Virtalähde ja lämpötilansäädin LEDien optisiin mittauksiin

AALTO-YLIOPISTON TEKNILLINEN KORKEAKOULU
Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos
MIKES-Aalto Mittaustekniikka
Virtalähde ja lämpötilansäädin LEDien optisiin mittauksiin
8.6.2011
Timo Dönsberg, 53684L
[email protected]
Kurssiin S-108.3130 Mittaustekniikan Erikoistyö
Opintopisteet (ECTS):
____________
Arvosana (1-5):
____________
Ohjaajan allekirjoitus:
____________________________________
DI Tuomas Poikonen
Sisällysluettelo
1
Johdanto........................................................................................................................................................................3
2
Laitteen suunnittelu................................................................................................................................................4
2.1
Vaaditut ominaisuudet ................................................................................................................................4
2.2
Lohkojen toteutus..........................................................................................................................................5
2.2.1
Käyttöjännitteet ja tehoelektroniikka ........................................................................................5
2.2.2
Virtalähde.................................................................................................................................................6
2.2.3
Lämpötilasäätäjä ..................................................................................................................................9
2.2.4
Etupaneelin elektroniikka............................................................................................................. 11
3
Laitteen rakennus ................................................................................................................................................. 12
3.1
Mekaniikka ..................................................................................................................................................... 12
3.2
Elektroniikka................................................................................................................................................. 13
4
Testaus ja säätö ...................................................................................................................................................... 14
5
Käyttöohjeet ............................................................................................................................................................ 16
5.1
Etupaneelin toiminnot.............................................................................................................................. 16
5.2
Kalibrointi....................................................................................................................................................... 18
6
Yhteenveto................................................................................................................................................................ 20
7
Viitteet ........................................................................................................................................................................ 21
8
Liitteet......................................................................................................................................................................... 22
2
1
Johdanto
Työn tavoitteena oli suunnitella ja rakentaa virtalähde ja lämpötilansäätäjä Mittaustekniikan
laboratorion käyttöön LEDien mittaussovelluksiin, mutta periaatteessa laite suunniteltiin niin,
että sitä voidaan maksimivirran ja -jännitteen rajoissa käyttää muissakin kohteissa. Laitteen
suunnittelussa huomioitiin vaadittu suuri tarkkuus, luotettavuus, helppo käytettävyys ja
monipuolisuus.
Laitteen suunnittelussa hyödynnettiin perinteisiä kytkentöjä virtalähteelle ja
lämpötilansäätäjälle.
Laitteen
ulostulovirtaa
mitataan
tarkkuusvastuksen
yli
instrumentaatiovahvistimen avulla ja säädetään integraattorisäätäjän avulla. Mittausvastusta
ja vahvistusta vaihtamalla on toteutettu kaksi erillistä virta-aluetta (pienteho-LEDeille
0-200 mA:a ja suurteho-LEDeille 0-2 A:a). Jännitereferenssin ja jännitteenjaon avulla
synnytetään virran ohjearvo, jota voidaan säätää laitteen etupaneelista ja jota voidaan
moduloida myös ulkoisella jännitteellä. Lisäksi integraattorin aikavakiota on mahdollista
säätää tarpeen mukaan hyvin laajalla taajuusalueella.
Lämpötilansäätäjä hyödyntää lämpötilanmittauksessa virta-antoista AD590-anturia.
Kalibroitavan transimpedanssivahvistimen avulla anturin ulostulo muutetaan tarkasti
jännitteeksi. Virtalähteen tavoin jännitereferenssin ja jännitteenjaon avulla asetetaan
lämpötilan ohjearvo, johon lämpötilaa säädetään PI-säätäjällä. Säätäjän P- ja I-termit ovat
erikseen säädettävissä, jolloin laitetta voidaan käyttää erilaisille säätökohteille. Itse säätö
tapahtuu Peltier-elementin avulla. Säätimen ulostulo on säädettävissä eritehoisille
elementeille.
Laitteen suunnittelussa hyödynnettiin Mittaustekniikan laboratoriossa aiemmin toteutettuja
vastaavia virtalähteitä [1, 2] ja lämpötilasäätäjiä [2, 3]. Näihin toteutuksiin tehtiin monia
laajennuksia ja joitakin parannuksia. Lämpötilasäätäjässä kokeiltiin myös pelkästään
huippunopeaan integraattoriin perustuvaa ratkaisua, mutta lopulta päädyttiin tavanomaiseen
ratkaisuun.
3
2
Laitteen suunnittelu
Laitteen suunnittelussa lähtökohtina olivat tarkkuus, luotettavuus ja helppokäyttöisyys.
Toiminnallisesti rakennettava laite on hyvin samanlainen kuin aiemmin toteutetut vastaavat
virtalähteet ja lämpötilasäätäjät, mutta erityisesti komponenttivalinnoin saatiin aikaan
huomattavia parannuksia. Lisäksi suunnittelussa pyrittiin korjaamaan aiempien laitteiden
käytössä havaittuja ongelmia, kuten lämpötilasäätäjän värähtely ja hankalasti säädettävä
virta. Tavoitteeksi otettiin aiempia toteutuksia tarkempi, monikäyttöisempi ja eheämpi laite.
Päivitettävyyden ja huollon helpottamiseksi laite suunniteltiin modulaarikseksi. Laitteelle
haluttiin viimeistelty ulkoasu ja 19 tuuman räkkikotelointi. Laitteesta päätettiin tehdä
sähköisesti niin vankka, ettei laitteen sisään- tai ulostulojen oikosulkeminen vaurioita laitetta.
Myös laitteen käytettävyyteen kiinnitettiin erityistä huomiota.
2.1 Vaaditut ominaisuudet
Virtalähteelle määritettiin yleiseksi vaatimuksiksi stabiilisuus, tarkkuus ja mahdollisimman
pieni kohinataso. Pien- ja suurteho-LEDeille haluttiin omat virta-alueensa. Yhteenvedot virtaalueille asetetuiksi vaatimuksiksi on esitelty taulukossa 1. Lisäksi molempien alueiden oli
toimittava toisaalta tarkkana tasavirtalähteenä ja toisaalta reagoitava nopeasti ulkoisen
modulaation muutoksiin. Laitteen etupaneelissa olevan karkean tarkkuuden näytön (neljä
desimaalia) lisäksi haluttiin mahdollisuus mitata virtaa tarkemmin ulkoisella
jännitemittauksella.
Taulukko 1. Virta-alueille asetetut vaatimukset.
Ominaisuus
Pienteho
Suurteho
Maksimivirta (RMS)
200 mA
2A
Maksimivirta (hetkittäinen)
1A
3A
Stabiilisuus (tasavirroille)
1 µA
10 µA
Näytön resoluutio
10 mA
100 mA
Maksimijännite
~10 V
~10 V
Lämpötilasäädön tarkkuudeksi haluttiin 0.1 °C lämpötila-alueella 15 65 °C. Lisäksi laitteen
etupaneeliin haluttiin näyttö asetusarvolle sekä todelliselle lämpötilalle samalla tarkkuudella.
Säätimen stabiilisuuden haluttiin olevan absoluuttista tarkkuutta parempi, mieluiten 0.01 °C
luokkaa.
4
2.2 Lohkojen toteutus
Laite päätettiin lopulta jakaa viiteen toiminnalliseen lohkoon. Yhteenveto lohkoista ja näiden
keskinäisistä yhteyksistä on esitetty kuvassa 1. Jokainen lohko suunniteltiin pääsääntöisesti
myös omalle piirilevylleen. Käytännön syistä etupaneelin elektroniikka hajautettiin kolmelle
pienelle piirilevylle, siten että laitteen LCD-näyttöjen takana on niiden omat pienet piirilevyt.
Osa tehoelektroniikan ja käyttöjännitteiden komponenteista sijoitettiin virta- ja
lämpötilasäätäjien piirilevyille. Laitteen täydelliset piirikaaviot on esitetty liitteissä
ja
komponenttilistaukset liitteessä 6.
Kuva 1. Laitteen sisäiset moduulit ja niiden keskinäiset yhteydet.
2.2.1 Käyttöjännitteet ja tehoelektroniikka
Laitteessa tarvitaan lukuisia jännitetasoja, joiden yhteenveto on esitetty taulukossa 2.
Suurtaajuuksisten
häiriöiden
minimoimiseksi
kaikki
jännitteet
reguloitiin
lineaarikomponentein. Sopivin komponenttivalinnoin jännitteisiin saatiin järkevät virtarajat
esimerkiksi vikatiloja tai käyttäjävirheitä varten. Häiriöiden minimoimiseksi jännitteet
synnytettiin kolmelle erillisellä rengassydänmuuntajalla, jolloin esimerkiksi äkillinen muutos
virtalähteen kuormituksessa ei aiheuta häiriöitä käyttöjännitteisiin.
Käyttöjännitteiksi valittiin ±15 laajan dynaamisen alueen saavuttamiseksi. Virtalähteen
tehoelektroniikan jännitteeksi valittiin kuitenkin pienempi 12 jännite, joka on riittävän
suuri kaikkien LEDien ohjaukseen, mutta kuitenkin riittävän pieni, jotta häviötehot eivät
kasva tarpeettoman suuriksi. Peltier-elementin ominaisuuksiin kuuluu tyypillisesti pieni
sisäinen vastus, jolloin tarvitaan suhteellisen suurta virtaa pienellä jännitteellä. Elementtien
jäähdyttämistä ja lämmittämistä varten laitteessa tasasuunnataan noin ±7 reguloimattomat
jännitteet, joista saadaan emitteriseuraajiksi kytkettyjen Darlington-parien avulla haluttu
jännite pienivirtaisella ohjausjännitteellä.
5
Taulukko 2. Laitteessa käytetyt jännitetasot virtarajoineen ja käyttökohteineen.
Jännite [V] Virtaraja [A]
Regulointi
Käyttökohde
+15
1,5
7815
-15
1,5
7915
Virranohjauksen, lämpötilasäätimen ja
etulevyn logiikkakortin käyttöjännitteet
+12
3
78T12
Virtalähteen tehoelektroniikka
+5
~0,2
7805F
LCD-näytöt ja niihin liittyvä logiikka
-5
~0,2
7905F
Virranmittauksen LCD-näyttö
-6 ... +6
~5
TIP131 ja TIP136
emitteriseuraajina
Lämpötilasäädon Peltier-elementin
ohjaus
Laitteen etupaneelin LCD-näytöt sekä niihin liittyvät logiikkapiirit tarvitsevat ±5
käyttöjännitteet. Koska virrantarve on hyvin pieni, reguloitiin nämä jännitteet suoraan ±15
käyttöjännitteistä.
Jännitteiden häiriöitä minimoitiin suurilla elektrolyyttikondensaattoreilla tasasuuntauksen
jälkeen sekä piirikorttien jännitteiden sisääntuloissa. Käynnistyshetkelle näiden varaamiseen
tarvittavaa virtaa rajattiin ennen tasasuuntaajia olevilla 100
:n sarjavastuksilla.
Sähköverkossa ilmeneviä suurtaajuuksisia häiriöitä suodatetaan ennen muuntajia olevalla RFsuotimella. Vastaavasti laitteen itsessään synnyttämiä häiriöitä esimerkiksi käynnistyshetkellä rajoitetaan muuntajien toisiokäämeissä olevilla 10 nF:n rinnakkaiskapasitansseilla.
Laitteen sisäinen maa on yhteydessä verkon suojamaahan 100 :n vastuksen ja 330 nF:n
kondensaattorin rinnankytkennällä. Tämä on kompromissi häiriöiden minimoimisen ja
galvaanisen erotuksen välillä; suuremmilla resistansseilla huomattiin häiriöitä laitteen
runkoon kytkettävissä näytöissä ja vastaavasti pienempi impedanssi aiheuttaisi ongelmia
maavirtojen kanssa, kun laitetta käytetään eri laitteiden kanssa. Kapasitanssi taas pienentää
maatasojen välistä suurtaajuuksista häiriötä. Sähköturvallisuussyistä laitteen verkkovirran
sisääntulossa on
sulake. Vastaavasti 84 °C lämpösulake on kiinnitetty tehoelektroniikan
jäähdytyslevyyn.
2.2.2 Virtalähde
Kuvassa
on esitetty virtalähteen lohkokaavio.
toimintaperiaate voidaan jakaa neljään kokonaisuuteen:
1)
2)
3)
4)
Yksinkertaistettuna
virtalähteen
Virran ohjearvon asetus
Todellisen virran mittaus
Kohtien ja välistä virhettä korjaava säädin
Ulostulojännitteen puskurointi
Aiemmin rakennettujen virtalähteiden toimintaperiaate oli myös edellä mainitun kaltainen.
Näiden lohkojen lisäksi virtalähteen ulostulolle rakennettiin ohitusrele, jolla laitteeseen
kytketty kuorma voidaan oikosulkea. Tämä mahdollistaa virran asettamisen ennen sen
kytkemistä kuormaan. Aiemmista toteutuksista poiketen pyrittiin kaikkia signaaleja
suodattamaan, mikäli se oli mahdollista ja perusteltua. Lisäksi laitteen ominaisuuksien ja
käytettävyyden parantamiseksi kytkentöihin sisällytettiin lukuisia pienempiä osia, kuten
rajoituksia ja logiikkavalintoja.
6
Kuva 2. Virtalähteen lohkokaavio.
Virran ohjearvo synnytetään jännitteenjaolla +5 V:n referenssijännitteestä, käyttäen kahta
sarjaankytkettyä monikierrospotentiometriä (10
:a ja 500 :a). Tarkka referenssijännite
synnytetään piirin AD586MNZ avulla. Tähän summataan ulkoinen modulaatiojännite, jota
instrumentointivahvistin INA118 puskuroi. Summaus tapahtuu operaatiovahvistin OP27:llä
toteutetussa kääntävässä summainkytkennässä.
Virran mittaus tapahtuu tarkkuusvastuksen yli instrumentointivahvistin INA129:n avulla.
Virta-alueen vaihto tapahtuu vastusta ja vahvistinta vaihtamalla. Vuotovirtojen välttämiseksi
tämä alueenvaihto toteutettiin releellä, jonka asentoa voidaan vaihtaa etupaneelissa olevasta
kytkimestä. Tähän valittiin niin sanottu pitävä rele, jolloin ohjausvirtaa ei vaadita jatkuvasti.
Integraattorisäätäjä säätää ulostulojännitettään siten, että
t
Vulos
Valku
f 0 Vohje Volo d
(1)
t0
missä Vulos on säätäjän ulostulojännite ajanhetkellä t Vulos alkutilan jännite ajanhetkellä t0 f0
integroimistaajuus, Vohje ohjearvo ja Volo mitattu arvo. Integraattori voidaan nähdä myös
alipäästösuotimena. Pieni integroimistaajuus rajoittaa säätimen kykyä reagoida muutoksiin,
mutta toisaalta se pienentää kohinaa tasajännitteellä [5].
Integraattorisäätäjä toteutettiin operaatiovahvistimen avulla. Tällöin säätäjä on helpoin
toteuttaa kääntävänä, eli ohjearvoa suurempi oloarvo kasvattaa ulostulojännitettä. Tämä on
otettu huomioon kääntämällä sekä ohjearvo että mitattu arvo. Kuvassa
on esitetty
käytännön säätäjän periaatekytkentä.
7
Kuva 3. Integraattorisäätäjän periaatekytkentä.
Kondensaattorin lävitse kulkeva virta iC saadaan kaavalla
IC t
C
dVC t
dt
(2)
jolloin operaatiovahvistimen virtuaalimaan takia
Vohje Volo
R
C
dVC t
dt
C
dVulos t
dt
(3)
Integroimalla yhtälöä puolittain saadaan ulostulojännitteen yhtälö muotoon
Vulos
Valku
1 t
Vohje
RC t 0
Vertaamalla kaavoja
ja
integroimistaajuuden siten, että
f0
1
RC
(4)
Volo d
nähdään,
että
komponenttien
arvot
määräävät
(5)
Laitteeseen haluttiin mahdollisuus valita eri integroimistaajuus sen mukaan kuinka nopeasti
ulostulon halutaan asettuvan, kuinka paljon kohinaa sallitaan ja kuinka nopeasti ulostulon on
reagoitava ulkoiseen modulaatioon. Tämä toteutettiin vaihtamalla integraattorin
sisääntulovastusta ja takaisinkytkennän kondensaattoria multiplekserin MAX308 sekä
analogisen kytkimen DG417 avulla. Taulukossa
on esitettynä valittavissa olevat
integroimistaajuudet. Valinta kahdeksan eri taajuuden välillä tapahtuu kolmella bitillä, joita
etulevyn elektroniikka ohjaa käyttäjän valintojen mukaan. Stabiilisuuden vuoksi säätäjästä ei
haluttu millään asetuksella virranmittauselektroniikkaa nopeampaa.
Ulostulojännitteen puskurointiin käytettiin Darlington-transistoria TIP131 emitteriseuraajana, jonka kollektori on kytketty suurivirtaiseen +12 jännitteeseen. Transistorin
kuorman mukaan muuttuva kynnysjännite ei tässä sovelluksessa haittaa, sillä säätäjä korjaa
tilanteen automaattisesti. Jännitepuskurin yhteyteen on rakennettu ulostulon ohitusrele, joka
saadessaan ohjausjännitteen etulevyn elektroniikalta oikosulkee virtalähteen ulostulon.
8
Taulukko 3. Integraattorisäätäjän integroimistaajuudet.
Ohjausbitit R
C
f0
0
0
0
1M
4,7 µF
213 mHz
0
0
1
120 k
4,7 µF
1,77 Hz
0
1
0
15 k
4,7 µF
14,2 Hz
0
1
1
1,8 k
4,7 µF
118 Hz
1
0
0
1M
1 nF
1 kHz
1
0
1
120 k
1 nF
8,33 kHz
1
1
0
15 k
1 nF
66,7 kHz
1
1
1
1,8 k
1 nF
556 kHz
2.2.3 Lämpötilasäätäjä
Kuvassa
on esitetty lämpötilasäätäjän lohkokaavio. Lämpötilasäädössä kokeiltiin ensin
erittäin nopeaa integraattorisäätäjää, jonka aikavakio oli noin 100 ns:a. Tämä toimi erittäin
hyvin säädettäessä pienen kappaleen lämpötilaa. Suurilla kappaleilla säätäjä jäi kuitenkin
värähtelemään ja täten lopullisessa laitteessa lämpötilansäätö toteutettiin perinteisellä PIsäätäjällä.
Kuva 4. Lämpötilasäätimen lohkokaavio.
Työssä haluttiin hyödyntää aiemmin valmistettuja pidikkeitä pien- ja suurteho-LEDeille.
Pidikkeiden lämpötilamittaus tapahtui tarkkuus- ja NTC-vastuksen siltakytkennällä ja
lämpötilan säätö Peltier-elementillä. Suuremman tarkkuuden saavuttamiseksi vastusten
siltakytkentä korvattiin AD590JF puolijohdeanturilla (kuvassa 5), joka saadaan kalibroitua
halutulle lämpötila-alueelle erittäin tarkaksi. Pienikokoinen anturi saatiin mahdutettua NTCvastusten tilalle pidikkeiden asennusreikiin. Hyvän lämmönjohtumisen takaamiseksi reiät
täytettiin lopuksi piitahnalla.
9
Kuva 5. Lämpötila-anturi AD590JF. Vieressä mikropiirin
DIL8-kanta mittasuhteiden ymmärtämiseksi.
Lämpötila-antureissa on pieniä keskinäisiä eroja ja vastaavasti erilaiset kappaleet
käyttäytyvät eri tavalla lämpötilaa säädettäessä. Siksi lämpötilamittauksen ja -säätäjän
parametrit ovat erikseen asetettavissa sen mukaan käytetäänkö pien- vai suurteho-LEDien
pidikettä. Käytännössä tämä on toteutettu lukuisilla analogisilla kytkimillä, jotka vaihtavat
ohjaukseen käytettäviä sähköisiä komponentteja. Säätäjän parametreista voidaan asettaa
seuraavat:
Lämpötilamittauksen nollakohta
Lämpötilamittauksen vahvistus
P-säätäjän vahvistus
I-säätäjän nopeus
Peltier-elementille syötettävä maksimijännite
Jännitteen rajaus tapahtuu säätäjän ulostulojännitettä vaimentamalla sopivasti siten, ettei
edes saturaatiotilassa ohjausjännite ole liian suuri Peltier-elementeille. Kuvassa on esitetty
periaatekuva
jännitteenrajoituspiiristä
ja
suurvirtapuskurista
säätäjän
jälkeen.
Stabiloimattomasta jännitteestä kehitetään riittävän stabiili ulostulojännite jänniteseuraajan
avulla, siten että ohjausjännitettä tehoelektroniikalle muunnetaan tarvittaessa.
Laitteen etupaneeliin asennettiin LEDit, jotka ilmaisevat säätöjännitteen polariteetin, eli
lämmitetäänkö vai jäähdytetäänkö kappaletta. Lisäksi on huomioitava, että Peltier-elementin
puoliskojen välisen lämpötilaeron ollessa hyvin suuri, voi tavallisesta lämmönjohtumisesta
aiheutuva lämpötilagradientti olla ohjausjännitteestä huolimatta Peltier-ilmiön vastainen.
Toisaalta liian suuri ohjausjännite aiheuttaa Joulen lain mukaan lämpenemistä Peltierelementissä, joka lopulta kumoaa Peltier-ilmiön.
10
Kuva 6. Jänniterajan ja suurvirtapuskurin toimintaperiaate.
2.2.4 Etupaneelin elektroniikka
Laitteen käyttöön liittyvien kytkimien ja potentiometrien lisäksi osa laitteen elektroniikasta
sijoitettiin käytännön syistä etupaneeliin. Näyttöpaneelien ohjaukseen liittyvä logiikka on
sijoitettu niiden kanssa samalle piirilevylle. Näyttöpaneelien desimaalipilkun paikkaa ja
mittausaluetta vaihdetaan logiikan avulla tarvittaessa. Myös virta-alueen ja
integrointinopeuden valintaan liittyvä logiikka on etupaneelissa. Koska laitteessa tarvitaan
yksinkertaisia loogisia operaatioita lukuisissa eri paikassa, päädyttiin käyttämään
mikroprosessorin sijasta erillisiä CMOS-logiikkapiirejä. Virta-alueen valitsemissa
hyödynnetään ajastinpiiri TLC555:n kiikkukytkentää. Samalla piirillä oli helppo toteuttaa
alkuresetointi, jolloin kytkettäessä virta laitteeseen on LEDin virtaulostulo aina pois päältä.
11
3
Laitteen rakennus
3.1 Mekaniikka
Laitteen rungoksi valittiin tukeva ja tilava Boss Enclosuresin valmistama U:n, eli noin
133 mm korkuinen räkkikotelo (malli 32180132). Kuvassa on esitetty piirilevyjen ja muiden
komponenttien asettelu laitteen sisällä. Kuvassa verkkovirtaiset osat ja muuntajat ovat
kotelon vasemmassa puoliskossa merkittynä punaisella, alumiiniset jäähdytyslevyt harmaalla
ja piirilevyt vihreällä värillä.
Kuva 7. Laitteen osien sijoittelu.
Laitteen etulevy teetettiin Schaeffer AG:lla, jolloin halutut reiät, aukot, kaiverrukset ja
kiinnitykset saatiin juuri oikeisiin kohtiin [4]. Etulevyssä on banaaniliittimet maadoitukselle
ja suojamaalle, Lemo-liittimet virran ulostulolle ja lämpötilasäädölle, sekä BNC-liittimet virtaja jännitemittausta sekä ulkoista modulaatiota varten. Kuvassa on laite koottuna.
12
Kuva 8. Valmis laite.
3.2 Elektroniikka
Piirikortit suunniteltiin, valotettiin ja syövytettiin itse. Elektroniikka jaettiin neljälle Eurocardstandardin mukaiselle 160 mm 100 mm levylle ja kolmelle pienelle etupaneelin levylle.
Laitteen rakennuksen, testauksen ja huollon helpottamiseksi jokainen levy suunniteltiin
omaksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi.
Laitteen sisäiset johdotukset tehtiin pääasiassa riviliittimien avulla, jolloin kiinteästi
juotettavilta johdinasennuksilta vältyttiin. Signaalijohtimina käytettiin pääasiassa suojattuja
ja parikierrettyä kaapelia. Käyttöjännitteet ja logiikkasignaalit johdotettiin erillisjohtimin.
Taulukossa
on esitetty johdotuksissa käytetyt johdinvahvuudet ja värit, joilla laitteen
myöhempää huoltoa on pyritty helpottamaan.
Taulukko 4. Keskeisten johdotusten värit ja johdinpinta-alat.
Väri
Käyttökohde
Johdinpinta-ala [mm2]
Punainen
Verkkojännitteet
1,5
Kelta-vihreä
Suojamaadoitus
1,5
Musta
Maadoitus
1,5 / 0,75 / 0,22
Vihreä
Käyttöjännite +15 V
0,5
Sininen
Käyttöjännite -15 V
0,5
Keltainen
Käyttöjännite +12 V
0,5
Violetti
Referenssijännite +5 V,
0,22
Keltainen
Logiikkasignaalit
0,22
13
4
Testaus ja säätö
Virtalähteen suorituskykyä testattiin mittaamalla ulostulevan virran asetuksen stabiilisuutta
ja kohinaa molemmilla virta-alueilla. Testauksessa käytettiin eri suuruisia virran
asetusarvoja, integrointinopeuksia sekä erisuuruisia kuormia. Testikuormina käytetiin
vastuksia dekadin välein kymmenestä milliohmista kilo-ohmiin sekä pien- ja suurtehoLEDejä.
Virtamittaukset tehtiin Hewlett-Packard 3458A-yleismittarilla. Tasavirran
stabiilisuus testattiin asettamalla virta haluttuun arvoon ja toistamalla mittaus ½, ja
tunnin päästä testauksen aloittamisesta koskematta virta-asetuksen säätöihin. Lisäksi
mitattiin tasavirrassa näkyvää vaihtovirtakomponenttia kohinatasojen määrittämiseksi.
Ennen joka mittausta laite oli ollut päällä vähintään tunnin ja asetettu virta oli stabiloitunut
vähintään 15 minuutin ajan.
Stabiilisuuden ja kohinan mittaus osoittautuivat haastaviksi, koska useimmiten mittalaitteen
oma ryömintä ja kohina (esimerkiksi oikosulkiessa sisääntulo) olivat suurempia kuin
rakennetun LED-virtalähteestä mitatut arvot. Taulukossa on esitetty mittausten perusteella
todetut rajat laitteen suoritusarvoille. Käytetyn yleismittarin voidaan olettaa aiheuttaneen
merkittävän osan mittausepävarmuudesta, jolloin on perusteltua olettaa, että laite täyttää
sille määritellyt suorituskyvyn tavoitearvot (Taulukko 5). Eri virta-asetuksilla mitatut
stabiilisuuden ja kohinan arvot eroavat toisistaan lähinnä yleismittarin mittausalueiden
keskinäisistä
eroista johtuen. Ainoastaan suurimmalla integrointinopeudella nähtiin
mitattavaa kasvua kohinatasoissa, muutoin taulukon arvot pätevät kaikille
integrointinopeuksille.
Taulukko 5. Mittauksissa määritetyt rajat virtalähteen suoritusarvoille.
Alue
0 - 200 mA
0-2A
Virta [mA]
Stabiilisuus [ ±µA]
Kohina (RMS) [nA]
0
1
1
20
2
2
100
2
2
200
3
5
0
5
1
330
10
5
1000
20
10
2000
20
10
Suorituskyvyn testauksen yhteydessä virtalähteen oman transimpedanssivahvistimen
kalibrointi ja säätö tehtiin kahdesti. Säädön jälkeen myös virtalähteen virtamittauksen BNCulostulon arvot vastasivat tarkkuudeltaan taulukossa esitettyjä arvoja. Laitteen kalibrointia
ja säätöä käsitellään tarkemmin kappaleessa 5.2.
Lämpötila-anturien nollakohdat säädettiin kohdalleen asettamalla ne ensin jää-vesihauteeseen, jolloin lämpötila on riittävän tarkasti
C. Tämän jälkeen anturit asetettiin
lämpöeristettyyn tilaan kalibroidun Vaisala HMI41-lämpömittarin kanssa. Eristetyn tilan
14
lämpötilan annettiin asettua vuorokauden ajan tasalämpöön. Vertaamalla laitteen lukemia
HMI41:llä mitattuihin arvoihin asetettiin lämpötila-anturien mittausvahvistimien vahvistus ja
offset sopivaksi. Lämpötilamittauksen voidaan olettaa säädön jälkeen noudattavan
lämpötilanäytön tarkkuutta. Lämpötilanäytön ja lämpötilasäätimien tarvittava säätöväli
selviää laitteen oltua pidempään käytössä.
Etupaneelin LCD-näytöt säätävät nollakohtansa automaattisesti joka käynnistyksen
yhteydessä, mutta niiden jännitenäyttämä on säädettävä syöttämällä näytön sisääntuloon
tarkka referenssijännite. Tämä tehtiin Keithley 263-kalibraattorin avulla.
Virtalähteen virtarajat testattiin yksinkertaisesti oikosulkemalla lähdöt ja asettamalla ne
maksimiarvoonsa. Testauksen yhteydessä huomattiin paikoin puutteellinen jäähdytys.
Ongelma korjattiin lisäämällä tehoelektroniikan jäähdytystä. Uusintatestauksessa tunnin
käytön jälkeen laitteessa ei vielä havaittu merkittävää lämpenemistä.
15
5
Käyttöohjeet
5.1 Etupaneelin toiminnot
Laitteen käyttö tapahtuu kokonaan etupaneelista käsin. Kuvassa on esitetty etupaneelin
osat ja taulukossa on niitä vastaavat selitykset. Kun laite käynnistetään, LED-virtaulostulon
esivalinta on aina 0-200 mA:n alueella ja on sisäisesti oikosuljettu, ts. LED-virtaulostulo ei ole
päällä. LEDin lämpötilasäätö on puolestaan aina toiminnassa laitteen ollessa käynnissä.
Ajettavan LEDin lämpötila ja virta asetetaan monikierrospotentiometreillä. Molemmille
asetuksille on kaksi potentiometriä, karkea (Coarse) ja hieno (Fine), tarkkaa säätöä
helpottamaan. LED-virtaulostulon (LED Output) tilaa vaihdetaan Operate-painikkeella, joka
on laitteen oikeassa reunassa. Vihreä merkki-LED kertoo virtaulostulon olevan päällä.
Virta-alueen valinta ja arvon säätö voidaan tehdä ennen LEDin päällekytkemistä, sillä
Operate-tilan ollessa pois päältä virta kiertää sisäisessä silmukassa, jonka virtaa mitataan
shunttivastuksen avulla. Kummallekin virta-alueelle käytetään omaa shunttivastusta.
Etupaneelin Current-liittimestä saadaan LED-syöttövirtaan verrannollinen jännite
käytettäessä ulkoista yleismittaria viranmittaukseen. Ulostulossa
vastaa pienellä virtaalueella 100 mA:n ja suuremmalla virta-alueella A:n virtaa. Sama muuntosuhde on ulkoisen
modulaation jännite-virta-muuntimessa. Jännitemittauksen ulostulo on kytkettynä kuorman
kanssa rinnan (kuten resistanssin nelipistemittauksessa), jolloin siirtojohtojen jännitehäviö ei
vaikuta
mittaustulokseen.
Virtalähteen
ja
lämpötilasäätäjän
Lemo-liittimien
kytkentäjärjestykset on esitetty kuvassa 10.
Kuva 9. Laitteen etupaneelin osat.
Kuva 10. Virtalähteen ja lämpötilasäätimen ulostulojen kytkentä edestäpäin tarkasteltuna.
16
Taulukko 6. Etupaneelin osien ja liittimien selitykset.
N:o
Teksti
Osa
Selitys
1
POWER
Keinukytkin
Kytkee laitteen päälle ja pois päältä
2
POWER
LED (vihreä)
Palaa laitteen ollessa päällä
3
GND
Banaaniliitin
Ulostulo laitteen sisäiselle maalle,
esimerkiksi maatasoksi ulkoiselle
laitteelle tai kalibrointia varten
4
PE
Banaaniliitin
Suojamaan ulostulo, esimerkiksi
ulkoisen laitteen maadoittamista tai
ESD-suojausta varten
5
TEMPERATURE
LCD-Näyttö
LED-pitimen lämpötila Celsius-asteina.
Alempana asetusarvo ja ylempänä
todellinen lämpötila
6
COARSE
Monikierrospotentiometri
Lämpötilan asetusarvon karkeasäätö.
Säätöalue noin 10-70 °C
7
FINE
Monikierrospotentiometri
Lämpötilan asetusarvon hienosäätö.
Säätöalue noin 5 % karkeasäädöstä
8
CONTROL
LEMO EGG.1B -liitin
Liitin lämpötila-anturille ja Peltierelementille
9
HEAT
LED (punainen)
Palaa säätimen lämmittäessä LEDpidikettä
10
COOL
LED (sininen)
Palaa säätimen jäähdyttäessä LEDpidikettä
11
0-200 mA / 0-2 A
Vipukytkin
Virta-alueen valintakytkin
12
COARSE
Monikierrospotentiometri
Virran karkeasäätö
13
FINE
Monikierrospotentiometri
Virran hienosäätö. Noin 5 %
karkeasäädöstä
14
CURRENT
LCD-näyttö
Virranmittauksen LCD-näyttö
15
LED OUTPUT
LEMO EGG.1B -liitin
Liitäntä lämpötilasäätimen lämpötilaanturille ja Peltier-elementille
16
MEASUREMENT CURRENT
BNC-liitin
Ulostulosignaali virtajännitemuuntajalta
17
MEASUREMENT VOLTAGE
BNC-liitin
Jännitteen mittaus kuorman yli (vrt.
nelipistemittaus)
18
INTEGRATOR
FREQUENCY
Kiertokykin
Virtalähteen integraattorin nopeuden
valitsin
19
EXTERNAL
MODULATION
BNC-liitin
Sisääntulo ulkoiselle modulaatiolle
20
OPERATE
Painonappi
LED-virtaulostulon päällekytkeminen
21
OPERATE
LED(vihreä)
Palaa LED-virtaulostulon ollessa
käytössä
17
5.2 Kalibrointi
Laitteen virtalähteen ja lämpötilasäätimen kalibrointiin ja säätöön liittyvät osat on sijoitettu
virtalähteen pääpiirilevylle sekä lämpötilasäätäjän pääkortille. Säädöt on toteutettu
monikierrospotentiometreillä. Taulukossa on esitetty kaikki laitteen säädöt ja kuvissa 11 ja
12 niiden sijainnit piirikorteilla. Lisäksi LCD-näytöissä on säädöt vahvistuksen
kalibroimiseksi.
Taulukko 7. Laitteen kalibrointiin ja toimintaan liittyvät säädöt.
Piirikortti Osanumero Säätötoiminto
4
T4.1
Virtalähteen biasvirran nollaaminen.
4
T4.2
2 A virta-alueen virta-jännite-muuntimen vahvistus.
4
T4.3
200 mA virta-alueen virta-jännite-muuntimen vahvistus.
3
T3.1
Pienteho-LEDien lämpötila-anturin nollakohta.
3
T3.2
Suurteho-LEDien lämpötila-anturin nollakohta.
3
T3.3
Pienteho-LEDien lämpötila-anturin vahvistus.
3
T3.4
Suurteho-LEDien lämpötila-anturin vahvistus.
3
T3.5
Pienteho-LEDien lämpötilasäätäjän P-termi.
3
T3.6
Suurteho-LEDien lämpötilasäätäjän P-termi.
3
T3.7
Pienteho-LEDien lämpötilasäätäjän I-termi.
3
T3.8
Suurteho-LEDien lämpötilasäätäjän I-termi.
3
T3.9
Pienteho-LEDien lämpötilasäätäjän ulostulon
maksimijännite.
3
T3.10
Pienteho-LEDien lämpötilasäätäjän ulostulon
maksimijännite.
Virtalähteen kalibroitavia suureita ovat biasvirta sekä molempien virta-alueiden
virtamittauksen virta-jännite-muuntajien transimpedanssit. Biasvirta säädetään esimerkiksi
yleismittarin avulla niin, että laitteen ulostulo on virraton virran asetusarvon ollessa nolla.
Vastaavasti transimpedanssit kalibroidaan vertaamalla muuntimen ulostulojännitettä
ulkopuolisella mittarilla mitattuun virtaan.
Laitteen lämpötilasäädin on jaettu kahteen osaan siten, että pienteho- ja suurteho-LEDeille on
omat säädettävät lohkonsa. Molempien kalibrointi ja säätö tehdään kuitenkin samalla tavalla.
Lämpötila-antureista kalibroidaan nollakohta ja vahvistus. Tämä onnistuu kahden tunnetun
lämpötilan avulla, joista toiseksi on hyvä valita °C. Tämä onnistuu riittävällä tarkkuudella
esimerkiksi upottamalla anturi vesi-jää-seokseen.
Säätimien P- ja I-termien vahvistusta voidaan säätää. Tällöin saadaan optimoitua säätimen
toiminta erikokoisille LED-pitimille. Parametrien valinta on kompromissi säätimen
asettumisajan ja asetusarvon ylityksen välillä (engl. overshoot). Lisäksi säätimen on oltava
stabiili kaikissa tilanteissa. Lämpötilasäätimen sovitus voidaan tehdä esimerkiksi seuraavan
listan mukaisesti:
18
1) Asetetaan I-termi noin kolmeen neljäsosaan maksimista.
2) Säädetään P-termi mahdollisimman suureksi, kuitenkin siten että säädin on edelleen
stabiili.
3) Etsitään I-termille arvo, jossa säädin toimii parhaiten.
4) Jos I-termiä on laskettu paljon, voidaan P-termiä mahdollisesti nostaa.
Säätimen ulostulon maksimijännite on myös säädettävissä. Käytännössä ohjattavan Peltierelementin tehokestävyys määrää suurimman mahdollisen ulostulojännitteen. Lisäksi säätäjää
ei ole suunniteltu yli kuuden ampeerin virroille. On tärkeää huomioida, ettei elementin suurin
sallima tehon ole välttämättä jäähdytyksen kannalta optimi, vaan jäähdytys saattaa olla
tehokkaampaa tästä huomattavasti pienemmällä jännitteellä.
Kuva 11. Virtalähteen kalibrointiin liittyvät säädöt. Kuvassa on esitetty myös piirilevyllä
olevien kondensaattorien sijainnit, jotta säädöt on helppo paikallistaa.
Kuva 12. Lämpötilasäätäjän kalibrointiin liittyvät säädöt. Kuvassa on esitetty myös piirilevyllä
olevien kondensaattorien sijainnit, jotta säädöt on helppo paikallistaa.
19
6
Yhteenveto
Työssä suunniteltiin ja rakennettiin virtalähde ja lämpötilansäädin LEDien optisiin
mittauksiin. Laitteeseen rakennettiin kaksi virta-aluetta,
200 mA:a ja
A:a.
Maksimijännite LED-virtaulostulossa on noin 10 V:a. Laitteen lämpötilasäädin kykenee
säätämään pien- ja suurteho-LEDeille käytettäviä pidikkeitä lämpötila-alueella 10 70 °C:tta.
Toteutetun PI-lämpötilasäätimen molempia säätötermejä voidaan säätää käytetyn LEDpidikkeen mukaan sopivaan arvoon. Myös lämpötilasäätimen ulostulon maksimiteho Peltierelementille on säädettävissä 20 W:iin asti, maksimivirran ollessa noin A:a.
Suunnittelussa otettiin luotettavuus ja huollettavuus huomioon. Jäähdytyselementit sekä
komponenttien teho- ja virtakestot ovat reilusti ylimitoitettuja, sillä tämän uskotaan lisäävään
kestävyyttä. Laite tehtiin hyvin pitkälti alkuperäisten suunnitelmien mukaan, ainoastaan
lämpötilasäätimen alkuperäistä suunnitelmaa jouduttiin muuttamaan ja rakentamaan
lähempänä aiempia toteutuksia oleva perinteinen PI-säädin. Toisaalta uudelleen tehdyssä
säätimessä ei havaittu samoja ongelmakohtia kuin aiemmissa vastaavissa toteutuksissa.
Muutaman prototyyppitestauksen jälkeen laite koottiin räkkikoteloon ja sille saatiin haluttu
viimeistelty ulkoasu.
Laitteen virtalähteen ja lämpötilasäätimen stabiilisuudelle tehtiin perusmittaukset ennen
laitteen käyttöönottoa. Kaikki laitteelle suunnitellut toiminnot saatiin toteutettua. Ainoastaan
lämpötilasäätimen merkki-LEDien toiminnassa esiintyy hieman poikkeavuutta siten, että
jäähdytettäessä punainen LED saattaa palaa sinisen sijaan, jos asetettu lämpötila poikkeaa
todellisesta lämpötilasta merkittävästi. Ongelma mahdollisesti korjautuu vaihtamalla merkkiLEDejä ohjaavan operaatiovahvistimen tilalle parempi, mieluiten rail-to-rail- tyyppinen
vahvistin. Käytännön toimintaan tämä ominaisuus ei vaikuta ja lämpötilasäätö toimii
normaalisti.
Laite osoittautui kalibrointimittauksissa erittäin tarkaksi, siten että ulostulot saatiin
taulukossa esitettyjen stabiilisuusarvojen sisään. Vasta pidemmän ajan kuluttua tehtävät
kalibrointimittaukset paljastavat mahdolliset pitkän aikavälin ryöminnät. Eri säätäjän
integroimistaajuuksilla saatiin hieman poikkeavat arvot transimpedanssivahvistimen
ulostulossa, mutta suurinta tarkkuutta vaadittaessa virtaa mitataan joka tapauksessa myös
ulkoisella mittarilla, joten tästä ei muodostu käytännössä ongelmia.
Laite optimoitiin tasavirtakäyttöön ja testattaessa tasavirran suoritusarvot osoittautuivatkin
erinomaisiksi. Laite soveltuu hyvin myös useimpiin ulkoista modulaatiota vaativiin
mittaussovelluksiin, joissa virranohjaus tapahtuu muutaman kHz:n taajuudella. Kuitenkin
esimerkiksi
nopeaa
LEDien
pulssitusta
vaativissa
mittauksissa
suositellaan
suurtaajuuskäyttöön optimoidun laitteen käyttöä.
20
7
Viitteet
[1]
H. Talvitie, ”Puolijohdelaserin spektriviivan kaventaminen,” Diplomityö, Teknillinen
korkeakoulu, 48 s. (1993).
[2]
P. Manninen, ”Loistediodien fotometriset mittaukset,”
korkeakoulu, 71 s. (2004).
[3]
C. Holmlund, ”Control electronics for
frequency
Lisenssiaattityö, Teknillinen korkeakoulu, 65 s. (1992).
[4]
Schaeffer AG, URL: http://www.schaeffer-ag.de/
[5]
P. Lewis, C. Yang, “Basic Control Systems Engineering,” Prentice-Hall, 450 s. (1997).
Diplomityö, Teknillinen
stabilized
laser
diode,”
21
8
Liitteet
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Käyttöjännitteiden ja tehoelektroniikan piirikaaviot
Virtalähteen piirikaaviot
Lämpötilasäätäjän piirikaaviot
Etulevyn elektroniikan piirikaaviot
Näyttöjen elektroniikan piirikaaviot
Komponenttiluettelo
22
Liite 1. Käyttöjännitteiden ja tehoelektroniikan piirikaaviot.
23
Liite 2. Virtalähteen piirikaavio.
24
Liite 3. Lämpötilasäätäjän piirikaavio.
25
Liite 4. Etulevyn elektroniikan piirikaaviot.
26
Liite 5. Näyttöjen elektroniikan piirilevyt.
27
Liite 6. Komponenttiluettelo
Nimi
B1.1
B2.1
C1.1
C1.2
C1.3
C1.4
C1.5
C1.6
C1.7
C1.8
C1.9
C1.10
C1.11
C1.12
C1.13
C2.1
C2.2
C2.3
C2.4
C2.5
C2.6
C2.7
C2.8
C2.9
C2.10
C2.11
C2.12
C2.13
C2.14
C2.15
C2.16
C2.17
C2.18
C2.19
C3.1
C3.2
C3.3
C3.4
C3.5
C3.6
C3.7
C3.8
C3.9
C3.10
C3.11
C3.12
C3.13
C3.14
Komponentti
Tasasuuntaussilta
Tasasuuntaussilta
Polyesterikondensaattori
Polyesterikondensaattori
Elektrolyyttikondensaattori
Elektrolyyttikondensaattori
Elektrolyyttikondensaattori
Elektrolyyttikondensaattori
Polyesterikondensaattori
Polyesterikondensaattori
Polyesterikondensaattori
Polyesterikondensaattori
Elektrolyyttikondensaattori
Elektrolyyttikondensaattori
Polyesterikondensaattori
Polyesterikondensaattori
Polyesterikondensaattori
Elektrolyyttikondensaattori
Elektrolyyttikondensaattori
Elektrolyyttikondensaattori
Polyesterikondensaattori
Polyesterikondensaattori
Elektrolyyttikondensaattori
Elektrolyyttikondensaattori
Polyesterikondensaattori
Polyesterikondensaattori
Elektrolyyttikondensaattori
Elektrolyyttikondensaattori
Elektrolyyttikondensaattori
Elektrolyyttikondensaattori
Elektrolyyttikondensaattori
Elektrolyyttikondensaattori
Elektrolyyttikondensaattori
Elektrolyyttikondensaattori
Elektrolyyttikondensaattori
Elektrolyyttikondensaattori
Elektrolyyttikondensaattori
Elektrolyyttikondensaattori
Elektrolyyttikondensaattori
Polyesterikondensaattori
Polyesterikondensaattori
Polyesterikondensaattori
Polyesterikondensaattori
Polyesterikondensaattori
Polyesterikondensaattori
Polyesterikondensaattori
Polyesterikondensaattori
Polyesterikondensaattori
Arvo/tyyppi
KBU8M
KBU8M
10 nF
10 nF
15 mF
15 mF
15 mF
15 mF
1 µF
1 µF
1 µF
1 µF
2,2 mF
2,2 mF
330 nF
10 nF
10 nF
22 mF
22 mF
22 mF
1 µF
1 µF
2,2 mF
2,2 mF
10 nF
10 nF
10 mF
10 mF
10 mF
10 mF
10 mF
10 mF
10 mF
10 mF
2,2 mF
2,2 mF
2,2 mF
2,2 mF
470 µF
1 µF
1 µF
10 nF
1 µF
1 µF
1 µF
1 µF
1 µF
1 µF
Huomatuksia
8A, 1000V
8A, 1000V
35V
35V
35V
35V
25V
25V
25V
25V
25V
25V
25V
16V
16V
16V
16V
16V
16V
16V
16V
25V
25V
25V
25V
25V
28
C3.15
C3.16
C3.17
C3.18
C3.19
C3.20
C3.21
C3.22
C3.23
C3.24
C3.25
C4.1
C4.2
C4.3
C4.4
C4.5
C4.6
C4.7
C4.8
C4.9
C4.10
C4.11
C4.12
C4.13
C4.14
C4.15
C4.16
C4.17
C5.1
C5.2
C5.3
C5.4
C6.1
C6.2
C7.1
C7.2
D1.1
D1.2
D2.1
D2.2
D2.3
D2.4
D2.5
D3.1
D3.2
D4.1
D4.2
D4.3
D4.4
D5.1
D5.2
F1
Polyesterikondensaattori
Polyesterikondensaattori
Polyesterikondensaattori
Elektrolyyttikondensaattori
Polyesterikondensaattori
Polyesterikondensaattori
Elektrolyyttikondensaattori
Elektrolyyttikondensaattori
Polyesterikondensaattori
Polyesterikondensaattori
Elektrolyyttikondensaattori
Elektrolyyttikondensaattori
Elektrolyyttikondensaattori
Elektrolyyttikondensaattori
Elektrolyyttikondensaattori
Polyesterikondensaattori
Polyesterikondensaattori
Polyesterikondensaattori
Polyesterikondensaattori
Polyesterikondensaattori
Polyesterikondensaattori
Polyesterikondensaattori
Elektrolyyttikondensaattori
Polyesterikondensaattori
Polyesterikondensaattori
Polyesterikondensaattori
Polyesterikondensaattori
Polyesterikondensaattori
Elektrolyyttikondensaattori
Polyesterikondensaattori
Elektrolyyttikondensaattori
Elektrolyyttikondensaattori
Elektrolyyttikondensaattori
Elektrolyyttikondensaattori
Elektrolyyttikondensaattori
Elektrolyyttikondensaattori
Diodi
Diodi
Diodi
Diodi
Diodi
Zenerdiodi
Zenerdiodi
Diodi
Diodi
Diodi
Diodi
Diodi
Diodi
Zenerdiodi
Diodi
Sulake
1 µF
1 µF
1 µF
470 µF
100 nF
100 nF
470 µF
470 µF
100 nF
100 nF
470 µF
2,2 mF
2,2 mF
2,2 mF
2,2 mF
330 nF
1 µF
1 µF
1 µF
1 µF
1 nF
4,7 µF
2,2 mF
330 nF
1 µF
1 µF
1 µF
1 µF
470 µF
330 nF
2,2 µF
6,8 µF
100 µF
100 µF
100 µF
100 µF
1N4004
1N4004
P600
P600
1N5400
3,3 V
3,3 V
1N4004
1N4004
1N4148
1N4148
1N4148
1N4148
10 V
1N4148
2A
25V
25V
25V
25V
25V
25V
25V
25V
25V
25V
25V
50V
25V
25V
25V
25V
1A
1A
6A
6A
3A
500 mW
500 mW
1A
1A
500 mA
500 mA
500 mA
500 mA
500 mW
500 mA
29
F2
IC1.1
IC1.2
IC2.1
IC3.1
IC3.2
IC3.3
IC3.4
IC3.5
IC3.6
IC3.7
IC3.8
IC3.9
IC3.10
IC3.11
IC3.12
IC3.13
IC4.1
IC4.2
IC4.3
IC4.4
IC4.5
IC4.6
IC4.7
IC5.1
IC5.2
K4.1
K4.2
LED1
LED2
LED3
LED4
POT1
POT2
POT3
POT4
Q2.1
Q2.2
Q4.1
Q5.1
Q6.1
Q6.2
R1.1
R1.2
R1.3
R1.4
R1.5
R1.6
R1.7
R2.1
R2.2
R2.3
Lämpösulake
Regulaattori
Regulaattori
Regulaattori
Jännitereferenssi
Operaatiovahvistin
Analoginen kytkin
Analoginen kytkin
Instrumentaatiovahvistin
Operaatiovahvistin
Instrumentaatiovahvistin
Analoginen kytkin
Operaatiovahvistin
Analoginen kytkin
Operaatiovahvistin
Regulaattori
Regulaattori
Instrumentaatiovahvistin
Operaatiovahvistin
Multiplekseri
Operaatiovahvistin
Analoginen kytkin
Instrumentaatiovahvistin
Instrumentaatiovahvistin
CMOS-ajastinpiiri
CMOS-logiikka
Rele
Rele
Ledi
Ledi
Ledi
Ledi
Monikierrospotentiometri
Monikierrospotentiometri
Monikierrospotentiometri
Monikierrospotentiometri
Darlingtonpari NPN
Darlingtonpari PNP
Darlingtonpari NPN
Transistori PNP
P-Mosfet
P-Mosfet
Palamaton vastus
Palamaton vastus
Vastus 1%
Vastus 1%
Vastus 1%
Vastus 1%
Vastus 1%
Tehovastus
Tehovastus
Vastus 1%
84 °C
7815
7915
78T12
AD586MNZ
OPA2111P
DG419
DG419
INA118P
TL072
INA118P
DG419
OPA37
DG419
OP27
78F05
79F05
INA118P
OP27Z
MAX308CPE
OPA2111P
DG418
INA129P
INA129P
TLC555
MC14532B
PB114012
RT424F12
Vihreä
Punainen
Sininen
Vihreä
Bourns 10K
Bourns 500R
Bourns 10K
Bourns 500R
TIP131
TIP136
TIP131
2N3906
BSS92
BSS92
100 m
100 m
15 k
15 k
15 k
10 M
100
100 m
100 m
4,7 k
5 mm
5 mm
5 mm
5 mm
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
3W
3W
500 mW
30
R2.4
R2.5
R2.6
R2.7
R2.8
R2.9
R3.1
R3.2
R3.3
R3.4
R3.5
R3.6
R3.7
R3.8
R3.9
R3.10
R3.11
R3.12
R3.13
R3.14
R3.15
R3.16
R4.1
R4.2
R4.3
R4.4
R4.5
R4.6
R4.7
R4.8
R4.9
R4.10
R4.11
R4.12
R4.13
R4.14
R4.15
R5.1
R5.2
R5.3
R5.4
R5.5
R5.6
R5.7
R5.8
R5.9
R5.10
R5.11
R5.12
R5.13
R5.14
R6.1
Vastus 1%
Tehovastus
Tehovastus
Vastus 1%
Vastus 1%
Vastus 1%
Tarkkuusvastus 0,1%
Vastus 1%
Vastus 1%
Tarkkuusvastus 0,1%
Tarkkuusvastus 0,1%
Tarkkuusvastus 0,1%
Tarkkuusvastus 0,1%
Vastus 1%
Vastus 1%
Vastus 1%
Vastus 1%
Vastus 1%
Vastus 1%
Vastus 1%
Vastus 1%
Vastus 1%
Tarkkuusvastus 0,1%
Tarkkuusvastus 0,1%
Tarkkuusvastus 0,1%
Vastus 1%
Vastus 1%
Vastus 1%
Vastus 1%
Vastus 1%
Tarkkuusvastus 0,1%
Vastus 1%
Vastus 1%
Vastus 1%
Vastus 1%
Vastus 1%
Tarkkuusvastus 0,1%
Vastus 1%
Vastus 1%
Vastus 1%
Vastus 1%
Vastus 1%
Vastus 1%
Vastus 1%
Vastus 1%
Vastus 1%
Vastus 1%
Vastus 1%
Vastus 1%
Vastus 1%
Vastus 1%
Vastus 1%
22 k
100 m
100 m
4,7 k
4,7 k
2,2 k
14,7 k
390
1k
17,8 k
17,8 k
9,53 k
9,53 k
33 k
100 k
220
820
470
22 k
220 k
56 k
56 k
178 k
178 k
178 k
1M
120 k
15 k
1,8 k
2,2 k
5,23 k
22 k
56
100 k
100 k
10
48,7
22 k
22 k
100 k
220 k
1,2 k
3,3 k
100
820 k
820 k
820 k
820 k
820 k
820 k
820 k
1M
500 mW
3W
3W
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
1W
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
31
R7.1
R7.2
R7.3
R7.4
RF
SHUNT1
SHUNT2
SHUNT3
SHUNT4
SW1
SW2
SW3
SW4
T3.1
T3.2
T3.3
T3.4
T3.5
T3.6
T3.7
T3.8
T3.9
T3.10
T4.1
T4.2
T4.3
TR1
TR2
TR3
Tarkkuusvastus 0,1%
Tarkkuusvastus 0,1%
Tarkkuusvastus 0,1%
Tarkkuusvastus 0,1%
RF-suodin
Tarkkuustehovastus
Tarkkuustehovastus
Tarkkuustehovastus
Matalainduktanssivastus
Keinukytkin
Painokytkin
Vipukytkin
Kiertokytkin
Trimmeripotentiometri
Trimmeripotentiometri
Trimmeripotentiometri
Trimmeripotentiometri
Trimmeripotentiometri
Trimmeripotentiometri
Trimmeripotentiometri
Trimmeripotentiometri
Trimmeripotentiometri
Trimmeripotentiometri
Trimmeripotentiometri
Trimmeripotentiometri
Trimmeripotentiometri
Rengassydänmuuntaja
Rengassydänmuuntaja
Rengassydänmuuntaja
909 k
909 k
100 k
100 k
5120.0001.0
15FR100E
UPW50B10RV
UPW50B10RV
MHP20S0R33
500 mW
500 mW
500 mW
500 mW
Schurter
Ohmite
Neohm
Neohm
BiTechnologies
2k
2k
1k
1k
5k
5k
100 k
100 k
20 k
20 k
20 k
500
2k
2 x 15V
2 x 12V
2 x 6V
Bourns 3386W
Bourns 3386W
Bourns 3386W
Bourns 3386W
Bourns 3386W
Bourns 3386W
Bourns 3386W
Bourns 3386W
Bourns 3386W
Bourns 3386W
Bourns 3386W
Bourns 3386W
Bourns 3386W
50 VA
50 VA
30 VA
32