Meillä on kaikki se.
Meillä on kaikki se. Osaaminen, asenne ja resurssit, jotka tarvitaan hyvinvointiyhteiskunnan saavutusten turvaamiseen ja Suomen kilpailukyvyn pelastamiseen. Kyllä. Johtajaklubi @LuovaTuho Meillä on kaikki se osaaminen, asenne ja resurssit, jotka tarvitaan hyvinvointiyhteiskunnan saavutusten turvaamiseen ja Suomen kilpailukyvyn pelastamiseen. Johtajaklubi @LuovaTuho Johtamisen Vallankumouksia. Kiiihdyttävää Prosessimuotoilua. Onnistumisia ja Oivalluksia. Fiksuja hommia Fiksujen ihmisten kanssa. ” Meillä on loistavaa julkista johtamista Suomessa. Innovaatioita mahdollistavaa ja tuottavuutta rakentavaa. Me kokoamme sen yhteen ja rakennamme jotain ihan uutta. Olimme nähneet huikean hyviä tarinoita ja menestyksen avaimia julkisen sektorin työtä eri puolilla kehittäessämme. Hienoja johtajia ja kehittäjiä. Hienoja ihmisiä eri puolilta kuntakenttää. Oli välttämätöntä saattaa nämä ihmiset yhteen, tavoitteellisen johtamisen äärelle. Keskittyä rauhassa maailman muutoksiin ja niiden mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Rakentaa mahdollisuuksia ja hyvinvoivaa tulevaisuutta, yrityksille ja ympäristölle. Se oli vaan nyt tehtävä. Ja teimmekin. Keväällä Helsingin sykkeessä. Tilanteessa, jossa Suomen tilanne synkkyydessään alkoi hahmottua ja ennennäkemättömän kovia välineitä alettiin ottaa käyttöön. Helsingin hillityssä hallinnossa, Suomen toimivimman työmarkkinan, parhaiden mahdollisuuksien ja yhteiskunnan päätöksenteon ytimessä. Keskeiseksi nousi kokeilukulttuuri ja digiloikka. Syksyllä parveilimme Koillismaalla. Aika erilaista. Kun työmarkkina ei toimi, ovat nämä ratkaisseet pitkäaikaistyöttömyyden omin voimin. Ystävällisen anarkistisesti. Kun soteratkaisu junnaa menneen maailman rakenteissa, olivat nämä tehneet Hyvän Elämän Vallankumouksen. Kun kokeilukulttuuria ja digiloikkaa pohditaan, pudottivat nämä kuntaorganisaatioon 700 tablettia ja katsoivat, miten osaavat kunta-ammattilaiset kokeilevat loikkia. Meillä on myös kaikki se osaaminen, asenne ja resurssit, jotka tarvitaan Avoimeen Digitaaliseen Maailmaan siirtymiseen, uuden hyvinvoinnin ja menestyksen rakentamiseen. Olimme nähneet, miten se tehdään helpommin, nopeammin ja mukavammin. Tehdään oikein ja vaikuttavasti. Olimme myös valitettavasti nähneet, miten tuottavuutta yritetään hakea väärin perustein Avoimessa Digitaalisessa Maailmassa. Se on entisen maailman prosesseja digitalisoiden. Se johtaa vain entisen toistoon ja jättää mahdollisuudet hyödyntämättä. Yhtä väärin se näkyy kustannussäästöjen haussa. Se johtaa kuoliaaksi säästämiseen. Kustannussäästöjen sijasta huikeita tuottavuushyppyjä saadaan vaikuttavuushyödyillä. Olemme nyt kohdanneet siis Uudellamaalla ja Koillismaalla. Näissä ympäristöissä olemme varmistaneet, että teemme oikein. Ja jaamme kokemukset. Avoin Digitaalinen Maailma tekee koko hommasta mahdollisen. Mielenkiintoisen ja ihan mahdollisen. Kyllähän se on onnistunut. Mikäpä ei tällä joukolla onnistuisi. Nyt on välitilinpäätöksen aika. JohtajaKlubi @LuovaTuho on syntynyt ja näyttänyt jo voimansa. Tässä vähän maistiaisia matkalta. Ilo pelastaa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa kanssanne! Jaana Utti ja Ville Mäkelä Tamora Oy @TamoraOy @JaanaUtti @VilleMakel @TamoraOy www.tamora.fi Johtaminen on päättämistä ” Johtajan on oltava intohimoinen päättäjä, joka ei pelkää päättämiseen sisältyvää riskiä ja vastuuta. Haloo Helsinki! Haloo @LuovaTuho! Korjaisitteko tämän rikkinäisen koneen? Johtaminen on viestintää! Tämän vii- Johtaa voi monesta paikasta. Jouksauden ovat havainneet monet johtavassa asemissa toimivat henkilöt. Viestintää tarvitaan organisaation sisällä ja ulospäin asiakkaisiin ja sidosryhmiin. Viestintä ei ole mainostamista, vaan vähintäänkin kaksisuuntaista tiedon jakamista ja saamista. Viestintä tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan johtaa tehokkaasti ja lempeästi, etunojassa eikä reaktiivisesti, stressattuna päälle kaatuvien asioiden ahdistamana. Tietojohtaminen on nykyaikaa, mutta tietojohtaminen on vaativa osaamisalue. Se vaatii digihypyn, paljon luottamusta sekä sosiaalisia taitoja ja uutta asennetta. kojen edessä seisoo raivaaja, visionääri ja rohkea uudistaja. Joukkojen keskellä seisoo diplomaatti ja neuvottelija. Joukkojaan takaa johtava on viisas, älykäs ja harkitseva. Hyvä johtaja osaa siirtää itsensä eri paikoille tilanteen mukaan. Tärkeintä on kuitenkin energia. Kun visio, suunta ja keinot on sovittu, johtajan tehtävänä on työntää organisaatioon energiaa. Tämä tarkoittaa tukea ja palkitsemista, mutta myös rinnalla seisomista tiukassa paikassa. Hyvä johtaja huolehtii henkilöstöstään. Matti Alahuhta toteaa uudessa kir- neissä ja koodattuna DNA-rihmastoon. Mutta johtaminen on myös jatkuvaa oppimista, kokemusten hankkimista ja uudistumista. Jos johtaja luopuu näistä, hän on entinen johtaja. jassaan, että henkilöstön kehittäminen on nykyisen johtamisen kovaa ydintä. Hyvä johtaja tietää, että tuloksen tekevät työhönsä sitoutuneet työntekijät. Hyvä johtaja onkin palvelija, eikä käskijä. Tänä päivänä onkin mahdoton ajatella, että tehokas ja tuottava organisaatio toimisi käskyvallan alla. Johtaja mahdollistaa, avaa tietä ja ohjaa joukkoja viisaasti ja energisesti. Johtaminen on päätösten tekemistä. Johtajan on oltava intohimoinen päättäjä, joka ei pelkää päättämiseen sisältyvää riskiä ja vastuuta. Liian moni johtaja kiertää päätöksiä siirtämällä vastuuta ja riskejä toisille. Johtamisen valta on juuri valtaa tehdä päätöksiä. Jos johtaja ei päätä, joku muu päättää. Valtatyhjiö on toimivan organisaation surma. Moni on sitä mieltä, että johtajaksi synnytään. Johtajuus on varmasti gee- Professori Karl-Erik Michelsen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Michelsen tuntee uuden työn, alueiden menestyksen ja on strategisen johtamisen asiantuntija. Sanovat huippuasiantuntijaksi. Hän on myös eteläsavolainen kartanonisäntä. Hän tykkää kirkonkylistä ja uskoo luovaan tuhoon. Ja @LuovaTuho’on. Yhteisöllisyyteen, parviälyyn ja joukkoistamiseen laajemminkin. Michelsen on viisas mies. @KALmich Johtajan työ on yksinäistä työtä, sillä kukaan ei ole organisaatiossa niin yksin kuin johtaja. Tämä viisaus pitää sisällään kuitenkin vastakkaisen väitteen. Hyvä johtaja verkottuu, kuuntelee neuvoja ja jakaa kokemuksia. Ei ole sattuma, että maailman vahvimmat verkottumisorganisaatiot (Rotaryt, Lionsit, Vapaamuurarit) ovat myös maailman vanhimpia organisaatioita. Ennen vaaleja puhuttiin politiikasta, joka on ”rikki”. Se tarkoitti pitkälti johtajuutta, joka oli hajonnut maailman tuuliin taloudellisesti vaikeina vuosina. Hyvä johtajuus punnitaan vaikeina aikoina, jolloin ongelmat ja ristiriidat pitää kääntää haasteiksi. Nyt on tällaisen johtajuuden hetki. Turvallisesti ylöspäin. Nähdä kauas. Ei saa pelätä. Tehokkaasti. Parhaalla mahdollisella tavalla. Maailma muuttuu, muuttuuko johtajuus? Johtajuus on kaikkialla. Se on enemmän asenne kuin asema. Johtaja antaa aina mahdollisuuden kokeilla uusia asioita ensimmäisen kerran. Hän luottaa siihen, että kyllä tästä yhdessä selvitään. Johtaja pitää itsestään ja viihtyy itsensä kanssa. Hän pitää itsestään hyvää huolta niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Hän Johtajan pitää nähdä kauas, nykyistä paljon kauemmas. Vaikka horisontti joskus näyttää usvaiselta ja kaukaiselta, sen olemassaolon johtajan tulee kirkkaasti pitää mielessään. myös osaa olla ennakkoluuloton. ” Nauti johtamisesta, niin elämä maistuu paremmalta. Kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaisesti uuttakaan projektia aloittaes- Hermosto on sähkökemialliseen viestintään perustuva tiedonvälitys- ja säätelyjärjestelmä. Se vastaanottaa sekä sisäistä että ulkoista informaatiota ja muokkaa ja ohjaa sitä niin, että elimistö toimii parhaalla mahdollisella tavalla. Tätä on myös johtajuus tulevaisuudessa. sa. Keskeneräisyyttä, repeämiä ja railoja ei saa pelätä. Synnyttäminen ei ole koskaan siistiä sisätyötä, mutta yleensä lopputulos korvaa kyllä vaivan. Johtajuus on kaikkialla ja se ei ole missään. Se on juuri sellainen, millaisek- si johtaja itse sen tekee tai millaisena hän sen näkee ja kokee. Koko joukkueen tavoite on kiivetä tur- vallisesti ylöspäin, mutta aina aika ajoin pysähtyä katsomaan taakse jäänyttä maisemaa tyyliin: tuolta asti olemme jo tänne saakka kiivenneet. Jos johtaja haluaa onnistua valmentajana, hänen pitää mahdollistaa joukkuepelaaminen. Se tehdään kannustaen, pelaajan vahvuuksia vahvistaen, peliaikaa antaen, yhteishenkeä luoden ja positiivisella tavalla pelaamista arvioiden. Toki paljon töitä tehden! Tulevaisuuden johtaja valitsee kulloin- Hyvä johtaja erottaa säilytettävät ja poisheitettävät elementit toisistaan. Ja raas- kii luopua roskista! Sivistysjohtaja Kati Halonen, Hämeenkyrön kunta Hämeenkyrön kunta on oppimisympäristöjen uudistamisen edelläkävijä. Irtoaminen rakenteista ja luokkatiloista pakottaa myös työnteon tavan uudistamiseen. Se merkitsee uutta oppijoiden osallisuutta ja todella uudenlaista johtajuutta. Tulevaisuuden tekijät ovat meillä oppilaina, tulevaisuuden johtajuuden on oltava meillä tässä ja nyt. Hämeenkyrössä se on. kin olosuhteisiin nähden parhaan etenemistavan ja hyväksyy sen, että aina ei valinta osu formuloihin. @kati_halonen Joukkoja ei voi kuitenkaan tehokkaasti johtaa koskaan ilman johtajaa. @JSPalvelutOy jarvisaimaa.blogspot.fi SisustavatSiivoojat, TapahtumaTalkkarit ja ElämysKokit rakentavat elinvoimaa. Tapa elää ja tehdä työtä on muut- Vanhakantaisesta esimiestyöstä on uskaltunut ja muuttumassa. Vanhan mallin lettava luopua. On uskallettava hyömukaan määritelty huono elämä voi olla dyntää henkilöstön koko osaamiuusi hyvä. Miksi meidän pitäisi pakolla nen ja potentiaali. Tämä mahdollistaa muokkautua vanhoihin muotteihin vain, koska näin on aina tehty? Työnjohtaja rikastamolla. ” Työ ei enää köyhdy ja kapene, niin kuin teollisessa yhteiskunnassa. Se laajanee ja rikastuu. parhaimman mahdollisen asiakashyödyn tuottamisen ja myös sen, että pystymme tarjoamaan asiakkaillemme huikeaa lisäarvoa. Lisäarvoa, jota asiakkaamme eivät ehkä vielä edes tiedä tarvitsevansa. Tämän avulla pystytään mahdollistamaan kuntatyön säilyminen ja kehittyminen alueella sekä pienyritystoiminnan ja matkailuorganisaatioiden kehittyminen. Työtä tullaan tekemään tulevaisuudessa eri tavalla. Eri ammattiryhmien raja-aidat pitäisi pystyä ylittämään ja tuottamaan asiakkaille parasta mahdollista asiakashyötyä sijoitettua euroa kohden. Tämä tarkoittaa samalla tuottavuuden kasvattamisen hyödyntämällä jo olemassa olevia resursseja järkevästi. Oman alansa ammattilaisia jotka toimivat koko ajan asiakkaidemme rajapinnassa ja tekevät samalla myyntityötä. He myyvät omaa osaamistaan, innokkuuttaan ja ammattitaitoaan. He myyvät koko yrityksen palvelukirjon sitä osaa, joka tuottaa hyvää elämää. Teknisen ja tehokkaan suorituksen päälle juuri sen, jonka varassa perustehtävämme alueen ja asukkaiden hyvinvoinnin takaajana toteutuu. Kehitysjohtaja Simo Kaksonen, Järvi-Saimaan Palvelut Oy Järvi-Saimaan Palvelut tuottaa kuntatekniikan palvelut Sulkavalle, Juvalle ja Rantasalmelle. Tehokkuutta ei ole haettu massatuotannon ehdoin. Se on haettu digitalisaatiota täysimittaisesti hyödyntäen ja työtä rikastamalla. Kehitysjohtaja Kaksonen ui vastavirtaan ja luo kestävästi uutta työtä. Rikastaa työn ja kirkonkylät. Ihmemies. @SKaksonen Meidän pitää miettiä työntekeminen kokonaan uusiksi. Raja-aidat on pystyt- tävä ylittämään ja ne on ylitettävä. Vanhakantaiset normit on rikottava!! Tämä tarkoittaa samalla lupaa myös nauttia työnteosta. Rikastamalla työtä, tuomalla siihen mukaan omia mielenkiintomme elementtejä, pystymme saavuttamaan lopputuloksen. Nykyiset koulutusohjelmat antavat hyvän pohjan, mutta työelämän murros käy niin voimakkaana, että työpaikoilla tapahtuva ”oppiminen” ja oman työn kehittäminen antavat ainoat oikeat välineet oikeanlaiseen työn tekemiseen. Työnrikasta- minen on osaamisen uudistamisen avainasia. Siksi työnrikastamiseen liittyy tiiviisti myös tutkinnon suorittaminen. Tämä antaa todellisen pohjan työn kehittämiselle. Visio suuntaa arjen ” Asiakaslähtöisesti ajateltuna vanhuspalveluissa on vain yksi prosessi. Se on elämä itse. Tämä on se koti, johon tahdon asettua loppuelämäkseni. Onnellisena. Me Foibekartanossa asuvat saamme elää tätä visiota todeksi joka päivä. Kohtaamiset kanalassa ovat osa elä- määmme. Miten onkaan hienoa paistaa kääretorttu oman kanalan munista, nähdä miten lapsenlapsemme innostuvat hoitamaan kanoja ihan niin kuin minäkin tein pienenä. Täällä on mukavia hyvän elämän valmentajia rakentamassa luottamuksen varassa hyvää elämää. Meillä on tärkeitä odotettavia asioita ja olemme oman elämämme omistajia. Haluamme toimia reippaasti, emme jää odottamaan. Aika on nyt ja haluamme, että me kaikki olemme osallisina hyvän elämän elämiseen. Nauramme hauskoille sattumuksille, pukeudumme juhlaan, asettelemme kukkia hiuksiimme ja nautimme kahvit kauniista posliinikupeista tuoreiden Tiinan leipomien korvapuustien kera. Opimme käyttämään digitaalisia mahdollisuuksia, otamme valokuvia Olemme siirtymässä myös siihen, että keskitämme valtaosan lomista ajankohtiin, jolloin muillakin on lomat eli joulun tienooseen ja kesän aikaan. Työntekijät saavat viettää joulun aikaa perheen ja läheistensä kanssa. Järjestämme ikimuistoisen joulun Foibekartanoon. Tällä kausityöntekijöiden hankkimisella saamme jatkuvan sijaisten etsimisen vähäisemmäksi ja elämän rauhallisemmaksi, vakaammaksi ja ennustettavammaksi kaikkien kannalta. Toimitusjohtaja Ulla Broms, Diakoniasäätiö Foibe Asettelin juuri kukkia ikkunalaudalleni. Kansanterveystieteen dosenttina hän asemoi vanhuuden sairauden sijasta arvokkaana elämänvaiheena ja yhteiskunnallisena toimijana. Fysioterapeuttitausta vaikuttaa aina: katse on edessä, hyvässä elämässä. Sitäkin arvokkaammissa vuosissa, päivissä ja hetkissä, mitä vähemmän niitä ihmisellä on edessään. pä huomenna voisin kerätä omenia puutarhasta. Tässä on hyvä elämä, jota elän. hyvanelamankartano.wordpress.com Miten tämä kaikki on mahdollista. Jokainen päivä eletään visiota. Kaikessa puheessamme elää näkemyksemme hyvästä elämästä, jokaisessa kohtaamisessa. Tänä vuonna haluamme palkita niitä työntekijöitä, jotka ovat osoittaneet tuottavansa asukkaillemme hyvää elämää, ovat osaamisen kehittäjiä ja kiinnostuksella toteuttavat uusia työn tekemisen malleja. ja iloitsemme yhteydenpidosta kaukaisiin läheisiimme. Ehkä joku hetki haluan kuunnella linnun laulua. Kuuntelisinko nuoruuden tanssilavan iskelmiä vai räväytänkö päivän tunnelmaa sen mukavan Haloo Helsingin Elli-tytön kappalein. Viime yönä ihailin yötaivaan tähtiä – oli kaunis kirkas syyskesän yö. Ehkä- @pkfoibe Mitähän hyvää Gunilla on keksinyt iltapalaksi? Broms on tehnyt uransa tutkijana. Askolan perusturvajohtajana hän on kääntänyt kuntaorganisaatiota aidosti asiakaslähtöiseksi. @ullabroms Luotamme itseemme ja toisiimme tässä kaikessa ihan koko ajan ja se nä- kyy hyvänä tavallisena elämänä, odotettavina asioina, kuulumisena yhteisöön iloineen ja suruineen. Luottamus näkyy johtamisessa edessä seisomisena ja tarpeen tullen taustalla, jossa osaajat saavat kukoistaa, iloita omasta osuudesta hyvässä kiinnostavassa, välillä jännittävässä- kin ja rosoisessa elämässä. Menestys. Meihin sijoitetulla eurolla saa eniten hyvinvointia alueelle ja asukkaille. Yhteiskuntavastuumme on sosiaalista, taloudellista ja ekologista vastuuta. Se suuntaa Järvi-Saimaan Palveluiden arjen työtä joka päivä. Yhteiskuntavastuu on meidän perustehtäväämme: Takaamme hyvinvoinnin alueelle ja asukkaille. Se perustuu luottamukseen. Luottamus. Avoimuus. @JSPalvelutOy jarvisaimaa.blogspot.fi ” Yhteiskuntavastuumme on ainutlaatuista. Myös raportti on oman toiminnan näköinen. Sosiaalinen vastuu merkitsee luottamuksen rakentamista alueen tulevaisuuteen. Se merkitsee sitä, että alueella nyt ja tulevaisuudessa on hyvä elää ja tehdä työtä. Taloudellinen vastuu on sen huolehtimista, että kunnat ostaessaan palveluita meiltä saavat enemmän ja tehokkaammin kuin osaavat odottaakaan. Ekologinen vastuu on alueen luonnon ja ympäristön kanssa vuorovaikutuksessa elämistä jättäen sen tuleville sukupolville hieman vielä parempana. Yhteiskuntavastuuraporttimme on kertomus luottamuksesta. Perinteisesti se on ollut raportti, jossa käsitellään julkisen sektorin tai yritystoiminnan vastuullisuutta erilaisilla mittareilla. Näin asia voidaan tietenkin esittää, mutta pitäisikö sen sisältää jotain muutakin. Mielestäni sen pitäisi olla julkaisu, jossa esitetään vastuuseen kuuluvien osa-alueiden mittarointi selvinä kaavioina, joita verrataan edellisiin vuosiin. Raportti kertoo muutoksen tason. Lisäksi siinä pitäisi esittää niitä ympäristövastuuseen liittyviä asioita, jotka ovat samalla toimijalle markkinointivaltti ja myös tapa markkinoida vastuullisuutta. Nykyiset mallit raportoinnista perustuvat kansainvälisiin standardeihin ja soveltuvat sen vuoksi pääasiassa kansainvälisesti toimivien suuryritysten käyttöön. Pienten ja keskisuurten yritysten olisikin luotava raportit oman toimintansa näköisiksi eli yksinkertaistaa ja tuoda esille oleellinen asiakaskunnalleen. Toimitusjohtaja Jukka Partanen, Järvi-Saimaan Palvelut Oy Järvi-Saimaan Palvelut Oy takaa hyvinvointia Sulkavalla, Juvalla ja Rantasalmella. Kuntien talous on tiukka. Siksi hyvinvoinnin takaaminen on tehtävä resurssiviisaasti. Meihin sijoitetulla eurolla on saatava paljon. Meidän on asiantuntijoina osattava se tehdä. Kuntien ja asukkaiden on voitava luottaa meihin. Sitä se yhteiskuntavastuu loppupeleissä on. Resurssiviisautta ja luottamusta. Oman osaamisen täysimittaista tuomista hyvinvoinnin takaamiseen. Toimitusjohtaja Partasen valokuvat syventävät yhteiskuntavastuuraportin. Se on sitä osaamista, josta toimitusjohtajan toimenkuvassa ei puhuta. @jukka_partanen Tulevaisuus vaatii kiinnittämään yhteis- kuntavastuun kantamiseen huomiota suuremmilla panoksilla kuin ny- kyään tehdään ja sen vuoksi yritysten ja julkisen sektorin onkin panostettava tähän nykyistä enemmän. Järvi-Saimaan Palvelut Oy rakentaa oman raporttinsa huomioiden sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen vastuun omistajilleen, asiakkailleen ja toiminta-alueelleen. Suojella lasta siten, silloin ja siellä, missä lapsi on suojelua vailla. Hyvä kasvu Luovuus. Rohkeus. Avoimuus. ” Tytöt lähtevät reissuun. Hatkaan. Omalle lomalle. Lähtevät, koska syyspäivä on kaunis ja he ovat nuoria. Toinen epäröi: ”Tuleekohan ne hakemaan?” Toinen on varma: ”Ei ne tuu. Ei niillä oo resursseja.” Ne aikuiset lähtevät. Etsivät, vaikka eivät oikein tiedä mistä. Soittavat kavereille, vetoavat, anovat, uhkaavat ja kyselevät. Ajavat satoja kilometrejä, istuvat autossa ja odottavat. Tytöt tulevat. Kävelevät vastaan, suoraan autoon. ”Oltais me tultu jo tänään. Ajateltiin, et poltetaan nää viimeset röökit ensin. Mut tulitteks te oikeesti!” Lastensuojelun perusta on suojella lasta. Suojella lasta silloin, kun lapsi on suojelun tarpeessa. Lapsen maailma on kasvamista, lämpöä, ruokaa, koulua ja unta. Lapsen arki on turvallinen aikuinen. Aikuinen ei pelkää lasta. Aikuinen kuuntelee, lohduttaa, asettaa rajat. Aikuinen ymmärtää, laittaa ruokaa, pesee pyykkiä ja tekee virheitä. Mikä erottaa meidät lasten arjesta? Mikä saa meidät lastensuojelussa ajautumaan niin kauaksi perheiden hädästä ja lapsen maailmasta? Mihin häviää kuunteleminen, läsnäolo? Poika istuu neuvottelussa. Poika on Lapset ja nuoret elävät elämää. Lapsi on lapsi myös lastensuojelussa. 15-vuotias. Poika katsoo ikkunasta ulos. Muut puhuvat. On lääkäri, sosiaalityöntekijä, kuraattori, opettaja, toimintaterapeutti, kaksi sairaanhoitajaa, omahoitaja, erityisopettaja. Johtaja Anne Huovinen, Jukola ry Lapset ja nuoret elävät elämää. Lapsi on lapsi myös lastensuojelussa. Lapset eivät arvioi resursseja, rakenteita, kustan Lapsen kunnioitus. nuksia tai palveluketjuja. Lapset eivät arvosta menetelmiä, asiakasneuvotteluja tai viranhaltijapäätöksiä. Jukola on yksityinen lastensuojeluyksikkö Mäntyharjulla. Lapsia ja nuoria asuu eri muotoisissa kodeissa kolmisenkymmentä. Lastensuojelussa keskeistä Jukolassa on aito asiakaslähtöisyys, rohkea kehittäminen, luovuus ja yksilön kunnioittaminen. Me saavutamme hyviä tuloksia avoimina, rohkeina ja rajoja kaatavina. Lapset eivät ole kustannus, vaan valtava mahdollisuus ja tulevaisuuden voima. Rakennamme maailmaa lasten ehdoin. @HuoviAnne Kysyn pojalta, ymmärtääkö hän, mistä puhutaan. Ei ymmärrä. Eikä halua puhua. Nyt on kuollut poika. Poika teki oman päätöksen. Poika istui kymmeniä palavereja, verkostoja, neuvotteluja, puhutteluja, jälki-istuntoja, perhetapaamisia. Se oli kiva poika. Se tykkäsi korjata pyöriä ja piirtää. Sen pojan haaveena oli perustaa pyöräkauppa ja myydä maailman hienoimpia maastopyöriä. Se ei perusta sitä kauppaa. Se ei pärjännyt koulussa. Ihana arki. 24 tuntia aikaa päätökseen Makujen maailma. Kana on nerokas keksintö. ” Kotihoidon asiakkaiden hyvän elämän suunnitelmat syntyvät parhaiden asiantuntijoiden kanssa. He ansaitsevat parhaat. @oulunkaari oulunkaari.blogspot.fi Digiosallisuus. Joulu on ihanaa aikaa. Oulunkaarella ihan kaikille. Joulu on kiireistä aikaa kotihoidossa. Asiakkaille se on merkinnyt liian usein yksinäisyyttä ja henkilöstölle työssä oloa perheen yhteisen juhlan aikaan. Hallitusohjelmassa kuntoutusjärjestelmämme muutettiin rajusti kerralla. Se merkitsee meille tärkeän Rokuankin kohdalla vapaata, asiantuntevaa kapasiteettia. Pahimmillaan se voi tarkoittaa työn häviämistä. Rokua on kaikkea sitä, mitä Oulunkaaren alue parhaimmillaan tarjoaa. Loistavaa elämänympäristöä, hienoa palvelua, elämyksiä ja upeaa ruokaa. Joulun aikana viikon ajan henkilöstömme voi olla lomalla. Tuon ajan kotihoidon asiakkaat Vaalasta ja Utajärveltä viettävät viikon Rokualla. Heidän läheisensä voivat tietysti tulla mukaan, varsin kohtuullisin Rokuan tarjouksin. Me huolehdimme vanhustemme kustannuksista. Huippuluokan kuntotutusalan ammattilaiset yhdessä asiakkaiden kanssa laativat hyvän elämän suunnitelmat ja elävät ensimmäisen voimaannuttavan jouluviikon näiden mukaisesti. Järjestely on aika hieno. Läheiset pääsevät vanhustensa pariin viettämään yhteistä aikaa, vanhukset saavat elämysviikon ja unohtumattoman joulun, Rokua saa uusia asiakkaita ja voi tuotteistaa uudet palvelutuotteet ja meidän henkilöstömme saa lomaa. Taloudellisesti kestävää, sosiaalisesti yhteisöllisyyttä rakentavaa ja ympäristöä kestävällä tavalla hyödyntävää. Kyllä Alli tästä ilahtuu Martin ja Pirkon tarina Alli Lyytinen on vireä kasikymppinen leskirouva, joka asustelee itsenäisesti kotona Vaalan Veneheitossa. Vaikka kotitalossa on melkoisesti puuhaa ja kirkonkylällekin on matkaa 23 km, pärjää Alli kotonaan varsin hyvin. Koska Allilla on lievä muistisairaus ja hänellä on mm. verenohennuslääkitys, on hän Oulunkaaren kotihoidon asiakas ja kodinhoitaja käy Allin luona kerran päivässä. Martti (73) on vaimonsa omaishoitaja. Pirkko (72) sairastaa Alzheimerin tautia ja sarkoidioosia. Hän on ollut 3 vuotta täysin liikuntakyvytön. He asuvat kaksin kotitalossaan, mutta eivät juurikaan käytä Oulunkaaren tarjoamia kotihoidon palveluita. Omaishoitajille tarjottavat vapaajaksot sen sijaan ovat tervetulleita hengähdystaukoja omaishoitajan raskaaseen arkeen. Joulu Rokualla on täydellinen joululahja sekä Martille että Pirkolle. Hoidettava saa ammattilaisten hoitoa ja huolenpitoa ja omaishoidettava mahdollisuuden levätä ja nauttia muiden vieraiden seurasta. Viikon joululoma on virkistävä ja auttaa jaksamaan talven yli kohti kevättä. Joulu on ollut viime vuosina Allille haastavaa aikaa. Hän ei jaksaisi enää laittaa kystä kyllä 5 lapsen perheelle. Mutta ei hän kyllä enää millään tahtoisi lähteä jouluksi Vantaalle, Lammille eikä varsinkaan Berliiniin. Viikon kuntoloma Rokualla on Allille aivan täydellinen tapa viettää joulua – varsinkin kun nuorin tytär tulee Berliinistä viettämään joulun pyhiä äitinsä kanssa. Tietohallintopäällikkö Matti Matero, Oulunkaaren kuntayhtymä. Materon vastuukenttä ylittää organisaatiosiilot, tietohallintopäällikön homma on sellaista. Siinä voi ihastua hallintoon ja ohjeisiin. Matero on toista maata. Hän rikkoo reippaasti rajoja ja ajattelee toisin. Hän miettii mitä meillä on paljon ja yhdistää sitä ennakkoluulottomasti. Se on sitä innovaatioiden johtamista. Siinä Matero on mestari. @MattiMatero Voiko edes joulun ihme tarjota hetken huilitaukoa? Kyllä voi! Rekrytoinnissa keskeistä on ihmisen innostus ja sisäinen palo. Päätöksen tekijät antavat suunnan. Kallen reppuleipä. Arjen elämyksiä. Innostus tekemiseen ” Aito asiakaslähtöisyys on tinkimättömyyttä. Uuden työn tekijältä vaaditaan uudenlaisia, aikaisemmasta poikkeavia taitoja. Opiskeluaikana mittaamme ammatillista taitoamme usein ulospäin näkyvän osaamisen ja tietämisen määrällä. Opiskelussa työsuoritusta mitataan arvosanoilla, jokainen pyrkii kiitettävään suoritukseen opettelemalla sitä, mitä olettaa opettajan kulloinkin vaativan tehtävästä. Tentistä ja tehtävästä saa täydet pisteet hän, joka osaa kirjoittaa vastaukseen kaikki opettajan tietämän ja kertoman viisauden. Ihmisen sisäistä motivaatiota ja innostuksen paloa on vaikea mitata. Opiskelussa arvostetaan sitä, että osaa tuoda esille tietoa toisten odotusten mukaisesti. me osaamistamme asiakastyytyväisyyden sijaan työkaveri- ja pomotyytyväisyydellä. Kuvittelemme, että asiakas saa parhaan tuen, kun meidän kuvittelemamme apu saavuttaa asiakkaan. Kuvittelemme työn arvostuksen tulevan siitä, miltä se näyttää, ei niinkään miltä se tuntuu. Uudessa työssä tärkein pätevyys ei ole tietäminen vaan jokin aivan muu. Tarvit- semme avointa mieltä, positiivista uteliaisuutta, kuuntelemisen ja kuulemisen taitoa. Meidän on tunnistettava ihmisen todellinen tilanne, hänen vahvuutensa ja verkostonsa. Asiakkaan viestistä on tunnistettava oleellinen viesti. Voimme antaa hänelle mahdollisuuden hyväksymällä hänen ajatuksensa ja suunnitelmansa sellaisenaan. Mietimme usein asioita liian lokeroituneesti, omien ajatustemme ja arvostuksemme mukaan. Arvioimme ihmisen elinolosuhteita omien mittareidem- Hoitotyön johtaja Ritva Taivalkoski, Taivalkoksen kunta. Työelämässä etsimme osaajia usein hakijan papereiden perusteella. Kuitenkin rekrytoivan on oivallettava se, mikä on todellista osaamista ja ammatillista pätevyyttä. Työelämässä meidän osaamista mitataan sillä, minkä saamme kerrottua ja näytettyä toisille. Mittaam- me mukaan. Arvioimme uusia tulokkaita aivan samoin. Taivalkoskella on rajusti ravisteltu rakenteita vanhuspalveluissa. Alhaalta ylös suuntautuva kehittämisen kulttuuri on vaatinut vahvaa johtajuutta, vanhasta vallasta luopumista ja uuden rohkeuden ottamista. Ritva Taivalkoski on uudistanut ja uudistunut. Pedagogina ja johtajana hän kyseenalaistaa arkeaan joka päivä. Hän digiloikkaa ketterästi, kiljuen välillä kauhusta ja välillä innostuksesta. @ritvataivalkos1 Kyse on kuitenkin yhteisöllisyydestä. Jokaisessa rekrytoinnissa on potentiaali uudistaa koko organsiaatiomme kyvykkyys. Jokaisessa asiakkuudessamme on mahdollisuus tuoda jotain uutta yhteisöömme. Kuntatyö on elämysbisnestä ” Vanhuspalveluissa on kipeitä eettisiä kysymyksiä. Mutta kaikkein kipein on pottu. Kaikin puolin peruna kuumentaa tunteita. Pois taylorismista ja teollisesta tuotannosta. Kohti elämänmakuisuutta. ja tuotantolähtöisen vanhusten palveluraVapaana virtaava Iijoki, villin luonnon sen paljon puhutun kriittisen massan. kosketus ja todellinen rauha ja hiljaisuus. Olemme tottuneet toteuttamaan yl- kenteen. Hyvää tarkoittaen. Nyt ei sitten Niistä suomalainen voimansa ammentaa. Taivalkoskella aikakäsitys muuttuu, kaikki hidastuu. Taivalkoski on keidas kiireen keskellä. Nautiskelijan taivas. Kyllä. Sitä 4200 asukkaan Taivalkoski on. Sen talous ei ole hullummassa kunnossa. Se ui vastavirtaan. Taivalkoskella on eletty Hyvän Elämän Vallankumous. Se on merkinnyt johtamisasenteessa pelkäämätöntä luovaa tuhoa. Kaikessa poliittisessa päätöksenteossa pitäisi ottaa huomioon vaikutus luovan tuhon mekanismiin, sanoo Etlan tutkimusjohtaja, professori Mika Maliranta. Me Taivalkoskella uskomme samoin. Luova tuho syntyy pienistä puroista. Suomen nostamiseen suosta ei ole yhtä keinoa. On vain lähestymistapa, jossa rakenteista uskalletaan luopua ja siirtyä matalan tuottavuuden työstä korkean tuottavuuden työhön. Niin yrityksissä kuin julkisella sektorillakin. Pohjoismaisella mallilla on hieno historia ja sen varassa on mahdollista toimia. Taivalkoksella on syntynyt muutoshalu, joka yhdistettynä tulevaisuususkoon ja hyvän elämän kokemukseen luo pohjan uudistuksille. Miten luova tuho näkyy? Systemaattisena osaamisen kehittämisenä tietysti. Riittävän suurelle joukolle on saatava kehittäjän mieli ja systemaattinen kehttämisosaaminen. Sotealalla koulutus ei ole tähdännyt rohkeuteen kyseenalaistaa, tuottaa yhdessä uutta osaamista ja kehittää ketterästi. Se on perustunut tottelevaisuuteen, normeihin ja ohjeisiin. Määrätietoisesti laitoimme parhaat ja innokkaimmat osaajamme koulun penkille. Kehittymään kehittäjiksi ja muodostamaan häältä annettuja ohjeita ja odottamaan sieltä vastauksia. Mutta ei niitä tule. Ei se niin toimi. Esimerkiksi korvaushoito. Suuren maailman mekanismit toimivat pienillä alueilla väärinpäin: tottelemalla loimme hetkessä vetovoimaisen huumeyhteisön, joka alkoi vaikuttamaan pienen yhteisömme kaikkiin rakenteisiin. Isossa kuvassa ongelmamme eivät näyttäneet pahoiltakaan, mutta Taivalkoskella meillä oli käsissämme katastrofi, joka tuhosi tulevaisuuttamme. Kirkastus, pieni tottelemattomuus, kolme määrätietoista päätöstä ja tinkimätöntä toimintaa. Nyt emme oikein edes muista kauhun kevättämme. Ratkaisut eivät oikeasti tule ylhäältä. Pieninä toimijoina ratkaisut ovat meissä itsessämme. Me itse rakennamme hyvinvoinnin, hyvin paikallisesti. Ei se mene niinkään, että paha valtio ja sairaanhoitopiiri ja hyvä me. Kyllä me ihan itse olemme rakentaneet todella raskaan Sosiaali- ja terveysjohtaja Kirsi Alatalo, Taivalkosken kunta Alatalo on uudistanut vanhuspaleluiden palvelurakenteen rajulla otteella. Vuodeosasto muuttuu kuntoutussairaalaksi, palveluasuminen muuttuu Hyvän Elämän Taloksi ja kotona asumisen mahdollistaminen on resurssoitu uudeksi. Hyvinvointihotelli auttaa kotona asumisessa. Johtaja Alatalo on ottanut johtajuutta ja vie muutosta rohkeudella eteenpäin. Jämäkästi yhdessä ja yhteistyössä. auta sanoa, että teimme pikku virheen. Voitteko kuntoutua ja palata ystävällisesti koteihinne. Nyt oli taas luovan tuhon paikka päätöksenteossa. Me yhdistimme Palvelukeskus Katajan ja Kotihoidon. Me muutimme tehostetun palveluasumisen Hyvän Elämän Taloksi ja vapautimme vanhukset. Me rakensimme kaikkein vaikuttavimman kuntoutuksen. Me perustimme hyvinvointihotellin palvelukeskus Katajaan. Rahaa kuluu vähemmän, hyvää elämää tulee reippaammin ja työ maistuu paremmalta. Pienet purot tulee kananpojista ja vaikka omenapuista hyvän elämän toteuttajina, isot uudesta työn teon tavasta ja digiloikista. Haastavaako? Tietenkin! Ei ole helppoa kaikille, mutta ihmiset voivat tulla mukaan haluamassaan tahdissa. Hyvin ovat tulleetkin. Törmäyksiä? Kyllä! Mutta kun poliittinen päättäjä on asenteella takana, niin kyllä tämä tästä. Älykäs toimistohotelli ” Digitaalisten kuntapalveluiden kehittäminen mahdollistaa jatkossakin kuntalaisten asumisen myös harvaan asutulla maaseudulla. (Kunta)palveluiden digitalisointi - Älykäs toimistohotelli. Koillismaa 2014+ elinvoimaohjelman tavoitteena on 1000 uutta työpaikkaa Kuusamoon ja 300 Taivalkoskelle. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää lisää liikevaihtoa eri toimialoille ja uusia yrityksiä alueelle. Toisin sanoen tavoite konkretisoituu myyntitavoitteena ja kysymys kuuluukin miten saadaan aikaan lisää myyntiä. Mielenkiintoisen ulottuvuuden tarjoaa digitalisaatio: viettämäänsä aikaa pidentää. Toimistohotelli tarjoaa tähän mahdollisuuden, samoin kuin etätyömahdollisuuksien edistämiseen muutoinkin. Kuusamo on jättänyt Sipilän hallitukselle aloitteen digitaalisesta kakkoskuntalaisuuskokeilusta, mitä kautta asialle saataisiin testiympäristö ja julkisuutta. Ylipäätään digitaalisen toimintaympäristön kehittäminen voi houkutella yrityksiä sijoittumaan Kuusamoon samoin kuin halpojen teollisuushallien tarjoaminen entisaikaan. Mitä digitalisaatio tarjoa esim. matkailuun? Miten se näkyy luonnontuote- ja elintarvikealalla? Entäpä mekaanisessa metsäteollisuudessa ja puurakentamisessa? Eräs painopiste on puurakentamisen vauhdittaminen. Tähän liittyvä konkreettinen pilottikohde on puurakenteinen Älykäs toimistohotelli. Pilottikohteen tavoitteena on sovel- taa paikkakunnan puurakentamista, biotalousratkaisuja sekä erityisesti digitalisaation tuomia mahdollisuuksia. Onko kysymys perinteisestä tiloja tarjoavasta yritystalosta vai voidaanko ratkaisu toteuttaa jollakin ”uuden työn vaatimusten” tavalla, joka suorastaan imee/vetää yrittäjiä puoleensa? Mitä älykkyys tällaisessa toimistohotellissa oikein merkitsee? Maaseudun palveluiden kehittäminen puolestaan on vasta alussa, kun Kuusamossa on vapaa-ajan asukkaina myös paljon yritysjohtajia tai ihmisiä, joiden työ ei ole täysin yhteen paikkaan sidottua. Jos kunta pystyy tarjoamaan heille laadukkaan mahdollisuuden hoitaa työtään tehokkaasti myös Kuusamosta käsin, voidaan heidän kakkosasunnollaan Toimitusjohtaja Jari Hentilä, Naturpolis Oy Yhdyskuntajohtaja Mika Mankinen, Kuusamon kaupunki Jari Hentilä vahvistaa alueen elinvoimaa Naturpolis Oy:n toimitusjohtajana. Hentilä luo uutta työtä Koillismaalle – 1300 työpaikkaa vuoteen 2021 mennessä. Se tarkoittaa uusia ratkaisuja, uudella tavalla tekemistä. Mika Mankinen mahdollistaa Kuusamon ja alueen kehittämistä Kuusamon kaupungin yhdyskuntajohtajana. @JariHentila kunnat ovat toistaiseksi keskittyneet vetämään kuitua maastoon. Digitaalisten kuntapalveluiden kehittäminen mahdollistaa jatkossakin kuntalaisten asumisen myös harvaan asutulla maaseudulla. Luovan alan työntekijöitä tutkitusti kiinnostaa tehdä työtä rauhallisessa ja inspiroivassa ympäristössä, mutta se edellyttää hyvin toimivia tietoliikenneyhteyksiä ja palvelurakennetta. Luottamus syntyy luottamalla ” En kertakaikkiaan ymmärrä työajan seurantaa. Haluan kuulla onnistumisista ja aikaansaannoksista. Kunnan johtaminen on asiantuntijaorganisaation johtamista. Minua on välillä kuvattu naiiviksi tai kauniimmin sanottuna sinisilmäiseksi. Lausumilla on otettu kantaa siihen, että pääsääntöisesti luotan ihmisiin, sekä siihen mitä minulle sanotaan ja, että kukaan ei tahallaan tee pahuuksia. Olen yrittänyt analysoida tilannetta ja miettiä, pitäisikö minun olla epäileväisempi tai hienosti sanottuna vähintään skeptinen. Tosiasia kuitenkin on, että syksyllä 40 vuotta täyteen tulevan työurani aikana olen tullut petetyksi äärimmäisen harvoin. Työtehtävissäni lähes aina on ollut vähintään osana henkilöstö- ja työsuhdeasioiden hoitaminen. Olen neuvotellut suuremmista ja pienemmistä asioista, joilla on merkitystä ihmisten työolosuhteiden ja jopa ansioiden suhteen. Olen myös joutunut valvomaan alaisteni ja muun henkilöstön tekemisiä. Kokemukseni mukaan luottaminen vuutta. aikaansaa luotetta- Hyvin harvoin virheet ovat tarkoituksellisia ja selviä väärinkäytöksiä. Tahallisiin harhautuksiin ja vääristelyyn pitää aina puuttua. Sen sijaan asiat, joissa on tulkinnan mahdollisuus, eikä niistä koidu kenellekään vahinkoa, kannattaa ehkä jättää oikaisematta. Kunnan johtaminen on mitä suurimmassa määrin asiantuntijaorganisaation johtamista. Siinä vanhakantainen hierarkiajohtaminen ei toimi, vaan johdettavia pitää kohdella ja arvostaa oman alansa Kunnanjohtaja Jukka Mikkonen, Taivalkosken kunta Sinisilmäinen. Ja ylpeä siitä. Luottamus aikaansaa luottamusta: henkilö, johon luotetaan, haluaa ansaita luottamuksen. ”Onnen salaisuus on vapaus. Ja vapauden salaisuus on rohkeus. Rohkeudella saamme asioita aikaiseksi.” #taivalkoski @mikkonen_jukka asiantuntijoina. Pitää luottaa, että johdettavat tekevät oikeita päätöksiä ja varmistaa vain se, että kokonaisuus kulkee oikeaan suuntaan. Asiantuntijoiden liika valvonta on jopa motivaatiota syövää. Vapaus aikaansaa uudenlaisia ratkaisumalleja tehokkaampaa työntekoa. Kuntamaailmassa riittää niitä, jotka vannovat sääntöjen ja ohjeiden nimeen. Jokainen päätös pitäisi perustua johonkin aikaisemmin päätettyyn ohjesääntöön. Myös toimenkuvista esitetään tarkennusvaatimuksia. Työaikaakin pitäisi paremmin seurata. Kaikki tämä vähentää luovuutta, motivaatiota ja tuottavuutta. Olisiko se niin, että seuranta ja valvonta voitaisiin korvata luottamuksella? Kunnanjohtajana muutoksen vuosissa. Hallinnoijasta tulevaisuuden tekijäksi. Vauhdilla eteenpäin! Hämeenkyrön kunnan toiminnan tuottavuuden henkilöstölähtöinen kehittäminen näkyy jo vuosien 2013 ja 2014 tilinpäätöksissä. Jo vuoden 2013 tilinpäätöksessä käyttötalousmenojen kasvu pysähtyi vain 0,5 %:iin. Vuoden 2012 alijäämäinen vuosikate nousi 1,9 m€ positiiviseksi ja talousarvion toteutuma oli 96 %. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä vuosikate vahvistui 3,6 miljoonaan euroon ja tulos saatiin 832 000 euroa ylijäämäiseksi. Ulkoiset toimintakulut olivat 63,8 milj. euroa. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 131 000 euroa eli 0,2 %. Talousarvioon verrattuna toimintakulut alittuivat selvästi 1,8 miljoonaa euroa eli 2,8 %. Toimintakate oli 53,2 milj. euroa. Se kasvoi vain 77 000 euroa eli yhden promillen edelliseen vuoteen verrattuna. Jos kustannusten kasvu olisi jatkunut vaikkapa vain 2 % vuosikasvun tasolla sekä 2013 että 2014, kustannustaso olisi vähintään 2 miljoonaa euroa nyt toteutuvaa tasoa kalliimpi. Kahden vuoden aikana henkilöstön kokonaismäärä on alentunut ja sairauslomapäivät vähentyneet. ” Joudumme sietämään muutoksen epävarmuutta aivan eri tavalla kuin aiemmin. Kunnanjohtajan työn suurimpia muutoksia oli aiemmin siirtyminen toi- seen kuntaan, joka on aina jossain määrin hyppy tuntemattomaan. Sinulla saattoi olla kuvitelma kunnasta, johon päätit hakeutua, ja vaikka kuva kunnasta tarkentuikin pitkän valintaprosessin aikana, vasta käytännön työ osoitti millainen toimintatapa uudessa kunnassasi oikeasti on. Varmasti jouduit myös uudelleenarvioimaan omaa toimintatapaasi. Tilanne on kuitenkin muuttunut ja kunnasta riippumattomat ulkoiset tekijät ovat viime vuosina nousseet entistä tärkeämpään asemaan ja vaativat ratkaisua sille millaisen aseman kunta niihin ottaa ja miten niihin reagoi. Muutostilanteet ovat samaan aikaan sekä sisäisiä että ulkoisia. Viime vuosina ja nyt edessä olevina lähivuosina nämä ulkoiset muutostekijät ovat suurempia ja vaikeampia, sanoisinko pirullisempia, kuin vuosikymmeniin. Kuntauudistuksen vaihtoehdot ovat vaihtuneet Paras-uudistuksesta, kuntarakenneuudistukseen ja sote-uudistukseen ja nyt on edessä itsehallintoalueiden vaihe. Emme käsittele näitäkään muutoksia vakaassa tilanteessa, vaan taloustilanteen vaikeudet ja akuutti työttömyystilanne vaativat ratkaisuja samaan aikaan. Nyt tähän kaikkeen on tullut äkillisenä ilmiönä myös maahanmuuttotilanne, joka on monelle kunnalle täysin uusi ilmiö, uusine käsitteineen ja prosesseineen. Kunnan päätöksenteko on moniportaista, mutta tärkeimmät valinnat tehdään hallituksen ja valtuuston tasolla. Ennen päätöksiä on usein melko pitkän kaavan kautta edettävä kunnan tahdonmuodostuksessa, jotta päätösesityksille syntyy riittävä pohja ja ne eivät jää vain esittelijän koepalloiksi. Mukana olevien erilaisten intressien kirjo asettaa monet haasteet tälle tahdonmuodostukselle. Pelkät faktaperusteet ei- henkilöstön osaamisen esiin saamista toiminnan kehittämisessä. Se ei toteudu, jos kehittämisestä ei samalla tehdä julkisesti näkyvää, koska se on paras tapa osoittaa arvostusta ihmisten osallistumiselle. Myös kunnanjohtajalle, ja muille johtajille, tämä merkitsee uudenlaista roolia. Meidän on löydettävä uusia syötteitä, mahdollisuuksia, aiheita ravinnoksi tuolle omalle kehittämistyölle. Koska jatku- vät riitä yhteisen tahdon rakennus- van kasvun ajattelumalli ei ole nyt realistipuiksi, vaan lopputuloksen on tunnuttava nen, resurssiviisaus on ainoa tuloksellinen ainakin pääosin omaan tilanteeseen sopi- lähtökohta. Välttämätön lähtökohta on myös jatkuvien, nopeiden, konkvaksi ja itse rakennetuksi. reettisten muutosten aikaansaamiYhteiskunnassamme tapahtuneen nen luovien kokeilujen merkeissä. ja parhaillaan tapahtuvan valtavan Haastakaamme toisemme tälle uudenlaimuutosprosessin keskellä tulisi ym- selle yhteiselle matkalle! märtää, että perinteiset kunnallishallinnon toimintatavat eivät enää toimi tässä ajassa. Joudumme sietämään muutoksen epävarmuutta aivan eri tavalla kuin aiemmin. Kunnan tulee saada kaikki voimavaransa käyttöön ja tämä tarkoittaa esimerkiksi Kunnanjohtaja Antero Alenius, Hämeenkyrön kunta Hämeenkyrössä uuden työelämän peruselementit ovat innostus ja ilo. Kuntajohtajana minun tehtävänä on kehittää hyvinvointia ja hyvän työelämän elementtejä. Innostus syntyy työn kehittämisestä, uudesta teknologiasta ja suurista kuntatyön tehtävistä. Aikaansaamisesta ja oman työn asiakaslähtöisestä kehittämisestä. Hämeenkyrössä rakensimme 31 kehittäjän yhteisön. Annoimme heille iPadit käteen, koulutuksen, käytännössä vapaat kädet ja suuren vastuun. Työelämämme ja toimintamallimme ovat muuttuneet. Hämeenkyrön kunta säästää kehittämällä. Muutos syntyy kehittäjistä ja innostuksesta. @antero_alenius Parempaa koulutusta ketterästi, digitaalisesti ja selvästi pienemmin resurssein. Oppimisen rohkeus. Reilu asenne. Tekemisen ilo. Ubiikki oppiminen ” Liian usein pohdinta on pysähtynyt vanhojen rakenteiden asettamiin rajoihin, eikä lääkkeeksi ole löydetty muuta ratkaisua kuin henkilöstön ja tilojen vähentäminen. Pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa Ratkaisujen Suomi koulutus on keskiössä. ammattialan vuoro saada”. Nyt pitää puhua aidosta osaamiskilpailusta, koulu- on nostettu SOTE:n rinnalle keskeiseksi toimenpiteeksi. Kolmantena on normien purku, joka sekin koskee koulutusta mitä syvimmin. Ammatillisen koulutuksen osalta muutoksissa ei ole juurikaan uutta: toisen asteen koulutuspaikkoja on vähennetty ja toiminnan uudelleen arviointiin antoi aihetta yksikköhintojen indeksikorotusten jäädyttäminen. Parempaa laatua pitää tuottaa selvästi pienemmillä kustannuksilla. jäämistaistelusta. Asiakaskeskeisyys on ammatillista koulutusta vahvasti ohjaava käsite. Valitettavasti varsin usein ajatellaan, että koulutukseen osallistuva yksilö on ammatillisen koulutuksen asiakas. Digiloikka ja kokeilukulttuuri kos- tuspalvelujen asiakaskeskeisyydestä kettavat rajusti. Koulujen digitalsointi ja toteutuksesta ja lopulta jopa eloon- Monissa organisaatioissa päätökset on otettu tyrmistyksellä vastaan ja säästöjä on lähdetty etsimään. Liian usein pohdinta on pysähtynyt vanhojen rakenteiden asettamiin rajoihin eikä lääkkeeksi ole löydetty muuta ratkaisua kuin henkilöstön ja tilojen vähentäminen. Vuosien mittaan rakentuneet ja kieltämättä hyvään tulokseen auttaneet vanhat rakenteet ovat muodostuneet esteeksi uudelle raikkaalle ajattelulle. Perustehtävää on mietitty, visio asetettu ja strategisia linjauksia on tehty. Mutta perustuvatko uudet suunnitelmat vanhoihin lähtökohtiin, tukeutuvatko ne vanhoihin rakenteisiin? Tuleeko ammatillisen koulutuksen reformista ulkoa saneltu pikkuisen paranneltu eilinen vai perustuuko se toimijoiden itsensä tekemiin havaintoihin toimintaympäristön muutoksista ja proaktiiviseen otteeseen? Asettuuko ammattillinen koulutus tulevaisuuden tekijän rooliin? Eikä tässä puhuta rahasta menneiden aikojen tyyliin ”nyt on meidän yksikön tai Opiskelija ajatellaan opetuspaikkoja tarjoavan tuotantolaitoksen asiakkaana ja koulutus hänelle tarjottavana tuotteena. Tällä ajatusrakenteella koko ammatillisen koulutuksen voisi lopettaa. Ammatillisen koulutuksen perusasetelmassa osaaminen on nostettava tavoitteeksi koulutuksen yläpuolelle ja työelämä opiskelijan edelle asiakkaaksi. Työelämä on tuon osaamisen loppukäyttäjä ja työelämän kansainvälinen kilpailu asettaa riman koulutuksen tasolle. Jos ei ole työtä ja ammatteja, ei tarvita ammatillista koulutusta. Myyntijohtaja Jyrki Pyykkönen, Koulutuskeskus Salpaus Koulutuskeskus Salpaus on lähtenyt uudistamaan työelämää, omia palveluitaan ja rakentamaan hyvinvoivaa tulevaisuutta. Koulutusorganisatiossa se merkitsee alhaalta ylös lähtevää kehittämisen kulttuuria ja rohkeutta toteuttaa muutoksia avoimessa digitaalisessa maailmassa. Se on merkinnyt Tulevaisuuden tekijöiden heimoa määrätietoisine askelineen, hurjia digiloikkia ja kokeilukulttuuria. Se on merkinnyt hallitusohjelman toteuttamista. Myyntijohtaja Pyykkönen miettii sitä päätyökseen. @TTheimo Työelämä uudistuu rivakasti. Puolet uusista työpaikoista syntyy ammatteihin, joita ei vielä ole. Voidaan helposti ymmärtää, että esimerkiksi vuorovaikutus- ja oppimistaidot sekä kyky ratkaista ongelmia ovat elämän polulla usein paljon tärkeämpiä, kuin lukuisat ammattiosaamisen pikku nyanssit, joita opetellaan varmuuden vuoksi, kun ei tiedetä tulevan työpaikan vaatimuksia. Hyviä esimerkkejä proaktiivisesta toiminnasta löytyy ja ammatillisen koulutuksen reformi on tapahtumassa. Reformin isoja kysymyksiä ovat eri ammattialojen yhteistyö ja siitä syntyvä kehittämispotentiaali sekä vanhakantaisen rakennuksiin ja koneisiin perustuvan oppimisympäristön laajentaminen. Tulevaisuuden ammatillinen oppiminen on ubiikkia. Se tapahtuu johdetusti oppijoiden yhteistyönä oppimisympäristössä, jossa virtuaalinen ja fyysinen ulottuvuus yhdistyy tarkoituksenmukaisia työkaluja hyödyntäen. Johtava osaaminen syntyy luovalla johtajuudella. Avoimuus. Rohkeus. Muutos. Talouden suunnan voi kääntää ” Kestävä talous luo mahdollisuudet hyvinvoinnin, elinvoiman ja palveluiden ylläpitoon ja kehittämiseen. Kaasua & jarrua samaan aikaan. Kestävä talouden johtaminen. Kuusamossa talouden tunnusluvut näyttävät nyt hyviltä. Takana on suuri määrä työtä. Talouden tasapainottamissuunnitelmassa 2013 katsoimme avoimesti mihin olemme matkalla, jos emme tee mitään. Ei näyttänyt kestävältä ja päätimme visiomme mukaisesti tehdä asioita vähän toisin. Henkilöstö- ja luottamushenkilötilaisuuksissa kerta toisensa jälkeen kävimme läpi talouden tasapainotussuunnitelmaa, josta muodostuikin punainen lanka talouden ohjaamisellemme. 2013 otimme talouden ohjaamisen korostetusti esille, esimerkiksi kaupunginhallitus käsitteli lähes joka kokouksessa talouden seurantaa ja nyt talouden seuranta konsernitasolla on kuukausittain kaupunginhallituksen esityslistalla. Olemme saavuttaneet talouden suunnanmuutoksen. Alijäämäisten vuosien jälkeen vuoden 2013 tilinpäätös 1,8 miljoonaa ja vuoden 2014 tilinpäätös 3,8 miljoonaa ylijäämää. Lisäksi taseeseen on muodostunut 11 miljoonan puskuri pahojen päivien varalle. Miten tämä kaikki on ollut mahdollista? Avainasioina onnistumisessa on määrätietoinen suunnitelman noudattaminen ja ennakointi. Olemme aina askeleen edellä ja teemme rohkeita, hallittuja muutoksia. Kuusamossa strateginen johtaminen on pitkälle vietyä ja asioiden eteenpäin vienti on hallittua, mutta samalla ketterää. Kaupungin johdon, päätöksentekijöiden ja henkilöstön sitoutuminen strategiaan on vahvaa. Henkilöstö on aina strategisen tekemisen takana. Rajuja reunaehtoja onnistumiselle on ollut. Kuusamossa eläköityy 2021 mennessä 300 henkilöä, 150 tehtävää täytetään. Perusturvan paineen kasvaessa sen toteuttaminen vaatii viisautta. Tukipalveluiden keskittäminen on uudelleenjärjestelyjen punainen lanka. Haluamme uudistaa ja rakentaa Kuusamoon tulevaisuuden tukipalveluita. Käärimme hihat ja lähdimme rakenta- maan tulevaisuuden HR-palveluita. Nyt HR-palvelukeskuksessa työskentelevät henkilöstöpäällikkö, palkkasihteerit, henkilöstösihteerit ja työsuojeluhenkilöstö. Keskittämällä varmistimme HR-asioiden ydinasioiden osaamisen vahvistamisen, esimiesten työmäärän vähentymisen ja kustannussäästön. Heti perään käynnistimme asianhallinnan kehittämisprojektin. Keskittämällä toiminnot pystyy 20% nykyisestä henkilöstöstä hoitamaan tehtävät. Päätimme myös, että kesällä 2017 Kuusamossa toimii kaikissa toimielimissä sähköinen kokouskäytäntö. Asianhallintasihteerin sisäinen rekrytointi oli osa osaamisen johtamista ja olemme taas yhden aske- Talous- ja hallintojohtaja Anu Helin, Kuusamon kaupunki Kuusamon talous oli uhkaavalla uralla 2013. Helin valmisteli talouden tasapainotussuunnitelman. Helppo oli lähteä talousarviotyöhön, kun itse uskoi niin vahvasti tuohon suunnitelmaan. Uskoi siihen, että viemällä talouden ohjausta tuohon suuntaan Kuusamo on menestyjien joukossa. Vaikuttava talousjohtaja. leen lähempänä tavoitettamme. Käynnissä on taloushallintopalveluiden uudelleenorganisointi, edelleen keskittäen ja uudistaen. Emme kuitenkaan suunnittele talouttamme säästöliekille, vaan olemme luoneet talousarvioihimme kaasun painamiseen suunnatut kehittämismäärärahat. Edistämme kaupunkiorganisaation strategian mukaisia kehittämistoimenpiteitä sekä elinvoimaa edistäviä toimenpiteitä. Pienistä onnistumisista on osattava iloita. Katse on pidettävä horisontissa ja tehtävä entistä kovemmin töitä saavuttaaksemme tavoitteemme. Tähän pitkän tähtäimen tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan jokainen mukaan organisaatiostamme! Ilman luopumista vanhoista toimintatavoista ei ole mahdollisuus saavuttaa mitään uutta. Ajasta ja paikasta riippumatonta. Tiedon kerrostumat. Palvelun vaikuttavuus, saavutettavuus ja tehokkuus. Rohkeutta ja ketteryyttä kuntajohtamiseen ” Kuntapalveluita ajasta ja paikasta riippumatta Sulkavahan on kaiken keskellä. Hyvinvointiyhteiskunta ja alueiden elinvoima pelastetaan kuntatasolla. Digitalisaatio mahdollistaa työn uusjaon ja uuden työn syntymisen. Olemme niin tottuneet siihen, että työt siirtyvät meiltä pois, mutta eihän se niin mene. Olemme nyt Sulkavalla nanosekunnin päässä mistä tahansa markkinoista. Naapurissamme on Enonkoski. Pari viikkoa sitten heiltä lähti palkanlaskennan ammattilainen. Sulkavallahan on sen ajan ammattilaisia. Kokeilukulttuurin aikarajana pidetään kolmea viikkoa – ideasta toteutukseen pitäisi siinä ajassa päästä. Riittäähän se. Hyvin. Digitalisaatio mahdollistaa uuden työn jaon kuntatyössä. Luottamukseen perustuvan ketteryyden pohjalta voidaan rakentaa uutta työtä ilman sen suurempia sopimuksia tai suunnitelmia. Miksemme voisi tulevaisuudessa laskea Sulkavalla vaikka kuinka monen kunnan palkkoja? Tai muidenkin organisaatioiden? Ei ehkä kuntaorganisaatiossa, mutta ei työ enää ole samalla tavalla organisaatiosidonnaista kuin mitä se aiemmin oli. Pilvipalveluiden osalta helpompi varmistaa tiedon säilyminen myös kriisiai- kana? Ajasta ja paikasta riippumatonta, palvelu tavoitettavissa myös tien päältä. Maalissa yksilön hyvinvointi ja palvelun vaikuttavuus, saavutettavuus ja tehokkuus. palvelussa tarjotaan! Pilvipalveluita suunnitellessa vältettävä uusien hallintohimmeleiden rakentamista. Palvelun käyttöönotto ja käyttö tehtävä ”Perinteitä kunnioittaen” uudet tekniikat käyttöön! Katsotaan asioita uusin silmin. Lasit oikeinpäin, lasit ”väärinpäin”, ilman laseja. Tavoitteena löytää uusia ratkaisuja, rohkeasti toisin toimien. Myös pilvipalveluissa huomioitava kielelli- Kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka, Sulkavan kunta Palvelun saatavuus turvattu. Ei pakollisia kahvi- ja tupakkataukoja. Pilvipalvelu avoinna 24/7. nen ilmaisu -yksinkertaisesti huolehdittava siitä, että asiakkaat ymmärtävät mitä Ikola-Norrbackalla on tutkijan tausta ja kehittäjän mieli. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusyksikkö on kunta. Kunnalla on hyvinvointitehtävä, elinvoimatehtävä ja demokratiatehtävä. Niitä Ikola-Norrbacka toteuttaa luottamuksen hengessä avoimessa digitaalisessa maailmassa. Mahdollistava kuntajohtaja. @RinnaIkola helpoksi kaikenikäisille. Tiedon jakamisen jatkumo. Keskiössä asiakas. Ajantasaisen tiedon myötä toimivat palveluketjut. Vauvasta mummoikään, kaikki tallessa samassa paikassa. Tiedon kerrostumat. Digitalisaatio. Innostaminen. Tietoa on etsitty ja jaettu aina ” Menneeseen juuttuminen ei ole mahdollista jos haluaa pysyä mukana digimaailmassa. Innostaminen - Digisyrjäytyminen vs. Digiähky. Maailma on täynnä tietoa, jota välite- tään erilaisten välineiden avulla. Kirja, sanomalehti ja paperi ovat menettämässä merkitystään, kun kaikki löytyy googlesta. Onko mikään kuitenkaan pohjimmiltaan muuttunut? Tietoa on enemmän saatavilla ja sitä tulee ihan ähkyyn saakka. Johtajan sähköposti laulaa päivässä jopa 100 sähköpostia. Tästä tulvasta pitäisi osata poimia tärkeät, kiireelliset, joskus kommentoivat ja roskiin laitettavat viestit. Vietämme valtakunnallisia somettomia päiviä, ettemme hukkuisi tiedon tulvaan. kokouskäytännöt muodostuvat aivan toisenlaisiksi. Luottamushenkilöiden käytettävissä olevan päätöksenteon taustamateriaalin määrä on kasvanut ja heitäkin uhkaa digiähky. Kokousvalmistelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota materiaalin laatuun. Ihmisen tiedonkäsittelykapasiteetti on rajallinen, jotkut saavat jopa vieroitusoireita, jos eivät pääse käyttämään sähköisiä viestimiä. Monet kärsivät keskittymiskyvyn puutteesta ja muistihäiriöistä. Yhtenä syynä tähän pidetään huomion hajaantumista ja tiedontulvan määrää. Vältänkö digiähkyn sulkemalla puhelimen vai ruokinko tiedonnälkääni? Meitä on aina salakuunneltu, kun sentraalista Sandra kuunteli puhelut ja käytti tiedon oman ja muiden tiedon janon sammuttamiseen. Meitä salakuunnellaan edelleen, mutta uudenlaisin välinein. Tie- donjano on aina ollut ihmisen perustarve, jota nyt tyydytetään uusin välinein. Johtamisen näkökulmasta henkilöstön innostaminen digitaaliseen maailmaan on helppoa. Yleensä on pakko Tulevaisuudessa digimaailmassa pärjäävät parhaiten henkilöt, jotka ovat riittävän innostua uusista ohjelmista, päivityksistä ja uusista välineistä. Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin opetella, muuten digisyrjäydyt etkä pysty hoitamaan enää työtäsi. Vastaanpullikoijat tulevat viimeisessä junanvaunussa, mutisevat ja lopulta päättävät oppia. Jotkut ottavat sellaisen digiloi- kan, että esimies ei voi kuin hämmästellä. Kaikkeen uuden oppimiseen liittyy innostuminen ja oma motivaatio. Uusiin välineisiin suhtaudutaan usein positiivisen uteliaasti. Tabletti puheterapeutin tai kehitysvammatyön ohjaajan työvälineenä asiakkaan kanssa on osoittautunut korvaamattomaksi apuvälineeksi puheen rinnalle. Luottamushenkilöiden innostamiseen ja perehdyttämiseen on varattava riittävästi aikaa. Osaamistaso ja mielenkiinto erilaisiin sähköisiin viestimiin ja niiden käyttöön vaihtelee paljon. Kun osataan perustaidot, älykkäitä suojaamaan itsensä turhalta tiedontulvalta! Sosiaalijohtaja Taina Niiranen, Hämeenkyrön kunta Hämeenkyrössä palvelukehittäjät kehittävät arjessa uusia palveluprosesseja ja –malleja. He tarkkailevat ympäristöä kehittäjän mielellä ja oppivat yhdessä tekemällä. Tekemällä asioita toisin. Luomalla hyviä olosuhteita hyville tarinoille. He innovoivat ja keksivät uusia tapoja ottaa teknologiaa käyttöön asiakasrajapinnassa. Johdon tehtävä on mahdollistaa. Se antaa luvan kehittää. Johto luo alhaalta ylös lähtevän kehittämisen kulttuurin. Sitä Taina tekee Hämeenkyrössä. @niirtain Johtaminen on vaikuttamista. Meidän tulee uudistua ja uudistaa ” Johtaminen on vaikuttamista ja johtajaksi kasvaminen on prosessi, joka ottaa aikaa Organisaatio on korkeintaan johtajansa tasoinen. Johtaminen on vaikuttamista ja joh- tajaksi kasvaminen on prosessi, joka ottaa aikaa. Siksi olemme Kuusamon perusturvassa panostaneet koko johtamisprosessiin rekrytoinnista alkaen. Johtajaksi ei synnytä vaan siihen kasvetaan. Johtajaksi nimeäminen on ensimmäinen vaihe kehitysuralla. Jos alaisesi seuraa- vat sinua koska sinulla on asema eli koska heidän täytyy, eivät organisaation saavutukset voi nousta kovin korkealle. Tämän tason organisaation johtaja ajattelee että muiden kuuluu palvella häntä. Tämä taas johtaa tilanteeseen jossa hyvät työntekijät lähtevät ja jäljelle jäävät pohtivat, kuinka vähällä työmäärällä selviän ilman että tulee kenkää. Toisen tason johtajat kysyvät miten voin auttaa. Heillä on lupa tai oikeus johtaa ja valta perustuu paljon ihmisten välisiin suhteisiin. Alaiset seuraavat tällaista pomoa koska he haluavat sen tehdä. Ollaan jo ihan eri tasolla kuin aiemmin mutta vielä on varaa kehittyä. Kehittyminen ei tapahdu itsekseen ja siksi olemme antaneet esimiehille mahdollisuuden pyrkiä kohti huippua. Hyvän elämän vallankumous- koulutuksia vajaan kolmen vuoden ajan, tuotekehittäjän ammattitutkintoja, yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoja, tukea MBA -koulutuksiin… Kolmostason johtajaa seurataan sen vuoksi mitä hän on tehnyt organisaation hyväksi; mitkä ovat hänen johdollaan saavutetut tulokset. Kuuntele, opi, johda. Johtajat eivät ole koskaan yksin. Yksinäiset ovat vaeltajia. hän on ja mitä hän edustaa sekä millaisia ovat hänen arvonsa ja toimintatapansa. Jos pomo on tasolla kaksi, ei organisaatio- Ihmiset haluavat oppia uutta ja ke- kaan voi kohota sen korkeammalle. Mehittyä. Nelostason johtaja antaa tähän nestymisen kannalta katto tulee vastaan mahdollisuuden. Väki puolestaan vastaa toimintatapaan antamalla enemmän itsestään. Voittajia ovat kaikki; asiakkaat, työnantaja ja työntekijän oma mieli ja jaksaminen. Enää ei tärkeintä ole 8-16 työssä alkaa järjestellä kynätelinettään klo 15.30 että varmaan ehtii poistua klo 16.00. Ihmisten huomioiminen ja heidän uudistumisensa mahdollistaminen tarkoittavat lisääntyvää työpanosta. Nelostason johtajaa seurataan sen vuoksi mitä hän on toiminnallaan tehnyt kullekin yksilölle, juuri sinulle. Korkeinta tasoa, huippua johon meidän tulisi pyrkiä, edustaa viitostason johtaja, jonka käyttövoimana on kunnioittaminen. Häntä halutaan seurata sen vuoksi mitä Vallankumousjohtaja Vesa Isoviita, Kuusamon kaupunki Vallankumousjohtaja Vesa Isoviita toimii Kuusamon kaupungin kehitysjohtajana ja perusturvajohtajana. Me päätimme että ihmisillä, eli tapauksessamme asiakkailla, potilailla ja työntekijöillä olisi hyvä elämä. Resurssi-itku on lopetettava. Vallankumousjohtajana on hienoa kuulla, että meillä kaikilla on rohkeutta ja luovuutta ottaa nämä askeleet kohti hyvää elämää. Tuottavuus on syntynyt hyvän toiminnan tuloksena. @VesaIsoviita turhan aikaisin. Haluamme käyttää meille annetut resurssit parhaan hyvinvointihyödyn aikaansaamiseksi. Siksi satsaamme johtajien kehittymiseen. Meidän tulee uudistua ja uudistaa, mutta hyvät johtajat osaavat hiljentää sen verran, että saavat ihmiset mukaan. Management by perkelettä ei onneksi enää usein kuule. Hyvät johtajat osaavat luoda hetkiä joihin tarttua. Hyvillä esimiehillä saadaan aikaan hyviä tuloksia. Lisäarvoa. Elämyksiä. Matkailuelämys voi olla myös lyhytaikainen lisäjuttu ” Kaikella kannattavalla liiketoiminnalla pitää olla riittävä volyymi. Alueellinen markkinointi. Matkailukeskuksen kannalta on oleellista, että matkailijoiden määrät ovat riittäviä. Kun ihmiset on saatu houkuteltua alueelle, ihmiset kyllä palveluja käyttävät. Mitä parempia elämyksiä tuotetaan, sen paremmin myös alueelle palataan uudestaan. Volyymien tulee olla riittävät, jotta toiminta on kestävällä pohjalla. Matkailukohteella pitää olla ns. veturikohde eli yksinkertaisesti syy, miksi alueelle yleisesti ottaen tullaan. Tämä voi olla laskettelurinne, patikkamaasto, museo tms. joka houkuttelee ihmisiä. Tämän ympärille voi sitten rakentaa tukipalveluita ja oheistuotteita. Oheistuotteiden merkitys voi olla suurikin - esimerkiksi hyvin toimivat lasten harrastusmahdollisuudet voivat olla merkittävin valintaperuste vaikkapa perheen laskettelukohteelle. Oleellista ei siis välttämättä ole laskettelurinteen tekninen taso (toki pitää olla riittävä) vaan oheispalvelut. Oheispalvelujen tuottajillle on vastaavasti tärkeä, että pääkohde on houkutteleva ja toki mielellään ympärivuotinen. Lähtökohtaisesti siis oheispalvelut ja Lapsiperheillä lasten tarpeet ovat usein tärkeimmät - positiivisia mielikuvia ja siten mielellään uudelleen samaan paikkaan halutaan hyvin pientenkin asioiden vuoksi. Esim. eläimet jäävät mieleen (nimenomaan, jos niitä pääsee syöttämään, taputtelemaan tms.) Kaikella kannattavalla liiketoiminnalla pitää olla riittävä volyymi. Matkailualalla tämä korostuu ja etenkin Suomessa tuskin yksikään matkailukohde voi kestävästi toimia hyvin rajatulla asiakasryhmällä. Tarjottavaa pitää olla niin lapsille kuin aikuisillekin. Matkailuelämys voi olla myös lyhytaikainen lisäjuttu - tässä esimerkkinä rinnekoneella nousu ylös ravintolaan. Tällaista on hankala markkinoida muuten kuin isomman kokonaisuuden yhteydessä. veturikohde täydentävät toisiaan. Toimitusjohtaja Arto Ryhänen, Jätekukko Oy Oheispalvelujen tuottajat voivat usein kilpailla keskenään (esim. ravintolat). Kaikille toimijoille on kuitenkin eduksi, että alueelle saadaan ihmisiä. Tämä tavoite on siis kaikille alueen toimijoille yhteinen. Markkinoinnissa yhteinen etu pitää pystyä hyödyntämään. Mikäli markkinointia ei voida yhdistää yhden veturitoimijan alle, pitää löytää jokin yhteinen tekijä, esim. henkilö tai alue. Jätekukon toimitusjohtaja Arto Ryhänen uskoo muutokseen. Hän uskoo yksilön osaamisen olevan tärkein resurssimme. Hän tietää osaamisen puolittuvan, jos sitä ei käytetä ja kehitetä. Sen vuoksi hän kehittääkin yhtiön ja henkilöstön osaamista systemaattisesti. Arto uskoo yli organisaatiorajojen ylittävään yhteistyöhön. Parhaillaan sitä tehdään yhdessä Johtajaklubi LuovaTuhon ja Metsäsairila Oy:n kanssa. @ArtoRyhanen Uusia ideoita. Muutos. Strateginen johtaminen. Johtamiskulttuurin muutos ” Innoissaan olevat tuottavat uusia ideoita ja innovaatioita, innostus vain kasvaa. Ainoa muuttumaton asia maailmassa on muutos. Johtamiskulttuurin muutos. Johtaja on joukkojen takana, työntää ja rohkaisee joukkoja eteenpäin muutokseen - vaatii tietynlaista nöyryyttä ja suurisieluisuutta. Johtaja muuttaa prosesseja, ratkaisee oikeita ongelmia. Muutos on suunniteltua, mutta myös dynaamista muutosta. Työ- ja toimintakuvien muutos (vahvuuksien ja osaamisalueiden vahvistaminen). Strateginen johtaminen, strategian te- Toiset ovat innoissaan, toisilla on ’lepokitka’. Toimintatapojen muutos (vastuualueiden muuttaminen, itsenäinen työvuoro- ja lomasuunnittelu, päällekkäisyyksien poistaminen -> ei päällekkäisyyttä työvuorossa. Innoissaan olevat tuottavat uusia ideoita ja innovaatioita, innostus vain kasvaa. keminen. Palvelujen kehittäminen, asukkaat ja omaiset kehittämiseen mukaan - palvelumuotoilu paikallisten yritysten kanssa. Lepokitkalaiset vastustavat (on havaittavissa kahtiajakautumista) - hitaimman mukaan ei kuitenkaan voi edetä. ”Johtajaksi ei synnytä. Johtajaksi kasvetaan. Se tapahtuu samalla periaatteella kuin mikä tahansa kasvu … kovalla työllä.” — Vince Lombardi Johtajuus on suurisieluisuutta. Johta- juus on nöyryyttä. Johtajuus on monipuo- Lepokitkan selättäminen. Muutos on lista itsensä kehittämistä muiden palveleuhka turvallisuuden tunteelle, koska se pakottaa luopumaan. Kitkan selättämisessä on hyvä muistaa, että hitaimman mukaan edeten mikään muutos ei valmistu koskaan. Johtaja Marjaana Pennanen, Pälkäneen seudun kotiyhditys ry, Kostiakoti Kostiakoti on asukkaiden koti, jossa on yksityisyyttä, rauhaa, ihmissuhteita ja ystävyyttä. Palvelut kumpuavat asukkaiden tarpeesta. Mielekäs arki on hyvän elämän juuri. Vahva osaaminen, yhdistettynä arvojen mukaiseen toimintaan, mahdollistavat asukkaille hyvän ja arvokkaan vanhuuden kokemuksen. @marjaanapennan1 miseksi. “Ainoa muuttumaton asia maailmassa on muutos”, totesi kreikkalainen filosofi Herakleitos. Pelastetaan edes kirkonkylät ” Tarvitaan jotain uutta, jotain joka on 90 asteen kulmassa nykymenoon. Sain tämän kirjoitustehtävän aivan pyytämättä ja yllättäen. Ensimmäinen reaktioni oli, että enhän minäkään nyt juuri kirkonkylistä välitä. Mutta huomasin olevani täysin väärässä. Kirkonkylät ja niiden pelastaminen ovat erittäin mielenkiintoinen ja monitahoinen kysymys. Mitä tulevaisuus mahtaa tuoda Suomelle tullessaan, se kaikki näkyy kirkonkylissä. Ne ovat kuin Suomi pienoiskoossa. Kirjoitusta valmistellessa haastattelin useita eri ikäisiä kirkonkylä- asian ”asiantuntijoita”, eli lähinnä omaa perhettä ja sukua. Juuri niitä tavallisia ihmisiä joiden pitäisi innostua kirkonkylistä. Huoma- simme nopeasti, että uutta ajattelua tarvitaan, eikä rohkeita ideoita pidä väheksyä, kun haetaan maailman parasta ratkaisua Suomen kylien pelastamiseen. Mikä sitten on kenellekin tärkeää, se vaihtelee. Otoksessani toiselle pyörätie on turha ja huono juttu, se joutaa purettavaksi. Toisen kommentti samaisesta asiasta: ”Eikä piä, vanhukset saa liikkua”. Eläkeläiset kaipaavat tänä päivänä vielä ihan oikeaa kirjastoa ja rollaattoritietä sinne omalta asunnolta. Lisäksi tarvitaan harrastuspiiriä ja kauppaa josta saa pinjansiemeniä jne. Ehdotettiin, että kirkonkylä voisi tarjota joka mummolle oman parin hehtaarin puuhaamaan, jossa uudet kylän mummot saisivat hoitaa metsää miten parhaaksi näkevät. Kunta pitäkööt tukkipuut ja mummo polttopuut. Ihmisiltä mielipidettä kysellessäni kirkonkylien pelastamiseen ensimmäinen kommentti oli yleensä samaa tasoa, kuin tuo alussa mainitsemani oma kommenttini: ”ei niin väliä”. Melko jyrkän kommentin asiaan esitti oma sisareni (jota hänen 10-vuotias poikansa tituleeraa tohtori Älypääksi). Kommentti oli pelkästään: ”listitään kirkonkylät”. Sisko voi olla oikeassa. Jotta voidaan rakentaa jotakin kokonaan uutta, on osattava luopua siitä mikä ei toimi. Nuorisolle tärkeitä kehittämiskohteita olivat harrastustilat, olympiatason uima-allas, iso kuntosali, kahvilat ja vaatekaupat. Kun palvelut ovat omalla kylällä, niin silloin vanhempien taksina toimiminen harrastuksiin vähenee. Lapsille huvipuistot ja uimarannat ovat merkityksellisiä. Turvallinen kasvuympäristö nousi teemana yllättäen jo lasten suusta. Kokonausvaltaista uuden luomista Kirkonkylämme ovat usein rumia ja epäkäytännöllisiä. Uutta ja vanhaa on tehty sekaisin miten sattuu. Tiet pettävät eikä palveluja kohta ole kuin yksi kauppa mökkiläisiä varten. Jotain uutta siis tarvitaan, eikä se voi olla vain vanhan korjausta. Vanha sanonta sanoo, että muna on rikottava, jotta voi tehdä omeletin. Ei voida jatkaa kuten aina ennen. Voisiko minulle olla lohijoki ja laskettelurinne samassa, kuin tämä kirkonkylä? Kylässä voisi olla iso parkkihalli ja asunnot aivan siinä äärellä, että ei tarvittaisi muuta kuin ajaa parkkihalliin ja mennä siitä joko omalle asunnolle tai harrastuksiin. Voisin siis asua kirkonkylässäkin. Kulkuyhteyksien on toki oltava kunnossa. Mallia viihtyisän arkkitehtuuriin ottaisin vaikka alppikylien idyllistä tai modernista laskettelukeskuksesta kuten Rukalta. Suunnittelun on oltava kokonaisvaltaista. Ei kulmien pyöristämistä ja oksan paikan paikkaamista oksan paikalla. kin. Harva ostaa autoakaan koeajamatta. Osahan saattaisi jopa innostua ja hankkia tätä kautta oman asunnon tai maapalan kirkonkylältä. Uusia kirkonkyläläisiä pitää jotenkin koukuttaa. Kirkonkyliin pitäisi luonnollisesti saada monipuolinen työpaikkarakenne. jelmia, Facebook-sivuja sekä varmaan jo konsulttien tekemiä oppaitakin. Kirkonkylien pelastaminen näyttää liian usein olevan vanhojen rakenteiden museointia tai jotain pientä lisää niihin. Mutta se ei riitä alkuunkaan, jos halutaan todella pelastaa kirkonkylät. Tärkeintä on nyt koota uusien kirkonkyläläisten uudet ajatukset ja alkaa toimia. Tarvitaan jotain uutta, jotain Jätehuollossa on mahdollisuuksia. Biotalous nostaa maaseudun ja kirkonkylän uuteen asemaan. Kun kaikki mahdollinen biomassa jalostetaan esimerkiksi liikennebiopolttoaineeksi, niin se näkyy kirkonkylillä uutena tekemisenä. Kirkonkylien lähialueiden pellot ja suojaviheralueet tulee saada tuottamaan vihermassaa mahdollisimman tehokkaasti. Uudesta tekemisestä poikii varmasti myös uutta rakentamista. Kaiken tämän tekemiseen ja ohjaamiseen tarvitaan kokonaisuuksia ymmärtävää, ennakkoluulotonta ja rohkeaa johtamista Kylien pelastamisesta on tehty tv-oh- joka on 90 asteen kulmassa nykymenoon. Erityisesti uusia mahdollisuuksia tuo digitaalisuus ja työn uudelleen ajattelu. Kun töitä voi tehdä missä vain, niin lomapaikka voisi olla isomman osan ajasta käytössä ja samalla voi osallistua kirkonkylien pelastamiseen jo ihan pienilläkin teoilla. Tästä voi kehittyä kaksoiskun- Maaseudulla ja kirkonkylissä halutaan matkailla ja nähdä erilaista talaisuus, jossa osa-aikaiset kuntaSuomea. Mutta miten sinne saadaan py- laiset ovat aito osa kuntaa. syvää asutusta? Uuden ajattelun Kirkonkylä 6.0- houkuttelevuutta voisi testata myös sillä, että potentiaalisille uusille tulijoille tarjottaisiin vaikka viikko uudessa omakotitalossa kirkonkylällä ns. kunnan piik- Toimitusjohtaja Sami Hirvonen, Metsäsairila Oy Johtajana olen sellainen ns. kaikki hoituu ja ihan helppo tehdä itsekin -tyyppi. Omat asiat hoituu monesti viimetingassa, niitä toki työstetään taustalla eri menetelmillä. Olen vanhan koulukunnan koulutuksen käynyt insinööri, mutta johtajana tapaan johtaa hieman eri tavalla. Jatkuva oma koulutus on luonut pohjaa uuteen ajatteluun. Omalta organisaatiolta odotan helposti samanlaista vastuunottoa, kokeilevaa, uutta ja innovatiivista tapaa tehdä töitä, näin itsekin teen. Välillä tarvitaan nopeita muutoksia normaaliin työhön jotka pitäisi saada toteuttettua kaikkien kannalta parhaalla tavalla ja oikealla asenteella. @HirvonenSami Innostus uuteen. Kaikki kyvyt työyhteisön hyödyksi ” Tällaiset helmet rikastuttavat työpäivämme, he tuovat läsnäolollaan ja työpanoksellaan positiivista tuotosta. Kaikki kyvyt työyhteisön hyödyksi. Viime vuosina olemme kohottaneet Fiksussa organisaatiossa ja työyhteiosaamistasoamme, pätevyydet ovat sössä tällainen työntekijä nähdään kohdillaan. Henkilöstömitoitukset ovat voimavarana, häntä kannustetaan ja kohdillaan niin puhtaanapidossa kuin hoitoyössä. Olemme tavoitelleet prosessiorganisaatiota, prosessit ovat kohdillaan. Näistä asioista voimme olla ylpeitä, mutta kuten sanottu on: ylpeys käy lankeamuksen edellä. otetaan mukaan positiiviseen kehittämiseen. Puurtajia palkitaan, ainakin kiitetään ja kannustetaan. Tällaiset helmet rikastuttavat työpäivämme, he tuovat läsnäolollaan ja työpanoksellaan positiivista tuotosta. Fiksu porukka löytää vahvuudet porukan heikoimmasta lenkistä, jos lenkin asenne on kohdillaan. Onko toimintamme muuttunut jous- Missä kulttuurissa oma yhteisöni liikkuu, tamattomammaksi vaikka meitä tekijöitä on kohtuullisesti (ainakin nyt tällä hetkellä), meillä on koulutusta ja prosesseja on hiottu? Onko työmme kaventunut? Onko meillä asenne kohdallaan? Toimintaympäristöjä on tänäänkin niin ankeita kuin fiksuja ja kaikkea siltä väliltä. Mitä tapahtuu kun ankeaan työyhteisöön pöllähtää puurtaja, jolla on ammattitaidon lisäksi asennetta, päivän mittaan hän saattaa loikata toiselle tontille, ei lusmuilemaan vaan touhuamaan laveammin vaikka ympäristön siisteyden kohentamiseksi tai asiakkaitten hyvien hetkien rakenteluun. No eihän sitä kovin hyvällä ajatella, ”Työt ensin ja sitten jos aikaa riittää voi toteuttaa omia näkemyksiään” tai pahimmassa tapauksessa ”taitaa olla liikaa porukaa kun on aikaa näperrellä tyhjänpäiväistä”. Suppea työporukka, kokee puurtajan uhkana ja voi savustaa tällaisen tekijän pellolle. Fiksu puurtaja hakeutuu omaehtoisesti pois tästä porukasta. Pahimmassa tapauksessa organisaation johto on savustamassa näitä puurtajia pellolle. rehellisyyden nimissä tunnustan, että olemme monikulttuurisessa toimintakulttuurissa, fiksut ja ankeat toimintatavat kisailevat keskenään. Esimiehenä otan joukkojeni kanssa suunnan tulevaan, suunnanotto on tahdon asia. Toivon että suunta on fiksu. Vanhustyön johtaja Hannu Leino, Askolan kunta Hyvän elämän rakentaja ja vanhustyön johtaja Hannu Leino luo hyvää ja onnellista elämää Askolassa. Tuottavuus-työnilo-asiakashyöty. Yhdessä tekeminen. Työn kääntäminen tuotantolähtöisestä täydellisen asiakaslähtöiseksi. Panostus kotona asumisen mahdollistamiseen, elämyksiin ja arvokkaaseen vanhuuteen. Niistä muodostuu hyvän elämän eväät Askolassa. @LeinoHannu ” Esimiehenä otan joukkojeni kanssa suunnan tulevaan, suunnanotto on tahdon asia. Pystymme kuntatasolla ratkaisemaan asioita, joihin rakenteet eivät pysty. #Parviäly ” Kaaoksen reunalla hyvä johtaja näkee mystisesti ratkaisuja, joita muut eivät näe. Suomen kuntakenttä oli jotenkin voimattomuuden tilassa. Soterakenneuudistusta ja valtiovallan toimenpiteitä odotellessa talouden haasteet tuntuivat lamaannuttavan. Resurssit niukkenevat, rakenteet rajoittavat, palvelutarpeet kasvavat ja työttömyys vain pahenee. Kuitenkin eri puolilla Suomea tuli vastaan kummallisia kuntia. Innovatiivisia, vähän kurittomia ja sellaisia, joissa resurssi-itku oli vaihdettu resurssiviisauteen. Kuoliaaksi suunnittelu kokeilukultturiksi. Pikkuisen parantelu tulevaisuuden tekijäksi. Tottelevaisen lampaan sijaan oli astunut ystävällinen anarkisti. Näitä soluja oli eri puolilla Suomea. Selvää luovan tuhon ideologiaa. Pieniä soluja, jotka yksin eivät vielä ole kovinkaan paljoa, mutta yhdessä voivat olla enemmän. Parveilu aloitettiin keväällä Helsingissä. Kaaoksen reunalla väsyneelle joukolle annettiin eteen hienot resurssit. Niinkuin kunnissa on. Ja todella tylsät ja kaavoihin kangistuneet välineet. Ankkaa ja parasta filettä. Tylsät veitset ja kolhiintuneet teflonpannut. Siinä nämä kokeneet johtajat unohtivat kaiken johtamiskouluissa oppimansa. He aloittivat täysin päättömältä näyttävän parveilun. Äänekästä ja kaaoottista menoa, kirkas päämäärä edessä. Ihan helposti he tekivät suklaakakun ilman kananmunia, jauhoja ja sokeria. Uskomattomalla tavalla kokeillen, resurssiviisaasti, ilolla ja innostuksella. Ilman yhtään arviointia, suunnittelua, kehityskeskustelua, kokousta, palaverimuistiota tai työajanseurantaa. Ilman yhtään itkua resurssien puutteesta. Eikä taatusti kukaan osannut. Kahdeksan ruokalajin illallinen kotikeittiötä heikommalla varustuksella puolessatoista tunnissa. Kuntatyön pelastaminen on ihan pähkinöitä. Parveilu jatkui ja tiivistyi Kuusamossa. Tuttujen asioiden äärelle. Ratkaisuja piti malttaa ja antaa parven toimia. Se oli kaikkein vaikeinta: viisaat, kokouksiin tottuneet johtajat. Yhdeksän minuuttia parveilua missä ja milloin vain. Ei saa ratkaista. Kolme päivää ja seitsemän haastetta. Todellakin vaikeaa malttaa ja olla muodostamatta mielipidettä. Sitten viimeisenä iltana oli aika valita parviälyttäjä. Hän oli kaukaisimpana aiheesta ja kuunteli parven surinaa. Aamulla ratkaistiin parvessa kaikki. Se alkoi heti. Pieniä ratkaisuja eri asioihin alkoi syntyä teemojen ulkopuolella, keskustelujen herättämänä. Yhdistellen oudosti asioita yli rajojen. Rokua on kuntotuskeskus keskellä geoparkia. Hieno kuin mikä. Veteraanien kuntoutuksen päättyminen ajoi kuntoutuslaitokset ahdinkoon Parviälykkyys (swarm intelligence) on hajautettujen itseohjautuvasti organisoituvien agenttien kollektiivista käyttäytymistä. Parviäly systeeminä koostuu agenteista, jotka ovat vuorovaikutuksessa toistensa ja ympäristön kanssa. Agenttien käyttäytymistä ei hallita keskitetysti. Agentit parveutuvat itsenäisesti kiinnostustensa mukaisesti ja niiden parveutuminen tuottaa yleisiä ratkaisuja. kaikkialla Suomessa. Ratkaisujen Suomi –hallitusohjelma lopetti pitkään tutkitun Aura-kuntoutuksen ennen kuin se ehti alkaakaan ja koko kuntoutusjärjestelmän voi sanoa romahtaneen. Tarvitsemme uudet palvelutuotteet. Joulut ovat yksinäisiä ja kalliita vanhusten kotihoidossa. Molempiin on etsitty ratkaisuja kaikkialta. Parvi! Kolme minuuttia. Tarjotaan vanhuksille joulu Rokualla. Tuotteistetaan uudet tuotteet. Muutetaan läheisyhteistyö. Muutetaan kuntotusjärjestelmä. Vaala ja Utajärvi. Kun parven esitys päättyi, sai Taivalkoksen kunnan johtoryhmä Hotelli Herkosta viestin. Kyllä! Olemme mukana tekemästä tuon Taivalkoskella. Tätä on parviäly. Tätä on ketteryys. Tätä on digitalisaatio. Tätä on luova tuho. Ajattele lentokenttää erillisenä yrityksenä – hahmottele sen tilinpäätös, niin ymmärrät paremmin Finavian ja operaattoreiden tulokulman. Elinvoimainen lentokenttä on kannattava lento- kenttä – tee kaikki voitava kannattavuuden kehittämiseksi (= maksimoi liikenne ja minimoi kulut). Ole aktiivinen – älä luota Finavian tai operaattorien aloitteeseen. Pyri vaikuttamaan lentokenttämaksujen määräytymiseen markkinaehtoisesti. Älä lannistu Finavian ristiinsubventioargumenteista. Älä perusta omaa lentoyhtiötä kentän elvyttämiseksi. Tarjotaan sesongin ulkopuolella majoitusta ” Pystyttäisiinkö me luomaan somemyrsky? Kaukaa katsottuna Oulu on Kuusamon kotikenttä. Kuusamon matkailuelinkeinon kapa- Mitä jos antaisimme kaksi päivää majoisiteetti on rakennettu huippusesonkien tusta ilmaiseksi sesongin ulkopuolelta tai mukaisesti. Jouluna, hiihtolomina ja pääsiäisenä Kuusamo on täynnä. Silloin täällä on noin 40 000-50 000 matkailijaa. Väliajat mennään vähemmällä määrällä. Matkailukapasiteetti on riittävä. Samoin infra. Kysymys kuuluukin, miten me rakennamme low-seasonille tuotteita, jotta saamme käyttöastetta nostettua? sesongin rajalta? Haluamme ihmisiä tänne tuhlaamaan. Ottamaan kuvia ja jakamaan niitä ystävilleen. Tulos tehdään sesongin rajalla. Käyttöaste on saatava nostettua 50 Tulos tehdään sesongin rajalla. %:iin. Miten asia ratkaistaan? Mikä on kansainvälisten ja kotimaisten matkailijoiden osuus? Kumman mukaan rakennamme portfolion? Jos valitsemme kansainvälisen markkinan, mihin suuntaamme? Aasian markkinan varaan on mahdollisuus rakentaa. Peruskuorma tulee kuitenkin kotimaisesta markkinasta. Kesämatkailun Master plan on menossa. Slow Adventure -teemaa tutkitaan. Samoin villiruokaa, jota on viety vahvasti eteenpäin eri kanavissa. Ratkaiseva asia on viipymän kasvattaminen. Meidän on kasvatettava viipymää, jotta ihmiset tuhlaavat täällä ollessaan. Kun ulkomaalaiset ovat budjetoineet matkan, he yleensä käyttävät mielellään koko summan. Meidän on luotava kulutukselle mahdollisuuksia. ” Jos haluamme nykyisin tarvittavaa julkisuutta, on meidän tehtävä somemyrsky. Ei esitteitä, ei vanhakantaista markkinointia, vaan uusissa kanavissa olemista. Tubettamista, nuorien haastamista tekemään somemyrskyä… Markkinointi ja myynti uudella tavalla. Asiakkaissa emme voi keskittyä pelkkiin lomailijoihin. Työtä tehdään yhä enem- Tärkeintä markkinoinnissa on edellinen män ajasta ja paikasta riippumattomasti. kokemus. Kuvia paikallisten kanssa miellyttävissä ympäristöissä. Mitä viet mukanasi kotiin jääkaapin oveen? Pahinta on se, jos ihmiset eivät tule uudestaan. On vaikeampaa myydä aina uusille asiakkaille. Nykyiset välineet mahdollistavat sen. Miksei työntekoa voisi jatkaa Kuusamosta käsin lomailun jälkeenkin? Päiviä tai viikkoja? Tarjotaan sesongin ulkopuolella majoitusta. Majoittujat kyllä kuluttavat. HAASTE Kuusamon ympärivuotinen saavutettavuus Marjo Määttä, matkailualan yrittäjä, toimitusjohtaja, Ruka Salonki Meillä Ruka-Kuusamo -alueella on miljoona matkustajaa, 70 000 lentomatkustajaa. Mitkä ovat ne tuotteet, joilla saavutetaan ympärivuotinen toiminta? Matkailukapasiteetin käyttöaste on keskimäärin 40%. Pääsiäinen, joulu ja alkutalvi ovat täynnä. Muina aikoina matkailijavirrat eivät riitä ylläpitämään palveluja. Kun ihmisiin luotetaan ” Jos kehittämistöistä ei kerrota, on sama kuin työtä ei olisi tehty ollenkaan. Tiedon avoimuus luo luottamusta. Tehtävien kehitystöiden näkyväksi tekeminen on yksi tärkeimpiä kohtia, johon kiinnittää huomiota. Jos kehit- tämistöistä ei kerrota, on sama kuin työtä ei olisi tehty ollenkaan. @Kunteko2020 tweettien on viserrettävä ja verkkosivuilla materiaalin on päivityttävä. Enää ei voida ajatella niin, että toimija markkinoi toimintaansa, josta vastaanottaja saa mahdollisimman hyvän kuvan tekemisistä. Samoin on brändimielikuvankin kanssa. Tienvarsiin voidaan kiinnitellä hienoja sloganeita ja verkkosivuilta löytyy inspiroivia järvimaisemia, mutta mistä lopulta mielikuva syntyy? Kuinka positiivinen tarina saadaan toistumaan ihmisten lauseissa, sivulauseissa ja huokauksissakin? Mielikuva syntyy meissä jokaisessa vapaasta tahdostamme ja sen muistijälki on pitkä. Nykyisissä digitaalisissa avoimissa verkoissa tieto päivittyy jatkuvasti. Se elää. Niin on mielikuvienkin kanssa. Avoimen digitaalisen maailman palvelut mahdollistavat tämän jatkuvan päivittymisen ja mielikuvien muokkautumisen. Tieto ja sen viestimisen kanavat eivät ole yksisuuntaisia, joissa pyritään väkisin kertomaan tarinaa hyväksi, ja johon kenelläkään ilman riittävän isoja kauluslaattoja ei ole pääsyä. Ai että kirjaudu pankkitunnuksilla? Unohda koko juttu. Verkkokauppa.com mainostaa, että heidän sivuillaan on tavan käyttäjän arvosteluita miltei jokaiselle tuotteelleen. Palveluun kirjaudutaan sisälle sähköpostiosoitteella tai Facebook- tunnuksella. Tiedon lisääminen on vaivatonta ja helppoa. Tiedon avoimuus luo luottamusta. Uskottavuutta. Ennen kaikkea Kunteko 2020- kehittämisohjelmaan on saatava pieniä kuntia. Siellä saadaan eniten hyötyä toisten parhaista käytänteistä ja tekemisistä, sekä siellä oikeasti tehdään monesti rakenteista vapaampaa työtä, uutta työtä ja rakennetaan yhteisen tekemisen kulttuuria, jossa jokainen on oman työnsä asiantuntija. Henkilöstön osaamista kehitetään kunkin ihmisen omien kiinnostusten ja intohimojen kautta. Kun ihmisiin luotetaan, niin he usein haluavat olla tämän luottamuksen arvoisia. ” Tieto ja sen viestimisen kanavat eivät ole yksisuuntaista, jossa pyritään väkisin kertomaan tarinaa hyväksi. HAASTE Euroopan parhaat kuntatyöpaikat Anna-Mari Jaanu, Kuntatyönantajat, KUNTEKO 2020 ohjelmapäällikkö KT Kuntatyönantajien ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen yhteistyössä valmistelemalle Kunteko 2020-ohjelmalle on myönnetty rahoitus vuosille 2015–2017. Ohjelman tavoitteena on, että Suomessa on vuoteen 2020 mennessä Euroopan parhaat kuntatyöpaikat. Samalla pyritään vastamaan kuntasektorin tulevien vuosien haasteisiin. Ohjelman toimenpiteillä edistetään työelämän laatua ja tuloksellisuutta kunta-alalla ja tehdään näkyväksi kuntatyöpaikoilla tehtävä kehittämistyö. @Kunteko2020 Jokainen osa vahvistaa toista ” Miettikää miten yhteiskuntavastuun mahdollistaminen ulottuu julkisen sektorin lisäksi koko alueen yrityksiin, ja sitä kautta koko elinkeinoelämään. @JSPalvelutOy Taatkaa asukkaiden ja yritysten hyvinvointi alueellanne. Kuten tiedätte, yhteiskuntavastuu on taloudellista, sosiaalista ja ekologista vastuuta. Kuntatekniikan toimijana mahdollistatte koko julkisen sektorin palveluiden yhteiskuntavastuullisuuden. Siksi roolinne alueenne yhteiskuntavastuussa on huomattavasti suurempi kuin tavallisen yrityksen. Miettikää miten yhteiskuntavastuun mahdollistaminen ulottuu julkisen sektorin lisäksi koko alueen yrityksiin, ja sitä kautta koko elinkeinoelämään. Eli näemme sen kolmitasoisena matriisina. Jokainen osa vahvistaa toista. Yhteiskuntavastuu muilla tasoilla on omaa toimintaa huomattavasti vaikuttavampaa. Se näkyy kaikkien vastuiden osalta. Taloudellisessa siinä miten ja mitkä vaikutukset omalla toiminnalla ja omilla ratkaisuilla on yritysten menestykseen. Yhteiskuntavastuulla on suuri merkitys alueelle ja sen asukkaille. Vahvan toimijan rooli vahvistaa aluetta sen joka tasolla. Paikallisten toimijoiden ja tuottajien vahvistuessa hyvinvointi tavoittaa entistä paremmin kaikki kuntalaiset ja alueen vierailijat. ” Yhteiskuntavastuu muilla tasoilla on omaa toimintaa huomattavasti vaikuttavampaa. HAASTE Yhteiskuntavastuuseen sitoutuminen Toimitusjohtaja Jukka Partanen & kehitysjohtaja Simo Kaksonen, Järvi-Saimaan Palvelut Oy Järvi-Saimaan Palvelut Oy toimii pääasiassa Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan kuntien alueilla. Tarjoamme tiettyjä palvelujamme myös koko Etelä-Savoon. Osakaskunnille tuotettavan peruspalvelutuotannon ohella tavoitteenamme on verkostoitua tiiviisti ja rakentaa kumppanuuksia paikallisten yritysten ja alueellisen elinkeinoelämän kanssa. Kuntien reagointikyky tuli testattua uuden edessä. Nopeaa toimintaa ” Onnistunut siirtolaisuus tukee yhteiskuntaa. Se on menestyvien yhteiskuntien kivijalka. Nyt maailma on sellaisissa muutok- ja leipomoissa on lukemattomat määrät sissa, joissa se ei ole ollut ikinä. Yksi työntekijöitä, jotka eivät puhu suomea. suurista muutoksista on väestön ikääntyminen. Sen me olemme tienneet vuosikymmenet. Se on ollut yhteiskunnan ykkösongelma vuosikaudet. Mitä olemme tehneet? Emme mitään. Kukaan ei ole pystynyt tekemään asialle mitään. Toinen iso muutostekijä on talous. Sen me olemme tienneet vuosikaudet. Tiedämme, että meillä on Euroopan suurimpia julkisia sektoreita ja velkaa olemme ottaneet uskomattoman kauan. Olemme alkaneet tekemään korjaustoimenpiteitä nyt, kun on ollut kertakaikkisen pakko reagoida. Aikaisemmin emme ole siihen pystyneet. Kolmas muutos, joka menee kaikkien muutosten yli, on kansainvaellukset. Se on valtava haaste. Mitä tapahtui, kun pakolaisia alkoi virrata Suomeen? Me reagoimme siihen. Saimme järjestettyä ihmisille vaatteita, ruokaa ja katon pään päälle. Kunnat ovat hoitaneet asioita hämmästyttävän hyvällä tavalla. Löydämme käsittämättömiä voimavaroja ratkaista ongelmia. Syntyy into ratkaista niitä. Ihmiset hoitavat yllätyksellisiä tilanteita. Puhumme maahanmuutosta ja pakolaisista, vaikka meillä on ikiaikainen termi siirtolaisuus. Yhteiskunnat ovat rakentuneet siirtolaisuuden varaan. Maahanmuutto voi olla meidän tärkein ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Ajattelemme niin, että he eivät voi tehdä jotain, koska eivät puhu kieltä. Suomalainen työelämä ei enää vaadi suomen kielen osaamista. Pelifirmoissa, ravintoloissa Sitä ei ole vaadittu eikä tarvittu. Uusien sukupolvien vallatessa työmarkkinat kielitaito ei ole enää pääasia samalla tavalla kuin aiemmin. Olemme kaventaneet työtä, emme rikastaneet sitä. Palvelualoilla se näkyy eniten. Maahanmuuttajat ovat pystyneet tekemään työn rikastamisen ehkä meitä paremmin. Heille työ ei ole huonoa työtä. He ovat rikastaneet palvelualan töitä. Jotta pystymme tekemään tulevaisuutta, on meidän pystyttävä tekemään muutos omassa tekemisessämme. Emme voi keskittyä polttopulloihin tai muihin ongelmiin. On nähtävä mahdollisuuksia. Mitä ne mahdollisuudet ovat? Fiksusti hoidettuna maahanmuutto ratkaisee niin ikärakenneongelman, matkailukeskusten vajaakapasiteetin kuin työvoimapulankin. Kuusamossa asiat voidaan tehdä toisin. Toteutetaan luontoon liittyvää koulutusta maahanmuuttajille. Osatutkintoja. Osaamisen sertifioimista. Maahanmuuttajille mahdollisuus tuoda oma osaaminen yhteisön käyttöön. Se Kuusamossa voidaan tehdä. HAASTE Monikulttuurisuuden tuomat näkökulmat Sisäministeri Petteri Orpo Väestön ikääntyminen on tiedetty täsmälleen vuosikymmeniä. Emme oikein ole osanneet tehdä yhtään mitään. Globaalit talouden ongelmat ovat olleet tiedossamme vuosia. Vähän olemme pystyneet tekemän. Kun kansainvaellukset alkoivat oli muutossykli viikkoja. Aluksi aliarvioimme ja vähättelimme haastetta. Sitten ryhdyimme toimimaan. Kuntatasolla. Ratkaisuja on löytynyt uskomattoman nopeasti. Kukaan ei ole jäänyt ulos kylmään, ruokaa on ollut kaikille ja nopeimmat ovat olleet kouussa alle viikossa maahantulostaan. Tätä voi sanoa kuntatason ketteryydeksi. Menestyjiä ovat ne organisaatiot ja seudut jotka pystyvät hyödyntämään monikulttuurisuuden tuomat näkökulmat parhaiten. Miten sen teemme? Uusi työ syntyy tekemällä ” Yhden työpaikan saamiseksi tarvitaan keskimäärin 182 000 € lisää liikevaihtoa. Työtä tekemällä työtä rikastamalla. Työttömyyden kasvu Suomessa on Eu- jen yhdistämistä työelämään. Työn jatkuroopan nopeinta. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kaksinkertaistunut alle vuodessa. Korkeasti koulutettujen työttömien määrä on kaksinkertaistunut alle puolessa vuodessa. Ihmisiä syrjäytyy työssä työtä tekemällä. Samaa vanhaa työtä tekemällä. Syrjäytymisestä tulee pahimmillaan elinikäinen tuomio. Uusista työpaikoista lähes kaikki syntyy yksityiselle sektorille. Työpaik- kamäärät julkisella sektorilla eivät tule kasvamaan. Tulevaisuuden työelämä pirstaloituu, mosaiikkimaistuu. Ihmiset luovat omia töitään. Yli puolet työpaikoista syntyy aloille, joita ei ole olemassakaan. Ihminen luo omaa osaamistaan tuotteistamalla itselleen työpaikan. Se on yrittäjyyttä, mutta myös työnantajan ohjeistamaa. Meidän on pystyttävä uudistamaan tapamme rekrytoida ja ajatella. Meillä on valtavasti ihmisiä tekemässä töitä, joita ei näy millään listoilla. Se määrä kasvaa koko ajan. Miten saamme sen kerrottua? Työvoimatoimiston tuottama tilasto perinteisestä työstä ei pidä nykymaailmassa enää paikkaansa. Uutta työtä syntyy mosaiikkimaisesti. Työtä tehdään ajasta ja paikasta riippumattomasti. Bloggarit, tubettajat,...heitä ei näy tilastoissa. Onnistumiset tulee tilaisuuksista ja mahdollisuuksista. Meidän on luotava olosuhteita uuden työn syntymiselle. Se tarkoittaa ajattelun ja asenteiden muuttamista. Ihmisten osaamisten ja intohimo- vaa kehittämistä. Työpaikat syntyvät pienistä teoista. Uusi työ syntyy palveluaikojen avaamisella. Vanhusten viemisen joulun ajaksi Hotelli Herkkoon. Sillä luodaan uutta työtä. Se tarkoittaa uutta työtä. Seniorimatkailu ja sesonkien ulkopuolisen ajan hyödyntäminen. Kuntoutus- ja elämyspalvelut. Toimistohotelli. Maahanmuuttajat tekijöinä, ei kohteina. Kolmen päivän koulutuksen ostamista maahanmuuttajille? Miksemme kysy heidän unelmiaan? Mitä he voivat tuoda alueellemme? Ehkä se on yllättävä, uusi, outokin lisä. ” Uusi työ syntyy tekemällä. Uusilla rajapinnoilla. HAASTE 1300 työpaikkaa Koillismaalle Jari Hentilä, toimitusjohtaja, Naturpolis Oy Naturpolis Oy – Nordic Business Center on Kuusamon kaupungin ja Taivalkosken kunnan omistama, vuonna 2005 perustettu elinkeinojen kehittämisyhtiö, jonka tehtävänä on edistää kannattavan liiketoiminnan ja uusien työpaikkojen syntymistä Kuusamo Region alueelle sekä kehittää alueen yritysten toimintaedellytyksiä ja toimintaympäristöä sekä edistää alueellista elinkeinoyhteistyötä. Luontoon perustuvat elinkeinot, 1000 työpaikkaa Kuusamoon, 300 Taivalkoskelle. Kasvu tarkoittaa lisää liikevaihtoa. Miten saadaan yrityksiin lisää liikevaihtoa ja kasvua? @TTheimo resurssiviisasheinola.wordpress.com Se on se mainekuva ” Sinne mennään, jos siellä on kivaa ja jos siellä on muitakin. Ja on mahdollisuus toimia itse. Edes vetovoimaisilla linjoilla ei voi vaikuttaa jos paikkakuntaan liittyy muuten hiipuvan maine. Tiivistäkää koulutuskaupunki vetovoimaiseksi soluksi. Tiivistäkää keskustaan Muuttakaa palveluajat Tiivistäkää kesään Rikastakaa osaaminen ja luokaa uutta työtä Heinolassa on hieno keskusta. Ja hieno silta, joka johdattaa sen ohi. Hienot rannat. Antakaa opiskelun näkyä niillä. Antakaa opiskelijoiden näkyä katukuvassa kauppana, jäätelökioskina matkan varrella, tapahtumina kaikkialla. Tiivistäkää opiskeluympäristöt pelipaikoille – muutamaan niin, että ne näkyvät. Tehkää Heinolasta leirikoulutuskaupunki. Innovaatioleirejä. Osaamisen uudistamisleirejä. Laittakaa niitä pitkin kesää eri paikkoihin. Itsessään tapahtumiksi. Kolmas lukukausi on kaikkien huulilla. Antakaa kesäasukkaiden tehdä koulutusta. Tiivistäkää muuten koulutusta parin päivän tai viikon leireihin. Suomen Turvallisuuskoulutuskeskus Ihan vain muutamaan, jossa olette paras. Ottakaa vartiointi esimerkiksi. Rakentakaa Heinolasta Suomen turvallisuuskoulutuskeskus. Ja antakaa sen näkyä katukuvassa ja kaikkialla arjessa. Tehkää uuden ajan turvallisuutta, kyberturvallisuutta, tekniikkaa ja puolustuslajeja. Liittäkää se myös liikuttamiseen. Yhdistäkää harjoittelupaikkoja. Yhdistäkää omituisesti Vaikkapa kielikoulutus ja kokkailu. Kulttuuri, kielet ja palvelut. Olkaa se paikkakunta, joka pystyy ottamaan käyttöön monikulttuurisuuden tuomat näkökulmat kaikkein parhaiten. Viekää kielikoulutus keittiöön ja kullttuuriin. Pikkukaupungin suuri haaste on se, että ihmiset ovat töissä silloin, kun palvelut ovat paikalla. Illalla erikoisliikkeet ovat kiinni. Ravintolat sulkevat ovensa. Muuttakaa maailmaa. Muuttakaa palveluaikoja. Pitäkää paikat auki silloin, kun teillä on liikettä. Kesäisin, viikonloppuisin, iltaisin. Uusi työ syntyy rajapinnoilla. Rakentakaa koulutusta ja osaamisen uudistamista, joilla uusi työ voi syntyä. Uudistakaa osaamista nopeasti, tehokkaasti ja näkyvästi. Osaamisperusteisuus antaa siihen mahdollisuuden. Tutkinnon osia. Sellaisia, joissa Heinola on superhyvä. Markkinoikaa osaamista Helposti markkinoimme koulutusta. Se ei ole se juttu. Mainekuva rakentuu osaamisesta ja opiskelijoiden omista tarinoista. Kokkilinjalla on oltava Henri Alen ja kyberturvallisuudessa vaikka Mikko Hyppönen. Edes hetken. Rakentakaa tähtien varaan. HAASTE Pikkukaupunki koulutuskaupunkina Jyrki Pyykkönen, Koulutuskeskus Salpaus Työpaikkojen syntymisen taustalla on yritysten menestys. Yritykset tarvitsevat jatkuvaa osaamisen uudistamista ja osaavaa työvoimaa. Ammatillinen koulutus sekä työssä oleville että työelämään tuleville on välttämättömyys jokaisen pikkukaupungin tulevaisuudelle. Valtionhallinnon ohjaus on ollut rahoituksen vähenemistä. Se on merkinnyt koulutuspalveluiden kaventamista. Jos suunta jatkuu, koulutus keskittyy isoille paikkakunnille. Konkreettinen case on Koulutuskeskus Salpaus ja Heinola. Koulutus keskittyy Lahteen. Nastola, Orimattila ja Hollola päättyvät. Vain Heinola on jäljellä. Panostuksia on tehty, mutta perinteisellä tavalla järjestetyt opiskelupaikat eivät vedä opiskelijoita. Opiskelijat tahtovat säpinää. Uusi työ syntyy voimaalla ” Me olemme valmiita rakentamaan kanssanne työn ja vapaa-ajan uuden liiton. Kikattava Kakkiainen. Näytä se meille. Johtajaklubi @LuovaTuho käytti parviälyään. Paikallinen parviäly Kuusamossa oli neljän päivän ajan kovilla. Avauduim- me maailmaan ja verkostoiduimme. Huomasimme Anttu Harlinin olevan asian ytimessä. Hän ahdisti meitä syvästi ja yritimme jopa löytää ratkaisun siitä, että jospa uusi työ pysyisikin yhteiskunnan ulkopuolella. Ja me vaan puuhaisimme rauhassa näissä teollisen yhteiskunnan turvallisissa rakenteissa. Mutta kun se uusi työ syntyy niin voimalla näiden ulkopuolella. Katsoimme ulos maailmaan ja Maltalle. Siellä purettiin vähän normeja ja nyt 14% bruttokansantuotteesta tulee nettikasinoista. Siellä ne suomalaiset ja ruotsalaiset tekevät työtä pokeria pelaamalla, kuluttavat, tekevät bruttokansantuotetta. Nettikasinoilla. Ja me kun pidetään lempeitä Kikattavia Kakkiaisiakin piirteleviä outona uutena työnä. Tervetuloa Kuusamoon koko Kikattavan Kakkiaisen väki! Nyt ei auta muuta kuin katsoa, miten sitä uutta työtä tehdään. Kerto- kaa meille viikko jolloin voitte tulla tänne. Pakatkaa kamppeenne ja perheenne. Tulkaa Rukalle tekemään työtä ja elämään vapaa-ajan ja työn viidakossa. Teitä on 17, perheineen aika paljon lisää. Monesta maasta, erilaisissa elämänvaiheissa. Olkaa viikko täällä. Tarjoamme teille Euroopan inspiroivimman ympäristön, melkein kaamoksen. Työn teon maailman hienossa ympäristössä, tilan johon kaikki 17 mahdutte. Tarjoamme perheillenne asunnon, lapsille koulupaikat ja päiväkodin. Meillä ne ovat upeita. Puolisoille harrastusta metsäsamoilusta mihin tahansa tai vaikka metsäruokailun tutkinnonosan koulutuksen. Kertokaa milloin, kuinka monta ja millaisin odotuksin. Me olemme valmiita rakentamaan kanssanne työn ja vapaa-ajan uuden liiton. Ja koska näkyväksi tekeminen on tärkeää, niin tehdään uuden työn teke- misen tapaa näkyväksi eri vuorovaikutuksen kentillä. Kertomalla muille kokemuksistaan tekstin, videon tai vaikkapa kuvan muodossa, samalla jäsennämme omaa maailmaamme. Mahdollisuukset avautuvat ja alamme kirjoittaa omaa ja yhteistä tarinaamme uudeksi. Samalla aikaan ja paikkaan sitoutumaton työ jäsentyy kuvien ja videoiden kautta visuaalisina muistijälkinä, tosielämän kehityskiihdyttämössä. Toreilla puhutaan: Missä tätä tehdään? Miten pääsen mukaan? Kerrankin joku tekee jotakin! HAASTE Uuden työn osallisuus Anttu Harlin, Founder & CEO, Gigglebug Entertainment Lt Gigglebugin animaatiohahmo Kikattava Kakkiainen on tullut tutuksi suomalaisille lapsille niin mobiilipeleistä kuin Ylellä esitetystä animaatiosarjasta. Kohta kikatus leviää kauas: tv-animaation ennakko-osto-oikeudet on myyty noin kymmeneen maahan, ja mobiilipelejä testataan Saksan ja Kiinan markkinoilla. Samalla Gigglebug vie brändiä uusiin jakelukanaviin Suomessa. Gigglebugin liiketoiminnan kantava ajatus on luoda animaation keinoin positiivisia brändejä pienille lapsille. – Yksittäinen peli ei ole meille lopputuote vaan tapa muiden joukossa tuoda hahmomme lasten luokse. Kun lapset kiintyvät hahmoihin, ne toimivat yhtä lailla televisiossa kuin esimerkiksi kirjoissa, uskoo Gigglebugin toimitusjohtaja Anttu Harlin. http:// www.hs.fi/ihmiset/a1425787659540 Haasteeni löydät täältä: https://drive. google.com/file/d/0B88rYKp70qslUnFFek5peFRSQ00/view?usp=sharing Ilmiö, kakkutaivas ilmiö. Kakkutaivas uskonto. Todellinen elämys. Verkostoituminen. Rohkeutta, nopeutta ja taitoa. Tavoitteet. Sosiaalisen median käyttö. Sami Hirvonen Toimitusjohtaja, Metsäsairila Oy @LuovaTuho Menestyminen tällä tai millä tahansa alalla on monen tekijän summa. Omalla kohdallani kakkualalla olen kokenut tärkeiksi ainakin seuraavat seikat: Tekninen osaaminen. Omaperäinen tyyli. Harjoittele, harjoittele, harjoittele. Ole rohkea. Kehitä myös muita taitoja. Arvosta omaa työtäsi. Seuraa aktiivisesti. Emma Iivanainen Kakkutaitelija, Painted by Cakes Pinterest on todella hyvä väylä kansainväliseen huomioon - pinnaajat pinnailevat kuvia ja löytävät mielenkiintoisten kuvien kautta eri blogeihin eri puolelta maailmaa. Moonan kannattaa ehdottomasti liittyä pinterestiin, jos ei siellä vielä ole. www.kalliolla-kukkulalla.blogspot.fi ” Moonalla mahdollisuus olla jotain erikoisempaa. Hänen tyylinsä on jo nyt vähän rouhea, erottuva, jotenkin sellainen urheilutausta ja muu näkyy tekemisessä, Hän hyödyntää sitä. Rouhea tyyli käyttöön, ei niinkään hääkakkubisnestä. Rinna Ikola-Nordbacka Kunnanjohtaja, Sulkava Keskity ja kehitä. Tekninen osaaminen kakunkoristelussa tulee olla kunnossa ja on lähtökohta oman brändin rakentamiselle. Moonalla näyttää tämä puoli olevan hyvin hallussa eli yksityiskohdat on tarkasti toteutettu. Esim. kansainvälisillä markkinoilla olen joutunut allekirjoittamaan sopimuksia, joissa vakuutan, että tehtävän kakun sokerimassakuorrutus on virheetön. Omaperäinen tyyli. Kannattaa kehittää tunnistettava oma koristelutyyli. Lahjakkailla tekijöillä tyyli kehittyy kyllä melkein itsestään ajan kanssa. Harjoittele, harjoittele, harjoittele. Kyseessä on käsityöala, jolla vain harjoitus voi tehdä mestarin. Tee sitä mitä rakastat, koska se on taidealoilla avain menestymiseen. Työtunteja menee rutkasti ja siitä pystyy selviytymään kun suhtautuu työhön intohimoisesti. Jos on valmis tekemään ensimmäiset vuoden uhrauksia, niin kova työ palkitaan. Ole rohkea, ole esillä sosiaalisessa mediassa, verkostoidu, puhu ihmisten kanssa, mutta mieti valmiiksi etukäteen, miten kerrot yrityksestäsi. Alkuvaiheessa kannattaa osallistua vaikkapa alan kilpailuihin. Kehitä myös muita taitoja kuin kakunkoristelu. Seuraavista taidoista on ollut minulle erittäin paljon hyötyä: valokuvaaminen, valokuvien stailaaminen, videokuvaaminen, koodaaminen, kirjoittaminen suomeksi ja englanniksi, esiintymistaidot. Näistä tehtävistä voi myös delegoida osan muille, jos mahdollista. Arvosta omaa työtäsi ja hinnoittele se oikein. Seuraa aktiivisesti mitä alalla tapahtuu, mutta älä kopioi suoraan muilta, vaan kehitä omaa tyyliäsi. Ilmiö, kakkutaivasilmiö. Aivan kuten Jounin Kauppa on tehnyt oman ilmiönsä Facebookissa. Tehdään jotain niin erilaista, että saadaan huomiota ja herätetään ihmisten kiinnostus. Näin saadaan uusia ihmisiä mukaansa tempaava ilmiö. Kakkutaivasuskonto. Tästä tulee uskonto, sillä on helppo rahastaa! Ja maailmankeskus Kuusamoon, ainakin kakuille. Todellinen elämys. Asiakkaalle WAU- elämys yllättämällä. Kakkutaivas on todellinen elämys, kun se on henkilökohtainen, persoonallinen sekä asiakkaan odotukset ylittävä. Ei mitään robotin tekemää. Ei robotti pysty tekemään niin hienoa kakkua kuin Moonan Kakkutaivas. Inhimillisyyttä ei saa unohtaa. Verkostoituminen. Kumppaneita tekemään ja auttamaan. Kaikkea ei tarvitse ja kannata tehdä itse. Verkostoitumisen avulla opitaan uutta ja mahdollistetaan se, että apua on saatavilla kun sitä tarvitsee. Rohkeutta, nopeutta ja taitoa. Tie huipulle ei ole suora. Rohkeudella, nopeudella ja taidolla huipulle päästään kun on vain hereillä koko ajan asioiden kanssa. Tavoitteet. Omien tavoitteiden asettaminen ja niiden ylittäminen. Tehdään pikkuisen enemmän mitä on tavoiteltu. Sosiaalisen median käyttö tavoitteellista. Sisällön tuottaminen, laadukkaat kuvat. Kokonaisvaltaista käyttöä niin, että kaikki toimii. HAASTE Tahdon kansainvälisesti menestyväksi Moona Mankinen, kakkutaiteilija, bloggari Moonan kakkutaivas Moonan kakkutaivas on leipomiseen hurahtaneen uimarin kesäbisnes, joka toivottavasti vielä jonain päivänä kasvaa oikeaksi yritykseksi. Moona tekee kakkuja, pikkuleipiä ja leivoksia. Luovuus ja erilaisuus ovat Moonan valttikortti. Kaverien synttärikakuista kaikki alkoi. Tee joku hieno, erilainen kakku, joku sanoi. Se oli uusi projekti, uuden oppimista. Intohimoista tekemistä. Koristeet on tehty sokerimassasta, luovuus pääsee valloille. Moonan kakkutaivas tiedottaa blogissa. Netistä löytyy ohjeita kakkuihin, Emma Iivanainen näyttää tietä omalla blogillaan, muotoiluvihjeitä tulee eri aloilta. Moonan silmissä siintää tuottava ja iso kansainvälinen yritys. Toiveena on kondiittorin koulutus Ranskasta, harjoittelupaikkoja ja erikoistumista hääkakkuihin. Mitä pitäisi tehdä, jotta Moonan toive toteutuu? Miten teemme Moonan kakkutaivaasta kansainvälisen ja asiakaslähtöisen? Toimitus Jaana Utti ja Ville Mäkelä Taitto Saara Utti @LuovaTuho @TamoraOy
© Copyright 2024