Elina Saarinen Y mpäristöministeriön luonnos valtioneuvoston asetukseksi kaatopaikoista on tulossa lausunnoille joulukuussa. Ylitarkastaja Ari Seppänen referoi luonnosta jo valtakunnallisilla jätteen hyötykäyttöpäivillä Lappeenrannassa marraskuun puolivälissä. Asetuksen työstämiskiireestä kertoo, että painetuissa ohjelmissa Seppäsen esityksen otsikkona oli vielä Biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto, mutta itse esityksen kalvoissa otsikoksi oli merkitty kaatopaikkakielto orgaanisille jätteille. Kymmenen prosentin raja-arvo Seppänen kertoi, että uuteen kaatopaikkaasetukseen on tulossa säännös, joka rajoittaisi orgaanisen jätteen sijoittamista tavanomaisen jätteen kaatopaikalle vuodesta 2016 alkaen metaanipäästöjen ja ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Kielto koskisi jätteitä, joiden orgaanisen aineksen pitoisuus ylittäisi rajaarvon 10 prosenttia. Pitoisuus määriteltäisiin orgaanisen hiilen kokonaispitoisuudesta (TOC) tai hehkutushäviöstä (LOI). ”Tämä olisi siis joko-tai, ei sekä-että”, Seppänen tarkensi. Jäte olisi testattava kuten nykyisin. Näytteenotossa käytettäisiin kuormakohtaista satunnaistutkimusta. Vielä hyötykäyttöpäivien kalvoissa Seppäsellä luki myös, että aistinva- Orgaanisten jätteiden kaatopaikkakielto käännyttää rejektitkin portilta Ympäristöministeriön valmistelema uusi asetus käännyttää vuonna 2016 kaatopaikan portilta puolitoista miljoonaa tonnia sellaista jätettä, jota sinne vielä nykyisin loppusijoitetaan. rainen arviointi kelpaisi. ”Näitä raja-arvoja sovellettaisiin kaikkeen tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavaan Elina Saarinen Kaksi tärkeintä jätelakiin liittyvää asetusta ovat juuri lähdössä lausuntokierrokselle. Jätelakiseminaarin osanottajat kuulivat marraskuun alussa myös, että ensi toukokuuhun mennessä on tulossa uusi opas elinkaariarvioinnista sekä materiaalitehokkuudesta ympäristölupaprosesseissa. 4 jätteeseen, oli se sitten tuotantojätettä, tuhkaa tai pölyä, ellei ole kyseessä poikkeustapaus.” Kaatopaikkakielto koskisi uudessa asetuksessa hyvin suurta osaa vielä nykyisin kaatopaikalle menevistä jätteistä. Seppänen laskee, että tällaista biohajoavaa, orgaanista aineista loppusijoitettiin vuonna 2009 yhteensä 1,6 miljoonaa tonnia, josta yhdyskuntajätettä oli 800 000 tonnia ja saman verran oli tuotantojätteitä. ”Kun orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto tulee, vaihtoehdoiksi nousevat esimerkiksi biolaitoskäsittely tai jätteenpoltto”, Seppänen tiivisti. Suuria jätevirtoja, joiden kaatopaikkamatkan tuleva kaatopaikka-asetus katkaisee, ovat kotitaloudessa syntyvät sekalaiset jätteet, lietteet sekä eläin- ja kasvijätteet. Kielto ulottuu pieniin jätevirtoihin kuten sekalaiseen puu-, muovi- ja kumijätteeseen, metsäteollisuuden orgaanisiin jätteisiin ja jopa tekstiilijätteisiin. Haastavaksi jätehuoltoalalla muodostuu varmasti se, että uuden kiellon myötä myös yhdyskuntajätteen käsittelyn rejekti, rakennusjätteet ja niiden käsittelyrejektit sekä auto- ja sähkölaiteromun käsittelyn rejekti täytyy hyödyntää jossain, sillä niiden orgaanisen jätteen pitoisuudet todennäköisesti ylittävät uudet raja-arvot, eikä niitä sitten enää voi sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Kaatopaikkakieltoa ei kuitenkaan sovellettaisi esimerkiksi kaivannaisjätteisiin, energiantuotannossa ja jätteenpoltossa syntyviin lento- ja Uusiouutiset Vol. 22 (2011) 8 Kaatopaikalle hyväksyttävät jätteet näyttävät tulevaisuudessa hyvin erilaisilta kuin nykyisin. Esimerkiksi tekstiilijätteet sisältävät niin paljon orgaanista ainesta, ettei niitä voi sijoittaa kaatopaikalle enää vuonna 2016. pohjatuhkiin, metsäteollisuuden soodasakkaan, kalkkikiveen tai meesajätteeseen eikä erilleen muista jätteistä sijoitettaviin pilaantuneisiin maihin tai ruoppausjätteisiin. Myös eläinsivutuote voitaisiin sijoittaa kaatopaikalle terveysvaaran takia poikkeustilanteissa. Seppäsen mukaan lupaviranomainen voisi myöntää erityisestä syystä poikkeuksen yleiskiellosta siksi aikaa, kunnes korvaavaa käsittelykapasiteettia etsitään. Poikkeus voisi kuitenkin jatkua korkeintaan vuoden ajan. Kaatopaikoista rakennekerrosvuoria? Seppänen totesi, ettei kaatopaikkakiellolla haluta estää sitä, että jätteitä hyödynnetään kaatopaikkarakenteissa. Esimerkiksi muovi- ja kumi- Uusiouutiset Vol. 22 (2011) 8 rouhetta voisi jatkossakin käyttää kaatopaikan rakennekerroksissa. Ympäristöministeriö harkitsee paraikaa, olisiko yleiseen jäteasetukseen tarvetta lisätä säännös, joka rajoittaisi biohajoavan jätteen maanrakennuskäyttöä, jottei orgaanisten jätteiden kaatopaikkakieltoa kierrettäisi dumppaamalla biohajoavia jätteitä maanrakennuskohteisiin. Luonnosehdotuksen oli saanut nähtäväkseen etukäteen myös hyötykäyttöpäivillä kommenttipuheenvuoron esittäjäksi pyydetty Kymenlaakson Jäte Oy:n toimitusjohtaja Kari Martikainen. Hän piti asetusta periaatteessa hyvänä, mutta löysi siitä paljon huolestuttavia elementtejä. Kaatopaikalle kelpaavaa materiaalia on tulevaisuudessa vähän, mutta vain rakennekäyttöön kelpaavaa tavaraa paljon. Martikainen epäili, että kieltoa kierretään käyttämällä orgaanista jätettä rakennekerroksissa. Näin kaatopaikat täyttyisivät lähinnä toisiaan peittävistä rakennekerroksista. ”Sairaalasta amputoituja pikkuvarpaita peittää monta autonrenkaista tehtyä rakennekerrosta”, Martikainen kärjisti ja jatkoi: ”Minusta haitta-aineita sisältävät materiaalit olisi parempi sijoittaa kaatopaikoille kuin kylvää ympäri kyliä teiden maarakenteisiin. Kuka uskaltaa ottaa ikuisen vastuun näiden materiaalien hyötykäytöstä? Kääntyvätkö rejektivirrat ja vastuut sitten kuitenkin kunnille perälautamallin mukaisesti?” Martikainen kyseli. ”Viisi vuotta myöhässä” Martikaisen mielestä kaatopaikkakielto tulee tässä vaiheessa viisi vuotta myöhässä, sillä jäteyhtiöt ovat jo pääosin suunnitelleet ja tehneet käsittelylaitokset vastuullaan oleville biohajoaville asumisjätteille. Martikainen kertoi, että Kymenlaaksossa kaatopaikalle sijoitetaan enää 20 kiloa asumisesta peräisin olevaa jätettä asukasta kohden vuodessa, kun vielä muutama vuosi sitten lukema oli 150 kiloa. Nykyisin kaatopaikalle menee siellä enää lähinnä rakentamisen purkujätettä, teollisuusjätettä, asbestia, tiili- ja betonimursketta ja jätevoimalan seisokin aikainen jätekuorma. Jäteyhtiöt ja kunnat ovat Kymenlaaksossa ja muuallakin rakentaneet jo jätteenpolttolaitoksia, jotka voivat periaatteessa toimia kaiken sellaisen jätteen uutena osoitteena, jota ei tu- 5 levaisuudessa voi enää sijoittaa kaatopaikalle. Myös esimerkiksi kierrätyspolttoaineen valmistuksessa syntyvän rejektin tuottajien on punnittava uusia vaihtoehtoja kaatopaikkojen porttien sulkeutuessa. Mittauksesta ongelma? Martikainen pitää mittaamista ja määrittämistä suurena ongelmana. Kotitalousjätteelle raja-arvon ylitys on helppo määrittää etukäteen, mutta esimerkiksi sekalaisen purkujätteen kohdalla jokainen kuorma on uniikki. ”Vaa’alla on pitkä jono, jos joudumme odottamaan viikon verran hehkutushäviötuloksia jokaisesta kuormasta. Aistinvaraista arviota ei mainittu asetusluonnoksessa, mutta jos se tulee, koko asetus vesittyy”, Martikainen pohti. Hän toi esille myös sekalaisen purkujätteen ja sekalaisen puu- ja muovijätteen kiellon kannalta ongelmallisina jätteinä. Sekalainen purkujäte olisi Martikaisen mukaan väistämättä käsiteltävä jotenkin, ennen kuin sen voi hyödyntää tai osia siitä sijoittaa kaatopaikalle. Hän visioikin tulevaisuutta, jossa Suomeen rakennetaan kasapäin lajittelu- ja murskauslaitteistoja, joilla jalostetaan kaatopaikkakelpoista tuotetta erottelemalla sekalaisesta jätteestä käyttökelvottomia rejektejä hyötykäyttöön. Elina Saarinen Riitta Levinen kertoi uudesta jätelaista ja siihen liittyvistä asetuksista jätelakiseminaarissa marraskuun alussa Suomen ympäristökeskuksessa. Levinen toivoo jätealan toimijoilta aktiivisuutta nyt asetusten lausuntokierroksella. Portit kiinni l Kaatopaikkakielto koskisi muun muassa seuraavia, orgaanista ainesta sisältäviä jätteitä: – yhdyskuntien sekajäte – sekalainen puu-, muovi- ja kumijäte – erilliskerätyt jätteet – elintarviketeollisuuden orgaaninen jäte – yhdyskuntajätteen käsittelyjäte – metsäteollisuuden orgaaninen jäte – rakennusjäte ja sen käsittelyjäte – auto- ja sähkölaiteromun palottamojäte – puhdistamoliete ja sen käsittelyjäte – tekstiilijäte Vappuun mennessä valmista Seppänen perustelee orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoitusta ilmaston ja vesistön suojelulla. Biohajoavat jätteen on saatava pois kaatopaikalta. Myös muovi- ja kumipohjainen jäte on dete s scandinavia oy Yhteistyökumppanisi kaatopaikkakaasuasioissa Yhteyshenkilö Tapio Kuuri GSM 0400-231355 sähköposti: [email protected] www.detes.com www.kuuri.com 6 Lähde: Ari Seppänen YM, 15.11.2011 hyödynnettävä muuten, koska sillekin tulee kaatopaikkakielto. Seppäsen mukaan on tarpeen puhua biohajoavuuden sijasta orgaanisesta jätteestä, koska esimerkiksi muoveilla biohajoavuuden määritelmä on epäselvä ja se ulottuu epäorgaaniseen ainekseen. Seppänen uskoo, että asetuksella tulee olemaan sellainen ohjausvaikutus, että jätedirektiivin hierarkia, Suomen jätelain etusijajärjestys jätehuollossa, toteutuu nykyistä paremmin. ”Vappuun mennessä meillä on modernia jätehuoltoa edistävä lainsäädäntö. Nämä asetukset saadaan lausunnoille nyt ja palaute kuluvana talvena. Viimeistään kevään aikana asetukset menevät valmisteluun.” Yleisasetuskin lausunnoille Jätealan yleisasetus, siis valtioneuvoston asetus jätteistä, oli viimeisten tietojen mukaan ennen tämän lehden painoonmenoa tulossa lausunnoille aivan marraskuun lopussa. Asetuksella täsmennetään viime kesänä annetun jätelain säädöksiä. Siihen kootaan keskeiset jätelain toimeenpanoon liittyvät yleiset säännökset. Se myös korvaa aikaisemman jäteasetuksen vuodelta 1993 sekä jonkin verran muita asetuksia ja päätöksiä. Nykyisin alan säädöksiin kuuluu lukuisia pieniä asetuksia, joten on ollut tarve koota nämä yhdeksi, selkeäksi kokonaisuudeksi uuteen asetukseen. Luonnosehdotus pohjautuu alustavaan luonnokseen, joka hyväksyttiin Jälki-työryhmässä. Ympäristöministeriö on ottanut luonnoksen jatkovalmistelussa huomioon jätelain asettamisen yhteydessä eduskunnan antamat lausunnot. Asetuksesta on keskustelu jätealan yhteistyöryhmässä ja muissa sidosryhmätilaisuuksissa. Jäteasetukseen on tulossa säädöksiä muun muassa jätelain mukaisista hyväksymis- ja ilmoitusmenettelyistä, viranomaisten tehtävistä ja jätteen vaaraominaisuuksista. Uusia ja nykyistä jäteasetusta täsmällisempiä säädöksiä on luonnosehdotuksessa jätteen keräykseen sekä jätteen lajitteluun ja hyödyntämiseen liittyen. Uusi asetus täsmentäisi valtakunnallisen ja alueellisten jätesuunnitelmien sisältövaatimuksia sekä kirjanpito- ja siirtoasiakirjavelvollisuuksia. Puhdistamolietteen maanviljelykäyttöä koskevaa sääntelyä ollaan siirtämässä jäteasetuksesta lannoitevalmistelainsäädännön piiriin. Kierrätystavoitteet ei-sitovia Jäteasetusluonnoksen mukaan vähintään 50 prosenttia yhdyskuntajätteistä on kierrätettävä Uusiouutiset Vol. 22 (2011) 8 1.1.2016. Tämä olisi kaikkia yhdyskuntajätehuollon toimijoita koskeva mutta ei-sitova tavoite. Käytännössä kierrätystavoitteiden saavuttamisesta vastaisivat kunnat, tuottajavastuun piiriin kuuluvat tuottajat ja muun elinkeinotoiminnan harjoittajat yhdessä. Rakennus- ja purkujätteelle tulisi vähintään 70 prosentin tavoite hyödyntää jäte aineena vuonna 2020. Uusi jäteasetus antaisi melko tarkkoja vaatimuksia sille, miten rakennus- ja purkujätteet on lajiteltava. Vaatimukset koskevat kaikkia rakennushankkeita, ellei niissä sitten synny niin vähän jätteitä, että lajitteluvelvollisuus muodostuisi kohtuuttomaksi. Rakennusjätteistä on luonnoksen mukaan lajiteltava erilleen tai pidettävä erillään betoni- ja tiilijätteet, kipsipohjaiset jätteet, kyllästämättömät puujätteet, metallijätteet, maa- ja kiviainesjätteet sekä lisäksi myös eristevilla ja pakkausjätteet. Asetusluonnoksessa korostetaan, että rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava erilliskeräyksen järjestämisestä niin, että mahdollisimman suuri osa jätteistä voidaan uudelleenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää. Uuteen jätelakiin liittyvät muut asetukset kuten tuottajavastuuseen ja pakkausjätteisiin Uusiouutiset Vol. 22 (2011) 8 Elina Saarinen Ari Seppänen vilautti luonnosta kaatopaikkakieltoehdotukseksi valtakunnallisten jätteen hyötykäyttöpäivien yleisölle. liittyvät asetukset valmistellaan ympäristöministeriössä myöhemmin, ensi vuoden ja vuoden 2013 alun aikana. Ensi vuoden aikana on tarkoitus myös uu- distaa jätteen polttamista koskeva asetus. Sen uudistaminen on tehtävä vuoden 2013 alkuun mennessä uuden, teollisuuden päästöjä koskevan EU-direktiivin voimaansaattamiseksi. 7