Ajankohtaista

TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton
jäsenten äänenkannattaja
numero 1 /2015
TEAM HAASTOI
LOIMAAN KASSAN
OIKEUTEEN
>> 2, 6–7
HUNTSMAN
VETÄÄ RAJUA
YT-LINJAA
>> 5
KARPRINTIN
POMOILLE KOVAT
RIKOSTUOMIOT
>> 4
EU AHDISTELEE
MUOVIKASSIEN
TEKIJÖITÄ
>> 18–19
PUNAMUSTALLE
UUSI PAINOKONE
>> 16–17
Ehdokasasettelu menossa TEAMin työpaikoilla
>> 2, 3, 20
2
Intiim nro 1
TEAMista nähtynä
PROTESTOIMME
Teollisuuden ongelmat
valuivat palvelualoille
Peukutetaan
viinalakkoa
T
EAM on jättänyt haastehakemuksen
Varsinais-Suomen käräjäoikeudelle
koskien YTK:ta, jota arkikielessä kutsutaan Loimaan kassaksi. Haaste on jätetty,
koska YTK ei ole suostunut maksamaan kesken vuoden 2014 TEAMin jäseniksi siirtyneille takaisin loppuvuoden jäsenmaksuja.
Alkavasta oikeusprosessista kerrotaan tämän lehden sivuilla 6–7.
TEAMin haaste on jo synnyttänyt laajaa
julkista keskustelua. Se jatkuu ja on satavarmaa, että TEAMiin tulee kohdistumaan myös
kritiikkiä. Loimaan kassa taustavoimineen on
vahva vaikuttaja, sillä on rahaa, poliittista valtaa ja mediaosaamista. Oikeusprosessista ja
siihen liittyvästä keskustelusta tulee siis hankala eikä ollenkaan riskitön .
VIIME AIKOIHIN ASTI liitot ovat suhtautuneet
Loimaan kassaan varovaisesti. Monet ovat
olleet sillä kannalla, että YTK:sta puhuminen on samalla sen markkinoimista.
Nyt linja on muuttumassa ja jännite ammattiliittojen ja Loimaan kassan välillä ki-
INTIIM NRO 2
ilmestyy keskiviikkona 11.2.2015. Lehteen
tarkoitetun materiaalin pitää olla toimituksessa viimeistään perjantaina 30.1.2015.
INTIIM NR 2
utkommer onsdagen 11.2.2015. Material
avsett till tidningen bör vara på Intiims redaktion senast fredagen 30.1.2015.
ISSN-0450-3163
ristymässä. TEAM on ollut muutoksen keihäänkärki. Paine on tullut kentältä. Liiton
jäsenet ja varsinkin aktiivit ovat jo pitkään
toivoneet, että TEAM puuttuisi Loimaan
kassan tekemisiin. Erityisesti Loimaan kassan ja YTK Yhdistyksen aina vuodenvaihteeseen ajoitetut massiiviset mainoskampanjat on koettu harhaanjohtaviksi.
Ay-liikkeen aktiiveja on huolettanut erityisesti se, että palkasaajakunnan yhteiskunnallinen vaikutusvalta rapautuu. Loimaan kassahan ei pysty vaikuttamaan työelämän lainsäädäntöön, eikä se myöskään
ole osapuoli työmarkkina-asioissa, sosiaalitai eläkepolitiikassa.
Yhtään palkkaratkaisua Loimaan kassa
ei ole neuvotellut – silti loimaankassalaiset
kuittaavat samat palkankorotukset kuin ammattiliittoihin kuuluvat. Aika moni pitää tällaista loisimisena, ja sitähän se onkin.
Tuomo Lilja
tuomo.lilja@teamliitto.fi
Ehdokasasettelu käynnissä
T
EAMin liittokokousvaalin ensimmäinen, hyvin tärkeä vaihe on parhaillaan käynnissä. Kyseessä on ehdokasasettelu, joka näkyy myös sadoilla TEAMin
työpaikoilla. Ehdokkaaksi haluavat keräävät työkavereiltaan nimiä kannattajalistoilleen. 15 nimellä pääsee ehdokkaaksi vaaliin.
Enemmänkin nimiä saa kerätä.
Ensimmäiset tiedot työpaikoilta kertovat, että liiton jäsenet suhtautuvat hyvinkin
myönteisesti siihen, että joku työkavereista panee itsensä peliin ja haluaa päästä vaikuttamaan liiton kautta yhteisiin asioihin.
Monet ehdokkaista ovat kertoneet, että nimilistat ovat täyttyneet heti, kun ne on pantu kiertoon.
Yksi yllätys ehdokasasettelussa on ilmeisimmin tapahtumassa. Vain kahden vaaliliiton edustajat ovat noutaneet liiton toimistosta ehdokasasetteluasiakirjoja. Nämä vaaliliitot ovat TEAMin demarit ja sitoutumattomat sekä TEAM Vasemmisto ja
sitoutumattomat.
Vuoden vaihtuessa on tapana antaa uuden
vuoden lupauksia. Yleistä on, että tähdätään terveellisempiin elämäntapoihin. Yksi aloittaa laihdutuskuurin, toinen kuntoilun, kolmas päättää luopua tupakasta, neljäs alkoholista.
Tänä vuonna erityisen suosittua näyttää
olevan ottaa lyhyempi tai pidempi breikki
alkoholivalmisteiden tissutteluun ja reippaampaankin käyttöön.
Ja mikäpä olisikaan sen hienompaa kuin
viinan pirusta luopuminen (ainakin väliaikaisesti) tässä synkänmielisen ryyppäämisen luvatussa maassa. On eturivin julkisten siivittämä 100 päivää ilman viinaa –
kampanja.
Paljon on myös heitä, jotka vannovat tipaton tammikuu -perinteen nimeen. Jokainen valitkoon oman, itselleen sopivimman
metodin tervehdyttää elimistöään ja maksaparkaansa. Pääasia on, että alkoholikeskustelussa luovutaan hyödyttömästä moralisoinnista. TP
!
21.1.2015
Loimaan kassa haastettu
Palvelualojen yritykset antoivat potkut viime vuonna 6 431 työntekijälle, kun luku
toissavuonna oli 4 057. Kasvu on siis rajua.
Kaiken kaikkiaan potkut sai viime vuonna
12 447 työntekijää. Luvut ovat SAK:lta.
Teollisuuden työntekijät ovat olleet ytkurimuksessa jo syksystä 2008. Meni viitisen vuotta ennen kuin teollisuuden ongelmat alkoivat valua palvelusektorille.
Onko joku yllättynyt? Ei pitäisi olla.
Päinvastoin, kaikkien pitäisi oivaltaa, että
kun vientiteollisuus yskii, niin muutaman
vuoden viiveellä yskii koko Suomi.
Kaava on aika yksinkertainen: vienti ei
vedä, teollisuus saneeraa ja käyttää vähemmän palveluntarjoajia, työttömyys lisääntyy, ostovoima heikkenee, ihmiset ostavat vähemmän, työttömyys siirtyy kaupanalalle. Verotulojen väheneminen vie
ongelmat sitten julkiselle sektorille.
Siis: palvelualojen ja julkisen sektorin
ongelmat tulevat vientiteollisuuden ongelmista. Ratkaisua esitetään sivulla 8. TL
KANNATAMME
I
TEAM TEOLLISUUSALOJEN
AMMATTILIITON
JULKAISU
6. vuosikerta. Taustaltaan
Suomen vanhin ay-lehti.
Perustettu 1893, vuoteen
1916 nimellä Gutenberg
Tarja Paajanen
toimittaja
09 7739 7326
TOIMITUS
Siltasaarenkatu 2, PL 324,
00531 Helsinki
puhelin 09 773 971
faksi 09 753 8511
intiim@teamliitto.fi
Tytti Kettunen
tiedotuksen assistentti
09 7739 7405
Tuomo Lilja
päätoimittaja
09 7739 7351
Sirpa Taskinen
toimittaja
09 7739 7337
Jonne Kivinen
viestinnän sihteeri
09 7739 7309
ULKOASU
Hanna Lahti / Huomen GDI
LEVIKKI
Painosmäärä 63 000
OSOITTEENMUUTOKSET
Jäsenten osoitteenmuutokset tapahtuvat postin osoitepalvelun kautta. Jäsenten,
joilla on osoitteenluovutuskielto, on ilmoitettava
muutos liittoon samoin
kuin muiden lehden saajien.
ILMOITUSMARKKINOINTI
Media Tori, Helinä Vuori
Kölikatu 14
Esimerkiksi Metallin vaalissa v. 2012
edustettuina oli demarien ja vasemmistoliittolaisten lisäksi keskustan ja perussuomalaisten ryhmittymät ja yksi sitoutumaton lista. JHL:n vaalissa oli vasemmistoryhmittymien lisäksi perussuomalaisten, keskustan,
vihreiden ja 15 yksittäisen ehdokkaan listat.
30.1. tiedetään, kuinka paljon ehdokkaita
TEAMin vaaliin tulee. Toistaiseksi ennuste
on väljä, 600–700 ehdokasta. Heistä 155 valitaan kesän liittokokoukseen, jossa tehdään
hyvin tärkeitä päätöksiä. Liittokokouksessa mietitään liiton strategisia tavoitteita, toimintatapaa, sääntöjä ja lisäksi valitaan liitolle uusi johto ja hallinto.
Vaaliasetelma elää koko alkukevään ajan,
sillä posti- ja nettivaali järjestetään vasta
maaliskuun alkuviikkoina ja uurnavaali 45
työpaikalla huhtikuussa.
Tuomo Lilja
tuomo.lilja@teamliitto.fi
20810 Turku
040 506 1495,
helina.vuori@media-tori.fi
ILMOITUSHINNAT
Tekstisivuilla neliväri-ilmoitukset 1,80 euroa/pmm.
Tekstin jälkeen neliväriilmoitukset 1,60 euroa/
pmm, mustavalkoiset 1,10
euro/pmm.
OSASTOILMOITUKSET
intiim@teamliitto.fi
AINEISTOT
SÄHKÖPOSTILLA
Lehteen tuleva aineisto
mieluiten osoitteeseen
intiim@teamliitto.fi.
Yhteyshenkilö:
Tuomo Lilja, puh. 09 773 971,
tuomo.lilja@teamliitto.fi
PAINOPAIKKA
Hämeen Paino Oy,
Forssa 2015
Intiim nro 1
I
Ajankohtaista
21.1.2015
MERJA RINNE
Kyse on jäsendemokratiasta
TEAMin ensimmäiset liittokokousvaalit järjestetään tänä
keväänä.
TEAMin järjestöpäällikkö
Merja Rinne: Miksi TEAMissa
järjestetään liittokousvaalit?
Kysymys on jäsendemokratiasta ja joka ikisen jäsenen vaikutusmahdollisuudesta. Vaalilla valitaan 155 edustajaa liiton
13 sopimusalalta eli vaalipiiristä kesäkuussa 2015 järjestettävään liittokokoukseen. Liittokokous on TEAMin korkein
päättävä elin. Se valitsee muun
muassa liitolle puheenjohtajan,
liittovaltuuston ja hallituksen.
Kokouksessa päätetään myös
esimerkiksi säännöistä ja käsitellään ammattiosastojen aloitteet.
Ketkä voivat olla vaalissa ehdolla?
Vaalissa voi asettua ehdokkaaksi, jos on liittynyt TEAMiin
viimeistään 30.6.2014. Ehdokas
tarvitsee myös 15 niin sanottua
kannattajanimeä. Ne ovat työpaikalta tai ammattiosastosta
kerättyjä saman sopimusalan
jäsenten allekirjoituksia. Ehdokkaan kannattajaksi voi ryhtyä, jos on liittynyt TEAMiin viimeistään 30.11.2014. 15 kannattajaa voi asettaa samalle listalle
maksimissaan kaksi ehdokasta.
Miten ehdokasasettelu käytännössä tehdään?
Ehdokkaat asetetaan ehdokasasettelua varten laaditul-
”Liittokokous on
TEAMin korkein
päättävä elin. Se
valitsee muun
muassa liitolle
puheenjohtajan,
liittovaltuuston
ja hallituksen.”
la lomakkeella. Yhdellä lomakkeella voi asettaa enintään kaksi ehdokasta. Lomakkeen saa
liiton toimistolta. Se kannattaa
täyttää huolella ja täydellisesti.
Miten vaalissa äänestetään?
1.–15.3. Lisäksi 45 osastoa on
päättänyt järjestää uurnavaalin. Ne järjestetään 7.–14.4. Jokainen liiton äänioikeutettu jäsen saa maalikuun alkuun mennessä kotisoitteeseensa eli liiton jäsenrekisterissä olevaan
osoitteeseen vaalimateriaalin.
Materiaali sisältää oman sopimusalan ehdokaslistojen yhdistelmän eli luettelon kaikista oman sopimusalan eli vaalipiirin ehdokkaista. Lisäksi vaalikuori sisältää äänestyslipun
ja äänestysohjeen, lähetteen ja
palautuskuoren.
Nettiäänestys puolestaan
onnistuu omilla pankkitunnuksilla. Äänestys on mahdollista
seitsemän eri pankin tunnuksilla, joten varmaankin suurin
osa jäsenistä voi halutessaan
käyttää nettiäänestysmahdollisuutta.
Jos vaalista, jäsenyydestä tai
muista seikoista on kysyttävää, keneen tai minne kannattaa ottaa yhteyttä?
Mikäli on jotain epäselvää
esimerkiksi omasta sopimusalasta eli vaalipiiristä, sen voi
tarkistaa liiton jäsenrekisteristä
lähettämällä sähköpostia osoitteeseen [email protected] tai soittamalla numeroon 09 7739 7455 kello 8.30–
16.00.) Vaalin järjestämisestä vastaa liiton hallituksen valitsema keskusvaalilautakunta,
jonka sähköpostiin voi lähettää kaikki vaaliin liittyvät kysymykset: keskusvaaliltk@teamliitto.fi.
Vaalissa voi äänestää postitse ja netissä. Äänestysaika on
HESSUN HERJAT
– Kenellä on varaa heittää noin valtava määrä työkokemusta ja ammattitaitoa hukkaan.
– Hölmölällä...
Tarja Paajanen
► MAAILMALTA
Ay-jäsenet pelkäävät
irtisanomisia
Filippiineillä
Filippiiniläinen Marites Montera on pelokkaan
oloinen. Hän pelkää, että työnantaja irtisanoo hänet.
Se olisi katastrofi hänen perheelleen, sillä hän on perheensä ainoa elättäjä. Hän epäilee, että työnantaja tekaisee pätevältä kuulostavan perusteen, mutta todellinen syy on se, että hän on ammattiyhdistyksensä varapuheenjohtaja. Yhdistyksen puheenjohtaja Fermin
Galicia on jo irtisanottu tekaistuin perustein.
Montera kertoo, että hän on työskennellyt elektroniikkavalmistaja Katolecin palveluksessa 12 vuotta, eikä hänen työnsä laadusta ole koskaan ollut valittamista, paitsi sen jälkeen kun työntekijät perustivat
ammattiyhdistyksen viime vuonna.
Vaikka työntekijät voittivat työpaikkavaalit, työnantaja kieltäytyi tunnustamasta yhdistystä ja neuvottelemasta työehtosopimuksesta sekä aloitti voimakkaan kampanjan sitä vastaan.
Yhdistyksen jäsenet joutuivat tarkkailun ja painostuksen kohteeksi. He eivät esimerkiksi uskalla
pitää normaaleja taukoja, koska sinä aikana joku voi
sabotoida heidän työtään. Kun yhdistykseen kuulumattomat saavat työnantajalta lahjoja ja bonuksia,
yhdistyksen jäsenet jäävät ilman.
Noin 350 vakituisesta työntekijästä 200 kuuluu
ammattiyhdistykseen.
Montera on kuitenkin päättänyt, että hän ei painostuksesta huolimatta eroa vapaaehtoisesti.
!
Työnantajat rikkovat ayoikeuksia tarkoituksellisesti
Montera ei ole asiansa kanssa yksin. Teollisuutta
edustava maailmanjärjestö IndustriALL raportoi jatkuvasti monikansallisten yhtiöiden harjoittamasta ammattiliittojen vastaisesta toiminnasta ja jäsenten laittomista irtisanomisista. Yhteiskuntavastuujulistuksissaan yhtiöt kertovat kunnioittavansa työelämän perusoikeuksia, kuten järjestäytymis- ja sopimusvapautta, mutta käytännössä ne tekevät kaikkensa estääkseen ay-toiminnan työpaikoillaan.
Viime vuonna esimerkiksi pakkausvalmistajat Huhtamäki ja Crown Holdings, rengasvalmistaja
Hankook, lääkevalmistaja Deva Holding ja kenkävalmistaja Palla and Company ovat rikkoneet ay-oikeuksia tuotantolaitoksissaan eri puolilla maailmaa. Samalla ne polkevat koko henkilöstönsä palkka- ja työehtoja ja teettävät töitä huonoissa työolosuhteissa.
Filippiinien ammattiliittojen keskusjärjestöstä,
Sentrosta kerrotaan, että vuosien 2006–2012 välillä maassa murhattiin 62 ay-aktiivia. Viimeisin tapaus sattui viime marraskuussa, kun Rolando Pango
murhattiin rekrytoidessaan sokeriviljelyksillä työskenteleviä työntekijöitä.
Mutta kaikkein vaarallisiin maa ay-aktiiveille on
Kolumbia. Kolumbialaisen tutkimusyhteisön ENS:n
keräämien tietojen mukaan vuonna 2013 maassa
murhattiin 26 ay-aktiivia, joka oli 15 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.
Stoorisoppi
3
4
Ajankohtaista
LASIALAT
Saint-Gobainilla
lomautus-yt
Lasivillatuotteita valmistavan Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy:n Hyvinkään tehtaalla on taas käynnistetty ytmenettely. Se koskee lähettämöä ja uhkana 17 työntekijän
lomauttaminen enimmillään
seitsemäksi viikoksi.
– Milloinkaan aiemmin ei lähettämön väkeä ole lomautettu, kertoo pääluottamusmies
Jukka Sulkama.
Hyvinkään tehtaalla on noin
90 työntekijää eli tiimiläistä väkeä.
Tehtaan edellinen yt päättyi
joulun alla. Tuolloin irtisanottiin 10 työntekijää ja yksi toimihenkilö. TL
!
KIRJATYÖNTEKIJÄT
ESA Print tyrkyttää
palkanalennuksia
Lahtelaiseen Mediatalo
ESA:aan kuluva ESA Print Oy
on taas käynnistämässä yt-menettelyä. Edessä on lomautuksia ja mahdollisesti myös palkanalennuksia. Yt koskee koko
henkilöstöä ja se alkoi 7.1.
ESA Print työllistää yhteensä
24 henkilöä, heistä 18 kirjatyöntekijöitä.
ESA Print etsii yt:sssä kymmenen prosentin säästöä henkilöstökustannuksista vuodelle
2015. Se tarkoittaa käytännössä
130 000 euroa.
Yhtiö on tyrkyttänyt henkilöstölle useita erilaisia vaihtoehtoja: suoraa 10% palkanalennusta, lomarahojen poistoa ja
5% prosentin palkanalennusta tai lomapalkankorotuksesta
ja pekkasista luopumista ja 2%
palkanalennusta. Muutamia
muitakin malleja on ollut.
– Aluksi, kun keskuskustelimme porukalla, niin kukaan
ei ollut halukas palkkojen leikkaamiseen. Sitten jokaista puhutettiin erikseen ja ilmeisesti
enemmistö henkilöstöstä olisi
nyt valmis palkanalennukseen.
Harmittaa, että työnantaja asettaa tällä tavalla väkeä toisiaan
vastaan, kertoo pääluottamusmies Jani Pelkonen.
Hän itse ei haluaisi, että
palkka-ale-linjalle lähdettäisiin. Myös liitosta on selkeästi ohjeistettu, ettei alennuksiin
suostuttaisi.
Jos palkka-aleen ei sustuta,
vaihtoehtona ovat enimmillään
90 päivän lomautukset.
Tiettävästi ESAn toimihenkilöt ovat olleet myöntyväisiä
palkkojen pudottamiseen. TL
!
OIKEUSTAPAUKSET
Karprint Oy saa pulittaa
110 000 euroa mielivallastaan
Johtokaksikolle
myös ehdolliset
vankeustuomiot.
HARRI PAKARINEN
TUOMO LILJA
Aikakaus- ja paikallislehtiä kustantava Karprint Oy on
saanut tuntuvat rangaistukset
vuosia jatkuneista laiminlyönneistä ja poikkeuksellisen epäasiallisesta toiminnasta. Asia
oli käsiteltävänä Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa.
Juttu oli kaksihaarainen: toinen puoli käsitteli toimitalon
homeongelmaa ja toinen henkilöstön epäasiallista kohtelua.
Homeongelman osalta hallituksen puheenjohtaja Eero
Ahola sai neljän kuukauden
ja toimitusjohtaja Juha Ahola
kolmen kuukauden ehdollisen
vankeusrangaistuksen. Nimike oli työturvallisuusrikos. Oikeuden mukaan toimitiloissa
on ollut jo vuosia selvästi havaittavia kosteus- ja homevaurioita, joista monet työntekijät saivat oireita, joita työpaikkalääkäri kuvaili oikeudessa
poikkeuksellisiksi.
Lisäksi Karprint tuomittiin
40 000 euroa yhteisösakkoon
ja lähes 70 000 euron korvauksiin 13 työntekijälle. Heistä
osa on TEAMin jäseniä. Korvausten taustalla on työntekijöiden pitkään jatkunut epä!
MIELIVALTAA. Simputus ja henkilöstön epäasiallinen kohtelu on jatkunut Karprintillä mielummin
vuosikymmeniä kuin vuosia. Omistajat eivät ole piitanneet aiemmistakaan tuomioista.
Tuomiosta päättäessään oikeus
otti huomioon
sen, että Aholat
ovat syyllistyneet
rikoksiin pääosin
tahallaan.
asiallinen kohtelu. Työntekijöitä oli painostettu, haukuttu ja simputettu monin tavoin,
esim. irtisanottu mielivaltai-
sesti tai uhattu potkuilla.
Intiim-lehti on aiemmin
(mm. numerot 4/2014 ja
5/2014) hyvin yksityiskohtaisesti kuvannut Karprintin törkeää henkilöstöpolitiikkaa.
Henkilöstön simputus on jatkunut pikemminkin vuosikymmeniä kuin vuosia.
Karprintillä aiemmin työskennellyt, Intiimin haastattelema Pertti Laitinen luonnehti entistä työnantajaansa näin:
– Karprintissa oleminen ei
ole ensisijaisesti työtä vaan
se on ensisijaisesti mielentila,
jossa väkisin joudutaan sen ilmapiirin vangiksi, jota mielivaltaisesti johtaa Eero Ahola.
Tuomiosta päättäessään oikeus otti huomioon sen, että Aholat ovat syyllistyneet rikoksiin pääosin tahallaan.
Karprint on useita kertoja
aiemminkin saanut kovia sakkotuomioita, mutta ei koskaan
ole ottanut opikseen.
Korvauksia saaneet henkilöt ovat TEAMin, Metalliliiton
ja Journalistiliiton jäseniä. Liitot ovat hoitaneet oikeusprosessia yhteisvoimin.
LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS
Pentikin yt: 20 vähennetään?
Keramiikkaa ja sisutustuotteita valmistava Pentik Oy
aloitti tänään yt-neuvottelut,
joiden tuloksena on tehtävien
uudelleen järjestelyjä sekä lomautuksia ja irtisanomisia Posion tehtaalla ja Helsingissä.
Pentikin myymäläketjun henkilöstö ei ole mukana yt:ssä.
Mahdolliset lomautukset
olisivat alle 180 päivää ja irtisanottavien määrä enimmillään 20 henkilöä.
Yt johtuu ovat tuotannollisista ja taloudellisista syistä.
Pentik työllistää noin 330
henkilöä, joista huomattava
osa toimihenkilöitä ja myyjiä.
Keramiikkatuotannossa Posion tehtaalla on n. 70 henkilöä.
!
He ovat TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton jäseniä.
– Taustalla on tämä lama ja
ihmisten ostovoiman heikkeneminen. Jos katsotaan tehtaalla valmistettujen kappaleiden määrää vaikka viimeisen
viiden vuoden aikana, niin onhan se vähentynyt, kertoo Posion tehtaan pääluottamusmies Aija Kemilä-Tuovinen.
– Tai sitten me tehdään liian kestävää tavaraa, se ei mene rikki, Aija lisää.
Hän kertoo, että tänään pidetyssä ensimmäisessä yt-kokouksessa kävi ilmi, että työntekijöiden osuus mahdollisista irtisanomisista olisi puolet
eli kymmenkunta.
KAUKO AINASOJA
TUTTU KODEISTA. Pentik tunnetaan erityisesti sisustustuotteiden
ja keramiikan valmistajana.
– Sitä lähdetään puhumaan
alaspäin, Aija tuumii.
Viime vuonnakin oli yt, se
johti lomautuksiin ja parin
myymälän lopetukseen. Yri-
tyksellä on yli 80 myymälää
Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Vuonna 2013
Pentik Oy:n liikevaihto oli 35
miljoonaa euroa. TL
Intiim nro 1
I
Ajankohtaista
21.1.2015
PERUSKEMIA
TEAMin linjat
Huntsmanin yt
tiukassa vaiheessa
! Monia omistusjärjestelyjä
läpikäyneeltä Porin titaanioksiditehtaalla on joulukuun alusta
lähtien käyty poikkeuksellisen
vakavaa yt-menettelyä. Nykyisen omistajan Huntsmanin alkuperäinen tavoite oli vähentää tehtaalta 150 työpaikkaa.
Yt:ssä kaivetaan 17 miljoonan
dollarin säästöjä, niistä 12 miljoonaa henkilöstövähennysten
kautta.
Porin tehtaan koko henkilöstövahvuus on 550, josta tuotannon työntekijöitä 350.
Pääluottamusmies Juha
Grönmark kertoo, että työnantaja ei toistaiseksi ole olennaisesti tinkinyt alkuperäisestä vähennystavoitteestaan.
– Haluavat kolmanneksen
tuotannon ja korjaamon työntekijöistä pois. Se on 111 työntekijää. Työntekijöiden vähen-
nykset ovat suhteessa paljon
pahemmat kuin muiden henkilöstöryhmien. Henkilöstöpuoli
on vaatinut selvitystä siitä, miten tuotantoa pystytään pyörittämään vähemmällä väkimäärällä, mutta emme ole saaneet vastausta. Myöskään uusia työnkuvia ei ole saatu. Sen
sijaan on saatu esitys uudesta
organisaatiokaaviosta ja se on
herättänyt hämmästystä. Organisaatiopalikoita on enemmän
kuin vanhassa kaaviossa ja silti
väkeä pannaan pois, Grönmark
kummastelee.
– Jo nykyiselläkin väkimäärällä olemme tilanteessa, että töitä jää tekemättä ja on jouduttu käyttämään ulkopuolisia,
hän lisää.
Huntsmanin suunnitelmiin
kuuluu myös tiettyjen aputoimintojen siirto alihankkijoille.
Kurjistajat liikkeellä
Samoin osa työntekijöistä halutaan siirtää toimihenkilö- ja esimiestehtäviin.
Grönmark kertoo, että tehtaalla on varsin paljon eläkeikäisiä, mutta toistaiseksi on
epäselvää, kuinka moni irtisanotuista voisi pelastautua eläkeputkeen. Työnantaja ei kaikista eläkeikäisistä haluaisi
luopua. Henkilöstöpuoli yrittää saada läpi jonkinlaista tukipakettia irtisanottavien aseman
helpottamiseksi. Sen saaminen
on kuitenkin epävarmaa.
Yt:n on määrä kestää 29.1.
saakka.
– Epäilen riittääkö aika.
Neuvottelut ovat täysin kesken. Edellä kerrotut asiat ovat
esityksiä, joista ei ole sovittu,
Grönmark tähdentää.
Tuomo Lilja
KENKÄTEOLLISUUS
Ejendals: Vähennystarve 35
Jalas-jalkineista tunnettu jalasjärveläinen työ- ja turvajalkinevalmistaja Ejendals Suomi
Oy on kutsunut henkilöstönsä
edustajat yhteistoimintaneuvotteluihin. Neuvottelut koskevat tuotannon, huollon, va-
EJENDALS
!
raston sekä proto- ja näyteosaston työntekijöitä ja toimihenkilöitä.
Yhtiö kaavailee irtisanomisia.
Suunniteltu vähennystarve olisi
työnantajan mukaan enimmillään 35 henkilötyövuotta. Kokonaisuudessaan Ejendals Suomi
Oy:n henkilöstömäärä on 200.
Tuotannossa työskentelee noin
110 henkilöä, joista lähes kaikki
ovat teamilaisia.
Yhtiö on ilmoittanut, että
taustalla on vaikeutunut markkinatilanne sen päämarkkinaalueilla ja etenkin Suomessa.
Yt-neuvotteluilla se pyrkii etsimään keinoja tuotannon sopeuttamiseksi ja kustannustehokkuuden parantamiseksi.
Työnantajan mukaan
työvoiman tarvetta vähentävät
myös tuotannon kehittämiseksi suunnitel-
lut investoinnit. Käytännössä
tuotantoa ja varastoa uudistetaan tänä vuonna noin miljoonalla eurolla. Työntekijöiden
pääluottamusmies Arja Uitto ei
ole saanut tietoa siitä, millaisia
uudistuksia yrityksessä aiotaan
tehdä. Kehno markkinatilanne näkyy kuitenkin selvästi, sillä varastot ovat hänen mukaansa täynnä.
– Se vaikutti asiaan, kun talvi tuli niin myöhään, hän taustoittaa.
Uitto luonnehtii tunnelmaa
tehtaalla varsin vakavaksi. Erityisesti arvioitujen henkilöstövaikutusten laajuus on puhuttanut henkilöstöä. Hän toivoo
kuitenkin, että lopullinen vähennystarve olisi pienempi.
– Ajattelisin, että määrä kuitenkin jäisi alle 35:n. Työantajan
neuvotteluesityksessä puhuttiin
yli 10 henkilöstä, hän kertoo.
Sirpa Taskinen
SAK - STTK - AKAVA
Uusi keskusjärjestö selvittelyyn
! Ammattiliitot ovat päättäneet käynnistää hankkeen uuden keskusjärjestön perustamiseksi Suomeen. Hankkeen
valmistelukokoukseen osallistui 73 palkansaajaliiton (myös
TEAMin) edustajaa kaikista kolmesta keskusjärjestöstä
(SAK, STTK ja Akava).
Uuden keskusjärjestön perustamiseen osallistuvat ammattiliitot ilmoittavat mukanaolostaan 10. helmikuuta mennessä. Sen jälkeen alkaa käytännön työ uuden järjestön perustamiseksi. Tavoite on, et-
5
tä uusi keskusjärjestö aloittaisi
toimintansa v 2016 aikana.
Uuden keskusjärjestön tavoite on vahvistaa palkansaajien ja yksinyrittäjien taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä
edistää yhteiskunnallista tasaarvoa ja oikeudenmukaisuutta.
T
ämä vuoden ensimmäinen puolisko on palkansaajille ja TEAMin jäsenille erityisen merkityksellinen. Keväällä ratkaistaan eduskuntavaaleissa ketkä säätävät lakeja ja päättävät verovarojen käyttämisestä ja monesta muusta kansakunnalle tärkeästä asiasta seuraavat neljä vuotta.
Etujärjestöt, SAK siinä sivussa, hiovat hallitusohjelmaan viiteryhmänsä mukaisia tavoitteita lobattavaksi puolueille. Aikamoista sillisalaattia on tiedossa, jos yritetään ottaa eri tavoitteet huomioon. Vähän kuin nykyisen hallituksen ohjelma, joka on ollut
yhtä soutamista ja huopaamista ja mitään ei ole tahtonut tulla kunnolla valmiiksi.
Jos mielipidekyselyihin ja tulevan eduskunnan
paikkajakauma ennusteihin on uskominen, käy
näissä vaaleissa huonosti perinteisesti työväestön
asemaa puolustaneiden vasemmistopuolueiden yhteiselle kannatukselle. Onneksi ennusteilla ja tilastoilla ei eduskuntaa valita. Vielä ehtii kepunkin ansiotonta arvonnousua nauttinut kannatus laskea,
kun pitää ottaa oikeasti kantaa asioihin.
Yksi ja toinen esittää lääkkeitä Suomen saamiseksi nousuun tai edes niin, että ei vaivuttaisi entistä syvemmälle. Elinkeinoelämä ja työnantajien puolelta tarjotaan nollasopimuksia, palkanalennuksia, koeajan pidentämistä, lomarahoista luopumista, työajan pidentämistä ilman lisäkorvauksia, työnantajamaksujen alentamista, yleissitovien työehtosopimusten korvaamista paikallisella sopimisella,
työttömyysputkesta luopumista jne. Kaikella tavalla näyttäisi oleva pyrkimys kääntää historian pyörää
taaksepäin ajamalla tämä maan työväestö kurjaliston asemaan. Uskovatko kurjistajat, että näiden toimenpiteiden seurauksena tuottavuus nousi, työntekijöiden motivaatio paranisi, innovaatiot ja luovuus
lisääntyisi ja kansainvälinen kilpailukyky paranisi.
Tähän kun lisää vielä ammatillisen koulutuksen heikentämisen ja säästöt terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa niin eipä tarvitse enää puhua pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta.
Tätä ja paljon muuta on tulossa, jos oikeistolaisuus saa entisestään valtaa eduskuntavaalien jälkeen. Onkin entistä vaikeampi ymmärtää Maaseudun Tulevaisuuden kyselyn tuloksia suomalaisten
kallistumisesta oikealle. Minkälaiset silmälasit pitäisi hankkia näille oikeistolaisiksi itsensä mieltäville
palkkatyöläisille, että näkisivät metsän puilta? Yllättävintä tuloksissa oli, että perussuomalaiset kannattajat mieltävät itsensä enemmän keskustaan kuuluviksi kuin keskustalaiset.
Lähes yhtä merkityksellinen teamilaisille ovat
maaliskuussa alkavat liittokokousvaalit. Veren vaihto onkin tarpeen, sillä edellisistä vaaleista on kulunut jo sen verran pitkään, että uudet ihmiset ovat
tervetulleita liiton päättäjiksi. Vaalijärjestelmämme on demokratian toteuttamiseksi sen verran työläs, että toivon kaikkien jaksavan tsempata sen läpi hyvässä teamilaisessa hengessä ja ennen kaikkea äänestää omasta mielestään parasta mahdollista ehdokasta.
Hannu SIltala
hannu.siltala@teamliitto.fi
Kirjoittaja on TEAMin
kehittämispäällikkö
6
Ajankohtaista
Intiim nro 1
Suomen
kilpailukykyä on
parannettava
Teollisuuden järjestöiltä yhteiset tavoitteet seuraavan hallituksen ohjelmaan.
Tarvitaan vakaa
ja ennustettava
toimintaympäristö
Teollisuus tarvitsee vakaan
ja ennustettavan toimintaympäristön. On tärkeää, ettei teollisuudelle aseteta uusia kustannusrasitteita ja että sääntelyä puretaan.
Rakenneuudistuksia tehdessään hallituksen on varmistettava, ettei kasvun,
osaamisen ja uudistumisen
edellytyksiä pilata. Niihin perustuu Suomen menestys.
Koulutuksen on vastattava entistä paremmin vientiteollisuuden tarpeita. Tämä
tarkoittaa yritysten ja korkeakoulujen yhteistyön tiivistämistä sekä ammatillisen koulutuksen rahoituksen ja järjestäjäverkon uudistamista
työelämän tarpeita vastaavaksi.
Tiukkoina aikoina on tärkeää, että myös koulutuksen
resurssit hyödynnetään nykyistä tehokkaammin.
Tutkimus-, kehittämis- ja
innovaatioinvestoinnit sekä
julkiset hankinnat synnyttävät uutta liiketoimintaa, lisäävät investointeja Suomeen ja parantavat tuottavuutta. Hallituksen tuleekin
panostaa tki-toiminnan tukemiseen. Tekesin ja SHOKien rooli on tässä keskeinen.
21.1.2015
TYÖTTÖMYYSTURVA
VIENTITEOLLISUUS
! Kemianteollisuus, Metsäteollisuus ja Teknologiateollisuus sekä Ammattiliitto Pro,
Metallityöväen Liitto, Paperiliitto, TEAM Teollisuusalojen
ammattiliitto ja Ylemmät toimihenkilöt YTN edellyttävät
tulevalta eduskunnalta ja hallitukselta Suomen kilpailukykyä parantavia päätöksiä.
Järjestöt painottavat, että
vientiteollisuudella on suuri
kansantaloudellinen merkitys hyvinvoinnin turvaajana.
Merkittävä osa julkisen sektorin rahoituksesta syntyy
teollisesta toiminnasta. Siksi on tärkeää, että teollisuuden kilpailukyvystä pidetään
huolta. Se synnyttää investointeja, uutta liiketoimintaa
ja työtä.
Vientiteollisuus on lisäksi merkittävä työllistäjä Suomessa, kun yli 300.000 henkilöä työskentelee alan yrityksissä.
I
Teollisuuden digitalisaatiota tulee edistää kaikin tavoin. Varsinkin pk-yrityksille on tärkeää, että myös kansainvälistymis- ja vienninedistämispalvelut toimivat.
Suomalainen työ
on tärkeää
On tärkeää, että suomalaisten yritysten kannattaa työllistää myös Suomessa. Osaava henkilöstö, kuten muutkin kilpailukykytekijät varmistavat, ettei maantieteellinen takamatka estä menestymistä maailmalla.
Suomi on logistisesti saari,
jolle pitkät kuljetusetäisyydet ovat jo itsessään lisäkustannus. Tätä taakkaa ei pidä
kasvattaa.
EU:n ei tule kiristää yksipuolisesti energia- ja ilmastopolitiikkaansa, vaan sen on
panostettava maailmanlaajuisesti kattavan, oikeudellisesti sitovan ja yrityksille tasapuoliset kilpailuolosuhteet
mahdollistavan ilmastosopimuksen luomiseen.
Päästökaupan aiheuttamat epäsuorat kustannukset
on kompensoitava teollisuudelle, aivan kuten kilpailijamaissamme tehdään.
EU:n ympäristölainsäädäntöä toimeenpantaessa
on pidättäydyttävä puhtaasti
kansallisista lisävelvoitteista.
TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto
ry, puheenjohtaja
Timo Vallittu
Ammattiliitto Pro ry, puheenjohtaja
Jorma Malinen
Metallityöväen Liitto ry,
puheenjohtaja
Riku Aalto
Paperiliitto r.y., puheenjohtaja
Petri Vanhala
Ylemmät toimihenkilöt YTN ry,
puheenjohtaja
Pertti Porokari
Kemianteollisuus ry, toimitusjohtaja
Timo Leppä
Metsäteollisuus ry, toimitusjohtaja
Timo Jaatinen
Teknologiateollisuus ry,
toimitusjohtaja
Jorma Turunen
TEAM haastoi Loimaan
YTK ei ole suostunut maksamaan kesken
vuoden 2014 TEAMin jäseniksi
siirtyneille heidän loppuvuoden
jäsenmaksujaan.
TUOMO LILJA
! TEAM Teollisuusalojen
ammattiliitto jätti 14.1.haastehakemuksen Varsinais-Suomen käräjäoikeudelle koskien YTK:ta, jota arkikielessä
kutsutaan Loimaan kassaksi. Haastehakemus on jätetty, koska YTK ei ole suostunut
maksamaan kesken vuoden
2014 TEAMin jäseniksi siirtyneille takaisin loppuvuoden
jäsenmaksuja.
TEAM siirtyi syksyllä
uuteen kytäntöön
TEAM aloitti syksyllä 2014
käytännön, jonka mukaan
liitto hyvittää kesken vuotta YTK:sta siirtyvälle jäsenelle liiton varoista ns. päällekkäisen jäsenmaksun eli jäsenmaksun, joka kohdistuu
YTK:sta eroamisen jälkeiseen
aikaan. Tämä tarkoittaa sitä, että vuosimaksun YTK:lle
maksanut jäsen ei kärsi taloudellisia menetyksiä, siirtyessään YTK:sta oikeaan ammattiliittoon.
TEAM puolestaan hakee jäsenen antamalla valtakirjalla
maksettuja jäsenmaksuja takaisin YTK:lta, joka on kieltäytynyt palauttamasta vaadittuja jäsenmaksuja. Haastehakemuksen mukaan YTK:n menettely on vastoin sen omia
sääntöjä, työttömyyskassalakia ja vakuutusperiaatetta.
– YTK:lta on peritty jäsen-
maksuja, mutta he ovat kieltäytyneet niitä palauttamasta.
Siksi meidän on pakko käynnistää oikeustoimet, sanoo
TEAMin puheenjohtaja Timo
Vallittu.
– Edessä on nyt poikkeuksellisen merkittävä oikeusprosessi. Uskon, että jos ja kun
prosessin voitamme, muutkin
ammattiliitot siirtyvät TEAMin aloittamaan käytäntöön,
Vallittu sanoo.
”Edessä on nyt
poikkeuksellisen merkittävä
oikeusprosessi.”
YTK-kassa on vuosikymmenten mittaan kasvanut merkittävästi ja sen tapa
markkinoida palvelujaan on
herättänyt närää ammattiliittojen kentällä.
– Ainakin TEAMin jäsenet
pitävät Loimaan kassan markkinointia harhaanjohtavana.
Myös Loimaan kassa liepeillä
toimivan YTK Yhdistyksen lupaukset edunvalvonnasta on
koettu harhaanjohtaviksi. Todellisuudessa YTK Yhdistyksen tarjoama oikeusturva on
hyvin kapeaa eikä sitä mitenkään voi verrata ammattiliiton
tarjoamiin edunvalvonta- ja
muihin turvapalveluihin, arvioi TEAMin järjestöpäällikkö
Merja Rinne.
Rinne kertoo, että sen jälkeen kun TEAM syyskuussa 2014 käynnisti uuden toimintatavan – eli hyvittää loppuvuoden jäsenmaksun – on
YTK:sta TEAMiin siirtynyt
noin sata jäsentä.
Edessä voi olla kova
julkinen kesksutelu
TEAMin haastehakemus herätti mediassa varsin suurta huomiota, samoin sosiaalisessa mediassa. Keskustelussa on esitetty myös kritiikkiä
ammattiliittoja kohtaan. Se oli
odotettavissa.
Loimaan kassan toimitusjohtaja Auli Hänninen totesi
Helsingin Sanomien (14.1.15)
haastattelussa, että ”ei olisi
oikeudenmukaista palauttaa
maksuja vain joillekin”.
– Muut vuosimaksua perivät kassat palauttavat – napinoitta – jäsenmaksun päällekkäisen osuuden suoraan
jäsenelle, jos jäsen sitä pyytää, vastaa Merja Rinne Hänniselle.
Myöhemmin laatimassaan
tiedotteessa YTK-kassa syytti
verhotusti TEAMia jäsenten
painostamisesta pois YTK:sta.
Tässä väitteessä ei ole mitään perää, ammattiliitot kunnioittavat ilman muuta järjestäytymisvapautta, mutta kunnitoittaako YTK? Eräät TEAMiin siirtyneet entiset loimaankassalaiset nimittäin
kertovat, että YTK soittelee
eronneiden perään, nauhoittaa puhelut ja perää tietoja,
miksi on siirrytty pois YTK:n
jäsenyydestä.
KIRISTYVÄÄ. Ammattiliittojen ja Loimaan kassan
välinen jännite kasvaa.
►
JAKSAMINEN
Palkansaajien lomatoimintaa
Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry on nimensä mukaisesti järjestö, jonka
työkenttänä on palkansaajien
ja myös heidän perheidensä
työkyvyn, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Käytännössä järjestö tarjoaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä
ns. 1. askel aikuisille ja perheille -kursseja. PHT taustayhteisöjä ovat mm. monet ammattiliitot.
Nyt koko toiminta uhkaa
loppua, sillä Raha-automaattiyhdistys on ilmoittanut lopettavansa yhdistyksen ra!
hoituksen kokonaan. Rahoitusta on jo nyt leikattu rajusti
toiminnasta saaduista hyvistä
tuloksista huolimatta. Rahoituksen leikkaus on supistanut
tämän vuoden toimintaa merkittävästi. Vuosille 2016–2018
PTH:lle ei ole esitetty lainkaan
avustusta, joka toteutuessaan
merkitsisi toiminnan alasajoa
tämän vuoden aikana.
Yhdistyksestä kerrotaan,
että leikkausten johdosta
PHT:ssa ei voida huhtikuusta alkaen järjestää lainkaan aikuisille suunnattuja 1.askelhyvinvointijaksoja. Alkuvuo-
desta haettavaksi tulleista kesän perhejaksoista on jouduttu karsimaan yli 75 %. Kevään
jaksot, joissa haku on jo päättynyt ja osallistujat valittu,
kuitenkin toteutetaan.
PHL:n toiminnanjohtaja
Pasi Ylitalo sanoo, että Rahaautomaattiyhdistyksen näkökulmaa päätöksilleen on vaikea arvioida.
– Syyt, miksi rahoittaja ei
enää halua meidän hyvää ja
menetyksellistä toimintaa rahoittaa, ovat hyvin epäselviä.
Leikkaus, joka meidän määrärahoihin on tehty, on mieles-
Intiim nro 1
I
Ajankohtaista
21.1.2015
7
► YLI RAJOJEN
kassan oikeuteen
Kenkätehtaan lakko pakotti
työnantajan neuvottelupöytään
Kiinassa
! Joulukuussa taiwanilaisomisteisen kenkävalmistajan, Lide Shoesin yli 2 500 työntekijää järjesti lakon tehtaan pahimpaan kiireaikaan Guangzhoussa, Kiinassa.
Lakko pakotti tehtaan johdon neuvottelupöytään,
jonka tuloksena työnantaja suostui maksamaan jatkossa lainmukaiset sosiaalivakuutus – ja asuntorahastomaksut sekä ylityö- ja vuosilomakorvaukset. Sosiaalivakuutusmaksut työantaja maksaa takautuvasti vuodesta 1995 lähtien ja työntekijät saavat 270–1 640 euron
kertakorvauksen työsuhteen pituudesta riippuen. Lisäksi johto lupautui jatkossakin neuvottelemaan työntekijöiden edustajien kanssa ja lopettamaan suunnitelmat tehtaan siirtämisestä muualle.
Kaksi rengasvalmistajaa lopettaa
ulkoistamisen Turkissa
! Turkin autonrengasalan työntekijöitä edustava ammattiliitto Lastik-Is on saanut pitkien neuvottelujen ja
painostuksen jälkeen sovittua kahden monikansallisen
rengasvalmistajan kanssa ulkoistamisen lopettamisesta ja yhteensä yli 1 200 vuokratyöntekijän ottamisesta
yhtiöiden palkkalistoille.
Sopimuksen myötä rengasvalmistajat Brisa, joka on
japanilaisen Bridgestonen sopimusvalmistaja, ja italialaisomisteinen Pirelli irtisanoivat tekemänsä sopimukset ulkoistamisyritysten kanssa ja vakinaistivat kaikki
vuokratyöntekijät. Uudet vakituiset työntekijät liittyivät heti ammattiyhdistykseen.
Saksassa vihreät työpaikat eivät ole
aina kunnon työpaikkoja
Saksan energia-alan työntekijöitä edustava ammattiliitto IG BCE pelkää, että maan hallituksen kunnianhimoiset ilmastotavoitteet nostavat energian hinnan niin
kohtuuttomalle tasolle, että se rajoittaa alan investointeja ja työllisyyden kasvua. Liiton mukaan viime vuoden ensimmäisen puoliskon aikana Saksasta lähti 60
miljardin euron edestä investointeja Yhdysvaltoihin,
jossa energia on halvempaa.
Liitto on huolissaan myös siitä, että alalle syntyvät
niin sanotut vihreät työpaikat ovat useimmiten pätkätöitä. Liitolla on ongelmia erityisesti alan uusien toimijoiden kanssa, jotka eivät kunnioita nykyistä työmarkkinajärjestelmää, maksavat alhaisia palkkoja ja palkkaavat määräaikaisiin työsuhteisiin.
– Palkka-ale, pätkätyö, ulkoistaminen ja sosiaalidialogin kieltäminen eivät saa nousta uusiutuvan energian
tunnusmerkeiksi, liitto linjaa.
!
Yhdysvalloissa vähimmäispalkat
nousivat vuoden vaihteessa
ollaan ajamassa alas
tämme perusteltu väärillä syillä.
Ylitalon mukaan Raha-automaattiyhdistyksen esittämät
syyt määrärahaleikkauksille
eivät ole oikeita ja relevantteja. Hän sanoo, että PTH:n asia
on valmisteltu määrärahoista
päättävälle elimelle huonosti.
Seikka, jota Ylitalo erityisesti
ihmettelee, on Raha-automaattiyhdistyksen ilmoitettujen
avustusperiaatteiden ja käytännön toiminnan ristiriita.
– Raha-automaattiyhdistys
on parin viime vuoden aikana
ilmoittanut, että tämän tyyp-
pinen toiminta ei kuulu heidän
avustettavakseen. Kuitenkin
Maaseudun terveys- ja lomahuolto saa avustusta. Se järjestää lähes vastaavaa toimintaa
yrittäjille ja maatalousyrittäjille. Miksi palkansaajille ei sitten
voitaisi tällaista toimintaa järjestää, Ylitalo ihmettelee?
– Me emme selvästikään
ole tasa-arvoisessa asemassa
muiden vastaavien järjestöjen
kanssa.
PHT on tehnyt sosiaali- ja
terveysministeriölle oikaisuvaatimuksen määrärahajaosta.
Ylitalo odottaa, että oikaisuvaa-
timus käsitellään lähiviikkoina.
– Uskon, että saamme vastauksen ensi- tai seuraavalla viikolla.
Kevään aikana tullaan kampanjoimaan PHT:n olemassaolon, sen järjestämän toiminnan ja tulevaisuuden puolesta.
Tarja Paajanen
VERKKOVINKKI
Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry:hyn voit tutustua
osoitteessa www.pht.fi.
! Vuosi 2015 toi palkankorotuksen miljoonille yhdysvaltalaisille, kun vähimmäispalkka nousi 21 osavaltiossa. Ensimmäisen kerran valtaosassa Yhdysvaltojen osavaltioita vähimmäispalkka nousi yli liittovaltion määrittelemän vähimmäispalkan, joka on 6 euroa tunnilta.
Kemianteollisuuden työntekijöitä edustavan ammattiliiton, UFWC:n mukaan nykyinen vähimmäispalkka ei kuitenkaan riitä elämiseen ja sysää liian monet perheet köyhyyteen. Nykyinen vähimmäispalkka
vaihtelee osavaltioittain 6–8 euroa tunnilta. Liiton tavoitteena on nostaa se 8,50 euroon.
Useissa osavaltioissa on tehty päätöksiä vähimmäispalkkojen edelleen korottamisesta vuoteen 2018 asti.
Esimerkiksi Washington DC:ssä, Massachusettsissa ja
Vermontissa vähimmäistuntipalkka nousee yli 8,50 euron ensi vuoden alusta.
Stoorisoppi
8
Kohti TEAMin vaalia
Intiim nro 1
LAKKO-OIKEUS
EK vaatii lakkorajoituksia, palkansaajat muutoksia työnantajan
tulkintaetuoikeuteen.
pästä ammutaan tykillä, Äimälä vaatii.
Ulosmarssikin
lasketaan lakoksi
Äimälän mukaan EK:n tavoitteena ei ole kieltää tukityötaisteluita kokonaan.
– Haluamme vain rajoittaa
ylilyöntien aiheuttamia suhteettomia tilanteita.
Lähinnä toimihenkilöitä
edustavan STTK:n puolesta
neuvotteleva Pardian puheenjohtaja Niko Simola tyrmää
puheet laittomista lakoista.
– Suomessa lasketaan laittomiksi lakoiksi parin tunnin
mielenilmaisutkin, joita muualla Euroopassa ei lasketa lakoiksi lainkaan, Simola sanoo.
Hän muistuttaa, että ulosmarssiin on aina jokin syy.
– Ei töistä tyhjän takia pois
lähdetä. Sieltä lähdetään, jos
tilamme työpaikalla on kärjistynyt tavalla tai toisella.
Tulkintaetuoikeus
rassaa
Lauri Lyly
SAK:n puheenjohtaja Lauri
Lyly heittää työnantajien lakkorajoitusvaatimusten rinnalle pöytään alipalkkauksen kriminalisoinnin.
– Jos työnantajat vaativat
työtaisteluille vahvempia sanktioita, meillä on tavoitteena alipalkkaukseen liittyvät asiat.
Alipalkattu työ on etenkin
palvelu- ja rakennusalojen
Myös sopimusshoppailu
esillä neuvotteluissa
Työmarkkinoiden pelisääntöneuvotteluissa työnantajilla ja
palkansaajilla on EK:n Äimälän mukaan myös yhteisiä tavoitteita.
– Työehtosopimusten vaihtaminen ja niiden pelisääntöjen selkiyttäminen ovat laittomiin lakkoihin verrattuna
helppoja asioita.
Lauri Lylyn mukaan myös
SAK haluaa sopimusten vaihtotilanteisiin yhteisiä pelisääntöjä ja vaatii peliin tasapuolisia neuvotteluasetelmia.
– Kaikkien osallisten pitää
päästä neuvottelemaan.
Kun työnantajapuoli päättää vaihtaa noudatettavaa
työehtosopimusta, aiempi sopimus on voimassa sopimuskauden loppuun. Ay-puoli
kaipaa tähän muutosta.
– Nyt vanhan sopimuksen
voimassaoloaika voi olla mitä
tahansa päivästä vaikka kolmeen vuoteen. Me olemme
ehdottaneet kiinteää määräaikaa, joka olisi tes-kaudesta riippumaton ja aina sama,
STTK:n Niko Simola kertoo.
Tiina Tenkanen
UP-Uutispalvelu
Oikea työ oikealle
luonteelle
Persoonallisuus ratkaisee
myös, minkälaiseen koulutukseen henkilö hakeutuu ja
sitä kautta työhön.
– Aktiivinen saa paremmat
tulot kuin esimerkiksi neu-
”Kaikki ovat duunarien asialla,
alasta riippumatta”
JOUNI JOKINEN vulkanoija, plm, liittovaltuuston ja työttömyyskassan hallituksen
jäsen, Suomen Euromaster Oy, Pori. Vaaliliitto: TEAMin demarit ja sitoutumattomat
käydään en1. TEAMissa
si keväänä vaalit. Olet
lähdössä ehdokkaaksi – miksi
haluat vaaliin mukaan?
– Olen istunut TEAMin valtuustossa kaksi kokonaista ja
yhden vajaan kauden ja tuntuu, että edunvalvonta ja jäsenten asiat kiinnostavat edelleen.
Valtuustotyöstä ehkä päällimmäisenä on jäänyt mieleen porukan saman henkisyys. Kaikki ovat duunarien asialla alasta
riippumatta. Kokoukset ovat olleet keskustelevia ja kantaa ottavia ja ollaan saatu aikaan hyviä päätöksiä.
– Olen ollut tämän kauden
työttömyyskassan hallituksen
jäsen. Se on ollut tosi antoisaa
ja opettavaista aikaa.
2.
Mitä mieltä olet TEAMin toiminnasta. Mainitse kaksi myönteistä ja kaksi kielteistä asiaa?
Naisten ei kannata olla
työelämässä liian kilttejä
Maczulskij toteaa.
Persoonallisuuden sanotaan kehittyvän elämän kolmen ensimmäisen vuoden aikana, mutta temperamentti
on synnynnäistä. Persoonallisuus muovautuu geenien ja
ympäristön yhteisvaikutuksesta.
Me haluamme
ongelma. Lylyn mukaan SAK
vaatii muutoksia myös työnantajan tulkintaetuoikeuteen
työpaikoilla.
– Riita-asioissa tulkinta pitäisi aina ensin hakea liittotason neuvotteluissa. Jos asia ei
ratkea siellä, pitää hakea päätös oikeudesta. Tulkinta voisi
muuttua vasta sen jälkeen.
TASA-ARVO
! Vaikuttavatko työntekijän
persoonallisuuden piirteet
hänen tuloihinsa ja menestymiseen työmarkkinoilla? Tätä tutkii Palkansaajien tutkimuskeskuksen vanhempi tutkija Terhi Maczulskij sekä
tutkija Jutta Viinikainen Jyväskylän yliopistosta. Tutkimuksen on määrä valmistua
helmikuun aikana.
– Tutkimuskirjallisuuden
mukaan persoonallisuuden
ominaisuudet ovat työelämässä vähintään yhtä tärkeät kuin älykkyys, koulutus ja
osaaminen. Persoonallisuus
on osa inhimillistä pääomaa,
21.1.2015
VAALIT
Työmarkkinoiden pelisääntöihin
neuvotellaan muutoksia
! Työmarkkinoiden pelisääntöjen uudistamisesta pitäisi päästä sopuun ennen talvilomia. Neuvottelut venyivät
tavoiteaikataulusta eli viime
vuoden lopusta muun muassa eläkeneuvottelujen takia.
TEAM ei neuvottelupöydässä
istu vaan meitä edustaa keskusjärjestömme SAK.
Työnantajaleiriä edustava
Elinkeinoelämän keskusliitto
EK tavoittelee lakiasiainjohtajansa Markus Äimälän mukaan muutoksia työrauhajärjestelmään.
– Keskeisimmät tavoitteemme ovat laittomien lakkojen ehkäiseminen ja suhteettomien tukityötaisteluiden rajoittaminen. Kun jossakin on pieni riita, sen johdosta saattaa tulla massiivisia tukityötaisteluita. Pitää päästä
eroon tilanteista, joissa kär-
I
roottinen henkilö, mutta toisaalta parempi palkka kannustaa aktiivisuuteen. Maczulskij selventää.
Neuroottisella tarkoitetaan
muun muassa jännittynyttä,
ahdistunutta henkilöä.
Sukupuolierojakin löytyy.
Tutkimusaineisto todistaa,
ettei naisten kannata olla työelämässä liian kilttejä.
– Miehillä tavoitteellinen ja
aktiivinen luonteenpiirre on
yhteydessä parempiin ansioihin. Naisten työmarkkinamenestyksen esteinä näyttävät
olevan miellyttävyys ja neuroottisuus. TT
– Kun isoa TEAMia oltiin
perustamassa, pelkoni oli, että pieni autonrenkaan porukka hukkuisi suureen massaan,
mutta ilokseni niin ei käynyt.
Aina olen saanut apua, kun
olen sitä tarvinnut ja palvelu on
ollut tosi ammattitaitoista. En
osaa nyt varsinaisesti mitään
huonoa sanoa, mutta TEAMin
tunnettavuutta pitäisi saada tavallisen kadunmiehen keskuudessa paremmaksi. TEAMia ei
tunnisteta ennen kuin mainitsee, että kysymys on entisestä Kemianliitosta. Ehkä asiaan
saadaan parannusta, kun aikaa
kuluu.
ollut ehdolla
3. Oletko
jossain muissakin vaa-
leissa kuin liiton?
– En ole ollut muissa vaaleissa ehdokkaana.
Jos Sinut valitaan liitto4. kokoukseen,
mihin asi-
oihin aiot kiinnittää huomiota?
– Omalla alallani työssä jaksaminen ja työkyvyn yllä pitäminen ovat erittäin tärkeitä, sekä TESiin liittyvät asiat.
vaali herättänyt
5. Onko
keskustelua työpaikal-
lasi?
– Ei ole. Meillä on pieni noin
65 jäsenen ammattiosasto ja
meillä on kaksi ehdokasta. Ehkä keskustelu alkaa, kun ehdokkaat ovat jäsenten tiedossa.
Jouni on ehdolla autonrengasalan
vaalipiirissä
Autonrengasalan vaalipiiri on TEAMin vaalipiireistä kolmanneksi
pieni. Jäseniä auranrengasalalla on noin 800. Liittokokoukseen
vaalipiiri saa neljä edustajaa eli ehdokkaita yksi vaaliliitto voi
asettaa 12. Ehdokkaita asetettaneen yhtyeensä parikymmentä.
Sopimusalan työpaikat ovat suurelta osin pieniä, muutaman
hengen vahvuisia. Alalla on kaksi, koko maan kattavaa ketjua.
Rengasliikkeissä asennetaan ja pinnoitetaan renkaita, joissakin
liikkeissä vaihdetaan myös autojen ja työkoneiden öljyt.
Intiim nro 1
I
TEAMin sopimusalat
21.1.2015
9
VAALIT
osallistua TEAMin vaaliin
Pieni vaalisanasto
Suhteellinen vaalitapa
TEAMin liittokokousvaalissa noudatetaan suhteellista vaalitapaa.
Suhteellisessa vaalitavassa vaaliliiton sisällä kunkin vaalipiirin
suurimman äänimäärän saanut
ehdokas saa vertausluvukseen
koko kyseisen vaaliliiton vaalipiirin saaman äänimäärän. Toiseksi
eniten ääniä saanut saa vertausluvukseen puolet koko äänimäärästä, kolmanneksi eniten kolmanneksen jne.
Vaalipiiri
” Toivoisin, että nuoret saataisiin
mukaan liiton toimintaan”
”Kamppailutilanteissa tiukempi linja”
ANNE NÄRHI siistijä, työosaston luottamusmies, Gasum Tekniikka Oy, Imatra
MARKO LÄHTEENMÄKI offsetpainaja, pääluottamusmies, Takon Kotelotehdas
Oy, Tampere Vaaliliitto: TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat
Vaaliliitto: TEAMin demarit ja sitoutumattomat
lähdit vaaliin mu1. Miksi
kaan?
– Itse asiassa lähdin mukaan
ihan sen takia, että minua pyydettiin ehdokkaaksi. Ajattelin,
että se on aivan uusi kokemus,
ja että on kiinnostava mahdollisuus olla mukana vaikuttamassa asioihin.
2.
Mikä TEAMissa hyvää ja
mikä huonoa?
– TEAMin toiminta on ennen muuta monipuolista. Kurssitarjonta on hyvä, koska se sopii sekä aktiiveille että ihan perusjäsenille. Lisäksi on hienoa,
kun liitto järjestää vuosittain
talvi- ja kesäpäivät. Siellä voi tavata vanhoja tuttuja ja aina saa
uusiakin tuttuja. Siellä voi käydä keskustelua siitä, miten milläkin työpaikalla menee, ja miten ihmiset voivat.
– Huonoja puolia on hankalampi mainita, mutta ehkä
TEAM liittona voisi lisätä tunnettuuttaan. Moni ihminen ei
tiedä, mikä on TEAM, kun kerron, että olen sen jäsen. Jotenkin sitä viestiä pitäisi viedä
enemmän kentälle. Varmaan
kuitenkin pitäisi enemmän
tuoda julki liiton toimintaa, jot-
ta myös muut kuin teamilaiset
tietäisivät, mikä tämä liitto on.
3.
Jos Sinut valitaan liittokokoukseen, mihin asioihin aiot kiinnittää huomiota?
– Tietysti asioita on paljonkin, mutta kun olen uusi, paljon
varmaan menee ihan opin kannalta. Totta kai minua kiinnostavat jäsenten edunvalvonta ja
työoloihin liittyvät jutut samoin
kuin ihmisten jaksaminen. Toivoisin myös, että nuoriin kiinnitettäisiin kovasti huomiota, jotta heitä saataisiin jatkossa mukaan liiton toimintaan.
vaali herättänyt
4. Onko
keskustelua työpaikal-
lasi?
– Silloin puhuttiin jonkin
verran, kun lähdin ehdokkaaksi. Osaksi syynä on se, että meillä on ihmisiä eri toimipisteissä.
Joulun alla ihmisillä on aina
niin paljon kaikenlaista muuta,
ja epäilen, että jos silloin olisi
kovasti yrittänyt kampanjoida,
se olisi mennyt vähän ohi kaikilta. Kunhan vuosi kunnolla
käynnistyy, ruvetaan taas myös
käymään keskustelua asiasta.
Anne on ehdolla öljy-, maakaasu- ja
petrokemianteollisuuden vaalipiirissä
TEAMin vaalissa valitaan edustajat liittokokoukseen, joka
pidetään Helsingissä 3.–5.6.2015. Liittokokousedustajat valitaan
suhteellisella vaalilla vaalipiireittäin. TEAMin jäsenkunnassa
on lähes 1 600 öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuuden
työntekijää. He muodostavat vaalissa oman vaalipiirinsä, josta
valitaan liittokokoukseen seitsemän edustajaa, eli yksi kutakin
alkavaa 250 jäsentä kohden. Vaalipiirin ehdokkaita tulee olemaan
vaalissa arviolta noin 30.
aiemmin ollut
1. Oletko
vaalissa ehdokkaana?
– En ole. Olen toiminut luottamusmiestehtävissä vuodesta
2004, mutta aina tullut valituksi ilman vaalia.
2.
Millä mielellä lähdet
vaaliin mukaan?
– Ihan hyvällä. Olen ollut
TEAMin valtuuston jäsen ja se
velvoittaa. Ei saa hommia kesken jättää.
Niin, olet seurannut
3. valtuustossa
aitiopai-
kalta fuusioitunutta TEAMia.
Onnistuiko Kemian ja Viestinnän fuusio?
– Mielestäni ihan hyvin.
Mutta vielä on parannettavaa.
Esimerkiksi se, että TEAMilla on nyt toistakymmentä sopimusalaa, on suuri haaste liiton
työehtosihteereille. En usko, että kukaan toimitsijoista voi koskaan yksityiskohtaisesti hallita
kaikkia tessejä – ei sitä kannata edes tavoitella. Pidetään mieluummin kiinni siitä, että liitossa on sopimusalojen erityistuntemusta. Olen kuullut kritiikkiä, jota on syntynyt tilanteista,
joissa kemiataustainen yrittää
tulkita viestinnän tessejä.
4.
Jos pääset liittokokoukseen, mihin asioihin haluat vaikuttaa?
– Työehtoihin, sopimuspolitiikkaan. Liiton pitää kamppailutilanteissa ottaa tiukempi
linja. Useimmiten on niin, että kiistat työpaikoilla aiheutuvat työnantajien tekemisistä.
Ja kun niitä aletaan vastustamaan, pitää liiton seisoa luottamusmiesten takana.
– Yksi iso asia on viestintäalan työrauhakysymys, se on
vihdoin saatava samanlaiseksi kuin muilla aloilla. Sama pätee koulutusasioihin, viestintätaustaiset ovat paljon huonommassa asemassa kuin muut liiton jäsenet.
5.
Onko vaali herättänyt
työpaikallasi keskustelua?
– Valitettavan vähän vaikka olen sitä nostattanut. Jäseniä kiinnostavat ensisijaisesti oman työpaikan asiat. Oman
ammattiosastonkin asiat tuntuvat kaukaisilta, saati liiton.
Marko on ehdolla kirjatyöntekijöiden
vaalipiiristä
TEAMin jäsenkunnassa on 7 250 äänioikeutettua kirjatyöntekijää.
Kirjatyöntekijät muodostavat vaalissa oman vaalipiirinsä.
Vaalipiiristä valitaan liittokokoukseen 31 edustajaa, yhden kutakin
alkavaa 250 jäsentä kohden. Kirjatyöntekijät tulevat olemaa
liittokokouksen toiseksi suurin ryhmä. Tammikuussa ehdokkaat
muodostavat valitsijayhdistyksen keräämällä 15 nimeä omasta
vaalipiiristään. Valitsijayhdistykset voivat muodostaa vaaliliiton.
Vaikea arvioida, kuinka monta kirjatyöntekijää on vaalissa ehdolla,
ehkä 150–170, riippuen vaaliliittojen määrästä.
TEAMin Jäsenet jakautuvat sopimusaloittain vaalipiireihin.
TEAMin sopimusalat / vaalipiirit ovat: Autonrengasala, Jakajat, Kemian perusteollisuus, Kenkä- ja nahkateollisuus, Kirjatyöntekijät, Kumiteollisuus, Lasikeraaminen teollisuus, Lasitus-, rakennuslasitus- ja lasinjalostusala, Muovituoteteollisuus ja kemiantuoteteollisuuus, Tekstiilija vaateteollisuus, Tekstiilihuoltoala, Viestinnän toimihenkilöt
sekä Öljy-, maakaasu ja petrokemian teollisuus.
Valitsijayhdistys
Viisitoista saman sopimusalan /
vaalipiirin äänioikeutettua jäsentä voi perustaa valitsijayhdistyksen. Valitsijayhdistys saa asettaa
maksimissaan kaksi ehdokasta
ehdolle liittokokousvaaliin.
Vaaliliitto
Valitsijayhdistykset voivat solmia
keskenään vaaliliittoja.
Äänioikeus
TEAMin liittokokousvaalissa on
äänioikeus jäsenellä, joka on liittynyt TEAMin ammattiosastoon
viimeistään 30.11.2014, ja jonka
jäsenmaksut ovat maksettuna.
Vaalikelpoinen TEAMin liittokokousvaalissa
Vaalikelpoinen on henkilö, joka
voi asettua vaalissa ehdolle. TEAMin liittokokousvaalissa vaalikelpoisuuden edellytys on se, että
jäsenyys on alkanut viimeistään
30.6.2014 ja jäsenmaksut ovat
maksettuna.
Äänestäminen TEAMin liittokokousvaalissa
Vaalissa äänestetään oman sopimusalan / vaalipiirin ehdokasta.
Jokainen äänioikeutettu jäsen saa
vaalimateriaalin postissa ennen
äänestyksen alkamista (1.3.2015).
Materiaali sisältää oman sopimusalan / vaalipiirin ehdokaslistojen yhdistelmän (vaalipiireittäin
laadittu luettelo ehdokkaista), äänestyslipun, palautuskuoren ja
äänestysohjeet. Äänestää voi palauttamalla äänestyslipun palautuskuoressa tai sähköisesti pankkitunnuksilla. Joissakin ammattiosastoissa järjestetään myös uurnaäänestys.
Tarja Paajanen
10
Ajankohtaista
Intiim nro 1
I
21.1.2015
SIRPA TASKINEN
VÄRI-ILOA. Heidi Piittinen
työskentelee Paletti Oy:n
tuoteassistenttina. Yritys
tunnetaan korteistaan,
mutta sen tuotevalikoimaan kuuluu myös mm.
adresseja ja kalentereita.
LUOTTAMUSMIES
”Reilulla asenteella pääsee pitkälle”
Luottamusmiehenä Heidi Piittinen on
oivaltanut, miten valtava koneisto työelämän pelisääntöjen taustalla on.
SIRPA TASKINEN
Paletin näyttelytilaa hallitsee postikorttien iloinen kirjo.
On piirrettyjä kuvia, valokuvia,
vitsejä, aforismeja ja monenlaisia onnitteluja siististi telineissään. Kokonainen seinä on peitetty avainlipputuotteilla.
Toimihenkilöiden pääluottamusmiehelle Heidi Piittiselle
korttikirjo on perin tuttu, sillä
hän työskentelee viisihenkisessä tuotetiimissä tuoteassistenttina. Luottamusmies hän on ollut vuoden 2013 helmikuusta
lähtien, jolloin edellinen pääluottamusmies vaihtoi työtehtäviä ja pyysi Piittistä seuraajakseen.
– Mietin sitä jonkin aikaa,
kun en ole koskaan ollut missään luottamustehtävissä. Kai
sitä tulee oltua aika rohkeakin
välillä, kun ajattelin, että lähdetään katsomaan. Luotin siihen,
että apua saa liiton puolelta,
jos sitä tarvitsee, ja lisäksi otin
selville, että pääsisin kurssittamaan itseäni, hän muistelee.
!
Viime vuonna tehtiin
isoja uudistuksia
Hämeenlinnassa sijaitsevat Paletin tuotantolaitos ja logistiikkakeskus ja siellä työskentelee yhteensä noin 60 henkilöä.
Toimihenkilöitä on noin 30 ja
tuotannon työntekijöitä reilut kymmenen. Lisäksi kentällä työskentelee kolmisenkymmentä edustajaa.
Piittinen vie pienelle kierrokselle taloon. Tuotannossa näkyvät seuraavat sesongit, pääsiäinen ja äitienpäivä. Piittinen tosin paljastaa, että tulevaa jouluakin jo suunnitellaan, ja juuri
joulun vuoksi syksy on aina kevättä kiireisempi.
Tuotannon tiloja hallitsevat korttipinot ja pahvilaatikot.
Kortit painetaan toisaalla, ja Paletin omassa tuotannossa kirjatyöntekijät lisäävät niihin esimerkiksi hilettä tai irtonumeroita tai leikkaavat ne tiettyyn
muotoon.
Varaston puolella viihtyisi kuka tahansa järjestystä rakastava, sillä yleisilme on siisti,
KUKA
NIMI Heidi Piittinen, 35
TYÖPAIKKA Paletti Oy, Hämeenlinna
TYÖTEHTÄVÄ Tuoteassistentti
HARRASTUKSET Salibandy, lukeminen ja koiranäyttelyt
PERHE Aviomies, kaksi poikaa
ja kaksi koiraa
”Uskon siihen,
että metsä vastaa
niin kuin sinne
huudetaan. Menen
itse aina reilulla
asenteella asioita
hoitamaan ja
hyvin on sujunut.”
moderni ja avara. Mennyt vuosi oli henkilöstölle varsin työntäyteinen, sillä yhtiö kasvatti
varastokapasiteettiaan ja uusi
toiminnanohjausjärjestelmänsä.
– Aina on omat käynnistymisongelmansa, mutta näinä aikoina on positiivista, kun
yritys tekee investointeja. Nyt
mennään eteenpäin tulevaisuuteen luottaen, hän kertoo.
Malttia ja
esiintymiskokemusta
Pääluottamusmiehen tehtävä
on opettanut paljon. Piittinen
esimerkiksi suhtautuu asioihin
entistä maltillisemmin ja työelämän pelisäännöt ovat avautuneet hänelle aivan uudella tavalla.
– Totta kai sitä työelämässä
on aina tiennyt, että työehdot ja
sopimukset ovat siellä taustalla, ja että joku ne hoitaa ja neuvottelee, mutta nyt vasta olen
oikeasti ymmärtänyt, mitä se
vaatii, ja millainen koneisto niitä asioita tekee.
Tehtävä on kuitenkin opettanut hänelle muutakin. Aiemmin vieroksumaansa esiintymistä hän on päässyt harjoittelemaan toimihenkilöille pitämissään infotilaisuuksissa
yt-toimikunnan kokousten jälkeen.
– Ja sekin on pitänyt opetella, että pystyn avaamaan asioita
myös työnantajalle ja tarvittaessa myös kyseenalaistamaan
asioita, hän jatkaa.
Perheenäidillä
riittää tekemistä
Kokonaisuudessaan Piittinen
on hyvillään siitä, että työpaikalla ei ole ilmennyt mitään erityisen kiperiä tilanteita, vaikka
pientä selvittämistä aina välillä onkin. Suurena tukena on saman talon kirjatyöntekijöiden
pääluottamusmies. Myös yhteistyö työnantajan kanssa on
toiminut.
– Uskon siihen, että metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan. Menen itse aina reilulla asenteella asioita hoitamaan
ja hyvin on sujunut, hän kertoo.
Pääluottamusmiehellä ei ole
myöskään vapaa-ajan ongelmia: hänellä on 5- ja 8-vuotiaat pojat, jotka ovat juuri aloittamassa uimakoulua ja judoharrastusta. Hänen oma harrastuksensa taas on salibandy.
Perheellä on myös kaksi koiraa,
glen of imaalinterriereitä, joista nuorempi saatiin perheeseen
juuri vuoden alussa.
Intiim nro 1
I
Ajankohtaista
21.1.2015
Selänpesijä
GALLUP
HUOLESTUTTAAKO
ILMASTONMUUTOS
SINUA?
Miehet jotka ryöstävät maailman
O
Kysyimme TEAMin jäseniltä,
ovatko he suranneet ilmastonmuutoskeskustelua ja mitä mieltä
he ovat aiheesta.
?
ANTTI AIMO-KOIVISTO
Jokainen veronkiertäjä on varas.
Joulunaika on monille
Verotus on kaiken yhteisen välterityistä lukuaikaa. Muttämätön edellytys. Hyve.
ta harvoin saa käteensä
Koko maailmantalouteen kietietokirjan, joka on luettava ”siltoutunut veroparatiisiloinen on
tä istumalta”, vaikka läpi yön.
merkittävä syyllinen mm. toistuNicholas Shaxsonin ”Aarresaaviin velkakriiseihin, kehitysmairet – miehet jotka ryöstivät maaden surkeaan jamaan, absurdeiilman” (Into Kustannus, 316 s.)
hin tuloeroihin (ilmaisen rahan
on tällainen teos. Se on ”rumin
tienaaminen rikkaimmille kaikja salatuin luku maailmantaloukien muiden kustannuksella on
den historiasta”, kertomus veroyksi veroparatiisijärjestelmän
paratiisien likaisesta rahasta ja
johtoajatuksista), monopoliyrisitä tukevasta mustasta ideolotysten talouksia jähmettäviin ragiasta. Kirjasta mediassa sanotkenteisiin, pienten ja keskisuurtua: nerokas selvitys veroparatiiten yritysten kilpailuasemien
sien roolista kansainvälisessä tajärkyttävään heikentämiseen,
loudessa; veroparatiisit yhdistäkansainvälisen kaupan ja invät rikolliset ja finanssieliitin; ve- Pääoman vapaan liikkuvuuvestointien vääristymisiin. Päärokonna syö pöydässäsi; puolet
den kielteiset seuraukset
oman vapaan liikkuvuuden kielmaailmankaupasta kulkee veovat suuremmat kuin
teiset seuraukset ovat suuremroparatiisien kautta jne. Jos viimyönteiset.
mat kuin myönteiset. Maailman
me vuosien yhteiskunnallisesta
taloushistoria osoittaa, että takirjallisuudesta olisi pakko valiloudet voivat kasvaa vakaasti ja nopeasti laajojen ja
ta vain yksi teos, se olisi tämä. Kyse ei ole talouseliittiemme kammottavista unelmista tai tulevaisuuden- byrokraattistenkin pääomakontrollien oloissa. Veroparatiisit eivät lisää, vaan heikentävät rahoitusmarktoiveista, vaan niiden toteutumisesta jo tässä ja nyt.
kinoiden tehokkuutta, koska ne sotivat tehokkaiden
Kirjan havaintojen yleisesittelyyn tarvittaisiin koko
markkinoiden perusajatusta – läpinäkyvyyttä – vasIntiim-lehden tila. Voin sanoa siis vain jotain.
taan. Lahjonta, sisäpiirikauppa, petokset ovat veroparatiisitoiminnan toimialaa.
VAIKKA OMAN maamme talouselämä ei vielä oleLuetteloa voi kirjan perusteella jatkaa lähes loputkaan faktisten veroparatiisien ja sitä kannattelevan
yritysvaltaideologian täysin läpitunkema, kovin kau- tomiin. Tässä vielä kaksi asiakokonaisuutta: Veroparatiisitoiminta kaikkine lieveilmiöineen tuhoaa lokana ei olla. Taloustoimittajiemme enemmistö on
pulta kansalaisten demokraattisen vallan edellytykepäilemättä jo juonut myrkyn ja kykenee koomassa
set niin, että jäljelle jäävät vain demokratian kulissit.
toistamaan vain yritysvallan graavia etujargonia muka kaikkien yhteisenä hyvänä: vain yrittäjä voi pelas- Kaikkialla. Veroparatiisitoimijoiden arvomaailma
on irvokas ja heidän yhteiskunnallinen vaikutusvaltaa taloutemme, vain hänessä ja hänen toimissaan
tansa valtaisa. Suomenkin mediaan tämä arvomaailolennoituu hyvinvointivaltion tulevaisuus, vain häma on – tosin vielä häveliään kaunistellen – tunkeunen kaikkien, päivä päivältä kasvavien etuvaatimustensa hyväksyminen mahdollistaa Työllisyyden Tur- tumassa: häviäjät ovat tyhmiä, heikkoja ja itseänsä
riittämättömästi piiskaavia luusereita. Heidän mivaamisen: silloin hän kääntää armollisesti katseensa meihin ja antaa meille työpaikan. Tämä on hevon- tätöintinsä ja halveksuntansa (ja siten heidän taloudellinen ym. kurmoottamisensa) alkaa olla aivan hypaskaa. Joka ainoa työpaikka ja sen ylläpito on moväksyttävää, kunhan sen kuorruttaa hölinällä jokainimutkaisen kokonaisuuden summa. Yrittäjä otsen ihmisarvon loukkaamattomuudesta.
taa riskiä ja johtaa, työntekijä tekee työt, yhteiskunYhdysvallat on historian eri yhteyksissä pyrkinyt
ta kouluttaa, rakentaa infrastruktuurin, hoitaa saisuitsimaan veroparatiiseja. Miksi se on tällä hetkelraudet, turvaa omaisuuden, yhteiskuntarauhan jne.
lä yksi maailman johtavista salaisuusvaltioista, sekin
Sinä päivänä, kun palkanansaitsijat lopettavat työt,
selviää Shaxsonin kirjasta.
loppuu myös yritystoiminta. Palkka ei ole etu. Se on
korvaus. Yrittäminen on mitä tärkeintä, tietenkin.
Mutta on tolkutonta irrottaa se itsenäiseksi kategoriaksi edellä kuvatusta kokonaisuudesta. Kokonaisuu- Kirjoittaja on Intiim-lehden vakituinen
den ylläpito edellyttää mm. kansalaisten ostovoimaa avustaja, joka kirjoittaa nimimerkillä.
ja maksukykyyn perustuvaa korkeahkoa verotusta.
NUMEROGALLUP
54%
11
ILMASTONMUUTOS HUOLESTUTTAA. Liiton kotisivujen gallupissa
kysyimme teamilaisilta, mitä mieltä he ovat ilmastonmuutoksesta.
46 % vastanneista kertoi, etteivät he usko suuriin muutoksiin. 54 %:n
mukaan ilmastonmuutos on vakava uhka. Yksikään vastanneista ei pitänyt puhetta ilmastonmuutoksesta täytenä huuhaana.
Lähde: TEAM-liitto
HEIDI PIITTINEN
pääluottamusmies, tuoteassistentti, Paletti
Oy, Hämeenlinna
”Rehellisesti sanottuna en ole ihan hirveästi seurannut ilmastomuutoskeskusteluja. Mutta ei tietenkään ole hyvä asia,
jos pahimmat kauhuskenaariot toteutuvat eli esimerkiksi jäätiköt sulaisivat ja vedenpinta nousisi jolloin
suuria alueita jäisi veden alle. Muutokset vaikuttaisivat ravinnon saamiseen. Jos syntyy kovasti märkiä ja
toisaalta kovasti kuivia alueita ei ole
missä ruokaa tulevaisuudessa kasvattaisi. Kyllä tiedot maapallon lämpenemisestä huolestuttavat. Vaikea
sano, mitä kaikkea ilmaston lämpenemisestä vuosikymmenien kuluessa seuraa.”
TIMO KRANKKALA
PLM, sivunvalmistaja, I-Mediat Oy, Vaasa
”Ilmastonmuutos on
täysin totta, ja tilanne menee koko ajan
huonompaan suuntaan. Jotain pitäisi tehdä, mutta se näyttää
pahalta, kun ilmastokokouksissa
isoimmat asiat jäävät aina ratkaisematta, eivätkä suurimmat maat mene mukaan sopimuksiin. Huolestuttaa, miten asiat tästä etenevät. Minulla on mökki saaristossa, ja siellä
sinilevä on merkkinä merien saastumisesta. Myös sään ääri-ilmiöt ovat
ilmastonmuutoksen seurausta: yhtenä hetkenä on -25 astetta pakkasta ja muutaman päivän kuluttua sataa vettä.”
MAIRE KOTALA
Kumityöntekijä, Marwe Oy, Hyvinkää
”Aika vähän tulee
seurattua uutisia ilmastonmuutoksesta,
mutta jonkin verran
kuitenkin. Kun uutisoidaan myrskyistä ja muista sään ääri-ilmiöistä, on
mielestäni omalla tavallaan kyse ilmastonmuutoksesta, mutta toisaalta säät vaihtelevat muutenkin. Joskus mietityttää, mihin lapsuuden kipakat pakkastalvet ovat kadonneet
ja lisäksi tuntuu, että viime vuosina
myrskyt ovat hieman lisääntyneet.
Suomessa on tehty paljon töitä ilman saastumisen ehkäisemiseksi,
mutta on paljon maita, jotka pitäisi
saada toimimaan samalla tavalla.”
12
På svenska
KONGRESSVAL
Tiden inne för kongressval
Kandidatnomineringen inleds 12 januari
och pågår ända till 30 januari. Post- och
nätröstning sker 1–15.3.
TARJA PAAJANEN
! TEAM anordnar kongessvalet så att post- och nätröstning
sker 1–15.3, medan röstning inom de avdelningar som tagit
beslut om urneval sker 1–14.4.
Men innan röstning kan ske,
måste kandidater uppställas.
Kandidatnomineringen inleds
12 januari och pågår ända till
30 januari. Det finns alltså tre
veckor tid.
Varje röstberättigad medlem i förbundet som anslutit sig
till TEAM senast 30.6.2014 kan
ställa upp som kandidat. Röstberättigade är medlemmar som
har arbete, är arbetslösa, har föräldraledighet eller gör sin värnplikt. Också frimedlemmar som
arbetar har rösträtt. Pensionerade frimedlemmar har däremot inte rätt att rösta.
Kandidat kan varje medlem
bli som samlat 15 s.k. anhängarnamn. Eller med andra ord:
15 röstberättigade medlemmar som hör till samma avtalsbransch (och som anslutit sig
senast 30.11.2014 och har sina
medlemsavgifter i ordning) kan
uppställa maximum två kandidater i kongressvalet. Kandidatnomineringen sker på särskild blankett.
Varje TEAM-medlem hör till
någon av de 13 valkretsarna (avtalsbranscherna). Som kandidat kan man ställa upp eller skriva sitt namn på listan för kandidatnominering endast inom
den egna valkretsen.
De medlemmar som är tveksamma om till vilken avtalsbransch de hör, kan kolla med
förbundets medlemsregister.
Medlemmar som för närvarande inte arbetar inom en TEAMavtalsbransch ska rösta inom
den valkrets där de senast arbetade. Mera information om
medlemskap fås på adressen jasenrekisteri@teamliitto.fi eller
tel. 09 7739 7455 kl. 8.30–16.00.
Urneval anordnas
inom 45 avdelningar
Vid sitt höstmöte 2014 beslöt
45 avdelningar anordna urneval. Om beslut inte fattades vid
avdelningens höstmöte, kan
beslut inte längre tas och urneval alltså inte anordnas. Tid och
TUOMO LILJA
!
!
!
!
!
!
!
!
!
KANDIDATNOMENERINGEN. Organisationschef Merja Rinne delade
ut valdokumenter till utvecklingschef Hannu Siltala och till ordförande Timo Vallittu.
plats för avdelningarnas urneval meddelas i Intiim nr 4.
Avdelningar som
anordnar urneval:
Alavuden Lasityöntekijäin Ao.
Forssan Lasivillatyöntekijäin ao.
Haminan Kemiantyönt.
Hangon lääkeainetyönt.
Helsingin Posliinityöntekijäin
ao.
! Hyvinkään Kumityöväen ao.
! Hämeenlinnan Kemiantyönt.
!
!
!
!
!
! Hämeenlinnan Kirjatyönt. Yhd.
! Jalasjärven Kenkä-Kemia ao.
! Jeppo,Oravais kemiarb., Jepuan,
Oravaisten kemiant.
! Karjaan Teva
! Keikyän Kemianalan ao.
! Kemian ammattio.
! Keuruun Kirjatyönt. Yhd.
! Kokkolan Kemiantyönt.
! Kouvolan Tekstiili- ja Muovi
työnt.
! Kuomion Jalkinetyöväen ao.
! Kuopion Weneenrakentajat
!
!
!
!
!
!
!
!
!
!
!
!
!
!
!
!
!
!
Kymen parveketyönt.
Laitilan Lasityöntekijäin ao.
Mikkelin Kirjatyönt. Yhd.
Mikkelin teva
Nastolan Kirjatyönt.
Nokian Kumityöväen ao.
OMG Kemia
Pekeman Työnt.
Pietarsaaren Kemia - Jakobstads
Kemi
Porin Kemian Työnt.
Porin Kirjatyönt. Yhd.
Salon Alueen Kemian Os.
Salon Kirjatyönt. Yhd.
Sievin Jalkinetyönt.
Tampereen Kirjatyönt. Yhd.
Tekno-Kemia Lempäälä
Teknos-Maalit Oy:n Työnt.
Tikkurilan Kemiantyönt.
Turun lääkealan työnt.
Turun Kirjatyönt. Yhd.
Typen kemiantyönt.
Ulasoorin os.
Uudenmaan teollisuust.
Vaasan Kirjatyönt. Yhd.
Vammalan Kumityönt. ao.
Ylöjärven Lasityöntekijäin
Ammattiosasto ry
Ålands Kemiska Arb.
OBS
Alla frågor rörande TEAM:s
kongressval kan riktas till centralvalnämnden per e-post: keskusvaaliltk@teamliitto.fi.
STÄMNINGSANSÖKAN
TEAM stämmer YTK-kassan inför rätta
! TEAM har inlämnat stämningsansökan till Egentliga Finlands tingsrätt beträffande Allmän arbetslöshetskassa YTK
som i dagligt tal kallas Loimaakassan. Stämningsansökan
inlämnades för att YTK inte har
gått med på att återbetala medlemsavgifter för slutet av året till
medlemmar som under år 2014
övergick till TEAM.
TEAM inledde hösten 2014
en praxis om att en medlem som
under året från YTK flyttat till
TEAM får ersättning ur förbundets medel för s.k. överlappande medlemsavgift, dvs. medlemsavgift som hänför sig tll tiden efter utträdet ur YTK. Detta innebär att en medlem som
betalat årsavgift till YTK inte lider ekonomisk förlust vid överflyttningen från YTK till ett äkta
fackförbund.
TEAM å sin sida söker med
av medlemmen given fullmakt
återbetalning av erlagda medlemsavgifter då YTK har vägrat
betala tillbaka medlemsavgifterna.
Enligt stämningsansökan
är YTK:s förfaringssätt i strid
med dess egna stadgar, med lagen om arbetslöshetskassor och
med försäkringsprincipen.
– YTK har avkrävts återbetalning av medlemsavgifter men
har vägrat göra detta. Vi anser
oss därför tvungna att inleda en
rättsprocess, säger TEAM:s ordförande Timo Vallittu.
– Vi har framför oss en exceptionell och viktig rättsprocess. Jag är säker på att om och
när vi vinner processen så kommer också övriga fackförbund
att följa TEAM:s exempel, poängterar Vallittu.
– YTK-kassan har under decenniernas lopp avsevärt vuxit,
och det sätt på vilket kassan
marknadsför sina tjänster har
inom olika fackförbund väckt
förargelse på fältet.
– Åtminstone TEAM-medlemmarna anser att Loimaakassans marknadsföring är vilseledande. Också de löften om
intressebevakning som getts av
YTK-Föreningen som fungerar
i anslutning till Loimaa-kassan
har uppfattats som vilseledande.
I verkligheten är det rättsskydd YTK-Föreningen erbjuder mycket begränsat och kan
inte på något sätt jämföras med
den intressebevakning och annat skydd som ett fackförbund
erbjuder, anser TEAM:s organisationschef Merja Rinne.
– Rinne berättar att efter det
TEAM i september 2014 började
med ny praxis – dvs. att ersätta medlemsavgiften för slutet av
året – har ca etthundra medlemmar flyttat till TEAM från YTK.
Tuomo Lilja
Intiim nro 1
I
Ajankohtaista
21.1.2015
13
TUOMO LILJA
PÄÄLUOTTAMUSMIEHET KOOLLA. Kun Tuula Kuohula lopetti luottamusmiesuransa, järjestettiin Kuopion tehtaalla pienimuotoinen läksiäistilaisuus. Siihen osallistuivat myös Orionin muiden tehtaiden pääluottamusmiehet Markku Silvonen, Marko Torppala ja Armas Pellinen.
Monessa mukana
KOKEMUKSEN ÄÄNI
Tuula Kuohula, 32 vuotta
pääluottamusmiehenä
Lieneekö kyseessä
Suomen ennätys?
TUOMO LILJA
– Vaikka kuinka suututtaa,
on pidettävä naama peruslukemilla. Nimittäin se, joka ensimmäisenä alkaa huutamaan, häviää neuvottelun, tuumiskelee
Tuula Kuohula, 59, rauhalliseen tapaansa.
Hänen sanaansa on täysi
syy uskoa, sillä Tuula totisesti tietää, mistä puhuu. Hän on
nimittäin ollut yhtäjaksoisesti 32 vuotta lääketehdas Orionin Kuopion tehtaan pääluottamusmiehenä. Vuodenvaihteessa Tuula luopui tehtävästään.
Täytyy korostaa: ei luovuttanut vaan luopui – sen takia, että siirtyi osa-aikaeläkkeelle.
Tuulan työpaikka ei ole suurensuuri, tehtaan kokonaisvahvuus on parhaimmillaan
1980-luvulla ollut 120, josta
valtaosa toimihenkilöitä. Tällä hetkellä väkeä on hieman alle 70, heistä tuotannossa 40.
Työntekijämäärää on vuosikymmenten mittaan pysynyt
suunnilleen vakiona. Tehtaal!
Aina ei Tuulakaan ole kyennyt säilyttämään malttiaan.
– Meillä oli yhdessä vaiheessa tuotantopäällikkö, joka melkein kaikissa asioissa kyseli neuvoja Espoon tai Turun
toimipaikalta. Sen takia pieniäkään asioita oli vaikea saada eteenpäin. Taas kerran menin puhumaan jostakin asiasta ja kun hän tarttui luuriin, minä vähän näpäytin. Luuri tippui
lattialle ja tuotantopäällikkö oli
hämmästyneen oloinen. Mutta
se oli viimeinen kerta, kun minun läsnä ollessani kyseli neuvoa muilta toimipaikoilta.
Nyt Tuula jo naureskelee
muistolle, mutta aikanaan se
varmasti oli totinen paikka.
Sitä Tuula harmittelee edelleen, että Kuopion yksikkö on
aina ollut konsernin huomattavasti isompien Espoon tai Turun toimipaikkojen alaisuudessa. Se on hankaloittanut kuopiolaisten asioiden hoitoa.
Parhaimmillaan Orionilla on
ollut puolen tusinaa tehdasta.
Niistä kolme (Oulu, Kemijärvi
ja Seinäjoki) lopetettiin 90-luvulla. Tuula kertoo, että noiden
tehtaiden lopetukseen liittyvät
yt-neuvottelut ovat olleet hänen uransa kovin paikka. Hän
antaa ymmärtää, että Kuopion
tehdaskin oli jossain vaiheessa
uhan alla.
la tehdään puolta sataa tuotetta, esimerkiksi yskän- ja särkylääkkeitä, antibiootteja, korvatippoja sekä epilepsia- ja skitsofrenialääkkeitä. Työtä leimaa
äärimmäisen korkeat hygieniavaatimukset.
” Voisi muuten
olla järkevää,
että jokaisella
pääluottamusmiehellä olisi
oma nimikkotoimitsijansa.”
Perjantaisin itketettiin
Voisi ajatella, että kunnianarvoisa lääkefirma Orion olisi ns.
”helppo” työnantaja, mutta aina se ei ole pitänyt paikkaansa.
– Firma on ollut hyvinkin patruunahenkinen, ja sen
edustajat saneluhenkisiä, mutta vuosikymmenten mittaan on
tapahtunut muutosta. Uhoaminen on vähentynyt ja neuvotteluilmapiiri muuttunut avoimemmaksi.
Tuula Kuohula
Tuulakin koki kovia uransa
alkupuolella 80-luvulla.
– Tuotantopäälliköllä oli tapana itkettää minua perjantai-iltapäivisin työviikon päätteeksi. Syytti milloin mistäkin.
Yhteistyö oli takkuista. Pienistäkin asioista tehtiin erimielisyysmuistio. Ja meidän puolella kaikista eduista pidettiin ehdottomasti kiinni.
– No, siihenkin tuotantopäällikköön syntyi sitten asiallinen suhde ja ilmeisesti hän op-
pi luottamaan minuun. Ainakin sanoi toisiin tehtäviin siirtyessään, että tuohon Tuulaan
voi luottaa.
Yhden asian Tuula oppi jo
varhain: Asioihin täytyy perehtyä ja neuvottelut täytyy ottaa
rauhallisesti.
– Ja sitten pitää olla rehellinen ja positiivinen. Rehellinen
kaikkiin suuntiin. Se ei ole ihan
helppoa, koska neuvottelutilanteissa ei omillekaan voi ihan
kaikkea kertoa.
Tuula on ollut mukana, ilmeisesti varsin keskeisellä tavalla,
rakentamassa konsernin sisäistä, eri tehtaiden työntekijöiden
välistä yhteistyötä sekä lääkealan eri firmojen työntekijöiden
välistä yhteistyötä. Molemmilla
on ollut erittäin suuri edunvalvonnallinen merkitys.
Onpa Tuulan tarmo riittänyt toimimaan myös omassa liitossa, ensin Kemiassa ja sitten
TEAMissa. Kemiassa hän oli aivan huipulla, liiton hallituksen
jäsen ja valtuuston varapuheenjohtaja, vieläpä aikana, jolloin
tehtiin mullistavat fuusiopäätökset ensin kumi- ja nahkatyöväen, sitten lasi- ja posliinityöväen ja tekstiili- ja vaatetustyöväen kanssa. Lisäksi hän on toiminut useissa muissakin liiton
luottamustehtävissä.
Vanhaa Kemianliittoa Tuula tuntuu muistelevan hieman
haikeudella.
– Se oli kodikas liitto. Kun
fuusioita alettiin tekemään, taisin kritisoida sitä, että tuttuus
häviää. Niin se vain on, että kun
olen yhteydessä liittoon, niin
asioin vanhojen kemianliittolaisten toimitsijoiden kanssa.
Voisi muuten olla järkevää, että jokaisella pääluottamusmiehellä olisi oma nimikkotoimitsijansa, johon ottaa yhteyttä,
Tuula miettii.
Mikä sitten on motivoinut
rauhallista ja sympaattista rouvaa toimimaan ay-liikkeessä
yhteisten asioiden puolesta?
– Oikeudenmukaisuuteen
pyrkiminen. Olen halunnut olla pienten puolella, hän vastaa.
14
Ajankohtaista
Intiim nro 1
I
21.1.2015
REPORTAASI
Pikavippifirmat ajavat köyhiä
Monet pikavippejä ja vertaislainoja tarjoavat yritykset käyttävät hyväkseen niiltä velkaa ottavien hyväuskoisuutta ja hädän
alaisuutta. Ne kiertävät lakisääteistä korkokattoa monimutkaisilla kulurakenteilla eivätkä aina piittaa viranomaisten huomautuksista. Ne ruuhkauttavat kaikkia oikeusasteita ja keksivät tuomioiden jälkeen uusia tapoja jatkaa lainojen myöntämistä, jopa maksuhäiriöisille. Villistä vippiviidakosta ja velallisten ahdingosta huolimatta lakiin ei ole suunnitteilla muutoksia.
TARJA AHOKAS
– Koron kiskonta on siirtynyt
pimeiltä markkinoilta valoon,
Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha A. Pantzar sanoo.
Tämä näkyy erityisen hyvin Takuu-Säätiössä, joka auttaa velkaongelmien kanssa painivia takaamalla heille muun
muassa järjestelyluottoja sekä tarjoamalla talousneuvontaa. Pantzarin mukaan säätiössä törmätään jatkuvasti kyseenalaisin perustein luottoja myöntäviin yrityksiin.
– Näistä ilmoitamme valvoville viranomaisille. Vuoropuhelu on nykyisin lähes päivittäistä. Vaikuttaa siltä, että mitä
köyhempi ihminen on, sitä kalliimmin hän veloistaan maksaa.
Tyypillinen Takuu-Säätiöstä
apua hakeva ei ole enää nuori,
!
huoleton ja piittaamaton jatkuvassa juhlahumussa elävä nuori.
– Suurin osa asiakkaistamme on aikuisia, jotka ovat ottaneet pikavippejä tarpeeseen.
Heillä voi olla pohjalla vaikkapa asuntolaina, jonka lyhennysten jälkeen rahat eivät enää
riitä elämiseen. Sairaus, työttömyys, avioero tai muu odottamaton elämän tilanne voi mullistaa koko talouden. Otetaan
uusia pikavippejä, että saadaan
vanhat maksetuksi. Velkaantuminen syvenee, sitä hävetään
ja apua haetaan vasta kun kierre on niin syvä, ettei umpikujaan enää löydy ratkaisua omin
avuin, Pantzar kertoo.
Viime vuoden kesäkuussa
voimaan astunut laki korkokatosta ei vielä näy selkeästi Takuu-Säätiössä. Lain mukaan al-
le 2 000 euron luotoista saa periä korkeintaan 50,5 prosentin
vuosikorkoa. Monet pikavippiyritykset tarjoavatkin nykyisin muun muassa 2 000 euron
joustolainoja, joista velallinen
voi nostaa haluamansa summan.
–Voi käydä niin, että rahaa
tarvitsevat ottavat lukumääräisesti vähemmän, mutta euromääräisesti enemmän lainoja kuin aikaisemmin. Laki korkokatosta tuli tarpeeseen, mutta vippejä tarjoavilla tuntuu riittävän mielikuvitusta rahastaa
muilla tavoin, joten enää korkokatto ei estä esimerkiksi ylivelkaantumista. Siihen tarvitaan muita keinoja, kuten talouden opetusta ja hallitsemattoman velkaantumisen ennalta ehkäisyä, toiminnanjohtaja
Pantzar arvioi.
Viranomaiset kulkevat
jälkijunassa
Pikaluottoja tarjoavien yritysten toimintaa valvovissa EteläSuomen aluehallintovirastossa sekä Kilpailu- ja kuluttajavirastossa vippiyrityksiä ylläpitävien toimijoiden rajaton mielikuvitus on tuttua.
– Valitettavasti lain säätäjät
ja valvovat viranomaiset eivät
kestä lainoja tarjoavien yritysten tahdissa, aluehallintoviraston elinkeinoyksikön päällikkö,
ylitarkastaja Marko Peltonen
sanoo.
– Ne ovat lähes aina askeleen meitä edellä. Huomautusten tai tuomioistuinten käsittelyjen jälkeen toimintaa muutetaan usein erilaisilla järjestelyillä, kuten nimien muutoksilla
ja yhtiöittämisillä, sanoo puolestaan lakimies Juha Jokinen
Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.
Näin toimii muun muassa
pienlainoja tarjoava Vipster Oy.
Markkinaoikeus tuomitsi viime kesäkuussa yrityksen toimintakieltoon toistaiseksi. Yritys tarjosi asiakkailleen vakuudellisia luottoja maksullisia takauksia vastaan. Tuomioistuimen mielestä myös takauskustannukset on laskettava todelliseen vuosikorkoon, joka näin
laskien ylittää lain salliman
korkokaton. Vippifirman verk-
kosivuilla toiminta jatkuu ennallaan turkulaiseen katuosoitteeseen johtavan saman Y-tunnuksen alla, mutta yrityksen nimeksi on muutettu Tact Finance Oy. Vastikään uudelleen nimetty firma mainostaa verkkosivuillaan olevansa ”suomalainen rahoitusalan yritys, joka on
perustettu vuonna 2006”.
– Onko näin, Jokinen kysyy
kuultuaan nimen muutokselta
Intiim-lehdeltä?
– Meidän resurssimme eivät
riitä siihen, että tarkastaisimme
jokaisen markkinoilla toimintansa aloittavan luottoja tarjoavan yrityksen ehdot ja edellytykset. Teemme toki oma-aloitteista valvontaa ja viemme asioita tuomioistuinten käsiteltäviksi, mutta joka paikkaan emme ehdi.
Erityisen villin joukon pikalainamarkkinoilla muodostavat vertaislainat, joissa yritys
tarjoaa sijoitusmahdollisuuden
lainan antajille, jotka puolestaan lainaavat rahaa sitä tarvitseville. Korkokatto ei lain mukaan koske vertaislainoja, mutta aluehallintovirasto ja kuluttaja-asiamies ovat toista mieltä.
Monissa vertaislainayrityksissä linjauksista ei piitata lainkaan. Esimerkiksi kuluttajaasiamies Päivi Hentunen lähetti syksyllä sitoumuspyyn-
Intiim nro 1
I
Ajankohtaista
21.1.2015
15
HARRI PAKARINEN
ahdinkoon
nön Vertaislaina Oy:lle, missä
Hentunen kiinnittää huomiota
muun muassa yrityksen tarjoamien lainojen todellisiin vuosikorkoihin ja edellyttää Vertaislaina Oy:n varmistamaan
ne lain mukaisiksi. 6.10.2014
päivätyssä pyynnössään Hen-
tunen kirjoittaa harkitsevansa asian viemistä markkinatuomioistuimen käsiteltäväksi, ellei yritys muuta korkoehtojaan.
9.12. Vertaislaina Oy markkinoi edelleen verkkosivuillaan
luottoja, joiden todellinen vuosikorko lainanhoitokuluineen
ja järjestelypalkkioineen ylitti
moninkertaisesti lain salliman
korkokaton. Esimerkiksi yrityksen oma internet-sivujen laskuri ynnää kolmeksi kuukaudeksi
lainatulle 600 eurolle todelliseksi vuosikoroksi 256,05 prosenttia.
Yritys muutti verkkosivujaan,
mutta toiminta jatkui samankaltaisena. 11.1. Vertaislaina Oy
ei enää tarjonnut sivuillaan 600
euron lainaa kolmeksi kuukaudeksi. Lyhin laina-aika summalle oli neljä kuukautta ja todellinen vuosikorko samalle sum-
malle neljän kuukauden lainaajalla oli 205,50 prosenttia.
Pikavipit ruuhkauttavat
markkinatuomioistuimen lisäksi käräjäoikeuksia. Lisäksi
on tehty valituksia hovioikeuksiin ja valituslupia haettu aina
korkeimmasta oikeudesta asti.
Oikeusministeri Henriksson: ”Hyvin ikävää toimintaa”
Oikeusministeriössä ei valmistella muutoksia nykyiseen
luottojen korkoja säätelevään
lakiin. Joidenkin pikavippien
korko on laista huolimatta jopa
satoja prosentteja yli säädetyn
50,5 prosentin rajan. Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) mielestä aihetta muutokseen ei kuitenkaan ole.
– Nyt on tärkeää seurata uuden lainsäädännön vaikutuksia. Valvontaan pitäisi myös varata riittävästi resursseja. Lainmuutoksella on ollut myönteistä vaikutusta. Uusien myönnettyjen luottojen määrä on sekä
kappalemääräisesti että euromääräisesti pudonnut liki kolmasosaan. Myös luotonantajarekisteriin merkittyjen luotonantajien määrä on laskenut,
oikeusministeri Henriksson
vastaa kysymykseen lain toimivuudesta.
!
Aluehallintoviraston (AVI)
ylläpitämässä rekisterissä on
viitisenkymmentä yritystä, jotka myöntävät lainoja. Lakimuutosta ennen vastaavia firmoja
oli noin 80.
360 000:lla
suomalaisella
oli viime vuonna
yksi tai useampi
maksuhäiriömerkintä.
Kaikki vippejä myöntävät
yritykset eivät ilmoita toiminnastaan rekisteriä ylläpitävälle
viranomaiselle. Muun muassa
Pirkanmaan käräjäoikeudessa
ja sen jälkeen Turun hovioikeudessa on käsitelty GP Perintätoimisto Oy:n ja sen mukaan sa-
maan konserniin kuuluvan Arply Oy:n toimintaa. Ulkomailta Suomessa vuosia operoineiden yritysten toiminnat katsottiin tuomioistuimissa lainvastaisiksi, koska ne eivät olleet rekisteröityneet AVI:lle. Yritykset
perivät saataviaan suomalaiselta velalliselta, mutta hovioikeus piti voimassa käräjäoikeuden päätöksen ja kohtuullisti
saatavia velallisen eduksi. Perusteena oli muun muassa yritysten toimintojen ”lain ja hyvän tavan vastaisuus”.
Luottoja myönnetään myös
maksuhäiriömerkinnöistä huolimatta. Monilla vippejä tarjoavilla yrityksillä on erillinen takaus- tai vakuuslaina varsinaisen vipin lisäksi maksuhäiriön ”kuittaamiseksi” edellytyksenä luoton saamiselle. Velallinen joutuu lainaehtojen mukaan maksamaan korkoja ja ku-
luja erikseen myös takaussummasta. Ministeriltä ei heru kiitosta maksuhäiriöisille lainoja
myöntäville firmoille.
– Sellainen toiminta on luonnollisesti hyvin ikävää varsinkin, jos luottoa annetaan tietoisena siitä, että asiakkaan tilanne voi entisestään heiketä.
Luottokelpoisuutta arvioitaessa luotonantajan on selvitettävä
paitsi kuluttajan maksuhäiriöt
myös kuluttajan tulot ja menot.
Jos luotonantaja ei tätä huomioi, voivat valvontaviranomaiset
puuttua yrityksen toimintaan.
Henrikssonilla on vankka näkemys myös korkokaton
kiertämisen suhteen.
– Kaikki kuluttajalta luoton
johdosta perittävät kulut kuuluvat korkokaton piiriin. Kuluina
pidetään siis niin korkoa, korkoa
korolle kuin erilaisten maksujen
muodossa perittäviä kuluja.
Lisää tietoa ja
sosiaalista luottoa
Suomalaisten maksuhäiriömerkinnät ovat lisääntyneet kuluvan vuosikymmenen aikana tuntuvasti ja lähentelevät jo
1990-luvun lamavuosia. Asiakastieto Oy:n rekisterien mukaan 360 000:lla suomalaisella
oli viime vuonna yksi tai useampi maksuhäiriömerkintä. Uusia
merkintöjä kirjattiin 1,766 miljoonaa kappaletta. Jokaisella rekisterissä olevalla on keskimäärin 16 merkintää.
Oikeusministerin mielestä
maksuhäiriömerkinnän omaavillekin on taattava mahdollisuudet lainan saantiin.
– Olisi kuitenkin tärkeää
kiinnittää entistä enemmän
huomiota siihen, miten kansalaisten tietoutta talousasioista
sekä kykyä hoitaa omaa talouttaan voitaisiin parantaa. TA
16
Reportaasi
Intiim nro 1
I
21.1.2015
REPORTAASI
Tuliterällä rotaatiolla painetaan Pu
Laajat yt:t ja irtisanomiset laimensivat uuden
painokoneen tuomaa riemua.
M
TEKSTI JAAKKO TAKALAINEN // KUVAT ILKKA HEINO
arraskuun lopussa lä toimi tavoitemiehityksellä. Kaikkiaan
uusi sanomalehti- vanhalla painolinjalla työskenteli 22 ihpainokone aloitti mistä, kun uudella työskentelee 13. VäPohjois-Karjalan hennystarve oli siis laskennallisesti vaKirjapainossa Jo- jaa kymmenen työntekijää.
Yksi henki lähti vapaaehtoisesti. Lopensuussa. Rotaation aloittamisen riemua himmensivät pujen osalta tulos oli karu: kolme painalaajat yhteistoimintaneuvottelut ja sitä jaa ja kaksi henkeä postituksesta irtisanottiin, yksi määräaikainen sai lähteä ja
seuranneet irtisanomiset.
Saamme seurata Pohjois-Karjalan yksi työntekijä on pitkällä sairauslomalKirjapainon uuden rotaation toimia la. Entä työttömyyseläkeputki?
maanantain ja tiistain välisenä yönä
– Irtisanotut ovat väliinputoajia, iäl8.–9. joulukuuta. Painettavana on maa- tään vajaasta 50:stä vajaaseen 60:een
kunnan ykköslehti Karjalainen. Ennen vuoteen. Ja useimmat lähtemään joutulehden painamista jututamme Painotalo neet ovat olleet vuosikymmeniä talossa
PunaMustan pääluottamusmies Santtu töissä, pahoittelee Turtiainen.
Turtiaista. Hän ei työskentelee uudella
Yt-neuvottelut päättyivät lokakuun
koneella, vaan vuonna 1968 aloittaneen lopulla. Irtisanottujen työ loppuu huhtikirjapainon sitomossa.
kuun lopulla.
PunaMustalla on Joensuun pääpaikan lisäksi toimintaa Nurmekses- Kova ja raaka kilpailu
sa, Tampereella ja Helsingissä. Työnte- Santtu Turtiainen huokaa kysyttäessä
kijäöistä teamilaisia on noin 170 ja toi- painoalan kilpailusta Suomessa. Hän samihenkilöitä kolmisennoo lukeneensa ja kuulkymmentä. Turtiainen
leensa alan ylikapasiteeKaikkiaan vanon työskennellyt paitista ja synkistä näkymisnossa kaikkiaan yhdektä sekä liiton lehdestä ethalla painolinsän vuotta, nyt hän toitä muualta.
jalla työskenteli
mii koneenhoitajana jäl– Uusia sanomalehti22 ihmistä, kun
kikäsittelyssä. Pääluottarotaatioita on tullut Tammusmiehenä hän on ollut
uudella työsken- pereelle ja Ouluun. Niivuoden, ja vuoteen onkin
den käynnistymisessä on
telee 13.
mahtunut paljon.
kuulemani mukaan ollut
vaikeuksia. Mutta kun ne
Ilon ikävämpi puoli
toimivat täydellä teholla,
Lokakuun alussa alkaneiden yhteistoi- totta kai kilpailu kiristyy.
Hurjimpien arvioiden (mm. Intiim
mintaneuvottelujen laajuus yllätti. Yt:t
koskivat kaikkiaan 60 henkilöä Pohjois- 13/2014) mukaan vain puolella painoalan yrityksistä menee hyvin, kolmanKarjalan Kirjapainossa.
– Tunnelmat ovat kaksijakoiset. Uu- nes pärjää erittäin huonosti ja joka viides
si kone tuo varmuutta tulevaisuudesta, yritys on vaarassa ajautua konkurssiin.
Turtiainen toivoo käynnistyneen romutta kuitenkin niin moni joutui lähtetaation tuovan uusia mahdollisuuksia
mään, sanoo Santtu Turtiainen.
Hän alkaa pudotella lukuja: vanhal- paljon puhutuille ”älykkäille painoratla koneella työskenteli neljä painajaa ja kaisuille”
– Kaikesta huolimatta täytyy uskoa,
kaksi henkeä postituksessa. Työnantajan tavoite olisi, että uudella koneella että jos muutaman vuoden pudotuspeolisi vain kaksi painajaa ja yksi henkilö lin jälkeen Suomeen jää 5–10 sanomapostituksessa, eli puolet entisestä. Koe- lehtirotaatiota, Pohjois-Karjalan Kirjaajossa oleva uusi kone ei ainakaan vie- paino on jäljelle jäävien joukossa.
◄◄ PAINOKONEELTA
POSTITUKSEEN.
Lehdet siirtyvät painokoneelta postitukseen pitkiä ratoja pitkin.
Intiim nro 1
I
Reportaasi
21.1.2015
17
unaMustalla Joensuussa
Vanhasta alkoivat loppua
varaosat ja huollon tuki
Uuden sanomalehtipainokoneen
päällikkö rotaatiomestari Olli Martikainen ehtii vastata muutamaan
kysymykseen ennen illan painourakkaa, tiistain Karjalaisen painamista. Miksi uusi sanomalehtirotaatio, mikä vanhassa oli vikana?
– Vanha sveitsiläinen painokone Wifag on vuodelta 1987 eikä siihen oikein saanut enää varaosia. Ja
huollon tuki on loppumassa.
Painolinjan ympärille on rakennettu uusi talo ja moderni jälkikäsittelyosasto eli postitus. Painokone on saksalainen MAN Roland.
Kun Karjalainen on onnellisesti painettu ja jaettu tiistaiaamuna
postilaatikkoihin ja -luukkuihin,
Olli Martikainen ehtii kertoa perusteellisemmin painokoneesta. Hän
on työskennellyt talossa 28 vuotta.
Ensin kesätöissä rotaation siivoojana, sitten vuoden postituksessa ja
yli 20 vuotta painajana. Rotaatiomestarina hän on ollut kuusi vuotta.
– Vanhalla koneella pystyttiin
ajamaan yhdellä ajolla 40 sivua ne!
Santtu Turtiainen
Varovainen lähtö
YÖVUORO. Työnantajan
tavoitteen mukaan työvuorossa olisi kaksi painajaa ja vain
yksi henkilö postituksessa.
Kuvassa yövuoron kokeneet
painajat Teijo Sinkkonen
(ylhäällä vas.) ja Jani Hyytiä.
Alhaalla rotaatiotyöntekijä
Juha Martikainen.
TYÖTÄ. Painaja Teijo
Sinkkonen tarkastaa että tiistain Karjalaisen värit ovat kohdallaan.
◄ TARKKAA
Alkuvaikeuksien välttämiseksi uudella
koneella on aluksi painettu sisarlehtiä ja
vasta sitten Karjalaista (levikki 42 000).
Menemme uudelle painokoneelle
kello 23 jälkeen. Vuorossa ovat painajat
Teijo Sinkkonen ja Jani Hyytiä. Kolmantena porukassa on rotaatiotyöntekijä Juha Martikainen. Hän on joukon
nuorin, mutta varmaankin tulevan painaja.
Mikä on ollut suurin muutos vanhan
ja uuden koneen ajon välillä?
– Suurin muutos ja vaikein asia uuden koneen käyttämisessä ovat olleet
kielitaitovaatimuksien ja ATK:n lisääntyminen, sanoo Hyytiä ja Sinkkonen
nyökyttelee vieressä.
Painokoneen käyttöpöytä, värinmäärittely ja kaikki ”työn luonti” tehdään
englanniksi ja sitä ohjataan näyttöruuduilta. Painokoneen mukana on tullut
saksalainen kouluttaja, joka on myös
testipainaja. Hän viipyy noin kuukauden Joensuussa. Lisäksi neljä painajaa
kävi viikon opintomatkalla Saksassa.
Vuodesta 1995 talossa ollut Sinkkonen toteaa uudessa koneessa olevan
omat hyvät ja huonot puolensa.
– Kun ei ole vielä kertynyt kokemusta, ei osaa aina hakea ongelmaan ratkaisua oikeasta suunnasta, toteaa Sinkkonen.
– Vähän sillä lailla mennään, että jos
pilli ei huuda, ajetaan ja opetellaan, sanoo vuodesta 2001 painossa työskennellyt Hyytiä.
Vanhaa painokonetta ei ole kellään
ikävä. Sitä on vain kerran jouduttu käyttämään Karjalaisen painamiseen. Se tapahtui edellisenä tiistaina.
Yhdeksän minuuttia
kuvauksen takia
Sinkkonen ja Hyytiä asentavat painolevyjä ja juoksevat valvomon ja koneen väliä. Juha Martikainen hoitaa oman rastinsa. Kello 23.39 painokone käynnistyy,
kuvauksen takia Hyytiän mielestä yhdeksän minuuttia myöhässä, ja Karjalainen alkaa valmistua vinhaa vauhtia. Painotyö kestää noin tunnin, koko valmistus jälkikäsittelyineen 2–3 tuntia.
– Uudella koneella tulee makulatuuria eli hukkakappaleita selvästi vähemmän kuin ennen, huutaa Jani Hyytiä koneen melun yli.
liväriä Karjalaisen kokoa [broadsheet], uuden koneen kahdella painotornilla 32 sivua. Mutta harvoinpa lehdessä on sivuja yli sen. Kolmas 16 sivua tuottanut torni olisi
maksanut miljoonia, kertoo Martikainen.
Toisaalta uusi painokone yhdessä nykyaikaisen jälkikäsittelyn kanssa mahdollistaa joustavasti
useita sivumääriä yli 32 sivun, kun
tehdään useampi ajoja. Nopeudessa
uusi kone päihittää vanhan reilusti:
45 000 vastaan 25 000 kappaletta
tunnissa. Vanha kone pidetään varmuuden vuoksi toimintavalmiina
vielä pari kuukautta. Uuden koneen
myötä tietotekniikan ja automaation määrä lisääntyivät valtavasti.
Mitä tapahtui edellisenä tiistaina painatuksessa, jolloin Karjalainen jouduttiin tekemään vanhalla
koneella? Hajosiko uusi painokone?
– Ei hajonnut. Painokone toimi, mutta postituksessa tuli sähköhäiriö. Lehti myöhästyi vain vähän,
kertoo Olli Martikainen.
Maakunnallisuus ja
ajankohtaisuus vaativat
painokoneen uudistamisen
Hallituksen puheenjohtaja Jyrki
Laakkonen edustaa omistajaa,
Laakkosten sukua, pörssiyhtiö Pohjois-Karjalan Kirjapainossa. Kuinka
paljon uusi sanomalehtipainokone ja jälkikäsittely sekä painolinjan
ympärille rakennettu uusi toimitila
maksoivat?
– Kun kaikki kulut lasketaan mukaan, summa asettuu 18 ja 20 miljoonan euron väliin, Laakkonen toteaa.
Miten Pohjois-Karjalan Kirjapaino uskalsi tehdä näin ison investoinnin kovasti kilpaillulle sanomalehtipainomarkkinoille?
– Vanhalla koneella oli ikää jo 27
vuotta. Jos haluamme painaa päätuotteemme Karjalaisen ja muut tytärlehdet sekä kaupunkilehti Karjalan Heilin täällä, oli pakko hankkia
uusi painolinja, sanoo Laakkonen.
– Parin kolmen viime vuoden aikana on ollut jo ongelmia vanhan
koneen kanssa. Se olisi voinut hajota minä yönä tahansa, ja lehdet olisivat jääneet painamatta.
Jyrki Laakkosen mukaan
vaa’assa painoi myös maakunnalli!
VÄHEMMÄN HUKKAA. Uusi kone
tuottaa paljon entistä vähemmän
hukkakappaleita niin ajon alussa kuin
lopussa.
suus ja ajankohtaisuus.
– Jos Karjalainen ja muutkin
meidän päivälehdet painettaisiin
esimerkiksi Oulussa, se olisi viiden
tunnin rekkamatkan päässä. Silloin
maakuntalehteen ei ehtisi mitään
paikallisia ajankohtaisia uutisia.
Lehti menettäisi luonteensa, ja sen
pitäisi olla ihan eri näköinen.
18
Reportaasi
Intiim nro 1
I
21.1.2015
REPORTAASI
Muovikasseja syynätään EU:ssa
entistä tarkemmin
SIRPA TASKINEN
Euroopan unioni
pyrkii vähentämään
muovikassien käyttöä jäsenvaltioissa.
Alun jyrkkä kieltolinja on kuitenkin
loiventunut.
riaalista, joten sen kompostointia on verrattu jopa siihen, että
kompostissa poltettaisiin öljyä.
Myös paperikassia on vuosien saatossa markkinoitu ekologisena vaihtoehtona. Syken
vertailussa se kuitenkin hävisi
selvästi muovipussille, ja lisäksi paperiset kassit ovat biopussien tapaan Suomessa tuontitavaraa.
– Ongelmana on muun muassa saada paperikassi märkälujaksi ja sateen kestäväksi. Silloin valmistuksessa pitäisi käyttää niin paljon liimoja, että siinä olisi miltei enemmän muovia kuin muovikassissa, vertaa Kärhä.
SIRPA TASKINEN
Vaikka vuodentakainen tiukka muovikassikielto lieventyi
matkan varrella, EU:n kaavailut
säikäyttivät alkuun myös suomalaiset muovikassivalmistajat. Säikähdys taas jäädytti valmistajien investoinnit.
Muoviteollisuus ry:n mukaan muovikasseja valmistaa
Suomessa viisi yritystä, joista
suurin on Amerplast. Valmistus
työllistää arviolta 150 ihmistä.
Välilliset työllistävät vaikutukset ovat kuitenkin huomattavasti suuremmat, sillä valtaosan
muovikassin katteesta saa kauppa. Käytännössä kassien myynti
tuo kotimaassa kaupalle vuosittain 60 miljoonaa euroa. Muovikassien valmistajat arvioivat,
että kassien myynnin ansiosta
kaupan alalle työllistetään vuosittain jopa 500 ihmistä.
!
”Muovikassista on
tehty ikävä symboli”
Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä uskoo, että
muovikassista on tullut ikään
kuin kulutuksen symboli, ja et-
Suomalainen muovikassi
kestää tarkastelun
Mutta millainen on tämän päivän suomalainen muovikasTURHAAN PARJATTU. EU:ssa halutaan suitsia merien roskaantumista rajoittamalla muovikassien käyttöä.
Selvityksissä kierrätysmuovikassi on kuitenkin osoittautunut sangen ympäristöystävälliseksi kantovälineeksi. si? Kärhän mukaan modernilla
muovikassilla ei ole paljonkaan
yhteistä vaikkapa 1980-luvun
tä kyseessä on vasta jonkinlai- letty ja sallittua on ainoastaan ti jo vuosia sitten, että ilmaston- muovikassin kanssa. Nykyään
nen päänavaus EU:ssa. Siten biohajoavien kassien käyttö.
muutoksen kannalta turvalli- materiaalia tarvitaan entistä
pitkällä tähtäimellä syyniin jou– Eivät Italian rannat ole sii- sin vaihtoehto ruokakassiksi on vähemmän ja jopa 60 prosenttuisivat muutkin muoviset ker- tä siistiytyneet. Sen sijaan, jos uusiomuovista valmistettu ker- tia siitä voi olla kierrätettyä, esitakäyttötuotteet.
vaikkapa Napolin jätehuolto takäyttömuovipussi tai teko- merkiksi kaupan pakkausmateMuovikassien käyttöä rajoit- saataisiin oikeasti toimimaan, kuituinen kestokassi, sillä nii- riaalia.
tamalla halutaan vähentää eri- nähtäisiin välittömästi siisti- den hiilijalanjälki on pienin. YlMyös kassien lujuus on ketyisesti merien roskaantumis- ytymistä sen ympäristössä ja lättäen huonoimpia vaihtoehto- hittynyt harppausaskeleen. Sita. Selvitysten mukaan valtaosa rantojen roskaantuminen vä- ja olivat puuvillainen kestokassi ten suomalaista ruokakaupan
meriroskasta on peräisin maal- henisi. Ihmisten asenteet ja toi- tai biohajoava muovipussi.
kassia ei juuri voi väittää kertata ja arviolta 60–90 prosenttia miva jätehuolto ovat kaiken a ja
Puuvillakassin heikkoutena käyttöiseksi.
siitä on muovia.
on tuotantokulutus, sillä puuo, hän sanoo.
– Olen laskenut, että meidän
Kärhän mielestä ratkaisu löyvillan viljely edellyttää yleensä perheessä muovikassi kestää
tyy kuitenkin muista asioista. Kassien ekologisuutta
kastelua ja veden nostamiseen 19 käyttökertaa. Sen jälkeen se
Hän käyttää esimerkkinä Italiaa, on vertailtu
käytetään paljon fossiilipohjai- menee vielä roskapussiksi, eli
jossa polyeteenistä valmistettu- Suomen ympäristökeskuksen sia aineita. Biopussi taas on val- siinä viedään kierrätysmaterijen muovikassien käyttö on kiel- Syken Optikassi-selvitys paljas- mistettu öljypohjaisesta mate- aalit tai sekajätteet roskikseen,
kertoo Kärhä.
Rajoitusten sijaan hän panostaisikin lisää innovaatioihin. Jo nyt on saatavilla öljyn
sijaan sokeriruo’osta valmistettuja polyeteenikasseja.
– Sellaista kehitystä varmasti jatkossa tulee, jos vain annetaan tulla, hän arvioi.
Timo Vallittu painottaa
työpaikkojen säilyttämistä
Euroopan unionin halu
säädellä muovikassien käyttöä ja hankkeen eteneminen
kohti kansallista toimeenpanoa poiki Teollisuusalojen
ammattiliitolta ja Muoviteollisuus ry:ltä yhteisen kannanoton. TEAMin puheenjohtajan Timo Vallitun ja Muoviteollisuuden toimitusjohtajan Vesa Kärhän allekirjoittama kannanotto toimitettiin
Suomen ympäristöministeriöön viime vuoden lopulla.
Kannanotossa huomioitiin, että kansalliselle toteutukselle jäi lopulta suuri liik!
kumatila. Se mahdollistaa
maassamme jo pitkään käytössä olleiden vastuullisten
ja toimivien kassikäytäntöjen
vaalimisen ja sen myötä myös
satojen työpaikkojen säilymisen.
Ministeriötä muistutettiin
myös siitä, että Suomessa valtaosa kasseista on jo pitkään
ollut maksullisia, laadukkaita ja merkittävästi kierrätysmuovia sisältäviä, tarpeellisia
ostosten kantovälineitä, joita yleensä käytetään moneen
kertaan. Valtaosa kasseista on
myös valmistettu kotimaassa.
– Uskomme, että komission tavoittelema käyttötaso
on Suomessa saavutettavissa
pääosin neuvonnan kautta,
uudelleen käyttöä lisäämällä sekä palvelukonseptien ja
tuotteiden kehitystyöllä. Roskaantumisen välttäminen on
ollut alun perin tämän hankkeen ajurina. Siihen vaikutetaan jätehuollon kehityksellä
ja asenteiden muokkauksella. Erityisiä kansallisia kieltoja, rajoitteita tai omia materiaalimääräyksiä ei maassamme ole tarkoituksenmukaista
kauppakasseille säätää.
– Muoviteollisuus ry ja
TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry haluavat yhdessä toimia muovikassien sekä muiden muovituotteiden
oikeanlaisen ja vastuullisen
käytön edistämiseksi Suomessa, kannanotossa todettiin.
Muovialan työntekijät ovat
järjestäytyneet TEAM Teollisuusalojen ammattiliittoon.
Järjestäytyneet muovikassien valmistajayritykset puolestaan kuuluvat työnantajaliitto EK:laiseen Muoviteollisuus ry:hyn.
Suomessa myös kulutus
on vastuullista
Kun EU:n jäsenvaltioiden kansalaiset käyttivät vuonna 2010
keskimäärin 198 muovikassia vuodessa, oli vastaava luku
Suomessa 55. Vaikka EU:ssa alkuun suunnitellut ankarat kiellot ovatkin lievenemässä suosituksen kaltaisiksi tavoitteiksi,
uskoo Kärhä, että ne aiheuttavat muutoksia myös meillä.
– Käytännössä varmaan se
tarkoittaisi uudelleen käytön
ja maksullisuuden lisäämistä.
Näkemykseni mukaan edelleen
kuitenkin saataisiin valmistaa
kasseja, mikä on erittäin tärkeää, koska se on paitsi työpaik-
Intiim nro 1
I
Reportaasi
21.1.2015
19
AMERPLAST
kakysymys, myös kierrätyskysymys, hän summaa.
Muovikassien käyttöä on
vuosien varrella yritetty suitsia
kansallisellakin tasolla ja niille
on mietitty erillisiä veroja. Lopulta verot on kuitenkin todettu toteutuskelvottomiksi.
– Symboliikka on paisunut paljon isommaksi kuin itse
asia. Uskon suhteellisuudentajuun ja ajattelen, ettei ole ollenkaan häpeä käyttää suomalaista muovikassia, linjaa Kärhä.
TIETOKULMA
EU jahtaa
muovikassia
TYÖLLISTÄJÄ. Muovikassien valmistus työllistää Suomessa suoraan
arviolta 150 ihmistä.
TEAM on ottanut kantaa
kyseisten työpaikkojen
säilyttämisen puolesta.
! Euroopan parlamentti ja
neuvosto ovat alustavasti sopineet muovikassien määrän vähentämisestä. Uudet
tavoitteet koskevat ohuita,
eli alle 50 mikronin vahvuisia
muovikasseja.
! Taustalla on pyrkimys vähentää merten roskaantumista ja erityisesti muoviroskan aiheuttamia haittoja
eliöstölle.
! Komission mukaan EU:ssa
käytetään keskimäärin 198
muovikassia henkeä kohti vuodessa. Kaupan arvioiden mukaan Suomessa käytetään noin 55 kassia henkeä
kohti vuodessa. Lukuihin eivät sisälly hyvin ohuet muovikassit. Vuonna 2010 arviolta 8 miljardia muovikassia
päätyi EU:ssa roskaksi ympäristöön.
! Jäsenmailla on kaksi vaihtoehtoa. Yhtenä vaihtoehtona on varmistaa, että kaikki kaupoista saatavat ohuet
muovikassit ovat maksullisia vuoden 2019 alusta lähtien, tai ottaa käyttöön muita
yhtä tehokkaita toimia muovikassien käytön vähentämiseksi.
! Toinen vaihtoehto on, että maat asettavat muovikassien käyttötavoitteeksi korkeintaan 90 kassia asukasta
kohden vuoteen 2019 mennessä ja 40 kassia asukasta
kohden vuoteen 2025 mennessä, ja lisäksi päättävät
tarvittavista toimista.
! Toimien ulkopuolelle voidaan jättää alle 15 mikronin
vahvuiset muovikassit.
! Jäsenmailla on 1,5 vuotta
aikaa tehdä tarpeelliset lainsäädännön muutokset.
! Suomi on kannattanut ehdotusta ja sitä, että jäsenmaat voivat kansallisesti
päättää toimenpiteistä muovikassien vähentämistavoitteen saavuttamiseksi. Suomessa tullaan selvittämään
tarkemmin, mitkä toimenpiteet olisivat meillä tarkoituksenmukaisimmat.
Lähteet: Valtioneuvosto, Euroopan
unionin neuvosto
20
TEAMissa tapahtuu
VAALIT
TEAM-vaalin ehdokasasettelu käynnissä
TUOMO LILJA
TEAMin vaalit
käynnistyivät
maanantaina
12.1. alkaneella
ehdokasasettelulla.
TARJA PAAJANEN
TEAMissa järjestetään
liittokokousvaalit siten, että posti- ja nettiäänestys toimitetaan 1.–15.3. ja uurnaäänestys siitä päättäneissä osastoissa 1.–14.4. Ennen
kuin päästään äänestämään,
pitää asettaa ehdokkaat. Ehdokasasettelu alkoi tämän
kuun 12. päivä ja jatkuu aina 30. päivään asti. Ehdokasasetteluaikaa on siis kolme viikkoa.
!
Ehdolle voi asettua
jokainen liiton äänioikeutettu jäsen,
joka on liittynyt
TEAMiin viimeistään
30.6.2014.
Ehdolle voi asettua jokainen liiton äänioikeutettu jäsen, joka on liittynyt TEAMiin viimeistään 30.6.2014.
Äänioikeutettu on jos on
työssä, työtön, vanhempainvapaalla, varusmiespalveluksessa. Äänioikeus on
myös työssä olevat vapaajäsenellä. Eläkkeellä olevalla
vapaajäsenellä ei sen sijaan
ole äänioikeutta.
Ehdokkaaksi pääsee, kun
saa viisitoista niin kutsuttua
kannattajanimeä. Tai toisella tavalla ilmaistuna: Viisitoista äänioikeutettua samaan sopimusalaan kuuluvaa jäsentä (liittynyt viimeistään 30.11.2014 ja jäsenmaksut ovat kunnossa) voi
asettaa maksimissaan kaksi
ehdokasta liittokokousedustajavaaliin. Ehdokasasettelu tehdään erillisellä lomakkeella.
Jokainen TEAMin jäsen
kuuluu johonkin 13 vaalipiiristä (sopimusalasta). Ehdolle vaalissa voi asettua tai
nimensä voi kirjoittaa listaan, jolla ehdokas asetetaan ja äänestää vain omassa vaalipiirissä. Jos on epävarma siitä, minkä sopimusalan jäsen on, sen voi tarkistaa liiton jäsenrekisteristä.
VAALIT KÄYNTIIN. TEAMin keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja, järjestöpäällikkö Merja Rinne luovutti 12.1. klo 9.00 vaaliasiakirjat Hannu
Siltalalle ja Timo Vallitulle. Hannu otti asiakirjat vastaan TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat -ryhmän ja Timo TEAMin demarit ja sitoutumattomat -ryhmän edustajana. Muiden ryhmien edustajia ei paikalla näkynyt.
Jäsenet, jotka eivät tällä hetkellä työskentele TEAMin
sopimusalalla, äänestävät
siinä vaalipiirissä, jossa viimeksi TEAMin alalla työskentelivät.
Lisätietoja jäsenyydestä
antaa TEAMin jäsenrekisteri
joko sähköpostitse jasenrekisteri@teamliitto.fi tai puhelimitse 09 7739 7455 klo
8.30–16.00.
LISÄTIETOJA
Kaikki TEAMin liittokokousvaaliin liittyvät kysymykset voi osoittaa keskusvaalilautakunnalle sähköpostilla:
keskusvaaliltk@teamliitto.fi
Uurnaäänestys 45 osastossa
Syyskokouksessa 2014 45 osastoa päätti järjestää uurnavaalin.
Jos päätöstä ei tehty osaston syyskokouksessa, uurnavaalista ei voi
enää tehdä päätöstä ja sitä ei siten voi järjestää. Uurnavaalien ajat
ja paikat kerrotaan Intiimin numerossa 4.
Osastot, jossa uurnavaalit
järjestetään
!
!
!
!
!
!
!
!
!
Alavuden Lasityöntekijäin Ao.
Forssan Lasivillatyöntekijäin ao.
Haminan Kemiantyönt.
Hangon lääkeainetyönt.
Helsingin Posliinityöntekijäin ao.
Hyvinkään Kumityöväen ao.
Hämeenlinnan Kemiantyönt.
Hämeenlinnan Kirjatyönt. Yhd.
Jalasjärven Kenkä-Kemia ao.
! Jeppo,Oravais kemiarb., Jepuan,
Oravaisten kemiant.
! Karjaan Teva
! Keikyän Kemianalan ao.
! Kemian ammattio.
! Keuruun Kirjatyönt. Yhd.
! Kokkolan Kemiantyönt.
! Kouvolan Tekstiili- ja Muovityönt.
! Kuomion Jalkinetyöväen ao.
! Kuopion Weneenrakentajat
! Kymen parveketyönt.
! Laitilan Lasityöntekijäin ao.
! Mikkelin Kirjatyönt. Yhd.
! Mikkelin teva
! Nastolan Kirjatyönt.
! Nokian Kumityöväen ao.
! OMG Kemia
! Pekeman Työnt.
! Pietarsaaren Kemia - Jakobstads
Kemi
Porin Kemian Työnt.
Porin Kirjatyönt. Yhd.
Salon Alueen Kemian Os.
Salon Kirjatyönt. Yhd.
Sievin Jalkinetyönt.
Tampereen Kirjatyönt. Yhd.
Tekno-Kemia Lempäälä
Teknos-Maalit Oy:n Työnt.
Tikkurilan Kemiantyönt.
Turun lääkealan työnt.
Turun Kirjatyönt. Yhd.
Typen kemiantyönt.
Ulasoorin os.
Uudenmaan teollisuust.
Vaasan Kirjatyönt. Yhd.
Vammalan Kumityönt. ao.
Ylöjärven Lasityöntekijäin
Ammattiosasto ry
! Ålands Kemiska Arb.
!
!
!
!
!
!
!
!
!
!
!
!
!
!
!
!
!
Intiim nro 1
I
Ihmisiä // Elämää // Tapahtumia
21.1.2015
21
WILMA HURSKAINEN
EHDOKASASETTELU
”Oman työpaikan ehdokas
on jäsenille tärkeä asia”
TEAM-vaalin ehdokasasettelu on sujunut Bella Veneet
Oy:n Kuopion tehtaalla nopeasti ja mutkattomasti.
– Tehtaalla kaikki ovat tietäneet, keitä on ehdolla. Listat kiersivät kahvi- ja ruokapöydässä aamupäivällä ja iltapäivällä ne olivat täynnä. Luulenpa, että enemmänkin nimiä
olisi kertynyt, sanoo pääluottamusmies Jarmo Eskelinen.
Bellalla on toista sataa äänioikeutettua. Pääluottamusmiehen mukaan jäsenten suhtautuminen vaaliin on ollut positiivista.
– Ensin menin sellaisten jäsenten luokse, jotka ovat välillä esittäneet kovaakin kritiikkiä
ay-toimintaa kohtaan. Hekin
kirjoittivat ehdokaslistaan nimensä. Se tuntui hyvältä, luottamuksen osoitukselta. Lisäksi
tuntuu siltä, että kritiikkiä esittäneet ja kaikki muutkin pitävät tärkeänä, että omalta työpaikalta on ehdokas tai ehdokkaita, Jarmo tuumii.
– Meillä on pitkään ollut erittäin vaikea työllisyystilanne. Ja
laman takia ay-liike ei ole aikoihin saanut läpi mitään näkyviä
uudistuksia. Silti uskon, että
melkein kaikki meidän jäsenet
liittovaalissa äänestävät. Niin
kävi viimekin vaalissa.
MARKO ROSQVIST
!
Koko liiton äänestysaktiivisuuden osalta Jarmo on paljon
pessimistisempi.
– Tällaisena aikana on paljon
työttömyyttä ja monia on irtisanottu. Voi olla, että heillä on kokea kynnys äänestää ollenkaan.
Olen tyytyväinen, jos äänestäjiä on yli 50 prosenttia jäsenistä, hän sanoo.
TIETOKULMA
KIVUTON ALKU. Bella Veneiden pääluottamusmies Jarmo Eskelinen kertoo ehdokasasettelun sujuneen nopeasti ja mutkattomasti.
" Bellalaiset äänestävät
muovituoteteollisuuden ja
kemian tuoteteollisuuden
vaalipiirissä, joka on vaalipiireistä suurin. Jäseniä sopimusalalla / vaalipiirissä on
noin 9 200, mikä tarkoittaa
sitä, että liittokokoukseen
sopimusala / vaalipiiri saa
37 edustajaa. Se on noin 24
prosenttia kaikista kokousedustajista. Ehdokkaita sopimusalalta tultaneen asettamaan 150–200. Sopimusala pitää sisällään varsin laajan kirjon erilaisia työpaikkoja. Sopimusalan jäsenet
työskentelevät mm. muovi-,
lääke-, väri-, maali-, teknokemian-, lujitemuovi- ja kattohuopateollisuudessa.
Operaatio Vakiduuni
Kampanja tavoittelee osa-aikatyöhön
lakisääteistä vähintään 18 tunnin
viikkotyöaikaa.
Operaatio Vakiduuni on reilumpia työehtoja haluavien
ihmisten aloittama kampanja, jonka tavoitteena on herättää kansanliike vakiduunin puolesta. Kampanja kokoaa yhteen ihmisiä, jotka haluavat parantaa pätkätyöläisten
asemaa yhteiskunnassa. Kampanjan tarkoituksena on tarjota kaikille halukkaille väylä
vaikuttaa epäkohtien ratkaisemiseksi.
Eroon nollasopimuksista
Nollatuntisopimukset ovat
pätkätyön yksi ilmenemismuoto. Ne kyseenalaistavat
vakiduunin perusajatuksen.
Jos ihmisiltä evätään mahdollisuus toimeentuloon yhdellä työllä, työsuhdeturva tai
vapaus suunnitella omaa elä-
TEAM tukee
kansanedustajaksi
pyrkiviä jäseniään
! Kaikki kansanedustajaksi
pyrkivät TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton jäsenet saavat liitolta 1 500 euron vaalituen
kuitteja vastaa. Tuki on tarkoitettu käytettäväksi vaalityöhön.
Tällä hetkellä on tiedossa, että ainakin viisi TEAMin jäsentä
kolmesta eri puolueesta on lähdössä ehdokkaaksi eduskuntavaaliin. Ehdokkaita ovat ainakin Emmi Mäkinen (sd.), Mirja
Suhonen (sd.), Seppo Hiironen (vas.), Hannu Järvinen
(sd.) ja Marko Kulpakko (perus.).
TEAM on aiemmissakin
vaaleissa (sekä kunnallis- että
eduskuntavaalit) antanut vastaavanlaista tukea jäsenilleen.
Lisätietoja vaalituesta voit
tiedustella Sari Kettuselta joko
sähköpostitse osoitteesta sari.
kettunen@teamliitto.fi tai puhelimitse numerosta 09 7739
7313.
JÄSENMAKSU
KAMPANJA
!
EDUSKUNTAVAALIT
mää, se ei ole oikein. Kysymys on ihmisten kunnioittamisesta.
Liiketoiminnan ytimessä
on pyrkimys menestykseen.
Työsuhdeturva on työntekijöiden turva mielivaltaa vastaan,
ei este liiketoiminnalle. Vakiduuni on taloudellisesti kannattavaa työnantajille, työntekijöille ja koko yhteiskunnalle.
Nollatuntisopimukset koskevat koko ajan yhä useampia työntekijöitä Suomen työmarkkinoilla. Mikään toimiala
tai ammattiryhmä ei ole turvassa. Siksi on syytä toimia nyt.
Osallistu
kansalaisaloitteeseen
Ensimmäinen askel on valmistella kansalaisaloite nollatuntisopimusten kieltämi-
seksi lailla ja kerätä vähintään
50 000 allekirjoitusta kansalaisaloitteeseen. Operaatio Vakiduunissa ihmiset käyttävät
demokraattisen yhteiskunnan
perusoikeuksia ilmaistakseen
yhteisen tahtonsa.
Nollatuntisopimukset ovat
pätkätyön yksi
ilmenemismuoto.
Ne kyseenalaistavat vakiduunin
perusajatuksen.
Kampanjointi vakiduunin
puolesta on käytännön tekemistä ja osallistumista.
Osallistujat voivat kerätä allekirjoituksia kansalaisaloitteeseen tai osallistua vaikkapa paikallisiin ja valtakunnallisiin mielenilmauksiin. Erityisen tärkeää on äänestää eduskuntavaaleissa sellaisa ehdok-
Kaikilla osastoilla
sama jäsenmaksu
kaita, jotka toimivat vakiduunin puolesta. Asian puolesta kannttaa ottaa kantaa myös
perinteisessä tai sosiaalisessa
mediassa.
Operaatio Vakiduuni on ihmisten kampanja. Siksi ammattiliittojen ja -osastojen,
järjestöjen ja yhteisöjen jotka tuntevat kampanjan tavoitteet omikseen, toivotaan luovan edellytyksiä kampanjan
onnistumiselle.
Lähde: Kampanjasivut
VERKKOVINKKI
Lisätietoja osoitteesta operaatiovakiduuni.fi. Facebookista osoitteesta www.facebook.com/vakiduuni. Operaatio löytyy myös
twitteristä tunnisteella @vakiduuni sekä Youtubesta. Kansalaisaloitteen vakiduunin puolesta voit allekirjoitta osoitteessa
www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1065.
Vuonna 2015 kaikilla ammattiosastoilla on saman suuruinen jäsenmaksu. Jäsenmaksun suuruus on yksi prosentti
työnantajan maksamasta ennakonpidätyksen alaisesta tulosta tai työttömyyskassan
maksamasta etuudesta. Työttömyyskassan jäsenmaksu 0,5
prosenttia, joten kokonaisjäsenmaksu on 1,5 prosenttia
edellä mainituista tuloista.
Jos olet Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen (7001),
Keuruun Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen (7060) tai Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen
(7031) jäsen, kannattaa tarkistaa vuoden ensimmäisestä palkkalaskelmasta, että jäsenmaksun suuruus on laskettu oikein.
Löydät jäsenmaksulaskurin TEAMin jäsensivuilta osoitteesta www.teamliitto.fi/jasensivut/jasenyys/jasenmaksulaskuri-2015/.
22
Ammattiosastot // Tapahtumat
TULEVIA TAPAHTUMIA
ETELÄ-SAVO
Mikkelin Kirjatyöntekijäin Yhdistys,
7020
! Eloset-kerhon seuraava kokous pidetään 2.2. klo 13.00.
Osaston toimistolla.
Kerhon talven virkistyspäivä
on 17.2. Lisätietoa Eeva Huhtiselta nro 0500 187 570. Kevään kylpylämatka tehdään Pärnuun Tervikseen 3.–9.5. Hinta jäseniltä
alustavasti 350 €. Pikaiset ilmoittautumiset matkalle Pertti Gyntherille tekstiviestillä nro 044 334
4717 tai email pertti.gynther@
gmail.com.
Savonlinnan
Kirjatyöntekijät ry,
7027
! Osasto on varannut paikkoja Baltic Queenin 22 h -risteilylle Tallinnaan ke 4.3., sisältäen
bussikuljetukset. Sitovat ilmoittautumiset 30.1. mennessä, 050
570 3720.
HÄME
Lahden Kirjatyöntekijäin
Yhdistys,
7016
tautumisjärjestyksessä. Jäsenille hinta 15 € ja kaverille 30 €, mikäli paikkoja jää. Sitovat ilmoittautumiset 1.2. mennessä Pirjolle 040 829 6793 (klo 16 jälkeen).
Kurssin maksu osaston tilille Tampereen TeVa ry, FI03 5730
0820 5639 36 viite: 84738 tai tasarahalla paikan päällä. Katso lisää kotisivuilta tampereenteva.
teamliitto.net.
POHJOIS-SAVO
Iisalmen vaatetustyöntekijät ry,
553
! Osaston jäsenille 2 ilmaista käyntikertaa uimahallille helmi–maaliskuulla. Näytä jäsenkortti kassalla ja jos oikeutettu alennukseen esim. eläke, työtön, opiskelija, näytä ko. kortti. Lisätietoja Anjalta puh. 040
861 7823.
UUSIMAA
Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys,
7001
KESKI-SUOMI
! Iltapäiväkerho kokoontuu Kirjan kerhohuoneessa parillisen
viikon tiistaina klo 13–15. Ti 3.2.
Kerhopäivä.
! Helsingin painajakerho järjestää kylpylämatkan Tallinnaan
7.–8.3. Kohteena on Tallink Spa
& Conference -hotelli. Matkaan
lähdemme Länsisatamasta lauantaiaamuna 10.30 ja paluumatkalle suuntaamme 13.30 Reisisadamasta. Matkan hinta on kerholaisille 60 €, aveceille 100 €.
Mukaan matkalle ovat tervetulleita kaikki HKY:n ammattikerholaiset. Sitovat ilmoittautumiset
2.2. mennessä pave.virtanen@
suomi24.fi tai 050 526 6798 (kello 16.00 jälkeen). Maksu Helsingin painajakerhon tilille (FI04
1011 3000 2165 63).
Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistys,
7008
Helsingin Teva,
501
! Eläkekerho Mittelin kevätkokous 5.2. alkaen klo 14.00 toimistolla. Kevätkokousasiat. Toiminnantarkastajat klo 13.00. Tervetuloa. Kahvitarjoilu.
Lahden Lasityöntekijäin
ammattiosasto,
406
! TEAMin talvipäivät järjestetään 7.–8.3. Vuokatin Katinkullassa Sotkamossa. Osasto tukee
lähtijöitä seuraavasti: Kuljetuksen halvimman kulkuneuvon mukaan sekä maksamalla osallistumismaksun.
! Eläkeläiskerho Fraktuuran
kevätkausi alkaa 9.2. klo 14.00
osoitteessa Järjestöjen talo, Kalevankatu 4, 2. kerros, Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen
toimistossa. Kevätkauden muut
kokouspäivät ovat 23.2., 9.3.,
23.3., 13.4., 27.4., 11.5. ja 25.5.
PIRKANMAA
Tampereen TeVa ry,
529
! Raakasuklaakurssi suklaannälkäisille herkkusuille ystävänpäivänä 14.2. klo 14 alkaen Central Office Finland Oy:n tiloissa,
Hämeenkatu 14 C 25 / Koskikatu 7 A, 33100 Tampere. Paikkoja on 30 ja ne täytetään ilmoit-
! Osaston helmikuun hallituksen kokous pidetään keskiviikkona 11.2. klo 17.00 HTY:n talossa
Paasivuorenkatu 5, Hakaniemi.
Ala-aulan ilmoitustaululla on tieto kokoustilan paikasta. Tiedustelut puheenjohtaja Arja Klubb
p. 040 752 3805 tai arja.klubb@
hotmail.com.
! Kulttuurimatkalle Riikaan
14.–17.5. ennakkoon ilmoittautuneet maksavat sitovan 60 €
ennakkomaksun 11.2. mennessä osaston tilille FI38 5541 2820
0005 87 viite 5050. Loppuosa
maksetaan viimeistään 2.4. mennessä. Tiedustelut Tuula Saastamoinen 040 524 7606 tai [email protected].
Intiim nro 1
I
21.1.2015
Teatteriharrastus vei
mennessään
Eija Uusivirta on viihtynyt näyttämöllä jo 17 vuoden ajan. Ay-aktiivi
löytää näytelmän tekemisestä paljon
yhteistä ammattiyhdistystoiminnan
kanssa.
SIRPA TASKINEN
Pietarsaaren Näyttämön
ilmaisutaidon kurssi vuonna 1997 oli lähtölaukaus Eija
Uusivirran teatteriharrastukselle. Kurssin kautta hän
pääsi mukaan ensimmäiseen näytelmäänsä harrastajateatterin riveissä. Näytelmä oli Rosvo Roope, ja hänellä oli siinä kolme roolia:
hovinainen, kapakan huono nainen ja kapteeni Sven
Flick.
– Oli kyllä monipuolinen
aloitus. Sen jälkeen en ole
miestä näytellytkään, Uusivirta muistelee nauraen.
Suurimpana syynä hänen
teatteri-innostukselleen oli
halu näytellä hahmoa, joka
poikkeaisi täydellisesti hänen omasta julkikuvastaan.
Hän tuumi, että näyttämöllä myös alati iloisena ja hersyvänä pidetty ihminen saisi
olla jotain aivan muuta.
!
Lempirooli oli
monitahoinen
Matkan varrella Uusivirran
tavoite on myös täyttynyt,
sillä 17 vuoteen mahtuu väistämättä monenlaisia rooleja
ja monissa näytelmissä rooleja on vieläpä useita. Paras
niistä oli miss Smythen roo-
OPISTOKURSSIT
RISKIEN HALLINTA
TYÖSSÄ:
TYÖSUOJELUN
TÄYDENNYSKURSSI
9.–11.3., Kiljavan opisto
Kohderyhmä
Työsuojelun perus- ja jatkokurssin käyneille työsuojeluedustajille.
Tavoite
Tavoitteena on oppia ennakoivan työturvallisuustyön keskeiset tekijät ja riskien hallintamenetelmien käyttäminen.
Kurssilainen oppii hyödyntämään riskien arviointia työn
Tätä
minä teen
li näytelmässä Vuoroin vieraissa vieraat
vuoroissa. Siivapaa-ajallani
nä hän sai paneutua hulluuden olemukseen.
– Se oli todella mielenkiintoista, hän sanoo.
Näyttämön satavuotisen
taipaleen kunniaksi vuonna
2002 teatterissa tehtiin tavallisesta poiketen kesäteatteria. Näytelmäksi valittiin
Tukkijoella, mikä jäi Uusivirran mieleen siitä, että näytelmässä pääsi laulamaan.
Näytelmiä esitetään vanhalla Palokunnan talolla tai
vaihtoehtoisesti perinteikkäällä työväentalolla.
– Pietarsaaren Näyttämö
”Luonteeni on
on alun perin ollut työväensellainen, että
teatteri ja on Suomen vanhimpia. On ollut siinäkin
aina pitää olla
mielessä ihan mukava näyjokin esittävä
tellä, hän kertoo.
Yhdessä syntyy
hyvä juttu
Näyttämön ulkopuolella Uusivirta työskentelee koneenhoitajana ja jälkikäsittelijänä polkupyörän osia ja lamppuja valmistavalla Herrmansilla.
Vuoden taitteessa hän jätti pääluottamusmiehen pes-
turvallisessa tekemisessä sekä
työn suunnitteluvaiheessa. Kurssin sisältö pohjautuu myös käytännön turvallisuusajatteluun ja
siitä oppimiseen.
Kurssille ilmoittautuminen
6.2. mennessä.
OSAAMISEN
KEHITTÄMINEN:
LUOTTAMUSMIESTEN
TÄYDENNYSKURSSI
2.–3.3., Kiljavan opisto
Kohderyhmä
Kurssi on tarkoitettu työpaikkojen luottamusmiehille, jotka
juttu, jotta
sitten arkielämä
taas maistuu.”
ovat saaneet tehtävänsä hoitamiseen peruskoulutuksen.
Tavoite
Tavoitteena on edistää suunnitelmallista henkilöstön ammattipätevyyden kehittymistä ja koulutusta yhteistoiminnassa työnantajan kanssa.
Kurssille ilmoittautuminen
30.1. mennessä.
TOIMIVAT JA
TERVEELLISET
TYÖAJAT
2.–4.3., Kiljavan opisto
Kohderyhmä
Kurssi on tarkoitettu työsuoje-
Intiim nro 1
I
Ammattiosastot // Tapahtumat
21.1.2015
23
SIRPA TASKINEN
LUOTTAMUSMIESTEN
PERUSKURSSI
16.–8.3., 1. jakso 3
päivää ja 2.jakso 20.–
21.4. (uusi kurssimuoto)
16.–20.3.
Kohderyhmä
Luottamusmiehet, varaluottamusmiehet ja ammattiosastojen
puheenjohtajat (kemianaloilla
tietyin edellytyksin, lisätieto osoitteesta www.teamliitto.fi/jäsensivut/koulutus) sekä työsuojeluedustajat.
Tavoite
Kurssin tavoitteena on luottamusmiesten perustietojen ja
-taitojen oppiminen sekä luottamusmiehen tehtäväkokonaisuuden ymmärtäminen ja oikeuksien tiedostaminen, joka auttaa
selviytymistä työpaikalla ongelmatilanteissa.
Kurssille ilmoittautuminen
13.2. mennessä.
TYÖSUOJELUN
PERUSKURSSI
16.3.- 20.3. Kiljava
(kemianalat ja viestintäala)
Kohderyhmä
Työsuojelutehtävissä toimivat
työsuojeluedustajat.
Tavoite
Selvittää työsuojelun perustiedot, niiden merkitys ja työsuojelutoiminnan organisaatiot sekä
opettaa näihin liittyviä tietoja ja
taitoja työsuojelutoiminnassa.
Kurssille ilmoittautuminen
13.2. mennessä.
VIIKONLOPPUKURSSIT
YT–
MENETTELYKURSSI
14.–15.3., Liiton
toimisto, Helsinki
OLLAKO VAI EIKÖ OLLA. Eija Uusivirta viihtyy näyttämöllä, mutta näytellä voi myös näyttämön
ulkopuolella. Työpaikan toimistohuoneessa hän virittäytyy vaivattoman oloisesti tuntemaan
suurta tuskaa.
tin 14 vuoden rupeaman jälkeen, mutta toimii yhä osaston luottamusmiehenä ja on
myös ammattiosaston puheenjohtaja.
Kokemuksesta Uusivirta tietää, että näytelmän tekemisessä ja ay-toiminnassa
on samoja piirteitä.
– Tehdään yhdessä ja sitten syntyy se hyvä juttu, hän
kiteyttää toiminnan yhtäläisyydet.
Teatteriharrastusta hän
luonnehtii ajoittain raskaaksikin, mutta viimekädessä
hyvin antoisaksi. Harjoitus-
ten aikana ryhmä hitsautuu
yhteen ja sitoutuu näytelmään. Yhteistä on myös se,
että kaikki tekevät aina parhaansa.
Ensi-illassa tunnelma tiivistyy: kukin näyttelijä potee ramppikuumetta tavallaan. Illan jälkeen olo on tyhjä ja silloin Uusivirta haluaa
yleensä olla yksin.
”Näyttelemättä
en pärjäisi”
Tänä vuonna Pietarsaaren
Näyttämö aikoo kolmatta
kertaa esittää kesäteatteria.
luedustajille, luottamusmiehille ja yritysten henkilöstöasioista vastaaville sekä muillekin työaikojen kehittämisestä kiinnostuneille.
Tavoite
Kurssin keskeinen teema on työaikojen kuormittavuus ja jaksaminen vuorotyössä sekä uusien työaikajärjestelmien kehittäminen terveysnäkökulmaa käyttäen.
Tavoitteena on kehittää työpaikoille toimivia ja terveellisiä
työaikamalleja. Terve ja tuottava työyhteisö heijastuu positiivisesti henkilöstön hyvinvointiin,
sitoutumiseen ja työsuorituksiin. Kurssi antaa valmiudet ke-
Näytelmää ei tosin ole vielä
päätetty.
Uusivirran unelmarooli olisi jokin syvälle menevä
ja hieman ironinenkin. Pääroolin näytteleminen hänellä on vielä kokematta, joten
sellainenkin häntä kiinnostaisi. Tärkeintä on kuitenkin
pysyä näyttämöllä.
– Olen pitänyt joitakin välivuosia, mutta en varmaan
pärjäisi pidempään ilman
näyttelemistä. Luonteeni on
sellainen, että aina pitää olla
jokin esittävä juttu, jotta sitten arkielämä taas maistuu.
hittää työpaikan työaikamalleja
sekä ihmiselle että tuotannolle
sopivaksi ja antaa samalla hyvät
eväät jaksamiseen vuorotyössä.
Kurssille ilmoittautuminen
30.1. mennessä.
TYÖSUOJELUKOULUTTAJAKURSSI
16.–20.3., 1.jakso,
Kiljava
20.–24.4., 2.jakso,
Kiljava
Kohderyhmä
Kurssi on tarkoitettu työpaikkojen työsuojeluedustajille ja luottamushenkilöille.
Tavoite
Antaa valmiuksia työpaikalla ja
järjestöissä tarvittavan työsuojelu- ja järjestökoulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Kurssilla tutustutaan oppimiskäsityksiin, kouluttajan rooliin ja koulutushetken rakenteen jäsentelyyn. Harjoitukset tukevat kurssilaisten esiintymisvalmiuksia ja
lisäävät esiintymisvarmuutta.
Kurssi jakaantuu kahteen jaksoon, joiden välillä kurssilaiset tekevät itsenäisen, ohjatun välitehtävän. Opetus ja käytännön harjoitukset sekä välitehtävä valmistellaan erilaisista teemoista opiskelijan tarpeet huomioiden.
Kurssille ilmoittautuminen
13.2. mennessä.
Kohderyhmä
Luottamushenkilöt ja muut ytneuvotteluihin osallistuvat jäsenet.
Tavoite
Perehtyä yt–lain neuvottelusäännöksiin, jotka koskevat irtisanomistilanteita ja muita muutostilanteita yrityksessä. Käsitellään
alan oikeuskäytäntöä ja kurssilaisten omia ongelmatilanteita.
Kurssille ilmoittautuminen
27.2. mennessä.
TYÖELÄMÄN
TIETOTEKNIIKKA
-PERUSKURSSI
14.–15.3., TSL:n
koulutustilat, Helsinki
Kohderyhmä
Kaikki jäsenet.
Tavoite
Oppia hyödyntämään omassa
työssä yleisimpiä työvälineohjelmia ja tiedonhankintaa Internetistä. Kurssin ohjelmat ovat
Word-tekstinkäsittely, Excel-taulukkolaskenta ja Internet-selain.
Kurssin jälkeen pystyt tekemään
tyylikkäitä tekstiasiakirjoja, hyödyntämään Excelin peruslaskukaavoja ja käyttämään internetin
palveluita turvallisesti. Kurssiin
kuuluu runsaasti harjoituksia.
Kurssille ilmoittautuminen
27.2. mennessä.
KURSER
GRUNDKURS FÖR
FÖRTROENDEMÄN
23.–27.3., Allmän
kurs (Vasa)
Målgrupp
Svensktalande förtroendemän,
viceförtroendemän och ordföranden i fackavdelningarna. Kursen är lämplig även för andra
fackligt aktiva som är intresserade av fackets roll i arbetslivet
och samhället.
Syfte
Kursen hjälper till att man får en
klar bild om vad syftet med fackföreningsrörelsen är, vad förtroendemannaorganisationen
står för och vilka rättigheter och
förpliktelser förtroendemannen
har. Deltagarna lär sig också färdigheter i att klara av praktiska
intressebevakningsuppgifter på
arbetsplatsen.
Ansökningstiden går 20.2.
GRUNDKURS I
ARBETARSKYDD
23.–27.3., Allmän
kurs (Vasa)
Målgrupp
Svensktalande arbetarskyddsfullmäktige eller arbetarskyddsombud.
Syfte
Kursen lär begrepp beträffande arbetarskyddet, att förstå arbetarskyddets betydelse för arbetsplatsen och arbetstagarna
samt att få grundläggande kunskaper i arbetarskyddsverksamheten.
Ansökningstiden går 20.2.
24
Ammattiosastot // Tapahtumat
HYVINVOINTILOMAT
HUOM! Kaikista lomapaikoista saat lisätietoja liiton toimistosta Annika Maunulalta puh.
09 7739 7207.
TEAM ja Hyvinvointilomat ry
järjestävät teemallisia viiden
vuorokauden mittaisia lomaviikkoja. Kaikki viikot sisältävät täysihoidon.
4.–9.5. PUHTIA
ARKEEN –
LOMAVIIKKO
TYÖTTÖMILLE
JÄSENILLE
LOMAKESKUS
HUHMARISSA
Vesijumppaa, pihapelejä, luentoja hyvinvoinnista, nuotioretki, tietovisailua, leikkimielisiä kilpailuja yms. Kylpylässä voi viihtyä tiistaista sunnuntaihin. Lapsille on varattu
omaa ohjelmaa.
Hakemukset liiton toimistoon 2.2.2015 mennessä.
Liitto maksaa työttömien jäsentensä omavastuuosuuden. Mukana tulevan puolison osuus on 50 € ja lapset alle
16 vuotta veloituksetta. Jäsen
vastaa loman matkakuluista.
13.–18.7.
LIIKUNTAVIIKKO,
LAPSIPERHEIDEN
LOMAVIIKKO
KISAKESKUKSESSA
Sporttiloma perheille Kisakeskuksessa, Fiskarsissa. Ohjelmassa on mm. melontaa, uintia sekä virkistystoimintaa aikuisille ja lapsille, yhdessä ja
erikseen.
Hakemukset liiton toimistoon 1.4.2015 mennessä.
Lomatuki
Liitto maksaa liikuntaviikon
omavastuuosuuden jäseneltä
(100 €). Mukaan tulevan puolison osuus on 100 € ja lapset alle 16 vuotta veloituksetta. Lomaviikko sisältää täysihoidon. Jäsen vastaa matkakuluista.
Hakemukset
Haku Hyvinvointilomat ry:n lomatukihakemuksella. Hakemuksen voi tulostaa liiton tai
Hyvinvointilomien kotisivuilta, tai tilata liiton puhelinvaihteesta numerosta 09 773 971.
Hakemukset lähetetään
osoitteeseen: TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry,
PL 324, 00531 Helsinki. Hyvinvointilomat ry tekee valinnat hyväksytyistä ja lähettää
hyväksytyille hakijoille päätökset.
HUOM! Liiton tuetuille lomille ei voi hakea Hyvinvointilomien sähköisen haun kautta!
TYÖTTÖMYYSKASSA
Ennakonpidätys/
verokortit v.2015
Työttömyyskassa saa kaikista
jäsenistään vuosittain 1. helmikuuta voimaan tulevat verotiedot veroviranomaisilta, joten
ko. verokorttia sinun ei tarvitse
toimittaa työttömyyskassalle.
HUOM! Hakiessasi veroviranomaisilta muutosverokortin
vuodelle 2015, tulee se toimittaa alkuperäisenä työttömyyskassalle.
Peruspäivärahaan
ja lapsikorotuksiin
korotuksia
1.1.2015 lukien
Peruspäiväraha, 32,80 euroa/
päivä
Lapsikorotukset:
yhdestä lapsesta, 5,29 euroa/päivä
kahdesta lapsesta, 7,77 euroa/päivä
kolmesta tai useammasta
lapsesta, 10,02 euroa/päivä
Muistettavaa
vuodenvaihteessa
Muistathan säilyttää ainakin
vuoden 2014 viimeisimmän
maksuilmoituksen, voit tarvita
sitä asioidessasi viranomaisten
kanssa sekä verotuksen tarkistamista varten.
Jos teillä on maatalous-,
metsätalous-, ammatinharjoitus- tai yritystoimintaa, ilmoittakaa tulon määrä viimeksi vahvistetun verotuksen (verovuosi 2013) verotuspäätöksellä. Lähettäkää kassalle kopio
verotuspäätöksestä selvitysosineen, jos ette ole sitä vielä toimittanut.
Lähettäkää verotuspäätös
LOMAOSAKEVIIKOT
Hakemukset
Hakemukset lomaosakeviikoille on toimitettava liiton toimistoon 20.3. mennessä. Hinta 330 €/viikko,
paitsi Katinkulta 600 €/viikko. Katinkultaan kuuluu seuraavat harrasteet: kylpylä 14
krt, sulkapallo 7 x 1 tunti ja
golf (kolmen henkilön pelioikeus).
Lomaosakeviikkoja haetaan lomamökkihakemuksella. Hakemuksen voi täyttää ja lähettää sähköisesti liiton jäsensivuilta tai tilata liiton puhelinvaihteesta numerosta 09 773 971. Hakemukset lähetetään osoitteeseen:
TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, PL 324, 00531
Helsinki.
Intiim nro 1
myös siinä tapauksessa, että
tuloa ei ole ollut.
Jos saatte jotain päivärahan
tasoon vaikuttavaa sosiaalietuutta (esim. eläkettä, kotihoidon tukea), jonka määrä muuttuu vuoden vaihtuessa, lähettäkää kassalle päätös uudesta etuuden määrästä vuoden
2015 ensimmäisen päivärahahakemuksenne liitteenä.
Työttömyysturvan
väärinkäytösepäilyt
Työttömyysturvaa maksetaan
työttömän työnhakijan toimeentulon turvaamiseksi ja
työttömyydestä aiheutuvien taloudellisten menetysten korvaamiseksi tai lieventämiseksi. Jos päivärahaa kuitenkin
haetaan ja jätetään ilmoittamatta saatu tulo mahdollisesta työnteosta, sosiaalietuudesta, yritystoiminnasta tai muusta (esim. taloudellinen etuus->
jaksotettava etuus), niin hakija
syyllistyy työttömyysetuuden
väärinkäytökseen.
Työttömyyskassaan tulee
jonkin verran ilmoituksia väärinkäytösepäilyistä, kaikki ilmoitukset käsitellään ja tutkitaan. Suurin osa väärinkäytöksistä tulee ilmi kuitenkin kassan omissa tarkastuksissa ja
hakemusten käsittelyn yhteydessä.
Kassat ilmoittavat kaikki tahalliset väärinkäytökset poliisille. Tämän vuoksi onkin tärkeää täyttää hakemus huolellisesti ja muistaa ilmoittaa työttömyystilanteessa mahdollisesti
tapahtuneet muutokset.
Työttömiltä edellytetään
huolellisuutta ja heillä on velvollisuus itse selvittää työttömyysetuuden saamiseen liittyviä rajoituksia.
A-KASSA
Förskottsinnehållning/
skattekort år 2015
Arbetslöshetskassan får årligen av skattemyndigheterna meddelande om de beskattningsbestämmelser som gäller
för kassans medlemmar f.o.m.
den 1 februari,och det är alltså
inte nödvändigt att skicka skattekortet till a-kassan.
OBS! Ansöker du hos skatteverket om ändrat skattekort
för 2015, ska du skicka det i
original till a-kassan.
Förhöjd
grunddagpenning
och barnförhöjning
f.o.m. 1.1.2015
Grunddagpenning, 32,80 euro per dag
Barnförhöjning
ett barn, 5,29 euro per dag
två barn, 7,77 euro per dag
tre eller flera barn, 10,02 euro per dag
Att komma ihåg
vid årsskiftet
Du kommer väl ihåg att spara åtminstone det sista betalningsmeddelandet för år
2014 – du kan behöva det i dina kontakter med myndigheterna och för kontroll av beskattningen.
Om du har lantbruks-,
skogsbruks-, yrkesutövningseller företagsverksamhet, ska
du uppge din inkomst så som
den fastställdes i det senaste beskattningsbeslutet (skatteåret 2013). Skicka kassan en
kopia av beskattningsbeslutet
och redovisningsdelen om du
inte redan gjort det.
Skicka beskattningsbeslu-
Viikko
nro
Kunta ja kylä tai
lomakeskus
Kiinteistöyhtiö
Vuodepaikkoja
20
Kittilä, Levi
Kirakka A
6
21
Kittilä, Levi
Kirakka A & C
6&5
22
Kittilä, Levi
Kirakka A & C
6&5
23
Kittilä, Levi
Kirakka A
6
25
Kolari, Ylläs
Siepakka
4
25
Kalajoki
Rantabeach
6
26
Kalajoki
Rantabeach
6
26
Kolari, Ylläs
Siepakka
4
26
Tampere, Lapinniemi
Lapinniemen Kylpylä
4
26
Saimaa
Anttilankaari 10
6
27
Tampere, Lapinniemi
Lapinniemen Kylpylä
4
27
Kolari, Ylläs
Siepakka
4
27
Kalajoki
Rantabeach
6
27
Saimaa
Anttilankaari 10
6
28
Kalajoki
Rantabeach
6
28
Saimaa
Anttilankaari 10
6
29
Kuusamo, Ruka
Rukan Lomakylä 1
6
30
Kuusamo, Ruka
Rukan Lomakylä 1
6
32
Vierumäki
Loma-aika mökit
6
32
Kivijärvi
Hannunkiven lomakylä
6
33
Vierumäki
Loma-aika mökit
6
31
Vuokatti
Katinkulta
4
I
21.1.2015
tet även om du inte fått någon
inkomst.
Får du någon social förmån som eventuellt inverkar
på dagpenningens storlek (t.ex.
hemvårdsstöd) och vars storlek ändras vid årsskiftet, ska du
bifoga beslutet om det nya förmånsbeloppet när du skickar
kassan din första ansökan om
dagpenning år 2015.
Misstanke om
missbruk av skyddet
Utkomstskydd för arbetslösa
betalas för att trygga arbetslösa arbetssökandes utkomst
och för att ersätta eller mildra ekonomiska förluster som
beror på arbetslöshet. Men
den som ansöker om dagpenning och inte uppger inkomst
av eventuellt arbete, socialförmån, företagsverksamhet eller
liknande (t.ex. ekonomisk förmån >periodiserad förmån),
gör sig skyldig till missbruk av
arbetslöshetsförmån.
Arbetslöshetskassan får en
del anmälningar om missbruk,
alla behandlas och undersöks. De flesta fallen av missbruk kommer dock fram vid
kassans egna kontroller och
vid behandlingen av ansökningarna.
A-kassorna meddelar polisen om alla fall av avsiktligt missbruk av förmåner. Det
är därför viktigt att vara noga vid ifyllningen av ansökan
och komma ihåg att meddela om eventuella förändringar i arbetslöshetssituationen.
Av de arbetslösa förväntas noggrannhet och de är skyldiga
att själva utreda de begränsningar som gäller ifråga om
mottagande av arbetslöshetsförmån.
LIITON MÖKIT
Hakuaika
Kesäajan viikot 22–34 (25.5.–
23.8.) on varattu jäsenten viikonpituisia lomia varten. Lomaviikko on maanantaista sunnuntaihin, paitsi Ruka-Ihtinki lauantaista lauantaihin. Ängesholmin ja
Mäntyniemen lomamökkejä haetaan liiton lomamökkihakemuksella. (Ruka-Ihtingin kesäajan varaukset puhelimitse tai sähköpostilla).
Hakemuksen voi täyttää ja lähettää osoitteessa www.teamliitto.fi. Hakemukset lähetetään
liiton toimistoon osoitteella:
TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, PL 324, 00531 Helsinki.
Hakuaika päättyy 31.3.
Hakemuksen käsittely
Etusijalla ovat ne hakijat, jotka
eivät ole aiemmin olleet liiton lomapaikoissa tai lomaviikoilla.
Päätös hakemuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä lähetetään postitse viikolla 16.
26
Oman edun valvonta
TYÖELÄMÄ
Silpputyö on vakiintunut osaksi työelämää
TIINA TENKANEN
Yli puoli miljoonaa suomalaista palkansaajaa on joko määräaikaisessa tai osaaikaisessa työsuhteessa – osa vastoin
tahtoaan.
UP/TIINA TENKANEN
Suomen 2,4 miljoonasta
työllisestä 65,5 prosenttia työskentelee kokoaikaisessa vakituisessa työsuhteessa. Tieto
käy ilmi Tilastokeskuksen syksyllä julkaisemasta selvityksestä. Vastaavasti runsas kolmannes työskentelee niin sanotuissa epätavallisissa työsuhteissa.
– Muun kuin vakituisen ja kokoaikaisen työn teettäminen olisi tehtävä työnantajalle kalliimmaksi, ehdottaa Helsingin yliopiston tutkija Anu Suoranta.
– Eihän ole mitenkään tavatonta, että esimerkiksi yötyöstä
maksetaan korvausta. Niin sanotun silpputyön teettämisestä
pitäisi samalla tavalla maksaa
olosuhdelisää, hän kaavailee.
Silpputyön rajoittaminen
hinnoittelemalla se uudelleen
on Suorannan mukaan tärkeää,
!
sillä epätyypillisen työn kerrannaisvaikutukset maksavat yhteiskunnalle. Monet pätkä- ja
osa-aikatyötä tekevistä joutuvat turvautumaan joko asumistai toimeentulotukeen tai molempiin.
– On todettava, että työ ei aina ole parasta sosiaaliturvaa,
ainakaan, jos sattuu tekemään
osa-aikatyötä. Pienet ansiot
johtavat myös pieneen eläkkeeseen, Suoranta muistuttaa.
Ohi kolmikantasopimuksen
Pätkä- ja osa-aikatyötä tekevät
tyypillisesti naiset, juuri työmarkkinoille saapuneet sekä
vakituisesta työstä pudonneet.
Vuoden 2011 hallitusohjelmassa on kirjaus pätkätyötä tekevien ja itsensä työllistävien aseman parantamisesta. Työryhmien työskentelyn ja raport-
:)
MAAN MATONEN
Pastori ja kylillä viinaan meneväksi tiedetty mies olivat hyviä
kalakavereita ja kalastivat joka
päivä pyhiä lukuun ottamatta.
Pastori oli murheissaan
miehen huonoista elämäntavoista ja hän esitti, että he tekisivät kokeen, joka todistaisi
viinan vaaralliseksi terveydelle.
Tovin pohdittuaan humalanhuuruinen mies suostui ja pastori laittoi onkimadon lasilliseen vettä. Mato ei ollut vedestä millänsäkään vaan näytti selviävän koettelemuksesta
hengissä.
Seuraavaksi hengellinen
kaitsija lorautti lasiin marjamehua ja pudotti seuraavan
madon lasiin. Toinenkaan liero
ei kokenut kauheaa kohtaloa.
Lopulta sielun paimen upotti madon lasilliseen viinaa ja
katso, mato kuoli oitis.
– Katsohan, ystäväni, kuinka viina on kaiken herramme
luoman tuhoava, pastori huudahti.
– Teidän pyhyytenne, sopersi juoppo, minulle tämä näppärä koe kertoo vain yhden asian.
Jos mies juo kunnon viinaa eikä litki vesiä tai mehuja, madot
eivät häntä kiusaa.
kokoaikaisen työnteon muodossa ja siihen liittyvissä sosiaaliturvaoikeuksissa. Se on ollut menneisyydessä ihan järkevä ratkaisu, mutta 1990-luvun
laman jälkeen tilanne on muuttunut, Suoranta toteaa.
Hän kehottaa ay-liikettä linjaamaan selvästi, keiden asiaa
se ajaa.
Avoin keskustelu opettaa
HEIKOMPIEN ASIALLA. Anu Suoranta haastaa palkansaajaliikkeen
terävöittämään työmarkkinoiden heikoimpien edunvalvontaa.
tien jälkeen yhtään lakiesitystä
ei ole tehty.
– Minusta on istuvan työministerin asia viedä lakialoitetta eteenpäin, riippumatta siitä,
saako kolmikanta sopua aikaiseksi, Suoranta sanoo.
Heikoimpien edut
asialistalle
Puolueilla ja palkansaajaliikkeellä on paljon parannettavaa
muuten kuin vakituisesti työtä tekevien aseman parantamisessa.
Suoranta perää palkansaajaliikkeeltä tekoja.
– Jonkun pitää olla aloitteellinen. Minusta ay-liikkeen pitäisi ajaa vahvasti työmarkkinoiden heikoimpien etuja.
Suorannan mukaan suomalainen työmarkkina- ja sosiaaliturvajärjestelmä on rakennettu vakituisten työsuhteiden varaan. Tästä johtuu, että toisella
tavalla työtä tekevien työmarkkina-asema on heikompi.
– Palkansaajajärjestöt ovat
edelleen ”kiinni” vakituisen ja
Uutta, silpputyötä tekevien asiaa ajavaa järjestöä Suoranta ei
näe ratkaisuksi.
– Mielestäni uudelle järjestölle ei ole tilaa nykyisellä ay-kentällä. Jos palkansaajaliike terävöittää osaamistaan ja vallankäyttöään, se on tehokkaampaa.
Suoranta uskoo, että liitoissa
on mahdollisuuksia ajaa silpputyöläisten asiaa, jos ne vain
syventäisivät tietojaan ja osaamistaan asiantuntijoiden avulla. Hän rohkaisee järjestöjä
avoimeen keskusteluun kansalaisyhteiskunnan kanssa.
– Kansalaisyhteiskunnan
yhteisöt ovat valtava ideapankki. Avoimella keskustelulla löytyvät kipukohdat ja ratkaisut.
TÄTÄ ON TUTKITTU
Elinikä pitenee lenkkipolulla
Riittämätön fyysinen aktiivisuus on kasvava terveysongelma kaikkialla maailmassa.
Liikunta keski-iässä kannattaa, sillä se vaikuttaa toimintakykyyn ja elämänlaatuun vielä ikääntyessäkin.
Säännöllinen liikunta lisää
myös elinpäiviä, kertoo Salla
Savelan Oulun yliopistolle tekemä väitöskirjatutkimus.
Savelan tutkimuksessa selvitettiin keski-iässä harrastetun liikunnan yhteyksiä ikääntyneiden ihmisten elämänlaatuun ja kuolleisuuteen. Hän
tutki muun muassa keski-iässä harrastetun liikunnan yhteyttä ns. hauraus-raihnausoireyhtymään. Oireyhtymällä
tarkoitetaan iäkkään ihmisen
tilaa, jossa tämä on altis useille sairauksille, toimintakyvyn
heikkenemiselle ja laitostumiselle.
Keski-iässään enemmän
liikkuneilla miehillä havaittiin
vanhalla iällä vähemmän hauraus-raihnaus-oireyhtymää
verrattuna vähän liikkuneisiin
miehiin. Vähiten keski-iässä
liikkuneiden riski oli jopa vii-
RODEO.FI
!
lähteenä, ei vain osana nykyhetken painonhallintaa.
Savelan mielestä elinvuosien lisääntymisen ohella on tärkeää, että ikääntyvä kokee terveytensä hyväksi ja että hän
pystyy nauttimaan elämästään.
Mika Peltonen
UP-Uutispalvelu
VVERKKOVINKKI
ERKKOVINKKI
sinkertainen verrattuna eniten liikkuneisiin.
Liikunta on
hyvinvoinnin lähde
Savelan tutkimuksessa seurattiin 34 vuoden ajan miehiä,
jotka oli jaettu matalan, keskitason ja korkean liikuntatason ryhmiin. Tulokset osoittavat, että liikunnallinen elämäntapa keski-iässä ennustaa
vanhalla iällä parempaa fyysistä toimintakykyä, joka on elämänlaadun tärkeä osa-alue.
Keski-iässään enemmän liikuntaa harrastaneet miehet
elivät tutkimuksen mukaan
merkittävästi liikkumattomia
pidempään. Liikunnan suojaava vaikutus oli riippumaton
esimerkiksi keski-iän painoindeksistä, kolesterolista, verensokerista ja tupakoinnista.
Savelan mukaan hänen tutkimuksensa tulokset vahvistavat käsitystä, että keski-iän liikuntaa tulisi arvostaa itsenäisenä myöhempien ikävuosien hyvinvoinnin ja elinpäivien
Lisätietoja liikunnan merkityksestä keski-iässä löydät UKK-instituutin sivuilta:
www.ukkinstituutti.fi/tietoa_
terveysliikunnasta/liikunnan_
vaikutukset/ikakaudet/
liikunta_ja_ian_tuomat_
muutokset, Duodecimin sivuilta:
duodecimlehti.fi/web/guest/
arkisto?p_p_id=Article_WAR_
DL6_Articleportlet&viewType=vi
ewArticle&tunnus=duo92160&_
dlehtihaku_view_article_
WAR_dlehtihaku_p_auth= ja
Terveystalon sivuilta: www.
terveystalo.com/fi/References/
ClubTerveys/Artikkelit/Liikuntaunohtuu-monelta-miehelta/
Intiim nro 1
I
Oman edun valvonta
21.1.2015
Pykäläpuntari
TIETOA TYÖEHDOISTA
Uusi yhdenvertaisuuslaki
voimaan vuoden 2015 alusta
U
kökulmasta tai naisvaltaisilla työpaikoilla
usi yhdenvertaisuuslaki on tullut
vastaavasti miesten näkökulmasta. Työnvoimaan 1.1.2015. Laki velvoittaa
antaja voi laatia myös erillisen yhdenverkaikkia työnantajia edistämään yhtaisuussuunnitelman. Jos yhdenvertaisuudenvertaisuutta, jotta ketään ei syrjittäisi
den edistämistoimenpiteet on sisällytetty
iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, ushenkilöstösuunnitelmaan, tasa-arvosuunkonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliitnitelmaan, työsuojelun toimintaohjelmaan
tisen toiminnan, ammattiyhdistystoimintai muuhun suunnitelmaan, edistämistoinan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammenpiteet on voitava yksilöidä siten, etmaisuuden, seksuaalisen suuntautumitä työnantaja kykenee tarvittaessa osoittasen tai muun henkilöön liittyvän syyn pemaan valvovalle viranomaiselle täyttäneenrusteella. Työnantajan, jonka palveluksessä laissa asetetut velvoitteet.
sa on säännöllisesti vähintään 30 henkiYhdenvertaisuuden tavoitteellinen edislöä, on laadittava suunnitelma tarvittavistäminen edellyttää asetettujen tavoitteita toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edisden toteutumisen säännöllistä seurantaa.
tämiseksi. Luottamusmiehellä ja työsuoTarvittaessa toimiin tulee tehdä olosuhjeluvaltuutetulla on oikeus pyynnöstä saateiden vaatimat muutokset. Muutostarda tietää, mihin toimiin työnantaja on ryhpeet on arvioitava suuntynyt yhdenvertaisuuden
nitelmien
laatimisen yhedistämiseksi työpaikalla.
”Yhdenvertaisuuden
teydessä ja asianomaista
Heillä on oikeus saada tietavoitteellinen edistä- suunnitelmaa mahdollitoja työnantajan toimenminen edellyttää asesesti koskevan aikataulun
piteistä suunnitelmaa laatettujen tavoitteiden
mukaisesti.
dittaessa, sitä toteutettaessa ja toimien vaikuttatoteutumisen säännölvuutta arvioitaessa.
UUDEN yhdenvertaisuuslistä seurantaa.”
Yhdenvertaisuussuunlain säätämisen yhteynitelma voidaan laatia jodessä on myös naisten ja
ko erillisenä suunnitelmana tai se voimiesten välisestä tasa-arvosta annettua ladaan sisällyttää muuhun työpaikalla laakia muutettu. Jos työnantajan palvelussuhdittavaan suunnitelmaan. Työnantaja voi
teessa olevan henkilöstön määrä on säänsiten valita työpaikan olosuhteisiin nähnöllisesti vähintään 30 työntekijää, työnden tarkoituksenmukaisimman tavan täytantajan on laadittava vähintään joka toinen
tää velvoitteensa. Yhdenvertaisuustilanvuosi tasa-arvosuunnitelma, jonka mukainetta voidaan arvioida esimerkiksi laaditsesti toteutetaan naisten ja miesten välistaessa työturvallisuuslain mukaista työtä tasa-arvoa edistävät toimet. Suunnitelsuojelun toimintaohjelmaa, joka niin ikään
ma voidaan sisällyttää henkilöstö- ja koululähtee työpaikan tarpeista. Laki edellyttussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintää työnantajan huolehtivan, että työolotaohjelmaan. Työpaikalla voidaan harkita,
ja kehitetään järjestelmällisesti ottaen huoonko tasa-arvosuunnitelma tarkoituksenmioon työn turvallisuuteen sekä fyysimukaista laatia vuosittain tai joka toinen
seen, psyykkiseen ja sosiaaliseen terveelvuosi. Tasa-arvosuunnitelman sisältövaalisyyteen vaikuttavat tekijät. Yhdenvertaitimukset pysyvät muutoin ennallaan mutsuuden edistämistoimet voidaan siten tarta lainmuutoksen myötä suunnitelman tukoituksenmukaisella tavalla nivoa työlee sisältää myös koko henkilöstöä koskeva
palkkakartoitus naisten ja miesten tehtäviturvallisuuslaissa säädettyyn arviointi- ja
en luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista.
kehittämisprosessiin.
Palkkakartoituksen avulla selvitetään, ettei saman työnantajan palveluksessa oleviYHDENVERTAISUUSTILANNETTA voidaan aren samaa tai samanarvoista työtä tekevien
vioida myös yhteistoimintalain mukaista
naisten ja miesten välillä ole perusteettomia
henkilöstösuunnitelmaa laadittaessa. Yhteistoimintalain soveltamisalan piiriin kuu- palkkaeroja. Jos palkkaeroille ei ole hyväksyttävää syytä, työnantajan on ryhdyttävä
luvissa yrityksissä on laadittava vuosittain
asianmukaisiin korjaaviin toimenpiteisiin.
henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Henkilöstösuunnitelmasta ja koulutustavoitteista tulee käydä ilmi ainakin yrityksen
henkilöstön rakenne ja määrä sekä arvio
niiden kehittymisestä.
Suunnitteluvelvollisuus voidaan täyttää
myös osana tasa-arvosuunnittelua. Tällöin
suunnitelmassa voidaan käsitellä esimerJari Kiviharju
kiksi moniperusteisen syrjinnän ehkäiseKirjoittaja on TEAMin lakimies
mistä nuorten tai ikääntyvien naisten nä-
27
Mirja Suhonen
mirja.suhonen@teamliitto.fi
Lomautetun on ilmoittauduttava
te-toimistoon
Ensimmäistä kertaa lomautetuksi joutuva nuori mies
Uudeltamaalta soitti ja kysyi, mitä pitää tehdä, kun
työnantaja on ilmoittanut lomautuksen alkamisesta.
?
VASTAUS:
Lomautetun tulee ilmoittautua paikalliseen työ- ja
elinkeinotoimistoon mukanaan lomautusilmoitus tai
lomautustodistus. On tärkeää ilmoittautua viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä, mutta aikaisemminkin voi
ilmoittautua.
Kun on ensimmäistä kertaa lomautettuna, on viisi ensimmäistä lomautuspäivää (tai vastaava ajanjakso) niin sanottua omavastuuaikaa, miltä ei makseta ansiopäivärahaa.
Omavastuuaika alkaa kulua vasta sinä päivänä, kun työntekijä on ilmoittautunut työvoimatoimistoon. Omavastuuaika
asetetaan myös aiemmin lomautetulle, jos tämä on ollut 26
viikkoa töissä edellisen lomautuksen päättymisen jälkeen.
Te-toimistot ohjaavat asiakkaitaan käyttämään sähköistä ilmoittautumista. Kaikilla ei pankkitunnuksia ole, vaan
te-toimistoon ilmoittaudutaan käymällä paikan päällä tai
soittamalla, mikä on joskus hankalaa.
!
Tietoa tasa-arvosta työelämässä
?
Kalle Vantaalta lähetti sähköpostia, jossa hän kyseli,
mistä saisi tietoa työelämän tasa-arvoasioista.
VASTAUS:
Kallen asia on ajankohtainen. Onhan julkiseen keskusteluunkin nostettu tasa-arvoasiat ja samanpalkkaisuus sukupuolten välillä. Hyvä lähtölaukaus tasa-arvolle
on tasa-arvosuunnitelman tekeminen. Vähintään 30 työntekijän työpaikalle on laadittava vuosittain tasa-arvosuunnitelma. Laissa säädetään tasa-arvosuunnitelman vähimmäissisällöstä. Suunnitelman laiminlyönti on sanktioitu. Tasa-arvosuunnitelma on laadittava yhteistyössä henkilöstön
edustajien kanssa. Kannattaa tutustua tasa-arvovaltuutetun internet-sivustoon, osoite on www.tasa-arvo.fi.
!
Vuosiloman pitäminen
lomautusaikana
Pekka Hämeestä tiedusteli talviloman pitämisestä lomautusaikana. Työpaikalla on osa työntekijöistä lomautettu toistaiseksi, ja on epäselvyyttä siitä, pidetäänkö
talvilomat lomautuksen päätyttyä vai talvilomakautena.
?
VASTAUS:
Lomautettuna olevat pitävät vuosi- ja talvilomansa
normaalisti lomakauden aikana. Työnantajalla on velvollisuus kuulla loman ajankohdasta myös lomautettuja.
Ansiopäivärahahakemukseen merkitään loma-aikana tieto loman pitämisestä ja toimitetaan palkkatodistus työttömyyskassaan. Loman pituuteen lomautus voi vaikuttaa.
Vuosilomalaissa on tästä omat määräykset (2 luku 7§). Jos
määräysten tulkinta on vaikeaa, kannattaa soittaa liiton
toimistoon edunvalvontaosastolle.
!
28
Palkkataulukot
Intiim nro 1
I
21.1.2015
Vuoden 2015 palkantarkistukset
KIRJATYÖNTEKIJÖIDEN VÄHIMMÄISPALKAT 1.2.2015
KIRJATYÖNTEKIJÄT
Sopimuskausi 1.10.2014–
31.1.2017
Sopimuskausi jakaantuu kahteen jaksoon, joista ensimmäinen kestää 1.10.2014–31.7.2016
ja toinen 1.8.2016–31.1.2017.
Toisen kauden palkankorotuksista neuvotellaan vuoden 2015
aikana.
Ensimmäisen jakson
palkankorotukset
1.2.2015
Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1.2.2015 tai lähinnä
sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 20 euroa, viikkopalkkoja 4,60 euroa viikossa, tuntipalkkoja 12 senttiä tunnissa. Osa-aikaisen työntekijän
palkankorotus suhteutetaan 40
viikkotunnin mukaisesti.
Vähimmäispalkkoja korotetaan 1.2.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta siten, että alinta taulukkopalkkaa korotetaan yleiskorotuksen määrällä, suhteet
säilyttäen. Korotukset on laskettu työehtosopimuksen taulukoihin.
Uudet työaikamääräykset
Kirjatyöntekijöiden uudet siviilityötä koskevat työaikamääräykset tulee ottaa käyttöön sopimuskauden aikana. Työehtosopimuksen 3a-luvussa on uudet työaikamääräykset, luvussa 3b vanhat. Palkkataulukot
ovat muuten samat, mutta vuoro- ja lauantailisät poikkeavat
toisistaan.
Myös arkipyhinä ja aattopäivinä työskentelystä on uusissa työaikamääräyksissä sovittu korvauksista, jotka poikkeavat vanhojen työaikamääräysten korvauksista.
JAKAJAT
Sopimuskausi 1.10.2014–
31.1.2017
Sopimuskausi jakaantuu kahteen jaksoon, joista ensimmäinen kestää 1.10.2014–31.7.2016
ja toinen 1.8.2016–31.1.2017.
Ensimmäisen jakson
palkankorotukset
1.2.2015
Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 12 sentillä 1.2.2015 tai
lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta.
Vähimmäispalkkoja korotetaan 12 senttiä kutakin.
4.2.3 Tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat
4.2.6 Muut palkkamääräykset
Tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat 1.2.2015 tai lähinnä sen jälkeen
alkavan palkanmaksukauden alusta lukien ovat seuraavat:
Oppisopimusoppilaat
€/viikko
€/kuukausi
Taso 1
391,61
1 705,10
Taso 2
430,77
1 875,61
Taso 3
473,85
2 063,17
Taso 4
521,23
2 269,49
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Taso 4
joka 4.
23,50
25,85
28,43
31,27
joka 3.
35,24
38,77
42,65
46,91
joka 2.
46,99
51,69
56,86
62,55
joka su
58,74
64,62
71,08
78,18
1 406,71
2. vuonna
366,15
1 594,27
3. vuonna
387,69
1 688,05
€/viikko
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Taso 4
joka 4.
102,31
112,54
123,79
136,17
joka 3.
153,46
168,80
185,69
204,25
joka 2.
204,61
225,07
247,58
272,34
joka su
255,77
281,34
309,48
340,42
352,45
1 534,59
Taso 2
387,69
1 688,05
Taso 3
426,46
1 856,85
Taso 4
469,11
2 042,54
Nuoret, alle 18-vuotiaat
€/viikko
€/kuukausi
323,08
1 406,71
(uudet työaikamääräykset)
€/tunti
Täysi-ikäiset opiskelijat
€/viikko
352,45
(vanhat työaikamääräykset)
€/tunti
iltavuoro
1,30
18.01–21.00
0,68
yövuoro
2,85
21.01–23.00
1,30
23.01–01.00
1,45
1,85
muu kuin vuorotyö
1,30
01.01–
4.2.5 Henkilökohtaisen palkan
kokemusosan määräytyminen
23.00–06.00
2,85
Lauantailisät
Tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat 5 %:n kokemuslisällä 1.2.2015
tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien
ovat seuraavat:
€/kuukausi
€/viikko
Lauantailisät
411,19
1 790,36
Taso 2
452,31
1 969,39
Taso 3
497,54
2 166,33
Taso 4
547,29
2 382,96
€/tunti
0,41
2,47
21.01–23.00
4,95
16.00-23.00
6,25
23.01–01.00
5,56
23.00-06.00
8,61
01.01–
6,76
Työsuhteen pituus
0<1v
1v<5v
5v<8v
8v<11v
11v >
7-päiväinen lehti
8,75
9,32
9,57
9,79
10,03
6-päiväinen tai harvemmin
ilmestyvä lehti
8,67
9,23
9,47
9,70
9,93
Yötyölisä
Yötyölisänä maksetaan 65 sent-
6,76
18.01–21.00
Jakajien vähimmäistuntipalkat 1.2.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:
Henkilökohtaisia tuntipalkkoja korotetaan 4 sentillä 1.2.2016
tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta.
Vähimmäispalkkoja korotetaan 4 senttiä kutakin.
00.01–06.00
0,70
JAKAJIEN VÄHIMMÄISPALKAT JA PALVELUSVUOSILISÄT 1.2.2015
Palkkojen korottaminen
1.2.2016
€/tunti
Vuorolisät maksetaan uusien työaikamääräysten mukaan vuorotyössä
vuoron kaikilta tunneilta, ja jos työ ei ole vuorotyötä, iltalisä klo 16.00–
23.00 ja yövuorolisä klo 23.00–06.00 väliin sijoittuvilta tunneilta.
Vanhojen työaikamääräysten mukaan lisät määräytyvät työvuoron
päättymisajankohdan mukaan.
Lauantailisien maksamisesta on tarkemmat tiedot työehtosopimuksesta.
Perehdyttämislisä
€/tunti
€/kuukausi
1 534,59
4.3.1 Vuorolisät 3b
16.00–23.00
Taso 1
€/kuukausi
Taso 1
4.3.1 Vuorolisät 3a
€/kuukausi
€/kuukausi
323,08
Harjoittelijat
4.2.4 Vähimmäispalkan korotus
sanomalehtityössä (sunnuntaityötiheys)
€/viikko
€/viikko
1. vuonna
tiä tunnissa kello 00.00–06.00
tehtäviltä tunneilta.
Perehdyttämislisä
Perehdyttämislisä on 168 senttiä tunnissa.
Liite-, peittojakelu- ja viikonlopputilausten korvaamisesta sovitaan paikallisesti luottamusmiehen kanssa.
TOIMIHENKILÖT
Sopimuskausi 1.10.201431.1.2017
Ensimmäisen jakson
palkankorotukset
1.2.2015
Henkilökohtaisia kuukausipalkkoja luontaisetuineen korotetaan 1.2.2015 alkavalla palkanmaksukaudella 20 euroa. Osa-
aikaisilla työntekijöillä korotus
suhteutetaan työaikaan.
Provisiopalkalla työskentelevän palkankorotuksen kustannusvaikutuksen tulee olla yleiskorotuksen suuruinen.
Vähimmäispalkat
Vähimmäispalkkoja korotetaan
1.2.2015 tai sitä lähinnä alkavan
palkanmaksukauden alusta siten, että alinta taulukkopalkkaa
korotetaan 15 euroa suhteet
säilyttäen.
Henkilökohtaisen
palkan kokemusosa
Kun toimihenkilö on ollut yrityksessä viisi vuotta saman vaativuustason tehtävässä, hänen
henkilökohtaisen palkkansa on
oltava vähintään viisi prosenttia
yli kyseessä olevan palkkaryhmän vähimmäispalkan.
Intiim nro 1
Oman edun valvonta
I 21.1.2015
!
VKL-TEAM/GRAFINET
4.3 VÄHIMMÄISPALKAT 1.2.2015
Heko palkan
5 % kokemusosalla
Palkkaryhmät
292
2950
3098
236
2634
2766
191
2373
2492
154
2137
2244
124
1961
2059
111
1799
1889
100
1666
1749
Mikäli toimihenkilön palkka määräytyy tuntipalkan perusteella, vähimmäistuntipalkka muodostetaan jakamalla taulukkopalkka luvulla 158.
29
LIITTOKOKOUS
TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n sääntömääräinen
liittokokous
TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n sääntömääräinen liittokokous pidetään
Helsinki Congress Paasitornissa (Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki) 3.–5.6.2015.
! Kokouksessa käsitellään
liiton sääntöjen 14 §:n määräämät asiat. Lisäksi esillä on
sääntöjen 16 §:n mukaisesti
valtuuston sääntömääräisen
kevätkokouksen asiat.
Kokouksen asialistalla on
myös esitys liiton sääntöjen
ja ammattiosastojen mallisääntöjen muuttamisesta.
Sääntöjen 13 §:n mukaan
esityksiä liittokokoukselle
saavat tehdä hallitus ja ammattiosastot. Esitykset on jätettävä kirjallisesti viimeistään kolme kuukautta ennen
liittokokousta eli niiden tulee
olla perillä liiton toimistossa
viimeistään 3.3.2015. Esitysten toimitusosoite on:
TEAM / hallitus, PL 324,
00531 Helsinki.
TEAM Teollisuusalojen
ammattiliitto ry
Hallitus
Timo Vallittu
puheenjohtaja
EDUSTAJISTON KOKOUS
Teollisuusalojen työttömyyskassan sääntömääräinen
edustajiston kokous
Teollisuusalojen työttömyyskassan sääntömääräinen edustajiston kokous pidetään
Helsinki Congress Paasitornissa (Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki) 3.–5.6.2015.
3.3 VUORO-, ILTA-, JA YÖTYÖLISÄT
TES 3.3.2
Vuorotyölisän suuruus
kuukausipalkan
ollessa
iltavuorossa
snt/h
yövuorossa
snt/h
alle 807,3 €
122
231
807,3–891,3 €
127
241
891,4–975,3 €
133
251
975,4–1 059,4 €
138
264
1 059,5–1 143,5 €
144
271
1 143,6–1 227,6 €
151
281
1 227,7–1 311,7 €
154
288
1 311,8 € tai suurempi
159
298
iltavuorossa
snt/h
yövuorossa
snt/h
alle 807,3 €
587
1 128
807,3–891,3 €
613
1 176
891,4–975,3 €
638
1 220
975,4–1 059,4 €
669
1 268
1 059,5–1 143,5 €
691
1 313
1 143,6–1 227,6 €
723
1 360
1 227,7–1 311,7 €
749
1 407
1 311,8 € tai suurempi
771
1 454
Työsuojeluvaltuutetun lisäkorvausta
korotetaan 1 %:lla
Tsv:n edustamien toimihenkilöiden
kokonaismäärä
set on jätettävä kirjallisesti
viimeistään kolme kuukautta
ennen edustajiston kokousta eli niiden tulee olla perillä
työttömyyskassan toimistossa viimeistään 3.3.2015. Esitysten toimitusosoite on
Teollisuusalojen työttömyyskassa/hallitus, PL 291,
00531 Helsinki.
Teollisuusalojen
työttömyyskassa
Hallitus
Arto Turunen
kassanjohtaja
KONGRESSMÖTE
TEAM Industribranschernas fackförbunds stadgeenliga
kongressmöte
TEAM Industribranschernas fackförbund håller sitt stadgeenliga kongressmöte i
Helsinki Congress Paasitorni (Paasivuorigatan 5 A, Helsingfors) den 3–5.6.2015.
3.3.5
Vuorotyön suuruus lauantaisin
kuukausipalkan
ollessa
! Kokouksessa käsitellään
työttömyyskassan sääntöjen
11 §:n mukaiset asiat.
Kokouksen asialistalla on
myös esitys työttömyyskassan sääntöjen muuttamisesta.
Esityksiä edustajiston kokoukselle voivat tehdä hallitus ja asiamiespiirit. Esityk-
Kuukausikorvaus
euroissa
10–24
51 €
25–50
64 €
51–100
77 €
101–200
89 €
yli 200
102 €
! På mötet behandlas de
ärenden som nämns i 14 § av
förbundets stadgar.
I enlighet med 16 § förbundets stadgar behandlas dessutom de ärenden som åligger
fullmäktiges stadgeenliga
vårmöte.
På mötesagendan står också förslag om ändring av för-
bundets stadgar och fackavdelningarnas modellstadgar.
Enligt 13 § förbundets
stadgar kan förslag till kongressen framställas av styrelsen och fackavdelningarna.
Förslagen ska inges skriftligt
senast tre månader före mötet, dvs. de ska vara på förbundets byrå senast 3.3.2015.
Förslagen postas till TEAM/
styrelsen, PB 324, 00531 Helsingfors.
TEAM
Industribranschernas
fackförbund
Styrelsen
Timo Vallittu
ordförande
REPRESENTANTSKAPSMÖTE
Industribranschernas arbetslöshetskassas stadgeenliga
representantskapsmöte
Industribranschernas arbetslöshetskassa håller sitt stadgeenliga representantskapsmöte
i Helsinki Congress Paasitorni (Paasivuorigatan 5 A, Helsingfors) den 3–5.6.2015.
! På mötet behandlas de
ärenden som nämns i 11 § av
arbetslöshetskassans stadgar.
På mötets agenda står också förslag om ändring av arbetslöshetskassans stadgar.
Förslag till representantskapsmötet kan framställas av styrelsen och ombuds-
mannadistrikten. Förslagen
ska inges skriftligt senast tre
månader före representantskapsmötet, dvs. de ska vara
på arbetslöshetskassans byrå
senast 3.3.2015 och postas till
adressen:
Industribranschernas arbetslöshetskassa/styrelsen,
PB 291, 00531 Helsingfors.
Industribranschernas
arbetslöshetskassa
Styrelsen
Arto Turunen
kassadirektör
30
Vapaalla
LEVYLAUTASELLE
BILLY IDOL
KINGS & QUEENS OF THE
UNDERGROUND
*
OHJELMA
Viimeinen on liikaa
Billy Idolin tuotannon kultakausi oli 80-luvulla, mutta 90-luvulle
tultaessa oli nousukiito kääntynyt
jo tukevaan luisuun. 2000-luvulla Idol on pakertanut ulos kolme
albumia, joista viimeisin, Kings &
Queens of the Underground, näki
päivänvalon loppuvuodesta 2014.
Sanotaan, että viini paranee
vanhetessaan, Idolin kohdalla on
kuitenkin tainnut tapahtua varastoinnissa virhe tai sitten tuote
on muutoin pahasti korkkivikainen. Artisti viittaa liiaksi asti aiempaan tuotantoon, eikä ole onnistunut päivittämään sitä nykyaikaan.
Jos jostain on kiitosta jaettava, ovat ne Idolin maneerit. Mikään ei ole muuttunut kulta-ajasta, paitsi tietysti kuulija. Se mikä
artistista ja mahdollisesti tuottajasta tuntuu hyvältä, ei sitä välttämättä loppukäyttäjän kannalta ole. Eikä kyse tunnu olevan valitettavasti edes ironiasta tämän
levyn kohdalla.
Idol laahaa perässään niin raskasta menneisyyden kivirekeä, että heikompaa ottaa sydänalasta. Kiusallisimmillaan artisti kieriskelee menneen mutahaudassa Postcards From The Past -biisillä sekä levyn nimiraidalla. Ensin mainitun riffit ovat niin tehokkaasti kierrätettyä tavaraa, ettei jälkipolville jää mainittavaksi
edes merkittävää hiilijalanjälkeä.
Nimiraidan sanoitukseen hän on
puolestaan upottanut menneiden aikojen hittiensä nimiä, kuin
muistisairas, joka yrittää pitää
asioita mielessään. Nauraisin, jos
en olisi niin kiusaantunut.
Pari raitaa voi albumilta nostaa pitkin hampain esiin. One Breath Away ja Eyes Wide Shut, jotka
ovat menneisyyspastisseista kaikkein onnistuneimpia. Jotain sieltä
lapsuudesta muistuu niiden myötä mieleen.
P.S. Kai tästä saa salaa pitää,
mutta älä kerro kenellekään.
Jonne Kivinen
jonne.kivinen@teamliitto.fi
Talvipäivät Vuokatissa 7.–8.3.
Alustava ohjelma (muutokset mahdollisia)
Holiday Club Katinkulta, Vuokatti
LAUANTAI 7.3.2015
08.30–10.00
09.30
10.00–14.00
10.00–16.00
Pilkkikisojen korttien jako
Pilkkikisojen lähtölaukaus
Pilkkikisat
Lentopalloturnaus, Vuokatin Urheilutalo
Holiday Club Katinkulta:
09.00–16.00
10.00–21.00
11.00–16.00
16.00
17.00
19.00
21.00
10.00–16.00
TEAMin infopiste
Kylpylä avoinna
Lounas
Karaoke
Hemmotteluhoidot
Päiväohjelma päättyy
Pilkin palkintojen jako
Buffet-illallinen
Iltaohjelma:
Rastiseikkailun palkintojenjako
Joku Paikallinen Bändi
Karaoke
Vuokatti Tutuksi -rastiseikkailu (osallistujat
muodostavat vapaamuotoisia joukkueita
ja kiertävät suorittamassa hauskoja rastitehtäviä)
Angry Birds Activity Park Vuokatti:
11.00
12.00
12.15
SE VIIMEKSI NAURAA JOKA HITAIMMIN AJATTELEE –
improaamu
Kajaanin Kaupunginteatteri
Päätössanat, Merja Rinne, TEAMin järjestöpäällikkö
Lounas
Shuttle bus reitti:
Holiday Club – Angry Birds Activity Park – Vuokatin Urheilutalo –
Vuokatinrinteet/Kattikeskus – Holiday Club Katinkulta
Lähdöt Katinkullasta puolen tunnin välein kello 10.30 alkaen.
TULE MUKAAN
! Pilkkikisoihin ja lentopalloon on tullut niukasti ilmoittautumisia. Pilkkikilpailu järjestetään vain jos yli 100 osallistujalle. Lentopalloon tarvitaan vähintään 6 joukkuetta. Ilmoittautuminen sekä pilkkiin, että lentopalloon pitää tehdä viimeis-
tään tammikuun 30. päivä liiton toimistoon. Lomake on kotisivuilla.
! Kannattaa muistaa, että talvipäivien ohjelma on monipuolinen ja tekemistä riittää vaikka näihin perinteisiin lajeihin ei
osallistujia tulisikaan.
KAUKO AINASOJA
Pesäpallon tutkalyönti
Tiimiminigolf
”Sokea polkuautomies”
Digiwall
Possuammunta
Vuokatinrinteet / Kattikeskus:
Tubinglasku lumilautatunnelissa
”Mummocurling” potkukelkoilla
Katinkullan Kisakeskus:
Aerostrim
Pässin kiveksen heitto
Huopikkaan heitto
Tunarikeilaus, BowlCircus Vuokatti
SUNNUNTAI 8.3.2015
08.00-11.00
10.00-21.00
Aamiainen
Kylpylä avoinna
(aamu-uinti kuntouintialtaassa 7.00–9.00)
VALMIINA LÄHTÖÖN. Pilkki on ollut perinteisesti talvipäivien suosituimpia lajeja.
Intiim nro 1
I
Vapaalla
21.1.2015
LUKULAMPPU
IN MEMORIAM
Kiinassa käydään vain pistelakkoja
Kiinan teollisuudessa työvoimaa riistetään häikäilemättä, mutta työläiset eivät sentään suostu ilman vastarintaa
halvan orjajoukon asemaan.
Maailmanlaajuisen finanssikriisin vuoksi aloitetut kurjistamistoimet johtivat vuodesta 2008 alkaen lukuisiin lakkoihin etenkin Etelä-Kiinassa.
Näitä työtaisteluja kuvaava ja selittävä Hao Renin työryhmän kirja ilmestyi Kiinassa
omakustanteena vuonna 2011.
Viime vuonna julkaistussa saksankielisessä laitoksessa ei esitellä mitenkään edes alkuteoksen toimittajaa. Muut kirjoittajat eivät turvallisuussyistä anna nimiään julki.
Kiinassa toimivat yritykset
pyrkivät äkillisiä menekkivaikeuksia kohdatessaan karsimaan kustannuksia työläisten
kustannuksella: teetetään lisää
palkattomia ylitöitä tai leikataan palkkoja. Herkimmin työtaistelu puhkeaa tehtaissa, joiden omistaja yrittää siirtää tuotannon muualle ja jättää palkat
maksamatta.
Kiinassa kaikki lakot alkavat
spontaanisti. Vastarintaan ryhtymisestä päättävät saman tehtaan, useimmiten vain saman
osaston työläiset keskenään.
Usein osallistujatkaan eivät
tiedä, ketkä ovat kamppailun
aloittajia. Monille lakko on yllättävä lisäys niukkaan vapaaaikaan, jännittävä poikkeama
loputtomaan raadantaan.
Lakkolaisten nimeämät neuvottelijat joutuvat heti työnantajan ja miliisin ankarasti painostamiksi. Kiinassa ei toi!
Hao Ren ym.
STREIKS IM PERLFLUSSDELTA
Mandelbaum 2014, 186 s.
mi riippumattomia ammattiliittoja. Siksi ei ole kutsuttavissa apuun työtaistelun johtamisen ammattilaisia, joiden omat
työpaikat eivät ole vaarassa.
Monesti neuvottelijan tehtävä sysätään pikkupomoille, jotka joutuvat yleensä itse kärsimään samoista epäkohdista kuin alaisensa. Työnjohtajilla on kuitenkin Kiinan oloissa harvoin voimaa olla kääntymättä viime kädessä ajamaan
työnantajan etua.
Palkkojen parantamisen
puolesta lakkoillaan harvoin.
Niin hyökättäessä kuin puolustauduttaessakin ainoa toimiva menetelmä on istumalakko.
Erityinen kiinalainen taistelukeino näyttää olevan, että työskentelytilojen lisäksi vallataan
myös pätkä lähintä moottoritietä. Temppu saa joskus työnantajan perääntymään. Useim-
miten kuitenkin mellakkamiliisi saapuu tuossa tuokiossa
avaamaan tien.
Lakkolaisten pieksämiseen
intoutuvat toisinaan myös yksityisten vartioliikkeiden miehet. Törkeimmissä tapauksissa pamppua heilutelleita voidaan rangaista, mutta löylytyksen tilaaja väistää silloinkin vastuunsa. Kirjoittajat ovat
tarkoittaneet teoksensa myös
taistelukäsikirjaksi palkkatyöläisille. Siksi he neuvovat sijoittamaan naiset lakkolaisten
mielenosoituksissa aina uloimmiksi. Miliisi näet ei ihan sumeilematta pidätä eikä ainakaan mukiloi naisia.
Kaikki Kiinan viranomaiset edustavat periaatteessa työväenvaltaa. Työvoimahallinto ja miliisi kuitenkin vähät välittävät työläisten oikeuksista. Sen sijaan valtiovallan suojelua nauttivat tehtaiden omistajat ja ylimmät johtajat, vaikka he usein ovat ulkomaisia kapitalisteja.
Kirjassa kuvatuista lakoista
useimmat päättyvät palkkatyöläisten joidenkin vaatimusten
täyttämiseen, mutta vähäisetkin parannukset jäävät paikallisiksi. Kiinan maaseudun työvoimareservin ehtyminen voi
johtaa työehtojen yleiseen kohenemiseen. Kehitystä vauhdittavaan kollektiiviseen edunvalvontaan maailman johtavan
tavarantuotantomaan palkkatyöläisillä ei ole toistaiseksi
edellytyksiä.
Timo Soukola
timo.soukola@elisanet.fi
Reima Kauraoja
S
uruviesti tavoitti meidät
joulun alla,
Kauraojan Reima
siirtyi kenties merituulen matkaan.
Tutustuimme
Reiman kanssa vuosia sitten, hän oli
liittynyt liittoon jo
vuonna 1979 ja oli
kantava voima Helsingin Lasityöväen ammattiosastossa, jonka puheenjohtajana hän toimi vuodesta 1995.
Muutama vuosi sitten osasto
liittyi Helsingin Posliinityöntekijöiden ammattiosastoon ja
sielläkin Reima oli aktiivisesti mukana toiminnassa. Reima piti työkavereidensa puolia niin työsuojelu- kuin luottamusmiesasioissa. Parhaat yhteiset muistot Reimasta ovat
alueryhmätoiminnasta ja jäsentilaisuuksista. Hän oli aina
mukana ja omaan rauhalliseen
tyyliinsä otti kantaa asioihin.
Reima oli meille ja monelle osaston jäsenelle tärkeä ys-
KOULUTUS
Kiinnostaako
Genèvekoulu?
Haku pohjoismaiseen
Genèvekouluun päättyy tammikuun lopussa. Ruotsissa ja
Sveitsissä järjestettävä koulutus on suunnattu ammattiyhdistystoimintaan aktiivisesti
osallistuville henkilöille. Pääjakso järjestetään Genèvessä
!
tävä ja häntä jäi kaipaamaan suuri ystäväjoukko. Oli kesätai talvipäivät, siellä oli mukana meidän Reima. Hän oli
osaston ilopilleri,
joka sai surullisemmankin kaverin aina hymyilemään.
Reima oli se, joka kaappasi kainaloon ja rutisti niin, että hymynkare tuli aina taatusti. Kerran
mönkijä jäi talvipäivillä kiinni meren jäälle, eipä haitannut,
Reima tiesi silloinkin, mitä piti tehdä.
Monet riemukkaat hetket
ja vedet silmissä nauretut jutut ovat jääneet mieleen, kun
olemme porukalla pitäneet
hauskaa ja maailmaa parantaneet. Kiitollisina muistamme
Reimaa ja omaisille toivomme
voimia näinä raskaina aikoina.
Tuula Karivesi
Hanna Kojola
Arja Salo
28.5–17.6, ja siihen valmistaudutaan esikurssilla Ruotsissa
16.–19.4.
Osallistujilta edellytetään
työelämän ja ay-liikkeen tuntemusta sekä ruotsin ja englannin
tai muun vieraan kielen taitoa.
Genèvekouluun valituilta peritään 28 000 Ruotsin kruunun
suuruinen osallistumismaksu.
Lisätiedot ja linkki hakulomakkeeseen löytyvät Työväen
Sivistysliiton TSL:n nettisivuilta www.tsl.fi.
Mielipide
JÄSENEDUT
Ammattiliiton jäsenyydellä
yllättäviä vaikutuksia
! Liiton jäsenyys lisää erityisesti miesten mahdollisuutta
solmia ensimmäinen avioliitto, selviää tuoreesta yhdysvaltalaisesta tutkimuksesta. Syinä ovat liiton jäsenyyden tuoma parempi palkka, työpaikan
varmuus sekä järjestäytymisen
muut edut.
Tutkijat Daniel Schneider
Berkeleyn yliopistosta ja Adam
Reich Columbian yliopistosta vertasivat 10 000:n vuosina
1957–1964 syntyneen yhdysvaltalaisen avioitumista liiton jäsenyyteen. Marrying Ain’t Hard
When You Got A Union Card? Labor Union Membership and First
Marriage -tutkimus julkaistiin
tieteellisessä Social Problems
-aikauslehdessä.
31
”Järjestäytyminen vaikuttaa
moniin eri asioihin sekä liittyy
ehdottomasti ja merkittävästi
avioliittoon”, tutkijat päättelevät.
He eivät usko, että liiton jäsenyys itsessään nostaa avioitumislukuja. Jäsenyys tuo kuitenkin keskimääräistä paremmat tulot, suuremman todennäköisyyden sairausvakuutukselle ja pysyvämmän työn.
Ammattiliittojen jäsenillä on
Yhdysvalloissa yleensä keskivertoa korkeampi palkka ja paremmat työolot. Schneider ja
Reich toteavat järjestäytyneiden työntekijöiden palkan olevan tutkimusten mukaan 17,8
prosenttia paremman kuin järjestäytymättömien. Heillä on
myös 28,2 prosenttia suurempi
Vielä M.A.S.I Companysta
L
todennäköisyys saada työterveyspalveluja.
Miehillä, joiden työstä määrää työehtosopimus, on tutkijoiden mukaan ”selvä etu ensimmäiseen avioliittoon”. Tämä
pätee silloinkin, kun huomioidaan ikä, koulutus, asuinpaikka ja muut vastaavat muuttujat.
Naisillakin ay-jäsenyys näytti vaikuttavan myönteisesti avioitumiseen, mutta ei niin selvästi kuin miehillä.
Valitettavasti järjestäytyminen ja avioliitossa olevien yhdysvaltalaisten miesten osuus
on laskenut viime vuosikymmeninä suunnilleen samassa
tahdissa.
Lähde SAK
uin jutun M.A.S.I:sta edellisestä Intiim-lehdestä. Ällistyin ja kiukustuin. Jutussa oli vihjaileva
sävy M.A.S.I:n toiminnasta. Miksi? Kenen etua
se ajoi? Lisääkö työllisyyttä? Parantaako ilmapiiriä talon sisällä? M.A.S.I on sinnitellyt yli 40 vuotta syrjäisessä Suomessa, Keiteleellä, työllistäen tämän, ja lähikuntien ihmisiä. Ja työllistää edelleen.
M.A.S.I on toiminut ja toimii vastuullisesti, ekologisesti ja rehellisesti. Toimin M.A.S.I:n pääluottamusmiehenä 80–90-luvuilla aikana, jolloin Suomen vaatetusteollisuus siirtyi pääosin ulkomaille. Me masilaiset,
kaikki, taistelimme työpaikkojen täällä säilymisen puolesta. Tiukkoina aikoina omin erillissopimuksin, joilla
saatiin myös tulos. Kukaan ei hävinnyt, rahat ja palkat
saatiin aina sovitusti.
M.A.S.I toimii samojen lainalaisuuksien alla kuin
muutkin yritykset. Kauppa ei käy, Suomi on seis ja lamassa.
On tosi ikävää kuulla työtilanteesta, irtisanomisista.
Voimia irtisanotuille ja työssä jatkaville. Samoin myös
M.A.S.I Companylle, sen tarina Suomessa ei saa loppua!
Marja Airasto
Keitele
TEHOA PAINAMISEEN. Joensuun PunaMustalla käynnistyi uusi
sanomalehtipainokone marraskuun lopulla. Uuden koneen myötä
tietotekniikka lisääntyi ja kielitaitovaatimukset kasvoivat, mutta
vanhaa painokonetta työntekijöillä ei ole ikävä. Kannen kuvassa
oleva pääluottamusmies Santtu Turtiainen toivoo, että uusi
sanomalehtirotaatio toisi myös uusia mahdollisuuksia.
TÄMÄ LEHTI ON PAINETTU SUOMESSA
SUOMALAISELLE PAPERILLE.
KANSIKUVA: ILKKA HEINO
LISÄKSI
Vuoden 2015
pakantarkistukset
>> 28–29
”Tuotantopäällikkö itketti minua
perjantai-iltapäivisin viikon päätteeksi.
Syytti milloin mistäkin.” >> 12
Pikavippifirmat ovat
koronkiskureita >> 14–15
numero
1
TEAM-KASSA • Siltasaarenkatu 4, PL 291, 00531 Helsinki.
• Päivystys: puh. 09 7739 7355 ma–pe klo 9.00–16.00 • Sähköposti:
[email protected] • Kotisivut: www.teamliitto.fi/tyottomyyskassa
TEAM-LIITTO • Siltasaarenkatu 2, PL 324, 00531 Helsinki.
puh. 09 773 971 • Sähköposti: [email protected]
• Kotisivut: www.teamliitto.fi • Toimisto avoinna 8.30–16.00