Työn verotus - Helsingin yliopisto

Työn verotus
Tuomas Matikka ([email protected])
VATT
Julkinen talous (TA5b), Helsingin yliopisto 1.4.2015
Tuomas Matikka (VATT)
Työn verotus
Julkinen talous
1 / 33
Johdanto
Johdanto
Tällä luennolla käsitellään työn verotukseen liittyviä kysymyksiä
teoreettisesta sekä empiirisestä näkökulmasta
Luennoitsijana Tuomas Matikka
Tutkijana VATTissa
KTT, taloustiede (Tampereen yliopisto)
Oma tutkimustyö pääosin empiiristä ja käsittelee verotuksen ja
sosiaaliturvan käyttämisvaikutuksia
Kotisivu: http://www.vatt.fi/tuomas-matikka
Tuomas Matikka (VATT)
Työn verotus
Julkinen talous
2 / 33
Johdanto
Johdanto
Tällä luennolla käsitellään seuraavia teemoja
Tausta & teoria
Tuloverotuksen tavoitteet ja työn verotus Suomessa
Tehokkuus vs. tulonjako ja optimaalinen tuloverotus
Empiiriset tulokset
Empiirinen analyysi ja keskeisimmät empiiriset havainnot
Empiiristen tulosten soveltaminen
Kalvojen lopussa lista hyödyllisestä lisälukemisesta
Tuomas Matikka (VATT)
Työn verotus
Julkinen talous
3 / 33
Tausta & teoria
Tuloverotuksen tavoitteet
Keskeisin työn verotuksen muoto on tuloverotus
Ansaitusta palkkatulosta peritään veroa määrätyn veroasteikon
mukaisesti
Käytössä jossain muodossa (lähes) kaikissa maissa
Tuloverotuksella on kaksi keskeistä tavoitetta
Kerätä verotuloja (fiskaalinen tavoite)
Suomessa tuloverotuksella kerätään noin kolmannes julkisen sektorin
verotuloista
Tasoittaa tuloeroja (tulonjakotavoite)
Jaetaan tuloja suurituloisilta pienituloisille yhteiskunnan
tulonjakotavoitteiden mukaisesti
Myös sosiaaliturvajärjestelmä olennaisessa osassa (negative income tax)
Vero- ja sosiaaliturvajärjestelmää on hyvä tulkita yhtenä kokonaisuutena
Tuomas Matikka (VATT)
Työn verotus
Julkinen talous
4 / 33
Tausta & teoria
Tuloverotus Suomessa
Tuloverotuksen veropohja: verotettava tulo = bruttopalkka - tulosta
tehtävät vähennykset
Maksettava vero = (verotettava tulo x veroprosentti) - suoraan
verosta tehtävät vähennykset
Suomessa kolme keskeistä tuloveroa: Valtion ansiotulovero,
kunnallisvero ja sosiaaliturvamaksut
Valtion ansiotulovero progressiivinen → veroaste kasvaa kun tulot
kasvavat
Kunnalisvero ja sosiaaliturvamaksut periaatteessa suhteellisia
tuloveroja → veroa peritään samalla prosentilla kaikilla tulotasoilla
Huom! Verovähennykset tekevät kunnallisverosta käytännössä
progressiivisen
Muita tulon perusteella maksettavia veroja mm. yle-vero ja
kirkollisvero (vapaaehtoinen)
Tuomas Matikka (VATT)
Työn verotus
Julkinen talous
5 / 33
Tausta & teoria
Tuloveroasteikko Suomessa
Tuomas Matikka (VATT)
Työn verotus
Julkinen talous
6 / 33
Tausta & teoria
Verojen jakauma
Tuomas Matikka (VATT)
Työn verotus
Julkinen talous
7 / 33
Tausta & teoria
Tuloverotuksen tehokkuus
Vastakkainasettelu: tehokkuus vs. tulonjako
Tuloveroilla halutaan tasata tulonjakoa
Kuitenkin tuloverotus vaikuttaa siihen, kuinka kannattavaa on tehdä
töitä
Mitä korkeampi veroprosentti sen vähemmän jää palkasta käteen
Olennainen (empiirinen) kysymys: Miten tuloverot vaikuttavat
työllisyyteen?
Tuloverotus on sitä tehokkaampa mitä vähemmän se vaikuttaa
työnteon määrään eli työn tarjontaan
Työnteon jousto veroprosentin suhteen rajoittaa sitä miten paljon
veroja voidaan kerätä ja tuloja uudelleenjakaa
Julkisen sektorin tulonjakopreferenssit poliittisen prosessin tulos
Tärkeä asia mutta keskeisin taloustieteellinen kysymys on työn
tarjonnan ja veropohjan jousto
Tuomas Matikka (VATT)
Työn verotus
Julkinen talous
8 / 33
Tausta & teoria
Tuloverotuksen tehokkuus
Tuloverotus vaikuttaa työntekoon intensiivisen ja ekstensiivisen
marginaalin kautta
Intensiivinen marginaali = kuinka paljon töitä tehdään, esim. työnteon
määrä tunneissa
Ekstensiivinen marginaali = osallistutaanko ylipäänsä työmarkkinoille,
0/1-päätös
Molemmat marginaalit tärkeitä ottaa huomioon
Tuomas Matikka (VATT)
Työn verotus
Julkinen talous
9 / 33
Tausta & teoria
Verotettavan tulon jousto
Verotettavan tulon jousto tärkeä arvioitaessa tuloverojärjestelmän
tehokkuutta
Yksi jousto kertoo “kaiken”
Ottaa työn määrän lisäksi huomioon myös muutokset esim.
verovähennysten käytössä sekä veronkierron
Yksinkertaistettu malli
Yksilön hyöty on: u (c, l )
missä c on kulutus ja l kuvaa työntekoon käytettävää aikaa ja
ponnisteluja
uc > 0 ja ul < 0
kulutus tuottaa (raja)hyötyä mutta työnteko vähentää sitä
Yksilön budjettirajoite verotettavan tulon mukaan ilmaistuna:
c = TI − t (TI ) = (1 − t )TI
t kuvaa verojen määrää joka on funktio verotettavasta tulosta TI
Tuomas Matikka (VATT)
Työn verotus
Julkinen talous
10 / 33
Tausta & teoria
Verotettavan tulon jousto
Yksilö maksimoi hyötyään: u ((TI − t (TI )), l )
optimiehto: ul = (1 − t )
työtä tehdään niin kauan kunnes sen rajahyöty (1 − t ) on yhtä suuri
kuin lisätyöstä koituva haitta ul
Oletetaan että veroaste kasvaa, dt > 0
Verotettavan tulon (kulutuksen) jousto veroasteen suhteen:
(1−t )
e = TI d (dTI
1−t )
Kertoo miten paljon verotettava tulo pienenee kun veroaste kasvaa
yhden prosentin
Kuvaa kattavasti tuloverotuksen aiheuttaman tehokkuustappion
määrän
Tuomas Matikka (VATT)
Työn verotus
Julkinen talous
11 / 33
Tausta & teoria
Verotettavan tulon jousto
Seuraavassa kuvassa havainnollistetaan veroasteen noususta (dt > 0)
johtuva muutos sekä tehokkuustappio
Indifferenssikäyrät kuvaavat joustoa kulutuksen ja vapaa-ajan suhteen
Henkilö valitsee pisteen A kun vero on (1 − t )
Henkilö valitsee pisteen B kun vero on (1 − t − dt )
Jos veronmuutos ei vaikuttaisi henkilön verotettavaan tuloon
(indif.käyrä olisi pystysuora ja jousto nolla) niin henkilö olisi pisteessä C
Tehokkuustappio tulee verotettavan tulon siirtymästä pisteestä C
pisteeseen B, ja siitä seuraavasta kulutuksen ja hyödyn vähenemisestä
Huom! Kulutuksen väheminen pisteestä A pisteeseen C ei ole
tehokkuustappio (eli kun jousto on nolla)
Kuvittele tilanne jossa valtio ostaa saamillaan lisäverotuloilla samat
tuotteet ja lahjoittaa ne takaisin kuluttajille
Tuomas Matikka (VATT)
Työn verotus
Julkinen talous
12 / 33
Tausta & teoria
Verotettavan tulon jousto
Kulutus
(1-t)TI
Indifferenssikäyrät
(1-t-dt)TI
A
cA
cC
cB
B
TIB
Tuomas Matikka (VATT)
C
TIA
Verotettava
tulo
Työn verotus
Julkinen talous
13 / 33
Tausta & teoria
Verotettavan tulon jousto
Sivuhuomio: Edellinen malli ei ottanut huomioon tulovaikutuksia, vain
pelkän substituutiovaikutuksen
Budjettirajoite kun otetaan tulovaikutus huomioon:
c = TI − t (TI ) + R = (1 − t )TI + R
R on virtuaalitulo (“tulot ilman työntekoa”)
Jousto tulovaikutuksilla:
dTI
TI
−TIdt
= −εC (1dt
+ η dR
−t )
TI (1−t )
Slutsky-yhtälö: εU = εC + η → kompensoimaton jousto sisältää sekä
substituutio- että tulovaikutuksen
Iso tulovaikutus voi muuttaa jouston merkkiä → taaksepäin kääntyvä työn
tarjontakäyrä
Veronalennus voi siis teoriassa myös vähentää työn tarjontaa
Lukuisten empiiristen tulosten perusteella tulovaikutus on kuitenkin nolla tai
hyvin pieni
Substituutiovaikutus on nimeomaan se vaikutus joka aiheuttaa
tehokkuustappion
Tuomas Matikka (VATT)
Työn verotus
Julkinen talous
14 / 33
Tausta & teoria
Optimaalisen tuloveron periaatteet
Optimaalisessa tuloverotuksessa kysymyksenä on kerätä tarvittava
verotulo siten että
talouden toiminta (työn tarjonta) vääristyy mahdollisimman vähän
annetut tulonjakotavoitteet saavutetaan
Epäsymmetrinen informaatio on keskeisessä roolissa modernissa
optimiveroteoriassa
Pitäisi verottaa ihmisiä kyvykkyyden mukaan
Kyvykkyyden perusteella määritettävä könttäsummavero olisi optimi
Kyvykkyyttä ei havaita → joudutaan verottamaan tuloja (second-best)
tulot=kyvykkyys (tuntipalkka) x ’ponnistukset’ (työtunnit)
Tuloverot asetettava niin, että henkilöt muuttavat työtuntejaan
mahdollisimman vähän
Valikoitumisrajoite rajoittaa tuloveron kautta saavutettavaa
uudelleenjakoa
Tuomas Matikka (VATT)
Työn verotus
Julkinen talous
15 / 33
Tausta & teoria
Optimaalisen tuloveron periaatteet
Optimaalinen tuloveroasteikko on kompleksi matemaattinen ongelma
Yleistettävissä olevia tuloksia on hyvin vähän
Yksi keskeisimmästä on se, että lineaarinen tulovero (tasavero) ei ole
tehokas
Marginaaliseen tuloveroprosenttiin tietyllä tulotasolla vaikuttavat
tekijät
1
2
3
4
Kerättävien verotulojen määrä (+)
Verotulojen jousto verojen suhteen (-)
Yhteiskunnan hyvinvointifunktio ja tulonjakotavoitteet:
Hyvinvointipainot eri tulotasoilla (+ / -)
Tulonjakauma:
1
2
3
Tuloerot ennen verotusta (+/-)
Kuinka paljon henkilöitä on ko. tulotasolla (-)
Kuinka paljon henkilöitä on ko. tulotason yläpuolella (+/-)
Tuomas Matikka (VATT)
Työn verotus
Julkinen talous
16 / 33
Tausta & teoria
Optimaalisen tuloveron periaatteet
Optimaalisen veroasteikon muotoa voidaan approksimoida
simuloinneilla → saadaan joitain kutakuinkin yleisiä (normatiivisia)
tuloksia
Käyttäytymisjoustot keskeisessä asemassa!
Pienituloiset
Tuloveron ja sosiaaliturvan yhteisvaikutus voi aikaansaada kireän
progression: tulojen kasvaminen kiristää verotusta ja vie pois
tulonsiirtoja
Empiirisen tutkimuksen mukaan (perustuu erityisesti UK ja US
evidenssiin) juuri työhön osallistuminen voi olla joustavaa
Antaa perustelun kehittää ns. in-work benefit järjestelmää, kuten
ansiotulovähennystä ja ansiotulotukea (pienten palkkojen tukea) sekä
pienentää työkykyisten vähimmäisturvaa
Sosiaaliturvan leikkaaminen lisää tuloeroja, valikoitumiskysymykset
vaikeita
Tuomas Matikka (VATT)
Työn verotus
Julkinen talous
17 / 33
Tausta & teoria
Optimaalisen tuloveron periaatteet
Suurituloiset
Empiirisen tutkimuksen mukaan verotettava tulo joustavinta
suurituloisilla
Otettava huomioon myös mm. verosuunnittelu sekä suurituloisten
liikkuvuus maiden välillä
Jouston suuruus antaa ylärajan sille, kuinka korkeita ylimmät rajaverot
voivat olla
Tuomas Matikka (VATT)
Työn verotus
Julkinen talous
18 / 33
Empiria
Empiiriset tulokset: Työn tarjonta
Työn tarjonnan (työtuntien) jousto
kuinka paljon työtunnit muuttuvat kun rajaveroaste muuttuuu?
kuinka paljon vero- ja sosiaaliturvajärjestelmä vaikuttaa työhön
osallistumiseen?
osallitumisveroaste, kannustinloukut
Yleiset johtopäätökset kirjallisuudesta (Meghir & Phillips 2010)
Työtuntien määrä joustamaton päätoimisesti työskenteleville (miehille)
Työntarjonta joustavampaa perheen toiselle tulonsaajalle (naisille, erit.
äideille)
Erityisesti työmarkkinoille osallistumispäätöksen osalta tärkeä
Edellä kuvatut extensive vs. intensive margin: Kannustimet vaikuttavat
erityisesti työhon osallistumiseen, ja erityisesti naisilla joilla on pieniä
lapsia
Käyttäytymisvaikutukset isoja erityisesti alhaisilla tulotasoilla →
korkeat marginaaliverot heille erityisen haitallisia
Tuomas Matikka (VATT)
Työn verotus
Julkinen talous
19 / 33
Empiria
Esimerkki: Kotihoidon tuki ja äitien työllisyys Suomessa
(Kosonen & Matikka)
Employment
.55
.6
Employment rate
.65
.7
.75
.8
Women with children aged 1.5-4.5 years
RD-estimate: 0.054 (0.0015)
18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54
Age of the youngest child (in months)
Mean
Tuomas Matikka (VATT)
Työn verotus
CI
Julkinen talous
20 / 33
Empiria
Empiiriset tulokset: Verotettava tulo
Jos halutaan mitata verojen aiheuttamaa vääristymää ja
hyvinvointitappiota, pitäisi ottaa huomioon kaikki verojen
aiheuttamat muutokset käyttäytymisessä
Verotettavan tulon jousto (Elasticity of taxable income, ETI)
työtunnit
efortti, koulutuspäätökset ym.
veronkierto, verosuunnittelu ym.
Verotettavan tulon jousto olennaisessa osassa kun mietitään
optimaalista tuloveroasteikkoa
Rajaveroaste käänteisessä suhteessa jouston kokoon
Tuomas Matikka (VATT)
Työn verotus
Julkinen talous
21 / 33
Empiria
Empiiriset tulokset: Verotettava tulo
Empiirinen estimointi
Yksilötason paneeliaineisto (i, t )
Verorekisteritieto tuloista, joissa samaa yksilöä seurataan yli ajan
Differenssimalli (ilman tulovaikutuksia):
4ln(TI )i ,t = γt + e ∗ 4ln(1 − τ )i ,t + α ∗ Xi ,t + 4(ε i ,t )
Perusvaatimuksena identifioida ETI (e):
Eksogeeenista variaatiota nettoveroasteessa (1 − τ )i ,t
Luonnollinen koeasetelma: vaihtelua veroasteessa samankaltaisten
henkilöiden välillä
Instrumenttimuuttuja veroasteen muutokselle (1 − τ )i ,t
’Riittävästi’ kontrolleja (Xi ,t ) ottamaan huomioon muut mahdolliset
muutokset verotettavissa tuloissa TIi ,t
Tuomas Matikka (VATT)
Työn verotus
Julkinen talous
22 / 33
Empiria
ETI estimaatteja
USAssa keskimääräisen jouston havaittu olevan välillä 0-0.6 (Saez ym.
2012)
Isoin jousto löydetty yrittäjille ja suurituloisille, keskimääräiselle
palkansaajalle melko pieni jousto
Pohjoismaissa ETI tyypillisesti pienempi 0-0.3 (esim. Kleven & Shultz
2014), mutta joitain poikkeuksia löytyy
Jousto suurempi yrittäjille ja naisille
Veropohjan laajuudella merkitystä
ETI riippuu myös verojen keräämiseen liittyvistä yksityiskohdista (mm.
ennakonpidätysjärjestelmä)
Matikka (2014): ETI Suomessa noin 0.3
Tuomas Matikka (VATT)
Työn verotus
Julkinen talous
23 / 33
Empiria
Esimerkki: ETI Tanskassa (Kleven ja Schultz, AEJ: Econ.
Pol. 2014)
Tuomas Matikka (VATT)
Työn verotus
Julkinen talous
24 / 33
Empiria
Esimerkki: Kunnalisveron muutokset ja TI Suomessa
(Matikka 2014)
Changes in taxable income and the municipal tax rate
Log change in taxable income
-.6 -.5 -.4 -.3 -.2 -.1 0 .1 .2 .3 .4
Non-movers only, 1995-2007
-1
-.5
0
.5
1
Change in the municipal tax rate
Mean
Tuomas Matikka (VATT)
Työn verotus
1.5
2
CI
Julkinen talous
25 / 33
Empiria
Sovelluksia: Laffer-käyrä ja verotulot maksimoiva veroaste
Suurituloisten verotettavan tulon joustoa ja tulonjakauman muotoa
voidaan käyttää havainnollistamaan sitä, mikä olisi verotulot
maksimoiva ylin rajaveroaste
Asettaa ylärajan optimaaliselle tuloveroasteelle
Laffer-käyrä: veroasteen ja verotulojen välinen (epälineearinen) yhteys
Tuomas Matikka (VATT)
Työn verotus
Julkinen talous
26 / 33
Empiria
Sovelluksia: Laffer-käyrä ja verotulot maksimoiva veroaste
Tuomas Matikka (VATT)
Työn verotus
Julkinen talous
27 / 33
Empiria
Sovelluksia: Laffer-käyrä ja verotulot maksimoiva veroaste
Verotulot maksimoiva ylin rajaveroaste (ilman hyvinvointipainoja):
tmax = 1+1a∗e
a on tulonjakauman Pareto-parametri (perustuu tulonjakauman
yläpään muotoon)
e on ETI
tmax USAssa 57% (kun e = 0.5 ja a = 1.5) (ks. Piketty ym. 2014)
tmax Suomessa?
62,5% kun e = 0.3 ja a = 2 → yli nykyisen ylimmän veroasteen
(∼55%)
50% kun e = 0.5 ja a = 2 → alle nykyisen ylimmän veroasteen
Huom! tulokset herkkiä sille mikä jousto on
Tuomas Matikka (VATT)
Työn verotus
Julkinen talous
28 / 33
Empiria
Sovelluksia: Suurituloisten verosuunnittelu
Edellä oletettiin että e kuvaa tehokkuustappion oikein suurituloisille kun
laskettiin tmax
Näin ei kuitenkaan ole jos merkittävä osa vaikutuksesta tulee
verosuunnittelun kautta
Tulojen muuntaminen korkeasti verotusta ansiotulosta pääomatuloiksi
esim. listaamattomien osakeyhtiöiden omistajat Suomessa (mm.
lääkärit, lakimiehet, tilitoimistot)
omistajien joustosta yli 2/3 tulee tulonmuunnosta (ks. Harju &
Matikka 2014)
Tulojen jaksottaminen ajallisesti niin että maksetut verot ovat
pienemmät
Tulojen muuntaminen tai siirtäminen ajassa ei ole kokonaisuudessaan
tehokkuustappio jos
tulo verotetaan toisessa veropohjassa tai toisena ajankohtana
suunnittelu ei merkittävästi muuta reaalitaloudellisen aktiviteetin määrä
Tuomas Matikka (VATT)
Työn verotus
Julkinen talous
29 / 33
Empiria
Esimerkki: Tulojen jaksottaminen kun tuloverotus kiristyi
Tanskassa (Kreiner ym., AEJ: Econ. Pol. 2015)
Tuomas Matikka (VATT)
Työn verotus
Julkinen talous
30 / 33
Empiria
Sovelluksia: Suurituloisten verosuunnittelu
Nyt tmax =
1+t2 ∗a ∗e2
1+a ∗e
t2 on veroaste jolla muunneltua tuloa verotetaan (esim.
pääomatulovero)
e2 on osuus joustosta joka on verosuunnittelua
tmax USAssa 62% (kun e = 0.5, e2 = 0.3, t2 = 0.2 ja a = 1.5) (ks.
Piketty ym. 2014)
tmax Suomessa
69,5% kun e = 0.3, e2 = 0.2, t2 = 0.28 ja a = 2
61% kun e = 0.5, e2 = 0.4, t2 = 0.28 ja a = 2
Tuomas Matikka (VATT)
Työn verotus
Julkinen talous
31 / 33
Empiria
Lähteet ja hyödyllistä luettavaa
Teoria ja optimaalinen tulovero
Saez, E. (2001). Using elasticities to derive optimal income tax rates.
Review of Economic Studies, 68: 205–229.
Feldstein, M. (1999). Tax avoidance and the deadweight loss of the
income tax. Review of Economics and Statistics, 81: 674–680.
Tuomala, M. (1990). Optimal income tax and redistribution. Oxford:
Clarendon Press, 1990.
Mirrlees, J. (1971). An exploration in the theory of optimum income
taxation. Review of Economic Studies, 38(114): 175–208.
Piketty, T., E. Saez and S. Stantcheva. (2014). Optimal taxation of top
labor incomes: A tale of three elasticities. American Economic Journal:
Economic Policy, 6(1): 230–271.
Chetty, R. (2009). Is the taxable income elasticity sufficient to calculate the
deadweight loss? The implications of evasion and avoidance. American
Economic Journal: Economic Policy, 1(2): 31–52.
Tuomas Matikka (VATT)
Työn verotus
Julkinen talous
32 / 33
Empiria
Lähteet ja hyödyllistä luettavaa
Empiirinen kirjallisuus
Saez, E., J. Slemrod and S. Giertz. (2012). The elasticity of taxable income with
respect to marginal tax rates: A critical review. Journal of Economic Literature, 50(1):
3–50.
Meghir, C. and D. Phillips. (2010). Labour supply and taxes. Dimensions of tax
design: The Mirrlees review. Oxford, Oxford University Press, 2010, 202–274.
Kleven, H. and E. Schultz. (2014). Estimating taxable income responses using Danish tax
reforms. American Economic Journal: Economic Policy, 6(4): 271–301
Kreiner, C., S. Leth-Petersen and P. Skov. (2015). Tax Reforms and Intertemporal
Shifting of Wage Income: Evidence from Danish Monthly Payroll Records. Forhcoming
American Economic Journal: Economic Policy.
Blomquist, S. and H. Selin. (2010). Hourly wage rate and taxable labor income
responsiveness to changes in marginal tax rates. Journal of Public Economics, 94:
878–889.
Matikka, T. (2014). Taxable income elasticity and the anatomy of behavioral response:
Evidence from Finland. Government Institute for Economic Research Working Papers 55.
Harju, J. and T. Matikka. (2014). The elasticity of taxable income and income-shifting:
What is "real" and what is not? CESifo Working Paper No. 4905, July 2014.
Kosonen, T. (2013) “To work or not to work? The effect of child-care subsidies on the
labour supply of parents” The B.E. Journal of Economic Analysis and Policy, Volume 14,
issue 3
Tuomas Matikka (VATT)
Työn verotus
Julkinen talous
33 / 33