VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY
Vuosikertomus 2011 Perhetalo Heideken, Sepänkatu 3, 20700 Turku. www.vslapset.fi 2 VUOSIKERTOMUS 2011 SISÄLTÖ 1. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4 3. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN 3.1. Vaikuttaminen 3.2. Järjestöjen toiminnan tukeminen 3.3. Perhetalo Heidekenin toiminnan kehittäminen 3.4. Järjestö-kuntakumppanuuden edistäminen 4 4 5 5 6 4. KEHITTÄMISTOIMINTA 4.1. TUEXI -Alueellinen Nuorten Tukihenkilötoiminta 2007–2010(2011) 4.2. Yhdessä enemmän – hanke 2009-2011 4.3. Murkkuneuvola – hanke 2011-2015 6 6 7 9 5. VIESTINTÄ 11 6. HALLINTO JA TALOUS 6.1. Luottamuselimet, johtaminen 6.2. Talous 6.3. Varainhankinta, sijoitus- ja rahoitustoiminta 6.4. Perhetalo Heidekenin kiinteistö 6.5. Henkilöstö 11 11 12 13 14 14 7. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT, LÄHIAJAN RISKIT JA EPÄVARMUUDET 15 Liitteet Liite 1. Jäsenjärjestöt, henkilökunta, hallitus, toimikunnat, työryhmät Liite 2. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinta Liite 3. Henkilöstötilinpäätös 3 1. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT Järjestö perustettiin vuonna 2002 sosiaali- ja terveysalalla lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa työtä tekevien järjestöjen yhteistyö- ja asiantuntijajärjestöksi. Järjestössä mukana olevat 28 jäsenjärjestöä toteuttavat monipuolista ammatillista työtä, ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistyötä ja täysin vapaaehtoistoimintaan liittyvää työtä lastensuojelun, mielenterveystyön ja päihdetyön alueilla. Toiminta-ajatus Järjestön toiminnan tarkoituksena on seurata ja edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia Varsinais-Suomessa sekä edistää lastensuojelujärjestöjen keskinäistä yhteistoimintaa ja yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kanssa. Järjestö vaikuttaa lasten ja nuorten oikeuksiin ja hyvinvointiin. jäsenjärjestöjen toiminnan tunnettavuuteen. jäsenjärjestöjen vapaaehtoistyön ja ammatillisen työn huomioon ottamiseen ja hyödyntämiseen lasten ja nuorten palvelujen suunnittelussa ja päätöksenteossa. Järjestö tukee jäsenjärjestöjensä toimintaa tekemällä tunnetuksi ja markkinoimalla niiden toimintaa ja palveluja. levittämällä järjestöjen hyviä käytäntöjä yhteistyöverkostoissa ja yhteishankkeissa. antamalla kehittämistyöhön ja arviointiin liittyvää tukea, tietoa ja konsultaatiota. tuottamalla järjestöjen laadunhallintaan yhtenäisiä periaatteita. Järjestö edistää kuntien ja jäsenjärjestöjensä yhteistyötä ja kumppanuutta toteuttamalla järjestö-kuntakumppanuuteen perustuvia kehittämishankkeita. toimimalla yhteistyöfoorumeissa ja nostamalla esiin järjestö- ja asiakasnäkökulmaa. Järjestö tuottaa kehittämishankkeita kokoamalla hankeideat ja kehittämisteemat yhteisissä hankefoorumeissa. kehittämällä toimintaa ja toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää jäsenjärjestöissä ja kuntien toiminnassa. Järjestö toimii Perhetalo Heidekenillä edistämällä talossa toimivien järjestöjen keskinäistä yhteistyötä. kehittämällä perhetaloa ehkäisevän työn osaamis- ja kehittämiskeskuksena yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa. tarjoamalla keskitettyjä toimitila- ja tukipalveluja jäsenjärjestöille (toimisto- ja kokoustilavuokraus, kopiointi, siivous). Järjestön arvot: Lapsi- ja perhekeskeisyys Kumppanuus Yhdenvertaisuus Käytännönläheisyys Avoimuus 4 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n keskeisenä toimintaympäristönä ovat Varsinais-Suomen maakunnassa sijaitsevat kunnat, alueella toimivat paikalliset ja valtakunnalliset jäsenjärjestöt sekä alueella asuvat lapset, nuoret ja lapsiperheet. Vuonna 2011 toiminnan painopiste oli erityisesti niissä kunnissa ja jäsenjärjestöissä, jotka osallistuivat järjestön hallinnoimiin kehittämishankkeisiin. Yhdessä enemmän -hankkeen kuntakumppaneita olivat Turku, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Salo. Murkkuneuvola-hankeen kumppaneita olivat Turku, Raisio ja Salo. Jäsenjärjestöistä keskeisiä yhteistyökumppaneita olivat ehkäisevää työtä tekevät ja varhaista tukea antavat järjestöt. Kehittämistoiminnan keskeisenä kohteena olivat edelleen kouluikäiset lapset ja nuoret. Nuorten pahoinvointi oli lastensuojelun tilastojen mukaan edelleen kasvanut ja nuorten avun ja tuen tarve oli hälyttävän suuri. Perhetalo Heideken tarjosi miljöönä monipuolisia mahdollisuuksia lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa palvelujen kehittämiseen sekä järjestöjen keskinäisen yhteistoiminnan tiivistämiseen. Tästä hyvänä esimerkkinä oli Murkkuneuvola-hankkeen Linkkitoiminnan käynnistäminen perhetalolla. 3. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN 3.1. Vaikuttaminen Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry vaikutti lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin ja palvelujen järjestämiseen Varsinais-Suomessa osallistumalla hankkeisiin ja yhteistyöverkostoihin joissa kehitettiin, suunniteltiin ja päätettiin lapsille, nuorille ja lapsiperheille tuotettavista palveluista. Järjestö vaikutti lisäksi jäsenjärjestöjensä toiminnan tunnetuksi tekemiseen ja niiden huomioon ottamiseen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen toteuttamisessa. Vaikuttamista toteutettiin sekä kuntatasolla että alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Kuntatasolla vaikutettiin kehittämishankkeitten kautta sekä osallistumalla verkostoihin, joissa suunniteltiin lasten ja nuorten palveluja. Alueellisella tasolla vaikuttamistyötä tehtiin osallistumalla KASTE -ohjelman LänsiSuomen Remontti-hankkeen ohjausryhmän työskentelyyn. Valtakunnallisella tasolla vaikuttamistyötä tehtiin osallistumalla Lastensuojelun Keskusliiton hallituksen työskentelyyn varajäsenenä sekä Ehkäisevän työn neuvottelukunnan työskentelyyn. Neuvottelukunnan roolina oli vahvistaa järjestöjen toimintaa ehkäisevän lastensuojelun toimialueella sekä edistää ehkäisevän työn monipuolista ja asiakaslähtöistä kehittämistä ja hallinnonalat ylittävää yhteistyötä. Neuvottelukunta kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Lapsen Oikeuksien Päivän perinteinen varhaisaamiainen ja tiedotustilaisuus järjestettiin Perhetalo Heidekenillä 18.11.2011. Tilaisuuden teemana oli uuteen hallitusohjelmaan sisältyvä eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen sekä järjestötyön merkitys ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa. Tilaisuuteen osallistui n. 80 kutsuvierasta, jotka olivat alueen päättäjiä, järjestöjen ja julkisen sektorin edustajia sekä median edustajia. Vuonna 2011 järjestö oli edustettuna seuraavissa yhteisöissä ja työryhmissä: Ehjä ry, projektipäällikkö Johanna Syrjänen, Tukihenkilötoiminnan kehittämisryhmän jäsen KASTE-ohjelman Länsi-Suomen Remontti, toiminnanjohtaja Eija Heimo, ohjausryhmän jäsen Lastensuojelun Keskusliitto, toiminnanjohtaja Eija Heimo, hallituksen varajäsen Lastensuojelun Keskusliitto, toiminnanjohtaja Eija Heimo, Ehkäisevän työn neuvottelukunta, varapuheenjohtaja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri, toiminnanjohtaja Eija Heimo, Perheiden Taiteiden yön suunnittelutyöryhmän jäsen 5 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri, Vapaaehtoistoiminnan Veturi-hankkeen ohjausryhmä, toiminnanjohtaja Eija Heimo, ohjausryhmän jäsen Nuoret aikuiset -verkosto, koordinaattori Vuokko Suonpää, työryhmän jäsen Raision kaupunki, Hyvinvoinnin edistämisen työryhmä, koordinaattori Vuokko Suonpää, työryhmän jäsen Raision kaupunki, Remonttirukkanen, koordinaattori Anu Nurmi, työryhmän jäsen Sosiaalialan osaamiskeskus Oy Vasso Ab, Hyvinvointitiedon kehittämistyöryhmä, toiminnanjohtaja Eija Heimo ja koordinaattori Vuokko Suonpää, työryhmän jäsen Sosiaali- ja terveysturvan Keskusliitto, Arviointiverkosto, toiminnanjohtaja Eija Heimo, verkoston jäsen 3.2. Jäsenjärjestöjen toiminnan tukeminen Vuonna 2011 tuettiin jäsenjärjestöjä markkinoimalla niiden toimintoja ja palveluja sekä tekemällä tunnetuksi niiden ehkäisevää työtä kuntatoimijoille. Järjestön nettisivuilla ylläpidettiin keskitettyä palveluhakua jäsenjärjestöjen palveluista. Alan ammattilaisille jaettiin järjestön hankkeissa tuotettuja esitteitä ja palvelukarttoja, jotka sisälsivät tietoa jäsenjärjestöjen palveluista, kohderyhmistä, toiminta-alueista, ammattilaisja vapaaehtoistoiminnasta ja yhteystiedoista. Järjestöjen toiminnasta kerrottiin lisäksi perhetalon infotilaisuuksissa. Huhtikuussa järjestettiin järjestön historian ensimmäinen toiminnanjohtajien aamukahvitilaisuus. Tilaisuudessa toiminnanjohtajilla oli mahdollisuus vaihtaa vapaamuotoisesti mielipiteitä ajankohtaisista ja päivänpolttavista kysymyksistä. Aamukahvitilaisuus nähtiin tärkeäksi foorumiksi, joka toimii jäsenjärjestöjen toiminnanjohtajien vertaisverkostona. Tilaisuuksia järjestettiin vuoden aikana kaksi kertaa ja niissä keskusteltiin RAY:n avustusvalvonnasta ja sosiaalialan järjestöjä koskevasta uudesta palkkajärjestelmästä. Järjestö vuokrasi jäsenjärjestöilleen toimistotiloja Perhetalo Heidekeniltä sekä kokous- ja koulutustiloja jäsenhintaan. Järjestö ylläpiti myös keskitettyä kopiointia, siivousta ja tietoliikenneverkkoa talossa sijaitseville järjestöille. Toiminnanjohtaja osallistui Terveyden edistämisen keskuksen ja STKL:n Järvitoiminnan toteuttamaan Arviointimentori – koulutukseen. Koulutusprosessi kesti 9 kuukautta ja se käsitti viisi lähikoulutuspäivää sekä etä- ja ryhmätehtäviä. Mentoroinnin avulla järjestö tulee jatkossa tukemaan jäsenjärjestöjään arviointiin liittyvissä asioissa. Osana mentorikoulutusta toiminnanjohtaja käynnisti Suomen Uusperheellisten Liiton kanssa mentorointiprosessin, joka jatkuu vuonna 2012. 3.3. Perhetalo Heidekenin toiminnan kehittäminen Perhetalo Heidekenin johtoryhmä kokoontui vuoden aikana viisi kertaa ja talokokous 11 kertaa. Johtoryhmässä ja talokokouksissa keskusteltiin talon yleiseen järjestykseen sekä järjestöjen väliseen yhteistyöhön liittyvistä ajankohtaista asioista ja tapahtumista. Yhteistoiminnasta laadittiin vuosikello vuodelle 2011. Järjestö osallistui MLL:n Varsinais-Suomen piirin koordinoimien Perheiden Taiteiden yön (18.8.2011) tapahtuman ja Veturi-hankkeen ohjausryhmän työskentelyyn. Perheiden Taiteiden yössä järjestö osallistui ”Kesäkumpu” – askartelupajan suunnitteluun. Lisäksi laadittiin Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle yleisötapahtuman pelastussuunnitelma, jota jatkossa tullaan käyttämään myös muiden yleisötapahtumien pelastussuunnitelmien pohjana. Veturi-hankkeessa osallistuttiin yhdessä muiden järjestöjen kanssa vapaaehtoistyön messujen järjestämiseen, jotka toteutettiin 3.9.2011 Perhetalo Heidekenillä. Tammikuussa järjestö isännöi Espoon kaupungin vierailua Perhetalo Heidekenillä. Espoon lastensuojelupalvelujen johtoryhmä, johtavat sosiaalityöntekijät ja Auroran vastaanottokodin henkilökunta tutustuivat perhetalon tiloihin, toimintaan, kokemuksiin ja kunta-järjestökumppanuuteen vertaiskehittämisen näkökulmasta. Vierailuun osallistui edustajat myös Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta. Tammikuussa järjestön työntekijät osallistuivat KOTA ry:n koordinoimaan ensiapukurssiin, joka oli suunnattu Perhetalo Heidekenin henkilökunnalle. Perhetalon palotarkastus pidettiin toukokuussa. 6 3.4. Järjestö-kuntakumppanuuden edistäminen Järjestön perustoiminnan tehtävänä on valmistella, suunnitella ja käynnistää uusia yhteistyö- ja kumppanuushankkeita, seurata ja arvioida jo käynnissä olevia hankkeita sekä edistää niiden tulosten juurruttamista ja levittämistä. Järjestön uusi kumppanuushanke, Murkkuneuvola –hanke, käynnistettiin kevään aikana. Hankkeen projektipäälliköksi palkattiin TUEXI – hankkeen projektipäällikkö, jota tuettiin uuden hankkeen käynnistämisessä ja rekrytoinnissa sekä tarvittavien yhteistyösopimusten laadinnassa ja solmimisessa hankejärjestöja -kuntien kanssa. Murkkuneuvola-hankkeesta kerrotaan tarkemmin sivulla 9. Yhdessä enemmän -hankkeen koordinaattoria tuettiin hankkeen kehittämisessä, itsearvioinnissa ja hankkeessa tuotettujen toimintakäytäntöjen juurruttamisessa järjestöön. Kevättalvella käytiin neuvotteluja RAY:n ja Lastensuojelun Keskusliiton kanssa hankkeen jatkokehittämistarpeista ja LSKL:n PALVE tietokannan hyödyntämisestä osana sitä. Yhdessä enemmän-hankkeesta kerrotaan tarkemmin sivulla 7. Lisäksi osallistuttiin Länsi-Suomen Remontin ohjausryhmän työskentelyyn, jossa nostettiin esille järjestöjen ehkäiseviä palveluja ja edistettiin niiden yhteensovittamista kuntapalveluihin. 4. KEHITTÄMISTOIMINTA 4.1. TUEXI – Alueellinen Nuorten Tukihenkilötoiminta 2007–2010 (2011) TUEXI -hanke oli Ray:n rahoittama 4-vuotinen hanke vuosille 2007–2010, joka saatettiin loppuun kevään 2011 aikana. Hankkeessa kehitetty TUEXI – tukihenkilötoiminta siirtyi 1.1.2011 alkaen Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin toiminnaksi ja tukihenkilötoiminnan koordinaattorit järjestön työntekijöiksi. Myös Tukihenkilötoiminnan seurantajärjestelmä Sebacon siirtyi MLL:n Varsinais-Suomen piirille. Kevään aikana keskityttiin dokumentointiin, raportointiin, tiedottamiseen ja hankkeen päättämiseen hallinnon ja talouden osalta. TUEXI -tukihenkilötoiminnasta tuotettiin käsikirja ”TUEXI-tukihenkilötoiminta Toimintamallin kuvaus”, jossa on kuvattu tukihenkilötoiminnan prosessit TUEXI-mallin mukaisesti. Tukihenkilötoiminnan palvelukartta päivitettiin ajan tasalle ja sitä postitettiin laajasti kuntien ja järjestöjen ammattilaisille Varsinais-Suomen alueella. Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi:sta tuotettiin toinen, 300 kappaleen painos. Laatukäsikirjaa on saatu levitettyä ja sitä hyödynnetään valtakunnallisesti. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sähköisesti ylläpitämään Lastensuojelun käsikirjaan toimitettiin pyynnöstä mallilomakkeiksi laatukirjassa kuvatut tukihenkilötoiminnan lomakkeet. Lisäksi TUEXI -hankkeen projektipäällikköä pyydettiin päivittämään Lastensuojelun käsikirjaan tukihenkilötoiminnan osuus. Projektipäällikkö työskenteli hankkeessa toukokuun loppuun asti (50 % työajalla 3-5/2011) ja osaaikainen projektisihteeri maaliskuun loppuun. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri toimitti siirtosopimuksen mukaisesti järjestön hallitukselle 30.8.2011 seurantaraportin TUEXI -tukihenkilötoiminnan jatkumisesta piirissä. Seurantaraportti sisälsi toteutuneen toiminnan lisäksi siirtymävaiheen arvioinnin ja ehdotukset vastaavia toimenpiteitä varten. 7 4.2. Yhdessä enemmän –hanke 2009-2011 Vuosi 2011 oli kolmivuotisen Yhdessä enemmän -hankkeen viimeinen toimintavuosi. Hankkeessa tuettiin järjestöjen ja kuntien palvelujen yhteensovittamista sekä vaikutettiin järjestötoiminnan näkökulmasta kuntien palvelujärjestelmän uudistamiseen ja rakenteelliseen kehittämiseen Kaste-ohjelman ja sen LänsiSuomen Remontti-hankkeen tavoitteiden suuntaisesti. Hankkeen pilottikuntina olivat Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Turku ja Salo. Vuoden 2011 painopisteenä oli tuottaa toimintamallit lastensuojelujärjestöjen osallistumisesta hyvinvointisuunnitelmatyöhön ja lastensuojelujärjestöjä koskevan ehkäisevän palvelutiedon tuotannosta ja raportoinnista. Tavoitteena oli lisäksi varmistaa toiminnan jatkuminen hankkeen päättymisen jälkeen. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasuunnitelman laadinta Tavoitteena oli, että järjestöjen edustajat otetaan mukaan kumppaneina lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmien laadintaan pilottikunnissa. Tarkoituksena oli vaikuttaa siihen, että järjestöjen ehkäisevä työ ja varhaisen tuen palvelut tulevat kirjatuiksi suunnitelmiin, jotta niitä voidaan hyödyntää osana kunnan peruspalveluja. Tavoitteena oli myös vaikuttaa siihen, että järjestöt otetaan kunnissa mukaan laadittujen suunnitelmien seurantaan ja arviointiin. Hankkeen koordinaattori osallistui Raision ja Akselikuntien Masku-Mynämäki-Nousiainen hyvinvointisuunnitelmaryhmän työskentelyyn ja koordinoi sen alaisessa toimialaryhmässä lastensuojelujärjestöjen ja seurakunnan osallistumista. Järjestöt työstivät toimialaryhmässä kuntastrategioiden linjausten mukaisesti näkemyksiään palvelujen kehittämiseen ja tekivät toimenpide-ehdotuksia lasten ja nuorten varhaisen tuen palveluiden järjestämiseksi. Toimialaryhmään osallistui työntekijöitä viidestä järjestöstä. Palvelutiedot ja kiinnostus kuntayhteistyöhön saatiin kahdeksalta eri järjestöltä. Nuoret aikuiset -verkoston kokouksessa esiteltiin hankkeessa kerättyä tietoa nuorten aikuisten järjestöpalveluista sekä kunta-järjestöyhteistyön edellytyksistä ja esteistä. Tietoa jaettiin kokouksessa Turun kaupungin hyvinvointisuunnitelman seurantaa varten. Tulokset ja tuotokset: Järjestöjen edustajat mukana Raision sekä Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten hyvinvointisuunnitelmia laativissa työryhmissä. Järjestöjä koskevat kirjaukset Raision sekä Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten hyvinvointisuunnitelmiin. Järjestöjen edustajat nimettiin Raision sekä Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten hyvinvointisuunnitelmien toimeenpanon ja toteutumisen seuranta- ja arviointiryhmiin. Lasten ja nuorten palveluja ja yhteistyötä koskevat toimenpide-ehdotukset kehittämisfoorumien tuottamiin raportteihin Turun hyvinvointisuunnitelman tueksi. (Tarkemmat tiedot tuloksista ja tuotoksista löytyvät liitteestä 2.) Ehkäisevän työn ja varhaisen tuen tiedon tuotanto Hankkeessa tuotettiin tietoa jäsenjärjestöjen ehkäisevästä työstä ja varhaisesta tuesta kunta- ja järjestökyselyjen, palvelukarttojen ja järjestömessujen avulla. Seurantatiedon keruuta varten kehitettiin ja testattiin kaksi Webropol -pohjaista kyselyä, toinen jäsenjärjestöille ja toinen pilottikuntiin. Järjestökyselyn avulla kartoitettiin jäsenjärjestöjen varhaisen tuen ja ehkäisevän lastensuojelun palveluja, niiden käyttöä, asiakasmääriä, resursseja, edellytyksiä ja esteitä, vapaaehtoistyötä ja sopimuskäytäntöjä. Kysely toteutettiin alkuvuodesta 2011, ja siihen vastasi 22 järjestöä. Kyselyn pohjalta laadittiin varhaisen 8 tuen palveluraportit, jotka jaettiin syksyllä pilottikuntiin ja jäsenjärjestöille. Raportit koskivat järjestöjen Turussa, Salossa, Raisiossa sekä Akseli-kunnissa Maskussa, Mynämäellä ja Nousiaisissa toteuttamaa toimintaa. Raportit olivat nähtävillä myös järjestön nettisivuilla. Kuntakyselyllä puolestaan kartoitettiin ammattilaisten käsityksiä jäsenjärjestöjen ja niiden palvelujen tunnettuudesta, palvelujen käytöstä, kuntakohtaisista tarpeista ja odotuksista, kunta-järjestöyhteistyöstä sekä palvelujen käytön edellytyksistä ja esteistä. Kyselyyn vastasi 168 työntekijää (168/779). Raportit toimitettiin jäsenjärjestöihin ja pilottikuntiin. Jäsenjärjestöjen vertaisryhmätoiminnasta tuotettiin palvelukartta, jossa oli mukana 13 jäsenjärjestön tiedot. Palvelukartta on suunnattu ammattilaisten käyttöön, mutta visuaalisen ilmeensä ja konkreettisuutensa vuoksi se soveltuu hyvin myös nuorten, vanhempien ja lapsiperheiden käyttöön. Kartta lähetettiin kaikkiin varsinaissuomalaisiin kuntiin ja kattavasti hankkeen yhteistyökuntiin Turkuun, Raisioon, Saloon, Maskuun, Mynämäelle ja Nousiaisiin sosiaali- ja terveys-, nuoriso-, kasvatus- ja opetustoimen ammattilaisille sekä alan oppilaitoksiin. Ammattilaisille suunnatut Lastensuojelun järjestömessut toteutettiin syksyllä 18.11. Perhetalo Heidekenillä. Messuilla tuotiin esille järjestöjen osallisuutta lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemisessa ja eriarvoisuuden ehkäisemisessä. Mukana oli 20 jäsenjärjestöä näytteilleasettajana ja 17 ajankohtaista tietoiskua varhaisen tuen, ehkäisevän työn ja lastensuojelun palveluista. Messukävijöitä oli kaikkiaan n. 400. Tulokset ja tuotokset: Kuntakohtaiset tilastot, tiedotteet ja raportit jäsenjärjestöjen ehkäisevistä palveluista ja niiden käytöstä Raisiossa, Akselikunnissa Masku, Mynämäki, Nousiainen sekä Turussa ja Salossa. Kuntakohtaiset raportit jäsenjärjestöjen toiminnan tunnettuudesta, palvelujen käytöstä, käytön esteistä ja edellytyksistä, palvelutarpeista ja kunta-järjestöyhteistyöstä pilottikunnissa. Lastensuojelujärjestöjen vertaisryhmätoiminnan palvelukartta. Lastensuojelun järjestömessut Lapsen oikeuksien päivänä Perhetalo Heidekenillä Turussa. Yhteistyötä kuntien, järjestöjen, seurakuntien, Perhetalo Heidekenin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa jatkettiin erilaisissa työryhmissä, kokouksissa ja muissa tapaamisissa. Hanke osallistui Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin päihteitä käyttävän alle 18-vuotiaan nuoren hoitoketju-työryhmän Turun mallin ja alueellisen mallin palvelujen päivitykseen ja seurantaan. Jäsenjärjestöjä tuettiin palvelujen kirjaamisessa Palve -tietokantaan. Hanke esitteli jäsenjärjestöjen ehkäisevää lastensuojelutyötä ja palvelutiedon hakemista, Perhetalo Heidekenin varhaisen tuen palveluja sekä kunta-järjestöyhteistyön hyviä käytäntöjä useissa eri tilaisuuksissa, joihin osallistui lasten ja nuorten ja lapsiperheiden parissa toimivia ammattilaisia ja opiskelijoita. Hanketiimi arvioi kehittämistoimintaansa CAF – itsearvioinnin ja Suunta – työkalun avulla. Ohjausryhmä arvioi hankkeen kumppanuuksia ja resursseja. Hankkeen tuloksia arvioitiin myös Raha-automaattiyhdistyksen toimesta osana KASTE - järjestöhankkeiden arviointia. Järjestö neuvotteli kevään aikana RAY:n ja Lastensuojelun Keskusliiton kanssa keskusliiton kehittämän ja ylläpitämän PALVE – tietokannan siirrosta järjestölle alueelliseksi tietokannaksi osana mahdollista jatkohanketta. Asia tuli ajankohtaiseksi Lastensuojelun Keskusliiton luopuessa Lapsitiedon keskuksen kehittämishankkeesta, jossa PALVE -tietokantaa oli kehitetty. PALVE – tietokannan avulla on usean vuoden ajan kehitetty jäsenjärjestöjen toimintojen ja palvelujen näkyväksi tekemistä ja markkinointia VarsinaisSuomen alueella. Hankkeelle haettiin syyskuussa Raha-automaattiyhdistykseltä jatkorahoitusta. Joulukuussa julkaistun RAY:n ennakkopäätöksen mukaan hanke saa rahoituksen vuosille 2012–2013 kehitettyjen toimintamalli- 9 en ja tulosten juurruttamiseen sekä Lastensuojelun Keskusliiton kehittämän PALVE – tietokannan siirtämiseen ja jatkokehittämiseen jäsenjärjestöjen ylläpitämäksi alueelliseksi toiminnaksi. 4.3 Murkkuneuvola -hanke 2011–2015 Murkkuneuvola -hanke sai Raha-automaattiyhdistykseltä rahoituksen vuosille 2011–2015. Vuodelle 2011 rahoituksen osuus oli 160 000 euroa. Hanke käynnistyi maaliskuun alussa, jolloin projektipäällikkö ja projektisihteeri aloittivat työt osa-aikaisesti. Kevään aikana hankkeeseen rekrytoitiin kaksi koordinaattoria, joiden työsuhteet alkoivat 9.5. Kesäkuun alusta alkaen hankkeen henkilöstöresurssina olivat kokopäiväiset projektipäällikkö ja kaksi koordinaattoria sekä osa-aikainen projektisihteeri (40 %). Hankkeessa kehitetään uudenlaista varhaisen tuen toimintamallia, ”Linkki-toimintaa”, 12–18 -vuotiaiden nuorten ja heidän vanhempiensa tukemiseen. Tarkoituksena on tarjota nuorille ja heidän vanhemmilleen apua ja tukea murrosikään, nuoruuteen ja kasvatukseen liittyvissä haasteissa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja matalan kynnyksen periaatteella. Tavoitteena on nuoren psykososiaalisen kehityksen tukeminen ja hyvinvoinnin edistäminen, vanhemmuuden tukeminen ja vanhempien omien voimavarojen vahvistaminen sekä nuoren ja vanhemman keskinäisen suhteen tukeminen. Järjestöjen keskinäistä ja kuntayhteistyötä pyritään hankkeen aikana tiivistämään siten, että toiminta näyttäytyy asiakkaalle yhtenä palveluna vaikka mukana on eri toimijoita. Päämääränä on pysyvän muutoksen aikaansaaminen lasten, nuorten ja heidän perheidensä ehkäisevien ja varhaisen tuen palveluiden järjestämisessä ja toimintatavoissa. Linkki-toiminnan tukimuotoja nuorille ja vanhemmille ovat lyhytkestoinen keskusteluapu, puhelinneuvonta, ryhmä- ja vertaistoiminta sekä tietoiskut ja teemaillat. Lisäksi hanke järjestää ammattilaisille varhaiseen tukeen liittyvää koulutusta. Linkin palvelut ovat maksuttomia ja niihin hakeudutaan oma-aloitteisesti tai ammattilaisen ohjaamana. Hankkeen toimipiste ”Linkki” sijaitsee Perhetalo Heidekenillä, josta jalkaudutaan viikoittain pilottikouluihin Raisiossa ja Salossa. Raision pilottikoulu on Vaisaaren koulu ja Salon pilottikoulut ovat Halikon Armfeltin koulu sekä Halikon lukio. Hanke on tehnyt kirjalliset yhteistyösopimukset kolmen kunnan ja kahdeksan järjestön kanssa. Yhteistyökumppaneita ovat Turun, Raision ja Salon kaupungit sekä järjestöistä Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry, KOTA – Lasten ja nuorten hyvinvointi ry, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri, Raide ry, SPR:n Turun Nuorten turvatalo, Suomen Uusperheellisten Liitto ry, Turun ensi- ja turvakoti ry ja Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry. Muita yhteistyökumppaneita ovat Turun Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kasvatusasiain keskus. Hankkeen ensimmäisen toimintavuoden painopistealueita olivat hankkeen organisoituminen, Linkkitoiminnan käynnistäminen, verkostoituminen, lähtötilanteen kartoitus ja tiedottaminen. Hankkeen kehittämistyön tueksi perustettiin ohjausryhmä, jossa on mukana edustajat hankkeeseen osallistuvista kunnista, jäsenjärjestöistä ja muista yhteistyötahoista. Turussa hankkeen käytännön kehittämistyön tukena ja ideariihenä toimii yhteistyöjärjestöjen ja seurakuntayhtymän edustajista koottu Linkki-rukkanen -työryhmä ja pilottikouluissa koulujen oppilashuoltoryhmät. Alkukesän aikana tarkistettiin hankesuunnitelma ja projektin painopistealueet sekä tuotettiin projektin hallinnan ja seurannan tueksi Tekryn Suunta-työkalun mukainen logiikkakuva. Hankkeelle laadittiin myös viestintäsuunnitelma ja alustava arviointisuunnitelma. Lisäksi tehtiin Projektin onnistumisen lähteet – kartoitus ja tarkistettiin hankkeen riskianalyysi. Linkin toimipiste Perhetalo Heidekenillä saatiin valmiiksi ja avattiin elokuussa. Halikossa Armfeltin koululta saatiin Linkki-toiminnan käyttöön oma huone, joka kalustettiin ja sisustettiin viihtyisäksi vastaanottotilaksi. Hankkeen koordinaattoreista Kirsi Rostenin työpanos oli syksyn ajan yhden päivän viikossa Halikossa. Vastaavasti toisen koordinaattorin, Anu Nurmen, työpanoksesta oli yksi päivä viikossa Raisiossa. Koordinaattorin käytössä oli Vaisaaren koulussa tarvittaessa terveydenhoitajan huone. Hankkeen yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä tavattiin tiiviisti koko vuoden ajan. Yhteisissä palavereissa ja työryhmissä kartoitettiin lähtötilannetta ja suunniteltiin tulevaa yhteistyötä ja toiminnan käynnistämistä. Yhteistyöpalavereja pidettiin vuoden aikana kaikkiaan 83. Kesäkuussa pidettiin myös verkostokonsultin vetämä Tulevaisuuden muistelu – verstas, johon osallistuivat eri yhteistyökumppaneiden edustajat. Osana alkukartoitusta Turun Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskukselle annettiin toimeksiannoksi koota raportti nuorten hyvinvointiin ja vanhemmuuteen liittyvistä tutkimuksista, hankkeista, projekteista ja mittaristosta. Raportti valmistuu alkuvuoden 2012 aikana. 10 Linkki-toiminnan aloitusseminaari toteutettiin yhteistyössä Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen kanssa 5.10. Turun yliopistolla. Seminaari oli avoin nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville kuntien ja järjestöjen ammattilaisille, joita oli paikalla 45. Ammattilaisille ja yhteistyökumppaneille Murkkuneuvolahanketta ja Linkki-toimintaa esiteltiin kaikkiaan yhdeksässä tilaisuudessa. Syksyn aikana Linkin toimintaan kävi tutustumassa n. 450 ammattilaista ja opiskelijaa. Ajankohtaisista asioista tiedotettiin Linkin kuukausitiedotteessa, joka lähetettiin sähköisesti yhteistyökuntien nuorten ja perheiden parissa toimiville ammattilaisille. Lisäksi toiminnasta tiedotettiin järjestön nettisivuilla ja Facebookissa, jonne Linkille luotiin oma profiili. Linkki-toiminnasta tuotettiin alkusyksystä yleisesite, jota jaettiin laajasti nuorten ja vanhempien kanssa työskenteleville ammattilaisille yhteistyökunnissa ja eri tilaisuuksissa suoraan vanhemmille. Toimintaa markkinoitiin vanhemmille Raisiossa ja Halikossa pilottikoulujen vanhempainilloissa (5), Turussa Kasvamme yhdessä -hankkeen vanhempainilloissa (7) ja seurakunnan rippikoululaisten vanhempainilloissa (2). Toiminnan käynnistymisestä tiedotettiin myös pilottikoulujen lukuvuositiedotteissa, nettisivuilla ja sähköisen Wilma-järjestelmän kautta. Nuorille toimintaa markkinoitiin mm. Turussa lukion 1-luokkalaisille suunnatussa Lucky Lukio tapahtumassa, pilottikoulujen ilmoitustauluilla, tukioppilaiden kautta ja koululaisryhmien vierailukäynneillä, joiden aikana kaikkiaan n. 160 oppilasta kävi tutustumassa toimintaan. Raisiossa oppilaita tiedotettiin myös Vaisaaren koulun Murkkumetsässä pidetyssä Linkki-Parkissa, jota toteutettiin tiistaisin ruokavälituntien ajan. Linkki-Parkissa tehtiin lisäksi oppilaille ”Nuorten ääni Vaisaaresta” -kartoitusta ja jaettiin nuoruuteen liittyvää materiaalia. Nuorten vanhemmille järjestettiin syksyn aikana kaksi maksutonta luentotilaisuutta. 5.10. pidettiin ”Eväitä vanhemmuuteen” luentotilaisuus, jossa oli mukana 25 osallistujaa ja 3.11. ”Ajankohtaista huumeista” tietoisku, johon osallistui 19 vanhempaa. Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry toteutti syksyn aikana Linkin tiloissa Vanhempien eron ABC-illan ja 10.10.–12.12. Hyvä ero -ryhmän, jossa oli mukana viisi vanhempaa. Hanke järjesti 1.-2.12. Vetskari-ohjaaja -koulutuksen, joka antaa valmiuksia nuorten eroryhmien ohjaamiseen ja yksilölliseen tukemiseen vanhempien eron jälkeen. Koulutukseen osallistujat koottiin hankkeen yhteistyökumppaneiden ammattilaisista. Raisiosta mukana oli kolme kunnan ja yksi seurakunnan työntekijä, Halikosta kaksi kunnan työntekijää ja Turusta yksi kunnan ja kaksi seurakunnan työntekijää. Järjestöistä koulutukseen osallistui 10 työntekijää. Koulutuksen toteutti Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ry. Asiakastyö Neuvontaa, tukea ja ohjausta annettiin syksyn aikana puhelimitse, sähköpostitse ja henkilökohtaisissa tapaamisissa. Koordinaattorit olivat arkipäivisin tavoitettavissa puhelimitse ja sähköpostitse pääsääntöisesti klo 8-16 välillä. Keskusteluapua annettiin syksyn aikana pilottikouluilla ja Perhetalo Heidekenillä sekä ajanvarauksella että ilman ajanvarausta. Perhetalo Heidekenillä toteutettiin syksyn ajan avointa vastaanottotoimintaa torstaisin Avoimessa Linkissä järjestöjen ja seurakunnan yhteistyönä. Vanhempia kävi Avoimessa Linkissä vaihtelevasti, nuoria ei saatu tavoitettua. Nuorille tuotetaan oma esite vuoden 2012 alussa, jolloin markkinointia saadaan tehostettua. Linkki-toimintaan tuli yhteydenottoja syys-joulukuussa kaikkiaan 71 (taulukko 1). Eniten yhteydenottoja (33) tuli syksyn aikana Salosta. Turusta yhteydenottoja oli 27 ja Raisiosta yhdeksän. Muista kunnista otettiin yhteyttä koordinaattoreihin kaksi kertaa. Taulukko 1. Yhteydenotot syys-joulukuussa 2011 Kunta Kpl Salo 33 Turku 27 Raisio 9 Muu 2 Yhteensä 71 11 Suurin osa yhteydenottajista (48) oli vanhempia. Ammattilaiset olivat yhteydessä koordinaattoreihin 17 kertaa ja nuoret 15 kertaa. (taulukko 2) Taulukko 2. Yhteydenottaja Yhteydenottaja Vanhempi Ammattilainen Nuori Kpl 48 17 15 Suurin osa yhteydenotoista tapahtui puhelimitse (33). Henkilökohtaisia tapaamisia oli yhteensä 30, joissa tavattiin joko vanhempaa tai nuorta yksinään tai vanhempaa/vanhempia yhdessä nuoren kanssa. Sähköpostitse koordinaattoreihin oltiin yhteydessä 12 kertaa. (taulukko 3) Taulukko 3. Yhteydenottotapa Yhteydenottotapa Puhelu Tapaaminen Sähköposti Kpl 33 30 12 Syitä yhteydenottoon olivat esimerkiksi ristiriidat nuoren ja vanhemman välillä, nuoren ongelmat kaverisuhteissa tai koulunkäynnissä, nuoren kapinointi tai piittaamattomuus kodin säännöistä ja huoli nuoren voinnista tai mielialasta. Myös vanhemman tukeminen kasvatusasioissa, vanhemman väsymys ja oma jaksaminen tai huoli perhetilanteesta ovat olleet yleisiä aiheita. 5. VIESTINTÄ Järjestön viestinnällä edistettiin perustoiminnan ja kehittämishankkeiden toiminnan tunnettavuutta. Toimintaa tehtiin tunnetuksi www.vslapset.fi nettisivujen, sähköpostien, esitteiden, raporttien, mediatiedotteiden ja sosiaalisen median avulla. Järjestön ajankohtaisista asioista kertova Uutiskirje julkaistiin vuoden aikana neljä kertaa. Uutiskirjeellä informoitiin jäsenjärjestöjä, julkisen sektorin toimijoita sekä yhteistyökumppaneita järjestön ja sen hankkeiden ajankohtaisesta toiminnasta. Järjestön hallituksen kokousten esityslistat (8 kpl) ja pöytäkirjat (8 kpl) lähetettiin lisäksi sähköpostitse kaikille jäsenjärjestöille. Nämä asiakirjat korvasivat aiempien vuosien tapaan perinteisen jäsenkirjeen. Järjestöjen kehittämishankkeet julkaisivat omat hanketiedotteensa, joiden avulla informoitiin järjestöjä ja kuntia hankkeisiin liittyvistä ajankohtaisista asioista. Järjestön perustoiminnasta laadittiin englanninkielinen järjestöesite ja päivitettiin järjestöjen nettisivuja. Nettisivuille suunniteltiin hallituksen käyttöön suljetut sivut, jotka tullaan avaamaan huhtikuussa 2012. Hallituksen sivuille tullaan tallentamaan hallituksen kokousasiakirjat ja dokumentit. 6. HALLINTO JA TALOUS 6.1. Luottamuselimet, johtaminen Hallitus kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. Hallituksen puheenjohtajana toimi Maija Perho ja varapuheenjohtajana Elina Heikkilä. Hallituksen tukena työskenteli työvaliokunta, joka kokoontui kuusi kertaa, näistä neljä kokousta pidettiin sähköpostikokouksena. Työvaliokuntaan kuului hallituksen puheen- 12 johtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen valitsemana jäsenenä Anja Tolonen. Esittelijänä toimi toiminnanjohtaja Eija Heimo. Kevätkokous pidettiin 16.5.2011. Kevätkokouksessa oli läsnä kokousedustajat yhdeksästä eri jäsenjärjestöstä ja lisäksi neljä muuta osallistujaa. Kevätkokouksessa hyväksyttiin tilinpäätös ja vuosikertomus vuodelta 2010. Sääntömääräinen syyskokous pidettiin 29.11.2011, siihen osallistui edustajia 14 eri jäsenjärjestöstä. Syyskokouksessa hyväksyttiin toimintakertomus ja talousarvio vuodelle 2012 ja valittiin kolme uutta jäsentä hallitukseen erovuoroisten tilalle. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry oli vuonna 2011 jäsenenä tai osakkaana seuraavissa yhteisöissä: Lastensuojelun Keskusliitto Sosiaalialan Työnantajat ry Kiinteistöosakeyhtiö Heideken. Hallituksen varsinaisina jäseninä olivat Eija Heimo (vpj.), Hannele Suomi ja Pekka Larkela ja varajäseninä Elina Heikkilä, Anja Tolonen ja Jari Lehtinen. Kiinteistöosakeyhtiön hallitus kokoontui kolme kertaa vuoden aikana. Sosiaalialan osaamiskeskus Ab Vasso Oy Jäsenyys järjestössä Järjestön jäsenenä voi olla rekisteröity yhdistys, säätiö tai yhteisö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia Varsinais-Suomessa. Vuoden 2011 lopussa järjestössä oli 28 jäsentä. Uutena jäsenenä järjestöön liittyi vuoden alussa Folkhälsans Förbund rf. Järjestön jäsenet on lueteltu liitteessä 1. 6.2. Talous Vuonna 2011 järjestön tuloslaskelman ylijäämä oli 6065 euroa. Suurin toiminnan rahoittaja oli RAY, sen osuus järjestön tuotoista oli kaikkiaan 79,7 %. Järjestön perustoimintaan saatiin RAY:n kohdennettua toiminta-avustusta 73 000 euroa. Siihen haettiin 27 000 euron korotusta, mutta sitä ei myönnetty. Vuonna 2011 projektien toimintaan käytettiin kaikkiaan 289 548 euroa. 6,4 % 13,9 % 16,1 % RAY-kohdennettu toiminta-avustus RAY-projektirahoitus Vuokratuotot 63,6 % Muut tuotot Kuvio 1. Järjestön rahoituslähteet vuonna 2011. 13 Taulukko 4. Järjestön tuotot vuosina 2011 ja 2010. Tuotot 2011 RAY –kohdennettu toiminta-avustus RAY-yleisavustus RAY -projektit Muu yleisavustus (Turku) Muut tuotot (tilavuokrat, ym) Muut tuotot Varainhankinta Kulukorvaukset (TUEXI-hanke) Palkkatuki Tuotot yhteensä 2010 73 000 289 548 2 000 63 376 2 825 24 107 455 043 72 000 307 222 52 380 7 325 2 540 14 203 19 966 475 636 Taulukko 5. Järjestön kulut vuosina 2011 ja 2010. Kulut Henkilöstökulut Toimintakulut, tiedotus, tutkimus Hallinto- ja toimistokulut Tilakustannukset (varsin.toiminta) Muut kulut (hoitovastikkeet, korot) Muut kulut (hankinnat) Kulut yhteensä Tilikauden yli-/alijäämä 2011 302 156 40 104 17 683 22 587 48 886 17 559 448 977 + 6 065 2010 313 682 89 934 15 208 18 205 42 228 2 202 475 584 + 52 Turun kaupunki myönsi järjestölle toiminta-avustusta 2000 € yhdistyksille jaettavasta toimintaavustusmäärärahasta. Määräraha mahdollisti osaltaan perustoiminnan tuen yhteistyöhankkeiden kehittämiselle. Hallitukselle raportoitiin säännöllisesti järjestön taloudesta kuukausittaisten kuluraporttien ja neljännesvuosittaisten tuloslaskelmien avulla. Hallitukselle raportoitiin säännöllisesti kokous- ja koulutustilojen käyttöasteesta ja vuokratuotoista. Järjestön Alueellinen Nuorten Tukihenkilötoiminta TUEXI – hanke päättyi 31.5.2011. RAY:n myöntämästä rahoitusosuudesta jäi käyttämättä 14 847 euroa. Jo nostettu avustusosuus 4 847 euroa siirrettiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirille tukihenkilötoimintaan Sosiaali- ja terveysministeriön antaman päätöksen mukaisesti. Jo myönnetyn, nostamattoman avustusosuuden Raha-automaattiyhdistys siirsi suoraan Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirille. 6.3. Varainhankinta, sijoitus- ja rahoitustoiminta Varainhankinnalla sekä sijoitus- ja rahoitustoiminnalla katettiin järjestön hallinnon ja perustoiminnan kuluja yhteensä 12 002 €, mitä osuutta toiminnasta RAY:n kohdennettu toiminta-avustus ei riittänyt kattamaan. Vuonna 2011 järjestön varainhankinta muodostui pääosin jäsenmaksutuloista, jotka olivat yhteensä 2240 €. Jäsenmaksun suuruus oli 100 € niiltä jäsenjärjestöiltä, joilla oli palkattua henkilökuntaa ja 60 € niiltä järjestöiltä, jotka toimivat puhtaasti vapaaehtoisvoimin. Jäsenjärjestöistä vapaaehtoisvoimin toimi seitsemän järjestöä. Palkattua henkilökuntaa oli 21 jäsenjärjestöllä. Jäsenmaksu säilyi ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna. 14 Osana rahoitustoimintaa järjestö vuokrasi toimitiloja jäsenjärjestöille sekä kokous- ja ryhmätiloja myös muille tahoille perusjärjestötyön, hallinnon, lainanhoitokulujen ja kiinteistön hoitoon liittyvien kulujen kattamiseksi. Vuonna 2011 järjestön vuokralaisina oli Perhetalo Heidekenillä kaikkiaan seitsemän järjestöä. Lastensuojelun Keskusliiton vuokrasopimus päättyi 31.5.2011. Tilavuokrista ja muista tukipalveluista saadut tulot kasvoivat kaikkiaan 21 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu johtui pääasiassa kokous- ja koulutustilojen vuokratuotoista, jotka kaksinkertaistuivat onnistuneen markkinoinnin johdosta. Sekä järjestöille vuokrattavien toimistotilojen neliövuokraa että kokous- ja ryhmätilojen vuokria jouduttiin vuoden alusta korottamaan. Korotus perustui siihen, että Kiinteistöosakeyhtiö Heideken nosti Perhetalo Heidekenin hoitovastiketta 0,80 €/m²/kk energiakustannusten nousun vuoksi. Toimistotilojen vuokrankorotus vastasi hoitovastikkeen korotusta. Vuonna 2011 toimistotilavuokra oli jäsenjärjestöille 16,10 euroa/m²/kk, mikä sisälsi tilavuokran ja sähkön lisäksi keskitetyt tukipalvelut perhetalolla. 6.4. Perhetalo Heidekenin kiinteistö Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n omistuksessa on 54,29 % Perhetalo Heidekenin kiinteistön osakkeista ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry:llä 45,71%. Osakkeenomistajat perustivat joulukuussa 2007 Kiinteistöosakeyhtiö Heidekenin, joka omistaa ja hallitsee Perhetalo Heidekenin kiinteistöä. Perhetalo Heidekenin isännöinnistä vastaa Varsinais-Suomen Isännöintitalo Oy. Järjestö osallistui Kiinteistöosakeyhtiö Heidekenin hallitustyöskentelyyn. Kiinteistöosakeyhtiön hallitus kokoontui vuoden aikana kolme ja yhtiökokous kaksi kertaa. Järjestö otti lainaa Perhetalo Heidekenin kiinteistön ja tontin ostoa varten yhteensä 285 000 € loppuvuodesta 2007 ja alkuvuodesta 2008. Laina-aika on 20 vuotta. Osa lainasta (220 000 €) otettiin kiinteäkorkoisena lainana ja osa (65 000 €) sidottiin markkinakorkoiseen 12 kk:n euriboriin. Vuoden 2011 lopussa rahalaitoslainaa oli jäljellä yhteensä 236 744 €. Järjestö haki maaliskuussa yhdessä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin kanssa RAY:n investointirahoitusta vuodelle 2012 uusien lämmönsiirtimien hankintaan ja puurakennuksen peltikaton uusintaan. Joulukuussa saadun RAY:n ennakkopäätöksen mukaan järjestö on saamassa investointirahoitusta 15 000 € vuodelle 2012 ja 4000 € vuodelle 2013, joka on 70 % järjestölle kohdistuvista kokonaiskustannuksista. 6.5. Henkilöstö Vuoden 2011 aikana järjestössä työskenteli keskimäärin seitsemän kokopäiväisessä työsopimussuhteessa olevaa työntekijää ja kaksi osa-aikaista työntekijää työllistämistuella. Yhdessä enemmän – hankkeessa toimi lisäksi kaksi työelämävalmennettavaa, toinen tammi-maaliskuussa ja toinen touko-kesäkuussa. Projektityöntekijöiden ja työllistettävien työsuhteet olivat määräaikaisia. Toimistosihteerin työtehtävät jakautuivat perusjärjestötyön, Yhdessä enemmän -hankkeen sekä TUEXI – hankkeen ja Murkkuneuvola – hankkeen kesken. Työehtosopimuksen mukaiset yleiskorotukset 1,2 % maksettiin henkilökunnalle 1.5.2011 alkaen. Paikallisesti sovittava erä 0,8 % jaettiin yhdelle työntekijälle. Kehittämiskeskustelut käytiin työntekijöiden kanssa keväällä ja syksyllä. Viikoittaisissa työkokouksissa käytiin läpi ajankohtaisia asioita ja päivitettiin työsuunnitelmia. Koko henkilökuntaa koskevat viikkopalaverit pidettiin maanantaisin, yhteensä 33 kertaa. Henkilöstö kehitti itseään aktiivisesti osallistumalla alaa koskevaan koulutukseen. Henkilökunnan kehittämispäivät pidettiin maaliskuussa ja lokakuussa ja Tykypäivät toukokuussa ja marraskuussa. Osana työhyvinvointia henkilökunnalle jaettiin kulttuuri/ liikuntasetelit. Henkilöstön vaihtuvuus oli vuoden aikana suurta. Päättyneen TUEXI -hankkeen kaksi koordinaattoria siirtyi vuoden alusta Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin työntekijöiksi siirtosopimuksen mukaisesti. Uuteen Murkkuneuvola-hankkeeseen palkattiin koordinaattorit toukokuun alusta. 15 Yhdessä enemmän – hankkeen suunnittelija oli vanhempain- ja hoitovapaalla ja hänen sijaisensa vaihtuivat vuoden aikana kolme kertaa. Yhdessä enemmän – hankkeen viimeisen toimintavuoden päättyessä päättyivät myös hankkeen koordinaattorin ja suunnittelijan työsuhteet 30.11.2011. Työtyytyväisyyskyselyä ei toteutettu suunnitelmien mukaisesti vuoden aikana. Työsuhteiden päättyessä työntekijät täyttivät lomakkeen, jossa antoivat palautetta työstään, työyhteisön ilmapiiristä, yhteistyöstä ja johtamisesta. Annetun palautteen mukaan työntekijät olivat tyytyväisiä järjestön työilmapiirin, sisäiseen yhteistyöhön ja esimiestyöskentelyyn. Henkilöstöä koskevat tunnusluvut kerrotaan tarkemmin henkilöstötilinpäätöksessä (Liite 3). 7. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT, LÄHIAJAN RISKIT JA EPÄVARMUUDET Järjestön toiminnassa merkittävimpiä riskejä ovat edellisten vuosien tapaan Perhetalon kiinteistön lainojen hoitoon, toimitilojen vuokraustoimintaan sekä hallinnon ja perustoiminnan rahoitukseen liittyvät riskit. Järjestön yleisavustus muuttui vuoden alusta kohdennetuksi toiminta-avustukseksi. Muutoksen yhteydessä haettiin perustoimintaan sen kipeästi tarvitsemaa korotusta RAY:ltä. Toiminnan rahoitus jäi kuitenkin ennalleen. Korotusta aiempaan oli 1000 €/vuosi, millä ei ollut merkitystä kokonaisbudjetin kannalta. Vuositasolla RAY:ltä saatu kohdennettu toiminta-avustus ei riitä kattamaan järjestön hallinnon, perustoiminnan ja toiminnanjohtajan palkkauksen kuluja kokonaisuudessaan. Hallinnon ja perustoiminnan budjetti on vuoden 2012 talousarviossa edelleen tiukka eikä se salli mitään odottamattomia lisäkustannuksia. Sama trendi tulee olemaan myös seuraavien lähivuosien talousarvioissa. Siirtyminen II kalleusluokasta I kalleusluokkaan vuoden 2013 alusta vaikuttaa järjestön palkkakustannusten nousuun, mikä taas vaikuttaa hallinnon ja perustoiminnan rahoitusosuuden vähenemiseen. Sijoitus- ja rahoitustoiminnasta saaduilla vuokratuotoilla täytyy pystyä entistä enemmän kattamaan niitä kuluja, joita ei kohdennetulla toiminta-avustuksella pystytä kattamaan. Perhetalo Heidekenin ostosta syntyneet lainanhoitokulut, vuositasolla n. 25 000 euroa, rasittavat järjestön budjettia. Lainanhoitokulut ovat seuraavien viiden vuoden aikana kuitenkin hyvin ennustettavissa, johtuen siitä, että suurin osa lainasta on sidottu kiinteään korkoon. Vuoden 2011 aikana perhetalon investointilainan kulut olivat yhteensä 24 685 euroa, tästä lainan lyhennyksen osuus oli 14 252 euroa ja korkokulujen osuus 10 433 euroa. Kokous- ja ryhmätiloista saadut vuokratuotot kasvoivat vuoden aikana huomattavasti suhteessa aiempaan toimintaan, mikä omalta osaltaan helpotti rahoitustilannetta. Positiiviseen tulokseen vaikutti merkittävästi se, että järjestön tiloissa toteutettiin kolme kuukautta kestävä työvoimakoulutus. Lisäksi kokous- ja ryhmätilojen käyttöasteessa tapahtui yleisemminkin positiivista muutosta tehostuneen markkinoinnin tuloksena. Kokous- ja ryhmätilojen vuokratuottojen odotetaan tulevina vuosina pysyvän vuoden 2011 tasolla. Epävarmuus hallinnon ja perustoiminnan rahoituksen riittävyydestä varjostaa edelleen toiminnan menestyksellistä hoitamista ja kehittämistä. Järjestön toiminnan sisältö ja laajuus edellyttäisi kokopäiväisen toimisto/järjestösihteerin palkkausta. Tähän ei kuitenkaan nykyisellä rahoituksella ole mahdollisuutta. Toimistosihteerin työ kattaa vain 30 % kokopäiväisestä työstä, mikä tarkoittaa sitä, että toiminnanjohtajan työpanosta joudutaan kohdistamaan hallinnollisiin töihin, ja se aika on poissa toiminnan laadullisesta kehittämisestä. 16 LIITE 1 JÄSENJÄRJESTÖT, HENKILÖKUNTA, HALLITUS, TYÖRYHMÄT JA TOIMIKUNNAT Jäsenjärjestöt vuoden 2011 lopussa (28 jäsenjärjestöä) Auralan Kerhokeskus ry Folkhälsans Förbund r.f. (24.1.2011 alkaen) Erityishuoltojärjestöjen Liitto EHJÄ ry SOS-Lapsikylä ry Kataja ry KOTA –Lasten ja nuorten hyvinvointi ry Lounais-Suomen Mielenterveysseura ry, Turun Kriisikeskus Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Nuoriso-, perhetuki ja tiedotusyhdistys Raide ry Nuorten Ystävät Omaiset mielenterveystyön tukena, Lounais-Suomen yhdistys ry Operaatio Toivo ry Pelastakaa Lapset Perhekuntoutuskeskus Lauste ry Sateenkaari Koto ry Suomen Punainen Risti, Turun Nuorten turvatalo Suomen Uusperheellisten Liitto ry Turun ensi- ja turvakoti ry Turun Kaupunkilähetys ry Turun Lastenhuoltotyöntekijät ry Turun Lazarus-palvelu ry Turun NMKY ry, Sosiaali- ja kasvatustoiminta Turun seudun elatusvelvolliset ry Turun Seudun Yksinhuoltajat ry Varsinais-Suomen Perheterapiayhdistys ry Varsinais-Suomen Sijoituslasten vanhemmat ry Yhteiset Lapsemme – All our children ry Hallitus vuonna 2011 Puheenjohtaja Maija Perho, ohjelmajohtaja Jäsenet Heikkilä Elina, KOTA-Lasten ja nuorten hyvinvointi ry, varapuheenjohtaja varajäsen, Haataja-Nurminen Raija, MLL:n Varsinais-Suomen piiri ry Ketonen Jussi, Perhekuntoutuskeskus Lauste ry varajäsen, Kiesiläinen Kari, SOS-Lapsikylä ry Koskinen Samuli, Omaiset mielenterveystyön tukena, Lounais-Suomen yhdistys ry varajäsen, Jäntti Maija, Turun ensi- ja turvakoti ry Lehtinen Jari, Suomen Uusperheellisten Liitto ry varajäsen, Kirsi Broström, Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry Luoto Sami, Pelastakaa Lapset ry varajäsen, Lahdenkauppi Ilpo, Turun NMKY ry Tolonen Anja, SPR:n Turun Nuorten turvatalo varajäsen, Harri Lepistö, Turun seudun elatusvelvolliset ry Heimo Eija, toiminnanjohtaja, hallituksen sihteeri Syrjänen Johanna, projektipäällikkö, Murkkuneuvola-hanke Työvaliokunta Perho Maija, puheenjohtaja Heikkilä Elina, KOTA-Lasten ja nuorten hyvinvointi ry Tolonen Anja, SPR.n Turun Nuorten turvatalo Heimo Eija, toiminnanjohtaja 17 Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n henkilökunta Eloranta Eeva-Johanna, suunnittelija (31.5.2011 asti) Korpinen Marita, kokous-/aulaemäntä (7.2.2011 alkaen) Heimo Eija, toiminnanjohtaja Kilpeläinen Suvi-Kaisa, suunnittelija, Yhdessä enemmän (3.8.-30.11.2011) Kivelä Suvi, suunnittelija (vanhempain- ja hoitovapaalla) Nurmi Anu (9.5.2011 alkaen) Nyström Kirsi, kokous-/aulaemäntä (12.12.2011 asti) Rosten Kirsi, koordinaattori (9.5.2011 alkaen) Smiley Soile, toimistosihteeri/projektisihteeri Suonpää Vuokko, koordinaattori, Yhdessä enemmän-hanke 2009–2011 –hanke (30.11.2011 asti) Suvanto Nina, suunnittelija (2.5.–20.7.2011) Syrjänen Johanna, projektipäällikkö, Murkkuneuvola-hanke Tihinen Rita, kokous-/aulaemäntä (1.12.2011 alkaen) Yhdessä enemmän – hankkeen ohjausryhmä Elo-Kuru, Hannele Raision kaupunki Eloranta Eeva-Johanna, suunnittelija, Yhdessä enemmän -hanke (31.5.2011 asti) Haataja-Nurminen Raija, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Heimo Eija, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry, puheenjohtaja Koskinen Samuli, Omaiset mielenterveystyön tukena, Lounais-Suomen yhdistys ry Lagström Hanna, Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Lehtiranta Tiina, Turun AMK Orvasto Reima, Lastensuojelun Keskusliitto Ouramo Vuokko, Turku (varajäsen Virpi Poskiparta) Suonpää Vuokko, koordinaattori, Yhdessä enemmän – hanke Ylä-Herranen Tiina, Lounais-Suomen Remontti – hanke (varahenkilö Lyyra Virpi) Yhdessä enemmän - hankkeen projektiryhmä Eloranta Eeva-Johanna, Yhdessä enemmän -hanke (31.5.2011 asti) Kilpeläinen Suvi-Kaisa (3.8.–31.11.2011) Kivelä Suvi, Yhdessä enemmän -hanke (vanhempainvapaa, hoitovapaa 31.12.2011 asti) Suonpää Vuokko, Yhdessä enemmän -hanke Suvanto Nina, Yhdessä enemmän-hanke (2.5.–30.6.2011) Yhdessä enemmän – hankkeen yhteistyöryhmä: Lastensuojelujärjestöjen ja seurakuntien ylikunnallinen toimialaryhmä: Masku-Mynämäki-Nousiainen (jäsenjärjestön edustajat) Kallio Karoliina, SPR, Turun Nuorten turvatalo Koskinen Samuli, Omaiset mielenterveystyön tukena, Lounais-Suomen yhdistys ry Laaksonen Tuula, Srk Lohtander Monica, Srk Rippstein Katja, MLL:n Varsinais-Suomen piiri ry ja Mynämäen paikallisyhdistys Sinkkonen Sirkka, Srk Suonpää Vuokko, Yhdessä enemmän -hanke Tolonen Anja, SPR Turun Nuorten turvatalo Yhdessä enemmän – hankkeen työryhmä: Lastensuojelujärjestöjen ja seurakunnan alatyöryhmä: Raisio (jäsenjärjestöjen edustajat) Eloranta Eeva-Johanna, Yhdessä enemmän –hanke (31.5.2011 asti) Kallio Karoliina, SPR, Turun Nuorten turvatalo Kari Karanko, Turun seudun elatusvelvolliset Koskinen Samuli, Omaisen mielenterveystyön tukena, Lounais-Suomen yhdistys ry Laitakari Pipsa, MLL:n Varsinais-Suomen piiri ry Mäntylä Tytti, MLL:n Raision paikallisyhdistys Suonpää Vuokko, Yhdessä enemmän -hanke Tolonen Anja, SPR Turun Nuorten turvatalo Murkkuneuvola -hankkeen ohjausryhmä: Haapanen Mari, Salon kaupunki Heikkilä Elina, KOTA - Lasten ja nuorten hyvinvointi ry Kallio Hannele, Turun kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Karppinen Tiina, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Kiviluoma Tea, Turun kaupunki, kasvatus- ja opetustoimi Larkela Pekka, Suomen Uusperheellisten Liitto ry Lehtomäki Sanna-Tuulia, Raision kaupunki (varajäsen: Elo-Kuru Hannele) Nurmi Anu, Murkkuneuvola -hanke 18 Rippstein Katja, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Rosten Kirsi, Murkkuneuvola -hanke Syrjänen Johanna, Murkkuneuvola -hanke Tolonen Anja, SPR Turun Nuorten turvatalo, pj. af Ursin Piia, Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus (varajäsen: Lagström Hanna) Murkkuneuvola -hankkeen työryhmä Linkki-rukkanen: Aarnio Henna, Turun ensi- ja turvakoti ry Haataja-Nurminen Raija, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Hallbäck-Vainikka Teija, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Heikkilä Elina, KOTA - Lasten ja nuorten hyvinvointi ry Härkönen Pekka, Turun ensi- ja turvakoti ry Kallio Karoliina, SPR Turun nuorten turvatalo Karppinen Tiina, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Laitakari Pipsa, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Lehtonen Anna, Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry Nurmi Anu, Murkkuneuvola -hanke Paajolahti-Halme Marjukka, Salon Seudun Uusperheelliset ry Rippstein Katja, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Rosten Kirsi, Murkkuneuvola -hanke Syrjänen Johanna, Murkkuneuvola -hanke Tamminen Katja, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Tommila Aija, Raide ry Kiinteistöosakeyhtiö Heideken Oy:n hallitus Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n edustajat: Heimo Eija, toiminnanjohtaja, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry varajäsen Elina Heikkilä Suomi Hannele, Turun ensi- ja turvakoti ry varajäsen Anja Tolonen, SPR Turun Nuorten turvatalo Pekka Larkela, Suomen Uusperheellisten Liitto varajäsen Jari Lehtinen, Suomen Uusperheellisten Liitto MLL:n Varsinais-Suomen piiri ry:n edustajat: Raija Haataja-Nurminen, toiminnanjohtaja, MLL:n Varsinais-Suomen piiri ry varajäsen Jenny Oldenburg-Tiitto Taina Salmi, varajäsen Juha Alikoivisto Perhetalo Heidekenin johtoryhmä Haataja-Nurminen Raija, MLL:n Varsinais-Suomen piiri ry Heimo Eija, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Perhetalo Heidekenin viestintätyöryhmä Haataja-Nurminen Raija, MLL:n Varsinais-Suomen piiri ry Heikkilä Elina, KOTA – Lasten ja nuorten hyvinvointi ry Heimo Eija, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Koivunen Ulla, MLL:n Varsinais-Suomen piiri ry Smiley Soile, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Perhetalo Heidekenin talokokous Heimo Eija, puheenjohtaja, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Talossa toimivat työntekijät 19 LIITE 2 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinta Järjestöjä koskevat kirjaukset Raision hyvinvointisuunnitelmissa: Taulukko ja kuvaus jäsenjärjestöjen toimijoista ja palveluista ehkäisevän työn osalta. Suunnitelman nykytilan analyysi -osiossa huomioitu järjestöjen toiminta ja näkemykset. Toimenpidekirjauksissa on maininnat järjestöjen palveluista, mm. perhevalmennus, perhekeskustoiminnan kehittäminen, vanhempien vertaisryhmä- ja ryhmätoiminta, yhteistyö kouluympäristössä nuoriso- ja sivistystoimen kanssa. Toimenpidekirjaukset perhevalmennuksen ja vertaisryhmätoiminnan kehittämisestä, palvelujen yhteen sovittamisesta ja ylläpitämisestä yhteistyössä Raision eri hallintokuntien kanssa. Järjestöjä koskevat kirjaukset Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten hyvinvointisuunnitelmissa: Mahdollisuus MLL:n lastenhoitotoimintaan kaikissa kolmessa kunnassa. Kunnan verkkosivuille luodaan lastensuojelujärjestöille oma linkki, jonne kootaan tieto järjestöjen palveluista ja toiminnoista. Vapaaehtoistoiminnan kehittämistä varten perustetaan alueellinen yhteistyöryhmä yhdessä kunnan, järjestöjen ja seurakunnan kanssa. Järjestöt ovat mukana tuottamassa tukihenkilötoimintaa ehkäisevänä tukena yhtenäisen perusopetuksen oppilaille. Perhekeskustoiminnan kehittämiseksi laaditaan järjestöjen ja kuntien keskinäinen suunnitelma palvelutiedon yhteen kokoamiseksi ja palveluohjauksen toteuttamiseksi. Työryhmätyöskentely Turun kaupungin palvelujen kehittämisfoorumeissa: järjestöt tuottivat yhdessä kaupungin toimijoiden kanssa lasten ja nuorten palveluihin, käytäntöihin ja yhteistyöhön toimenpide-ehdotuksia, jotka huomioitiin kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa. Hyvinvointisuunnitelmien toimeenpanon ja toteutumisen seuranta ja arviointi: Lastensuojelujärjestöjen edustajat nimettiin Raision kaupungin asiakasyhteistyöryhmään ja palvelurakennetyöryhmään. Ryhmät tulevat jatkossa seuraamaan ja arvioimaan hyvinvointisuunnitelman toteutumista. Lastensuojelujärjestöjen edustaja nimetään Turun kaupungin hyvinvointijohtoryhmän alaiseen lasten ja nuorten alatyöryhmään. Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten osalta kerättiin lastensuojelujärjestöjen palvelutietoja ryhmä- ja kerhotoiminnan kehittämiseksi, asiakaspolkujen määrittämiseksi ja yhteistyökäytäntöjen luomiseksi kuntayhtymän alueella. Järjestöjen täydennyskoulutustarjonta kerättiin alueellisen täydennyskoulutuksen järjestämiseksi ko. kunnan kanssa. Koulutusten toteutumista seurataan jatkossa. Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten toimialaryhmässä sovittiin, että järjestöt osallistuvat perustettavaan ylikunnalliseen, palvelusektorit ylittävään työryhmään, joka määrittelee ehkäiseviä palveluja. 20 LIITE 3 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Henkilöstön määrä Vuoden 2011 aikana järjestössä työskenteli seitsemän (7) kokopäiväisessä työsopimussuhteessa olevaa työntekijää ja kaksi (2) osa-aikaista työllistettyä (22 t/vk), jotka olivat oikeutettuja työllistämistuen korotettuun palkkatukeen. Järjestön projekteissa työskentelevien työntekijöiden työsuhteet olivat määräaikaisia. Toimistosihteerin/projektisihteerin tehtävät jakautuivat Murkkuneuvola -hankkeen (40%), Yhdessä enemmän –hankkeen (30 %) ja perusjärjestötyön (30 %) kesken. Henkilöstön ammattirakenne Toiminnanjohtaja 1 projektipäällikkö (TUEXI-hankkeessa 31.5. asti ja Murkkuneuvola-hankkeessa 1.3.alkaen) 2 koordinaattoria, Murkkuneuvola-hanke, alkaen 1.5.2011 1 koordinaattori, Yhdessä enemmän – hanke, 30.11.2011 asti 1 suunnittelija, Yhdessä enemmän – hanke, 30.11.2011 asti 1 toimistosihteeri/projektisihteeri 2 osa-aikaista aula/kokousemäntää (palkkatuki) Henkilöstön koulutustaso Järjestön vakinaisista ja määräaikaisista työntekijöistä viidellä oli ylempi yliopistollinen tutkinto, yhdellä alempi yliopistollinen tutkinto ja kahdella ammattikorkeakoulututkinto tai opistotason tutkinto. Henkilöstön vaihtuvuus Henkilöstön vaihtuvuus oli vuoden aikana suurta. Päättyneen TUEXI -hankkeen koordinaattorit siirtyivät 1.1.2011 alkaen Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin työntekijöiksi siirtosopimuksen mukaisesti. Keväällä 2011 käynnistyneeseen Murkkuneuvola-hankkeeseen palkattiin koordinaattorit toukokuun alusta avoimella haulla. Yhdessä enemmän – hankkeen suunnittelija oli koko vuoden vanhempain- ja hoitovapaalla ja hänen sijaisensa vaihtuivat vuoden aikana kolme kertaa. Yhdessä enemmän – hankkeen viimeisen toimintavuoden päättyessä päättyivät myös hankkeen koordinaattorin ja suunnittelijan työsuhteet 30.11.2011. Yhdessä enemmän hankkeessa työskenteli kevään aikana yksi yliopistoopintonsa päättänyt työntekijä työelämäharjoittelijana. Henkilöstön ikä Henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 44 vuotta, nuorimman ollessa 31 -vuotias ja vanhimman 61 vuotias. Henkilöstön palveluksessa oloaika Vuoden 2011 lopussa henkilöstön työsuhteet järjestöön olivat: 0-1 v. 5-8 v. 3 henkilöä 3 henkilöä Henkilöstön kehittyminen Järjestön koko henkilökuntaa koskevia kehittämispäiviä järjestettiin kaksi kertaa, toinen päivä keväällä ja toinen syksyllä. Hankkeilla oli lisäksi omat kehittämispäivänsä, Murkkuneuvola-hankkeella neljä päivää ja Yhdessä enemmän – hankkeella kolme päivää. TUEXI – hankkeen työntekijä osallistui kolmeen koulutuspäivään, Murkkuneuvola -hankkeen työntekijät 23 koulutuspäivään. Koko henkilökunta osallistui lisäksi 21 tammikuussa pidettyyn Perhetalo Heidekenin työntekijöiden ensiapukoulutukseen. Toiminnanjohtaja osallistui arviointimentorikoulutukseen, jossa lähiopetuspäiviä oli yhteensä viisi päivää. Kehittämiskeskustelut käytiin henkilökunnan kanssa touko-kesäkuussa ja joulukuussa. Poissaolot Vuonna 2011 henkilökunnan sairaslomapäiviä oli 26 päivää ja sairaan lapsen hoitopäiviä 10 päivää. Henkilökunnan sairaslomat vähenivät edellisestä vuodesta 58 päivää ja sairaan lapsen hoitopäivät 15 päivää. Taulukko 1. Työntekijöiden sairauspoissaolopäivät vuonna 2011. Työntekijöiden poissaolopäivät lapsen sairauden takia vuonna 2011. 120 84 pv 100 80 Työntekijän sairaus 60 40 20 0 31 pv 25 pv 13 pv v. 2009 Lapsen sairaus 19 pv 9 pv v. 2010 v. 2011 Työhyvinvointi ja terveyshuolto Henkilöstön työterveyshuolto hoidettiin Lääkäriasema Pulssissa. Sopimus kattoi lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi yleislääkäritasoisen akuutin sairaanhoidon ja siihen liittyvät rajoitetut laboratorio- ja röntgentutkimukset. Järjestössä otettiin käyttöön Varhaisen tuen ja puheeksioton -toimintamalli osana ehkäisevää työterveyshuoltoa. Henkilökunnan Tyky-päivät järjestettiin toukokuussa ja marraskuussa. Osana työhyvinvoinnin kehittämistä henkilökunnalle jaettiin kulttuuri/liikuntasetelit.
© Copyright 2024