HALPAMAAT - Sanomapaino
TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton jäsenten äänenkannattaja numero 5 /2015 RONNY NORRGÅRD ON TEAM-VAALIN ÄÄNIKUNINGAS >> 3 VAALILIITTO A ETENI 6 %:LLA KEMIANALOILLA >> 6 LIITTOKOKOUS: VAIN KOLMANNES NAISEDUSTAJIA >> 7 ÄÄNIHARAVIEN MENESTYKSEN SALAISUUDET ANNALA HAASTAA >> 8–9 HALPAMAAT >> 16–17 TEAM-vaalin kaikkien ehdokkaiden äänimäärät >> 18–21 2 Intiim nro 5 TEAMista nähtynä PROTESTOIMME Forcit irtisanoi ja palkitsi omistajat – taas T EAMin kautta aikain ensimmäinen vaali on nyt takana. Vaali oli massiivinen ja raskaskin operaatio, jonka intensiivisin vaihe kesti neljä kuukautta. Todellisuudessa vaali heijastui liiton tekemisiin vuoden verran. Oli hyvä, ettei samaan aikaan osunut sopimusneuvotteluja. Vaaliliitto A (TEAMin demarit ja sitoutumattomat) keräsi 9781 ääntä ja vaaliliitto B (TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat) 3 556 ääntä. Prosentteina jako on 73,3 % / 26,7 %. Liittokokouspaikoista A sai 117 ja B 38, prosentteina jako on 75,48 / 24,52. A:lla on liittokokouksessa siis määräenemmistö. Vaaleissa tapahtui merkittäviä kannatussiirtymiä, joista tarkemmin sivuilla 6–7. Vertailu on kokonaisuudessaan hankalaa ja mahdotontakin, sillä graafisen alan kolmessa vaalipiirissä ei koskaan aiemmin ole käyty suhteellista valtakunnallista vaalia. Kemianalojen osalta vertailua voidaan tehdä, koska Kemianliitossa oli vaalit vuonna 2008. Kemianaloilla vaaliliitto A eteni runsaan kuuden %-yksikön verran. Vaaliliitto B:n vetäjä on arvioinut, että keskeinen syy tappioon oli määrällinen epäonnistuminen ehdokasasettelussa kemian kolmessa suurimmassa vaalipiirissä. Arvio lienee oikea. Muitakin syitä kannatussiirtymille varmaan on. TEAM on alusta asti ollut koroste- KANNATAMME Eettisyys voitti bisneksen, hyvä Finlayson! ! INTIIM NRO 6 ilmestyy keskiviikkona 27.5.2015. Lehteen tarkoitetun materiaalin pitää olla toimituksessa viimeistään perjantaina 15.5.2015. INTIIM NR 6 utkommer onsdagen 27.5.2015. Material avsett till tidningen bör vara på Intiims redaktion senast fredagen 15.5.2015. ISSN-0450-3163 6.5.2015 TEAM-vaali oli iso operaatio Räjähdysaineita valmistava Forcit antoi potkut alkuvuodesta n. 20:lle. Pääosa vähennyksistä kohdentui Vihtavuoreen. Samansuuruisia saneerauksia oli viime ja edellisenäkin vuonna. Forcitin työväellä menee siis huonosti. Samaa ei voi sanoa yhtiön hallituksesta ja omistajista. Forcitin hallitus esittää, että osinko viime vuodelta olisi 30 euroa /osake. Kun osakkeita on 198 800, niin osinkoihin kuluu n. 5,9 milj. euroa. Yhtiön hallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä, jotka omistavat suunnilleen 75 % kaikista osakkeista, yhteensä 144 906 kappaletta. Omistajat eivät ole tyhjätaskuja: Stadigh, Tallberg, Ehrnrooth, Palmgren… Kukin heistä rahastaa Forcitista yli puolen miljoonan euron osingot. Superosingoista on tullut Forcitissa perinne, sillä vuosi sitten osinko oli 40 euroa. Toissasyksynä maksettiin 40 euron päälle vielä 20 euron lisäosinko. Näin se kansan kahtiajako etenee. TL Tekstiilialan yritys Finlayson on lopettanut yhteistyön tavaratalo Kärkkäisen kanssa. Finlaysonin mukaan päätös on tehty eettisistä ja yhtiön arvoihin liittyvistä syistä. Tavaratalo Kärkkäisen omistajat nimittäin ovat Magneettimedia-nimisen julkaisun takana. Julkaisu on herättänyt jo pitkään hämmästystä ja sen juutalaisvastaisista kirjoituksista on tehty hiljattain rikosilmoitus. Lehti sai viime vuonna tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Finlaysonin päätös on kunnioitettava ja periaatteessa merkittävä. Toivoisi, että muutkin teollisuusyritykset korostaisivat bisneksissään eettisyyttä ja arvoja. Arjen todellisuudessa – globaalissa todellisuudessa – eettisyys nimittäin tarkoittaa esimerkiksi säällisiä palkkoja, kohtuullisia työoloja ja oikeutta järjestäytyä. Säätelemätön markkinatalous ja siihen liittyvä eettisyysvaje on yksi perimmäisistä syistä siihen, että länsimaiden teollisuusduunareilla menee huonosti. TL I tusti yhteistyöjärjestö. Hallinto on tehnyt liki kaikki päätökset yksimielisesti ja ykkösasiassa eli sopimustoiminnassa täysin yksimielisesti. Tällaisessa asetelmassa vähemmistönä olevalla ryhmällä on profiloitumisongelma. Ja jos yrittää profiloitua vaalin kalkkiviivoilla, voi syntyä uskottavuusongelma. Vaalissa oli ehdolla 636 liiton jäsentä, joukossa huomattava määrä sellaisia, jotka ensi kertaa olivat mukana missään vaalissa. Kentältä tulleet tiedot viittaavat siihen, että ehdokkuus on liki kaikille ollut myönteinen elämänkokemus. TEAM sai vaalin myötä ison joukon uusia aktiivisia toimijoita. Vaalin äänestysprosentti oli pettymys, vain 37,3. Samaan aikaa pidettiin suurliitto PAMin vaalit, jossa jäätiin 15,3 prosenttiin. Verrattaessa TEAMin ja PAMin vaaleja, löytyy kaksi merkittävää eroa. PAMin vaalissa ehdokkaaksi pääsi ilmoittautumalla. PAMvaali oli myös täysin epäpoliittinen. Näyttäisi siis siltä, että ehdokkuuskynnystä madaltamalla ja puoluetunnuksista luopumalla ei äänestysintoa saada ylöspäin. Kehnon äänestysinnon syyt on helppo ja ne pitääkin selvittää kyselytutkimuksella. Tuomo Lilja tuomo.lilja@teamliitto.fi Vaalitulos ja tulevaisuus E duskuntavaalin tulos oli historiallisen huono perinteisille palkansaajapuolueille, SDP:lle ja Vasemmistoliitolle. Niiden yhteenlaskettu kansanedustajamäärä on nyt 46. Puolueet menettivät 99 000 äänestäjää. Nähtäväksi jää, miten työväenpuolueeksi julistautunut Kokoomus ja työväenpuolueeksi ilman sosialismia julistautunut Perussuomalaiset hoitavat palkansaajille tärkeitä asioita. Sitä kannattaa itse kunkin seurata. Viime vuosina käydyn yhteiskunnallisen keskustelun perusteella voi ounastella, että kansainvälistä kilpailukykyä aletaan etsiä pahimmassa tapauksessa hyvinkin kyykyttävillä tavoilla. Mielipiteitä on pitkään muokattu työmarkkinoiden joustavuuden lisää- TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITON JULKAISU 6. vuosikerta. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893, vuoteen 1916 nimellä Gutenberg Tarja Paajanen toimittaja 09 7739 7326 TOIMITUS Siltasaarenkatu 2, PL 324, 00531 Helsinki puhelin 09 773 971 faksi 09 753 8511 intiim@teamliitto.fi Tytti Kettunen tiedotuksen assistentti 09 7739 7405 Tuomo Lilja päätoimittaja 09 7739 7351 Sirpa Taskinen toimittaja 09 7739 7337 Jonne Kivinen viestinnän sihteeri 09 7739 7309 ULKOASU Hanna Lahti / Huomen GDI LEVIKKI Painosmäärä 63 000 OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten osoitteenmuutokset tapahtuvat postin osoitepalvelun kautta. Jäsenten, joilla on osoitteenluovutuskielto, on ilmoitettava muutos liittoon samoin kuin muiden lehden saajien. ILMOITUSMARKKINOINTI Media Tori, Helinä Vuori Kölikatu 14 miseksi, työsuhdeturvan heikentämiseksi, työaikojen pidentämiseksi sekä työttömyysturvan ja sosiaalietuuksien karsimiseksi. Näistä puhuttiin vaalikampanjan aikana enimmäkseen vihjauksin ja on toistaiseksi arvoitus, millaisilla käytännön toimilla ”työreformit” toteutetaan, jos toteutetaan. Tuleva todellisuus ratkeaa hallituksen kokoonpanossa ja hallitusohjelmassa, jotka tätä kirjoitettaessa ovat avoinna. On myös täysin mahdollista, että ay-liikkeen toimintamahdollisuuksia rajoitetaan. Miten olisi voimien kokoaminen? Tuomo Lilja tuomo.lilja@teamliitto.fi 20810 Turku 040 506 1495, helina.vuori@media-tori.fi ILMOITUSHINNAT Tekstisivuilla neliväri-ilmoitukset 1,80 euroa/pmm. Tekstin jälkeen neliväriilmoitukset 1,60 euroa/ pmm, mustavalkoiset 1,10 euro/pmm. OSASTOILMOITUKSET intiim@teamliitto.fi AINEISTOT SÄHKÖPOSTILLA Lehteen tuleva aineisto mieluiten osoitteeseen intiim@teamliitto.fi. Yhteyshenkilö: Tuomo Lilja, puh. 09 773 971, tuomo.lilja@teamliitto.fi PAINOPAIKKA Hämeen Paino Oy, Forssa 2015 Intiim nro 5 I Ajankohtaista 6.5.2015 RONNY NORRGÅRD ► MAAILMALTA TEAM-vaalin ääniharava TEAM-vaaleissa kaikkein suurimman äänipotin keräsi jepualainen Ronny Norrgård. Hän toimii pääluottamusmiehenä KWH Mirkalla. me sen, että jäsenmäärä pysyy vähintään nykytasolla, ja mieluummin saamme sen nousemaan? Miten pitkään voimme pitää jäsenmaksua nykyisellä tasolla, jos jäsenmäärä koko ajan laskee? On kartoitettava yhteistyömahdollisuudet muiden teollisuusliittojen kanssa. Liittokokouksessa valitaan TEAMille hallinto ja suunta seuraavalle neljälle vuodelle. Mitä ovat TEAMin tulevien vuosien kolme tärkeintä asiaa? Olit vaalin ääniharava, 174 äänellä. Onnittelut! Mikä on menestyksesi salaisuus? Sehän on minun salaisuuteni! Kai taustalla on vuosien mittaan jäsenten asioiden eteen tehty työ ja näkyvyys, joka siitä seuraa. Kiitos muuten kaikille teille, jotka minulle tukea annoitte! Millaista vaalityötä teit? Keskustelin porukan kanssa. Facebookin kautta mainostin itseäni ja jaoin käyntikortteja. Mitä mieltä olet käydystä vaalikampanjasta vaaliliittojen välillä? Oli erimielisyyksiä vaaliliittojen välillä, ehkä vähän turhiakin. Jossain määrin kuuluu tietenkin asiaan, että kannatuksesta kilpailevien ryhmien välillä on pientä väittelyä. Mutta tästä eteenpäin muistetaan, että me kaikki istumme samassa TEAM-veneessä ja on jäsenten asioiden hoitamisen takia tärkeää, että yhteistyö pelaa. Nyt on edessä liittokokous. Mitkä ovat kokouksen tär- ” Tästä eteenpäin muistetaan, että me kaikki istumme samassa TEAM-veneessä.” keimmät asiat oman sopimusalasi näkökulmasta? Yritetään estää työehtosopimusshoppailut, turhan monta kemianalan yritystä on jo siirtynyt teknologian puolelle. Edunvalvonta on liiankin luottamusmieskeskeistä – se tarkoittaa luottamusmiesten jatkuvaa koulutusta ja koulutuksen päivitystä myös sen jälkeen, kun on käyty perus- ja jatkokurssit. Mitä asioita aiot itse nostaa kokouksessa esille? Korkea järjestäytymisaste on edunvalvonnan perusta. Miten me tulevaisuudessa turvaam- HESSUN HERJAT Lyhyesti sanottuna edunvalvonta, järjestäytymisaste ja yhteistyö muiden liittojen kanssa. Kesäkuun 15. päivä mennessä pitäisi tehdä ratkaisu, jatketaanko vuodella nykyistä sopimusta. Jatketaanko ja millä ehdoilla? Vai pitäisikö aloittaa syksyllä liittokohtaiset neuvottelut? Olen sitä mieltä, että nyt pitäisi odottaa ja katsoa, millainen tuleva hallitus on, ja millainen on sen ohjelma. Sehän on selvä asia, että työnantajan puolelta liputetaan nollalinjaa, eli palkkamalttia, jos ei jopa palkkojen alennuksia. Jos tulee porvarihallitus, voidaan hyvästellä nykysopimuksen kolmas vuosi heti ja valmistautua liittokohtaisiin neuvotteluihin. Tuomo Lilja VERKKOVINKKI http://www.teamliitto. fi/?x32730=13185428 Venäjä vahvistaa taloussuhteita Aasiaan Euroopassa Ukrainan kriisi ja Venäjän vastaiset talouspakotteet ovat heikentäneet monen EUmaan toipumista talouskriisistä. Maailmantalous näyttää kuitenkin tyystin toisenlaiselta Aasiasta käsin. Kiina on bruttokansatuotteella mitattuna maailman toiseksi suurin talous. Vaikka sen talouskasvu heikkeni viime vuonna ollen 7,4 prosenttia, se on edelleen edellä muita teollistuneita maita. Kiinan lisäksi Aasiassa on syntymässä toinen talousmahti – Asean-maiden talousyhteisö, johon kuuluu kymmenen Kaakkois-Aasian maata. Yhteisön jäsenmaiden talouskasvu on viime vuosina ollut 3–8 prosentin välillä. Näistä kasvavista ja kehittyvistä talouksista Venäjä etsii uusia kumppanuuksia länsimaiden pakotepolitiikan vauhdittamana. Venäjän tavoitteena Aasiassa on muun muassa edistää vapaakauppasopimuksia Euraasian talousunionin EEU:n kanssa. EEU on viime tammikuussa perustettu, Venäjän johtama yhteenliittymä, joka koostuu osasta entisiä Neuvostoliiton tasavaltoja. ! Aasiaa kiinnostavat Venäjän energiavarat Kiinan ja Venäjän väliset taloussuhteet ovat selvästi vauhdittuneet viimeisen vuoden aikana. Maat ovat sopineet jättimäisestä kaasukaupasta, jonka tarkoitus on kattaa 17 prosenttia Kiinan kaasuntarpeesta vuoteen 2020 mennessä. Venäjä on myös myynyt Kiinalle ilmatorjuntajärjestelmän ja hävittäjiä. Venäjän talousvaikeuksien takia Kiina on luvannut ottaa harteilleen suuren osan Peking-Moskova -rautatiehankkeen kuluista. Samalla on tarkoitus vetää maailman pisin maanpäällinen valokaapeli. Lisäksi kiinalaiset pankit ovat myöntäneet venäläisille pankeille luottoja ja lainoja. Kiinan on kuitenkin luovittava Venäjän ja lännen välissä, ja se välttääkin suoran taloudellisen tuen antamista Venäjälle. Venäjä on tiivistänyt suhteitaan myös Aseanmaihin, kuten Indonesiaan, Vietnamiin ja Thaimaahan. Indonesia on 250-miljoonaisella väestöllään neljänneksi väkirikkain maa ja maailman 13. suurin talous. Tammikuussa Indonesian ja Venäjän presidentit sopivat maiden välisen kaupan lisäämisestä puolella jo tämän vuoden aikana. Venäjä veisi Indonesiaan energiaa, aseita ja hävittäjiä, lentokoneen osia, lannoitteita ja metalleja. Indonesia puolestaan veisi Venäjälle palmuöljyä, jalkineita ja vaatteita, elektroniikkaa ja kumituotteita. Huhtikuussa Vietnamin ja Venäjän pääministerit tapasivat, ja Vietnam lupasi solmia vapaakauppasopimuksen EEU:n kanssa. Tavoitteena on kasvattaa kaupankäyntiä nykyisestä yli puolella vuoteen 2020 mennessä. Venäjä tarjosi sopimusta myös Thaimaalle, jonka sotilashallitus on kiinnostunut Venäjä-yhteistyöstä. Kahdenkeskisten sopimusten lisäksi Venäjä tavoittelee vapaakauppasopimusta Asean-maiden talousyhteisön kanssa. Stoorisoppi – Tervetuloa koeajalle! 3 4 Ajankohtaista PROTESTIT Ulosmarssi Tampereen Pilkingtonilla Tampereen Pilkingtonin työntekijät marssivat työmaalta ulos 30.3. Ulosmarssi kesti vuorokauden. Se oli pääluottamusmies Sari Uusivirran mukaan protesti sille, että alkuvuosi on painettu töitä pienellä porukalla, mikä taas johtuu siitä, että joulukuussa 2014 yt-neuvottelujen seurauksena lomautettiin toistaiseksi noin 60 ja irtisanottiin 30 työntekijää. – Organisaatiomuutoksen myötä useilla työntekijöillä muuttuivat toimenkuvat, eikä työnantaja ole saanut järjestettyä työnopastusta tarpeeksi kattavasti. Siitä johtuen ovat tuotantolinjojen kappaletavoitteet jääneet alle asetettujen tavoitteiden. Työnantaja päätti korjata tilanteen niin, että kun työntekijät eivät suostuneet ylitöihin, viikonloppuna tuotiin toimihenkilöt tekemään tuotannon töitä. – Tätä toimintaa eivät työntekijät voineet enää hyväksyä, vaan päättivät mielenilmauksena poistua työmaalta vuorokaudeksi. Huolissaan ollaan myös johdon johtamisen tasosta. Työntekijät ovat toistuvasti esittäneet huolensa tehtaan tuotannon työilmapiiristä rankkojen yhteistoimintaneuvottelujen seurauksena, Uusivirta perustelee mielenilmauksen syitä. TP ! NUORET Kesäduunari-info auttaa taas nuoria kesätyöasioissa ! Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen Kesäduunari-info neuvoo jälleen nuoria kesätyösuhteisiin liittyvissä asioissa. Viime maanantaina avattuun maksuttomaan Kesäduunari-infoon voivat ottaa yhteyttä nuorten lisäksi myös vanhemmat sekä työnantajat. SAK:n, STTK:n ja Akavan palvelu on saanut joka kesä satoja yhteydenottoja. Puhelimesta tai netin kautta voi pyytää apua esim. palkkoihin, työvuoroihin tai työsopimuksen laatimiseen liittyviin asioihin. Neuvoja voi kysyä numerosta 0800 179 279 ja osoitteesta www.kesaduunari.fi. Keskustelua käydään myös Facebookissa osoitteessa www.facebook. com/kesaduunari ja Twitterissä https://twitter.com/kesaduunari. GRAAFINEN ALA Viestintäkonsernien yt-kurimus ei näytä päättyvän JOHANNES TERVO Menossa on puolen tusinaa yt-menettelyä. JONNE KIVINEN TUOMO LILJA SIRPA TASKINEN Keskisuomalainen-konserniin kuuluva painotalo Lehtisepät käynnisti yhteistoimintamenettelyn vappuaattona. Työnantajan mukaan toimenpiteillä saattaa olla myös henkilöstövaikutuksia. Neuvottelujen kohteena ovat sekä Jyväskylän että Pieksämäen painojen toiminnot ja henkilöstö. Jyväskylän Lehtiseppien pääluottamusmies Jyrki Honkonen ei yllättynyt työnantajan ilmoituksesta. – Työtilanne on rajusti heikentynyt ja lisäksi jo pari vuotta sitten ilmoitettiin, että uuden tekniikan myötä tultaisiin käymään yt-neuvotteluja, hän kertoo. ! Koettelee eri henkilöstöryhmiä Vapun kynnyksellä käynnistyivät yt-neuvottelut myös konsernin taloushallinnossa. Työnantajan mukaan suunnitelluilla toimenpiteillä voi olla henkilöstövaikutuksia. Neuvotteluiden piirissä on 13 henkilöä, joista osa on teamilaisia toimihenkilöitä. Pääluottamusmies Tuula Lotvonen kertoo, että konsernin taloushallintoa karsittiin eläkejärjestelyillä vasta viime syksynä. Eläkkeelle siirtyneiden työpanosta on sittemmin paikattu ylitöillä. Yt-neuvottelut Savon Media Oy:n mediamyynnissä puolestaan päättyivät huhtikuun lopulla. Ne kohdistuivat myynnin tukeen ja Kuopio + ympäristö -tiimiin. Niiden piirissä oli 15 henkilöä, joista osa on teamilaisia toimihenkilöitä. Lehden mennessä painoon työnantaja ei vielä ollut tiedottanut ratkaisustaan. Alun perin yhtiö arvioi vähennystarpeeksi 4–5 henkilöä. Teamilaisten pääluottamusmiehen Marjaana Korhosen mukaan osa henkilöstöstä osasi uumoilla yt-neuvotteluita jo viime vuoden puolella. Savon Media Oy:hyn kuuluva Iisalmen Sanomat taas ONGELMIA. Painoalan kierre alaspäin jatkuu. Yritykset saneeraavat ja hintakilpailevat keskenään. aloitti yt-neuvottelut toimituksessaan 24.4.2015. TS-Yhtymässäkin tehostetaan Toimintoja pyritään tehostamaan myös TS-Yhtymän Turun Sanomilla, jossa käynnistettiin yt-neuvottelut huhtikuun lopulla. Yhtiön mukaan toimenpiteet voivat tarkoittaa muun muassa osa-aikaistuksia, lomautuksia ja irtisanomisia. ” Työtilanne on rajusti heikentynyt.” Vaikutukset voivat koskea koko toimituksen ja tuotannon henkilöstöä samoin kuin toimihenkilöitä. Alustavan arvion mukaan toimenpiteet koskisivat korkeintaan 16 työntekijää ja teknistä toimihenkilöä sekä kymmentä henkilöä toimituksessa. Kirjatyöntekijöiden pääluottamusmies Jarmo Leppänen kuvaili tuoreeltaan henki- löstön tunnelmia typertyneiksi. Turun Sanomat Oy työllistää Turussa 50 ja Salossa 7 teamilaista. Hansaprintissä järeitä järjestelyjä TS-Yhtymään kuuluva Hansaprint Oy puolestaan siirtää Vantaan yksikkönsä tuotannon vuoden lopulla Turengin yksikköön. Vantaalla työskentelee noin 30 kirjatyöntekijää. Yhtiö on luvannut tukea työntekijöiden mahdollisia muuttoja, mutta alustavan kyselyn mukaan vain muutama heistä oli kiinnostunut siirtymään Turenkiin. Tuotannon siirron taustalla on muun muassa se, että Vantaan yksikkö toimii vuokratiloissa. – Fiilikset ovat matalalla, kommentoi pääluottamusmies Rainer Fagerström työntekijöiden tunnelmia. Forssan Kirjapaino yrityssaneeraukseen Maaliskuun lopussa Forssan Kirjapaino Oy (Forssa Print) tiedotti hakeutuneensa yrityssaneeraukseen. Syynä on printtimedian voimakas supistuminen ja erityisesti Venäjän vientimyynnin romahdus. Työnantajan mukaan toimenpiteellä ei kuitenkaan olisi vaikutusta yhtiön päivittäiseen toimintaan. Yritys työllistää noin 420 henkilöä. Sillä on painolaitokset Forssassa ja Tampereella. Vähennykset osuneet Tampereen yksikköön Yhtiössä on käyty aiemmin yt-neuvotteluja, joissa on jouduttu tekemään todella ikäviä päätöksiä. Viime vuoden lopulla 28 kirjatyöntekijää sai potkut. Lisäksi toistaiseksi lomautettiin 48 kirjatyöntekijää, heistä 25 Tampereelta ja 23 Forssasta. Kaikki irtisanomiset osuivat Tampereen yksikköön, jonne yt:n jälkeen jäi runsaat 70 kirjatyöntekijää. Yhtiössä käytiin yt-prosessi myös vuonna 2013. Tuolloin 48 kirjatyöntekijää vähennettiin, he poistuivat henkilöstövahvuudesta kevään 2014 mittaan. Suuri enemmistö irtisanotuista oli tuolloinkin Tampereen painosta. Intiim nro 5 I Ajankohtaista 6.5.2015 TULEVAISUUS ► YLI RAJOJEN Mirkalta iso investointi Karjaalle ! Hiomatuotevalmistaja KWH Mirka aikoo rakentaa toisen tuotantohallin Karjaalle. Investointi on arvoltaan noin 7 miljoonaa euroa. Asiasta uutisoi Kauppalehti. Kyseessä on uusi tuotannon esivalmistelulinjasto tekstiilipohjaisille hiomaverkkotuotteille. Karjaan tehtaalla neulotaan ja viimeistellään hiomatuot- teiden tekstiilipohjia. Tehtaalla työskentelee tällä hetkellä 46 henkilöä, joista yli 30 teamilaisia. Yhtiö uskoo, että laajennuksen myötä henkilöstömäärä kasvaa noin 15 henkilöllä. Uusi halli on määrä ottaa käyttöön syksyllä 2016 ja tuotannon esivalmistelulinjan on tarkoitus käynnistyä saman vuoden lopulla. SANEERAUKSET Ikaalisissa sijaitsevan Amerplast Ikamer Oy:n tehtaalla käydään yt-neuvottelua. Menossa on tiukka taisto, sillä Ikamerin henkilökunnan määrä saattaa vähentyä 30 henkilötyövuodella. Tehtaan koko henkilövahvuus on 46, näistä 40 TEAMiin kuuluvia työntekijöitä. Yt koskee koko henkilöstöä. Tehtaalla valmistetaan muovituotteita, tunnetuin tuote on minigrip-pussit. – Tieto yt:n alkamisesta otettiin tyrmistyneinä vastaan. Kyllä oli tehtaalla hiljaista porukkaa, kertoo pääluottamusmies Keijo Poikkeus. Ikamerilla on yt-menettelyt ovat tulleet liiankin tutuiksi. Keijo kertoo, että viime vuonna ja sitä edellisenä on käyty ytneuvottelut. – Viime syksyn yt:n jälkeen vähennettiin kaikkinensa 15 Mirka työllistää Suomessa reilut 660 henkeä. Karjaan tehtaan lisäksi yhtiöllä on tehtaat Uudenkaarlepyyn Jepualla ja Vöyrin Oravaisissa. Hiomapapereiden lisäksi yritys valmistaa hiomakoneita. Yli 90 prosenttia tuotannosta menee vientiin. Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna 206 miljoonaa euroa. ST KESÄTYÖT Ikamerin yt-kierre jatkuu ! henkilöä, heistä viimeisin lähti tehtaalta nyt maaliskuun lopussa. Viime syksynä päätetyt lomautuksetkin ovat edelleen päällä ja ne jatkuvat toukokuun loppuun, Keijo kertoo. Uusimman yt:n perusteet tulevat lamaoloista: – Syyt neuvottelujen alkamiseen ovat heikko taloustilanne, kiristynyt kilpailu ja Venäjän kaupan tilanne, Amerplast Ikamer Oy:n toimitusjohtaja Reima Kerttula kertoo Mediaperhe Oivan haastattelussa. Amerplast selvittää kevään aikana Ikaalisten tehtaan painatustoiminnan ja kalvonteon mahdollista siirtoa Tampereelle. Amerplastilla on Tampereella kaksi tehdasta, kassitehdas ja pakkaustehdas, jotka valmistavat kuluttajatuotteita hygienia-, ruoka- ja vähittäiskaupan segmenteille, Mediaperhe Oiva kertoo. TL Vientiteollisuus työllistää kesällä yli 20 000 nuorta Keskeiset vientialat - kemian-, metsä- ja teknologiateollisuus - tarjoavat koululaisille ja opiskelijoille työssäoppimis-, harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja ympäri Suomea. Tulevana kesänä vientiteollisuusyrityksillä on mahdollisuus antaa yli 20 000 nuorelle hyvä kesätyökokemus ja jättää itsestään positiivinen mielikuva työpaikkana. Näin yritykset varmistavat sen, että kiinnostusta ja osaamista alan töihin löytyy jatkossakin. Vientiteollisuudella on suuri kansantaloudellinen merkitys hyvinvoinnin turvaajana, sillä iso osa julkisen sektorin rahoituksesta syntyy teollisesta toiminnasta ja palveluista. Kokonaisuudessaan teollisuus työllistää suoraan ja välillisesti lähes miljoona suomalaista. ! KENKÄTEOLLISUUS Kuomiokosken kenkätehdas irtisanoo ja lomauttaa Lasten ja aikuisten jalkineita valmistava ristiinalainen Kuomiokosken kenkätehdas irtisanoo 17 työntekijää. Lisäksi 39 työntekijää lomautetaan toistaiseksi ja 8 henkilöä tulee jäämään eläkkeelle. Vähennysten taustalla on myynnin hiipuminen ja erityisesti Venäjän viennin vaikeudet. Kuoma-talvikengistään tunnettu Kuomiokoski työllistää tällä hetkellä noin 140 henkeä, joista liki 110 on TEAMin jäseniä. Ratkaisu ei tullut yllätyksenä työntekijöiden pääluottamusmiehelle Tero Ollikaiselle. – Ei ollut hirveästi neuvotteluvaraa, kun työtilanne on se, mikä on. – Tunnelmat ovat kyllä hyvin 5 MARJA SEPPÄLÄ ! Saksan kemia sai 2,8 prosentin palkankorotuksen ! Saksan kemianalan ammattiliitto IG BCE ja työnantajajärjestö allekirjoittivat työehtosopimuksen pitkien neuvottelujen jälkeen maaliskuun lopussa. Liitto vauhditti neuvotteluja mielenosoituksilla, joihin osallistui noin 100 000 työtekijää. Sopimuksessa sovittiin 2,8 prosentin palkankorotuksesta. Liiton palkkatavoite oli 4,8 prosenttia. Sopimuksessa sovittiin myös erityisestä rahastosta, jonka tavoitteena on helpottaa työvoiman ikärakenteessa tapahtuvaa muutosta. Työnantajat maksavat rahastoon 750 euroa vuodessa jokaista työntekijää kohden. Aikaisemmin summa oli 338 euroa. Sopimus kattaa 550 000 alan työntekijää. Aikaisemmin tänä vuonna IG BCE on neuvotellut 3,6 prosentin palkankorotuksen 13 000 kaivostyöntekijälle ja 5 prosentin palkankorotuksen 50 000 paperiteollisuuden työntekijälle. Benetton maksoi Rana Plazan uhreille vain miljoonan ! Huhtikuun 24. päivä tuli kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun yli 1 100 vaatetustyöntekijää kuoli ja 2 500 loukkaantui Rana Plazan tehdasromahduksessa, Bangladeshissa. Ay-liike ja kansalaisjärjestöt ovat painostaneet kahden vuoden ajan kansainvälisiä vaatemerkkejä maksamaan osuutensa korvausrahastoon. Italialainen vaatejätti Benetton suostui viime hetkellä maksamaan 1,1 miljoona dollaria. Maailmanjärjestö IndustriALL pitää osuutta liian pienenä. Sen mukaan kohtuullinen summa olisi ainakin viisi miljoonaa dollaria. Jotta uhreille voitaisiin maksaa täysi korvaus, rahastoon pitäisi kerryttää varoja 30 miljoonaan dollarin edestä. Vuosipäivään mennessä rahastosta puuttui vielä kuusi miljoonaa dollaria. Ay-liike vastustaa ulkoistamista Brasiliassa Brasilian ammattiyhdistysliike järjesti päivän mittaisen yleislakon 15. huhtikuuta vastustaakseen ulkoistamista koskevaa lakialoitetta, joka uhkaa työntekijöiden oikeuksia. Jos laki menee läpi, yritykset voivat ulkoistaa kaikki toimintonsa. Ay-liike pelkää, että yritysten omien työntekijöiden asema vaarantuu, koska heidät voidaan helposti korvata ulkoistetulla työvoimalla. Lisäksi ulkoistetut työntekijät ansaitsevat lähes 25 prosenttia vähemmän ja heidän työsuhdeturvansa on huonompi. ! Irakin valtionyhtiöt jättävät palkkoja maksamatta Irakissa valtionyhtiöiden työntekijät valmistusteollisuudessa protestoivat maksamattomien palkkojensa takia. Maan hallituksen suunnitelman tavoitteena on muuttaa valtionyhtiöitä omarahoitteisiksi yrityksiksi. Työntekijöiden mukaan toteutus on johtanut siihen, että työntekijät saavat palkkansa vain, jos yritys tuottaa voittoa. Työntekijät vaativat myös, että taloudellisesti vaikeina aikoina yritykset tarvitsevat valtion tukea. Laajat mielenosoitukset ovat saaneet maan teollisuusministeriön määräämään palkat maksettaviksi, mutta työntekijöiden mukaan tarkoituksena on vain lopettaa mielenosoitukset, eikä niinkään vastata työntekijöiden vaatimuksiin. Vaikka Irakissa on laitonta perustaa ammattiyhdistyksiä julkisella sektorilla, protestien myötä uusia yhdistyksiä syntyy jatkuvasti. ! KENKÄMYYNTI TAKKUAA. Kuomiokosken henkilöstövähennysten taustalla on heikentynyt myynti. apeat, hän kuvailee. Kuomiokoski Oy on yksi Suomen vanhimpia kenkätehtaita, ja se on toiminut jalkinealalla vuodesta 1928 lähtien. Edellisen kerran yrityksessä käytiin yt-neuvotteluja viime vuoden lopulla. Sirpa Taskinen Stoorisoppi 6 TEAMin liittovaalin analyysiä PASSIIVISUUS Äänestysinnossa isoja eroja vaalipiireittäin TEAM-vaalin äänestysaktiivisuus vaalipiireittäin vaihteli erittäin paljon. Yleinen äänestysprosentti oli 37,3. Se on heikko verrattuna esim. Kemianliiton v. 2008 vaaliin, jossa vastaava luku oli hieman yli 50 %. Alla olevassa taulukossa on vasemmalla TEAM-vaalin vaalipiirikohtaiset äänestysprosentit ja suluissa kemianalojen osalta muutos vuoden 2008 vaaliin verrattuna. Graafisten sopimusalojen – jakajat, kirjatyöntekijät, graafiset toimihenkilöt - osalta muutosta ei tiedetä, koska niillä ei ole aiemmin järjestetty suhteellista valtakunnallista vaalia. ! Autonrengasala 22,0 % (-15,6 %) Graafiset toimihenkilöt 27,8 % Jakajat 36,7 % Kemian perusteollisuus 45,5 % (-11,7 %) Kenkä-nahka 42,5 % (-10,2 %) Kirjatyöntekijät 36,2 % Kumiteollisuus 38,0 % (-11,0 %) Tekstiilihuoltoala 35,3 % (- 7,2 %) Öljy, maakaasu, petrokemia 51,6 % (-7,0 %) Lasialojen osalta vertailu on vaikeaa, sillä Kemian v. 2008 vaalissa alalla oli vain yksi vaalipiiri, jossa äänestysprosentti oli 46,88. TEAM-vaalissa vaalipiirejä oli kaksi, joista lasitusalojen äänestysprosentti oli 25,6 ja lasikeraamisen alan 41,0. Muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus on myös hankala verrattava, koska alat olivat nyt yhdessä vaalipiirissä. Sen äänestysprosentti oli 34,9. Vuoden 2008 vaalissa alat olivat erillään. Tuolloin muovin äänestysprosentti oli 48,64 ja kemiallis-teknisen 45,33. Tekstiili- ja vaatetusteollisuus on TEAM-vaalissa yhtenä vaalipiirinä, äänestysprosentti oli 36,3. Vuonna 2008 Kemian vaalissa tekstiilialan äänestysprosentti oli 52,99 ja vaatetusalan 47,62. Surkeita prosentteja muuallakin Puuliiton vaalissa (2014) äänestysprosentti oli 40,2, Elintarvikeliitossa (2012) 40,0 %, JHL:ssä (2012) 37,2 %, Ammattiliitto Prossa (2012) 17 % ja Rakennusliitossa (2015) 22 %. TEAMin kanssa samanaikaisesti käytiin PAMin vaalit, joissa ehdokkaaksi pääsi ilmoittautumalla eikä poliittisia tunnuksia näkynyt. Äänestysinto jäi 15,3 %:iin. Tuomo Lilja Intiim nro 5 I 6.5.2015 TEAM-VAALI Kemian vaalipiireissä merkittäviä ääntensiirtymiä WILMA HURSKAINEN Kemian vaalipiireistä vaaliliitto A voitti kuudessa ja B kolmessa. Öljyaloilla voittivat molemmat. Graafisen alan vaalipiireissä ei ollut voittajia eikä häviäjiä. TUOMO LILJA Vaaliliitto A (TEAMin demarit ja sitoutumattomat) keräsi liittovaalissa 9 781 ääntä ja vaaliliitto B (TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat) 3 556 ääntä. Prosentteina jako on 73,3 / 26,7. Liittokokouspaikoista A sai 117 ja B 38, prosentteina jako on 75,48 / 24,52. A:lla on siis liittokokouksessa määräenemmistö. Vaaliliitto A:n voitto näyttäisi laskennallisesti olevan 3,3 prosenttiyksikköä sillä perusteella, että TEAM-liitossa on noudatettu ryhmien välillä voimasuhdetta 70–30. Todellisuudessa voimasuhde on vain arvio, joka tehtiin siinä vaiheessa kun Kemianliitto ja Viestintäalan ammattiliitto v. 2010 fuusioitiin TEAMiksi. ! A voitti kemianaloilla 6,46 prosenttiyksiköllä Kemianliiton osalta voimasuhde tiedettiin tarkasti, sillä liitossa pidettiin vaalit v. 2008. Tuolloin demarireiden ja sitoutumattomien ryhmittymä sai äänistä 67,90 %, vasemmisto ja sitoutumattomat 31,03 % ja kommunistisen työväenpuolueen (KTP) ehdokas 1,06 % annetuista äänistä. TEAM-vaalin kemian vaalipiireissä (niitä on 10) vaaliliitto A keräsi yhteensä 7 535 ääntä ja vaaliliitto B 2 598 ääntä. Prosentteina jako on 74,36 / 25,64. Kemianaloilla demarien ja sitoutumattomien vaaliliitto A siis kasvatti kannatustaan 6,46 prosenttiyksiköllä verrattuna Kemian vaaliin 2008. Se on merkittävä muutos varsinkin suhteutettuna siihen, että A voitti kymmenellä prosenttiyksiköllä edellisetkin vaalit. Vastaavasti kemianaloilla Vasemmiston ja sitoutumattomien vaaliliitto B menetti kannatustaan 5,39 prosenttiyksiköllä verrattuna Kemian vaaliin 2008. Se että A:n voittoluku ei ole sama kuin B:n tappioluku selittyy sillä, että KTP ei asettanut TEAM-vaaliin ehdokkaita. Graafisella alalla vaali ensi kertaa Sen sijaan Viestintäalan ammattiliitossa ei todellista voi- masuhdetta tiedetty, koska liitossa ei koskaan järjestetty suhteellista, valtakunnallista vaalia, vaan edustajat liittokokoukseen valittiin osastokohtaisissa vaaleissa. Juuri sen takia nyt päättyneen TEAM-vaalin lopputuloksen kokonaisarviointi on käytännössä mahdotonta. Vanhan Viestintäalan ammattiliiton jäsenistä perustettujen vaalipiirien, eli kirjatyöntekijöiden, jakajien ja graafisten toimihenkilöiden osalta ei siis voida sanoa yhtään mitään faktaa kannatusten siirtymistä. Seuraavassa vaalissa se voidaan tehdä. Kemian vaalipiireissä isot muutokset Sen sijaan TEAMin kemianalojen osalta voidaan tehdä vaalipiirikohtainen vertailu aiempaan, Kemianliiton vaaliin v. 2008. Tässäkin vertailussa on omat vaikeutensa, mutta silmiinpistävää on, että vaalipiirien sisällä tapahtui erittäin merkittäviä kannatusmuutoksia. Autonrengasalalla annettiin 180 ääntä, joista vaaliliitto A sai 61,1 % ja vaaliliitto B 38,9 %. Voiton otti B, joka kasvatti ääniosuuttaan 6,45 prosenttiyksiköllä verrattuna Kemian v. 2008 vaaliin. Kemian perusteollisuuden vaalipiirissä annettiin 1 443 ääntä, niistä vaaliliitto A sai 66,9 % ja vaaliliitto B 33,1 %. Voiton otti A, joka kasvatti ääniosuuttaan 11,16 prosenttiyksiköllä verrattuna Kemian vuonna 2008 vaaliin. Kenkä- ja nahkateollisuuden vaalipiirissä annettiin 560 ääntä, niistä vaaliliitto A sai 64,8 % ja vaaliliitto B 35,2 %. Voiton otti B, joka kasvatti ääniosuuttaan 1,93 prosenttiyksiköllä verrattuna Kemian v. 2008 vaaliin. Kumiteollisuuden vaalipiirissä annettiin 616 ääntä, niistä vaaliliitto A sai 49,0 % ja vaaliliitto B 51,0 %. Voiton otti B, joka kasvatti ääniosuuttaan 8,44 prosenttiyksiköllä verrattuna Kemian v. 2008 vaaliin. Tekstiilihuoltoalan vaalipiirissä annettiin 462 ääntä, niistä vaaliliitto A sai 72,9 % ja vaaliliitto B 27,1 %. Voiton ot- VAIKEA TULKITTAVA. TEAM-vaalin kokonaistulos on mahdoton arvioitava, koska graafisen alan kolmessa vaalipiirissä ei koskaan aiemmin ole järjestetty valtakunnallista vaalia. Kemianaloilla vaaliliitto A:n voitto on kiistaton, 6,46 prosenttiyksikköä. ti A, joka kasvatti ääniosuuttaan 14,30 prosenttiyksiköllä verrattuna Kemian v. 2008 vaaliin. Sitten tuleekin vaikeampaa tulkittavaa. Öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuuden vaalipiirissä annettiin 808 ääntä, joista vaaliliitto A sai 81,2 % ja vaaliliitto B 18,8 %. Molemmat voittivat, A 0,31 prosenttiyksiköllä ja B 18,8 prosenttiyksiköllä. Nurinkurisuus selittyy sillä, että vaaliliitto B:llä ei v. 2008 ollut ainoatakaan ehdokasta tässä vaalipiirissä ja toiseksi sillä, että kommunistinen työväenpuolue (KTP) ei TEAM-vaalissa asettanut ehdokkaita millekään alalle. KTP:llä oli v. 2008 vaalissa öljyalojen ehdokas, joka keräsi 19,11 % kannatuksen. Nyt TEAM-vaalissa tuon kannatuksen jakoivat vaaliliitot A ja B. Lasialojen vaalipiirien osalta vertailu on vielä vaikeampaa, sillä Kemian v. 2008 vaalissa alalla oli vain yksi vaalipiiri, jossa tuolloinen vaaliliitto A sai 67,28 % ja vaaliliitto B 32,72 % kannatuksen. TEAMvaalissa vaalipiirejä oli kaksi: Lasikeraamisen alan vaalipiirissä annettiin 1 136 ääntä, niistä vaaliliitto A sai 74,7 % ja vaaliliitto B 25,3 %. Lasitusaloilla annettiin 81 ääntä, joista vaaliliitto A sai 100 %, kun B:llä ei ollut alalla ollenkaan ehdokkaita. Kun TEAM-vaalin molemmat lasin vaalipiirit lasketaan yhteen, vaaliliitto A sai äänistä 76,4 % ja vaa- liliitto B 23,65 %. Vaaliliitto A siis kasvatti ääniosuuttaan v. 2008 vaaliin verrattuna 9,12 prosenttiyksiköllä. Muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus on myös hankala verrattava, koska alat olivat nyt yhdessä vaalipiirissä, jossa annettiin 3 209 ääntä. Niistä vaaliliitto A sai 79,8 % ja vaaliliitto B 20,2 %. V. 2008 vaalissa alalla oli kaksi vaalipiiriä: Muoviteollisuudessa vaaliliitto A sai 68,38 % ja vaaliliitto B 31,62 % äänistä. Kemiallis-teknisen teollisuuden vaalipiirissä vaaliliitto A sai 71,30 % ja vaaliliitto B 28,70 %. Kun v. 2008 vaalin vaalipiirit yhdistetään vaaliliitto A:n osuus oli 69,15 % äänistä ja B:n 30,85 %. Vaaliliitto A siis kasvatti ääniosuuttaan v. 2008 vaaliin verrattuna 10,65 prosenttiyksiköllä. Tekstiili- ja vaatetusteollisuus on myös hankala verrattava, koska alat olivat nyt yhdessä vaalipiirissä, jossa annettiin 1 638 ääntä. Niistä vaaliliitto A sai 79,9 % ja vaaliliitto B 20,1 %. V. 2008 vaalissa alalla oli kaksi vaalipiiriä: Tekstiiliteollisuudessa vaaliliitto A sai 65,41 % ja vaaliliitto B 34,59 % äänistä. Vaatetusteollisuuden vaalipiirissä vaaliliitto A sai 88,09 % ja vaaliliitto B 11,91 %. Kun v. 2008 vaalin vaalipiirit yhdistetään vaaliliitto A:n osuus oli 74,69 % äänistä ja B:n 25,31 %. TEAMvaalissa vaaliliitto A siis kasvatti ääniosuuttaan v. 2008 vaaliin verrattuna 5,21 prosenttiyksiköllä. Intiim nro 5 I Ajankohtaista 6.5.2015 7 TEAMin linjat TEAM-VAALI Vaalien yllätykset löytyvät pintaa syvemmältä TEAMin ensimmäisten vaalien tulos on nyt selvillä: TEAMin demareiden ja sitoutumattomien vaaliliitto (jatkossa: A) sai läpi 117 edustajaa, TEAMin vasemmiston ja sitoutumattomien vaaliliitto (jatkossa: B) sai puolestaan 38 edustajaa. Liittokokouksessa vaaliliitto A:lla on tällöin 75,5 % ja B:llä 24,5 % yhteensä 155 edustajasta. Vaalien lähtötilanteessa ehdokkaita oli 637. Ehdokkaista vaaliliitto A:lla oli 73 % ja B:llä 27 %. Vaalien tulos noudatti siis alkuasetelmia, ja kukin ehdokas kummassakin vaaliliitossa keräsi keskimäärin 21 ääntä. Pintapuolisesti katsottuna ehdokkaiden määrästä olisi voinut arvata vaalien tuloksen. ! Onnistumisia sopimusaloilla Vaalipiirien eli sopimusalojen sisällä tilanne on kuitenkin paljon mielenkiintoisempi. Noin puolet sopimusaloista oli sellaisia, joissa toinen vaaliliitto onnistui ja sai paremman lopputuloksen kuin alkuasetelmasta olisi voinut laskea. Yksi tapa mitata onnistumista on verrata sitä, kuinka paljon vaaliliitolla oli ehdokkaita ja sitä, kuinka monta edustajaa se sai läpi. Näin laskettuna isoin onnistuminen nähtiin autonrengasalalla. Siellä vaaliliitto A asetti 55 % ehdokkaista mutta sai 75 % edustajista, eli alkuasetelmista parannusta tuli 20 %. Samalla laskukaavalla A menestyi myös tekstiilihuoltoalalla (17 % lisäys) ja jakajien vaalipiirissä (+14 %). Vaaliliitto B puolestaan onnistui kenkä- ja nahkateollisuudessa (+15 %) ja kumiteollisuudessa (+11 %). Onnistumisen anatomia Vaaliliittojen suurimmat on- nistumiset tapahtuivat pienillä sopimusaloilla. Niistä valitaan pieni määrä edustajia, jolloin yksikin menetty tai saavutettu edustajapaikka muuttaa lopputulosta paljon. Myös suhteellinen vaalitapa, jossa edustajat valitaan vertailuäänillä, voi kääntää tilanteen. Tämä selittää erityisesti vaaliliitto A:n menestystä jakajien, autonrengasalan ja tekstiilihuoltoalan vaalipiireissä. Toinen osatekijä onnistumisessa on, tietysti, hyvä ehdokasasettelu. Se pitää sisällään sekä ehdokkaiden suosion että määrän. Pelkistetty keino arvioida ehdokasasettelua on laskea, kuinka monta ääntä vaalipiirin ehdokkaat saavat keskimäärin. Suurempi äänimäärä per ehdokas selittää osaltaan vaaliliitto B:n onnistumista kenkä- ja nahkateollisuudessa sekä kumiteollisuudessa. Miesvoittoisempi ja varttuneempi Kun vaalien ehdokaslista julkistettiin helmikuun alussa, selvisi, että ehdokaslista on miesvaltaisempi ja iäkkämpi kuin äänestäjäkunta. Tilanne ei muuttunut äänestyksessä käytännössä mihinkään. Valituista liittokokousedustajista vain 32 % on naisia, kun äänioikeutetuista jäsenistä naisia on noin 40 %. Vaaliliitto A:n edustajissa naisia on 34 % ja B:ssä heidän osuutensa on 26 %. Ehdokkaiden keski-ikä oli 47 vuotta. Vaaleissa menestyneet olivat aavistuksen varttuneempia, sillä liittokokousedustajien keski-ikä nousi 48 vuoteen. Tässä vaaliliitot eivät eronneet toisistaan sen kummemmin. Huomionarvoista vaaleissa oli 20–29-vuotiaiden ehdok- kaiden vähäinen määrä. Vaalien alkutilanteessa heitä oli ehdokkaista vain kaksi prosenttia, eikä osuus ole lopputuloksessa yhtään sen suurempi. Vaaliliitto B:n edustajien ikäjakauma on jonkin verran enemmän kallellaan iäkkäämpään suuntaan. Aktiivit menestyivät Lähes jokaisella liittokokousedustajalla on jokin luottamustehtävä työpaikalla tai ammattiosastossa. Luottamustehtävä oli selvästi valttia näissä vaaleissa: noin sadalla ehdokkaalla ei ollut mitään tehtävää, ja vain kymmenen heistä pääsi läpi. Luottamustehtävä tuo ehdokkaalle paikallista näkyvyyttä ja sitä kautta myös ääniä. Erityisen hyvin vaaleissa menestyivät pääluottamusmiehet. Ehdokkaissa heitä oli noin 40 %, mutta läpipäässeistä jopa 60 %. Myös ammattiosaston tehtävissä olevat kasvattivat osuuttaan. Monipuolinen edustus Kun vaalit alkoivat, ehdokkaita oli 201 eri TEAMin ammattiosastosta. Jopa puolet niistä, 99 osastoa, sai läpi ainakin yhden ehdokkaan. Ammattiosastot jakautuivat voimakkaasti vaaliliittoihin. Vain 17 osastosta tulee edustaja kummastakin vaaliliitosta. Liittokokousedustajilla on yhteensä 119 eri työnantajayritystä. Eniten edustajia tulee Nesteeltä, Orionilta ja Euromasterilta – neljä kustakin. Kesäkuun alun liittokokouksessa penkeille istahtaa siis melkoinen määrä tietoa ja kokemusta TEAMilaisilta työpaikoilta. Se lupaa hyvää ja keskustelevaa kokousta. Veli-Pekka Heino EHDOKASASETTELU JA VALITUT ALKUTILANNE: ehdokkaiden: jakautuminen vaaliliittoihin Autonrengasala Jakajat Kemian perusteollisuus Kenkä- ja nahkateollisuus Kirjatyöntekijät Kumiteollisuus Lasikeraaminen teollisuus Lasitus-, rakennuslasitus- ja lasinjalostus Muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Tekstiilihuoltoala Viestintäalan toimihenkilöt Öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuus Koko liitto yhteensä A 55 % 53 % 70 % 82 % 68 % 54 % 78 % 100 % 76 % 82 % 67 % 100 % 84 % 73,0 % B 45 % 47 % 30 % 18 % 32 % 46 % 22 % 0% 24 % 18 % 33 % 0% 16 % 27,0 % LÄPIPÄÄSSEET: kumpi vaaliliitto kasvatti osuuttaan alkutilanteesta A +20 % +14 % +1 % B Liittovaalit hoidettiin L iittokokousedustajat on valittu. Tätä kirjoittaessa on muutama päivä siihen, kun keskusvaalilautakunta vahvistaa vaalin tuloksen. Tarkemman vaalianalyysin paikka lienee myöhemmin, mutta muutamia havaintoja voi nostaa esille jo nyt. Vaalien tekninen toteutus onnistui hyvin. Valitsimme toteuttajaksi kaksi tunnettua toimijaa, jotka ovat vastaavia vaaleja toteuttaneet ennenkin. Kömmähdys tosin tapahtui, kun postivaalimateriaali kulki liian nopeasti äänioikeutetuille ja takaisin, ja satoja äänikuoria palautui ennen äänestysajan alkamista. Keskusvaalilautakunta päätti kuitenkin nopeasti, että myös ennakkoon annetut äänet huomioidaan. ENSIMMÄISTÄ KERTAA kokeilimme sähköistä äänes- tystä vaihtoehtona perinteisen postin ja uurnan rinnalla. Se kiinnosti jäseniä ihan mukavasti: jokaista annettua kahta postiääntä kohden annettiin yksi sähköinen ääni. Itsekin äänestin sähköisesti. Se oli helppoa ja nopeaa. Uurnavaalin järjesti 47 ammattiosastoa. Luku olisi saanut olla suurempi, koska uurnavaali työpaikoilla lisää äänestäjien lukumäärää selvästi. Äänestysprosentti jäi harmittavan alhaiseksi. Alle 40 prosenttia äänioikeutetuista jäsenistä koki tarpeelliseksi äänestää. Itselleni se oli suuri pettymys. Syitä on varmaan monia ja niitä pitää kartoittaa ja analysoida tarkemmin. Itse pohdin, josko luku kertoo liittomme järjestöllisestä tilasta, ja siitäkin yläkanttiin. Mietipä, montako prosenttia sinun ammattiosastosi jäsenistä osallistuu mihinkään? Veikkaan, että monessa suuressa ammattiosastossa vain haaveillaan yli 30 prosentin osallistumisista. Esimerkiksi 1500-jäsenisen Grafinetin sääntömääräisiin kokouksiin osallistuisi tällä prosentilla yli 550 jäsentä! ALHAISEEN ÄÄNESTYSPROSENTTIIN saattoi vaikuttaa se, että vaaleilla valittiin edustajat liittokokoukseen, eikä suoraan päättäjiksi valtuustoon. Monet tärkeät asiat, joista liittokokouksessa päätetään, ovat ennalta valmisteltuja ja esimerkiksi tuleva puheenjohtajakin on jo tiedossa, vaikka virallinen valinta tehdään liittokokouksessa. Liittokokous on kuitenkin arvokas tapahtuma. Toivon jokaisen edustajaksi valitun tuntevan paitsi vastuuta myös ylpeyttä saadessaan edustaa alansa jäseniä liiton tärkeimmässä kokouksessa. Kollegat naapuriliitoista, joissa on lähiaikoina myös käyty vaalit, ihmettelivät taannoin, miksi olen niin suruissani äänestysprosentistamme. Heillä molemmilla kun äänestysprosentit jäivät alle 16:n. Noh, en yleensäkään ajattele, että toisten tappio on yhtä kuin meidän voitto, mutta siitä olen tyytyväinen, että meidän rehellisesti puoluetunnusten alla käydyt vaalimme saavuttivat suuremman äänestysinnon kuin heidän ei-poliittiset vaalinsa. +15 % +1 % +11 % +3 % – +5 % +2 % +17 % – +2 % +2,5 % Merja Rinne merja.rinne@teamliitto.fi Kirjoittaja on TEAMin järjestöpäällikkö 8 Kohti TEAM-liittokokousta Intiim nro 5 Kuudessa osastossa äänestysprosentti yli 70:n Kuusi ammattiosastoa saavutti TEAM-vaalissa yli 70 äänestysprosentin. Aktiivisimpia äänestäjiä olivat Muhoksen Kumityöntekijät ry:n jäsenet, heistä äänioikeuttaan käytti 78,3 prosenttia. Osaston puheenjohtaja Matti Tervo ja varapuheenjohtaja Jarmo Markkanen kertovat, että hyvä tulos saavutettiin ilman kummempia tempauksia. – Jäsenille lähetettiin omasta ehdokkaasta kertova kirje, jonka lisäksi osasto tarjosi munkkikahvit jokaiselle vuorolle ja samalla muistutettiin äänestämisestä. Toki keskustelua vaalista käytiin päivittäin ennen vaaleja, Matti ja Jarmo kertovat. Kaksikko toteaa, että oma ehdokas on tärkein innoitta- ja äänestäjille. Heidän mielestään uurnavaali olisi voinut nostaa prosentin korkeammaksikin. – Olemme sitä mieltä, että on helpompaa saada porukka äänestämään, jos työpaikalta on oma ehdokas. Olemme varmoja että äänestysprosentti olisi ollut vieläkin korkeampi, jos olisimme järjestäneet uurnavaalin. Meilläkin on useita jäseniä osastossa, jotka eivät ole olleet moneen vuoteen tehtaallamme töissä, joten heidän äänestysinnokkuuteen emme oikein löytäneet lääkkeitä. Toisaalta sen ymmärtääkin, ettei vaaleilla heille ole niinkään merkitystä. – Tulevaisuudessa saamme äänestysprosentin nousemaan vain siten, että kaikki Olemme mukana luottamustoimissa olevat ehdokkaat tekevät vaalityötä joka ikinen päivä eivätkä vain noin kuukautta ennen vaaleja. Omalla käytöksellä ja sillä, miten jäsenien asioita hoidat, on äärimmäisen tärkeä vaikutus siihen, että jäsenet kokevat osaston ja liiton toiminnan tärkeäksi, Jarmo toteaa. – Näin itse ehdokkaana olleena lisäisin vielä, että lupasin tuloksen tultua tarjota kaikille kakkukahvit ja ne juotiin viime viikolla. Sitä, olivatko nämä omalta osaltani viimeiset vaalit, on turhan aikaista sanoa, Jarmo jatkaa. Äänestysaktiivisuuden toista ääripäätä edustavat ne 22 osastoa, joissa äänestysprosentti jäi alle kymmeneen. Kahdessatoista osastossa ei äänestetty lainkaan. JK Ammattiosasto Jäsenmäärä Äänestys-% Muhoksen Kumityöntekijät ry 54 78,3 Sodankylän Kemia ry. 42 75,7 Tekno-Kemia Lempäälä ry 115 75,0 Typen Kemiantyöntekijät ry 297 75,0 Ålands Kemiska Arbetare rf 166 73,8 Uudenkaupungin Kemiantyöntekijät ry 316 73,4 Haminan Kemiantyöntekijät ry 216 68,8 Uudenmaan teollisuustyöntekijät ry 52 66,0 Jeppo, Oravais kemiarbetare rf – Jepuan, Oravaisten kemiantyöntekijät ry 426 65,6 Heinäveden Kemian osasto ry 101 65,1 Pekeman Työntekijät ry 561 64,9 Mariehamns Bokarbetarförening 37 64,0 Kuopion Weneenrakentajat ry 145 63,6 Orthexin Työntekijät ry 52 62,5 Pietarsaaren TEAM ry, os.14 / Jakobstads TEAM rf, avd.14 303 61,8 Ulasoorin osasto ry 173 61,7 Mikkelin teva ry. 536 61,6 OMG Kemia ry 277 61,6 Ekenäs Bokarbetare r.f. 37 61,5 Kotkan Viestintätyöntekijät ry 75 61,1 TEAM-ehdokkaille 4 952 ääntä Eduskuntavaalissa oli mukana kuusi TEAM-liiton jäsentä. He keräsivät vaalissa yhteensä 4 952 ääntä. Kukaan heistä ei tullut valituksi eduskuntaan. Parhaan tuloksen saavutti perussuomalainen Marko Kulpakko, joka Vaasan vaalipiirissä sai 1 710 ääntä. Demareilla oli kolme ehdokasta, joista Uudenmaan vaali- ”Peruskemian yrityksillä menee hyvin ja niillä on palkankorotusvaraa.” JOUNI TISSARI kuljettaja ja pääluottamusmies, Yara Suomi Uusikaupunki. Kemian perusteollisuuden vaalipiiri, vaaliliitto A. työaika- ja jaksamiskysymykset. Peruskemiassa esimerkiksi tehdään paljon vuorotyötä ja eläkeiän noustessa työssä jaksamiseen ja yleensä työviihtyvyyteen pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota. asioita aiot itse 5. Mitä nostaa kokouksessa esille? omassa vaalipiiris1. Olit säsi ääniharava 132 ää- nellä. Mikä on menestyksesi salaisuus? – Pyrin oikeudenmukaisuuteen, ja tiedostan sen, kenen asialla olen. Olen pääluottamusmies. Jos ja kun esiin tulee ongelmatilanteita, pyrin laittamaan asiat kuntoon niin nopeasti kuin mahdollista. vaalityötä 2. Millaista teit? – Muutama sähköpostiviesti toimipaikan porukoille siitä, miksi kannattaa käydä äänestämässä. Mitä mieltä olet käy3. dystä vaalikampanjasta vaaliliittojen välillä? – Meillä toimipaikalla ei ollut mitään keskustelua. Somessa ilmeisesti oli vähän värikkäämpää, mutta en ole aktiivikäyttäjä, joten en osaa sitä tarkemmin kommentoida. on edessä liittoko4. Nyt kous. Mitkä ovat koko- uksen tärkeimmät asiat oman sopimusalasi näkökulmasta? – Edunvalvontaan ja palkkoihin liittyvät asiat. Lisäksi EDUSKUNTAVAALIT ! 6.5.2015 ÄÄNIHARAVAT ÄÄNESTYSAKTIIVISUUS ! I piirissä Emmi Mäkinen keräsi 1 201 ääntä ja TEAMin toimistossa työehtosihteerinä työskentelevä Mirja Suhonen 627 ääntä sekä Pirkanmaan vaalipiirissä Hannu Järvinen 865 ääntä. Yhteensä demarit keräsivät kaikkiaan 2 693 ääntä. Vasemmistoliitolla oli myöskin kolme ehdokasta, joista Atte Kilpinen (Kaakkois-Suomen vaalipiiri) keräsi 275 ään- tä, Allan Saloranta (Vaasan vaalipiiri) 154 ääntä ja Seppo Hiironen (Kaakois-Suomen vaalipiiri) 120 ääntä. Yhteensä vasemmistoliittolaiset keräsivät kaikkiaan 549 ääntä. Entisistä kemianliittolaisista vaikuttajista demarien Pentti Hartikainen (SavoKarjala) keräsi 940 ääntä ja Itsenäisyyspuolueen Hannu konen (Uusimaa) 51 ääntä. TL – En ole ehtinyt asiaa paljon miettiä, mutta tes-neuvottelujärjestelmään haluan sellaisen muutoksen, että peruskemia kävisi neuvottelut omana sopimusalanaan. Liittokokouksessa va6. litaan TEAMille hallin- to ja suunta lähivuosille. Mitä ovat TEAMin tulevien vuosien kolme tärkeintä asiaa? – Kuunnella jäsenistöä herkällä korvalla, siihen liittyy työssä jaksamisen parantaminen, työaikojen pidentämisen estäminen ja reaaliansioiden laskusuunnan estäminen. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on myös tärkeä asia. 15. päivä 7. Kesäkuun mennessä pitäisi tehdä ratkaisu, jatketaanko vuodella nykyistä sopimusta. Jatketaanko ja millä ehdoilla? Vai pitäisikö aloittaa syksyllä liittokohtaiset neuvottelut? – Aloitetaan syksyllä liittokohtaiset neuvottelut. Olen aistinut omalla työpaikallani sen, että liiton viimeisten vuosien palkkapolitiikkaan ei ole oltu tyytyväisiä. Ratkaisut on hyväksytty, kun aika on, mitä on, mutta kuinka kauan hyväksytään? On nimittäin kiistatonta, että monilla peruskemian yrityksillä menee hyvin, ja sen vuoksi niillä olisi myös palkankorotusvaraa. TL Peruskemiasta 14 edustajaa liittokokoukseen 1 443 kemian perusteollisuudessa työskentelevää äänesti TEAMvaalissa. Äänestysprosentti oli 45,5 eli parempi kuin TEAMissa keskimäärin. Vaaliliitto A sai 66,9 % ja B 33,1 % äänistä. Vaalipiirin selkeä voittaja oli vaaliliitto A, joka kasvatti ääniosuuttaan 11,16 prosenttiyksiköllä verrattuna Kemian v. 2008 vaaliin. Kesäkuun liittokokouksessa peruskemialaiset ovat neljänneksi suurin ryhmä 14 edustajallaan. Heistä 10 tuli valituksi vaaliliitto A:sta ja neljä vaaliliitto B:stä. Vaalipiirin ääniharava, uusikaupunkilainen Jouni Tissari, keräsi 9,14 % vaalipiirissä annetuista äänistä. Intiim nro 5 I Kohti TEAM-liittokokousta 6.5.2015 9 JÄSENET TEAMin liittokokouksessa ”Pitää panna itsensä likoon, mutta samalla tulee toimia rakentavasti.” ”Meidän pitää rakentaa yhtenäinen ja uskottava ammattiliitto.” TUIJA PIRCKLÉN MIKAEL KAARTOAHO pääluottamusmies, Sanoma Media Finland Oy. Viestintäalan toimihenkilöiden vaalipiiri, vaaliliitto A. painaja, pääluottamusmies, Hansaprint Oy, Turku. Kirjatyöntekijöiden vaalipiiri, vaaliliitto B. ovat liittokoko4. Mitkä uksen tärkeimmät asi- niin liiton kuin ammattiosastojen sääntömuutokset, samaten kuin liiton strategia tuleville vuosille. Mutta kyllähän oman sopimusalan tärkeimpiä asioita on, että saadaan sopivat ja pätevät henkilöt liiton hallintoon. at oman sopimusalasi näkökulmasta? – Minulla on sellainen yleistavoite ja haave, että kaikki viestintäalan toimihenkilöt olisivat Grafinetissa. Grafinetille tärkeitä asioita ovat jäsenten edunvalvonta, liiton ja osaston järkevä taloudenhoito sekä sääntöuudistus. asioita aiot it5. Mitä se nostaa kokoukses- sa esille? – Viittaan edelliseen vastaukseen. Toki täytyy muistaa, että jäsenethän ovat jo mielipiteensä ilmaisseet. 5. Mitä asioita aiot nostaa liittokokouksessa esille? 1. Olit omassa vaalipiirissäsi ääniharava 95 äänellä. Mikä on menestyksesi salaisuus? – Kymmenen vuotta Grafinetin aktiivina ja seitsemäs vuosi puheenjohtajana tarkoittaa, että jäsenet tuntevat minut tai ainakin nimeni ja toivon mukaan myös luottavat minuun. Luultavasti on niin, että useimpien vaalissa hyvin pärjänneiden takana on pitkä työ jäsenten etujen valvonnassa ja oman ammattiosaston pyörittämisessä. vaalityötä teit? 2. Mitä– Grafinetilla on omat verkkosivut ja ehdokkailla oli mahdollisuus kirjoittaa sinne ajatuksistaan ja mielipiteistään. Lisäksi Grafinetilla on oma Facebook-sivusto, samoin on Sanoman työpaikkaosastolla. Kiersin myös työpaikallani. 3. Mitä mieltä olet käydystä vaalikampanjasta vaaliliittojen välillä? – Miten sanoisin nätisti. Keskustelupalstan negatiivisuudesta en pitänyt. Pitää tietysti panna itsensä likoon, mutta samalla tulee toimia rakentavasti. Jos valittaa, on oltava myös ratkaisuehdotus. Tehdään työtä jäsenten eteen, eikä poliittisen ryhmän eteen. – Tilanteen mukaan meidän jäsenten kannalta tärkeitä asioita. Tietysti vaikutamme Grafinetin edustuksiin ja näkyvyyteen TEAMin toiminnoissa. 6. Liittokokouksessa valitaan TEAMille hallinto ja suunta lähivuosille. Mitä ovat TEAMin tulevien vuosien kolme tärkeintä asiaa? – Edunvalvonta, joka on tietysti monitasoinen asia. Elinkeinoelämä ja esimerkiksi graafinen ala on rakennemuutoksessa, mistä seuraa, että työllisyyskysymykset ovat tärkeitä. – Liiton nykyinen jäsenmäärä on pystyttävä pitämään vähintään ennallaan. Mahdolliset fuusiot pitää ottaa tarkasteluun. 15. päivä 7. Kesäkuun mennessä pitäisi tehdä ratkaisu, jatketaanko vuodella nykyistä sopimusta. Jatketaanko ja millä ehdoilla? Vai pitäisikö aloittaa syksyllä liittokohtaiset neuvottelut? – Täytyy muistaa, että kemianaloilla ja graafisilla aloilla on erilainen aikataulutus voimassa olevissa sopimuksissa. Asetelmaa täytyy harkita liiton hallituksessa ja liittokokouksessa. TL Grafinetilla kuusi edustajaa liittokokouksessa Viestintäalan toimihenkilöiden (arkikielellä Grafinet) vaalipiirissä vain vaaliliitto A (TEAMin demarit ja sitoutumattomat) asetti ehdokkaita. Heitä oli 18, joista kuusi valittiin liittokokoukseen. Ääniä vaalipiirissä annettiin 384 äänestysprosentin ollessa 27,8. Grafinetin puheenjohtaja Tuija Pircklénin osuus annetuista äänistä oli 24,73 %, se on suhteellisesti suurin osuus koko vaalissa. 1. Olit omassa vaalipiirissäsi ääniharava 129 äänellä. Mikä on menestyksesi salaisuus? – Menestyksestä en niin tiedä enkä salaisuuksista. Kiitän kaikkia äänestäneitä luottamuksesta. vaalityötä teit? 2. Mitä– Vaalityö on tehty jo aikaisempina vuosina ja jäsenet tietävät, miten olen asioita hoitanut. Sen lisäksi on tietysti jaettu TEAM Spiritiä ja keskusteltu paljon. mieltä olet käy3. Mitä dystä vaalikampanjasta vaaliliittojen välillä? – Odotettavissa oli, että varoituksista huolimatta joitakin ylilyöntejä tulee, ja niin taisi käydäkin. Omalla työpaikalla tai Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen työpaikoilla ei juuri ollut ryhmien välisiä kampanjoita. Ymmärtääkseni jäsenet äänestivät enemmän henkilöitä kuin vaaliliittoja. on edessä liittoko4. Nyt kous. Mitkä ovat koko- uksen tärkeimmät asiat oman sopimusalasi näkökulmasta? – Tärkeitä asioitahan ovat 6. Liittokokouksessa valitaan TEAMille hallinto ja suunta lähivuosille. Mitä ovat TEAMin tulevien vuosien kolme tärkeintä asiaa? – Kolme tärkeintä asiaa ovat edunvalvonta, edunvalvonta ja edunvalvonta. Äänestysprosentista voisi päätellä, että liiton pitäisi tulla lähemmäksi jäseniä ja olla vielä avoimempi ja näkyvämpi. – Meidän pitää rakentaa yhtenäinen ja uskottava ammattiliitto, josta jäsenet voivat olla ylpeitä. Valtakunnan taloudellinen ja poliittinen tilanne on haastava – siihen meidän on oltava itse valmiina tulevina vuosina. 15. päivään 7. Kesäkuun mennessä pitäisi tehdä ratkaisu, jatketaanko vuodella nykyistä sopimusta. Mitä olet asiasta mieltä: jatketaanko ja millä ehdoilla vai pitäisikö aloittaa syksyllä liittokohtaiset neuvottelut? – Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että jatko saattaisi olla järkevää, mutta täytyy tietysti katsoa, millaisia kepposia Suomen uusi hallitus keksii. Aina pitää olla valmis taistelemaan meidän oikeuksiemme puolesta. TL Kirjatyöntekijöiltä 30 edustajaa liittokokoukseen 2 493 kirjatyöntekijää äänesti TEAM-vaalissa. Äänestysprosentti oli 36,2 eli prosenttiyksikön verran alempi kuin TEAMissa keskimäärin. Vaaliliitto A sai 1696 ja B 797 ääntä. Prosenttiosuuksina luvut olivat 68,0 ja 32,0. Liittokokouksessa kirjatyöntekijät ovat toiseksi suurin ryhmä 30 edustajallaan. Heistä 21 tuli valituksi vaaliliitto A:sta ja yhdeksän vaaliliitto B:stä. Vaalipiirin ääniharava, turkulainen Mikael Kaartoaho keräsi 5,17 % vaalipiirissä annetuista äänistä. Liittovaalissa äänestäneitä palkittiin ! Liittokokousvaalissa äänestäneiden kesken arvottiin 10 kpl 500 euron lahjakortteja. Onnetar suosi seuraavia: Tätilä Taru Laitila, Kalinkina Olga Turku, Ahtola Arto Hinnerjoki, Jylhä Ulla Vaajakoski, Niemelä Juha Helsinki, Kalliokoski Ville Kokkola, Puska Vesa Pori, Tuppurainen Antero Varkaus, Tauriainen Arto Kuusamo, Ruotsalainen Pirkko Onttola. Sähköisesti ensin äänestänyt, 1 000., 2 000., ja 3 000. äänestäjä palkittiin 100 euron ostokortilla. Ensimmäisenä sähköisesti ehti äänestämään Marko Lähteenmäki Tampereelta. 1 000. äänestäjä oli Jussi Sorrela Pälkäneeltä, 2 000. Ari Sköld Riihimäeltä ja 3 000. Rami Mäkelä Poikeluksesta. TP GLOBALISAATIO Rana Plazan tehdasonnettomuudesta kaksi vuotta ! Hiljattain tuli kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun Bangladeshissa tapahtui yksi maailman tuhoisimmista onnettomuuksista. Onnettomuudessa kuoli 1 129 ihmistä. Noin 2 500 loukkaantui. Tehdasrakennuksessa valmistettiin vaatteita useille tunnetuille kansainvälisille vaatemerkeille. Tehdas romahti, koska rakennusta ei ollut tarkoitettu teollisuuskäyttöön. Onnettomuus oli herätys. Kansainvälinen kuluttajaliike, kansainvälinen ay-liike sekä YK:n työjärjestö ILO alkoivat vaatia onnettomuuden syiden kunnollista tutkintaa. Vaatteita tehtaassa alihankintana tuottaneet vaatebrändit haluttiin vastuuseen ja maksamaan korvauksia menehtyneiden omaisille ja vammautuneille. Korvauksia on kerätty noin 21 miljoonan euron verran, mutta noin 8 miljoonaa euroa uupuu vielä. Viime viikkojen aikana kansainvälinen ay-liike on kampanjoinut voimakkaasti niitä kansainvälisiä vaatevalmistajia vastaan, jotka eivät ole vielä maksaneet Rana Plazan onnettomuuden uhreille ja omaisille sovittuja korvauksia. Korvauksista ja niiden tasosta on laadittu sopimus ja maksusuunnitelma, mutta muutamat brändit kuten Benetton eivät ole vielä maksaneet. Voit allekirjoittaa vetoomuksen osoitteessa www.vahvantehtava/ranaplaza. Vetoomuskampanja jatkuu kesäkuulle. 10 Ajankohtaista Intiim nro 5 I 6.5.2015 SIRPA TASKINEN JALAKSISTA TUTTU. Työja turvajalkinevalmistaja Ejendals Suomi Oy tunnetaan erityisesti Jalas-jalkineistaan. Toni Palovuori on ollut vuoden alusta lähtien tehtaan työntekijöiden varapääluottamusmies. LUOTTAMUSMIES Luottamustehtävä toi paljon opittavaa Toni Palovuori opiskelee oranssia kirjaa ja sen tulkintaa. SIRPA TASKINEN Matkalla Jalasjärven Jokipiissä sijaitsevalle Ejendalsin jalkinetehtaalle saa hyvän tuntuman tyypilliseen eteläpohjalaiseen maisemaan. Tasaisten peltojen keskellä on rakennuksia harvakseltaan, eikä ruuhka rasita maantiellä. Pian sata vuotta täyttävä tehdas löytyy heti E12:lta poikettua. Perillä huomaa välittömästi, että tehtaalla valmistetaan jalkineita. Jokaisella vastaantulevalla työntekijällä näyttää olevan jalassaan modernit, jämäkännäköiset ja sporttiset kengät, eikä työntekijöiden varapääluottamusmies Toni Palovuori tee porukasta poikkeusta. ! Konkarilta oppia uusissa tehtävissä 31-vuotias Palovuori on ollut varapääluottamusmiehenä tämän vuoden alusta lähtien. Ennen suostumistaan tehtävään hän puntaroi asiaa tarkkaan. Lopulliseen päätökseen vaikutti tieto siitä, että työpaikan pit- käaikainen pääluottamusmies Arja Uitto toimisi hyvänä tukena. – Se, että pystyy oppimaan rinnalla, on paras mahdollinen systeemi opetella luottamusmieskuvioita, arvioi Palovuori. Heti mukaan neuvottelupöytään Kun Ejendalsilla alkoivat ytneuvottelut heti alkuvuodesta, oli tuore varapääluotto tiiviisti mukana niissä. Jälkeenpäin arvioidessa neuvotteluista jäi hänelle asiallinen mielikuva ja samalla kokemus opetti hänelle paljon itse prosessista ja käytännöistä. – Siinä näki heti, mitä se todellisuus on, hän sanoo. Pääluottamusmies Uitto on luottavainen Palovuoren pärjäämisen suhteen. Hänen mielestään nuorelta varapääluottamusmieheltä löytyvät juuri ne ominaisuudet, mitä luottamustehtävässä eniten tarvitaan. – Hän on rauhallinen ja ottaa kaikki henkilöt samalla tavalla vastaan. Ne ovat asioita, TYÖTEHTÄVÄ Jalkinetyöntekijä joita pidän hyvin tärkeinä, Uitto kertoo. – Kyllä tieto-taitoakin pitää olla. Joka asiasta pitäisi kuitenkin tietää jotakin, ettei vain kerro vääriä tietoja, koska ne sitten leviävät hyvin nopeasti, lisää Palovuori. HARRASTUKSET Metsästys ja ajokoiratoiminta Oranssi kirja toimii oppaana KUKA NIMI Toni Palovuori, 31 TYÖPAIKKA Ejendals Suomi Oy, Jalasjärvi PERHE Kaksi pientä tytärtä ”Se, että pystyy oppimaan rinnalla, on paras mahdollinen systeemi opetella luottamusmieskuvioita.” Molempien puheissa vilahtaa termi oranssi kirja. Käy ilmi, että se viittaa kenkä- ja nahkateollisuuden työehtoihin, jotka löytyvät oranssikantisesta kirjasesta. Luottamusmiehelle se on tärkeä työkalu, mutta ei yksistään riitä. – Kaikkea pitää osata myös tulkita ja siksi on olemassa erillinen tulkintarekisteri, valottaa Uitto. TEAMin tarjoamiin luottamusmieskoulutuksiin Palovuori aikoo osallistua heti kuin vain suinkin ehtii. Uitto tietää kokemuksesta, että kun perusteet on opiskeltu, voi jatkossa kurssittaa itseään aina siinä asiassa, mikä kulloinkin tuntuu tarpeellisimmalta. – Peruskurssilla koko luottamusmieskuvio on täysin uusi, mutta jatkokoulutuksissa sen sijaan osaa sitten jo ottaa enem- män irti koulutuksesta, hän sanoo. Hyvät työkaverit auttavat jaksamaan Ennen luottamusmiespestiä talo ehti tulla Palovuorelle hyvinkin tutuksi, sillä hän on työskennellyt Ejendalsilla 14 vuotta. Hän kehuu työkavereitaan ehdoitta ja on tyytyväinen myös työhönsä. Hänen toimenkuvansa on hyvin monipuolinen. – Olen ylimääräisenä miehenä ja teen töitä vähän joka puolella, vaikka varaston puoli ja neulomo ovat vielä näkemättä. Vaihtelu on parasta ja tykkään siitä, kun saan tehdä kaikkea mahdollista eri työpisteillä, hän kertoo. Työpaikan tulevaisuuteen hän suhtautuu ristiriitaisin tuntein. Toisaalta kotimainen teollisuus näyttää katoavan halpamaihin, mikä nakertaa myös työkenkien menekkiä. Toisaalta taas yleinen taloustilannekin vaikuttaa. Jos se kohenisi, kasvaisi kengänkuluttajien määräkin jälleen väistämättä – Toki myös firman investointien osalta luulisi, että kyllä tässä vielä jonkin aikaa mennään, hän päättää. Intiim nro 5 I Ajankohtaista 6.5.2015 Selänpesijä GALLUP Lempeä Sipilä – keitä hän kuuntelee? E duskuntavaalit voittanut keskustapuolue sai äänioikeutettujen äänistä 14 prosenttia, eli saamatta jäi 86 prosenttia. Toiseksi tullut kokoomus sai 12,1, kolmantena perussuomalaiset 11,7 ja neljäntenä SDP 11 prosenttia. Äänestäneiden äänistä keskusta sai 21,1 prosenttia, kokoomus 18,2, perussuomalaiset 17,6 ja SDP 16,5 prosenttia. Demokratia on puhunut. Siihen ei ole nokan koputtamista, mutta onhan ollut näytelmä! En muista minkään puolueen suorastaan ryömineen gallupkuninkaan ja vaalit niukahkosti voittaneen puolueen edessä niin kuin nyt lähes kaikki tekivät ennen vaaleja ja ainakin heti niiden jälkeen. Lapsellinen aikamme. On sitä ollut kiusallista katsoa. WIKIPEDIA yhteinen etu osata laittaa oman edun edelle ja tätä vaaditaan kaikilta puolueilta ja eturyhmiltä.” MITÄ YHTEINEN ETU näyttäisi tar- koittavan asiallisen, rehellisen ja harkitsevan oloiselle Sipilälle? Ajaako hän oikeudenmukaista ja kaikille hyvää yhteiskuntaa? Kunkin maksukyvyn mukaista verotusta? Vähätuloisten aseman parantamista? Tasapainoa työn teettäjän ja työn tekijän välisille sosiaalisille ja taloudellisille suhteille? Tätä kirjoittaessani tuntuu kylmältä. Jo vaalikeskusteluissa saattoi kuulla, kuinka Sipilä oli tavannut yrittäjiä, ymmärtänyt heidän huolensa ja omin päin luvannut Mitä yhteinen etu tälle esimerkiksi pidentää työntekiasiallisen, rehellisen ja jöiden koeaikoja, tukea ensimmäisen työntekijän palkkaamisharkitsevan oloiselle ta ja nostaa pienyritysten arvonSipilälle näyttäisi GALLUPIT LUPASIVAT keskustalle lisättömän myynnin alarajoja iltarkoittavan? toteutunutta suurempaa menesman näyttöä siitä, että siten totystä. Ennusteet kihahtivat mosiaan lisättäisiin tuottavia työnien kepun kellokkaiden päähän, mutta ilmeisesti paikkoja. Sen sijaan Sipilän ei kuultu tavanneen palpuheenjohtaja Juha Sipilä sai kehotuksillaan heidät kanansaitsijoita, ymmärtäneen heidän huolensa tai esiintymään nöyrästi. Niin harjoitellun hillittyä ja luvanneen heikon irtisanomissuojan parantamista, kohteliasta heidän käyttäytymisensä julkisuudessa kohtuullisia alarajoja nollasopimuksiin tai työntekioli. Mutta jo vaalipäivää seuranneena maanantaina jöiden edustusta yritysten hallituksiin. (20.4.) saattoi muka-uusi kepu paljastaa naamionsa Mikään ei viittaa siihen, että Sipilällä olisi halua takaa vanhat, kyyniset valtapelurin kasvonsa A-stuedellyttää yritysvallan vaatimusten ja lupausten vasdion puoluesihteeritentissä. taavuutta. Vuosikausia kestänyt peli jatkuu. TyölliSDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen sanoi: ”Ne syyden lisäämiseksi on milloin poistettava yrittäjien työelämän kehittämisehdotukset, jotka olen porvakela-maksu, alennettava yritysverokantaa tai liudenripuolueiden edustajilta kuullut, perustuvat kaiknettava sukupolvenvaihdoksien perintöveroja. ki työntekijöiden aseman heikentämiseen, ja luulen, Propagandan mukaan tulevan yrittäjän on esiettä siihen voi olla vaikea meitä saada mukaan.” merkiksi lähes mahdoton selvitä yrityksen perustaA-studion toimittaja: ”Niin, käytännössä ajat ovat misen byrokratiasta. Entä kun kaikki miljardien euniin vaikeat, että vaikuttaa siltä, että työntekijän aserojen saavutetut edut on työnteettäjille valtion velkama huononee.” (Huomaa toimittajan lähtökohta: rahoilla annettu? Joudutaan totemaan, että yksikään vaikeina aikoina on itsestään selvää, että juuri työnlupaus ei ole toteutunut. Silti omistajien selitys tulee tekijöiden asemaa heikennetään.) silmiä räpäyttämättä: Ilman tukia olisimme vielä paReijo Paananen: ”Niin, meillä on yrityksiä, joissa hemmassa jamassa. Ja lypsy jatkuu… samaan aikaan maksetaan ylimääräisiä osinkoja ja laitetaan ihmisiä pellolle. Se ei ole meidän haluama linja eikä se sovi meille.” Kepun puoluesihteeri Timo Laaninen: ”Ehkä ei hirveän tiukkoja kynnyskysymyksiä tässä vaiheessa kannata lähteä latelemaan. Reijo-hyvä, vaalit on nyt Kirjoittaja on Intiim-lehden vakituinen käyty! Ei niitä puheita tarvitse enää toistaa... Siteeavustaja, joka kirjoittaa nimimerkillä. raan edelleen Juha Sipilää eilisillalta, että nyt pitäisi NUMEROGALLUP 61% 11 ÄÄNESTÄMÄLLÄ VOI VAIKUTTAA. Kysyimme TEAMin kotisivujen gallupissa uskovatko teamilaiset, että äänestämällä voi vaikuttaa. 61 % vastanneista uskoi voivansa vaikuttaa äänestämällä, kun taas 39 % mukaan vaikuttaa voi, mutta vain rajallisesti. Yksikään vastanneista ei uskonut äänensä menevän harakoille. Lähde: TEAM-liitto MITÄ MIELTÄ TEAMIN LIITTOKOKOUSVAALISTA? Kysyimme TEAMin liittokokousvaalin ehdokkailta, millainen tuntuma vaalista jäi? ? TUOMAS MIKKOLA Jakajien vaalipiiri, Alma Manu, Pori ”Äänestysprosentti jäi minun mielestäni turhan pieneksi, vaikka joka tuutissa yritettiin kovasti jankata äänestyksen tärkeyttä. Ihmettelen, että liiton jäseniä ei kiinnosta sen enempää, kuka asioista päättää. Ehkä jälkeenpäin on sitten kivaa huudella puskista. Tyytyväinen taas olen demariryhmän suuresta vaalivoitosta samoin kuin siitä, että valta liitossa pysyy jatkossakin nykyisissä käsissä. Myös omaan vaalitulokseeni olen ihan tyytyväinen, vaikka kokouspaikka jäikin saavuttamatta.” SARI LATOSAARI Kenkä- ja nahkateollisuuden vaalipiiri Janita, Seinäjoki ”Täytyy sanoa, että hieman hermostuneesti odottelen nyt liittokokousta. Tuloksesta on vaikea sanoa mielipidettä ja työpaikallakin on niin ikävä tilanne, että melkein koko talo on lomautettuna ja kesällä vielä tulee irtisanomisia, joten sielläkään ei tästä ole voitu keskustella. Porukka on aika passiivista. Ehkä ay-liikkeen pitäisi palata juurilleen, jotta ihmiset jälleen aktivoituisivat vähän tästä nykyisestä.” JUHA TILLES Lasikeraamisen teollisuuden vaalipiiri, Ahlstrom Glassfibre Oy, Kotka ”Vaalituloksen voimasuhteita osasin suurinpiirtein odottaa. Sen sijaan mitä äänestysaktiivisuuteen tulee, olin todella pettynyt. Paljon nykyistä helpommaksi äänestämistä ei enää voisi tehdä, kun uurnavaalin lisäksi on sähköinen ja postiäänestys. Vaalista on myös puhuttu paljon liiton lehdessä ja työpaikoilla luottamusmiesten toimesta. Ilmeisesti ei-aktiivijäsenillä ei ole tietoa, mistä näissä vaaleissa päätetään. Ehkä on mennyt liian pitkään liian hyvin, eikä ole ollut mitään isompia asioita, minkä puolesta oltaisiin jouduttu taistelemaan.” 12 På svenska ANALYS REPRESENTANT TEAM-valet en stor operation Röstmagnet TEAM:s genom tiderna första val är nu överståndet. Valet var en massiv och tillika en tung operation vars mest intensiva skede varade hela fyra månader. I själva verket har valet återspeglat sig i förbundets verksamhet ca ett år. Som tur var, hade vi inga avtalsförhandlingar under samma tid. Valförbundet A (TEAM:s sossar och obundna) samlade 9 781 röster och valförbundet B (TEAM Vänstern och de obunda) 3 556 röster. I procent var fördelningen 73,3 % / 26,7 %. A fick 117 kongressplatser och B 38; angivet i procent blev det 75,48 / 24,52. A har således röstmajoritet i kongressen. Det skedde betydande förskjutningar i understödet, vilket närmare beskrivs på sidorna 6–7. En jämförelse är som helhet besvärlig, t.o.m. omöjlig, för inom den grafiska industrins tre valkretsar har aldrig tidigare anordnats proportionella riksomfattande val. Ifråga om de kemiska branscherna är det ! möjligt med en jämförelse, för Kemifacket anordnade val år 2008. I de kemiska branscherna kunde valförbundet A notera en ökning på ca 6 procentenheter. Ledaren för valförbundet B har ansett att den primära orsaken till förlusten var det numerära misslyckandet ifråga om kandidatnomineringen i de kemiska branschernas tre största valkretsar. Antagandet torde hålla streck. Det finns säkert också andra orsaker till förskjutningen. TEAM har från första början varit en utpräglad samarbetsorganisation. Förvaltningen har fattat nästan alla beslut samstämmigt, och beträffande den viktigaste frågan, dvs. avtalsverksamheten helt unisont. I en liknande konstellation har en minoritetsgrupp profileringssvårigheter. Och försöker man profilera sig först på sluttampen så uppstår trovärdighetsproblem. I valet var 636 medlemmar av vårt förbund uppställda som kandidater, av dem ett betydan- de antal sådana som första gången var med i något val överhuvud. Enligt uppgifter från fältet hade kandidaturen för nästan alla varit en positiv upplevelse. Det är att anta att TEAM tack vare valet får ett betydande antal nya energiska aktörer. Röstningsprocenten i valet var något av en besvikelse – endast 37,3 procent. Samtidigt anordnades val av storförbundet PAM där procenten var endast 15,3. Vid en jämförelse mellan TEAM:s och PAM:s val kunde två betydande skillnader noteras. I PAM:s val blev man kandidat genom att anmäla sig. PAM-valet var också helt opolitiskt. Det förefaller alltså som om man genom att sänka kandideringströskeln och slopa partisymboler inte kan sporra medlemmarna till större röstningsaktivitet. Orsakerna till det bedrövliga röstningsdeltagandet kan lätt utredas genom en rundfråga. Tuomo Lilja De allra flesta rösterna i TEAMvalet fick Jeppobon Ronny Norrgård, som verkar som huvudförtroendeman på KWH Mirka. Du var valets röstmagnet med 174 röster. Gratulerar! Vad är hemligheten med din framgång? Det är ju min hemlighet! Men kanske det i bakgrunden finns många års verksamhet för medlemmarna och den synlighet mitt arbete gett. Ett tack till alla dem som gav mig sin röst! ”Men härefter ska vi komma ihåg att vi alla sitter i samma båt.” Hurdant valarbete gjorde du? Jag diskuterade med gänget. Gjorde reklam via Facebook och delade ut visitkort. Vad är din åsikt om valkampanjen mellan de olika valförbunden? Det fanns ju meningsskiljaktigheter mellan valförbunden, kanske t.o.m. något onödigt. Självfallet hör det i någon mån till saken att det förekommer dispyter mellan rivaliserande grupper. Men härefter ska vi bara komma ihåg att vi alla sitter i samma TEAM-båt, och med tanke på skötseln av medlemsfrågor är det viktigt att samspelet fungerar. Nu förestår alltså förbundets kongress. Vilka är de viktigaste frågorna på agendan sett ur avtalsbranschens synpunkt? Att försöka förhindra kollektivavtalsshoppandet – alltför många företag i de kemiska branscherna har redan övergått till den teknologiska sidan. Intressebevakningen är alltför förtroendemancentrerat – det betyder kontinuerlig utbildning av förtroendemännen och uppdatering av kunskaperna även efter genomgångna grund- och fortbildningskurser. Vilka frågor vill du själv lyfta fram i samband med kongressen? En hög organiseringsgrad är grunden för intressebevakningen. Hur ska vi för framtiden kunna trygga att medlemsantalet åtminstone förblir vid det nuvarande, och helst även upp- nå en ökning? Hur länge kan vi t.ex. hålla medlemsavgiften på nuvarande nivå om medlemsantalet hela tiden sjunker? Vi måste kartlägga möjligheterna till ett samarbete med övriga industriförbund. Vid kongressen väljs TEAM:s förvaltning och riktlinjer för de nästa fyra åren. Vilka är de tre viktigaste frågorna för TEAM under de kommande åren? I korthet: intressebevakningen, organiseringsgraden och samarbetet med övriga förbund. Den 15 juni borde tas beslut om det gällande avtalet kan förlängas med ett år. Kunde det förlängas och på vilka villkor? Eller borde förbundsvisa förhandlingar inledas på hösten? Min åsikt är att vi nu borde vänta och se hur vår nästa regering ser ut och hurdant program den lägger fram. Självklart flaggar arbetsgivarparten för en nollinje, dvs. måttlighet ifråga om lönerna och kanske t.o.m. lönesänkningar. Blir det en borgerlig regering, kan vi genast säga adjö till ett tredje år enligt nuvarande avtal och förbereda oss på förbundsvisa förhandlingar. Tuomo Lilja WEBBTIPS http://www.teamliitto. fi/?x32730=13185428 14 Reportaasi Intiim nro 5 I 6.5.2015 REPORTAASI Masamuovilla viritetään yhdessä konetta kuntoon Pertteliläisellä Masamuovilla on löydetty yhteinen sävel, jolla yritystä halutaan kehittää ja näin varmistaa työntekijöiden toimeentulo ja yrityksen menetys. M TEKSTI TARJA PAAJANEN // KUVAT ROBERT SEGER asamuovin Pääluottamusmies Janne Koivuniemi lähestyi Intiimin toimitusta juttuvinkillä. Koivunie- mi kirjoitti: ”Olemme täällä Masamuovilla syksyn 2014 ja alkuvuoden 2015 aikana pyrkineet työntekijöiden aloitteesta, yhdessä työnantajan kanssa, kehittämään yrityksen toimintaa. Motiivina tähän meillä on se, että yhteisellä tekemisellä saataisiin firmaan lisäpotkua. Saataisiin asiat menemään hieman paremmin ja taattaisiin jatkossakin meille ansiot.” Koivuniemi jatkaa, että työntekijöiden päämääränä on ollut saavuttaa avoin ilmapiiri, jossa joka ikinen rohkenisi puhua suoraan aroistakin asioista. Osana tehostamissuunnitelmaan järjestettiin kaksi kehittämispäivää, jolloin tuotantotiloja siivottiin ja organisoitiin uudestaan niin, ettei fyysinen ympäristö haittaisi töiden joustavaa sujumista. Koivuniemi loistavan juttuvinkin innoittamana suuntasin Pertteliin. Masamuovi on toiminut siellä kauniissa maalaismaisemassa jo yli 40 vuotta. Vierailupäivänäni työmaalla oli hieman hiljaista. Koivumiemi kertoi, että Masalla ollaan tällä hetkellä tilanteessa, jossa on ollut pakko tehdä ikäviäkin ratkaisuja. Tuleen ei kuitenkaan aiota jäädä makaamaan, vaan katse suunnataan eteenpäin ja valmistaudutaan hetkeen, jolloin maan talous alkaa taas elpyä ja tuotanto, kauppa ja rakentaminen vetävät. Strategista kumppanuutta Masamuovi on perheyritys, joka sai alkunsa nykyisen toimitusjohtajan Joni Heinosen isän pienestä yhden miehen ja yhden koneen metallipajasta. Nyt väkeä on omistajat mukaan lukien 32. Ennen Masamuovin kaltaista yritystä olisi kutsuttu muun teollisuuden alihankintayritykseksi. Nyt aika vaatii toisenlaista toimintakonseptia, jotta kovassa kilpailussa pärjättäisiin. Kysymys on siitä, että asiakkaalle pitää olla tarjolla kokonaispaketti, joka sisältää asiakkaan tarvitseman tuotteen lisäksi monia tukitoimintoja. Sellaisia ovat muun muassa asiakkaan toiveiden ja tarpeiden pohjalta toteutettua tuotesuunnittelua, tuotteistamista, muottien ja työkalujen suunnittelua ja valmistusta, materiaalien valintaa ja tarvittaessa myös varastointia ja logistiikkaa. Toimitusjohtaja Heinonen puhuu sopimusvalmistuksesta, palvelukonseptista ja strategisesta kumppanuudesta. Ruiskuvalua ja silikonia Alun pienestä metallifirmasta on materiaalien ja tuotantotarpeiden muuttuessa kehkeytynyt muovituoteteollisuutta. Pääasiallinen valmistusmenetelmä on ruiskuvalu. Ruiskuvalussa sulaa kestomuovia puristetaan paineella muottiin. Esine saa muotonsa jäähtyessään. – Olemme pikku hiljaa laajentaneet myös suulakepuristukseen. Siinä kapasiteettia on vähemmän ja toisaalta kysyntää näyttäisi olevan. Uusimpana tuotantomenetelmänä MONITOIMIMIES. Työsuojeluvaltuutettu Tuukka Huhtalan toimenkuva on moninainen. Se sisältää tuotannon automatisointia ja huoltotöitä. Masamuovilla on käytössä silikoniruiskuvalu. Valmistusmateriaalina silikonilla on monia etuja: taipuisuus sekä korkeiden lämpötilojen, kemikaalien ja UV-säteilyn kestävyys. Silikonivalu perustuu pitkälti samaan tekniikkaan kuin ruiskuvalu. Kahdesta komponentista koostuva nestemäinen raaka-aine syötetään muottiin, jossa se saa muotonsa. Heinosen mukaan silikoniruiskupuristusmenetelmä on Suomessa ja jopa Euroopassa aika uniikkia. – Pitää hyödyntää uutta teknologiaa, eikä pitäytyä pelkästään perinteisiin menetelmiin. Tavallinen kuluttaja ei Masamuovin tuotteita ostoskoriinsa voi valita, mutta niitä on hyvin monissa tavallisen tallaajan tarvitsemissa hyödykkeissä asumisesta kulkuneuvoihin. Tuotannosta 80 prosenttia menee ulkomaille. Venäjän tilanne on vaikuttanut haitallisesti Masamuovin asiakkaisiin ja sitä myötä suoraan myös Masamuoviin. Intiim nro 5 I Reportaasi 6.5.2015 15 SIISTI TEHDASSALI. Laatua on myös siisteys, tuumaavat TSV Tuukka Huhtala ja PLM Janne Koivuniemi. Näin fyysinen ympäristö ei haittaa töiden sujuvaa kulkua. – Vuodesta 2008 lähtien on ollut todella ankeaa, eikä Venäjän tilanne ole sitä millään tavalla helpottanut. Tuotantoa ja palveluja PÄÄLUOTTAMUSMIES. Janne Koivuniemen on CNC-koneistaja. Se tarkoittaa ruiskuvalutyökalujen valmistusta, korjausta ja muutoskoneituksia. ▲ Kilpailutilanne kotimarkkinoillakaan ei ole helppo. Masamuovin kaltaisia yrityksiä on Suomenniemellä monia. Siksi pitää kehittää jotain lisää. Kysymys on palvelukonseptista. – Hinnalla kilpaillaan. Sen vuoksi olemme pyrkineet laajentamaan toimintaamme palveluihin, eli esimerkiksi tuotesuunniteluun. Myös varastointiin ja logistiikkaan on panostettu. Voimme tarjota palveluita, joista voidaan ottaa joku hinta. Toivottavasti kilpailijat eivät keksi samaa, Heinonen heittää. Avainsana vallitsevassa vaikeassa tilanteessa on Heinonen mukaan tuotannon joustavuus ja tehokkuus. – Ne ovat seikkoja, joista Janne (PLM) on varmaan saanut kipinän (asioiden kehittämiseksi). Kone on viritettävä sellaiseen kuntoon, että on kannattavaa tehdä pieniä sarjoja. Valitettavasti isot volyymit kun ovat karanneet ihan johonkin muualle. Sitä, miten monta yksittäistä esinettä tai osaa Masalla valmistetaan, toimitusjohtaja ei osaa sanoa. – Varmaan satoja. Siksipä tuotannonohjausjärjestelmän on isossa roolissa töiden sujumisessa periaatteella ”keep it simple”. Enenevässä määrin on menty siihen, että tuotteen elinkaari on lyhyt. Masamuovin kaltaisen pienen yrityksen markkinarako on Joni Heinosen mukaan se, että hallitsee piensarjojen tuotannon. Toinen valtti on hänen mukaansa läheisyys, joka antaa kilpailuetua toimitusten nopeudessa. Ja tietenkin laadukas tekeminen, joka tarkoittaa tuotteen laatua, hintaa, toimitusvarmuutta eli kaikkea, mikä liittyy tuotteeseen. Laatua asiakkaat arvostaa ja se on anoa kilpailutekijä, jota meillä täällä Suomessa on. Liikkeelle proaktiivisesti Toimitusjohtaja Heinonen kiittelee työväkensä aloitteellisuutta. Hän sanoo, et- KESKUSTELUJA. Toimitusjohtaja Joni Heinonen (edessä) kehuu väkeää aloittellisuudesta. ” Kone on viritettävä sellaiseen kuntoon, että on kannattavaa tehdä pieniä sarjoja.” tä Masamuovilla liikkeelle on lähdetty proaktiivisesti. Yrityksessä on ymmärretty sen olevan kaikkien etu, että kilpailussa pärjätään, kun ollaan joustavia ja tehokkaita. – Jengi on ottanut tämän oikeasti asiakseen. Haetaan omasta työstä ja työympäristöstä kohteita, jotka pitäisi tehdä paremmin. Näin kaikenlainen kehittämistyö on paljon helpompaa kuin tilanteessa, jossa pitäisi ruveta määräämään ylhäältäpäin. Pääluottamusmies Janne Koiviniemi on samoilla linjoilla ja kertoo että kehittämisideat ovat monesti syntyneet keskusteluissa Jonin (toimitusjohtajan) kanssa. – On ymmärretty, että jotain pitää tehdä. Se oli ihan väistämätöntä. Ja parannukset on helpompi tehdä ja toteuttaa kun kaikki ovat mukana. Heinosen mukaan kehittämisideat eivät välttämättä ole suurisuuntaisia, vaan liikkeelle on lähdetty ihan yksinkertaisista asioista, vaikkapa sellaisesta, että työkaluilla on omat paikkansa, ja että ne palautetaan aina paikalleen, tai että omat sotkut siivotaan, eikä jätetä muiden vaivoiksi. – Kun paikat ovat kunnossa, on asiakkaitakin mukava ottaa vastaan tehtaalle. Tuotantotilojen siisteyskin on laatua. Siihen Masamuovilla panostetaan. Heinonen sanoo, että töitä siisteyden eteen on tehty ”kädet rasvassa”. – Ensivaikutelma on tärkeää, kun asiakas tulee tehtaalle. Siisteys on tekemisen tehokkuutta ja turvallisuutta. Tuotantotilojen yleisilme on pyritty tekemään sellaiseksi, että vieraankin on helppo heti nähdä, että täällä tuotteita tehdään laadukkaasti. Tehdasnäkymä ei saa olla sellainen, että luottamus menee heti ensimetreillä. Terveisiä päättäjille Toimitusjohtajan suurena huolena on kustannustaso ja kilpailukyky. Hän sanoo, että valtiovalta on omilla toimillaan huolehtinut kilpailukyvyn heikentämisestä. Tulevaisuuden suhteen häene toivomuksenaan olisi ensinnäkin se, että maailma rauhoittuisi ja sen myötä taloudet elpyisivät. Ja terveisinä poliittisille päättäjille hän lähettää toivomuksen siitä, että valtiovalta alkaisi tukea teollista toimintaa aikaisempaa pontevammin. – Tulevaisuudessakaan ei palkkoja, eläkkeitä, veroja ja sosiaaliturvaa makseta pelkästään toisiamme palvelemalla. Palvelutuotannon kasvattaminen ei tätä maata pelasta. Teollisella toiminnalla tämä maa ja kansakunta on pystyyn nostettu. Pienten yrityksen toimintaa valtiovalta voisi tukea Heinosen mukaan esimerkiksi muuttamalla alv-käytäntöä. – Käytännössä on niin, että työantaja joutuu maksamaan materiaalit, palkat ja verot ennen kuin asiakkaalta saadaan maksu. Se tekee kannanhallinnan äärimmäisen vaikeaksi. 16 Reportaasi Intiim nro 5 SUVAITSEVAISUUTTA. Kaisu Karan (oik.) mukaan ketään ei katsota kieroon. Anne-Maria Raninen ja Karakin tulevat siis mainiosti toimeen. I 6.5.2015 VR:N TILAUS. Annala toimitti viime vuonna ison tilauksen myös VR:lle. Yhtiön kankailla verhoiltiin matkustamon penkkejä. Kuvassa toimitusjohtaja Hanna-Maria Kortesoja. REPORTAASI Annalan työporukka pistää kampoihi Lapualla toimiva K&H Annala Oy on maamme ainoa sisustuskankaiden valmistaja. Pääosin Aasiasta vyöryvän halpatuonnin tilalle tarjotaan koko työporukan voimalla kotimaista laatua ja osaamista. L TEKSTI JARI HAKALA // KUVAT JOHANNES TERVO yhyen ruokapaussin katkoma alkuviikon työpäivä on jälleen täydessä vauhdissa Lapualla toimivan sisustuskangasvalmistaja K&H Annala Oy:n tuotantotiloissa. Työkoneiden pauhun täyttämissä tiloissa tekee työtään joukko kotimaisia sisustusalan ammattilaisia, joista jokainen yrittää parhaansa mukaan olla vaikuttamassa siihen, että suomalainen sisustuskangas onnistuu edelleen pistämään kampoihin halvan työvoiman maista rynnistävälle tuonnille. Kaisu Kara työskentelee koneella, joka kerii lähes viisituhatta yksittäistä lankaa yhtenäiseksi loimeksi. Lähistöllä Heli Holman tarkat silmät käyvät läpi kankaan pintaa ja saumoja lopputarkastuksessa, jossa varmistetaan se, että susikappaleita ei asiakkaille lähde. Seinän takana isossa hallissa yksinään ahertava Niina Miilumäki huolehtii kutomakoneiden moitteettomasta toiminnasta. Valmiit kangaspinkat päätyvät isoina rullina Anne-Maria Ranisen hoitamaan varastoon. Varaston perällä olevassa työhuoneessa istuva Raninen vastailee pärisevään puhelimeen ja ottaa vastaan kangastilauksia sekä huolehtii niiden matkaan lähettämisestä. Sisustuskankaita, joista valtaosa päätyy huonekaluteollisuuden sekä pienempien verhoilijoiden käyttöön, ei K&H Annalan lisäksi valmista kukaan muu Suomessa. Siitä huolimatta kilpailua alalla riittää. – Hinnalla pitää kilpailla koko ajan. Euroopasta, lähinnä Turkista, tuodaan kangasta sellaisella hinnalla, että suomalaiset työntekijät eivät suostu tulemaan sillä hintaa töihin. Volyymit Espanjassa ja joka paikassa ovat niin isot. Olemme yksin täällä Pohjolassa, ja kaik- – Sieltä on tullut Suomeen kertakäyttötrendi, joka ei ole kauhean kauaskantoista missään mielessä. Nyt on herätty siihen, että kun kankaita tuodaan Aasiasta, tavaroista suurin osa on konteissa vähintään kuukauden. Kun meri-ilma on kostea, mitä kaikkea sinne kontteihin laitetaan, etteivät ne homehdu sinne? Meidän myyntivalttimme hintaa vastaan on ollut se, että me emme laita mitään lisäaineita kankaisiimme. Käyttämiemme lankojen valmistus tai jälkikäyttö eivät ole luonnolle tai ympäristölle haitallisia. Työtä on riittänyt KOTIMAISTA TYÖTÄ. Lapualla toimiva K&H Annala Oy on maamme ainoa sisustuskankaiden valmistaja. Koska aasialaista halpakangasta vastaan ei voi kilpailla hinnalla, ollaan Annalalla panostettu laatuun. ” Ennen tehtiin pakkatolkulla tavaraa varastoon ja ne pantiin pakettiautoon ja vietiin maailmalle.” ki langat pitää kuljettaa Euroopasta. Koska kaikki lankakehräämöt ovat siellä paikallisten kangasvalmistajien vieressä, niille ei tule sellaisia kerrannaisvaikutuksia materiaalihankinnassa ja kaikessa muussa kuin meille, kertoo toimitusjohtaja Hanna-Maria Kortesoja. Kortesoja toimii Annalan toimitusjohtajana neljännessä polvessa. Yrityksen perusti Juho Annala jo itsenäisyyden alkuaikoina vuonna 1917. Kortesojan mukaan pahin kilpailu tulee kuitenkin, kuinkas muuten, Aasiasta myös Annalan toimialalla. Annala työllistää Lapualla 11 ihmistä, joista 9 tekee työtä tuotannon puolella. Tuotannossa korostuu tänä päivänä moniosaaminen, eli jokainen osaa eri työvaiheista useampia. Kortesoja kertoo, että yritys on kärsinyt jo pitkään pienestä työvoimapulasta, sillä työtä olisi nytkin tarjolla parille työntekijälle, mutta tulijoita ei tahdo olla. Tämä johtuu paljolti siitä, että alan koulutus puuttuu täysin. Työntekijöiden ja TEAM-liiton välisenä yhdyshenkilönä K&H Annalalla toimiva Tarja Kangasluoma katselee kotimaista tekstiilialaa todella pitkällä perspektiivillä, sillä hän on ehtinyt työskennellä Annalalla peräti 45 vuotta. Syksyllä eläkkeelle jäävä Kangasluoma on mukana myös Lapuan Tevan ammattiosaston toimikunnassa. – Koneet ovat tulleet automaattisemmiksi ja materiaalit ovat parantuneet. Nykyään, kun tulee joku isompi tilaus, sen pitää olla valmis heti. Ennen tehtiin pakkatolkulla tavaraa varastoon ja ne pantiin pakettiautoon ja vietiin maailmalle. Nyt on sitten joskus aikamoinen kiirus, hän kertoo. Kangasluoman pitkän pitkä työura on ollut lähes katkeamatonta vuodesta toiseen, sillä 3–4 päivän pituisia lomautuksia on osunut omalle kohdalle ainoastaan viisi kertaa. Viimeisinkin niistä tapahtui vuonna 2001. – Ihan hyvin ollaan saatu olla töissä. Toimitusaikojen ajoittaista lyhyyttä valittelee myös yksinään Annalan yläkerrassa työtä tekevä ompelija EnniMaija Johansson. Muuta negatiivista Johansson ei työstään löydä, sillä runsaat kaksi vuotta Annalalla työssä ollut nuorehko nainen on viihtynyt niin hyvin, että talvilomaakaan ei tullut pidetyksi. – Parasta työssä on itsensä haastaminen. Olen koulutukseltani parturi-kampaaja, joten jo se, että selviää kaikista töistänsä, on haaste. Johanssonin mukaan työssä mitään ei voi heittää lonkalta, koska laadun pitää pysyä hyvänä. – Työtä kohtaan pitää olla itsekritiikkiä, ettei virheitä tulisi, ja jotta laatu olisi Intiim nro 5 I Reportaasi 6.5.2015 TOISESSA POLVESSA. Niina Miilumäki seuraa äitinsä Tarja Kangasluoman jalanjälkiä K&H Annala Oy:ssä. TYÖTÄ RIITTÄNYT. Tarja Kangasluoma on tehnyt yli 40-vuotisen työuran. 17 TULEVAISUUDENUSKOA. Kaisu Kara pitää työpaikkaansa Annalalla varmana. Parasta työssä on vaihtelevuus. in halpatuonnille – Perusasioiden oppimisessa ei mene kauan, mutta voi sanoa, että kaikki ei ole vieläkään ihan itsestään selvää. Käytännössä kuitenkin oppii, hän sanoo. Miilumäen mielestä Aasiasta Suomeenkin tuotava halpakangas on uhka suomalaiselle työlle. – Suomessakin osataan tehdä. Laatu on kyllä varmasti parempaa. Vinoon ei katsota TYÖPORUKKA. K&H Annalan tuotannossa työskentelee yhdeksän ihmistä. Kuvassa Niina Miilumäki (vas.), Niina Koivusalo, takimmaisena Kaisu Kara edessään Tarja Kangasluoma, sitten Anne-Maria Raninen ja Enni-Maija Johansson. tasaista ja hyvää koko sarjan lävitse. Johansson pitää sisustamista kausiluontoisena. – Ihmiset laittavat sohvia lyhytkatseisesti ajatuksella, että jos se nyt pari vuotta menisi, ja sitten voikin jo mieli muuttua. Ne, jotka arvostavat sitä, että sama sohva onkin ehkä 20 vuotta, ostavat ehkä meidän kankaitamme. Aasian halpakangas uhkana Tilausten vastaanotosta huolehtivan Anne-Maria Ranisen mukaan lama näkyy myös Annalalle tulevien tilausten määrässä. Koska sisuskankaiden hankinta ei ole samalla lailla pakollista kuin ruuan, siitä tingitään tiukempina aikoina helpommin. – Huomattavasti hiljaisempaa on kuin kiireisinä aikoina. Kun olin varastolla yksin, sai tehdä töitä tukka putkella. 18 vuotta Annalalla työssä ollut Raninen pitää työpaikkaansa kohtuullisen varmana tilausmäärän vähentymisestä huolimatta. – Koska ollaan tällä alalla ainoita täällä, uskon, että töitä jatkossakin on. Vaikka sähköposti on noussut suosituksi tilaustentekokanavaksi, tykkäävät vanhat verhoilijat edelleen tilausten teosta puhelimitse. – Puhelimessa ollaan itketty lapsen kuolemat, koiran kuolemat ja kaikkea siltä väliltä. On oppinut tietämään ne, jotka tykkää puhua muutakin kuin työasiaa. Tarja Kangasluoman tytär Niina Miilumäki on ollut työssä Annalalla 11 vuotta. Miilumäki on hyvä esimerkki siitä, että kun koulutus alalle puuttuu, pitää työ opetella tekemällä. Myös Miilumäki on moniosaaja, eli hän osaa tehdä Annalan työvaiheista useampaa. Se on samalla hänen mukaansa työn paras puoli. Myös yhdeksän vuotta Annalalla työskennellyt Kaisu Kara pitää itseään vähän joka paikan höylänä. Loimentekokoneella työskentelevä Kara on toisinaan kutomon puolella apuna, jos tarve vaatii. Myös lähettämö on tullut hänelle tutuksi. – Ei minulla ole mitään sellaista tuntua, että tämä työ voisi loppua yhtäkkiä. Loimentekokoneella työskentely vaatii tarkkuutta ja huolellisuutta. Jos loimauksessa tehdään virhe, se kostautuu kutomossa. – Se näkyy kankaassa. Kun tehdään monivärilointa, tarkkana saa olla. Parasta Annalalla on Karan mukaan työkaverit. – Täällä tulee toimeen kaikkien kanssa. Ketään ei katsota vinoon, ja jokainen opettaa toinen toistansa uusissa asioissa. Tekstiilimuotoilijan ammatin itselleen hankkinut Niina Koivusalo opettelee Annalalla kudonnan suunnitteluohjelmaa. Koivusalo on sekoitus palkkatyöläistä ja yrittäjää, sillä hän myy käsinpainettuja pohjalaisaiheisia tekstiilejä oman yrityksensä, Mummadesignin kautta. Annalalla vierähtää työviikosta kolme päivää. – Täältä tulee leipää tasaisesti. Omista töistä sesonkipainotteisesti. Kesällä ja joulun aikaan riittää kovasti hommia siellä. Koivusalon mukaan Annalan töiden opettelussa riittää työsarkaa. – Tällaiseen alaan ei ole koulutusta valmiina. Paljon on hiljaista tietoa, joka tulee vain kokemuksen kautta. Kyllä siinä on vielä sarkaa itsellä. 18 TEAMissa tapahtuu VAALITULOS TEAMin liittokokousvaalien tulokset Vaalitulokset vaalipiireittäin ja vaaliliitoittain ehdokkaiden saamien äänimäärien mukaisessa järjestyksessä. AUTONRENGASALA Murtola, Timo 2 Teamin demarit ja sitoutumattomat Team Vasemmisto Ja sitoutumattomat Valittu Salonen, Marko 20 Jokinen, Jouni 19 Varalla Raudasoja, Jarmo 15 Koivusalo, Timo 11 Muhli, Jouko 11 Sormunen, Martti 10 Eskola, Kari 7 Putto, Timo 5 Kastren, Tom-Erik 4 Kant, Jouni 3 Laakso, Markku 3 Viik, Mika 2 TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat Valittu Kupiainen, Harri 13 Varalla Hongisto, Jari 12 Hirvonen, Jan 12 Halonen, Jukka 9 Sammalniemi, Jukka-Pekka 9 Kokkonen, Mikko 7 Pikkarainen, Jari 4 Levonen, Juha 3 Hosiokangas, Ismo 1 Vienonen, Mikko 0 JAKAJAT TEAMin demarit ja sitoutumattomat Valittu Kartimo, Katja 35 Mäkinen, Jyri 31 Varalla Lyttinen, Eija 23 Mikkola, Tuomas 20 Virtanen, Timo-Tapio 16 Miettinen, Pertti 15 Kuitunen, Tapani 13 Liimatta, Mikko 11 Valittu Koivisto, Eveliina 38 Varalla Tyystälä, Marja-Leena 32 Peippo, Juha 25 Kouhia, Päivi 24 Isomäki, Niina 17 Sillanpää, Jani 13 Öfversti, Arto 11 Laevuo, Cristian 1 KEMIAN PERUSTEOLLISUUS TEAMin demarit ja sitoutumattomat Valittu Tissari, Jouni 132 Pasanen, Petri 81 Kangasniemi, Ari 77 Ahtaanluoma, Mauri 56 Rönnkvist, Dennis 50 Sonninen, Ville 45 Forsström, Jukka 44 Raudaskoski, Simo 39 Salo, Jussi 36 Ikkala, Janne 33 Varalla Tauru, Kimmo 28 Laitinen, Mikko 27 Hietaharju, Sami 27 Nieminen, Jani 24 Kotiniemi, Ville 23 Lahtinen, Janne 23 Parviainen, Hannu 20 Korpela, Kristo 18 Rajamäki, Marko 17 Haimila, Timo 16 Kaiponen, Juha-Pekka 14 Hassinen, Mikko 11 Haapa-Aho Sini 10 Nousiainen, Juha 10 Ratinen, Tero 10 Räsänen Jukka 10 Valkeinen, Marko 10 Kangas Toni 9 Wallenius Milla-Maaria 9 Lähde, Joni 8 Väliaho, Jorma 8 Kylmälä, Raimo 6 Mustonen, Juha 6 Haglund, Lars 5 Pitkänen, Jari 5 Torvikoski, Juho 5 Liimatta, Marja-Liisa 4 Ahola, Heikki 3 Savolainen, Mika 3 Mikkola, Juhana 2 Lahti, Olli 1 Ramstedt, Mikko 1 MARKO SALONEN JOUNI TISSARI Autonrengasala, TEAMin demarit ja sitoutumattomat, 20 ääntä. Kemian perusteollisuus, TEAMin demarit ja sitoutumattomat, 132 ääntä. TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat Valittu Grönmark, Juha 78 Järvinen, Niina 68 Leinonen, Janne 55 Perkola, Tomi 31 Varalla Mustajärvi, Kari 30 Valjus, Veli 29 Joutsio, Minna 28 Björkbacka, Juha 26 Keski-Hirvi, Kari 24 Kervinen, Vesa 20 Paavilainen, Martti 17 Heikkinen, Erno 15 Juntunen, Tomi 12 Weman, Aatu 11 Hiironen, Seppo 10 Suomela, Mikko 10 Hannula, Toni 7 Laamanen, Petri 6 HARRI KUPIAINEN JUHA GRÖNMARK Autonrengasala, TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat, 13 ääntä. Kemian perusteollisuus, TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat, 78 ääntä. KENKÄ- JA NAHKATEOLLISUUS TEAMin demarit ja sitoutumattomat KATJA KARTIMO ISMO VIIRIMAA Jakajat, TEAMin demarit ja sitoutumattomat, 35 ääntä. Kenkä- ja nahkateollisuus, TEAMin demarit ja sitoutumattomat, 68 ääntä. EVELIINA KOIVISTO PENTTI ISO-AHO Jakajat, TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat, 38 ääntä. Kenkä- ja nahkateollisuus, TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat, 138 ääntä. Valittu Viirimaa, Ismo 68 Uitto, Arja 54 Latosaari, Sari 31 Turkki, Tapani 28 Varalla Haapsaari, Eija 24 Kärkkäinen, Jyrki 21 Palovuori, Toni 19 Pietilä, Tanja 16 Ollikainen, Tero 16 Portin, Jorma 16 Turppo, Ville 16 Intiim nro 5 Ihmisiä // Elämää // Tapahtumia I 6.5.2015 Rintala, Pirjo 12 Tirronen, Marja-Leena 12 Kaukonen, Markku 10 Hietikko, Marina 7 Kallio, Markku 7 Heimonen, Sami 5 Lauronen, Antti 1 TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat Valittu Iso-Aho,Pentti 138 Heikkilä, Elma 29 Varalla Kangas, Anita 18 Urmas, Sinikka 12 KIRJATYÖNTEKIJÄT TEAMin demarit ja sitoutumattomat Valittu Turtiainen, Santtu 100 Heikkilä, Heikki 62 Gärding, Anne 54 Krankkala, Timo 48 Laitinen, Toma 44 Mäkinen, Emmi 42 Nieminen, Risto 41 Viljanen, Taina 39 Kankare, Jouni 38 Eroaho, Matti 35 Liukkonen, Ari 35 Pelkonen, Jani 35 Nyman, Ari 34 Tammiluoma, Merja 34 Blom, Aki 33 Tasanen, Marko 33 Hänninen, Timo 32 Virta, Kimmo 30 Elo, Sami-Jussi 28 Olkinuora, Sami 28 Aalto, Janne 27 Varalla Pettinen, Sami 25 Kaukonen, Sirpa 24 Laosmaa, Seija 24 Malvikko, Kai-Markus 24 Lintunen, Kari 24 Lahti, Sami 21 Miettinen, Esa 19 Ala-Jääski, Matti 19 Laamanen, Ilkka 19 Martelin, Mika 18 Nylund, Jukka 18 Ronkainen, Maksim 18 Tuovinen, Eero 18 Eriksson, Guy 17 Peräkylä, Tarja 17 Pirttilä, Annastiina 17 Syväoja, Auli 17 Harju, Jouko 16 Hämäläinen, Kari 16 Kurki, Teemu 16 Myllärinen, Tuomo 16 Raita, Jessica 16 Säynäjäkangas, Lars 16 Henriksson, Jaakko 15 Järvinen, Sanna 15 Toivonen, Paula 15 Torvi, Mikko 15 Vepsäläinen, Jorma 15 Hauru, Pirjo 14 Korhonen, Hannu 14 Rahikainen, Harri 14 Leino, Jukka 13 Honkonen, Jyrki 12 Ojomaa, Mikael 12 Hänninen, Esa 11 TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat Valittu Kaartoaho, Mikael 129 Ruotsalainen, Juha 50 Lähteenmäki, Marko 48 Koskinen, Reijo 35 Laaksonen, Kari 35 Keränen, Ari 28 Ahonen, Jarmo 25 Vesanen, Juhani 25 Nurmi, Petri 24 Salomaa, Heikki 24 Varalla Minetti, Tomi 23 Laaksonen, Päivi 23 Pörsti, Pentti 22 Leppänen, Jarmo 20 Salovaara, Jorma 20 Park-Björklund,Sari 19 Vikkula, Maija 19 Sarlin, Harri 16 Marjamäki, Kati 15 Forsström, Antero 14 Kantelinen, Tuija 14 Kivinen, Minna 14 Saastamoinen, Juha 13 Tenhivaara, Vesa 13 Mäkinen, Jaana 12 Salo, Olli 12 Fagerström, Rainer 11 Jäntti, Harri 11 Silver, Esko 10 Ikonen, Mikko 9 Tarvonen, Timo 8 Valkola, Pirjo 8 Raita, Ari 7 Kannisto, Markku 6 Tantarimäki, Sari 6 Lae, Mauri 5 Mattila, Juha 5 Pihlaja, Jukka 5 Kaija, Jari 4 Huovinen, Keijo 3 Laitinen, Pertti 3 Pitkänen, Pekka 3 Vilokki, Risto 1 KUMITEOLLISUUS TEAMin demarit ja sitoutumattomat Valittu Purola, Timo-Pekka 41 Markkanen, Jarmo 37 Rantanen, Arto 29 Varalla Törmänen, Sami 20 Aho, Heikki 20 Karvonen, Pia 17 Partanen, Pasi 16 Honkaniemi, Jari 16 Anttila, Jussi 14 Halko, Ira 12 Makkonen, Janne 12 Loijas, Kai 11 Lehtinen, Ville 10 Kotala, Maire 9 Niemelä, Ari 9 Kuhanen, Rami 8 Heikelä, Sami 7 Stenberg, Pekka 7 Hopia, Marko 3 Kulju, Jarkko 3 Lehtonen, Janne 1 TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat Valittu Sorvali, Petri 74 Aalto, Mira 42 Forsman, Kalle 35 Kallioniemi, Toni 24 Varalla Lehti, Jari 20 Viitanen, Jari 17 Rajala, Jarno 13 Rönn, Kari 12 Iiponen, Jukka 9 Haapala, Pekka 9 Kivinen, Tero 9 Koivisto, Mikko 9 Luukka, Jukka 9 Laine, Mika 8 Lamminsivu, Kimmo 8 Kivioja, Pasi 6 Kyllönen, Timo 6 Jalava, Ari 4 Markkinen, Pete 30 Lamminen, Jari 23 Kaasalainen, Jaakko 19 Mäki, Juhana 19 Eeli, Jani 19 Kaunisto, Sari 17 Salstela, Maarika 17 Tamola, Tanja 15 Timonen, Rainer 15 Alasirniö, Päivi 14 Kettunen, Markku 14 Kurttio, Arto 14 Laaksonen, Juha-Matti 14 Kallioinen, Elina 13 Kivioja, Mika 13 Näppinen, Vesa 13 Putkinen, Kari 12 Lehtinen, Mika 9 Pesonen, Jari 8 Sainio, Jari 6 Tilles, Juha 6 Köppä, Virve 5 Pussi, Mikko 5 Joentakanen, Marika 4 TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat Valittu 19 SANTTU TURTIAINEN Kirjatyöntekijät, TEAMin demarit ja sitoutumattomat, 100 ääntä. MIKAEL KAARTOAHO Kirjatyöntekijät, TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat, 129 ääntä. Suvanto, Ilkka 64 Ponkiniemi, Toni 60 Uusivirta, Sari 45 Varalla Pensikkala, Riina 35 Heino, Kari 32 Mäkinen, Veli-Pekka 16 Väkiparta, Eetu 15 Leponiemi, Tommi 9 Helminen, Lasse 8 Salonen, Sami 3 TIMO-PEKKA PUROLA Kumiteollisuus, TEAMin demarit ja sitoutumattomat, 41 ääntä. LASITUS-, RAKENNUSLASITUS- JA LASINJALOSTUS TEAMin demarit ja sitoutumattomat Valittu LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS TEAMin demarit ja sitoutumattomat Valittu Viitanen, Timo 65 Kojola, Hanna 57 Sulkama, Jukka 51 Karivesi, Tuula 50 Mattila, Pasi 48 Ojansuu, Eino 48 Taponen, Kari-Pekka 37 Nuolioja, Markku 36 Kallio, Pasi 34 Varalla Siitonen, Juho 34 Ilmèn-Punkari, Eila 33 Kemilä-Tuovinen, Aija 32 Kamula, Rauno 23 Vilen, Jarno 20 Varalla Landell, Kimmo 20 Lahtinen, Hannu 7 Liukkonen, Jyrki 6 Saari, Anne 5 PETRI SORVALI Kumiteollisuus, TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat, 74 ääntä. MUOVITUOTETEOLLISUUS JA KEMIAN TUOTETEOLLISUUS TEAMin demarit ja sitoutumattomat Valittu Norrgård, Ronny 174 Koivula, Kari 111 TIMO VIITANEN Lasikeraaminen teollisuus, TEAMin demarit ja sitoutumattomat, 65 ääntä. 20 Ihmisiä // Elämää // Tapahtumia mia ILKKA SUVANTO ATTE KILPINEN Lasikeraaminen teollisuus, TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat, 64 ääntä. Tekstiili- ja vaatetusteollisuus, TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat, 74 ääntä. RAUNO KAMULA Lasitus-, rakennuslasitu- ja lasinjalostus, TEAMin demarit ja sitoutumattomat, 23 ääntä. RONNY NORRGÅRD Muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus, TEAMin demarit ja sitoutumattomat, 174 ääntä. Rautio, Kettil 74 Borisov, Hanna 68 Eskelinen, Jarmo 66 Torppala, Marko 63 Ormiskangas, Ann-Louice 62 Hotta, Markus 60 Kemppainen, Marko 56 Hagelberg, Kai 51 Suojanen, Eero 49 Koistinen, Seppo 47 Soidinsalo, Marjatta 47 Kankkunen, Kari 46 Järvinen, Hannu 44 Kähkönen, Jani 44 Söderberg, Mari 42 Kasanen, Eeva 41 Rönkkä, Reeta 35 Luoto, Markku 34 Jakonen, Anne 33 Mäkilä, Harri 33 Holma, Tiina 32 Tapiala-Vanhanen, Eija-Liisa 32 Varis, Matti 31 Joutsen, Vesa 30 Hartonen, Ari 27 Muikku, Tuula 27 Mäensivu, Juha 26 Lammi, Erkki 25 Varalla ANNE HAKAMÄKI Muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus, TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat, 101 ääntä. TUOMAS WECKSTRÖM Tekstiili- ja vaatetusteollisuus, TEAMin demarit ja sitoutumattomat, 67 ääntä. Gunell, Andreas 25 Kuusimäki, Janne 25 Heikkonen, Tommi 24 Backlund, Björn-Johan 23 Mäkinen, Tapio 22 Helistenkangas, Hanna 21 Hiltunen, Tommi 21 Pekki, Anniina 21 Wallenius, Jarmo 21 Haavisto, Markku 20 Ahola, Hannu 19 Ahola, Marika 19 Kirvesniemi, Miikka 19 Fjäder, Sturle 18 Pekurinen, Teemu 18 Pitkänen, Simo 18 Poikkeus, Keijo 18 Roinevirta, Kati 18 Setälä, Ahti 18 Tolonen, Pasi 18 Koivuniemi, Janne 17 Matikka, Juha-Matti 17 Uusivirta, Eija 17 Holtti, Erkki 16 Kokkala, Nina 16 Markkanen, Vesa-Matti 16 Myllymäki, Elina 16 Puuronen, Pirjo 16 Salminen, Kaija 16 Termonen, Jani 16 Häggblom, Juha-Matti 15 Ikäheimo, Jaana 15 Valkokivi, Kaj 15 Hakala, Petri 14 Junttila, Heidi 14 Salmi, Sari 14 Syvänen, Jukka 14 Hyttinen, Marko 13 Laine, Hanne 13 Matikainen, Tuomo 13 Pallin, Sirpa 13 Ruokola, Marko 13 Viitanen, Sami 13 Airissalo, Teijo 12 Kurisjärvi, Timo 12 Luukkonen, Keijo 12 Ekman-Kähkönen, Päivi 11 Fagerström, Kurt 11 Kahri, Sami 11 Rantanen, Riku 11 Saviranta, Virve 11 Takku, Tapio 11 Vainikka, Sirpa 11 Inkiläinen, Heidi 10 Mäkinen, Jouni 10 Toivonen, Pentti 10 Vainikainen, Krista-Maarit 10 Wahlroos, Markku 10 Nurmi, Pirkko 9 Ormiskangas, Kaija 9 Jokinen, Hannu 8 Katajamäki, Joni 8 Sillanmäki, Pekka 8 Haverinen, Arvo 7 Heikkinen, Antti 7 Jokisalo, Pertti 7 Kurki, Erkki 7 Pennanen, Antti 7 Tervonen, Jarmo 7 Keskisarja, Kati 6 Mustonen, Simo 6 Myller, Jarkko 6 Nevalainen, Eeva 6 Puomila, Jani 6 Kauris, Teemu 5 Jokela, Osmo 4 Kareinen, Ari 4 Peuraharju, Kimmo 4 Sneck, Antti 4 Intiim nro n 5 Mikkola, Jari 3 Vainionpää, Mika 3 TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat Valittu Hakamäki, Anne 101 Granqvist, Jan 51 Kauppinen, Jari 46 Poutiainen, Matti 38 Virta, Maarit 32 Reinikainen, Matti 26 Silvonen, Markku 23 Varalla Komulainen, Raija 23 Ponkiniemi, Ville-Veikko 20 Syrjäsalo, Mika 20 Meriläinen, Minna 17 Immonen, Jukka 17 Väänänen, Jari 17 Pohjalainen, Jukka 17 Hupanen, Kai 15 Oksanen, Urho 15 Rusi, Reijo 15 Mäkinen, Markku 14 Hanhonen, Kimmo 12 Kulpakko, Marko 12 Lehtilä, Jari 10 Lehtonen, Heli 10 Malleus, Hans 10 Raune, Vesa-Pekka 10 Hämäläinen, Tauno 9 Rantanen, Niinaleena 9 Timonen, Kirsi-Marja 9 Saloranta, Allan 8 Karttila, Janne 7 Lahtinen, Jarmo 7 Laitinen, Sakari 7 Tikkinen, Mikko 6 Kahri, Ari 5 Taponen, Hannu 5 Pekkarinen, Petri 4 TEKSTIILI- JA VAATETUSTEOLLISUUS TEAMin demarit ja sitoutumattomat Valittu Weckström, Tuomas 67 Vilén, Jari 61 I 6.5.2015 Korhonen, Ritva 53 Stenlund-Taulasto, Jonna 51 Viljakainen, Jarno 47 Ojanperä, Liisa 38 Pirskanen, Auli 36 Welling, Mirva 36 Lahti, Marja-Leena 35 Erkkilä, Sirkka-Liisa 34 Saarenmaa, Harri 34 Pasanen, Sisko-Maarit 33 Lehtinen, Marianne 32 Jumppanen, Sisko 31 Savilepo, Pirjo 29 Mäki-Koivisto, Jari 28 Varalla Savolainen, Katja 27 Oivo, Helena 26 Salmi, Kirsti 26 Lehtinen, Tarja 25 Veijalainen, Raija 24 Järvinen, Kristiina 24 Saari, Laura 23 Miettinen, Ritva 21 Rauhala, Birgitta 21 Viljakainen, Riitta 21 Lönnström, Mia 20 Ahelik, Rai-Alari 19 Lahikainen, Esa 19 Pälvi, Pirjo 19 Hakanperä, Veera 18 Jokela, Mika-Olavi 18 Piispa, Pirkko 18 Simola, Elisa 18 Mustajärvi, Riku 17 Virtanen, Anu 17 Manninen, Marja-Leena 16 Vallius, Lea 16 Korkee, Sari 15 Saarinen, Milja-Elina 15 Liikala-Jalonen, Sari 14 Ojanen, Leena 14 Petrell, Taina 14 Ahjoniemi, Lenita 12 Jarva, Aila 12 Kansala, Sari 12 Hilden, Jenni 11 Kakkuri, Keijo 10 Laine, Eila 10 Savinainen, Anu 9 Fågelklo, Agneta 8 Viinikka, Satu 8 Anttila, Teija 7 Nyström, Märta 7 Intiim nro 5 Ihmisiä // Elämää // Tapahtumia I 6.5.2015 Pesu, Annika 7 Vartiamäki, Jarmo 7 Kärkkäinen, Jussi 6 Voutilainen, Joni-Arto 5 Jaanhold, Anneli 4 Juutilainen, Jari 4 TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat Valittu Kilpinen, Atte 74 Laitinen, Pirjo 53 Isometsä, Jutta 52 Ruohonen, Tapio 37 Varalla Satta, Tapani 28 Klubb, Arja 20 Korpela, Jere 13 Leppänen, Pirjo 12 Koskiranta-Pajunen, Raija 10 Lopes, Anja 10 Valkama, Arja 8 Mäkinen, Veli-Matti 7 Kallioniemi, Juha 5 TEKSTIILIHUOLTOALA TEAMin demarit ja sitoutumattomat Valittu Lammi, Anu 51 Haapalainen, Erja 37 Liukkonen, Minna 27 Kosonen, Virpi 26 Kubur, Ismail 26 Varalla Linte, Florin 22 Pasanen, Soile 22 Kuisma, Pirjo 21 Hovila, Tiia 17 Talstila, Tuula 16 Vaara, Suvi 13 Hietakangas, Pia 12 Peltonen, Reijo 12 Lillrank, Olga 10 Rikkola, Triin 10 Olli, Kati 7 Kallio, Henna 6 Väänänen, Mary 2 TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat Valittu Levaniemi, Tanja 35 Varalla Määttänen, Sari 23 Parkkinen, Tomi 13 Holm, Marja-Terttu 12 Ringborg, Juha 11 Suo, Terhi 10 Purho, Tarik 9 Tuomisto, Jarkko 7 Nykänen, Anu 5 KOMMENTTI VIESTINTÄALAN TOIMIHENKILÖT Vaaliliittojen vetäjiltä maltilliset kommentit TEAMin demarit ja sitoutumattomat Valittu Pircklén, Tuija 95 Korhonen, Marjaana 31 Kuvaja, Maria 30 Lotvonen, Tuula 30 Härkönen, Tuire 25 Koivisto, Anu 25 ANU LAMMI Tekstiilihuoltoala, TEAMin demarit ja sitoutumattomat, 51 ääntä. Varalla Kuokkanen, Kirsi 24 Eriksson, Asko 22 Ikonen, Seena 19 Peuralahti, Lea 18 Piittinen, Heidi 16 Kiviranta, Thomas 11 Lattu, Niina 10 Pietilä, Juha 10 Mesiäinen, Nina 6 Ojala, Sari 6 Mölläri, Aija 4 Rahikainen, Ismo 2 TANJA LEVANIEMI Tekstiilihuoltoala, TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat, 35 ääntä. ÖLJY-, MAAKAASUJA PETROKEMIANTEOLLISUUS TEAMin demarit ja sitoutumattomat Valittu Ryynänen, Sami 104 Grönberg, Einari 84 Juselius, Elof 84 Aho, Kimmo 57 Siltala, Juha-Pekka 40 Neiglick, Matti 35 TUIJA PIRCKLÉN Viestintäalan toimihenkilöt, TEAMin demarit ja sitoutumattomat, 95 ääntä. Varalla Vihuri, Sami 32 Kortelainen, Harri 29 Närhi, Anne 28 Mäntysaari, Pasi 23 Kaatrakoski, Antti 22 Selin, Petri 19 Välimäki, Tero 18 Halijoki, Pertti 14 Heimberg, Mari 14 Paaso, Mirka 14 Tuuloskorpi, Teemu 12 Rae, Eki 9 Kettunen, Jouni 8 Mielonen, Pekka 7 Kähkönen, Marko 3 SAMI RYYNÄNEN Öljy-, maakaasu- ja petrokemian teollisuus, TEAMin demarit ja sitoutumattomat, 104 ääntä. TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat Valittu Tourunen, Tuomo 71 Varalla Mäkelä, Jukka 67 Friman, Kari 14 21 TOURUNEN TUOMO Öljy-, maakaasu- ja petrokemian teollisuus, TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat, 71 ääntä. ! TEAM-vaalin lopputuloksen arviointi on ollut hankalaa, koska kolmessa vaalipiirissä (kirjatyöntekijät, viestintäalan toimihenkilöt ja jakajat) ei aiemmin ole käyty valtakunnallista vaalia. Kemianaloilla vaaliliitto A:n voitto oli selkeä, yli kuuden prosenttiyksikön luokkaa. Se on ay-vaalien historiassa poikkeuksellisen suuri. Vaalien järjestelyt sujuivat mallikkaasti. Vaaliliittojen välinen keskustelu jäi yllättävänkin vähäiseksi. Vain liiton jäsensivujen keskustelupalstalla ja some-maailmassa oli yksittäisiä ylilyöntejä. TEAM-jäsensivujen keskustelupalsta on yhä auki, ja siellä esitetyt kommentit ovat kaikkien luettavissa. Vaaliliittojen vetäjät jatkoivat maltillisella linjalla vaalituloksen selviämisen jälkeenkin. Vaaliliitto A:n vetäjä, TEAMin puheenjohtaja Timo Vallittu arvioi, että vaalituloksen perusteella TEAMin demarien ja sitoutumattomien rakentava ja yhteistyöhakuinen tapa hoitaa edunvalvontaa ja jäsenten asioita on ollut jäsenistön tahdon mukainen. – Vaaliliittomme saavutti enemmistöaseman kaikissa vaalipiireissä, kumiteollisuus pois lukien. Verrattuna Kemianliiton vuoden 2008 vaaliin demarit ja sitoutumattomat kasvattivat ääniosuuttaan erityisen voimakkaasti kemian perusteollisuudessa, lasi-keraamisilla aloilla, muovi- ja kemiantuoteteollisuudessa sekä tekstiilihuoltoalalla. Kemian vaalissa v. 2008 vaalissa saimme äänistä 67,9 %, nyt yli 74 %, joten kemianaloilla vaaliliittomme eteni kokonaisuudessaan noin 6 prosenttiyksikköä. Se on hyvä tulos, Vallittu sanoi. Graafisen alan eli kirjatyöntekijöiden, Grafinetin ja jakajien osalta tulosta ei Vallitun mukaan voi verrata aiempiin vaaleihin, kun noilla aloilla ei suhteellista, valtakunnallista vaalia ole koskaan järjestetty. – Vaalin äänestysprosentti ei ollut odotusten mukainen, ja liiton on syytä selvittää äänestämättä jättämisen syyt. Haluan kiittää vaaleihin osallistuneita ehdokkaita, ammattiosastoja ja niiden aktiiveja sekä kaikkia niitä, jotka liiton hallinnossa ja toimistossa ovat myötävaikuttaneet vaalin onnistumiseen, Vallittu totesi. Vaaliliitto B:n vetäjä, TEAMin kehittämispäällik- Timo Vallittu Hannu Siltala kö Hannu Siltala kommentoi vaalin lopputulosta kertomalla TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat -ryhmän tavoitteeksi asetettiin jo v. 2010, heti liittofuusion jälkeen ryhmän vaikutusvallan kasvattaminen. – Vaalin tulos osoittaa, että tämä ei kovasta yrityksestä huolimatta tällä kertaa onnistunut. Epäonnistuimme keskeisillä aloilla ehdokasasettelussa, mikä erityisesti heijastui muovin, tekstiili-vaateteollisuuden ja tekstiilihuoltoalan tuloksiin. Positiivista on autorengasalan, kumiteollisuuden ja kenkä-nahkateollisuuden tulokset. Myös kirjatyöntekijöiden ja jakajien tulokset olivat hyvät. Vaikka ryhmien voimasuhteet eivät merkittävästi muuttuneet, vaihtuvat vallanpitäjät joka tapauksessa, Siltala totesi. – Yhteinen suuri haaste molemmille ryhmille on, miten saamme jäsenistön kiinnostumaan ay-toiminnasta ja pidettyä järjestäytymisasteen korkeana. Ensisijaista on jäsenistön asioiden hoito, eikä poliittisten ryhmien sapelien kalistelu. Lopuksi onnittelen läpi menneitä ja kiitän kaikkia ehdokkaitamme, tukiryhmiä ja tehdystä vaalityöstä ja kannattajiamme annetusta luottamuksesta linjallemme, Siltala totesi vaalituloksen selvittyä. Tuomo Lilja Intiim nro 5 Ihmisiä // Elämää // Tapahtumia I 6.5.2015 23 JAKSAMINEN Eväitä luottamushenkilöiden jaksamiseen TARJA PAAJANEN Vierumäellä pohdittiin luottamusmiesten jaksamista. Työelämän myllerryksissä uhkana on, että auttajakin uupuu. TARJA PAAJANEN Moni luottamusmies tuntee olevansa sananmukaisesti kuin puun ja kuoren välissä tai löysässä hirressä työpaikan kriisien, vaikkapa yt-neuvottelujen myllerryksessä. Työkavereiltakaan ei kaikissa tilanteissa voi hakea apua eikä keskeneräisistä asioista ole lupa edes puhua. Omat joukotkin voivat olla erimielisiä siitä, miten vaikeissa tilanteissa pitäisi toimia. Luottamusmiehen työssä eteen tuleviin vaikeisiin tilanteisiin haettiin vastauksia ja ratkaisumalleja luottamushenkilöiden hyvinvointiviikonloppuna. Oppaina oman itsensä tuntemiseen ja kriisissä olevan lähimmäisen kohtaamiseen toimivat Suomen Mielenterveysseuran kriisityöntekijä VeliMatti Husso ja koulutusjohtaja Eira Tikkanen. Kriisit ovat osa ihmisenä olemisen onnea ja kurjuutta. On luonnolliseen elämänkulkuun kuuluvia kriisejä. On luopumiseen, uuden hyväksymiseen ja oman identiteetin muuttumiseen liittyviä kriisejä. Ja sitten on kriisejä, jotka tulevat kuin salama kirkkaalta taivaalta, ja joiden edessä monet meistä tuntevat syvää uupumusta ja kokevat voimien hupenevan. ! On tärkeää kuunnella Työelämän kriiseistä usein koettelevimpia ovat raastavat ytneuvottelut ja niiden seurauk- AIVOJUMPPAA. Aivoissa tapahtuu aina jotain kun ihminen ylittää liikkumalla oman ”keskiviivansa”. Ilmaisukouluttaja Essi Tolonen veti ajatukset kirkkaana kohti ratkaisuja” toimintapistettä. set: irtisanomiset, lomautukset, konkurssit ja töiden loppumiset. Näissä tilanteissa luottamushenkilöt ovat kovan paikan edessä. Jotta voi auttaa toista ja jaksaa itsekin uupumatta, tarvitsee jokainen luottamushenkilö työkaluja oman jaksamisensa turvaksi ja kriisissä olevan työtoverin kohtaamiseen. Luottamushenkilö voi auttaa kriisissä olevaa työtoveriaan kuuntelemalla. Jos sano- EVÄITÄ JAKSAMISEEN. Elämä ja erityisesti työelämä voi stressata. Luottamushenkilöiden hyvinvointiviikonloppuna stressiä haettiin hallintaan Vierumäen viikonloppuna. ja ei löydy, läsnäolokin voi auttaa. Auttaa voi myös ihan tavallisissa arjen askareissa. Aina oma apu ei riitä, silloin voi ohjata ammattiavun äärelle. Omat tunteet kuriin Toivon ylläpitäminen on äärimmäisen tärkeää. Tärkeää on myös se, että pitää erossa omat ja toisen tunnetilat. Autettavaa pitää ymmärtää, mutta ei mennä mukaan hänen tunnetiloihinsa. Ketään ei auta, jos auttaja itse sairastuu myötätunneuupumukseen. On tärkeää oivaltaa, että jokaisella on omanlaisensa tapa käsitellä kriisejä. Naiset puhuvat tunteistaan. Miehet käsittelevät kriisitilanteita toimimalla. Muiden auttamisen ohella, luottamushenkilön pitäisi osata käsitellä myös omia tuntemuksiaan ja ymmärtää hakea apua oman jaksamisensa tueksi. Pitää oppia pitämään huolta myös itsestään. On kovin yksilöllistä, miten kukin stressin kourissa selviää. Sen, minkä toinen kestää, voi olla toiselle ylivoimaista. Olennaista stressin hallinnassa on kuitenkin, että oppii ensin tulkitsemaan oman kehonsa ja mielensä viestit. Stressi näkyy ja tuntuu mielessä ja kehossa. Täytyy kysyä itseltään, miten minä voin, miltä minusta tuntuu, mikä ahdistaa? Stressitilanteissa mieli voi täyttyä kehää kiertävistä aja- Stressi näkyy ja tuntuu mielessä ja kehossa. Täytyy kysyä itseltään, miten minä voin, miltä minusta tuntuu, mikä ahdistaa? tuksista. Kehossa stressi tuntuu jännityksenä ja toimintakyvyn heikkentymisenä. Yöllä piinaa unettomuus. Seurauksena voi olla vakavia terveysongelmia. Luottamushenkilöt joutuvat ottamaan vastaan suuria ja vaikeita tunteita kun työpaikalla tapahtuu ikäviä asioita. Näissä tilanteissa auttaa, kun ymmärtää, että voimakkaat reaktiot ovat normaaleja ja ne liittyvät ihmisen selviämismekanismeihin. Älä auta liikaa Auttaa auttajaa, kun oppii tunnistamaan, missä tilanteessa autettava on. Mutta toisaalta pitää oppia välttämään myös auttamisen sudenkuoppia eli liikaa auttamista. Joskus annamme neuvoja silloin, kun niitä ei oikeasti tarvittaisikaan. Tai autamme niin pontevasti, että autettavalle ei jää mahdollisuutta tehdä omia ratkaisujaan tai hukkaamme ongelman ytimen ja takerrumme sivuseikkoihin. On osattava antaa ja ottaa aikaa. Joskus kiirehdimme sammuttamaan toisen tunnetiloja, kun itse emme niitä kestä. Tulossa syksyllä Luottamushenkilöiden hyvinvointi ja jaksaminen viikonloppu järjestettiin Vierumäellä 25.–26.4. Aiheeseen panostetaan myös syksyllä. 26.9. järjestetään viisi alueellista tilaisuutta: Vantaalla, Tampereella, Vaasassa, Kuopiossa ja Oulussa, joiden tavoitteena on lisätä luottamushenkilöiden jaksamista ja hyvinvointia. Lisäksi 21.–22.11. järjestetään Tampereella kurssi Eväitä luottamushenkilöiden työkykyyn ja jaksamiseen. 24 Ammattiosastot // Tapahtumat TULEVIA TAPAHTUMIA ETELÄ-POHJANMAA Jalasjärven kenkäkemia ry, 249 ! Kiitos. Arja Uitto kiittää 57 kertaa äänestäjiään ja tukijoukkoja. Arja Uitto ETELÄ-SAVO Mikkelin Kirjatyöntekijät ry, 7020 ! Korventuvan kevättalkoot 9.5. klo 12.00. Sauna lämpiää. Tarjolla makkaraa ja virvokkeita. Porukalla mukaan. ! Kesäpäivät 22.–23.8 Lappeenranta Holiday Club Saimaa. Osasto on varannut 26 paikkaa. Sitovat ilmoittautumiset 13.5. mennessä Eeva Huhtiselle tekstiviestillä p. 0500 187 570 tai sähköpostilla [email protected]. Mikkelin Teva ry, 550 ! järjestää jäsenilleen retken Teamin kesäpäiville 22.–23.8. Lisätietoja ja sitova ilmoittautuminen 13.5. mennessä Riitta Viljakainen p. 050 5719 518. Savonlinnan Kirjatyöntekijäin yhdistys ry, 7027 ! Kevätkokous 24.5. klo 12.00 alkaen Pietari Kylliäisessä. Esillä osaston lopettamiseen liittyvät asiat. Lounastarjoilu. Liiton edustaja paikalla. Tervetuloa. HÄME Lahden Lasityöntekijäin Ammattiosasto ry, 406 ! Kevättalkoot Lasiluhdassa 9.5. klo 9.30 alkaen. Tervetuloa jäsenet laittamaan paikat kuntoon kesää varten. Samalla kartoitetaan talon remonttitarve ja pidetään ylimääräinen jäsenistön kokous asian tiimoilta. Virvokkeita ja huikopalaa tarjolla. Nastolan Teva ry, 523 ! Lapakistoon patikoimaan 19.5. klo 15.45. Kokoontuminen Lankatie 6 parkkipaikalla ja sieltä kimppakyydein perille. Ammattiosasto tarjoaa juoman ja makkaraa, loput eväät kukin tuo itse. Säävaraus! Tarjoilun takia ilmoittauminen viimeistään 15.5. mennessä Liisalle p. 044 350 7048. KESKI-SUOMI Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, 7008 ! Kevättalkoot Kivikirjalla 9.5. alkaen klo 10.00. Tarjolla aamupala, keittolounas ja kahvit! Tervetuloa! Jyväskylän vaatetustyöntekijät ry, 562 ! Kesäpäiville varattu majoitus paikkoja Imatran kylpylään. Lähtö perjantaina iltana ja paluu sunnutaina. Omavastuu jäseniltä 70 €. Paikkoja rajoitetusti. Lisätiedot ja sitovat ilmoittautumiset 13.5. mennessä Katja Savolainen p. 040 777 4309 klo 15.00 jälkeen. Intiim nro 5 Tampereen Jalkinetyöväen, 201 ! Lähde mukaan Kesäpäiville Imatralle 22.–23.8. Omavastuu 50 €. Vastaus 14.5. mennessä p. 0400 749 751, Marja-Leena Lehto. Tarkemmat tiedot ilmoittautumisen yhteydessä. Tampereen Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, 7029 ! Jäsenkokous 17.5. klo 11.00 TKY:n toimiston kokoustila Satakunnankatu 19–21 C 24. Kokouksessa päätetään Kaunistoon kohdistuvista toimenpiteistä. ! Sisävesiristeily Pyhäjärvellä 8.8. klo 16.–18.00 uudella m/s Silver Sky -laivalla. 50 ensimmäiseksi lmoittautunutta pääsee mukaan. Risteilyn hinta 10 euroa/jäsen, sisältää ruokailun laivalla. Kokoonnutaan klo 15.30 alarannassa Laukontorilla. Sitovat ilmoittautumiset 8.7. mennessä TKY:n toimistoon keskiviikkoisin klo 13–15.00 (Satakunnankatu 19–21 C 24) tai sähköpostilla [email protected] ja maksu TSOP FI36 5731 7920 0265 64 tilille, viitteeksi oma nimi. ! Lähde mukaan TEAMin kesäpäiville Imatralle (Holiday Club Saimaa) 22.–23.8. TKY maksaa osallistumismaksun 40 € (sis. la ja su ohjelman + ruoat) + matkakulut halvimmalla mahdollisella tavalla. Kuitit toimitetaan jälkeenpäin taloudenhoitajalle, joka hoitaa takaisinmaksun tilillenne. Itse hoidat majoituksesta koituvat kustannukset. Meille on varattu yhteensä 16 majapaikkaa, joten pidä kiirettä, jos haluat mukaan. Ohjelman ja muun asiaan liittyvän löydät liiton sivuilta www.teamliitto.fi, kohdasta kesäpäivät. Sitovat ilmoittautumiset ja tiedustelut Kari Lintuselle p. 040 514 1290 13.5. mennessä. Tampereen pesuteollisuustyöntekijät ry, 054 ! Kesäpäivät Imatralla 22.– 23.8. Omavastuu 50 €. Ilmoittautumiset ja tarkemmat tiedot anu. [email protected] 31.5. mennessä. Tampereen Tekstiilityöntekijät ry, 531 ! Osaston ensimmäinen lopettamiskokous keskiviikko- 6.5.2015 Lähettämössä pitää olla pelisilmää Keräilijän itsenäinen työ sopii Jenna Hietikolle. SIRPA TASKINEN PIRKANMAA I Jalasjärveläinen 26-vuotias Jenna Hietikko vaihtoi viime vuoden lopulla työtehtäviä jalkinetehdas Ejendalsin sisällä. Hyppäys tuotannosta lähettämöön keräilijäksi ei ole kaduttanut häntä hetkeäkään. Iso kiitos siitä kuuluu häntä perehdyttäneille työkavereille. Edelleen hän kuitenkin tuntee, että keneltä tahansa työkaverilta on helppo kysyä neuvoa tarvittaessa. – Se, että työ opetetaan kädestä pitäen, on tehokasta, ja kun saa rauhassa oppia, tulee paljon varmempi olo. Silti vieläkin tulee koko ajan uutta eteen, hän kertoo. ! Tehtävä vaatii paljon tarkkuutta Käytännössä keräilijän tehtäviin kuuluu kerätä varastosta vaunuun asiakkaan tilaamat tuotteet, jotka voivat olla jalkineiden lisäksi esimerkiksi käsineitä tai pohjallisia. Aina alkajaisiksi Hietikko tarkistaa tilauksen tietokoneen näytöltä: asiakkaan toiveiden lisäksi ohjelma ilmoittaa tarkasti tuotteiden hyllypaikat, mikä helpottaa varastossa suunnistamista. Jopa pakkauslaatikon koko selviää tilauksen tiedoista. XS–XXL koon laatikoita mahtuu keräilyvaunuun kerralla nelisen kappaletta. na 13.5. klo 15.30. Toinen lopettamiskokous torstaina 21.5. klo 15.30. Molemmat kokoukset pidetään Kutomatyöläisten säätiön tiloissa Näsilinnankatu 22 A kerhohuone 4 (toinen kerros). Toisen lopettamiskokouksen jälkeen ruokailu. Tampereen TeVa ry, 529 ! Tampereen TeVa ry on nyt Facebookissa. Sieltä ja kotisivuilta, tampereenteva.teamliitto. net, löytyy helposti ja nopeasti ajankohtaiset tiedot osastomme toiminnasta ja tapahtumista. Esim. ilmoittautuminen pikkujoulumatkalle Tallinnaan on jo alkanut. Seuraa sivujamme ja pysy ajan tasalla! – Minun tehtäväkseni jää täyttää laatikot ja katsoa, että mukaan tulee oikea määrä oikeita tavaroita. Helppoahan se on, kun tekee sen mukaan, mitä tietokone käskee, mutta toki hirveän huolellinen pitää olla niin kuin varmasti missä tahansa työssä, hän pohtii. Vaikka monet tiedot selviävätkin tietokoneen näyttöä vilkaisemalla, kaikkea kone ei kuitenkaan ratkaise. Työntetyöpaikallani kijältä vaaditaan oma-aloitteisuutta ja pelisilmää, sillä hänen kontollaan on seurata tilannetta hallissa, ja jos tuotteet näyttävät jossain kohtaa kasautuvan, on mentävä paikalle sumaa purkamaan. Tätä minä teen Paljon muutoksia samalla kertaa Työtehtävien vaihto vaikutti myös Hietikon työaikaan. Kolmivuotiaan tyttären äidille päivävuoroon siirtyminen on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Erityisesti kuitenkin häntä miellyttää lähettämötyön itsenäisyys: vaikka päivän tehtävät ovat selkeät, voi hän itse harkita, missä järjestyksessä asiat on järkevintä tehdä. Myös vaihtelu kuuluu työn hyviin puoliin. ! Terveyspäivälle Varalan Urheiluopistolla 16.5. on paikkoja vielä jäljellä. Pikaiset ilmoittautumiset Jonnalle p. 050 518 2702. Hinta jäsenille vain 35 € (norm.120 €). Maksu tasarahalla paikan päällä tai osaston tilille Tampereen TeVa ry, FI03 5730 0820 5639 36 (viitenumero 84770). ! Perheretki 13.6. Linnanmäki / Korkeasaari. Osasto tarjoaa ilmaiset bussikuljetukset. Sisäänpääsyt, lippu- ja laitemaksut, ruokailut yms. tulee jokaisen maksaa itse. Lähtö Vanhan kirkon edestä klo 10.00, paluukyyti Tampereelle lähtee klo 18.00. Myös matkalta on mahdollista nousta kyytiin. Tervetuloa viettä- ”Helppoahan se on, kun tekee sen mukaan, mitä tietokone käskee, mutta toki hirveän huolellinen pitää olla.” mään kesäpäivää yhdessä! Ilmoittautumiset Jennille p. 040 776 7002. TEAM Virrat ry, 159 ! Tallink Baltic Queen risteily Tallinnaan 22.8.2015. Osasto osallistuu kuluihin budjetin puitteissa (pienehkö omavastuu mahdollinen). ”Avec” tervetullut mukaan omalla kustannuksellaan. Lisätiedot ja ilmoittautumiset viimeistään 17.5. Jyrkille p. 0400 570 818. POHJANMAA Vaasan muovityöntekijät ry, 065 Intiim nro 5 I Ammattiosastot // Tapahtumat 6.5.2015 25 SIRPA TASKINEN keissä. Sitovat ilmoittautumiset 22.5. mennessä p. 040 500 7833/ Markku. UUSIMAA meenlinnaa. Hinta jäseneltä 25 €. Seuralaiselta 50 € ja alle 15-vuotias lapsi 25 €. Tarkemmat tiedot ja sitovat ilmoittautumiset 20.5. mennessä p. 040 508 0063 tai [email protected]. Helsingin Teva, 501 ! Hallituksen kokous 12.5. klo 17.00 on HTY:n talolla Paasivuorenkatu 5, Hakaniemi poikkeuksellisesti. Kahvit Juttutuvan puolella ennen kokousta. Kokoushuone näkyy aulan ilmoitustaululla, tervetuloa! Lisätietoja pj. Arja Klubb p. 040 752 3805 tai [email protected] Lohjan Tekstiili- ja Vaatetustyöntekijät ry, 502 ! Kesäretki 6.6. Lähtö 6.6. klo 8.00 Lohjan kirkkokentältä, Nummelan kautta kohti Hä- VARSINAIS-SUOMI Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, 7031 ! Kesäkauden avajaiset Rantalassa 16.5. (Kirjaltajantie 34, Piispanristi). Asukastilaisuus klo 18.00. Kahvitarjoilu klo 18.30, josta sitten juhlat alkavat, buffetista edullisesti suolaista ja makeaa, juomia. Vapaa pääsy! Karaokea By TT-karaoke. Saunat naiset 15.30–16.30, miehet 16.30– 17.30 pikkusauna. Internetsivut löytyvät: www. tkyturku.fi/rantala GOLF 2015 TEAMin Golf Mestaruuskisat 2015 lauantai 22.8.2015 Saimaa Golfissa, Kohonkankaantie 11, 55320 Rauha TRUKKI TOTTELEE. Jenna Hietikko vaihtoi työtehtäviä viime joulukuussa. Uudet tehtävät lähettämössä edellyttävät trukinkuljetustaitoa. – Vieläkin on sellainen tunne, että mikään päivä ei ole samanlainen, ja joka päivä oppii jotakin uutta, hän kertoo. Yksi uusista asioista oli trukkikorttikoulutus, jonka Hietikko suoritti heti alkuun. Pieni ajonäyte osoittaa, että hän käyttää laitetta jo varsin tottuneesti. – Sanottiin, että kun kerran ajan autoa, osaisin tietysti ajaa myös trukkia, mut- ta ei se ole ollenkaan sama asia, hän vertaa. Tutut kengät on helppo tunnistaa Välillä lähettämössä on kiire, mutta Hietikosta se ei ole huono asia. Pahinta hänen mielestään olisi nimittäin joutua seisomaan joutilaana. Päivän aikaansaannoksia mitataan tilausriveinä ja joskus työpäivän päätteeksi tulee kiitosta esimieheltä. – Silloin sitä miettii itsekin, että onpa tullut tehtyä, hän naurahtaa. Vapaa-ajallaankin Hietikko tulee usein kiinnittäneeksi huomiota ihmisten jalkineisiin. Oman tehtaan kengät hän tunnistaa välittömästi. – Samoin, jos menen kauppaan, jossa myydään meidän kenkiä, kyllä ne tulee pantua merkille, hän kertoo. TEAMin mestaruuksista taistellaan tänä vuonna liiton kesäpäivien yhteydessä Saimaa Golfin maisemissa Lappeenrannassa. Osallistumismaksu on 60 €, sisältäen lounaan. Kilpailu pelataan lähtöajoilla klo 9.00 alkaen. Lähtö on reiltä 1. kymmenen minuutin välein. Harjoituskierroksen green fee 35 € ja hinta voimassa kilpailuviikon ajan 17.–21.8. Kilpailu info klo 8.30. Aamupala tarjolla 8.00 alkaen. Sponsoreina tänä vuonna toimivat TURVA, IF ja Holiday Club. Sarjat: TEAM -mestaruus 2015: ! Lyöntipeli ilman tasoituksia SCR Miehet ja Naiset 3 parasta: lahjakortit, 50 €, 30 € ja 20 €/Pro Shoppiin, + 3 parasta mitalit, seuraaville tavara- palkinnot ! Pistebogey tasoituksin Miehet ja Naiset 3 parasta: lahjakortit, 50 €, 30 € ja 20 €/Pro Shoppiin, seuraaville tavarapalkinnot ! Lähimmäs lippua – kilpailu, Holiday Club lahjakortti ! Pisin drive –kilpailu, Holiday Club lahjakortti Ilmoittautuminen 7.8.2015 mennessä. ! golf.saimaa@holidayclub.fi ! cc:nä riitta.koskinen@teamliitto.fi Ilmoittautumisessa mainittava Nimi: Kotiseura ja tasoitus: Ammattiosasto: Kilpailun lähtöajat julkistetaan 20.8.2015. RODEO.FI Plastarbetare rf, 065 ! Kiitos kaikille liittokokous vaaleissa äänestäneille hyvästä vaalituloksesta. Kari, Jarmo, Agneta. ! Tack till alla som röstade i kongressvalet för det goda valresultatet. Kari, Jarmo, Agneta. POHJOIS-KARJALA Joensuun Muovityöntekijät ry, 128 ! Osasto on varannut 50 lippua jäsenilleen TEAM-liiton kesäpäiville Lappeenrantaan. Alustavan aikataulun mukaan lähdemme bussilla Jukolanportis- ta 22.8. klo 6.00 ja Joensuussa oltaneen sunnuntaina 23.8. klo 17.00 jälkeen. Seuraa aikatauluja ja mahdollisia muutoksia ammattiosaston sivuilta: http://joensuunmuovityontekijat.teamliitto.net/ Omavastuu tapahtumaan on 40 euroa ja se tulee olla maksettuna osaston tilille: FI68 5770 0520 1308 54 (viite 1766) 13.5. mennessä. Paikka annetaan seuraavalle, jos omavastuuta ei ole maksettu päivämäärään mennessä. Paikat jaetaan ilmottautumisjärjestyksessä. Varaukset tekstiviestillä 6.– 13.5. välisenä aikana p. 044 0110 807. Ilmoita tekstiviestissä koko nimesi ja puhelinnumerosi. Kiteen Teva-Kemia ry, 559 ! Osasto on varannut Teamiin Kesäpäiviltä 14 paikkaa. Holiday Club Saimaasta ajalle 21.– 23.8. Sitovat ilmoittautumiset Siskolle 14.5. mennessä tekstarilla p. 0400 571 405. Seuraa tarkempaa ilmoittelua osaston nettisivuita esim. omavastuuosuudet. POHJOISPOHJANMAA Kuivaniemen Muovityöntekijät ry, 119 ! Kesäretken Ouluun 6.6. yhdessäolon ja ruokailun mer- MESTARUUS JAOSSA. TEAMin golfmestaruus ratkotaan tänä vuonna kesäpäivien yhteydessä Saomaa Golfin maisemissa. 27 Ammattiosastot // Tapahtumat Intiim nro 5 I 6.5.2015 TYÖTTÖMYYSKASSA Jäsenyys- ja työssäoloehto Oikeus ansiopäivärahaan syntyy, kun täytät jäsenyys- ja työssäoloehdon. Työssäoloehdon pituus on 26 kalenteriviikkoa. Työssäoloehto voi siis lyhimmillään täyttyä noin kuudessa kuukaudessa. Työssäoloehtoviikoksi katsotaan kalenteriviikko, jossa on ollut työtunteja tai palkanmaksuperustetta (esim. palkallinen vuosiloma tai palkallinen sairasloma) vähintään 18 tuntia ja työstä on maksettu työehtosopimuksen mukainen palkka. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on vuonna 2015 oltava vähintään 1 165 euroa kuukaudessa. Työn ei tarvitse olla yhdenjaksoista, mutta työssäoloehdon tulee täyttyä tarkastelujakson aikana. Tarkastelujakso on 28 kuukauden mittainen ja se lasketaan taaksepäin siitä, kun olet ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa vain jos työssäoloehto täyttyy kassan jäsenyysaikana. Jäsenyysaikaa on siis oltava myös vähintään 26 viikkoa. Työssäoloehdon voimassaolo Työssäoloehdon voimassaolo päättyy, jos olet poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta ilman hyväksyttävää syytä tai toimit palkansaajakassan jäsenyysaikana päätoimisena yrittäjänä yli 18 kuukautta. Tällöin työttömyyskassa voi maksaa etuuksia vasta, kun työssäoloehto on täyttynyt uudelleen. Työssäoloehdon seuranta Kassan velvollisuus on seurata päivärahahakijoiden uuden työssäoloehdon täyttymistä. Työssäoloehdon seurannan vuoksi työttömyyskassalle on ilmoitettava myös ne jaksot, joilta ei haeta päivärahaa, esimerkiksi yli kaksi viikkoa kestävät työt, sairausajat jne. Kassa ei voi maksaa päivärahaa, jos välissä on selvittämättömiä jaksoja. On tärkeää pyytää palkka- ja työtodistukset työnantajalta välittömästi työsuhteen päätyttyä. Työttömyyskassa voi tarvita niitä pitkältäkin ajalta työssäoloehdon seurantaa varten. Päivärahan määrittely ja omavastuuaika Päiväraha määritellään ajanjaksolta, jolla on täyttänyt työssäoloehdon. Omavastuuaika asetetaan, kun täyttää työssäoloehdon. Omavastuuaika on 5 täyttä työpäivää vastaava aika, ja sen tulee täyttyä 8 kalenteriviikon aikana. HUOM! Omavastuuta ei aseteta, jos ensimmäinen maksettava päivä on vuoden sisällä edellisen enimmäisajan alkamisesta ja jos edellinen omavastuuaika on asetettu edellisen päivärahakauden enimmäisajan alkaessa. Päivärahaa ei määritellä uudelleen, vaikka olisikin täyttänyt uuden työssäoloehdon, jos ensimmäinen maksettava päivä on vuoden sisällä edellisen enimmäisajan alkamisesta ja jos päiväraha on laskettu uudelleen edellisen päivärahakauden enimmäisajan alkaessa. Esimerkki: Henkilö on jäänyt työttömäksi/lomautetuksi, päiväraha lasketaan ja maksaminen alkaa 15.2.2015. 500 päivän 1. päivä on 15.2.2015. Jos hän on tämän jälkeen työssä siten, että enimmäisaika alkaa alusta viimeistään 14.2.2016, päivärahaa ei lasketa uudelleen eikä oteta uutta omavastuuaikaa. Jos enimmäisaika alkaisi 15.2.2016, tehtäisiin päivärahan määritys sekä otettaisiin omavastuuaika. Ansiopäivärahan kesto Ansiopäivärahaa maksetaan korkeintaan viideltä päivältä viikossa ja enintään 500 työttömyyspäivältä. Kun ansiopäivärahaa maksetaan 5 päivältä viikossa, 500 päivää täyttyy aikaisintaan vuodessa ja 11 kuukaudessa (= 100 viikkoa). Ansio-osan keston lyhentäminen Ansiopäivärahan ansio-osan 500 päivän enimmäismaksuajasta vähennetään 100 päivää, jos sinulla on alle kolmen vuoden työhistoria. Enimmäismaksuajasta vähennetään 100 päivää myös silloin, jos kieltäydyt työllistymistä edistävistä palveluista tai keskeytät palvelun ensimmäisen 250 päivärahapäivän aikana. Vähennystä ei tehdä työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytymisen tai palvelun keskeyttämisen perusteella, jos osallistut palveluun 250 ensimmäisen päivärahapäivän aikana vähintään 40 päivän ajan ja saat tältä ajalta korotettua ansio-osaa. Eli ansio-osan kesto voi olla 300, 400 tai 500 päivää. Silloin kun ansio-osan enimmäismaksuaikaa on lyhennetty, työttömyyskassa maksaa peruspäivärahan suuruisena viimeiset 100 tai 200 päivää. 500 päivän enimmäismaksuajan täyttyminen Jos työttömyytesi jatkuu 500 päivän enimmäismaksuajan täytyttyä, voit hakea Kelasta työmarkkinatukea. ”Laskurien nollaus” 500 päivän laskurin saa ns. nollattua=alkamaan alusta, kun täyttää työssäoloehdon uudelleen. Lisäpäiväoikeus Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa myös 500 päivän enim- mäisajan jälkeen niin sanottuina lisäpäivinä seuraavissa tilanteissa: ! Jos olet syntynyt vuonna 1950– 1954 Jotta sinulla olisi lisäpäiväoikeus täytyy sinun täyttää seuraavat ehdot – olet täyttänyt 59 vuotta ennen kuin 500 päivän enimmäismaksuaika on täyttynyt – olet ollut työssä viisi (5) vuotta viimeisen kahdenkymmenen (20) vuoden aikana ! Jos olet syntynyt vuonna 1955 tai 1956 Jotta sinulla olisi lisäpäiväoikeus täytyy sinun täyttää seuraavat ehdot – olet täyttänyt 60 vuotta ennen kuin 500 päivän enimmäismaksuaika on täyttynyt – olet ollut työssä viisi (5) vuotta viimeisen kahdenkymmenen (20) vuoden aikana ! Jos olet syntynyt vuonna 1957 tai sen jälkeen – olet täyttänyt 61 vuotta ennen kuin 500 päivän enimmäismaksuaika on täyttynyt – olet ollut työssä viisi (5) vuotta viimeisen kahdenkymmenen (20) vuoden aikana Jos täytät nämä ehdot, voidaan päivärahaa maksaa sen kalenterikuukauden loppuun, jona täytät 65 vuotta. Lisäpäivärahaa ei tarvitse erikseen hakea, riittää kun lähettää hakemukset työttömyyskassalle entiseen hakurytmiin. A-KASSA Medlemskaps- och arbetsvillkor för en löntagare För en löntagare uppfylls arbetsvillkoret efter 26 kalenderveckor. Den kortaste tiden för att arbetsvillkoret ska uppfyllas är alltså cirka sex månader. Alla veckor med minst 18 timmars arbete för vilka det har betalats kollektivavtalsenlig lön räknas in i arbetsvillkoret. Om branschen saknar kollektivavtal ska lönen för heltidsarbete vara minst 1 165 euro i månaden under år 2015. Arbetet behöver inte vara oavbrutet utan arbetsvillkoret ska uppfyllas under granskningsperioden. Granskningsperiodens längd är 28 månader och den räknas bakåt från den tidpunkt då arbetstagaren anmälde sig som arbetslös arbetssökande. Inkomstrelaterad dagpenning kan endast betalas om arbetsvillkoret uppfylls under den tid arbetstagaren har varit medlem i kassan. Medlemstiden måste alltså uppgå till minst 26 veckor. tid i över 18 månader under medlemstiden i en löntagarkassa. I detta fall kan arbetslöshetskassan betala ut inkomstrelaterad dagpenning först när arbetsvillkoret uppfylls på nytt. Uppföljning av arbetsvillkoret Kassan är förpliktad att i fråga om dem som anhåller om dagpenning kontrollera att det nya arbetsvillkoret uppfylls. Därför ska kassan informeras också om de perioder för vilka dagpenning inte ansöks, t.ex. arbete för längre tid än två veckor, sjukdomsperioder osv. Kassan kan inte betala ut dagpenning om det finns oklara mellanliggande perioder. Det är viktigt att be arbetsgivaren om löneoch arbetsintyg genast då anställningsförhållandet upphör. Arbetslöshetskassan kan behöva dem även för en längre tid för att kunna följa upp arbetsvillkoret. Arbetsvillkorets giltighet Självrisktid Arbetsvillkorets giltighet upphör om du är borta från arbetsmarknaden i över sex månader utan godtagbart skäl eller om du bedriver företagsverksamhet på hel- Självrisktiden omfattar fem vardagar (må-fr). Den åläggs då den maximala betalningstiden för inkomstrelaterad dagpenning på 500 dagar inleds, dock i regel högst en gång per år. Självrisktiden ska uppfyllas under åtta på varandra följande kalenderveckor. de den 15.2.2016, skulle både dagpenningen och självrisktiden fastställas på nytt. OBS! Arbetslöshetsskyddets varaktighet Självrisk gäller inte om den första betaldagen är inom ett år från det den föregående maximitidens början och om den föregående självrisktiden har fastställts då maximitiden för den föregående dagpenningperioden började. Dagpenning fastställs inte på nytt även om det nya arbetsvillkoret uppfylls om den första betaldagen är inom ett år från den föregående maximitidens början och om dagpenningen beräknades på nytt då den föregående maximitiden började. Exempel: En person har blivit arbetslös/ permitterats, dagpenning beräknas och utbetalningen börjar 15.2.2015. 500-dagars periodens första dag är den 15.2.2015. Om personen därefter är på arbete så att maximitiden börjar på nytt senast den 14.2.2016, beräknas dagpenningen inte på nytt och inte heller fastställs någon ny maximitid. Men om maximitiden börja- Inkomstrelaterad dagpenning betalas för fem dagar i veckan och under maximalt 500 arbetslöshetsdagar. Från maximibetalningstiden för den inkomstrelaterade dagpenningens förtjänstdel på 500 dagar avdras dock 100 dagar om din arbetshistoria understiger tre år. Från maximibetalningstiden avdras även 100 dagar om du vägrar delta i sysselsättningsfrämjande service eller avbryter servicen under de första 250 dagpenningsdagarna. Om du deltar minst 40 dagar i sysselsättningsfrämjande service under de första 250 dagpenningsdagarna och för denna tid får förhöjd förtjänstdel görs inget avdrag om du vägrar delta i servicen eller avbryter servicen. När maximibetalningstiden är förkortad betalar arbetslöshetskassan inkomstrelaterad dagpenning till samma belopp som grunddagpenningen under de sista 100 eller 200 dagarna. Om din arbetslöshet fortsätter när den maximala utbetalningstiden på 500 dagar går ut kan du ansöka om arbetsmarknadsstöd från FPA. Nollställning av nedräkningen av 500 dagar Maximitiden 500 dagar börjar från början när arbetsvillkoret på 26 kalenderveckor uppfylls på nytt. Rätt till tilläggsdagar 500 dagar tills du fyller 65 år i form av tilläggsdagar om • du är född år 1950–1954 och fyller 59 år innan maximibetalningstiden på 500 dagar löper ut • du är född år 1955–1956 och fyller 60 år innan maximibetalningstiden på 500 dagar löper ut eller • du är född år 1957 eller senare och fyller 61 år innan maximibetalningstiden på 500 dagar löper ut. En förutsättning är dessutom att du har arbetat i minst fem år under de senaste 20 åren. En person född åren 1950–1957 kan enligt egen önskan gå i pension vid 62 års ålder utan förtidsminskning efter tilläggsdagarna. 28 Oman edun valvonta TYÖTURVALLISUUS Työperäinen syöpä tappaa joka minuutti ITUC Työperäinen syöpä tappaa maailmassa joka minuutti yhden ihmisen. Päivässä se tekee 1 400 henkilöä, ay-liikkeen kansainvälinen kattojärjestö ITUC kertoo. Joka päivä työperäiseen syöpään kuolee siten 300 ihmistä enemmän kuin maailman kohutuimmassa Rana Plazan tehdasonnettomuudessa. ! Suurin osa syövistä olisi helposti torjuttavissa ITUCin pääsihteeri Sharan Burrow haluaa nostaa esiin faktoja työperäisestä syövästä. – Suurin osa kuolemista voitaisiin ehkäistä hyvin pienillä toimenpiteillä, mutta ennaltaehkäisyä ei vain haluta tehdä. Se tappaja on työperäinen syöpä. Myrkkyjen kansainvälinen kauppa ja olemattomat turvallisuusmääräykset ovat tappava yhdistelmä, joka vie monen työntekijän ennenaikaisesti hautaan, Burrow lausuu ITUCin tiedotteessa. ITUC korostaa, että työperäinen syöpä ei ole mikään salaperäinen sairaus. Todistusaineis- KORJAUSLIIKKEITÄ. ITUCin pääsihteeri Sharan Burrow peräänkuuluttaa ennaltaehkäisyä ongelman kieltämisen sijaan. toa ja tutkimusta työperäisistä syövistä on tehty vuosikymmenet. Lisäksi uusista syövänaiheuttajista on riittävästi varhaisia varoitusmerkkejä. – Silti ennaltaehkäisyn sijaan kohtaamme kieltämisen ja välttelyn myrkyllisen koktailin, Burrow maalailee synkkää kuvaa. :) MINISTERIN TATUOINTI Neuvostoliiton loppuaikoina eräs nimeltä mainitsematon ulkoministeri vieraili tatuointiliikkeessä saadakseen oikeaan otsalohkoonsa suuren ruskean tatuoinnin. Parin tunnin nakuttelun jälkeen kuva oli lopulta valmis ja ministeri vaikutti tyytyväiseltä. Tatuoija rohkaisi mielensä ja tiedusteli syytä moiseen kuvaan. – Olimme valtuuskunnan kanssa juuri itänaapurissa valtiovierailulla ja sain kunnian tavata itse pääsihteeri Gorbatšovin. Keskustelimme illallisella Suomen ja Neuvostoliiton suhteista sekä erityisesti Kekkosen saavutuksista. Kerroin illallisen lopuksi pääsihteerille, kuinka minusta olisi pitänyt tulla Kekkosen seuraaja valtiomme johdossa, ministeri kertoi. – Kuinka tämä selittää tatuoinnin, ihmetteli tatuointiliikkeen omistaja. – Kas kun puheenvuoroni jälkeen Gorbatšov nousi kunnioittavasti ylös tuolistaan, naputti sormellaan otsaansa ja sanoi: ”Taitaa ministeriltä puuttua jotain täältä.” Asbestia käytetään maailmalla edelleen Asbesti on ehkä surullisin esimerkki aineesta, jota käytetään ja valmistetaan maailmalla edelleen, vaikka sen tiedetään olevan lähes varma hidas tappaja, mikäli työntekijä saa sitä keuhkoihinsa. Läntisissä teollisuusmaissa asbestin käyt- tö on kielletty ja sen purkamista saa tehdä vain kaasunaamarit kasvoilla suojahaalareissa, mutta sitä valmistetaan edelleen runsaasti kehitysmaihin vietäväksi. Esimerkiksi Kanada on merkittävä asbestin tuottaja ja viejä. Asbestin tuottajat ovat Sharan Burrow’n mukaan vahvoja lobbaajia. Asbestia ei lobbauksen takia ole lisätty YK:n myrkyllisten vientituotteiden listalle. – Kyse ei olisi edes asbestin viennin kieltämisestä, vaan siitä, että vientiin menevässä asbestissa olisi varoitusmerkit. Eli kansainvälinen asbestiteollisuus vastustaa jopa varoitustekstejä. Asia on jälleen esillä YK:ssa toukokuussa, mutta ITUCin mukaan on lähes varmaa, että asbestia ei luokitella myrkylliseksi vientituotteeksi. Kehitysmaihin lisää työsuojeluvaltuutettuja Ammattiliitot ovat avainasemassa työsuojeluasioissa sekä meillä että maailmalla. Suomen Ammattiliittojen Solidaa- risuuskeskuksella SASKilla on meneillään useita kymmeniä hankkeita, joissa koulutetaan kehitysmaiden työntekijöille ay- ja työsuojeluasioita. Työsuojeluvaltuutettujen kouluttaminen on tehokkaimpia tapoja torjua työperäisten sairauksia kehitysmaissa. SASK on saavuttanut parhaat ja konkreettisimmat tulokset Brasilian elintarviketeollisuudessa. Brasilia on yksi maailman suurimpia lihantuottajia. Etenkin siipikarjateollisuudessa työolot ja työturvallisuus ovat olleet surkeat. SASKin tukeman hankkeen myötä Brasilian ay-liike pystyi vaikuttamaan maan työturvallisuuslakeihin, jotta elintarviketeollisuuden työolot saatiin inhimilliselle tasolle. Aikaisemmin työntekijät sairastuivat usein kylmässä työskentelyn takia ja heille sattui vakavia onnettomuuksia, jopa raajojen irtileikkaantumisia. Nyt ne ovat vähentyneet merkittävästi. Aleksi Vienonen SASK TÄTÄ ON TUTKITTU Energiakaasut tulevaisuuden polttoaine Fossiiliset polttoaineet voidaan Vaasan yliopiston tutkimusten mukaan korvata jatkossa energiakaasuilla. Aiemmin niitä on korvattu lähinnä aurinko- ja tuulienergialla. Fossiilisista polttoaineista luopuminen hidastaa ilmastonmuutosta. Esimerkiksi maakaasun hiilidioksidipäästöt ovat noin kolmanneksen muita fossiilisia polttoaineita matalammat. Maakaasun lisäksi energiakaasuja ovat esimerkiksi puu-, pyrolyysi-, bioja vetykaasut. Vaasan Energia Instituutin johtajan Erkki Hiltusen mukaan energiakaasujen hyödyntäminen vaatii yritysten yhteistyötä, jotta toimitusketju tuotannosta jakeluun ja loppukäyttäjälle asti saataisiin toimivaksi ja vaivattomaksi. – Kyseessä on iso infrastruktuuriinkin vaikuttava hanke, jossa keskeiseksi nousee teollinen symbioosi, Hiltunen kertoo Vaasan yliopiston tiedotteessa. Teollisessa symbioosissa yritykset tuottavat toisilleen JUHA TUOMI/RODEO.FI ! TANKKAUSPISTE. Gasumilla on 18 kaasutankkauspistettä. – Jätevedenpuhdistamoilla toimi 16 reaktorilaitosta ja teollisuuden jätevesiä käsiteltiin kolmessa eri laitoksessa, kertoo Suomen Biokaasuyhdistyksen puheenjohtaja Mika Laine. Toiminnassa oli myös 11 yhteismädätyslaitosta ja 12 maatilakohtaista biokaasulaitosta. – Rakenteilla tai suunnitteilla oli 30–40 uutta biokaasulaitosta, Laine kertoo. Mika Peltonen UP-Uutispalvelu lisäarvoa hyödyntämällä raaka-aineita, teknologiaa, palveluja ja energiaa mahdollisimman tehokkaasti. – Siinä usean yrityksen ketju hakee tuloksia yhdessä. Biokaasua tankkiin – Biokaasun teollisessa symbioosissa ketjun alkupään toimijat ovat raaka-aineen toimittaja ja kuljettaja, biokaasun tuottaja ja puhdistaja, biokaasun paineistaja ja niin edelleen, Hiltunen kertoo. Biokaasua hyödynnetään lämmöntuotannossa sekä sähkön pientuotannossa, mutta siitä voidaan Hiltusen mukaan jalostaa myös ajoneuvojen polttoainetta. Euroopan unionin tavoitteena on, että biokaasun tankkausasemia olisi 150 kilometrin välein. Suomessa niitä on toistaiseksi vain 21. Kaasun tuotantoa meillä kuitenkin on ja sitä ollaan lisäämässä. Vuoden 2013 lopussa Suomessa toimi 95 biokaasulaitosta. VVERKKOVINKKI ERKKOVINKKI Lisätietoa fossiilisten polttoaineiden korvaamisesta löydät VTT:n sivuilta: www2.vtt.fi/service/energy_fuel_switch_from_ fossil_to_bio.jsp, WWF:n sivuilta: wwf.fi/mediabank/4476.pdf ja Metsäteollisuuden sivuilta: www.metsateollisuus.fi/painopisteet/biotalous/mita-on-biotalous/Metsateollisuus-tuottaauusia-biotalouden-innovaatioita--205.html. Intiim nro 5 I Oman edun valvonta 6.5.2015 Pykäläpuntari TIETOA TYÖEHDOISTA Nollasopimus on työntekijälle huonoin mahdollinen sopimus N Työnantajalla on työsopimuslain (2 luku ollatyösopimus ei takaa kiinteää 5 §) perusteella velvollisuus tarjota lisätyötyöaikaa, vaan viikoittaiset tunnit tä osa-aikaisille työntekijöilleen. Tämä tarvoivat vaihdella työnantajan tarkoittaa sitä, että työnantajan on tarjottava peen mukaan 0–40 välillä. Palkka makselisätyötä myös tarvittaessa työhön kutsuttaan todellisista työtunneista. Tämä työtavalle aina kokoaikaiseen työaikaan asti. aikamuoto on työntekijän kannalta paJos työsopimuksessa on sovittu jokin alemhin mahdollinen. Työhön kutsua ei voi aipi yläraja, työntarjoamisvelvollisuus päna ennakoida ja se tulee usein lyhyellä vatee siihen tuntimäärään saakka. Työpaikalroitusajalla. Loma-ajan ja sairausajan palla saattaa olla useita nollatyösopimuksella kan määrästä tulee helposti erimielisyyttä työskenteleviä ja muita osa-aikaisia työntetyönantajan kanssa, jos niitä ylipäänsä kerkijöitä. Työnantajan on toimittava tasapuotyy lainkaan. Toisaalta lomailua houkuttelisesti ja syrjimättömästi tehdessään lisälevampaa voi olla työnteko ja siitä maksettyötarjouksia työntekijöilleen. tava palkka. Sairausajan palkka on helppo määritelPerhevapaan pitäminen saattaa johtaa lä, kun tarvittaessa työhön kutsuttava saisiihen, että paluuta takaisin työhön ei enää rastuu työvuoroluetteloon merkittynä päiole. Työnantaja voi laistaa työterveyshuolvänä. Ongelmia aiheutuu, lon ja työsuhde-edut, jottyönantaja yrittää kierka muille työntekijöille Työnantajan on toimit- jos tää palkanmaksuvelvoltarjotaan. On vaarana, että tava tasapuolisesti ja lisuuttaan tekemällä työerimielisyydet työnantavuoroluettelot puutteeljan kanssa johtavat siihen, syrjimättömästi tehlisesti. Työntekijöitä tuettei työtunteja enää tarjo- dessään lisätyötarjolee kohdella tasapuolisesti ta. Toisaalta jos riita johtaa uksia työntekijöilleen. myös tässä asiassa. oikeustoimiin, työnantaja kantaa riskin siitä, että menettely ei ole ollut lakien mukainen. NOLLATYÖSOPIMUKSELLA työskentelevä 0–40 viikkotunnin työaika on epämääon oikeutettu työttömyyskorvaukseen, jos räinen. Säännöllinen työaika tulisi ilmoithänen työaikansa jälkikäteen tarkasteltutaa mahdollisimman täsmällisesti. Sopina jää vajaaksi tai hänelle tulee kokonaan muksen osapuolten on järkevää sopia edes työttömiä ajanjaksoja. Työsuhteen päättävähimmäistyöajasta. Lähtökohtaisesti mistä harkitessaan hänen kannattaa kuityöntekijä voi kieltäytyä tarjotuista itselleen tenkin olla erityisen huolellinen. Irtisanousopimattomista tunneista, mutta sekin on tuminen tarjottujen työtuntien vähäisyyhyvä kirjata sopimukseen. den vuoksi saattaa johtaa työttömyysetuuTyöajan toteutumista voidaan myös jääden menetykseen. Lisäksi on syytä muisdä seuraamaan ja korjata se tehtyjen työtaa, että myös tarjotusta työstä kieltäytymituntien mukaiseksi tarkastelujakson jälnen voi joissakin tilanteissa olla päivärahan keen. Jo työsopimuslaki (2 luku 4 §) edelepäämisen peruste. lyttää uutta kirjausta työsuhteen ehtojen Tarvittaessa työhön kutsuttava on muimuuttuessa. Käytännössä osa tarvittaesta heikommassa asemassa lomautustilansa työhön kutsuttavista tekee lähes täytteessa, jos työnantaja kiertää hänen kohtä työaikaa. Heidän kohdallaan nollasopidallaan säännökset, soveltaa niiden sijasmus ei ole hyväksyttävä. Oikeuskäytännösta joustavia työaikaehtoja ja vain tarjoaa aisä ja -kirjallisuudessa on katsottu, että työempaa vähemmän työtä. Nollatyösopimus suhteen ehto, kuten työaika, voi vakiinaiheuttaa ongelmia vielä työsuhteen päättua ajan kulumisen kautta. Silloin edellytyessäkin, jos lain säännöksiä irtisanomisperusteesta, irtisanomismenettelystä ja irtetään, että käytäntö on selvä, yksiselitteitisanomisajasta palkkoineen ei noudateta, nen, lähes poikkeukseton eikä perustu virvaan työnantaja ratkaisee asian vakiinnutheeseen. Tapaukset joudutaan aina arvioitamalla tunnit nollaan. maan tilannekohtaisesti. TOISINAAN JOUDUTAAN pohtimaan, onko nollatyösopimus vakituinen vai määräaikainen. Osapuolet ovat usein sopineet työsuhteen keskeisistä ehdoista etukäteen ja kunkin työhön kutsun yhteydessä sovitaan vain työaika ja työjakson pituus. Toistaiseksi voimassa oleva pysyvä työsopimus on lähtökohta. Jos työnantaja kutsun yhteydessä tarjoaa määräaikaista työsopimusta, sille on ilmoitettava perusteltu syy. Työntekijän aloitteesta sopimus kuitenkin saa olla määräaikainen. 29 Tuula Sillanpää Kirjoittaja on TEAMin lakimies Mirja Suhonen mirja.suhonen@teamliitto.fi Perättäisten määräaikaisten työsuhteiden solmiminen vuokratyöntekijälle Jäsen Vantaalta otti yhteyttä useiden määräaikaisten työsopimusten solmimisen vuoksi. Jäsen työskentelee vuokratyöntekijänä TEAM teollisuusalojen ammattiliiton sopimusalalla. ? VASTAUS: Myös vuokratyössä määräaikaiseen työsopimukseen on oltava työsopimuslain tarkoittama perusteltu syy. Perusteltu syy voi olla 1) sijaisuus: Sijaisuus voi olla peruste määräaikaiselle työsopimukselle vain silloin, kun kyseessä on vuokrayrityksessä oleva sijaisuus. Tällainen tilanne on harvinainen. 2) tehtävän työn luonne (esimerkiksi työn kausiluonteisuus tai tarve saada lisätyövoimaa tuotantohuippujen tasaamiseksi tai tietyn tilauksen toimittamiseksi). Vuokratyöntekijän kanssa saa tehdä määräaikaisen sopimuksen vain, jos vuokrayrityksellä tarjolla oleva työ on kausiluonteista tai jos kyse on ruuhkahuipusta tai selkeästi yksittäisestä (kertaluontoisesta) tilauksesta. Sen sijaan käyttäjäyrityksen työn luonne ei yksistään oikeuta tekemään määräaikaista työsopimusta. Ruuhkahuipusta tai kausiluonteisesta työstä on kysymys, kun työtä tehdään vain tiettyinä kuukausina tai jos työn määrä lisääntyy olennaisesti tiettynä aikana vuodesta. Jos vuokrayrityksen on mahdollista tarjota työntekijälle joko samaa tai eri kausiluonteista työtä eri sesonkien aikana samassa tai eri käyttäjäyrityksissä siten, että käytännössä työtä on tarjolla säännöllisesti (esimerkiksi 9-10 kuukautta vuodessa), perustetta määräaikaisen sopimuksen solmimiseen ei ole (KKO 1989:100). 3) kysynnän vakiintumattomuus Käyttäjäyrityksen toiminnan vakiintumattomuus ei oikeuta vuokrayritystä tekemään määräaikaista työsopimusta. Vuokrayritys saa tehdä määräaikaisen sopimuksen vain, jos sen oma toiminta ei ole vielä vakiintunut. Tällainen tilanne on harvinainen. Tilanne saattaa syntyä silloin, kun vuokrayritys on vasta äskettäin aloittanut toimintansa. Lähde: Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n vuokratyöopas. Opas on internet -sivuilla http://www.vuokratyoopas.fi/ ! Osa-aikaisten työntekijöiden oikeus vapaaseen, jos vuosilomaa ei kartu Usein unohtuu, että myös vähän työtunteja tekevällä on oikeus pitää vapaata työstä vuosilomakauden aikana, vaikkei varsinaista vuosilomaa karttuisi. Työntekijällä, joka sopimuksen mukaan tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai alle 35 tuntia eikä siten ansaitse lainkaan vuosilomaa, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata 2 arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa. Peräkkäisiä määräaikaisia työsuhteita solminut työntekijä on oikeutettu vapaaseen, jonka pituus lasketaan kuten vastaavan ajan töissä olleen vakituisen työntekijän. Tarkempia tietoja vuosilomalaissa ja oman alan työehtosopimuksessa. Lomapalkan sijaan maksetaan lomakorvaus. ! 30 Vapaalla ANTERO AALTONEN LEVYLAUTASELLE THE VALKYRIANS ROCK MY SOUL Stupido Records ** Seitinohut uudistus Neljännen studioalbuminsa Rock My Soul julkaissut The Valkyrians kertoo astuneensa uutukaisella mukavuusalueensa ulkopuolelle. Orkesteri kertoo lisänneensä tuttuun skahan ja rocksteadyyn vaikutteita niin soulista, funkista kuin Manchester-popistakin. Kuulijalle poikien vaellus vieraalle alueelle ei ole läheskään niin itsestään selvä. Suuria yllätyksiä The Valkyrians ei siis sittenkään tarjoa. Orkesterin soundi on tuttua ja poljento turvallista. Viitteitä ska-perheen ulkopuolisiin tyylilajeihin saa etsimällä etsiä, jotain soulahtavaa on sentään kuultavissa Call Me After Midnight -raidalla. Muutoin merkittävin ero aiempaan tuotantoon on rauhallisuus. Albumilta ei löydy selkeää esiin nostamisen arvoista kappaletta. Oikeastaan ainoa yllätys albumilla on Lauri Elorannan valikoituminen tuottajaksi. Vaikka Damn Seagulls ja Pää Kii -yhtyeistä tuttu Eloranta onkin ensin mainitussa kokoonpanossa soulinkin maailmaan tutustunut, ovat hänen vahvuutensa pikemminkin punkin puolella. Lievää harmistumista The Valkyriansin ponnettomuus aiheuttaa. Saattaa olla, että kovista livevedoistaan tunnettu kokoonpano saa tämänkin lavalla toimimaan, mutta kotikaiuttimien kautta maku jää hailakaksi. Ehkä raivokas kiertäminen onkin osasyynä studiotuotannon notkahtamiseen. Ehkä pojat ovat kuluttaneet energiansa kiertueella eikä kiinnostus ole ollut riittävää tätä albumia levytettäessä. Voi myös olla, ettei orkesterin mielessä ollut mukavuusalueelta siirtyminen ole välittynyt kuulijalle asti vaan jäänyt jonnekin miksauspöydän uumeniin. Ei kokonaisuus kuitenkaan täysin toivoton tapaus ole, vaikkei aiempaa hurmiota saavutakaan. Jonne Kivinen jonne.kivinen@teamliitto.fi SUOMALAISET SATULAAN. Vajaan viiden kuukauden ajan työpaikoilla ja harrastusporukoissa kisataan poljetuista kilometreistä. Kaikki innokkaat osallistujat saavat palkinnoksi paremman kunnon ja kosolti hyvää mieltä. LIIKUNTA Kilometrikisa kannustaa satulaan Kymppitonnin budjetilla järjestettävä tapahtuma on lyönyt osallistujaennätyksiä joka vuosi. SIRPA TASKINEN Toukokuun ensimmäinen päivä oli monille pyöräilijöille muutakin kuin vapputorin humua, silliaamiaisia ja taivaalle karanneita kaasuilmapalloja. Vappupäivänä nimittäin käynnistyi seitsemättä kertaa nykymuodossaan järjestettävä Kilometrikisa, joka viime vuonna keräsi jo liki 29 000 osallistujaa. Kisan idea on yksinkertainen. Kuka tahansa voi kerätä joukkueen esimerkiksi työpaikaltaan tai tuttavapiiristään ja ilmoittaa sen kisaan mukaan. 1.5.–22.9. välisenä aikana jokainen osallistuja kirjaa pyörällä ajamansa kilometrit kisan verkkosivuille ja kartuttaa joukkueensa kilometrisaldoa. Tavoitteena on kannustaa mahdollisimman moni joko aloittamaan pyöräily tai pyöräilemään tavallista enemmän. Pyöräilykuntien verkosto ry:n toiminnanjohtaja Matti Hirvonen kertoo, että vaikuttavuuskyselyiden mukaan tavoite on myös saavutettu: noin 20 prosenttia osallistujista on ollut kokonaan uusia pyöräilijöitä ja kaikilla osallistujilla pyöräily on lisääntynyt. ! Leikkimielisyys halutaan säilyttää Poljettuja kilometrejäkin on laskettu, mutta niitä järjestäjät eivät halua painottaa. Keskimäärin osallistujat polkevat noin 900–1 000 kilometriä ja matka on pysynyt kutakuinkin samana vuodesta toiseen. Halutessaan voi samalla osallistua myös Suomen Punaisen Ristin varainhankintakampanjaan, Ketjureaktioon. Siinä polkijoiden työnantaja tai kuntoilijat itse sitoutuvat lahjoittamaan 1 euron jokaista 25 kilometriä kohden Punaiselle Ristille. Viime vuonna keräys tuotti yli 91 000 euroa. Toissa vuonna Kilometrikisa palkittiin Suomen liikuttaja -palkinnolla. Perusteena oli se, että leikkimielinen kisa innostaa vuosittain tuhansia uusia ihmisiä aloittamaan säännöllisen työmatkapyöräilyn, ja että se aiheuttaa pyöräilyriippuvuutta eri puolilla Suomea. Pyöräilyinto nousee Euroopassa Vuoden alussa julkistetun Eurobarometrin mukaan jopa 14 prosenttia suomalaisista ilmoittaa polkupyörän ensisi- KILOMETRIKISA 2015 " Kilometrikisa on yritysten, työyhteisöjen, seurojen tai muiden joukkueiden välinen leikkimielinen kilpailu, jossa osallistujat kirjaavat pyöräilykilometrejään ylös ja kartuttavat oman joukkueen kilometrisaldoa. " Alkaa 1.5.2015 ja päättyy 22.9.2015. " Talvisin järjestetään erillinen Talvikilometrikisa. " Kisan järjestävät Pyöräilykuntien verkosto ry ja Suomi polkee -kampanja. " Kisa on kaikille maksuton ja mukaan voi ilmoittautua koko kisan ajan. " Mukaan pääset osoitteessa kilometrikisa.fi. jaiseksi kulkutavakseen. Vertailussa Suomi sijoittui viidenneksi Alankomaiden, Tanskan, Unkarin ja Ruotsin jälkeen. Eurobarometri myös osoittaa pyöräilyinnostuksen nousevan koko Euroopassa. Mutta miten kansalaisia kannustetaan pyörän selkään? Hirvosella on tiedossaan monta keinoa. Ensimmäinen niistä on se, että infrastruktuurin pitää olla kunnossa. Esimerkiksi pyöräilyn edelläkävijäkaupungeissa Oulussa ja Joensuussa pyöräväyliin ja niiden ylläpitoon on satsattu. Niissä pyöräillään ainakin kaksi kertaa enemmän kuin Helsingissä. Investoinnit maksavat itsensä takaisin Lisäksi tarvitaan myös markkinointia, eli muun muassa juuri Kilometrikisan kaltaisia juttuja. Hirvosen mukaan linjana pitää olla se, että pyöräily on hauskaa ja helppoa, sillä vaikka se on eittämättä myös terveellistä ja ympäristöystävällistä, terveyssaarnalla ja ekojulistuksella tavoitetaan vain pieni joukko ihmisiä. Hän painottaa, että kunnille pyöräilyyn panostaminen on kannattavaa, sillä kustannushyötysuhde pyöräilyinvestoinneissa on poikkeuksellisen hyvä. Kun Suomessa esimerkiksi muunnettiin pyöräilyn terveyshyödyt euroiksi Maailman terveysjärjestö WHO:n luomalla työkalulla, tulokseksi saatiin miljardi euroa vuodessa. – Se on summa, jonka luulisi poliitikkojakin kiinnostavan, ja se on kuitenkin vain osa pyöräilyn tuomista hyödyistä, hän sanoo. Intiim nro 5 I Vapaalla 6.5.2015 31 LUKULAMPPU Jumalaisen suvun johtama työväenvaltio Vielä sata vuotta sitten varsin suuri osa teollisuusmaiden palkansaajista toivoi siirtymistä sosialismiin. Muutoksen odotettiin tapahtuvan ensinnä taloudeltaan kehittyneissä maissa. Sosialismin toteuttajiksi julistautuneet liikkeet pääsivät sittenkin valtaan lähinnä maatalousmaissa. Voittoisien aasialaisten kommunistien varsinaiseksi innoittajaksi paljastui kansallisuusaate. Kahden kansan ikimuistoinen vihanpito yleensä kiihtyi, kun kumpaakin alkoi johtaa kommunistinen hallitus. Imperialistien karkottamisen jälkeen työläisiä riistettiin entistä raaemmin. Erityisen kansallismielistä kommunismia on toteutettu Korean demokraattisessa kansantasavallassa. Kansantasavalloiksi itseään nimittäneissä maissa valtaa ei juuri ole jaettu kansalle eikä tasan. Pohjois-Koreaa muodollisesti johtava työväenpuolue on siunannut ylimmän vallan kulkemisen perintönä Kimin suvussa. Maa on siis ihan virallisesti monarkia. Ranskalainen historiantutkija ja diplomaatti Pascal Dayez! Pascal Dayez-Burgeon LA DYNASTIE ROUGE Perrin, 2014. 448 s. Burgeon luonnehtii pohjoiskorealaisten viestimien tarinoita Kimien lukuisista ihmeteoista suoraksi jatkoksi Korean kansanrunoudelle, jonka mukaan valtakunnan perusti taivaasta astunut jumala. Pohjois-Korean valtiaat eivät oleta kansan oikeasti uskovan Kim-satuihin, mutta niiden katsotaan vahvistavan kansallishenkeä. Kim Il-sung liittyi jo nuorena miehenä korealaisiin sisseihin, jotka taistelivat japanilaisia miehittäjiä vastaan. Kommunistiksi Kim ryhtyi vasta sen jälkeen, kun hän joutui pakenemaan Neuvostoliittoon. Onnen ja taitavan politikointinsa ansiosta Kim pääsi johtamaan nukkehallitusta, jonka Stalin pystytti Korean pohjoisosaan Japanin antauduttua. Verisessä Korean sodassa (1950–53) Kim yritti vallata Etelä-Korean mutta olisi menettänyt oman maansa, jos Kiina ei olisi lähettänyt armeijaansa hätiin. Niin Moskovan kuin Beijinginkin hallitukset halusivat pitää Kimin paikallaan, joten hänen ei tarvinnut sen koommin hyvitellä auttajiaan. Pohjois-Korean asevoimat jätettiin pysyvästi liikekannalle, jotta oma kansa pysyisi taatusti kurissa. Pohjoiskorealaisilta vietiin maan itsenäisyyden ja hyvinvoinnin varmistamisen nimissä kaikki vapaudet, mutta vastikkeeksi he saivat vain jumalankaltaisen johtajan seuraamisesta koituvan ilon. Erityisen kansallismielistä kommunismia on toteutettu Korean demokraattisessa kansantasavallassa. Kansantasavalloiksi itseään nimittäneissä maissa valtaa ei juuri ole jaettu kansalle eikä tasan. Stalinismin saarnaaminen lopetettiin 1970-luvulla, kun ei Kiina eikä Neuvostoliittokaan enää halunnut kuluttaa varojaan Pjongjangin pelurin lahjomiseen. Alettiin toitottaa suuren johtajan kehittämää juche- aatetta, joka korosti aineellista ja henkistä omavaraisuutta. Sosialismi vaihtui Dayez-Burgeonin mukaan kansallissosialismiksi, koska kansalliskiihko kärjistyi suoranaiseksi rasismiksi. Pohjois-Korean riippumattomuus ulkomaista oli Kimille elintärkeää, koska muuten hän ei voinut varmistaa vallan säilymistä klaaninsa hallussa. Eristäytyminen johti kauheisiin tuhoihin Kimin pojan valtakaudella, jolloin pohjoiskorealaisia kuoli joukoittain nälkään. Kun jatkuvan ulkomaisen avun välttämättömyys todettiin, oli suorastaan pakko rakentaa oma ydinase. Sen avulla on kiristetty vastikkeetonta tukea niin paljon, että jo kolmas Kim on voitu korottaa valtaistuimelle ja luonnonlakeihin sidottujen yläpuolelle. Järjestelmä ei näytä horjuvan. Pikemminkin Kimin dynastian sumeilemattomat keinot ovat osoittautuneet niin tehokkaiksi, että muutkin suuret johtajat ovat alkaneet jäljitellä niitä. Timo Soukola timo.soukola@elisanet.fi LAATUKANGASTA LAPUALTA. Lapualla toimivan KH Annala Oy:n tiloissa suunnitellaan ja kudotaan kotimaisia sistustuskankaita. 11 henkeä työllistävä yritys on Suomen ainoa sisustuskangaskutomo. Halpatuonti on tekstiilimarkkinoilla armoton vastus, minkä vuoksi Annalalla satsataan laatuun ja kestävyyteen. Kannen kuvassa Niina Koivusalo esittelee suunnittelemaansa kangasta. TÄMÄ LEHTI ON PAINETTU SUOMESSA SUOMALAISELLE PAPERILLE. KANSIKUVA: JOHANNES TERVO LISÄKSI Nollasopimus on huonoin sopimus >> 29 Röstmagnet Ronny Norrgård: ”En hög organiseringsgrad är grunden för intressebevakningen.” >> 12 Pyöräilyn suosio kasvaa nopeasti >> 30 numero 5 TEAM-KASSA • Siltasaarenkatu 4, PL 291, 00531 Helsinki. • Päivystys: puh. 09 7739 7355 ma–pe klo 9.00–16.00 • Sähköposti: [email protected] • Kotisivut: www.teamliitto.fi/tyottomyyskassa TEAM-LIITTO • Siltasaarenkatu 2, PL 324, 00531 Helsinki. puh. 09 773 971 • Sähköposti: [email protected] • Kotisivut: www.teamliitto.fi • Toimisto avoinna 8.30–16.00
© Copyright 2024