täältä.
Logistiikka-alueen Ympäristönäkökohdat TYÖOSIO 2 - RAPORTTI 30.8.2011 Toimitusketjujen hallinnan KT-keskus ELLO –projekti: WP4 EcoHub konseptin kehittäminen Jyrki Luukonlahti TIIVISTELMÄ 1 JOHDANTO ............................................................................................. 3 2.LOGISTIIKKA-ALUEEN ENERGIALÄHDEMAHDOLLISUUDET 5 2.1 Maalämpö .............................................................................................................. 5 2.2 Maakylmä ............................................................................................................ 12 2.3 Tuulivoima .......................................................................................................... 12 2.4 Aurinkoenergia .................................................................................................... 23 2.5 Bioenergia............................................................................................................ 28 3. JÄTTEENHUOLTOSTRATEGIA ..................................................... 33 4. MUUT YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT ............................................. 38 4.1 Meluhaitat ............................................................................................................ 38 4.2 Hulevedet ............................................................................................................. 40 5 ALUERAKENTAMINEN JA YLLÄPITO ......................................... 40 5.2 EcoHub -terminaalin tavoitteet rakennukselle .................................................... 43 5.3 Rakennusmateriaalit ............................................................................................ 43 6.0 LOPPUYHTEENVETO ..................................................................... 46 LÄHDELUETTELO KUVALUETTELO LIITTEET Tiivistelmä Tämä raportti summaa ELLOssa tehdyt energiaraportit, joilla haetaan mahdollisuuksia uusiutuvien energioiden käytölle suuressa ECOHub rakennuksessa. Energian käyttömahdollisuudet ovat käytössä Hub:n ympäristöön muodostuvalle yritystoiminnalle. Hake-energiatuotanto jätettiin tarkoituksella pois, sillä sitä on tuettu ja tutkittu aikaisemmin. Sitä paitsi, jos hakkeen käyttö lisääntyy suunnitelmien mukaan, voi seurata tilanne, että hakkeen kuljetusmatkat eivät enää tue vihreää kehitystä logistiikassa. Raportissa on esimerkkejä Suomesta ja Ulkomailta erilaisista mahdollisuuksista uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä. Jos EcoHub rakennetaan lyhyellä aikataululla, niin energiavaihtoehdoista vahvimmilla ovat maalämpö sekä tuulivoima (tuulivoimalla voimakkaat valtion tuet). Pidemmällä tähtäimellä on tutkittava leväenergia ja sen mahdollisuudet. Aurinkovoimaa ei ole otettu tosissaan energiavaihtoehtona. Toki Suomessakin on kohteita, joissa tätä energiamuotoa käytetään. Ilmaston lämpeneminen kuitenkin tulee vaikuttamaan siihen, että rakennusten jäähdytystarve kesällä tulee kasvamaan, jolloin aurinkoenergia on varteenotettava vaihtoehto. Energiamuodon valinnassa ei ole yhtä varmasti oikeaa ratkaisua, vaan paras ratkaisu saattaa olla erimuotojen kombinaatio. Rakennustekniikassa on rakennusmateriaalien tarjonnassa runsaudenpulaa energiaa säästävien materiaalien valinnassa. Luontoystävällisiä mittareita on runsaasti tarjolla ja olisi tehtävä päätökset mitkä ovat oikeat mittarit: CO-päästöt, hiilijalanjälki, elinkaariajattelu (minkä mukaan?),… Problematiikka tulee hyvin selville Simo Kotoaron tutkielmasta vihreästä logistiikasta, joka on tehty Velog hankkeeseen. (www.hamk.velog.fi) Nykyisen tiedon mukaan, jos mitataan hiilijalanjäljellä, niin puurakentaminen olisi paras ratkaisu, mutta silloin törmäämme rakenneteknisiin kysymyksiin mm. jänneväliin. Olisiko paras ratkaisu kombinaatio teräsrakentamista ja puurakentamisesta? 1 JOHDANTO ELLO hankkeen toisessa WP4:n osiossa käsitellään Logistiikka-alueen ympäristönäkökohtia ja mahdollisia parhaita käytänteitä tulevaisuuden vaatimusten ja mahdollisuuksien energia-, jätehuolto- ja rakentamismenetelmien osalta. Kaikilla kolmella osa-alueella on varmaa, että viranomaismääräykset tulevat tiukkenemaan hyvinkin nopeassa aikataulussa. Esimerkkinä vaatimuksista on nyt Helsinki- Vantaan lentokentän ympäristöluvan huomattavasti tiukemmat määräykset mm lentomelun osalta. Uudessa hallitusohjelmassa viitataan myös vaatimusten kiristymiseen epäsuorasti: Hallitus uudistaa kansallisen kestävän kehityksen strategian, jossa määritellään kestävän kehityksen tavoitteet ja periaatteet. Samalla kehitetään mittarit, joilla tavoitteiden toteutumista eri hallinnonaloilla seurataan. (Hallitusohjelma 2011 Luku 8 Ympäristöpolitiikka) Selvitetään, mitä vaikutuksia olisi EU:n tavoitteella vähentää päästöjä 30 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Selvityksessä tarkastellaan tavoitteen muuttamisen aiheuttamia kustannusvaikutuksia, yhteiskunnallisia hyötyjä, vaikutuksia kilpailukykyyn ja yhteensopivuutta kahden asteen tavoitteen kanssa huomioon ottaen muiden EU-maiden sitoumukset. Hallitus päättää vuoden 2012 loppuun mennessä tukea EU:n siirtymistä 30 prosentin tavoitteeseen, jos selvitykset antavat siihen edellytyksen. (Hallitusohjelma 2011 Luku 9 Ilmastopolitiikka) Kuten lainauksista näkee, perusmittaristo valmistuu 2012 loppuun mennessä. Mittariston valmistumisen jälkeen on luultavaa, että vaatimustaso kasvaa, sillä nyt voidaan antaa selkeämmät konkreettiset numeeriset tavoitteet ympäristövaatimuksille. Logistiikka-alueen määritelmä on ollut aikaisemmin epätarkkaa, Joten tässä raportissa käytetään Pöyry OY:n logistiikkatermien määritelmä laajennetusti logistiikka-alueesta. Logistiikka-alue määritellään seuraavasti: Logistiikka-alue on järjestäytyneesti muodostunut logistiikkatoiminnoille tarkoitettu alue, jossa on useita logistiikkakeskuksia, varastoja yms. logistiikkatoimintoja lisäpalveluineen. Alueella on useita toimijoita. (Pöyryn logistiikka termistöstä EslogC hanke) Lisäksi alueella voi olla myös valmistavaa teollisuutta ja muita yrityksiä, jotka käyttävät alueen logistisia palveluita. Raportissa käsitellään energiatuotannossa uusiutuvien energioiden sovellettavuutta logistiikka-alueelle. Samoin jätteidenkäsittelylle haetaan mallia joka on kustannustehokas ja kuitenkin mahdollistaa jätteiden tarkoituksenmukaisen kierrätyksen. Superterminaali projektissa luodaan logistiikka-alueella toimiville yrityksille yksinkertainen, vaivaton ja kustannustehokas toimintamalli energian ja jätteenkäsittelyn osalta. Kaikki alueella olevat yritykset riippumatta toimialasta saavat yhteiset pelisäännöt ja palvelut, jotka helpottavat sääntöjen noudattamista. Rakennusten suunnittelussa on uuden energia tason esteenä hyvin usein hinta. Logistiikkayritykset ovat haluttomia investoimaan rakennuksiin epävarman maailmantilanteen ja ohuiden katteiden takia. Lisäksi toiminnan nopeatempoisuus vaatii tiloilta hyvää muunneltavuutta volyymivaihteluun, tuotemixin vaihteluun ja yritysten muuttuviin strategioihin. ELLOn Superterminaaliraportin businessmallin mukaan, alueen rakennuskannasta vastaa kuitenkin itsenäinen yritys, joka osaa ottaa huomioon sisällä toimivien yritysten nopeat muutostarpeet. Toinen etu businessmallissa on se, että hallinnoiva yritys pitää huolta pelisääntöjen jatkuvasta kehityksestä. 2.LOGISTIIKKA-ALUEEN ENERGIALÄHDEMAHDOLLISUUDET Tässä luvussa käsitellään uusiutuvin energioiden sovellutusmahdollisuuksia logistiikka-alueelle. Ongelmana sovellutuksille on ollut ja on edelleenkin syöttötariffijärjestelmä (takuuhintajärjestelmä sähköntuottajalle). Lausunnolla oleva ehdotus antaisi syöttötariffit tuulivoimalle ja bioenergialle. Samoin puunkäyttö saisi omat tukensa ns ”risupaketti”. Hitaus tariffijärjestelmissä on hidastanut myös energiavaihtojen tuotekehitystä. Lisäksi tuet ovat budjettipohjaisia, jolloin uuteen budjettiin liittyy aina epävarmuustekijöitä, jotka tekevät investoijat varovaisiksi. Suomessa on kuitenkin muutamia yrityksiä, jotka ovat lähteneet uusiutuvan energian käytön ”pioneereiksi”. ELLO projektin yhteydessä on tutustuttu IKEA:n Tampereen energiaratkaisuihin ja SOK:n uusi suurvarasto Sipoossa on antanut hyvin tietoa energiaratkaisuistaan. Kummallakin toiminnalla on yhteistä se, että logistiikkatoiminnot on räätälöity yritykselle itselleen ilman pelkoa, että toiminnot lyhyellä aikavälillä siirtyisivät jonnekin muualle. Kesällä 2010 tehtiin kolme uusiutuviin energioihin liittyvää tutkimusta, jotka ovat tämän raportin liitteenä. Tutkimukset sisältävät yksityiskohtaista tietoa eri energialähteistä, joten tässä osiossa annetaan suuntaviivoja mahdolliseksi logistiikka-alueen energia vaihtoehdoiksi. Tutkimuksia laadittaessa tuli hyvin nopeasti selväksi että uusiutuvien energioiden tutkimus on hyvin kiihkeässä vaiheessa ja uusia energiainnovaatioita tulee kuin liukuhihnalta. Tästä seuraa, että raportteja on syytä päivittää vähintään vuositasolla. 2.1 Maalämpö Maalämmön varhaisimmista hyödyntäjistä ovat olleet Islantilaiset, jotka ottavat kaukolämmön geishireistaan. Tekniikka oli lähellä läpimurtoa 70luvulla energiakriisin aikaan. Kriisin jälkeinen öljyn hinnan lasku hautasi tekniikan taloudellisesti kannattomana energiaratkaisuna. Nyt öljyn hinnan jälleen noustessa tekniikka on otettu vakavasti. luonnollisesti laitteiden ja ohjelmistojen parantuminen on laskenut maalämpösysteemin takaisinmaksuaikaa. Systeemi yleistyy yksityisten kuluttajien energiaratkaisuna. Esim. tarjousten 120m^2 omakotitalon maalämpöpaketti tarjousten perusteella on n.14.000€ (tarjous kesällä 2011). Suomessa on jo suurempia kohteita toteutettu energian osalta maalämmöllä: SOK:n Sipoon logistiikkakeskukselle yli puoli miljoonaa euroa energiatukea 22.12.2009 8:32 Talous Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen päätöksellä 562 500 euroa energiatukea SOK:n uuden logistiikkakeskuksen rakentamiseen Sipooseen. Rakennuksesta tulee yksi Suomen suurimmista, ja sen energiahankinnassa on asetettu tavoitteeksi mahdollisimman pienet hiilidioksidipäästöt ja mahdollisimman suuri uusiutuvan energian osuus. Sipoon logistiikkakeskuksen yhteyteen rakennetaan niin sanottu hybridilaitos, jossa koko rakennuksen tarvitsemasta lämpöenergiasta 30 prosenttia tuotetaan geoenergialla ja 55 prosenttia pellettilämpöenergialla. Siten uusiutuvan energian osuudeksi tulee 85 prosenttia. Hankkeen tuki on 25 prosenttia koko geoenergiakentän 2,25 miljoonan euron kustannuksista. Laitokseen tulee Suomen suurin rakennuskohtainen lämpöpumppusovellus, joka tuottaa yli 8 gigawattituntia uusiutuvaa energiaa vuodessa. Hankkeeseen sisältyy myös teknisiä haasteita. Pääosin rakennuksen alla sijaitsevaan 10 hehtaarin geoenergiakenttään tulee jopa 300 metriä syviä lämpökaivoja. Suomessa ei ole aiemmin rakennettu yli 200 metrin syvyisiä lämpökaivoja. (Rakennuslehti 22.12 2009 8:32 Talous) Kuva 1 Logistiikkakeskuksen harjakaiset pidettiin keväällä 2011-08-05, kuva Ylen arkistosta Kuva 2 Tampereen Ikean kalliolämpö, kuva Ikea Tampere Ikean vanhin maalämpöjärjestelmä on vain kymmenen vuotta vanha ja suurin osa järjestelmistä on tehty vuosien 2008 ja 2009 aikana. Lämpö-pumppuvalmistajista Carrier on toimittanut yli puoleen Ikea: n kaikista maalämpöjärjestelmistä. Tampereen tavaratalossa lämpökaivot (60 kpl) sijoitettiin tavaran vastaanoton alueelle ja niiden vaatima pinta-ala oli yhteensä 1700 neliömetriä. Vinoon poratut reiät ovat lähimmillään 5 metrin päässä toisistaan. Maakentän poraus Tampereella kesti 13 työpäivää kolmella poravaunulla ja lämpökaivoa syntyi 12 000 metriä (115 mm:n kaivot). Tampereen Ikea:n lattiapinta-ala on 36 500 m2 ja sen kokonaistilavuus on 265 000 m3. Rakennuksen lämpöenergian tarve on 1 200 MWh/a ja käyttöveden lämmitysenergian tarve 170 MWh/a. Jäähdytysenergian tarve on 1000 MWh/a. Lämpöpumppuja on kolme kaksi lämmitystä ja yksi jäähdytystä varten. Käytettävä kylmäaine on R134a. Jäähdytysmenetelmänä on vapaa jäähdytys. (Maria Virtanen: Lämpöpumppusovellutukset kiinteistöjen lämmityksessä 2010, 16) Kuva 3 Muovitec Oy referenssilistan kuva IKEA:n työmaalta Tampereelta Logistiikka-alueiden energiavaihtoehdoksi maalämpö on nykyään varteenotettava vaihtoehto. Alueet ovat pinta-alaltaan hyvin laajoja, joten porausreikien sijoittaminen alueelle on vapaampaa ja ne voidaan sijoittaa tarkoituksenmukaisimpaan paikkaan. Maalämpötekniikan käytön taloudellisuudesta on paljon laskelmia. laskelmien trendi on kuitenkin selvästi maalämmön käyttöä tukevia. Jo vuonna 2005 laskettiin omakotitalolle maalämpöinvestoinnille takaisinmaksuajaksi 6,1 vuotta (Maalämmön pikaopas, Jari lehtinen Lämpövinkki OY 31,12 2010) Samasta lähteestä saa myös tuottolaskelmia. Luonnollisesti laskelmat on aina tehtävä todelliseen omaan kohteeseensa, mutta ainakin esimerkkien valossa maalämpö täytyy ottaa tosissaan suunniteltaessa logistiikka-alueen ratkaisuja. Suuria maalämpöratkaisuja löytyy myöskin Aasiasta, jossa mm Englantilainen hypermarketketju TESCO hyödyntää maalämpöä jättiläismäisessä logistiikkakeskuksessaan. Kuva 4 Tesco Opens 240,000 Sqm Green Logistics Centre Near Shanghai by The RightSite Team on Thu, 2011-07-14 17:54 UK hypermarket retailer Tesco announced on July 13th the opening of its new 240,000 environmentally-friendly distribution center in Jiashan, Zhejiang province, near Shanghai. The new warehousing and distribution facility employs an energy-efficient design and an extensive range of green technologies, such as ground-source heat pumps for central heating and solar water heating. Jo käytössä oleva maan lämpöä käyttävä järjestelmä löytyy Arlandan lentokentältä. The aquifer – the world’s largest energy storage unit The world’s largest energy storage unit − the aquifer that supplies space cooling and heating for Stockholm-Arlanda Airport − has now been placed in service. Kuva 5 Aquifer-based heating and cooling system in operation Stockholm-Arlanda has begun tapping its aquifer − from now on, all cooling of airport buildings, including the terminals, will come from the aquifer. Before the Midsummer holiday in June, the heating and cooling system underwent trial operation, and now it has begun to operate on a commercial basis. During the summer, the aquifer has delivered cooling to the buildings at Stockholm-Arlanda and has meanwhile been storing heat. In the winter, this stored heat will be used in the ground heating system at the airport’s aircraft parking stands and to pre-heat ventilation air in buildings. (Arlandan lentokentän nettisivut: www.arlanda.se/en ) 2.2 Maakylmä Lämpöpumput voidaan suunnitella myös siten, että niitä voidaan hyödyntää jäähdytykseen. Kiistelty ilmanmuutos tulee vaikuttamaan ainakin jollakin aikavälillä jäähdytyksen tarpeen lisääntymiseen. Suositeltava normaalin varaston sisälämpötila on n. 17-22 astetta Celciusta. Kustannusmielessä lämpöpumppusovellutuksesta voidaan ajatella, ettei kahta laitteistoa tarvita, toinen lämmitykseen ja toinen jäähdytykseen, joka on jo investointimielessä kiinnostava. Maalämmön ja maakylmän tapauksessa on kuitenkin eräs arveluttava tekijä: ”Lämpöpumppu on kymmeniä vuosia vanhakeksintö, joten teknisesti ei liene odotettavissa mullistuksia” (TkT Timo Kalemann). 2.3 Tuulivoima Hallituksen esityksen mukaan tuulienergiaa tulee saamaan syöttötariffin lähiaikoina. Esitetty takuuhinta on 83,50€/MWh. Lisäksi sitä tuetaan myös investointiavustuksilla. TEM:n myöntämä investointituki on maksimissaan 40% investoinnista. ”Suomen ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti uusiutuvan energian osuuden tulee nousta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Osana tätä hallitus linjasi viime vuonna, että tuulivoimaloilla tuotetun sähkön määrä pyritään nostamaan 6 terawattituntiin (TWh) eli tehona 2500 megawattia (MW), mikä tarkoittaa merkittävää tuulivoiman rakentamista nykyiseen verrattuna. Tuulivoiman rakentamiseen liittyvä viranomaisyhteistyö ja sen toimintatapojen sujuvuus ovat tärkeitä. Vastuullisuus kaavoitus- ja lupa-asioiden sujuvassa hoitamisessa on edellytys strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamiselle. Jotta tavoitteeseen päästään, on tuulivoiman rakentamista suunnattava maatuulivoiman lisäksi myös merelle”, kertoo PVO-Innopower Oy:n toimitusjohtaja Lauri Luopajärvi. (Suomen tuulivoimayhdistyksen www sivuilta Uutiset 14.6 2011) Odotukset tukien myötä ovat korkeat ja useat kunnat hamuavat tuulivoimalaprojekteja. Alla olevalla linkillä pääsee tarkastelemaan Suomen suunnitelmia kartalta. http://maps.google.fi/maps/ms?hl=sv&ie=UTF8&msa=0&msid=2146149 92206218572232.00046c275fd867e2e1def&source=embed&ll=65.98227, 27.202148&spn=13.551011,57.084961&z=5 Kuva 6 Wind power projects in Finland. [email protected];Anders.Stenberg@tuulivoimayhdistys. fi, updated in May 2011. ONSHORE Projects on different stages 7 Under construction 6 preparing for construction 5 Applying for permits 4 EIA approved 3 EIA under process 2 decision on applying EIA received 1 feasibility studied 0 project proposed Total Tuulipuisto Project ONSHORE Raahe, satama I Eckerö, Långnabba Hammarland, Stenarna Juva, Loukeenvuori Merijärvi, Ristivuori Hamina, Mäkelänkangas Vaasa, Sundom Kristiinankaupunki, Karhusaari Simo, Onkalo Simo, Putaankangas Lappeenranta, Muukonkangas Kemi, Ajos Kauhava, Alahärmä Närpiö, Finnsätret Korppoo Kristiinankaupunki, Vanha Närpiöntie Muonio, Mielmukkavaara Kangasala, Tiihala Hamina, Summa phase II Ilomantsi, Sonkaja Huittinen, Pahkionvuori Lahti, Kujala Tervola, Varevaara Ii, Olhava Maalahti, Sidlandet Närpiö, Norrskogen Vähäkyrö Kittilä, Kuolavaara Kittilä, Keulakkopää Kristiinankaupunki, Metsälä Ilmajoki / Kurikka Föglö, Rödskär Hanko, Hankoniemi (Santala) Teuva Hanko, Koverhar Pori, Peittoonkorpi Siikajoki, Varessäikkä + Kuusiniemi Maalahti, Bergö Merikarvia, Trolssi, Korpi-Matti Raahe, Kopsa Mustasaari, Raippaluoto Kemijärvi, Tunturipalo Pyhäjoki, Mäkikangas Kalajoki, Jokela Raahe, Annankangas Raahe, Pöllänperä Raahe, Somerokangas MW 3 89 174 214 1351 530 110 811 3 281 Vaihe Project phase 7 under construction 6 preparing for construction 6 preparing for construction 6 preparing for construction 6 preparing for construction 6 preparing for construction 6 preparing for construction 6 preparing for construction 6 preparing for construction 6 preparing for construction 5 applying for permits 5 applying for permits 5 applying for permits 5 applying for permits 5 applying for permits 5 applying for permits 5 applying for permits 5 applying for permits 5 applying for permits 5 applying for permits 5 applying for permits 5 applying for permits 5 applying for permits 5 applying for permits 4 EIA approved 4 EIA approved 4 EIA approved 4 EIA approved 4 EIA approved 3 EIA under process 3 EIA under process 3 EIA under process 3 EIA under process 3 EIA under process 3 EIA under process 3 EIA under process 3 EIA under process 3 EIA under process 3 EIA under process 3 EIA under process 3 EIA under process 3 EIA under process 3 EIA under process 3 EIA under process 3 EIA under process 3 EIA under process 3 EIA under process No of projects 1 9 14 5 31 21 8 43 132 Arvioitu Estimated 2011 2011 2011 2011 2011 2013 2011 2011 2011 2011 2011 2012 2013 2011 - 2012 2011 2012 2012 2011 2011 2011 2013 2013 2011 2011 2011 2011 2011 2013 2013 2012 2013 2013 2012-2014 2013 2013 2014 2013 Raahe, Hummastinvaara Raahe, Yhteinenkangas Sodankylä, Joukhaisselkä-Kulvakkoselkä Ii, Myllykangas Raahe, Ketunperä Raahe, Piehingin Ylipää Raahe, Haapajoki Kemijärvi, Ailankatunturi ja Petäjävaara Kalajoki, Tohkoja Luvia, Martinpalo - Oosinselkä Tammela, Forssa, Jokioinen - Kiimasuo Salo / Raasepori, Näsekartano Kalajoki, Mustilankangas Kotka, Mussalo Raahe, Ylipää ja Jokela Ii, Olhava (Nyby) Kotka, Rankki Pöytyä, Pitäjänvuori Kemijärvi, Kuusivaara / Mömmövaara Kemijärvi, Iso Severivaara Kemijärvi, Kangaslamminvaara / Outovaara Kemijärvi, Untamovaara + Kangaslampi Siikajoki, Toppila Savonlinna + Enonkoski, Laukunkangas Pyhäranta, Ylikylä Pyhtää, Långö Honkajoki, Kirkkokallio Sastamala, Suodenniemi Raahe, satama II Lumijoki Selkämatala tai Nälkämatala Närpiö, Nämpnäs Raahe ja Siikajoki, Mastokangas Tornio, Kitkiäisvaara Ruokolahti, Kerimäki Loviisa, Björnvik Luvia, Lemlahti Nykarleby, Vexala Nykarleby, Kantlax Korsholm, Iskmo Korsnäs, Soptippen Korsnäs, Harrström Virolahti Oravakorpi-Vaahterikonkangas Kristiinankaupunki, Uttermossa Kannus, Kokkola, Kalajoki I Korsnäs, Bredskäret Kangasala, Kuhmalahti Pori, Pori II-vaihe Hamina, Summa phase II Paltamo, Kivesvaara Ristijärvi, Saukkovaara Ilmajoki, Mansikkavuori 3 EIA under process 3 EIA under process 3 EIA under process 3 EIA under process 3 EIA under process 3 EIA under process 3 EIA under process 3 EIA under process 3 EIA under process 3 EIA under process 3 EIA under process 3 EIA under process 3 EIA under process 2 decision on applying EIA received 2 decision on applying EIA received 2 decision on applying EIA received 2 decision on applying EIA received 2 decision on applying EIA received 2 decision on applying EIA received 2 decision on applying EIA received 2 decision on applying EIA received 2 decision on applying EIA received 2 decision on applying EIA received 2 decision on applying EIA received 2 decision on applying EIA received 2 decision on applying EIA received 2 decision on applying EIA received 2 decision on applying EIA received 2 decision on applying EIA received 2 decision on applying EIA received 2 decision on applying EIA received 2 decision on applying EIA received 2 decision on applying EIA received 2 decision on applying EIA received 1 feasibility studied 1 feasibility studied 1 feasibility studied 1 feasibility studied 1 feasibility studied 1 feasibility studied 1 feasibility studied 1 feasibility studied 0 project proposed 0 project proposed 0 project proposed 0 project proposed 0 project proposed 0 project proposed 0 project proposed 0 project proposed 0 project proposed 2014 2013-2014 2013 2013 2014 2013 2014 2013 2013 2013 2014 2011 2013 2013 2013 2014 2013 2012 2011 2013 2013 2015 2015 Kristiinankaupunki + Dragsmark + Lapväärti + Perus Kouvola Rauma, Maanpää Pori, Hangassuo Kokkola, Ykspihlaja Siikajoki, Papinkangas ja Vartinoja Kaskinen Kemi, Ajos Sund, Gunnarsby Kannus, Kokkola, Kalajoki II Rauma, Äyhö Larsmo, Fränsviken Nykarleby, Klubbskatan Mäntsälä, Jätyri Mustasaari, Fjärdskär Närpiö Parainen, Sorppoo Uusikaupunki, Iso Hailus / Kirsta Maalahti, Yttermalax Korsnäs, Bredskäret Vaasa, Vaskiluoto Laihia, Rajavuori Toholampi Uusikaupunki, Hangontie Lieto ja Tarvasjoki, Paappala Haukipudas, Annanmäki-Isoniemenkangas Ypäjä, Jokioinen, Humppila, Tyrinselkä Kemiönsaari, Gräsböle Kemiönsaari, Nordanå-Leipyö Kristiinankaupunki, Lappvärti Eurajoki, Auvi Humppila Ii, Laitakari Ii, Varjakka 0 project proposed 0 project proposed 0 project proposed 0 project proposed 0 project proposed 0 project proposed 0 project proposed 0 project proposed 0 project proposed 0 project proposed 0 project proposed 0 project proposed 0 project proposed 0 project proposed 0 project proposed 0 project proposed 0 project proposed 0 project proposed 0 project proposed 0 project proposed 0 project proposed 0 project proposed 0 project proposed 0 project proposed 0 project proposed 0 project proposed 0 project proposed 0 project proposed 0 project proposed 0 project proposed 0 project proposed 0 project proposed 0 project proposed 0 project proposed OFFSHORE Kemi, Ajos, test turbine 6 preparing for construction Ii, Suurhiekka 5 applying for permits Pori, Pori offshore II 4 EIA approved Oulunsalo / Hailuoto 4 EIA approved Haukipudas, Hoikka-Hiue / Luodeletto 4 EIA approved Haukipudas, Nimettömänmatala 4 EIA approved Kristiinankaupunki, Siipyy 4 EIA approved Kristiinankaupunki / Närpiö 4 EIA approved Raahe, Maanahkiainen 4 EIA approved Tornio, Röyttä III offshore 4 EIA approved Inkoo / Raasepori 4 EIA approved Kemi, Ajos III 3 EIA under process Korsnäs 3 EIA under process Raahe, Ulkonahkiainen 1 feasibility studied Raahe, Pertunmatala 1 feasibility studied Kumlingen, Östra Skärgården 1 feasibility studied NOTE EIA - YVA prosessissa * Information based only on a newspaper article – Tiedot sanomalehdestä 2015 2012 2014 2014 2012 2011 2014 2011 2015 2016 2016 2012 2013 2012 2012 2012 2011 2016 2013-2015 Valmistuneet / in the operation in 2010: Hamina, Summa Raahe, Raahe II Tornio, Röyttä Pori, Pori offshore I 4 production 4 production 4 production 4 production 2010 2010 2011 2010 Valmistuneet / in the operation in 2009: Ii Laitakari Pori Tahkoluoto 3 production 3 production 2009 2009 Kuva 7 STY 20.5.2011 Suomen hankkeet Lista on hyvin pitkä, eikä kaikilla hankkeilla voi olla ilman valtion voimakasta tukea taloudellista pohjaa. Jos kaikki hankkeet lasketaan yhteen, niin tavoitteena on kunnianhimoinen 6300 MW. (Suomen tuulivoimayhdistys 20.5 2011) Sisämaassa mastojen korkeus on ongelma. Siitä johtuen edellä olevista hankkeista tai hankehakemuksista 90% sijaitsee rannikolla. Tuuliatlaksen mukaan voimakkuudet sisämaassa vaihtelevat kohtalaisesti eri vuoden aikoina ja tyypillisesti talvi on tuulisinta aikaa. mastojen korkeus on sisämaassa kuitenkin tärkein tekijä. Esimerkkinä on Kesäkuun tilanne 50 metrin ja 200metrin maston korkeuksilla. Tuulivoimalan tuotantokartat kuvaavat nimellisteholtaan 3 MW:n tuulivoimalan energiantuotannon (MWh), joka on laskettu säämallilla eri korkeuksille tuotetun tuulen nopeuden (m/s) jakaumasta. Kartat esittävät tuulivoimalan kuukausittaista ja vuotuista keskimääräistä jakaumaa eri korkeuksilla. Tuulen nopeuden oletetaan vastaavan tuulta voimalan napakorkeudella, ja tuulen nopeus oletetaan vakioksi koko roottorin pyyhkäisypinta-alalla. Ilman tiheyden vaihtelun vaikutusta voimalan tehoon ja energiantuotantoon ei ole otettu laskennassa huomioon. Tuulivoimalan suorituskyky eli tehokäyrä (napakorkeuden tuulen nopeus vs. voimalan tuottama teho) laaditaan yleensä vastaamaan ns. standardi-ilmakehän oloja, eli ilman lämpötila on +15º C, ilmanpaine 1013,25 hPa ja ilman tiheys 1,225 kg/m3. (Ilmatieteenlaitoksen tuuliatlas) Kuva 8 Kesäkuu 50m korkeus Kuva 9 Kesäkuu 200m korkeus Tuulivoiman tuotekehityspanokset kasvavat hyvin rivakasti ja Japanin ydinvoimaonnettomuuden jälkeen on odotettavissa mittavia investointeja uusiutuviin energioihin, varsinkin tuulivoimaan mm Saksassa. Saksa päätti luopua ydinvoimasta voimaloiden käyttöiän jälkeen, mutta eivät kuitenkaan halua joutua liian riippuvaisiksi Venäjän maakaasusta. Jotain Saksan nopeasta investointivauhdista kertoo se, että vuonna 2005 Saksan tuulivoimateho oli 18415 MW ja 2010 se oli noussut 25624 MW:n. 2011 Japanin tapahtumien jälkeen voidaan vain arvata miten installaatiovauhti on kiihtynyt. Jotain osviittaa antaa seuraava artikkeli: Tuulivoiman tuotanto kolminkertaistumassa Euroopassa vuosikymmenessä 04.08.2011 15:55 Energiantuottajien arvion mukaan tuulivoiman tuotanto tulee kolminkertaistumaan Euroopassa vuoteen 2020 mennessä. Eri puolilla mannerta on suunnitelmia jopa kymmenien tuhansien uusien tuulitubiinien asennuksesta. Arviot ovat peräisin Euroopan tuulivoimajärjestö EWEAn ( www.ewea.org ) tuoreesta raportista. Vuoden 2010 lopussa tuulivoimalla tuotettiin EWEAn mukaan 5,3 prosenttia EU:n energiantarpeesta. Raportin mukaan osuus tulee nousemaan 15,7 prosenttiin eli yli 570 terawattituntiin kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Viime vuoden lopussa Euroopassa oli yli 70 000 tuuliturbiinia käytössä. EWEAn mukaan vuoden 2020 tavoitteen saavuttaminen vaatii 30 - 60 000 nykyaikaisen tuuliturbiinin käyttöönottoa. Investoinnit tulevat olemaan massiivisia. Vuosittaiset investoinnit tuulivoimaloihin ovat tällä hetkellä noin 12,7 miljardia euroa, ja summan odotetaan nousevan 26,6 miljardiin euroon vuodessa tämän vuosikymmenen aikana. Noin 40 prosenttia rahoista menee merituulipuistojen rakentamiseen. EWEA toivoo, että EU asettaisi sitovat uusiutuvan energiantuotannon tavoitteet nykyistä korkeammalle tasolle osana ilmastopoliittisia tavoitteita. Tuulivoiman suosio vaihtelee hyvin paljon EU:n jäsenmaissa. Saksa ja Espanja tuottavat yhteensä yli puolet kaikesta EU:n tuulisähköstä. Skotlannin tavoitteet ovat kunnianhimoisia: tavoitteena on tuottaa 100 prosenttia energiantarpeestaan uusiutuvilla. Mielenkiintoinen huomio on kanssa hallitusten päätökset tai päättämättä jättämiset energia-asioissa. Yhdysvalloissa 2009 tuulivoimaa oli 35000 MW (2009 rakennettiin 4000 MW). Valtion tukipolitiikan jatkuvuuden epävarmuus pudotti kuitenkin määrän vuodeksi 2010 1200 MW:iin. Tuulivoimainnovaatioista tällä hetkellä käyttökelpoisimpana logistiikkaalueelle, jolla on myös lentokenttä, on pystyturbiinitekniikkaa. Kuva 10 Purjevene ilman purjeita, kuva: Enercon. 25 metriä korkeat pyörivät tuulisylinterit antavat käyttövoiman ensimmäiselle saksalaiselle laivalle, joka kulkee tuulienergialla. Kieliläisellä Lindenaun telakalta vesille laskettu rahtialus tulee tuulivoimaloita rakentavan Enercon-yhtiön käyttöön. Vesille lasketulla E-Ship 1:llä alkaa nyt voimanlähteiden asentaminen. Vuoden loppuun mennessä valmistuvan aluksen huippunopeus on tuulivoimalla 17,5 solmua eli runsaat 32 kilometriä tunnissa. Aluksen päävoimanlähteinä on kaksi 3,5 megawatin tehoista perinteistä dieselmoottoria. Enercon -yhtiön mukaan pitkillä laivamatkoilla voidaan tuulisylinterien avulla säästää polttoainekuluissa 30–50 prosenttia. Tällä tekniikalla tuulimyllyt voidaan asentaa huomattavasti toisiaan lähemmäksi ja samalla haittavaikutukset ympäristöön rajoittuvat vain esteettiseen haittaan. Lisäksi myllyjen häiritsevät vaikutukset lentokentän tutkiin saadaan eliminoitua. Edelleenkin pystyturbiineita ei voida asentaa lentokentän läheisyyteen lentoturvallisuutta vaarantamatta. Niiden tuottama sähkö voidaan toimittaa logistiikka-alueelle joko valtakunnan verkonkautta tai omalla tasavirtaverkolla, jolloin siirtohäviöt ovat pienemmät. (Au- rinko- ja tuulienergian sekä hulevesien käyttömahdollisuuksia logistiikkaalueen energiatuotannossa, Reijo Nauska 2010). 2.4 Aurinkoenergia Aurinkoenergiaa ei ole otettu varteenotettavana energialähteenä Suomessa. Se koetaan kesämökkien pienvoimalaksi vain jääkaapinvaloa, pientä telkkaria ja tuvan lamppua varten. Totta on, että silloin kun tarvitsemme varmaa energiaa, niin aurinkoenergian talteenottolaitteet ovat talvilevossa. Ongelmana on myös se, että kesällä kennostojen tuottamaa sähköä ei ole saatu varastoitua akkutekniikan takia. Muualla maailmassa tekniikkaan on panostettu pitkällä aikavälillä. Tällä hetkellä tuntuu, että Kiina on ottamassa johtavan roolin aurinkoenergian hyödyntämisessä ja innovaatioissa. Kiina on rakentamassa maailman suurinta ohutkalvopaneeleihin perustuvaa aurinkovoimalaa teholtaan 12000MW. Euroopan haaveena on saada Sahara hyötykäyttöön ja liittyä kilpailuun suurien aurinkoenergian tuottajien joukkoon. Saharasta sähköä Eurooppaan (Taloussanomat 13.7.2009 15:05) Kuva 11 Saksalaisyritysten jättihanke aurinkosähkön tuomiseksi Saharasta Eurooppaan alkoi muotoutua maanantaina. Tavoitteena on tuottaa jopa viisitoista prosenttia Euroopan tarvitsemasta sähköstä Pohjois-Afrikassa. Vakuutusyhtiö Munich Re, teollisuuskonserni Siemens, Deutsche Bank ja yhdeksän muuta yritystä sopivat perustavansa yrityksen Desertec-hankkeen toteuttamiseksi. Hankkeen suunnittelu vie useita vuosia ennen kuin sen rahoituksellisia ja poliittisia haasteita voidaan ryhtyä ratkomaan, Siemensin tiedottaja Alfons Benzinger sanoi. Hankkeen kustannuksiksi on alustavasti arvioitu noin neljäsataa miljardia euroa. Siemensin Benzinger sanoi, että Afrikan sähkön tuotantokustannukset putoavat tuotannon laajentuessa. Hän vertasi tilannetta tuulisähköön, jossa yhden tuotetun megawatin hinta on pudonnut kahdessakymmenessä vuodessa kolmesta miljoonasta eurosta miljoonaan euroon. Australia aikoo rakentaa maailman suurimman aurinkovoimalan (YLE 17.05.2009) Australia tähtää ykköseksi aurinkoenergian käytössä. Maa aikoo rakentaa lähivuosina maailman tehokkaimman aurinkovoimalan. Voimala tuottaisi sähköä tuhat megawattia eli kolme kertaa niin paljon kuin nykyinen aurinkovoimaloiden ykkönen Yhdysvaltain Kaliforniassa. Suunnilleen saman verran tuottavat Loviisan ydinvoimalan kaksi reaktoria yhteensä. Pääministeri Kevin Rudd kutsuu aurinkoa Australian suurimmaksi luonnonvaraksi ja sanoi hallituksen investoivat alan teollisuuteen. Tavoitteena on perustaa maahan aurinkovoimaloiden verkosto, joka sopisi mahdollisimman hyvin nykyiseen sähköverkkoon. (Reuters, YLE Uutiset) Suomessa tylyt tosiasiat rajoittavat aurinkoenergian käyttöä. Voidaan sanoa, että aurinkoenergia on hyödynnettävissä Maaliskuun puolivälistä Syyskuun puoliväliin nykyisellä tekniikalla. Erään yhtiön aurinkovoimalan takaisinmaksu aika Suomessa on yli 30 vuotta Ja toisellakin voimalalla takaisinmaksuaika on vielä yli 20 vuotta. Kuitenkin me tarvitsemme näitä pioneereja, jotta oma aurinkoenergiatutkimuksemme voisi tuottaa uusia innovaatioita. Kuva 12 Seuraava kuva esittää taulukon auringon säteilyn määrän optimaalisessa kulmassa Suomessa kuukausitasolla kolmessa eri paikkakunnassa yhtä neliömetriä kohti(kWh/m2/kk), www.genergia.fi Kuva 13 Epäsuoraa aurinkoenergiaa ovat mm. fossiiliset polttoaineet, tuulienergia, vesivoima, aaltovoima, energiakasvit, maalämpö. Kuva 14 Paneelien hintakehitys vuosina 2006 – 2008. TkT Peter Lund, Aalto yliopisto TkT Peter Lund, joka on Aalto -yliopistosta yksi aurinkoenergian parhaita asiantuntijoita, on veikannut hintakehityksen siten, että jo vuonna 2012 aurinkopaneelissa yhden watin teho maksaa yhden $:n. Tällä hintatasolla jo aurinkoenergian osittainenkin käyttö alkaa olla houkuttelevaa. Lisäksi akkutekniikassa on jo läpimurtoja, jotka odottavat kaupallistusta. Uusi menetelmä mahdollistaa aurinkoenergian rajattomanvarastoinnin 29.07.2011 09:33 Kuva 15 Havainnekuva uudesta aurinkoenergia talteenottoprosessista, kuva: MIT Tutkijat ovat kehittäneet uuden nanoteknologiaan perustuvan menetelmän auringon säteilyenergian talteenottamiseksi ja varastoimiseksi myöhempää käyttöä varten. Tiedemiesten mukaan aurinkoenergian varastoiminen kemialliseen muotoon on huomattavasti järkevämpää kuin sen muuttaminen suoraan sähköksi tai lämmön varastoiminen eristettyihin säiliöihin. Kemialliseen muotoon sidottua energiaa voidaan säilöä pitkiä aikoja ilman häviöitä. Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) apulaisprofessori Jeffrey Grossman testasi uuden menetelmän toimintaa ensin kalliimmilla ja harvinaisemmilla materiaaleilla. Jo viime vuonna Grossman sanoi, että prosessin ymmärtäminen auttaa löytämään edullisia ja runsaasti saatavilla olevia materiaaleja, joita voitaisiin käyttää samalla tavoin. Tutkimuksessa kehitettiin uusi materiaali, joka koostuu kokonaan hiilestä valmistetuista nanoputkista ja atsobentseenistä. Uusi materiaali on tutkijoiden mukaan aikaisempia yhdisteitä edullisempaa, ja sitoo energiaa tehokkaammin. Tilavuusyk- sikköä kohden uusi materiaali voi sitoa jopa 10 000 kertaisen määrän energiaa verrattuna edeltäjiinsä. Nyt energiansitomiskyky vastaa litium-ioni akkujen kapasiteettia. - Nanoteknologia avulla voimme kontrolloida molekyylejä, jolloin energiasitomiskyky kasvaa ja energian pitkäaikainen varastointi on mahdollista, Grossman sanoi. (CO2-raportti 3.8 2011) Suuressa mittakaavassa aurinkoenergian käyttö ei ole suurissa kokonaisuuksissa taloudellisesti vielä kannattavaa. Ilmaston lämpenemisestä johtuen käytämme tulevaisuudessa kuitenkin yhä suuremman osan energiasta jäähdyttämiseen. Hintakehityksen ollessa suotuisa, aurinkoenergia yhdistettynä tuulienergiaan voi olla mahdollisuus siirtyä suurempaan omavaraisuuteen logistiikka-alueilla. Tarkempaa teknistä informaatiota löytyy liitteestä x (Reijo Nauskan tutkimus). 2.5 Bioenergia Bioenergia on tulevaisuuden potentiaalinen vaihtoehto myös logistiikkaalueelle. Perusraaka-aine vesi on saatavissa alueen hulevesistä. Levien allaskasvatus on kyseenalaista lentokentän läheisyydessä. Avoaltaat keräävät lintuja alueelle, jotka ovat selkeä lentoturvallisuusriski. Avoaltaat ovat toimintakyvyttömiä talviaikaan. Kasvatustekniikka kehittyy kuitenkin vauhdilla ja tulevaisuudessa on mahdollista, että on levätyyppejä, jotka kasvavat pimeässä maanalaisissa altaissa. Kasvatukseen tarvittava energia voitaisiin tuottaa tuuli- ja aurinkoenergialla Tarvittava tekniikka biokaasun ja biopolttoaineiden tuottamiseen on jo olemassa. Itse tekniikka kehittyy vauhdilla, mutta keräyslogistiikka on vielä perinteisellä tasolla. Keräyslogistiikkaan kannattaa avata hankkeita, sillä säästöt voivat olla hyvinkin suuret. Lisäksi järkevällä logistisella systeemillä saadaan logistiikan energiakulut minimoitua. VTT: Levistä polttoainetta ensi vuosikymmenellä julkaistu 16.07. klo 16:30, päivitetty 17.07. klo 12:54 Leväöljyihin pohjautuva biodiesel on kaupallisessa kokeilussa 5 - 10 vuoden kuluttua, arvioi Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT. Kaupallisen hyödyntämisen esteenä on muun muassa vaihteleva öljysato ja korkeat tuotantokustannukset. VTT:n tutkimusjohtajan Kai Sipilän mukaan hehtaarin leväkasvusto voi tuottaa öljyä selvästi palmuja enemmän. - Öljysato voi olla olennaisesti suurempi, mutta sadon määrissä on suurta hajontaa. Öljyä voidaan tuottaa avoaltaissa tai niin sanotuissa mikroreaktoreissa, joissa levät ovat 3 - 4 sentin lasiputkissa. Suomen ilmastossa levien kasvatus avoaltaissa ei onnistu. Jäljelle jää laboratoriotuotanto. - Suurin haaste on se, miten öljy saadaan eroteltua mikroreaktorien levälietteestä, mutta odotukset ovat korkealla. Sipilän mukaan levistä saadaan energiaa selvästi paremmalla hyötysuhteella kuin esimerkiksi kotimaisista öljykasveista. VTT:n vuonna 2006 julkaisemassa raportissa kotimaista peltoenergiaa pidetään ilmastollisesti huonona vaihtoehtona. - Leväöljyn tuotanto on ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto. - Liikennepolttoaineiden veroton jalostamohinta on noin 0,5 euroa litralta. Nykytiedon mukaan leväöljyn hinta on 1,5 4,5 euroa litralta vuosikymmenen loppuun mennessä. Yksi merkittävä vaihtoehto voisi olla biokaasun tuottaminen leväöljyistä. Suomalainen Neste Oil on tutkinut leväöljyjä nelisen vuotta. Yhtiö käyttää vuosittain yli 30 miljoonaa euroa uusiutuvien raaka-aineiden tutkimukseen. Levätutkimus on saanut vauhtia myös EU:ssa. Sipilän mukaan komissio rahoittaa jo tänä vuonna puolenkymmenen leväkoelaitoksen rakentamista. (YLE Uutiset / Petri Manssila) Bioenergiaa on myös alettu hyödyntää pienimuotoisesti lentoliikenteessä. Maaliikenteessä käyttö on ollut arkipäivää pitkään, mm. Brasilian etanoliautot. Suomen kannalta on ollut hyvää Finnairin edelläkävijä rooli. Finnair aloittaa ensi viikolla lennot biopolttoaineaseoksella, julkaistu 13.07. klo 17:10, päivitetty 14.07. klo 09:54 Kuva 16 Finnairin Airbus A320 -kone laskeutumassa HelsinkiVantaan lentoasemalle. Kuva: Yle Finnair aikoo lentää ensi viikolla ensimmäistä kertaa biopolttoaineen voimalla. Ensimmäisillä lennoilla yhtiö käyttää SkyNGR:n kehittämää polttoainetta, joista puolet on biopolttoainetta, puolet tavallista lentokerosiinia. Yhtiön mukaan lento on toistaiseksi pisin kaupallinen biopolttoaineella lennetty lento maailmassa. Finnair lentää ensimmäisen biopolttoainelennon ensi keskiviikkona Amsterdamista Helsinkiin. Tänään keskiviikkona iltapäivällä tehdyn sopimuksen mukaan SkyNRG toimittaa Finnairille 20 tonnia biokerosiinia, joka yhtiön mukaan riittää koneesta ja kuormasta riippuen 3– 4 lentoon. Ilmailuviranomaisten hyväksynnän mukaan puolet lentokoneen moottoreille syötettävästä polttoaineesta voi olla biopolttoainetta. Finnair on tiettävästi ensimmäinen kaupallinen yhtiö, joka käyttää biokerosiinin ja perinteisen kerosiinin seosta molemmissa moottoreissa. Tavallisesti kokeiluissa vain yksi koneen moottori käyttää seosta. Totuuden nimissä on kerrottava, että Lufthansalla käytetään biopolttoainetta reitillä Frankfurt-Hampuri-Frankfurt yhdessä koneessa useilla lennoilla päivittäin. Näille yhtiöille kyseessä on ennen kaikkea vihreä imago raivoisassa kilpailussa halpalentoyhtiöitä vastaan. Yllättävä tieto on kanssa, että USA:n armeija on ottanut vihreän lähestymistavan Euroopassa. Tämä logistiikkakeskus on ottanut harppausaskelen tulevaisuuteen ja osoittaa että biomassalla on mahdollisuuksia. Army Green Logistics Center Nearly Done (by Kristy Hessman, August 17th, 2011) The U.S. Army Corps of Engineers is nearing completion of building a new, environmental-friendly distribution center for the Defense Logics Agency in Europe. The 250,000 square-foot distribution center cost $25 million to construct. The building is located in Germersheim, Germany and will support warfighters in Europe, Africa and the Middle East. Completion is set for the end of 2012. Among the building’s energy efficient features is a biomass heating system, that will allow the distribution center to generate nearly 100 percent of its heating onsite. It is said to be first such system to be used by the Army in Europe. Solar panels will also line the roof of the new facility to capture sunlight and generate electricity. Eventually, the DLA wants to add enough photovoltaic panels to power all of the electrical needs of the building. Kuva 17 Via U.S. Army Radiant heat flooring is another feature of the building. A grid of piping has been placed under the concrete floor allowing hot water to be pumped throughout the warehouse. Hot water will heat the facility, keeping workers more comfortable during chilly winter months. The radiant heating will also save on energy expenditure and costs. In addition, the design of the LDCE provides for copious amounts of natural light through the use of enormous skylights. The natural light allows the facility to consume less electricity and is seen as another bonus in the building compared to the current facilities, which use fluorescents Kirjoitetaan loppuun, kun viimeinen raportti valmistuu Elokuussa 2.6 Energiajäte Energiajätteen keräys on jo jalkautettu kuluttajille kunnissa ja kaupungeissa. Valitettavasti keittiöiden rakennustekniikka vanhoissa rakennuksissa, ei tue lajittelua. Tällöin ihmisten viitseliäisyys laitetaan koetukselle. Esimerkkinä on Espoon Karakallio, joka on vanha lähiö Leppävaaran kupeessa. Lajittelu on mahdollista erilliselle keräyspaikalle, mutta helpompaa on laittaa syntyvä jäte roskakatokseen omalla pihalla ilman minkäänlaista lajittelua. Logistiikka-alueella lajittelu otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa panostamalla rakennusten lajittelutilaan ja ohjeistamalla käyttäjät tarkoituksenmukaiseen lajitteluun. Businessmallin mukaan yksi yritys vastaa jätteenkäsittelystä logistiikka-alueella tehokkaampaan toimintaan lajittelumahdollisuuksien kasvaessa. Oppilastyönä tutkittiin pienen rekkaterminaalin jätteen synty. Karkeasti voi sanoa, että yksi täysperärekka tuottaa n. 80kg energiajätettä. Jäte syntyy, kun kuorma puretaan pienenpiin kuljetusyksiköihin. Superterminaalin toiminnassa voidaan kuvitella että rekkoja käy laiturissa 10 - 15 päivässä ja tavaroiden kuljetusmuoto muuttuu esim. lentorahtiin, niin syntyvän energiajätteen määrä voi olla jopa yksi tonni päivässä. Tämä määrä herättää kysymyksiä: Miten energiajäte voidaan hyödyntää alueella tai alueen välittömässä läheisyydessä? Voiko kunta hyödyntää energiajakeen kuntalaisten lämmittämiseen? 3. JÄTTEENHUOLTOSTRATEGIA Mottona jätteenhuoltostrategialle on: Kierrätetään jätteet mahdollisimman tarkasti. Lopullinen ratkaisu on jätteen polttaminen energiaksi. Jätettä on turhaa kuljettaa tarpeettomia matkoja. Suomeen on suunnitteilla useita polttolaitoksia olemassa olevin lisäksi Jätevoimalat – tilannearvio Käytössä Yhteensä Turku (nykyinen) 50.000 t/a 50.000 t/a Ekokem, Riihimäki 150.000 t/a 200.000 t/a Kotka 100.000 t/a 300.000 t/a ------------------------------------------------ Suunnitellut YTV + Rosk´n´Roll 320.000 t/a 620.000 t/a Westenergy (, Vaasa) 150.000 t/a 770.000 t/a Ekokem II, Riihimäki 150.000 t/a 920.000 t/a Oulu 130.000 t/a 1.050.000 t/a Pirkanmaa (Kyröskoski) 200.000 t/a 1.250.000 t/a Turkulisäys nykyiseen 100.000 t/a 1.350.000 t/a Jos laskee tulevaisuuden jätetarpeen, jotta kaikki suunnitellut ja toimivat laitokset saisivat tarvittavan täyskapasiteettinsa jätemääränsä, niin raakaainetta tarvittaisiin vaatimattomat 6 510 000 tonnia vuodessa. Suomen ympäristökeskuksen (www.ymparisto.fi ) mukaan jätettä syntyi vuonna 2006: Jätteitä syntyy Suomessa noin 55 miljoonaa tonnia eli runsaat 10 tonnia asukasta kohti tai vajaat puoli kiloa kansantuotteen euroa kohti. Jätteistä yli puolet on kaivostoiminnan ja rakentamisen kivi- ja maa-aineksia. Kaatopaikoille ja läjitysalueille päätyi yhteensä 34 miljoonaa tonnia jätettä. Siitä 25 miljoonaa tonnia oli kaivostoiminnan ja rakentamisen maa- ja kiviaineksia, ja muita jätteitä yhdeksän miljoonaa tonnia. Suomen kotitalouksissa syntyy kiinteitä jätteitä noin 1,4 miljoona tonnia eli 270 kiloa henkeä kohti, kaatopaikalle päätyy 0,9 miljoonaa tonnia. Kaatopaikoille päätyi 9 miljoonaa tonnia jätettä, kun otetaan pois kaivostoiminnan ja rakentamisen maa- ja kiviaineksia. Kaikki kertynyt jäte ei kuitenkaan sovellu polttoon. Laitosten kapasiteetti tarkoittaa laajoja keräysalueita, joka ei välttämättä tue vihreiden arvojen mukaista kehitystä ja kierrätystä. Mistä saadaan tarvittava jäte kaikille laitoksille? Saksassa Berliinissä jätettä on poltettu jo pitkään. Nyt Berliini sulkee vanhimpia laitoksia käyttöiän ja jätepuutteen takia. Pahimmassa tapauksessa jätettä on kuljetettu polttolaitoksille jopa Puolasta. Turussa oli tilanne, ennen jätteenpolttolaitoksen uusimispäätöksen jälkeen, että jätteet olisi kannattanut kuljettaa Ruotsiin Uumajaan poltettavaksi. EcoHub -konseptissa lähtökohtana on hyödyntää Forssan seutukunnan kehittynyttä kierrätysjärjestelmää. Envitech -alueella toimii useita erikoistuneita yrityksiä terveellä liiketaloudellisella pohjalla: Kuva 18 Envitech –alue. Kuva Jyrki Luukonlahti 15.8. 2011 Alue on muodostunut yhtenäiseksi, jolloin myös on mahdollisuuksia miettiä nykyistä parempia kuljetusratkaisuja yhdistelmäkuljetuksilla. Alue antaa kansalaisille mahdollisuuden laajaan kierrätykseen. Joten miksei vastaava systeemi sovi logistiikka-alueen suunnittelun perustaksi. Alue voisi palvella myös lähiseutua. Kuva 19 Envitech –alue. Kuva Jyrki Luukonlahti Orgaanisesta jätteestä valmistetaan jo nyt biokaasua laitoksessa jota laajennettiin 2011. Biodieselin valmistussuunnitelmat ovat jo valmiina. Kuva 20 Biokaasulaitos Kiimassuolla. Kuva Jyrki Luukonlahti. Kuva 21 Laitoksen tuottama multa joka on myyntikelpoista. Toinen tuotos on energia. Kuva Jyrki Luukonlahti. EcoHub:n jätteenkeräysperiaate voisi toimia samoin kuin Espoon Suurpellossa tai Helsingin Kalasatamassa: AUTOMAATTINEN JÄTTEENKERÄYS Suurpellossa kaikki talot kytketään uudenlaiseen, ympäristöä säästävään jätteenkeruujärjestelmään, jossa biojätteet, sekajätteet ja keräyspaperit kulkevat maan alla. Yhtiön pihalla on jätteille syöttöaukot. Jätteet imetään keskitetysti jäteterminaaliin, jossa on joka jätejakeelle oma keräyskonttinsa. Terminaalista täydet keräyskontit kuljetetaan edelleen jatkokäsittelyyn. Kuva 22 Tämän systeemi on käyttökelpoinen helppoutensa takia. Lisäksi se vähentää alueen sisäisiä kuljetuksia. 4. MUUT YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT 4.1 Meluhaitat Lentomelu on muodostunut lähes suurimmaksi syyksi miksi olemassa olevia lentokenttiä vastustetaan. Ongelma Euroopassa on saanut mm DHL:n siirtämään operaationsa Leipzigiin. Uusi ympäristölupa on saanut Helsinki-Vantaan kentälle myös valituksia. Espoo, Kerava, Tuusula ja Nurmijärvi ovat valittaneet ympäristöluvasta. Vaatimuksena ovat lentorajoitukset melun eliminoimiseksi. Ihmetystä valituksista herättää lähinnä se, että kenttä on ollut paikallaan jo 60-luvulta saakka. Sama ilmiö on kaikkialla Euroopassa. Kaupungit kasvavat siihen tahtiin, että kaavoitusta on siirretty lähemmäksi lentokenttiä. Uudet lentorajoitukset Helsinki-Vantaa kentällä: Päätöksen mukaan meluisimmat koneet eivät saa lentää öisin kello puoli yhden ja puoli kuuden välillä. Käytännössä tämä koskee laajarunkokoneita, joita käytetään kaukoliikenteessä. Samoin on kielletty rahtia kuljettavien suihkukoneiden lennot. Myöskään laskeutumisten määrä tänä aikana ei saa lisääntyä. Rajoitukset astuvat voimaan vuonna 2013. (Finnavian ympäristösivut, www.finnavia.fi ) Mahdollisuuksia lentomelun vähentämiseen on. Ruotsissa aloitettiin kokeilu Göteborgin ja Tukholman välillä ns. vihreällä lähestymisellä. Tällä tarkoitetaan sitä, että Göteborgista lähtevä kone saa tarkan lähtöajan, jolloin laskeutuminen tapahtuu pitkän liu`un jälkeen. Lentoyhtiöille tämä antaa polttoaineiden säästöön, mutta suuri hyötyjä on myös alueen asutus. 8 out of 10 approaches to be given the option of a green approach by 2010 In a green approach, there is slightly less noise as well as a reduction in fuel consumption and atmospheric emissions. See enlarged image − PDF, 184 kb (new window) Kuva 23 A green approach means that an aircraft descends continuously from its cruising altitude to the runway. By descending continuously, the aircraft requires almost no engine thrust, thereby saving fuel and reducing emissions. (www.arlanda.se ) Lentorahtiliikenteessä usein ongelmana melun suhteen on se, että matkustajaliikenteestä poistetut laajarunkokoneet siirtyvät rahtipuolelle. Koneiden vanha tekniikka aiheuttaa suuremman melusaasteen. Haitta on poistettavissa melurajoituksin, jotka voivat perustua esim. Boeingin lentokenttä rajoituksiin. Sivut ovat online, joten niillä voi seurata koneiden melutasoja ja muiden kenttien rajoituksia. Saksassa on myös käytössä meluun perustuvia ”sakkomaksuja”. Maksut pakottavat lentoyhtiöt miettimään, millä konetyypeillä on taloudellisesti kannattavaa lentää kohteeseen. Jotta lentomelu ei perustuisi tunteisiin, voitaisiin miettiä kiinteiden melumittauspisteiden rakentamista. Julkisesti jaettu informaatio edistää asiallista keskustelua. 4.2 Hulevedet Hulevesiin ei ole kiinnitetty aikaisemmin kovin paljon huomiota. Vedet ovat kerätty olemassa olevan lain perusteella. Yllättävät ongelmat Helsinki-Vantaan lentokentän raideyhteyden rakentamisen yhteydessä, nostavat hulevesikeskustelun uudelle tasolle. Hulevedet koetaan ongelmana, mutta niiden hyötykäyttö on jäänyt vähemmille innovaatioille. Projektiin tehtiin konsulttityö hulevesien keräämisestä (Pöyry). Innovaatioita tarvitaan niiden hyödyntämiseksi. Euroopassa käytetään hulevesiä joissakin kohteissa niin sanottuun harmaaseen veteen, jolloin esim. WC:t käyttävät hulevesiä huuhtomiseen. Kahden vesijärjestelmän rakentaminen taloudellisesti ei varmaankaan ole kannattavaa Suomessa, missä vesihuolto ei ole ongelma. Energiaosuudessa mainittiin, että levien kasvatus energiaksi voisi olla innovaatio, jolla voi olla kysyntää muuallakin. 5 ALUERAKENTAMINEN JA YLLÄPITO Energiaystävällisessä rakentamisessa käsiteviidakko on mennyt tavallisilta ihmisiltä yli ymmärryksen. Veikko Simunaniemi sai tuplasti kunniaa 21.01.2011 11:31 Rakentaminen Simunaniemi on kehittänyt Mestariasunnot -konsernista innovatiivisen toimijan vuokra-asuntojen markkinoille. Järvenpäähän on esimerkiksi rakenteilla Suomen ensimmäinen nollaenergiakerrostalo, johon tulee 44 asuntoa huonokuntoisille ja muistihäiriöisille vanhuksille. Puretun elementtikerrostalon tontille rakennettava Järvenpään nollaenergiatalo tuottaa näillä näkymin energiaa jopa enemmän kuin se kuluttaa. Energiansa se saa pääosin aurinko- ja maalämmöstä. Kuva 24 Ensimmäinen nollaenergiakerrostalo nousee Kuopioon. Kuva: Lujabetoni Suomen ensimmäinen nollaenergiakerrostalo on rakenteilla Kuopioon. Tekeillä oleva talo on Suomen ensimmäinen rakennus, joka täyttää EU:n valmistelussa olevan energiatehokkuusdirektiivin 2020 vaatimukset. Yllä olevat esimerkit hämmentävät lukijaa, sillä: a) Kumpi kohde oli ensimmäinen Suomessa b) Onko Järvenpään kohde nollaenergiatalo vai plusenergiatalo Terminologialle on tehty määritykset, jotka avaavat käsiteproblematiikkaa: Nollaenergia talo: Suomessa nollaenergiatalo on esimerkiksiVTT:n mukaan järkevintä määritellä energian kokonaiskulutuksen perusteella vuositasolla. Tällöin rakennuksessa tuotetun uusiutuvan energian ylijäämä on oltava vähintään yhtä paljon kuin on kulutetun uusiutumattoman määrä. Tämä vaatii energiatehokkuutta talon kaikilta talotekniikkajärjestelmiltä ja elektroniikkalaitteilta, ja ennen kaikkea tilojen ja käyttöveden lämmityksen energiatarpeen vähentämistä, valaistusjärjestelmää joka kuluttaa energiaa alle puolet normaalista. Passiivitalo voidaan määritellä esimerkiksi energiakulutuksen mukaan. Erään määritelmän mukaan passiiviseksi taloksi voidaan sanoa rakennusta, jonka lämmitysenergian tarve on alle 15 % samankokoisten rakennusten keskiarvoisesta tarpeesta. Plusenergiatalo on rakennus, joka tuottaa energiaa yli oman tarpeen. Ylijäämä voidaan esimerkiksi myydä valtakunnanverkkoon. Kokonaiskulutuksen vuosisumma on positiivinen. Plusenergiatalolle ei kuitenkaan ole tarkkaa vakiintunutta määritelmää. Periaatteiltaan plusenergiatalo on nollaenergiatalon kaltainen, mutta tuotetun energian määrä ylittää kulutetun energian määrän. Ekorakentaminen tai ekologinen rakentaminen tarkoittaa rakentamista niin, että ympäristöä rasitetaan mahdollisimman vähän. Rakennuksen ympäristörasitetta arvioitaessa tulee huomioida koko rakennuksen elinkaari rakennusmateriaalien valmistuksesta ja itse rakentamisesta rakennuksen käyttöön ja viime kädessä myös purkamiseen. (Hellsten Johanna: Määritelmäviidakko. Matalaenergia-, passiivi-, nolla- ja plusenergiatalo. Rakennuslehti, 2.10.2008, 2008. vsk, nro 30, s. 17. Suomen Rakennuslehti Oy) 5.1 Aluerakentamisen strategia Kun päästää suunnittelemaan uutta logistiikka-aluetta, niin neitseelliselle alueelle ei ole syytä rynnätä suin päin. Logistiikka-alue ja sen ympäristö pitää suunnitella kokonaisvaltaisesti. Alueen infrastruktuuri pitää suunnitella alkaen tieyhteyksistä päätyen tarvittavien palvelufunktioiden sijoitukseen. Ihmisten kuljettaminen alueelle ja sieltä pois on usein laiminlyöty suunnitelmissa. Kuntien ja kaupunkien rajapinnoilla on pakko tehdä yhteistyötä osallisten välillä, ettei käy kuten eräs kunnanjohtaja kertoi: He olivat suunnittelemassa kuntien rajalle asuinaluetta, kun samaan aikaan toinen kunta suunnitteli viereen teollisuusaluetta. Ongelma on olemassa mm. kartoissa, sillä viereinen kunta on yleensä kuvattu valkeana alueena, johon merkattu vain päätiet, rautatiet, kuntakeskukset ja kylät. Ilman aktiivisia yhteyksiä naapureihin, suunnitelmat voivat mennä ristiin. Aluestrategin suunnittelussa kannattaa suunnitella ydinalue, joka kuitenkin poikii yritystoimintaa ympärilleen. Yritysalueelle täytyy määritellä selkeät alueet ja maantieteelliset laajentumisalueet. Lisäksi yhteydet ydinalueeseen pitää olla vaivattomat. Tämä vaatii kunnilta jämptiä kaavoituspolitiikkaa. 5.2 EcoHub -terminaalin tavoitteet rakennukselle EcoHub -terminaalin suunnittelun tavoitteet kokonaisuudessaan ovat: Energiaomavaraisuus Jätekuormituksen minimointi Kustannustehokkuus Kustannustehokkuuden vaatimus aiheuttaa muille tavoitteille kompromisseja, sillä mm. nykytekniikalla esim. aurinkoenergian käyttö on vaikeaa pitkän takaisinmaksuajan takia. 5.3 Rakennusmateriaalit Rakennusten ekologisuuden mittaaminen on mahdollista liiankin usealla tavalla. Mittaristo on laaja, mutta yhteisesti sovittuja pelisääntöjä ei ole. Määrätyillä mittareilla voidaan osoittaa, että teräsrakentaminen on paras vaihtoehto. Jos kuitenkin mitataan hiilijalanjäljellä, niin VTT:n mukaan puurakentaminen on paras vaihtoehto. • • Puu on ympäristöystävällistä tuottaa, Suomessa logistisesti ja asennusmielessä edullista, helppo purkaa ja ympäristöystävällistä hävittää - mikäli puu pystytään polttamaan riittävän puhtaasti esimerkiksi lämpölaitoksessa. Puun käyttöikä on varsin rajallinen, mutta tätä voidaan parantaa rakennusosien ja niiden vaatiman huollon huolellisella suunnittelulla. Tiili on ympäristöystävällistä raaka-ainetta, (savea), mutta sen valmistaminen vaatii suhteellisen paljon energiaa polton aikana. Raskaana materiaalina tiili aiheuttaa runsaasti liikennepäästöjä, etenkin kun tuotantolaitoksia on harvassa. Tiili on kuitenkin käyttöiältään erittäin pitkäikäistä, ja se voidaan suhteellisen helposti uudelleen käyttää. Mikäli pitkä käyttöikä päästään hyödyntämään, se kompensoi valmistuksen ja kuljetuksen ympäristörasitteet. • Teräs vaatii valmistuksessa runsaasti energiaa ja pitkälle vietyä infrastruktuuria, joka aiheuttaa ympäristörasitetta. Teräksellä pystytään kuitenkin toteuttamaan materiaalimäärältään keveitä rakenteita. Teräksen jälleenkäyttö on toteutettu poikkeuksellisen kattavasti, ja purkuteräksestä lähes kaikki materiaali kierrätetään uudelleen tuotantoon. • Alumiini vaatii valmistuksessa erittäin runsaasti energiaa ja pitkälle vietyä infrastruktuuria, joka aiheuttaa raskasta ympäristörasitetta. Logistisessa mielessä alumiini on ympäristöä kuluttava: se aiheuttaa paljon kuljetuksia, ja valmistuksen lisäksi myös sen jatkotyöstö kuluttaa runsaasti energiaa ja muita resursseja. Alumiinia ei käytännössä toistaiseksi voida uudelleen käyttää. Muovi on ekologisesti hankala materiaali. Öljypohjaisena tuotteena muovin valmistus aiheuttaa varsin suuren ympäristörasitteen. Erilaisia muoveja käytetään rakentamisessa runsaasti, mutta eri laatujen jätteiden erottelu ja kierrätys toimii hyvin suppeasti. Joitakin muovilaatuja ei voida toistaiseksi uudelleen käyttää millään tavalla, ja erityisesti muovien raaka-aineisiin kuuluvat liuottimet aiheuttavat vakavan riskin ympäristöön joutuessaan. (Wikipedia) Kuten yllä olevasta vertailusta selviää, niin ”virallinen” totuus väittää, ettei alumiinia voi kierrättää ja sen logistiset kustannukset useista kuljetuksista ovat korkeammat kuin teräksellä. Joka tapauksessa, jos tavoitteena on pieni hiilijalanjälki, niin puurakentaminen on paras ratkaisu. Puurakentamista tukee myös palava innovaatiotarve Suomessa. Ratkaistavaksi ongelmaksi muodostuu kuitenkin ongelma EcoHubin vaatimasta jännevälistä. Tiloissa toimivat yritykset odottavat joustavia tilaratkaisuja ja sisätiloissa olevat pilarit rajoittavat aina toiminnallisuutta. Perus raaka-aineena teräs vaikuttaa parhaalta vaihtoehdolta. Kuitenkin on mahdollista, että terminaalin toimistoalueet olisivat Suomalaista puuta ja varastointialue teräsrakennepohjainen. Alla olevassa kuvan tarkoitus on kertoa, ettei mielikuvituksella ole rajaa!! Kuva 25 Image: Nanyang Technical University The highlight of the building is the verdant turfed roof which blends with the ground contour. Apart from its visual impact, the turfed roofscape is a functional space which is easily accessible via sidesteps along the roof edge, thereby allowing the rooftop to be a scenic outdoor communal space. Environmentally, it helps to lower the roof temperature and surrounding areas. EcoHub:n päätavoite on plusenergiarakennus, joka voi tuottaa energiaa ympäröivälle yhteisölle 6.0 LOPPUYHTEENVETO Energiateknologian kehitys on positiivisen nopeaa. Ilmastonmuutos on tekijä, mitä pitää tosissaan miettiä 5-10 vuoden tähtäimellä, sillä tilojen jäähdytyksen merkitys tulee nousemaan suurempaan rooliin. Valtion rooli on erittäin tärkeä tukipolitiikassa, sillä tempoilu eri tukimuotojen välillä aiheuttaa investointipelkoja erilaisiin uusiutuviin energiamuotoihin. EcoHubin energiatuotanto tänään perustuisi maalämpöön ja maakylmään, sekä niitä tukevaan tuulienergiatuotantoon. Aurinkoenergia on varteenotettava vaihtoehto, kun kyseessä on rakennuksen viilennys. Aurinkoenergian ongelmana ovat kuitenkin vielä takaisinmaksuajat. Tulevaisuuden levätuotanto antaa uusia vahvoja mahdollisuuksia. Valitettavasti julkista tietoa ei todellisesta tilanteesta ole kovin paljon tarjolla, sillä kehittäville yrityksille leväenergia on core –business:tä, eikä innovaatioita mielellään jaeta julkisesti. Logistiikan liikenteen aiheuttamat haitat ovat ratkaistavissa, mutta esim. meluhaitat on todennettava mittauksilla, jotka ovat nähtävillä kaikille, jota asia koskee. Lisäksi kuntien rajapintaongelmat eivät saa olla vain jonkun henkilön aktiivisuuden tulos, vaan maankäytöstä pitää olla suurempisuuntaisia suunnitelmia maakuntarajojen yli. Rakennustekniikassa tavoite pitää olla plusenergia. Suuri logistiikka-alue antaa mahdollisuuden mm. maalämmön hyödyntämiseen aivan uudessa mittakaavassa. Mikä rakennuksen perusmateriaali on, on vaikea ottaa kantaa, sillä mitkä ovat tulevaisuuden oikeat mittarit. LÄHDELUETTELO Hallitusohjelma 2011 Luku 8 Ympäristöpolitiikka Hallitusohjelma 2011 Luku 9 Ilmastopolitiikka Pöyry, logistiikkatermistö, EslogC -hanke Rakennuslehti 22.12 2009 8:32 Talous Virtanen Maria, Lämpöpumppusovellutukset kiinteistöjen lämmityksessä 2010, 16 Lehtinen Jari, Maalämmön pikaopas, Lämpövinkki OY 31,12 2010 www.arlanda.se/en TkT Timo Kalemann Suomen tuulivoimayhdistys, www.tuulivoimayhdistys.fi , uutiset 14.6 2011 Suomen tuulivoimayhdistys 20.5 2011 Ilmatieteenlaitoksen tuuliatlas Euroopan tuulivoimajärjestö EWEA Nauska Reijo, Aurinko- ja tuulienergian sekä hulevesien käyttömahdollisuuksia logistiikka-alueen energiatuotannossa, 2010 Taloussanomat 13.7.2009 15:05 Reuters, YLE Uutiset 17.05.2009 Grossman Jeffrey, Massachusetts Institute of Technologyn (MIT), CO2raportti 3.8 2011 Manssila Petri, YLE Uutiset YLE, 13.7. / päivitetty 14.7. Hessman Kristy, August 17th, 2011 www.ymparisto.fi Finnavian ympäristösivut, www.finnavia.fi www.arlanda.se Pöyry Oy, Hulevesi –selvitys Hellsten Johanna: Määritelmäviidakko. Matalaenergia-, passiivi-, nolla- ja plusenergiatalo. Suomen Rakennuslehti Oy, Rakennuslehti, 2.10.2008, 2008. vsk, nro 30, s. 17. Wikipedia KUVALUETTELO Kuva 1 Logistiikkakeskuksen harjakaiset pidettiin keväällä 2011-08-05, kuva Ylen arkistosta Kuva 2 Tampereen Ikean kalliolämpö, kuva Ikea Tampere Kuva 3 Muovitec Oy referenssilistan kuva IKEA:n työmaalta Tampereelta Kuva 4 Tesco Opens 240,000 Sqm Green Logistics Centre Near Shanghai by The RightSite Team on Thu, 2011-07-14 17:54 Kuva 5 Aquifer-based heating and cooling system in operation Kuva 6 Wind power projects in Finland. [email protected] [email protected], updated in May 2011. Kuva 7 STY 20.5.2011 Suomen hankkeet Kuva 8 Kesäkuu 50m korkeus Kuva 9 Kesäkuu 200m korkeus Kuva 10 Kelluva tuuliturbiini, kuva: Siemens Kuva 11 Saksalaisyritysten jättihanke aurinkosähkön tuomiseksi Saharasta Eurooppaan alkoi muotoutua maanantaina. Tavoitteena on tuottaa jopa viisitoista prosenttia Euroopan tarvitsemasta sähköstä Pohjois-Afrikassa. Kuva 12 Seuraava kuva esittää taulukon auringon säteilyn määrän optimaalisessa kulmassa Suomessa kuukausitasolla kolmessa eri paikkakunnassa yhtä neliömetriä kohti(kWh/m2/kk), www.genergia.fi Kuva 13 Epäsuoraa aurinkoenergiaa ovat mm. fossiiliset polttoaineet, tuulienergia, vesivoima, aaltovoima, energiakasvit, maalämpö. Kuva 14 Paneelien hintakehitys vuosina 2006 – 2008. TkT Peter Lund, Aalto yliopisto Kuva 15 Havainnekuva uudesta aurinkoenergia talteenottoprosessista, kuva: MIT Kuva 16 Finnairin Airbus A320 -kone laskeutumassa Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Kuva: Yle Kuva 17 Via U.S. Army Kuva 18 Envitech –alue. Kuva Jyrki Luukonlahti 15.8. 2011 Kuva 19 Envitech –alue. Kuva Jyrki Luukonlahti Kuva 20 Biokaasulaitos Kiimassuolla. Kuva Jyrki Luukonlahti. Kuva 21 Laitoksen tuottama multa joka on myyntikelpoista. Toinen tuotos on energia. Kuva Jyrki Luukonlahti. Kuva 22 Tämän systeemi on käyttökelpoinen helppoutensa takia. Lisäksi se vähentää alueen sisäisiä kuljetuksia. Kuva 23 A green approach means that an aircraft descends continuously from its cruising altitude to the runway. Kuva 24 Ensimmäinen nollaenergiakerrostalo nousee Kuopioon. Kuva: Lujabetoni Kuva 25 Image: Nanyang Technical University LIITTEET Liite 1. Pöyry Oy, Hulevesi –selvitys Energia –raportit: Liite 2. Nauska Reijo, Aurinko, tuuli, hulevesi Liite 3. Peltola Markku, Bioenergia Liite 4. Virtanen Maria, Lämpöpumppusovellukset
© Copyright 2024