AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt
AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt S14-04 Rakennusautomaatiojärjestelmä demotaloon (4op) Iiro Pyykkönen ([email protected]) Antti Eerola ([email protected]) Markus Nylund ([email protected]) Työn valvoja: Panu Harmo([email protected]) Kevät 2014 1 Sisällysluettelo 1. Työn kuvaus........................................................................................................................... 4 1.1 Järjestelmän tarkistus ....................................................................................................... 4 1.2 LON-väylä ........................................................................................................................ 5 1.3 Demotalon valmistelu Automaatio 2 -kurssia varten ......................................................... 6 2. Laitteisto ................................................................................................................................ 7 2.1 Ohjausyksiköt ..................................................................................................................10 2.1.1 Tridium Niagara Jace2 ..............................................................................................10 2.1.2 Tridium Niagara IO-16 ...............................................................................................11 2.1.3 KLON 512.10 ............................................................................................................13 2.1.4 Kotona/poissa painikemoduuli ...................................................................................13 2.2 Anturit ..............................................................................................................................14 2.2.1 Lämpötila- ja kosteusanturi (Vaisala, HMP231) .........................................................14 2.2.2 Hiilidioksidianturi (Vaisala CARBOCAP GMW116) ....................................................14 2.2.3 Hiilidioksidianturi (Vaisala GML20T) ..........................................................................14 2.2.4 Magneettikytkin (Hamlin 59125-1-T-00-0) .................................................................15 2.3 Toimilaitteet .....................................................................................................................15 2.3.1 Ilmanvaihto................................................................................................................15 2.3.2 Ilmankostutin .............................................................................................................15 2.3.3 Valaistus ...................................................................................................................15 2.3.4 Lämmitin ...................................................................................................................15 2.4 Poistetut laitteet ...............................................................................................................16 2.4.1 Vesivahti ...................................................................................................................16 2.4.2 Liiketunnistimet .........................................................................................................16 2.4.3 Z-wave ......................................................................................................................16 3. Niagara WorkplaceAX-ohjelmisto ..........................................................................................17 3.1 Logiikka ...........................................................................................................................17 3.2 Valvomo ..........................................................................................................................18 4. Ongelmat ja riskit ..................................................................................................................19 5. Parannusehdotukset .............................................................................................................20 6. Ajankäyttö .............................................................................................................................21 Liitteet .......................................................................................................................................23 2 Liite: Rakennusautomaation harjoitustyö - demotalo materiaali .............................................23 Liite: Käyttöohjeet ..................................................................................................................39 3 1. Työn kuvaus Tavoitteena oli saada jo olemassa oleva rakennusautomaatiojärjestelmä toimimaan nykyisellä I/O-kortilla ja liittää LON-väylän avulla järjestelmään lisätoiminnallisuutta. Vanhaa järjestelmää piti myös siistiä logiikaltaan, käyttöjärjestelmältään ja ulkoasultaan paremmin Automaatio 2 kurssille soveltuvaksi ja selvittää saisiko järjestelmähälytyksiä lähetettyä tekstiviestien tai sähköpostin välityksellä. 1.1 Järjestelmän tarkistus Työ aloitettiin tutkimalla järjestelmän komponentteja, tutustumalla sen toimintaan ja olemassa olevaan sovellukseen. Ensimmäisenä tehtävänä oli selvittää toimiiko Tridium Niagara Jace6kontrolleri sekä IO-32 kortti. Laitteistossa oli pienempi IO-16 kortti ja hieman hitaampi Jace2. Tällä kokoonpanolla oli tehty vuonna 2013 rakennusautomaation harjoitustyö. Jace6 ja Jace2 erona on mm. että Jace6:ssa on USB-portti, johon voisi esimerkiksi liittää 3g-mokkulan. Emme saaneet monista yrityksistä huolimatta Jace6:tta eikä IO-32:ta toimimaan. Aiempina vuosina on yritetty saada toimimaan talon lämmitys hehkulampun avulla, jota ohjattaisiin ZWaven avulla. Meidän tarkoituksemme oli liittää LON-väylään hehkulampun ohjaus KLONreleyksikön avulla. Ohjelmaa ei oltu tehty yksinkertaisimmalla tavalla, joten harjoitustyön demosovellusta varten piti siistiä koodia. 4 Kuva 1: Demotalo 1.2 LON-väylä Suuremman IO-laitteen ollessa rikki, tarvittiin harjoitustyötä varten LON-väyläkortti. Tilattiin uusi JOCLON-väyläkortti, ja se saapui noin kahdessa viikossa. Laajennuskortti asennettiin Tridium Jace2 laitteen laajennuspaikkaan. Tridiumissa piti asentaa ajurit LON-väylälle. LON-väylän käyttöönotto oli suoraviivaista, kunhan löytyi oikeat xif-tiedostot. Vaikka eri LON-laitteet seuraavat LON-standardia, voi olla että tarvitaan laitekohtaisia parametreja jotta LON-laitteen arvoja pystytään lukemaan ja kirjoittamaan. Väyläkaapelin tulisi olla kierrettyä parikaapelia, eikä ole väliä miten päin johdot kytkee. Jotta LON-väylässä ei olisi ainoastaan yksi laite, lisättiin väylään vielä Vaisalan hiilidioksidianturi GML20T. 5 1.3 Demotalon valmistelu Automaatio 2 -kurssia varten Talo on ollut käytössä ELEC-C1220 Automaatio 2 -kurssin osasuorituksena. LON-väylän lisäyksen jälkeen valmistelimme demottavan aseman, jolla demonstroitiin laitteiston toimintaa ja ohjelmistoa. Teimme vanhan aseman pohjalta omiin tarkoituksiimme sopivan logiikan ja esimerkin valvomonäytöstä. Kaikki turhat johdot poistettiin, ja talo siistittiin esiteltävään kuntoon. Valmistelimme kaiken materiaalin harjoitustyötä varten (ks. liite: Rakennusautomaation harjoitustyö - Demotalo). Keräsimme kasaan tiedot talon antureista ja toimilaitteista, ja muun olennaisen informaation yhdeksi paketiksi. Lisäksi teimme ohjeet aseman käyttöönottoon, jolla opiskelijat pääsivät alkuun oman sovelluksen tekemisessä (ks. liite: käyttöohjeet). Tehtävänä opiskelijoilla oli aluksi tutustua materiaaliin ja palauttaa esisuunnitelmana kuvaus ohjauksista mitä he aikovat tehdä (esim. ilmankosteuden säätö) ja karkea piirros logiikasta. Itse työssä opiskelijat aluksi kuuntelivat selityksen laitteiston toiminnasta ja ominaisuuksista. Oman aseman suunnittelu aloitettiin käymällä läpi käyttöohjeet, joiden kautta opiskelijat saivat kohta kohdalta tutustua taloautomaatiojärjestelmän käyttöönottoon ja konfigurointiin. Lopulta opiskelijat saivat itsenäisesti suunnitella valvomon ja logiikan. Assarit auttoivat ja vastasivat kysymyksiin tarvittaessa. 6 2. Laitteisto Tässä on listattuna lopullinen kokoonpano jolla rakennusautomaation harjoitustyöt tehtiin. Kuva 2: talo edestä Kuva 3: Talon sisusta 7 Kuva 4: Virransyöttö 8 Kuva 5: Ilmankostutin 9 Lista taloon asennetuista laitteista (numerot vastaavat kuvissa 2-5 esitettyjä numeroituja laitteita): 1. Tridium Niagara Jace 2 2. Tridium Niagara IO-16 3. LON-Painonapit [KLOE] 4. IO-korttiin liitetty painonappi- ja varoitusvaloyksikkö 5. Virtalähde 6. KLON 512.10 7. Lämpötila- ja ilmankosteusanturi 8. Hiilidioksidi- ja lämpötila-anturi 9. Hiilidioksidianturi -LON 10. Tuuletin 11. Ilmankostutin 12. Magneettikytkin 13. Huoneenlämmitin 14. RAT 12-lämpötila-anturi 15. LED valaistusyksikkö 16. LED-valot 2.1 Ohjausyksiköt 2.1.1 Tridium Niagara Jace2 Jace2-yksikkö pyörittää Niagaraax framework:ia ja javan virtuaalikonetta. Laitteessa pyörii automaation logiikka sekä valvomo. Konfigurointi onnistuu ethernetin yli WorkPlace Axohjelmiston kautta. Vakiokokoonpanosta poiketen tähän yksikköön on liitetty JOCLONväyläkortti, jonka avulla siihen voidaan liittää komponentteja LON-väylän avulla. 10 Kuva 6: Tridium Jace 2 2.1.2 Tridium Niagara IO-16 Tridium Niagara IO-16 on Jace2-yksikköön liitetty IO-korttimoduuli. Nimensä mukaisesti siinä on 16 liitäntää, joista 8 on tuloja ja 8 lähtöjä. Demotalossa tähän on kytketty kotona/poissa-kytkin merkkivaloineen, oven magneettikytkin, anturit, tuulettimet ja sisävalaistuksen ohjaus. Kuva 7: IO-16 11 Taulukko 1: IO-16 points Nimi Tyyppi Osoite Switch Boolean Input Point 1 RedButton Boolean Input Point 2 EmergencyString Bolean Input Point 3 Humidity Voltage Input Point 4 Temperature Voltage Input Point 5 magneticSwitch Boolean Input Point 7 CO2 Voltage Input Point 8 bVihreaValo Boolean Output Writable 1 bKeltainenValo Boolean Output Writable 2 bTuuletin Boolean Output Writable 3 bKosteusTuuletin Boolean Output Writable 4 Ledlight Voltage Output Writable 1 Kuva 8: LON-väylän pisteet 12 2.1.3 KLON 512.10 KLON 512.10 on kahden releen ohjausyksikkö, joka on tarkoitettu yhden huonetilan valaistusolosuhteiden hallintaan. Säätimellä voidaan toteuttaa edullisesti valaistuksen tilanneohjauksia. Tyypillisiä käyttökohteita ovat koulujen opetustilat ja toimistojen neuvotteluhuoneet. Säädin on toteutettu stand alone -periaatteella, eli se toimii yksikkösäätimenä vaikka tiedonsiirtoväylän toiminnassa esiintyisi häiriöitä tai väylää ei olisi asennettu lainkaan. Väylää käytetään yhteysvälineenä muihin taloteknisiin järjestelmiin ja kiinteistön valvomoon. Lisäksi väylän avulla voidaan säätimiä kytkeä yhteen suuremmiksi toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi ja laajentaa järjestelmää kytkemällä siihen ulkoisia LONkomponentteja. Kuva 9: KLON 512 havainnekuva 2.1.4 Kotona/poissa painikemoduuli Tähän yksikköön on liitetty keinukytkin, jolla valitaan kotona/poissa-asetus. asetuksen ilmaisevat vihreä ja keltainen led-merkkivalo. Jos asetus on poissa ja ovi avataan, kytkeytyy hälytys ja poissa-merkkivalo alkaa vilkkumaan. Kuva 10: Painikemoduuli 13 2.2 Anturit 2.2.1 Lämpötila- ja kosteusanturi (Vaisala, HMP231) Ilmankosteus- ja lämpötila-anturi mittaa ympäristönsä lämpötilaa ja kosteutta ja välittää mittauksensa analogisina signaaleina (0-10V). Näillä tiedoilla logiikka ohjaa ilmankostutinta ja viilennysilman tuuletinta. Kosteus- ja lämpötila-arvot kirjataan sovelluksen datankeruuosiossa. Teknisiä tietoja: Kosteusanturi: Mittausalue Tarkkuus Lämpötila-anturi: Mittausalue Tarkkuus 0...100 %RH ±1 %RH (0...90 %RH), ±2 %RH (90...100 %RH) -40…+60 °C ±0,1 °C 2.2.2 Hiilidioksidianturi (Vaisala CARBOCAP GMW116) CARBOCAP GMW116 mittaa hiilidioksidipitoisuutta ja lämpötilaa. Ohjausyksikön logiikka ohjaa viilennystuuletinta hiilidioksidipitoisuuden mukaan. Hiilidioksidimittari saturoituu helposti hiilidioksidilähdettä käytettäessä. Kun tämä tapahtuu, anturi antaa virheellisesti tulokseksi 0 ppm. Ongelma korjaantuu itsestään, kun hiilidioksidi leviää ympäröivään ilmaan. Teknisiä tietoja: Hiilidioksidipitoisuuden mittausalue Lämpötilan mittausalue Tarkkuus 0–2 000 ppm 0–+50 °C ± (2 % alueesta + 2,0 % lukemasta) 2.2.3 Hiilidioksidianturi (Vaisala GML20T) Lon-väylään liitetty anturi. Laitteesta saadaan sekä CO2-että lämpötilatieto ohjausyksikölle. Teknisiä tietoja: Hiilidioksidipitoisuus: Mittausalue Tarkkuus Lämpötila-anturi: Mittausalue Tarkkuus 0–2 000 ppm ± (2 % alueesta + 2,0 % lukemasta) 0–+50 °C ±0,5 °C 14 2.2.4 Magneettikytkin (Hamlin 59125-1-T-00-0) Magneettikytkin on kaksiosainen, missä toinen osa on asennettu kiinni oveen ja vastakappale oven yläpuolelle ovenkarmiin. Kytkin aktivoituu kun ovi avautuu ja kappaleet irtoavat toisistaan. 2.3 Toimilaitteet 2.3.1 Ilmanvaihto Koneellinen ilmanvaihto on toteutettu tietokonetuulettimen avulla. 2.3.2 Ilmankostutin Talon ilmankosteutta säädetään tuulettimella jonka päällä on kostea rätti. 2.3.3 Valaistus Valaistus on toteutettu ledeillä, jonka kirkkauden voi säätää demoasemassa valvomosta liukukytkimellä. Jos kotona/poissa-kytkin asetetaan poissa-asentoon, säätyvät ledit automaattisesti pienimmälle kirkkaudelle. 2.3.4 Lämmitin Talon sisälämpötilaa säädetään KLON-releohjausyksikköön kytketyllä hehkulampulla ja KLOE212-lämpötilasäätimellä. Kuva 11: Lämmityslamppu 15 2.4 Poistetut laitteet 2.4.1 Vesivahti Aiempina vuosina projekti on ollut älykäs kylpyhuone esimerkiksi vanhainkotiin. Vesivahdin tarkoituksena on hälyttää henkilökunta paikalle, mikäli asukkaalle on sattunut onnettomuus, joka on johtanut veden valumiseen lattialle. Laite ei enää palvele tarkoitustamme, eikä IO-16 laitteessa ole tilaakaan sille. 2.4.2 Liiketunnistimet Liiketunnistimia olisi voitu käyttää kulunvalvontaan mutta vapaita IO-portteja ei ollut. 2.4.3 Z-wave Z-wave antureita on yritetty ottaa käyttöön aiempina vuosina, mutta ilmeisesti implementointi ei ole onnistunut kertaakaan täydellisesti. Z-wave laitteet ovat tallessa laboratoriossa, mikäli ne halutaan joskus implementoida. Niagara AX:ssä on tuki Z-wavelle. 16 3. Niagara WorkplaceAX-ohjelmisto Sovelluksen logiikka ja valvomo on toteutettu WorkPlaceAX-ohjelmistolla. Logiikka perustuu toimilohko-ohjelmoitiin, ja ohjelmistosta löytyy valmiit lohkot, joita yhdistelemällä saa luotua haluamansa toiminnallisuudet. Valvomon suunnitteluun on myös oma työkalunsa. Ohjelmisto luo myös historiatietoon perustuvia käyriä antureiden mittausdatasta ja kerää hälytysdataa. Jacen IO-16 moduuliin liitetyt mittaus- ja ohjauspisteet näkyvät WorkPlaceAX-ohjelmiston Ndio point managerissa. Lon-pisteet näkyvät samalla tavalla Lon-networkin alla. 3.1 Logiikka Logiikka on Wire sheetissä ja on toteutettu toimilohko-ohjelmoinnilla. Logiikasta puuttuu hystereesi. Jos toimilaitteella on käytössä pieni säätöalue, kytkeytyy tämä turhankin nopeasti päälle ja pois. Painikemoduulin napista voi siirtyä kotona ja poissa-moodien välillä. Tilaa indikoidaan vihreällä ja keltaisella valolla painikemoduulissa. Vihreä on kotona ja keltainen on poissa. Kun ollaan poissa-tilassa ja ovi avataan hälytetään tästä vilkuttamalla painikemoduulin keltaista valoa. Tämä voidaan nollata siirtymällä kotona-tilaan. Kun siirrytään poissa-tilaan sammuu talon ledvalaistus. Hiilidioksidille on määritetty yläraja-arvo, johon yllettäessä tuuletin käynnistetään. Valvomosta voi asettaa tavoitearvon kosteudelle ja tämän mukaan kosteustuuletinta ohjataan. Talon lämpötila on säädetty demosovelluksessa 24–26 °C välille, jos lämpötila tippuu alle 24 °C kytketään lämmityslamppu päälle. Demotalon edustalla olevasta lämpötilasäätimestä (KLOE212) voi muuttaa sisälämpötilan asetusarvon ja tämän perusteella lämmitetään tai jäähdytetään taloa. Lämpötilasäätimessä on yksi painike jota painamalla käynnistetään tuulettimen pakko-ohjaus. Kuva 12: Tuulettimen logiikka Yllä on esitetty esimerkki logiikasta. CO2-pitoisuutta ja lämpötilaa mitataan ja verrataan asetusarvoihin. Arvot asetetaan valvomosta. Jos jompikumpi arvoista ylittyy tai vedetään ”hätänarua”, tuulettimen ohjaus kytkeytyy päälle. 17 3.2 Valvomo Demosovelluksen valvomoon on koottu tärkeimmät mittaustiedot antureilta, jolloin yhdellä silmäyksellä saa hyvän yleiskuvan valaistuksen kirkkaudesta, hiilidioksidipitoisuudesta, kosteudesta ja näiden asetusarvoista. Lisäksi demosovelluksessa pystyy pakottamaan valvomosta lämmityksen, ilmastoinnin, kosteustuulettimen tai kotona/poissa-kytkimen päälle. Kuva 13: Valvomo Historia-ikkunoista nähdään historiatietoja eri mittauksista valitulla aikavälillä. Kuva 14: Esimerkki CO2-pitoisuuden historiasta 18 4. Ongelmat ja riskit LON-väyläkortin hankinta oli aluksi epävarmaa, toimitusajan pitkästyessä emme välttämättä olisi ehtineet tekemään demosovellusta LON-väylällä. LON-väyläkortti tuli kuitenkin kahdessa viikossa ja tämä riski ei toteutunut. Aluksi emme saaneet mitään dataa KLON-laitteesta kun taas Vaisalan hiilidioksidianturi toimi heti LON-väylällä. KLON vaati laitekohtaisen xif-tiedoston joka piti ensin muuttaa lnmltiedostoksi ja sitten ladata Jace2-ohjainyksikköön. Aluksi oli tarkoitus liittää Jace6:een USB-mokkula, josta voitaisiin lähettää tekstiviestihälytyksiä. Valitettavasti Jace6 on rikki, eikä Jace2:ssa ole USB-porttia, joten tekstiviesti-idea hylättiin. Mokkulan olisi voinut myös kytkeä tietokoneeseen, mutta tämä sotii hieman itsenäisen järjestelmän ideaa vastaan. Tietokoneenhan ei tarvitse olla päällä, vaan järjestelmä toimii myös itsenäisesti. Tekstiviestihälytykset pyrittiin korvaamaan sähköpostihälytyksillä. Sähköpostipalvelua emme saaneet toimimaan, sillä Workplacen nykyinen ohjelmaversio (3.4.43) ei tue SSL-tietoverkkosalausprotokollaa, jota kaikki nykyiset sähköpostipalveluntarjoajat käyttävät. Workplacen versiossa 3.5 ja uudemmissa on SSL-tuki. Ongelma ratkeaa päivittämällä ohjelmisto. Emme uskaltaneet ottaa päivitysriskiä ennen harjoitustöiden alkamista, mikäli jotain olisikin mennyt vikaan. Sähköpostihälytysten käyttöönotto vaikutti muutoin helpolta ja suoraviivaiselta. Workplace AX toimii melko loogisesti ja on looginen käyttää, mutta siitä puuttuu joitain ominaisuuksia, jotka olisivat hyödyllisiä. PID-säädintä ei ole, ja kiikkuja ei myöskään ole valmiina function blockeina. Kiikut pystyy tekemään logiikkaporteilla, mutta tämä tuottaa hieman ylimääräistä työtä. 19 5. Parannusehdotukset Suosittelemme että Workplace AX päivitetään uudempaan versioon ja että demoaseman logiikka tehtäisiin kokonaan uudestaan ja siistimmäksi. Logiikassa on mm. jäänteitä vanhoista hälytyksistä, jotka toimivat huonosti tai vähintäänkin mystisesti. Toimilaitteiden ohjaus on myöskin toteutettu osittain kehnosti, mm. hystereesiä ei ole. Nämä voisi ratkaista yksinkertaisimmin lisäämällä esimerkiksi hieman aikaviiveitä toimilaitteiden ohjauksiin. Sähköpostihälytykset saa toimimaan päivittämällä workplacen versiosta 3.4.43 versioon 3.5 tai uudempaan. Mikäli Aalto-yliopistolta löytyy rahaa, uusi IO-32 laite antaisi helpon mahdollisuuden kytkeä lisää antureita ja toimilaitteita järjestelmään. Nyt esimerkiksi liiketunnistimet eivät ole osa järjestelmää IO-paikkojen vähäisyyden takia. Liiketunnistimella saa toteutettua helpon kulunvalvonnan tai murtohälytysjärjestelmän. Lisäksi LON-väylässä on kolme käyttämätöntä releohjausta, joihin voi hankkia lisää LON-laitteita uuden toiminnallisuuden lisäämiseksi. Oven vieressä oleva painikemoduuli ei ole sopiva kokonaisuuteen. Valot ovat hyviä ja simuloivat esimerkiksi hälytyksiä hyvin, mutta vetokytkin ja painonapit ovat epävarmoja ja toimivat kehnosti. Moduulin voisi suunnitella ja rakentaa uudelleen. Harjoitustyö kurssilla sai enimmäkseen positiivista palautetta. Mielestämme konsepti on ihan toimiva. Pieni esiselostus, joka (yrittää) varmistaa, että opiskelijat todella lukevat materiaalin etukäteen. Itse työssä keskitytään luomaan oma järjestelmä. Kritiikkiä saatiin työn lyhyydestä, kolme tuntia oli hieman vähän kokonaisen järjestelmän luomiselle. Jos mahdollista, harjoituksen pituuden voisi kasvattaa esim. 5 tuntiin. Materiaalia voi toki aina hioa paremmaksi. Uusilla laitteilla saadaan lisää toiminnallisuutta ja mahdollisuuksia toteutettavaksi harjoitustyöhön. Käyttöohjeisiin voisi lisätä screenshotit kriittisimmistä kohdista. Tätä ei tehty ajanpuutteen vuoksi. 20 6. Ajankäyttö Ajankäyttö suunniteltiin kurssin alussa kuvan 15 kaltaiseksi. Kuva 15: Ajankäyttösuunnitelma Todellinen ajankäyttö muotoutui alla olevan taulukon muotoon. Tämä korreloi hyvin suunnitelmaamme. 21 Taulukko 2: Toteutunut ajankäyttö. 22 Liitteet Liite: Rakennusautomaation harjoitustyö - demotalo materiaali Rakennusautomaation harjoitustyö - Demotalo ELEC-C1220 Automaatio 2 23 Johdanto Harjoitustyössä tutustutaan rakennusautomaatioon ja sen toteuttamiseen. Tätä varten on rakennettu demotalo, johon on lisätty muutama vaihtoehto miten tällainen automatisointi voitaisiin implementoida. Talo on vanerista rakennettu laatikko, jonka takaosa on avattavissa. Etu- ja takaseinällä on pleksi-ikkunat. Oikealla puolella on tuuletin ilmankosteuden säädölle ja vasemmalla puolella on sähköpääkeskus ja tuuletin hiilidioksidipitoisuuden säädölle. Etupuolella on ovi, LON-nappulat ja DIN-kisko, jossa on ohjauslogiikat. Lämmitys on toteutettu hehkulampulla, jota ohjataan LON-väylällä. Valaistuksen kirkkautta ohjataan tietokoneelta. Kosteustuuletin puhaltaa kosteaa ilmaa taloon jos ilmankosteus putoaa alle esiasetetun raja-arvon ja samalla tavalla toinen tuuletin puhaltaa ulkoilmaa sisään jos hiilidioksidipitoisuus sisällä nousee liian suureksi tai mikäli taloa halutaan jäähdyttää. Lista taloon asennetuista laitteista (yksityiskohtaisemmin laitteisto-osiossa): 1. Tridium Niagara Jace 2 2. Tridium Niagara IO-16 3. LON-Painonapit [KLOE] 4. IO-korttiin liitetty painonappi- ja varoitusvaloyksikkö 5. Virtalähde 6. KLON 512.10 7. Lämpötila- ja ilmankosteusanturi 8. Hiilidioksidi- ja lämpötila-anturi 9. Hiilidioksidianturi -LON 10. Tuuletin 11. Ilmankostutin 12. Magneettikytkin 13. Huoneenlämmitin 14. RAT 12-lämpötila-anturi 15. LED valaistusyksikkö 16. LED-valot 24 Kuva 16: Demotalo edestä Kuva 17: Demotalo sisältä 25 Kuva 18: Jännitelähde, LON-yksikkö ja LED-ohjain Kuva 19: Ilmankostutin 26 Laitteisto Komponentit Tridium Niagara Jace2 Jace2-yksikkö pyörittää Niagaraax framework:ia ja javan virtuaalikonetta. Laitteessa pyörii automaation logiikka sekä valvomo. Konfigurointi onnistuu ethernetin yli WorkPlace Axohjelmiston kautta. Vakiokokoonpanosta poiketen tähän yksikköön on liitetty LON-väyläkortti, LON FFT-10a, jonka avulla siihen voidaan liittää komponentteja LON-väylän avulla. Kuva 20: Tridium Niagara Jace2 -logiikkayksikkö Teknisiä tietoja: IBM PowerPC processor DRAM Serial Flash Operating system 250 MHz 128MB 64MB QNX (Real-Time operating system) 27 Tridium Niagara IO-16 Tridium Niagara IO-16 on Jace2-yksikköön liitetty IO-korttimoduuli. Nimensä mukaisesti siinä on 16 liitäntää, joista 8 on tuloja ja 8 lähtöjä. Demotalossa tähän on kytketty kotona/poissa-kytkin merkkivaloineen, oven magneettikytkin, anturit, tuulettimet ja sisävalaistuksen ohjaus. Liitännät: 8 Universal input, 0-10VDC / 4-20mA 4 Analog output, 0-10VDC / 4-20mA 4 Digital output, max: 30V / 0.5A Kuva 21: Tridium Niagara IO-16 –IO-moduuli KLON 512.10 KLON 512.10 on kahden releen ohjausyksikkö, joka on tarkoitettu yhden huonetilan valaistusolosuhteiden hallintaan. Säätimellä voidaan toteuttaa edullisesti valaistuksen tilanneohjauksia. Tyypillisiä käyttökohteita ovat koulujen opetustilat ja toimistojen neuvotteluhuoneet. Säädin on toteutettu stand alone -periaatteella, eli se toimii yksikkösäätimenä vaikka tiedonsiirtoväylän toiminnassa esiintyisi häiriöitä tai väylää ei olisi asennettu lainkaan. Väylää käytetään yhteysvälineenä muihin taloteknisiin järjestelmiin ja kiinteistön valvomoon. Lisäksi väylän avulla voidaan säätimiä kytkeä yhteen suuremmiksitoiminnallisiksi kokonaisuuksiksi ja laajentaa järjestelmää kytkemällä siihen ulkoisia LON-komponentteja. Kuva 22: KLON 512 -releohjausyksikkö 28 Teknisiä tietoja: LON-liitäntä Väyläsovitin Kaapelointi Käyttöjännite Prosessori Kellotaajuus Releet Analogialähdöt TP / FT-10 väylä Echelon® FTT-10a Kierretty pari 230 VAC 3150 Neuron® 10 MHz Resistiivinen kuorma 10 A 1-10 VDC KLOE -painonapit KLOE-painonapit ovat I2C-väylän kautta toisiinsa kytkettyjä valmiiksi ohjelmoituja moduuleja, jotka kytketään LON-väylään KLOE102-painonappimoduulin tai KLOK900-adapterilla KLON 512-moduulin kautta. Demotalossa on kuvan 8 kaltainen kytkentä. Kuvassa 9 on toinen esimerkki laajemmasta kytkennästä. Kuva 23: KLOE-moduulit kytkettynä KLON512-releohjausyksikköön 29 KLOE 118 himmenninpainikkeisto Painamalla "ylös" tai "alas" painiketta kohdistetaan valaistuksen tason säätö samanaikaisesti KLON512:n kumpaankin valaisinlähtöön. Jos valot ovat sammuksissa, "ylös"-painikkeen painaminen sytyttää valot siihen tasoon, joka niillä oli viimeksi sammutettaessa. Painamalla pohjaan "ryhmä 1 on/off" tai "ryhmä 2 on/off" painike ja painamalla samanaikaisesti "ylös" tai "alas" painiketta, kohdistuu tason säätö vain kyseiseen ohjausryhmään. Valaisimia voidaan aina ohjata himmenninpainikkeilla valaistustasosta ja läsnäolosta riippumatta. KLOE 114 tilannepainikkeisto Tilannepainikkeita pystyy ohjelmoimaan ilman asennusohjelmaa tilannepainikkeiston ja himmenninpainikkeiston avulla seuraavasti: asetetaan himmenninpainikkeiston avulla ryhmien valaistustasot halutuiksi. painetaan pohjaan samanaikaisesti yli 5 sekunnin ajaksi ”ryhmä 1 on/off” ja ”ryhmä 2 on/off” -painikkeet ja se tilannepainike, jolla asetettua tilannetta halutaan ohjata. Tilannepainikkeiden kaikki neljä lediä syttyvät 1 sekunniksi, kun tallennus muistiin on tapahtunut. Molempien relelähtöjen tilanne tallentuu kyseistä painiketta vastaavalle tilannenumerolle kummankin releen muistiin. Valaisimia voidaan aina ohjata tilannepainikkeilla valaistustasosta ja läsnäolosta riippumatta. KLOE 212 lämpötilansäädin Lämpötilasäädin kertoo tilan lämpötilan. Jos ilmaisimeen kytketään erillinen anturi RAT12, saadaan lämpötila-arvo esimerkiksi lattian tai ikkunan pinnasta. Lämpötilatietoja voidaan hyödyntää lämmityksen ja ilmastoinnin ohjauksessa. Lämpötilatietojen lisäksi ilmaisimelta saadaan myös lämpötilan asetusarvon poikkeamatieto sekä tehostus-tieto. Demotalossa RAT12 mittaa talon sisälämpötilaa ja lämpötilasäätimen sisäinen anturi talon ulkolämpötilaa. 30 Ilmanvaihto Koneellinen ilmanvaihto on toteutettu tietokonetuulettimen avulla. Ilmankostutin Talon ilmankosteutta säädetään tuulettimella jonka päällä on kostea rätti. Valaistus Valaistus on toteutettu ledeillä, jonka kirkkauden voi säätää valvomosta. Jos kotona/poissa-kytkin asetetaan poissaasentoon, säätyvät ledit pienimmälle kirkkaudelle. Lämmitin Talon sisälämpötilaa säädetään KLON-releohjausyksikköön kytketyllä hehkulampulla ja KLOE212-lämpötilasäätimellä. Kotona/poissa painikemoduuli Tähän yksikköön on liitetty keinukytkin, jolla valitaan kotona/poissa- Kuva 24: Lämmitin asetus. asetuksen ilmaisevat vihreä ja oranssi led-merkkivalo. Jos asetus on poissa ja ovi avataan, kytkeytyy hälytys ja poissa-merkkivalo alkaa vilkkumaan. Kuva 26: LED-valaistus Kuva 25: Painikemoduuli 31 Anturit Lämpötila- ja kosteusanturi (Vaisala, HMP231) Ilmankosteus- ja lämpötila-anturi mittaa ympäristönsä lämpötilaa ja kosteutta ja välittää mittauksensa analogisina signaaleina (0-10V). Näillä tiedoilla logiikka ohjaa ilmankostutinta ja viilennysilman tuuletinta. Kosteus- ja lämpötila-arvot kirjataan sovelluksen datankeruuosiossa. Teknisiä tietoja: Kosteusanturi: Mittausalue Tarkkuus Lämpötila-anturi: Mittausalue Tarkkuus 0...100 %RH ±1 %RH (0...90 %RH), ±2 %RH (90...100 %RH) -40…+60 °C ±0,1 °C Hiilidioksidianturi (Vaisala CARBOCAP GMW116) CARBOCAP GMW116 mittaa hiilidioksidipitoisuutta ja lämpötilaa. Lämpötilamittaus on kytketty järjestelmään, mutta sen arvoa ei käytetä. Ohjausyksikön logiikka ohjaa viilennystuuletinta hiilidioksidipitoisuuden mukaan. Hiilidioksidimittari saturoituu helposti hiilidioksidilähdettä käytettäessä. Kun tämä tapahtuu, anturi antaa virheellisesti tulokseksi 0 ppm. Ongelma korjaantuu itsestään, kun hiilidioksidi leviää ympäröivään ilmaan. Teknisiä tietoja: Hiilidioksidipitoisuuden mittausalue Lämpötilan mittausalue Tarkkuus 0–2 000 ppm 0–+50 °C ± (2 % alueesta + 2,0 % lukemasta) Hiilidioksidianturi (Vaisala GML20T) Lon-väylään liitetty anturi. Laitteesta saadaan sekä CO2-että lämpötilatieto ohjausyksikölle. Teknisiä tietoja: Hiilidioksidipitoisuus: Mittausalue Tarkkuus Lämpötila-anturi: Mittausalue Tarkkuus 0–2 000 ppm ± (2 % alueesta + 2,0 % lukemasta) 0–+50 °C ±0,5 °C Magneettikytkin (Hamlin 59125-1-T-00-0) Magneettikytkimen toinen osa on asennettu kiinni oveen ja toinen oven yläpuolelle on kiinnitettynä ovessa ja ovenkarmissa. Kun ovi avautuu ja vastakappaleet irtoavat toisistaan, kytkin aktivoituu. 32 LON-väylä LON tulee sanoista Local Operating Network. LON on Suomessa yleisin hajautettu tietojärjestelmä kiinteistöautomaatiossa. Järjestelmä on hajautettu, eli tieto on väylässä kiinniolevissa LON-laitteissa, eikä järjestelmän ylläpitoon tarvita keskustietokonetta. Tietokonetta tarvitaan ainoastaan järjestelmän pystyttämiseen ja mahdolliseen uudelleenkonfiguroimiseen. Järjestelmään onkin varsin helppo liittää ja konfiguroida uusia solmuja ja näin saada uutta toiminnallisuutta kotiin heti sitä mukaa, kun teollisuudessa laitteita valmistetaan. Avoimen järjestelmänkin ehdot toteutuvat, mutta käytäntö on osoittanut, että täysin avoin järjestelmä ei ole. Tämä johtuu siitä, että valmistajat käyttävät erilaisia LonTalk-protokollan mukaisia standardiverkkomuuttujia (SNVT, “Standard Network Variable Types”). LON-verkon solmujen välillä tieto siirretään LonTalk-protokollan mukaisesti. Protokolla noudattaa CSMA-teknologiaa (Carrier Sence Multiple Access) ja se on sisällytettynä jokaiseen LON-solmuun. Jokaisella solmulla on ID-tunnus, mutta “identtinen kaksonen” voi maailmalta löytyä, vaikka tunnuksia on peräti 248. Verkon rakenne (topologia) voi olla väylä, rengas, tähti, puu tai joku näiden yhdistelmä. Järjestelmässä on useita tiedonsiirtovaihtoehtoja. Näistä kierretty parikaapeli on yleisin. Myöskin sähköverkossa, kahdella eri radiotaajuudella, infrapunalla, kuidulla ja koaksiaalikaapelilla on tiedonsiirto mahdollista. Verkko jakautuu reitittimillä kanaviin. Kanavassa kaikki laitteet käyttävät samaa tiedonsiirtonopeutta. Kanavan ulottuvuutta voidaan lisätä toistimella, joka samalla jakaa segmentin kahteen osaan. Segmentissä maksimi solmumäärä on 128, mikäli käytetään pelkästään LPT-10 – väyläsovittimen (Link Power Tranceiver) sisältäviä solmuja. Jos käytetään myös FTT-10 – väyläsovittimellisia (Free Topology Tranceiver) solmuja, jokaista tällaista kohden vähenee LPT-10:ien määrä kahdella. FTT:n ja LPT:n olennaisin ero on siinä, että FTT:ssä solmulle tulee 24V tehonsyöttö erikseen ja LPT:ssä syötetään teho 42,5V:n jännitteellä väylää pitkin. LPT-10:n laitevalmistajat ilmoittavat laitteidensa tarvitseman tehon LPUL:eina (Link Power Unit Load). 1 LPUL vastaa suunnilleen 7 mA:n virtaa 42.5VDC jännitteellä. Nyrkkisääntönä tehotarpeista voidaan pitää ohjauspainikkeille ja säätimille 1 LPUL, releyksiköille 3-5 LPUL ja Input-yksiköille 2 LPUL. Virtalähteiden asentamisessa verkkoon kannattaa huomioida, ettei niitä saa asentaa alle metrin päähän reitittimistä. Tiedonsiirtomedioita on LON-verkossa useita. Yleisimpänä on kierretty parikaapeli, joko suojattuna tai suojaamattomana. Echelon corporation (www.echelon.com) on määrittänyt kaapeleille johdinhalkaisijat. Näistä eniten käytetyt ovat 1.3 mm paksu johto, jolla kantama väylätopologiassa (maksimi 3 m haaroituksilla) on yli 2 km, ja 0.65 mm paksu johto, jolla kantama on yli kilometrin. Vapaassa topologiassa vastaavilla johtopaksuuksilla kantama on 500 33 m. Nämä kantamat pystytään kaksinkertaistamaan asentamalla toistin kantaman ääripäähän. Seuraavassa taulukossa kaapelien paksuuden vaikutus johdinten enimmäispituuteen. Väylätopologia Yhdistelmätopologia Kaapeli -tyyppi Enimmäispituus FTT-10 [m] Enimmäispituus LPT-10 [m] Enimmäispituus FTT&LPT [m] Kahden solmun väl. max. et. [m] Kaapeloinnin max. pit. [m] 1,3 mm 2700 2200 2200 400 500 0,8 mm 900 750 750 3200 500 0,65 mm 1400 1150 1150 400 500 0,5 mm 700 575 575 200 250 LON:issa siirrettävät paketit ovat pääasiallisesti lyhyitä (12 tavua) ja lyhyillä paketeilla tiedonsiirto onkin LON:issa nopeinta, parhaimmillaan 1000 viestiä sekunnissa. Paketti muodostuu alun tahdistuspulssista (vähintään 6 bittiä) jota seuraa databitit (vähintään 12) ja CRC (Cyclic Redundancy Check) – virheentarkistus (12 bittiä). Kuva 27: LON-väylän käyttö Paketin lähettämisen jälkeen tulee Beta 1 – aika, joka on väylän vapautumista varten ja tämän jälkeen tulee Beta 2 – aika, joka koostuu priorisointiaikaväleistä ja liittymisviiveistä. Priorisointiaikaväli on aliverkossa jokaisella solmulla oma, eli 1 – 127 ja liittymisviive (R) on sattumanvarainen ja määräytyy satunnaisluvun ja väylän kuormituskertoimen tulosta (ks. seuraava kuva). Beta 2 – ajan jälkeen solmu voi lähettää uuden viestin. 34 Ohjelmisto Sovelluksen logiikka ja valvomo on toteutettu WorkPlaceAX-ohjelmistolla. Logiikka perustuu toimilohko-ohjelmoitiin, ja ohjelmistosta löytyy valmiit lohkot, joita yhdistelemällä saa luotua haluamansa toiminnallisuudet. Valvomon suunnitteluun on myös oma työkalunsa. Ohjelmisto luo myös historiatietoon perustuvia käyriä antureiden mittausdatasta ja kerää hälytysdataa. Tarkemmat ohjeet ohjelmiston käyttöön löytyvät dokumentista Niagara Ndio Guide.pdf. Jacen IO-16 moduuliin liitetyt mittaus- ja ohjauspisteet näkyvät WorkPlaceAX-ohjelmiston Ndio point managerissa. Lon-pisteet näkyvät samalla tavalla Lon-networkin alla (ks. kuvat 14 ja 15). IO-16 Nimi Tyyppi Osoite Switch Boolean Input Point 1 RedButton Boolean Input Point 2 EmergencyString Bolean Input Point 3 Humidity Voltage Input Point 4 Temperature Voltage Input Point 5 magneticSwitch Boolean Input Point 7 CO2 Voltage Input Point 8 bVihreaValo Boolean Output Writable 1 bKeltainenValo Boolean Output Writable 2 bTuuletin Boolean Output Writable 3 bKosteusTuuletin Boolean Output Writable 4 Ledlight Voltage Output Writable 1 Kuva 28: Demosovelluksessa käytetyt KLONLON muuttujat. Kuva 29: Demosovelluksessa käytetyt Vaisala LON-muuttujat. 35 Valvomo Valvomoon on koottu tärkeimmät mittaustiedot antureilta, jolloin yhdellä silmäyksellä saa hyvän yksinkertaisia asetusarvoja, kuten valaistuksen kirkkautta ja hiilidioksidipitoisuuden ja kosteuden asetusarvoja. Kuva 30: Ruutukaappaus valvomosta. Trendit-ikkunasta nähdään historiatietoja eri mittauksista valitulla aikavälillä. Kuva 31: Trendit-näkymä 36 Logiikka Logiikkaan päästään käsiksi Wire sheet-nappulalla Points-kansiosta. Logiikka perustuu intuitiiviseen toimilohko-ohjelmointiin, jossa hyödynnetään Points-kansioissa olevia objekteja. Toisista Points-kansioista (eri IO-korteilta tai väyliltä) saa objekteja käyttöön Link Mark – toiminnolla. Kuva 32: Esimerkki logiikasta miten ilmanvaihto voisi olla toteutettu. Esiselostus Suunnitelkaa millainen toteutus edellä mainituilla I/O-liitännöillä voidaan tehdä. Tehkää siis yksinkertaistettu käyttötapaselostus, josta selviää miten järjestelmän tulisi toimia ja hahmotelkaa millainen lohkokaavio-ohjelma vaaditaan sen toteuttamiseen. Esisuunnitelma esitetään työn alussa ohjaajalle. Mallia voi katsoa esimerkiksi tästä dokumentista. Tutustukaa muihinkin nopasta löytyviin dokumentteihin – etenkin Ensto KLON 512.10A OPETETTAVA VALAISTUKSEN OHJAUS.pdf ja Käyttöohjeet 2014.pdf. Näistä on hyötyä työn suorittamisen kannalta. Loppuraportti Kuvatkaa raportissa oman järjestelmänne osat ja kokoonpano ja oma sovelluksenne lyhyesti. Liittäkää kuvat logiikasta, järjestelmästä, toiminnasta ja valvomosta. Pohtikaa myös minkälaisiin sovelluksiin tällaista järjestelmää voisi (erilaisia sovelluksia) rakennetussa ympäristössä käyttää. Mitä ongelmia järjestelmän kanssa oli? Palaute työstä kerätään kurssipalautteen yhteydessä 37 Viitteet Tässä dokumentissa on härskisti hyödynnetty seuraavia lähteitä: Ohjeet Enston Lon-järjestelmän sähkösuunnittelijalle – Ensto Electric Oy KLON 512.10 Opetettava valaistuksen ohjaus – Ensto Electric Oy Vaisala GML20T LonWorks module Vaisala GMW116 datasheet Vaisala HMP230 Series Transmitters User’s Guide Vykon JACE 2/JACE 6 datasheet NiagaraAX-3.x Ndio Guide Aikaisempien vuosien harjoitustyöt https://www.niagara-central.com 38 Liite: Käyttöohjeet 1. Käynnistys ja aseman luominen -Käynnistä Workplace AX, kytke sähköt järjestelmään. Järjestelmällä menee max. neljä minuuttia käynnistymiseen. -Avaa puurakenteesta IP:n 130.233.120.138:n alta platform tuplaklikkaamalla. -Käyttäjätunnus ja salasana pitäisi olla valmiina. Loggaa sisään. (käyttäjätunnus: automaatti ; salasana: 84268AUT) -Platformissa olevan aseman voi avata tuplaklikkaamalla Stationia. -Käyttäjätunnus ja salasana pitäisi olla valmiina. Loggaa sisään. (käyttäjätunnus: admin ; salasana: 84268AUT) -Uuden aseman luomiseksi valitse Tools->New Station. -Anna asemalle nimi ja paina next. -Anna asemalle salasana, suosittelemme muuallakin käytettyä 84268AUT. Paina next. -Luomasi asema saadaan ajettua Jacelle Commisioning Wizardilla. Rightclickaa Platformia ja valitse Commisioning Wizard. -Poista ruksit kaikista paitsi “Install a station from the local computer” kohdasta. “Install/upgrade software” -kohdan ruksia ei saa poistettua. -Valitse dropdown-valikosta äsken luomasi asema. Paina next. -Ohjelma varoittaa, että vain yksi asema voidaan ladata Jaceen kerrallaan. Paina next. -Software installation kertoo mitä ohjelman osia Jaceen on asennettu/asennettavissa. Mitään ei tarvitse muuttaa. Paina next. -Wizard näyttää tehtävät toimenpiteet. Paina finish. -Kun Wizard on valmis, voit sulkea ikkunan Close-napista. 2. Sisäänkirjautuminen, Networkien luominen ja laitteiden lisääminen -Hetken päästä voit logata uudelleen sisään Platformiin. Voit halutessasi avata Application Directorin. Status-kohdasta näet, kun asema käynnistyy. Kun asema on Running-tilassa, voit logata sisään asemaan. -IO-toiminnallisuuden lisäämiseksi navigoi puurakenteessa Station (nimi) -> Config -> Drivers. Tuplaklikkaa Driversia, ja lisää New-napista haluamasi 39 Networkit. Demotalossa käytetään Ndio Networkia ja Lon Networkia. -Tuplaklikkaa luomaasi NdioNetworkia. Paina Discover. Toiminnon pitäisi löytää yksi kappale IO-kortteja. Lisää kortti Add-napilla. Varmista, että IO Port on 1. -Kun kortti on lisätty databaseen, tuplaklikkaa Exts alla olevia sinisiä palluroita. Paina jälleen discover. Tästä voidaan lisätä IO-pisteet databaseen add-napilla. Harjoitustyöohjeesta löytyy, mitä mihinkin IO-porttiin on kytketty. -Lon-väylän laitteita päästään lisäämään tuplaklikkaamalla LonNetworkobjektia puunäkymässä. Paina Quik Learn. Ruksaa kaikki laatikot ja paina ok. -Databasessa tulisi olla kolme objektia. Local Lon Device on Jacen oma Lonväyläkortti. LonDevice on Vaisalan CO2/lämpötila-anturi. LonDevice_1 on Enston KLON-laite. Kaksi jälkimmäistä saattavat toisinaan olla myös nimetty toisinpäin. Kiinnitä huomiota Manufacturer-kohtaan. -Enston KLON-laitteen konfiguroimiseksi joudutaan importaamaan XML-tiedosto. Rightclickaa LonDevice_1:tä, valitse ImportXml. Etsi Xml-tiedosto kansiosta C:/XIF/P512101A.lnml. Vaihda Use Lon Objectsiin true. -Samaan tyyliin kuin edellä, klikkaamalla sinisiä palluroita voidaan lisätä Lonpisteitä. Enston KLON512.10 -manuaalista (s. 20) löytyy tarkemmin, mitä kukin piste vastaa. Manuaalin pitäisi olla kansiossa LON 2/2 työpisteen vieressä, löytyy myös Nopasta. 3. Pisteiden lisääminen ja logiikkasuunnittelu -Kun kaikki tarvittavat laitteet on lisätty, luodaan kansio valvomolle ja järjestelmän logiikalle. Lisää Driversin alle uusi kansio: Rightclick -> New -> Folder. Nimeä kuvaavasti. Rightclickaa luomaasi kansiota ja valitse Views -> Wire Sheet. Uusia pisteitä luodaan rightclickaamalla Wire Sheetia ja valitsemalla New -> haluttu pisteen tyyppi. -Harjoituksenomaisesti lisätään pari pistettä ja tehdään yksinkertainen logiikka. Luo kaksi BooleanWritable-objektia. Nimeä objektit “Keinukytkin” ja “Releohjaus”. Luodut pisteet pitää myöhemmin linkata eri networkien alla oleviin pisteisiin. -Tuplaklikkaa NdioNetworkia, ja sinisiä palluroita Exts:n alla Databasessa. Lisää Universal input 1. Tämä on kytketty oven vieressä olevaan keinukytkimeen. Anna pisteelle järkevä nimi ja varmista että tyyppi on BooleanInputPoint. Voit testata toimintaa vaihtamalla kytkimen asentoa. Databasessa Out-arvon pitäisi muuttua. Osa analogisista input-arvoista voidaan joutua skaalaamaan. Tämä 40 onnistuu tuplaklikkaamalla pointtia ja muuttamalla LinearCalibrationista Scaletai Offset-arvoja. -Tuplaklikkaa LonNetworkia ja sinisiä palluroita Enston laitteen kohdalla. Lisää databaseen nvi01LampValue->nvi01LampuValue (state). Nimeä kuvaavasti. Vaihda tyyppi Boolean Writableksi. Varmista aina, että tyyppi on sopiva. -Seuraavaksi linkataan pisteet. Rightclickaa Ndioboardin alle luomaasi pointtia. Valitse Link Mark. Rightclickaa logiikkakansion alla olevaan keinukytkin-objektia ja valitse Link From “<name>”. Valitse Sourcesta out ja Targetista jokin input. Vastaavalla linkkaa logiikkakansion releohjaus-pisteestä LonNetworkiin luomaasi pisteeseen. -Kun linkkaus on tehty, mene logiikkakansion Wire Sheetiin. Nyt voit yhdistää keinukytkimen releohjaukseen vetämällä viivan outputista inputiin. Voit testata onnistumista vaihtamalla keinukytkimen asentoa. Lampun syttymisessä on pieni viive. Monimutkaisempia logiikoita varten Puurakenteen alla olevasta Palettesidebarista löytyy kitControl-valikko, josta löytyy ohjelmointityökaluja. Näitä voidaan drag&dropata Wire Sheetiin. -Seuraavaksi luodaan valvomonäyttö. Rightclickaa logiikkakansiota, valitse Views -> New View. Anna näytölle kuvaava nimi. Valvomonäyttöön saadaan lisättyä objekteja Paletten alla olevista kitPx-, kitPxHVAC- ja bajauialavalikoista. -Historiatrendien lisäämistä varten Paletten history-alavalikosta valitaan extensions -> NumericInterval, joka drag&dropataan logattavan pointin päälle puuvalikkoon. Tuplaklikkaamalla pointtia voidaan säätää sinne ilmestyneen NumericInterval-osion parametreja. Esim. Interval kannattaa säätää pienemmäksi, ettei datan odotteluun kulu aikaa. Muista ehdottomasti asettaa Enabled-arvo Trueksi. -Kuvaajan logatusta datasta saa drag&droppaamalla puuvalikosta Station -> History -> <aseman nimi> -> haluamasi kuvaaja valvomonäyttöön. 41
© Copyright 2024