Vuosi 2013 - Itä-Uudenmaan jätehuolto Oy
V u o s i k e r 2013 t o m u s Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy on kuntien omistama osakeyhtiö, joka hoitaa kuntien vastuulla olevat jätehuollon palvelutehtävät. Jätehuolto hoidetaan asiakaslähtöisesti, kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n ja Länsi-Uudellamaalla toimiva Rosk’n Roll Oy Ab:n kuntaomistajat ovat päättäneet yhtiöiden fuusioitumisesta. Lisätietoa fuusiosta on sivulla 7. Keskeiset tunnusluvut 2010201120122013 Materiaalivirrat Sekalainen yhdyskuntajäte, kg/as Erilliskerätty biojäte, kg/as Vaaralliset jätteet kotitalouksista, kg/as 467,8 25,7 13,5 Henkilöstö Kaikki henkilötyövuodet (htv) Keskimääräinen työsuhteen pituus (v) Henkilöstön keskimääräinen ikä (v) Henkilöstön koulutuksen kulut (€/htv) 25,725,629,026,4 4,2 6,3 6,9 43,6 43,1 42,6 44,5 1472 548 724 1 088 Talous Kokonaisliikevaihto (M€) Liikevaihto/asukas (€) Ostetut palvelut liikevaihdosta (%) Investointimenot liikevaihdosta (%) Poistot liikevaihdosta (%) Liiketulos liikevaihdosta (%) Omavaraisuusaste (%) 10,612,011,210,4 114,8128,9119,4110,1 58 51,5 54,1 63,2 9,9 13,3 19,3 24 8,6 8,8 12,1 12,5 3,5 5,4 10,6 9,1 24,925,532,737,3 446 21,1 14,9 Vuonna 2013 Asuinkiinteistöjä jätehuollon piirissä Sekajäteastiatyhjennystä vuodessa Jäteastian tyhjennysmaksu, ka, alv 0% (€) 240 l astia Vakituisen asunnon ekomaksu, ka (€) 399 323,8 23 20,9 14,9 14,8 36 000 kpl 632 000 kpl 5,01 28 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Ankkurikatu 8, 06100 Porvoo puh. 020 637 7070 asiakaspalvelu puh. 0200 70 707 (pvm/mpm) [email protected], www.iuj.fi | Julkaisija: Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy | Graafinen suunnittelu: Studio Mielikuva Oy | Painopaikka: Kirjapaino Öhrling Oy, 2014 | 2 I TÄ - U U D E N MA A N J ÄT E H U O LTO OY 1 Vuosi 2013 lyhyesti Sisältö 1 Vuosi 2013 lyhyesti s. 3 2 Toimitusjohtajan katsaus ja hallinto s. 4 3 Toiminta ja tavoitteet s. 6 4 Kiinteistöjen jätehuolto s. 8 5 Jätteen vastaanotto s. 10 6 Jätekeskus s. 12 7 Viestintä s. 14 8 Henkilöstö s. 15 9 Kehityshankkeet s. 16 10Ympäristö s. 17 11Taloudellinen vastuu s. 21 Tilinpäätöstiedot Hallituksen toimintakertomus s. 22 Tasekirja s. 25 Tilintarkastuskertomus s. 34 Asukkaille parempaa palvelua ympäristön ehdoilla Itä-Uudenmaan Jätehuollon tavoitteena on lisätä jätteiden lajittelua ja kierrätystä ekologisesti kestävällä tavalla. Valtakunnallisen jätesuunnitelman edellyttämä yhdyskuntajätteen 50 prosentin kierrätysaste on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2016 mennessä. Yhtenä keinona yhtiö on tuonut asukkaiden saataville jätteen monilokerokeräyspalvelun, jota testattiin 250 kotitalouden kokoisella alueella noin vuoden koejakson ajan. Hankkeen loppuraportti valmistui vuonna 2013. Monilokerokeräyksen tulokset olivat hyvät; tutkimusalueella saavutettiin yli kaksinkertainen hyötymateriaalien saanto. Palvelu vakinaistettiin ja se on laajentunut siten, että koko toimialueella on noin tuhat omakotitaloutta monilokeropalvelun asiakkaina. Valtaosa vastaanotetusta sekalaisesta rakennusjätteestä lajiteltiin tavoitteen mukaisesti. Rakennusjätteen polttokelpoista osuutta toimitettiin Lahti Energian kaasutuslaitokseen. Näin on lisätty jätteen energiahyödyntämistä. Yhtiö on valmistautunut tulevaan biohajoavien jätteiden kaatopaikkasijoituskieltoon hankkimalla lisää jätteen energiahyödyntämismahdollisuuksia. Kotkan Energian voimalan hyödyntämiskiintiötä nostettiin toimintavuodelle 19 500 tonniin sekä valmistauduttiin vuonna 2014 käynnistyvän Vantaan Energian jätevoimalan tarjoamiin mahdollisuuksiin. Yhtiön yksi keskeisiä tavoitteita on tarjota kuntalaisille hyvät ja tasapuoliset jätehuollon peruspalvelut kohtuulliseen hintaan. Useimpien asiakashintojensa osalta yhtiö onkin täyttänyt tavoitteensa. Kotitalouksien sekajäteastian tyhjennysmaksu on vertailuryhmän keskitason alapuolella. Yhdyskuntaja rakennusjätteen vastaanottohinta on vertailuryhmän edullisin. Puhelinasiakaspalveluun on viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota. Yhdeksi paremman palvelun mittariksi on asetettu puhelun odotusajan keskimääräinen pituus. Tavoiteaika on ollut alle 90 sekuntia. Vuonna 2013 keskimääräinen jonotusaika laski peräti 24 sekuntiin. Fuusiota odottavien yhtiöiden hallinnossa muutoksia Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n toimintavuonna 2013 vaihtui ensimmäistä kertaa yhtiön historiassa toimitusjohtaja. Yhtiön perustamisesta lähtien toimitusjohtajana ollut Juha-Heikki Tanskanen valittiin Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:n toimitusjohtajaksi. Itä-Uudenmaan Jätehuollon toimitusjohtajana elokuussa aloitti yhtiössä aiemmin kehityspäällikkönä toiminut rakennustekniikan diplomi-insinööri Vesa Heikkonen. Toimintavuonna jatkettiin Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n ja Rosk’n Roll Oy Ab:n fuusioitumisen valmistelua. Päätökset fuusioitumisesta on tehty jo aikaisemmin omistajakunnissa ja ylimääräisessä yhtiökokouksessa. Fuusion toteutuminen on viivästynyt suunnitellusta aikataulusta Rosk’n Roll Oy Ab:n yksityisomistuksen poislunastukseen liittyvän oikeusprosessin vuoksi. Fuusiota odottavat Itä-Uudenmaan Jätehuolto ja Rosk’n Roll Oy Ab tiivistivät operatiivisten toimintojensa yhdistämistä siinä määrin kuin mahdollista. Elokuussa yhtiöiden fuusiojohtajana aloitti Jukka Paavilainen. Fuusiojohtajana oli aikaisemmin ollut Juha-Heikki Tanskanen. Paavilainen nimettiin 1.1.2014 alkaen myös Rosk’n Roll Oy Ab:n toimitusjohtajaksi, kun yhtiötä sen koko historiansa ajan johtanut Stig Lönnqvist siirtyi valmistautumaan eläkepäivien viettoon. VUOSIKERTOMUS 2013 3 2 Toimitusjohtajan katsaus Pitkäjänteisellä suunnittelulla ja monialaisella yhteistyöllä saavutetaan ympäristölle ja palveluiden käyttäjille parhaat ratkaisut Yhtiömme toimialueen jätehuoltoa saatiin vuonna 2013 vietyä jälleen muutamia askeleita eteenpäin kohti palvelevampaa ja vähäpäästöisempää jätehuoltojärjestelmää. Monipuoliset, helposti saavutettavat ja jatkuvasti parannettavat keräys- ja käsittelypalvelut ovat edellytyksenä hyödynnettäväksi ohjattavien materiaalien määrän lisäämiseen ja toiminnan päästöjen vähentämiseen. Vuonna 2013 vakiinnutettiin uutena palveluna kotitalouksien lajittelua helpottava monilokeroastiapalvelu, jonka käyttäjinä oli vuoden lopussa lähes 1000 omakotitaloutta. Jätteen keräystoimintaa tehostettiin sekajätteen syväkeräyssäiliöiden täyttöastetta mittaavalla pintailmaisimella, jonka avulla yhtiömme ylläpitämien aluekeräyspisteiden tyhjennykset voidaan toteuttaa täsmälleen silloin, kun sille on tarvetta. Tekemistä kuitenkin edelleen riittää pyrkiessämme kohti valtakunnallisen jätesuunnitelman 50 prosentin materiaalihyötykäyttötavoitetta ja valmistautuessamme vuonna 2016 voimaan tulevaan erittäin tiukkaan rajoitukseen, joka kieltää jätteen sijoittamisen kaatopaikalle, jos sen orgaanisen aineksen määrä ylittää 10 prosenttia. Fuusio Jätehuolto on volyymilaji, jossa tehokkuuden edellytyksenä on riittävän suuret toimintayksiköt. Toimintavuonna jatkettiin Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n (IUJ) ja Rosk´n Roll Oy Ab:n (RR) fuusioitumisen valmistelua. Päätös fuusiosta on tehty vuonna 2012 omistajakunnissa ja ylimääräisessä yhtiökokouksessa. Fuusion on arvioitu vähentävän yhtiöiden toimintaan liittyviä riskejä ja lisäävän toiminnan kustannustehokkuutta. Fuusion toteutuminen on viivästynyt suunnitellusta aikataulusta RR:n yksityisomistuksen poislunastukseen liittyvän lunastusta hidastavan oikeusprosessin vuoksi. Vuoden 2013 lopussa käynnissä ollut asiaan liittyvä hovioikeuden käsittely yhdessä mahdollisine valitusluvan käsittelyaikoineen korkeimpaan oikeuteen tuovat fuusion toteutumisen aikatauluun tekijöitä, joiden vuoksi tarkkaa ajankohtaa fuusion loppuunsaattamiselle ei vielä osata arvioida. Toimintojen yhdenmukaistamista ja fuusion valmistelutyötä on oikeusprosessista huolimatta viety eteenpäin yh- 4 I TÄ - U U D E N MA A N J ÄT E H U O LTO OY dessä RR:n kanssa, ja valmius fuusion toimeenpanoon on korkea. Talous Yhtiön liikevaihto toimintavuonna oli 10,4 miljoonaa euroa. Liikevaihto pieneni edellisestä vuodesta 7,2 prosenttia. Lasku johtui vastaanotettujen jäte- ja maa-ainesmäärien vähenemisestä. Valtiolle tilitettävän jäteveron osuus liikevaihdosta oli 7,9 prosenttia (813 766 euroa). Liikevaihdon pienenemisestä huolimatta yhtiö saavutti vuonna 2013 hyvän tuloksen. Voitto verojen jälkeen oli 692 053 euroa. Voitosta noin puolet on Kilpilahden jätekeskuksen louhinnan tuloa, jolla varaudutaan alueen kehittämiseen ja tuleviin investointeihin. Vuoden 2013 lopussa Kilpilahden jätekeskusalueen kokonaiskiviainesmäärästä oli louhittu n. 20 prosenttia. Toimintavuoden investointien kokonaismäärä oli 2 469 873 euroa. Merkittävimpiä tehtyjä investointeja olivat Mömossenin jäteaseman maanhankinta (800 000 euroa), kiviaineslouhinta Kilpilahden jätekeskusalueelta (660 000 euroa), kaasunkeräyksen lisäkaivot Domargårdin loppusijoitusalueelle (120 000 euroa), ko. loppusijoitusalueen pystyeristeseinäurakan loppuunsaattaminen (370 000 euroa), käsittelykentän laajennus Domargårdissa (150 000 euroa) sekä monilokeroastiahankinnat (200 000 euroa). Yhtiö rahoitti investoinnit tulorahoituksen turvin eikä pankkilainaa tilikaudella nostettu. Yhteistyö Yhtiömme yhteistyöverkosto laajenee jatkuvasti. Jätehuolto, vesihuolto ja energiahuolto ovat jo pitkään hakeneet kokonaisvaltaisia ratkaisuja yhdessä. Alan kehittyminen johtaa tulevaisuudessa yhä useampien toimijoiden entistä monipuolisempaan ja kiinteämpään yhteistyöhön. Myös jätteen liikkuvuus on lisääntynyt. Enää ei ole lainkaan epätavallista, että jätemateriaaleja kuljetetaan käsiteltäväksi satojenkin kilometrien päähän jätelaitoksen oman toimialueen ulkopuolelle. Vastaavasti joitakin muita jätemateriaaleja saatetaan tuoda paluukuormissa käsiteltäväksi. Paikalliset olosuhteet ja käsittelyprosesseilla tuotettavien tuotteiden, olivat ne sitten materiaaleja tai energiaa eri muodoissaan, käyttömahdollisuudet vaikuttavat monesti siihen, mitä toimintoja minnekin alueelle on tarkoituksenmukaista toteuttaa. Vain pitkäjänteisellä suunnittelulla ja monialaisella yhteistyöllä saavutetaan oikeat, ympäristölle ja palveluiden käyttäjille parhaat ratkaisut. Kiitän asiakkaitamme, yhteistyökumppaneita sekä omistajia ja henkilökuntaa hyvästä yhteistyöstä vuonna 2013. Vesa Heikkonen toimitusjohtaja Hallitus Itä-Uudenmaan Jätehuollon hallitus Otto Oksanen (vas.), Vesa Lepistö, Magnus Åström (vpj.), Matti Nuutti (pj.), Kari Hagfors, Risto Kuisma ja Anders Rosengren sekä yhtiön toimitusjohtaja Vesa Heikkonen. Kuvasta puuttuu varsinaisista hallituksen jäsenistä Jaakko Isotalo. Hallinto Yhtiökokous • kunnan valitsema edustaja jokaisesta omistajakunnasta • ylin päätäntävalta • kokoontui vuonna 2013 huhtikuussa varsinaiseen yhtiökokoukseen Hallitus • yhtiökokous valitsee vuodeksi kerrallaan • 8 varsinaista jäsentä ja 8 henkilökohtaista varajäsentä • vastaa yhtiön strategisesta suunnittelusta, taloudesta ja toiminnasta • kokoontui vuoden 2013 aikana 13 kertaa Jätelautakunta • jätelautakunta aloitti toimintansa joulukuussa 2012 • jätelautakunta hoitaa jätehuollon viranomaistehtävät kuten jätehuoltomääräysten ja taksan muutokset sekä poikkeukset asukkaiden jätehuoltoon • 11 varsinaista jäsentä ja 11 varajäsentä • isäntäkuntana Porvoo, jossa lautakunnan viranhaltija, jätehuoltokoordinaattori, työskentelee VUOSIKERTOMUS 2013 5 3 Toiminta ja tavoitteet Jätehuoltoa asiakkaiden ja ympäristön hyväksi Itä-Uudenmaan Jätehuolto vastaa omistajakuntiensa Askolan, Loviisan, Pornaisten, Porvoon ja Sipoon jätehuollon kehittämisestä ja toteutuksesta. Asiakkaina ovat asukkaat, kesäasukkaat, julkiset toimijat ja yritykset. Toimialueella asuu noin 94 000 vakituista asukasta ja noin 10 000 kesäasukasta. Yhtiö aloitti toimintansa vuonna 2002. Toiminta perustuu ISO 9001 ja ISO 14001 standardien mukaiseen toimintajärjestelmään, jonka lähtökohtana on toiminnan jatkuva parantaminen. Toimintaa ohjaa toimintapolitiikka sekä pitkän ja lyhyen aikajakson tavoitteet. Toiminta-ajatus: Itä-Uudenmaan Jätehuollon Oy edistää kestävää kehitystä tarjoamalla toimivia ja kustannustehokkaita jätehuoltopalveluita asiakkailleen ja huolehtimalla ympäristöstä. Visio: Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy on kokoluokassaan paras kunnallinen jätehuoltopalveluiden tuottaja ja aktiivinen yhteistyökumppani. Arvot: • Palvelualttius • Luotettavuus • Ympäristövastuullisuus • Tulostietoisuus • Uudistumishalukkuus Toimintajärjestelmän päämäärät 2013 • Kustannustehokkuus • Laadukas asiakaspalvelu • Henkilöstön työtyytyväisyys • Taloushallinnon aikataulujen täsmällisyys • Jätehuollon päästöjen vähentäminen • Kierrätettävän jätemäärän ja ympäristötietoisuuden lisääminen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n historia lyhyesti 2002 • Yhtiö perustetaan 2004 • Mömossenin jäteaseman kaatopaikkavedet viemäröidään • Hyötyjätepisteverkko uudistetaan • Sekajätteen aluekeräyspisteet otetaan käyttöön • Uuden jätekeskuksen YVA valmistuu 2005 • Yhdenmukaiset jätehuoltomääräykset kaikkiin kuntiin • Kiinteistökohtainen biojätekeräys alkaa kaikissa kunnissa • Domargårdin jäteasemalle uusi tasausallas • Ekomaksun käyttöönotto 2006 • Kiinteistökohtainen sekajätekeräys alkaa • Ruotsinpyhtään pienjäteasema avataan 2007 • Biojätteen aumakompostointi lopetetaan ja biojäte ohjataan kompostointilaitokseen • Mömossenin kaatopaikka-alue suljetaan • Domargårdin jäteaseman uusi loppusijoitusalue otetaan käyttöön • 2007 – 2009 Domargårdin jäteaseman vesijärjestelmät uudistetaan 2008 • Domargårdin kaatopaikkakaasun keräysjärjestelmää uudistetaan • Sekajätteen energiakäyttö alkaa 2009 • Toimintajärjestelmä sertifioitiin (ISO 9001, ISO 4001) 2010 • Kiinteistökohtainen kartonkikeräys alkaa • Askolan pienjäteasema avataan 2011 • Kiinteistökohtainen lasi- ja metallikeräys alkaa • Uusia palveluita suurten jätteiden kuljetukseen: lajittelulava ja noutopalvelu • Kilpilahden jätekeskusalueen louhinta alkaa • Rakennusjätteen lajittelu ja maa-ainesten seulonta alkaa • Mömossenin kaatopaikka-alueen sulkurakenteet valmistuvat • Pornaisten pienjäteasema avataan 2012 • Vaarallisten jätteiden konttikeräys alkaa • Yhtiökokous päätti fuusioitumisesta Rosk´n Roll Oy Ab:n kanssa 2013 • Uusi palvelu, jätteen monilokerokeräys pientaloille, otetaan käyttöön koko toimialueella • Jäteastian pinnankorkeusmittauslaitteiston käyttö vakiinnutettiin aluekeräyspisteillä. 6 I TÄ - U U D E N MA A N J ÄT E H U O LTO OY Faktaa fuusiosta Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n ja Rosk’n Roll Oy Ab:n päätehtävänä on omistajakuntien vastuulla olevien jätehuollon palvelutehtävien hoitaminen. Yhtiöt allekirjoittivat yhdistymissopimuksen joulukuussa 2012. Fuusio on tarkoitus toteuttaa vuoden 2015 aikana. Fuusioidun yhtiön nimeksi tulee Rosk’n Roll Oy Ab. Fuusiolla parannetaan kuntayhtiöiden toimintaedellytyksiä lainsäädännön tiukentuessa. Tavoitteina ovat: • paremmat palvelut asiakkaille • jätteiden hyödyntämisen ja käsittelyn kustannustehokkuuden lisääminen • hyödyntämis- ja käsittelyinvestointeihin sekä pitkiin palvelusopimuksiin liittyvien taloudellisten riskien vähentäminen Yhtiöllä tulee olemaan jatkossakin toimistot ja jätekeskukset sekä Lohjalla että Porvoossa. Uuden yhtiön toimialue kattaa läntisellä Uudellamaalla Lohjan, Raaseporin, Vihdin, Hangon, Karkkilan, Inkoon ja Siuntion sekä itäisellä Uudellamaalla Porvoon, Sipoon, Loviisan, Pornaisen ja Askolan. Uuden yhtiön toimialueen asukasmäärä on 228 000. Käytännössä Rosk’n Roll ja Itä-Uudenmaan Jätehuolto toimivat jo vuonna 2013 niin tiiviisti yhdessä kuin mahdollista. Hallitukset pitävät säännöllisesti yhteisiä seminaareja ja muun muassa päivittävät fuusiosuunnitelmaa. Käytännön valmistelua tehdään johtoryhmässä, jossa on kummankin yhtiön johtavia toimihenkilöitä. Fuusiojohtajana on toiminut 5.8.2013 alkaen Jukka Paavilainen, joka 1.1.2014 alkaen aloitti myös Rosk’n Rollin toimitusjohtajana. Yhtiöiden keskeiset hankinnat tehdään yhdessä. Esimerkiksi tiedotus ja neuvonta on käytännössä yhdistetty. Koko henkilökuntaa koulutetaan jo tulevaan uuteen yhtiöön. Henkilöstöpolitiikkaa yhtenäistetään niin paljon kuin mahdollista. Domargårdin jätekeskuksessa jatkettiin rakennusjätteen lajittelua kierrätyksen ja energiahyötykäytön lisäämiseksi. Toimintavuonna murskattiin koeluonteisesti rakennusjätteestä eroteltua polttokelpoista materiaalia sekä selvitettiin murskatun jakeen laatua polttoainekaupankäynnin pohjaksi. Fuusion toteutumista odottelevat ItäUudenmaan Jätehuolto ja Rosk’n Roll juhlivat Rosk’n Rollin 20-vuotisjuhlaa yhdessä. Toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskasen (vas.) ja hallituksen varapuheenjohtaja Magnus Åströmin onnitteluja vastaanottavat hallituksen puheenjohtaja Ulla LindströmDahl ja toimitusjohtaja Stig Lönnqvist. VUOSIKERTOMUS 2013 7 4 Kiinteistöjen jätehuolto Jätteiden nouto kotoa ja mökiltä Itä-Uudenmaan Jätehuolto hoitaa toimialueensa asukkaiden, kesäasukkaiden ja julkisten toimijoiden jätehuollon. Kiinteistökohtaiseen jätteiden keräykseen kuuluu 37 500 kiinteistöä. Näistä 14 prosenttia käyttää yhteistä jäteastiaa lähinaapurin kanssa. Jätepisteitä käyttää noin 3 600 kiinteistöä, joista vapaa-ajankiinteistöjä on 88 prosenttia. Itä-Uudenmaan Jätehuollon järjestämässä biojätteen erilliskeräyksessä on noin 1 100 kiinteistöä. Vuonna 2013 seka- ja biojäteastioita tyhjennettiin yli 694 000 kertaa. Uusi monilokeropalvelu laajeni vuonna 2013 kattamaan koko Itä-Uudenmaan Jätehuollon toimialueen. Kierrätystä helpottavan nelilokeroisen astian tilaajia on noin 1000. Monilokerokeräys on vaihtoehto oman pihan sekajäteastialle. Siinä on omat lokeronsa kartongille, paperille ja sekajätteelle sekä neljäs lokero johon lajitellaan sekä lasi että metalli. Jätteet noutaa nelilokeroinen keräysauto, joka pitää jätteet erillään keräyksen aikana. Sekajäte ohjataan energiahyötykäyttöön ja paperi, kartonki, metalli ja lasi teollisuudelle uudeksi raaka-aineeksi. Monilokeropalvelua kokeiltiin vuonna 2012 sipoolaisissa omakotitaloissa. Kokeilu toteutettiin tutkimus- hankkeen yhteydessä Aalto-yliopiston kanssa. Tulosten rohkaisemana yhtiö otti käyttöönsä uuden keräystavan. Yli 80 prosenttia tutkimushankkeen osallistuneista koki jätehuollon palvelutason parantuneen. Myös kierrätysmateriaalien saanto oli yli kaksinkertainen ekopisteeseen verrattuna. Itä-Uudenmaan Jätehuolto sai monilokerokeräyksen järjestämisellä kestävän julkisen hankinnan kunniamaininnan Motivan hankintakilpailussa. Yhtiö ylläpitää kiinteitä keräyspaikkoja kuten pienjäteasemia, haja-asutusalueiden jätepisteitä sekä hyötyjätteille tarkoitettuja ekopisteitä. Lisäksi yritys järjestää vaarallisten jätteiden ja metalliromun kiertäviä keräyksiä sekä maalla että merellä. Lääkejätteiden vastaanotossa yhteistyötä tehdään apteekkien kanssa. Itä-Uudenmaan Jätehuollon järjestämä lääkejätteiden keräys oli eri puolilla Itä-Uuttamaata 8 apteekissa. Jätehuollon viranomaisena toimi Porvoon alueellinen jätelautakunta, johon kuuluvat kaikki alueen kunnat. Yhtiöllä on keskeinen rooli sekä jätehuollon viranomaisrekisterin täydentämisessä että ylläpidossa. Keskitetty kilpailutus kannattaa Sekajätteen kuljetus kotoa käsittelyyn on kunnallista palvelua. Itä-Uudenmaan Jätehuollon tehtävänä on kil- Itä-Uudenmaan Jätehuollon kuljetus- ja asiakaspalvelu huolehti mm. siitä, että vuoden 2013 aikana bio- ja sekajäteastiat tulivat tyhjennettyä 694 000 kertaa. Asiakaspuheluita vastaanotettiin vuoden aikana yli 14 600. Mika Toivarin (vas.) Marika Nygårdin, Tuija Klausin, Sabina Niemeläisen, Mirka Taipaleen, Kerstin Wickbergin ja Jesper Nyströmin lisäksi kuljetus- ja asiakaspalvelussa työskentelee neljä muuta työntekijää. Jäteastioiden tyhjennyksen ja jätteen kuljetuksen hoitavat Itä-Uudenmaan Jätehuollon kilpailuttamat kuljetusyritykset. 8 I TÄ - U U D E N MA A N J ÄT E H U O LTO OY pailuttaa kunnan vastuulla olevien jätteiden kuljetukset lain vaatimusten mukaisesti. Säännöllisellä kilpailutuksella saadaan tehokkuutta kuljetuksiin sekä pidettyä asiakashinnat alhaisina. Itä-Uudenmaan Jätehuolto vastaa paitsi tyhjennysten kilpailuttamisesta, myös jäteautojen reiteistä, laskutuksesta, asiakaspalvelusta ja neuvonnasta. Toimintavuonna ei kilpailutettu yhtään jätetyhjennysten urakka-aluetta. Asiakaspalvelupuheluja vastaanotettiin vuoden aikana yli 14600. Asiakaspalvelun vastausaika oli vuonna 2013 keskimäärin 24 sekuntia. Vastausaika lyheni 32 sekunnilla vuodesta 2012. Yhteistyökumppanit 2013 Sekajätekuljetus: TSE -Tienvieri Oy HFT Network Oy Sita Suomi Oy Lassila & Tikanoja Oy Porvoon Huoltomiehet Oy Kartonki-, lasi- ja metallikuljetus: Sita Suomi Oy Porvoon Huoltomiehet Oy Biojätekuljetus: HFT Network Oy JÄTEAstiakuljetukset: HFT Network Oy Noutopalvelu: HFT Network Oy/ Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n kiinteistökohtaiset palvelut • Sekajätteen säännöllinen keräys kaikille asunnoille ja kesäasunnoille. Vaihtoehtoina oma jäteastia, yhteinen jäteastia esim. naapurin tai tiehoitokunnan kanssa tai IUJ:n ylläpitämien sekajätepisteiden käyttö, Sipoon sisäsaaristossa on mahdollista liittyä jätteen lauttakuljetukseen • Biojätteen säännöllinen keräys kiinteistöille joissa vähintään 5 asuntoa • Kartongin säännöllinen keräys kiinteistöille joissa vähintään 20 asuntoa • Lasin säännöllinen keräys (vapaaehtoinen) • Metallin säännöllinen keräys (vapaaehtoinen) • Jäteastioiden vuokrapalvelu erikseen tilattaessa • Noutopalvelu suurikokoisille jätteille erikseen tilattaessa Kiinteistökohtaiset keräyspalvelut ovat kaikkien toimialueen asuinkiinteistöjen, julkisten kiinteistöjen ja yritysten käytettävissä. Jäteastioiden tyhjennysmäärät n Vuosi 2010 n Vuosi 2012 n Vuosi 2012 n Vuosi 2013 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 Biojäte Askola VUOSIKERTOMUS 2013 Pornainen Sipoo Porvoo Loviisa 9 5 Jätteen vastaanotto Itä-Uudenmaan Jätehuollon vastaanottoverkko tarjoaa palveluita sekä asukkaille että yrityksille. Domargårdin jätekeskus ja jäteasemat Jäteasemat ovat yhdestä kuuteen kertaa viikossa auki olevia miehitettyjä jätteiden vastaanottopaikkoja. Kuudella jäteasemalla palvellaan niiden aukioloaikoina asukkaita ja yrityksiä. Jäteaseminen hinnoittelu perustuu jätteen laatuun ja määrään. Pienjäteasemilla vastaanotetaan alle kahden kuution jätekuormia pientuojilta. Kuorma-autokuormat vastaanotetaan Domargårdin jätekeskuksella Porvoossa sekä maa-ainesten osalta Mömossenin pienjäteasemalla Sipoossa. Jäteasemille voi tuoda maksutta muun muassa kotitalouksien vaarallista jätettä, metalliromua, paperia, pakkauslasia, kartonkia, haravointijätettä, puujätettä sekä sähkö- ja elektroniikkaromua. Jäteasemat toimivat välivarastoina hyötyjätteille, jotka myöhemmin kuljetetaan teollisuudelle uusioraaka-aineeksi. Jätepisteet Sekajätteen aluekeräyspisteet on tarkoitettu vuosimaksua maksavien sekajätepisteasiakkaiden talousjätteille. Vuonna 2013 Itä-Uudellamaalla oli 24 sekajätepistettä. Haasteena on pisteiden väärinkäyttö: pisteitä käytetään maksamatta palvelusta ja tuomalla niille kuulumatonta jätettä, kuten remonttikuormia, sähkölaitteita ja vaarallisia jätteitä. Pisteillä vastaanotettu jätemäärä on erittäin suuri suhteessa maksavien asiakkaiden lukumäärään. Sekajätteen aluekeräyspisteitä käytetään virheellisesti pienjäteaseman korvikkeena paikoissa, joista on pitkä matka pienjäteasemalle. Vuonna 2012 aloitettu aluekeräyspisteiden pinnankorkeusmittaukseen perustuva jäteastioiden tyhjennysrytmitys on tuonut merkittäviä säästöjä etenkin kauempana sijaitsevien pisteiden tyhjennyskustannuksiin. Ekopisteet Alueella on asukkaiden käytössä 96 ekopistettä, joilla kerätään paperia, pakkauslasia, pienmetallia ja kartonkia. Useilla pisteillä kerätään myös vaatteita. Paperi, pakkauslasi, metalli ja kartonki kierrätetään uusiksi raaka-aineiksi. Vaarallisten jätteiden vastaanottopaikat Kodin vaarallisia jätteitä voi viedä maksutta kahteen vaarallisen jätteen konttiin ja kaikille kuudelle pienjäteasemalle. Apteekit Yhtiö kerää vanhoja lääkkeitä yhteistyössä kahdeksan apteekin kanssa. Kodin vanhat lääkkeet voi jättää maksutta apteekkiin. Otto -keräystempaukset Otto-keräysautot kiertävät keväällä kaikissa kunnissa ja pysähtyvät noin sadalla etukäteen ilmoitetulla pysäkillä. Keräysautoihin voi tuoda maksutta kodin vaaralliset jätteet ja metalliromut. Otto-keräyslautta kiertää kesällä saaristoa ja pysähtyy noin viidellätoista etukäteen ilmoitetulla laiturilla vastaanottamassa asukkaiden ja kesäasukkaiden jätteitä. Keräyslautalla vastaanotetaan maksutta kodin vaaralliset jätteet, sähkölaitteet sekä metalliromut. Muut jätteet otetaan kyytiin maksua vastaan. Arja Haapala (vas.) Tarja Varis ja Marianne Ahokas työskentelevät vaakahenkilöinä. Lasse Vilén toimii vaakahenkilöstön esimiehenä. 10 I TÄ - U U D E N MA A N J ÄT E H U O LTO OY Domargårdin jätekeskuksen jäteasemalla työskentelevät mm. jäteasemanhoitaja Markku Järvinen (vas.),laitosmies Peter Nyholm, jäteasemanhoitaja Kaija Nurmi ja käsittelyinsinööri Lasse Vilen. Yhtiön pienjäteasemilla työskentelee Järvisen ja Nurmen lisäksi kolme muuta jäteasemanhoitajaa. VUOSIKERTOMUS 2013 11 6 Domargårdin jätekeskus 1. Vastaanotto • 2 vaakasiltaa, tuloja lähtöpunnitus • yli 66 000 kävijää vuodessa • suurin osa kotitalouksien hyötyjätteistä vastaanotetaan maksutta. Kotitalouksien sekajätekuormien hinta määräytyy tilavuuden perusteella • yritysten jätekuormat punnitaan 3 2. Pienjäteasema: • lajitteluastiat paperille, kartongille, pakkauslasille, metallille, sekaja rakennusjätteelle, puujätteelle, risuille,a haravointijätteelle, tiili- ja betonijätteelle, kyllästetylle puulle, vaaralliselle jätteelle, sähkölaitteille, asbestille, asvaltille ja erityisjätteelle. Lisäksi alueella on kierrätyskontti käyttökelpoiselle tavaralle. Konttia ylläpidetään yhteisyössä Samaria-yhdistyksen kanssa. • Lajittelukentällä vastaanotetut hyödyntämiskelpoiset jätteet toimitetaan edelleen materiaalihyötykäyttöön tai asianmukaiseen käsittelyyn. 5 2 6 13 11 12 14 15c 15b Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Jätteiden käsittelyn tavoitteena on lisätä kierrätystä ja hyötykäyttöä kaatopaikkasijoituksen sijaan. Jätteiden käsittely- ja hyödyntämistoiminnot on keskitetty Domargårdin jätekeskukseen, jossa osa jätteistä käsitellään itse ja osa välivarastoidaan jatkokäsittelyyn toimitettavaksi. Jätekeskuksen toimintoja ovat muun muassa jätteiden välivarastointi, loppusijoitus ja siirtokuormaus, jätemateriaalien hyödyntäminen rakenteissa, nestemäisen jätteen käsittely ja jätemateriaalien murskaus. Toimintavuoden keskeisenä teemana oli fuusion valmistelu. Muun muassa jätteiden hyödyntämisen kilpailutuksia hoidettiin jo keskitetysti. Toimintavuonna edistettiin jätteiden hyötykäyttöä ja vähennettiin loppusijoituksen ympäristövaikutuksia li- 12 4 säämällä rakennusjätteen lajittelua, aloittamalla sekajätteen siirtokuormaus energiakäyttöön, tehostamalla kuorman tarkastuksia ja asentamalla kolme uutta kaatopaikkakaasun keräyskaivoa. Vuonna 2013 kokeiltiin myös rakennusjätteen lajittelusta syntyvän polttokelpoisen jätteen murskausta ja toimittamista energiakäyttöön. Materiaalivirrat Itä-Uudenmaan Jätehuolto vastaanottaa jätemateriaaleja Domargårdin jätekeskuksessa, viidellä pienjäteasemalla, kiertävissä keräyksissä, eko- ja sekajätepisteissä, apteekeissa sekä vaarallisen jätteen konttikeräyksessä. Vuonna 2013 jätteitä vastaanotettiin yhteensä 117 000 tonnia, joista suuri osa Domargårdin jätekeskuksessa. I TÄ - U U D E N MA A N J ÄT E H U O LTO OY 15a 8. Haravointijätteen kompostointi • Multa käytetään alueella viherrakentamisena ja välipeittomateriaalina 4. Rakennusjätteen lajittelualue • Vastaanotetuista rakennusjätekuormista lajitellaan puu, metalli ja polttokelpoinen jäte hyötykäyttöön 9. Huoltoalue 5. Siirtokuormaushalli • Itä-Uudeltamaalta kerätyt seka- ja biojätteet siirtokuormat ja toimitetaan energiahyödynnettäväksi. Sekajäte kuljetetaan jätevoimalaan Kotkaan ja biojäte Kymen bioenergian biokaasuvoimalaan Kouvolaan. 1 10 9 7 3. Risu- ja puujätteen varastoja haketuskenttä • Hake toimitetaan energiakäyttöön 8 11-> 6. Maa-ainesten vastaanottoalue • Maa-aineksista vastaanotetaan puhtaita maa-aineksia, lievästi pilaantuneita maaaineksia sekä jätettä sisältävää maata. Jätettä sisältävät maat esikäsitellään seulomalla. Seulottu maa-aines sekä puhtaat ja lievästi pilaantuneet maat käytetään hyödyksi kaatopaikan peittomaana sekä rakenteissa. 7. Tiili- ja betonijätteen varastointija käsittelyalue • Betoni- ja tiilijäte murskataan ja murska hyödynnetään mm. maanrakennusaineena 10. Biokaasulaitos ja soihtupoltin • Biokaasua kerätään 17 kaasukaivolla ja kaasu käsitellään soihdussa ympäristöystävällisempään muotoon 11. Tasausallas • Alueen likaiset vedet ohjataan suoraan Porvoon veden jätevedenpuhdistamolle. 12. Rasvakaivojätteen vastaanotto • Rasvakaivojätteen nesteet suodatetaan ja kiinteät aineet läjitetään kaatopaikalle. 13. I vaiheen jätetäyttö (1965-1985) • Pienjäteasema rakennettu I vaiheen jätetäyttöalueen päälle 14. II vaiheen jätetäyttö (1985-2007) 15. III vaiheen jätetäyttö a) (2007-) b) (2009-) c) (2013-) Jätemäärät, tn n Sekalainen yhdyskuntajäte n Biojäte n Maa- ja kiviaines n Rakennusjäte n Tuotantotoiminnan jäte n Vaaralliset jätteet kotitalouksilta 20092010201120122013 33 383 43 297 41 454 37 101 30 443 2 255 2 374 1 962 2 011 1 965 74 980 152 046 202 419 84 021 40 646 13 433 13 920 23 011 45 759 28 183 10 907 4 969 4 257 519 576 1 098 1 248 1 380 1 350 1 388 Jätemäärien jakauma vuonna 2013 VUOSIKERTOMUS 2013 13 7 Viestintä Koululaiskilpailut toivat vipinää neuvontatyöhön Jäteneuvonta on lakisääteinen tehtävä, jonka omistajakunnat ovat antaneet yhtiön tehtäväksi. Neuvontatilaisuuksia järjestettiin noin 91 ryhmälle ja näin tavoitettujen asiakkaiden määrä oli noin 2000. Joka kotiin jaettiin kaksikielinen Kierrättäjä -asiakaslehti. Eri asiakasryhmät saivat laskun liitteinä asiakastiedotteen. Itä-Uudenmaan Jätehuolto järjesti neuvontaprojektina alueen koululaisille kaksi kierrätyskilpailua. Keväinen Kierrätysexpertit 2013 -kilpailu oli tarkoitettu yhtiön toimialueen nelosluokkalaisille. Kilpailu on osa jätehuollon kouluyhteistyötä, jossa tavoitteena on edistää kierrätystä ja kestävää kulutusta. Osallistujajoukkueet valmistautuivat kisaan opettajansa avustuksella jätehuollon Otto-opetusmateriaalin avulla. Kolmatta kertaa järjestettyyn kilpailuun osallistui 10 koulua. Viiden joukkueen finaali käytiin Porvoon Ekuddenin luontopolun ympäristössä. Kilpailun voitti porvoolaisen Kevätkummun koulun oppilaista koottu joukkue. Marraskuussa alkaneessa Tuikkujahdissa koululaiset keräsivät käytettyjä alumiinisia tuikkukuoria. Kilpailun tavoitteena on innostavalla tavalla aktivoida koululaisia tarkkailemaan kulutus- ja lajittelutottumuksiaan sekä havainnollistaa verkostoitumisen voimaa. Tehokkaalla verkostoitumisella pienistä hyötyjätepuroista kasvaa iso virta. Tuikkujahtiin osallistui 1700 oppilasta 88 luokalta Itä-Uudenmaan peruskouluista. Yhteensä tuikkuja kerättiin huikeat 700 000 kappaletta. Kilpailun voitti Kyrkobyn koulun 3. luokka Sipoosta. Itä-Uudenmaan Jätehuollon keskeiset sidosryhmät ovat itäuusmaalaiset asukkaat, yrityksen henkilökunta, yhteistyökumppanit, päättäjät sekä media. Asukkaiden, kesäasukkaiden, koululaisten, yhdistysten sekä isännöitsijöiden tiedonsaanti katetaan yhtiön verkkosivujen, asiakaspalvelun, tiedotteiden, Kierrättäjä-asiakaslehden, jäteneuvontatilaisuuksien, vierailujen ja oppaiden avulla. Käyttöön on otettu myös sähköinen uutiskirje, jonka kohderyhmänä ovat olleet alueen opettajat sekä isännöitsijät. Kierrättäjä jaettiin keväällä jokaiseen alueen talouteen, lisäksi alueen kesäasukkaat saivat sen postitettuna kotiosoitteeseensa. Itä-Uudenmaan Jätehuollon hallituksen sisäisen sekä yrityksen työntekijöiden välisessä vuorovaikutuksessa kokoukset, sähköpostitiedotteet sekä yrityksen verkkosivut ovat keskeisessä asemassa. Yhteydenpito yhteistyökumppaneihin, kuten kuljetusja käsittelyurakoitsijoihin sekä muihin jätelaitoksiin, hoidettiin neuvotteluissa, vierailuilla sekä erilaisissa koulutustilaisuuksissa. Kuntapäättäjät, omistajat, viranomaiset sekä Porvoon alueellinen jätelautakunta saivat Itä-Uudenmaan Jätehuollon toiminnasta tietoa erilaisista raporteista, kokouksissa, vierailuilla, sähköisistä tiedotteista, vuosikertomuksesta sekä verkkosivuilta. Vuosittain toteutettava pienjäteasema-asiakkaiden tyytyväisyyskysely tuotti yleisarvosanan 6,2. Pienjäteaseman toimintaa sekä palveluja mittaavassa kyselyssä asteikko erittäin tyytyväisestä (7) ei lainkaan tyytyväiseen (1). Tutkimustulos on huomioitu, kun pienjäteasemien palveluja on kehitetty. Viestintä 2013 • Mediatiedotteet: 18 kpl • Kierrättäjä -asiakaslehti, levikki 53 000 kpl • Kävijät sivustolla www.iuj.fi: 62 630 käyntiä Itä-Uudenmaan Jätehuollon neuvonta kiersi toimialueen tapahtumia mm: • Neuvonta-telttakierros pienjäteasemilla • Mahdollisuuksien tori, Porvoo • Sarvisalon kesätori • Loviisan Wanhat Talot Itä-Uudenmaan Jätehuollon tiedottaja Katariina Lossi (vas.) ja palveluneuvoja Sabina Lindström järjestivät lähes sata neuvontatilaisuutta. Asiakkaita tavoitettiin ja neuvottiin tehokkaasti myös asiakaslehti Kierrättäjän avulla. 14 I TÄ - U U D E N MA A N J ÄT E H U O LTO OY 8 Henkilöstö Henkilöstöllä on merkittävä rooli yhtiön pyrkiessä tavoitteisiinsa Itä-Uudenmaan Jätehuollon palveluksessa työskenteli toimintavuonna 26 ihmistä. Yhtiö ostaa suuren osan Itä-Uudellamaalla tehtävästä jätehuoltotyöstä urakoitsijalta ja edistää näin paikallista työllisyyttä. Yhtiö kehittää jatkuvasti työntekijöiden tieto- ja taitotasoa sekä tekee töitä hyvinvoinnin turvaamiseksi. Uudet työntekijät perehdytetään yhtiön toimintaan ja työhön perehdytysohjelman avulla. Vuonna 2013 työntekijät osallistuivat sekä yhtiön sisäiseen että muualla järjestettyyn koulutukseen. Työntekijät syvensivät ammatillista osaamistaan osallistumalla toimialan keskeisiin koulutustapahtumiin. Esimerkiksi Suomen Jätelaitosyhdistyksen järjestämään koulutukseen osallistuttiin aktiivisesti sekä luennoitsijoina että Rosk’n Rollin 20-vuotisjuhlafestareille Itä-Uudenmaan Jätehuollon henkilöstön tervehdyksen toi Jarkko Yli-Kiikka ja Mika Toivari. seminaariosanottajina. Henkilöstölle kertyi vuoden aikana koulutuspäiviä 52. Työterveys- ja turvallisuusasioita ylläpidettiin ja kehitettiin yhteistyössä työsuojeluorganisaation, työterveyshuollon ja henkilöstön kanssa. Yhtenä tavoitteena ollut työtapaturmien aiheuttamien poissaolopäivien määrän lasku 30 prosentilla, vuodesta 2011 vuoteen 2013, toteutui. Sairauspoissaolojen määrä kasvoi hieman. Henkilöstön työkykyä edistettiin tukemalla taloudellisesti liikunta- ja kulttuuriharrastuksia. Henkilöstön virkistyspäivä toteutettiin yhdessä kahden kollegayrityksen kanssa. Fuusioon liittyvää muutoskoulutusta henkilöstölle annettiin mm. Sannaisten kartanossa pidetyn Itä-Uudenmaan Jätehuollon ja Rosk’n Rollin yhteisen työkykyisyyttä tukevan päivän yhteydessä. Työtyytyväisyyskyselyn perusteella 90 prosenttia työntekijöistä on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä yhtiöön työpaikkana. Rosk’n Rollin keväistä virkistyspäivää vietettiin 20-vuotisjuhlan kunniaksi yhdessä Itä-Uudenmaan Jätehuollon ja Rouskis Oy:n henkilöstöjen kanssa. Rosk’n Rollin 20-vuotisfestareilla Itä-Uudenmaan Jätehuollon projektisuunnittelija Malin Grönholm. ja palveluneuvoja Sabina Lindström teettivät juhlan kunniaksi itselleen hennatatuoinnit. VUOSIKERTOMUS 2013 15 9 Kehityshankkeet Toiminnan jatkuva parantaminen takaa jätehuollon kehityksen Itä-Uudenmaan Jätehuolto on sertifioidun ympäristö- ja laatujärjestelmän (ISO 9001, ISO 14001) mukaisesti sitoutunut toimintansa jatkuvaan parantamiseen. Toimintajärjestelmään kirjattujen laatu- ja ympäristötavoitteiden seuranta ja tarkastus tehdään vuosittain. Keskeiset ympäristötavoitteet liittyvät jätteiden kierrätyksen lisäämiseen sekä toiminnan päästöjen vähentämiseen. Vuonna 2013 uutena palveluna käyttöön otettiin omakotitalouksille tarkoitettu jätteen monilokerokeräyspalvelu. Palvelumuodon soveltuvuutta sekä saavutettavia hyötyjä selvitettiin ennen käyttöönottoa laajalla kokeiluhankkeella. Hankkeen tulokset osoittivat palvelumuodon lisäävän merkittävästi hyötymateriaalien saantoja. Toimintavuoden päättyessä monilokeropalvelua käytti jo noin 5 prosenttia eli noin 1000 yhtiön toimialueen omakotitalouksista. Pienkiinteistöjen jätteen monilokerokeräyspalvelu on saavuttanut huomiota sekä valtakunnallisessa että paikallismediassa. Lisäksi yhtiön kilpailuttama palvelumuoto sai Motivan hankintakilpailussa kestävän julkisen hankinnan kunniamaininnan. Sekajätteen aluekeräyspisteillä vakiinnutettiin toimintavuonna pinnankorkeusmittaukseen perustuvan laitteiston käyttö ja sen kehitystä jatkettiin yhdessä laitteistotoimittajan kanssa. Järjestelmän avulla on saavutettu merkittäviä säästöjä etenkin kauempana sijaitsevien aluekeräyspisteiden tyhjennyskustannuksissa. Toimintavuoden alussa käyttöönotettu Domargårdin jätekeskuksen noin 1500 m2 siirtokuormaushalli on mahdollistanut energiahyötykäyttöön sopivan yritystoiminnan yhdyskuntajätteen siirtokuormauksen ja edelleen kuljettamisen jätevoimalaan. Aiemmin jätetäyttöön loppusijoitettua yritysjätettä saadaan nyt ohjattua pois kaatopaikalta ja jätteen energiasisältö hyödynnettyä. Domargårdin jätekeskuksessa jatkettiin rakennusjätteen lajittelua materiaalikierrätyksen ja energiahyötykäytön lisäämiseksi. Toiminta vuonna murskattiin koeluonteisesti rakennusjätteestä eroteltua polttokelpoista jätemateriaalia sekä selvitettiin murskatun jakeen laatua polttoainekaupankäynnin pohjaksi. Kilpilahden jätekeskuksen alueen louhinta eteni toimintavuonna suunnitelmien mukaisesti ja noin 20 prosenttia alueelta louhittavasta kiviainesmäärästä oli toimintavuoden loppuun mennessä louhittu. 16 I TÄ - U U D E N MA A N J ÄT E H U O LTO OY Kilpilahden uuden jätekeskuksen valmistelevat maanrakennustyöt etenivät suunnitellun aikataulun mukaisesti. Toimintavuoden loppuun mennessä oli louhittu noin 20 prosenttia alueelta louhittavasta kiviainesmäärästä. Domargårdin jätekeskuksessa käyttöönotettiin sekajätteen siirtokuormausasema, jonka kautta vastaanotettu yritystoiminnan yhdyskuntajäte saadaan toimitettua energiahyötykäyttöön ja näin vähennettyä kaatopaikkakuormitusta. Jätelaitosyhdistys palkitsee vuosittain Vääntäjä -palkinnolla muun muassa pitkäjänteisestä työskentelystä, itsensä peliin laittamisesta ja periksiantamattomuudesta. Vuoden vääntäjä -tittelillä palkittiin Itä-Uudenmaan Jätehuollon kehityspäällikkö Vesa Heikkonen. Heikkonen on kehittänyt useita jätehuollon osa-alueita ItäUudellamaalla. 10 Ympäristö Ympäristövaikutuksia tarkkaillaan, hallitaan ja vähennetään Itä-Uudenmaan Jätehuollon vähentää aktiivisesti jätehuollon ympäristövaikutuksia. Tavoitteina on muun muassa, että kierrätystä ja energiakäyttöä lisätään ekologisesti kestävällä tavalla, jätekeskuksen rakennusjätteen lajittelua lisätään ja että, jätekeskuksen toiminnasta joudutaan tekemään vuosittain enintään yksi poikkeusilmoitus ELY-keskukselle. Toimintaa ohjaa ISO 14001 ja ISO 9001 mukainen toimintajärjestelmä. Vähemmän jätettä – vähemmän ympäristöhaittaa Tehokkain keino vähentää ympäristövaikutuksia on estää jätteiden syntyminen. Tuotantoteollisuus ja pakkaajat sekä kuluttajat ovat tässä avainasemassa. Tuottajien keinoja ovat muun muassa tuotannon materiaalitehokkuus, tuotteiden kestävyys, pakkaustavat ja pakkausten kierrätettävyys. Kuluttajat taas voivat vaikuttaa ostamalla kestävää ja välttämällä nopeasti jäteastiaan päätyviä hankintoja. Itä-Uudenmaan Jätehuolto neuvoo ja motivoi vähentämään jätteitä sekä tiedottaa yhtiön palveluista ja keinoista, jotka auttavat jätteiden synnyn ehkäisyssä. Jätemateriaalit hyötykäyttöön Jätteiden hyötykäyttö vähentää ympäristövaikutuksia usealla tavalla. Jätemateriaalilla korvataan neitseellisiä raaka-aineita ja vähennetään näin muun muassa teollisuuden ja kaivostoiminnan ympäristövaikutuksia. Lisäksi hyötykäyttö vähentää kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää. Itä-Uudenmaan Jätehuolto ylläpitää kattavaa kierrätysjätteen keräysverkkoa sekä neuvoo ja tiedottaa jätteiden kierrätyksestä. Vuonna 2013 aloitettiin uusi kierrätyspalvelu: omaan pihaan soveltuva lokeroastia, jonne voi lajitella lasin, metallin, paperin, kartongin ja sekajätteet. Kierrätysjätteet toimitetaan teollisuudelle uudeksi raaka-aineeksi ja sekajätteet energiakäyttöön. Sekajätteen energiakäyttöä lisätään vuoden 2014 aikana, kun Vantaan jätevoimala aloittaa toimintansa. Jätekuljetuspäästöjen hallinta ja vähentäminen Kuljetusten päästöjä voidaan vähentää hyvällä suunnittelulla ja käyttämällä ympäristöystävällistä kuljetuskalustoa. Itä-Uudenmaan Jätehuolto suunnittelee jäteastioiden tyhjentämisen niin, että ne voidaan toteuttaa tehokkaasti, eikä ylimääräisiä ajokilometrejä kerry. Sekajätepisteiden täyttymistä seurataan etäluettavin anturein, jolloin tyhjennykset voidaan suorittaa optimaalisesti. Itä-Uudenmaan Jätehuolto edellyttää kuljetusurakoitsijoilta ympäristöystävällistä tekniikkaa, polttoaineen kulutusraportointia sekä kuljettajien ajotapakoulutusta. IUJ:n vastaanottaman seka- ja hyötyjätteen käsittelyn jakautumisen kehitys Vuonna 2013 yhdyskuntajätteen kokonaismäärä 117 340,90 tn 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0% 2009 2010 2011 2012 2013 n Loppusijoitettu n materiaalihyötykäytetty n Energiahyötykäytetty VUOSIKERTOMUS 2013 17 Tarkkailuohjelman mukaiset pintaja pohjaveden havaintopaikat •Pintavesi •Pohjavesi Suotovesi ja • sisäiset tarkkailupisteet •Muut © MML, 2014 18 I TÄ - U U D E N MA A N J ÄT E H U O LTO OY Jätekeskuksen ympäristövaikutusten hallinta ja vähentäminen Jätehuollon suurin päästölähde on jätteen loppusijoituksessa muodostuva kaatopaikkakaasu, joka vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen. Jätteen käsittelyn muita vaikutuksia ovat vesipäästöt sekä mahdolliset haju- tai meluhaitat. Itä-Uudenmaan Jätehuolto hallitsee Domargårdin jätekeskuksen ympäristövaikutuksia sekä suunnitelmallisella toiminnalla että huomioimalla ympäristövaikutukset jokapäiväisessä työssä. Päästöjä hallitaan muun muassa aktiivisella kuorman tarkastuksella, rakennusjätteen lajittelulla, kaatopaikkakaasun keräämisellä sekä säännöllisellä käyttö- ja ympäristötarkkailulla. Jätteiden käsittely ja ympäristövaikutusten tarkkailu toteutetaan viranomaisen myöntämien ympäristölupien ja tarkkailuohjelmien mukaisesti. Domargårdin jätekeskuksen toimintaa ohjaa 23.8.2007 ja 15.9.2010 myönnetyt ympäristöluvat. Jätekeskuksen vaikutukset vesiin Jätteiden sijoittamisesta kaatopaikalle muodostuu likaista suotovettä, joka ohjataan jätevedenpuhdistamoille. Vuonna 2013 Porvoon Veden jätevedenpuhdistamolle johdettiin suotovettä 75 180 m3. Viemäröitävä vesimäärä laski vuoteen 2012 verrattuna noin 48 %, mikä johtui pääasiallisesti pienemmästä sademäärästä. Jätekeskuksen ja sen lähialueen pinta- ja pohjavesiä tarkkaillaan vähintään kolme kertaa vuodessa tarkkailuohjelman mukaisesti. Pintaveden tarkkailu tehdään ojista sekä lähialueen vesistöstä ja pohjaveden tarkkailu pohjaveteen ulottuvista tarkkailuputkista. Lisäksi seurataan jätetäyttöjen sisäisen vedenpinnan korkeutta. Jätekeskuksen kuormitus oli toimintavuonna pääosin aiempien vuosien tasolla. Jätekeskuksen vaikutukset ilmaan Kaatopaikkakaasu Jätehuollon merkittävin ympäristövaikutus on loppusijoitusalueilla muodostuvilla kasvihuonekaasuilla ja ennen kaikkea muodostuvalla metaanilla, joka on 21 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Kaatopaikalla syntyvä kaasu kerätään ja muunnetaan soihdussa ympäristöystävällisempään muotoon. Kaasun hyödyntämisestä Porvoon Energian kaukolämmön tuotannossa on sovittu hyödyntämisen jatkamisesta ja se on mahdollista, kun tarvittavat tekniset muutokset on tehty. Vuonna 2012 kaasua kerättiin yhteensä 770 000 Nm3. Haju ja pöly Jätekeskuksen hajuja tarkkaillaan nettisivujen palautekanavan kautta ja päivittäin jätekeskuksen henkilökunnan toimesta. Lisäksi alueen lähiasukkaat ilmoittavat hajuista puhelimitse tai sähköpostitse Itä-Uudenmaan Jätehuollolle. Lokakuussa 2008 aloitetun ympäristöpaneelin toiminta loppui vuonna 2013 ja se korvattiin nettipohjaisella hajuseurannalla. Hajuhavaintoja tehtiin pääasiassa syyskuun aikana, jolloin jätetäytölle asennettiin uusia kaasunkeräyskaivoja. Pölyhaittaa saattaa esiintyä erityisesti keväällä ja kesällä. Pölyämistä aiheuttaa jätemateriaalien haketus, liikenne ja kuivien jätemateriaalien käsittely. Vuonna 2013 pölyämistä hillittiin muun muassa tiealueiden harjauksella, pesulla ja kastelulla. Pölyä ja haisevia rikkiyhdisteitä mitataan Domargårdin jätekeskuksessa kolmen vuoden välein. Seuraava mittauskerta on vuonna 2015. Melu Jätekeskuksella melua voi aiheuttaa lähinnä liikenne ja työkoneiden käyttö. Toimintavuoden joulukuussa murskattiin alueella kiviä ja betonia ja mahdollisesta meluhaitasta kerrottiin lähinaapureille ennen murskauksen aloittamista. Melua mitataan Domargårdin jätekeskuksessa kolmen vuoden välein. Seuraava mittauskerta on vuonna 2015. Domargårdin jätekeskuksen vesien tarkkailu Tarkkailutiheys Tarkkailupisteitä Analyysejä Jätevesi 3 x vuodessa 1 57 Ympäristön pohjavedet 3 x vuodessa 8 390 Ympäristön pintavedet 3 x vuodessa 10 477 VUOSIKERTOMUS 2013 19 Ympäristövaikutukset Domargårdin jätekeskus Kerätyn kaatopaikkakaasun määrä (milj. Nm3) 2012 2013 0,66 0,790,77 Kaasunkeräyskaivojen määrä (kpl) 18 14 17 Kaatopaikkakaasun metaanipitoisuus (%) 44 43 46 109 112 145 396 75 180 Typpipitoisuus (mg/l) 88 80 69 Fosforipitoisuus (mg/l) 1,0 1,5 1,4 Kiintoainepitoisuus (mg/l) 55 110 86 Jätevesi puhdistamolle (m3) 20 2011 I TÄ - U U D E N MA A N J ÄT E H U O LTO OY 11 Taloudellinen vastuu Yhtiön vakavaraisuus on erinomaisella tasolla Vuonna 2013 käsittelyyn tulleen jätteen kokonaismäärä laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä vaikutti yhtiön liikevaihtoon (10,4 miljoonaa euroa) ja liikevoittoon, jotka laskivat hieman. Tästä huolimatta yhtiön tulos pysyi hyvällä tasolla erityisesti Kilpilahden jätekeskusalueen kiviaineslouhinnan ansiosta. Yhtiön vakavaraisuus ja maksuvalmius olivat tilikauden lopussa erinomaisella tasolla. Vieraan pääoman määrä on pienentynyt ja sitä oli tilikauden lopussa enää 2 489 986 euroa. Itä-Uudenmaan Jätehuolto toimii omakustannusperiaatteella. Yhtiö ei jaa osinkoa ja kattaa toiminnastaan aiheutuvat kulut jätemaksujen ja muiden palvelutuottojen avulla. Yhtiön taloudellinen tilanne on vahva. Omavaraisuusaste on 37,3 prosenttia. Yhtiö investoi aktiivisesti uusiin palveluihin, kehityshankkeisiin sekä lakisääteisistä velvoitteista huolehtimiseen kuten kaatopaikkarakentamiseen sekä niiden jälkihoitoon. Yhtiön jätemaksut ovat valtakunnallisessa vertailussa alle keskitason. Itä-Uudenmaan Jätehuollon sitoutuminen pitkäaikaiseen jätteen energiahyödyntämiseen on ollut sekä taloudellisesti että toiminnallisesti järkevää. Pitkäjänteisellä ja suunnitelmallisella palveluhankinnalla varmistetaan jätteen käsittelypalveluiden kustannustason säilyminen alhaisena sekä on hyvissä ajoin valmistauduttu vuonna 2016 voimaan astuvaan biohajoavan jätteen kaatopaikkakieltoon. Talouspäällikkö Suvi Sirénin (edessä) lisäksi Itä-Uudenmaan Jätehuollon talousja henkilöstöasioista huolehtivat taloussihteeri Pirjo Yläsuutari (vas.), toimistosihteeri Carina Lindfors ja laskuttaja AnnaMaria Stjernberg. Kuvasta puuttuvat projektisuunnittelija Malin Grönholm ja laskuttaja Heidi Huikko. Ekomaksukertymä 1 118 857,00 € jaetaan seuraavasti: n Neuvontapalvelut n Vaarallisten jätteiden vastaanottopalvelut n Ekopistepalvelut n Vastaanottopalvelut jäteasemilla 3,59 % 23,95 % 41,94 % 30,50 % 240-litraisen sekajäteastian tyhjennyshinta (ka) 5,01 €, alv 0 %, koostuu n Jäteastian tyhjennys, astiapesu, kuljetus urakoitsijabonus n Jätteen käsittely n Asiakaspalvelu, laskutus ym. hallinto Yhteensä VUOSIKERTOMUS 2013 64,20 % 29,90 % 5,90 % 100,00 % 21 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy | Hallituksen Tilikausi 1.1.2013– 31.12.2013 Yleistä Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy (Östra Nylands Avfallsservice Ab) on viiden kunnan omistama osakeyhtiö, jonka alueella asui vuoden 2013 lopussa 94 023 asukasta. Osakassopimuksen mukaisesti yhtiön tehtävänä on huolehtia jätehuollon järjestämisestä sopijakuntien alueella lainsäädännön vaatimukset täyttäen, ympäristöystävällisesti ja hyvää tekniikkaa hyödyntäen sekä teknisesti ja taloudellisesti edullisella tavalla. Yhtiö tuottaa jätehuoltopalvelut, joiden järjestämisestä sen omistajakunnat ovat vastuussa. Nämä palvelut tuotetaan asuinkiinteistöille sekä valtion, kuntien ja seurakuntien kiinteistöille. Palveluita ovat jätehuollon neuvonta, materiaalien keräys, kierrätys, energiakäyttö ja käsittely sekä saariston jätehuolto ja vaarallisten jätteiden jätehuolto. Lisäksi yhtiö tarjoaa jätehuoltopalveluita niitä tarvitseville yrityksille. Nämä palvelut tuotetaan joko jätelain mukaisen kunnan toissijaisen vastuun perusteella tai markkinaehtoisesti. Tuloskehitys ja olennaiset tapahtumat tilikaudella Yhtiön liikevaihto toimintavuonna oli 10,4 miljoonaa euroa. Liikevaihto pieneni edellisestä vuodesta 7,2 %. Vastaanotettu materiaalimäärä oli 149 000 tonnia, josta 41 000 tonnia oli puhtaita tai lievästi pilaantuneita maa-aineksia. Vuonna 2012 vastaavat määrät olivat 179 000 ja 83 000 tonnia. Kokonaisjätemäärä väheni 17 % ja maa-ainesmäärä 51 % edellisestä vuodesta. Liikevaihdon pieneneminen johtui käsiteltyjen jätemäärien vähenemisestä. Valtiolle tilitettävän jäteveron osuus liikevaihdosta oli 7,9 % (813 766 euroa). Toimintavuonna yhtiö teki 305 299 euron suuruisen pakollisen kaatopaikkojen jälkihoitovarauksen, joka ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Jälkihoitotöitä tehtiin 188 514 eurolla, joten jälkihoitovarauksen nettolisäys oli 116 785 euroa. Tilikauden liikevoitto oli 946 028 euroa, joka on 9,1 % liikevaihdosta. Oman pääoman tuotto oli 18,7 % laskettuna aikaisempien tilikausien veroilla oikaistusta nettotuloksesta. Oman pääoman osuus taseen loppusummasta oli tilikauden lopussa 37,3 %. Tilikauden tulos ennen veroja ja tilinpäätössiirtoja oli 952 315 euroa voitollinen. Verojen jälkeen voittoa jäi 692 053 euroa. Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut 201320122011 liikevaihto 10 353 199 11 156 014 11 981 521 liikevoitto 946 028 1 177 218 642 644 liikevoitto % liikevaihdosta 9,1 10,6 5,4 oman pääoman tuottoaste % 18,7 29,8 9,5 omavaraisuusaste % * 37,332,725,5 * Omaan pääomaan ei lasketa pakollisia varauksia, mikä vaikuttaa tunnuslukuun. Tilikauden voitto ylsi 27 473 euroa yli budjetoidun vaikka yhtiön liikevaihto oli noin 1,4 M euroa budjetoitua pienempi. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy ei jaa omistajilleen osinkoa. Toiminnan tulee olla kustannustehokasta ja tavoitteena on pitää kuntalaisten jätemaksut mahdollisimman alhaisina. Yhtiössä voitto tarkoittaa tulosta, jolla lainsäädännön edellyttämä toiminnan kehittäminen ja jatkuvuus voidaan turvata. Voitto käytetään kokonaisuudessaan turvaamaan jätehuollon ympäristöinvestointien toteutuminen. Tilikaudella jatkettiin Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n ja Rosk´n Roll Oy Ab:n fuusioitumisen valmistelua. Päätös fuusioitumisesta on tehty vuonna 2012 omistajakunnissa ja ylimääräisessä yhtiökokouksessa. Fuusion on arvioitu vähentävän yhtiön toimintaan liittyviä riskejä ja lisäävän toiminnan kustannustehokkuutta. Fuusion toteutuminen on viivästynyt suunnitellusta aikataulusta Rosk´n Roll Oy Ab:n yksityisomistuksen poislunastukseen liittyvän oikeusprosessin vuoksi. Vuodenvaihteessa 2013/2014 käynnissä oleva asiaan liittyvä hovioikeuden käsittely yhdessä mahdollisine valitusluvan käsittelyaikoineen korkeimpaan oikeuteen voi siirtää fuusion toteutumista vuodenvaihteeseen 2015/2016. On epätodennäköistä, että valituslupaa myönnetään. Mikäli näin kuitenkin kävisi, siirtyisi fuusio arvion mukaan tästä vielä vuodella. 22 I TÄ - U U D E N MA A N J ÄT E H U O LTO OY | Östra Nylands Avfallsservice Ab toimintakertomus 2013 Merkittävimmät investoinnit Tilikauden investointien kokonaismäärä oli 2 469 873 euroa. Merkittävimpiä tehtyjä investointeja olivat Mömossenin jäteaseman maanhankinta (800 000 eur), kaasunkeräyksen lisäkaivot Domargårdin loppusijoitusalueelle (120 000 eur), ko. loppusijoitusalueen pystyeristeseinäurakan loppuunsaattaminen (370 500 eur), kiviainesten louhinta Kilpilahden jätekeskusalueelta (660 000 eur), käsittelykentän laajennus Domargårdiin (147 000 eur) ja monilokeroastiahankintoja (200 000 euroa). Rahoitus Yhtiö rahoitti investointinsa tulorahoituksen turvin. Pankkilainaa ei tilikaudella nostettu. Lainoja maksettiin takaisin 270 000 euroa. Kehitys- ja ympäristötoimet Yhtiöllä on sertifioitu ympäristö- ja laatujärjestelmä (ISO 9001, ISO 14001), jonka mukaisesti yhtiö on sitoutunut toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Ympäristö- ja laatutavoitteet on kirjattu toimintajärjestelmään, niiden toteutumista seurataan ja tavoitteet tarkistetaan vuosittain. Keskeiset ympäristötavoitteet liittyvät jätteiden kierrätyksen lisäämiseen sekä jätekeskusten päästöjen vähentämiseen. Toimintavuonna otettiin uutena palveluna käyttöön omakotitalouksille tarkoitettu jätteen monilokerokeräyspalvelu. Kyseisen palvelumuodon soveltuvuuden ja palvelumuodolla saavutettavien hyötyjen selvittämiseksi toteutettiin ennen käyttöönottoa laaja kokeiluhanke, jonka tulokset osoittivat palvelumuodon lisäävän merkittävästi hyötymateriaalien saantoja. Palvelua käytti toimintavuoden päättyessä n. 5 % (n. 1 000 kpl) yhtiön toimialueen omakotitalouksista. Vuoden 2013 aikana olivat meneillään seuraavat yhtiön toiminnan kannalta keskeiset kehittämishankkeet: 1.Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n ja Rosk’n Roll Oy Ab fuusion valmistelua jatkettiin yhdenmukaistamalla yhtiöiden käytäntöjä niiltä osin kuin mahdollista mm. jätteenkäsittelyssä ja kuljetuksissa. 2.Sekajätteen aluekeräyspisteillä jatkettiin pinnankorkeusmittaukseen perustuvan laitteiston testausta ja kehitystä yhdessä laitteistotoimittajan kanssa. Järjestelmän avulla on saavutettu merkittäviä säästöjä etenkin kauempana sijaitsevien aluekeräyspisteiden tyhjennyskustannuksissa. 3.Domargårdin jätekeskuksessa käyttöönotettiin sekajätteen siirtokuormausasema, jonka kautta vastaanotettu yritystoiminnan yhdyskuntajäte saadaan toimitettua energiahyötykäyttöön ja näin pienennettyä kaatopaikkakuormitusta. 4.Domargårdin jätekeskuksessa jatkettiin rakennusjätteen lajittelua kierrätyksen ja energiahyötykäytön lisäämiseksi. Toimintavuonna murskattiin koeluonteisesti rakennusjätteestä eroteltua polttokelpoista materiaalia sekä selvitettiin murskatun jakeen laatua polttoainekaupankäynnin pohjaksi. 5.Kilpilahden uuden jätekeskuksen valmistelevat maanrakennustyöt etenivät suunnitellun aikataulun mukaisesti. Toimintavuoden loppuun mennessä oli louhittu n. 20 % alueelta louhittavasta kiviainesmäärästä. Yhtiön toiminta tähtää kokonaisuudessaan jätehuollosta aiheutuvien ympäristövaikutusten vähentämiseen. Lähivuosien tavoitteena on jatkaa kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrän vähentämistä siten, että biohajoavan yhdyskuntajätteen sijoittaminen kaatopaikalle voidaan lopettaa. Osakkaat Osakas Osakkeet/kpl %-osuus Porvoo2 243 Sipoo1 172 Loviisa 812 Askola 181 Pornainen 170 Yhteensä4 578 49,00 25,60 17,74 3,95 3,71 100,00 Yhtiön kaikilla osakkeilla on yhtäläiset oikeudet ja äänimäärät. Kuitenkin päätettäessä varsinaisessa yhtiökokouksessa yhtiön maksupoliittisista perusteista edellytetään 2/3 määräenemmistöä. VUOSIKERTOMUS 2013 23 H A L L I T U K S E N TO I M I N TA K E R TO M U S 2013 Hallinto Yhtiökokous pidettiin 25.4.2013 Porvoossa. Yhtiön hallitus kokoontui vuoden aikana 13 kertaa. Hallituksen puheenjohtajana toimi Matti Nuutti Porvoosta. Varapuheenjohtajana toimi Magnus Åström Sipoosta. Hallituksessa ovat toimineet seuraavat varsinaiset jäsenet ja varajäsenet: Varsinainen jäsen Ajalla 1.1. – 25.4.2013 Matti Nuutti (pj.) Magnus Åström (vara pj.) Erik Franzén Kari Hagfors Jaakko Isotalo Vesa Lepistö Otto Oksanen Anders Rosengren Varajäsen Kunta Heikki Lappalainen Veikko Raiskila Risto Kuisma Jouni Malmivaara Taisto Uutinen Juhani Rantala Juha Vanhala Thomas Ekholm Porvoo Sipoo Askola ja Pornainen Loviisa Loviisa Sipoo Porvoo Porvoo Varsinainen jäsen Ajalla 26.4. – 31.12.2012 Matti Nuutti (pj.) Magnus Åström (vara pj.) Risto Kuisma Kari Hagfors Jaakko Isotalo Vesa Lepistö Otto Oksanen Anders Rosengren Varajäsen Kunta Jaakko Jalonen Rolf Björkell Erik Franzén Jouni Malmivaara Toni Paakkarinen Ari Tamminen Juha Vanhala Thomas Ekholm Porvoo Sipoo Pornainen ja Askola Loviisa Loviisa Sipoo Porvoo Porvoo Yhtiön toimitusjohtajana toimi 1.1 – 27.8.2013 tekniikan tohtori Juha-Heikki Tanskanen. Ajalla 28.8. – 31.12.2013 yhtiön toimitusjohtajana toimi diplomi-insinööri Vesa Heikkonen. Yhtiön tilintarkastajana on toiminut PricewaterhouseCoopers Oy. Henkilöstö Yhtiön henkilötyövuosien määrä oli toimintavuonna 26,35 mikä oli 2,65 vähemmän kuin vuonna 2012 ja 0,75 enemmän kuin vuonna 2011. Pääsyy henkilöresurssien määrän vaihteluihin on pitkien sairaslomien ja perhevapaiden paikkaaminen. Määräaikaisissa työsuhteissa olleet työntekijät tekivät yhtiöön 6,0 henkilötyövuotta, kun vastaava luku vuonna 2012 oli 4,6 ja vuonna 2011 2,6. Yhtiössä työskenteli 26 henkilöä 31.12.2013. Vastaava luku oli 29 vuosina 2012 ja 27 2011. Palkkojen ja palkkioiden kokonaismäärä tilikaudella 2013 oli 966 352 euroa. Vastaavasti palkat ja palkkiot tilikaudella 2012 olivat 1 040 903 euroa ja tilikaudella 2011 983 286 euroa. Toimintavuonna yhtiössä oli käytössä henkilöstön tulospalkkiojärjestelmä. Järjestelmän tavoitteena on motivoida henkilöstöä kustannustehokkuuden ja palvelutason kehittämiseen sekä lisätä yhteishenkeä ja palkita hyvistä suorituksista. Arvio liiketoiminnan kehittymisestä ja ympäristö Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole tapahtunut oleellisia yhtiön toimintaan tai talouteen vaikuttavia muutoksia. Yhtiön liikevaihdon arvioidaan pysyvän vuoden 2013 tasolla myös vuonna 2014. Liikevaihdon kehittymiseen vaikuttaa yleinen talouden kehitys. Talouskasvu lisää käsittelyyn tulevan jätteen määrää ja kasvattaa yhtiön liikevaihtoa sekä kannattavuutta. Fuusion Rosk’n Roll Oy Ab:n kanssa arvioidaan tehostavan toimintaa, mikä helpottaa kiristyvän jätelainsäädännön asettamiin haasteisiin vastaamista. Keskeisin yhtiön toimintaan vaikuttava lainsäädännöllinen muutos on orgaanisen jätteen kaatopaikalle sijoittamisen kieltäminen. Kiellon on arvioitu tulevan voimaan vuoden 2016 alussa. Arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Suurimmat yhtiön liiketoimintaan kohdistuvat riskit liittyvät vastaanotettuihin jätemääriin. Kotitalouksien jätehuoltopalveluiden tarve ja niiden tuottaman jätteen määrä muuttuvat hitaasti. Sen sijaan yritysjätteiden määrä vaihtelee voimakkaasti talouden suhdanteiden mukaan. Hallituksen esitys yhtiön tilikauden voittoa koskeviksi toimenpiteiksi Hallitus esittää, että tilikauden voitto 692 053,03 euroa kirjataan tilille ”edellisten tilikausien voitto/tappio”, eikä tilikaudelta jaeta osinkoa. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiö ei jaa omistajilleen osinkoa, vaan mahdollinen voitto käytetään yhtiön toiminnan kehittämiseen. 24 I TÄ - U U D E N MA A N J ÄT E H U O LTO OY T U LO S L A S K E L MA 2013 TULOSLASKELMA 1.1.–31.12.2013 1.1.–31.12.2012 Liikevaihto 10 353 198,66 11 156 013,57 990 877,42 1 054 407,16 Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -186 467,78 -221 601,36 Ulkopuoliset palvelut -5 617 085,15 -5 574 266,45 -5 803 552,93 -5 795 867,81 Materiaalit ja palvelut yhteensä Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä -966 351,85 -1 040 903,13 -179 145,33 -36 658,87 -1 182 156,05 -189 169,87 -46 982,94 -1 277 055,94 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -1 297 702,41 -1 345 579,37 Tilitetty jätevero Liiketoiminnan muut kulut -813 766,46 -1 300 870,26 -1 181 174,34 -1 433 525,38 Liikevoitto 946 027,97 1 177 217,89 Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot Rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 19 121,59 -12 834,27 6 287,32 Voitto ennen satunnaisia eriä Satunnaiset erät 33 458,51 -32 382,50 1 076,01 952 315,29 1 178 293,90 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tilinpäätössiirrot Tuloverot 952 315,29 15 318,35 -275 580,61 1 178 293,90 50 582,08 -334 120,66 Tilikauden voitto 692 053,03 894 755,32 TA S E Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaik. menot Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Pysyvät vastaavat yhteensä Vaihtuvat vastaavat Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä Vastaavaa yhteensä VUOSIKERTOMUS 2013 1.1.–31.12.2013 1.1.–31.12.2012 156 025,25 972,34 156 997,59 178 825,02 2 639,19 181 464,21 2 143 378,89 190 329,68 550 812,06 4 633 525,14 25 714,61 7 543 760,38 1 311 266,89 145 052,46 490 885,16 3 902 355,70 497 562,34 6 347 122,55 10 054,79 7 710 812,76 10 211,03 6 538 797,79 390 000,00 370 000,00 1 890 412,90 1 590,26 142 838,31 2 034 841,47 872 654,26 3 297 495,73 11 008 308,49 2 002 327,01 0,00 75 994,81 2 078 321,82 1 634 564,87 4 082 886,69 10 621 684,48 25 TA S E 2013 31.12.2013 31.12.2012 457 800,00 2 980 099,27 692 053,03 4 129 952,30 457 800,00 2 085 343,95 894 755,32 3 437 899,27 Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero 133 148,34 148 466,69 Tilinpäätössiirtojen kertymä 133 148,34 148 466,69 4 146 379,00 108 842,40 4 255 221,40 4 029 594,00 125 676,46 4 155 270,46 840 000,00 840 000,00 960 000,00 960 000,00 120 000,00 1 058 199,16 197 786,25 274 001,04 0,00 1 649 986,45 2 489 986,45 270 000,00 770 816,66 265 306,12 508 536,39 105 388,89 1 920 048,06 2 880 048,06 11 008 308,49 10 621 684,48 946 027,97 1 177 217,89 1 297 702,41 1 345 579,37 99 950,94 1 397 653,35 166 462,25 1 512 041,62 Vastattavaa Oma pääoma Osakepääoma Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Oma pääoma yhteensä Pakolliset varaukset Maisemointi- ja jälkihoitovaraus Kuonavaraus Pakolliset varaukset yhteensä Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Pitkäaikainen vieraspääoma yht. Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Muut velat Siirtovelat Ennakkomaksut Lyhytaikainen vieras pääoma yht. Vieras pääoma yhteensä Vastattavaa yhteensä RAHOITUSLASKELMA Liiketoiminnan rahavirta Liikevoitto Oikaisut liikevoittoon Suunnitelman mukaiset poistot Kulut, joihin ei liity maksua (pakolliset varaukset) Oikaisut yhteensä Käyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys(-)/vähennys(+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys(+)/vähennys(-) Käyttöpääoman muutos 165 533,60 153 468,81 -120 061,61 45 471,99 -189 136,20 -35 667,39 Rahoitustuotot ja -kulut Maksetut välittömät verot 6 287,32 -397 633,86 1 076,01 -384 921,38 Liiketoiminnan rahavirta 1 997 806,77 2 269 746,75 -2 469 717,38 -20 000,00 -2 157 276,67 -370 000,00 -2 489 717,38 -2 527 276,67 -270 000,00 -270 000,00 -270 000,00 -270 000,00 -761 910,61 1 634 564,87 872 654,26 -761 910,61 -527 529,92 2 162 094,79 1 634 564,87 -527 529,92 Investointien rahavirta Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Investoinnit muihin sijoituksiin (antolainaus) Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainojen takaisinmaksu Rahoituksen rahavirta Rahavirtojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Rahavarojen muutos 26 I TÄ - U U D E N MA A N J ÄT E H U O LTO OY R A H O I T U S L A S K E L MA 2013 T I L I N PÄ ÄTÖ K S E N L A AT I M I S TA KO S K E VAT L I I T E T I E D OT Tuotot ja kulut on kirjattu suoriteperusteella Arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on arvostettu v älittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla.Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden taloudellisen käyttöajan perusteella. Rahoitusomaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaansa. Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat Aineettomat hyödykkeet Taloudellisen pitoajan perusteella, tasapoisto 3–15 vuotta Rakennukset ja rakennelmat Taloudellisen pitoajan perusteella, tasapoisto 8 vuotta, menojäännöspoisto 4% tai 7% Kiinteät rakenteet ja laitteet loppusijoitusalueen pohjarakenteet: käytetyn loppusijoitustilavuuden perusteella, substanssipoisto muut kiinteät rakenteet: taloudellisen pitoajan perusteella, tasapoisto 2–15 vuotta, Tasausaltaat, viemärit ja Domargårdin pumppaamo Taloudellisen pitoajan perusteella, tasapoisto 6–8 vuotta Koneet ja kalusto menojäännöspoisto 25 % Kaatopaikan maisemointi- ja jälkihoitomenojen jaksotus Kaatopaikalle loppusijoitettavaan jätemäärään kohdistuvia maisemointi- ja jälkihoitovelvoitteita vastaava varaus kirjataan vuosittain pakollisena varauksena liiketoiminnan kuluiksi. Toteutuvat maisemointi- ja jälkihoitotyöt katetaan varauksilla. Tilikaudella toteutuneet jälkihoitokustannukset on kirjattu omille tileilleen liiketoiminnan vuosikuluina. 2013 Toteutuneet sulkemiskulut Yhtiön vastuulla olevat kustannukset Kunnilta laskutetut kustannukset 188 513,74 108 350,42 296 864,16 2012 72 691,55 246 438,22 319 129,77 Jätteenpoltosta syntyvän kuonan käsittelystä syntyviin vastaisiin kustannuksiin varaudutaan pakollisella varauksella, siltä osin kuin kuonaa varastoidaan myöhemmin käsiteltäväksi. Tämä varaus kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin ja taseen pakollisiin varauksiin. Toteutuneet varastoidun kuonan käsittelykulut Kustannukset 16 834,06 38 807,75 3 476 989,94 3 079 737,12 813 766,46 1 118 856,97 427 337,86 672 520,87 234 741,68 170 363,92 214 399,49 144 484,35 10 353 198,66 4 399 132,14 2 802 982,59 1 181 174,34 1 023 249,42 498 394,14 463 574,17 227 136,44 210 536,39 200 185,54 149 648,40 11 156 013,57 T U LO S L A S K E L M A A KO S K E VAT L I I T E T I E D OT Liikevaihdon jakautuminen Vastaanottomaksut * Sekajätteen kuljetusmaksut Jätevero Ekomaksut Myyntituotot Biojätteen kuljetusmaksut Saaristojätemaksut Punnitusmaksut * Pakkausmateriaalien kuljetusmaksut Muut tuotot Liikevaihto * Sekajätteen ja pakkausmateriaalien kuljetusmaksujen jaottelua on vuoden 2012 osalta muutettu vertailtavuuden säilyttämiseksi (lasin ja metallin kuljetusmaksut on yhdistetty kartongin keräysmaksuihin). VUOSIKERTOMUS 2013 27 L I I T E T I E D OT 2013 T U LO S L A S K E L M A A KO S K E VAT L I I T E T I E D OT Liiketoiminnan muut tuotot Louheen myynti Sulkemisen kuntaosuudet Liiketoiminnan muut tuotot Maanvuokrat Liiketoiminnan muut tuotot Ulkopuoliset palvelut Jätekuljetuskulut Kierrätys- ja hyödyntämispalvelut Jäteasemien konetyöt Muut ulkopuoliset palvelut Jätevesien käsittely Ympäristötarkkailu Sulkemisrakentaminen Ulkopuoliset palvelut Henkilöstöryhmät ja henkilöstön keskimääräinen lukumäärä Työntekijät vakituiset määräaikaiset Toimihenkilöt vakituiset 2013 2012 773 154,89 108 350,42 104 316,10 5 056,01 990 877,42 730 256,15 246 438,22 71 627,05 6 085,74 1 054 407,16 3 476 107,96 1 312 127,86 450 589,11 183 242,20 126 149,94 68 868,08 0,00 5 617 085,15 3 356 262,29 1 021 227,78 426 611,57 422 433,88 263 188,82 81 523,90 3 018,21 5 574 266,45 henkilöä 14,3 6,0 6,1 26,4 henkilöä 18,5 4,6 6,0 29,1 Toimihenkilöasemassa olevalla tarkoitetaan tässä henkilöstöä, jonka pääasiallisena tehtävänä on johtaa ja valvoa alaistensa työtä ja jotka eivät ota tai vain tilapäisesti ottavat osaa näiden työhön. Johdon palkat ja palkkiot 9 885,00 5 706,25 6 560,00 4 930,00 Liiketoiminnan muut kulut Muut palvelut Konsulttipalvelut Maisemointi- ja jälkihoitovaraus Maanvuokrat Asiakaspalvelun painatus-, posti- ja puhelinkulut Neuvonnan aineisto- ja ilmoituskulut Tilintarkastuspalkkiot Kuonavaraus Muut liikekulut yhteensä Jätevero 719 642,31 182 828,24 116 785,00 129 665,34 120 587,03 42 490,15 5 706,25 -16 834,06 1 300 870,26 813 766,46 586 047,06 350 504,63 205 270,00 143 008,69 119 317,76 63 254,99 4 930,00 -38 807,75 1 433 525,38 1 181 174,34 Liiketoiminnan muut kulut yhteensä 2 114 636,72 2 614 699,72 Rahoitustuotot Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muut korko- ja rahoitustuotot Rahoitustuotot yhteensä 1 596,76 17 524,83 19 121,59 529,80 32 928,71 33 458,51 Rahoituskulut korot rahalaitoslainoista korot omistajille viivästyskorot vähennyskelvottomat viivästysseuraamukset kurssiero -10 928,91 0,00 -467,88 -1 437,48 0 -21 078,19 0,00 0,00 -11 236,12 -68,19 Rahoituskulut yhteensä -12 834,27 -32 382,50 Hallituksen kokouspalkkiot Tilintarkastuspalkkiot 28 I TÄ - U U D E N MA A N J ÄT E H U O LTO OY L I I T E T I E D OT 2013 TA S E E N L I I T E T I E D OT Jätelain mukainen toiminan jako Tulot Lakisääteinen toiminta Markkinaehtoinen toiminta Yhteensä Kulut Lakisääteinen toiminta Markkinaehtoinen toiminta Yhteensä Tulos Lakisääteinen toiminta Markkinaehtoinen toiminta Yhteensä 2013 2012 € 10 312 333,31 1 031 742,77 11 344 076,08 % 90,9 9,1 100,0 9 790 573,62 861 449,43 10 652 023,05 91,9 8,1 100,0 521 759,69 170 293,34 692 053,03 5,1 16,5 6,1 Vertailutietoa vuodelta 2012 ei ole saatavissa. Tulosta on vertailut prosentteina tuloista. Vaihtuvat vastaavat Saamisten erittely Lyhytaikaiset saamiset omistajilta Porvoon kaupunki Myyntisaamiset 178 769,38 48 830,47 Siirtosaamiset 14 376,27 Sipoon kunta Myyntisaamiset 49 345,11 38 059,64 Loviisan kaupunki Myyntisaamiset 25 873,31 25 299,42 Pornaisten kunta Myyntisaamiset 5 697,14 6 092,31 Askolan kunta Myyntisaamiset 3 759,32 3 763,69 80,00 0,00 122 053,25 23 086,94 145 220,19 3 817,28 0,00 50 800,72 21 376,81 75 994,81 Vaihtuvat vastaavat Siirtosaamisten oleelliset erät Vakuutuskorvaukset ja päivärahat Siirtyvät korot Verojaksotus Muut siirtosaamiset Siirtosaamiset yhteensä Vastattavaa Sidottu oma pääoma Osakepääoma Sidottu oma pääoma yhteensä Vapaa oma pääoma Edellisten tilikausien voitto Edellisen tilikauden virheen oikaisu Tilikauden voitto Vapaa oma pääoma yhteensä 457 800,00 457 800,00 457 800,00 457 800,00 2 980 099,27 0,00 692 053,03 3 672 152,30 2 122 948,10 -37 604,15 894 755,32 2 980 099,27 Oma pääoma yhteensä 4 129 952,30 3 437 899,27 Jakokelpoinen vapaa oma pääoma 31.12. Yhtiö ei jaa omistajilleen osinkoa vaan jakokelpoinen voitto käytetään kokonaisuudessaan jätehuollon kehittämiseen ja tuleviin investointeihin varautumiseen. VUOSIKERTOMUS 2013 29 L I I T E T I E D OT 2013 TA S E E N L I I T E T I E D OT Pakolliset varaukset Maisemointi- ja jälkihoitovaraus Kuonavaraus Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Velat omistajilta Porvoon kaupunki ostovelat siirtovelat Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä Sipoon kunta ostovelat Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä Loviisan kaupunki ostovelat Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä Askolan kunta ostovelat Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä Siirtovelkojen olennaiset erät Vuosilomapalkat sosiaalikuluineen Korot: lainat rahalaitoksilta Muut siirtovelat Ostojen ja palkkojen jaksotukset Siirtovelat yhteensä Ennakkomaksut 2013 2012 4 146 379,00 108 842,40 4 255 221,40 4 029 594,00 125 676,46 4 155 270,46 360 000,00 480 000,00 35 354,78 0,00 35 354,78 3 199,00 14 343,77 17 542,77 2 232,25 2 232,25 2 149,38 2 149,38 426,56 426,56 1 343,83 1 343,83 34,80 34,80 29,57 29,57 147 210,41 176 674,92 1 224,21 10 967,72 114 598,70 274 001,04 1 452,85 15 815,55 209 204,18 403 147,50 0,00 105 388,89 VA K U U K S I A J A VA S T U U S I TO U M U K S I A KO S K E VAT L I I T E T I E D OT Vakuudet ja vastuusitoumukset – Yhtiö on sitoutunut ylimääräisen yhtiökokouksensa päätöksellä fuusioon Rosk’n Roll Oy:n kanssa solmitun fuusiosopimuksen mukaisesti. Yhtiöllä on vastuullaan käytöstä poistettuja kaatopaikkatäyttöjä seuraavasti: – Sipoon Mömossenin yhdyskuntajätetäyttö, jonka käyttö on päättynyt tammikuussa 2007. Alueen sulkurakenteet valmistuivat vuoden 2011 aikana ja sen jälkihoito jatkuu noin 30 vuotta. Alueen koko on 3,0 ha. Täytön jälkihoitovastuu jakautuu jäteyhtiölle (42%), Sipoolle (42%), Porvoolle (13%) ja Pornaisille (3%). – Sipoon Mömossenin teollisuusjätetäyttö, jonka koko on 1,2 hehtaaria. Yhtiö vastaa täytön sulkemisen ja jälkihoidon toteutuksesta. Taloudellinen vastuu näistä on sopimuksilla siirretty alueelle jätettä tuoneille yrityksille. – Porvoon Domargårdin yhdyskuntajätetäyttö, jonka käyttö päättyi lokakuussa 2007.Alue suljetaan ja sen jälkityöt jatku vat vähintään 30 vuotta. Alueen koko on noin 5 ha. Jälkihoitovastuu jaetaan Porvoon (64%) ja jäteyhtiön (36%) kesken. – Porvoon Domargårdin uusi yhdyskuntajätetäyttö, jonka koko on noin 4,7 hehtaaria. Jälkihoitovastuu on kokonaan jätehuoltoyhtiöllä.Näihin vastaisiin kustannuksiin on varauduttu ja varaudutaan pakollisella varauksella. Sulkemisen ja jälkihoidon toteutuneet kustannukset katetaan varauksella. – Yhtiö hankkii runsaasti palveluita yrityksiltä määräaikaisilla, yleensä korkeintaan viiden vuoden sopimuksilla. Yhtiö on sitoutunut toimittamaan jätteitä energiahyötykäyttöön pitkäaikaisilla sopimuksilla seuraavasti: – Kotkan Energia Oy:lle vähintään 15 000 tonnia vuodessa 15 vuoden ajan päivämäärästä 5.5.2009 alkaen. – Rosk’n Roll Oy Ab:lle vähintään 14 000 tonnia vuodessa 10 vuoden ajan Vantaan energian kaupallisesta käyttöönotosta alkaen. Laitos on arvioitu otettavan kaupalliseen käyttöön vuonna 2014. – Yhtiön antamien maa-aineslain ja muiden viranomaisvakuuksien yhteismäärä on 806 017 euroa. 30 I TÄ - U U D E N MA A N J ÄT E H U O LTO OY L I I T E T I E D OT 2013 Leasingvastuiden yhteismäärä 1.1.–31.12.2013 Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä Panttikirjat Kiinnitykset: Teollisuuskiint., 638-440-30-2, Recovery, Porvoo, Kulloo Nim.arvo € Pankkitakaukset 554407-90014890 Maa-aineslain muk.takaus edunsaaja: Porvoon Kaupunki 554407-90014940 Muu viranomaistakaus edunsaaja: Askolan kunta 554407-90015400 Muu viranomaistakaus edunsaaja: Askolan kunta rakennus- ja ympäristölautakunta 554407-90016630 Mömossen ympäristölupa edunsaaja: Uudenmaan ELY-keskus Vastuut yhteensä € 1.1.–31.12.2012 5 088,96 5 088,96 10 177,92 5 088,96 10 177,92 15 266,88 438 000,00 438 000,00 355 017,00 355 017,00 5 000,00 5 000,00 5 000,00 5 000,00 386 000,00 751 017,00 365 017,00 P YS Y V I E N VA S TA AV I E N E R I T T E LY Aineettomat Aineelliset hyödykkeethyödykkeet EnnakkoYhtiö * Muut maksut ja Aineettomat Maa- Raken- aineelliset keskeneräiset Koneet ja Sijoi oikeudet alueet nuksethyödykkeet hankinnat kalusto tukset Yhteensä Hankintameno 1.1.2013 Lisäykset Vähennykset Siirrot erien välillä Hankintameno 31.12.2013 350 697 1 311 267 361 039 9 672 708 370 0 0 351 067 832 112 0 0 2 143 379 62 400 1 327 093 0 0 0 497 562 423 439 11 497 363 497 562 2 001 507 10 211 14 204 991 25 715 222 183 2 469 873 0 0 156 156 497 562 0 0 0 523 277 2 223 690 10 055 17 172 270 169 232 0 215 988 5 696 349 0 1 584 626 0 7 666 195 Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2013 0 0 74 004 -74 004 0 0 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 24 837 0 17 123 1 093 486 0 162 256 0 1 297 702 Tilikauden poisto Arvonalennukset 0 0 0 0 00 0 Kertyneet poistot 194 069 0 233 111 6 863 839 0 1 672 878 0 8 963 897 31.12.2013 Arvonkorotukset 0 0 0 0 0 00 0 Kirjanpitoarvo 156 997 2 143 379 190 329 4 135 963 523 277 550 812 10 055 7 710 812 31.12.2013 Kirjanpitoarvo 181 259 1 311 267 145 052 3 902 356 497 562 490 885 10 211 6 538 797 31.12.2012 Tuotannon koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.2013 412 567 Tuotannon koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.2012 248 339 * Muihin aineellisiin hyödykkeisiin kuuluvat kiinteät rakenteet ja laitteet kuten kaatopaikan pohjarakenteet, kierrätyskentät ja tasausaltaat. VUOSIKERTOMUS 2013 31 A L L E K I R J O I T U K S E T 2013 TO I M I N TA K E R TO M U K S E N J A T I L I N PÄ ÄTÖ K S E N A L L E K I R J O I T U K S E T Porvoo 18.3.2014 Matti Nuutti hallituksen pj. Magnus Åström hallituksen varapj. Jaakko Isotalo hallituksen jäsen Risto KuismaVesa Lepistö hallituksen jäsen hallituksen jäsen Otto Oksanen Anders Rosengren hallituksen jäsen hallituksen jäsen Vesa Heikkonen toimitusjohtaja Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Porvoo 20.3.2014 PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö Outi Koskinen KHT, JHTT 32 I TÄ - U U D E N MA A N J ÄT E H U O LTO OY Kari Hagfors hallituksen jäsen L I I T E T I E D OT 2013 LU E T T E LOT K I R J A N P I TO K I R J O I S TA J A TO S I T E L A J E I S TA Luettelo kirjanpitokirjoista KirjanpitokirjaSäilytystapa Tasekirja ja tilinpäätösaineisto sidottuna kirjana Tililuettelo Sähköisenä tositteena Päiväkirjat Sähköisenä tositteena Pääkirjat Sähköisenä tositteena Sähköisenä tositteena Tilikohtainen tuloslaskelma Tilikohtainen tase Sähköisenä tositteena Myyntireskontra Sähköisenä tositteena Ostoreskontra Sähköisenä tositteena Luettelo tositelajeista ja säilytystapa Tositelajin nimi ja numero TITO-pankkitilin tiliotteet 1210 Ostolaskut 1220 Suoritukset 12280 Myynti 1230 Palkat 1260 Tilinpäätösviennit 1280 Muistiotositteet 1290 1- Myyntilaskut (JHL) Hyvityslaskut (JHL) Käteiskassan kassakirjanpito ja käteismaksukuitit VUOSIKERTOMUS 2013 Säilytystapa Sähköisenä tositteena Sähköisenä tositteena Sähköisenä tositteena Sähköisenä tositteena Sähköisenä tositteena Sähköisenä tositteena Sähköisenä tositteena Sähköinen arkistointi (CGI Oy) Sähköinen arkistointi (CGI Oy) Paperitositteina 33 T I L I N TA R K A S T U S K E R TO M U S 2013 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n YHTIÖKOKOUKSELLE Olemme tilintarkastaneet Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.-31.12.2013. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Porvoossa 20. maaliskuuta 2014 PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö Outi Koskinen KHT, JHTT 34 I TÄ - U U D E N MA A N J ÄT E H U O LTO OY VUOSIKERTOMUS 2013
© Copyright 2024