Ratu 0XXX Ulkopuolinen puuverhous - Ratu
Ratu 0418 TALO-RATU-OHJEKORTTI Menekit ja menetelmät Joulukuu 2013 korvaa 51-0259 Talo 2000 TUO 7.1 HAN 1.2.4.1 1(19) PUURUNKOrakentaminen, ulkopuolinen puuverhous Ohjekortti käsittää julkisivun puuverhouksen avustavine ja valmistavine töineen, kuten työryhmän tekemän mittauksen, telinetyön ja siivouksen. Sisällysluettelo PUURUNKOrakentamisen VAIHEET, ulkopuolinen puuverhous Työkokonaisuus1 Tarvittavat asiakirjat ja suunnitelmat 2 Tehtäväkohtaiset asiakirjat ja suunnitelmat3 Työmenekit4 Materiaalimenekit5 Työmenetelmä6 Käsitteitä ja määritelmiä 14 Materiaalit14 Työvälineet, koneet ja kalusto 14 Työturvallisuus15 Puuverhouksen asennuksen laadunvarmistus 17 Käyttöesimerkki 18 Kirjallisuus19 Aloittavat työt Ylläpitävät työt –– materiaali- ja suunnitelmatarkastukset –– mittaukset –– työnaikaisetmateriaalisiirrot –– työnaikainen siivous –– työturvallisuustoimet –– –– –– –– –– –– suunnitelmien tarkastukset aloituspalaveri ja työkohteen vastaanotto materiaalien vastaanotto, tarkastukset ja välivarastointi materiaalien ja koneiden siirrot työnaikaiset suojaukset kiinnistysalustan tarkistus, mittaus I S K Julkisivuverhouksen puurunkotyö Koolaus Julkisivuverhouksen laudoitus A V A T I O T N Lopettavat työt –– –– –– –– Työkokonaisuus työvälineiden huolto kaluston siirrot ja varastointi jätteiden lajittelu ja siivous työkohteen luovutus E M Alkutila Julkisivuverhouksen puurunkoa edeltävät rakenteet, kuten perustukset, seinärunko ja vesikattorakenteet, ovat suunnitelmien mukaiset, tarkastetut ja hyväksytyt. Julkisivuverhousmateriaali on työmaalla valmiina siirrettäväksi asennuspaikoilleen ja asennettavaksi. Materiaalit ja kalusto ovat työmaalla käytettävissä. Verhousmateriaalin on suunnitelmien mukaisesti käsitelty, esim. pohjamaalattu. M O K Lopputila Julkisivun puuverhous on tehty suunnitelmien mukaisesti paikalleen. Työ on tarkastettu ja hyväksytty suunnitelmien mukaisena. Työssä syntyneet jätteet on lajiteltu ja kohde on siivottu. Ei sisällä Kortissa ei ole esitetty julkisivuverhouksen maalausta, ks. Ratu 73-0311. Liittyvät työt Lämmöneristys, tuulensuojaus sekä muu runkotyö. Työryhmä 2–4 työntekijää. Karkeutettu työmenekki Julkisivuverhous: koolaus ja verhouslaudoitus T3 T4 0,47 tth/seinä-m² 0,56 tth/seinä-m² Karkeutettu työsaavutus (työryhmä 2 työntekijää) Julkisivuverhous: koolaus ja verhouslaudoitus T3 T4 34 seinä-m²/tv 28 seinä-m²/tv Karkeutetut työmenekit ja -saavutukset sisältävät yllä olevan kuvan mukaiset vaiheet julkisivuverhouksen puutöiden osalta. Varsinaisen puurunkotyön osaksi työmenekissä ja -saavutuksessa on huomioitu tavaroiden vastaanotto, mittaukset, materiaalien siirrot, yksinkertaisen koolauksen, ponttilaudoituksen, suojauksen ja siivouksen. Työmenekkejä on avattu enemmän työmenekkisivulla. TL3 kertoimena on käytetty 1,2.. RL/Joulukuu 2013/ Rakennustieto Oy © Talonrakennusteollisuus ry ja Rakennustietosäätiö RTS 2013 Laadinta: Mittaviiva Oy, Lauri Koistinen, Oskar Leinonen, Satu Sahlstedt/RLi, AKo www.ratu-hanke.fi Menekit ja menetelmät 2 Ratu 0418 Puurunkorakentaminen, ulkopuolinen puuverhous Tarvittavat asiakirjat ja suunnitelmat Työmaan laatusuunnitelma Työmaan laatusuunnitelmassa esitetään mm. työmaan ajallinen ja taloudellinen tavoite ja ohjaus, riskien kartoitus, laadunvarmistus- sekä työturvallisuustoimet ja -vastuut. Ks. Ratu-suunnitteluohje 1180-S Työmaan laatusuunnitelma. Työmaan aluesuunnitelma Mittakaavaan laadittu suunnitelma, josta ilmenee kuhunkin rakentamisvaiheeseen liittyvät, työmaajärjestyksen kannalta oleelliset seikat kuten kulkutiet ja ajoväylät, työmaatilat, nostokaluston sijainti ja ulottumat, läjitysalueet, varastoalueet, ensiaputarvikkeet sekä sähköistys. Ks. Ratu-ohjekortti C2-0299 Rakennustyömaan aluesuunnittelu. Työmaapäiväkirja Asiakirja, johon päivittäin merkitään työmaata koskevat tiedot ja tapahtumat mm. käynnistyneet, käynnissä olevat ja päättyvät työt, työmaan työntekijävahvuus ja säätila. Työmaapäiväkirjaan tulee pyydettäessä lisätä viranomaisen, tilaajan, urakoitsijan, asiantuntijoiden tai tavarantoimittajien huomautuksia. Yleisaikataulu Tuotannon aikataulu esimerkiksi jana-aikataulu tai paikka-aikakaavio, jossa on kuvattu viikon tarkkuudella työmaan ajallisesti ja taloudellisesti merkittävät tehtävät. Hankinta-aikataulu Työmaan materiaalien tilaus- ja saapumisajankohdan sekä siirtojen ja välivarastoinnin optimointiin tähtäävä suunnitelma. Suunnitelman avulla ehkäistään toimitusajoista johtuvia ongelmia. Putoamissuojaussuunnitelma Putoamissuojaussuunnitelma on kirjallinen ja kuvin täydennetty esitys siitä, miten rakennuskohteessa on mietitty ja ajateltu toteuttaa kohteen putoamissuojaus. Suunnitelmassa huomioidaan kohteen erikoispiirteet ja rakennusvaiheet sekä suojaamisessa käytettävät menetelmät ja periaatteet. Työmaan putoamissuojaussuunnitelmaa sovelletaan kussakin tehtävässä ja putoamissuojaussuunnitelman tietoja täydennetään tehtäväsuunnitelmassa. Työselostus Työselostus on hankekohtainen, tekninen asiakirja, jossa kuvataan käytettävät materiaalit ja aineet, niiden laatu, kerrospaksuudet, työmenetelmät ja rakenteet. Kosteudenhallintasuunnitelma E M Suojaussuunnitelma M KO I S K Tulitöiden valvontasuunnitelma A V A T I O T N Kosteudenhallintasuunnitelmassa määritetään mm. puurakenteiden tavoitekosteudet rakentamisen eri vaiheissa sekä keinot ja tarkastukset tämän varmistamiseksi. Kosteudenhallintasuunnitelman laadinta aloitetaan hankesuunnitteluvaiheessa, jossa rakennushankkeeseen ryhtyvä tekee päätöksen vaaditusta kuivanapidon tasosta. Työmaavaiheessa kosteudenhallintasuunnitelmaa täydennetään ja tarkennetaan urakoitsijan menettely- ja työtavoilla. Purku- ja suojaussuunnitelma liittyy työmaajärjestelyihin ja työmaan aikaiseen kosteudenhallintaan sekä säilyviksi tarkoitettujen rakennusosien suojaamiseen niin, että ne ovat käyttökelpoisia rakennustyön jälkeen. Maankäyttö- ja rakennuslain 134 a§ ehdotetaan täydennettäväksi siten, että laissa nimenomaisesti mainittaisiin purku- ja suojaussuunnitelma. Rakennusvalvontaviranomainen voisi rakennusluvassa, aloituskokouksessa tai erityisestä syystä rakennustyön aikana määrätä purku- ja suojaussuunnitelman laatimisesta ja toimittamisesta. Tulityöpaikalla tulee olla tulitöiden valvontasuunnitelma, jossa annetaan ohjeet tulitöiden sekä katto- ja vedeneristystöiden tulitöiden turvallisesta tekemisestä. RL/Joulukuu 2013/ Rakennustieto Oy © Talonrakennusteollisuus ry ja Rakennustietosäätiö RTS 2013 Laadinta: Mittaviiva Oy, Lauri Koistinen, Oskar Leinonen, Satu Sahlstedt/RLi, AKo www.ratu-hanke.fi Menekit ja menetelmät 3 Ratu 0418 Puurunkorakentaminen, ulkopuolinen puuverhous Tehtäväkohtaiset asiakirjat ja suunnitelmat Aloituspalaverin muistio Ennen työn aloitusta järjestetään aloituspalaveri, johon osallistuvat työntekijät ja työnjohto. Aloituspalaverissa käydään läpi mm. työn aikataulu, suunnitelmat, laadunvarmistus ja turvallisuusasiat. Palaverista laaditaan muistio. Rakennepiirustukset Taso- ja leikkauspiirustuksissa esitetään rakenteet ja niiden sijainti, rakennusosien tunnukset, mitat sallittuine vaihteluväleineen ja yksityiskohdat, kuten raudoitus, erilaiset kiinnitys- ja liitostavat sekä rakenteissa olevat aukot. Kantavuudelle, äänen, lämpöenergian ja kosteuden ja pohjaveden eristämiselle sekä tulipalon kestävyydelle asetettujen vaatimusten täyttyminen tulee voida todeta piirustuksista. Rakennepiirustuksista tulee selvitä työvaiheet ja niissä vaadittavat erikoistoimenpiteet sekä työvaiheiden henkilöturvallisuuteen liittyvät tekijät kuten väliaikaisten tuentojen, suojakaiteiden, kulkuteiden ja vastaavien tarve ja niiden rakenteelliset ratkaisut. Rakenne- ja pohjarakennesuunnitelmissa esitetään suunnittelutehtävään soveltuvassa laajuudessa yleensä vähintään seuraavat asiat: 1) rakennejärjestelmän staattista toimintaa ja jäykistämistä kuvaavat rakennemallit; 2) seuraamusluokka , toteutusluokka ja ympäristöolosuhteiden rasitusta kuvaava luokka sekä tarvittaessa toleranssiluokka; 3) kuormat ja kuormien yhdistelyt; 4) voimasuureet; 5) rakennustarvikkeiden ja -tuotteiden tiedot sekä niiden mekaaniset ominaisuudet; murtorajatila - ja käyttörajatilatarkastelut sekä kyseeseen tulevat onnettomuusmitoitustarkastelut sekä mitoitus palotilanteessa; 6) rakenteiden ja rakenteiden toiminnallisten osien ja kiinnitysten sekä liitosten mitat sekä nostettavien elementtien painopisteen paikka; 7) säilyvyys- ja käyttöikätarkastelut; 8) toteutuksenaikaisen ja valmiin rakenteen jäykistys- ja vakavuustarkastelu; 9) käyttöön ja huoltoon vaikuttavat tiedot. I S K Nostosuunnitelma Vastaanottopöytäkirja Tehtäväsuunnitelma Erillinen nostosuunnitelma tehdään kohteissa, joissa nostoja vaativia työvaiheita on samaan aikaan käynnissä useita tai jos nostot ovat erityisen vaativia, esim. nostopaikat eivät ole nostokoneen kuljettajan suorassa näköyhteydessä, nostettavat taakat ovat suuria tai taakat ovat tuulelle alttiita. E M M KO Valmistajakohtaiset ohjeet A V A T I O T N Vastaanottopöytäkirjaan merkitään mm. suoritetut tarkastukset, vastaanotettavan työn hyväksyminen tai puutteet, virheet ja jälkitarkastukset. Tehtäväsuunnitelma laaditaan hyvissä ajoin ennen työn aloittamista. Siinä esitetään mm. tehtävän aikataulu, laatuvaatimukset, työturvallisuusasiat, potentiaalisten ongelmien analyysi, materiaalit ja työryhmä. Valmistajakohtaisia ohjeita ovat käyttöturvallisuustiedotteet ja käyttöohjeet. Näissä annetaan ohjeita mm. tuotteiden varastoinnista, ominaisuuksista, työn suorituksesta ja turvallisesta käyttötavasta. RL/Joulukuu 2013/ Rakennustieto Oy © Talonrakennusteollisuus ry ja Rakennustietosäätiö RTS 2013 Laadinta: Mittaviiva Oy, Lauri Koistinen, Oskar Leinonen, Satu Sahlstedt/RLi, AKo www.ratu-hanke.fi Menekit ja menetelmät 4 Ratu 0418 Puurunkorakentaminen, ulkopuolinen puuverhous Työmenekit Työnosa Aloittavat työt Työmenekki (T3) tavaran vastaanotto ja välivarastointi 4 tth/kuorma 0,01 tth/seinä-m² mittaus 0,08 tth/seinä-jm nosturin valmistelu 16 tth/kerta nosturi, nosto 1. … 4. krs. 0,20 tth/siirtokerta traktori alle 50 m 0,25 tth/siirtokerta käsinsiirrot, 20 … .50 m 0,08 tth/siirtokerta materiaalisiirrot 0,03 tth/seinä-m2 Julkisivuverhous Työnosa Työmenekki (T3) Koolaus yksinkertainen koolaus 0,04 tth/seinä-m² Siirrot kaksinkertainen koolaus 0,07 tth/seinä-m² Laudoitus ponttilaudoitus 0,30 tth/seinä-m² Aukkojen vaikutus aukkojen vaikutus Lopettavat työt Työnosa saumarimalaudoitus 0,50 tth/seinä-m² I S K 0,20 tth/kpl A V A T I O T N Suojaus ja siivous Suoritemäärän vaikutus ≤ 50 100 200 400 ≥ 800 Kerroin 1,10 1,05 1,00 0,95 0,90 Lämpötila, °C M KO 0,01 tth/seinä-m2 Suoritemäärä (seinä-m²) E M Talvihaitta- ja lisäprosentit (%) ulkopuolisessa puuverhouksessa Työmenekki (T3) Työajan lisäys, % 0…–2,5 -2,5…–7,5 –7,5…–12,5 alle –12,5 3 5 8 15 Työmenekit on esitetty yllä olevassa taulukossa työvuoroaikoina (T3). Työvuoroaika eli tehollinen aika (T3) on tavoitteellinen työmenekki, joka ei sisällä yli tunnin kestäviä häiriöitä tai keskeytyksiä. Työvuoroaikaa käytetään rakentamisvaiheaikataulujen, viikkoaikataulujen ja tehtäväsuunnitelmien tehtävien kestoja laskettaessa. Kokonaisaika eli työvaiheaika (T4) saadaan kertomalla työvuoroaika työvaiheen lisäkertoimella TL3. Lisäaikojen määrää riippuu työnsuunnittelun ja työjärjestelyjen onnistumisesta sekä työolosuhteista. Ulkopuolisen puuverhouksen TL3-lisäaikakerroin on 1,1…1,2. Kokonaisaikaa eli työvaiheaikaa (T4) käytetään kustannusten arvioimisessa ja alustava yleisaikataulun laadinnassa. LAUDOITUSTYYPIT Lomalaudoitus, pystyverhous Saumarimalaudoitus, pystyverhous min 20 mm min 20 mm Ponttilautaverhous, vaakaverhous Lautaverhous, vaakaverhous RL/Joulukuu 2013/ Rakennustieto Oy © Talonrakennusteollisuus ry ja Rakennustietosäätiö RTS 2013 Laadinta: Mittaviiva Oy, Lauri Koistinen, Oskar Leinonen, Satu Sahlstedt/RLi, AKo www.ratu-hanke.fi Menekit ja menetelmät 5 Ratu 0418 Puurunkorakentaminen, ulkopuolinen puuverhous MUUTTUJIEN VAIKUTUS Työnosa Oheisen taulukon muuttujien vaikutus työmenekkiin on otettava huomioon työnosittain. Muuttuja Suurentaa Pienentää Ahdas Toimiva aluesuunnitelma, tilava Varastointi Rakennuspaikka Nostot ja asennus Tuulen voimakkuus Voimakas tai puuskittainen tuuli Tyyni ilma Rakennuspaikka Toimiva aluesuunnitelma, tilava Muuttuja Oheisen taulukon muuttujien vaikutus työmenekkiin on otettava huomioon kaikkien työnosien osalta. Vaikutus työmenekkiin Ahdas Vaikutus työmenekkiin Suurentaa Siirtomatkat Pitkät siirtomatkat, paljon Lyhyet siirtomatkat, yksittäisiä siirtoja vähäinen siirtojen tarve tai ainakin hyvin suunnitellut Sääolosuhteet Huonot, sääsuojien tarve, Hyvät ja sääolosuhteiden ei varauduttu vaihteleviin vaihteluun varauduttu ennakkosuunnitelmilla sääolosuhteisiin Työmaajärjestelyt Ahtaat ja sekavat työmaa- Siistit työkentely- ja varastointitilat tilat yms. Hyvä logistiikka ja asenSuunnittelemattomuus nussuunnitelma, ennalta suunniteltu Verhoustyyppi Monimutkainen/-vaiheinen, paljon työstöä Helppo, yksinkertainen rakenne, ns. kerralla valmis Aukkojen lukumäärä Paljon aukkoja Ei aukkoja Yhtenäiset pinnat Seinäpinta-ala Erillisiä pintakokonaisuuksia Yhtenäinen, yksi pintakokonaisuus Seinän korkeus Telinetarve, käytetty telinetyyppi Ei telinetarvetta Työnjohto ja työryhmä Kokemattomuus Uusi ryhmä Ammattitaito Tuttu työryhmä I S K A V A T I O T N E M M KO Pienentää Materiaalimenekit Materiaalien teoreettinen menekki on suunJulkisivuverhous nitelmien mukainen menekki. Puurunkotyön materiaalilisä eli kokonaishukka muodostuu Koolaus menetelmä- (ML2), työnvaihe- (ML3) ja työmaalisästä (ML4). Kokonaishukka lasketaan teoreettiVerhous sesta materiaalimenekistä. Teoreettinen menekki ML2 + ML3 ML4 Yhteensä 2…3,5 m/seinä-m2 5…7 % 0…3 % 5…10 % 8…12 m/seinä-m2 5…10 % 0…5 % 5…15 % RL/Joulukuu 2013/ Rakennustieto Oy © Talonrakennusteollisuus ry ja Rakennustietosäätiö RTS 2013 Laadinta: Mittaviiva Oy, Lauri Koistinen, Oskar Leinonen, Satu Sahlstedt/RLi, AKo www.ratu-hanke.fi Menekit ja menetelmät 6 Ratu 0418 Puurunkorakentaminen, ulkopuolinen puuverhous Työmenetelmä 1. Aloitusedellytysten varmistaminen 1. Ennen työn aloittamista sovitaan työn toteutukseen liittyvät asiat aloituspalaverissa, johon osallistuvat työntekijät ja työryhmän johtaja sekä työnjohtaja. Aloituspalaverissa käydään läpi puurunkotyön aikataulu, kaluston, työvoiman, materiaalien ja tarvikkeiden saatavuus, suunnitelmat, asennusohjeet ja -järjestys, laatuvaatimukset ja työturvallisuus. Tarkistetaan suunnitelmien toteutuskelpoisuus. Erityisesti kiinnitetään huomiota liitosdetaljeihin. Tarkistetaan suojausta ja asennustyötä koskevat viranomaismääräykset ja paikalliset järjestyssäännöt. Aloituspalaverin asialista –– työturvallisuus –– työkohteen valmius ja korjattavat asiat –– aikataulu, liittyminen muihin töihin ja välitavoitteet –– suojaustoimenpiteet –– työmenetelmien ja suunnitelmien toteutuskelpoisuus –– mallityökäytännöstä sopiminen Tarvittavat asiakirjat –– tasojen mittapiirustukset –– reikäpiirustukset –– leikkauspiirustukset –– julkisivupiirustukset –– purku- ja suojaussuunnitelma –– kosteudenhallintasuunnitelma –– asennussuunnitelma 259.02 2. I S K 3. A V A T I O T N Työntekijän perehdyttäminen 2. Työryhmä perehdytetään työkohteeseen ja työmenetelmiin. Työryhmälle selvitetään työvaiheiden laatuvaatimukset ja niiden varmistamismenetelmät sekä menetelmä-, kohde- ja tuotekohtaiset työturvallisuustoimet. Työryhmän tulee tietää puurungon asennusjärjestys. 3. Tarkistetaan henkilökohtaisten suojavarusteiden saatavuus ja varmistetaan niiden käyttö. Rakennustyömaalla käytetään kypärää, turvajalkineita, työolosuhteiden vaatimia silmiensuojaimia sekä kuulonsuojaimia. Putoamissuojaus järjestetään ensisijaisesti rakenteellisesti eli suojakaitein ja -verkoin. Nostokorissa tai ilman rakenteellista putoamissuojausta korkealla työskenneltäessä putoamissuojaus varmistetaan käyttämällä turvavaljaita ja turvaköyttä. Tarvittaessa käytetään radiopuhelimia ja käsimerkkejä viestintään. E M M KO 4. 259.04 5. Tarkista –– henkilökohtaiset suojavarusteet –– työntekijöiden perehdytys ja tarvittava työnopastus –– vaadittavat pätevyydet Työkohteen vastaanotto 4. Työkohdetta vastaanottaessa tarkistetaan, että edeltävät työvaiheet ovat valmiit puurunkotyötä varten ja täyttävät suunnitelmien vaatimukset. Liittyvien rakenteiden tulee olla valmiina tarkastettuina ja hyväksyttyinä. Asennuspohjan pysty- ja vaakasuoruus tarkistetaan. Kohteen vastaanottotarkastuksessa merkitään ylös mahdolliset virheet ja puutteet, jotka korjataan ennen töiden aloittamista. 241.09 Työkohteen vastaanotto 5. Olosuhteet asennuspaikalla tulee järjestää sellaisiksi, että työssä saavutetaan vaadittu laatutaso. Vallitsevien sääolosuhteiden vaikutus työhön selvitetään ennen töiden aloittamista. Varmistetaan, että asennusolosuhteet vastaavat materiaalien vaatimuksia (lämpö, kosteus) sekä turvallisuusvaatimuksia (sähkö, valaistus, siisteys). Ajotiet sekä purkaus- ja lastauspaikat tehdään kuormituksen mukaisiksi. Ajo- ja kulkureitit erotetaan toisistaan omiksi väylikseen. Ajotiet eivät saa ristetä työmaan kulkureittien kanssa. RL/Joulukuu 2013/ Rakennustieto Oy © Talonrakennusteollisuus ry ja Rakennustietosäätiö RTS 2013 Laadinta: Mittaviiva Oy, Lauri Koistinen, Oskar Leinonen, Satu Sahlstedt/RLi, AKo www.ratu-hanke.fi Menekit ja menetelmät 7 Ratu 0418 Puurunkorakentaminen, ulkopuolinen puuverhous Suojaaminen 6. Työmaan tuotannonsuunnitteluvaiheessa päätetään, suojataanko koko rakennus vai rakennusosia ja materiaaleja. Sääsuojahalleja voidaan käyttää hyvän ennakkosuunnittelun avulla perustus- ja runkovaiheessa suojaamaan rakenteita kesän vesi- ja talven lumisateilta. Asennustyön aikana tulee varmistaa asianmukainen suojaus, jotta sadevedet eivät pääse kastelemaan avoinna olevan julkisivun taustaa ja rakenteita. Asennustyön keskeytyksen ajaksi suojataan runko tarpeellisella tavalla mm. kosteusriskien minimoimiseksi. Tarvittaessa ympäröivät rakenteet ja pinnat suojataan puuverhouksen asennukselta mm. pölyn takia, jos siihen on tarvetta. Suojausten kuntoa ja riittävyyttä tulee aina ylläpitää työn aikana. Kaluston ja koneiden tarkastus 7. Työssä tarvittavat koneet, kalusto ja materiaalit siirretään työkohteeseen. Koneiden, laitteiden ja telineiden asianmukaisuus ja kunto tarkistetaan ennen niiden käyttöä. Koneiden ja kaluston vaatimat vuositarkastukset tulee olla voimassa. Nosturille tehtyjen käyttöohjeiden ja tarkastusten voimassaolo tulee tarkistaa ennen nosturin käyttöönottoa eli kaikille nostolaitteille tule tehdä käyttöönottotarkastus. Varmistetaan, että vuokratuille koneille on tehty tarvittavat tarkastukset. Tarkastuksista on vastuussa se työnjohtaja, jonka lukuun laitteella tehdään työtä riippumatta siitä, kuka on laitteen haltija tai kuka laitetta käyttää. Käytännössä tarkastukset toteuttaa laitteen omistaja. Vuokrakonetta käytettäessä työnantajan tulee varmistaa, että laitteelle on tehty tai tarvittaessa tehdään käyttöönottotarkastus tai määräaikaistarkastus ennen laitteen kutakin käyttöönottoa (ajoneuvonosturi, henkilönostin, rakennushissi ja yli 500 kg nostava nosturi). 6. 259.05 7. 8. A V A T I O T N Työtasot 8. Ulkopuolisen puuverhouksen asennuksessa käytetään turvallisuusmääräykset täyttäviä, tarkastettuja telineitä, ja asennustyöhön sopivia työtasoja. Korkealla työskenneltäessä putoamissuojauksena käytetään turvavaljaita ja -köyttä. Putoamissuojien olemassaolosta ja turvallisuudesta huolehditaan koko runkotyön ajan. Nostoapuvälineet 9. Ennen nostoa tarkistetaan nostovaijereiden, -ketjujen ja muiden nostoapulaitteiden kunto ja enimmäiskuorma. Nostovaijerit, -ketjut ja muut nostoapulaitteet kiinnitetään nostokorvakkeisiin tai muihin valmistajan osoittamiin nostokohtiin. Tarvittaessa käytetään nostotukia. Nostovaijereiden, -ketjujen ja muiden nostoapulaitteiden kuntoa ja toimintaa seurataaan koko puutavaran nostotyön ajan. E M M KO I S K 259.06 Nostoalue 10. Ulkopuolisten liikkuminen nostoalueella estetään erottamalla se muusta työmaasta suoja-aitojen, pukkien tai lippusiiman avulla. Nostojen aikana on nostoalueella liikkuminen kielletty. 259.07 9. 259.08 10. 259.09 RL/Joulukuu 2013/ Rakennustieto Oy © Talonrakennusteollisuus ry ja Rakennustietosäätiö RTS 2013 Laadinta: Mittaviiva Oy, Lauri Koistinen, Oskar Leinonen, Satu Sahlstedt/RLi, AKo www.ratu-hanke.fi Menekit ja menetelmät 8 Ratu 0418 Puurunkorakentaminen, ulkopuolinen puuverhous Nostot 11. Asentajilla ja nostinlaitteen käyttäjällä tulee olla esteetön näköyhteys tai häiriötön puheyhteys noston aikana. Jos nosturin tai muun nostolaitteen käyttäjä ei pysty jatkuvasti valvomaan taakan liikkumista, on käyttäjän apuna oltava merkinantaja. Isoja puutavaranippuja nostettaessa käytetään apuna ohjausköyttä. 12. Nostoissa otetaan huomioon nostohetkellä vallitsevat sääolosuhteet esim. tuuli-, lumi-, lämpötila-, sade- yms. olosuhteet. Kovalla tuulella (>10 m/s) nostoissa noudatetaan erityistä varovaisuutta ja erittäin kovalla tuulella (>15 m/s) työskentely keskeytetään. Noudatetaan nostolaitekohtaisia ohjeita ja määräyksiä esim. muutamilla saksilavoilla työskenneltäessä tuulen enimmäisnopeus on 12,5 m/s. Puutavaran vastaanotto 13. Puutavaraa vastaanottaessa tarkistetaan toimituksen sisältö, puumateriaalin kunto sekä suunnitelmien- ja sopimuksenmukaisuus. Tarkistetaan, että puutavaran kosteuspitoisuus on puurunkotyöhön soveltuvaa (alle 24 %). Toimituksen mukana on tuoteseloste, josta tulee ilmetä mm. käytetty puuraaka- aine. Puutavaran varastointi 14. Työmaa-alueelta varataan riittävästi tilaa puutavaran nostoa, siirtoa ja välivarastointia varten. Puutavaratoimitukset sekä asennusaikataulu ja -järjestys suunnitellaan niin, että puutavaraa ei tarpeettomasti välivarastoida työmaalla. 15. Välivaraston tulee olla riittävän iso ja työmaalla niin, että puutavara ei vaurioidu välivarastoinnin aikana, sekä sen tulee kestää puutavarasta aiheutuva kuorma. Ilmakuiva puutavara varastoidaan tasaiselle, irti maasta rakennetulle alustalle. Puutavara ladotaan ilmavasti asettamalla rimat kerrosten väliin. Nipun päälle levitetään peite, jotta puutavara ei joudu kosteuden tai lian vahingoittamaksi. Tarkista –– sopimusasiakirjat –– suunnitelmien toteutuskelpoisuus –– vastaanotto- ja käyttöönottotarkastukset –– puutavaran laatu ja merkinnät –– rakennuspaikan olosuhteet –– välivarastointi, suojaukset –– nosto- ja asennussuunnitelma –– työturvallisuus 243.07 12. I S K 13. A V A T I O T N E M M KO 11. Runkorakenteissa käytettyjen rakennustuotteiden CE-merkinnän suoritustasoilmoitus tulee vastata suunnitelmien materiaalivalintoja, asennus tulee tehdä käyttö- tai asennusohjeiden mukaisesti ja toteutus tarkastaa rakennusvalvonnan edellyttämällä tavalla. Materiaalit -kohdassa on esitetty tarkemmin puutavaran käyttö rakennustuotteiden CEmerkinnän suoritustasoilmoituksen osalta. 259.10 14. 15. 259.12 RL/Joulukuu 2013/ Rakennustieto Oy © Talonrakennusteollisuus ry ja Rakennustietosäätiö RTS 2013 Laadinta: Mittaviiva Oy, Lauri Koistinen, Oskar Leinonen, Satu Sahlstedt/RLi, AKo www.ratu-hanke.fi Menekit ja menetelmät 9 Ratu 0418 Puurunkorakentaminen, ulkopuolinen puuverhous Työkohteen mittaukset 16. Ennen verhoustyön aloittamista mitataan seinien korkeus sekä aukkojen ala- ja yläreunojen korkeudet. Samalla suunnitellaan lautajako. 16. Puutavaran jatkokäsittely työmaalla 17. Verhouslautojen ja -rimojen katkaisupinnat käsitellään samalla pintakäsittelyaineella, jolla ne on esikäsitelty. Tämä on suositeltavaa tehdä ennen lautojen paikalleen asennusta, koska vesi imeytyy puuhun helpoimmin puun pitkittäissuunnassa. 259.13 Pystylaudoitus 17. Tuuletustila 18. Pystylaudoituksessa runkotolppien kohdalle pystysuoraan tuulensuojalevyn päälle kiinnitetään tuuletuslaudat 22 x l00 mm tai rimat 22 x 50 mm. Kiinnitykseen käytetään kuumasinkittyjä nauloja tai ruuveja. Lomalaudoituksessa tuuletusrimoja ei tarvitse asentaa, jos verhouksen taakse jää muutenkin riittävä tuuletustila. Naulauspuiden asennus 19. Tuuletusrimojen päälle asennetaan vaakasuoraan naulauspuut k 600, naulauspuut asennetaan myös aukkojen ylä- ja alareunoihin. Tippanokka 20. Mikäli laudoituksen alapäätä ei katkaista asennuksen jälkeen, laudat työstetään haluttuun pituuteen jo ennen asennusta. Lautojen alapää sahataan vinoksi siten, että syntyy tippanokka (kaltevuus ≥ 20°). Lautojen päiden tulee olla pohjamaalattuja. 18. A V A T I O T N Kannatuspuu 21. Noin 20–30 mm peruslinjan alapuolelle lyödään vaakasuora kannatuslauta, jonka päältä pystylaudoitus tehdään. Kannatuslaudan vaakasuoruus tarkistetaan vaaituskojeella tai pitkällä vesivaa’alla. Verhouksen tulee olla vähintään 500 mm irti lopullisesta maan pinnasta. E M M KO I S K 259.14 259.15 19. 259.16 20. 259.17 21. RL/Joulukuu 2013/ Rakennustieto Oy © Talonrakennusteollisuus ry ja Rakennustietosäätiö RTS 2013 Laadinta: Mittaviiva Oy, Lauri Koistinen, Oskar Leinonen, Satu Sahlstedt/RLi, AKo www.ratu-hanke.fi Menekit ja menetelmät 10 Ratu 0418 Puurunkorakentaminen, ulkopuolinen puuverhous Laudoitus 22. Pystyverhouslaudat asennetaan pääsääntöisesti sydänpuoli ulospäin. Lisäksi otetaan huomioon myös oikea lustosuunta. Lustosuunnan tulisi olla alaspäin kuten myös mahdollinen sahauksessa muodostunut nukka. Laudoitus aloitetaan nurkasta. Nurkkaan sekä aukkojen pieliin tulee molemmin puolin täysilevyinen lauta. Rima- ja lomalaudoitus 23. Rima- ja lomalaudoituksessa sekä alus- että pintalaudat kiinnitetään sydänpuoli ulospäin, kuten kuvassa oleva laudoitus on esitetty. Lomalaudoituksessa verhouslautojen limitys on vähintään 20 mm. Lomalaudoituksessa pintalautojen naulat eivät saa lävistää aluslautoja. Saumarimalaudoituksessa, jossa aluslaudat ovat kiinni toisissaan ja pintariman leveys 40 mm, naulataan keskilinjastaan aluslautojen väliin. Rimalaudoitetun ulkoverhouksen peiteriman paksuus on vähintään 21 mm ja leveys enintään 50 mm. 24. Julkisivun pystyverhousta ei yleensä jatketa. Pintalautoina käytetään täyssärmäisiä lautoja. Näkyvissä pinnoissa pystysuuntaisten verhouslautojen ja -rimojen mahdollinen jatkoskohta toteutetaan erillisellä jatkosrakenteella tai käytetään sormijatkettua verhouslautaa tai -rimaa. Saumarima- ja lomalaudoituksen aluslautojen jatkokset tehdään jiiriliitoksin. 25. Aluslaudat asennetaan yksitellen kannatuslaudan päälle, tarkistetaan lautojen välinen rako mittakapulan (ns. rakotulkin) avulla sekä lautojen pystysuoruus vesivaa’alla. Lauta naulataan paikalleen molemmista reunoistaan kuumasinkittyjen naulojen rakennesuunnitelmien mukaisesti. 22. 259.19 23. I S K 259.20 24. A V A T I O T N 259.21 E M M KO 25. 259.22 RL/Joulukuu 2013/ Rakennustieto Oy © Talonrakennusteollisuus ry ja Rakennustietosäätiö RTS 2013 Laadinta: Mittaviiva Oy, Lauri Koistinen, Oskar Leinonen, Satu Sahlstedt/RLi, AKo www.ratu-hanke.fi Menekit ja menetelmät 11 Ratu 0418 Puurunkorakentaminen, ulkopuolinen puuverhous Ponttilaudoitus 26. Ponttilaudat naulataan suoraan aluspuihin. Ennen naulaamista varmistetaan, että laudat ovat pystysuorassa ja tiiviisti pontissaan. Tarvittaessa käytetään rakotulkkia apuna asennuksessa. 27. Mikäli kannatuspuuta ei ole käytetty, verhouksen alapäät katkaistaan ohjauslautaa apuna käyttäen. Muistetaan tehdä tippanokka sekä pohjamaalata katkaistut laudat. Kiinnitys 28. Kiinnityksessä käytetään kuumasinkittyjä nauloja tai ruuveja. Varmistetaan, että kiinnitykset sallivat julkisivuverhouksen kosteus- ja lämpöliikkeet. Liittimen kannan tulee olla tasan puun pinnan kanssa. Kiinnitys voidaan myös tehdä ulkoverhouslaudan taustalta, mikäli julkisivu on elementtirakenteinen. Liittimien päätyetäisyyden tulee olla vähintään 70 mm ja reunaetäisyyden vähintään 20...25 mm. 26. 259.23 27. Vaakalaudoitus Naulauspuut 29. Kiinnitetään pystysuorat naulauspuut tuulensuojalevyn päälle runkotolppien kohdalle sekä nurkkien ja aukkojen pieliin. Alin lautarivi 30. Seinän alimmaksi laudaksi valitaan mahdollisimman suora, pitkä ja hyvälaatuinen lauta. Lautajaon onnistumiseksi alinta lautaa saa kaventaa korkeintaan kolmanneksen leveydestään urapontin puolelta siten, että alalaitaan muodostuu tippanokka. Alin lautarivi asennetaan esim. vesivaa’an avulla vaakasuoraan samalla kertaa koko rakennuksen ympäri. 31. Mikäli verhoukseen käytetään ponttaamatonta sahatavaraa, seinän alaosaan kiinnitetään rima, jolla saadaan alin lautarivi haluttuun vinouteen. Laudat limitetään vähintään 20 mm. Huolehditaan, että laudoitus kiinnitetään sydänpuoli ulospäin. A V A T I O T N E M M KO I S K 28. 259.31 70 mm 20...25 mm 29. 259.25 30. 259.26 31. min 20 mm 259.27 RL/Joulukuu 2013/ Rakennustieto Oy © Talonrakennusteollisuus ry ja Rakennustietosäätiö RTS 2013 Laadinta: Mittaviiva Oy, Lauri Koistinen, Oskar Leinonen, Satu Sahlstedt/RLi, AKo www.ratu-hanke.fi Menekit ja menetelmät 12 Ratu 0418 Puurunkorakentaminen, ulkopuolinen puuverhous Lautojen kiinnitys 32. Kiinnityksessä käytetään kuumasinkittyjä nauloja tai ruuveja. Varmistetaan, että kiinnitykset sallivat julkisivuverhouksen kosteus- ja lämpöliikkeet. Lauta naulataan jokaisen naulauspuun kohdalta. Mikäli lauta on 95 mm leveä, riittää yksi naula noin kolmanneksen päästä laudan alaosasta. Leveämmät laudat naulataan kahdella naulalla. Ennen naulaamista tarkistetaan lautojen vaakasuoruus ja että laudat ovat tiiviisti pontissaan. Liittimen kannan tulee olla tasan puun pinnan kanssa. Kiinnitys voidaan myös tehdä ulkoverhouslaudan taustalta. Jatkokset 33. Vaakaverhouksessa jatkokset tehdään päätyponttijatkoksin. Päätyponttijatkosta ei tarvitse sijoittaa kiinnityskoolauksen kohdalle, mikäli käytetään täyspontattuja lautoja. Vierekkäisten verhouslautojen jatkokset tulee hajauttaa tasaisesti koko näkyvälle pinnalle (etäisyys vähintään 1 200 mm). Verhouslaudan jatkoskohtia saa olla laudan pituussuunnassa enintään 3 metrin välein. Aukkojen pielien ja verhouksen liittyminen sekä muiden erityiskohtien teko tarkistetaan rakennesuunnitelmista. Jatkosten poikkileikkauspinnat tulee pintakäsitellä. Laudoituksen tarkistukset 34. Puuverhouksen asennuksen jälkeen varmistetaan, että tuuletusväli toimii julkisivuverhouksen takana koko seinän matkalla sekä julkisivuverhouksen alareuna jää 500 mm irti lopullisesta maan pinnasta. 32. 33. I S K 259.29 34. A V A T I O T N Tarkista –– malliasennus –– laudoituksen vaaka- tai pystysuoruus –– vaakapontin tiiviys ja leveys –– jatkosten viisteet ja tiiviys –– lautojen päiden pohjamaalaus –– nurkkaliitosten detaljit, tippanokka –– tuuletusaukot ja niiden tiiviys E M M KO 500 259.30 RL/Joulukuu 2013/ Rakennustieto Oy © Talonrakennusteollisuus ry ja Rakennustietosäätiö RTS 2013 Laadinta: Mittaviiva Oy, Lauri Koistinen, Oskar Leinonen, Satu Sahlstedt/RLi, AKo www.ratu-hanke.fi Menekit ja menetelmät 13 Ratu 0418 Puurunkorakentaminen, ulkopuolinen puuverhous Valmiiksi maalaus 35. Valmiiksi maalaus on tehtävä mahdollisimman pian puutavaran asennuksen jälkeen. Maalauksen yhteydessä on varmistettava, että saumat, jatkoskohdat ja naulankannat saavat yhtenäisen maalipinnan. 35. Lopettavat työt Suojaukset, pintojen puhdistus ja jätteiden lajittelu 36. Työnaikaiset suojaukset poistetaan. Ympäristö, kulkutiet, liittyvät rakennusosat ja varusteet puhdistetaan ja kunnostetaan työtä edeltävään kuntoon. Työvälineet ja koneet puhdistetaan, huolletaan ja varastoidaan seuraavaa käyttökertaa varten. Työmaa siivotaan työn aiheuttamista jätteistä ja jätteet lajitellaan niille varatuille paikoille poiskuljetusta varten. Tarvittaessa julkisivuverhouksen puurunkotyö suojataan asentamisen jälkeen. Lopputarkistukset 37. Julkisivuverhouksen puurunkotyö tarkistetaan itselleluovutuksen yhteydessä ennen vastaanottotarkastusta ja kohteen luovutusta. Julkisivun verhouksen pintojen tulee olla luovutettaessa ehjiä ja puhtaita sekä sopimusasiakirjojen mukaisia. Tarkistetaan, että puuverhouksen seinärakenne on sisäpuolelta ilma- ja höyrytiivis. Luovutus 38. Valvontapöytäkirjat luovutetaan julkisivuverhouksen asennuksen vastaanottotarkastuksessa. Julkisivuverhouksen puurunkotyön koskevat huolto- ja kunnossapito-ohjeet luovutetaan. I S K 259.32 37. A V A T I O T N Tarkista –– jätteiden lajittelu –– ympäristön vauriot –– siisteys E M M KO 36. 259.33 38. RL/Joulukuu 2013/ Rakennustieto Oy © Talonrakennusteollisuus ry ja Rakennustietosäätiö RTS 2013 Laadinta: Mittaviiva Oy, Lauri Koistinen, Oskar Leinonen, Satu Sahlstedt/RLi, AKo www.ratu-hanke.fi Menekit ja menetelmät 14 Ratu 0418 Puurunkorakentaminen, ulkopuolinen puuverhous Käsitteitä ja määritelmiä Puutavara yleisnimitys sahatulle, höylätylle tai pyöreälle puutavaralle. Sahatavara yleisnimitys kaikilta sivuilta sahatulle puutavaralle Painekyllästetty sahatavara Suorakaiteen muotoinen sahapintainen tai ympärihöylätty mäntysahatavara, joka on kyllästetty kupariyhdisteitä sisältävällä kyllästysaineella (C-kyllästys). Laudan nimikkeitä lape laudan leveämpi sivu käyttölape käyttölape laudan näkyviin jäävä lape takalape laudan lape, joka ei ole tarkoitettu näkyviin syrjä laudan kapeampi sivu Muotoon höylätyn verhouslaudan nimikkeen muodostus [RT 21-10750. Sahattu ja höylätty puutavara] 1. kirjain eli käyttötarkoitus S = sisäverhouslauta U = ulkoverhouslauta 2. kirjain eli ponttimuodot T = täysipontti Y = yksinkertainen pontti/puolipontti 3. kirjain eli pontin ylähuulen ja ylävasteen reu- S = suora nan muoto eli sauman tai profiilin muoto V = viisto K = koriste P = pyöristetty L = limi H = hirsi Esimerkki. Ulkoverhous ponttilaudasta: UTS = ulkoverhouslauta, täysipontti, suora I S K A V A T I O T N Materiaalit Pystyverhous muotoon höylätyt puoli- tai täyspontilla varustetut verhouslaudat (UTS- ja UYS-lautaprofiilit, myös UTV) Vaakaverhous E M muotoon höylätyt puoli- tai täyspontilliset vaakasuuntaiseen ulkoverhoukseen tarkoitetut laudat (UTV-, UYV., UTK ja UYL-lautaprofiilit). Kiinnitystarvikkeet Tiivistysmateriaali täysikantaisia kampa- tai kierrenauloja, kuumasinkittyjä lankanauloja tai ruuveja. M KO Ulkoverhouslautoja [lähde: puuinfo] UTS, UTV UTK UYS, UYV UYL mineraalivilla- ja bitumihuopakaista paksuus 21...28 mm, leveys 95...195 mm paksuus 23...28 mm. leveys 120...195 mm paksuus 21...28 mm, laveys 95...195 mm paksuus 21...28 mm, laveys 120...145 mm Muita lautaprofiilimuotoja [lähde: puuinfo] raakaponttilauta, RPL paksuus 117...33 mm, leveys 95 mm höylätty ponttilauta, HPL paksuus 12...33 mm, leveys 70...145 mm sileäksi höylätty pyöreäkulmainen lauta, SHP paksuus 15...28 mm, leveys 45…120 mm karkeaksi höylätty pyöreäkulmainen auta, KHP / hienosahattu pyöreäkulmainen laura paksuus 21...28 mm, leveys 95...195 mm Ulkoverhouslautojen suositeltavat paksuudet leveydestä riippuen [RunkoRYL 2010, taulukko 712:T2] leveys < 120 mm vähimmäispaksuus ≥ 23 mm leveys, mm: 120…195 mm vähimmäispaksuus ≥ 28 mm leveys, mm: > 150 mm; vähimmäispaksuus peittävä leveys/7 Työvälineet, koneet ja kalusto Suojaus Muovit, pahvit ja suojapeitteet sekä palamaton suojamateriaali. Mittaus Elektroniset tai optiset mittauskojeet, vesivaaka, kulmaviivain, linjalanka ja (pitkä) mitta. Nosto- ja siirtokalusto Puurunkotyössä tarvittaviin nostoihin soveltuva nosturi, traktori, kurottaja ja siirrettävät asennustelineet sekä valjaat ja turvaköydet. Nostokoukuissa on lukituslaitteet. Puurunkotyö Normaali kirvesmiesvarustus, saha, moottorisaha, pyörösaha, katkaisusirkkeli, jaotusrauta, vasara, paineilmakompressori ja -naulain, porakone, poran teriä, veitsi, nitoja, siirtovipu, Atikkaat, sorkkarauta.. Muuta Alkusammutuskalusto. Siivous Jätteiden keräys- ja kierrätysastiat. RL/Joulukuu 2013/ Rakennustieto Oy © Talonrakennusteollisuus ry ja Rakennustietosäätiö RTS 2013 Laadinta: Mittaviiva Oy, Lauri Koistinen, Oskar Leinonen, Satu Sahlstedt/RLi, AKo www.ratu-hanke.fi Menekit ja menetelmät 15 Ratu 0418 Puurunkorakentaminen, ulkopuolinen puuverhous Työturvallisuus Henkilökohtaiset suojaimet Työmaalla käytetään aina suojakypärää, turvakenkiä, näkyvää vaatetusta ja silmiensuojaimia. Pölyävissä työvaiheissa hengityksensuojaimet. Tulityössä palamattomat suojavaatteet, tummennetut suojalasit, kuulonsuojaimet sekä tarvittaessa raitisilmanaamari. Työkoneiden käyttö edellyttää kuulonsuojaimia. Asennuksessa käytetään henkilökohtaisia suojaimia: kypärää, turvajalkineita, suojavaatetusta ja suojakäsineitä, silmien- ja kuulonsuojaimia. Putoaminen on estettävä ensisijaisesti rakenteellisilla esteille: kaiteilla tai kaide-elementeillä ja suojaverkoilla. Ellei rakenteellinen putoamissuojaus ole mahdollista, käytetään henkilökohtaisena putoamissuojaimena turvavaljaita ja itsetoimivalla pituuden säätimellä varustettu varmistusköyttä, joka on kiinnitetty esim. nostokorin varmistuspisteeseen tai muuhun kiinteään rakenteeseen. Seuraavien työvaiheiden aikana tulee käyttää alla mainittuja suojaimia: – paineilmakäsityökoneet: silmä- ja kuulosuojaimet – oikohöylä: kuulosuojaimet, työntökahva – käsipyörösaha: silmä- ja kuulosuojaimet – kovapuu ja painekyllästettyä puutavara: hengityssuojaimet, ei saa työstää sisällä – puutavaran, levyjen työstö: hengityssuojaimet – lämmöneristystyö: suojakäsineet ja hengityssuojaimet. Olosuhteet Lumen ja jään aiheuttama liukkaus kulkuteillä, telineillä ja henkilönostimissa on aina otettava huomioon ja pyrittävä poistamaan aina, kun se on mahdollista. Telinetyötä ja nostoja ei tehdä liian kovalla tuulella. Sääsuojien ja katosten peitteet pidetään lumettomina ja huolehditaan, että peitteisiin ei synny vettä kerääviä alueita. Putoamisturvallisuus Putoaminen estetään ensisijaisesti rakenteellisesti kaitein. Jos rakenteellinen putoamissuojaus ei ole mahdollista tai työ on lyhytaikaista, käytetään turvavaljaita ja turvaköyttä soveltuvalla tarraimella. Henkilökohtaista putoamissuojainta käytetään myös kun työtä tehdään henkilönostimen nostokorista. I S K A V A T I O T N Telineissä tulee käyttää kaiteita, kun putoamiskorkeus työtasolta on 2 metriä tai enemmän. Myös tätä alempana tulee käyttää kaiteita, jos putoamisesta aiheutuu erityinen tapaturman tai hukkumisen vaara. Kiinteän rakenteen ja kaiteettoman työtason väliin jäävän aukon koko saa olla enintään 0,25 m, suuremmat aukot on suojattava kaitein. Kaiteen korkeuden on oltava vähintään 1 metri ja kaiteessa on oltava välijohde ja jalkalista. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös esim. kaide-elementtiä, verkkoja ja levyjä. Minkään johteen alapuolinen vapaa tila ei saa ylittää 0,5 metriä. E M Työasennot Työhön opastus Työkoneet M KO Huolehditaan oikeista työasennoista. Pyritään työskentelemään selkä suorana ja pitämään kädet hartiatason alapuolella. Työtasoja käytettäessä niiden tulisi olla oikean korkuisia ja tukevia. Nostoissa ja siirroissa käytetään apuna nostokoukkuja ja -hihnoja sekä muita nostoapuvälineitä. Pukkeja, jatkovarsia ja muita vastaavia työskentelyä helpottavia apuvälineitä käytetään tarvittaessa. Varmistetaan, että työntekijä on perehtynyt työhön, työolosuhteisiin ja työturvallisuuteen. Työhönopastuksen antaa työnjohtaja tai hänen nimeämänsä henkilö. Tutustutaan puutavaratoimittajien ohjeisiin. Varmistetaan, että työkoneille on tehty käyttöönottotarkastus ja vaaditut määräaikaistarkastukset. Koneet ja laitteet tulee näiden vaatimusten lisäksi tulee tehdä vastaanottotarkastus työmaalla mm. kuljetusten aikaisten vaurioiden varalta. Työskentelyn aikana noudatetaan laitteiston käyttöohjetta. Koneiden turvallisuusominaisuuksien, kuten turvakytkinten, hätäkatkaisijoiden ja estolaitteiden toimintaa ei saa kytkeä pois päältä tai vahingoittaa. Ensiapu Työmaalla tulee olla vähintään yksi ensiavun antamiseen perehdytetty henkilö, paarit mahdollisen tapaturman uhrin siirtoa varten sekä ensiapuvälineet ja hoitoon sopiva huonetila. Siisteys, tarkastukset Huolehditaan asennuspaikan yleisestä järjestyksestä, ylimääräisten rakennusaineiden ja työvälineiden poistamisesta ja rakennusjätteiden siivoamisesta asennuspaikalta. Huolehditaan työkohteen siisteydestä ja turvallisuusvaatimusten täyttämisestä sekä työmaatarkastuksista ja vikojen korjaamisesta. Työmaan ajotiet, purku- ja lastauspaikat Varmistetaan, että rakennustyömaan ajotiet, purkaus- ja lastauspaikat ovat kantavuudeltaan ja leveydeltään käytettävän kuljetuskaluston vaatimusten mukaisia. Ajotiet järjestetään siten, että ne eivät tarpeettomasti risteä työmaan kulkureittien kanssa. RL/Joulukuu 2013/ Rakennustieto Oy © Talonrakennusteollisuus ry ja Rakennustietosäätiö RTS 2013 Laadinta: Mittaviiva Oy, Lauri Koistinen, Oskar Leinonen, Satu Sahlstedt/RLi, AKo www.ratu-hanke.fi Menekit ja menetelmät 16 Ratu 0418 Puurunkorakentaminen, ulkopuolinen puuverhous Yleiset työturvallisuusriskit Työnosa Riskitekijä Seuraus Varautuminen Kaikki työvaiheet Pöly, roskat Silmätapaturmat Käytetään kevyitä suojalaseja tai kasvovisiiriä aina työmaalla. Huono ergonomia Työntekijän nivelten ylirasittuminen Työasennot pyritään pitämään mahdollisimman vähän selkää, polvia ja ranteita rasittavana. Työkoneet Sormien leikkautuminen, Huolehditaan nostinten, porakoneiden, ym. nirhaumat, haavat työkoneiden käytössä turvallisista työmenetelmistä. Käytetään suojakäsineitä. Tulityöt Tulipalo Tulityölle hankitaan tulityölupa ja noudatetaan sen asettamia vaatimuksia. Lämpötila Paleltumat, putoamisvaara Kylmällä ilmalla huomioidaan myös vähäisen tuulen vaikutus ja pukeudutaan sää tilaa vastaavalla tavalla. Voimakas tuuli ja tuulenpuuskat vaarantavat nostot. Melu Kuulon heikkeneminen, tinnitus Käytetään kuulonsuojaimia. I S K A V A T I O T N E M M KO Henkilökohtainen suojavarustus –– aloittavat työt –– asennustyö –– lopettavat työt –– työkoneiden käyttö –– putoamisvaarallinen työ RL/Joulukuu 2013/ Rakennustieto Oy © Talonrakennusteollisuus ry ja Rakennustietosäätiö RTS 2013 Laadinta: Mittaviiva Oy, Lauri Koistinen, Oskar Leinonen, Satu Sahlstedt/RLi, AKo www.ratu-hanke.fi Menekit ja menetelmät 17 Ratu 0418 Puurunkorakentaminen, ulkopuolinen puuverhous Puuverhouksen asennuksen laadunvarmistus Tarkastukset ja palaverit Ennen Aloituspalaveri Aloituspalaverissa sovitaan työn toteutukseen liittyvät asiat, kuten asennus- ja laatusuunnitelmat; varastoinnin, säilytyksen ja suojausten hoitaminen; vastuuhenkilöt, laadunvarmistus- ja työturvallisuusasiat, aikataulu sekä työajat. Aloituspalaverista tehdään muistio, johon kirjataan mahdolliset muutokset. Muistio liitetään työmaa-asiakirjoihin. Työmaatarkastukset Käytettävien koneiden ja laitteiden yms. kunto ja toimivuus tarkastetaan ja varmistetaan niiden sopivuus tehtävään työhön ja työkohteeseen. Tarkastukset tehdään ennen koneiden ja laitteiden käyttöönottoa. Kirjataan tiedot työmaapäiväkirjaan. Työkohteen vastaanottotarkastus Tarkistetaan työkohteen valmius. Varmistutaan, että työ voidaan toteuttaa suunnitelmien mukaisesti. Varmistetaan nostokoneiden alustan kantavuus ja riittävä tasaisuus. Vastaanottotarkastuksesta kirjoitetaan muistio. Aineiden, tarvikkeiden ja valmisosien vastaanottotarkastus Tarkistetaan tarkastetaan rahti- ja kuljetuskirjojen paikkansa pitävyys sekä tarkastetaan mahdolliset kuljetus- ja käsittelyvauriot. Tarkastetaan tuoteselostuksista vastaanotettavat puutavaran asiakirjojen mukaisuus. Rakennusrunkoon käytettävillä rakennustuotteilla tulee olla CE-merkintä. Tuotteen suoritustasoilmoitusten (DoP) tulee vastata CE-merkintietoja. Käytettyjen rakennustuotteiden suoritustasoilmoitukset tulee arkistoida ja niiden käytössä on noudatettava asennusohjeita ja niiden toteutus on tarkastettava. Rakennushankkeeseen ryhtyvän velvollisuuksiin kuuluu huolehtia mm. Työn tarkastus A V A T I O T N Suunnitteluasiakirjoissa on rakennustuotteilta vaadittavat ominaisuudet ja vaatimustasot esitetty siten, että valittaessa suunnitelmien mukainen tuote rakennuksen olennaiset tekniset vaatimukset (viranomaisvaatimukset) täyttyvät MRL 152 °´§:n mukaisesti 2. Rakennustuotteiden suoritustasoilmitukset (DoP:it) osoittavat rakennukseen kiinnitettävien rakennustuotteiden olevan suunnitelmien mukaisia 3. Rakennustuotteiden ilmoitettuja ominaisuuksia osoittavat suoritustasoilmoitukset (DoP:it) arkistoidaan ja käytettyjen tuotteiden jäljitettävyys varmistetaan (mm. CE-merkintätiedot) 4. Rakennustuotteet on kiinnitetty/asennettu rakennukseen suunnitelmien ja tuotetta koskevien asennusohjeiden mukaisesti ja toteutuksen tarkastus on suoritettu. E M Mallityö / koeasennus Aikana I S K 1. M KO Mallityö tehdään ennalta sovitusta alueesta. Mallityön tekevät samat henkilöt samoilla menetelmillä, välineillä ja tuotteilla, joilla varsinainen työ tullaan tekemään. Mallityö tehdään riittävän suurelle alueelle niin, että työmenetelmä vastaa varsinaisessa työssä käytettävää menetelmää. Mallissa tehdään suunnitelmien mukaiset laadunvarmistuskokeet esim. puurunkoseinän suoruuden ja tiiviyden varmentamiseksi sekä tarkistetaan työmenetelmän ja tuotteiden soveltuvuus kohteeseen. Työn tulee täyttää myös esteettiset laatuvaatimukset. Rakennuttaja, suunnittelija ja urakoitsija tarkastavat ja hyväksyvät mallityön. Mahdolliset muutokset ja korjaukset tulee tehdä ja hyväksyä ennen seuraavaan työvaiheeseen siirtymistä. Mallitöiden tarkastamisesta kirjoitetaan muistio, joka liitetään työmaa-asiakirjoihin. Kaikki työn laatuun vaikuttavat asiat ja laadunvarmistuksen edellyttämät toimenpiteet kirjataan esim. työmaapäiväkirjaan. Kirjattavia asioita ovat esim. sää, ilman lämpötila ja suhteellinen kosteus, tehdyt laadunvalvontakokeet ja -mittaukset ja niiden tulokset. Laadunvalvontakokeet tehdään suunnitteluasiakirjojen mukaisesti. Työn aikana seurataan toteutuvan asennuksen laatua ja verrataan sitä hyväksyttyyn malliin. Poikkeamien syyt selvitetään ja korjataan välittömästi. Puuverhouksen asennuksen aikana jatkuvasti valvottavia asioita ovat mm. – mittatarkkuus (pysty- ja vaakasuoruus sekä käyryys) – aineiden, tarvikkeiden ja kaluston kuljetukset, nostot ja varastointi – telineet ja nostolaitteet – asennusolosuhteet (lämpötila, tuuli, kosteus, valaistus ja kohteen siisteys) – väliaikaiset suojaukset ja kiinnitykset – materiaalien yhteensopivuus ja kunto, – kondenssiveden poisto ja peittyvien työsuorituksien asianmukaisuus. Jälkeen Itselleluovutus Ennen pääurakoitsijan vastaanottotarkastusta ja työn luovutusta rakennuttajalle pidetään itselleluovutus. Tarkistetaan luovutussuunnitelman mukaisen tarkistuslistan avulla työ. Puutteet ja virheet korjataan ennen pääurakoitsijan vastaanottotarkastusta. Valmiin työn luovutus Työn päätyttyä kootaan luovutusasiakirjat ja mahdolliset käyttö- ja huolto-ohjeet, jotka luovutetaan rakennuttajalle. Samalla tarkistetaan valmis työ ennen työn luovutusta rakennuttajalle. Rakennuttaja, suunnittelija ja urakoitsija tarkastavat valmiin työn, vertaavat tuloksia asiakirjoihin ja hyväksyvät valmiin työn. Työn tarkastamisesta, mahdollisista huomautuksista ja korjausehdotuksista kirjoitetaan tarkastuspöytäkirja. Puurunkotyön vastaanottotarkastuksessa luovutetaan rakennuttajalle tarvittavat tiedot asennetusta puurungosta RL/Joulukuu 2013/ Rakennustieto Oy © Talonrakennusteollisuus ry ja Rakennustietosäätiö RTS 2013 Laadinta: Mittaviiva Oy, Lauri Koistinen, Oskar Leinonen, Satu Sahlstedt/RLi, AKo www.ratu-hanke.fi Menekit ja menetelmät 18 Ratu 0418 Puurunkorakentaminen, ulkopuolinen puuverhous Käyttöesimerkki Työnsuunnittelua varten on laskettava runkotyön työmenekit, työnosien kestot ja materiaalimenekit kaksikerroksisessa omakotitalossa. Rakennuttava rakennus: Omakotitalon pohjan pinta-ala on (15 m x 5 m) 75 m2 ja talossa on vain neljä ulkonurkkaa. Ulkoseinää on 40 jm ja seinän korkeus on 6,5 m. Ikkunoita talossa on 19 kpl ja ulko-ovia 3 kpl. Yhteensä verhoiltavaa seinäpinta- alaa on 260 m2 . Aukkojen vaikutus huomioidaan erikseen. Toteutus: Puuverhous tehdään vaakaan ponttilaudoista yksinkertaisella koolauksella. Työ tehdään syksyllä, joten talvihaitta- ja lisäprosentteja ei tarvitse huomioida.Työryhmä on 2 työntekijää. Materiaalit: Toteutettava rakenne on suhteellisen yksinkertainen, joten materiaalien teoreettiseksi menekiksi valitaan teoreettisen menekin keskiarvo. Työryhmän kokemus on hyvä, mutta työmaa on ahdas ja suojausmahdollisuudet hankalat. Koolauksen kokonaishukkaprosentiksi arvoidaan 7 % ja verhouksen 10 %. Suoritemääräkerroin: Suoritemääräkerroin voidaan laskea lineerisella interpoloinnilla tai siinä voidaan käyttää kerrointa joka on lähimpänä suoritemäärää. Materiaalimenekit Työnosa Määrä Teoreettinen menekki Kokonaishukkaprosentti (koolaus 7 %, verhous 10 %) Yhteensä Koolaus 215 m2 x 2 m/seinä-m2 x 1,07 = Puuverhous 215 m2 x 8 m/seinä-m2 x 1,10 Määrä Tavaran vastaanotto ja välivarastointi 260 seinä-m² Mittaus 260 seinä-m² Materiaalisiirrot 260 seinä-m² Julkisivun puuverhous E M – koolaus, yksinkertainen 260 seinä-m² – verhous, ponttilaudoitus 260 seinä-m² – aukkojen vaikutus 22 kpl Suojaus ja siivous M KO Suoritemääräkerroin (260 seinä-m²) 260 seinä-m² 0,985 Työmenekki (T3) Yhteensä × 0,01 tth/seinä-m² = 3 tth × 0,08 tth/seinä-jm = 21 tth × 0,03 tth/seinä-m² = 8 tth × 0,04 tth/seinä-m² = 10 tth × 0,30 tth/seinä-m² = 78 tth × 0,20 tth/kpl = 4 tth × 0,01 tth/seinä-m² = 3 tth = 127 tth 127 tth × 0,985 Kokonaistyömenekki, puurunkorakentaminen, ulkopuolinen puuverhous Työnkesto, 2 asentajaa I S K = 1 892 seinä-m2 A V A T I O T N Työmenekit ja kestot Työnosa 46 seinä-m2 ≈ 125 tth = 125 tth 125 tth / (8 tth/tv × 2 RAM) ≈ 8 tv RL/Joulukuu 2013/ Rakennustieto Oy © Talonrakennusteollisuus ry ja Rakennustietosäätiö RTS 2013 Laadinta: Mittaviiva Oy, Lauri Koistinen, Oskar Leinonen, Satu Sahlstedt/RLi, AKo www.ratu-hanke.fi Menekit ja menetelmät 19 Ratu 0418 Puurunkorakentaminen, ulkopuolinen puuverhous Kirjallisuus Viranomaismääräyksiä ja -ohjeita Valtioneuvoston asetus rakennustyön työturvallisuudesta (205/2009) Valtioneuvoston päätös henkilösuojainten valinnasta ja käytöstä työssä (1407/1993) Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) RT RakMK-21183. Ohjeet 2001. B10 Puurakenteet. Ohjeet 2001. Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto. Suomen rakentamismääräyskokoelma. (2001). + lisälehti. (2005) RT RakMK-21183_L. Lisälehti 2005. B10 Puurakenteet. Ohjeet 2001. Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto. Suomen rakentamismääräyskokoelma. (2001). - lisälehti. (2005) Ohjeita ja standardeja RT 14-11016 RunkoRYL 2010 Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset. Talonrakennuksen runkotyöt. Rakennustieto Oy. Helsinki 2010 RT 21-10492. Teollisesti pohjamaalatut ulkoverhouslaudat. Rakennustieto Oy. Helsinki. 1992. RT 21-11094. Kyllästetty puutavara. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2012. RT 82-10605. Puutalon ikkuna- ja ulko-oviliittymät. Rakennustieto Oy. Helsinki. 1996) RT 82-10804. Avoin puurakennusjärjestelmä, runkorakenteet. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2003. RT 82-10820. Pientalon puurakenteet. Avoin puurakennusjärjestelmä. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2004. RT 82-10838. Puukerrostalon rakenteet. Avoin puurakennusjärjestelmä. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2005. RT 82-10893. Suuret puurakennukset. Puiset suurten jännevälien rakennukset. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2007. RT 82-10852. Puurakenteinen pienkerrostalo. Avoin puurakennusjärjestelmä. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2005. RT 99-10779. Tiiviin puutaloalueen suunnittelu, moderni puukaupunki. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2002. Tulityöt suojeluohje 2011. Finanssialan Keskusliitto ry. Helsinki. 2011. Rakennusmateriaalien suojaus työmaalla, Koski Hannu, Kauranen Hannu, VTT Rakennustekniikka. 2000. Työsuojeluoppaita ja ohjeita 32. Työtelineet ja putoamisen estävät suojarakenteet. Työsuojeluhallinto. Tampere. 2010. RIL 142-2010 Työtelineet ja putoamisen estävät suojarakenteet. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. Helsinki. 2010. RIL 240-2006. Puurakenteiden laadunvarmistus. Suunnittelu - valmistus - työmaatoteutus - käyttö. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. Helsinki. 2006. RIL 250-2011. Kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminen. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. Helsinki. 2011. I S K A V A T I O T N Ratu-kirjallisuus Ratu KI-6018 Rakennustöiden turvallisuusohjeet. Raturva 2. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2010. Ratu KI-6016 Rakennustöiden laatu 2014. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2013. Ratu KI-6024 Rakennushankkeen työturvallisuus. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2013. Ratu KI-6022 Rakennuskoneiden käyttöturvallisuus. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2012 RatuTT 07-00811 10 kysymystä. Omaksi ja kaverin turvaksi (Telinetorstai 2009). Sisältää myös kieliversiot sv, en, et, ru Ratu C2-0299 Rakennustyömaan aluesuunnittelu. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2007. Ratu S-1180 Työmaan laatusuunnitelma. Rakennustieto Oy. Helsinki. 1997. Ratu S-1211 Työmaatekniikka, nostot ja siirrot. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2004. Ratu S-1218 Rakennustöiden putoamissuojaus. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2007. Ratu S-1214 Työmaan aputyöt ja huolto. Työmaatekniikka - Rakennusten suojaus, työmaatilojen huolto, työmaakuljetukset, työnaikainen siivous, loppusiivous. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2005. Ratu S-1215 Työmaan laadunvarmistus, tarkastukset ja mittaukset. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2006. Ratu S-1223 Rakennustöiden putoamissuojaussuunnitelma. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2009. Ratu S-1225 Pölyntorjunta rakennustyössä. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2009. E M M KO Muita julkaisuja Hietavirta, et al. Rakennustöiden turvallisuusmääräykset selityksineen 2011-2012. Rakennusalan kustantajat RAK. Helsinki. 2011. Puutavaratoimittajien ohjeet RL/Joulukuu 2013/ Rakennustieto Oy © Talonrakennusteollisuus ry ja Rakennustietosäätiö RTS 2013 Laadinta: Mittaviiva Oy, Lauri Koistinen, Oskar Leinonen, Satu Sahlstedt/RLi, AKo www.ratu-hanke.fi
© Copyright 2024