Keskiviikkona 4.11.2015 - 3 Kahden tyttären isä ja yhden tyttärentyttären pappa Jarmo Rimmi kehui näytelmäharjoituksissa lähtevänsä uuden tyttöystävänsä luokse. Tämä on hurmannut 2 1/2 -vuotiaan viehätysvoimalla pappansa. – Tinka asuu Pirkkalassa ja hoidan häntä muutaman päivän, kun Salla ja Kaitsu ovat töissä. Näin Tinkan viimeksi pari viikkoa sitten. Tuossa iässä lapsi kasvaa niin nopeasti. Hän pitää tanssimisesta ja musiikkia kuullessaan hakee pehmoelefantin tanssipartnerikseen. Yhdessä pappa ja Tinka piirtävät ja kertovat tarinoita. – Tinka katsoo mielellään tabletilta Pikku Kakkosta. Täytyy vaan ihailla, miten kätevä tyttö on tietokoneen kanssa. Rimmi kirjoitti sketsejä ja laulun sanoja. Rantakoivun alla oli Aisakoivun alla. Musiikkivoittoisissa hupailuissa lavalla käväisivät legendaariset Kalle Köntsä, Teppo Alatappi, Eino Nakka, sisarensa Alma Nakka sekä pappa. Konduktööri Oiva Rieska kertoi lopuksi sadun ja yhteislauluna oli Me tulemme taas. – Kun tytöt olivat jo maailmalla, harjoitteluun ei jäänyt paljon aikaa. Kaiken huippu oli vuosi 2005, jolloin Hanna tuli vasta keskiviikkona kotiin, ja perjantaina oli esitys. Kun esitykset loppuivat, tuntui ensi alkuun oudolta. Enää ei kuitenkaan tarvinnut valmistella ohjelmaa yötä päivää juhannusviikolla. Juhannusshowta 15 vuotta Taiteellisuutta sukuvikana Rimmin tyttäristä Salla valmistui laulunopettajaksi ja esiintyy kahdessa bändissä, joista folkrockia soittavassa Greenrose Fairessa hän on laulusolisti. Hanna opiskeli valo- ja äänitekniikkaa. Hänellä on puolisonsa Markon kanssa ravintola Kouvolassa. – Sen muistan, että Pupu Tupunaa luin Sallalle kyllästymiseen asti. Vaippoja en vaihtanut, enkä läksyissä osannut neuvoa. Tytöt kulkivat kanssani maatilan töissä. Yhteisenä harrastuksena oli 15 juhannusaattona TAF eli Teatteri Afrikka Kolme, jossa oli myös mukana tyttöjen serkku Varpu. – Ensimmäisenä kerran tytöt esiintyivät kärryn päällä. Kun navetan vinttiä ei tarvinnut enää heinien varastointiin, rakensin sinne esiintymispaikan. Sitä piti laajentaa, kun kävijämäärä kasvoi. Edelleen Rimmi kirjoittaa sketsejä tarvittaessa. Tuvan seinällä on hänen maalaamiaan tauluja. Liekö perinyt taiteellisuuden papaltaan Hannes Autereelta? – Maalasin kansalaisopistossa Pentti Toikkasen ja Pekka Juntusen johdolla. Vuosiin en ole ottanut sivellintä käteeni. Rimmien yhteisenä harrastuksena on ollut tanssiminen. – Tanhusimme Saarijärven Kansantanssin Ystävissä. Joskus käymme Kukonhiekassa tai muissa tanssipaikoissa, mutta harvemmin kuin ennen. Eläkeläisenä käpistelen ajankulukseni. Aika etenee hirveää vauhtia. Tuntuu, että melkein joka toinen päivä on lauantai. Jarmo Rimmi Syntyi 15. heinäkuuta 1947 Saarijärvellä. Asuu Pajupurolla synnyinkodissaan Kontiomäki-nimisellä tilalla vaimonsa Eilan kanssa. Harrastaa ja on harrastanut monipuolisesti taiteita. On näytellyt Saarijärven Teatterissa ja esiintyy myös Flirttikurssi 55+ – näytelmässä. Työskenteli VR:llä kunnossapidossa, maanviljelijänä ja maatalouslomittajana. – 58-vuotiaasta olin osa-aikaeläkkeellä ja varsinaiselle eläkkeelle jäin neljä vuotta sitten. Paras lukemasi kirja – Se on Tuntematon sotilas. Pidin myös Kalle Päätalon Iijoki-sarjaa, jota aloin lukea viime talvena uudelleen. Pahin moka – Mokia en ole laittanut järjestykseen. – Tykkään Lapista. Mieluimmin menen pohjoiseen kuin etelään, koska siellä on vain samanlaiset hiekkarannat. Lappiin olen tehnyt 20 reissua. Sen lumous pitää vaan kokea. Tykkään, kun ilta pimenee, ja kuuluu vain puron solinaa. Viimeksi Rimmi oli Lapissa syyskuussa Sallan, Kaitsun kanssa ja Tinkan kanssa. – Ensimmäisillä reissuilla olin yksin. En pelännyt eksyväni ja suotta sitä pelkääkään, jos on vaan kartanlukutaitoa. Jos ei tarkasti tiedä, missä on, auttaa kun nousee tunturin laelle, josta maiseman näkee kuin karttana. TAF esintyy. Jarmo Rimmi teatteriohjelmapäällikkö Kauko-Aatos Vehnäsenä, Hanna Teppo Alatappina ja Varpu Kalle Köntsänä. Kotialbumin kuvat Eila Rimmi. Jarmo Rimmi tanssii, laulaa, kirjoittaa ja on myös maalannut. Seinällä on jäljennös Pekka Halosen maalauksesta. Anneli Myllylä – Inhoan paprikoita. Kurkkusalaatit pilataan paprikoilla. Inhoan myös sieniä. Monet kehottavat maistelemaan. Minulle riitti maistelu noin 15-vuotiaana. Olin töissä talossa, ja pöytään tuotiin perunamuusia, jonka seassa oli sieniä. Siihen aikaan lautanen oli syötävä mukisematta tyhjäksi ja varmaan hörpin kolme litraa maitoa, jotta pystyin nielemään sienet. Tinka ristiäispäivänään papan sylissä. Sanat joita toistaa – Jos niitä on, en itse huomaa. Pidän sanaleikeistä. Ihmettelen miten Pertti Jarla keksii Fingeporissa koko ajan uusia juttuja. Niiden hoksaaminen piristää. Jos olisin päivän nainen, ilmoittautuisin missikisoihin! Naisena olemista ei ole tarvinnut pohtia vielä tähän ikään mennessä. – Talon alkuperäisen keltaisen värityksen suunnitteli pappani Hannes Autere. Kun remontoin talon, väri vaihtui punaiseksi.
© Copyright 2024