1. No category

14
Torstai 14. huhtikuuta 2011
KOILLISSANOMAT
SEURAKUNTAVIESTI
Kuusamon ev.lut. seurakunnan tiedotuslehti 1/2011
”Suuri viikko”
”Yksinään…”
■ Kirkkovuodessamme on kaksi hoosianna-sunnuntaita. Ensimmäisenä adventtina ennen joulua seurakunta laulaa:
”Hoosianna, Daavidin poika, kiitetty olkoon hän, joka tulee
Herran nimen.” Se ennakoi iloista tapahtumaa, Jeesuksen
syntymää. Toinen, palmusunnuntain hoosianna, aloittaa
hiljaisen viikon, Jeesuksen kärsimystien.
Nämä juhlapyhät kertovat samasta asiasta, Jeesuksen tulosta Jerusalemiin. Kirkkovuotemme rytmittää
ne niin, että toinen liittyy alkuun ja toinen loppuun. Koko Jeesuksen elämä ja julkinen toiminta syntymästä
lähtien tähtäsi hänen elämänsä viimeisiin päiviin asti.
■ ”Ei ole ihmisen hyvä olla yksinään” lausutaan jo luomiskertomuksessa.
Yksinäisyyteen sulkemista on
käytetty rangaistuksena. On suljettu pois perheen, seurakunnan
tai kirkon yhteydestä. On suljettu eristysselliin tai pidetty kotiarestissa.
Yhteisön ulkopuolelle sulkeminen on edelleen rangaistus.
”Jos et osaa käyttäytyä, saat jäädä yksin kotiin!”
KUN JEESUS ratsasti palmunlehvin ja vaattein peitettyä
YKSINÄISYYTTÄ on haluttu-
tietä Jerusalemiin, hän meni temppeliin ja kirjaimellisesti puhdisti sen ajamalla sieltä ulos kaikenlaiset kaupustelijat ja rahanvaihtajat. Näin hän antoi sille uuden sisällön
eli oman itsensä.
Jeesus on siis kirkon Herra. Kirkkotilaakin on näin tapana nimittää ”Herran Huoneeksi”.
Ymmärrämme toki sen, että Jumala ei mahdu yhteenkään huoneeseen. Hän on läsnä kaikkialla luomassaan maailmassa. Mutta kirkko on kuitenkin pyhitetty yhtä käyttöä
varten: Jumalan kohtaamista sanassa ja sakramenteissa.
kin. Erakot pakenivat metsiin.
Erämaaisät olivat erämaan yksinäisyyteen hakeutuneita munkkeja kirkon alkuaikoina. Jeesuskin hakeutui yksinäisyyteen rukoilemaan. Mutta olivatko nämä yksinäisyyteen kaipaavat todella yksinäisiä? Tuskin, sillä he
hakeutuivat yksinäisyyteen, ja
heidän seuraajansa hakeutuvat
edelleen, jotta voisivat ilman häiriöitä ja ihan rauhassa keskustella Jumalansa kanssa.
Erämaahan paettiin ja paetaan maailman turhuutta ja sosiaalisen elämän vaatimuksia. Nämä yksinäiset haluavat olla yksin
ja he ovat onnellisia vain yksinäisyydessään.
TULEMME kirkkoon varmasti monista eri syistä ja elämän-
tilanteista. Syvimmältään kaipaamme kuitenkin sanaa Jumalalta: kosketusta siitä maailmasta, joka ylittää tämän
maailman kärsimyksen ja toivottomuuden.
Kirkko on armon paikka, Jumalan armollisten sanojen
paikka. Kuka tahansa voi tulla kirkkoon ja luottaa siihen,
että se on Herran huone, Jumalan läsnäolon paikka, rukouksen tyyssija. Elämässä vaaditaan monesti suorituksia
ja tekoja, saavutuksia.
Kirkossa olemme kuitenkin vastaanottajia, armon vastaanottajia. Jerusalemin temppelissä Jeesuksen teon suuruuden ymmärtävät ensimmäisenä lapset.
Pääsiäisen ajan tapahtumat
Kuusamon seurakunnassa
HEIDÄN suustaan lähtee aito kiitos ja ylistys. Palmusun-
nuntain virressä tämä sanotaan osuvasti: ”Soi kunnia ja
kiitos nyt kuninkaallemme, se raikuu lasten suusta Daavidin Pojalle.” (VK 60:1) Mekin saamme liittyä siihen joukkoon, joka omalla hoosiannallaan joko kiittää tai pyytää
apua hiljaisen viikon Kuninkaalta.
Kaiken kunnian ja kiitoksen lähtökohta kuninkaallemme on siinä, että Jeesus on sijaiskärsijä. Hän on hankkinut meille pääsyn Jumalan lapseksi ja Taivaan valtakunnan perilliseksi.
JEESUKSEN elämän viimeinen viikko muodostui siis kär-
simystieksi. Sen merkkinä ovat kotoiset pajunoksamme,
Pohjolan palmut. Ne muistuttavat juuri siitä kärsimystiestä, jonka Jeesus kulki eli ” Kunnian kuninkaan alennustiestä”. Siksi palmusunnuntaina alkavaa viikkoa sanotaan Hiljaiseksi viikoksi, Kärsimysviikoksi tai Piinaviikoksi. Mutta syvimmiltään se on Suuri viikko, sillä pajunoksat viittaavat myös Jeesuksen ylösnousemukseen, hänen voittoonsa. Näin ne toivottavat meille vanhan virposunnuntain eli palmusunnuntain siunausta Jesajan
kirjan sanoin: ”Sinun syyllisyytesi on poissa ja syntisi sovitettu.” Jumala meitä
siunatkoon.
Siunattua pääsiäisen
aikaa
Veli-Matti Koivuranta
kirkkoherra
Pyhän Ristin Kirkossa
pe 15.4. Nuorten messu klo 18.00, Nuorten kahvila
avoinna messun päätyttyä klo 22.00 saakka
vanhassa pappilassa
la 16.4. Johann Sebastian Bachin säveltämä Johannespassio klo 18.00, solistina mm. Jorma Hynninen
su 17.4. Messu klo 10.00
ma - ke 18. - 20.4. Hiljaisen viikon Iltakirkkohetket klo
19.00 (ke 20.4. iltakirkossa mukana Kuusamon
musiikkiopiston orkesteri ja seurakunnan
Kuulas-kuoro)
ti 19.4. Lasten hiljaisenviikon hiljentymishetki klo 9.00
ja 10.00
to 21.4. Lasten hiljaisenviikon hiljentymishetki klo 12.00
to 21.4. Kiirastorstain messu klo 19.00
pe 22.4. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus klo 10.00
pe 22.4. Pitkäperjantain rukoushetki klo 15.00
la 23.4. Pääsiäisyön messu klo 23.00
su 24.4. Pääsiäispäivän messu klo 10.00
ma 25.4. 2. Pääsiäispäivän messu klo 10.00
pe 27.4. Veteraanipäivän sanajumalanpalvelus klo 10
Seurakuntatalolla, pienessä salissa
(Kirkkotie 1B, 93600 Kuusamo)
su - to 17.4. - 21.4. Pääsiäisen ajan Hiljaisuudenhuone
klo 12. - 20.00,
to 21.4. klo 19.00 saakka
Rukalla, Rukan kokouskeskuksessa
Ruka-Kitka -salissa
su 24.4. Pääsiäisen perhekirkko kaiken ikäisille klo
12.30
TOISIN KUITENKIN kävi. Kurs-
simme päätyttyä ohjaajamme
mainitsi, että mieshenkilö on pyytänyt juttuseuraksi miestä. Meitä
oli kurssilla mukana kolme miestä. Tartuin aiheeseen ja ehdotin
muille käydä juttelemassa vuoron
perään. He eivät innostuneet.
Nyt en voinut perääntyä, vaikka
olin vaimoa vannottanut, että sellaiseen työhön ei ryhdytä. Kuitenkin olin itse ensimmäisenä valmis
kokeilemaan saamaani oppia.
Muistan, kuinka jännitin tilannetta ja tuntui olevan aiheetkin
hukassa. Päästyäni hänen ovelle,
olisin mieluummin juossut karkuun, kuin soittanut ovikelloa.
Olen koko ikäni tehnyt puhetyötä ja tosi monenlaisissa tilanteissa. Seitsemäntoista vuotta
hoitanut mm. yhteiskuntasuhteita valtioneuvostossa, eri ministeriöissä, järjestöissä ja toiminut asiapuhujana ympäri maata. Nyt oli kuitenkin totinen paikka ja pelotti kohdata ihminen, joka oli sairas.
Vapaaehtoiskohteeni varmaan
arvasi pelkoni tai luki sen kasvoiltani. Hän oli heti mukana ja löysimme aiheet ja juttu lähti kulkemaan. Hänen puhetapansa tuotti
ei tunnekaan oloaan onnelliseksi, kun ei kahteen viikkoon ole tavannut muuta kuin Koillissanomat ja on kuullut vain uutistenlukijan äänen. Entä jos Koillissanomat on niin pientä tekstiä,
että yksinäinen ei näe sitä lukea
eikä uutistenlukijaa kuule, vaikka telkkarin ääni olisi täysillä?
Onko yksinäinen silti saanut aamupuuronsa ja päiväkahvinsa?
TOISINKIN VOI OLLA. Ahkera
koululainen näkee ja kuulee kaiken. Hän saapuu aina ajoissa jo
ensimmäiselle tunnille. Hän on
tehnyt kaikki tehtävät , vieläpä oikein. Hän istuu hiljaa tunnilla ja
vastaa, jos kysytään.
Hän pakkaa tavaransa metelöimättä ja poistuu ääneti. Hän
tulee suoraan kotiin, syventyy
läksyihinsä, menee ajoissa nukkumaan ja aloittaa saman kierroksen uudelleen seuraavana
aamuna. Ympäristö on tyytyväinen, mutta tämä lapsi on yksinäinen.
VAIKEAA yksinäisyys on myös
niille, jotka kaipaavat seuraa,
etsivät seuraa ja kerta toisensa
jälkeen saavat pettyä: minua ei
huolittu mukaan, minä en kelpaa. Joskus tähän on syynä seuraa kaipaavan liian kovat vaatimukset. Muut puhuvat hänen
mielestään vääristä asioista tai
eivät kuuntele häntä. Täydellisten ihmisten on vaikea löytää
paikkaansa tavallisten kansalaisten joukosta.
”EI OLE IHMISEN hyvä olla yksinään” on tosiasia. Liian pitkään
jatkunut yksinäisyys kuihduttaa
ne taidot, joita yhdessä oleminen vaatii. Kävijää on varmasti
jo hartaasti odotettu niiden luona, joiden kahvipöydässä tarjotaan vieraalle homeisia keksejä.
Niitä syödessäni minä kyllä ajattelin, että olisin sittenkin voinut
tulla käymään jo edellisellä viikolla…
Käylän rajaseutukirkossa
ke 20.4. Lasten hiljaisenviikon hiljentymishetki klo 10.00
to 21.4. Kiirastorstain messu klo 19.00
su 24.4. Pääsiäispäivän messu klo 10.00
Kevään ja kesän konsertit
Purnun kylätalolla
J.S.Bach: JOHANNES-PASSIO
Lauantaina 16.4. Pyhän Ristin kirkossa klo 18.00.
su 24.4. Maakirkko klo 14.00
Tervetuloa!
Lisätietoja tilaisuuksista ja
mahdollisista muutoksista
internet-sivuilla:
www.kuusamonseurakunta.fi
Teoksen esittävät: Oulun katedraalikuoro, Oulunsalo Ensemble,
SofiaMagdaleena-yhtye.
Solisteina: Jorma Hynninen, Heikki Rainio, Tuomas Katajala,
Jari Parviainen, Ari Rautakoski, Helena Juntunen ja Essi Luttinen.
johtaa Raimo Paaso
Vapaa pääsy /
Yhteistyössä Oulun tuomiokirkkoseurakunta
ohjelma 10€
ja Kuusamon seurakunta.
Yhteisvastuukonsertti torstaina 5.5.2011
Kuusamotalolla klo 19.00. (Kuusamon kuorot)
Ohjelma: aikuiset 10 € ja lapset 3 €
Pyhän Ristin kirkon urkujen 20-vuotisjuhlakonsertti
sunnuntaina 22.5. Pyhän Ristin kirkossa klo 20.00.
Vapaaehtoistyö johtaa lähelle toisen ihmisen
sisintä olemusta ja keskeistä luottamusta
■ Kun aloitimme vaimoni kanssa Kuusamon seurakunnan koulutuksessa suorittaa vapaaehtoistyön kurssia, halusin vain kurkistaa, mitä tällainen työ on. Olin ehdottoman kielteinen, että haluaisin luovuttaa omaa aikaani jollekin tuntemattomalle ihmiselle.
Olin juuri päässyt ansaitulle
eläkkeelle ja nyt halusin kokea,
mitä silloin ihminen voi harrastaa. Ajatuksieni alkupäähän ei
kuulunut vapaaehtoistyö.
Olin miettinyt tekeväni työtä historian tai sukututkimuksen parissa, joista olen aina ollut
kiinnostunut. Ehkä myös kirjoitella omaksi huvikseni, opiskella
vieraita kieliä tai matkustella. Samoin liikkuminen luonnossa on
aina kiinnostanut minua, johon
Kuusamossa on hyvät mahdollisuudet.
Myös lapset sekä omat lasten
lapset, että vieraat, tuntuivat olevan hyväksyttävällä arvoasteikolla, mutta vanhukset eivät tuntuneet kiehtovan minua.
VOI KUITENKIN OLLA, että joku
Tietääkö hän, mikä päivä ja mitä kello on?
minulle ongelmia ymmärtää asian sisältö ja joskus ulospääsytietä
piti tunnustella. Homma kuitenkin hoitui, kun oli yhteinen halu
onnistua. Olin varannut yhden
tunnin aikaa ja pian huomasin, että se aika olikin jo mennyt. Hyvästellessäni tunsin, että tulen mielelläni uudelleen ja pian olimme
kuin pitkäaikaiset ystävät konsanaan. Meillä oli aina vain enemmän ja enemmän yhteistä juteltavaa.
MINUN MAAILMANI oli kiepsahtanut ylösalaisin ja tunsin, että minä sain tapaamisesta paljon enemmän kuin pystyin antamaan. Jopa ollessani poissa tai
matkoilla, halusin viestittää, että
en ole unohtanut häntä. Hänestä oli tullut minulle tärkeä ystävä,
tärkeä lähimmäinen. Kaksi tällaista ystävää olen saattanut haudan lepoon ja juuri aloittanut yhteistyön kolmannen kanssa ulkoilemalla.
Mitä lienee ajankäytössäni tapahtunut, mutta olen ehtinyt toteuttaa kaiken sen, mitä olin
suunnitellut tehdä eläkkeellä ja
siitä huolimatta on jäänyt aikaa
joka viikko tavata vapaaehtoistyökohteeni, paitsi ollessani matkoilla.
Vaimoni aloitti samaan aikaan
vapaaehtoistyön kohteensa kanssa. Heidän yhteinen hetkensä on
ulkoilu, jonka aikana hoidetaan
kaikki mielen päällä olevat asiat.
Ihmissuhteesta on tullut molemmin puolin tärkeä ystävyys, joka
huomioidaan aina ajansuunnittelussa.
Veikko Ohtamaa
Kuusamon srk:n
vapaaehtoistyöntekijä
Kuusamon seurakunnan käyttöön ottama logo.
Juhlan kunniaksi järjestetään toiveurkuilta.
Urkutaiteilija Ismo Hintsala esittää yleisön toivomia kappaleita. Lähetä urkumusiikkitoiveesi tekstiviestillä Ismo Hintsalalle, 040-5417793 tai sähköpostilla [email protected].
Vapaa pääsy /ohjelma 5 €
Urkukonsertti sunnuntaina / Helluntaina 12.6.
Pyhän Ristin kirkossa klo 20.00
Ohjelmassa esiintyy kanttori Tomi Satomaa Paraisilta
Vapaa pääsy / ohjelma 5 €
Kesäillan musiikkituokiot Pyhän Ristin kirkossa
klo 19.00 keskiviikkoisin 29.6.- 10.8.
Käylän kirkossa klo 19.00 torstaisin 30.6.- 11.8.
Tervetuloa !
Mahdolliset tiedustelut tilaisuuksista kanttori
Raimo Heikkilä 050-3308574
Johannes-passion rakenteesta
■ Johannes-passio perustuu Johanneksen evankeliumin kertomukseen Jeesuksen elämän viimeisestä vuorokaudesta.
Teoksessa on viisi kohtausta:
pidätys, Jeesus ylipappien edessä, Jeesus Pilatuksen edessä, ristiinnaulitseminen ja hautaus.
Aariat ja koraalit keskeyttävät
toistuvasti Raamatun tekstin ja
pohtivat tapahtumien merkitystä.
Matteus-passioon verrattuna
Johannes-passion aariat ovat lyhyempiä.
Johannes-passiossa Bach viittaa myös pitkäperjantain jälkeisiin tapahtumiin, kun hän lopettaa passionsa epätavallisesti koraaliin ( Ach, Herr, lass dein En-
gelein) hautajaiskuoron (Rht
wohl) jälkeen…..
Ensimmäinen Johannes-passion esitys tapahtui pitkäperjantaina vuonna 1724 Leipzigissa.
Bachin Johannes-passiosta on
olemassa viisi eri versiota. Jokaisella esityskerralla hän teki teokseen muutoksia, joko esityksen
olosuhteista johtuen tai sisäisen
tarpeen vuoksi.
Nykyesityksessä käytetään lähes aina tätä Bachin viidettä lopullista versiota.
Tervetuloa Johannes-passion
seuraan!
Raimo Heikkilä
kanttori