Maria Kela - Koneen Säätiö

Uusi kieli luokkahuoneessa
mullistaa kielellisen
ekosysteemin
Kielen oppimisen tulevaisuus /
Koneen Säätiö ja Suomen Akatemia
27.8.2015 KLO 13–20, Kulttuuritehdas Korjaamon kulmasali
Maria Kela
to 15/3
to 22/3
pe 13/4
to 19/4
ti 13/3
ti 20/3
ti 27/3
ti 10/4
ti 17/4
ti 24/4
haastattelut
haastattelut
to 1/3
to 20/10
to 27/10
to 3/11
to 10/11
to 17/11
to 24/11
to 1/12
to 8/12
to 19/1
to 26/1
to 2/2
to 9/2
to 16/2
ti 28/2
ti 14/2
ti 24/1
ti 31/1
ti 17/1
ti 20/9
ti 27/9
ti 4/10
ti 11/10
ti 18/10
ti 25/10
ti 1/11
ti 8/11
ti 15/11
ti 22/11
ti 29/11
ti 13/9
to 8/9
to 15/9
to 22/9
to 29/9
to 6/10
Long Second: Suomen kielen kehittyminen alakoulun valmistavalla
luokalla
LONGitudinal classroom data about children’s development in Finnish as
a SECOND language
http://blogs.helsinki.fi/kielen-ja-kirjallisuuden-didaktiikan-
tutkimus/tutkimushankkeet/long-second/
1) naturalistinen pienryhmäluokkatilanne
2) pitkittäisyys ja tiheys
3) multimodaalisuus
4) monenkeskisyys ja samanaikaisvuorovaikutus
5) osallistujien ikäjakauma (7–12)
6) osallistujien maahanmuuton äskettäisyys ja siihen liittyvä monikielisyys
7) keskittyminen viron- ja venäjänkielisiin suomenoppijoihin
Kaksi sosiaalimuotoa
Larsen-Freeman & Cameron 2008 (mukaillen)
Kieliluokka ekosysteeminä
-tarkastelun periaatteita
 KONTEKSTI on osa tarkastelua.
 KOMPLEKSISUUS – ensimmäinen mieleen tuleva selitys ei välttämättä päde.
 Dynaamiset prosessit ja OSIEN VÄLISET MUUTTUVAT SUHTEET ovat keskeisiä.
 YHTEISSOPEUTUMINEN on tärkeä käsite.
 Identifioidaan KOLLEKTIIVISIA MUUTTUJIA
 Aikaulottuvuutta ei latisteta, vaan pyritään eri muuttujien PITKITTÄISTARKASTELUUN RINNAKKAIN.
 KESKIÖSSÄ ON VAIHTELU. Kehittyvä systeemi sisältää sekä stabiiliutta että variaatiota.
Esimerkki 1
Epäsymmetrisiä teemoja
o Kehys: tehdään isänpäiväkortteja. Opitaan
suomalaisia juhlapäiviä.
o Kielenoppimistavoite (Täällä puhutaan suomea.
Mitä sanot.)
o Henkilökohtainen isä-teema (Minulla ei ole oikein
isä.)
o Sosiaalinen oikeudenmukaisuus, kanteleminen
(Opetaja. He kolme nappia.)
o Argumentointi, puolustautuminen (Because he
gave me one.)
o Kielellinen muotoneuvottelu (Anta minule. Antoi
minulle.)
Huomio kieleen
Rolan
Opettaja
Rolan
Opettaja
Rolan
Opettaja
Rolan
Eetu
Opettaja
Rolan
becaus::e:: he gave m(h)e o(h)ne
mitä?
because HE gave me one
mitä hän mitä sanoit
no HÄN on (0.7) .mt hän
hänegive m(h)e an- .hhh mina
hän anta minulle
niin antoi minulle joo
antoi minule
Esimerkki 2: Indeksoitu anteeksi
Aiii!
1
teek-
An-
2
3
si!
4
5
Eetu: Anteeksi .hh hehehe .hh
Esimerkki 3:
Ilmiön ensiesiintymä – avain tärkeisiin teemoihin
• Kehys: puhutaan kotimaasta ja sinne jääneistä sukulaisista ja
kotieläimistä. Tunnelma on affektinen.
• Venäjänkielinen poika tuottaa ensimmäisen englanninkielisen ilmauksen.
• Tämän jälkeen englanti saa sijaa hänen puheessaan eräänlaisena
oppimisen apukielenä.
20 Radimir
21 Opettaja
22 Opettaja
23 Rolan
24 Ebba
25 Avustaja
26
27 Opettaja
28 Ebba
29 Avustaja
30 Eetu
31 Avustaja
32 Rolan
33 Avustaja
34 Opettaja
35 Avustaja
36 Ebba
37 Radimir
38 Opettaja
39 Radimir
40 Opettaja
41 Avustaja
42 Eimar
43 Avustaja
ja yksi isä (1.3) ja poro
yksi isä on sielä (vai)
POroo.
ÄHÄ hä hhh hähä (.) ähhh
poro hahaha
ohohhoo,
mikä on poro
a-haa
(a kust,) (.) näed see garderoob seal
mikä on poro
hirvi
eläin vai
ÄHHH
a::i
(täällä yks) heh heh
mheh heh heh
poro istme all
home eläin
mikä
home eläin
kotieläin MINkälainenen
kotieläin
minulla (.) minulla on karhu (.) minulla on karhu
poro:: kotieläimenä
Valmistavan opetuksen kehittäminen
• Opettajan ja oppilaan rooleissa tuotetaan erilaista kieltä.
• Valmistavasta ryhmästä puuttuu vertaisoppijan kielenkäyttömalli.
• Ekologisen viitekehyksen tukema päätelmä: kaikilla toiminnan tasoilla
epäsymmetriset rinnastukset ovat luonnollisia.
• Rakentavan epäsymmetrian mahdollisuus: toiselle kieltä, toiselle muuta
tukea pienryhmässä.
• Irti homogenisoidusta opetuksesta!
Tekeillä oleva väitös venäjänkielisen
oppijan suomen oppimisesta
• Yli-Piipari, Marjo: Venäjänkielisen alakoululaisen suomen kielen
kehittymisen alkuvaihe valmistavan luokan vuorovaikutustilanteissa, HY,
OKL
Pro graduja Long Second hankkeesta
Valmiit
• Gustafsson, M. 2014: ”Opettaja, saaks sanoa?” – pitkittäistutkimus suomi toisena kielenä -oppilaiden
oma-aloitteisesta suomen kielen käytöstä alakoulun perusopetukseen valmistavassa opetuksessa. Pro
gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja
kirjallisuuksien laitos.
• Henriksson, A. 2014: Oppilaiden reagointitavat epätäydellisiin vastauksiin suomi toisena kielenä oppitunnilla. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston Opettajankoulutuslaitos.
• Puonti, E. 2014
Tekeillä
• Järv, Marjaana: Vironkielisen suomen kielen oppijan suullisen kielitaidon kehittyminen: -ko/kö-kysymys.
Tallinna Ülikool.
• Kuusisto, Laura: Omistusrakenteet s2-oppijoiden kielessä alakoulun valmistavalla luokalla. Helsingin
yliopiston Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos.
• Nurme, Maili: Vironkielisen suomenoppijan kieltoverbin kehittyminen. Tarton yliopiston Viron kielen ja
kulttuurin laitos.
• Mattila, Anni: Konjunktioiden kehittyminen valmistavan luokan aikana, HY, OKL
• Pohjoismäki, Heidi: Materiaalien käyttö kielenoppimisen tukena (työnimi), HY, OKL
• Sistonen, Jenni: Vironkielinen suomenoppija suomen kieltorakenteita omaksumassa. Helsingin
yliopiston Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos.
Lähteitä
• Bronfenbrenner, U. 1977. Toward an experimental ecology of human development. American psychologist 32 (7), 513–531.
• Čekaitė, A. 2006. Getting started: Children’s participation and language learning in an L2 classroom. Linköping Studies in Arts and
Science No 350. Linköping: Department of Child Studies, Linköping University.
• Čekaitė, A. 2009. Soliciting teacher attention in an L2 classroom: Affect displays, classroom artefacts, and embodied action. Applied
Linguistics 30.1: 26–48.
• Ellis, N. C & Larsen-Freeman, D. 2006. Language emergence: Implications for applied linguistics—Introduction to the special issue.
Applied Linguistics 27 (4), 558–589.
• Ellis, N. C & Larsen-Freeman, D. 2009. Constructing a second language: Analyses and computational simulations of the emergence
of linguistic constructions from usage. Language Learning 59, 90–125.
• Halliday, M.A.K. 1994. An Introduction to Functional Grammar. 2nd edition. London: Edward Arnold.
• Larsen-Freeman, D. 1997. Chaos/complexity science and second language acquisition. Applied linguistics 18 (2), 141–165.
• Larsen-Freeman, D. 2012. Complex, dynamic systems: A new transdisciplinary theme for applied linguistics? Language Teaching
45.02, 202–214.
• Larsen-Freeman, D. & Cameron, L. 2008. Complex systems and applied linguistics. Oxford University Press.
• van Lier, L. 1997. Approaches to observation in classroom research. Observation from an ecological perspective. Edited by P. A.
Duff. Tesol Quarterly 31.4, 783–787.
• van Lier, L. 2000. From input to affordance: Social-interactive learning from an ecological perspective. Teoksessa J. P. Lantolf (toim.)
Sociocultural theory and second language learning. Oxford: Oxford University Press, 245–259.
• Merke, S. 2012. Kielen opiskelu ja tunteet. Affekti jäsentämässä opiskelijoiden aloittamia kysymyssekvenssejä vieraan kielen
oppitunneilla. Virittäjä 116 (2), 198–230.
• Norris, J. M., & Ortega, L. 2009. Towards an organic approach to investigating CAF in instructed SLA: The case of complexity.
Applied Linguistics, 30 (4), 555–578.
• Spoelman, M. & Verspoor, M. 2010. Dynamic patterns in development of accuracy and complexity: A longitudinal case study in the
acquisition of Finnish. Applied Linguistics 31 (4), 532–553.
• Tilma, C. 2014. The dynamics of foreign versus second language development in Finnish writing. Jyväskylä Studies in Humanities
233. Jyväskylä.
• Verspoor, M., De Bot, K. & Lowie, W. (eds.) 2011. A dynamic approach to second language development: Methods and techniques
(Vol. 29). John Benjamins Publishing.