LEIPÄÄ KONEVOIMALLA
Tämänvuotisiin peltotöihin koneitaan vuiniisteleva viljölijä on yksi lenkki pitkässä ketjussa
joskin peltoviljely tapahtui pitkään alkeeiisin muokkausvälinein ja hevos- ja ihmisvoimin.
Pellolta aloitti myös Vaasan läänin maanviljelysseura neuvontatyönsä.
-
uomeen levisi mullistava
uutuus 1800-luvun puolivä
lissä: Skotlannista lähtöisin
oleva “kotka”, murtavakärki
nen ja kaksin käsin ohjattava
rauta-aura. Kun tähän asti
oli ollut lähimä
maan pinnan murtamista ja
vakoaniista, kääntösiipiaura nimensä mu
kaisesti käänsi maaviilun niin, että pelto
todella kuohkeutui.
kynnönneuvonnan tulleen tarpeettomak
sija lakkautti neuvojien toimet lähes koko
maassa. Tämän jälkeenkin maanviljelysseura jatkoi muutaman vuoden auraväli
tystään. Luonnollisesti kaikenlaiset maa
talouskoneet olivat myös esillä kesäko
kousten näyttelyissä. Vaikka harvalla oli
varaa kauppojen kalliisiin koneisiin, yrit
teliäisyys oli kuriniassa, sifiä tuotesuojaa
ei vielä tunnettu. Omia versioita hyväk
si nähdyistä koneista tehtiin pajassa jos
toisessakin.
KYNNÖNNEUVOJA
Auran käyttö nähtiin niin haastavaksi,
että kyntämistä varten tarvittiin opettajia.
Vuonna 1865, kaksi vuotta perustamisensa
jälkeen, maanviljelysseura palkkasi senaa
tin määrärahalla ensimmäiseksi neuvojak
seen kynnönneuvojan. Anders Strandberg
neuvoi myös muissa viljelytöissä salaoji
tuksesta alkaen.
Strandberg kynti uudisraiviota, sillä
rauta-aura herätti jopa pilkkaa. Asenteita
suurempi ongelma oli silti aurojen puute,
sifiä niitä ei aina ollut edes yhtä pitäjässä
mallikappaleeksi. Strandberg joutui ai
nakin välillä kuljettamaan raskasta auraa
mukanaan, vaikka maanviljelysseura pyr
ki kaikin tavoin edistämään rauta-aurojen
leviämistä.
KONEKAUPPAA
Edistystä silti tapahtui, niin että vuo
teen 1881 tultaessa senaatti näki
KO NEM 0 NTTÖÖ R 1
Maatalouden koneistuminen etenikin
niin nopeasti, että vuonna 1900 maanvil
jelysseura vuokrasi Onkilahden konepaja
oy:ltä palvelukseensa “konemonttöörin”.
Ivar Gummerus teki vuoden aikana seu
ran alueella 112 toimituspäivää, mikä ei
johtokunnan mielestä kuitenkaan osoitta
nut tarpeeksi suurta tarvetta toiminnalle,
eikä sopimusta jatkettu. Monttöörin palk
kaamisesta keskusteltiin tulevina vuosina
muutaman kerran, mutta lopulta vasta
vuonna 1951 otettiin piiriagrologi U. K.
Rantala seuran konekonsulentiksi.
Toki maanviljelysseura tuki koneistumi
sen edistymistä avustamalla maasniesseu
rojen yhteisostoja ja järjestämällä erityisiä
konenäyttelyitä ja kursseja. Jatkosodan
alkaessa eteläpohjalaisilla pelloilla jyrisi
jo 219 traktoria, mutta varsinainen koneis
tumisrynnäkkö tapahtui sotien jälkeen. O
• MISSÄ MENNÄÄN
ProAgria Etelä-Pohjanmaan ja sen edeltä
jien 150-vuotishistorian tutkimus- ja kir
joitustyö on ajallisesti noin puolivälissä.
On huimaa päästä seuraamaan valtavaa,
nopeaa ja kaikille eläinänaloile yltävää
kehitystä maanviljelysseuran perustamis
ajoista 1860-luvulta kohti nykypäivää.
Pöytaki ojen, kirjeiden ja muun materiaa
lin suhteen on jopa runsaudenpula. Paljon
olisi hauskoja ja mielenkiintoisia tapahtu
mia kerrottavana, mutta käsudrjoituksen
300 liuskan mitta rajoittaa sitä, mitä voi
ottaa mukaan.
Yritän silti saada kirjaan myös yksittäis
ten ihmisten näkökulmia ja kiitän heitä,
jotka ovat jo kertoneet minulle muistojaan
ja toimittaneet kuvia ja lehtileikkeitä. Otan
niitä mielelläni vastaan jatkossakin!
Käsikirjoituksen on oltava valmiina tä
män vuoden lopussa, minkä jälkeen alkaa
kuvien valinta ja hakemistojen ym. toimit
taminen. Historia ilmestyy kirjana syksyllä
2013. O
tO
1
‘1
1
KAISA VIITALA
FM, historiantutkija
ProAgria Etelä-Pohjanmaan ja sen edeltäjien
15O-vuotishistortan syntyä voit seurata biogissa:
htlp://blogit.proagria.fi/ep/maamiesseuraan/
TYÖ MIEHEN KUNNIA Vaikka koneistuminen eteni vähitellen, pitkään tehtiin paljon kåsin. Maahviljelysseurojen piirissä tulivat
1920-luvulta alkaen muotiin erilaiset työmestaruuskilpailut, joissa miehet ja naiset näyttivät taitojaan. Kuvassa ojankaivuumesta
ruuskilpailujen osallistujia maanviljelysseuran kevätkokouksessa Ylihäimässä 1925.
Å
.11
-3
.1
Yläkuvassa Aaro Pöyry Laihialta kyntää ensimmäisten
joukossa yksin parihevosella 1900-luvun alussa. Keskikuvassa näkyy Lapuan maatalousnäyttelyn 1938 monipuolinen konekenttä.
Alakuvassa näkyy 1960-luvun puolivälin traktorival ikoimaa.
4 MAANVILJELYN KONEISTUMINEN OLI NOPEAA SADASSA VUODESSA.
1.
1
1
3
itua22O12l
t
—