Ekokaari 2/2015 - Riihimäen kaupunki
TA T O VU ASIAA 9 1 JO RISTÖ TASI! S Ä YMP KUNNA I KOT Julkinen tiedote jokaiseen kotiin 19 vuotta SYYSKUU 2015 Kuva: urpu-kaarina yli-laurila RIIHIMÄEN, HAUSJÄRVEN JA LOPEN YMPÄRISTÖLINKKI JOKA KOTIIN Kuva: urpu-kaarina yli-laurila 2/2015 Viheralueita vedetään duettona Kuva: ryttylän kiri Riihimäen viheraluetyötä johtaa nyt kaksikko. Viherstrategiasta vastaa kaupunginpuutarhuri Veera Valkama ja puistoyksikköä luotsaa puistopuutarhuri Lasse Heikkinen. Sivu 5. Kuva: urpu-kaarina yli-laurila ”Ravut viihtyvät kovalla pohjalla”, näyttää innokas ravustaja Perttu Valonen. Hän on huolissaan Loppijärven yleistilasta. Rapukuninkaaksi kruunattu Jukka Muhonen taas toivoo ravustajilta vastuullisuutta, jotta rapurutto ei leviäisi. Sivu 7. Frisbeegolfrata laajenee Ryttylän Ykslammella sijaitsevaa frisbeegolfrataa ollaan laajentamassa täysmittaiseksi 18 korin radaksi. Myös Lopella ja Riihimäen Riuttassa toimivat frisbeegolfradat. Sivu 11. Kuva: urpu-kaarina yli-laurila Ravut eivät viihdy mutapohjalla Sienisatoa vielä luvassa Yltäkylläisen ja varhaisen sienisadon jälkeen seurasi kuivasta kaudesta johtunut hiljaiselo. Syksyn sienirunsautta kuitenkin povataan. Sivu 2. Ekokemille uusi toimitusjohtaja ”Meidän pitäisi oppia fiksummiksi kuluttajiksi, vaikka meille tarjotaankin outoja juttuja. Olen kuitenkin rohkaistunut, sillä nuorissa on tulevaisuus” sanoo Karri Kaitue, joka luotsaa nyt Ekokemiä toimitusjohtajana. Sivu 4. 2 Syyskuu 2015 Runsasta sienisatoa odotellessa Puurakentaminen on tätä päivää Tuhansia uusia asuinpuukerrostalokohteita on vireillä eri puolille Suomea. Tässä lehdessä kerrotaan, että lähitulevaisuus näyttää, asutaanko Riihimäen Peltosaaressakin muutaman vuoden kuluttua puurakenteisessa kerrostalossa. Vanha tuttu puurakentaminen ehti Suomessa puolen vuosisadan aikana menettää jalansijojaan betonirakentamiselle, kun alkoi syntyä säädöksiä, jotka rajoittivat puurakennusten rakentamista paloturvallisuuden näkökulmasta. Sittemmin havahduttiin betonirakentamisen huonoihin puoliin ja mieliin muistuivat taas puun mainiot ominaisuudet. Suomen palomääräyksiä muutettiin vuonna 1997 siten, että puun käyttö tuli mahdolliseksi tietynlaisten rakennusten rungoissa ja julkisivuissa aina 4-kerroksisiin rakennuksiin saakka. Vuodesta 2011 palomääräykset ovat sallineet puun käytön myös 5 – 8-kerroksisissa puurunkoisissa ja puujulkisivuisissa asuin- ja työpaikkarakennuksissa. Osittain 8-kerroksinen puukerrostalo on jo valmistunut Jyväskylään. Maan kuuluisimpia julkisia puurakennuksia lienee Lahden Sibeliustalo. Suomeen valmistellaan rakentamismääräyksiä, joissa otetaan huomioon eri rakennusmateriaalien valmistuksen aiheuttamat ja rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset. Kotimaisena, paikallisena, uusiutuvana ja ympäristöystävällisenä energialähteenä ja rakennusmateriaalina puu on tässä suhteessa yhä kilpailukykyisempi raaka-aine. Puurakentaminen on ekotehokasta ja ekologista. Sillä pyritään nyt Peltosaaressakin luomaan uudenlaista nykyistä houkuttelevaa kaupunkikuvaa ja parantamaan alueen imagoa. Joutsenmerkki on Pohjoismaiden yhteinen ympäristömerkki, jonka tavoitteena on edistää kestävää kehitystä. Nyt Joutsenmerkki uudistaa kriteereitään taloille ja muille rakennuksille. Tavoitteena on antaa entistä paremmat työkalut ympäristöystävälliseen ja terveelliseen rakentamiseen. Joutsenmerkityt talot ja päiväkodit ovat menestystarina jo muissa Pohjoismaissa. Käynnissä on projekti, jonka tavoitteena on rakentaa Suomeen ensimmäinen Joutsenmerkitty kerrostalo. Myös Suomen ensimmäinen Joutsenmerkitty päiväkotirakennus etsii rakentajaa. Urpu-Kaarina Yli-Laurila ”Sienisatoa tulee vielä tänä syksynä, vaikka välillä metsä oli melkein tyhjänä sienistä”, ennustaa eräopas ja sieniin, marjoihin ja yrtteihin erikoistunut keruutuoteneuvoja Mikko Kalliokoski. Syyskuun 8. päivänä hän oli opettamassa eräopasopiskelijoille sienituntemusta Hyvinkäällä, ja palasi reissulta melko hämmentyneenä, sillä opiskelijat olivat löytäneet kaksi pikkuriikkistä herkkutattia. Se on yleensä sienisesongin varhainen laji. Juuri silloin lajitarjonta oli aika heikkoa. Korin pohjalla oli kantarellien lisäksi vain muutama orakas, lampaankääpä ja hapero. Opettajan mieltä ilahdutti, että metsästä löytyivät sentään myrkylliset suippumyrkkyseitikki, pulkkosieni ja ruskokärpässieni. Näin myrkkysienituntemustakin tarttui opiskelijoiden tietoisuuteen. Kalliokoski muistuttaa, etteivät sienet kaikille sovi. Vatsanpuruja saattaa tulla mesisienestä, punikkitatista, lampaankäävästä ja kehnäsienestä, varsinkin jos yksilöt eivät ole aivan nuoria. ”Kantarelleista saatiin runsasta satoa jo heinäkuun lopulta, mutta elokuussa ollut kuiva jakso tappoi kasvun kokonaan. Syyskuun alun sateet saivat taas kantarellin ja mustan torvisienen kasvamaan.” ”Kyllä satoa vielä tulee. Juuri satoi riittävästi ja lämpimiä ilmoja on tulossa”, Mikko Kalliokoski lohduttaa sienestäjiä. Hän povaa varhaisista lajeista kuten tateista, kantarelleista ja haperoista vielä uutta satoa. Opettele uusi laji joka syksy Miten sieniharrastuksen voisi aloittaa? Kalliokoski suosittaa muutaman uuden lajin opettelemista joka syksy. Alkuun voi päästä ohjatulla sieniretkellä tai omin päin kirja kädessä. asettanut työryhmän valmistelemaan haja-asutuksen jätevesiin liittyvän lainsäädännön muutoksia. Työryhmän toimikausi kestää vuoden 2015 lokakuun loppuun saakka. On tärkeää huomioida, että jos kiinteistö sijaitsee vesihuoltolaitoksen tai vesiosuuskunnan vahvistetulla toiminta-alueella, ei hajajätevesiasetus tai sen siirtymäaika vaikuta kiinteistöön, vaan kiinteistöllä on liittymisvelvollisuus verkostoon. Neuvontaa saatavilla Tänä vuonna Kokemäenjoen Kantarellista, herkkutatista, haaparouskusta ja suppilovahverosta voisi aloittaa. Mutta suppilovahveroa ei ole aluksi ollenkaan helppo edes nähdä. ”Suppilovahverosilmä pitää kehittyä.” Suppilovahverot ovat tänä syksynä vasta tulossa. Niitä säät eivät ole häirinneet, mikäli jatkossa sateita tulee. ”Minulla on ruokasieni- näkemys, en harrasta sieniä tieteellisesti. Minulla ei ole tarvetta erottaa toisistaan esimerkiksi keltahaperoa ja munahaperoa. Jos koppaan sujahtaa yksi harvinaisempi, tosin vaatimattomampi, munahapero, ei se haittaa mitään.” Teksti ja kuvat: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Mikko Kalliokosken sienireseptejä: Sienisaalis 8.9.2015 Herkkutattiperunavuoka Kantarelli, koivuhapero ja herkkutatti 8.9.2015. Haja-asutusalueen jätevesisäännökset muuttuivat Ympäristönsuojelulaissa säädetään yleisestä velvollisuudesta johtaa ja käsitellä kiinteistön jätevedet siten, että niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Tarkemmin käsittelyvaatimuksista on säädetty ns. hajajätevesiasetuksessa, joka on alun perin annettu 2003 ja jota sittemmin on muutettu 2011. Asetuksen siirtymäaikaa saattaa vanhat järjestelmät ajan tasalle on pidennetty vielä kahdella vuodella niin, että vanhat järjestelmät tulee saattaa ajan tasalle 15.3.2018 mennessä. Ympäristöministeriö on ”Kyllä sienimetsään vielä kannattaa mennä”, uskoo Mikko Kalliokoski. vesistön vesiensuojeluyhdistyksen neuvoja on kiertänyt neuvomassa Hausjärven ja Riihimäen alueen kiinteistöjä. Neuvontatyön alueet ovat kuntien valitsemia. Neuvonta on suunnattu vakituisesti asutuille kiinteistöille. Myös valittujen neuvonta-alueiden ulkopuolella asuvat ja mökkiläiset ovat voineet kysyä ohjeita jätevesineuvojalta. Neuvoja on arvioinut, tarvitseeko kiinteistön nykyinen jätevesijärjestelmä kunnostusta ja kertonut mahdollisesti tarvittavista saneeraustoimista. Neuvoja saa myös uusien järjestelmien hoito- ja huolto-toimenpiteissä. Riihimäen osalta neuvonta on päättynyt elokuun lopussa ja Hausjärvellä neuvonta jatkuu vielä lokakuulle. Voimaantulo puhuttaa Riihimäellä eniten keskustelua on jätevesineuvoja Seija Nissisen mukaan aiheuttanut jätevesiasetuksen tilanne ja sen voimaantulo. Jätevesijärjestelmien uusimistarve ei ole enää ollut neuvottaville yllätys. Tänä vuonna Riihimäellä neuvotuilla kiinteistöillä noin 60 prosenttia sellaisista Raa’at perunat ja herkkutatit viipaloidaan ja ladotaan uunivuokaan kerroksittain. Väliin asetellaan maasdamin tai muun kypsytetyn juuston viipaleita. Joukkoon kaadetaan kasvisliemi ja päälle ripotel- järjestelmistä, joissa kaikki jätevedet käsitellään samassa järjestelmässä, vaativat saneeraustoimia. Kiinteistöissä, joissa wcvedet johdetaan umpisäiliöön ja pesuvedet erilliseen käsittelyyn, noin 40 prosenttia vaatii tehostamistoimia. Tähän mennessä Hausjärvellä neuvotuista kiinteistöistä noin 75 prosentilla on tarvetta jätevesijärjestelmän saneeraamiseen. Myös muutamissa uusissa järjestelmissä on tullut vastaan pientä parannettavaa. Hausjärven neuvonnasta saa lisätietoa Kokemäenjoen vesistön ve- laan juustoraastetta. Kypsennetään uunissa. Kantarellilehtikaalimuhennos Laita pannulle kantarellit, sipuli ja lehtikaali pieniksi silputtuina. Kypsytä jonkin verran. Mausta ja lisää hiukan kermaa. Tarjoile lisukkeena. siensuojeluyhdistyksen jätevesineuvoja Laura Huhtalalta, p. 050 4648 653. Vastaavia jätevesineuvontahankkeita on toteutettu myös aiempina vuosina niin Riihimäellä, Lopella kuin Hausjärvelläkin. Hankkeiden lisäksi oman kunnan ympäristönsuojeluja rakennusvalvontaviranomaiset neuvovat asukkaita haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn liittyvissä asioissa. Riina Tamminen Kirjoittaja on Riihimäen ympäristötarkastaja. 3 Syyskuu 2015 Peltosaaren uudisrakentamisesta neuvotellaan Ensimmäiset talot luoteisnurkkaukseen Ensimmäisessä vaiheessa lähdettäisiin rakentamaan Peltosaaren luoteista nurkkaa, joka jää Peltosaaren sillan ja radan kainaloon. ”Käymme neuvotteluja Lakea Oy:n ja Avain Asumisoikeus Oy:n kanssa. Kaupungin suunnitelmissa on, että ainakin osa korttelista olisi puurakenteista”, sanoo Raija Niemi. Alueelle noussee kaikkiaan kuusi 4-7 -kerroksista kerrostaloa. Kerrosneliöitä on yhteensä lähes 14 000. Niemi toivoo neuvottelujen johtavan tulokseen kuluvan vuoden aikana, jolloin kaavaa päästäisiin muuttamaan. Silloin rakentamaan päästäisiin seuraavana vuonna. Nyt tyhjällä alueella on asuin- ja liiketalokaava. Uusi kaava sallinee pelkän asumisen ja lisännee jonkin verran nykykaavan tehokkuutta. ”Kuuden kerrostalon keskelle jäisi vihreä yhteinen piha. Radalle päin sijoittuvat julkisivut olisivat edustavan näköiset. Myös lasiparvekkeet olisivat radalle päin. Taloista on parin sadan metrin matka tunnelin kautta rautatieasemalle”, Raija Niemi luettelee. Peltosaareen ollaan luomassa uutta kaupunkikuvaa radan suuntaan. Pysäköintipaikat siirrettäneen pitkiksi riveiksi radan varteen. Väi- Kuva: Juha Puustinen Peltosaaressa saatetaan ensi vuonna rakentaa Riihimäen ensimmäistä varsinaista puukerrostaloa, jos suunnitelmat etenevät kaavoituspäällikkö Raija Niemen toivomalla tavalla. Kyseessä olisi jo vuonna 2013 kaupunginhallituksen jatkosuunnittelun ohjeeksi hyväksymän Peltosaaren maankäyttösuunnitelman ensimmäisen vaiheen toteuttaminen. Arkkitehtikilpailun tuloksena syntynyt maankäyttösuunnitelma sisältää runsaasti uudisrakentamista rautatien ja nykyisten kerrostalojen väliin. Uutta kerrosalaa olisi yhteensä lähes 45 000 kerrosneliötä. Siitä olisi asumista lähes 37 000 kerrosneliötä, toimistotilaa noin 5 000 kerrosneliötä ja liiketilaa 2 200 kerrosneliötä. Lisäksi alueelle nousisi mahdollisesti 1 000 kerrosneliön kylätalo. Purettavaakin riittäisi yli 5 000 kerrosneliön verran. kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Nouseeko Peltosaareen puukerrostalo? Kaavoituspäällikkö Raija Niemi näkee mielellään puukerrostalot nostamassa Peltosaaren imagoa. nö Sinisalon katu on maankäyttösuunnitelmassa muotoiltu uuteen paikkaan. Puurakentaminen on ekotehokasta ”Puurakentaminen sopii mainiosti Peltosaareen, sillä alueen kriteereissä ekotehokkuus ja ekologisuus on nostettu korkealle. Peltosaaresta on tarkoitus tehdä uudenlainen houkutteleva kaupunginosa”, Raija Niemi selvittää. Suunnitelmilla tähdätään viihtyisän asumisen lisäksi alueen imagon parantamiseen. Aluetta rasittaneen huonon maineen toivotaan häviävän ja uusien tuulien uskotaan vaikuttavan muun muassa asuntojen hintojen nousuun. ”Puurakentamisella on pieni hiilijalanjälki. Puu on uusiutuva luonnonvara ja materiaalina paras ekonäkökulmasta”, Niemi listaa puurakentamisen hyviä puolia. ”Toisaalta puurakentamisen standardit eivät vielä ole kehittyneitä. Muutaman vuosikymmenen aikana meillä ehti kehittyä vahva betonirakentamisen perinne. Tosin puurakennustekniikka on viime aikoina kehittynyt valtavasti. Puukerrostaloja osataan jo valmistaa Suomessa.” Urpu-Kaarina Yli-Laurila 1. Kartta: Riihimäen kaupunki 2. Peltosaaren uudisrakentaminen on tarkoitus aloittaa alueen luoteiskulmauksesta, joka jää Peltosaaren sillan (1) ja rautatien (2) kainaloon. Uutta toimintaa Peltosaaressa Peltosaari-projekti ja Laurea ammattikorkeakoulu solmivat elokuussa yhteistyösopimuksen, jossa sovittiin Laurean sosiaaalialan opiskelijoiden mahdollisuudesta osallistua Peltosaaressa tapahtuvaan toimintaan. Kyseessä voisi olla esimerkiksi harjoitustöiden tekeminen, projektin tapahtumissa työskentely tai harjoittelu. Alkuvuodesta eräs Laurean ryhmä teki monikulttuu- risuus-opintojaksoon liittyen toimintasuunnitelman Peltosaaren Olohuoneelle, joka on alueen ”toimintakeskus”. Suunnitelmaa varten kartoitettiin alueen maahanmuuttajien toiveita ja ideoita. Tämän pohjalta aloitettiin muun muassa Kielikahvila-toiminta eli kerran viikossa on vapaamuotoinen suomen kielen keskustelukerho. Myös Riihimäen kotouttamiskoordinaattorin, Punkanjoen kunnostusta selvitetään Ryttylässä Miina Pyylehdon vastaanotto on Olohuoneessa kerran viikossa. Kulttuuriviritys on Riihimäen kulttuuripalveluiden ja projektin hanke, joka sai rahoituksen noin vuodeksi opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Hankkeen ajatuksena on tuottaa kulttuuripalveluita Peltosaaren asukkaille. Kesällä toteutettiin lasten teatterikerho ja elokuussa aloitti hankkeen osa-ai- kainen koordinaattori Eeva Vekki. Ensimmäinen tapahtuma oli jo elokuun lopulla, Peltosaaren ensimmäiset Venetsialaiset. Riihimäen asematapahtuma ulotettiin myös Peltosaaren puolelle. Ilari Seitsonen Kirjoittaja on Peltosaariprojektin projektipäällikkö. http://www.esitteemme.fi/ peltosaari/ www.peltosaari.net Kyläyhdistyksen järjestämän Punkanjoki kuvissa -valokuvauskilpailun voittajaksi sekä yleisön suosikiksi valikoitui Aurinkoinen Punkanjoki -kuva. Ryttylän kyläyhdistyksen huoli kylän läpi virtaavan Punkanjoen tilasta poiki kyläyhdistyksen, kunnan edustajien ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) vesistökunnostustiimin maastokäynnin joelle keväällä 2015. Maastokäynnin pohjalta ELY-keskus antoi lausunnon Punkanjoen kunnostusmahdollisuuksista. Punkanjoki alkaa Lopen kunnan puolelta ja saa lisävesiä sivuhaaroistaan Janakkalassa sekä Riihimäellä. Hausjärven Ryttylän taajaman kautta joki virtaa Puujokeen ja edelleen Vettenjakamon ja Hiidenjoen kautta Vanajaveden Miemalanselkään. Vesienhoitolain mukaisessa luokittelussa Punkanjoen ekologinen tila on tyydyttyvä. Vesi on seurantatutkimusten mukaan runsashumuksista, sameaa ja rehevää. Isosorsimo rehevöittää, eroosio sortaa penkkoja Näkyvimmät ongelmat Punkanjoessa ovat penkkojen paikoittaiset sortumat eroosion takia sekä laajalle levinnyt vieraslaji isosorsimo. Vesienhoidon kannalta suurin ongelma on joen rehevyys. Kyläyhdistyksen tavoitteet Punkanjoen kunnostukselle ovat joen virkistyskäytön ja maiseman parantaminen Ryttylän taajaman alueella. ELY-keskuksen lausunnon mukaan Punkanjoen kunnostaminen vaatii huolellisen suunnittelun, jotta alueen erityispiirteet (mukaan lukien kuivatusolosuhteet ja tulvasuojelu), joen hydrologia (vedenkorkeus, virtaama, valuma) ja morfologia (joen muoto ja rakenne) sekä jokiluonnon monimuotoisuus voidaan huomioida. Lausunnon mukaan mahdollisia kunnostustoimenpiteitä ovat eroosion vähentäminen sekä isosorsimon poisto. Eroosiota voidaan vähentää yhdistelemällä eroosiosuojauksia, pohjakynnyksiä ja tulvatasanteita sekä hyödyntämällä joen luontaista mutkittelevuutta esimerkiksi virtausohjaimin. Punkanjoen kaltaisen vesistön kunnostaminen vaatii jatkuvaa työtä ja panostusta. Pohjakynnykset keräävät kiintoainesta ja isosorsimot leviävät takaisin ilman kunnossapitotoimenpiteitä. Kunnostuksen suunnitteluun ja toteutukseen on mahdollista hakea rahoitusta Hämeen ELY-keskukselta tai hanketta voidaan viedä eteenpäin Leader-hankkeena, jolloin rahoitus tulee maaseudun kehittämisrahastosta. Tule keskustelemaan Punkanjoesta 29.9. Ryttylän kyläyhdistys pohtiikin nyt, miten asian kanssa edetään. Asiasta kiinnostuneita pyydetään olemaan yhteydessä kyläyhdistykseen, [email protected] Kyläyhdistys järjestää asiasta keskusteluillan tiistaina 29.9.2015 klo 17.30 Ryttylässä ravintola Vanhassa Trokarissa, Vanha Kylätie 15. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet. Lotta Kölli Teksti pohjautuu Hämeen ELY-keskuksen antamaan lausuntoon Punkanjoen kunnostusmahdollisuuksista. 4 Syyskuu 2015 Ekokemin uusi toimitusjohtaja Karri Kaitue: Näyttämötaiteen suurkuluttaja Jätteet ovat raaka-ainetta ”Jätteet on miellettävä raakaaineena, jos haluamme kantaa kortemme luonnon suojelussa”, sanoo Ekokem Oyj:n toimitusjohtaja Karri Kaitue. Juuri siihen tähtää Riihimäellä rakenteilla oleva kiertotalouskylä. Lineaarisesta taloudesta, jossa tuotannon jälkeen raaka-aineet loppusijoitettiin kaatopaikalle tai johonkin muualle, siirrytään kiertotalouteen, jossa jätteestä tuleekin raaka-ainetta. ”Ekokemissä kiertotalouskylä on täydessä käytössä 2016. Suurin osa rakennuksista on jo pystyssä ja valtaosa prosessilaitteistosta on asennettuna. Yli 90 prosenttia 24 miljoonan euron investointisummasta on sitoutunut eli tilaukset on tehty”, elokuun alussa toimitusjohtajan pestin aloittanut Kaitue selvittää. Ekokem myös Pohjoismaissa Ekokem osti vuonna 2012 ruotsalaisen ympäristönhuoltoyhtiö Sakabin ja tammikuussa 2015 tanskalaisen Nordin. Nyt myös nämä toimivat Ekokem-nimellä. ”Haluamme vahvistaa poh- joismaisen asemamme, kuitenkin Riihimäki-lähtöisesti. Riihimäellä meillä on kaikkein laajin palvelutarjoama. Riihimäelle olemme keskittäneet ongelmajätteiden käsittelyn, kierrätyksen ja ympäristörakentamisen eli pilaantuneiden maiden käsittelyn, kaatopaikkojen maisemoinnin ja vesien puhdistuksen. ” Riihimäen ongelmajätelaitoksesta on 35 vuodessa kehittynyt pohjoismainen kiertotalousyhtiö. Tulevaisuutta ei kukaan tiedä, mutta megatrendit antavat suuntaa. Globaalin keskiluokan, johon nyt kuuluu puolisentoista miljardia ihmistä, uskotaan käsittävän vuonna 2030 jo kolme miljardia. Kulutuksen määrä kasvaa valtavasti. Valistuneissa yhteisöissä luonnonvarojen säästämisestä tulee yhä tärkeämpää samalla kun teollinen tuotanto kasvaa hitaasti. Ekokem Oyj:n liikevaihto tuplaantui viidessä vuodessa nykyiseen 200 miljoonaan euroon ja liikevoitto viisinkertaistui samassa ajassa 35 miljoonaan euroon. Yhtiön omistavat Suomen valtio, kunnat ja teollisuus osuuksin 34, 33 ja 33 prosenttia. ”Agendana on arvon nostattaminen. Pystymme kasvattamaan arvoa samalla kun viiteryhmämme menestyvät”, Kaitue suunnittelee. ”Mahdollinen pörssilistautuminen on omistajan asia.” Parikymmentä vuotta teollisuusuraa Oikeustieteen lisensiaatti Karri Kaitue siirtyi parin pankkivuoden jälkeen vuonna 1990 Outokumpu Oyj:n lakimieheksi ja toimi Suomessa ja USA:ssa erilaisissa lakimiehen tehtävissä lähes kymmenen vuotta. Seuraavat kymmenen vuotta kuluivat Outokummun johdossa erilaisissa operatiivisissa tehtävissä, viimeksi toimitusjohtajan varamiehenä. Kaitue on ehtinyt tehdä uraa myös hallitusammattilaisena Cargotec Oyj:ssä, Outotec Oyj:ssä, Okmetic Oyj:ssä ja Destia Oy:ssä. Ekokem Oyj:n hallitukseen hän tuli 2014. Edelleen hän toimii hallituksen jäsenenä Finnpilot Pilotage Oyssä, joka vastaa Suomen luotsiliikelaitokses- Toni Myllynen neuvoo ja tarkastaa Lopen tarkastusinsinöörinä on juhannuksesta lähtien työskennellyt rakennusinsinööri Toni Myllynen. Hänen työpäivänsä täyttyy puoliksi ympäristöasioista ja toisen puolen täyttävät tekniset palvelut. Toni Myllynen on mies, jonka puoleen sopii kääntyä, kun loppilainen tarvitsee ympäristöpuolen neuvontaa ja tarkastuksia. Jatkossa tehtäviin kuulunevat lisäksi ympäristölupahakemusten valmistelut. Teknisellä puolella työtehtävinä ovat muun muassa yksityistieasiat ja osallistuminen kunnan talonrakennushankkeisiin. Syyskuun alusta astuivat voimaan uudet jätehuoltomääräykset, ja jäteasioihin ja jätevesijärjestelmiin liittyvä neuvonta työllistääkin Myllystä eniten. ”Jätevesiasioissa riittää kysyttävää. Uusia ohjeita on tullut jatkuvasti, joten ei ole ihme, että ääntä kentällä on. Nykyisen haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen siirtymäajan takaraja on 15.3.2018. Mielellään minuun saa ottaa yhteyttä, jos epäselvää on”, Toni Myllynen kannustaa. Jäteasioissa taas on eniten epäselvyyttä siinä, mitä tavaraa saa mihinkin keräykseen laittaa. Suosittu kysymys on saako pihalla polttaa roskia. Sääntö on selvä. Haja-asutusalueella saa polttaa pientä risua, kaava-alueella ei saa polttaa mitään. Ympäristötarkastajan ominaisuudessa Myllynen saapuu paikalle, kun jossakin epäillään toimitun säädösten vastaisesti. Usein vinkin antajina ovat naapurit. Aiheena voi olla vaikkapa jätteen poltto tai roskien levittely kadulle tai luontoon. ”Tässä lehdessä kerrotaan toisaalla tarkemmin uusista jätehuoltomääräyksistä. Tutustukaa ohjeisiin ja määräyksiin. Ne löytyvät kokonaisuudessaan esimerkiksi netistä”, Myllynen selvittää. Helsingin hässäkästä maaseudun rauhaan Kuopiosta kotoisin oleva Toni Myllynen siirtyi hämäläisen kunnan viranhaltijaksi toimittuaan aiemmin suunnittelu- ja konsulttitoimistoissa ja rakennusliikkeissä laskenta-, hankinta- ja projektijohtotehtävissä, pääasiassa pääkaupunkiseudulla. Lopesta miehellä tosin oli jo melkoinen tuntuma, sillä kolmatta vuotta sitten hän osti omakotitalon Lopen Perintömäestä ja muutti sinne. ”Helsingin hässäkkä tuli nähtyä ja koettua. Halusin maaseudun rauhaan. Täällä on helpompi olla ja asua. ”Oleellista on uuden innovoiminen ja olemassa olevan kyseenalaistaminen”, sanoo Karri Kaitue. ta, sekä hallituksen puheenjohtajana Capman Oyj:ssä ja Suomen taideyliopistossa. Kulttuuri ja koulutus ovat kilpailutekijöitä Miten bisnesmiehen rooliin sopii taideyliopisto? ”Kulttuuri ei ole vastakkain bisneksen kanssa, päin vastoin! Bisnes, joka ei tarvitse luovuutta, tulee ajan mittaan kuolemaan. Oleellista on uuden innovoiminen ja olemassa olevan kyseenalaistaminen”, Karri Kaitue maalailee. Etsin taloa koko Etelä-Suomesta, ja tosi hyvin olen Lopella viihtynyt”, Myllynen kertoo. Talon mukana harrastukseksi tulivat puutarhatyöt. ”Kukkaa ja pensasta olen istutellut”. Vapaa-aikaan kuuluvat myös lenkkeily, kuntosali ja muu liikunta, moottoripyöräily ja kirpputoreilla ja luonnossa kiertely. ”Aika hyvin kierrätän ja lajittelen jätteetkin.” Toni Myllysen tavoittaa puhelimesta 019 758 6047 ja sähköpostitse [email protected] Teksti ja kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Teksti ja kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Mitä tehdä puutarhajätteille ja ylijäämämaille? Puutarhajätteen oma hyödyntäminen ”Minuun saa ottaa yhteyttä”, kannustaa Lopen tarkastusinsinööri Toni Myllynen. Hän kertoo elävän esimerkin New Yorkin eteläisen Manhattanin vanhoista teollisuusrakennuksista. Siellä valmistettiin aikanaan hevosenkenkiä eikä huomattu, että naapurissa kehitettiin polttomoottoria. Nyt rakennuksissa on muuta toimintaa. ”Näin pienelle maalle oma kulttuuri ja kilpailukykyinen koulutus ovat välttämättömiä kilpailutekijöitä. Meillä pitää panostaa huippututkimukseen. Bulkkia myymällä emme tule pärjäämään.” ”Olen näyttämötaiteen suurkuluttaja”, Karri Kaitue vastaa, kun häneltä kyselee harrastuksista. Teatteri oli läsnä jo lapsuuden kodissa, kun hän kulki äitinsä näyttelijä Liisa-Maija Laaksosen mukana tämän harjoituksissa. Juristi-isäkin oli teatterin suuri ystävä, ja sisar Katariina Kaitue on näyttelijä. Haastattelua edeltäneenä iltana Karri Kaitue oli katsonut Svenska Teaternin Mamma Mian ja illalla hän vei tyttärensä tämän syntymäpäivän kunniaksi katsomaan Kiviä taskussa Helsingin kaupunginteatteriin. Teatterin lisäksi hän lenkkeilee, laskettelee ja viettää paljon aikaa Porvoon saariston kesäpaikassa. Opiskeluaikana hän oli kapakkapianistina ja veti yhteislauluja. Edelleen hän soittaa pianoa kavereiden kanssa. Saadaanko Ekokemin pikkujouluihin nyt yhteislaulua? ”Lupaan vetää muutaman lurituksen pikkujouluksi, jos vaan tänne saadaan piano.” Puutarhajätteen, kuten ruohonleikkuujätteen, lehdet ja oksasilpun voi kompostoida esimerkiksi lautarakenteisessa kehikossa. Silputun puutarhajätteen voi käyttää myös katteena tai mökin ulkohuussin kuivikkeena. Sen sijaan talousjätteelle on oltava lämpö- ja jyrsijäeristetty kompostori. Kompostoinnista ei saa aiheutua haittaa naapureille tai ympäristölle. Kompostointiohjeita saa mm. kuntien ympäristönsuojeluyksiköistä ja Kiertokapulasta. Puutarhajätteen kasaaminen metsiin, puistoihin tai toisen maalle on roskaamista ja jätelaissa kielletty. Jätteen seassa kulkeutuvat puutarhakasvien siemenet, juurakot ja varret pystyvät myös leviämään uusille kasvupaikoille. Haitalliset vierasperäiset kasvilajit valtaavat elintilaa omalta lajistoltamme. Puutarhajäte myös rehevöittää karumpia elinympäristöjä ja muuttaa niiden ominaista lajistoa. Avopoltto Puutarhajätteiden avopoltto on vähäisessä määrin sallittu taaja-asutusalueen ulkopuolella. Poltosta ei saa aiheutua haittaa tai vaaraa naapureille tai ympäristölle. Taaja-asutusalueella avopoltto on kielletty. Kiertokapula Kiertokapulan jätteiden käsittelyalueille puutarhajätettä voi viedä maanantaista perjantaihin klo 7-19, lokakuussa myös lauantaisin klo 9-14. Haravointijäte ja risut on lajiteltava omiin kasoihinsa ja muovisäkit poistettava. Puutarhajätteestä veloitetaan 10 euroa/kuorma. Lisätietoja Kiertokapulan neuvontapalveluista, puh. 075 753 0010. Riihimäki Järjestetty jätteenkuljetus Riihimäellä kiinteistöittäisessä keräyksessä haravointijäte voidaan pakata enintään 15 kg painavaan säkkiin ja sijoittaa jäteastian viereen kuljetusta varten. Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa peritään jäteastian ulkopuolelle jätetyistä pusseista taksan mukaisen irtojätemaksu. Suuremmat erät on kuljetettava itse. Puutarhajätettä ei saa laittaa biojäteastiaan. Hausjärvi Oitin maankaatopaikka Kisällintie, 12100 Oitti Aukioloaika ma–to 8–14.30 ja pe 8–13.30. Syksyllä avoinna kahtena lauantaina erikseen ilmoitettavina päivinä. Oitin maankaatopaikan ympäristölupa päättyy vuoden 2015 lopussa. Jatkoa selvitetään ja asiasta informoidaan mm. kunnan internet-sivuilla. Loppi Jokiniemen maankaatopaikka. Puutarhajätettä, risuja ja oksia otetaan vastaan Lopen kunnan maankaatopaikalle, joka sijaitsee Niittypellontien päässä Jokiniemessä, Kantatie 54:n pohjoispuolella. Puutarhajätteen (myös oksat ja risut) viemisestä tulee sopia Lopen kunnan teknisen toimen kanssa kunnantalolla (osoite Yhdystie 5), josta saa ohjeet ja puomin avaimen. Avain palautetaan tekniseen toimeen. Ylijäämämaiden vastaanotto Puhtaita ylijäämämaita vastaanotetaan erikseen sovitusti kapasiteetin mukaan Kiertokapula Oy:n Kapulan ja Karanojan jätteenkäsittelyalueilla p. 075 753 0000 (vaihde, palvelee arkisin klo 8–15). Yksittäisiä henkilö- ja kuorma-autokuormia vastaanotetaan myös ilman erillistä vastaanottosopimusta hinnaston mukaan. Hausjärvellä Oitin maankaatopaikalla ja Lopella Jokiniemen maankaatopaikalla vastaanotetaan puhtaita ylijäämämaita. Ks. osoitteet ja aukioloajat edellä. Hausjärven ja Lopen kunnan järjestämät maankaatopaikkapalvelut ovat vain kunnan asukkaille. 5 Syyskuu 2015 Puistoduettoa samalla viivalla Riihimäellä Riihimäen pitkäaikaisen kaupunginpuutarhurin Tero Westerlundin jäätyä eläkkeelle puisto- ja viheraluetyötä luotsaa nyt samalla viivalla yhteistyötä tekevä kaksikko. Kaupunginpuutarhurin nimikkeen takaa löytyy Riihimäellä kunnallistekniikan suunnittelijana kolmatta vuotta työskennellyt ympäristöteknologiainsinööri, miljöösuunnittelija Veera Valkama, jolle kuuluu viheralueiden ja puistojen strateginen johtaminen eli suuret linjat. Hänen asemansa on asiantuntija, ja hän on mukana myös asemakaavojen yleissuunnittelussa. Vuodesta 1990 Riihimäellä puistopuutarhurina työskennelleen Lasse Heikkisen tehtävänä taas on puistoyksikön operatiivinen johtaminen eli yksityiskohdat. Hän on esimies, hänen alaisenaan on koko puistoyksikkö. ”Veera määrittää minne viheralueita perustetaan ja täällä päässä mietitään miten ja minkälaisina ne toteutetaan”, Heikkinen selventää kaksikon työnjakoa. Molemmat ovat katupäällikön alaisia. Paino pantava perustoimintaan Näkymät eivät puistoyksikönkään suunnasta katsoen ole kovin valoisat. Lasse Heikkinen muistelee 2000-luvun alkua, jolloin alettiin saada kohtalaisesti rahaa kaupungin viherryttämiseen. Laman aikana resurssit ovat sitten koko ajan laskeneet. Viime vuosina on kesäkukkia ja kunnossapitoa jouduttu vähentämään. Myös henkilöstö on selvästi pienentynyt, kun pois lähteneiden paikalle ei ole voitu palkata uusia työntekijöitä. ”Rahoitustaso ei varmaankaan ole nousussa, joten huomio pitää kiinnittää perustoimintaan ja mahdollisimman tehokkaaseen suunnitteluun”, Lasse Heikkinen sanoo. Hän muistuttaa, että asetukset määräävät, että kau- TYHMÄ KYSYMYS Miten erotan espanjansiruetanan ukkoetanasta? ”Olemme samalla viivalla”, sanovat Riihimäen viherstrategiasta vastaava kaupunginpuutarhuri Veera Valkama ja puistoyksikköä luotsaava puistopuutarhuri Lasse Heikkinen. Taustalla auringonkukkapelto ja oikealla osa varikon pihalle istutettua monivuotisten puutarhakasvien kasvuvyöhykekokeilua. pungin on oltava turvallinen. Riihimäen strategia taas painottaa viihtyisyyttä. Väki venynyt loistavasti ”Kiitän puistoyksikön väkeä, joka on ollut sanomattoman innostunutta niin kesäkukkien, leikkipaikkojen ylläpidon kuin muunkin toiminnan suhteen. Vähät rahat on saatu tehokkaasti käytettyä ja väki on venynyt tilanteen mukana erittäin hyvin. Vaikka ruohonleikkaajien määrä väheni kesällä kolmanneksella, he venyivät todella kiitettäviin suorituksiin. Porukka on muutenkin ollut innovatiivista: keskustassakin käytettiin perunaa koristeena ja monissa infopisteissä ja jakajissa hyödynnettiin erilaisia kylvökukkia”, Heikkinen kiittelee. Puistoyksikössä työskentelee 10 vakinaista työntekijää ja kesällä lisäksi 10-15 kausityöntekijää. Koululaisia on kesällä työllistetty nelisenkymmentä kolmessa ryhmässä. Sydämellä koko kaupungin viheralueet Veera Valkamalla on ollut sormet mukana puistoyksikön asioissa viheralueohjelman kautta, jota hän on Vieraslajiuutisia Jättiputkesta lainsuojaton? Muista ajoitus jättipalsamin niitossa! l Lupiini on jo voittanut ihmisen l l ”Jättiputki on monella tasolla hankala kasvi, ja sitä jokaisen kannattaa suitsia omilla maillaan”, sanoo Riihimäen puistopuutarhuri Lasse Heikkinen. Tiettävästi lainsäätäjä on valmistelemassa säädöksiä, jotka tulevat aiheuttamaan seuraamuksia jättiputken hävittämisen laiminlyöville maanomistajille. ”Jättipalsamia olemme torjuneet niittämällä. Siinä suunnitellut ennen nykyistä tehtäväänsä. ”Riihimäellä on paljon viheralueita ja se tunnetaan kukkaloiston kaupunkina, joten ymmärrän hyvin, että kaupunkilaiset ovat huolissaan määrärahojen vähentyessä”, Veera Valkama sanoo. ”Haluan varmistaa koko kaupungin viheralueiden kehittämisen ja luoda käytännöllistä ja kaunista kaupunkiympäristöä.” Oikeanlaisia alueita oikeassa paikassa Hän pyrkii siihen, että oikeanlaisia viheralueita olisi tarpeeksi oikeissa paikoissa. Viheralueisiin kuuluvat sekä istutetut alueet että lähimetsät. Veera Valkama muistuttaa, että viheralueilla voi olla muutakin toimintaa kuin virkistykseen liittyvää. Joillekin viheralueille voi soveltua esimerkiksi lumien lähisijoituspaikkoja tai hulevesien viivytysratkaisuja ”ettei kaikkea tarvitse johtaa putkessa Vantaaseen”. Uuden kaupunginpuutarhurin työnkuvaan on kirjattu vastuu hulevesien hallinnan kehittämisestä. Riihimäellä on rakennettua puistoa yhteensä 73 hehtaaria, rakennettua katuajoitus on tärkeää. Työ pitää tehdä ennen kuin kasvit poksauttavat siemenensä ilmoille”, Heikkinen vinkkaa. Hänen mukaansa esimerkiksi lupiini on jo saavuttanut meillä sellaisen aseman, että piennarniityillä se on mahdoton vastustaja. Kaupungin puistoyksiköllä ei ole viranomais- viherrysaluetta 41 hehtaaria, puistometsää ja niittyjä 536 hehtaaria, luonnonsuojelualueita 121 hehtaaria ja talousmetsää 332 hehtaaria. Tästä luettelosta puuttuvat vielä kiinteistöjen viheralueet. Hoitoluokkajako otetaan käyttöön Puistoyksikkö on kaksi vuotta kokeillut aluehoitojärjestelmää eli tietyt ihmiset on nimetty hoitamaan tiettyä aluetta. Näin on saatu aikaan tehokkuutta ja säästöjä. ”Nyt olemme ottamassa uudelleen käyttöön myös hoitoluokkajakoa, joka on viime aikoina päivitetty”, Lasse Heikkinen selvittää. Ihan kohta tulee eteen keskustan puistojen saneeraustarve. Esimerkiksi Itsenäisyydenpuiston ikääntynyttä kasvustoa ja käytäväverkkoa tulee huoltaa. Urheilupuiston turhankin tiheiksi kasvaneita vesakoita on pakko alkaa harventaa. Myös urheilupuiston vanhaa koivikkoa harvennetaan ja uutta istutetaan tilalle. Ensi vuonna rakentamisvuorossa on Metsäkorven leikkipuisto. Teksti ja kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Menneenäkin kesänä espanjansiruetanat ovat vaivanneet puutarhoja ja kansa on yrittänyt tehdä parhaansa viheliäisen vieraan nitistämiseksi. Siinä sivussa on myös moni kotimaiseen eläimistöön kuuluva, kuolleita lehdenosia syövä ja siis sinänsä puutarhakasveille vaaraton ukkoetana päätynyt virhetunnistuksen vuoksi jäteastiaan. Miten espanjansiruetanan ja ukkoetanan erottaa, Riihimäen puistopuutarhuri Lasse Heikkinen? ”Vaikeata se onkin, sillä espanjansiruetana kasvaa hyvin samankokoiseksi kuin Suomessa erittäin yleinen ukkoetana. Värityskin voi kummallakin vaihdella kellertävästä lähes mustaan. Ilmanottoaukko on espanjansiruetanalla kuitenkin lähempänä päätä ja etana on jotenkin limaisempi.” Mitä elintapaeroja eläimillä on? ”Siruetanoita voi luonnossa havaita suurinakin keskittyminä, kun taas ukkoetanat liikkuvat usein yksinään.” Entä ruokailutavat? ”Espanjasiruetana syö kaiken, mitä eteen sattuu, elävistä kasvinosista omiin lajitovereihinsa saakka. Ukkoetana taas on hajottaja, joka syö vain kuolleita kasvinosia eikä siis ole puutarhalle vaarallinen.” Onko vieraslajin torjuntaan olemassa keinoja? ”Maastoon voi levittää rautaoksidijauhetta, jota saa ostaa maatalousliikkeistä. Sanotaan myös, että etana ei tule kuparin yli. Molemmat mainitut keinot ovat kuitenkin kalliita. Nurmikot kannattaa pitää mahdollisimman matalina ja leikkuusilput kerätä pois.” Ovatko riihimäkeläiset jaksaneet kerätä espanjansiruetanoita tänä kesänä? ”Kiitettävästi. Meillä on kymmenkunta etanaroskista, jotka tyhjennetään pari kertaa viikossa. Viheliäiset vieraat tapaavat tiensä pään jätteen joukossa ja päätyvät Ekokemille poltettavaksi.” Espanjansiruetana. Kuva: Kjetil Lenes, Creative Commons Attribution 2.5 Ukkoetana. Kuva: Teemu Mäki, Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 Luonnontieteellisen keskusmuseon mukaan espanjansiruetana kasvaa 7-14 cm pituiseksi. Sen väritys on hyvin vaihteleva, yleispiirteenä on värien likaisuus. Suomen yksilöt ovat olleet likaisen oranssinpunaruskeita ja niiltä ovat useimmiten puuttuneet sivujuovat. Yksilöt voivat olla myös harmaan vihertäviä, jolloin niillä on usein tumma sivujuova ja kilvellä lyyramainen kuvio. Anturan alapinta on valkea ja lima jokseenkin väritöntä. Ukkoetana on väritykseltään harmaan raidallinen. valtuuksia eikä se voi velvoittaa ketään hävittämään vieraslajeja puutarhoistaan tai pihoiltaan. Jättipalsami kannattaa niittää ennen kuin siemenet poksahtavat metrien päähän emokasvista. Kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila 6 Syyskuu 2015 Pakkausjätteen tuottajavastuu tulee – oletko valmis? Uusi pakkausasetus siirtää vastuun kuluttajapakkausjätteiden (lasi, metalli, kuitu- ja muovipakkausten) keräämisestä pakkausten tuottajille eli kaupalle ja teollisuudelle. Tuottajat järjestävät pakkausasetuksen mukaisen keräysverkoston, jonka pitää olla valmis 1.1.2016. Keräyspisteistä tulee aikaisempaa yhtenäisempiä, jokaisessa pisteessä kerätään vähintään lasia, metallia ja kuitupakkauksia ts. kartonkia ja osassa myös muovipakkauksia. Muutos tarkoittaa myös sitä, että pisteiden tyhjentämisestä ja siivoamisesta vastaa eri taho kuin aikaisemmin. täydentää verkostoa. Syksyn aikana kunnat, jätelautakunta ja Kiertokapula pohtivat tätä asiaa. Mahdollisten täydentävien keräyspisteiden tyhjennyksestä ja siivouksesta vastaisi Kiertokapula. nen tuo kaupalle ja teollisuudelle huomattavan lisäkustannuksen, kaikki kustannukset katetaan myynnillä, joten uudet vastuut saattavat hieman nostaa tuotteiden hintoja. Mikä on Rinki Oy? Keräyspisteet vähenemässä? Pakkausjätteiden keräyksen organisoi Rinki Oy (Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy), jolle tuottajayhteisöt MepakKierrätys Oy, Suomen Keräyslasiyhdistys, Suomen Kuitukierrätys Oy ja Suomen Uusiomuovi Oy ovat antaneet tehtävän. Rinki suunnittelee keräysjärjestelmän, rakentaa keräyspisteet astioineen ja vastaa tyhjennyksistä ja siivouksesta. Tuottajavastuun laajenemi- Tavoitteena on sovittaa yhteen jätteiden mahdollisimman tehokas keräys ja kuluttajia hyvin palveleva verkko. Tällöin keräyskustannukset saadaan myös mahdollisimman alhaisiksi. Rinki Oy:n tuleva keräyspisteiden määrä on huomattavasti pienempi kuin aikaisemmassa verkostossa. Jos keräyspisteiden määrä ja sijainti tuntuu puutteelliselta, kunnilla on mahdollisuus Kauppamatkalla eroon pakkausjätteistä Rinki Oy on pisteiden suunnittelussa ottanut huomioon sen, että asiakkaiden olisi mahdollisimman helppoa palauttaa pakkaukset samalla kun asioivat kaupassa. Riihimäelle, Hausjärvelle ja Lopelle Rinki on suunnitellut yhteensä 18 keräyspistettä. Paikoista ei vielä ole kauppojen kanssa sovittu, joten niitä ei voi julkaista. Tällöin kuitenkin 42 harvemmin tyhjennettyä, syrjemmässä olevaa pistettä poistuisi. Kokonaisuutena pakkauskartongin keräyspisteet lisääntyvät ja lisäksi aivan uutena tulee mukaan pakkausmuovin keräys. Lisäksi muiden toimijoiden kanssa tehdään yhteistyötä, jotta samoissa pisteissä vastaanotettaisiin myös esimerkiksi paperia ja tekstiilejä. Jätehuoltomääräysten mukaan kaikki pakkausjäte on lajiteltava ja vietävä joko kiinteistön omaan keräysastiaan tai alueellisiin keräyspisteisiin. Lajitteluohjeet yhtenäisiksi Pakkausjätteiden lajitteluohjeet ovat vihdoin samat koko maassa, mikä helpottaa kotitalouksien lajittelua. Kiertokapula on muuttanut lajitteluohjeistuksensa näiden ohjeiden mukaisiksi jo toukokuussa. Lasin ja metallin osalta lajitteluohjeet eivät käytännössä muuttuneet, ainoastaan nimikkeet muuttuivat 1.5.2015. Uusina nimikkeinä ovat pakkauslasi, pakkausmetalli ja pakkauskartonki. Kartongin osalta lajitteluohjeistus muuttui vain hieman, eli keräykseen saa viedä ainoastaan pakkauskartonkia, ei esim. askartelukartonkia tai piirustuksia. Muovipakkausten keräys alkaa 1.1.2016, mutta muovia ei kerätä kaikissa keräyspisteissä. Oikea lajittelu ja pakkausten tyhjentäminen/puhdistus on hyvin tärkeää, koska virheellinen ja välinpitämätön lajittelu vaikeuttaa materiaalin hyödyntämistä ja aiheuttaa vain lisäkustannuksia. Lasin ja muovin hyötykäyttö paranee Kotitalouksilta kerätty lasipakkausjäte kuljetetaan Englantiin, jossa lasi lajitellaan ja puhdistetaan. Tämä lasi on saanut EU:n End-of-Waste -statuksen, eli se ei ole jätettä vaan raaka-ainetta. Lasimurskaa menee mm. Coca Cola -pullojen valmistukseen. Suomessa syntyvästä muovipakkausjätteestä 70 prosenttia on peräisin kotitalo- Uudet jätehuoltomääräykset muuttavat käytäntöjä Kiertokapula Oy:n alueen kuntiin laaditut uudet yhtenäiset jätehuoltomääräykset ovat tulleet voimaan 1.9.2015. Kuntien yhteinen jätehuoltoviranomainen, jätelautakunta Kolmenkierto, päätti jätehuoltomääräyksistä kokouksessaan 16.6.2015, ja määräykset koskevat kaikkia alueen kuntia eli Hattulaa, Hausjärveä, Hyvinkäätä, Hämeenlinnaa, Janakkalaa, Järvenpäätä, Keravaa, Loppea, Mäntsälää, Riihimäkeä, Tuusulaa ja Valkeakoskea. Mitä ovat jätehuoltomääräykset? Jätehuollon velvoitteet perustuvat jätelainsäädäntöön, ja jätehuoltomääräykset ovat jätelainsäädäntöä täydentäviä sitovia määräyksiä. Jätehuollon tulee aina olla asianmukaista ja vastuullista, ja jätteet on kuljetettava sekä käsiteltävä hallitusti. Uudet määräykset kumoavat vanhat, ja niitä on noudatettava välittömästi. Määräyksiä annetaan muun muassa jätteen vähentämisestä, keräyksestä, lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteista, jäteastioista sekä niiden tyhjennysväleistä ja sijoittamisesta, kuljetuksesta, hyödyntämisestä ja loppukäsittelystä, yhteisten jäteastioiden eli ns. kimppojen käytöstä, sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennysväleistä ja omatoimisesta käsittelystä sekä jätehuoltoa koskevista teknisistä vaatimuksista. Asukkailla on oleellinen rooli jätteen synnyn ehkäisyssä, jätteiden lajittelussa ja jätteistä syntyvien haittojen ehkäisyssä. Kaikkien asuinkiinteistöjen tulee kuulua järjestetyn jätehuollon piiriin, mukaan lukien vapaa-ajan kiinteistöt, eikä vapautusta jätehuollosta voi saada. Poikkeuksen jätehuoltomääräysten noudattamisesta voi myöntää vain jätehuoltoviranomainen, ja mahdollinen poikkeus myönnetään erityisestä syystä yksittäistapauksissa. Jätehuoltomääräyksiin on tehty myös yleinen osa sekä määräysten perustelut. Yleisessä osassa kerrotaan jätehuoltomääräysten taustalla olevista velvoitteista sekä annetaan tietoa ja neuvontaa jätehuollosta. Perustelujen tarkoituksena on tulkita määräysten si- sältöä ja ohjata määräysten soveltamista. Merkittävimmät muutokset Asukkaiden kannalta keskeisimmät muutokset uusissa jätehuoltomääräyksissä ovat: u Yhteis- eli kimppa-astian perustamisesta ja sen käytöstä luopumisesta sekä sitä käyttävien kiinteistöjen muutoksista on aina ilmoitettava. Hausjärvellä ja Riihimäen taajama-alueella ilmoitus tehdään Kiertokapula Oy:n askaspalveluun, Riihimäen haja-asutusalueella ja Lopella jätehuoltoviranomaiselle. Ilmoituksessa on oltava yhdyshenkilön yhteystiedot, yhteisastian sijainti ja koko, tiedot yhteisastiaa käyttävistä kaikista kiinteistöistä sekä laskutustiedot. u Biojäte ja kartonkipakkausjäte on lajiteltava ja erilliskerättävä omiin kiinteistökohtaisiin jäteastioihin taaja-asutusalueella vähintään 5 asuinhuoneiston kiinteistöillä. Syksy on siirtymäaikaa, ja erilliskeräys on oltava käynnissä 1.1.2016 alkaen. Biojäte voidaan vaihtoehtoisesti myös kompostoida jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Vanhoissa jätehuoltomääräyksissä kiinteistökohtainen jäteastia on edellytetty yli 10 huoneiston kiinteistöiltä. u Pikakontteja ei saa käyttää 1.1.2016 alkaen. u Kuivajäteastian (kuivajäte ei sisällä bio- eikä muuta hyödynnettävää jätettä) pisin tyhjennysväli on 8 viikkoa. Aiemmin Riihimäellä pisin tyhjennysväli on ollut 4 viikkoa, Hausjärvellä ja Lopella 8 viikkoa. u Jätevesilietteiden omatoiminen käsittely on lähtökohtaisesti kiellettyä. Omassa asumisessa syntyvän lietteen levittämisestä käsiteltynä (esim. kalkkistabilointi) lannoitustarkoituksessa omal- le pellolle tai omassa hallinnassa olevalle pellolle tulee ilmoittaa etukäteen jätehuoltoviranomaiselle. Naapuritai muut lähekkäin sijaitsevat kiinteistöt voivat käsitellä yhteensä enintään neljältä kiinteistöltä asumisessa syntyvän lietteen ja levittää sen peltoon lannoitustarkoituksessa samoin edellytyksin kuin omassa toiminnassa syntyneen lietteen. Jätevesilietteen yhteiskäsittely vaatii poikkeamislupaa jätehuoltomääräyksistä, ja poikkeamista haetaan jätehuoltoviranomaiselta. Poikkeamista hakee se, joka vastaanottaa, käsittelee ja hyödyntää lietteen. uksista. Kuluttajat ovat jo vuosia toivoneet pakkausmuoville keräystä, joka nyt vihdoin alkaa. Muovin kierrätys uusioraaka-aineena on Ekokemin teettämän tutkimuksen mukaan polttoa parempi vaihtoehto ympäristön kannalta. 2016 alkaen tyhjille ja puhtaille muovipakkauksille on keräysastioita osassa Rinki Oy:n keräyspisteistä. Kuluttajilta kerätty pakkausmuovi toimitetaan Ekokemille Riihimäelle, missä siitä jalostetaan uusiomuovituotteita. teksti: Liisa Sivusaari piirrokset: kiertokapula Kirjoittaja on Kiertokapula Oy:n asiakaspalvelupäällikkö. Lisätietoja jätehuoltomääräyksistä saa jätehuoltoviranomaiselta sähköpostitse [email protected] tai puhelimitse (03) 621 4196, palvelusihteeri Jenna Järvinen tai (03) 621 4194 jätehuoltokoordinaattori Heli Haapea. Määräykset perusteluineen löytyvät muun muassa jätehuoltoviranomaisen verkkosivuilta www.kolmenkierto.fi Heli Haapea Kirjoittaja on Jätelautakunta Kolmenkierron jätehuoltokoordinaattori. Opas öljysäiliön omistajille ja haltijoille Rakennuksen öljylämmityslaitteisto tarvitsee huoltoa ja kunnossapitoa toimiakseen turvallisesti. Ennakoi ja karta kalliita öljyvahinkoja - Opas öljysäiliön omistajille ja haltijoille antaa ohjeita säiliötarkastuksiin, kunnossapitoon ja käytöstä poistamiseen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi oppaassa käsitellään muun muassa lämmitysjärjestel- män vaihtotilanteessa huomioitavia asioita. Opasta on saatavana painettuna Riihimäen ympäristönsuojeluyksiköstä yritystalolta osoitteesta Eteläinen Asemakatu 2 (2. krs). Lisätietoa: ympäristönsuojelusuunnittelija Jenni Lehtonen, p. 019 758 4161 tai jenni.lehtonen@ riihimaki.fi sekä www.riihimaki.fi/Ymparisto 7 Syyskuu 2015 Rapuvuoden alku heikko, jatko tavanomainen Kun kaverit istuvat tietokoneen ääressä vapaa-aikanaan, loppilainen lukiolainen Perttu Valonen, 16, ottaa haulikon tai kiväärin ja lähtee metsälle. Toinen innostava harrastus on kalastus ja ravustus. Perttu muutti perheensä mukana Lopelle 2002. Hän on ravustanut Lopella yli 10 vuotta isänsä ja Helge Joutsin kanssa. Hänellä on metsästyskortti ja rinnakkaislupa isän aseisiin. Niillä kaatuu pienriistaa. Tihkusateessa saattaa hyvinkin kulua tuntikausia pellon reunassa. Riuskaa liikuntaakin näissä harrastuksissa saa, kun ensin pyöräilee ja soutaa ja talvella kairaa 80 senttiä paksua jäätä. ”Kalastus ja metsästys Kuka varasti ravut Ojajärveltä? Satakunta rapua hävisi sumpusta, jossa niitä säilytettiin Lopen Ojajärvellä. Tapaus ei ole ainoa laatuaan. Pitkäkyntinen, pilasit monen rapujuhlat! ovat verenperintöä monen polven kautta. Ravustus tuli elämääni luonnollisena kalastuksen sivussa. Rapu kiinnostaa minua eläimenä”, Perttu sanoo. Hänen ravustuspaikkojaan löytyy lähinnä Loppijärveltä ja Ojajärveltä. Kalastamaan taas voi lähteä useille muillekin järville. Sakaralta saa hyvin muikkuja. Takana kolmet rapujuhlat ”Tänä vuonna ravustuksen alkukausi oli tosiheikko. Se johtui kylmästä kelistä, josta seurasi myöhäinen kuoren vaihto. Siihen tarvitaan tarpeeksi lämmin vesi. Ilmat lämpenivät muutama viikko tavanomaista myöhemmin, ja ravut lähtivät liikkeelle vasta saatuaan kuoren vaihdettua”, Perttu Valonen selvittää. Ravustuskausi alkaa 21.7. klo 12. Nyt lähtö myöhästyi parilla viikolla. ”Kyllä me heti ravustimme, mutta alussa oli hiljaista. Myöhemmin rapuja saatiin hyvin.” Perttu arvioi, että Lopella hänen rapuseurueensa saalis on keskimäärin ollut rapu per merta ja yö. Porukalla on viritettynä yhteensä 20 mertaa. Kolmet rapujuhlat on tällä sesongilla pidetty. Entä päätyykö rapuja myyntiin? ”Onko ravustus sitten enää kivaa?” Perttu Valonen naurahtaa. Merrat on parasta katsoa heti aamulla, sillä pyytävyydeltään hyvistä Rapu-Rosvo -merroista ravut saattavat lähteä itse pois. Nyt Pertun rapuporukka pitää taukoa, mutta syksyn mittaan ravustusta aiotaan vielä jatkaa kunnes ravustuskausi 31.10. loppuu. Loppijärven tila paremmaksi! Täplärapuja vai jokirapuja? ”Täplärapuja ne ovat. Lopen järvistä ilmeisesti vain Melkuttimista ja Iso-Malvalta löytyy jokirapuja”, Perttu tietää. Ojajärvi on Lopen uusi rapujärvi. Joku toi sinne täpläravun, ja sittemmin sinne saatiin lupa istuttaa sitä lisää. Loppijärvessä on rapujen elintila pienentynyt. Rapu viihtyy kovalla pohjalla, ja Lopenkylän puolella järven Tällä veneellä Perttu Valonen lähtee ravustamaan Loppijärvelle. kova pohja on jäänyt mudan alle. Sajaniemen puolelta taas saadaan rapuja, kun siellä on enemmän kivikoita ja muita kovia pohjia. Perttu Valonen on kuitenkin huomannut, että järven mutaisuus on koko ajan lisääntynyt. Esimerkiksi Kivisilta on ollut kova tasanne, mutta se on jatkuvasti kaventunut. ”Järven tilaa on pyritty parantamaan hoitokalastuksella ja tekemällä laskeutusaltaita sekä viemällä fosforisieppareita laskuojiin.” Perttu Valonen tähtää tulevaisuudessa kalatalouspuolelle, todennäköisesti iktyonomiksi. ”Se on ollut haaveena pik- kupojasta saakka. Läksyjen luku tosin häiritsee harrastuksia”, lukion ekaluokkalainen virnistää, ja jatkaa: ”Läksyt on tehtävä hyvin, että on luvassa jatkoa.” Teksti ja kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Vastuullinen ravustaja ei levitä rapuruttoa Ravustuskausi on juuri päättymässä. Lain mukaan ravustusta voisi jatkaa vielä lokakuun ajan. Käytännössä ravustus kuitenkin loppuu elo-syyskuun vaihteessa, kun lomakausi päättyy ja kesämökeiltä siirrytään takaisin kaupunkeihin. Toki kaupalliset ravustajat jatkavat niin kauan kuin kysyntää riittää. Suomessa on kaksi hyödynnettävää rapulajia: jokirapu ja täplärapu. Jokirapu on maassamme alkuperäinen laji. Rapurutto tuhosi Etelä-Suomen suurten järvien tuottavat jokirapukannat kuitenkin jo yli sata vuotta sitten, eivätkä ne sen jälkeen enää yrityksistä huoli- matta elpyneet. Täplärapu tuotiin maahamme 1960-luvulla korvaamaan näitä tuhoja. Sen systemaattinen kotiuttaminen alkoi laajassa mitassa 1990-luvulla, ja nykyisin useimmissa Etelä-Suomen suurissa reittivesissä on tuottavat täplärapukannat. Täplärapu elvytti EteläSuomen ravustuskulttuurin. Ravustajia on jo yli 100 000 ja rapusaalis on jo lähes 10 miljoonaa kpl vuodessa. Se on noin puolet 1900-luvun alun parhaista saaliista. Saalis kasvanee lähivuosina edelleen, vaikka vuosittainen vaihtelu voi olla suurta. Täplärapukantojen voimistumisen kääntöpuolena on ”Rapuja siellä on”, toteaa Marjatta Muhonen. jokiravun ahdinko. Hämeessä sen kantoja on enää pienissä latvavesissä. Täplärapu kantaa jokiravun tappavaa rapuruton tyyppiä sairastumatta siihen itse. Aggressiivisena ja nopeasti kasvavana lajina täplärapu syrjäyttää jokiravun kilpailussa muutenkin. Täpläravun kotiuttamista Suomeen on ohjattu valtakunnallisin strategioin, joista uusimman maa- ja metsätalousministeriö vahvisti viime vuonna. Ohjelma rajaa täpläravun kotiuttamisen vain sellaisiin vesistöihin, joissa se ei aiheuta vaaraa olemassa oleville tai elvytettävissä oleville jokiravun kannoille. Täpläravun istuttamiseen vaaditaan aina ELY-keskuksen lupa. On erittäin tärkeää, ettei täplärapuja siirretä vesistöstä toiseen ilman lupaa. Summittaiset istutukset voivat aiheuttaa suurta tuhoa jokiravulle. On myös tärkeää, ettei ravustettaessa siirretä mertoja tai muita pyyntivälineitä vesistöstä toiseen. Jos siirto on välttämätön, on pyydykset desinfioitava asianmukaisesti pakastamalla, kuivaamalla tai desinfiointiaineella. Jos syöttikalat on pyydetty toisesta vesistöstä, on ne ennen käyttöä pakastettava. Saaliiksi saatuja ra- puja saa sumputtaa ainoastaan pyyntivesistössä. Kansallisen rapustrategian mukaan jokirapu halutaan säilyttää hyödynnettävänä lajina ja elvyttää sen kantoja koko sen levinneisyysalueella. Tutkimusten mukaan jokirapu viihtyy parhaiten pienissä vesissä. Siksi kaikki pienet latvavesistöt, joissa ei ole yli 500 hehtaarin järviä, tulisi varata jokiravulle. Tällaisia pienvesiä on jokiravun onneksi Suomessa valtavan paljon. Vesialueiden omistajien kannattaa yhdessä kalastusalueiden kanssa selvittää omien pienvesiensä tilanne, ja ryhtyä mahdollisuuksien mukaan elvyttämään jokirapukantoja. Neuvontajärjestöt ja ELYkeskukset antavat tarvittaessa asiantuntija-apua. Kansallinen rapustrategia löytyy maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilta: http://www.mmm.fi/attachments/kalariistajaporot/ P4hhgvN0f/mmm_kansallinen_rapustrategia_WEB_2.pdf Teksti ja kuva: Jukka Muhonen Kirjoittaja on Rapukuningas ja ELY-keskuksen johtava kalatalousasiantuntija, joka jää eläkkeelle 1.10.2015. Nam... Jukka Muhonen on Rapukuningas 2015 Kanta-Hämeen eli Suomen rapumaakunnan rapukuningas valittiin kuudetta kertaa elokuussa. Tusinasta ehdokkaita valituksi tuli Jukka Muhonen. Hän on koko ikänsä ollut intohimoinen ravustaja ja rapujen syöjä, ja on myös toiveammatissaan – ELYkeskuksen johtavana kalatalousasiantuntijana – päässyt edistämään Hämeen maakuntien raputaloutta. Hän on tehnyt merkittävää yhteistyötä kalatalousalueiden, neuvontajärjestöjen ja tutkimuslaitosten kanssa parikymmentä vuotta. Muhosen työ on tuotta- nut tulosta. Pitkän ”kuivan kauden” jälkeen Suomessa on taas yli 100 000 ravustajaa. Ravuilla on jälleen merkitystä myös kaupallisessa kalastuksessa ja maaseutumatkailussa. Jukka Muhosen suureksi ansioksi katsottiin se, että hän toimi ministeriön asettaman kansallisen rapustrategiatyöryhmän puheenjohtajana. Näin hän pääsi aitiopaikalta kehittämään suomalaista ja hämäläistä rapukulttuuria. Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti Muhosen johdolla laaditun rapustrategian vuosi sitten. 8 Syyskuu 2015 Mummon kasvihuoneessa masta ulos. Siksi sisällä oli niin lämmin. Vaikka Viivi pitikin kesästä ja sen tuomasta lämmöstä oli hän tyytyväinen, ettei ulkona ollut yhtä kuuma. ”Kuvitella, jos taivaalla olisi tuollaisia laseja niin mehän sulaisimme kuumuudesta!”, huudahti Viivi. Mummo nauroi ja kertoi, että itse asiassa korkealla ilmassa on paljon pienen pieniä kaasuja, joista osa toimii samalla tavoin kuin kasvihuoneen lasi. ”Nuo kaasut, joita kut- Ristikko: 1. Mitä mummon kasvihuoneessa kasvoi? 2. Mikä on ilmaston kannalta hyvä liikkumistapa? 3. Kenen kanssa Viivi oli kasvimaalla? 4. Mitä kasvihuone päästää sisään? 5. Mistä materiaalista kasvihuone on tehty? 6. Minne Viivi katseli kasvihuoneesta? 7. Kulkuväline, jota ajetaan? 8. Mikä pitää auringosta saatavan lämmön maan pinnalla? 9. Mitä kasvihuone estää karkaamasta ulos? 10. Auton osa, josta tulee kaasuja? 11. Minne lämpö maan päältä katoaisi ilman kasvihuoneilmiötä? 12. Missä muun muassa syntyy kasvihuonekaasuja? 13. Millä sanalla kuvataan jonkin alueen säätä ja siihen vaikuttavia tekijöitä? 14. Mikä on terveellistä syötävää ja hyväksi ilmastolle? Täytä oheinen ristikko sanoilla, jotka löytyvät tarinasta. Käytä sanojen perusmuotoja. Pystysuoralle riville muodostuu mummon vastaus. Lähetä vastaus 30.11.2015 mennessä osoitteeseen: Lopen ympäristötoimi, Yhdystie 5, 12700 Loppi. Vastaajien kesken arvomme kivoja palkintoja! Mikä reilu kauppa? Reilun kaupan kaupungin arvonimi myönnetään kaupungille, joka on sitoutunut käyttämään eettisesti kaikkien kaupunkilaisten yhteisiä varoja, verovaroja. Arvonimen myöntää Reilu kauppa ry. Reilun kaupan kaupungin arvonimi on saanut alkunsa yksittäisten kaupunkilaisten aloitteesta Iso-Britanniassa vuonna 1999, ja yhä edelleen Reilun kaupan kaupungin tekevät aktiiviset kaupunkilaiset. Reilun kaupan kaupungissa paikalliset yritykset, yhdistykset, seurakunnat, kaupunkilaiset ja kaupunki toimivat yhdessä eettisten julkisten hankintojen puolesta. Aino Voutilainen 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Viime toukokuun Ekokaaren ristikon oikea vastaus oli VIHANNESPALSTA. Onnetar suosi vastaajista P. Stålhammaria Lopelta ja Emilia Suomelaa Riihimäeltä. Palkinnoksi heille on lähetetty Kasveja Suomen luonnossa -kirja. Onnea voittajille! ten määrä ilmoitetaan Reilu kauppa ry:lle ja teemaviikon jälkeen yhdistys laskee yhteen kaikkien koko Suomessa juotujen reilujen kahvikupillisten määrän sekä niiden pienviljelijöitä työllistävän vaikutuksen. Viime vuonna Riihimäen kaupungin reilulle kahvitauolle osallistui parikymmentä kahvirinkiä ja kaupunki raportoi kilpailuun kaiken kaikkiaan yli 1000 nautittua sanoi: ”Syö myös näitä kasviksia, ne tekevät hyvää sekä sinulle että ilmastolle”. Mummo antoi tomaatin Viiville, joka ihaili tomaatin sileää ja kauniin punaista pintaa hetken kunnes haukkasi. Herkullista! Viivi päätti ottaa muutaman tomaatin kotiin vietäväksi sillä kohta olisi ruoka-aika. Lähtiessään tomaattisaaliinsa kanssa Viivi kääntyi ovella vielä mummon puoleen ja kysyi: ”Onko sillä ihmisen aiheuttamalla ilmaston lämpenemisellä jotain nimeä?” Täytä ristikko ja katso, mitä mummo vastasi. 1. Kaupungin reilut kahvittelijat Riihimäen kaupunki tempaisee reilun kaupan viikolla osallistumalla jälleen valtakunnalliseen Reilu kahvitauko -kilpailuun. Kaupunki haastaa henkilöstönsä kahviringit järjestämään reiluja kahvitaukoja työpaikoillaan teemaviikon aikana. Reilulla kahvitauolla nautitaan reilun kaupan kahvia sekä mahdollisesti myös muita reilun kaupan herkkuja. Juotujen kahvikupillis- kasvihuonekaasuja sinne taivaalle sitten päätyi. Mummo kertoi, että niitä tulee esimerkiksi ulos auton pakoputkesta autolla ajaessa tai jätteen maatuessa kaatopaikalla. Niitä syntyy usein myös sähkön ja lämmön tuotannossa. ”Tuleeko niitä kun minä ajan uudella pyörälläni?” kysyi Viivi hieman epäröiden. ”Ei tule, pyöräillessä niitä ei synny. Päinvastoin, pyöräily on oikein hyvä ja terveellinen liikkumistapa”, sanoi mummo. Viivi huokaisi helpotuksesta koska oli vasta saanut uuden polkupyörän ja piti siitä kovasti. Mummo otti tomaatin ja Reilun kaupan kahvikupillista! Nähtäväksi jää, päästäänkö tänä vuonna parempaan tulokseen! Haasta sinäkin oman työpaikkasi, harrastus- tai vaikka kaveriporukkasi kahvirinki valtakunnalliseen Reilu kahvitauko -kilpailuun! Ohjeet ja lisätietoa löydät osoitteesta reilukauppa.fi Aino Voutilainen Suomessa Reilun kaupan kaupunkeja ja kuntia on 12, tuoreimpana Vantaa, joka sai arvonimen maaliskuussa 2015. Nyt 30 prosenttia suomalaisista asuu Reilun kaupan kaupungeissa. Jaana Makkula Kirjoittaja on Reilu Kauppa ry:n markkinointikoordinaattori. 9. 10. 11. 12. 13. 14. Riihimäki sai Reilun kaupan kaupungin arvonimen vuonna 2012. Reilun kaupan kaupunkina kaupunki on sitoutunut muun muassa tarjoamaan omissa virallisissa tilaisuuksissaan reilusti tuotettua kahvia ja teetä sekä tiedottamaan Reilusta kaupasta asukkailleen. Riihimäellä toimii myös kannatusryhmä, jossa ovat edustettuina kaupungin lisäksi Riihimäen Martat, Riihimäen seurakunta, Riihimäen Vihreät ja Riihimäen kierrätyskeskus. Reilun kaupan kannatustyöryhmä on avoin ryhmä, johon otetaan mieluusti lisää jäseniä. Mukaan voi liittyä yksityishenkilönäkin. http://www. riihimaki.fi/reilukauppa/ Reilu kauppa näkyy kaupungissa esimerkiksi erilaisina tempauksina sekä yhä lisääntyneenä Reilun kaupan tuotteita tarjoavien kahviloiden, ravintoloiden ym. määränä. Kaupunki ja Reilun kau- Kuva: Riihimäen kaupunki Viivi oli mummonsa kanssa kasvimaalla keräämässä kesän satoa. Mummo oli varhain keväällä istuttanut perunaa, porkkanaa, sipulia ja hernettä kasvimaallensa ja nyt ne olivat kasvaneet suuriksi ja meheviksi. Viiviä kuitenkin kiinnosti mummon kasvihuoneesta tuleva herkullinen tuoksu. Siellä mummo kasvatti tomaatteja. Viivi hiipi kasvihuoneen ovelle ja pujahti oven raosta sisään. Mutta huh, olipa siellä kuuma! Viiviä alkoi pyörryttää. Silloin tuli mummo sisään kasvihuoneeseen ja antoi Viiville vettä. Viivi joi ja pyyhki hikikarpalot otsaltaan. ”Miksi täällä on näin kuuma?” ihmetteli Viivi. Mummo selitti, että kasvihuoneessa oleva lasi päästää auringonvalon sisään, mutta estää lämpöä karkaa- sutaan kasvihuonekaasuiksi, pitävät osan auringosta tulevasta lämmöstä täällä maan pinnalla, muuten lämpö karkaisi avaruuteen ja täällä olisi todella kylmä”, kertoi mummo. ”Sitä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi”, hän jatkoi. Viivi katseli ihmeissään vuoroin kasvihuonetta ja vuoroin taivasta. ”Me emme siis sula?” kysyi Viivi. ”Ei, emme me sula”, nauroi mummo ja jatkoi: ”Mutta kasvihuonekaasuja alkaa olla taivaalla liikaa, koska me ihmiset päästämme niitä sinne. Sekään ei ole hyvä.” Viivi kysyi, mistä niitä pan kannatusryhmä pyrkivät jakamaan tietoa kaupunkilaisille omien vaikutuskanaviensa kautta, mm. tiedottamalla kaupungin verkkosivuilla ja jakamalla materiaalia omissa toimipisteissään. Riihimäen asema Reilun kaupan kaupunkina on huomioitu myös kaupungin hankintastrategiassa, jonka mukaan kaupungin hankinnoissa pyritään ottamaan eettiset ja kestävät näkökulmat huomioon. Aino Voutilainen Reilun kaupan viikolla Riihimäellä on luvassa ainakin seuraavat reilut kahvit. 21.10. klo 14-17 Puutarhakahvit taidemuseossa. l l 22.10. klo 14-16 reilu kahvitarjoilu Kierrätyskeskuksessa. 23.10. klo 19 nuorisotyön Olkkarikahvit nuorisotila Narniassa, Kirkkopolku 2a, Riihimäen seurakunta. l Merja Lilius (vasemmalta), Jenni Pekonen, Katja Vuorinen-Parm ja Mika Lampinen nauttivat Taidemuseon kahviringissä kahvin lisäksi myös muita reiluja herkkuja. Herkkupuoti Woima pitää teepannun kuumana koko viikon ajan. l 9 Syyskuu 2015 Maailman kosteikkopäivä (World Wetlands Day), jota Pohjoismaissa vietettiin 2. syyskuuta, muistuttaa lähikosteikkojen suojelun merkityksestä. Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko LIFE+ -hanke kannustaa maanomistajia ympäri Suomen perustamaan ja kunnostamaan kosteikkoja. Kosteikot vähentävät maatalouden ravinteiden virtaamista järviin, suojaavat tulvilta, tuovat elinympäristöjä vesilinnuille ja muutenkin lisäävät lähiluonnon monimuotoisuutta. Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko LIFE+ -hankkeessa on perustettu tai kunnostettu valmiiksi eri puolille Suomea yhteensä 47 esimerkkikohdetta, joiden yhteispinta-ala on yli 220 Etelä-Hämeen mallikosteikot ovat Jokiranta Hausjärvellä, Kiipu Jokioisilla ja Vitikankorpi Hämeenlinnassa. Jokirannan kosteikko rakennettiin patoamalla veden vaivaamaan metsä- ja suonotkoon. Kohteen pinta-ala on puolisentoista hehtaaria, josta vesipinta-alaa on hehtaarin verran. Valuma-alue on noin 5,5 hehtaaria. Kosteikon vesisyvyydet vaihtelevat patopenkereen edustan yli 2 metrin syvännealueista mataliin muutamien senttien vesipeileihin. Jokirannan kosteikkoon tutustumisesta kiinnostuneiden kannattaa ottaa yhteys Mika Tonteriin, puh. 0400 807 559. Kuva: Lotta Kölli Lähikosteikkojen suojelu on tärkeää peruskoulutus 2015 syksy Ti 20.10. klo 17.30-19.30 Vapaaehtoistoiminnan perusteet Ti 27.10. klo 17.30-19.30 Vapaaehtoisen itsetuntemus ja jaksaminen Ti 3.11. klo 17.30-19.30 Vuorovaikutus Ti 10.11. klo 17.30-19.30 Vapaaehtoistyö Riihimäellä käytännön työssä Kahvit klo 17 alkaen. Paikka: Öllerinkatu 7, Rautatiepuiston päivätoiminnantila. Koulutuksen järjestää Riihimäen seurakunta & Riihimäen kaupunki & SPR - Riihimäen osasto & Kotokartanosäätiö & Riihimäen seudun omaishoitajat ja läheiset ry. Hausjärvellä sijaitseva Jokirannan kosteikko rakennettiin patoamalla veden vaivaamaan metsä- ja suonotkoon. hehtaaria. Lisäksi on neuvottu kymmenien kosteikkohankkeiden suunnittelussa, rahoitusmahdollisuuksissa ja lupa-asioissa. Kiinnostusta kosteikkojen perustamiseen on ollut tänäkin vuonna ympäri Suomea. Paikallisilla asukkailla ja metsästysseurojen jäsenillä on ollut ratkaiseva merkitys kosteikkohankkeiden käynnistämisessä, sillä heillä on tärkeää tietoa alueista ja paikallisten suhtautumisesta kosteikkoihin. Paikalliselta taholta käynnistyvät kosteikkohankkeet ovatkin olleet Kotiseutukosteikko LIFE+ -hankkeessa parhaiten menestyviä. Tällöin maanomistajat sitoutuvat hankkeen toteuttamiseen ja erityisesti kosteikon hoitoon tulevina vuosina, mikä on elinympäristön säilymisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Kosteikkojen perustamisessa ja kunnostamisessa metsästäjät ja metsästävät maanomistajat ovat olleet avainasemassa. Heillä on usein huoli siitä, että monet aiemmin hyvät vesilintujen elinympäristöt ovat luontaisen kasvillisuuden muutoksen tai hoidon puutteessa heikentyneet tai muuttuneet jopa kokonaan kelvottomiksi. Kotiseutukosteikko LIFE+ -hankkeen mallikosteikoilla maanomistajat tai metsästysseurojen jäsenet ovat tehneet tyypillisesti kymmeniä tai jopa satoja tunteja talkootöitä kosteikon perustamisen eri vaiheissa. Osalla näistä kosteikoista metsästetään, mutta monet kosteikot ovat koko- naan metsästyksen ulkopuolella ja toimivat vesilintujen muuton aikaisina ruokailu- ja levähdysalueina. Kosteikot on luokiteltu maailman uhanalaisimmaksi ekosysteemiksi. Suomella on merkittävä kansainvälinen rooli kosteikkoluonnon suojelussa, koska merkittävä osa Euroopan vesilinnuista pesii maassamme. Monimuotoisessa kosteikkoluonnossa viihtyy myös valtava määrä muuta lajistoa. Palautetut kosteikkoelinympäristöt parantavat jopa pintavesien laatua, tasoittavat tulvavirtaamia ja voivat olla merkittäviä virkistyskäyttökohteita. Juha Siekkinen Kirjoittaja on Suomen riistakeskuksen projektipäällikkö. JASKA-hanke puhdistaa öljyistä maata Lopella Ympäristöministeriö ja öljysuojarahasto ovat pari vuotta sitten käynnistäneet JASKA-hankkeen, uuden määräaikaisen tutkimus- ja kunnostushankkeen, jolla tehostetaan riskialueilla sijaitsevien, vanhojen öljyllä pilaantuneiden alueiden kunnostustarpeen selvittämistä ja alueiden kunnostamista. Maaperän pilaantumis- Vapaaehtoistyön ta ovat tyypillisesti aiheuttaneet polttoaineen jakelu, korjaamotoiminta tai muu öljyn käsittely ja varastointi. Aikaisemmassa SOILImaaperän kunnostusohjelmassa on kunnostettu vuodesta 1997 lähtien suljettujen huolto- ja jakeluasemien öljyllä pilaantunut maaperä noin 650 kohteessa. Ympäristöhallinnon mukaan Suo- messa on edelleen noin 800 öljyllä pilaantunutta riskikohdetta. JASKA-hankkeeseen hakeutuminen on alueiden omistajille vapaaehtoista, mutta hankkeen avulla voi saada luotettavaa tietoa alueen tilasta ja mahdollisesta kunnostustarpeesta. Öljysuojarahasto rahoittaa alueiden maaperätutkimukset. Jos ne osoittavat, että alue pitäisi kunnostaa, omistaja voi erikseen hakea kunnostamista öljysuojarahaston varoin. Kuva: Lopen kunta Neljä tutkittiin, kaksi löytyi JASKA-tutkimus meneillään Pilpalan entisen kyläkaupan pihassa. Lopella on JASKA-hankkeessa tutkittu tähän mennessä neljä kohdetta. Kaikki ovat entisiä kauppoja tai autokorjaamoja, joissa on ollut polttoaineiden myyntiä. Kahdessa kohteessa maaperä on todettu puhtaaksi ja kahdessa pilaantuneeksi. Pilaantuneissa kohteissa on Pilpalassa Rautakoskentiellä olevan entisen kylä- kaupan osalta tehty päätös maaperän puhdistamisesta. Toimenpiteet ovat pääasiassa biokäsittelyä, jossa haitta-aineiden biologista hajoamista tehostetaan lisäämällä maaperään happea, ravinteita, kosteutta ja lämpöä tarpeen mukaan. Tarvittaessa kunnostuksessa käytetään myös massanvaihtoja. Puhdistamistöiden on suunniteltu alkavan kuluvana syksynä ja niiden arvioidaan valmistuvan vuoden 2016 loppuun mennessä. Toinen todettu pilaantunut kohde on Salosen autokorjaamon kiinteistö Jokiniementiellä. Sen osalta rahoitushakemus on käsittelyssä öljysuojarahastossa. Rahoituspäätöstä odotetaan tehtäväksi loppuvuoden aikana. Hausjärvellä on hankkeessa tutkittu yksi kohde. Tutkimusraportin perusteella ei kohteessa ole tarvetta maaperän eikä pohjaveden puhdistustoimenpiteille. Juha Viinikka Tule mukaan! Maksuton. Ilmoittautuminen 13.10. mennessä: Eero Haltia, 040 576605, [email protected] tai kirkkoherranvirasto (019) 7481. Teollisuuskatu 28, 11100 RMK KI NAHKASALKUT -25% K I A K MATKALAUKUT -15% LOPPUUNMYYNTI -50% -40% -10% -20% -30% Hämeenkatu 9-15 Riihimäki p. 019-734 493 www.ainolaukku.fi ma - pe 10-17 la 10-14 Eduskunnassa hävikkiruoka-seminaari Eduskunnan Köyhyysryhmä järjesti hävikkiseminaarin syyskuussa. Suomalainen yhteiskunta on yhä selvemmin jakaantunut hyväosaisiin ja huono-osaisiin. Kasvavat leipäjonot ovat kansallinen häpeä, jonka olemassaoloja ei tule hyväksyä. Samaan aikaan hyvää syömäkelpoista ruokaa päätyy kaatopaikalle. ”Haluamme herättää keskustelua, kuinka voisimme yhdistää eri toimijoita siten, että syntyvä hävikki saataisiin paremmin niitä tarvitseville pois heittämisen sijaan. Miten lainsäädännöllä asiaa voisi edistää? Onko Suomessa otettava mallia Ranskasta, jossa ollaan säätämässä lakia, joka kieltää isoja marketteja käyttökelpoisen ruuan hävittämisen? Hävikki ei ole käyttökelvotonta.” On moraalisesti oikein antaa ylimääräinen ruoka yhteiskunnan köyhimmille ja turvaverkkojen läpi pudonneille. Elintarvikkeiden päätyminen roskikseen on myös iso ekologinen ongelma. Parhaassa tapauksessa köyhyyden vähentäminen, ruuan tehokas käyttö ja ilmastonmuutoksen torjuminen kulkevat käsi kädessä, Köyhyysryhmä sanoo. 10 Syyskuu 2015 Riihimäen kaupunki kannustaa omalla esimerkillä ympäristövastuullisuuteen SYYSPIHAT KUNTOON! . . .. •• .. • • •• • • •• • • • • • .. • 1f .Y.' . . . • • . • .. .. • .. • •• Pihan syyssiivouksen tulokset. kuten roskat. risut ja haravolntljätteet otamme vastaan jätteldenkäslttelyaluelllamme. Sleltl ne päätyvät hyötykäyttöön. Suursiivousta varten voit tilata melltl wokralavan kulJetukslneen. Lisäksi noutopalvelumme noutaa Isommat esineet. LlsltlMojllja tD•ukNI: puh. 075 753 0010. Myymme myös multaa, jolla saat puutarhasl kukoistamaan. Lisätiedot, ohjeet ja osoitteet www.ldertolrapulLft ÄLÄ PUDOTA KAPULAA. Sinä lajlttelet jätteesl, me Klertokapulassa hoidamme loput. Vastuulllsestl ja ympäristöstä huolehtien. Riihimäen kaupungin tavoitteena on turvata riihimäkeläisille terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö sekä monimuotoinen luonto. Työ ympäristön hyväksi vaatii kuitenkin jatkuvaa kehittämistä ja tarvitsee toteutuakseen kaikkien, niin kaupungin kuin sen asukkaidenkin panosta. Tuodakseen ympäristövastuullisuuden osaksi kaupungin omaa toimintaa sekä asukkaidensa arkea on Riihimäen kaupunki ottanut käyttöönsä erilaisia toimintamuotoja ja sitoutunut eri sopimuksiin ympäristöasioiden huomioimiseksi. Kaupunki on muun muassa sitoutunut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen laatimalla kaupunkia koskevan ilmastostrategian, jonka tavoitteena on vähentää vuoteen 2020 mennessä Riihimäen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä 25 prosentilla. Strategiaa toteutetaan esimerkiksi ottamalla osaa kuntien ilmastokampanjaan sekä edistämällä energiansäästöä energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelmaa noudattamalla. Tärkein keino kaupungin sisäisen ympäristötietoisuuden ja –vastuun lisäämiseen on koko kaupungin hallinnon kattava ympäristöjärjestelmä, jota ympäristöpolitiikka ohjaa. Ympäristöjärjestelmä pyrkii tuomaan ympäristönäkökulmat osaksi kaikkea kaupungin ja sen tytäryhteisöjen toimintaa ja järjestelmän avulla toiminnalle asetettujen ympäristötavoitteiden toteutumista voidaan seurata. Asukkaalle kaupungin tekemä ympäristötyö näyttäytyy kokonaisuudessaan vuosittain julkaistavassa ympäristöraportissa. Siinä esitellään kuluneen vuoden ajalta kaupungin ja sen tytäryhteisöjen tekemää työtä ympäristön hyväksi. Vuotta 2014 koskeva ympäristöraportti ja siitä erityisesti asukkaiden käyttöön laadittu tiivistelmä julkaistiin kesällä 2015. Toiminnallaan kaupunki pyrkii paitsi ympäristövastuullisuuteen omalla tahollaan niin myös näyttämään esimerkkiä ja tuomaan ympäristöasiat osaksi riihimäkeläisten arkea. Ympäristöraportin tiivistelmässä onkin esitetty käytännön vinkkejä siitä, miten jokainen voi omalta osaltaan tehdä ympäristötietoisia valintoja arjessaan. Miten lähteä mukaan ympäristötalkoisiin? Jo pienillä teoilla on suuria vaikutuksia, kunhan kaikki osallistumme yhdessä. Liikkeelle kannattaa lähteä itselle helpoista ja arkisista asioista, kuten jätteiden lajittelusta, energian säästämisestä ja kestävämpien liikkumismuotojen valitsemisesta. Kestävillä valinnoilla on ympäristövaikutusten lisäksi usein myös monia muita positiivisia vaikutuksia. Esi- merkiksi työmatkojen pyöräileminen autoilun sijaan säästää energiaa ja pienentää hiilijalanjälkeä mutta se voi säästää myös aikaa: keskusta-alueella pyörän on todettu olevan nopein kulkuneuvo alle viiden kilometrin matkalla! Mikäli matkat on kuitenkin taitettava autolla, voi taloudellisella ajotavalla vähentää päästöjä sekä polttoaineen kulutusta. Kotona energiaa voi säästää sähkön, lämmityksen ja veden kulutuksessa. Säästöjä syntyy omien käyttötottumusten muutoksilla mutta myös sillä, että kodin laitteita hankittaessa valitaan vähän energiaa kuluttavia ja pitkään kestäviä tuotteita. Mikäli kestävän elämäntavan perusasiat ovat jo hallussa, voi jokainen myös edistää ympäristöasioita omassa lähipiirissään välittämällä tietoa ja asenteita tai esimerkiksi vaikuttamalla Riihimäen kaupungin ympäristötyöhön osallistumalla ekoarkityöhön tai Reilun kaupan kaupunki -kannatustyöryhmän toimintaan. Aino Voutilainen Tutustu kaupungin ympäristötyöhön ja hae vinkit kestävämpään arkeen Riihimäen kaupungin ympäristöraportin 2014 tiivistelmästä. Tiivistelmän voit lukea kaupungin verkkosivuilta tai hakea painettuna Riihimäen kaupungintalon tietotuvasta, yritystalon asiakaspalvelupisteeltä tai ympäristönsuojeluyksikön infopisteeltä. Kaupungin katuvalojen sähkönkulutus oli 4 300 MWh vuonna 2014. Katuvalojen sähkönkulutus on laskenut viitenä vuonna peräkkäin. SYKLI - YMPÄRISTÖOSAAJIEN TEKIJÄ KOULUTUSTA - KONSULTOINTIA - KEHITTÄMISPALVELUITA Energiatehokkuus Jätehuolto Kestävä kehitys Kestävä liiketoiminta Korttikoulutukset Kunnallistekniikka Laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtaminen Logistiikka Lyhytkoulutus Materiaalitehokkuus Opetus ja kasvatus Rekrytoiva koulutus korkeakoulutetuille Teollisuuden palvelut Vesihuolto Viemäri- ja putkistohuolto Ympäristökasvatus www.sykli.fi PL 72 I 11101 Riihimäki I info@sykli.fi I 019 764 200 Energiansäästöviikko tulee jälleen! Valtakunnallista energiansäästöviikkoa vietetään vuosittain viikolla 41. Tänä vuonna se ajoittuu päiville 5.-11.10. Energiansäästöviikko on Motivan koordinoima teemaviikko, jolloin kiinnitetään huomiota energiatehokkaisiin ratkaisuihin ja mietitään, missä ja millaisilla toimenpiteillä turhaa energiankäyttöä voidaan vähentää. Teemaviikkoa voivat viettää kaikki – niin yritykset, kunnat, yhteisöt kuin asukkaatkin. Tehostamalla energiankäyttöä ja lisäämällä uusiutuvaa energiaa voimme hillitä ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia elinympäristöömme. Energiatehokkuus ja energian säästäminen säästävät myös rahapussia, joten hyötyjiä ovat sekä ympäristö että kuluttaja! Riihimäen kaupungin ympäristötiimi on valinnut vuoden 2015 energiansäästön teemavuodeksi ja energiansäästöviikolla kau- pungin työyksiköitä muistutellaankin energiansäästöstä. Kaupunkilaisille on jaossa materiaalia yritystalon asiakaspalvelupisteessä ja kierrätyskeskuksessa. Tietoa ja vinkkejä energiansäästöstä julkaistaan myös kaupungin verkkosivuilla – pysy siis kuulolla! Teemaviikkoa odotellessa voit käydä lukemassa lisää ja nappaamassa parhaat vinkit jo etukäteen osoitteessa: www.energiansaastoviikko.fi 11 Riihimäki Perheliikunnan peuhapäivissä sekä perheiden liikuntamaailmoissa perheillä on mahdollisuus liikkua, peuhata sekä pelata yhdessä saliin rakennetuilla temppuradoilla ja peliareenoilla. Tapahtumat ovat maksuttomia. Urheilutalossa, Pohjolankatu 6, klo 10-12 su 6.9., su 4.10., su 8.11. (Liikkuva isänpäivä) ja su 6.12. Peltosaaren koulussa, Telluskatu 8, klo 10-11.30 la 12.9., la 10.10., la 14.11. ja la 12.12. Lasitehtaan koulussa, Tehtaankatu 27, klo 18-19, pe 18.9., pe 16.10., pe 20.11. ja pe 18.12. UKK-kävelytesti ja Cooperin testi to 24.9. klo 1618 Peltosaaren yleisurheilukentällä (Hj. Elomaankatu 6). Maksuton, ei ennakkoilmoittautumista. Viimeiset testattavat Cooperissa ja kävelytestissä lähetetään klo 17.30. Mahdollisuus testata oma fyysinen kunto juoksemalla matkaa 12 minuutin ajan (Cooperin testi) tai kävelemällä 2 km matka (UKK-kävelytesti). Harratemessut pe 2.10. klo 12-14.30 Urheilutalossa (Pohjolankatu 6). Riihimäkeläiset liikuntayhdistykset esittelevät toimintaansa alaja yläkouluikäisille suunnatussa tapahtumassa. Maksuton. Vanhusten ulkoilupäivä to 8.10., lähtö Granitin aukiolta. Alkujumppa 13.00 - 13.15, jonka jälkeen kävelykierros (2 km). Kierroksella aktivointipisteet Virsussa ja kaupunginmuseossa. Reitti on helppokulkuinen! Maksuton. Avoin kuntosaliopastus Vanhusten viikolla pe 9.10., liikunnanohjaaja kuntosalilla klo 12-14 (yleisövuorolla). Uimalan hinnaston mukainen maksu kuntosalille, opastus maksuton. Syysloman temmellyspäivä ma 12.10. Urheilutalo, Pohjolankatu 6. Alle kouluikäiset klo 9.30-11, alle kouluikäiset ja kouluikäiset klo 12.30-14. Lapset huoltajan seurassa. Maksuton tapahtuma. Vahteriston ulkoilupäivä su 25.10. klo 11 alkaen. Maksuton tapahtuma. Klo 11 kevyt alkulämmittely Uhkolan kioskin luona (Teerinmäenkadun ja Erkyläntien risteyksessä), jonka jälkeen osallistujilla mahdollisuus osallistua erimittaisille ohjatuille kävelylenkeille. Järj. Riihimäen Kiista-Veikot ja Riihimäen kaupungin liikuntapalvelut. Halloween-uinti pe 30.10. klo 18.30-20 Riihimäen uimalassa (Salpausseläntie 16). Hinta 3 e/ henkilö. Lisätiedot: Eeva Saarinen, p. 019 758 4743, eeva. [email protected] Loppi Poronpolun polkaisu la 26.9. Retkipyöräillään Poronpolun reiteillä ilman kilpailua ja ajanottoa. Lähtö Riihisalosta klo 9-11 ja tapahtuma loppuu klo 15. Lyhin reitti 13 km, pisin 50 km. Tapahtumaan otetaan enintään 20 osallistujaa il- moittautumisjärjestyksessä. Osallistumismaksu 15 euroa. Lisätietoja Poronpolun polkaisu -facebook-sivuilla. Poronpolku su 27.9. Lähtö reitistöille Riihisalon toimintakeskuksesta klo 9–12. Reittivaihtoehdot 5 km, 13 km, 18 km, 24 km ja 30 km. Osallistumismaksu aikuisilta 8 euroa ja lapsilta 2 euroa, sisältää reitin, vesistön ylityksen kapulalossilla tai soutuveneellä, saunan ja arvottavia palkintoja. Kaikille osallistujille kunniakirja. Lisätiedot: Mira Sydänmaa, 040 330 6033, mira. [email protected] Hausjärvi 14.11. koko perheen kylpylämatka, kohteena Turun Caribia, ilm. liikuntatoimistoon 29.10. mennessä. 28.12. kinkunsulatusjumppa Oitissa. 29.12. kinkunsulatusjumppa Hikiässä ja Ryttylässä. 27.1. Kuutamohiihto klo 18.00-20.00 Ryttylän Ykslammella, maksuton tapahtuma koko perheelle. Hiihdon lisäksi avantouintia, pulkkamäki, tikkupullan paistoa yms. 6.3. Kallen laturetki klo 8.30-13., kuntohiihtotapahtuma koko perheelle, maksuton, reitti kulkee Hikiän ja Oitin välissä, perinteinen ja luistelulatu. 19.3. koko perheen kylpylämatka, kohteena Serena, ilm. liikuntatoimistoon 9.3. mennessä. Lisätiedot: Jari Kovanen, 040 330 6780 tai [email protected] Luonnonsuojeluyhdistys 40-vuotias vääntöä kulisseissa. Loppu hyvin, kaikki hyvin - Vahteristo-liike ja luonnonsuojeluyhdistys löysivät toisensa, ja Riihimäelle saatiin perustettua kompromissilla ja valtuuston päätöksellä ensimmäinen hieno suojelualue. Ekokemin jätteenpolttolaitos on saanut laajentua. Siinä paikallisyhdistys joutui kovaan välikäteen, kun valtakunnallinen emojärjestö asettui jätteenpolttoa vastaan. Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys julkaisee historiikin 14.10.2015 klo 19 juhlassaan Riihimäen kansalaisopistolla, jossa historiikkia on myynnissä. Yleisötilaisuuteen on vapaa pääsy. Juhlassa nähdään myös Juha Mälkosen kuvia Riihimäen lintukeitaan Sammalistosuon linnustosta. Ennen juhlaa on kahvitarjoilu klo 18.30 alkaen. Tarja Heikkonen Kuva: Riihimäen seudun lsy Kansalaisjärjestöllä voi olla suurikin rooli paikallisessa luonnonsuojelussa. Se käy ilmi, kun Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys julkaisee lokakuussa historiikkinsa Vahteristosta Sammalistoon. Yhdistys täyttää 40 vuotta. Historiikki on jatko-osa edelliselle ja se valottaa kymmenen viime vuoden aikaansaannoksia. Historiikin kirjoittaja toimittaja Tarja Heikkonen, yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja, toteaakin että siihen aikaan kiteytyy yhdistyksen valtakunnallisesti suurimmat koitokset. ”Yksistään Ekokemin jätevoimalahankkeen kuvioista ja Vahteriston luonnonsuojelualueen synnystä olisi saanut omat historiikkinsa.” Molemmat nielevät historiikista suuren osan, ja ne valottavat nyt myös tapahtumien poliittista taustaa ja Vahteriston suojelun puolesta retkeiltiin ja järjestettiin ystävänpäivätempaus. Tässä ollaan Vahteristossa Tarja Heikkosen (keskellä) vetämällä torstaikävelyllä. Hatlamminmäen perhetapahtumassa oli kivaa. Luontokerhot vetävät syksyllä Luontokasvatus on koettu tärkeäksi sekä luonnonsuojeluyhdistyksessä että Riihiladussa. Yhdistykset ovatkin nyt yhdistäneet voimansa, ja ovat aloittaneet kuluvana syksynä kaksi luontokerhoa: alle 10-vuotiaille suunnatun Retkihemulit-kerhon, jota vetää Sirpa Parviainen sekä yli 10-vuotiaiden retkikerhon, jota vetää Mikko Kalliokoski. Retkihemulit on jo täynnä, mutta retkikerhoon on vielä tilaa. Retkikerho kokoontuu noin joka toinen viikko ja painottuu vaativampaan retkeilyyn. Ohjelma voi sisältää osanottajien toiveiden mukaan erilaista toimintaa geokätköilystä melontaan. Mukaan mahtuu 12 osallistujaa. Mukaan voi ilmoittautua Kalliokoskelle, p. 040 689 6584. Hinta on syyskaudesta 20 euroa jäseniltä, muilta 30 euroa. Ympäristökasvatus oli vahvasti esillä myös Riihimäen Suomen luonnon päivässä 29.8.2015, jolloin Riihimäen nuorisoteatterin haltijat opastivat lapsiperheitä Hatlamminmäen metsässä. Tapahtumasta ja kerhoista lisää osoitteessa www.rsly.net Tarja Heikkonen Kuva: Ryttylän Kiri Luontoon ja liikkumaan! Kuva: Tero Malinen. Syyskuu 2015 Frisbeegolfia voi harrastaa talvellakin, kuten Harri Kuusela osoittaa. Ryttylän frisbeegolfrataa laajennetaan Ryttylän Ykslammella sijaitsevaa frisbeegolfrataa ollaan laajentamassa täysmittaiseksi, 18 korin radaksi. Nykyisin alueella sijaitsee yhdeksänkorinen rata. Rata valmistuu vuoden 2015 aikana ja se tehdään yhteistyössä Hausjärven kunnan, Ryttylän Kirin ja Rudus Oy:n kanssa. Rata sijoittuu Rudus Oy:n vanhalle soranottoalueelle. Osoite on Riihiviidantie 616. Aluetta kunnostetaan parhaillaan, ja työn on tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä. Jälkihoitoa tehdään yhteistyössä paikallisen urheiluseura Ryttylän Kirin sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin Ketosirkka-hankkeen kanssa. Alueella järjestettiin elokuun lopulla talkoot portaiden rakentamiseksi. Tavoitteena on luoda alueesta monipuolinen virkistysalue paikallisten asukkaiden käyttöön luonnon monimuotoisuutta edistäen. Virkistyskäyttö pitää alueen avoimena ja edesauttaa siten harjukasvillisuuden ja eläi- mistön monimuotoisuutta sekä vähentää roskaamista ja muuta haitallista toimintaa valvonnan lisäännyttyä. Radat myös Lopella ja Riihimäellä Lopella on käytössä 9-väyläinen DiscGolfPark. Rata sijaitsee Kirkonkylän koulukeskuksen läheisyydessä, Isokorkeen ulkoilualueella, Opintie 6. Rata on otettu käyttöön elokuussa 2014. Frisbeegolfrataa hallinnoi urheiluseura Lopen Laaka. Lisätietoja antavat frisbeegolf-jaoston puheenjohtaja Marja Ukkola, p. 0500 465 085 tai sihteeri Riitta JoutsiHänninen p. 045 112 8747. Riihimäellä Riuttan laskettelurinteiden alueella on 18-väyläinen frisbeegolfrata DiscGolfPark. Aloituspiste löytyy hiihtomajan parkkipaikan vierestä, Kormuntie 258. Väylät ovat vaihtelevia ja kulkevat rinnemaastossa. Lisätietoja antaa vs. liikuntatoimenjohtaja Eeva Saarinen, p. 019 758 4743, eeva. saarinen(at)riihimaki.fi Lotta Kölli Frisbeegolf (tunnetaan myös nimillä kiekkogolf ja liitokiekkogolf) on urheilulaji, jonka perusperiaate on sama kuin perinteisessä golfissa: frisbeegolfin tavoitteena on päästä radan alusta loppuun mahdollisimman vähin heitoin. Pienimmän tuloksen saanut voittaa. Kiekkogolfrata koostuu väylistä, joiden pelaaminen aloitetaan avauspaikalta eli tiiltä, ja ne päättyvät maalikoriin. Kiekkogolfradat ovat tyypillisesti 9- tai 18-väyläisiä. Radat ovat tyypillisesti puustoisilla alueilla, joissa on vaihteleva maasto. Tyypillisesti kiekon halkaisija on 21–22 senttimetriä ja paino 150–180 grammaa. Suurin osa lajin huippupelaajista on Yhdysvalloista. Euroopan maista lajin kehitys on pisimmällä Suomessa ja Ruotsissa. 12 Syyskuu 2015 www.ekokem.com Ekokem rakentaa Kiertotalouskylän • Ekojalostamonostaasekajätteenkierrätysastettamerkittävästi. • Muovijalostamossakäsitelläänkotitalousjätteestäeroteltuamuovia sekäerilliskerättyjäkuluttajamuovipakkauksiauusiomateriaaliksi. • Biojalostamossatuotetaankotitalouksiensekajätteestäerotellusta biojätteestäenergiaa. i KELIEN YLÄPUOLELLA. Valtuutettu • Oikaisutyöt mittatarkasti • Autorobot oikaisupenkeillä • Nelipyöräsuuntaukset • Nykyaikainen MIXIT tietokone-sävytysjärjestelmä - huollot - varaosat - korikorjaus - maalaukset www.kolarikorjaamosorsa.fi Kolarikorjaamo Sorsa Oy Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) 716 620 Saat seuraavan Ekokaaren Julkinen tiedote jokaiseen kotiin Kotikunnan ympäristöviesti hausjärveläisille, loppilaisille ja riihimäkeläisille (ja muillekin halukkaille) Toimitus ja ilmoitukset: Ekokaari Hämeenkatu 3 B 12 11100 RIIHIMÄKI puh. 050 5211 666 urpu.ylilaurila(at)kolumbus.fi Toimituskunta: Elina Mäenpää, Riihimäen ympäristöjohtaja elina.maenpaa(at)riihimaki.fi Juha Viinikka, Lopen ympäristöpäällikkö juha.viinikka(at)loppi.fi Lotta Kölli, Hausjärven ympäristösihteeri [email protected] Päätoimittaja: Urpu-Kaarina Yli-Laurila urpu.ylilaurila(at)kolumbus.fi Taitto: Sirpa Kekkonen sirpa(at)antsi.pp.fi 19. vuosikerta Jakelu 27 300 kpl Paino: Suomen Lehtiyhtymä/ SLY-Lehtipainot Oy 2015 Seuraava Ekokaari ilmestyy toukokuussa 2016 Ekokaari ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä tai käsikirjoituksen mukaisesti. Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. EKOKAAREN ARTIKKELEITA SAA LAINATA JA KOPIOIDA, JOS LÄHDE MAINITAAN Ekokaari sähköisesti: www.riihimaki.fi/ymparisto > Ekokaari-lehti toukokuussa 2016 Kohti kiertotaloutta. Tavoitteemmeon,ettämahdollisimman suuriosamateriaaleistasaadaanohjattuauudelleenkäyttöön. Runsas puolukkasato täydentää hyvän marjavuoden Puolukka on kypsynyt Eteläja Keski-Suomessa sekä valoisissa puolukkatyypin kangasmetsissä poimittavaksi. Odotettavissa on runsas sato, monin paikoin yli 30 kiloa hehtaarilla. Myös mustikkasato oli mittava. Tänä vuonna taloudellisesti tärkeimpiä metsä- ja suomarjoja kerätään talteen ennätykselliset 64,5 miljoonaa kiloa. Ulkomaalaiset poimijat keräävät tästä määrästä parikymmentä prosenttia eli noin 12,5 miljoonaa kiloa. Suomalaiset kotitaloudet poimivat mustikoita noin 22 miljoonaa kiloa, puolukkaa noin 25 miljoonaa kiloa ja muita luonnonmarjoja, kuten suomuurainta, vadelmaa ja isokarpaloa, noin 5 miljoonaa kiloa. Luonnonmarjojen taloudellinen arvo on tänä vuonna yli 120 miljoonaa euroa. ”Marjoja on ollut runsaasti ja niitä on kerätty ahkerasti. Varaa olisi vieläkin parempaan – mustikan biologinen sato on kuluvana vuonna arviolta 280 miljoonaa kiloa ja puolukan 350 miljoonaa kiloa”, myhäilee Luonnonvarakeskuksen vanhempi tutkija Kauko Salo. Puolukka puolitoista viikkoa myöhässä Puolukan kukinta alkoi Etelä-Suomessa kesäkuun puolessa välissä. Kukinnasta marjojen kypsymiseen kului tänä vuonna keskimääräistä pidempään, noin 88 vuorokautta. 2000-luvun vaihteessa Uudellamaalla Tuusulassa kuuden vuoden keskiarvoksi on laskettu 74 vuorokautta. Hitaampaa kypsymistä selittää muun muassa aurinkoisten päivien vähäisyys. Runsaan kukinnan kasvustoissa pölytys onnistui hyvin, vaikka tärkeistä pölyttäjistä kimalaisia oli kukinta-aikaan vähän. Kaksisiipisten hyönteisten, kuten kärpästen, sääskien ja hyttysten, pölytys onnistui hyvin. Potentiaalisten puolukkakasvustojen hehtaarisato on tänä vuonna 30,2 kiloa. Val- takunnallisen metsämarjojen satotutkimuksen aikana puolukasta on saatu vain kolme kertaa runsaampi hehtaarisato tätä aiemmin: 1997 (30,6 kg/ ha), 2005 (34,3 kg/ha) ja 2012 (ennätyssato 41,3 kg/ha). Mustikkasato erittäin runsas Mustikan sadoksi muodostui 36,9 kg/ha. Marjasatotutkimuksen aikana parempi sato on saatu vain kahtena vuonna:1997 (39 kg/ha) ja 2012 (41,2 kg/ha). Kesän kosteudesta johtuen varsinkin tasamaalla esiintyi paikoin runsaasti savipuolimustikoita. Savipuolimustikan väri jää sinipunaiseksi ja kypsymisen kehitys pysähtyy, kun vesipisara on kypsyvän marjan alla tai marja jää kiinni kosteaan lehteen. Savipuolimustikat eivät ole myrkyllisiä, mutta kitkerinä niitä ei voi käyttää tuoremarjana. Kauko Salo Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen vanhempi tutkija.
© Copyright 2024