1. No category

LIITTOKOKOUS
30.11.2010
•
hÄMEENLINNA
Palomiesliiton
XVIII LIITTOKOKOUS
30.11.2010
•
hÄMEENLINNA
Sisältö
Puheenjohtajan puheenvuoro
3
Ohjeet liittokokoukseen osallistumisesta
4
Liittokokouksen aikataulu
5
Esityslista
6
LIITE 1: MENETTELYTAPAOHJEET
10
LIITE 3: VUOSIKERTOMUS 2009
12
LIITE 4: TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012 20
Yhteystiedot
Toimiston ja hallituksen yhteystiedot
23
Paikallisyhdistysten yhteystiedot
liiton säännöt
24
26
Muistiinpanosivut
30
LIITE 2: TASEKIRJA JA TILINTARKASTUSKERTOMUSTakakansi
Äänestysliput
Puheenvuoroliput
Valtakirja
Liiton esite
LIITTOKOKOUSKANSIO 2010
Julkaisija
Suomen Palomiesliitto SPAL ry
Vernissakatu 6
01300 VANTAA
Puh. (09) 867 8880
Fax (09) 863 7230
[email protected]
www.palomiesliitto.fi
Paino
Tikkurilan Kopiopalvelu Oy
Kuvat
Palomiesliitto, STT Kuva, Lehtikuva,
©iStockphoto.com/5ugarless
3
PUHEENJOHTAJALTA
Liittokokous on
mahdollisuus vaikuttaa
Pelastustoimi on jälleen muutoksen edessä. Aikana, jolloin kunnilla on pelkkää niukkuutta jaettavanaan eri toimialojen kesken,
valtiovalta vaatii, että pelastustoimi kehittyy entistä laaja-alaisemmaksi turvallisuustoimijaksi. Yhtälö tuntuu lähes mahdottomalta
ratkaista.
Liitto ei ole jäänyt passiivisena odottelemaan, että joku muu ratkaisee tuon yhtälön. Päinvastoin, liitto on ottanut aktiivisen ja aloitteellisen roolin turvatakseen jäsentensä oikeusturvan muutostilanteessa.
Liitto vaikuttaa itse siihen, minkälaisia töitä pelastusalalla tulevaisuudessa tehdään ja minkälaiset ovat työnteon ehdot.
Mitä laaja-alaisella turvallisuustyöllä oikein tarkoitetaan? Kysymykseen ei ole vielä varmoja vastauksia, on piirretty ainoastaan erilaisia
suuntaviivoja. Koska työ on vielä kesken, nyt on oikea aika vaikuttaa ja kertoa, minkälainen laaja-alaisesti toimiva pelastustoimi voisi
olla. Liittokokous on tälle keskustelulle paras paikka, sillä se käyttää
liitossa ylintä päätäntävaltaa ja tekee tärkeimmät tulevaisuutta koskevat linjaukset.
Liitto seisoo muutostilanteessa jäsentensä rinnalla. Pidämme huolen siitä, että istumme kaikissa keskeisissä pöydissä, joissa päätetään
pelastustoimen tulevaisuudesta. Sopeutamme myös omaa toimintaamme vastaamaan muuttunutta tilannetta. Pelastustoimintaa
koskevista asioista päätetään yhä enemmän paikallisella tasolla ja
sen vuoksi paikallistoiminnan tukeminen on liiton tärkein painopistealue seuraavina vuosina.
Liittokokous järjestetään Hämeen keskiaikaisen valtakunnanlinnan
jyhkeiden seinien suojassa. Nämä seinät eivät ole murentuneet vuosisatojen saatossa. Samankaltaista lujuutta tarvitaan myös Palomiesliitossa ja pelastusalalla, kun kohtaamme tulevaisuuden haasteet.
Tervetuloa liittokokoukseen!
KIM NIKULA
Puheenjohtaja
Suomen Palomiesliitto SPAL ry
4 Ohjeet liittokokoukseen osallistumisesta
AIKA JA PAIKKA
30.11.2010 Hämeen linna, Kustaa III:n katu 6,
13100 Hämeenlinna
Ilmoittautumiset
Ilmoittautumiset 24.11. mennessä liiton toimistolle:
puh. (09) 8678 880 tai [email protected]
Majoitusvaraukset
Majoitusvaraukset suoraan kohteisiin.
Sokos hotelli Vaakunasta on varattu huonekiintiö,
jonka varaukset on tehtävä 8.11. mennessä. Mainitse varauksen yhteydessä SPAL-liittokokous.
EDUSTAMINEN LIITTOKOKOUKSESSA
Suomen Palomiesliitto SPAL ry:ssä on jäseninä jäsenyhdistyksiä ja yhdistykseen kuulumattomia henkilöjäseniä.
Liittokokoukseen voivat osallistua kaikki suoraan liittoon
kuuluvat henkilöjäsenet sekä jäsenyhdistyksen kautta liittoon kuuluvat jäsenyhdistyksen valitsemat edustajat.
Yhdistysjäsenen edustaminen Suomen Palomiesliitto
SPAL ry:n liittokokouksessa määräytyy paikallisyhdistysten sääntöjen mukaan. Mikäli paikallisyhdistyksen säännöissä ei määräyksiä edustajien valinnasta ole, paikallisyhdistykset voivat itse päättää edustajan valinnasta.
Palomiesliiton paikallisyhdistysten mallisääntöjen 15
§:n 5 kohdan mukaan yhdistyksen kevätkokouksessa päätetään yhdistyksen edustajien valinnasta niiden yhteisöjen
kokouksiin, joiden jäsen jäsenyhdistys on. Mikäli paikallisyhdistyksen säännöissä ei ko. määräyksiä ole, vaihtoehtona ovat yleensä hallituksen tai jäsenten suorittama
valinta. Hallitus voi valita edustajan tai edustajat tai toimia
itse edustajana.
Läsnäolo-oikeus
Palomiesliiton liittokokouksessa läsnäolo-oikeus on kaikilla palomiesyhdistyksiin kuuluvilla jäsenillä, liiton hen-
kilöjäsenillä, kunniapuheenjohtajalla, kunniajäsenillä,
yhteistyö- ja kannatusjäsenillä.
Puheoikeus
Liittokokouksessa on puheoikeus kaikilla liiton jäsenillä.
Liittokokous myöntää erikseen puheoikeuden mahdollisille muille kokouksessa oleville.
Äänioikeus
Paikallisyhdistyksellä on liittokokouksessa yhtä monta
ääntä kuin yhdistykseen kuuluu varsinaisia jäseniä liittokokouspäivänä. Liiton henkilöjäsenellä on yksi ääni.
Henkilöjäsen voi käyttää äänioikeuttaan asiamiehen välityksellä, jonka tulee olla SPAL:n jäsen.
Yhteistyö- ja kannatusjäsenillä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenillä ei ole äänioikeutta.
Yhdistysjäsenen äänet
Yhdistysjäsenen osalta on huomautettava, että sillä on yksi
kollektiiviääni, jonka painoarvo liittokokouksessa on yhtä
suuri kuin yhdistyksessä on jäseniä. Yhdistykset voivat lähettää liittokokoukseen yhden tai useamman edustajan,
mutta useamman edustajan tapauksessa yksi määrätään
äänioikeuden käyttäjäksi.
Valtakirjat
Liitteenä on valtakirjamalli yksityisille henkilöille sekä
yhdistyksille. Valtakirjat tulee toimittaa täytettynä liittokokoukseen.
Lisätietoja
Toiminnanjohtaja Petri Hynninen, puh. (09) 867 8880
tai [email protected]
LIITTOKOKOUKSEN AIKATAULU
Ti 30.11.2010
10.00-11.00 Ilmoittautuminen
Valtakirjojen tarkistus
Tulokahvit
11.00-
KOKOUS ALKAA
Liittokokouksen 2010 avaus
Käytännön järjestelyt
Toiminnanjohtaja Petri Hynninen
Kutsuvieraiden puheenvuorot
Kaupunginjohtaja Tapani Hellstén,
Hämeenlinna
Pelastusjohtaja Esa Pulkkinen,
Kanta-Hämeen pelastuslaitos
11.30-
12.00-
Avauspuheenvuoro
Puheenjohtaja Kim Nikula
14.00-
Tauko
15.00-
Kokous jatkuu
17.30-
Liittokokousillallinen
Kokousasiat
5
6 esityslista
1. LIITTOKOKOUKSEN AVAUS (SPAL:n säännöt § 16 ja 20/5)
2. LÄSNÄOLEVIEN JA KOKOUKSEN
PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN
3. KOKOUKSEN TOIMIHENKILÖIDEN VAALIT
Puheenjohtajan vaali
Kokouksen sihteerin vaali
Kokouksen pöytäkirjan tarkastajien vaalit
Kokouksen ääntenlaskijoiden vaalit
4. KOKOUKSEN MENETTELYTAPAOHJEIDEN
HYVÄKSYMINEN
Liittohallituksen esitys menettelytavoiksi (liite 1)
7
5. KOKOUKSEN ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN (§ 20/5)
6. TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN TILIKAUDELTA 2009 (§ 18/1)
Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä liittohallitukselle ja
toiminnanjohtajalle
Tasekirja ja tilintarkastuskertomus (liite 2)
7. VUOSIKERTOMUS 2009 (§ 18/1)
Liittohallitus esittää hyväksyttäväksi
Puheenjohtaja Kim Nikula esittelee
Vuosikertomus 2009 (liite 3)
8. KATSAUS VUOTEEN 2010
Puheenjohtaja Kim Nikula esittelee
8
9. LIITON PUHEENJOHTAJAN VAALI (§ 18/2)
10. LIITTOHALLITUKSEN VAALI (§ 18/2)
11. KAHDEN VARAPUHEENJOHTAJAN VAALI (§ 18/2)
12. LIITON SOPIMUSTAVOITTEIDEN JA
TOIMINTASUUNNITELMAN VAHVISTAMINEN (§ 18/4)
Liittohallitus esittää hyväksyttäväksi
Katsaus vuodelle 2010 (liite 5)
9
13. LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ MAKSETTAVISTA
KORVAUKSISTA JA PALKKIOPERUSTEISTA
PÄÄTTÄMINEN (§ 18/10)
Toiminnanjohtaja Petri Hynninen esittää
Korvausperiaatteena on verottomien kustannusten korvaamisesta
annettu ja voimassa oleva verohallituksen päätös.
Puhelinkorvaus 50 € / kk varsinaiselle ja 20 € / kk varajäsenelle.
Puheenjohtajan palkkio 1.1.2011 alkaen 1300 € / kk.
Liittohallituksen päätöksellä puheenjohtajan palkkiota voidaan
tarvittaessa käyttää myös varapuheenjohtajille.
14. TILINTARKASTAJAN JA VARATILINTARKASTAJAN
VALINTA VUOSILLE 2010 – 2011 (§ 18/3)
Toiminnanjohtaja Petri Hynninen esittää
Tilintarkastajaksi
Varatilintarkastajaksi
15. LIITON JÄSENMAKSUSTA PÄÄTTÄMINEN (§ 18/7)
Liittohallitus esittää 1.1.2011 alkaen liiton jäsenmaksuprosentiksi
1,1 % ennakonpidätyksen alaisesta tulosta.
Jäsenmaksu ilman ansiota oleville jäsenille 8 € / kk ja kannatusjäsenille
50 € / vuosi. Rästimaksu maksamattomasta jäsenmaksusta 35 € /
kk. Vapaajäsenet, jotka kuuluvat työttömyyskassaan, maksavat vain
työttömyyskassan jäsenmaksun (30 € / vuosi).
16. MUUT LIITTOKOKOUKSELLE ESITETYT JA
MAHDOLLISESTI ESITETTÄVÄT ASIAT
17. LIITTOKOKOUKSEN PÄÄTÖS
10 LIITE 1: MENETTELYTAPAOHJEET
YLEISTÄ
Liittokokous työskentelee kokouksessa hyväksyttävän työjärjestyksen
mukaisesti
2. PUHEENVUOROT JA ESITYKSET
2.1 Liittokokouksessa on puhe-, esitys- ja äänioikeus jäsenyhdistyksen
edustajalla, sekä yksittäisellä henkilöjäsenellä tai hänen asiamiehellään.
Hallituksen varsinaisella jäsenellä ja varajäsenellä, tilintarkastajalla, sekä liiton toimiston toimihenkilöllä on puheoikeus. Lisäksi myös
Suomen Palomiesliiton jäsenyhdistyksen kautta Suomen Palomiesliitto
SPAL ry:een kuuluvalla, yksittäisellä Suomen Palomiesliiton jäsenellä
on kokouksessa puheoikeus.
Jäsenjärjestöjen lähettämillä tarkkailijoilla ja Suomen Palomiesliitto
SPAL ry:n liittohallituksen erikseen kutsumilla henkilöillä on läsnäolo
oikeus. Julkisen sanan edustajilla ei ole läsnäolo oikeutta.
2.2 Kaikki puheenvuoropyynnöt on pyydettävä kirjallisena erikseen tätä
varten jaetuilla puheenvuoro- ja kannatuslipukkeilla. Lipukkeessa on
mainittava se esityslistan asiakohta, jota puheenvuoropyyntö koskee sekä
kannatus-puheenvuoron osalta kenen esitystä se koskee.
2.3 Kulloinkin käsiteltävää asiakohtaa koskevat puheenvuorot annetaan
niiden pyytämisjärjestyksessä.
Työjärjestyspuheenvuorot myönnetään heti.
Hallituksen jäsenille, sekä asian valmistelusta vastaavalle liiton toimihenkilölle vastapuheenvuoro myönnetään heti.
Repliikkipuheenvuoroja ei kokouksessa myönnetä.
2.4 Kaikki puheenvuorot, lukuun ottamatta työjärjestys- ja lyhyitä kannatuspuheenvuoroja, on käytettävä puhujakorokkeelta.
2.5 Hallituksen esityksiin tehtävät muutosesitykset on tehtävä kirjallisesti.
2.6 Esitystä, jota liittokokouksessa ei ole kannatettu, ei oteta kokouksen
käsiteltäväksi. Tämä ei kuitenkaan koske liittohallituksen esityksiä.
2.7 Kaikissa esityksissä on ilmettävä esittäjän henkilöllisyys.
2.8 Liittokokous voi rajoittaa puheenvuorot ja puheajat tai molemmat
11
3.VAALIT JA ÄÄNESTYS
3.1 Mikäli kokouksessa ei henkilövalinnoissa ja hallituksen esityksissä
päästä yksimielisyyteen, toimitetaan vaalit.
3.2 Vaalit toimitetaan suljetulla lippuäänestyksellä.
3.3 Muissa kysymyksissä äänestetään avoimella äänestyksellä, ellei kokous toisin päätä.
3.4 Äänestykseen otetaan vain kannatetut esitykset. Vaaleissa ei kannatusta tarvita.
3.5 Hallituksen esitystä pidetään aina kannatettuna.
3.6 Äänestys voidaan toimittaa myös koeäänestyksenä, ellei virallista
ääntenlaskua vaadita.
3.7 Liittohallituksen vaalit toimitetaan siinä järjestyksessä, että ensin valitaan liitolle puheenjohtaja ja sen jälkeen muut liittohallituksen jäsenet.
Se liittohallitusvaalialue mistä puheenjohtaja valitaan, ei voi saada enää
toista varsinaista jäsentä liittohallitukseen.
Liittohallituksesta koko liittokokous äänestää liitolle kaksi varapuheenjohtajaa.
Liittohallituksen puheenjohtaja sekä varapuheenjohtajat ovat samalla koko liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat.
4. MUUT KOKOUSSÄÄNNÖT
Kokous voi puheenjohtajansa tai menettelytapatoimikunnan esityksestä
muuttaa näitä kokoussääntöjä. Menettelytapatoimikunnan muodostavat kokouksen puheenjohtaja sekä liittokokouksen valitsemat kaksi (2)
Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n jäsentä. Liittohallituksen jäsenet eivät
voi kuulua menettelytapatoimikuntaan.
Menettelytapatoimikunta voi asettaa kokoukselle tarpeellisen määrän eri valiokuntia. Valiokunnalla on puhe ja esitysoikeus kokouksessa.
Valiokuntaa edustaa sen puheenjohtaja, ellei valiokunta ole määrännyt
muuta edustajaa. Menettelytapatoimikunta nimeää valiokunnille puheenjohtajan ja sihteerin.
Liittokokouksen pöytäkirja on perusteltu päätöspöytäkirja.
12 LIITE 3: vuosikertomus 2009
1. TOIMINTAPERIAATE
Suomen Palomiesliitto SPAL ry valvoo jäsentensä ammatillisia etuja,
vaikuttaa jäsenten yhteiskunnallisen aseman ja oikeuksien kehitykseen,
sekä edistää heidän yhteenkuuluvuuttaan, yhteistoimintaansa ja keskinäistä vastuuntuntoaan.
Liitto neuvottelee ja tekee sopimuksia jäseniä koskevien palvelussuhteen ehtojen, työympäristön ja työolosuhteiden parantamiseksi, sekä
antaa niistä lausuntoja.
Liitto on Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ry:n
jäsen, joka on kuntapuolen pääsopijajärjestö. Liiton valtiolla työskentelevät jäsenet ovat Pardian jäseniä. Liitto on toimihenkilökeskusjärjestö
STTK:n jäsen
2. JÄSENET
Liitossa oli 31.12.2009 jäseniä 3312. Palomiesliiton jäsenmäärä on kasvanut viime vuosina tasaisesti: vuoden 2008 lopussa jäseniä oli 3276 ja
vuoden 2007 lopussa 3075.
3. TOIMISTO JA TOIMIHENKILÖT
Liiton toimitilat sijaitsivat vuoden 2009 loppuun saakka Kielotie 1214:ssä Vantaan Tikkurilassa.
Liiton päätoimisena puheenjohtajana jatkoi edelleen Kim Nikula ja
toiminnanjohtajana Petri Hynninen.
Laura Ruokonen toimi edelleen vakinaisena kokoaikaisena järjestösihteerinä ja Milla Niini sopimussuhteisena osa-aikaisena järjestösihteerinä syyskuun loppuun saakka. Järjestösihteeri Tanja Laakson määräaikainen työsuhde päättyi helmikuussa.
Tiedottaja Tuula Ruusumaa oli edelleen perhevapaalla ja hänen sijaisenaan toimi Mikko Terävä.
4. LIITON HALLINTO JA TALOUS
4.1 Liittokokous
Vuoden 2009 liittokokous pidettiin 24.11.2009 Sokos Hotelli Ilveksessä Tampereella. Kokouksessa hyväksyttiin vuoden 2008 tilinpäätös ja
myönnettiin vastuuvapaus hallitukselle ja toiminnanjohtajalle. Kokous
vahvisti liiton sopimustavoitteet ja toimintasuunnitelman liittokokouskaudeksi 2009 – 2010.
13
HALLITUKSEN jäseniä ja varajäseniä järjestäytymiskokouksessa 14. tammikuuta Vantaalla.
4.2 Liittohallitus
Liittohallituksen puheenjohtajana toimi Kim Nikula sekä varapuheenjohtajina Jukka Vigren ja Jouni Hämäläinen.
1. Helsinki
Kari Taavitsainen ja Mikko Salo
2. Itä-Uusimaa, Keski-Uusimaa ja Länsi-Uusimaa
Ilkka Mustakangas ja Jukka Tuomila
3. Varsinais-Suomi ja Satakunta
Jouni Hämäläinen ja Asko Mansikkamäki
4. Kanta- Häme, Päijät-Häme ja Kymenlaakso
Jarkko Savilepo ja Jouni Kokki
5. Etelä-Savo ja Etelä-Karjala
Tuomas Loikkanen ja Matti Kaarna
6. Pirkanmaa
Jukka Vigren ja Raimo Pietilä
7. Keski-Suomi
Timo Korhonen ja Juha Komaro
8. Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa
Tapani Torppa ja Hannu Kaatikko
9. Pohjois-Savo
Mauri Koivisto ja Jarmo Turunen
14
10. Pohjois-Karjala
Jorma Hämäläinen ja Markku Ojala
11. Keski-Pohjanmaa, Jokilaaksot, Kainuu ja Oulu-Koillismaa
Kim Nikula ja Pasi Mänty
12. Lappi
Jani Frantti ja Jyrki Savolainen
13. Hätäkeskukset ja valvomot
Toistaiseksi avoinna
4.3 Tilintarkastajat
Liiton tilintarkastajana toimi tilikaudella 2009 Ari Hakkola ja varatilintarkastajana Deloitte Oyj.
4.4 Liiton talouteen ja toimintaan liittyvät tärkeimmät
päätökset ja sopimukset
Liitto on hyväksytty toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäseneksi
1.1.2008 alkaen ja samoin liiton valtiolla työskentelevät jäsenet hyväksyttiin Pardian jäseneksi 1.1.2008 alkaen.
Tekniikka ja Terveys KTN ry:n hallitus valitsi Palomiesliiton puheenjohtajan KTN:n kolmanneksi varapuheenjohtajaksi. Liitto on puheenjohtajana KTN:n pelastusalan työryhmässä ja jäsenenä KTN:n pääsopijaryhmässä.
4.5 Liiton talous
Liiton talous jatkaa edellisvuosien tapaan kestävällä ja vakiintuneella
pohjalla, joka antaa hyvän mahdollisuuden kehittää toimintaa jäsentensä tarpeiden mukaisesti. Tämän on mahdollistanut 2000-luvun ajan
myönteisesti kehittynyt jäsenmäärä.
5. EDUNVALVONTA
5.1 Valtakunnallinen sopimustoiminta
Liiton ammattijärjestöllinen valtakunnallinen edunvalvonta hoidettiin
kunta-alalla pääsopijajärjestö Tekniikka ja Terveys KTN ry:n kautta.
Valtiosektorilla edunvalvonta on järjestetty pääsopijajärjestö Pardia
ry:n kautta.
15
HÄTÄKESKUSPÄIVYSTÄJÄT kokoontuivat HAL ry:n
tilaisuuteen 26. maaliskuuta Helsinkiin. Tapaamisessa
perustettiin oma paikallisyhdistys pääkaupunkiin.
5.2 Kunta-alan paikallinen sopimustoiminta
Paikallinen sopimustoiminta järjestettiin valtakunnallisen linjan mukaisesti KTN ry:n rekisteröityjen paikallisyhdistyksien kautta samoilla
periaatteilla kuin muillakin KTN ry:n liitoilla. Luottamusmiesjärjestelmä muodostuu samoilla periaatteilla kuin muillakin KTN ry:n liitoilla.
SPAL ry:llä on edustus paikallistasolla KTN ry:n johtokunnissa.
Alueellisessa pelastustoimessa paikallinen edunvalvonta hoidetaan pelastustoimialueen ns. keskuskunnan KTN paikallisyhdistyksen kautta. Liitto
tuki paikallisyhdistyksien yhdentymiskehitystä pelastustoimen alueilla.
5.3 Valtiosektorin sopimustoiminta
Valtiosektorin virastokohtainen sopimustoiminta perustuu SPAL:n ja
Hätäkeskuslaitoksen luottamusmiessopimukseen. Sopimuksessa on nimetty yksi pääluottamusmies Hätäkeskuslaitokseen ja tarvittava määrä
luottamusmiehiä hätäkeskuksiin. Sopimusta toteuttaa käytännön tasolla Suomen Hätäkeskusammattilaisten liiton jäsenet, jotka ovat myös
SPAL:n jäseniä.
5.4 Muu edunvalvonta
Liitto on toimintaperiaatteensa mukaisesti ollut mukana edistämässä liiton jäsenten edunvalvontaa ja kehittämässä yhteistyösuhteitaan muihin
pelastusalan toimijoihin sekä järjestöihin.
16
6. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA
Kansainvälistä yhteistyötä tehdään eri tasoilla: suomalaisella, pohjoismaisella, eurooppalaisella ja maailman tasolla. Jäsenten edunvalvonta
laki- ja sopimusteitse on liittojen tehtävä niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin.
SPAL on ollut aloitteellisesti kehittämässä ja perustamassa pelastusalan ammattilaisten eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Kehitys
on johtanut European Fire Fighters Unions Alliancen (EFFUA) perustamiseen. EFFUan puheenjohtajuus on SPAL:lla.
Eurooppalaisesta yhteistyöstä on lähtenyt liikkeelle myös kansainvälinen International Fire Fighters Unions Alliance (IFFUA). IFFUan
varapuheenjohtajana toimii SPAL.
7. KOULUTUS JA TAPAHTUMAT
Turvallinen Suomi –seminaari järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa
huhtikuussa. Kansanedustajien paneelikeskusteluun osallistui seitsemän kansanedustajaa, ja keskustelun aiheena olivat hätäkeskusten tilanne ja pelastustoimen kehittäminen. Seminaarin yhteydessä luovutettiin
Turvallinen Suomi –tunnustus kansanedustaja Jari Larikalle.
Liittokokous järjestettiin Hotelli Ilveksessä Tampereella marraskuussa.
Ammattiyhdistys- ja työturvallisuuskoulutukset järjestettiin Jyväskylässä helmikuussa ja Seinäjoella syyskuussa.
Pelastusalalle opiskelevia liitto tapasi Kuopiossa. Opiskelutoimintaa
tuettiin muun muassa stipendeillä.
8. VIESTINTÄ
Liitto julkaisi 2009 aikana kuusi numeroa jäsen- ja sidosryhmälehteä
Pelastusalan ammattilainen. Lehden levikki oli noin 5600 kappaletta ja
sitä jaettiin jäsenistön lisäksi pelastusalan eri sidosryhmille sekä valtakunnan ja kuntatason päättäjille.
Liitto julkaisi 18 tiedotetta jäsenille ja/tai medialle, joista yhden
englanniksi.
Liiton käytössä oli päivittäinen mediaseuranta. Palvelussa toteutettiin syyskuussa kartoitus liiton medianäkyvyydestä. Mediaseurannan
mukaan ”Palomiesliitto” mainittiin aikavälillä 1.2.2009-11.9.2009 yhteensä 81 kertaa mediassa. Selvitys kattoi valtaosan suomalaisista sanomalehdistä ja niiden nettisivuista.
Eniten Palomiesliitto näkyi mediassa huhtikuun puolivälissä, jolloin
liitto julkaisi tiedotteen “Palomiespula uhkaa jo turvallisuutta”, huhti-
17
EUROOPPALAISTEN palomiesten ay-liikkeiden edustajat
tapasivat 25. helmikuuta Kööpenhaminassa.
kuun lopulla (tiedote “Pelastuslaitokset eivät ole järjestyksenvalvojia”)
ja maaliskuun lopulla (tiedote “Palomiesliitto tyrmää Kiviniemen esityksen eläkeiästä”).
9. MUU TOIMINTA
9.1 Työttömyyskassa
Palomiesliiton jäsenet kuuluvat Julkisten alojen teknisten työttömyyskassaan. Kassa-asiamiehenä toimi järjestösihteeri Laura Ruokonen.
9.2 Vakuutussopimukset
Liiton jäsenillä on vakuutusturva IF Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n kautta.
Vakuutusturvaan kuuluu oikeusturva-, vastuu-, vapaa-ajan tapaturmaja matkustajavakuutus. Liiton vakuutusturva voidaan todentaa liiton
jäsenkortissa olevan tiedon avulla. Yksityiskohtaiset vakuutusehdot ovat
selvitettävissä liiton internetsivujen linkin kautta.
9.3 Pankkisopimukset
Liitolla on Sampopankki Oyj:n kanssa yhteistyösopimus. Liiton pankkitilit ovat Sampopankki Oyj:ssä lukuun ottamatta kahta lepäävää
shekkitiliä Nordea Oyj:ssä. Liiton yhteistyösopimuksilla voi jäsen saada
alennuksia Nordea Pankki Oyj:n pankkipalveluista ja IF Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n vakuutuksista.
18
9.4 Muut jäsenpalvelut
Liiton jäsenet voivat saada oikeudellista apua työsuhdeasioihin liiton
lakimiestoimistosopimuksen kautta.
Ammattiliiton tarjoamat tärkeimmät jäsenedut ovat ammattillinen
edunvalvonta sekä työ- ja virkasuhdeasioihin liittyvä kattava oikeus- ja
vakuutusturva. SPAL on ottanut jäsentensä turvaksi ammattihenkilön
vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen ammatissa aiheutuvien vahinkojen
varalta. Oikeusapu ja neuvonta lainopillisissa, palvelussuhteeseen liittyvissä asioissa on jäsenille maksutonta.
Lisäksi liitto tarjoaa jäsenille kattavan vakuutuspaketin, joka sisältää
muun muassa matkavakuutuksen ja vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen,
sekä rahanarvoisia etuja muun muassa matkailijoille ja autoilijoille.
Liiton jäsenillä on mahdollisuus saada STTK:n T-lomapalveluja.
10. TOIMINTANÄKYMÄT
Liittoon kuuluvat tulevaisuudessa kunnallisessa pelastustoimessa ja valtion hätäkeskuksissa työskentelevät henkilöt. Liiton toiminta ja kehitys
on osoittanut, että Suomen Palomiesliitto SPAL ry on vakiinnuttanut
asemansa työmarkkinakentässä ja pystynyt kehittymään suurien valtakunnallisten pelastustoimea koskettavien hankkeiden mukana.
Liitto mukauttaa toimintansa alueellisen pelastustoimen mukaisesti
siten, että liiton jäsenten edunvalvonta toteutetaan parhaimmalla tavalla.
Liitto ylläpitää tulevaisuudessakin toimisto- ja jäsenpalveluita ja kehittää niitä.
Toiminnan arvioidaan jatkuvan nykyisenlaisena tulevina vuosina.
Talouden arvioidaan olevan myönteisellä pohjalla, eikä siihen kohdistu
oleellisia riskejä.
SPAL on yhteistyösuuntautunut ja -kykyinen pelastusalan- ja hätäkeskusammattilaisten järjestö, joka on ottanut tavoitteekseen edunvalvonnan kehittämisen ja laajentamisen. Toimintanäkymiltään liiton
suunta on kehittynyt aloitteelliseksi edunvalvontajärjestöksi, jonka kasvava jäsenmäärä edustaa suurinta osaa Suomen pelastusalan ja hätäkeskusten henkilöstöstä.
19
TURVALLINEN Suomi -seminaariin 1.4. Helsingissä osallistui
lähes 100 jäsentä. Vieraana oli pelastuslautakuntien
jäseniä Uudeltamaalta ja Keski-Suomesta.
KANSANEDUSTAJIA liiton edustajat tapasivat sekä
eduskunnassa että Turvallinen Suomi -seminaarissa.
Palomiesten eläkeasia sai yleisön lämpimäksi seminaarin
kansanedustajapaneelissa.
20 LIITE 4: TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012
TAVOITE JA TAHTOTILA
Liittoon kuuluvat pelastustoimessa ja hätäkeskuksissa päätoimisesti
työskentelevät henkilöt. Liitossa on vuonna 2015 jäsenenä 5000 pelastusalan ja hätäkeskusten ammattilaista.
Liitto on pelastusalan ja hätäkeskusammattilaisten oma ammattiliitto.
Liitto tarjoaa jäsenilleen laadukasta edunvalvontaa kustannustehokkaasti.
SPAL on yhteistyösuuntautunut ja -kykyinen järjestö, jonka tavoite
on edunvalvonnan kehittäminen ja laajentaminen. Liitto on aloitteellinen edunvalvontajärjestö, jonka kasvava jäsenmäärä edustaa suurinta
osaa Suomen pelastusalan ja hätäkeskusten henkilöstöstä.
PAIKALLISTOIMINNAN TUKEMINEN
Mikkelin liittokokouksessa muurattiin peruskivi liiton kehitystyölle, joka
käynnistyy suunnitteluvaiheen jälkeen seuraavalla liittohallituskaudella 2011–
2012. Kehitystyön tavoitteena on parantaa ja tehostaa liiton palveluita.
Ammattiyhdistystoiminta on ollut perinteisesti keskusjohtoista.
Koska tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun (tupo) ei ole enää paluuta,
painopiste on siirtynyt yhä enemmän paikalliselle tasolle. Erityisesti
paikallinen sopiminen koskee teknistä sopimusta. Tästä syystä liiton
toiminnan ja siihen kohdistuvan kehitystyön tärkein painopistealue on
paikallistoiminnan tukeminen ja kehittäminen.
Liiton toimiston väki jalkautuu kentälle ja kiertää tulevan kahden
vuoden aikana kaikki pelastusalueet. Tapaamisten aikana on tarkoitus
kartoittaa paikallisyhdistyksien koulutustarve ja neuvottelutoiminnan
haasteet, tavata paikallisyhdistysten jäseniä ja pelastuslaitosten johtajia
sekä tuoda paikalliset asiat median tietoon.
VALTIOSEKTORIN TOIMINTA
Hätäkeskuksissa työskentelevien jäsenten edunvalvonnasta huolehditaan jatkossakin ja ammatillista yhteenkuuluvuutta edistetaan HAL ry:n kautta.
OPISKELIJATOIMINTA
Hyvää yhteistyötä pelastusalan ja hätäkeskusten ammatteihin opiskeleviin syvennetään entisestään.
NEUVOTTELUKIERROS 2011
Elinkeinoelämän keskusliitto EK painostaa henkilöstöjärjestöjä hyväksymään 1 % palkka-ankkurin. SPAL ei voi hyväksyä, että yksi toimiala
21
määrittää kaikille palkkatason. Tupo-aikaan ei ole paluuta, joten on syytä
keskittyä liittokierrokseen eli rahakierrokseen.
Liiton tavoitteena on pelastusalan ja hätäkeskusten ammattilaisten ansiotason turvaaminen muutostilanteissa. Kokonaispalkka on yksi vaihtoehto.
Joka tapauksessa palkkatasoa tulee kehittää vastaamaan työn vaatimuksia.
Työaikajärjestelmä tulee säilyttää jatkossakin vuorokausirytmissä, ja
muita työaikavaihtoehtoja tarkastellaan kriittisesti. Mikäli pelastustoimi
kehittyy tulevaisuudessa valtioneuvoston asettamien vaatimusten mukaiseksi laaja-alaiseksi turvallisuusviranomaiseksi, sen myötä pelastustoimelle
tulee tehtäviä, joissa voidaan soveltaa myös muunlaista järjestelmää.
40 viikkotunnin kaksivuorojärjestelmälle ei ole sopimusteknisiä perusteita, sillä mikään muu kunnallinen sopimusala ei tee 40 viikkotunnin työaikajärjestelmää.
Muiden sopimusalojen sopimukset vaikuttavat vielä tulevaan neuvottelukierrokseen. SPAL:n mukaan henkilöstön tehostamisperiaatetta,
jossa henkilöstömäärän negatiivinen kehitys toisi sopimuskorotuksia, ei
ole pelastusalalla toimiva malli.
Tiivistetysti neuvottelukierroksen 2011 tavoitteet ovat:
* korotukset yleiskorotuksina
* korotusmalli on sekalinja: sekä prosentti- että euromääräinen
* sopimuksiin perälautamalli
* palkkaa kehitetään vaatimusten mukaiselle tasolle
* paikallistasolla pyritään valtakunnallisen linjauksen mukaiselle minimitasolle
OIKEUS JÄÄDÄ KUNNIALLISESTI ELÄKKEELLE
OMASTA AMMATISTAAN
Vuonna 2007 Matti Vanhasen II hallitus sitoutui ohjelmassaan ratkaisemaan palomiehiä huolestuttavan eläkeikäkysymyksen. Asia saatiin
kirjattua hallitusohjelmaan SPAL:n, STTK:n, KTN:n sekä paikallisten
toimijoiden voimakkaan lobbauksen tuloksena.
Liitto esitti ratkaisuksi kustannusneutraalia vaihtoehtoa, joka perustuu Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö Likesin selvitykseen.
Sen mukaan nykyinen turvallisuustaso pystytään säilyttämään ilman
merkittäviä lisäkustannuksia, vaikka eläkeikää laskettaisiin.
Vaalikauden aikana poliittinen ilmapiiri kehittyi kuitenkin siihen
suuntaan, että yleisen eläkeikäpolitiikan tavoitteeksi tuli pidentää
työuria. SPAL pyrki vaikuttamaan tilanteeseen tapaamalla kaikkien
puolueiden vastuuhenkilöt ja viime metreillä vielä uudestaan päähallituspuolueiden edustajat.
Hallituksen iltakoulu totesi kuitenkin kaikesta huolimatta 10.6.2009,
22
että paluu vanhaan ammatilliseen eläkeikäjärjestelmään palomiesten osalta olisi ristiriidassa yleisen kehityksen kanssa. Koska hallitus oli kuitenkin
sitoutunut ratkaisemaan asian, se asetti Pekka Myllymäen selvittämään
palomiesten vaihtoehtoisia urapolkuja. Hallituksen iltakoulun linjaus keväällä 2010 noudatteli pitkälti Myllyniemen raportin tuloksia; sen mukaan
pelastustoimesta pitää kehittää laaja-alainen turvallisuusviranomainen.
TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOS
Liitto rakentaa aloitteellisesti yhdessä muiden toimijoiden kanssa tulevaisuuden pelastuslaitosta, jotta se pystyy parhaalla mahdollisella tavalla
vaikuttamaan jäsenistönsä asemaan. Liiton tavoitteena on:
*
*
*
*
*
*
*
turvata työpaikat pelastuslaitoksissa
varmistaa vuosiansiotaso esimerkiksi kokonaispalkkamallin
pohjalle
turvata mielenkiintoiset tehtävät ja luoda uusia esimerkiksi
ennaltaehkäisevässä toiminnassa, varautumissuunnitelmien
tekemisessä, turvallisuuskoordinoinnissa ja asemavastaavina
vaikuttaa siihen, että koulutusjärjestelmä tukee
urakehitysvaihtoehtoja
vaikuttaa siihen, että tulevaisuudessakin pelastustoiminta
rakentuu välittömän lähtövalmiuden ympärille
turvata yksilön/pelastusalan ammattilaisen oikeudet
muutostilanteessa
pelastusalan ammattilaiset jäävät terveinä eläkkeelle
omasta ammatistaan
KANSAINVÄLINEN TOIMINTA
Kansainvälistä yhteistyötä laajennetaan, sillä pelastushenkilöstöä koskevia päätöksiä tehdään yhä useammin muualla kuin kansallisella tasolla.
Liitto on aloitteellinen eurooppalaisten ja kansainvälisten pelastusalan
ammattijärjestöjen verkostojen vahvistamiseksi.
TUTKIMUKSET JA SELVITYKSET
Palomiesliitto toteuttaa liiton strategisia tavoitteita tarvittaessa tilaamalla/tekemällä tutkimuksia ja selvityksiä.
Palomiesliitto selvittää yhdessä kansainvälisten järjestöjen kanssa, pystytäänkö kansainvälisessä järjestötoiminnassa hyödyntämään EU-rahoitusta.
Palomiesliitto selvittää, että pystytäänkö palosuojelurahastoa hyödyntämään palomiesliiton strategisten tavoitteiden tai toiminnan näkökulmasta.
hallituksen ja toimiston yhteystiedot
Liittohallitus 2009-2010
Puheenjohtaja
Kim Nikula
puh. 040 716 1805
[email protected]
Varapuheenjohtaja
Jukka Vigren
puh. 045 657 6881
[email protected]
Kanta-, Päijät-Häme ja
Kymenlaakso
Jarkko Savilepo
puh. 040 508 9600
[email protected]
Jouni Kokki
puh. 040 596 7212
[email protected]
Pohjois-Savo
Mauri Koivisto
puh. 040 512 8821
[email protected]
Jarmo Turunen
puh. 044 549 5777
[email protected]
Pohjois-Karjala
Jorma Hämäläinen
puh. 050 591 3416
[email protected]
Markku Ojala
puh. 050 535 1464
[email protected]
Jäsenet ja varajäsenet
Etelä-Savo ja Etelä-Karjala
Tuomas Loikkanen
puh. 050 590 7402
[email protected]
Matti Kaarna
puh. 050 524 2265
[email protected]
Helsinki
Kari Taavitsainen
puh. 0500 214 753
[email protected]
Mikko Salo
puh. 0400 704 140
[email protected]
Pirkanmaa
Jukka Vigren
puh. 045 657 6881
[email protected]
Raimo Pietilä
puh. 040 585 0902
[email protected]
Keski-Pohjanmaa, Jokilaaksot,
Kainuu ja Oulu-Koillismaa
Kim Nikula
puh. 040 716 1805
[email protected]
Pasi Mänty
puh. 050 351 1407
[email protected]
Itä-, Keski- ja Länsi-Uusimaa
Ilkka Mustakangas
puh. 0400 963 388
[email protected]
Jukka Tuomila
puh. 0500 971 795
[email protected]
Keski-Suomi
Timo Korhonen
puh. 0400 648 153
[email protected]
Juha Komaro
puh. 050 383 5051
[email protected]
Lappi
Jani Frantti
puh. 040 726 5724
[email protected]
Jyrki Savolainen
puh. 050 919 3112
[email protected]
Varsinais-Suomi ja Satakunta
Jouni Hämäläinen
puh. 050 550 6567
[email protected]
Asko Mansikkamäki
puh. 040 520 7491
[email protected]
Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa
Tapani Torppa
puh. 040 765 2966
[email protected]
Hannu Kaatikko
puh. 050 583 2221
[email protected]
Varapuheenjohtaja
Jouni Hämäläinen
puh. 050 550 6567
[email protected]
Suomen Palomiesliitto SPAL ry
Puheenjohtaja
Kim Nikula
puh. 040 716 1805
[email protected]
Tiedottaja
Tuula Ruusumaa
puh. 045 136 5995
[email protected]
Toiminnanjohtaja
Petri Hynninen
puh. 050 330 8356
[email protected]
Projektipäällikkö
Mikko Terävä
puh. 045 657 6882
[email protected]
Järjestösihteeri
Mari Jalonen
puh. (09) 867 8880
[email protected]
23
24 PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEYSTIEDOT
J=Jäsenasioidenhoitaja, P=Puheenjohtaja, L=Luottamusmies
SATAKUNTA
HELSINKI
034 Porin Palohenkilöstö Spal ry
Satakunnankatu 3, 28100 PORI
J: Mikko Friman 040 594 7250
P: Asko Mansikkamäki 040 520 7491
L: Pekka Puisto 040 594 8397
002 Helsingin Palohenkilöstö ry
PL 112, 00099 HELSINKI
J: Stina Hällberg 040 508 1032
P: Kari Taavitsainen 040 334 0113
L: Tomi Wiiala 040 550 4803
026 Helsingin Palomestari- ja Paloesimiesyhdistys ry
Agricolankatu 15, 00530 HELSINKI
J: Jorma Wallendahr 040 535 3226
P: Mikko Salo 0400 704 140
L: Ilpo Lehtonen 040 556 8714
LÄNSI-UUSIMAA
003 Espoon Palohenkilöstö ry
Palomiehentie 1, PL 47, 02070 ESPOON KAUPUNKI
J: Tommi Peiponen 050 351 0342
P: Ilkka Mustakangas 0400 963 388
L: Heikki Mäki 0400 895369
Toni Teperi (Tammisaaren alue) 050 569 4927
045 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen
esimiehet LUPE
PL 47, 02070 ESPOO
J: Clas Tallberg 0500 417 918
P: Pekka Pöllänen 040 842 6842
L: Antti Lallukka 050 857 2543
KESKI-UUSIMAA
004 Vantaan Palomiesyhdistys ry
Teknikontie 4, 01530 VANTAA
J: Juha-Pekka Tissarinen 0400 416 566
P: Jukka Tuomila 0500 971 795
L: Pavel Sember 040 504 1183
ITÄ-UUSIMAA
047 Itä-Uudenmaan palohenkilöstö ry
Kirkkokatu 9, 07900 LOVIISA
J: Matti Rinne 0400 436 097
P: Roger Nybom 040 540 0882
L: Jean-Erik Klingberg 0400 495 773
VARSINAIS-SUOMI
013 Turun Seudun Palomiehet ry
Eeronkuja 4, 21200 RAISIO
J: Risto Tsharkov 050 593 6766
P: Jouni Hämäläinen 050 550 6567
L: Kim Salminen 040 560 8373
KANTA-HÄME
046 Kanta-Hämeen pelastushenkilöstö ry
Turuntie 20, 30420 FORSSA
J: Mikko Tiensuu 050 593 6789
P: Jarkko Savilepo 040 508 9600
L: Tero Hynynen 046 664 9520
(Forssa, Hämeenlinna)
L: Jari Kärkkäinen 040 531 3414
(Hämeenlinna, Riihimäki)
PÄIJÄT-HÄME
020 Lahden Palomiesyhdistys ry
Ahtialantie 9, 15150 LAHTI
www.lahdenpalomiehet.fi
J: Tommi Juntunen 044 595 7000
P: Jouni Kokki 040 596 7212
L: Juha Murtonen 040 557 2945
KESKI-SUOMI
029 Keski-Suomen Pelastusalan
ammattihenkilöstö ry
Aarontie 4 B 9, 40530 JYVÄSKYLÄ
J: Juha Komaro 050 383 5051
P: Teemu Göös 040 585 4711
L: Juha Komaro 050 383 5051
ETELÄ-SAVO
011 Mikkelin Vakinaiset Palomiehet ry
Jääkärinkatu 16, 50130 MIKKELI
J: Heli Hyttinen 050 354 5245
P: Matti Kaarna 050 524 2265
L: Matti Kaarna 050 524 2265
018 Savonlinnan Palomiesyhdistys Spal ry
Savonkatu 2, 57100 SAVONLINNA
J: Ari Mikkonen 050 572 7334
P: Tuomas Loikkanen 050 590 7402
L: Tuomas Loikkanen 050 590 7402
Varalm: Pertti Koikkalainen 044 350 1059
25
038 Pieksämäen Seudun Palohenkilöstö PSPH ry
Selkiöntie 4, 76100 PIEKSÄMÄKI
J: Jukka Ylönen 040 533 2102
P: Jukka Jäppinen 0400 576 484
L: Reino Penttinen 040 533 2110
PIRKANMAA
016 Tampereen Palohenkilöstö Spal ry, Os 16
Satakunnankatu 16, 33100 TAMPERE
www.tampereenpalomiehet.2net.fi
J: Tommi Ahvenainen 0500 919 111
P: Jukka Vigren 045 657 6881
L: Jarkko Lahtinen 040 534 9454
022 Länsi-Pirkanmaan Palomiesyhdistys ry
Teinintie 17, 39500 IKAALINEN
J: Risto Kivinummi 050 544 3535
P: Markku Kukkula 0500 957 214
031 Tampereen paloesimiehet ry
Satakunnankatu 16, 33100 TAMPERE
J: Esa Nieminen 040 588 3896
P: Heikki Kivelä 040 731 4835
L: Pertti Lempinen 040 573 5676
ETELÄ-POHJANMAA
012 Seinäjoen Alueen Palohenkilöstö ry
Kaartotie 65, 60100 SEINÄJOKI
J: Esa Miilumäki 040 551 8101
P: Tapani Torppa 040 765 2966
L: Mikko Koivuluoma 0400 903 361
POHJANMAA
009 Vaasan Palohenkilöstö ry
Sepänkyläntie 14-16, 65100 VAASA
J: Juha Pulkkinen 044 300 0888
P: Johanna Välirinne 040 546 5007
L: Hannu Kaatikko 050 583 2221
KESKI-POHJANMAA
042 Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren
pelastusalan ammattilaiset ry
Hoppholmantie 8 C, 68600 PIETARSAARI
J: Mikael Gebala 0400 580 387
P: Mikael Gebala 0400 580 387
L: Mikael Gebala 0400 580 387
POHJOIS-SAVO
015 Kuopion Palomiesyhdistys Spal ry
Volttikatu 1 A, 70150 KUOPIO
J: Kari Julkunen 040 831 0453
P: Marko Kotanen 045 129 2977
L: Pasi Rissanen 0440 519 291
POHJOIS-KARJALA
017 Pohjois Karjalan pelastushenkilöstö ry
Noljakantie 4, 80140 JOENSUU
J: Jani Kareinen 0500 880 906
P: Markku Ojala 050 535 1464
L: Jorma E Hämäläinen 050 591 3416
JOKILAAKSOT
019 Jokilaaksojen Palomiesyhdistys Spal ry
Hanhenpolku 12, 72600 KEITELE
P: Tuomo Ylikoski 044 429 6187
L: Pasi Kiiskilä 044 429 6219
KAINUU
037 Kajaanin Palomiehet SPAL -97 ry
Opintie 1, 87100 KAJAANI
J: Jorma Halonen 044 358 0835
P: Ari Lukkari 0400 739 245
L: Matti Korhonen 044 367 0571
OULU-KOILLISMAA
027 Oulun Palomiesyhdistys ry
Pikkukankaantie 2, 90100 OULU
J: Pertti Puhakka 050 532 0190
P: Marko Mäkeläinen 0400 214 528
L: Mika Pääkkö 045 125 0161
LAPPI
010 Lapin Palohenkilöstö ry
Mäkikatu 2, 95420 TORNIO
J: Markku Juopperi 0400 128 162
P: Jyrki Savolainen 050 919 3112
L: Jarmo Ylipaavalniemi 0400 690 823
HÄTÄKESKUSAMMATTILAISTEN LIITTO
112 Hätäkeskusammattilaisten liitto HAL ry
Vernissakatu 6, 01300 VANTAA
P: Petri Hynninen (09) 867 8880
PLM: Laura Kuurne
26 LIITON SÄÄNNÖT
1) NIMI, KOTIPAIKKA, KIELI JA
TOIMINTA-ALUE
Yhdistyksen nimi on Suomen Palomiesliitto SPAL ry. Näissä säännöissä
myöhemmin tarkoitettaessa Suomen Palomiesliitto SPAL:a käytetään
nimitystä SPAL. Edelleen näissä säännöissä tarkoitettaessa jäsenyhdistyksiä tai luonnollisia henkilöitä, jotka ovat jäseniä, käytetään nimitystä
jäsen.
SPAL:n kotipaikka on Vantaan kaupunki.
SPAL:ssa on käytettynä kielenä sekä suomen että ruotsin kieli. Virallinen kieli on kuitenkin suomi, joka on pöytäkirjoissa ja vastaavissa
yksinomainen kieli.
SPAL:n toiminta-alue on koko Suomi.
omistaa, hallita, hankkia ja myydä kiinteää ja irtainta omaisuutta, harjoittaa kustannustoimintaa, kioskikauppaa sekä ylläpitää majoitus- ja
ravitsemusliikkeitä.
4) SITOUTUMATTOMUUS
SPAL on puoluepoliittisesti sitoutumaton.
SPAL voi olla jäsenenä tai osakkaana sen tarkoitusta edistävissä
koti- tai ulkomaisissa yhteisöissä. SPAL:n jäsenyydestä ammatillisissa
keskusjärjestöissä päättää liittokokous.
Ammatilliseen keskusjärjestöön liittymisestä ja siitä eroamisesta voidaan päättää vain, jos asiasta on ollut maininta kokouskutsussa ja päätöstä
kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä.
2) TARKOITUS
5) RAHASTOT
SPAL:n tarkoituksena on toimia valtion, kuntien ja kuntainliittojen
sekä yksityissektorin työ- ja virkaehtosopimuksia soveltavien työnantajien sekä näiden omistamien yritysten ja laitosten palveluksessa olevan
pelastus- ja hätäkeskushenkilöstön ammattiliittona.
SPAL:n tarkoituksena on
1) valvoa jäsenten ammatillisia ja taloudellisia etuja
2) vaikuttaa jäsenten yhteiskunnallisen aseman ja oikeuksien kehitykseen sekä
3) edistää heidän yhteenkuuluvuuttaan, yhteistoimintaa ja keskinäistä vastuuntuntoa.
SPAL:lla on palkkausta ja muita palvelussuhdetta koskevien asioiden
ajamista varten tukirahasto sekä muita rahastoja, joiden perustamisesta
ja kartuttamisesta päättää liittokokous. Rahastojen käytöstä ja hoidosta
päättää liittohallitus niissä puitteissa, jotka liittokokous on sille asettanut
rahastoja perustaessaan tai kartuttaessaan.
3) TOIMINTA
Tarkoituksensa toteuttamiseksi SPAL
1) käy neuvotteluja ja tekee sopimuksia jäseniä koskevien palvelussuhteen ehtojen, työympäristön ja työolosuhteiden parantamiseksi, tekee
näitä koskevia tutkimuksia ja esityksiä, antaa lausuntoja ja ryhtyy muihin
vastaaviin toimenpiteisiin jäsenten asemaa, oikeuksia, velvollisuuksia ja
tehtäviä koskevissa tai muissa jäsenille tärkeissä yhteisissä asioissa
2) edistää ja tukee Suomen pelastuspalvelun kansainvälisen komennuskunnan (finnrescueforce, FRF) toimintaa sekä neuvottelee FRF:n
henkilöstön palvelussuhteen ehdoista
3) edistää pelastus- ja hätäkeskushenkilöstön järjestäytymistä SPAL:
n jäsenyhdistyksiin ja SPAL:iin
4) ohjaa, tukee ja valvoo jäsentensä toimintaa sekä edistää heidän
keskinäistä yhteistoimintaansa
5) järjestää kokouksia, koulutus-, neuvottelu- ja esitelmätilaisuuksia,
harjoittaa tiedotus-, julkaisu- ja neuvontatoimintaa sekä järjestää jäsenille
vapaa-ajan urheilu- ja virkistystoimintaa
6) osallistuu jäseniä koskevan ammatillisen perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen suunnitteluun ja kehittämiseen neuvottelemalla, antamalla lausuntoja ja tekemällä aloitteita
7) antaa jäsenille oikeusapua jäljempänä 22) kohdassa säädetyllä
tavalla
8) voi avustaa jäseniä taloudellisesti liittokokouksen erikseen säätämällä tavalla
9) ylläpitää yhteyksiä koti- ja ulkomaisiin järjestöihin, edustaa jäseniä
kotimaassa ja ulkomailla sekä
10) edistää hyviä neuvottelusuhteita kunnallisiin ja muihin jäsenten
työantajiin sekä näiden muodostamiin järjestöihin
11) toimintansa tukemiseksi SPAL voi järjestää arpajaisia, rahankeräyksiä ja juhlatilaisuuksia, vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja,
6) SPAL:IIN LIITTYMINEN
SPAL:iin voivat liittyä rekisteröidyt yhdistykset, joita kutsutaan jäsenyhdistyksiksi ja luonnolliset henkilöt sekä pelastusalalle tai hätäkeskuksiin
valmistuvat opiskelijat.
Liittyvän jäsenyhdistyksen jäsenten ja suoraan liittyvien luonnollisten henkilöiden tulee olla pelastus- ja hätäkeskushenkilöstöä. Liittyvän
jäsenyhdistyksen osalta on kuitenkin riittävää, jos yhdistyksen jäsenistä
yli puolet on pelastus- ja hätäkeskushenkilöstöä.
Päätöksen liittymisen hyväksymisestä tekee liittohallitus. Liittymishakemuksen on oltava kirjallinen, jossa tulee olla liitteenä jäsenyhdistyksen säännöt. Jos liittohallitus ei hyväksy hakemusta liittoon
liittymisestä, voi hakija pyytää siirtämään hakemuksen liittokokouksen
ratkaistavaksi.
Jäseniä hyväksyttäessä on erityisesti otettava huomioon neuvottelusuhteiden tarkoituksenmukainen järjestäminen työnantajaan. Henkilöjäsenten osalta menetellään liittymisasiassa soveltuvin osin siten kuin
yhdistysjäsenten osalta.
7) YHTEISTYÖJÄSENET
Yhteistyöjäseneksi liittohallitus voi hyväksyä rekisteröidyn yhdistyksen
tai muun oikeuskelpoisen yhteisön, jonka tarkoitus ja toiminta eivät ole
ristiriidassa SPAL:n tarkoituksen ja toiminnan kanssa. Yhteistyöjäseniksi
voidaan hyväksyä myös opiskelijoiden muodostamia rekisteröityjä yhdistyksiä.
Liittohallitus päättää yhteistyöjäsenyyden ehdoista ja mahdollisesta
yhteistyöjäsenmaksusta. Yhteistyöjäsenen edustajalla on liittokokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhteistyöjäsenellä on liittokokoukselle
aloiteoikeus.
8) KUNNIAJÄSENYYS JA ANSIOMERKIT
Liittokokous voi liittohallituksen esityksestä kutsua SPAL:n kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi henkilön, joka on edistänyt huomattavassa määrin SPAL:n toimintaa. Kunniapuheenjohtajana voi olla vain
27
yksi henkilö kerrallaan. Ansiokkaasta toiminnasta SPAL:n hyväksi voi
liittohallitus myöntää ansiomerkkejä. Ansiomerkkien säännöt vahvistaa
liittohallitus.
9) KANNATUSJÄSENET
Jäsen, joka on jäänyt eläkkeelle 2) kohdassa tarkoitetun työnantajan palveluksesta, voi jäsenyhdistyksensä sääntöjen mukaan säilyttää jäsenyytensä jäsenyhdistyksessä kannatusjäsenenä. Kannatusjäseniksi voidaan
ottaa myös yksittäisiä henkilöitä, jotka asennoituvat myönteisesti liiton
toimintaan.
Kannatusjäsenellä ei ole liittojäsenmaksuvelvollisuutta eikä vaalikelpoisuutta SPAL:n toimielimiin, eikä häntä oteta huomioon jäsenyhdistyksen edustusta SPAL:n toimielimiin määriteltäessä. Muulle kuin
eläkkeelle jääneelle kannatusjäsenelle voi liittokokous kuitenkin määrätä
vuotuisen kannatusjäsenmaksun.
10) SPAL:N JÄSENMAKSU
Sääntömääräinen liittokokous päättää jäsenmaksun suuruudesta, joka
jäsenyhdistyksen on suoritettava SPAL:lle tai henkilöjäsenen ollessa kyseessä henkilön itse on suoritettava SPAL:lle.
Jäsen, joka on jäänyt vaille varsinaista palkkaa irtisanomisen, lomautuksen, palkattoman virkavapauden, työloman, opiskelun, asevelvollisuuden, sairauden tai tapaturman iheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi
tai on äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla, joutuu suorittamaan
jäsenmaksuna liitolle liittokokouksen määrittelemän kiinteän euromääräisen jäsenmaksun.
Vuoden aikana liittyneistä tai eronneista jäsenistään jäsenyhdistys
tai jäsen kuitenkin suorittaa SPAL:n jäsenmaksun vain jokaista sellaista
kuukautta kohti kun hän on ollut SPAL:n jäsen.
11) VAPAAJÄSENET
Liittohallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti jäsenyhdistyksen
hallitus voi kirjallisesta anomuksesta vapauttaa jäsenen kokonaan tai
osittain SPAL:n jäsenmaksusta, mikäli hän osoittaa, että on vähintään
kolmekymmentäviisi (35) vuotta maksanut ammattijärjestölle jäsenmaksunsa.
SPAL:n kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta.
12) JÄSENYHDISTYKSEN EROAMINEN JA EROTTAMINEN
Jäsenyhdistys, joka haluaa erota SPAL:sta, menetelköön yhdistyslain
mukaan.
Eroamispäätös voidaan tehdä vain, jos vähintään kaksi kolmasosaa
(2/3) jäsenyhdistyksen kokouksessa annetuista äänistä sitä kannattaa.
Eroavan jäsenyhdistyksen jäsenyys ja jäsenmaksuvelvollisuus sekä muut
velvollisuudet SPAL:a kohtaan jatkuvat saman vuoden loppuun, minkä
ajan kuluessa jäsenyhdistys voi vielä peruuttaa eronpyyntönsä tai jäsen
liittyä toiseen jäsenyhdistykseen menettämättä jäsenetujaan.
Liittohallitus voi erottaa jäsenyhdistyksen, joka ei noudata SPAL:n
toimielinten päätöksiä, laiminlyö jäsenmaksuvelvollisuutensa tai muutoin menettelyllään SPAL:ssa tai sen ulkopuolella on huomattavasti vahingoittanut SPAL:a.
Erotettu jäsenyhdistys voi valittaa kirjallisesti päätöksestä liittokokoukselle antamalla liittohallitukselle kirjallisen valituksen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa siitä, kun erottamispäätös on tullut erotetun
tietoon. Asia käsitellään seuraavassa liittokokouksessa, kuitenkin viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa siitä, kun erottamisesta annettu
kirjallinen valitus on saapunut liittohallitukselle.
Eronnut tai erotettu jäsenyhdistys menettää kaikki oikeutensa SPAL:
n omaisuuteen. Erottamispäätös astuu voimaan heti, kun lopullinen päätös asiasta on tehty tai siinä tapauksessa, että valituksella ei muutosta
haeta, määräajan umpeen kuluttua.
13) HENKILÖJÄSENEN EROTTAMINEN
Henkilöjäsenen erottamisen tai eroamisen osalta menetellään soveltuvin
osin siten kuin 12) kohdassa on sanottu.
Jos henkilöjäsen liittyy jäsenyhdistykseen, joka on SPAL:n jäsen jäsenyhdistyksenä, lakkaa henkilöjäsenen jäsenyys erottamisen kautta SPAL:ssa
sinä hetkenä, kun hänet onhyväksytty jäsenyhdistyksen jäseneksi.
Mikäli SPAL:n henkilöjäsenet perustavat jäsenyhdistyksen, joka jäsenyhdistyksenä liittyy SPAL:iin, lakkaa henkilöjäsenten jäsenyys erottamisen kautta SPAL:ssa silloin, kun SPAL hyväksyy edellä mainitun
yhdistyksen jäsenyhdistyksekseen. Mikäli henkilöjäsenen työpaikkaan
perustetaan jäsenyhdistys, on henkilöjäsen velvollinen eroamaan SPAL:
stä, siitä huolimatta liittyykö henkilöjäsen mainittuun jäsenyhdistykseen,
silloin kun yhdistys hyväksytään SPAL:n jäsenyhdistykseksi.
Liittohallitus tarvittaessa ratkaisee sen seikan, onko henkilöjäsenen työpaikkaa pidettävä alueellisesti samana kuin jäsenyhdistyksen
sijaintia.
14) JÄSENYHDISTYKSEN VELVOLLISUUDET
Jäsenyhdistyksen on näiden sääntöjen lisäksi
1) huolehdittava siitä, että jäseneksi liittyvä henkilö asianmukaisesti
täyttää liittohallituksen vahvistaman luottamuksellisen jäsenrekisteri-ilmoituksen sekä lähetettävä mainittu ilmoitus ja muut jäsenyhdistykselle toimitetut jäsenrekisteritietojen muutosilmoitukset kuukausittain
SPAL:lle
2) suoritettava liittojäsenmaksut SPAL:lle liittohallituksen päättämällä tavalla ja kunkin vuoden loppuun mennessä toimitettava SPAL:lle
jäljennös työnantajien jäsenyhdistykselle antamasta selvityksestä tai muu
vastaava selvitys edellisenä vuotena perityistä jäsenmaksuista
3) lähetettävä SPAL:lle toiminta- ja tilikertomuksensa edelliseltä
vuodelta vain liittohallituksen sitä erikseen pyytäessä, liittohallituksen
päättämällä tavalla
4) avustettava SPAL:ia tietojen ja tilastojen keräämisessä sekä tiedotettava SPAL:lle neuvottelutapauksista edunvalvonta-asioissa tai tekemistään sopimuksista
5) pidättäydyttävä sellaisen sopimuksen tekemisestä, joka saattaa
vahingoittaa SPAL:ia, toista jäsenyhdistystä tai sen jäseniä 6) varattava
SPAL:n edustajille puhe- ja läsnäolo-oikeus kokouksissaan sekä
7) mahdollisuuksiensa mukaan muutoinkin avustettava SPAL:ia
yhteisten asiain hyväksi tehtävässä työssä.
15) JÄSENYHDISTYKSEN OIKEUDET
Jäsenyhdistys on oikeutettu saamaan SPAL:lta kaiken mahdollisen tuen,
mitä se nämä säännöt ja SPAL:n tarkoituksen huomioon ottaen katsoo
asioittensa menestyksellistä hoitamista varten tarpeelliseksi.
26
16) SPAL:N LIITTOKOKOUS
Joka vuosi järjestetään SPAL:n sääntömääräinen liittokokous, joka pidetään jokaisen vuoden marras- joulukuussa, liittohallituksen tarkemmin
määrittelemänä ajankohtana.
Sääntömääräiset liittokokoukset kutsutaan koolle kirjeitse vähintään
yhtä (1) kuukautta ennen kokousta.
Mikäli liittohallitus katsoo tietyn asian käsittelyä varten tarpeelliseksi, voi liittohallitus kutsua kokoon ylimääräisen liittokokouksen.
Liittohallituksen on kutsuttava ylimääräinen liittokokous koolle, mikäli
yksi neljäsosa (1/4) SPAL:n äänioikeutetuista jäsenistä tai jäsenyhdistysten henkilöjäsenistä tätä kirjallisesti pyytää nimeämänsä asian käsittelyä
varten. Ylimääräiset liittokokoukset kutsutaan koolle kirjeitse vähintään
kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
Liittokokouksessa jäsenenä olevalla jäsenyhdistyksellä on ääniä yhtä
monta, kuin sillä liittokokouspäivänä on jäsenenä luonnollisia henkilöitä. Yksityisellä henkilöllä on yksi ääni. Yksityinen henkilö voi käyttää
äänioikeuttaan asiamiehen välityksellä, jonka tulee olla SPAL:n jäsen.
Yhteistyö- ja kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.
Kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä ei ole äänioikeutta.
17) LIITTOHALLITUKSEN VAALI JA KOKOONPANO
Liittohallitukseen valitaan puheenjohtaja ja kaksitoista (12) jäsentä, sekä
näille henkilökohtaiset varajäsenet huomioon ottaen kuitenkin sen, mitä
jäljempänä tässä kohdassa on sanottu. Liittohallituksen puheenjohtaja ja
jäsenet valitaan liittokokouksessa joka toinen vuosi.
SPAL:n liittohallituspaikat jakaantuvat pelastustoimialueiden
(1.1.2004) mukaisesti vaalialueisiin seuraavan jaon mukaisesti siten,
että vaalialueilta valitaan liittohallitukseen jäsen ja varajäsen. Vaalialueet
ovat:
1. Helsinki
2. Itä-Uusimaa, Keski-Uusimaa ja Länsi-Uusimaa
3. Varsinais-Suomi ja Satakunta
4. Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Kymenlaakso
5. Etelä-Savo ja Etelä-Karjala
6. Pirkanmaa
7. Keski-Suomi
8. Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa
9. Pohjois-Savo
10. Pohjois-Karjala
11. Keski-Pohjanmaa, Jokilaaksot, Kainuu ja Oulu-koillismaa
12. Lappi
13. Hätäkeskukset ja valvomot
Liittohallituksen jäsenten ja varajäsenten valitseminen on rajoitettu siten, että kyseisen liittohallituspaikan vaaliin saavat osallistua vain
henkilöt, joiden työpaikka tai jäsenyhdistyksen kotipaikka on kyseisen
hallituspaikan vaalialueella. Henkilö, jonka työpaikka tai jäsenyhdistyksen kotipaikka on Ahvenanmaan maakunnassa, voi äänestäävaalialue 3:
n liittohallituspaikasta.
Yksi liittohallituksen jäsen ja hänen henkilökohtainen varajäsenensä
valitaan aluehälytyskeskusten ja valvomoiden henkilöstön piiristä. Aluehälytyskeskusten ja valvomoiden henkilöstö ei voi äänestää pelastustoimialueiden mukaisten vaalialueiden liittohallituspaikkojen vaalissa. Mikäli
jollakin edellä mainitulla taholla ei ole esittää ketään liittohallitukseen,
jätetään mainittu liittohallituspaikka täyttämättä.
Liittohallituksen varajäsenten valinnassa menetellään kuten varsinaisen liittohallituksen vaalissa.
Vaalit toimitetaan kuitenkin siinä järjestyksessä, että ensin valitaan
liitolle puheenjohtaja ja sen jälkeen muut liittohallituksen jäsenet. Se liittohallitusvaalialue mistä puheenjohtaja valitaan, ei voi saada enää toista
varsinaista jäsentä liittohallitukseen.
Liittohallituksesta koko liittokokous äänestää liitolle kaksi varapuheenjohtajaa.
Liittohallituksen puheenjohtaja sekä varapuheenjohtajat ovat samalla koko liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat.
18) SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN LIITTOKOKOUKSEN TEHTÄVÄT
Liittokokous:
1) saa tilinpäätöksen, vuosikertomuksen ja tilintarkastajien lausunnon, sekä päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
myöntämisestä
2) valitsee liittohallituksen jäsenet joka toinen vuosi
3) valitsee tilintarkastajan ja varatilintarkastajan joka toinen vuosi
4) vahvistaa liiton sopimustavoitteet, ellei se ole siirtänyt niiden hyväksymistä liittohallituksen päätettäväksi
5) päättää niiden työ- ja virkaehtosopimusten hyväksymisestä, joiden
hyväksymisen liittohallitus on sille siirtänyt
6) päättää SPAL:n järjestäytymisestä järjestöihin
7) päättää liittojäsenmaksun suuruudesta ja sen perimisestä
8) valvoo liittohallituksen toimintaa ja varainhoitoa
9) päättää toimivaltaansa kuuluvista asioista, jotka liittohallitus, jäsenyhdistykset tai yhteistyöjäsenet sen ratkaistavaksi esittävät tai jotka
sääntöjen mukaan kuuluvat liittokokouksen ratkaistavaksi
10) vahvistaa SPAL:n luottamustehtävistä maksettavat korvaus- ja
palkkioperusteet ja
11) päättää ylimääräisestä liittojäsenmaksun perimisestä.
19) LIITTOHALLITUKSEN KOKOUKSET
JA ASIOIDEN KÄSITTELY NIISSÄ
Liittohallitus kokoontuu vähintään neljä (4) kertaa vuodessa. Tämän
lisäksi liittohallitus
kokoontuu aina silloin kun puheenjohtaja tai vähintään kolme (3) hallituksen jäsentä sitä
vaatii. Liittohallitus on päätösvaltainen kun vähintään kuusi (6) hallituksen jäsentä on
läsnä, joista yhden tulee olla puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.
Liittohallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut
yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa,
paitsi vaaleissa, joissa äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Liittohallituksen kokouksesta laaditaan pöytäkirja, jonka allekirjoittavat puheenjohtaja, puheenjohtajan kokoukselle valitsema sihteeri sekä hallituksen
valitsemat kaksi pöytäkirjan tarkastajaa.
20) LIITTOHALLITUKSEN TEHTÄVÄT
Liittohallitus:
1) Johtaa SPAL:n toimintaa näiden sääntöjen ja liittokokous päätösten mukaisesti toimeenpannen tehdyt päätökset
27
2) ylläpitää ja kehittää hyvää hallintoa
3) hyväksyy ja erottaa jäsenet
4) päättää liiton ansiomerkkien myöntämisestä
5) kutsuu koolle liittokokouksen sekä valmistelee sekä tekee esitykset
liittokokouksessa käsiteltävistä asioista
6) hoitaa huolellisesti SPAL:n omaisuutta sekä huolehtii SPAL:n
kirjanpidosta ja tilipäätöksen valmistumisesta
7) ottaa ja erottaa SPAL:n toimihenkilöt, päättää heidän palkkauksestaan ja muista työsuhteeseen liittyvistä ehdoista
8) päättää liiton omaisuuden ostamisesta, myymisestä, vaihtamisesta
ja kiinnittämisestä
9) päättää kaikista SPAL:ia koskevista asioista, joiden ratkaiseminen
näiden sääntöjen tai ain mukaan ei kuulu liittokokoukselle
10) päättää rahastojen hoitamisesta ja käytöstä niissä puitteissa kun
liittokokous on rahastoja perustaessaan tai kartuttaessaan päättänyt
11) päättää toimikuntien tai vastaavien asettamisesta ja
12) päättää virka- ja työehtosopimusten hyväksymisestä, ellei se ole
siirtänyt sitä iittokokoukselle
13) valitsee liiton edustajat muihin järjestöihin
14) laatii vuoden viimeisessä kokouksessaan talousarvion seuraavalle
vuodelle.
21) LIITTOÄÄNESTYS
Jos liittokokouksen välisenä ajanjaksona ilmenee asioita, joita liittohallitus ei katso voivansa ratkaista tai jotka ratkaisuunsa nähden vaativat
koko jäsenistön kannan selville saamista, voi liittohallitus toimeenpanna
neuvoa-antavan liittoäänestyksen.
Liittoäänestys on toimeenpantava, jos vähintään puolet (1/2) äänioikeutetuista jäsenistä ja äsenyhdistysten henkilöjäsenistä sitä kirjallisesti
vaatii ja esittää perusteluineen asian, josta äänestys on toimitettava. Äänestyksen alaiseksi voidaan ottaa ainoastaan kaksi (2) vastakkaista ehdotusta. Äänestys tapahtuu samanaikaisesti kaikissa liiton jäsenyhdistyksissä
liiton hallituksen määräämänä aikana. Ilmoitus äänestyksen suorittamisesta on julkaistava vähintään seitsemän (7) päivää ennen äänestyksen
alkamista. Liiton hallitus antaa tarkemmat äänestysohjeet ja suorittaa
äänten laskennan.
22) OIKEUSAPU
Jäsenen velvollisuuden täyttänyt ja vähintään kuusi (6) kuukautta yhtäjaksoisesti tai liittohallituksen harkinnassa lyhyemmänkin ajan jäsenenä
ollut on oikeutettu saamaan SPAL:lta oikeusapua hänen jäsenyytensä
perusteena olevasta palvelussuhteesta tai hänen toiminnastaan SPAL:
ssa tai jäsenyhdistyksessä aiheutuvien oikeudellisten ongelmien ratkaisemiseksi.
Tarkemmat ohjeet menettelystä oikeusapua pyydettäessä, sen myöntämisen perusteista sekä siitä, miten ja minkälaista oikeusapua jäsenelle
myönnetään, antaa liittohallitus, joka viime kädessä päättää oikeusavun
myöntämisestä. Liittohallitus voi valtuuttaa yhden tai useamman SPAL:
n toimihenkilön päättämään oikeusavun myöntämisestä. Toimihenkilö voi alistaa oikeusavun myöntämistä koskevan asian liittohallituksen
ratkaistavaksi.
23) TYÖTAISTELUT
SPAL:n kannasta työtaistelun alkamiseen ja lopettamiseen päättää liittohallitus. Työtaistelun aloittamisasiassa on aina suoritettava neuvoa-
antava liittoäänestys. Liittohallituksen päätös työtaistelun aloittamisasiassa on tehtävä kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista
äänistä. Liittohallituksen päätökseen työtaistelun lopettamiseksi tarvitaan enemmistö (yli 50 %) annetuista äänistä. Mikäli enemmistöä ei
saavuteta, viedään asia liittokokouksen ratkaistavaksi. Liittokokouksen
päätös työtaistelun aloittamiseksi on tehtävä kahden kolmasosan (2/3)
enemmistöllä annetuista äänistä. iittokokouksen päätökseen työtaistelun
lopettamiseksi tarvitaan yksi kolmasosa (1/3) annetuista äänistä. Päätös
on jäsenyhdistyksiä sitova.
Liittohallitus voi kuitenkin päättää jäsenyhdistyksen pyynnöstä ryhtymisestä suppeaan työtaisteluun. Tällaisella työtaistelulla tarkoitetaan
sellaista työtaistelua, johon osallistuu enintään yksi kymmenesosa (1/10)
jäsenjärjestöjen henkilöjäsenistä.
Keskusjärjestön toimeenpanemaan työtaisteluun osallistumisesta
päättää liittohallitus.
24) TILIT JA TILINTARKASTUS
SPAL:n tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Liittokokous valitsee
tilintarkastajaksi yhden varsinaisen- ja varatilintarkastajan joka toinen
vuosi. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan tulee olla kauppakamarin
tai keskuskauppakamarin hyväksymiä. Liittohallituksen tulee antaa tilintarkastajille edellisen vuoden tilit ja muut hallintoa koskevat asiakirjat
viimeistään helmikuun loppuun mennessä. Tilintarkastajan tulee tarkastaa tilit kolmen (3) viikon kuluessa siitä, kun heille on annettu tilit
tarkastettavaksi. Tarkastuksesta on annettava liittokokoukselle osoitettu
kirjallinen lausunto.
25) SPAL:N NIMENKIRJOITUSOIKEUS
SPAL:n nimen kirjoittaa liittohallituksen puheenjohtaja, kaksi liittohallituksen määräämää allituksen jäsentä yhdessä tai hallituksen määräämä
toimihenkilö yksin.
26) SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN
Sääntöjen muuttamisesta päättää liittokokous kahden kolmasosan (2/3)
enemmistöllä annetuista äänistä.
27) SPAL:N PURKAUTUMINEN
SPAL:n purkautumisesta päättää liittokokous neljän viidesosan (4/5)
enemmistöllä annetuista äänistä. Jos SPAL purkautuu tai lakkautetaan,
sen varat jaetaan jäsenyhdistysten kesken niiden jäsenmäärien suhteessa,
jollei liittokokous päätä muusta SPAL:n tarkoitusta toteuttavasta käyttötarkoituksesta. SPAL:lle lahjoitettujen tai testamentattujen rahastojen
varoja älköön jaettako jäsenyhdistykselle, vaan päättäköön liittokokous
niiden vastaavasta hoidosta ja käyttämisestä vastaavaan aiottuun tarkoitukseen.
28) YHDISTYSLAIN SOVELTAMINEN
Muilta osin kuin säännöissä on mainittu, sovelletaan Yhdistyslakia.
30
31
S u o M E N PA Lo M I E S L I I t to S PA L r y
Helsingin Palohenkilöstö ry
Helsingin Palomestari- ja Paloesimiesyhdistys ry
Espoon Palohenkilöstö ry
Länsi Uudenmaan pelastuslaitoksen esimiehet LUPE
Vantaan Palomiesyhdistys ry
Itä-Uudenmaan palohenkilöstö ry
Turun Seudun Palomiehet ry
Kanta-Hämeen pelastushenkilöstö ry
Lahden Palomiesyhdistys ry
Mikkelin Vakinaiset Palomiehet ry
Savonlinnan Palomiesyhdistys Spal ry
Pieksämäen Seudun Palohenkilöstö PSPH ry
Keski-Suomen Pelastusalan ammattihenkilöstö ry
Tampereen Palohenkilöstö Spal ry, Os 16
Länsi Pirkanmaan Palomiesyhdistys ry
Tampereen paloesimiehet ry
Porin Palohenkilöstö Spal ry
Seinäjoen Alueen Palohenkilöstö ry
Vaasan Palohenkilöstö ry
Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastusalan
ammattilaiset ry
Kuopion Palomiesyhdistys Spal ry
Pohjois Karjalan pelastushenkilöstö ry
Jokilaaksojen Palomiesyhdistys Spal ry
Kajaanin Palomiehet SPAL -97 ry
Oulun Palomiesyhdistys ry
Lapin Palohenkilöstö ry
Suomen Hätäkeskusammattilaisten liitto HAL ry