1. No category

TA4b Taloudellinen kasvu
Harjoitukset 1 (viikko 16)
1.
Maan taloutta kuvataan Solowin mallilla, jossa työntekijää kohden laskettu tuotantofunktio on
y  k ½ . Olkoon nyt k  900, investointiaste 50 % ja poistoaste 10 %. Onko maan työntekijää
2.
kohden laskettu tuotos nyt steady-state pisteessään vai sen ala- tai yläpuolella? Perustele vastauksesi.
Seuraava taulukko osoittaa investointiasteen ja työntekijää kohden lasketun tuotoksen kolmen
maaparin tapauksessa olettaen, että   1 / 3 ja A ja  ovat samat kaikissa maissa. Laske toteutunut
ja mallin ennustama tuotos työntekijää kohden kunkin maaparin tapauksessa. Minkä maaparin
kohdalla Solowin mallin ennuste epäonnistuu / onnistuu ?
Maa
Investointiaste
Tuotos työntekijää
(keskim. 1974-2009)
kohden 2009 $
a
Thaimaa
35,2 %
13 297
Bolivia
12,6 %
8 202
3.
4.
5.
6.
b
Nigeria
Turkki
6,4 %
16,3 %
6 064
29 699
c
Japani
Uusi Seelanti
29,9 %
18,6 %
57 929
49 837
Oletetaan, että maan inhimillinen ja fyysinen pääoma kolminkertaistuvat 100:ssa vuodessa ja sen
tuotos nousee yhdeksänkertaiseksi samassa ajassa. Miten monikertaiseksi maan tuottavuus on
noussut kyseisen ajan kuluessa, kun oletetaan, että   1 / 3 ?
Tarkastellaan kausaliteettia ja korrelaatiota.
a. Esitä esimerkkejä tekijöistä, jotka korreloivat elinajan kanssa ja joissa on itsestään selvää,
että kausaliteetin suunta on elinajasta ko. tekijään (eikä siis päinvastoin).
b. Seuraavassa on muuttujapareja. Minkämerkkinen korrelaatio muuttujaparien välillä
todennäköisesti vallitsee useita maita käsittävässä otoksessa. Perustele.
i. Masennuslääkkeiden käyttö ja BKT
ii. Televisioiden yleisyys ja lapsikuolleisuus
iii. Astrologinen merkki ja älykkyysosamäärä
Maat A ja B eroavat terveysfunktionsa h(y) suhteen toisistaan siten, että kullakin tulotasolla ihmiset
ovat terveempiä maassa A kuin maassa B. Oletetaan, että tiettynä vuonna havaitaan, että henkeä
kohden laskettu tulo on sama molemmissa maissa, mutta maassa A terveystaso on parempi kuin
maassa B. Minkälaiset ovat maiden tuotantofunktiot y(h)? Esitä kuviolla.
Tarkastellaan naisten koulutuksen (WSCHOOL) vaikutusta keskimääräiseen taloudelliseen kasvuun
(GROWTH) kurssidatan valossa.
a. Kaksisuuntainen kausaliteetti on empiirisen kasvututkimuksen keskeinen ongelma; on
mahdollista, että taloudellinen kasvu on vaikuttanut naisten koulutukseen. Voitko kuitenkin
löytää joitakin perusteluja kaksisuuntaisuusväitteen torjumiseksi?
b. Oletetaan nyt joka tapauksessa, naisten koulutus vaikuttaa talouskasvuun, eikä päinvastoin.
Estimoi kurssidatasta seuraava yhtälö ja tulkitse tulos.
GROWTHi     WSCHOOLi   i
c.
Naisten koulutus on kuitenkin saattanut vaikuttaa myös väestönkasvuun (POPGROWTH).
Koska väestönkasvu vaikuttaa talouskasvuun, on todennäköistä, että kohdassa b laskettu
estimaatti on harhainen. Oikaise puuttuvan muuttujan harha ja tulkitse tulos.