TAPAUS TAKAMETSÄ Toiminnallinen metsälähettiläsvierailu Teksti: Kristiina Tiainen Kuvitus: Varpu Määttänen Sisällys: Lukijalle ........................................................................................3 Ympäristökasvatusta draaman keinoin .............................................. 4 Draaman ohjaamisesta .................................................................... 6 Ennakkotehtävät .............................................................................7 TAPAUS TAKAMETSÄ - TOIMINNALLINEN METSÄLÄHETTILÄSVIERAILU .............8 ALOITUS: Mennään metsään ............................................................8 AIHEEN KÄSITTELY: Tapaus takametsä ............................................ 10 LOPETUS: Miten tämä liittyy minuun? ........................................... 13 Liitteet ........................................................................................ 15 2 Lukijalle Luonto-‐Liitto järjestää kouluille maksuttomia ilmasto-‐, metsä-‐, peto-‐ ja Itämeri-‐teemaisia kouluvierailuja. Luonto-‐Liiton kouluttamat lähettiläät ovat vuosien varrella kiertäneet ympäri Suomea peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa pitämässä teemallisia oppitunteja. Metsäaiheiset kouluvierailut on suunnattu yläkoulujen 8.-‐ ja 9.-‐luokkalaisille. Metsälähettiläs-‐ vierailu tukee koulujen ympäristökasvatustyötä, lisää oppilaiden tietoisuutta metsäasioista sekä rohkaisee heitä osallistumaan omaa lähiympäristöään koskevaan keskusteluun. Kädessäsi on Luonto-‐Liiton uusi, toiminnallinen metsälähettiläsvierailumateriaali. Toiminnallisen kouluvierailuohjelman muoto on prosessidraama, jonka kehyskertomuksena on draamatarina erään kuvitteellisen 8.-‐luokkalaisen suhteesta omaan lähimetsäänsä. Ohjelman aikana saadaan tietoa metsistä sekä niiden hoidosta ja suojelusta draaman aidonkaltaisten tilanteiden myötä. Välillä herkistytään eläytymällä metsän rooliin sekä tarinan eri henkilöiden tilanteisiin ja tunteisiin. Koko kouluvierailuohjelman ajan pyritään houkuttelemaan oppilaita pohtimaan omia arvojaan ja asenteitaan saatuihin tietoihin ja tunteisiin pohjautuen. Lopuksi etsitään yhdessä vaihtoehtoisia ratkaisuja ja tuodaan aihe omakohtaiseen arkipäiväiseen toimintaan. Prosessidraaman myötä tehdyt harjoitteet voivat auttaa oppilaita löytämään uusia puolia niin itsestään, toisistaan kuin käsiteltävästä aiheesta. Draaman kautta opitut kommunikaatiotaidot (aktiivinen kuuntelu, itsensä ilmaiseminen, dialogi), tunnetaidot, yhteistyötaidot, kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisutaidot sekä epävarmuuden ja ristiriitaisuuksien sietäminen ovat juuri niitä taitoja, joilla nykypäivän haastavia ongelmia voidaan yhteisvoimin ratkaista. Tämä materiaali on laadittu osana EU:n Youth in Action -‐hanketta. Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella. Suomessa Youth in Action -‐ohjelman hallinnoinnista ja toimeenpanosta vastaa CIMO, joka on kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija-‐ ja palveluorganisaatio. Lämmin kiitos Jaana Hiltuselle ja Raquel Benmerguille draamatarinan kommentoinnista sekä isosta inspiraatiosta! Antoisia hetkiä metsädraaman parissa kaikille! 3 Ympäristökasvatusta draaman keinoin Kaikessa ympäristökasvatuksellisessa toiminnassa tavoitteena on ympäristövastuullisuus eli halu ja kyky osallistua ympäristöongelmien ratkaisemiseen. Ympäristövastuullisille henkilöille tutkitusti yhteisiä piirteitä ovat ympäristöherkkyys, ympäristöystävälliset arvot ja asenteet sekä tietoisuus ympäristöasioista. Tärkeitä ovat myös luottamus omiin kykyihin ja vaikutusmahdollisuuksiin sekä aidot konkreettiset kyvyt ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Näitä kaikkia ympäristövastuullisuuden osa-‐alueita voidaan vahvistaa draaman keinoin. Draaman maailmaan astuttaessa tehdään osallistujien kesken yhteinen draamasopimus. Sen myötä luodaan yhdessä arkinormeista poikkeava tila, jossa leikki ja heittäytyminen on sallittua. Tässä tilassa soveltavan draaman menetelmät antavat mahdollisuuden toisaalta irrotella luovasti ja toisaalta tutkia hankaliakin aiheita syvällisemmin eri näkökulmista. Draamaprosessin kautta koettu taide-‐elämys voi herkistää ja koskettaa arjen keskellä sekä pysähdyttää pohtimaan tunteiden nostattamia asenteita ja arvoja. Tällainen havahtuminen saattaa tarjota mahdollisuuden muutokseen kohti kestävämpiä elämäntapoja ja toimintaa. Draaman etuihin kuuluu myös se, että yhteisen draamasopimuksen myötä voidaan ottaa erilaisia rooleja ja kohdata toiset avoimesti ilman oman henkilöhistorian painolastia. Draamametodit työtapana voivat siis osaltaan edistää myös suvaitsevaisuutta ja ennakkoluulottomuutta. Arvopohjaisia asioita käsiteltäessä nimenomaan ennakkoluuloton toisen ihmisen kohtaaminen ja toisen eriävien mielipiteiden suvaitseminen ovat toiminnan ytimessä. Draaman avulla oppiminen perustuu siihen, että osallistujat vertaavat draaman myötä koettua maailmaa omaan arkitodellisuuteensa ja jäsentävät näin maailmankuvaansa uudelleen käyttäen hyväksi omia ja ryhmän muiden jäsenten aikaisempia kokemuksia ja tietoja. Kokemuksellisen oppimiskäsityksen mukaan jokainen oppija tuo oppimiseen mukanaan omat ainutlaatuiset kokemuksensa, jotka parhaimmillaan monipuolistavat ja laajentavat oppimisen kohteena olevia asioita. 4 Tärkeä osa ympäristövastuullisuuteen kasvamista on rohkaistua ilmaisemaan omia ajatuksiaan ja mielipiteitään. Draaman avulla voidaan turvallisesti kokeilla omien mielipiteiden muodostamista, erilaisissa ristiriitaisissa tilanteissa toimimista sekä konkreettisia vaikuttamisen keinoja. Kun asettuu itse kehollaan ja äänellään tekemään, itseilmaisu rohkaistuu ja kehittyy kuin huomaamatta. Draamametodit voivatkin vahvistaa nuorten itsetuntoa ja auttaa uskomaan omiin kykyihin vaikuttaa. Tekemisen ja kokeilemisen myötä nuorten kyvyt ja mahdollisuudet toimia kasvavat myös aidosti, jolloin myös valtautumisen prosessi etenee. Yksi tämän kouluvierailun tärkeimmistä tavoitteista onkin oppilaiden kannustaminen aktiiviseen kansalaisuuteen eli vaikuttamaan omaa elämäänsä koskeviin asioihin, kuten oman lähiluonnon kohtaloon. Sosiokulttuurisen innostamisen idean mukaan ihmisyys on kykyä dialogiseen eli vastavuoroiseen suhteeseen maailman kanssa. Ihminen on lähtökohtaisesti luova, itseään toteuttava ja kulttuuriaan uudistava. Pohja-‐ajatuksena innostamisen ja soveltavan draaman kanssa työskentelyssä on pyrkimys antaa ihmiselle tilaa sekä kuulluksi tulemisen mahdollisuus. Tämän kouluvierailuohjelman muodoksi valikoitui prosessidraama eli draamatarina. Prosessidraamassa ohjaaja ja oppilaat luovat yhdessä fiktiivisen tarinan, joka etenee erilaisten osallistavien harjoitusten avulla tehden näin tarinan maailman näkyväksi. Ryhmän jäsenet toimivat sekä tarinan kertojina että henkilöhahmoina, jolloin oppilaat saavat tilanteesta omakohtaisen kokemuksen useammasta eri näkökulmasta. Prosessidraamassa keskeisiä ovatkin nimenomaan ristiriitaiset ja jännitteitä sisältävät tilanteet. Näissä tilanteissa opitaan toimimaan yhdessä pyrkimättä kuitenkaan yhteisymmärrykseen niiden ratkaisuissa. Prosessidraamassa kaikki läsnäolijat ovat osallistujia; ulkopuolisia katsojia ei ole. Osallistujilta ei vaadita mitään aiempaa kokemusta draamatyöskentelystä. Lähteet: Hiltunen, Jaana & Konivuori, Heli 2005: Vihreä draama Ventola, Marja-‐Riitta & Renlund, Micke (toim.) 2005: Draamaa ja teatteria yhteisöissä 5 Draaman ohjaamisesta Ohjaajan tärkein ominaisuus on innostuneisuus aihetta kohtaan. Innostus tarttuu, kun kouluun saadaan motivoitunut vierailija, joka tulee pitämään tuntia itselleen tärkeästä aiheesta. Ohjaaja välittää omia ympäristömyönteisiä arvojaan ja asenteitaan oppilaisiin omalla esimerkillään. Draaman ohjaajalla on etupäässä johdattelijan rooli. Tarina on runko, jonka puitteissa oppilaat luovat ryhmästä lähtevää tietotaitoa jakamalla toisilleen elämyksen ja oppimiskokemuksen. Kouluvierailuohjelman pääasiallinen tarkoitus on houkutella oppilaita pohtimaan omia arvojaan ja asenteitaan sekä kokemaan, että heillä itsellään on kyky vaikuttaa. Tämä tarkoittaa, että myös ohjaustilanteen tulisi olla mahdollisimman dialoginen eli vastavuoroinen. Ohjelman myötä ryhmästä saattaa esimerkiksi nousta yllättäviäkin tarjouksia tai ehdotuksia, jolloin niitä ei saa ohittaa. Kaikkien ajatusten ja kommenttien tulee olla aidosti sallittuja, eli ne tulee huomioida jollakin tapaa. Ohjaajan vastuulla on kuitenkin ryhmän johdattaminen turvallisesti tarinan vaiheiden läpi niin, että aikaa jää myös ratkaisujen pohdintaan. Yksi ohjaajan keskeisistä tehtävistä on siis pitää aikataulusta huolta. On tärkeää, että ohjaaja kokee olonsa kotoisaksi ohjaamansa tarinan parissa. Ohjelmaa saa siis mieluusti muokata itsensä näköiseksi, jos jokin harjoitus tai sanavalinta ei tunnu omaan suuhun sopivalta. Jotta ohjaaja voisi ohjaustilanteessa olla rento ja nauttia tekemisestään, kannattaa vierailuun valmistautua hyvissä ajoin. Ennen kouluvierailua ohjaaja on yhteydessä luokan opettajaan ja sopii vierailuun liittyvistä asioista. Onnistuneen vierailun kannalta on hyvä antaa ohjelman ja sen sisällön hiukan hautua mielessään, jotta aikaa jää myös mahdollisten omien kysymysten heräämiseen. On kuitenkin syytä muistaa, että vaikka hyvä valmistelu on tärkeää, myös improvisaatiolle kannattaa jättää hieman tilaa! Yhteysopettajan kanssa sovittavat asiat: Ennen vierailua tehtävät valmistelutyöt: • Oppilasmäärä, luokka-‐aste ja • Tarvittavien materiaalien ja oppitunti. rekvisiitan hankinta. o Ohjelmassa voi käyttää • Muut mahdolliset asiat, joita luokasta sellaista rekvisiittaa, jota on hyvä tietää ennakkoon. sattuu kotoa löytymään • Kaksoisoppitunti tulee voida pitää (hattuja, kravatteja, pipoja, yhteen ilman välituntia (90 min). silmälaseja, liivejä, huiveja • Luokkahuoneessa tulee saada jne). työnnettyä pulpetit sivuun. o Jokaiselle roolihahmolle tulee • Luokkahuoneesta tulee löytyä muut varata jokin oma merkki. tarvittavat välineet (liitutaulu tms., • Kehystarinan ulkoa opettelu niin, että kaiuttimet, videotykki). sen kertominen onnistuu suurin • Opettajan tulee olla läsnä piirtein omin sanoin. Lunttilappua voi kouluvierailun aikana mm. työrauhan toki käyttää muistin tukena. varmistamiseksi. • Omien hahmojen eli metsurin ja • Yhteysopettajan puhelinnumero. kunnanjohtajan kokeileminen • Ennakkotehtävä – ei pakollinen. etukäteen. Millaiset hahmot ohjaaja haluaa näistä kahdesta luoda? 6 Ennakkotehtävät Opettajalle voi halutessaan lähettää ennakkoon pohdittavaksi kouluvierailun teemaan virittävän tehtävän. Ennakkotehtävä ei ole välttämätön ohjelman onnistumisen kannalta, mutta se johdattelee luokan metsäkysymysten äärelle ja helpottaa näin draamatarinan aihepiiriin heittäytymistä kouluvierailun aikana. Ennakkotehtäväksi sopii esimerkiksi jokin seuraavista: 1. Jaa luokan liitutaulu kahteen yhtä suureen osaan ja pyydä oppilaita keräämään toiselle puolen taulua vanhan monimuotoisen metsän ja toiselle talousmetsän tuntomerkkejä. Tehtävän voi toteuttaa piirtämällä. Keskustelkaa vanhan metsän merkityksestä. (Kesto yhteensä 5–15 min.) 2. Tehkää luokan kanssa lyhyt retki koulun lähimetsään ja tutkikaa sen moni-‐ muotoisuutta Luonto-‐Liiton yksinkertaisten tehtävien avulla: www.luontoliitto.fi/materiaalit/verkkojulkaisut/monimuotoisuus.pdf. (Kesto yhteensä 30–60 min.) 3. Katsokaa yhdessä Metsän tarina -‐elokuva (ohjaus Ville Suhonen ja Kim Saarniluoto) ja keskustelkaa vanhan metsän merkityksestä. (Kesto yhteensä noin 90 min.) Hyvää taustatietoa metsistä: Savisaari, Hanna (toim.) 2006: Metsän ääni – Luonto-‐Liiton opas metsiin ja metsien suojeluun (www.luontoliitto.fi/metsa/kuvat/Metsan_aani.pdf) 7 TAPAUS TAKAMETSÄ - TOIMINNALLINEN METSÄLÄHETTILÄSVIERAILU Kesto: 90 min Kohderyhmä: Yläkouluikäiset Ryhmäkoko: 6–24 oppilasta Tarvikkeet koululla: • tarpeeksi tilaa – esim. luokkahuone, josta saa pulpetit sivuun • videotykki ja kaiuttimet • fläppi-‐ tai liitutaulu & tusseja tai liituja. Tarvikkeet ohjaajalla mukana: • metsäkuvat (PowerPoint) • metsänäänet (MP3) • jokin sopiva musiikkikappale (esim. Soul Captain Band: Suurempi puu) • paikallislehden juttu • roolimerkit 10 kpl (hattuja, kravatteja, silmälaseja, liivejä, kompassi tms.) • roolikortit (ks. liitteet) • käpy, oksa tms. • Luonto-‐Liiton esitteitä. Opettajan on oltava kouluvierailijan pitämällä tunnilla läsnä koko vierailun ajan. Opettaja voi olla mukana tuntia sivusta seuraten tai keskusteluun ja harjoitteisiin osallistuen. Tästä kannattaa sopia etukäteen. Alkuvalmistelut Ennen oppilaiden saapumista luokkaan ohjaaja voi laittaa metsänääniä soimaan ja heijastaa taustalle vaihtuvia metsäkuvia videotykiltä. Äänet ja kuvat eivät ole välttämättömiä, mutta auttavat luomaan tunnelmaa. Pulpetit siirretään sivuun. Aloitetaan piirissä istumalla. Ohjaaja esittelee itsensä ja Luonto-‐Liiton lyhyesti ja kertoo, miksi tekee metsävierailuja. Sitten ohjaaja kertoo vierailun kulusta ja pelisäännöistä: v Tunnilla tutkitaan metsäaihetta, tarkemmin ottaen lähimetsiä ja niiden merkitystä. Tehdään pienryhmissä erilaisia toiminnallisia ja ilmaisun harjoitteita. v Harjoitteiden tekeminen onnistuu kaikilta; ei ole oikeaa tai väärää tapaa tehdä. v Vierailusta saa irti sitä enemmän, mitä rohkeammin on mukana. v Avoin ja hyväksyvä ilmapiiri on tärkeä, kaikkia mielipiteitä kunnioitetaan. Ohjaajan kanssa ei tarvitse olla samaa mieltä. v Ohjelman kesto on 90 minuuttia yhteen putkeen. Taukoja ei pidetä. v Puhelimet laitetaan äänettömälle ja reppuihin. 8 ALOITUS: Mennään metsään 15 min Karhumyyrä-‐venyttely Seistään piirissä ja venytetään kädet korkealle ilmaan niin pitkälle kuin saadaan. Karhu on nukkunut monta kuukautta pesässään, ja nyt herätessään se haluaa venytellä mahdollisimman suuresti. Seuraavaksi otetaan mahdollisimman pieni asento aivan kyykyssä kädet polvien ympärillä. Naamankin voi laittaa ruttuun niin kuin myyrä, joka kulkee maan alla eikä halua saada multaa suuhunsa. Sitten vaihdetaan taas karhuun. Nyt voi avata silmät ja suunkin niin isoksi kuin mahdollista. Sitten vuorotellaan nopeammin, niin että tulee lämmin: myyrä, karhu, myyrä, karhu! Ilves ja kauriit Seistään piirissä. Ohjaaja pyytää osallistujia valitsemaan ryhmästä kaksi henkilöä. Muille ei kerrota, kenet kukin valitsee. Ohjaajaa ei saa valita. Eläydytään ilvekseksi, joka väijyy näitä kahta valittua kaurista. Miten ilvekset liikkuvat? Yritetään siis liikkua salakavalasti ja vaanien! Kun ohjaaja sanoo hep, lähdetään liikkeelle ja yritetään pysyä yhtä kaukana molemmista kauriista niin, ettei kumpikaan pääse karkuun. Lopuksi ohjaaja voi kehottaa ilvestä nappaamaan toisen kauriin kiinni. Teerikukot soitimella Palataan takaisin piiriin. Ohjaaja pyytää jälleen osallistujia valitsemaan kaksi uutta henkilöä ryhmästä. Eläydytään nyt soitimella olevaksi teerikukoksi, joka haluaa seistä aivan suon keskipisteessä. Otetaan hyvä kukkoileva ryhti! Liikutaan kuin oltaisiin koko suon komeimpia kukkoja! Kun ohjaaja sanoo hep, lähdetään liikkeelle ja yritetään pysyä näiden kahden valituksi tulleen kilpailevan teerikukon välissä. Mielipidejanat ja haastattelut Tehdään tilan poikki näkymätön mielipidejana, johon asetutaan seisomaan siihen kohtaan mikä on oma mielipide suhteessa annettuihin väittämiin. Toisessa päässä huonetta on “täysin samaa mieltä” ja toisessa “täysin eri mieltä”. Väliin tulevat kaikki harmaan sävyt. Nyt haetaan ihan omaa mielipidettä, eli ei tarvitse mennä kaverin viereen. Välillä ohjaaja voi ottaa käteensä kuvitteellisen mikrofonin ja käydä haastattelemassa muutamia ääripäiden edustajia tai sellaisia, jotka haluavat kommentoida valitsemaansa paikkaa. Väitteet: • Suomalaisilla on erityinen suhde metsään. • Minulla on erityinen suhde metsään. • Metsien suojelu on myös ihmisen suojelua. • Pyrin käyttämään paperia mahdollisimman säästäväisesti. (Tässä ohjaaja voi kysellä ”mikrofoninsa” kanssa paperinsäästövinkkejä) Patsaat Mietitään yhdessä, miksi metsät ovat tärkeitä. Mikä on metsien merkitys? Mitä metsistä saadaan? Mikä on metsän arvo? Ohjaaja kirjoittaa ajatukset ylös taululle. Lähdetään sitten kävelemään tilassa musiikin tahtiin. Kun ohjaaja pysäyttää musiikin ja huutaa jonkin taululle kirjoitetun asian, muodostetaan sanattomasti viereisten kahden tai kolmen henkilön kanssa patsas, joka kuvaa kyseistä metsän tärkeää tehtävää. 9 v Tavoite: Lämmitellään kehoa ja lisätään sitä kautta uskallusta käyttää omaa kehoa monipuolisesti. Harjoitellaan jo hieman roolin ottoa eläytymällä helppoihin hahmoihin, kuten eläimiin. Virittäydytään miettimään omaa suhdetta metsään. AIHEEN KÄSITTELY: Tapaus takametsä 45 min v Istutaan piirissä lattialla. v Draamasopimus: Draamatarinassa välillä ohjaaja ja välillä oppilaat eläytyvät johonkin rooliin. Draamamerkki viestii, että joku on roolissa eikä ilmaise silloin omia vaan roolihahmon mielipiteitä. v Keksitään päähenkilölle ja hänen kaverilleen yhdessä nimet (tässä Olivia ja Peter). 25 min Millainen metsä? Ohjaaja aloittaa tarinan: “Tässä tarinassa tutustumme 8.-‐luokkalaiseen Oliviaan. Hän asuu pienessä kaupungissa pientaloalueella keltaisessa rivitalossa. Aivan hänen kotinsa takapihalta alkaa metsäalue, joka rajautuu pieneen järveen. Joka aamu Olivia kävelee takametsän läpi bussipysäkille ja matkustaa kouluun. Takametsän läpi kulkee myös lyhin oikoreitti Olivian parhaan kaverin Peterin luo. Oikoreittiä kulkiessa täytyy kuitenkin hypätä metrin levyisen puron yli ja välillä kengät kastuvat, joten aina Olivia ei valitse tätä reittiä. Satunnaisen ohikulkijan mielestä tämä tavallinen takametsä saattaa ehkä näyttää mitättömältä, mutta Olivialle se on kaikkein tärkein paikka, sillä hän on liikkunut siellä aivan pikkulapsesta lähtien.” Keskustelu: Millainen metsä tämä on? Jos metsä on oikein vanha ja monipuolinen, mitä siellä voisi kasvaa? Keväällä? Kesällä? Syksyllä? v Tavoite: Otetaan tarinan metsä omaksi luomalla se itse. Still-‐kuvat Muodostetaan ryhmissä (3–4 hlö) liikkumattomia still-‐kuvia Olivian muistojen albumiin tärkeistä hetkistä, joita hän on varttuessaan metsässä kokenut. Viimeisimmät nuoruuden kuvat ovat varmaan kännykkäkameran kuvia. Jokainen ryhmä tekee yhden kuvan. Kuvat voivat olla mukavia tai ikäviä hetkiä lapsuudesta tai nuoruudesta. Ohjaaja esittelee Olivian ja Peterin roolimerkit. Kaikkien ei tarvitse esittää ihmisiä, vaan osa voi olla vaikka kiviä tai puita. Pienen harjoittelun jälkeen katsotaan yhdessä kaikkien ryhmien kuvat. Yleisön kannattaa sulkea silmät aina kuvien välissä ja avata ne vasta, kun vuorossa oleva ryhmä huutaa: ”Valmis!” 10 v Tavoite: Eläydytään päähenkilön Olivian hahmoon ammentamalla omasta kokemusmaailmasta metsäisiä aktiviteetteja. Samalla huomataan, kuinka monipuolista tekemistä metsästä löytyy ja havaitaan lähimetsän merkitys. Paikallislehti Palataan takaisin piiriin ja tarina jatkuu: “Eräänä päivänä Olivialla ja Peterillä on ollut tärkeä matikan koe. Olivialla koe ei ole mennyt kovinkaan hyvin, Peterillä taas vähän paremmin. He ovat kuitenkin molemmat tyytyväisiä, että koe on nyt ohi. Kokeen jälkeen Olivia ja Peter menevät iloisin mielin kahvilaan hengailemaan. Kahvilassa he huomaavat pöydällä lojuvan paikallislehden otsikon: “Metsistä kipeästi kaivattuja tuloja kunnalle – Hiisikallion takametsä hakataan.” Ohjaaja heittää uutisen piirin keskelle. Yksi oppilaista voi lukea uutisen. Uutisen voi samalla myös heijastaa seinälle. Keskustelu: Mitä Olivian ja Peterin mielessä mahtoi liikkua, kun he lukivat uutisen? v Tavoite: Yllättävä käänne eli koukku, joka saa osallistujat kiinnostumaan tarinasta. Esitellään konfliktitilanne. Olivian uni “Matkalla kahvilasta kotiin Olivia kulkee takametsän läpi, kuten aina. (Ohjaaja voi kuvailla, millaisten paikkojen ohi Olivia kävelee käyttäen niitä elementtejä, joita syntyi ensimmäisessä ryhmäkeskustelussa.) Hän on uutisesta vähän hämillään. (Käytetään sanoja, joita nuoret itse tarjosivat keskustelussa.) Olivia huomaa, että jalat kuljettavat häntä kuin huomaamatta kohti hänen lapsuutensa suosikkipaikkaa metsässä – jättimäiselle kiipeilykivelle. Lapsuuden iso kivi ei näytäkään enää yhtä järkälemäiseltä kuin pienenä, ja sille kiipeäminenkin onnistuu nyt ihan parilla askeleella. Kiven päällä kasvaa pehmeä kerros seinäsammalta, ja keväinen aurinko paistaa oksiston läpi mukavan lämpimästi. Ei kulu aikaakaan, kun Olivia nukahtaa kivelle metsän rauhoittavat äänet korvissaan. “ • Tehdään metsän äänimaisema silmät kiinni piirissä istuen. Ohjaaja neuvoo aluksi, että ääntä voi tuottaa sekä suullaan että kehollaan. Ohjaaja antaa ryhmän itse päättää, milloin äänimaisema tulee päätökseen. • Sitten katsotaan Olivian uni. Jokainen voi valita, millainen puu haluaa olla ja missä haluaa kasvaa. Tehdään tilaan metsä seisten kaikki puina silmät kiinni ja toistetaan äsken harjoiteltua äänimaisemaa. • Ohjaaja roolissa metsurina (roolimerkki) keskeyttää metsänäänet moottorisahan äänellä ja merkitsee kaadettavat puut koskettamalla. Hän jättää vain muutaman puun pystyyn. Metsuri kertoo puita merkitessään faktoja harjoittamastaan metsänhoitotavasta: “Drnnn, drnnn. Jaa, se on päätehakkuu eli mehtää vaan sitten matalaks! Perinteisellä tyylillä kaikki maan tasalle ja hakkuutähteet kantoineen polttoon ja energiaksi. Pitääpä muistaa jättää ne pari lakisääteistä runkoa pystyyn, ettei tule sitten sanomista.” • Ohjaaja tulee pois roolista ja kertoo, että kaadettujen puiden tulee mennä sivuun. Nyt jäljelle jääneet puut yrittävät muodostaa saman äänimaiseman uudelleen. 11 Palataan takaisin piiriin ja keskustellaan: Miltä tuntui olla puuna metsässä? Miltä jäljelle jäävistä puista tuntui? Kuka ajaa kasvien ja eläinten asiaa, niillä kun ei ole omaa ääntä mielipiteensä ilmaisuun? Onko avohakkuille olemassa vaihtoehtoja? v Tavoite: Eläydytään metsän tunnelmaan äänien avulla. Kuvitellaan, miten metsä katoaa ja muuttuu hakkuuaukioksi, mistä äänetkin ovat kadonneet. Voidaan myös keskustella avohakkuun ja jatkuvan kasvatuksen eroista. 20 min Tiedotustilaisuus “Kuten paikallislehden uutisessa luki, seuraavana päivänä kunnantalolla järjestetään tiedotustilaisuus.“ • Ohjaaja jakaa pienryhmille (2–3 hlö) näkökulmakortit ja hahmojen roolimerkit. Ryhmät keskustelevat ensin hetken keskenään siitä, millaisia kysymyksiä tai väittämiä heidän roolihenkilöllään voisi aiheesta olla, ja päättävät sitten, kuka edustaa heidän hahmoaan tiedotustilaisuudessa. Muut voivat auttaa ja kuiskailla neuvoja vieressä. • Ohjaaja roolissa kunnanjohtajana (roolimerkki) avaa tiedotustilaisuuden saapumalla paikalle: “Tervetuloa tähän tiedotustilaisuuteen! Minä olen Kimmo Kunnanisä, ja tänään keskustelemme Hiisikallion takametsän hakkuusta.” Kunnanjohtaja johtaa keskustelua kertoen, että ryhmien edustajat saavat puheenvuoron viittaamalla. Aina puheenvuoron aluksi on syytä esitellä itsensä. Ohjaaja yrittää johdattaa hahmot väittelyyn. Mikäli väittelyä ei synny, kunnanjohtaja voi itse sanoa muutaman provokatiivisen väittämän, kuten: “Kyllähän kaikki toivovat kuitenkin uutta ostoskeskus-‐palvelutaloa tähän kuntaan”, tai “Kaikki ovat varmasti yhtä mieltä siitä, että tällaiset turhat joutomaat tulee välittömästi lyödä rahoiksi”, tai “Ei täällä voida jokaista ötökkää ja möngertäjää ruveta suojelemaan!” Kun jokainen hahmo on saanut vähintään kerran sanoa sanottavansa, kunnanjohtaja lopettaa tilaisuuden sanomalla: “Kiitos mielenkiinnostanne, tiedotustilaisuus on päättynyt.” v Tavoite: Eri intressiryhmien kantojen esiin tuominen. Harjoitellaan oman mielipiteen ilmaisemista ja perustelemista. 12 Pois roolista Palataan piiriin ja tullaan pois roolista ravistelemalla kehoa hetki. Lisäksi kätellään jompaakumpaa vierustoveria ja kerrotaan oma nimi ja lempiruoka. Näin muistetaan, keitä ollaan, eikä rooli unohdu päälle. LOPETUS: Miten tämä liittyy minuun? 30 min 20 min Miten minä voin vaikuttaa? “Tähän päättyi tarinamme. Tämä oli keksitty tarina, mutta valitettavasti vastaavanlaisia tilanteita tapahtuu myös oikeasti. Jollekin ihmiselle tärkeä metsä aina välillä kaadetaan. Metsiä kaadetaan joko siksi, että puuaines halutaan myydä ja saada rahaa, tai koska metsän paikalle halutaan rakentaa jotakin.” Tehdään ryhmissä (3–4 hlö) liikkuva kuva aiheesta: Jos sinun oma lähimetsäsi olisi uhattuna, kuka/ketkä voisivat ryhtyä toimiin metsän pelastamiseksi ja miten? • Mikä voisi olla ensimmäinen askel, jolla muutos saataisiin alulle? Keneen tulee vedota? Miten? • Kuvassa saa olla liikettä ja ääntä, ehkä jopa muutama repliikki. • Pienen harjoittelun jälkeen katsotaan kuvat samaan tapaan kuin still-‐kuvat, sulkien silmät aina kuvien välissä. Tarvittaessa ohjaaja voi pyytää repliikkejä tai ajatusääniä koskettamalla hahmoja olkapäähän, jos kuva ei muuten aukea yleisölle. Kuvien jälkeen ohjaaja kerää liitu-‐ tai fläppitaululle ajatuksia: Mitä kaikkia vaikuttamisen keinoja tässä nähtiin? Mitä muita keinoja on vaikuttaa? Mitkä eri tahot voivat vaikuttaa lähimetsien kohtaloon? 13 • Ohjaaja voi varmistaa, että jokaiselta kolmelta yhteiskunnan sektorilta löytyy jotain vaikuttamisen keinoja: valtiollinen eli julkinen sektori, taloudellinen eli yksityinen ja kansalaisyhteiskunta eli ns. kolmas sektori. Mitkä näistä listatuista vaikuttamisen keinoista ovat mahdollisia yläkouluikäiselle? v Tavoite: Pohditaan ja ideoidaan yhdessä kansalaisvaikuttamisen kanavia ja keinoja. Aktiivisen kansalaisuuden ja yhteistyön merkityksen esiintuominen. 10 min Mitä jäin pohtimaan? Vierailun lopuksi istutaan takaisin piiriin ja tehdään jossain muodossa pieni fiilis-‐ ja lupauskierros: “Tehdään lupaus metsän puolesta. Mitä konkreettista sinä aiot tehdä metsien hyväksi? Teko voi olla jokin pieni arkinen asia, sillä pienet teot kasautuvat ajan myötä suuriksi. Kun sinä näytät lähipiirillesi hyvää esimerkkiä, myös muut alkavat tehdä hyviä tekoja, ja sillä on jo iso vaikutus. Lupaa jotain konkreettista ja kerro, miten ja milloin aiot lupauksesi toteuttaa.” Valitse yksi seuraavista vaihtoehdoista jäljellä olevasta ajasta riippuen: • Jos on kiire: Iso paperi ja kyniä piirin keskelle. Kirjoitetaan lupaukset yhteiselle paperille ja jätetään luokan seinälle. • Jos on kiire: Tuija Toimittaja tulee haastattelemaan oppilaita työpajasta. ”Millaisen sitaatin haluaisit sanoa tästä työpajasta? Mikä jäi päällimmäiseksi mieleen?” Yksi lause riittää vastaukseksi. • Jos on aikaa: Käpy tms. kiertää ringissä ja jokainen kertoo vuorollaan, mitä jäi pohtimaan. Tai: yksi oivallus koetusta ja lupaus metsän hyväksi. Sillä, jolla on käpy kädessään, on myös puheenvuoro. Muut kuuntelevat rauhassa. • Jos on aikaa: Hetken merkitseminen. “Mene tilassa paikkaan, jossa koit jonkin oivalluksen tämän työpajan aikana. Kun ohjaaja koskettaa olkapäätäsi, kerro yhdellä lauseella oivalluksestasi tai siitä, mitä jäit pohtimaan.” v Tavoite: Varmistetaan, että jokainen saa vielä lopuksi äänensä jollakin tapaa edes hetkeksi kuuluviin. Lupauksen tekeminen vie koetun mukaan omaan elämään ja arkeen. 14 Liitteet PAPERINKULUTUKSESTA Muutamia tapoja vähentää omaa paperinkulutusta: v Ei mainoksia, kiitos! -‐tarra oveen tai postilaatikkoon v oma kankainen kauppakassi mukaan ostoksille v tulostaminen paperin molemmin puolin ja kaksi sivua arkille v kankainen käsipyyhe paperisten sijaan v ei kertakäyttöastioita v mahdollisimman vähän pakatut tuotteet v kirjasto lehtien lukemiseen ja kirjojen lainaamiseen v kierrätyspaperi vessassa, postikorteissa, kansioissa, tulostuksessa jne. v nestekartonkipakkaukset kiertoon. v 1 kg sanoma-‐ tai aikakauslehtipaperia vaatii 100 kg luonnonvaroja: 65 kg vettä, 30 kg ilmaa ja 3 kg puuta sekä apukemikaaleja. v Suomalaiset kuluttavat paperia vuodessa 200 kg henkilöä kohden. METSÄN ARVO v Itseisarvo v Elämää ylläpitävä mekanismi o fotosynteesi o veden kierto o energian kierto o biodiversiteetti v Resurssi o puuntuotanto § sellu/paperi § energiakäyttö § sahatavara/puumateriaali o riista, marjat, sienet, yrtit o luontomatkailu 15 v Virkistyskäyttö o lähimetsät o retkeily o luonnonharrastus o luontoliikunta o leikkipaikka o metsän hyvinvointivaikutukset § fyysiset § psyykkiset v Luovuuden lähde v Pyhä paikka Tuija Toimittaja Paikallisuutisista • • • Paikallisen metsänhoitoyhdistyksen edustaja Pitää kunnan taloudellista kehitystä tärkeänä. Uskoo, että uusi ostoskeskus-palvelutalo tuo kuntaan kaivattuja työpaikkoja. Huolissaan kunnan hyvin korkeasta työttömyysprosentista (17%). • • • Kannattaa metsänhoidossa tehokasta perinteistä avohakkuumenetelmää. Tietää, että takametsän hyvästä hakkuukypsästä puustosta kunta tienaa noin 10 000 € per hehtaari. Korostaa, että karuilla kasvupaikoilla viihtyvä mänty kasvaa tukkipuun mittoihin Etelä-Suomessa 80 vuodessa – eli kyse on kuitenkin uusiutuvasta luonnonvarasta! Mieti, mikä on pääviestisi ja miten perustelet oman kantasi! Mieti, mikä on pääviestisi ja miten perustelet oman kantasi! Eläkeläinen • • • Haltioissaan uudesta ostoskeskus-palvelutalosta! Toivoo, että sen yhteyteen tulee myös uimahalli! Huolissaan kunnan terveyspalveluiden näivettymisestä. Harmittelee, että pieni eläke riittää vain kuuteen käyntiin viereisen kunnan uimahallissa. Perhepäivähoitaja • • Mieti, mikä on pääviestisi ja miten perustelet oman kantasi! Mieti, mikä on pääviestisi ja miten perustelet oman kantasi! • Huolissaan lähimetsänsä puolesta. Toimii perhepäivähoitajana kodissaan takametsän liepeillä ja vie hoitolapsia lähes joka päivä metsään leikkimään. Marjastaa ja sienestää myös itse takametsässä. 16 Luontovalokuvaaja Paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen edustaja Epäilee, että takametsän ranta-haavikossa saattaa pesiä liito-orava (Pteromys volans), joka on Suomessa vaarantunut, luonnon-suojelulain nojalla rauhoitettu laji. Valokuvasi liito-oravan papanoita viime syksynä erään vanhan haavan juurella. Haluaisi intohimoisesti saada kuvan liito-oravasta, mutta ei ole vielä ikinä onnistunut näkemään tätä arkaa ja harvinaista yöliikkujaa. • • • • Korostaa, että kyseessä on vanha ja siksi luontoarvoiltaan arvokas metsä; paljon hyvää lahopuuta, jossa monet harvinaisetkin lajit viihtyvät. Tietää, että takametsän moni-muotoisuus heikkenee dramaattisesti, mikäli metsää aletaan hoitaa eli harvennushakata ja vanhoja lahopuita poistetaan – avohakkuista puhumattakaan. Mieti mikä on pääviestisi ja miten perustelet oman kantasi! Matkailuyrittäjä • • Mieti mikä on pääviestisi ja miten perustelet oman kantasi! Vie turisteja kalastamaan takametsään rajautuvalle järvelle. Tuntee hyvin jatkuvan kasvatuksen menetelmän ja on sen puolestapuhuja. Jatkuva kasvatus: hakkuilla poimitaan metsästä vain järeimmät tukkipuut sekä huonolaatuiset puuyksilöt. Hyvälaatuiset, vielä kasvussaan olevat puut sääste- tään, samoin tai-met. Avohakkuita ei ekologisiin ja taloudellisiin perusteisiin nojautuen tehdä Mieti, mikä on pääviestisi ja miten perustelet oman kantasi! 17 18