LEIPÄÄ KONEVOIMALLA Tämänvuotisiin peltotöihin koneitaan vuiniisteleva viljölijä on yksi lenkki pitkässä ketjussa joskin peltoviljely tapahtui pitkään alkeeiisin muokkausvälinein ja hevos- ja ihmisvoimin. Pellolta aloitti myös Vaasan läänin maanviljelysseura neuvontatyönsä. - uomeen levisi mullistava uutuus 1800-luvun puolivä lissä: Skotlannista lähtöisin oleva “kotka”, murtavakärki nen ja kaksin käsin ohjattava rauta-aura. Kun tähän asti oli ollut lähimä maan pinnan murtamista ja vakoaniista, kääntösiipiaura nimensä mu kaisesti käänsi maaviilun niin, että pelto todella kuohkeutui. kynnönneuvonnan tulleen tarpeettomak sija lakkautti neuvojien toimet lähes koko maassa. Tämän jälkeenkin maanviljelysseura jatkoi muutaman vuoden auraväli tystään. Luonnollisesti kaikenlaiset maa talouskoneet olivat myös esillä kesäko kousten näyttelyissä. Vaikka harvalla oli varaa kauppojen kalliisiin koneisiin, yrit teliäisyys oli kuriniassa, sifiä tuotesuojaa ei vielä tunnettu. Omia versioita hyväk si nähdyistä koneista tehtiin pajassa jos toisessakin. KYNNÖNNEUVOJA Auran käyttö nähtiin niin haastavaksi, että kyntämistä varten tarvittiin opettajia. Vuonna 1865, kaksi vuotta perustamisensa jälkeen, maanviljelysseura palkkasi senaa tin määrärahalla ensimmäiseksi neuvojak seen kynnönneuvojan. Anders Strandberg neuvoi myös muissa viljelytöissä salaoji tuksesta alkaen. Strandberg kynti uudisraiviota, sillä rauta-aura herätti jopa pilkkaa. Asenteita suurempi ongelma oli silti aurojen puute, sifiä niitä ei aina ollut edes yhtä pitäjässä mallikappaleeksi. Strandberg joutui ai nakin välillä kuljettamaan raskasta auraa mukanaan, vaikka maanviljelysseura pyr ki kaikin tavoin edistämään rauta-aurojen leviämistä. KONEKAUPPAA Edistystä silti tapahtui, niin että vuo teen 1881 tultaessa senaatti näki KO NEM 0 NTTÖÖ R 1 Maatalouden koneistuminen etenikin niin nopeasti, että vuonna 1900 maanvil jelysseura vuokrasi Onkilahden konepaja oy:ltä palvelukseensa “konemonttöörin”. Ivar Gummerus teki vuoden aikana seu ran alueella 112 toimituspäivää, mikä ei johtokunnan mielestä kuitenkaan osoitta nut tarpeeksi suurta tarvetta toiminnalle, eikä sopimusta jatkettu. Monttöörin palk kaamisesta keskusteltiin tulevina vuosina muutaman kerran, mutta lopulta vasta vuonna 1951 otettiin piiriagrologi U. K. Rantala seuran konekonsulentiksi. Toki maanviljelysseura tuki koneistumi sen edistymistä avustamalla maasniesseu rojen yhteisostoja ja järjestämällä erityisiä konenäyttelyitä ja kursseja. Jatkosodan alkaessa eteläpohjalaisilla pelloilla jyrisi jo 219 traktoria, mutta varsinainen koneis tumisrynnäkkö tapahtui sotien jälkeen. O • MISSÄ MENNÄÄN ProAgria Etelä-Pohjanmaan ja sen edeltä jien 150-vuotishistorian tutkimus- ja kir joitustyö on ajallisesti noin puolivälissä. On huimaa päästä seuraamaan valtavaa, nopeaa ja kaikille eläinänaloile yltävää kehitystä maanviljelysseuran perustamis ajoista 1860-luvulta kohti nykypäivää. Pöytaki ojen, kirjeiden ja muun materiaa lin suhteen on jopa runsaudenpula. Paljon olisi hauskoja ja mielenkiintoisia tapahtu mia kerrottavana, mutta käsudrjoituksen 300 liuskan mitta rajoittaa sitä, mitä voi ottaa mukaan. Yritän silti saada kirjaan myös yksittäis ten ihmisten näkökulmia ja kiitän heitä, jotka ovat jo kertoneet minulle muistojaan ja toimittaneet kuvia ja lehtileikkeitä. Otan niitä mielelläni vastaan jatkossakin! Käsikirjoituksen on oltava valmiina tä män vuoden lopussa, minkä jälkeen alkaa kuvien valinta ja hakemistojen ym. toimit taminen. Historia ilmestyy kirjana syksyllä 2013. O tO 1 ‘1 1 KAISA VIITALA FM, historiantutkija ProAgria Etelä-Pohjanmaan ja sen edeltäjien 15O-vuotishistortan syntyä voit seurata biogissa: htlp://blogit.proagria.fi/ep/maamiesseuraan/ TYÖ MIEHEN KUNNIA Vaikka koneistuminen eteni vähitellen, pitkään tehtiin paljon kåsin. Maahviljelysseurojen piirissä tulivat 1920-luvulta alkaen muotiin erilaiset työmestaruuskilpailut, joissa miehet ja naiset näyttivät taitojaan. Kuvassa ojankaivuumesta ruuskilpailujen osallistujia maanviljelysseuran kevätkokouksessa Ylihäimässä 1925. Å .11 -3 .1 Yläkuvassa Aaro Pöyry Laihialta kyntää ensimmäisten joukossa yksin parihevosella 1900-luvun alussa. Keskikuvassa näkyy Lapuan maatalousnäyttelyn 1938 monipuolinen konekenttä. Alakuvassa näkyy 1960-luvun puolivälin traktorival ikoimaa. 4 MAANVILJELYN KONEISTUMINEN OLI NOPEAA SADASSA VUODESSA. 1. 1 1 3 itua22O12l t —
© Copyright 2024