1. No category

palkinnot
Teksti: Martti Kivioja
Kuva: Pekka Pellinen
■ Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry:n ja
Tekniska Föreningen i
Finland TFiF rf:n väitöskirjapalkinto luovutettiin
TkT Janne Ruokolaiselle.
Ruokolainen väitteli
Teknillisessä korkeakoulussa Teknillisen fysiikan
ja matematiikan osastolta
aiheesta ”Supramolecular
Concepts for SelfOrganized Polymeric
Nanostructures” kesäkuussa 2000.
Polymeerifysiikkaan
kuuluvan työn ohjaajina
olivat professori Olli
Ikkala ja professori Gerrit
ten Brinke.
Polymeerien molekyylirakenteen tutkimustuloksilla
monia sovellusmahdollisuuksia
Väitöskirjapalkinto
Janne Ruokolaiselle
Professori Olli Ikkala (vas.), TkT Janne Ruokolainen ja professori Gerrit ten Brinke.
T
EKin ja TFiF:n väitöskirjapalkinto
jaettiin
nyt kolmannen kerran.
Palkinnon saaja valittiin niiden teknillisissä
korkeakouluissa ja tiedekunnissa
tai yliopistojen matemaattis-luonnontieteellisissä
tiedekunnissa
vuonna 2000 tehtyjen väitöskirjojen joukosta, jotka saivat arvosanan ”kiittäen hyväksytty”. Palkinto
on suuruudeltaan 40.000 markkaa.
Ruokolainen sovelsi
biologisten systeemien
molekyylirakenteiden
malleja polymeereihin
Janne Ruokolaisen väitöskirja käsittelee polymeerien ja pinta-aktiivisten aineiden seoksia sekä näiden materiaalien muodostamia
nanorakenteita. Materiaalit on teh24
ty käyttäen hyväksi ns. supramolekylaarista kemiaa, jossa vahvojen kemiallisten sidosten lisäksi
hyödynnetään heikompia fysikaalisia vuorovaikutuksia kuten vetysidoksia, koordinaatiosidoksia tai
ionisia vuorovaikutuksia.
Työssä on osoitettu, että sopivasti valittuja pinta-aktiivisia lisäaineita käyttämällä epäjärjestyneistä polymeereistä voidaan saada
aikaan uudenlaisia hyvinjärjestäytyneitä nanorakenteita. Nämä rakenteet ovat samankaltaisia kuin
esimerkiksi biologisista systeemeistä löytyvät solukalvorakenteet, jotka koostuvat pinta-aktiivisten molekyylien muodostamista
kerroksista. Biologisissa materiaaleissa molekyylit järjestäytyvät itsestään, eli muodostavat nanorakenteita ilman ulkoista kontrollia.
Ruokolainen on soveltanut näitä
biologisista systeemeistä tunnet-
tuja ideoita polymeerimateriaaleihin.
Tutkitut nanorakenteet muistuttavat läheisesti myös nestekiderakenteita, joilla on monia käytännön sovelluksia esimerkiksi nestekidenäytöissä, optiikan sovelluksissa (mm. valojohteet, valomodulaattorit, polarisoivat valonlähteet),
antureissa sekä vaikeasti työstettävien polymeerien prosessoinnissa (vahvat polymeerikuidut ja johdepolymeerit).
Ruokolainen tutki laajasti erilaisia polymeerien ja pinta-aktiivisten
aineiden välisiä vuorovaikutuksia
sekä niiden vaikutuksia syntyviin
nanorakenteisiin.
Ensimmäistä
kertaa nämä rakenteet myös kuvattiin elektronimikroskopian avulla. Lisäksi työssä yhdistettiin polymeerien ja pinta-aktiivien muodostamat nanorakenteet ja lohkopolymeerien muodostamat suuremmat
rakenteet samaan molekyyliin, jolloin lopputuloksena saatiin uudenlaisia rakenteita. Työssä osoitetaan, että näitä rakenteita voidaan
kontrolloida ulkoisesti esimerkiksi
lämpötilan avulla. Valitsemalla
pinta-aktiiviset molekyylit sopivasti
myös jännite-, valo- ja pH-kontrolli
ovat todennäköisesti mahdollisia.
Tuloksille sovelluksia
mm. suodatuksessa ja
optiikassa
Väitöskirjatyön tuloksia voidaan
hyödyntää aloilla, joilla tarvitaan
kontrolloituja nanomittakaavan rakenteita. Rakenteet voivat esimerkiksi toimia apuna valmistettaessa
kalvoja, joilla on pieni huokoskoko. Näiden kalvojen sovelluksia
ovat mm. suodatus sekä katalyyttien alustamateriaalit.
Tekniikan Akateemiset 9/2001
Materiaaleilla lienee sovelluksia
myös optiikassa, sillä polymeerirakenteiden kokoa voidaan helposti
räätälöida molekyylitasolta aina
muutamaan sataan nanometriin
saakka. Järjestäytyneet rakenteet,
joiden koko on lähellä valon aallonpituuden suuruusluokkaa, toimivat täydellisesti valoa heijastavina fotokiteinä. Rakenteiden ulkoisen kontrolloitavuuden ja helpon säädeltävyyden ansiosta materiaaleilla on mahdollisesti sovelluksia myös lääkeaineiden vapautuksessa.
Suomalainen
polymeeritutkimus
maailman huipputasoa
Suomessa tulosten soveltamista
tutkitaan professori Olli Ikkalan
johdolla Teknillisessä korkeakoulussa bio- ja nanopolymeerien tutkimusryhmässä, joka on Suomen
Akatemian huippuyksikkö. Tutkimuksen kohteina ovat mm. anturit
ja pinnoitteet sekä optiset, biotek-
Tekniikan Akateemiset 9/2001
niset ja farmakologiset sovellutukset.
Palkinnon saajan valinnut työryhmä kävi läpi kaikkiaan 16 väitöskirjaa. Loppukilpailussa oli mukana kolme erittäin tasaväkistä
tekniikan eri alojen työtä, joista
parhaaksi valittiin Ruokolaisen
työ.
Palkintotoimikunnan
puheenjohtaja, VTT:n ylijohtaja Jarl Forstén korostaa palkitsemisperusteina polymeerien tutkimuksen olevan Suomessa kansainvälistä
huipputasoa. Ruokolaisen väitöskirja on korkeatasoinen perustutkimus, jonka tuloksilla on laajat hyödyntämismahdollisuudet tulevaisuudessa. ❏
Lisätietoja väitöskirjatyöstä:
Janne Ruokolainen,
University of California,
Santa Barbara, USA
p. (805) 893 7551,
Email: [email protected]
Standardien suomalainen
verkkokauppa avattu
■ Kaikki SFS:n julkaisemat standardit ovat tästä
syksystä lähtien saatavilla myös verkon välityksellä.
Verkkokaupasta voit ladata standardit pdf-muodossa suoraan omalle koneellesi.
SFS-standardeja on muunnettu sähköiseen muotoon jo muutaman vuoden ajan. Työn valmistuminen mahdollisti myös standardien sähköisen kaupan käynnistämisen. Verkkokauppa löytyy osoitteesta http://www.sales.sfs.fi
Oikean standardin löytämistä helpottavat sivujen hakupalvelut.
Standardin hankkiminen sähköisesti edellyttää palveluun rekisteröitymistä monien muiden verkkopalveluiden tapaan. Maksu
tapahtuu tilauksen yhteydessä, joko Sammon tai Nordean verkkopankin kautta, tai yleisimmillä luottokorteilla. Laskuun ostaminen edellyttää erillisen laskutussopimuksen tekemistä ennen tilausta. Verkkokaupassa standardien hinnat ovat samat kuin paperikopioina. Kopiointi- ja käyttöoikeudet vastaavat yleisesti noudatettuja käytäntöjä.
Standardit ovat luonnollisesti edelleen saatavilla niin paperikopioina kuin CD-rompuilla. Verkkokaupan valikoimiin tullaan lähiaikoina lisäämään myös eurooppalaisen standardointijärjestö
CENin standardit, jotka on vahvistettu englanninkielisinä SFSstandardeiksi niitä kuitenkaan julkaisematta. ❏
25