myös kokemuksen jakamisen, – Toimijat ovat sokeutuneet sovittujen ja vallitsevien käytäntöjen vuoksi näkemään uutta tietoa, hyödyntämään kokemustietoa (ns formative context- asetelma) – Käytettyjen teorioiden ja menetelmien avulla saadusta tiedosta / kokemuksesta puuttuu tieteellinen validisuus, koska ei osata mitata, tehdään virheellisiä analyysejä, tiedon hankinta ei ole hallinnassa Onko oppimisen mahdollisuuksia? • 2 Kannustimet, oppimisen mahdollistajat puuttuvat usein – tavoitellaan onnistumista, ei osata hyödyntää epäonnistumisesta saatavaa oppia – pyritään unohtamaan epäonnistumiset, ei analysoida niitä – Jos opitaan vain onnistumisista, ei opita analysoimaan mistä epäonnistuminen / failure johtuu! • 3 Organisaation rakenne ja toimintatavat – osastojen, toimintojen väliset rajat esätävt tiedon välittymisen, pääsyn relevanttiin tietoon, erilaisten vaihtoehtojen harkinnan ja valinnan • 4 Koulutukselliset esteet – soveltuvan koulutuksen puute: onko tietojärjestelmän suunnittelija tekninen ammattilainen vai yrityksen / organisaation toimintaa tunteva tietojärjestelmien rakentamisen ammattilainen KATTAVA Kansallisen tason potilastietojärjestelmien toteuttamisvaihtoehdot Tietojärjestelmä-arkkitehtuurin näkökulma Aaltonen J, Ailio A, Kilpikivi P, Nykänen P, Nyberg P, Kunnamo I, Kuosmanen P, Reijonsaari K, Wiesenthal A, Kansallisen tason sähköisten potilastietojärjestelmien toteuttamisvaihtoehtojen vertailu. Sitran selvityksiä 12, 2009, www.sitra.fi Kansallinen terveydenhuollon IT-arkkitehtuuri www.kanta.fi Arkkitehtuurivaihtoehtojen tarkastelun dimensiot • Dimensiot, joista kukin voidaan toteuttaa kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla 1. 2. 3. 4. 5. Data / ydinpotilastiedot Data / muu potilastieto Ydinpotilastietojärjestelmä Erillisjärjestelmät Yleiskäyttöiset järjestelmäpalvelut (varmenneratkaisut, suostumusten hallinta, tietoturva jne) Vaihtoehtoiset mallit Pirkko Nykänen 19.11.2010 20 Mallien pisteytys B. AlueellisC. D. PaikallisA. F. AlueellisG. Kansallinen kansallinen Alueellinen kansallinen E. Sekamalli paikallinen Nykytilanne malli malli malli malli malli Kansallinen Kansallinen Kansallinen Kansallinen Kansallinen Kansallinen Kansallinen Kansallinen Alueellinen Alueellinen Paikallinen Alueellinen Alueellinen Paikallinen Kansallinen Alueellinen Alueellinen Paikallinen Alueellinen Alueellinen Paikallinen Kansallinen Alueellinen Alueellinen Paikallinen Paikallinen Paikallinen Paikallinen Toiminnallisuus Data / ydinpotilastiedot Data / muu potilastieto Ydinpotilastietojärjestelmä Erillisjärjestelmät Yleiskäyttöiset järjestelmäpalvelut (viestinvälitys, tunnistautuminen, suostumuksenhallinta, allekirjoitus, ym.) Kansallinen Kansallinen Alueellinen Kansallinen Kansallinen Alueellinen Paikallinen Terveyspalvelunäkökulma yht. Tekninen näkökulma yht. Elinkeinopoliittinen ja innovaationäkökulma Toteutusnäkökulma yht. 1 3 1 1 5 2 3 5 4 1 3 4 3 1 2 2 3 2 3 4 4 1 3 3 3 1 2 2 6 15 12 8 12 11 8 Pisteet yhteensä Mallien pisteytys B. AlueellisC. D. PaikallisA. F. AlueellisG. Kansallinen kansallinen Alueellinen kansallinen E. Sekamalli paikallinen Nykytilanne malli malli malli malli malli Kansallinen Kansallinen Kansallinen Kansallinen Kansallinen Kansallinen Kansallinen Kansallinen Alueellinen Alueellinen Paikallinen Alueellinen Alueellinen Paikallinen Kansallinen Alueellinen Alueellinen Paikallinen Alueellinen Alueellinen Paikallinen Kansallinen Alueellinen Alueellinen Paikallinen Paikallinen Paikallinen Paikallinen Toiminnallisuus Data / ydinpotilastiedot Data / muu potilastieto Ydinpotilastietojärjestelmä Erillisjärjestelmät Yleiskäyttöiset järjestelmäpalvelut (viestinvälitys, tunnistautuminen, suostumuksenhallinta, allekirjoitus, ym.) Kansallinen Kansallinen Alueellinen Kansallinen Kansallinen Alueellinen Paikallinen Terveyspalvelunäkökulma yht. Tekninen näkökulma yht. Elinkeinopoliittinen ja innovaationäkökulma Toteutusnäkökulma yht. 1 3 1 1 5 2 3 5 4 1 3 4 3 1 2 2 3 2 3 4 4 1 3 3 3 1 2 2 6 15 12 8 12 11 8 Pisteet yhteensä Arkkitehtuurinäkökulma Hybridiratkaisu Kansallinen taso (KanTa 2.0) M u u to s n y k y ti l as ta: Ydintiedot Sovellus: eArkisto, eResep ti, eKatsel u, lääkityslist a, diagnoo silista, do kume nttien koonti, … 0,1% >20% Infra: palveluväylä, suost umus , tun nistaut umine n, käyt töloki, CDAmuunn okset, haku, indeks ointi, va rme nner atkaisut , koo distop alvelu, arkiston hallinta, amm attihe nkilöt- j a palvel uyksikkör ekisterit ,… Aluetaso (alueita 5-20) 9,9% >50% Muut potilastied ot Sovellus: Potilashallinto- ja potilaske rto musjärj estelm ät, päivys tys, ensihoito, toimin nano hjaus,PACS, labo rato rio,al ueell e rillisjärjestel mät,… Infra: Viestinvälitys,roolienhallin ta, tie totu rvallinen kom munika atio, … Paikallistaso (organis aatioita 15.000) Sovellus: 90% >30% Muut Te h o , s y n ny ty s y ms e ri l li s j ä rj es te l m ä t, re s u rss i e n h a l i n ta , y k s i ty s i en s ek o t ri n EHR, o rg a n i s a a ti o k o h ta i n e n l a a d u n h a l il n ta , … Pirkko Nykänen 19.11.2010 23 Infra: Työasemat, org anisaati okoht ainen s ovelluste n käytt ö, tietoturv aor ganisa atio,… Kansallinen taso Data: ydintiedot Data: muut tiedot Sovellus: ydinjärjestelm ä(t) Sovellus: muut järjestelmät Yleiskäyttöiset palvelut Ydintietomäärittelyn mukaiset tiedot (jatkuva sairauskertomus, hoitotyön yhteenveto, radiologian pyynnöt ja lausunnot, lääkelista, riskitiedot, läheteja hoitopalaute, laboratoriotulokset; dg- ja toimenpidelista) Alueellinen taso Paikallinen taso - - Muut potilaskertomustiedot Kansalliset tilastointitiedot Arkistonhallinnan asiakirjat, henkilötiedot Suostumukset ja valtuutukset Ammattihenkilöt ja palveluyksiköt Luovutusloki Koodistot Tehohoidon, anestesiologian, ym. Tuotannonohjaus- ja fysiologinen tieto laadunhallintatiedot (ajanvaraus-, hoitoketju-, palveluluokittelu-, ym. Laskutustiedot tiedot) Reskontra, ym. Kuva-/videosignaalit Varastot, materiaalilogistiikka Käyttöoikeudet Resurssien ohjaustiedot Käyttöloki eArkisto eReseptikeskus eKatselu Potilashallinto- ja kertomusjärjestelmät (ml. päätöksentuki) Päivystys Ensihoito Tuotannon-/toiminnaohjaus (ml. Yksikkökohtaiset, tarkasti rajatut potilasjärjestelmät, kuten hoitoketjuhallinta) anestesia-, teho-, synnytys-, ym. Materiaalihallinta, tilausResurssienhallinta toimitusketjun hallinta, ym. Organisaatio- ja Preventio ja epidemiologia ammattilaiskohtainen PACS laadunhallinta Laboratorio Suun terveydenhuollon järjestelmä Neuvola-, ym. järjestelmät Apuvälineet Kansantautien laaturekisteri(t) Palveluiden laaturekisteri (Valvira) Yleisimpien/kalleimpien kansantautien hoitosovellukset (vaatii kans. tason toimijan) Suostumustenhallinta Varmenneratkaisut Tunnistautuminen Tietoturva Koodistopalvelu Tutkimuksen tukipalvelut (ml. Pirkko Nykänen anonymisointipalvelu) Standardien hallinta (vaatii oman vastuutoimijan/koordinoijan) Viestinvälitys Roolienhallinta Master Data –management Tietoturvallinen kommunikaatio ammattilaisten kesken Asiakirjallisen tiedon automatisoitu ”pilkkominen” jatkoprosessointia 19.11.2010 24 varten (edellyttää muutosta suostumuksenhallintaan) - Tavoitetilan looginen arkkitehtuuri Kansallinen KanTa2 (suostumushallinta, lääkityslista, ++) - volyymi 20% Alueellinen - volyymi 50% Toiminnanohjausjärjestelmä (ERP) ERP:n rooli korostuu. Erillinen järjestelmä, tai lisätoimintoja EHR:ään tai aluetietojärjestelmään Tukijärjestelmät (HR, talous, tilat) Potilastietojärjestelmä (EHR) - julkiset palvelut Paikallinen - volyymi 30% Erillisjärjestelmät Potilastietojärjestelmä (EHR) Erillisjärjestelmät - pienet yksityiset - osin paikallisia Yhteenveto • Hybridiratkaisu huomioi eri alueiden erityistarpeet, sekä mahdollistaa riittävät investointi-, kehitys- ja henkilöresurssit tehokasta toteutusta varten – • • – Keskittää yhteisen perustoiminnallisuuden ja mahdollistaa alueiden prosesseja tukevat tietojärjestelmät Kansallis-alueellisesti yhtenäinen potilastietonäkymä – Mahdollistaisi alueellisen resurssien tehokkaan suunnittelun, käytön ja seurannan – – Ydintiedot + muut asteittain rakenteistuvat tiedot Erillisjärjestelmät, jotka tuottavat suuria määriä yksityiskohtaista dataa jolla ei ole merkittävää hoidollista käyttöä irrallaan kyseisestä erikoisjärjestelmästä, voidaan toteuttaa alueellisten / paikallisten erityistarpeiden mukaisesti Kuvamateriaalien ja biosignaalien tallentamisessa alueelliset tietovarastot ovat perusteltuja, ainakin niin pitkään kun näiden kuvamateriaalien käsittelyyn vaaditaan erikoislaitteistoja Toiminnanohjausta voidaan kehittää alueellisesti potilastietojärjestelmiin tai aluetietojärjestelmiin perustuen tai erillisenä ERP-järjestelmänä ja tarjota SaaSpalveluna Kansallisesti tulisi tallentaa mahdollisimman suuri osa potilaan hoitoon liittyvistä potilastiedoista – • • Alueellisesti voidaan kilpailuttaa sopivia ratkaisuja niissä toiminnoissa joita ei ole kansallisesti sovittu / toteutettu Nykytilanteessa on saavutettu paljon kehitystä, mm. klusteritoiminnan ansiosta • EVOLUTIONÄÄRINEN KEHITYS kansallis-alueellisen mallin toteuttamiseksi, aktiivista ohjausta tarvitaan! Aluetietojärjestelmien tilanne, rooli ja mahdollisuudet kansallisen arkkitehtuurin kehyksessä Nykänen P, Ohtonen J, Seppälä A, Viitetietokantaan perustuvien aluetietojärjestelmien nykytila, roolit ja mahdollisuudet kansallisen arkkitehtuurin kehyksessä Tampereen yliopisto, Tietojenkäsittelytieteiden laitos, Raportti B-2008-1 saatavana: http://www.cs.uta.fi/reports/dsarja/D-2008-7.pdf Pirkko Nykänen 19.11.2010 27 Aluetietojärjestelmän osakokonaisuudet Informaatiopalvelut, palvelun tarjoajat, palvelut, mallipalveluketjut Alueelliset sovellukset Asiakkaan tietojen katselu, Suostumukset, Katseluloki, Palveluketjut, Omaneuvojasopimukset, Asiakkaan palvelusivut ATJ:n yhteiset osat, Käyttäjähakemisto, Käyttäjien tunnistaminen, todentaminen, käyttöoikeudet, Istunnon hallinta, koodistojen hallinta ja vastaavuudet Viitetietojärjestelmä ja viitetietokannat Avoimet rajapinnat CDA rakenne Perusjärjestelmien tietosisällöt Yhteinen sanasto ja esitysmuoto Koodistopalvelut Perusjärjestelmäadapterit Musti Multilab Selainkäyttöliittymä, sosiaaliturvakortti Sinuhe (Pegasos) SairaalaSeniori TAMPEREEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS Pallas ( Oberon Jne...) TAMPERE UNIVERSITY Perusjärjestelmät DEPARTMENT OF COMPUTER SCIENCES Viitetietojärjestelmien mahdollisia käyttötapoja • Viitetietokanta säilyy muuttumattomana – ei muutoksia, alueellinen viitetietokanta, kansallinen arkisto käytössä • Keskeneräisten asiakirjojen tallennus – keskeneräisiin asiakirjoihin alueelliset viitteet, keskeneräiset palvelukokonaisuudet, valmiit vain kanta-arkistoon • Hakutietojen talletus – Asiakirjan hakutiedot viitetietokantaan, asiakirjojen selailu viitteiden avulla, varsinainen haku kanta-arkistosta • Kuvantamispalvelujen alueellinen tiedonhallinta – käytettyin HUSin alueella viitetietojärjestelmän palveluista – Kuvien siirto ja haku nykyisin sujuvaa – Kuvat arkistoidaan sopimusten mukaan myös kanta-arkistoon Pirkko Nykänen 19.11.2010 29 • Koodistojen alueellinen jakelu – koodistopalvelu kansallisena ja alueellisena palveluna, viitetietojärjestelmät voisivat jaella koodistoja perusjärjestelmiin, alueellisten koodistojen ylläpito • Alueelliset resursoinnin apuvälineet – Alueellinen resursointikalenteri ja alueelliset lähete-palaute ratkaisut, mahdollistaa alueellisen resurssien hallinnan • Alueellinen toiminnanohjaus ja data warehouse-ratkaisut – Radiologian RIS-ratkaisu esimerkki tietovarastoratkaisu, asiantuntijakonsultoinnit alueellisesti hoidettuna • Aito integrointi noudattaen kanta-vaatimuksia – ATJ on arkisto potilastietojärjestelmän näkökulmasta ja perusjärjestelmä arkiston näkökulmasta – ATj toimisi alueellisena väliarkistona • Viitetietokanta aktiivisena toimijana – viitetietojärjestelmä hoitaisi joitain Kanta-arkistolle kuuluvia tehtäviä, hakutoiminnot viitetietokannan avulla, välivarasto tiedon tallennuksessa ja haussa Pirkko Nykänen 19.11.2010 30 Yhteenveto, Road Map • Alueelliselle tietojenkäsittelylle on tarvetta ja tietyt alueelliset palvelut kannattaa säilyttää, ja niitä kehittää, ja nämä alueelliset palvelut eivät häiritse tai uhkaa kansallisen arkiston käyttöönottoa, käyttöä tai hyödyllisyyttä Pirkko Nykänen 19.11.2010 31 • Alueellinen toiminnanohjaus, alueellinen resurssien suunnittelu ja käyttö • Alueellinen yhteispäivystys; tietojen ja toiminnan jakaminen, • Erilaiset lääketieteen erikoisaloihin liittyvät rekisterit hoidon suunnittelun, toteutuksen ja seurannan mahdollistamiseksi. – Esimerkkinä diabetes-rekisteri, kliinisen neurofysiologian yms erillisjärjestelmät. Näiden järjestelmien integrointi aluetietojärjestelmään voi olla yksinkertaisempaa kuin rakentaa niistä suora liittymä kansalliseen arkistoon. Aluetietojärjestelmä voi näiden erillisjärjestelmien tapauksessa toimia eräänlaisena tietojen koontipaikkana, jonne tiedot erillisjärjestelmistä kootaan ja jossa näistä tiedoista muokataan kansalliseen arkistoon arkistoitavat asiakirjat. Nämä erikoisalojen järjestelmät ovat monessa tapauksessa kansainvälisten ohjelmistotoimittajien tuotteita joiden muokkaaminen ei ole yksinkertaista. • Alueellinen kuvantaminen; kuvantamisen tiedonhallinta, kuva-arkisto ja kuvien jakaminen. Alueellinen kuvantaminen voi alueesta riippuen kattaa hyvin monipuolisesti erilaiset kuvat ja niiden hallinnoinnin ja jakamisen, ml. silmänpohjakuvat, endoskopiat yms. • Alueelliset asiantuntijakonsultointipalvelut, joissa tietoliikenneyhteyksien ja tietojärjestelmien avulla voidaan välittää asiantuntemusta alueen sisällä. Pirkko Nykänen 19.11.2010 32 Mutta… • Kansallisen arkiston käyttöönoton myötä aluetietojärjestelmien nykyinen rooli ja käyttötarkoitus muuttuvat • Aluetietojärjestelmät muuttuvat luonteeltaan potilastietojen viitteitä tallentavista ja käyttävistä järjestelmistä Alueellisiksi toiminnanohjausjärjestelmiksi, jotka orkestroivat ja hallinnoivat alueellisten resurssien käyttöä, alueellista tiedonhallintaa, alueellisten palvelujen tuottoa ja toimivat alueellisen sähköisen asioinnin alustoina Pirkko Nykänen 19.11.2010 33 • Aluetietojärjestelmien roolin ja tehtävien muutos tarkoittaa konkreettisesti sitä, että: – Kun kansallinen arkisto on tuotantokäytössä, alueellisia viitetietoja potilastiedoista ei enää tuoteta, tallenneta eikä käytetä potilastietojen hauissa. – Kukin potilastietojärjestelmä, perusjärjestelmä, tuottaa arkistoitavat potilasasiakirjat (noudattaen määriteltyä muotoa ja sisältöä) ja arkistoi nämä asiakirjat kansalliseen sähköiseen potilasasiakirja-arkistoon joko suoralla liitännällä arkistoon tai erillisen palvelurajapinnan, palvelukomponentin kautta. – Kukin potilastietojärjestelmä hakee tarvitsemansa potilasasiakirjat kansallisesta arkistosta noudattaen annettuja hakutietoja ja hakuehtoja. – Tarvittaessa potilastietojärjestelmä tallentaa itse tuottamansa potilasasiakirjat myös omaan tietokantaansa Pirkko Nykänen 19.11.2010 34 Road Map ATJn kehittämiseksi • • • • • • • • Jo tehdyt paikalliset, alueelliset ja kansalliset investoinnit ja toimivat ratkaisut pyritään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan kansallisessa kehityksessä Pyritään noudattamaan kansallisesti sovittuja arkkitehtuuriperiaatteita, jotta pysytään integroimaan jo olemassa olevia ja kehittymässä olevia terveydenhuollon tietojenkäsittelyn verkostoituneita toteutuksia ja terveydenhuollon yksiköiden erillissovelluksia Kehittäminen toteutetaan modulaarisena, komponenttipohjaisena niin, että uusia toiminnallisuuksia voidaan määritellä ja lisätä tulevaisuudessa Määrittelyt ja ratkaisut perustuvat avoimille standardeille. Erilaisten käytettyjen standardien yhteistoiminnallisuus on paremmin saavutettavissa, jos nämä standardit perustuvat yhteen, hyväksyttyyn, riittävän kattavaan kohdealueen malliin Standardointipyrkimykset, joiden tavoitteena on terminologian ja potilaskertomusten standardointi, kohdistetaan yksikäsitteisen ja yksiselitteisen tietomallin, ontologian, rakentamiseen Käyttöönotot tulisi toteuttaa inkrementaalisesti niin, että kehitetään kattavuudeltaan laajenevia ja toiminnallisuuksiltaan kehittyviä pilotteja Käyttöönottojen tulokset ja kokemukset jaetaan valtakunnallisesti kaikkien toimijoiden käyttöön Järjestelmien käytettävyyteen, käyttäjäystävällisyyteen, tehokkuuteen ja luotettavuuteen panostetaan erityisesti Pirkko Nykänen 19.11.2010 35 Lessons learnt • Arvioinnin ajoitus – kehittämishankkeen eri vaiheissa voidaan arvioida eri asioita – vaikuttavuuden arvioiminen edellyttää, että palvelut ovat käytettävissä todellisissa ympäristöissä • Arvioinnin fokusointi, kohdentaminen – Arvioidaan niitä asioita, jotka todella kuvaavat kehittämisen onnistumista ja haluttuja vaikutuksia – Fokusointi tärkeisiin arviointikohteisiin • Arvioinnin luonne – Arvioinnin tulee olla konstruktiivista, KanTa-palvelujen kehittämistä tukevaa ja ohjaavaa • Arviointia eri sidosryhmien näkökulmista – onnistumisen kriteerit eri sidosryhmille erilaiset – Käyttäjien ja käytettävyyden näkökulma on tärkeä! • Harno K, Ruotsalainen P, Nykänen P and Kopra K, Health care information exchange and care integration. Int J on Advances in Life Sciences, vol 1, no 1, 2009, IEEE Computer Society, 46-57 • Harno K, Nykänen P, Ruotsalainen P, Ranta S, Tolppanen EM, Kopra K and Ohtonen J, Upgrading regional ICT technologies for integrated care. In: Safran C et al. (eds.), Proceedings of the Medical Informatics Worldcongress, MEDINFO2010, IOS Press, 2010, poster Harno K, Nykänen P, Ohtonen J, Seppälä A and Kopra K, Healthcare information exchange in a regional ehealth network. Implications for national initiatives in advancing shared care. Int Conference on eHealth, Telemedicine and Social Medicine, IEEE Computer Society, February 2009, Mexico (Best Paper Award) • • Harno K, Ruotsalainen P, Nykänen P and Kopra K, Migration from regional to national eHealth network. The Second International Conference on the Digital Society, ICDS 2008, February 10-15, 2008 - Sainte Luce, Martinique (Best paper award) Pirkko Nykänen 19.11.2010 37 Nykänen P, Seppälä A, Jiang J (2008): Evaluation of technology acceptance and success of health IT: Case maternity pathway in Shanghai Weifang CHC and East Hospital University of Tampere, China-Finland eHealth Partnership Research Project Report 2 38 Maternity pathway overview (Luukkonen et al., 2008) 39 Information systems in Weifang maternity pathway (Luukkonen et al., 2008) 40 DeLone and McLean 2003, IS success model, a ten-year update 41 Success / failure factors 1) work from the workflow, 2) continuous user involvement and user participation, 3) understanding the context, 4) organizational commitment. 1) poor specifications and unclear objectives, 2) overambitious implementation plans, 3) not understanding the organizational context, 4) underestimating user acceptance 42 TAM_model (Technology Acceptance Model) 43 Technology acceptance • Users were very positive in waiting for the new systems. They had good earlier experiences on the use of health IT systems and they expected to have a lot of benefits when they have these new systems in use • They had a good picture of the Pudong project, and its progress, though they had little knowledge on the project objectives and the current project situation • In October 2008 they were in a duplicate work situation, storing paperbased information manually into computers and waiting for the new systems to change the situation • However, they perceived to have a useful system in use 44 Success / Failure • • • • According to the interviewees the workflow was not analyzed, at least not in the interviewed persons’ organizations The project manager said that the regional system will have only little effect to the current workflow The interviewees also told that they don’t know anything about the system and they have not been part of the development project Continuous user participation is seen as a success factor in the scientific literature – However, in this situation the project management, pilot organizations and the future users seemed to be committed to the project and new system – Also it seemed that all stakeholders were waiting for the system and there were no internal conflicts – However, lack of user participation and communication might result in problems in user acceptance and also raise resistance towards change when the system is to be taken into use. 45 Nykänen P & Karimaa E, Success and failure factors in the regional IS design process - Results from a constructive evaluation study. Methods of Information in Medicine, 2006 • • Satakunnan makropilotin tietoteknologian arviointi pyrittiin tunnistamaan arvioinnin avulla niitä tekijöitä jotka vaikuttavat tietojärjestelmän onnistumiseen / epäonnistumiseen • keskeisiä käsitteitä kehitettävässä järjestelmässä: saumaton palveluketju, aluetietojärjestelmä, viitetietokanta, informaatioportaali, sähköinen tunnistaminen Suunnitteluprosessin arvioinnin kriteerit ja menetelmät • Suunnitteluprosessin laatu – haastattelut, havainnointi, järjestelmän suunnitteluun ja kehittämiseen liittyvän dokumentaation analyysi • Kehitettävän tietojärjestelmän ominaisuudet – määrittelydokumentaation analyysi, suunnittelumenetelmän analyysi, systeeminsuunnittelijoiden haastattelut • Kehitetyn järjestelmän soveltuvuus käyttäjien ympäristöön ja aiottuun käyttötarkoitukseen – rajoitettu käytettävyystutkimus pilottikäytössä, haastattelut, havainnointi Success - failure tekijät • • • Suunnitteluprosessin laatu yleinen palveluketjumalli success factor, puutteet alueellisessa tietomallissa failure factor • • Tietojärjestelmän ominaisuudet yhteistoiminnallisuus, avoimuus, skaalattavuus eivät toteutuneet - failure, • integraatio- success • Soveltuvuus käyttöön ja käyttöympäristöön • pilotoinnin käyttökokemukset positiivisia, positiivisia vaikutuksia työhön, yhteistyön vahvistumista Evaluation of ePrescription piloting in Finland • Objectives: • Provide information to guide ePrescription piloting, evaluate legal and data protection aspects and evaluate functionality and impacts in terms of technology, users and organisations • Results, main findings • Evaluation resulted in missing functionalities in the planned concept of ePrescribing Piloting was not technically well prepared, difficulties due to disintegration of system components, administration and funding not sufficiently organised Redesign for implementation phase with better understanding and better tools and methods Hyppönen H, Salmivalli L, Nykänen P, Ruotsalainen P and Pajukoski M, Testing a theoretical framework for interdisciplinary IT evaluation: The case of the Finnish electronic prescription. Int J Healthcare Technology and Management, vol 8, nos 1-2, 2007, 42-65 Summary - Evaluation frameworks • Many approaches and models exist, multidisciplinary, with focus on various aspects, no single globally accepted methodology available • Evaluation of health information systems requires consideration and understanding of the domain problem, context, social and organisational environment issues and legal aspects Evaluation is always focussed on the health information system in a given context, in the use and user context Arviointitutkimuksista opittua • • • • Toimialan tuntemus Käyttäjien osallistuminen !!!! Teoriat ja mallit tarpeellisia! Palvelunäkökulma terveydenhuoltoon – palveluita potilaille ja kansalaisille • Avoimet, standardoidut lähestymistavat • Tietomallittaminen – tietojen tasolla yhteensopivuus • Liitä arviointi järjestelmän kehittämiseen jotta saat palautetta / informaatiota kehittämisprosessiin GEP_HI guideline flowchart Nykänen P, Brender J, Ammenwerth E et al., Guideline for good evaluation practice in health 2.3.2015 informatics (GEP-HI). Int Journal Med Inform 80 (2011), 815-827 EFMI STC2012 GEP_HI Seminar 18.4.2012 • GEP_HI Good evaluation practice guideline – gives a good framework to plan and execute an evaluation study – references on methods and approaches should be consulted! – Nykänen P, Brender J, Ammenwerth E et al., Int Journal Med Inform 80 (2011), 815-827 • STARE_HI Statement on reporting of evaluation studies – advises in preparing a good report on the study • Talmon JT, Ammenwerth E, Brender J, deKeizer N, Nykänen P, Rigby M, Int J Med Inform 78 (2009), 1-9 • These support – scientific approach, comparable studies, harmonised study design and reporting, progress to evidence-based health informatics research and practice Kiitos! 2.3.2015
© Copyright 2024