Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Espoossa, Vantaalla ja Forssan seudulla / KOPPI-hanke Kehittämispäällikkö Jarno Karjalainen, THL, KOPPI-hanke KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Espoon kaupunki - Vantaan kaupunki - Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä FSTKY KOPPI – Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita –hanke: www.thl.fi/koppi • • • • • KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita– ESR-hankkeen (1.6.2011 - 30.6.2014) päätavoite kuntouttavan työtoiminnan ja kuntien vaikeasti työllistyvien palveluiden kokonaisuuden kehittäminen Yhteistyökumppanit: Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä (Forssa, Jokioinen, Tammela, Humppila, Ypäjä), THL koordinoi hanketta Kolme projektityöntekijää kunnissa toteuttamassa kehittämistyötä Keinoina verkostoituminen ja yhteistyö kunnan muiden tahojen, hankkeiden ja järjestöjen kanssa (työryhmät ym.), kehittämisen tukena pilotointeja Hanke on Euroopan sosiaalirahaston ja Uudenmaan ELY-keskuksen sekä Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän rahoittama KOPPI – Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita –hanke: www.thl.fi/koppi • • Hankkeen tavoitteet tiivistettynä: • Kuntouttavan työtoiminnan sisältö, rooli ja siihen liittyvät prosessit ovat selkeitä kunnissa ja toimintamallit ovat kehittyneet • Kuntouttavan työtoiminnan yhteys muihin kuntoutusta edistäviin palveluihin sosiaali- ja terveydenhuollossa, KELA:ssa, työhallinnossa ja oppilaitoksissa on vahvistunut • Asiakkaan osallisuus palveluiden kehittämisessä on lisääntynyt • Vaikeasti työllistyvien palveluja koskevia hyviä käytäntöjä on juurrutettu toimintaan kunnissa ja levitetty muihin kuntiin Kunkin osatoteuttajan tavoitteissa painottuvat eri asiat riippuen kunnan tai seudun kehittämistarpeista. KOPPI – Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Vantaan osahanke: • Arviointilomakkeet • Palautelomakkeet kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille • Ostopalveluiden ohjeistukset ja prosessikuvaukset • Ryhmätoimintapilotit: Nuorten starttiryhmät, Meidän kylä – Koivukylä –ryhmätoiminta • Kuntouttavan työtoiminnan prosessikuvaukset • Opinnollistaminen • Asiakasraadit Espoon osahanke: • Yhteistyö ESTER- ja Nimi Ovessa – hankkeiden kanssa • Kipinä-ryhmätoiminta • Kuntouttavan työtoiminnan prosessikuvaukset • Nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen kehittämisessä (nuorten tekemä opas ja elokuva) • Asiakasprosessien kuvaukset • Soukan työkeskuksen toiminnan kehittäminen KOPPI – Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita –hanke: www.thl.fi/koppi FSTKY:n osahanke: • Kuntakohtaiset työryhmät ja asiakasraadit • Kuntouttavan työtoiminnan toimintamallien kehittäminen yhteistyössä eri tahojen kanssa (esim. kotihoidon apuryhmien (Helsingin malli), mobiilipaja • Seutukunnallisen yhteistyön lisääminen ja yhteisten pelisääntöjen luominen • Työpajojen kehitys seutukunnallisesti • Uusien kuntouttavan työtoiminnan paikkojen etsintä koko seutukunnan alueella • Yhteistyö muiden hankkeiden kanssa • Arvioinnin kehittäminen • Yhteistyö terveydenhuollon kanssa, toimintamallien kehittäminen (mm. PTT-hankkeen tulosten juurruttaminen) • Koulutus terveydenhuollon henkilökunnalle ja kuntouttavan työtoiminnan parissa työskenteleville yhteistyössä Kiipulan ammattiopiston Akaan-verkon kanssa • Kotihoidon apuryhmät – laajennetaan Forssassa ja seutukunnallisesti • Hoiva-avustajan koulutuksen suunnittelu ja toteutus • Uusien hankkeiden suunnittelu Esimerkki kehittämistyöstä KOPPIhankkeessa: Koivukylän starttiryhmätoiminta • • • • Kuntouttavan työtoiminnan Koivukylän starttiryhmätoiminta käynnistyi Vantaan kaupungin hyvinvointityöryhmän rahoittaman Koivukylä, Meidän kylä –hankkeen aloitteesta, jonka yhdeksi kokeilukohteeksi nousi kuntouttavan työtoiminnan alueellisen palvelun kehittäminen. KOPPI – hanke kytkettiin tiiviisti Koivukylän starttiryhmän kehittämistoimintaan. KOPPI-hankkeen Vantaan projektityöntekijänä työskentelee Ira Mattila. Kehittämisen tavoitteena oli: • • • • • • • • Lisätä yhteistyötä ja madaltaa raja-aitoja asukkaiden, alueella toimivien järjestöjen sekä kaupungin ja seurakunnan työntekijöiden välillä Kehittää Koivukylän alueelle uusia työllistymispolkuja Uudistaa starttiryhmätoimintaa Toteuttaa palvelu mahdollisimman pian aktivointisuunnitelman jälkeen Tarjota asiakkaille yksilöllinen jatkopolku heti ryhmätoiminnan jälkeen ilman keskeytyksiä Luoda hyvä käytäntö, mikä on hyödynnettävissä perustoiminnoissa jatkossakin. Kehittämistyön pohjaksi otettiin vakiintunut starttiryhmän prosessi. Ira Mattilan raportti starttiryhmästä KOPPI-hankkeen verkkosivuilla maaliskuun lopulla: www.thl.fi/koppi Kuntouttava työtoiminta Vantaalla 31.12.2012 asti Vapaa-ajan ja asukaspalvelut 1.1.2013 alkaen Konserni- ja asukaspalvelut Asiakkaan aktivointisuunnitelma Starttiryhmät Integroidut Työtoimintapaikat Ostopalvelut - Säätiöt, järjestöt - Valtion virastot - Vantaan kaupungin toimintayksiköt Työllisyyspalveluiden pajat RYHMÄTOIMINTA Ryhmätoimintaa syksyllä 2012: Starttiryhmät Vernissakadulla Maahanmuuttajien ohjauksellinen ryhmä Nuorten starttiryhmä PILOTTI Koivukylän starttiryhmä PILOTTI • 1-2 pv/viikko, 4h/pv • 3 kk jakso HAASTEET: • lisääntyvä palveluntarve (mm. kasvava työttömyys, nuorisotakuu) • asiakasohjaus • prosessi (esim. sykli, kirjaukset, haastattelut) • matkakorvaus ja 9 €/toimintapäivä • yksilöllinen jatkosuunnitelma Koivukylän starttiryhmätoiminta/ Suunnitteluprosessi • • • • • • • • • • • • Ennen ryhmätoiminnan käynnistymistä järjestettiin useita asiaa valmistelevia yhteistyökokouksia, joihin osallistui terveydenhoidon, työllisyyspalveluiden, kuntouttavan työtoiminnan, hankkeiden, seurakunnan ja TE-toimiston edustajia. 1. Ideointipalaveri 2. Malli kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoiminnasta 3. Hyvinvointityöryhmälle esitys kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoiminnasta. 4. Jatkotyöstettiin esitystä ryhmätoiminnan toteuttamismalliksi. 5. Tapaaminen Rekolan seurakunnan diakoniatyön kanssa 6. Vantaan kaupungin Hyvinvointityöryhmän kokouksessa hyväksyttiin Koivukylä - Meidän kylä -projektin toimintasuunnitelma ja budjetti: starttiryhmä pilottihankkeeksi 7. Sovittiin ryhmätoimintapäivät ja tehtiin tarvittavat tilavaraukset ym. 8. Sovittiin, että KOPPI-hankkeen projektityöntekijä osallistuu kunnan edustajana aktivointisuunnitelmatilaisuuksiin sekä tarvittaessa ohjaajana toimintaan. 9. Sosiaalitiimin kokouksessa tiedotettiin Koivukylän starttiryhmästä. 10. Pidettiin kokous, jossa sovittiin vielä käytännön asioista ja työjaosta. Tiedote Koivukylän alueen sosiaalityöhön toimitettiin kesäkuussa 2012. Koivukylän starttiryhmätoiminta/prosessi • Asiakasohjaus • Asiakasohjaus seurakunnan diakoniatyön ja sosiaalitoimen kautta. • Info, aktivointisuunnitelma, sopimus ja päätös • Infotilaisuus ei sidottu työnhakuun, osallistuminen vapaaehtoista. Ryhmäinfo ja halukkaille samassa yhteydessä sopimus kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoimintaan osallistumisesta sekä aktivointisuunnitelma. • Yksilötapaamiset • Ennen ryhmätoiminnan käynnistymistä ei erillisiä alkuhaastatteluita. • Ryhmätoimintaa täydentävä työtoiminta jakson aikana • Mahdollista myös aloittaa ryhmätoiminnan rinnalla kuntouttava työtoiminta esim. yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. • Asiakaspalautteen keruu toiminnan keskivaiheella ja loppupuolella kirjallisena ja suullisena Koivukylän starttiryhmätoiminta/prosessi • Terveystarkastukset • Yhteisöterveydenhoitaja tarjosi terveystarkastukset halukkaille ryhmäläisille. • Ryhmätoiminnan loppupuolella toteutettava aktivointisuunnitelma • Uusi aktivointisuunnitelma ryhmätoiminnan loppupuolella. Aikavaraus jo alkuvaiheen aktivointisuunnitelma-tilaisuuden yhteydessä. • Ryhmätoiminnan keskeytys, poissaoloista ilmoittaminen ja ilmoitukset tehdyistä toimintapäivistä (toimintatavat) • Todistus • Osallistumistodistus ryhmätoiminnan lopussa. Lisäksi todistus kuntouttavasta työtoiminnasta. Koivukylän starttiryhmätoiminta/ Asiakasohjaus • • • • Toiminnan ideointivaiheessa sovittiin, että vain Rekolan seurakunnan diakonit voisivat lähettää asiakkaita ryhmätoimintaan. Myöhemmin päätettiin asiakasohjausta laajentaa niin, että myös aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijöiltä pyydettiin kartoittamaan ja lähettämään asiakkaitaan palveluun. Myöhemmin pyydettiin mukaan myös Työvoiman palvelukeskuksen ja Te-toimen virkailijat ja Petran palveluohjaajat (3 infoa, joihin kutsuttiin yht. 20 asiakasta, tehtiin 10 sopimusta) Infotilaisuudessa asiakkaille kerrottiin ryhmätoiminnan sisällöstä ja toimintaan osallistumisen eduista sekä velvollisuuksista. Ryhmätoimintaan osallistuneiden asiakkaiden palautteen perusteella voi todeta, että lähettävä taho oli tiedottanut toiminnasta riittävästi. Infotilaisuudet sitoivat henkilökuntaa ja työaikaa suhteessa ryhmään saatuihin ohjauksiin (asiakkaita jäi saapumatta infotilaisuuteen). Asiakasrekrytoinnin merkittäväksi haasteeksi nousi myös kesäloma-aika ja työntekijävaihdokset. Koivukylän starttiryhmätoiminta/ Ryhmätoimintajakson sisältö • • • • Palvelukokonaisuus sisälsi yksilöllistä asiakastyötä, jossa edettiin asiakkaan toimeksiannolla hänen tavoitteidensa suuntaisesti ja ryhmämuotoista toimintaa CABLE (Community Action Based Learning for Impowerment) -yhteisötyömetodia hyödyntäen. CABLEn tavoitteena on ammatillisen yhteisöllisyyden vahvistaminen, yhteisörakenteiden kehittäminen ja palvelunkäyttäjien voimaantuminen, osallisuus ja vastuunotto itsestä ja omasta yhteisöstä. Ryhmätoimintaa oli ajalla 17.9.12 – 16.12.12, yksi tai kaksi päivää viikossa ja neljä tuntia päivässä. Ryhmäkertoja oli yhteensä 24 ja toiminta toteutettiin pääosin Koivukylän Kafnettissa. Ryhmätoiminta oli kuntouttavaa työtoimintaa, joten asiakkaat saivat korvausta 9 euroa ryhmätoimintaan osallistumispäivältä sekä matkakorvauksen Vantaan kaupungin julkisen liikenteen 30 päivän lipun hinnan mukaisesti kuukausittain. Ryhmän ohjaajina toimivat Vantaan kaupungin Koivukylä, Meidän kylä –hankkeen projektipäällikkö, työllisyyspalveluiden KOPPI-hankkeesta projektityöntekijä Ira Mattila sekä Vantaan seurakuntayhtymästä yhteiskuntatyön diakoni. Koivukylän starttiryhmä ajalla 17.9-16.12.12 Orientaatio Sopimukset ja tavoitteet Biografia oma elämäntarina yhteisöt, verkostot Havainnointi ympäristössä, mitä ajattelen siitä Yhteenveto/ sosiaalinen analyysi koetun reflektointi ja analysointi vrt. oma tausta Toiminta uusi tapa toimia? oma positio Arviointi kaikkien näkemykset kuuluviin, kirjallinen palaute lopuksi 10 sopimusta • Ryhmätoimintaa • Sosiaaliohjaajan tapaamiset • Yhteisöterveydenhoitajan terveystarkastus Lähde: Katri Valve 2012: A Perspective on the Exposure Approach to Pedagogy in Community Development Work. Koivukylän starttiryhmätoiminta/ Ryhmätoimintajakson sisältö • • • • • • • Starttiryhmätoiminnan sisältöä suunniteltaessa pyrittiin siihen, että toiminta kiinnostaisi tasapuolisesti molempia sukupuolia ja eri elämäntilanteissa olevia asiakkaita. Tavoitteena oli samanaikaisesti tukea ryhmäprosessin käynnistymistä. Ensimmäisten ryhmäkertojen aikana asiakkaalle tiedotettiin toiminnan rungosta, käytiin läpi asiakkaan velvollisuudet ja oikeudet jakson ajalta sekä ideoitiin toimintaa ja selvitettiin asiakkaiden tavoitteita ryhmätoimintajaksolle. Teemoja työstettiin korttien, toiminnallisten harjoitteiden sekä Learning Cafe –tyyppisen työskentelytekniikan avulla Ideoinnin tuloksena asiakkaat tuottivat sisällöllisiä toiveita ryhmäpäiville: Erityisesti toivottiin potkua kouluun ja opiskeluun hakemiseen ja oman koulutussuunnan löytämiseen. Tutustumiskohdetoiveiksi esitettiin mm. yrityksiä, messuilla käynti ja kuntouttavan työtoiminnan tai työelämävalmennuksen mahdollisuudet. Ryhmäläiset myös laativat ryhmälle säännöt. Asiakaspalautteiden perusteella asiakkaat olivat tyytyväisiä siihen, että sovituista säännöistä pidettiin kiinni. Koivukylän starttiryhmätoiminta/ Ryhmätoimintajakson sisältö • • • • • • • Yhteisövalmennuksen lähtökohtana oli työskentely oman elämäntarinan kanssa. Aluksi varattiin aikaa itsenäiselle työskentelylle, jonka jälkeen elämäntarina jaettiin asiakkaan valitsemalla avoimuudella pienryhmässä. Toinen yhteisövalmennuksen elementti oli havainnointi. Ryhmäläisiä pyydettiin kiertämään rajatulla alueella ja tekemään siitä havaintoja. Havainnoinnin tuloksia käsiteltiin yhdessä heti havainnoinnin jälkeen ja seuraavilla ryhmäkerroilla. Havainnoinnin avulla ryhmäläiset oppivat jotain uutta omista toimintatavoistaan ja se tuki biografiatyöskentelyä. Prosessia tuki yksilökohtainen sosiaaliohjaus, jota asiakkaille tarpeen mukaan tarjottiin. Jatkopaikkoja esiteltiin laajasti eri aloilta. Tutustumiskäynnit ja palveluesittelytapaamiset järjestettiin osittain yhdessä muiden starttiryhmien kanssa. Asiakaspalautteissa tutustumiskäynnit mainittiin tärkeänä tai erittäin tärkeänä toimintona. Havainnointitehtävä näytti kannustaneen asiakkaita erilaisten vierailujen yhteydessä ottamaan tarkastelevan ja asioita kyselevän sekä havainnoivan otteen. Koivukylän starttiryhmätoiminta/ Ryhmätoimintajakson sisältö • • • • • • Tutustumiskäyntejä järjestettiin myös asiakkaan yksilöllisen suunnitelman mukaisesti ja ne toteutettiin erillään ryhmäpäivistä ja yhdessä sosiaaliohjaajan (KOPPI-hankkeen projektityöntekijä) kanssa. Sosiaaliohjaajan lähityö sisälsi asiakkaan prosessin tukemista ja siirtymän valmistelua, työote oli tulevaisuusorientoitunut. Sosiaaliohjaaja vastasi asiakkaiden jakson aikaisesta, kuntouttavaan työtoimintaan liittyvästä verkostotyöstä. Ryhmätoiminnan rinnalla jokaiselle asiakkaalle tarjottiin vähintään yksi yksilöaika, jolloin tehtiin tilannearvio asiakkaan jatkopolkusuunnittelua varten. Lisäksi sosiaaliohjaaja osallistui lähes jokaiseen ryhmäkertaan ohjaajana. Yhteisöterveydenhoitaja osallistui ensimmäiselle ja toiselle ryhmäkerralle, lisäksi hän vastasi yhden ryhmäkerran sisällöstä. Hän tiedotti asiakkaille mahdollisuudesta osallistua terveystarkastukseen ja samalla hoiti ajanvarauksen sekä jakoi esitietolomakkeet täytettäväksi. Terveystarkastus räätälöitiin asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Ryhmän kestoon ja ryhmäpäivien pituuteen oltiin tyytyväisiä. Koivukylän starttiryhmätoiminta/ Arvioinnin toteuttaminen • • Arviointitilaisuudet järjestettiin ryhmäläisille kaksi kertaa. Ryhmäläisten palaute kerättiin kirjallisena sekä palautepajakeskusteluissa. Ohjaajien arviointikeskustelut käytiin erillisinä tilaisuuksina ulkopuolisen vetäjän ohjaamina. Arvioinnit toteutettiin kolme kertaa. Ryhmän toimintaa arvioitiin myös jokaisen ryhmäpäivän jälkeen käydyssä ohjaajien keskustelussa. Koivukylän starttiryhmätoiminta/ Arvioinnin tulokset • • • • • • • • • Starttiryhmä oli kaikkien palautekyselyyn vastanneiden asiakkaiden mielestä oikea vaihtoehto tässä elämäntilanteessa ja suurin osa koki saaneensa ryhmän aikana apua jatkosuunnitelmiesi selvittämisessä. Toiminnan järjestäminen omalla alueella, lähellä kotia koettiin hyvänä ratkaisuna. Asiakkaat kertoivat toiminnan luoneen rytmiä ja säännöllisyyttä elämään. Myös tutustumiskäynneistä pidettiin. Jatkosuunnitelmien tekeminen motivoi jatkamaan osallistumista. Palautteessa toivottiin enemmän aikaa erilaisten vaihtoehtojen miettimiselle. Ryhmän ilmapiiri koettiin rennoksi ja porukka hyväksi. Kokemusten jakaminen ja vertaistuki oli tärkeää. Ryhmäläiset arvostivat päivittäin tarjottua lämmintä ateriaa. Lisäksi muu taloudellinen hyöty koettiin tärkeänä, Tuet ja raha-asiat mietityttivät, esimerkiksi osallistumisen vaikutus ns. karenssien purkautumiseen. Ohjaajat koettiin positiivisina ja asiansa osaavina, mutta myös tavallisina ihmisinä. Ohjaajien itsearvioinnissa todettiin yhteistyön ja järjestelyjen sujuneen hyvin. Koivukylän starttiryhmätoiminta/ Jatkopolut • • • Kaikkien starttiryhmään osallistuneiden asiakkaiden jatkosuunnitelmat sisälsivät jatkon kuntouttavassa työtoiminnassa. Sopimukset tehtiin Vantaan kaupungin yksiköihin, järjestöihin, pajalle ja ostopalvelupaikkoihin. Osalla asiakkaista ensisijaisena tavoitteena oli koulutukseen osallistuminen. Polkua kohti koulutusta lähdettiin muutaman asiakkaan kanssa rakentamaan siten, että ensin tarjottiin mahdollisuus tutustua kyseiseen alaan. Työtoimintapaikkaa kartoitettaessa etsittiin sellainen työtoimintapaikka, joka voisi jatkossa tarjota asiakkaalle oppisopimuskoulutuspaikan tai riittävän monipuolista työkokemusta. Asiakkaiden tavoitteet liittyivät myös elämänhallinnan tukemiseen. Työllistymispolkua lähdettiin tällöin suunnittelemaan näiden tavoitteiden pohjalta. Koivukylän starttiryhmätoiminta/ Vaikutukset prosesseihin • • • • Koivukylän starttiryhmässä asiakkaat kohdattiin ilman ennakkotietoa heidän yksilöllisestä taustastaan. Lähtökohtana oli luottamus lähettävän tahon palvelutarvearvioon. Asiakkaan jakson tavoitteet oli kirjattuna lähetelomakkeessa. Hyvien kokemusten myötä tämä toimintamalli päätettiin ottaa käyttöön työllisyyspalveluiden starttiryhmissä vuonna 2013 . Pilotin jälkeen sovittiin, että starttiryhmälle nimetään vastuusosiaalityöntekijä, joka jatkaa asiakkaan prosessinhaltijana ryhmätoiminnan jälkeen, mikäli asiakkuus jatkuu muussa kuntouttavassa työtoiminnassa (poikkeuksena tästä ovat Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaat, joiden asiakkuus säilyy aiemmin määritellyllä työllisyyspalveluiden sosiaalityöntekijällä). Ryhmätoiminnan loppupuolella toteutettavan aktivointisuunnitelman ajanvaraus tulisi toteuttaa jo alkuaktivointisuunnitelman yhteydessä. Suunnitelman tarkistus olisi tällöin helppo tiedottaa yhteistyökumppaneille. Vuoden 2013 organisaatiouudistukset TE-toimessa sekä Vantaan kaupungin työllisyyspalveluissa ja sosiaalitoimessa tulee huomioida suunniteltaessa tulosten juurruttamista peruspalveluihin. Koivukylän starttiryhmätoiminta/ Yhteenveto • • • • • • Koivukylän starttiryhmän osalta voidaan todeta asiakkaiden tilanteiden muuttuneen huomattavasti lähtökohtatilanteesta. Ryhmätoiminnan rinnalla kulki asiakkaan oma yksilöllinen prosessi jatkosuunnitelman laatimiseksi. Tätä prosessia tuki yksilösosiaaliohjaus, mutta myös ryhmän tuottama vertaistuki. Asuinympäristön huomioiminen palvelun tuottamisessa nousi myös uudeksi näkökulmaksi. Palvelun sisällöstä tiedottaminen on tärkeää oikea-aikaisen palveluun ohjauksen toteutumiseksi. Koivukylän starttiryhmällä oli vaikutusta myös ohjaajien ammatilliseen kasvuun. Jatkokehittäminen: Suunnitteilla Koivukylän hoiva-apuryhmä –pilotti (ryhmäpäiviä, asiakaskäyntejä, alan koulutukseen ohjaus) (mahdollisesti syksyllä 2013) Kiitos!