1. No category

TURKU ENERGIA OY
YHDYSKUNTAJÄTTEEN POLTTOLAITOS
YHTEENVETORAPORTTI
VUOSI 2012
JÄTTEENPOLTTOLAITOS
HELMIKUU 2013
1
SISÄLLYSLUETTELO
Sivu
1
YLEISTÄ
1.1
1.2
2
Vastuuhenkilöt
Viranomaispäätökset ja tarkkailuvelvoitteet
4
4
POLTTOLAITOKSEN KUVAUS
2.1
2.2
2.3
2.4
2.5
2.6
3
Jätteen vastaanotto
Polttoprosessi
Energian talteenotto
Savukaasujen puhdistuslaitteet
Prosessin ohjaus ja valvonta
Jatkuvatoimiset mittaukset
6
7
7
8
9
9
LAITOKSEN TOIMINNAN JA KÄYTÖNTARKKAILU VUONNA 2012
3.1
3.2
3.3
3.4
3.5
3.6
3.7
4
Laitoksella käsitellyt jätteet
Laitoksen toiminnassa syntyneet jätteet
Laitoksen käyttötarkkailu vuonna 2012
Jatkuvatoimiset päästömittaukset ja ulkomelumittaus
Seisokit, häiriötilanteet
Laitoksella tehdyt merkittävät huolto- ja muutostyöt
sekä hankinnat
Ympäristönsuojelun vuosiyhteenveto 2012
13
13
14
15
18
18
18
VELVOITEMITTAUKSET VUONNA 2012
4.1
4.2
4.3
4.4
4.5
5
Vuosittaiset savukaasujen päästömittaukset
Rinnakkaismittaukset
Poltto-olosuhdevaatimusten täyttymisen tarkastelu
Arinakuona, lentotuhka ja lopputuote
Kuona-altaiden vesien laadun tarkkailu
19
20
20
20
21
YHTEENVETO
5.1
5.2
5.3
5.4
Laitoksen toiminta
Laitoksen vuosipäästöt
Laitoksella tehdyt toimenpiteet
Arvio laitoksen toiminnasta
22
22
22
23
2
LIITTEET
1. Jätteenpolttolaitoksen prosessikaaviot
Liite 1.1 ”Orikedon jätteenpolttolaitoksen prosessit”,
Liite 1.2 ”Turun jätteenpolttolaitoksen jatkuvatoimiset päästömittaukset” ja
Liite 1.3 ”Turun jätteenpolttolaitos, puhdistustuotteiden käsittely”.
2. Vastaanotetut yhdyskuntajätteen määrät (kuukausittain ja kunnittain)
vuonna 2012
3. Kaatopaikalle toimitettu arinakuona
4. Vuoden 2012 velvoitemittausten taulukkoyhteenvedot
5. Ympäristönsuojelun vuosiyhteenveto 2012
6. Arinakuonan analyysitulokset vuosi 2012. Pohjakuonan laadunvalvontatutkimus: 3, 6, 10 ja 12/2012
7. Vuosipäästö linjakohtaisesti
8. Laitoksen vuosipäästö 2012. Vuosiyhteenveto, FTIR – mittalaite
3
TURUN KAUPUNKI
JÄTTEENPOLTTOLAITOS
Esa Grönroos
25.2.2013
TURKU ENERGIA OY
YHDYSKUNTAJÄTTEEN POLTTOLAITOS
YHTEENVETORAPORTTI VUODELTA 2012
1
YLEISTÄ
Turun kaupungin yhdyskuntajätteen polttolaitos sijaitsee Koroisten - Niuskalan alueella,
kaupungin omistamalla tontilla n. 4 km kaupungin keskustasta koilliseen. Alun perin
sveitsiläisen Von Roll AG:n toimittama laitos on valmistunut ja otettu käyttöön vuonna
1975 (katso karttakuva alla, Kuva 1).
Kuva 1. Jätteenpolttolaitos ja sen viereinen biolämpökeskus.
Laitoksen kiinteistörekisteritunnus on 853-92-41-3.
Jätteenpolttolaitoksen vieressä ”tontilla 2” sijaitsee Turku Energia Oy:n lämpökeskus.
Turun ja Porin lääninhallituksen Turun kaupungin jätteenpolttolaitoksen ilmansuojeluilmoituksesta antamassaan päätöksessä 30.11.1990 edellyttämä laitoksen mittava saneeraustyö toteutettiin vuosien 1994 - 1995 aikana. Saneeraustyön KVR- urakoitsijana toimi silloinen IVO International Oy.
4
Jätteenpolttolaitos muodostuu jätteen vastaanottoasemasta (ml. vaaka) tyhjennyshallista,
vastaanottosiilosta (jätebunkkeri), kahdesta arinakattilalinjasta, kahdesta jätelämpökattilasta, kahdesta sähkösuotimesta, molemmille polttolinjoille yhteisestä savukaasujen puhdistuslaitoksesta ja lopputuoteasemasta siiloineen sekä savukaasunpuhdistusjätteen siirtokuormausasemasta.
Laitoksella käsitellään n. 50 % laitoksen toiminta-alueella muodostuvan syntypaikkalajitellun sekajätteen määrästä. Jätteenpoltto tapahtuu laitoksen kahdessa rinnakkaisessa
arinatekniikkaan perustuvassa polttolinjassa.
Molempien polttolinjojen mitoituskapasiteetti on 4 t/h. Laitos tuottaa kaukolämpöä noin
90 - 110 GWh vuodessa ja toimii Turun kaupungin kaukolämmön peruskuormalaitoksena.
1.1
Vastuuhenkilöt
Vuoden 2011 (1.1.2011) alusta jätteenpolttolaitos on ollut Turku Energia Oy:n vastuulla ja
organisaatiossa.
Polttolaitoksella käytönvalvojana laitoksen toiminnasta ja ylläpidosta vastaa ylikonemestari:
Turku Energia Oy, yhdyskuntajätteen polttolaitos:
Ylikonemestari Esa Grönroos
Polttolaitoksenkatu 15
20380 TURKU
puh. (02) 262 4821
fax. (02) 262 4903
1.2
Viranomaispäätökset ja tarkkailuvelvoitteet
Jätteenpolttoasetus:
Valtioneuvoston asetus (VNa 362/2003) jätteen polttamisesta tuli voimaan 1.6.2003.
Asetusta sovelletaan poltto- ja rinnakkaispolttolaitoksiin, joissa poltetaan kiinteää tai nestemäistä jätelaissa (1072/1993) tarkoitettua jätettä.
Valtioneuvoston asetuksessa (VNa 362/2003) määritellään mm. laitosten toimintaa koskevat määräykset, ilmaan joutuvien päästöjen raja-arvot sekä savukaasujen puhdistuksesta
syntyvät jätevesipäästöt.
Asetuksen säännöksiä sovelletaan jo käytössä oleviin laitoksiin 28.12.2005 lukien.
5
Ympäristölupapäätös:
Orikedon jätteenpolttolaitos haki uutta ympäristölupaa alkuvuodesta v. 2008.
Lounais-Suomen ympäristökeskus on antanut 30.9.2009 Orikedon jätteenpolttolaitoksen
toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen Nro 72 YLO, Dnro LOS-2008-Y-275-111.
Ympäristölupapäätöksessä annetaan mm. laitoksen yleistä toimintaa koskevia määräyksiä,
ilmaan joutuvien päästöjen raja-arvot sekä määritellään poltosta ja savukaasujen puhdistuksesta syntyvien lopputuotteiden käsittely.
Em. päätös kumoaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen
28.3.2006, nro 22 YLO.
Turun Jätteenpolttoliikelaitos ja eräät ympäristön asukkaat ovat valittaneet Vaasan hallinto-oikeuteen 30.9.2009 annetusta ympäristönlupapäätöksestä.
Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään 17.11.2010, Nro 10/0292/1, hylännyt LounaisSuomen ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksestä 30.9.2009 tehdyt valitukset ja näin
ollen em. lupapäätös ja sen määräykset ovat voimassa.
Korkein hallinto-oikeus on antanut päätöksen 11.5.2012, Taltionumero 1225, Diaarionumerot 4290/1/10 ja 4335/1/10 ”Ympäristölupaa koskevista valituksista”, jossa Vaasan hallinto-oikeuden yo. päätöstä ei muuteta.
6
2
POLTTOLAITOKSEN KUVAUS
2.1
Jätteen vastaanotto
Jätteenpolttolaitokselle vastaanotettavan yhdyskuntajätteen laatu määräytyy alueellisten
jätehuoltomääräysten mukaisesti tapahtuvalla syntypaikkalajittelulla.
Poltettavan jätteen vastaanotto ja valvonta polttolaitoksella
Jätteenpolttolaitoksella vastaanotetaan jätteitä klo 6.15 - 21.15 välisenä aikana arkipäivisin
ja satunnaisesti juhlapyhien aattoina (ei iltaisin). Muina aikoina jätettä ei tuoda laitokselle.
Jäte tuodaan polttolaitokselle pääsääntöisesti ns. pakkaavilla jäteautoilla. Polttolaitokselle
tuleva jäte punnitaan portilla autovaa'alla ja puretaan jäteautoista 5 000 m3 – 7 000 m3 tilavuiseen jätteen vastaanottobunkkeriin. Laitokselle tuleva jäte on pääsääntöisesti Turun
kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti syntypaikkalajiteltua polttokelpoista
jätettä. Myös muissa kunnissa, joista jätettä tulee, on vastaavanlainen lajittelu.
Jätteen vastaanoton yhteydessä henkilökunta valvoo jätteen laatua silmämääräisesti, ja jätenosturin käyttäjä poistaa tarvittaessa jätteen joukosta suurikokoiset tai muuten polttoa
haittaavat esineet.
Jätteen kuljettajille annetaan palaute määräysten vastaisesta jätteestä.
Ympäristölupapäätöksen Nro 72 YLO, Dnro LOS-2008-Y-111, mukaisesti jätteen laatua
tarkkaillaan vähintään 20 kertaa vuodessa tehtävän näytteenoton perusteella. Näytteenotosta vastaa Turun seudun jätehuolto Oy.
Näytteenotto tapahtuu lähettämällä sattumanvaraisesti jätteenpolttolaitoksen vaa’alta jätekuorma Topinojan kaatopaikalle tarkempaan analyysiin.
Täällä jätekuorma levitetään maahan, ja siinä olevien polttoon soveltumattomien jakeiden
laatu ja määrä merkitään lomakkeelle.
Lomakkeet toimitetaan tiedoksi valvovalle viranomaiselle.
Vastaanotetun jätteen käsittely polttoon
Vastaanotettua jätettä sekoitetaan jätebunkkerissa kahmarinosturin avulla.
Jätebunkkeriin mahdollisesti joutuneet poltolle haitalliset suuret esineet nostetaan kahmarinosturilla erilleen poltettavasta jätteestä.
Edelleen suuret palavat jäte-erät voidaan pilkkoa polttoon soveltuviksi erillisellä bunkkerin ylätasolle sijoitetulla leikkurilla.
Jätebunkkerista tasalaatuistettu jäte nostetaan ja siirretään kahmari-nosturilla polttouunien
syöttösuppiloihin.
7
2.2
Polttoprosessi
Jätteen syöttö polttoon:
Jäte siirretään bunkkerista kahmarinosturilla polttolinjojen syöttösuppiloihin. Syöttösuppiloista jäte putoaa vinossa olevien suppilokuilujen kautta uuneihin arinoille, jotka jakautuvat kolmeen erilliseen lohkoon: syöttö/kuivaus/sytytysarina, polttoarina ja loppuunpalamisarina.
Arinajärjestelmän ansiosta poltettava jäte joutuu tehokkaaseen nosto- ja kiertoliikkeeseen,
jolloin palamisilma jakautuu tehokkaasti poltettavaan jätteeseen ja jätemassan loppuun palaminen tehostuu.
Jätteen poltto:
Palamisessa tarvittava ilma otetaan osittain jätebunkkerista, osittain uunihallista. Palamisilma johdetaan esilämmitettynä polttoon arinalla olevan jätekerroksen läpi alhaaltapäin
(primaari-ilma). Tulipesään puhalletaan toisioilmaa (sekundaari-ilma) ja syöttöarinan kynnykselle jäähdytysilmaa (Kuva 2 alla).
Tulipesän lämpötila on jätettä poltettaessa n. 1000 oC – 1100 oC.
Loppuun palanut jäte (kuona) putoaa pääarinan jälkeen vesijäähdytteiseen kuonaaltaaseen, josta se siirretään kuljettimella kuonabunkkeriin.
Kuva 2.
Palamisen vaiheet arinalla (periaatekaavio)
2.3
Energian talteenotto
Jätelämpökattilat:
Arinakattiloissa muodostuvat savukaasut johdetaan paineiseen laatikkokattilaan ja kiertoleijutekniikkaan perustuvaan ”FluxFlow”- jätelämpökattilaan eli kiertopetilämmönvaihtimeen. Täällä savukaasuista vapautuva lämpö otetaan talteen kuumaan, paineiseen veteen
ja siirretään kahden kaukolämmönvaihtimen (2 x 11 MW) kautta Turun kaupungin kaukolämpöverkkoon.
8
Kattilan petimateriaali, hiekka, erotetaan savukaasuista kattilan jälkeisissä sykloneissa ja
johdetaan takaisin kattilaan tai poistetaan kierrosta sähkösuotimen lähettimille silloin, kun
petimateriaalia vaihdetaan. Edelleen lämpöä otetaan talteen sähkösuodattimien jälkeen sijoitetuilla lisälämmönvaihtimella, ns. ekonomaisereilla.
Kummankin jätteenpolttolinjan lämmöntalteenottokyky on noin 10 MW.
2.4
Savukaasujen puhdistuslaitteet
Sähkösuotimet:
Kiertopetikattilan jälkeen savukaasut kulkeutuvat kummallakin linjalla yksikammioiseen
sähkösuotimeen. Sähkösuotimet, joiden pölyn erotuskyky on 98 %, toimivat savukaasujen
sisältämien hiukkasten ja niihin sitoutuneiden epäpuhtauksien esierottimina.
Erotettu pöly johdetaan mekaanisesti sille varattuun siiloon.
Savukaasupesuri:
Savukaasunpuhdistusyksikkö toimii kummankin polttolinjan yhteisenä savukaasun puhdistusjärjestelmänä.
Savukaasunpuhdistus perustuu ns. puolikuivaan kalkkimaitoa väliaineena käyttävään tekniikkaan.
Järjestelmässä savukaasut tulevat n. 220 C lämpötilassa reaktoriin, jossa kalkkimaito
(CaO + H2O) sumutetaan savukaasuihin. Kalkkimaito absorboi savukaasujen happamia
komponentteja: suolahappoa, fluorivetyhappoa ja rikkidioksidia.
Kalkkimaidon annostelua ohjataan FTIR- savukaasuanalysaattorin avulla.
Reaktorin jälkeen savukaasut ohjataan kanavareaktoriin, jossa tapahtuu aktiivihiilen lisäys,
ja siitä edelleen letkusuodattimen ja savukaasupuhaltimen kautta 89 m korkean savupiipuun. Piipusta ulostulevien puhdistettujen savukaasujen lämpötila on n. 140 oC.
Letkusuodattimesta kiinteä savukaasun puhdistuksen lopputuote johdetaan mekaanisesti
sille varattuun lopputuotesiiloon.
Savukaasunpuhdistusjätteen kuivapurkausasema:
Jätteenpolttolaitoksen savukaasujen puhdistuksesta syntynyt sekä sähkösuodattimen että
letkusuodattimen erote lastataan varastosiiloista erillisen siirtokuormauslaitteiston kautta
suljettuun kuljetustankkiin (kuivapurkausasema).
Nämä prosessin lopputuotteet kuljetetaan ja käsitellään Ekokem palvelut Oy:n toimesta
Porin käsittelykeskuksessa.
9
2.5
Prosessin ohjaus ja valvonta
Automaatio:
Jätteenpolttolaitoksen toimintaa (poltto, lämmön talteenotto ja savukaasunpuhdistus) seurataan, valvotaan ja ohjataan valvomoon sijoitetun automaatiojärjestelmän avulla.
Apuna käytetään samaan tilaan sijoitettua jatkuvatoimisen päästömittausjärjestelmän tiedonkeruu- ja tiedonkäsittely-yksikköä, joka antaa tietoa polton tehokkuudesta sekä savukaasupäästöjen tasosta.
Polttoprosessi:
Jätteenpolttolaitoksen toimintaa seurataan ja ohjataan valvomosta, jossa sijaitsevat kummankin polttolinjan ohjaus-, säätö- ja valvontalaitteet. Valvontahuone on miehitetty 24
h/vrk. Lisäksi laitoksella tehdään säännöllisiä tarkastuskierroksia, joiden yhteydessä suoritetaan tarpeelliset kunnossapito-toimenpiteet.
Palamista ohjataan ensisijaisesti säätämällä poltettavan jätteen ja palamisilmojen (primaari-ilma ja sekundaari-ilma) määriä.
Polton ohjaus perustuu lähinnä tulipesän lämpötilamittauksiin, kattilan menoveden lämpötilaan ja arinoiden alaosasta saatavaan väri-TV-kuvaan sekä jatkuvatoimisiin päästömittauksiin.
Sähkösuotimet:
Sähkösuotimien toimintaa valvotaan jännite- ja virtamittarien avulla. Suotimien toimittaja
tarkastaa ja huoltaa suotimet laitoksen vuosihuollon yhteydessä kerran vuodessa.
Savukaasunpuhdistus:
Puolikuivan savukaasun puhdistuslaitoksen toimintaa ohjataan laitokselle tulevan savukaasuvirran mukaan.
Kalkkimaidon syöttöä reaktoriin ohjaa HCl -analysaattori (FTIR - tekniikkaan perustuva
monikomponenttianalysaattori), joka sijaitsee savukaasukanavassa ennen savupiippua.
Aktiivihiilen syöttö savukaasuihin ohjautuu savukaasuvirran mukaan.
2.6
Jatkuvatoimiset mittaukset
Jatkuvatoimisilla mittalaitteilla tarkkaillaan laitoksen polttoprosessin, savukaasunpuhdistuksen tehokkuutta sekä yleisesti laitoksen toimintaa.
10
Mittalaitteita on sijoitettu prosessien seurantaa varten laitokselle seuraavasti:
Polttolinjat 1 ja 2:
Polttoprosessin tehokkuutta tarkkaillaan kummallakin polttolinjalla mittaamalla jatkuvatoimisesti tulipesässä savukaasujen lämpötilaa, jäännöshappipitoisuutta sekä savukaasujen
hiilimonoksidipitoisuutta. Savukaasujen lämpötilamittaus tapahtuu tulipesästä kolmesta eri
pisteestä. Savukaasujen jäännöshappipitoisuus mitataan tulipesän esierottimen kohdalta.
Savukaasujen hiilimonoksidipitoisuuden mittaus tapahtuu sähkösuodattimen jälkeisestä
kanavasta.
Em. mittausten lisäksi savukaasukanavasta ennen sähkösuodatinta mitataan savukaasujen
happipitoisuutta.
Savukaasunpuhdistuslaitos:
Savukaasunpuhdistuslaitoksen yhteyteen letkusuodattimen jälkeen on toteutettu laitoksen
varsinainen savukaasujen mittauspiste.
Mittalaitekokonaisuus toteuttaa savukaasuille Valtioneuvoston asetuksen (VNa 362/2003)
jätteen polttamisesta asettamat velvoitteet ja määräykset.
Savukaasunpuhdistuksen tehokkuutta tarkkaillaan mittaamalla jatkuvatoimisesti (FTIR tekniikkaan perustuvalla mittalaitteella) mm. savukaasun hiukkas-, suolahappo-, fluorivetyhappo-, rikkidioksidi- ja kokonaishiilivetypitoisuutta sekä savukaasun typen oksidien ja
hiilimonoksidipitoisuutta.
Savukaasupitoisuuksien redusointia varten on samaan pisteeseen toteutettu jatkuvatoiminen happi- ja vesipitoisuuksien mittaus.
Savukaasujen dioksiini- ja furaanipitoisuuksien (PCDD/F) tarkkailu
Savukaasujen dioksiini- ja furaanipitoisuuksia (VNa 362/2003 määrittelemät
PCDD/PCDF –yhdisteet, congeneerit) tarkkaillaan jatkuvatoimiseen näytteenottoon
perustuvalla menetelmällä (näytteenkeräin ja kerätyn näytteen analyysi, Kuva 3).
Laitteisto, ns. DECS –keräin, koostuu kolmesta erillisestä kokonaisuudesta (Kuva 3 alla):
näytteenkeruuyksikkö
näyteabsorbenttiä sisältävä ”patruuna” ja
kontrolliyksikkö
Kiinteästi savukaasukanavaan asennettu laitteisto on täysin automaattinen näytteenkeräin,
joka koostuu lämmitetystä näytteenkeräyssondista, lämmitetystä suodatinpatruunakotelosta, savukaasun jäähdytysjärjestelmästä, ”XAD-2” -näyteabsorbentista ja virtausmittauslaitteesta (Pitot -putki).
Jotta kosteus ei kondensoidu linjoihin, käytetään näytteenotossa lämmitettyä suodinkoteloa ja lämmitettyä näytelinjaa.
11
Kuva 3. Jatkuvatoiminen PCDD/PCDF näytteenottojärjestelmä (periaatekaavio)
Laitteistolle on tehty huoltosopimus laitetoimittajan kanssa.
Laitetoimittaja lähettää kerätyn näytteen analysoitavaksi joka toinen kuukausi. Analyysitulokset toimitetaan tiedoksi valvovalle viranomaiselle.
Piiput:
Kummassakin savukanavassa on savukaasujen tilavuusvirta- ja lämpötilamittaus.
Melumittaus:
Laitoksen toiminnasta aiheutuvia melupäästöjä ja niiden vaikutuksia lähivirkistysalueelle
ja lähimmälle asuinalueelle seurataan jätteenpolttolaitosta kiertävän ajotien varressa olevaan valaisinpylvääseen sijoitetulla jatkuvatoimisella äänitasomittauksella 1.7.2010 alkaen
(Kuva 4 alla), viranomaiselle esitetyn suunnitelman mukaisesti (raportointi kuukausittain).
Melumittauslaitteisto koostuu seuraavista komponenteista:
-
äänitasomittari Rion NL-21 (tarkkailuluokka 2)
tietokone
analysointiohjelma.
Mittauslaitteisto kalibroidaan 3 kk:n välein laitetoimittajan toimesta (huoltosopimus).
Päästömittausten tiedonkeruu- ja raportointijärjestelmä:
Laitoksen valvomossa on päästömittausten tiedonkeruu- ja raportointijärjestelmä.
Järjestelmän avulla raportoidaan laitoksen jatkuvatoimiset mittaukset sekä suoritetaan lupaehtojen mukainen päästömittausten redusointi.
Laitoksen prosessikaaviot on esitetty Liitteessä 1 seuraavasti:
”Orikedon jätteenpolttolaitoksen prosessit”,
”Turun jätteenpolttolaitoksen jatkuvatoimiset päästömittaukset”
12
Kuva 4. Meluaidatun laitosalueen ulkopuolelle (lounaispuolelle n. 30 m)
lyhtypylvääseen asennettu jatkuvatoimineen äänitasomittari
(Rion NL – 21) ja tiedonsiirtoyhteys
13
3
LAITOKSEN TOIMINNAN JA KÄYTÖNTARKKAILU VUONNA 2012
3.1
Laitoksella käsitellyt jätteet
Vastaanotetut jätteet vuonna 2012:
Jätteenpolttolaitokselle otettiin vuonna 2012 vastaan jätettä 48 522 tonnia.
Tästä määrästä polttoon ohjautui 48 390 tonnia syntypaikkalajiteltua sekajätettä tai polttokelpoista erityisjätettä.
Tilastot vastaanotetuista jätteistä on esitetty Liitteessä 2.
3.2
Laitoksen toiminnassa syntyneet jätteet
Yhdyskuntajäte:
Jätteenpolttolaitoksella syntyvä vähäinen määrä yhdyskuntajätettä poltetaan laitoksella.
Arinakuona:
Jätteenpolttouunien arinakuonaa muodostui vuonna 2012 yhteensä 7097 tonnia ja se kuljetettiin Topinojan kaatopaikalle.
Tilasto kaatopaikalle toimitetun arinakuonan määrästä on Liitteessä 3.
Lopputuote:
Ekokem Palvelut Oy:n kanssa v. 2012 solmitun käsittelysopimuksen mukaisesti toimitettiin Porin käsittelylaitokselle v. 2012 savukaasunpuhdistuksen lopputuotetta (sähkösuodinja pussisuodinerote) yhteensä 1 826 t.
Jätevedet:
Laitoksella syntyvät jätevedet saniteettitiloista johdetaan kaupungin viemäriverkostoon.
Vuonna 2012 laskettiin viemäriverkkoon saniteettitilojen jätevesiä n. 5 000 m3.
Polttoprosessista tulevat kuona-altaan jätevedet ohjataan savukaasunpuhdistuslaitoksen
prosessivedeksi.
Kuonabunkkerista kerätty vesi johdetaan ja käytetään kokonaisuudessaan ”puolikuivan”
savukaasunpuhdistusprosessin sumuttimen jäähdytysvetenä.
Prosessivesien osalta jätteenpolttolaitos on ”jätevedetön”.
14
3.3
Laitoksen käyttötarkkailu vuonna 2012
Jätteen käsittelykapasiteetti:
Yhdyskuntajätettä poltettiin laitoksella keskimäärin 3,3 t/h/polttolinja.
Käyttöaika:
Jätteenpolttolaitoksen yhteenlaskettu käyntiaika vuonna 2012 oli 14 664 tuntia
(I-uuni 7481 tuntia, II-uuni 7183 tuntia).
Lämpömäärä:
Laitoksella tuotettu, kaukolämpöverkkoon viedyn lämmön määrä vuonna 2012 oli
101 GWh eli keskimäärin 2,1 MWh/t (netto).
Lämmön talteenotto:
Lämmön talteenotossa käytetyn kiertopetihiekan määrä vuonna 2012 oli n. 835 tonnia.
Savukaasunpuhdistus:
Savukaasunpuhdistuksessa käytetyn kalkin määrä vuonna 2012 oli n. 389 tonnia ja aktiivihiilen määrä n. 4 tonnia.
Laitoksen toimintaa valvotaan jatkuvasti mm. seuraavien
parametrien avulla:
uunien ja pystykattiloiden lämpötila:
6 mittauspistettä/polttolinja
primaari- ja sekundaari-ilman syöttö arinalle, virtausmittaus
tuotettu kaukolämpöenergian määrän mittaus
kattilaveden lämpötilan mittaus
sähkösuotimet, virta- ja jännitemittaus
pesuri, savukaasujen eri epäpuhtauksien pitoisuudet (FTIR – tekniikka, katso
kohta 3.4), savukaasumäärän virtausmittaus ja savukaasun lämpötilamittaus,
kalkkimaidon virtauksen mittaus
PCDD/F yhdisteiden "jatkuvatoiminen" näytteenotto
jatkuvatoiminen ulkomelun mittaus
jatkuvatoimiset päästömittauslaitteet (FTIR – tekniikka)
TV kuva kummaltakin arinalta valvomossa
Laitoksen käytön kannalta tärkeiden mittausten lukemat merkitään käyttöpäiväkirjaan tunnin väliajoin.
15
3.4
Jatkuvatoimiset päästömittaukset ja ulkomelumittaus
3.4.1 Jatkuvatoimiset päästömittaukset
Jätteenpolttolaitoksella jatkuvatoimisen päästömittauslaitteiston mittaus- ja näytteenottokohdat sijoittuvat seuraavasti:
Polttouunit (molemmat linjat)
lämpötilamittaus kolme pistettä/uuni
esierotin O2-mittaus
Savukaasukanava välittömästi sähkösuotimen jälkeen (molemmat hormit)
hiilimonoksidi, CO
happi, O2
Savupiippu, taso +43.75 m merenpinnasta (molemmat hormit)
lämpötilamittaus
savukaasun virtausmittaus
3.4.2 Jatkuvatoimiset päästömittauslaitteet, FTIR - tekniikka
FTIR -laitteisto mittaa savukaasukanavasta ns. letkusuotimen jälkeen seuraavat päästökomponentit:
hiilimonoksidi, CO
vesipitoisuus, H2O
kloorivety, HCl
fluorivety, HF
typen oksidit, NOx
rikkidioksidi, SO2
kokonaishiilivedyt, TOC
Edellisten komponenttien lisäksi ko. kohdasta mitataan myös
savukaasujen hiukkaspitoisuus
happipitoisuus, O2
savukaasujen jatkuvatoiminen PCDD/PCDF näytteenkeräys
Laitoksen jatkuvatoimisten mittalaitteiden sijainnit on esitetty Liitteessä 1.2.
Savukaasumittausten tulokset on ympäristölupapäätöksen 30.9.2009 ja VNa 362/2003
mukaisesti ilmoitettava pitoisuuksina kuivassa savukaasussa, normaalitilassa redusoituna
11 % jäännöshappipitoisuuteen.
Mittaustietojen redusoinnit tehdään laskennallisesti puolikuivan savukaasun puhdistuslaitteiston jälkeen happi- ja vesimittausten avulla (FTIR – laite).
16
3.4.3 Ulkomelun mittaus
Laitoksen toiminnasta aiheutuvia melupäästöjä ja niiden vaikutuksia lähivirkistysalueelle
ja lähimmälle asuinalueelle seurataan jätteenpolttolaitosta kiertävän ajotien varressa olevaan valaisinpylvääseen sijoitetulla jatkuvatoimisella äänitasomittauksella 1.7.2010 alkaen
(Kuva 4), viranomaiselle esitetyn suunnitelman mukaisesti (katso Kuva 4).
3.4.4 PCDD/F – yhdisteiden "jatkuvatoiminen" näytteenotto
Savukaasujen dioksiini- ja furaanipitoisuuksia (VNa 362/2003 määrittelemät
PCDD/PCDF –yhdisteet, congeneerit) tarkkaillaan jatkuvatoimiseen näytteenottoon
perustuvalla menetelmällä laitoksen kesäseisokin jälkeen 1.8.2010 alkaen, (näytteenkeräin
ja kerätyn näytteen analyysi, Kuva 3).
Näytteenoton tulos raportoidaan joka toinen kuukausi viranomaiselle.
Huollot ja kalibroinnit:
Mittalaitteiden toimittaja on suorittanut huoltosopimusten mukaisesti (aiemmin asennetut
laitteet, uudet laitteet) mittalaitteiden huollot, kalibroinnit ja säädöt, vähintään kerran kuukaudessa.
Huoltojen yhteydessä on vaihdettu suodattimia, puhdistettu putkistoa ja vaihdettu muita
kuluvia komponentteja. Kalibroinnit on tehty tarkastamalla 0-pisteet typellä ja alueet aluekaasuilla.
FTIR- laitteiston kalibrointi tapahtuu automaattisesti kerran vuorokaudessa (laitteiston
oma sisäinen kalibroituminen).
Huoltosopimuksen piiriin kuuluvat kattila 1 ja 2 laitteet sekä savukaasun puhdistuslaitoksen jälkeen olevat laitteet eli kaikki laitoksen kaasuanalysaattorit.
Suoritettavat toimenpiteet perustuvat standardiin EN 14181 ja sen kohtaan ”AST”, jonka
mukaan kerran vuodessa on suoritettava seuraavat työt:
-
näytteenkäsittelyn toiminnan tarkistus
näytelinjan tiiveystesti
nollan ja alueen tarkistus
nollan ja alueen ryöminnän tarkistus
lineaarisuuskalibrointi
dokumentoinnin tarkistus.
Jätteenpolttolaitoksen eri mittalaitteiden QAL2- mittaukset toteutettiin velvoitemittauksen
14. – 16.5.2012 yhteydessä. Tarkastusmittaukset koskivat SO2-, NOx-, CO-, TOC-, HCl-,
savukaasun virtausta ja hiukkasmittauksia. Mittaukset tehtiin standardin SFS-EN 14181
mukaisesti.
Mittaustulosten perusteella laitoksen ilmaan johdettavat päästöt alittavat raja-arvot.
17
Laitosmittaukset vuonna 2012:
1. Polttolinjat
Linjakohtaiset mittaukset ovat toimineet koko vuoden hyvin.
Päästömittausten tiedonkeruun kuukausiraporttien pohjalta voi todeta, että mittalaitteet
ovat toimineet pääsääntöisesti moitteettomasti.
2. Savukaasunpuhdistuslaitos
Jätteenpolttolaitoksen jatkuvatoiminen päästömittauslaitteisto toteutetaan FTIR tekniikkaan perustuvalla laitteistolla.
Laitteisto mittaa savukaasukanavasta ns. letkusuotimen jälkeen ympäristölupapäätöksen
30.9.2009 ja VNa 362/2003 mukaisesti seuraavat päästökomponentit:
hiilimonoksidi, CO
vesipitoisuus, H2O
kloorivety, HCl
fluorivety, HF
typen oksidit, NOx
rikkidioksidi, SO2
kokonaishiilivedyt, TOC
Edellisten komponenttien lisäksi ko. kohdasta mitataan myös
savukaasujen hiukkaspitoisuus ja
happipitoisuus, O2
savukaasujen jatkuvatoiminen PCDD/PCDF näytteenkeräys.
Uusittu raportointikäytäntö noudattaa ympäristölupapäätöksen 30.9.2009 ja VNa 362/2003
asettamia mittaustulosten raportoinnista annettuja vaatimuksia ja ohjeita.
PCDD/PCDF näytteenkeräysjärjestelmälle on tehty huoltosopimus laitetoimittajan kanssa.
Laite huolletaan ja tarkastetaan käyntien yhteydessä.
FTIR -mittalaite huolletaan ja kalibroidaan kerran kuukaudessa mittalaitetoimittajan toimesta huoltosopimuksen mukaisesti.
Huoltojen yhteydessä on tarkastettu mittalaitteen toiminta ja näytteenottolinjojen toiminta.
Huoltojen välillä laitoshenkilökunta seuraa laitteen toimintaa säännöllisesti.
FTIR - laitteisto on toiminut hyvin ja luotettavasti koko vuoden 2012.
3. Piiput
Velvoitemittauksen yhteydessä v. 2012 tarkastettiin lämpötila- ja virtausmittaukset ja niiden näyttämien todettiin olevan luotettavia.
18
4. Tiedonkeruujärjestelmä:
Jatkuvatoimisten mittauslaitteistojen tiedonkeruu- ja raportointilaitteistoa sekä mittaustulosten raportointikäytäntöä on päivitetty vastaamaan ympäristöluvan 30.9.2009 vaatimuksia.
Raportointikäytäntö noudattaa jätteenpolttolaitoksen ympäristölupapäätöksen 30.9.2009 ja
VNa 362/2003 asettamia mittaustulosten raportoinnista annettuja vaatimuksia ja ohjeita.
3.5
Seisokit, häiriötilanteet
Laitos on ollut pois käytöstä kesäseisokin ajan 22.6. – 29.7.2012.
Puolikuiva savukaasunpuhdistuslaitos on toimintavuoden aikana ollut pois käytöstä kattiloiden käyttöaikana:
Polttolinja 1: 12 h
Polttolinja 2: 8 h
Sähkösuodattimet ovat toimintavuonna olleet pois käytöstä kattiloiden käyttöaikana seuraavasti:
Polttolinja 1: 9 h
Polttolinja 2: 14 h
Savukaasunpuhdistuslaitos ja sähkösuodatin eivät ole olleet samanaikaisesti pois käytöstä.
3.6
Laitoksella tehdyt merkittävät huolto- ja muutostyöt sekä hankinnat
Laitoksella on toimintavuonna 2012 tehty mm. seuraavat huolto- ja muutostyöt sekä hankintapäätökset:
molempien linjojen seisokkipuhdistus (kesä- ja muut seisokit)
molempien jätekahmarien tarkastus ja kunnostus
puhaltimien tarkastus ja huolto
savukaasunpuhdistuslaitteiston ja polttolaitteiston tarkastus ja vuosihuolto
raportointikäytännön kehittäminen (grafiikan lisäys ja muutokset)
savukaasunpuhdistusyksikön (letkusuodin) tarkastus ja kunnostus
letkusuotimen (savukaasut) sulkusyöttimen vaihto
3.7
Ympäristönsuojelun vuosiyhteenveto 2012
Polttolaitoksen vuosiyhteenvetoon (ympäristöhallinnon raportointipohjat) on kerätty keskeisiä laitoksen toimintaa koskevia tietoja kuukausittain.
Ympäristönsuojelun vuosiyhteenveto on Liitteenä 5.
19
4
VELVOITEMITTAUKSET VUONNA 2012
Viranomaisen määräämät
vuosittaiset savukaasujen päästömittaukset sekä
laitoksen QAL2 - tarkastusmittaus
tehtiin Ramboll Analytics Oy:n toimesta Turun kaupungin jätteenpolttolaitoksella 14.16.5.2012 ja suppeammat velvoitemittaukset 10. - 11.9.2012.
Mittaukset käsittivät jätteenpolttolaitoksen vuosittaiset viranomais-velvoitemittaukset sekä
rinnakkaismittaukset laitoksen jatkuvatoimisille kaasuanalysaattoreille, virtausmittareille
ja lämpötila-antureille.
Mittauksissa selvitettiin laitoksen ilmansuojeluilmoituksessa esitettyjen päästökomponenttien pitoisuuksia ja todennettiin mittauksin ja laskelmien avulla polttolaitoksen uunien
poltto-olosuhteiden vaatimusten täyttymistä.
Rinnakkaismittausten avulla verrattiin laitoksen analysaattoreiden toimintaa mittausryhmän omiin analysaattoreihin.
Laitoksen savukaasuanalysaattoreille tehtiin myös monipistekalibroinnit mittalaitteiden lineaarisuuden tarkistamiseksi.
4.1
Vuosittaiset savukaasujen päästömittaukset
Mittaustulosten perusteella (Ramboll Analytics Oy) laitoksen päästöt alittavat VNa
362/2003 ja ympäristölupapäätöksen 30.9.2009 määrittelemät savukaasupäästöjen rajaarvot.
Laitoksen jatkuvatoimisen päästömittauslaitteiston (FTIR - mittalaite) tulokset eri savukaasukomponenteille on ilmoitettu kuivassa savukaasussa normaalitilassa redusoituna
11 % jäännöshappipitoisuuteen (O2).
Nämä mittaustulokset sekä velvoitemittauksissa analysoidut PCDD/PDCF yhdisteiden mitatut savukaasupitoisuudet sekä ”vertailu lupamääräyksiin” on esitetty Liitteessä 4 seuraavasti:
Yhteenvetotaulukko päästömittauksista 14. – 16.5.2012 sekä yhteenvetotaulukko molempien kattiloiden tulipesien lämpötilojen rinnakkaismittauksista sekä viipymäaikalaskelmista
Yhteenvetotaulukko rinnakkaismittauksista 14. – 16.5.2012.
Yhteenvetotaulukko päästömittauksista 10. - 11.10.2012.
PCDD/PCDF yhdisteiden savukaasupitoisuudet 10. - 11.10.2012.
20
4.2
Rinnakkaismittaukset:
Jatkuvatoimisten kaasuanalysaattoreiden, hiukkas- ja virtausmittareiden ja lämpötilaantureiden rinnakkaismittaukset sekä QAL2- mittaukset suoritettiin Ramboll Analytics
Oy:n toimesta laitoksen vuosittaisten päästömittausten yhteydessä 14. – 16.5.2012.
Rinnakkaismittaustulosten perusteella laitoksen mittalaitteet toimivat luotettavasti mittaustoleranssien puitteissa ja niiden tulokset ovat hyvin lähellä referenssimittalaitteita.
Savukaasujen hiukkaspitoisuudet ovat erittäin pieniä, tasolla 1 mg/m3 n tai sen alle, ja lähestyvät käytetyn tekniikan mittaustarkkuutta (manuaalinen näytteenotto, savukaasukanavaan asennettu jatkuvatoiminen hiukkasmittaus).
Tulokset rinnakkaismittauksista on esitetty Liitteen 4 taulukoissa.
4.3
Poltto-olosuhdevaatimusten täyttymisen tarkastelu
Laitokselle on asetettu vaatimus poltto-olosuhteista, joiden mukaan tulipesässä savukaasujen lämpötilan on oltava yli 850 oC viimeisen ilmasyötön jälkeen, savukaasujen viipymäaika vähintään 2 sekuntia ja jäännöshappipitoisuuden vähintään 6 %.
Viipymäaikalaskelmat perustuvat kattilavalmistajan ilmoittamiin laskukaavoihin, laskennallisiin savukaasumääriin ja tilaajan toimittamista tulipesäpiirustuksista laskettuihin
lämmönsiirtopintoihin.
Yhteenveto molempien kattiloiden tulipesien lämpötilojen rinnakkaismittauksista on esitetty Liitteessä 4.
4.4
Arinakuona, lentotuhka ja lopputuote
Vuosittaisen päästömittaustutkimuksen (Ramboll Analytics Oy) yhteydessä analysoitiin
molempien polttolinjojen arinakuonan, lentotuhkan ja lopputuotteen kokoomanäytteistä
PCDD/PCDF -yhdisteet, raskasmetalleista elohopea, kadmium ja lyijy sekä palava ainesosa. Yhteenveto tuloksista on esitetty Liitteessä 6.
Jätteenpolttolaitoksen ympäristöluvan mukaisesti arinakuonan, pohjakuonan, näytteenotto
suoritetaan kolme - neljä kertaa vuodessa. Ympäristöluvan mukainen näytteenotto on aloitettu vuonna 2006.
Näytteenottokertoja on ollut neljä vuoden 2012 aikana seuraavasti:
1.
2.
3.
4.
3/2012
6/2012
10/2012 ja
12/2012.
21
Kaikista näytteistä tutkitaan kokonaishiilipitoisuus, TOC, mutta joka toisesta näytteestä
tehdään sekä TOC:n määritys että kuparin, lyijyn, sinkin ja liukoisen orgaanisen hiilen
(DOC) liukoisuusmääritys.
Tulokset tehdyistä analyyseistä on esitetty Liitteessä 6.
4.5
Kuona-altaiden vesien laadun tarkkailu v. 2012
Vuoden 2008 laitoksen vuosihuollon yhteydessä tehdyn prosessimuutoksen seurauksena
em. prosessien kaikki jätevedet johdetaan jätteenpolttolaitoksen kuonabunkkeriin (per
1.8.2008).
Kuonabunkkerista kerätty vesi johdetaan ja käytetään kokonaisuudessaan ”puolikuivan”
savukaasunpuhdistusprosessin sumuttimen jäähdytysvetenä.
Tämän prosessimuutoksen jälkeen prosessivesien osalta jätteenpolttolaitos on ”jätevedetön”, ts. prosessivesiä ei ole v. 2012 johdettu viemäriverkostoon.
22
5 YHTEENVETO
5.1
Laitoksen toiminta
Turun kaupungin jätteenpolttolaitoksella poltettiin vuoden 2012 aikana jätettä 48 390 tonnia.
Kaatopaikalle toimitetun sekundaarijätteen määrät vuonna 2012 olivat:
Arinakuona 7097 tonnia, mikä on n. 14,6 % vastaanotetun jätteen määrästä
Ekokem Palvelut Oy:lle on toimitettu 1 826 t savukaasunpuhdistuksen lopputuotetta käsittelyyn.
Laitoksella tuotettu kaukolämpöverkkoon viedyn lämmön määrä oli 101 GWh eli keskimäärin 2,1 MWh/t jätettä.
5.2
Laitoksen vuosipäästöt
Laitoksen vuosipäästöt on laskettu Ramboll Analytics Oy:n 14.- 16.5.2012 ja 10. 11.10.2012 suorittamien vuosittaisten päästömittausten (velvoitemittausten) tulosten sekä
laitoksen käyttötuntimäärien pohjalta.
Vuosipäästöt on esitetty linjakohtaisesti Liitteessä 7.
Edelleen vuosittaisten päästöjen laskennassa on käytetty FTIR – laitteiston antamia mittaustuloksia.
FTIR – mittalaitteen vuosiyhteenveto (vuosi 2012) on Liitteenä 8.
5.3
Laitoksella tehdyt toimenpiteet
Turun jätteenpolttolaitoksen ja jätteenpolton kehittämistä jatkettiin VNa 362/2003 ja ympäristölupapäätöksen 30.9.2009 sekä KHO:n päätöksen 11.5.2012 pohjalta.
Laitoksella on toimintavuonna 2012 tehty mm. seuraavat velvoitemittaukset, huolto- ja
muutostyöt sekä hankinnat:
suoritettiin vuosittainen päästömittaustutkimus, velvoitemittaukset (kaksi
näytteenottojaksoa, 14. – 16.5.2012 ja 10. – 11.10.2012).
suoritettiin laitoksen päästömittauslaitteiden vertailumittaukset ja QAL2mittaukset
päivitettiin jätteenpolttolaitoksen "Käyttö- ja tarkkailusuunnitelmaa"
tehtiin molempien linjojen seisokkipuhdistus (kesä- ja muut seisokit)
molempien jätekahmarien tarkastus ja kunnostus
puhaltimien tarkastus ja huolto
savukaasunpuhdistuslaitteiston ja polttolaitteiston tarkastus ja vuosihuolto
23
raportointikäytännön kehittäminen (grafiikan lisäys ja raportointikäytäntö)
jatkettiin henkilökunnan koulutusta vuoden 2012 aikana.
letkusuodattimen (savukaasut) sulkusyöttimen vaihto
5.4
Arvio laitoksen toiminnasta
Laitoksen toimintaa ohjataan kattavan prosessiautomaatiojärjestelmän pohjalta sekä laitoksen "Käyttö- ja tarkkailusuunnitelmaan" perustuen.
Jätteenpolttolaitoksessa on vuonna 2012 poltettu yhteensä 48 390 tonnia yhdyskuntajätettä.
Savukaasunpuhdistuslaitosta on ohjattu SO2- ja HCl- mittauksen antaman mittaustiedon
pohjalta. Käytetyn kalkin määrä puhdistusjärjestelmässä v. 2012 oli 389 tonnia, joka on
hieman suurempi kuin vuonna 2011 ja suhteessa poltettuun jätemäärään.
Aktiivihiilen syöttö on olut aiempien vuosien tasolla eli n.4 t/a.
Tehtyjen vuosittaisten päästö- ja rinnakkaismittaustutkimuksen (velvoitemittaukset, 2 kpl)
ja laitoksen käyttötietojen perusteella arvioituna Turun jätteenpolttolaitos täyttää ympäristölupapäätösten ja VNa 362/2003 vaatimukset.
Korkein hallinto-oikeus on antanut päätöksen 11.5.2012, Taltionumero 1225, Diaarionumerot 4290/1/10 ja 4335/1/10 ”Ympäristölupaa koskevista valituksista”, jossa Vaasan hallinto-oikeuden 30.9.2009 antamaa päätöstä ei muuteta.
24
LIITTEET 1 – 8
25
LIITE 1
26
LIITE 2
VASTAANOTETUT JÄTEMÄÄRÄT v. 2012
TURKU ENERGIA
JÄTTEENPOLTTOLAITOS
VASTAANOTETUT JÄTEMÄÄRÄT 2012
1110
1104
Kaikki jätemäärät yhteensä
Tammi
Helmi
Maalis
Huhti
Touko
Kesä
Heinä
Elo
Syys
Loka
Marras
Joulu
Yht.
1120
1390
2604
Polttokelpoinen jäte Polttokelpoinen jäte Huonekalujen
energiamurske
järjestetty
tonnia
krm
tonnia
krm
tonnia krm
tonnia
krm
4136,26
3957,70
4648,60
5022,51
5323,16
926,74
436,24
4984,51
4542,51
5511,18
4167,12
4865,32
802
825
948
938
992
195
79
954
834
1031
793
972
3519,14
3285,64
3590,72
3960,69
4130,11
560,37
362,12
3885,48
3756,17
4428,84
3725,40
3845,50
687
688
728
749
781
129
66
749
693
840
705
772
617,12
672,06
1003,1
1061,83
1190,56
366,38
74,12
1099,04
786,34
1082,34
441,72
1019,82
113
135
193
188
207
66
13
203
139
189
86
198
48521,85
9363
39050,18
7587
9414,43
1730
54,78
54,78
1400
Polttokelpoinen
erityisjäte
tonnia
krm
25
25
2,5
2
2,5
2
Polttokelpoisen
jätteen tarkastus
krm
2
2
2
1
2
0
0
2
2
2
2
2
19
27
LIITE 3
KAATOPAIKALLE TOMITETTU ARINAKUONA v. 2012
28
LIITE 4
VUODEN 2012 VELVOITEMITTAUSTEN TAULUKKOYHTEENVETO
VELVOITEMITTAUKSET 14.5. – 16.5.2012 JA 10.10. – 11.10.2012
MITTAUKSET 15.5.2011
29
30
31
32
33
VUODEN 2012 VELVOITEMITTAUSTEN TAULUKKOYHTEENVETO
VELVOITEMITTAUKSET 14.5. – 16.5.2012 JA 10.10. – 11.10.2012
MITTAUKSET 11.10.2011
34
LIITE 5
YMPÄRISTÖNSUOJELUN
VUOSIYHTEENVETO
YMPÄRISTÖHALLINTO
Vuosi
2012
LAITOS
Laitoksen nimi
Turku Energia Oy, Jätteenpolttolaitos
Laitoksen osoite
Polttolaitoksenkatu 15
Postitoimipaikka
Y-tunnus
20380 Turku
0204819-8
Puhelinnumero
Faksin numero
02-2624821
Sähköpostiosoite
02-2624903
[email protected]
YHTEYSHENKILÖ
Yhteyshenkilön nimi
Faxin numero
Puhelinnumero
Sähköpostiosoite
Esa Grönroos
02-2624903
02-2624821
[email protected]
TUOTANTOYKSIKÖT
Tuotantoyksikön nimi
Tuotantopäivien lkm
Tuotantojakso
Henkilökunnan lkm
K - 15870
299
1.1 - 31.12.2012
29
K - 15871
312
TUOTANTO / RAAKA-AINEET
Tuotantoyksikön nimi
Tuote R-aine
Tuotteen /
raaka-aineen nimi
K - 15871
sekajäte
K - 15871
kaukolämpö
K - 15870
sekajäte
K - 15870
kaukolämpö
1.1 - 31.12.2012
Tilastokeskuksen
tuotekoodi
29
Määrä
t
m3
kpl
t
m3
kpl
t
m3
kpl
t
m3
kpl
t
m3
kpl
OSTETTU JA MYYTY ENERGIA (ei polttoaineita)
Ostettu GWh
24753
51,5 GWh
23769
49,5 GWh
Myyty GWh
6,0
Sähkö
101
Lämpö
Höyry
LIITELOMAKKEET
ILMA
JÄTE
JÄTEVESI
KALA
KEMIKAALI
TURVE
VEDENOTTO
KPL
KPL
KPL
KPL
KPL
KPL
KPL
6200 / 01.2003
1
35
36
YMPÄRISTÖNSUOJELUINVESTOINNIT
Vesiensuojelu
Ilmansuojelu
Jätehuolto
Meluntorjunta
Yhteensä
euroa
YMPÄRISTÖVAHINKOVAKUUTUS
Kyllä
Ei
Milloin otettu
Nro
Vakuutusyhtiö
LAATU / YMPÄRISTÖJOHTAMISJÄRJESTELMÄ
Laatujärjestelmä
Ei
Kyllä
Mikä järjestelmä ? ISO
- 9001
Ympäristöjohtamisjärjestelmä
Ei
Kyllä
Mikä järjestelmä ? ISO
- 14001
HUOMAUTUKSET
LAITOKSEN OMISTAJAN TAI TÄMÄN EDUSTAJAN ALLEKIRJOITUS
Paikka
Pvm
Turku
20.02.2013
VIRANOMAISEN MERKINNÄT
Paikka
6200 / 01.2003
Tarkastaja
2
Allekirjoitus
YMPÄRISTÖHALLINTO
37
ILMANSUOJELU
Vuosi:2012
Laitoksen nimi
Turku Energia Oy, Jätteenpolttolaitos
Päästöt prosesseittain
Parametri
Kokonaispäästö
Prosessi/kattila
Prosessi/kattila
K-15871
K-15870
Hiukkaset
päästö
t/a
0,11
0,05
0,05
ominaispäästö
Rikkidioksidi
päästö
t/a
1,90
0,97
0,93
ominaispäästö
Typen oksidit (NO2:na)
päästö
t/a
52,65
26,86
25,79
ominaispäästö
Hiilidioksidi
päästö fossiilisista
polttoaineista
t/a
ominaispäästö
päästö biopolttoaineista
t/TJ
ominaispäästö
TRS (rikkinä)
päästö
t/TJ
t/a
t/a
ominaispäästö
VOC-yhdisteet
päästö
t/a
ominaispäästö
CO
päästö
t/a
10,88
5,55
5,33
ominaispäästö
HCl
päästö
t/a
0,11
0,05
0,05
ominaispäästö
HF
päästö
t/a
0,07
0,04
0,03
ominaispäästö
Ominaispäästö:
Liitteet:
6211/01.2008
-
energian tuotanto (mg / MJ)
prosessiteollisuus esim. (mg / tuotetonni)
Ilmansuojelu / raskasmetallit
Ilmansuojelu / polttoaineet
Ilmansuojelu / VOC-päästöt
Prosessi/kattila
38
YMPÄRISTÖHALLINTO
ILMANSUOJELU / Raskasmetallit
Vuosi
2012
Laitoksen nimi
Turku Energia Oy, Jätteenpolttolaitos
Ympäristölle haitallisten
metallien päästöt
Kokonaispäästö
Päästöt prosesseittain
Prosessi/kattila
Prosessi/kattila
0,14
0,07
0,07
0,05
0,03
0,03
2,02
1,03
0,99
0,05
0,03
0,03
0,80
0,41
0,39
0,84
0,43
0,41
0,07
0,03
0,03
10,13
5,17
4,96
0,45
0,23
0,22
0,07
0,03
0,03
0,11
0,05
0,05
0,07
0,03
0,03
K-15871
Hg
päästö
kg/a
K-15870
ominaispäästö
Cd
päästö
kg/a
ominaispäästö
Pb
päästö
kg/a
ominaispäästö
As
päästö
kg/a
ominaispäästö
Cr
päästö
kg/a
ominaispäästö
Ni
päästö
kg/a
ominaispäästö
V
päästö
kg/a
ominaispäästö
Zn
päästö
kg/a
ominaispäästö
Cu
päästö
kg/a
ominaispäästö
Mn
päästö
kg/a
ominaispäästö
Co
päästö
kg/a
ominaispäästö
Sb
päästö
kg/a
ominaispäästö
Tl
päästö
kg/a
ominaispäästö
Ominaispäästö:
6212 /01.2003
- energian tuotanto: (µg / MJ)
- prosessiteollisuus: esim. (µg / tuotetonni)
Prosessi/kattila
YMPÄRISTÖHALLINTO
ILMANSUOJELU / Polttoaineet
Vuosi
2012
Laitoksen nimi
Turku Energia Oy, Jätteenpolttolaitos
Yhteensä
Prosessi/kattila
Prosessi/kattila
K-15871
K-15870
14664
7481
7183
101
51,5
49,5
48522
24753
23769
10
10
10
65
25
40
14
14
14
67
25
42
42
42
42
KÄYTTÖ
Käyttöaika
h
Prosesseittain
ENERGIAN TUOTANTO
Sähkö
GWh/a
Prosessihöyry
GWh/a
Lämpö
GWh/a
POLTTOAINEET
sekajäte
Määrä tonni
Nimi:
MJ/kg
Teholl. lämpöarvo
Tyypillinen rikkipitoisuus p - %
Kokonaisenergia
Nimi:
hake
Määrä
tonni
TJ
MJ/kg
Teholl. lämpöarvo
Tyypillinen rikkipitoisuus p - %
Kokonaisenergia
Nimi:
POK
Määrä
tonni
TJ
MJ/kg
Teholl. lämpöarvo
Tyypillinen rikkipitoisuus p - %
Kokonaisenergia
TJ
Nimi:
Määrä
Teholl. lämpöarvo
Tyypillinen rikkipitoisuus p - %
Kokonaisenergia
TJ
3
Määrä (t, kaasu 1000 m )
Teholl. lämpöarvo
3
(GJ / t, kaasu GJ / 1000 m )
6213 / 01.2003
Prosessi: Prosessin nimi
Energian tuotanto: Kattilan nimi ja teho (MW)
Prosessiteollisuus: Prosessin nimi
Prosessi/kattila
39
40
YMPÄRISTÖHALLINTO
JÄTTEET JA JÄTEHUOLTO
LOMAKE 1 (LÄHTEVÄ JÄTEVIRTA)
Vuosi
TOIMINNANHARJOITTAJA
Omassa toiminnassa syntyneiden tai muualta vastaanotettujen
jätteiden toimittaminen edelleen muualle käsiteltäviksi tai
hyödynnettäviksi
2012
Turku Energia Oy, Jätteenpolttolaitos
1
Jätelaji
2
Jätteen
numerotunnus
Sanallinen kuvaus jätteestä
YM:n päätös
yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta
1129/2001
Arinakuona
190112
7097
1
3
loppusijoitukseen
D01
TSJ
Turku
Lentotuhka
190113
1145
1
3
loppusijoitukseen
D05
Ekokem Palvelut
Pori
Pussisuodatinjäte
190107
681
1
3
loppusijoitukseen
D05
Ekokem Palvelut
Pori
6220/1/01.2008
3
4
Kokonais- Kuivapaino
ainepitoisuus
t/v
%
5
Jätteen
alkuperä
1.0 = oma
toiminta
1.1 =
omasta
varastosta
purettu
6
Jätteen
tyyppi
1=tavanomainen
2=pysyvä
3=ongelmajäte
8
Jätteen
sijoitus
Sanallinen kuvaus
jätteen hyödyntämistai käsittelymenetelmästä, johon jäte
toimitetaan
9
Vastaanottaja
R/DVastaanottavan
koodi
toiminnan(Lomak- harjoittajan nimi
keen
liite 1)
10
Kunta / maa
Vastaanottavan
toiminnanharjoittajan
sijaintikunta tai -maa
41
YMPÄRISTÖHALLINTO
JÄTTEET JA JÄTEHUOLTO
LOMAKE 2 (TULEVA JÄTEVIRTA)
TOIMINNANHARJOITTAJA Turku Energia Oy, Jätteenpolttolaitos
Vuosi
1
Jätelaji
2
Jätteen
numerotunnus
5
Jätteen
alkuperä
Sanallinen kuvaus jätteestä
YM:n päätös yleisimpien jätteiden ja
ongelmajätteiden
luettelosta
1129/2001
Sekajäte
200301
48467
2.5
1
jätteenpoltto
R01
Energiamurske
200301
55
2.5
1
jätteenpoltto
R01
6220/2/01.2008
Omassa toiminnassa syntyneiden, omasta varastosta purettujen tai muualta
vastaanotettujen jätteiden hyödyntäminen tai käsittely toimipaikalla
3
Kokonaispaino
t/v
4
Kuivaainepitoisuus
%
2012
OMASTA TOIMINNASTA
1.0 Oma toiminta
1.1 Omasta varastosta purettu
MUUALTA TUOTU
2.2 Maa-, metsä- ja kalatalous
2.3 Teollisuus
2.4 Rakentaminen (sis. uudis-ja korjausrakentamisen sekä purkamisen)
2.5 Yhdyskunnat
2.6 Mineraalien kaivu
2.7 Energiahuolto
2.9 Jätehuolto ja kierrätys
3.0 Ulkomailta
3.1 Erittelemätön muu
6
Jätteen
tyyppi
7
Jätteen hyödyntäminen,
käsittely ja välivarastointi
omalla toimipaikalla
1 = taSanallinen kuvaus
vanomai- jätteen hyödyntämis- tai
nen
käsittelymenetelmästä
2 =pysyvä
3 = ongelmajäte
R/D-koodi
(Jäteasetuksen
liitteet 5 ja
6)
10
Kunta / maa
Muualta vastaanotetusta jätteestä ilmoitetaan
jätteen toimittajan
sijaintikunta tai -maa
42
YMPÄRISTÖHALLINTO
JÄTTEET JA JÄTEHUOLTO
LOMAKE 3 (VARASTOINTI)
Vuosi 2012
TOIMINNANHARJOITTAJA
1
Jätelaji
Sanallinen kuvaus jätteestä
Sekajäte
6220/3/01.2008
Varastoidut jätteet vuoden lopussa
Turku Energia Oy, Jättenpolttolaitos
2
Jätteen
numerotunnus
YM:n päätös yleisimpien
jätteiden ja ongelmajätteiden
luettelosta 1129/2001
3
Kokonaispaino
200301
900
t/v
4
Kuiva-ainepitoisuus
%
6
Jätteen tyyppi
1 = tavanomainen
2 = pysyvä
3 = ongelmajäte
1
YMPÄRISTÖHALLINTO
43
KEMIKAALI
Jakso
1.1 - 31.12.2012
Vuosi
2012
Laitoksen nimi
Turku Energia Oy, Jätteenpolttolaitos
TÄRKEIMMÄT TUOTANNOSSA KÄYTETYT KEMIKAALIT
Kemikaaliryhmä
(merkittävä vaikuttava aine)
Peittaushapot
Kemikaalin kauppanimi
Käytetty määrä kg
sammuttamatonkalkki
ecosorb
Urea
389000
4000
164000
Metallipinnoitteet
Klooratut liuottimet
Puunsuojausaineet
Muut kemikaalit
CaO
Aktiivihiili
Urea
HUOMAUTUKSET
6251 / 02.2003
44
YMPÄRISTÖHALLINTO
VEDENOTTO
Jakso
Vuosi
1.1 - 31.12.2012
2012
Laitoksen nimi
Turku Energia Oy, Jätteenpolttolaitos
Vedenottopaikka
3
Otettu vesimäärä m /a
1. Pohjavedenottamo
2. Järvi tai lampi
3. Joki
4. Tekoallas
5. Meri
6. Kunnan tai vastaava yhteinen laitos, laitoksen nimi
Turun Vesilaitos
7. Toisen yrityksen vesilaitos, kenen
HUOMAUTUKSET
6253 / 02.2003
17733
1
LIITE 6
ARINAKUONAN ANALYSOINTITULOKSET v. 2012
1. Maaliskuu 2012
2. Kesäkuu 2012
3. Lokakuu 2012
4. Joulukuu 2012
45
2
46
3
LIITE 7
TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN SAVUKAASUJEN PÄÄSTÖT
NORMAALITILANTEESSA VUONNA 2012
AIN E
Hiukkaset
Pb, Cr, Cu, Mn
Ni, As
Hg
Cd
Co
Sb
Tl
Pb
V
CO, hiilimonoksidi
TOC (Kokonaisorgaaninen hiili)
HCl
HF
SO2
NOx NO2 :na
PCDD/T CDD (I-T EQ)
yksikkö
t/a
kg/a
kg/a
kg/a
kg/a
kg/a
kg/a
kg/a
kg/a
kg/a
UUNI 1
0,05
6,74
0,46
0,07
0,03
0,04
0,05
0,04
1,03
0,04
UUNI 2
0,05
6,47
0,44
0,07
0,03
0,03
0,05
0,03
0,99
0,03
YH T EE N SÄ
0,11
13,22
0,90
0,14
0,05
0,07
0,11
0,07
2,02
0,07
t/a
t/a
t/a
t/a
t/a
t/a
g/a
5,55
0,13
0,05
0,04
0,97
26,86
0,0002
5,33
0,12
0,05
0,03
0,93
25,79
0,0002
10,88
0,25
0,11
0,07
1,90
52,65
0,0004
TULOS= Käyttötunnit vuodessa * havaittu pitoisuus*savukaasun tilavuusvirta (kuiva kaasu, normaalitila)*yksikkömuutos
47
4
LIITE 8
48
5
LIITE 8
49
6
LIITE 8
50
7
LIITE 8
51