Ajankohtaista
TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton jäsenten äänenkannattaja numero 1 /2015 TEAM HAASTOI LOIMAAN KASSAN OIKEUTEEN >> 2, 6–7 HUNTSMAN VETÄÄ RAJUA YT-LINJAA >> 5 KARPRINTIN POMOILLE KOVAT RIKOSTUOMIOT >> 4 EU AHDISTELEE MUOVIKASSIEN TEKIJÖITÄ >> 18–19 PUNAMUSTALLE UUSI PAINOKONE >> 16–17 Ehdokasasettelu menossa TEAMin työpaikoilla >> 2, 3, 20 2 Intiim nro 1 TEAMista nähtynä PROTESTOIMME Teollisuuden ongelmat valuivat palvelualoille Peukutetaan viinalakkoa T EAM on jättänyt haastehakemuksen Varsinais-Suomen käräjäoikeudelle koskien YTK:ta, jota arkikielessä kutsutaan Loimaan kassaksi. Haaste on jätetty, koska YTK ei ole suostunut maksamaan kesken vuoden 2014 TEAMin jäseniksi siirtyneille takaisin loppuvuoden jäsenmaksuja. Alkavasta oikeusprosessista kerrotaan tämän lehden sivuilla 6–7. TEAMin haaste on jo synnyttänyt laajaa julkista keskustelua. Se jatkuu ja on satavarmaa, että TEAMiin tulee kohdistumaan myös kritiikkiä. Loimaan kassa taustavoimineen on vahva vaikuttaja, sillä on rahaa, poliittista valtaa ja mediaosaamista. Oikeusprosessista ja siihen liittyvästä keskustelusta tulee siis hankala eikä ollenkaan riskitön . VIIME AIKOIHIN ASTI liitot ovat suhtautuneet Loimaan kassaan varovaisesti. Monet ovat olleet sillä kannalla, että YTK:sta puhuminen on samalla sen markkinoimista. Nyt linja on muuttumassa ja jännite ammattiliittojen ja Loimaan kassan välillä ki- INTIIM NRO 2 ilmestyy keskiviikkona 11.2.2015. Lehteen tarkoitetun materiaalin pitää olla toimituksessa viimeistään perjantaina 30.1.2015. INTIIM NR 2 utkommer onsdagen 11.2.2015. Material avsett till tidningen bör vara på Intiims redaktion senast fredagen 30.1.2015. ISSN-0450-3163 ristymässä. TEAM on ollut muutoksen keihäänkärki. Paine on tullut kentältä. Liiton jäsenet ja varsinkin aktiivit ovat jo pitkään toivoneet, että TEAM puuttuisi Loimaan kassan tekemisiin. Erityisesti Loimaan kassan ja YTK Yhdistyksen aina vuodenvaihteeseen ajoitetut massiiviset mainoskampanjat on koettu harhaanjohtaviksi. Ay-liikkeen aktiiveja on huolettanut erityisesti se, että palkasaajakunnan yhteiskunnallinen vaikutusvalta rapautuu. Loimaan kassahan ei pysty vaikuttamaan työelämän lainsäädäntöön, eikä se myöskään ole osapuoli työmarkkina-asioissa, sosiaalitai eläkepolitiikassa. Yhtään palkkaratkaisua Loimaan kassa ei ole neuvotellut – silti loimaankassalaiset kuittaavat samat palkankorotukset kuin ammattiliittoihin kuuluvat. Aika moni pitää tällaista loisimisena, ja sitähän se onkin. Tuomo Lilja tuomo.lilja@teamliitto.fi Ehdokasasettelu käynnissä T EAMin liittokokousvaalin ensimmäinen, hyvin tärkeä vaihe on parhaillaan käynnissä. Kyseessä on ehdokasasettelu, joka näkyy myös sadoilla TEAMin työpaikoilla. Ehdokkaaksi haluavat keräävät työkavereiltaan nimiä kannattajalistoilleen. 15 nimellä pääsee ehdokkaaksi vaaliin. Enemmänkin nimiä saa kerätä. Ensimmäiset tiedot työpaikoilta kertovat, että liiton jäsenet suhtautuvat hyvinkin myönteisesti siihen, että joku työkavereista panee itsensä peliin ja haluaa päästä vaikuttamaan liiton kautta yhteisiin asioihin. Monet ehdokkaista ovat kertoneet, että nimilistat ovat täyttyneet heti, kun ne on pantu kiertoon. Yksi yllätys ehdokasasettelussa on ilmeisimmin tapahtumassa. Vain kahden vaaliliiton edustajat ovat noutaneet liiton toimistosta ehdokasasetteluasiakirjoja. Nämä vaaliliitot ovat TEAMin demarit ja sitoutumattomat sekä TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat. Vuoden vaihtuessa on tapana antaa uuden vuoden lupauksia. Yleistä on, että tähdätään terveellisempiin elämäntapoihin. Yksi aloittaa laihdutuskuurin, toinen kuntoilun, kolmas päättää luopua tupakasta, neljäs alkoholista. Tänä vuonna erityisen suosittua näyttää olevan ottaa lyhyempi tai pidempi breikki alkoholivalmisteiden tissutteluun ja reippaampaankin käyttöön. Ja mikäpä olisikaan sen hienompaa kuin viinan pirusta luopuminen (ainakin väliaikaisesti) tässä synkänmielisen ryyppäämisen luvatussa maassa. On eturivin julkisten siivittämä 100 päivää ilman viinaa – kampanja. Paljon on myös heitä, jotka vannovat tipaton tammikuu -perinteen nimeen. Jokainen valitkoon oman, itselleen sopivimman metodin tervehdyttää elimistöään ja maksaparkaansa. Pääasia on, että alkoholikeskustelussa luovutaan hyödyttömästä moralisoinnista. TP ! 21.1.2015 Loimaan kassa haastettu Palvelualojen yritykset antoivat potkut viime vuonna 6 431 työntekijälle, kun luku toissavuonna oli 4 057. Kasvu on siis rajua. Kaiken kaikkiaan potkut sai viime vuonna 12 447 työntekijää. Luvut ovat SAK:lta. Teollisuuden työntekijät ovat olleet ytkurimuksessa jo syksystä 2008. Meni viitisen vuotta ennen kuin teollisuuden ongelmat alkoivat valua palvelusektorille. Onko joku yllättynyt? Ei pitäisi olla. Päinvastoin, kaikkien pitäisi oivaltaa, että kun vientiteollisuus yskii, niin muutaman vuoden viiveellä yskii koko Suomi. Kaava on aika yksinkertainen: vienti ei vedä, teollisuus saneeraa ja käyttää vähemmän palveluntarjoajia, työttömyys lisääntyy, ostovoima heikkenee, ihmiset ostavat vähemmän, työttömyys siirtyy kaupanalalle. Verotulojen väheneminen vie ongelmat sitten julkiselle sektorille. Siis: palvelualojen ja julkisen sektorin ongelmat tulevat vientiteollisuuden ongelmista. Ratkaisua esitetään sivulla 8. TL KANNATAMME I TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITON JULKAISU 6. vuosikerta. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893, vuoteen 1916 nimellä Gutenberg Tarja Paajanen toimittaja 09 7739 7326 TOIMITUS Siltasaarenkatu 2, PL 324, 00531 Helsinki puhelin 09 773 971 faksi 09 753 8511 intiim@teamliitto.fi Tytti Kettunen tiedotuksen assistentti 09 7739 7405 Tuomo Lilja päätoimittaja 09 7739 7351 Sirpa Taskinen toimittaja 09 7739 7337 Jonne Kivinen viestinnän sihteeri 09 7739 7309 ULKOASU Hanna Lahti / Huomen GDI LEVIKKI Painosmäärä 63 000 OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten osoitteenmuutokset tapahtuvat postin osoitepalvelun kautta. Jäsenten, joilla on osoitteenluovutuskielto, on ilmoitettava muutos liittoon samoin kuin muiden lehden saajien. ILMOITUSMARKKINOINTI Media Tori, Helinä Vuori Kölikatu 14 Esimerkiksi Metallin vaalissa v. 2012 edustettuina oli demarien ja vasemmistoliittolaisten lisäksi keskustan ja perussuomalaisten ryhmittymät ja yksi sitoutumaton lista. JHL:n vaalissa oli vasemmistoryhmittymien lisäksi perussuomalaisten, keskustan, vihreiden ja 15 yksittäisen ehdokkaan listat. 30.1. tiedetään, kuinka paljon ehdokkaita TEAMin vaaliin tulee. Toistaiseksi ennuste on väljä, 600–700 ehdokasta. Heistä 155 valitaan kesän liittokokoukseen, jossa tehdään hyvin tärkeitä päätöksiä. Liittokokouksessa mietitään liiton strategisia tavoitteita, toimintatapaa, sääntöjä ja lisäksi valitaan liitolle uusi johto ja hallinto. Vaaliasetelma elää koko alkukevään ajan, sillä posti- ja nettivaali järjestetään vasta maaliskuun alkuviikkoina ja uurnavaali 45 työpaikalla huhtikuussa. Tuomo Lilja tuomo.lilja@teamliitto.fi 20810 Turku 040 506 1495, helina.vuori@media-tori.fi ILMOITUSHINNAT Tekstisivuilla neliväri-ilmoitukset 1,80 euroa/pmm. Tekstin jälkeen neliväriilmoitukset 1,60 euroa/ pmm, mustavalkoiset 1,10 euro/pmm. OSASTOILMOITUKSET intiim@teamliitto.fi AINEISTOT SÄHKÖPOSTILLA Lehteen tuleva aineisto mieluiten osoitteeseen intiim@teamliitto.fi. Yhteyshenkilö: Tuomo Lilja, puh. 09 773 971, tuomo.lilja@teamliitto.fi PAINOPAIKKA Hämeen Paino Oy, Forssa 2015 Intiim nro 1 I Ajankohtaista 21.1.2015 MERJA RINNE Kyse on jäsendemokratiasta TEAMin ensimmäiset liittokokousvaalit järjestetään tänä keväänä. TEAMin järjestöpäällikkö Merja Rinne: Miksi TEAMissa järjestetään liittokousvaalit? Kysymys on jäsendemokratiasta ja joka ikisen jäsenen vaikutusmahdollisuudesta. Vaalilla valitaan 155 edustajaa liiton 13 sopimusalalta eli vaalipiiristä kesäkuussa 2015 järjestettävään liittokokoukseen. Liittokokous on TEAMin korkein päättävä elin. Se valitsee muun muassa liitolle puheenjohtajan, liittovaltuuston ja hallituksen. Kokouksessa päätetään myös esimerkiksi säännöistä ja käsitellään ammattiosastojen aloitteet. Ketkä voivat olla vaalissa ehdolla? Vaalissa voi asettua ehdokkaaksi, jos on liittynyt TEAMiin viimeistään 30.6.2014. Ehdokas tarvitsee myös 15 niin sanottua kannattajanimeä. Ne ovat työpaikalta tai ammattiosastosta kerättyjä saman sopimusalan jäsenten allekirjoituksia. Ehdokkaan kannattajaksi voi ryhtyä, jos on liittynyt TEAMiin viimeistään 30.11.2014. 15 kannattajaa voi asettaa samalle listalle maksimissaan kaksi ehdokasta. Miten ehdokasasettelu käytännössä tehdään? Ehdokkaat asetetaan ehdokasasettelua varten laaditul- ”Liittokokous on TEAMin korkein päättävä elin. Se valitsee muun muassa liitolle puheenjohtajan, liittovaltuuston ja hallituksen.” la lomakkeella. Yhdellä lomakkeella voi asettaa enintään kaksi ehdokasta. Lomakkeen saa liiton toimistolta. Se kannattaa täyttää huolella ja täydellisesti. Miten vaalissa äänestetään? 1.–15.3. Lisäksi 45 osastoa on päättänyt järjestää uurnavaalin. Ne järjestetään 7.–14.4. Jokainen liiton äänioikeutettu jäsen saa maalikuun alkuun mennessä kotisoitteeseensa eli liiton jäsenrekisterissä olevaan osoitteeseen vaalimateriaalin. Materiaali sisältää oman sopimusalan ehdokaslistojen yhdistelmän eli luettelon kaikista oman sopimusalan eli vaalipiirin ehdokkaista. Lisäksi vaalikuori sisältää äänestyslipun ja äänestysohjeen, lähetteen ja palautuskuoren. Nettiäänestys puolestaan onnistuu omilla pankkitunnuksilla. Äänestys on mahdollista seitsemän eri pankin tunnuksilla, joten varmaankin suurin osa jäsenistä voi halutessaan käyttää nettiäänestysmahdollisuutta. Jos vaalista, jäsenyydestä tai muista seikoista on kysyttävää, keneen tai minne kannattaa ottaa yhteyttä? Mikäli on jotain epäselvää esimerkiksi omasta sopimusalasta eli vaalipiiristä, sen voi tarkistaa liiton jäsenrekisteristä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen [email protected] tai soittamalla numeroon 09 7739 7455 kello 8.30– 16.00.) Vaalin järjestämisestä vastaa liiton hallituksen valitsema keskusvaalilautakunta, jonka sähköpostiin voi lähettää kaikki vaaliin liittyvät kysymykset: keskusvaaliltk@teamliitto.fi. Vaalissa voi äänestää postitse ja netissä. Äänestysaika on HESSUN HERJAT – Kenellä on varaa heittää noin valtava määrä työkokemusta ja ammattitaitoa hukkaan. – Hölmölällä... Tarja Paajanen ► MAAILMALTA Ay-jäsenet pelkäävät irtisanomisia Filippiineillä Filippiiniläinen Marites Montera on pelokkaan oloinen. Hän pelkää, että työnantaja irtisanoo hänet. Se olisi katastrofi hänen perheelleen, sillä hän on perheensä ainoa elättäjä. Hän epäilee, että työnantaja tekaisee pätevältä kuulostavan perusteen, mutta todellinen syy on se, että hän on ammattiyhdistyksensä varapuheenjohtaja. Yhdistyksen puheenjohtaja Fermin Galicia on jo irtisanottu tekaistuin perustein. Montera kertoo, että hän on työskennellyt elektroniikkavalmistaja Katolecin palveluksessa 12 vuotta, eikä hänen työnsä laadusta ole koskaan ollut valittamista, paitsi sen jälkeen kun työntekijät perustivat ammattiyhdistyksen viime vuonna. Vaikka työntekijät voittivat työpaikkavaalit, työnantaja kieltäytyi tunnustamasta yhdistystä ja neuvottelemasta työehtosopimuksesta sekä aloitti voimakkaan kampanjan sitä vastaan. Yhdistyksen jäsenet joutuivat tarkkailun ja painostuksen kohteeksi. He eivät esimerkiksi uskalla pitää normaaleja taukoja, koska sinä aikana joku voi sabotoida heidän työtään. Kun yhdistykseen kuulumattomat saavat työnantajalta lahjoja ja bonuksia, yhdistyksen jäsenet jäävät ilman. Noin 350 vakituisesta työntekijästä 200 kuuluu ammattiyhdistykseen. Montera on kuitenkin päättänyt, että hän ei painostuksesta huolimatta eroa vapaaehtoisesti. ! Työnantajat rikkovat ayoikeuksia tarkoituksellisesti Montera ei ole asiansa kanssa yksin. Teollisuutta edustava maailmanjärjestö IndustriALL raportoi jatkuvasti monikansallisten yhtiöiden harjoittamasta ammattiliittojen vastaisesta toiminnasta ja jäsenten laittomista irtisanomisista. Yhteiskuntavastuujulistuksissaan yhtiöt kertovat kunnioittavansa työelämän perusoikeuksia, kuten järjestäytymis- ja sopimusvapautta, mutta käytännössä ne tekevät kaikkensa estääkseen ay-toiminnan työpaikoillaan. Viime vuonna esimerkiksi pakkausvalmistajat Huhtamäki ja Crown Holdings, rengasvalmistaja Hankook, lääkevalmistaja Deva Holding ja kenkävalmistaja Palla and Company ovat rikkoneet ay-oikeuksia tuotantolaitoksissaan eri puolilla maailmaa. Samalla ne polkevat koko henkilöstönsä palkka- ja työehtoja ja teettävät töitä huonoissa työolosuhteissa. Filippiinien ammattiliittojen keskusjärjestöstä, Sentrosta kerrotaan, että vuosien 2006–2012 välillä maassa murhattiin 62 ay-aktiivia. Viimeisin tapaus sattui viime marraskuussa, kun Rolando Pango murhattiin rekrytoidessaan sokeriviljelyksillä työskenteleviä työntekijöitä. Mutta kaikkein vaarallisiin maa ay-aktiiveille on Kolumbia. Kolumbialaisen tutkimusyhteisön ENS:n keräämien tietojen mukaan vuonna 2013 maassa murhattiin 26 ay-aktiivia, joka oli 15 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Stoorisoppi 3 4 Ajankohtaista LASIALAT Saint-Gobainilla lomautus-yt Lasivillatuotteita valmistavan Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy:n Hyvinkään tehtaalla on taas käynnistetty ytmenettely. Se koskee lähettämöä ja uhkana 17 työntekijän lomauttaminen enimmillään seitsemäksi viikoksi. – Milloinkaan aiemmin ei lähettämön väkeä ole lomautettu, kertoo pääluottamusmies Jukka Sulkama. Hyvinkään tehtaalla on noin 90 työntekijää eli tiimiläistä väkeä. Tehtaan edellinen yt päättyi joulun alla. Tuolloin irtisanottiin 10 työntekijää ja yksi toimihenkilö. TL ! KIRJATYÖNTEKIJÄT ESA Print tyrkyttää palkanalennuksia Lahtelaiseen Mediatalo ESA:aan kuluva ESA Print Oy on taas käynnistämässä yt-menettelyä. Edessä on lomautuksia ja mahdollisesti myös palkanalennuksia. Yt koskee koko henkilöstöä ja se alkoi 7.1. ESA Print työllistää yhteensä 24 henkilöä, heistä 18 kirjatyöntekijöitä. ESA Print etsii yt:sssä kymmenen prosentin säästöä henkilöstökustannuksista vuodelle 2015. Se tarkoittaa käytännössä 130 000 euroa. Yhtiö on tyrkyttänyt henkilöstölle useita erilaisia vaihtoehtoja: suoraa 10% palkanalennusta, lomarahojen poistoa ja 5% prosentin palkanalennusta tai lomapalkankorotuksesta ja pekkasista luopumista ja 2% palkanalennusta. Muutamia muitakin malleja on ollut. – Aluksi, kun keskuskustelimme porukalla, niin kukaan ei ollut halukas palkkojen leikkaamiseen. Sitten jokaista puhutettiin erikseen ja ilmeisesti enemmistö henkilöstöstä olisi nyt valmis palkanalennukseen. Harmittaa, että työnantaja asettaa tällä tavalla väkeä toisiaan vastaan, kertoo pääluottamusmies Jani Pelkonen. Hän itse ei haluaisi, että palkka-ale-linjalle lähdettäisiin. Myös liitosta on selkeästi ohjeistettu, ettei alennuksiin suostuttaisi. Jos palkka-aleen ei sustuta, vaihtoehtona ovat enimmillään 90 päivän lomautukset. Tiettävästi ESAn toimihenkilöt ovat olleet myöntyväisiä palkkojen pudottamiseen. TL ! OIKEUSTAPAUKSET Karprint Oy saa pulittaa 110 000 euroa mielivallastaan Johtokaksikolle myös ehdolliset vankeustuomiot. HARRI PAKARINEN TUOMO LILJA Aikakaus- ja paikallislehtiä kustantava Karprint Oy on saanut tuntuvat rangaistukset vuosia jatkuneista laiminlyönneistä ja poikkeuksellisen epäasiallisesta toiminnasta. Asia oli käsiteltävänä Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa. Juttu oli kaksihaarainen: toinen puoli käsitteli toimitalon homeongelmaa ja toinen henkilöstön epäasiallista kohtelua. Homeongelman osalta hallituksen puheenjohtaja Eero Ahola sai neljän kuukauden ja toimitusjohtaja Juha Ahola kolmen kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen. Nimike oli työturvallisuusrikos. Oikeuden mukaan toimitiloissa on ollut jo vuosia selvästi havaittavia kosteus- ja homevaurioita, joista monet työntekijät saivat oireita, joita työpaikkalääkäri kuvaili oikeudessa poikkeuksellisiksi. Lisäksi Karprint tuomittiin 40 000 euroa yhteisösakkoon ja lähes 70 000 euron korvauksiin 13 työntekijälle. Heistä osa on TEAMin jäseniä. Korvausten taustalla on työntekijöiden pitkään jatkunut epä! MIELIVALTAA. Simputus ja henkilöstön epäasiallinen kohtelu on jatkunut Karprintillä mielummin vuosikymmeniä kuin vuosia. Omistajat eivät ole piitanneet aiemmistakaan tuomioista. Tuomiosta päättäessään oikeus otti huomioon sen, että Aholat ovat syyllistyneet rikoksiin pääosin tahallaan. asiallinen kohtelu. Työntekijöitä oli painostettu, haukuttu ja simputettu monin tavoin, esim. irtisanottu mielivaltai- sesti tai uhattu potkuilla. Intiim-lehti on aiemmin (mm. numerot 4/2014 ja 5/2014) hyvin yksityiskohtaisesti kuvannut Karprintin törkeää henkilöstöpolitiikkaa. Henkilöstön simputus on jatkunut pikemminkin vuosikymmeniä kuin vuosia. Karprintillä aiemmin työskennellyt, Intiimin haastattelema Pertti Laitinen luonnehti entistä työnantajaansa näin: – Karprintissa oleminen ei ole ensisijaisesti työtä vaan se on ensisijaisesti mielentila, jossa väkisin joudutaan sen ilmapiirin vangiksi, jota mielivaltaisesti johtaa Eero Ahola. Tuomiosta päättäessään oikeus otti huomioon sen, että Aholat ovat syyllistyneet rikoksiin pääosin tahallaan. Karprint on useita kertoja aiemminkin saanut kovia sakkotuomioita, mutta ei koskaan ole ottanut opikseen. Korvauksia saaneet henkilöt ovat TEAMin, Metalliliiton ja Journalistiliiton jäseniä. Liitot ovat hoitaneet oikeusprosessia yhteisvoimin. LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS Pentikin yt: 20 vähennetään? Keramiikkaa ja sisutustuotteita valmistava Pentik Oy aloitti tänään yt-neuvottelut, joiden tuloksena on tehtävien uudelleen järjestelyjä sekä lomautuksia ja irtisanomisia Posion tehtaalla ja Helsingissä. Pentikin myymäläketjun henkilöstö ei ole mukana yt:ssä. Mahdolliset lomautukset olisivat alle 180 päivää ja irtisanottavien määrä enimmillään 20 henkilöä. Yt johtuu ovat tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Pentik työllistää noin 330 henkilöä, joista huomattava osa toimihenkilöitä ja myyjiä. Keramiikkatuotannossa Posion tehtaalla on n. 70 henkilöä. ! He ovat TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton jäseniä. – Taustalla on tämä lama ja ihmisten ostovoiman heikkeneminen. Jos katsotaan tehtaalla valmistettujen kappaleiden määrää vaikka viimeisen viiden vuoden aikana, niin onhan se vähentynyt, kertoo Posion tehtaan pääluottamusmies Aija Kemilä-Tuovinen. – Tai sitten me tehdään liian kestävää tavaraa, se ei mene rikki, Aija lisää. Hän kertoo, että tänään pidetyssä ensimmäisessä yt-kokouksessa kävi ilmi, että työntekijöiden osuus mahdollisista irtisanomisista olisi puolet eli kymmenkunta. KAUKO AINASOJA TUTTU KODEISTA. Pentik tunnetaan erityisesti sisustustuotteiden ja keramiikan valmistajana. – Sitä lähdetään puhumaan alaspäin, Aija tuumii. Viime vuonnakin oli yt, se johti lomautuksiin ja parin myymälän lopetukseen. Yri- tyksellä on yli 80 myymälää Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Vuonna 2013 Pentik Oy:n liikevaihto oli 35 miljoonaa euroa. TL Intiim nro 1 I Ajankohtaista 21.1.2015 PERUSKEMIA TEAMin linjat Huntsmanin yt tiukassa vaiheessa ! Monia omistusjärjestelyjä läpikäyneeltä Porin titaanioksiditehtaalla on joulukuun alusta lähtien käyty poikkeuksellisen vakavaa yt-menettelyä. Nykyisen omistajan Huntsmanin alkuperäinen tavoite oli vähentää tehtaalta 150 työpaikkaa. Yt:ssä kaivetaan 17 miljoonan dollarin säästöjä, niistä 12 miljoonaa henkilöstövähennysten kautta. Porin tehtaan koko henkilöstövahvuus on 550, josta tuotannon työntekijöitä 350. Pääluottamusmies Juha Grönmark kertoo, että työnantaja ei toistaiseksi ole olennaisesti tinkinyt alkuperäisestä vähennystavoitteestaan. – Haluavat kolmanneksen tuotannon ja korjaamon työntekijöistä pois. Se on 111 työntekijää. Työntekijöiden vähen- nykset ovat suhteessa paljon pahemmat kuin muiden henkilöstöryhmien. Henkilöstöpuoli on vaatinut selvitystä siitä, miten tuotantoa pystytään pyörittämään vähemmällä väkimäärällä, mutta emme ole saaneet vastausta. Myöskään uusia työnkuvia ei ole saatu. Sen sijaan on saatu esitys uudesta organisaatiokaaviosta ja se on herättänyt hämmästystä. Organisaatiopalikoita on enemmän kuin vanhassa kaaviossa ja silti väkeä pannaan pois, Grönmark kummastelee. – Jo nykyiselläkin väkimäärällä olemme tilanteessa, että töitä jää tekemättä ja on jouduttu käyttämään ulkopuolisia, hän lisää. Huntsmanin suunnitelmiin kuuluu myös tiettyjen aputoimintojen siirto alihankkijoille. Kurjistajat liikkeellä Samoin osa työntekijöistä halutaan siirtää toimihenkilö- ja esimiestehtäviin. Grönmark kertoo, että tehtaalla on varsin paljon eläkeikäisiä, mutta toistaiseksi on epäselvää, kuinka moni irtisanotuista voisi pelastautua eläkeputkeen. Työnantaja ei kaikista eläkeikäisistä haluaisi luopua. Henkilöstöpuoli yrittää saada läpi jonkinlaista tukipakettia irtisanottavien aseman helpottamiseksi. Sen saaminen on kuitenkin epävarmaa. Yt:n on määrä kestää 29.1. saakka. – Epäilen riittääkö aika. Neuvottelut ovat täysin kesken. Edellä kerrotut asiat ovat esityksiä, joista ei ole sovittu, Grönmark tähdentää. Tuomo Lilja KENKÄTEOLLISUUS Ejendals: Vähennystarve 35 Jalas-jalkineista tunnettu jalasjärveläinen työ- ja turvajalkinevalmistaja Ejendals Suomi Oy on kutsunut henkilöstönsä edustajat yhteistoimintaneuvotteluihin. Neuvottelut koskevat tuotannon, huollon, va- EJENDALS ! raston sekä proto- ja näyteosaston työntekijöitä ja toimihenkilöitä. Yhtiö kaavailee irtisanomisia. Suunniteltu vähennystarve olisi työnantajan mukaan enimmillään 35 henkilötyövuotta. Kokonaisuudessaan Ejendals Suomi Oy:n henkilöstömäärä on 200. Tuotannossa työskentelee noin 110 henkilöä, joista lähes kaikki ovat teamilaisia. Yhtiö on ilmoittanut, että taustalla on vaikeutunut markkinatilanne sen päämarkkinaalueilla ja etenkin Suomessa. Yt-neuvotteluilla se pyrkii etsimään keinoja tuotannon sopeuttamiseksi ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Työnantajan mukaan työvoiman tarvetta vähentävät myös tuotannon kehittämiseksi suunnitel- lut investoinnit. Käytännössä tuotantoa ja varastoa uudistetaan tänä vuonna noin miljoonalla eurolla. Työntekijöiden pääluottamusmies Arja Uitto ei ole saanut tietoa siitä, millaisia uudistuksia yrityksessä aiotaan tehdä. Kehno markkinatilanne näkyy kuitenkin selvästi, sillä varastot ovat hänen mukaansa täynnä. – Se vaikutti asiaan, kun talvi tuli niin myöhään, hän taustoittaa. Uitto luonnehtii tunnelmaa tehtaalla varsin vakavaksi. Erityisesti arvioitujen henkilöstövaikutusten laajuus on puhuttanut henkilöstöä. Hän toivoo kuitenkin, että lopullinen vähennystarve olisi pienempi. – Ajattelisin, että määrä kuitenkin jäisi alle 35:n. Työantajan neuvotteluesityksessä puhuttiin yli 10 henkilöstä, hän kertoo. Sirpa Taskinen SAK - STTK - AKAVA Uusi keskusjärjestö selvittelyyn ! Ammattiliitot ovat päättäneet käynnistää hankkeen uuden keskusjärjestön perustamiseksi Suomeen. Hankkeen valmistelukokoukseen osallistui 73 palkansaajaliiton (myös TEAMin) edustajaa kaikista kolmesta keskusjärjestöstä (SAK, STTK ja Akava). Uuden keskusjärjestön perustamiseen osallistuvat ammattiliitot ilmoittavat mukanaolostaan 10. helmikuuta mennessä. Sen jälkeen alkaa käytännön työ uuden järjestön perustamiseksi. Tavoite on, et- 5 tä uusi keskusjärjestö aloittaisi toimintansa v 2016 aikana. Uuden keskusjärjestön tavoite on vahvistaa palkansaajien ja yksinyrittäjien taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä edistää yhteiskunnallista tasaarvoa ja oikeudenmukaisuutta. T ämä vuoden ensimmäinen puolisko on palkansaajille ja TEAMin jäsenille erityisen merkityksellinen. Keväällä ratkaistaan eduskuntavaaleissa ketkä säätävät lakeja ja päättävät verovarojen käyttämisestä ja monesta muusta kansakunnalle tärkeästä asiasta seuraavat neljä vuotta. Etujärjestöt, SAK siinä sivussa, hiovat hallitusohjelmaan viiteryhmänsä mukaisia tavoitteita lobattavaksi puolueille. Aikamoista sillisalaattia on tiedossa, jos yritetään ottaa eri tavoitteet huomioon. Vähän kuin nykyisen hallituksen ohjelma, joka on ollut yhtä soutamista ja huopaamista ja mitään ei ole tahtonut tulla kunnolla valmiiksi. Jos mielipidekyselyihin ja tulevan eduskunnan paikkajakauma ennusteihin on uskominen, käy näissä vaaleissa huonosti perinteisesti työväestön asemaa puolustaneiden vasemmistopuolueiden yhteiselle kannatukselle. Onneksi ennusteilla ja tilastoilla ei eduskuntaa valita. Vielä ehtii kepunkin ansiotonta arvonnousua nauttinut kannatus laskea, kun pitää ottaa oikeasti kantaa asioihin. Yksi ja toinen esittää lääkkeitä Suomen saamiseksi nousuun tai edes niin, että ei vaivuttaisi entistä syvemmälle. Elinkeinoelämä ja työnantajien puolelta tarjotaan nollasopimuksia, palkanalennuksia, koeajan pidentämistä, lomarahoista luopumista, työajan pidentämistä ilman lisäkorvauksia, työnantajamaksujen alentamista, yleissitovien työehtosopimusten korvaamista paikallisella sopimisella, työttömyysputkesta luopumista jne. Kaikella tavalla näyttäisi oleva pyrkimys kääntää historian pyörää taaksepäin ajamalla tämä maan työväestö kurjaliston asemaan. Uskovatko kurjistajat, että näiden toimenpiteiden seurauksena tuottavuus nousi, työntekijöiden motivaatio paranisi, innovaatiot ja luovuus lisääntyisi ja kansainvälinen kilpailukyky paranisi. Tähän kun lisää vielä ammatillisen koulutuksen heikentämisen ja säästöt terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa niin eipä tarvitse enää puhua pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta. Tätä ja paljon muuta on tulossa, jos oikeistolaisuus saa entisestään valtaa eduskuntavaalien jälkeen. Onkin entistä vaikeampi ymmärtää Maaseudun Tulevaisuuden kyselyn tuloksia suomalaisten kallistumisesta oikealle. Minkälaiset silmälasit pitäisi hankkia näille oikeistolaisiksi itsensä mieltäville palkkatyöläisille, että näkisivät metsän puilta? Yllättävintä tuloksissa oli, että perussuomalaiset kannattajat mieltävät itsensä enemmän keskustaan kuuluviksi kuin keskustalaiset. Lähes yhtä merkityksellinen teamilaisille ovat maaliskuussa alkavat liittokokousvaalit. Veren vaihto onkin tarpeen, sillä edellisistä vaaleista on kulunut jo sen verran pitkään, että uudet ihmiset ovat tervetulleita liiton päättäjiksi. Vaalijärjestelmämme on demokratian toteuttamiseksi sen verran työläs, että toivon kaikkien jaksavan tsempata sen läpi hyvässä teamilaisessa hengessä ja ennen kaikkea äänestää omasta mielestään parasta mahdollista ehdokasta. Hannu SIltala hannu.siltala@teamliitto.fi Kirjoittaja on TEAMin kehittämispäällikkö 6 Ajankohtaista Intiim nro 1 Suomen kilpailukykyä on parannettava Teollisuuden järjestöiltä yhteiset tavoitteet seuraavan hallituksen ohjelmaan. Tarvitaan vakaa ja ennustettava toimintaympäristö Teollisuus tarvitsee vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön. On tärkeää, ettei teollisuudelle aseteta uusia kustannusrasitteita ja että sääntelyä puretaan. Rakenneuudistuksia tehdessään hallituksen on varmistettava, ettei kasvun, osaamisen ja uudistumisen edellytyksiä pilata. Niihin perustuu Suomen menestys. Koulutuksen on vastattava entistä paremmin vientiteollisuuden tarpeita. Tämä tarkoittaa yritysten ja korkeakoulujen yhteistyön tiivistämistä sekä ammatillisen koulutuksen rahoituksen ja järjestäjäverkon uudistamista työelämän tarpeita vastaavaksi. Tiukkoina aikoina on tärkeää, että myös koulutuksen resurssit hyödynnetään nykyistä tehokkaammin. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioinvestoinnit sekä julkiset hankinnat synnyttävät uutta liiketoimintaa, lisäävät investointeja Suomeen ja parantavat tuottavuutta. Hallituksen tuleekin panostaa tki-toiminnan tukemiseen. Tekesin ja SHOKien rooli on tässä keskeinen. 21.1.2015 TYÖTTÖMYYSTURVA VIENTITEOLLISUUS ! Kemianteollisuus, Metsäteollisuus ja Teknologiateollisuus sekä Ammattiliitto Pro, Metallityöväen Liitto, Paperiliitto, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ja Ylemmät toimihenkilöt YTN edellyttävät tulevalta eduskunnalta ja hallitukselta Suomen kilpailukykyä parantavia päätöksiä. Järjestöt painottavat, että vientiteollisuudella on suuri kansantaloudellinen merkitys hyvinvoinnin turvaajana. Merkittävä osa julkisen sektorin rahoituksesta syntyy teollisesta toiminnasta. Siksi on tärkeää, että teollisuuden kilpailukyvystä pidetään huolta. Se synnyttää investointeja, uutta liiketoimintaa ja työtä. Vientiteollisuus on lisäksi merkittävä työllistäjä Suomessa, kun yli 300.000 henkilöä työskentelee alan yrityksissä. I Teollisuuden digitalisaatiota tulee edistää kaikin tavoin. Varsinkin pk-yrityksille on tärkeää, että myös kansainvälistymis- ja vienninedistämispalvelut toimivat. Suomalainen työ on tärkeää On tärkeää, että suomalaisten yritysten kannattaa työllistää myös Suomessa. Osaava henkilöstö, kuten muutkin kilpailukykytekijät varmistavat, ettei maantieteellinen takamatka estä menestymistä maailmalla. Suomi on logistisesti saari, jolle pitkät kuljetusetäisyydet ovat jo itsessään lisäkustannus. Tätä taakkaa ei pidä kasvattaa. EU:n ei tule kiristää yksipuolisesti energia- ja ilmastopolitiikkaansa, vaan sen on panostettava maailmanlaajuisesti kattavan, oikeudellisesti sitovan ja yrityksille tasapuoliset kilpailuolosuhteet mahdollistavan ilmastosopimuksen luomiseen. Päästökaupan aiheuttamat epäsuorat kustannukset on kompensoitava teollisuudelle, aivan kuten kilpailijamaissamme tehdään. EU:n ympäristölainsäädäntöä toimeenpantaessa on pidättäydyttävä puhtaasti kansallisista lisävelvoitteista. TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, puheenjohtaja Timo Vallittu Ammattiliitto Pro ry, puheenjohtaja Jorma Malinen Metallityöväen Liitto ry, puheenjohtaja Riku Aalto Paperiliitto r.y., puheenjohtaja Petri Vanhala Ylemmät toimihenkilöt YTN ry, puheenjohtaja Pertti Porokari Kemianteollisuus ry, toimitusjohtaja Timo Leppä Metsäteollisuus ry, toimitusjohtaja Timo Jaatinen Teknologiateollisuus ry, toimitusjohtaja Jorma Turunen TEAM haastoi Loimaan YTK ei ole suostunut maksamaan kesken vuoden 2014 TEAMin jäseniksi siirtyneille heidän loppuvuoden jäsenmaksujaan. TUOMO LILJA ! TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto jätti 14.1.haastehakemuksen Varsinais-Suomen käräjäoikeudelle koskien YTK:ta, jota arkikielessä kutsutaan Loimaan kassaksi. Haastehakemus on jätetty, koska YTK ei ole suostunut maksamaan kesken vuoden 2014 TEAMin jäseniksi siirtyneille takaisin loppuvuoden jäsenmaksuja. TEAM siirtyi syksyllä uuteen kytäntöön TEAM aloitti syksyllä 2014 käytännön, jonka mukaan liitto hyvittää kesken vuotta YTK:sta siirtyvälle jäsenelle liiton varoista ns. päällekkäisen jäsenmaksun eli jäsenmaksun, joka kohdistuu YTK:sta eroamisen jälkeiseen aikaan. Tämä tarkoittaa sitä, että vuosimaksun YTK:lle maksanut jäsen ei kärsi taloudellisia menetyksiä, siirtyessään YTK:sta oikeaan ammattiliittoon. TEAM puolestaan hakee jäsenen antamalla valtakirjalla maksettuja jäsenmaksuja takaisin YTK:lta, joka on kieltäytynyt palauttamasta vaadittuja jäsenmaksuja. Haastehakemuksen mukaan YTK:n menettely on vastoin sen omia sääntöjä, työttömyyskassalakia ja vakuutusperiaatetta. – YTK:lta on peritty jäsen- maksuja, mutta he ovat kieltäytyneet niitä palauttamasta. Siksi meidän on pakko käynnistää oikeustoimet, sanoo TEAMin puheenjohtaja Timo Vallittu. – Edessä on nyt poikkeuksellisen merkittävä oikeusprosessi. Uskon, että jos ja kun prosessin voitamme, muutkin ammattiliitot siirtyvät TEAMin aloittamaan käytäntöön, Vallittu sanoo. ”Edessä on nyt poikkeuksellisen merkittävä oikeusprosessi.” YTK-kassa on vuosikymmenten mittaan kasvanut merkittävästi ja sen tapa markkinoida palvelujaan on herättänyt närää ammattiliittojen kentällä. – Ainakin TEAMin jäsenet pitävät Loimaan kassan markkinointia harhaanjohtavana. Myös Loimaan kassa liepeillä toimivan YTK Yhdistyksen lupaukset edunvalvonnasta on koettu harhaanjohtaviksi. Todellisuudessa YTK Yhdistyksen tarjoama oikeusturva on hyvin kapeaa eikä sitä mitenkään voi verrata ammattiliiton tarjoamiin edunvalvonta- ja muihin turvapalveluihin, arvioi TEAMin järjestöpäällikkö Merja Rinne. Rinne kertoo, että sen jälkeen kun TEAM syyskuussa 2014 käynnisti uuden toimintatavan – eli hyvittää loppuvuoden jäsenmaksun – on YTK:sta TEAMiin siirtynyt noin sata jäsentä. Edessä voi olla kova julkinen kesksutelu TEAMin haastehakemus herätti mediassa varsin suurta huomiota, samoin sosiaalisessa mediassa. Keskustelussa on esitetty myös kritiikkiä ammattiliittoja kohtaan. Se oli odotettavissa. Loimaan kassan toimitusjohtaja Auli Hänninen totesi Helsingin Sanomien (14.1.15) haastattelussa, että ”ei olisi oikeudenmukaista palauttaa maksuja vain joillekin”. – Muut vuosimaksua perivät kassat palauttavat – napinoitta – jäsenmaksun päällekkäisen osuuden suoraan jäsenelle, jos jäsen sitä pyytää, vastaa Merja Rinne Hänniselle. Myöhemmin laatimassaan tiedotteessa YTK-kassa syytti verhotusti TEAMia jäsenten painostamisesta pois YTK:sta. Tässä väitteessä ei ole mitään perää, ammattiliitot kunnioittavat ilman muuta järjestäytymisvapautta, mutta kunnitoittaako YTK? Eräät TEAMiin siirtyneet entiset loimaankassalaiset nimittäin kertovat, että YTK soittelee eronneiden perään, nauhoittaa puhelut ja perää tietoja, miksi on siirrytty pois YTK:n jäsenyydestä. KIRISTYVÄÄ. Ammattiliittojen ja Loimaan kassan välinen jännite kasvaa. ► JAKSAMINEN Palkansaajien lomatoimintaa Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry on nimensä mukaisesti järjestö, jonka työkenttänä on palkansaajien ja myös heidän perheidensä työkyvyn, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Käytännössä järjestö tarjoaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä ns. 1. askel aikuisille ja perheille -kursseja. PHT taustayhteisöjä ovat mm. monet ammattiliitot. Nyt koko toiminta uhkaa loppua, sillä Raha-automaattiyhdistys on ilmoittanut lopettavansa yhdistyksen ra! hoituksen kokonaan. Rahoitusta on jo nyt leikattu rajusti toiminnasta saaduista hyvistä tuloksista huolimatta. Rahoituksen leikkaus on supistanut tämän vuoden toimintaa merkittävästi. Vuosille 2016–2018 PTH:lle ei ole esitetty lainkaan avustusta, joka toteutuessaan merkitsisi toiminnan alasajoa tämän vuoden aikana. Yhdistyksestä kerrotaan, että leikkausten johdosta PHT:ssa ei voida huhtikuusta alkaen järjestää lainkaan aikuisille suunnattuja 1.askelhyvinvointijaksoja. Alkuvuo- desta haettavaksi tulleista kesän perhejaksoista on jouduttu karsimaan yli 75 %. Kevään jaksot, joissa haku on jo päättynyt ja osallistujat valittu, kuitenkin toteutetaan. PHL:n toiminnanjohtaja Pasi Ylitalo sanoo, että Rahaautomaattiyhdistyksen näkökulmaa päätöksilleen on vaikea arvioida. – Syyt, miksi rahoittaja ei enää halua meidän hyvää ja menetyksellistä toimintaa rahoittaa, ovat hyvin epäselviä. Leikkaus, joka meidän määrärahoihin on tehty, on mieles- Intiim nro 1 I Ajankohtaista 21.1.2015 7 ► YLI RAJOJEN kassan oikeuteen Kenkätehtaan lakko pakotti työnantajan neuvottelupöytään Kiinassa ! Joulukuussa taiwanilaisomisteisen kenkävalmistajan, Lide Shoesin yli 2 500 työntekijää järjesti lakon tehtaan pahimpaan kiireaikaan Guangzhoussa, Kiinassa. Lakko pakotti tehtaan johdon neuvottelupöytään, jonka tuloksena työnantaja suostui maksamaan jatkossa lainmukaiset sosiaalivakuutus – ja asuntorahastomaksut sekä ylityö- ja vuosilomakorvaukset. Sosiaalivakuutusmaksut työantaja maksaa takautuvasti vuodesta 1995 lähtien ja työntekijät saavat 270–1 640 euron kertakorvauksen työsuhteen pituudesta riippuen. Lisäksi johto lupautui jatkossakin neuvottelemaan työntekijöiden edustajien kanssa ja lopettamaan suunnitelmat tehtaan siirtämisestä muualle. Kaksi rengasvalmistajaa lopettaa ulkoistamisen Turkissa ! Turkin autonrengasalan työntekijöitä edustava ammattiliitto Lastik-Is on saanut pitkien neuvottelujen ja painostuksen jälkeen sovittua kahden monikansallisen rengasvalmistajan kanssa ulkoistamisen lopettamisesta ja yhteensä yli 1 200 vuokratyöntekijän ottamisesta yhtiöiden palkkalistoille. Sopimuksen myötä rengasvalmistajat Brisa, joka on japanilaisen Bridgestonen sopimusvalmistaja, ja italialaisomisteinen Pirelli irtisanoivat tekemänsä sopimukset ulkoistamisyritysten kanssa ja vakinaistivat kaikki vuokratyöntekijät. Uudet vakituiset työntekijät liittyivät heti ammattiyhdistykseen. Saksassa vihreät työpaikat eivät ole aina kunnon työpaikkoja Saksan energia-alan työntekijöitä edustava ammattiliitto IG BCE pelkää, että maan hallituksen kunnianhimoiset ilmastotavoitteet nostavat energian hinnan niin kohtuuttomalle tasolle, että se rajoittaa alan investointeja ja työllisyyden kasvua. Liiton mukaan viime vuoden ensimmäisen puoliskon aikana Saksasta lähti 60 miljardin euron edestä investointeja Yhdysvaltoihin, jossa energia on halvempaa. Liitto on huolissaan myös siitä, että alalle syntyvät niin sanotut vihreät työpaikat ovat useimmiten pätkätöitä. Liitolla on ongelmia erityisesti alan uusien toimijoiden kanssa, jotka eivät kunnioita nykyistä työmarkkinajärjestelmää, maksavat alhaisia palkkoja ja palkkaavat määräaikaisiin työsuhteisiin. – Palkka-ale, pätkätyö, ulkoistaminen ja sosiaalidialogin kieltäminen eivät saa nousta uusiutuvan energian tunnusmerkeiksi, liitto linjaa. ! Yhdysvalloissa vähimmäispalkat nousivat vuoden vaihteessa ollaan ajamassa alas tämme perusteltu väärillä syillä. Ylitalon mukaan Raha-automaattiyhdistyksen esittämät syyt määrärahaleikkauksille eivät ole oikeita ja relevantteja. Hän sanoo, että PTH:n asia on valmisteltu määrärahoista päättävälle elimelle huonosti. Seikka, jota Ylitalo erityisesti ihmettelee, on Raha-automaattiyhdistyksen ilmoitettujen avustusperiaatteiden ja käytännön toiminnan ristiriita. – Raha-automaattiyhdistys on parin viime vuoden aikana ilmoittanut, että tämän tyyp- pinen toiminta ei kuulu heidän avustettavakseen. Kuitenkin Maaseudun terveys- ja lomahuolto saa avustusta. Se järjestää lähes vastaavaa toimintaa yrittäjille ja maatalousyrittäjille. Miksi palkansaajille ei sitten voitaisi tällaista toimintaa järjestää, Ylitalo ihmettelee? – Me emme selvästikään ole tasa-arvoisessa asemassa muiden vastaavien järjestöjen kanssa. PHT on tehnyt sosiaali- ja terveysministeriölle oikaisuvaatimuksen määrärahajaosta. Ylitalo odottaa, että oikaisuvaa- timus käsitellään lähiviikkoina. – Uskon, että saamme vastauksen ensi- tai seuraavalla viikolla. Kevään aikana tullaan kampanjoimaan PHT:n olemassaolon, sen järjestämän toiminnan ja tulevaisuuden puolesta. Tarja Paajanen VERKKOVINKKI Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry:hyn voit tutustua osoitteessa www.pht.fi. ! Vuosi 2015 toi palkankorotuksen miljoonille yhdysvaltalaisille, kun vähimmäispalkka nousi 21 osavaltiossa. Ensimmäisen kerran valtaosassa Yhdysvaltojen osavaltioita vähimmäispalkka nousi yli liittovaltion määrittelemän vähimmäispalkan, joka on 6 euroa tunnilta. Kemianteollisuuden työntekijöitä edustavan ammattiliiton, UFWC:n mukaan nykyinen vähimmäispalkka ei kuitenkaan riitä elämiseen ja sysää liian monet perheet köyhyyteen. Nykyinen vähimmäispalkka vaihtelee osavaltioittain 6–8 euroa tunnilta. Liiton tavoitteena on nostaa se 8,50 euroon. Useissa osavaltioissa on tehty päätöksiä vähimmäispalkkojen edelleen korottamisesta vuoteen 2018 asti. Esimerkiksi Washington DC:ssä, Massachusettsissa ja Vermontissa vähimmäistuntipalkka nousee yli 8,50 euron ensi vuoden alusta. Stoorisoppi 8 Kohti TEAMin vaalia Intiim nro 1 LAKKO-OIKEUS EK vaatii lakkorajoituksia, palkansaajat muutoksia työnantajan tulkintaetuoikeuteen. pästä ammutaan tykillä, Äimälä vaatii. Ulosmarssikin lasketaan lakoksi Äimälän mukaan EK:n tavoitteena ei ole kieltää tukityötaisteluita kokonaan. – Haluamme vain rajoittaa ylilyöntien aiheuttamia suhteettomia tilanteita. Lähinnä toimihenkilöitä edustavan STTK:n puolesta neuvotteleva Pardian puheenjohtaja Niko Simola tyrmää puheet laittomista lakoista. – Suomessa lasketaan laittomiksi lakoiksi parin tunnin mielenilmaisutkin, joita muualla Euroopassa ei lasketa lakoiksi lainkaan, Simola sanoo. Hän muistuttaa, että ulosmarssiin on aina jokin syy. – Ei töistä tyhjän takia pois lähdetä. Sieltä lähdetään, jos tilamme työpaikalla on kärjistynyt tavalla tai toisella. Tulkintaetuoikeus rassaa Lauri Lyly SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly heittää työnantajien lakkorajoitusvaatimusten rinnalle pöytään alipalkkauksen kriminalisoinnin. – Jos työnantajat vaativat työtaisteluille vahvempia sanktioita, meillä on tavoitteena alipalkkaukseen liittyvät asiat. Alipalkattu työ on etenkin palvelu- ja rakennusalojen Myös sopimusshoppailu esillä neuvotteluissa Työmarkkinoiden pelisääntöneuvotteluissa työnantajilla ja palkansaajilla on EK:n Äimälän mukaan myös yhteisiä tavoitteita. – Työehtosopimusten vaihtaminen ja niiden pelisääntöjen selkiyttäminen ovat laittomiin lakkoihin verrattuna helppoja asioita. Lauri Lylyn mukaan myös SAK haluaa sopimusten vaihtotilanteisiin yhteisiä pelisääntöjä ja vaatii peliin tasapuolisia neuvotteluasetelmia. – Kaikkien osallisten pitää päästä neuvottelemaan. Kun työnantajapuoli päättää vaihtaa noudatettavaa työehtosopimusta, aiempi sopimus on voimassa sopimuskauden loppuun. Ay-puoli kaipaa tähän muutosta. – Nyt vanhan sopimuksen voimassaoloaika voi olla mitä tahansa päivästä vaikka kolmeen vuoteen. Me olemme ehdottaneet kiinteää määräaikaa, joka olisi tes-kaudesta riippumaton ja aina sama, STTK:n Niko Simola kertoo. Tiina Tenkanen UP-Uutispalvelu Oikea työ oikealle luonteelle Persoonallisuus ratkaisee myös, minkälaiseen koulutukseen henkilö hakeutuu ja sitä kautta työhön. – Aktiivinen saa paremmat tulot kuin esimerkiksi neu- ”Kaikki ovat duunarien asialla, alasta riippumatta” JOUNI JOKINEN vulkanoija, plm, liittovaltuuston ja työttömyyskassan hallituksen jäsen, Suomen Euromaster Oy, Pori. Vaaliliitto: TEAMin demarit ja sitoutumattomat käydään en1. TEAMissa si keväänä vaalit. Olet lähdössä ehdokkaaksi – miksi haluat vaaliin mukaan? – Olen istunut TEAMin valtuustossa kaksi kokonaista ja yhden vajaan kauden ja tuntuu, että edunvalvonta ja jäsenten asiat kiinnostavat edelleen. Valtuustotyöstä ehkä päällimmäisenä on jäänyt mieleen porukan saman henkisyys. Kaikki ovat duunarien asialla alasta riippumatta. Kokoukset ovat olleet keskustelevia ja kantaa ottavia ja ollaan saatu aikaan hyviä päätöksiä. – Olen ollut tämän kauden työttömyyskassan hallituksen jäsen. Se on ollut tosi antoisaa ja opettavaista aikaa. 2. Mitä mieltä olet TEAMin toiminnasta. Mainitse kaksi myönteistä ja kaksi kielteistä asiaa? Naisten ei kannata olla työelämässä liian kilttejä Maczulskij toteaa. Persoonallisuuden sanotaan kehittyvän elämän kolmen ensimmäisen vuoden aikana, mutta temperamentti on synnynnäistä. Persoonallisuus muovautuu geenien ja ympäristön yhteisvaikutuksesta. Me haluamme ongelma. Lylyn mukaan SAK vaatii muutoksia myös työnantajan tulkintaetuoikeuteen työpaikoilla. – Riita-asioissa tulkinta pitäisi aina ensin hakea liittotason neuvotteluissa. Jos asia ei ratkea siellä, pitää hakea päätös oikeudesta. Tulkinta voisi muuttua vasta sen jälkeen. TASA-ARVO ! Vaikuttavatko työntekijän persoonallisuuden piirteet hänen tuloihinsa ja menestymiseen työmarkkinoilla? Tätä tutkii Palkansaajien tutkimuskeskuksen vanhempi tutkija Terhi Maczulskij sekä tutkija Jutta Viinikainen Jyväskylän yliopistosta. Tutkimuksen on määrä valmistua helmikuun aikana. – Tutkimuskirjallisuuden mukaan persoonallisuuden ominaisuudet ovat työelämässä vähintään yhtä tärkeät kuin älykkyys, koulutus ja osaaminen. Persoonallisuus on osa inhimillistä pääomaa, 21.1.2015 VAALIT Työmarkkinoiden pelisääntöihin neuvotellaan muutoksia ! Työmarkkinoiden pelisääntöjen uudistamisesta pitäisi päästä sopuun ennen talvilomia. Neuvottelut venyivät tavoiteaikataulusta eli viime vuoden lopusta muun muassa eläkeneuvottelujen takia. TEAM ei neuvottelupöydässä istu vaan meitä edustaa keskusjärjestömme SAK. Työnantajaleiriä edustava Elinkeinoelämän keskusliitto EK tavoittelee lakiasiainjohtajansa Markus Äimälän mukaan muutoksia työrauhajärjestelmään. – Keskeisimmät tavoitteemme ovat laittomien lakkojen ehkäiseminen ja suhteettomien tukityötaisteluiden rajoittaminen. Kun jossakin on pieni riita, sen johdosta saattaa tulla massiivisia tukityötaisteluita. Pitää päästä eroon tilanteista, joissa kär- I roottinen henkilö, mutta toisaalta parempi palkka kannustaa aktiivisuuteen. Maczulskij selventää. Neuroottisella tarkoitetaan muun muassa jännittynyttä, ahdistunutta henkilöä. Sukupuolierojakin löytyy. Tutkimusaineisto todistaa, ettei naisten kannata olla työelämässä liian kilttejä. – Miehillä tavoitteellinen ja aktiivinen luonteenpiirre on yhteydessä parempiin ansioihin. Naisten työmarkkinamenestyksen esteinä näyttävät olevan miellyttävyys ja neuroottisuus. TT – Kun isoa TEAMia oltiin perustamassa, pelkoni oli, että pieni autonrenkaan porukka hukkuisi suureen massaan, mutta ilokseni niin ei käynyt. Aina olen saanut apua, kun olen sitä tarvinnut ja palvelu on ollut tosi ammattitaitoista. En osaa nyt varsinaisesti mitään huonoa sanoa, mutta TEAMin tunnettavuutta pitäisi saada tavallisen kadunmiehen keskuudessa paremmaksi. TEAMia ei tunnisteta ennen kuin mainitsee, että kysymys on entisestä Kemianliitosta. Ehkä asiaan saadaan parannusta, kun aikaa kuluu. ollut ehdolla 3. Oletko jossain muissakin vaa- leissa kuin liiton? – En ole ollut muissa vaaleissa ehdokkaana. Jos Sinut valitaan liitto4. kokoukseen, mihin asi- oihin aiot kiinnittää huomiota? – Omalla alallani työssä jaksaminen ja työkyvyn yllä pitäminen ovat erittäin tärkeitä, sekä TESiin liittyvät asiat. vaali herättänyt 5. Onko keskustelua työpaikal- lasi? – Ei ole. Meillä on pieni noin 65 jäsenen ammattiosasto ja meillä on kaksi ehdokasta. Ehkä keskustelu alkaa, kun ehdokkaat ovat jäsenten tiedossa. Jouni on ehdolla autonrengasalan vaalipiirissä Autonrengasalan vaalipiiri on TEAMin vaalipiireistä kolmanneksi pieni. Jäseniä auranrengasalalla on noin 800. Liittokokoukseen vaalipiiri saa neljä edustajaa eli ehdokkaita yksi vaaliliitto voi asettaa 12. Ehdokkaita asetettaneen yhtyeensä parikymmentä. Sopimusalan työpaikat ovat suurelta osin pieniä, muutaman hengen vahvuisia. Alalla on kaksi, koko maan kattavaa ketjua. Rengasliikkeissä asennetaan ja pinnoitetaan renkaita, joissakin liikkeissä vaihdetaan myös autojen ja työkoneiden öljyt. Intiim nro 1 I TEAMin sopimusalat 21.1.2015 9 VAALIT osallistua TEAMin vaaliin Pieni vaalisanasto Suhteellinen vaalitapa TEAMin liittokokousvaalissa noudatetaan suhteellista vaalitapaa. Suhteellisessa vaalitavassa vaaliliiton sisällä kunkin vaalipiirin suurimman äänimäärän saanut ehdokas saa vertausluvukseen koko kyseisen vaaliliiton vaalipiirin saaman äänimäärän. Toiseksi eniten ääniä saanut saa vertausluvukseen puolet koko äänimäärästä, kolmanneksi eniten kolmanneksen jne. Vaalipiiri ” Toivoisin, että nuoret saataisiin mukaan liiton toimintaan” ”Kamppailutilanteissa tiukempi linja” ANNE NÄRHI siistijä, työosaston luottamusmies, Gasum Tekniikka Oy, Imatra MARKO LÄHTEENMÄKI offsetpainaja, pääluottamusmies, Takon Kotelotehdas Oy, Tampere Vaaliliitto: TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat Vaaliliitto: TEAMin demarit ja sitoutumattomat lähdit vaaliin mu1. Miksi kaan? – Itse asiassa lähdin mukaan ihan sen takia, että minua pyydettiin ehdokkaaksi. Ajattelin, että se on aivan uusi kokemus, ja että on kiinnostava mahdollisuus olla mukana vaikuttamassa asioihin. 2. Mikä TEAMissa hyvää ja mikä huonoa? – TEAMin toiminta on ennen muuta monipuolista. Kurssitarjonta on hyvä, koska se sopii sekä aktiiveille että ihan perusjäsenille. Lisäksi on hienoa, kun liitto järjestää vuosittain talvi- ja kesäpäivät. Siellä voi tavata vanhoja tuttuja ja aina saa uusiakin tuttuja. Siellä voi käydä keskustelua siitä, miten milläkin työpaikalla menee, ja miten ihmiset voivat. – Huonoja puolia on hankalampi mainita, mutta ehkä TEAM liittona voisi lisätä tunnettuuttaan. Moni ihminen ei tiedä, mikä on TEAM, kun kerron, että olen sen jäsen. Jotenkin sitä viestiä pitäisi viedä enemmän kentälle. Varmaan kuitenkin pitäisi enemmän tuoda julki liiton toimintaa, jot- ta myös muut kuin teamilaiset tietäisivät, mikä tämä liitto on. 3. Jos Sinut valitaan liittokokoukseen, mihin asioihin aiot kiinnittää huomiota? – Tietysti asioita on paljonkin, mutta kun olen uusi, paljon varmaan menee ihan opin kannalta. Totta kai minua kiinnostavat jäsenten edunvalvonta ja työoloihin liittyvät jutut samoin kuin ihmisten jaksaminen. Toivoisin myös, että nuoriin kiinnitettäisiin kovasti huomiota, jotta heitä saataisiin jatkossa mukaan liiton toimintaan. vaali herättänyt 4. Onko keskustelua työpaikal- lasi? – Silloin puhuttiin jonkin verran, kun lähdin ehdokkaaksi. Osaksi syynä on se, että meillä on ihmisiä eri toimipisteissä. Joulun alla ihmisillä on aina niin paljon kaikenlaista muuta, ja epäilen, että jos silloin olisi kovasti yrittänyt kampanjoida, se olisi mennyt vähän ohi kaikilta. Kunhan vuosi kunnolla käynnistyy, ruvetaan taas myös käymään keskustelua asiasta. Anne on ehdolla öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuuden vaalipiirissä TEAMin vaalissa valitaan edustajat liittokokoukseen, joka pidetään Helsingissä 3.–5.6.2015. Liittokokousedustajat valitaan suhteellisella vaalilla vaalipiireittäin. TEAMin jäsenkunnassa on lähes 1 600 öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuuden työntekijää. He muodostavat vaalissa oman vaalipiirinsä, josta valitaan liittokokoukseen seitsemän edustajaa, eli yksi kutakin alkavaa 250 jäsentä kohden. Vaalipiirin ehdokkaita tulee olemaan vaalissa arviolta noin 30. aiemmin ollut 1. Oletko vaalissa ehdokkaana? – En ole. Olen toiminut luottamusmiestehtävissä vuodesta 2004, mutta aina tullut valituksi ilman vaalia. 2. Millä mielellä lähdet vaaliin mukaan? – Ihan hyvällä. Olen ollut TEAMin valtuuston jäsen ja se velvoittaa. Ei saa hommia kesken jättää. Niin, olet seurannut 3. valtuustossa aitiopai- kalta fuusioitunutta TEAMia. Onnistuiko Kemian ja Viestinnän fuusio? – Mielestäni ihan hyvin. Mutta vielä on parannettavaa. Esimerkiksi se, että TEAMilla on nyt toistakymmentä sopimusalaa, on suuri haaste liiton työehtosihteereille. En usko, että kukaan toimitsijoista voi koskaan yksityiskohtaisesti hallita kaikkia tessejä – ei sitä kannata edes tavoitella. Pidetään mieluummin kiinni siitä, että liitossa on sopimusalojen erityistuntemusta. Olen kuullut kritiikkiä, jota on syntynyt tilanteista, joissa kemiataustainen yrittää tulkita viestinnän tessejä. 4. Jos pääset liittokokoukseen, mihin asioihin haluat vaikuttaa? – Työehtoihin, sopimuspolitiikkaan. Liiton pitää kamppailutilanteissa ottaa tiukempi linja. Useimmiten on niin, että kiistat työpaikoilla aiheutuvat työnantajien tekemisistä. Ja kun niitä aletaan vastustamaan, pitää liiton seisoa luottamusmiesten takana. – Yksi iso asia on viestintäalan työrauhakysymys, se on vihdoin saatava samanlaiseksi kuin muilla aloilla. Sama pätee koulutusasioihin, viestintätaustaiset ovat paljon huonommassa asemassa kuin muut liiton jäsenet. 5. Onko vaali herättänyt työpaikallasi keskustelua? – Valitettavan vähän vaikka olen sitä nostattanut. Jäseniä kiinnostavat ensisijaisesti oman työpaikan asiat. Oman ammattiosastonkin asiat tuntuvat kaukaisilta, saati liiton. Marko on ehdolla kirjatyöntekijöiden vaalipiiristä TEAMin jäsenkunnassa on 7 250 äänioikeutettua kirjatyöntekijää. Kirjatyöntekijät muodostavat vaalissa oman vaalipiirinsä. Vaalipiiristä valitaan liittokokoukseen 31 edustajaa, yhden kutakin alkavaa 250 jäsentä kohden. Kirjatyöntekijät tulevat olemaa liittokokouksen toiseksi suurin ryhmä. Tammikuussa ehdokkaat muodostavat valitsijayhdistyksen keräämällä 15 nimeä omasta vaalipiiristään. Valitsijayhdistykset voivat muodostaa vaaliliiton. Vaikea arvioida, kuinka monta kirjatyöntekijää on vaalissa ehdolla, ehkä 150–170, riippuen vaaliliittojen määrästä. TEAMin Jäsenet jakautuvat sopimusaloittain vaalipiireihin. TEAMin sopimusalat / vaalipiirit ovat: Autonrengasala, Jakajat, Kemian perusteollisuus, Kenkä- ja nahkateollisuus, Kirjatyöntekijät, Kumiteollisuus, Lasikeraaminen teollisuus, Lasitus-, rakennuslasitus- ja lasinjalostusala, Muovituoteteollisuus ja kemiantuoteteollisuuus, Tekstiilija vaateteollisuus, Tekstiilihuoltoala, Viestinnän toimihenkilöt sekä Öljy-, maakaasu ja petrokemian teollisuus. Valitsijayhdistys Viisitoista saman sopimusalan / vaalipiirin äänioikeutettua jäsentä voi perustaa valitsijayhdistyksen. Valitsijayhdistys saa asettaa maksimissaan kaksi ehdokasta ehdolle liittokokousvaaliin. Vaaliliitto Valitsijayhdistykset voivat solmia keskenään vaaliliittoja. Äänioikeus TEAMin liittokokousvaalissa on äänioikeus jäsenellä, joka on liittynyt TEAMin ammattiosastoon viimeistään 30.11.2014, ja jonka jäsenmaksut ovat maksettuna. Vaalikelpoinen TEAMin liittokokousvaalissa Vaalikelpoinen on henkilö, joka voi asettua vaalissa ehdolle. TEAMin liittokokousvaalissa vaalikelpoisuuden edellytys on se, että jäsenyys on alkanut viimeistään 30.6.2014 ja jäsenmaksut ovat maksettuna. Äänestäminen TEAMin liittokokousvaalissa Vaalissa äänestetään oman sopimusalan / vaalipiirin ehdokasta. Jokainen äänioikeutettu jäsen saa vaalimateriaalin postissa ennen äänestyksen alkamista (1.3.2015). Materiaali sisältää oman sopimusalan / vaalipiirin ehdokaslistojen yhdistelmän (vaalipiireittäin laadittu luettelo ehdokkaista), äänestyslipun, palautuskuoren ja äänestysohjeet. Äänestää voi palauttamalla äänestyslipun palautuskuoressa tai sähköisesti pankkitunnuksilla. Joissakin ammattiosastoissa järjestetään myös uurnaäänestys. Tarja Paajanen 10 Ajankohtaista Intiim nro 1 I 21.1.2015 SIRPA TASKINEN VÄRI-ILOA. Heidi Piittinen työskentelee Paletti Oy:n tuoteassistenttina. Yritys tunnetaan korteistaan, mutta sen tuotevalikoimaan kuuluu myös mm. adresseja ja kalentereita. LUOTTAMUSMIES ”Reilulla asenteella pääsee pitkälle” Luottamusmiehenä Heidi Piittinen on oivaltanut, miten valtava koneisto työelämän pelisääntöjen taustalla on. SIRPA TASKINEN Paletin näyttelytilaa hallitsee postikorttien iloinen kirjo. On piirrettyjä kuvia, valokuvia, vitsejä, aforismeja ja monenlaisia onnitteluja siististi telineissään. Kokonainen seinä on peitetty avainlipputuotteilla. Toimihenkilöiden pääluottamusmiehelle Heidi Piittiselle korttikirjo on perin tuttu, sillä hän työskentelee viisihenkisessä tuotetiimissä tuoteassistenttina. Luottamusmies hän on ollut vuoden 2013 helmikuusta lähtien, jolloin edellinen pääluottamusmies vaihtoi työtehtäviä ja pyysi Piittistä seuraajakseen. – Mietin sitä jonkin aikaa, kun en ole koskaan ollut missään luottamustehtävissä. Kai sitä tulee oltua aika rohkeakin välillä, kun ajattelin, että lähdetään katsomaan. Luotin siihen, että apua saa liiton puolelta, jos sitä tarvitsee, ja lisäksi otin selville, että pääsisin kurssittamaan itseäni, hän muistelee. ! Viime vuonna tehtiin isoja uudistuksia Hämeenlinnassa sijaitsevat Paletin tuotantolaitos ja logistiikkakeskus ja siellä työskentelee yhteensä noin 60 henkilöä. Toimihenkilöitä on noin 30 ja tuotannon työntekijöitä reilut kymmenen. Lisäksi kentällä työskentelee kolmisenkymmentä edustajaa. Piittinen vie pienelle kierrokselle taloon. Tuotannossa näkyvät seuraavat sesongit, pääsiäinen ja äitienpäivä. Piittinen tosin paljastaa, että tulevaa jouluakin jo suunnitellaan, ja juuri joulun vuoksi syksy on aina kevättä kiireisempi. Tuotannon tiloja hallitsevat korttipinot ja pahvilaatikot. Kortit painetaan toisaalla, ja Paletin omassa tuotannossa kirjatyöntekijät lisäävät niihin esimerkiksi hilettä tai irtonumeroita tai leikkaavat ne tiettyyn muotoon. Varaston puolella viihtyisi kuka tahansa järjestystä rakastava, sillä yleisilme on siisti, KUKA NIMI Heidi Piittinen, 35 TYÖPAIKKA Paletti Oy, Hämeenlinna TYÖTEHTÄVÄ Tuoteassistentti HARRASTUKSET Salibandy, lukeminen ja koiranäyttelyt PERHE Aviomies, kaksi poikaa ja kaksi koiraa ”Uskon siihen, että metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan. Menen itse aina reilulla asenteella asioita hoitamaan ja hyvin on sujunut.” moderni ja avara. Mennyt vuosi oli henkilöstölle varsin työntäyteinen, sillä yhtiö kasvatti varastokapasiteettiaan ja uusi toiminnanohjausjärjestelmänsä. – Aina on omat käynnistymisongelmansa, mutta näinä aikoina on positiivista, kun yritys tekee investointeja. Nyt mennään eteenpäin tulevaisuuteen luottaen, hän kertoo. Malttia ja esiintymiskokemusta Pääluottamusmiehen tehtävä on opettanut paljon. Piittinen esimerkiksi suhtautuu asioihin entistä maltillisemmin ja työelämän pelisäännöt ovat avautuneet hänelle aivan uudella tavalla. – Totta kai sitä työelämässä on aina tiennyt, että työehdot ja sopimukset ovat siellä taustalla, ja että joku ne hoitaa ja neuvottelee, mutta nyt vasta olen oikeasti ymmärtänyt, mitä se vaatii, ja millainen koneisto niitä asioita tekee. Tehtävä on kuitenkin opettanut hänelle muutakin. Aiemmin vieroksumaansa esiintymistä hän on päässyt harjoittelemaan toimihenkilöille pitämissään infotilaisuuksissa yt-toimikunnan kokousten jälkeen. – Ja sekin on pitänyt opetella, että pystyn avaamaan asioita myös työnantajalle ja tarvittaessa myös kyseenalaistamaan asioita, hän jatkaa. Perheenäidillä riittää tekemistä Kokonaisuudessaan Piittinen on hyvillään siitä, että työpaikalla ei ole ilmennyt mitään erityisen kiperiä tilanteita, vaikka pientä selvittämistä aina välillä onkin. Suurena tukena on saman talon kirjatyöntekijöiden pääluottamusmies. Myös yhteistyö työnantajan kanssa on toiminut. – Uskon siihen, että metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan. Menen itse aina reilulla asenteella asioita hoitamaan ja hyvin on sujunut, hän kertoo. Pääluottamusmiehellä ei ole myöskään vapaa-ajan ongelmia: hänellä on 5- ja 8-vuotiaat pojat, jotka ovat juuri aloittamassa uimakoulua ja judoharrastusta. Hänen oma harrastuksensa taas on salibandy. Perheellä on myös kaksi koiraa, glen of imaalinterriereitä, joista nuorempi saatiin perheeseen juuri vuoden alussa. Intiim nro 1 I Ajankohtaista 21.1.2015 Selänpesijä GALLUP HUOLESTUTTAAKO ILMASTONMUUTOS SINUA? Miehet jotka ryöstävät maailman O Kysyimme TEAMin jäseniltä, ovatko he suranneet ilmastonmuutoskeskustelua ja mitä mieltä he ovat aiheesta. ? ANTTI AIMO-KOIVISTO Jokainen veronkiertäjä on varas. Joulunaika on monille Verotus on kaiken yhteisen välterityistä lukuaikaa. Muttämätön edellytys. Hyve. ta harvoin saa käteensä Koko maailmantalouteen kietietokirjan, joka on luettava ”siltoutunut veroparatiisiloinen on tä istumalta”, vaikka läpi yön. merkittävä syyllinen mm. toistuNicholas Shaxsonin ”Aarresaaviin velkakriiseihin, kehitysmairet – miehet jotka ryöstivät maaden surkeaan jamaan, absurdeiilman” (Into Kustannus, 316 s.) hin tuloeroihin (ilmaisen rahan on tällainen teos. Se on ”rumin tienaaminen rikkaimmille kaikja salatuin luku maailmantaloukien muiden kustannuksella on den historiasta”, kertomus veroyksi veroparatiisijärjestelmän paratiisien likaisesta rahasta ja johtoajatuksista), monopoliyrisitä tukevasta mustasta ideolotysten talouksia jähmettäviin ragiasta. Kirjasta mediassa sanotkenteisiin, pienten ja keskisuurtua: nerokas selvitys veroparatiiten yritysten kilpailuasemien sien roolista kansainvälisessä tajärkyttävään heikentämiseen, loudessa; veroparatiisit yhdistäkansainvälisen kaupan ja invät rikolliset ja finanssieliitin; ve- Pääoman vapaan liikkuvuuvestointien vääristymisiin. Päärokonna syö pöydässäsi; puolet den kielteiset seuraukset oman vapaan liikkuvuuden kielmaailmankaupasta kulkee veovat suuremmat kuin teiset seuraukset ovat suuremroparatiisien kautta jne. Jos viimyönteiset. mat kuin myönteiset. Maailman me vuosien yhteiskunnallisesta taloushistoria osoittaa, että takirjallisuudesta olisi pakko valiloudet voivat kasvaa vakaasti ja nopeasti laajojen ja ta vain yksi teos, se olisi tämä. Kyse ei ole talouseliittiemme kammottavista unelmista tai tulevaisuuden- byrokraattistenkin pääomakontrollien oloissa. Veroparatiisit eivät lisää, vaan heikentävät rahoitusmarktoiveista, vaan niiden toteutumisesta jo tässä ja nyt. kinoiden tehokkuutta, koska ne sotivat tehokkaiden Kirjan havaintojen yleisesittelyyn tarvittaisiin koko markkinoiden perusajatusta – läpinäkyvyyttä – vasIntiim-lehden tila. Voin sanoa siis vain jotain. taan. Lahjonta, sisäpiirikauppa, petokset ovat veroparatiisitoiminnan toimialaa. VAIKKA OMAN maamme talouselämä ei vielä oleLuetteloa voi kirjan perusteella jatkaa lähes loputkaan faktisten veroparatiisien ja sitä kannattelevan yritysvaltaideologian täysin läpitunkema, kovin kau- tomiin. Tässä vielä kaksi asiakokonaisuutta: Veroparatiisitoiminta kaikkine lieveilmiöineen tuhoaa lokana ei olla. Taloustoimittajiemme enemmistö on pulta kansalaisten demokraattisen vallan edellytykepäilemättä jo juonut myrkyn ja kykenee koomassa set niin, että jäljelle jäävät vain demokratian kulissit. toistamaan vain yritysvallan graavia etujargonia muka kaikkien yhteisenä hyvänä: vain yrittäjä voi pelas- Kaikkialla. Veroparatiisitoimijoiden arvomaailma on irvokas ja heidän yhteiskunnallinen vaikutusvaltaa taloutemme, vain hänessä ja hänen toimissaan tansa valtaisa. Suomenkin mediaan tämä arvomaailolennoituu hyvinvointivaltion tulevaisuus, vain häma on – tosin vielä häveliään kaunistellen – tunkeunen kaikkien, päivä päivältä kasvavien etuvaatimustensa hyväksyminen mahdollistaa Työllisyyden Tur- tumassa: häviäjät ovat tyhmiä, heikkoja ja itseänsä riittämättömästi piiskaavia luusereita. Heidän mivaamisen: silloin hän kääntää armollisesti katseensa meihin ja antaa meille työpaikan. Tämä on hevon- tätöintinsä ja halveksuntansa (ja siten heidän taloudellinen ym. kurmoottamisensa) alkaa olla aivan hypaskaa. Joka ainoa työpaikka ja sen ylläpito on moväksyttävää, kunhan sen kuorruttaa hölinällä jokainimutkaisen kokonaisuuden summa. Yrittäjä otsen ihmisarvon loukkaamattomuudesta. taa riskiä ja johtaa, työntekijä tekee työt, yhteiskunYhdysvallat on historian eri yhteyksissä pyrkinyt ta kouluttaa, rakentaa infrastruktuurin, hoitaa saisuitsimaan veroparatiiseja. Miksi se on tällä hetkelraudet, turvaa omaisuuden, yhteiskuntarauhan jne. lä yksi maailman johtavista salaisuusvaltioista, sekin Sinä päivänä, kun palkanansaitsijat lopettavat työt, selviää Shaxsonin kirjasta. loppuu myös yritystoiminta. Palkka ei ole etu. Se on korvaus. Yrittäminen on mitä tärkeintä, tietenkin. Mutta on tolkutonta irrottaa se itsenäiseksi kategoriaksi edellä kuvatusta kokonaisuudesta. Kokonaisuu- Kirjoittaja on Intiim-lehden vakituinen den ylläpito edellyttää mm. kansalaisten ostovoimaa avustaja, joka kirjoittaa nimimerkillä. ja maksukykyyn perustuvaa korkeahkoa verotusta. NUMEROGALLUP 54% 11 ILMASTONMUUTOS HUOLESTUTTAA. Liiton kotisivujen gallupissa kysyimme teamilaisilta, mitä mieltä he ovat ilmastonmuutoksesta. 46 % vastanneista kertoi, etteivät he usko suuriin muutoksiin. 54 %:n mukaan ilmastonmuutos on vakava uhka. Yksikään vastanneista ei pitänyt puhetta ilmastonmuutoksesta täytenä huuhaana. Lähde: TEAM-liitto HEIDI PIITTINEN pääluottamusmies, tuoteassistentti, Paletti Oy, Hämeenlinna ”Rehellisesti sanottuna en ole ihan hirveästi seurannut ilmastomuutoskeskusteluja. Mutta ei tietenkään ole hyvä asia, jos pahimmat kauhuskenaariot toteutuvat eli esimerkiksi jäätiköt sulaisivat ja vedenpinta nousisi jolloin suuria alueita jäisi veden alle. Muutokset vaikuttaisivat ravinnon saamiseen. Jos syntyy kovasti märkiä ja toisaalta kovasti kuivia alueita ei ole missä ruokaa tulevaisuudessa kasvattaisi. Kyllä tiedot maapallon lämpenemisestä huolestuttavat. Vaikea sano, mitä kaikkea ilmaston lämpenemisestä vuosikymmenien kuluessa seuraa.” TIMO KRANKKALA PLM, sivunvalmistaja, I-Mediat Oy, Vaasa ”Ilmastonmuutos on täysin totta, ja tilanne menee koko ajan huonompaan suuntaan. Jotain pitäisi tehdä, mutta se näyttää pahalta, kun ilmastokokouksissa isoimmat asiat jäävät aina ratkaisematta, eivätkä suurimmat maat mene mukaan sopimuksiin. Huolestuttaa, miten asiat tästä etenevät. Minulla on mökki saaristossa, ja siellä sinilevä on merkkinä merien saastumisesta. Myös sään ääri-ilmiöt ovat ilmastonmuutoksen seurausta: yhtenä hetkenä on -25 astetta pakkasta ja muutaman päivän kuluttua sataa vettä.” MAIRE KOTALA Kumityöntekijä, Marwe Oy, Hyvinkää ”Aika vähän tulee seurattua uutisia ilmastonmuutoksesta, mutta jonkin verran kuitenkin. Kun uutisoidaan myrskyistä ja muista sään ääri-ilmiöistä, on mielestäni omalla tavallaan kyse ilmastonmuutoksesta, mutta toisaalta säät vaihtelevat muutenkin. Joskus mietityttää, mihin lapsuuden kipakat pakkastalvet ovat kadonneet ja lisäksi tuntuu, että viime vuosina myrskyt ovat hieman lisääntyneet. Suomessa on tehty paljon töitä ilman saastumisen ehkäisemiseksi, mutta on paljon maita, jotka pitäisi saada toimimaan samalla tavalla.” 12 På svenska KONGRESSVAL Tiden inne för kongressval Kandidatnomineringen inleds 12 januari och pågår ända till 30 januari. Post- och nätröstning sker 1–15.3. TARJA PAAJANEN ! TEAM anordnar kongessvalet så att post- och nätröstning sker 1–15.3, medan röstning inom de avdelningar som tagit beslut om urneval sker 1–14.4. Men innan röstning kan ske, måste kandidater uppställas. Kandidatnomineringen inleds 12 januari och pågår ända till 30 januari. Det finns alltså tre veckor tid. Varje röstberättigad medlem i förbundet som anslutit sig till TEAM senast 30.6.2014 kan ställa upp som kandidat. Röstberättigade är medlemmar som har arbete, är arbetslösa, har föräldraledighet eller gör sin värnplikt. Också frimedlemmar som arbetar har rösträtt. Pensionerade frimedlemmar har däremot inte rätt att rösta. Kandidat kan varje medlem bli som samlat 15 s.k. anhängarnamn. Eller med andra ord: 15 röstberättigade medlemmar som hör till samma avtalsbransch (och som anslutit sig senast 30.11.2014 och har sina medlemsavgifter i ordning) kan uppställa maximum två kandidater i kongressvalet. Kandidatnomineringen sker på särskild blankett. Varje TEAM-medlem hör till någon av de 13 valkretsarna (avtalsbranscherna). Som kandidat kan man ställa upp eller skriva sitt namn på listan för kandidatnominering endast inom den egna valkretsen. De medlemmar som är tveksamma om till vilken avtalsbransch de hör, kan kolla med förbundets medlemsregister. Medlemmar som för närvarande inte arbetar inom en TEAMavtalsbransch ska rösta inom den valkrets där de senast arbetade. Mera information om medlemskap fås på adressen jasenrekisteri@teamliitto.fi eller tel. 09 7739 7455 kl. 8.30–16.00. Urneval anordnas inom 45 avdelningar Vid sitt höstmöte 2014 beslöt 45 avdelningar anordna urneval. Om beslut inte fattades vid avdelningens höstmöte, kan beslut inte längre tas och urneval alltså inte anordnas. Tid och TUOMO LILJA ! ! ! ! ! ! ! ! ! KANDIDATNOMENERINGEN. Organisationschef Merja Rinne delade ut valdokumenter till utvecklingschef Hannu Siltala och till ordförande Timo Vallittu. plats för avdelningarnas urneval meddelas i Intiim nr 4. Avdelningar som anordnar urneval: Alavuden Lasityöntekijäin Ao. Forssan Lasivillatyöntekijäin ao. Haminan Kemiantyönt. Hangon lääkeainetyönt. Helsingin Posliinityöntekijäin ao. ! Hyvinkään Kumityöväen ao. ! Hämeenlinnan Kemiantyönt. ! ! ! ! ! ! Hämeenlinnan Kirjatyönt. Yhd. ! Jalasjärven Kenkä-Kemia ao. ! Jeppo,Oravais kemiarb., Jepuan, Oravaisten kemiant. ! Karjaan Teva ! Keikyän Kemianalan ao. ! Kemian ammattio. ! Keuruun Kirjatyönt. Yhd. ! Kokkolan Kemiantyönt. ! Kouvolan Tekstiili- ja Muovi työnt. ! Kuomion Jalkinetyöväen ao. ! Kuopion Weneenrakentajat ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! Kymen parveketyönt. Laitilan Lasityöntekijäin ao. Mikkelin Kirjatyönt. Yhd. Mikkelin teva Nastolan Kirjatyönt. Nokian Kumityöväen ao. OMG Kemia Pekeman Työnt. Pietarsaaren Kemia - Jakobstads Kemi Porin Kemian Työnt. Porin Kirjatyönt. Yhd. Salon Alueen Kemian Os. Salon Kirjatyönt. Yhd. Sievin Jalkinetyönt. Tampereen Kirjatyönt. Yhd. Tekno-Kemia Lempäälä Teknos-Maalit Oy:n Työnt. Tikkurilan Kemiantyönt. Turun lääkealan työnt. Turun Kirjatyönt. Yhd. Typen kemiantyönt. Ulasoorin os. Uudenmaan teollisuust. Vaasan Kirjatyönt. Yhd. Vammalan Kumityönt. ao. Ylöjärven Lasityöntekijäin Ammattiosasto ry Ålands Kemiska Arb. OBS Alla frågor rörande TEAM:s kongressval kan riktas till centralvalnämnden per e-post: keskusvaaliltk@teamliitto.fi. STÄMNINGSANSÖKAN TEAM stämmer YTK-kassan inför rätta ! TEAM har inlämnat stämningsansökan till Egentliga Finlands tingsrätt beträffande Allmän arbetslöshetskassa YTK som i dagligt tal kallas Loimaakassan. Stämningsansökan inlämnades för att YTK inte har gått med på att återbetala medlemsavgifter för slutet av året till medlemmar som under år 2014 övergick till TEAM. TEAM inledde hösten 2014 en praxis om att en medlem som under året från YTK flyttat till TEAM får ersättning ur förbundets medel för s.k. överlappande medlemsavgift, dvs. medlemsavgift som hänför sig tll tiden efter utträdet ur YTK. Detta innebär att en medlem som betalat årsavgift till YTK inte lider ekonomisk förlust vid överflyttningen från YTK till ett äkta fackförbund. TEAM å sin sida söker med av medlemmen given fullmakt återbetalning av erlagda medlemsavgifter då YTK har vägrat betala tillbaka medlemsavgifterna. Enligt stämningsansökan är YTK:s förfaringssätt i strid med dess egna stadgar, med lagen om arbetslöshetskassor och med försäkringsprincipen. – YTK har avkrävts återbetalning av medlemsavgifter men har vägrat göra detta. Vi anser oss därför tvungna att inleda en rättsprocess, säger TEAM:s ordförande Timo Vallittu. – Vi har framför oss en exceptionell och viktig rättsprocess. Jag är säker på att om och när vi vinner processen så kommer också övriga fackförbund att följa TEAM:s exempel, poängterar Vallittu. – YTK-kassan har under decenniernas lopp avsevärt vuxit, och det sätt på vilket kassan marknadsför sina tjänster har inom olika fackförbund väckt förargelse på fältet. – Åtminstone TEAM-medlemmarna anser att Loimaakassans marknadsföring är vilseledande. Också de löften om intressebevakning som getts av YTK-Föreningen som fungerar i anslutning till Loimaa-kassan har uppfattats som vilseledande. I verkligheten är det rättsskydd YTK-Föreningen erbjuder mycket begränsat och kan inte på något sätt jämföras med den intressebevakning och annat skydd som ett fackförbund erbjuder, anser TEAM:s organisationschef Merja Rinne. – Rinne berättar att efter det TEAM i september 2014 började med ny praxis – dvs. att ersätta medlemsavgiften för slutet av året – har ca etthundra medlemmar flyttat till TEAM från YTK. Tuomo Lilja Intiim nro 1 I Ajankohtaista 21.1.2015 13 TUOMO LILJA PÄÄLUOTTAMUSMIEHET KOOLLA. Kun Tuula Kuohula lopetti luottamusmiesuransa, järjestettiin Kuopion tehtaalla pienimuotoinen läksiäistilaisuus. Siihen osallistuivat myös Orionin muiden tehtaiden pääluottamusmiehet Markku Silvonen, Marko Torppala ja Armas Pellinen. Monessa mukana KOKEMUKSEN ÄÄNI Tuula Kuohula, 32 vuotta pääluottamusmiehenä Lieneekö kyseessä Suomen ennätys? TUOMO LILJA – Vaikka kuinka suututtaa, on pidettävä naama peruslukemilla. Nimittäin se, joka ensimmäisenä alkaa huutamaan, häviää neuvottelun, tuumiskelee Tuula Kuohula, 59, rauhalliseen tapaansa. Hänen sanaansa on täysi syy uskoa, sillä Tuula totisesti tietää, mistä puhuu. Hän on nimittäin ollut yhtäjaksoisesti 32 vuotta lääketehdas Orionin Kuopion tehtaan pääluottamusmiehenä. Vuodenvaihteessa Tuula luopui tehtävästään. Täytyy korostaa: ei luovuttanut vaan luopui – sen takia, että siirtyi osa-aikaeläkkeelle. Tuulan työpaikka ei ole suurensuuri, tehtaan kokonaisvahvuus on parhaimmillaan 1980-luvulla ollut 120, josta valtaosa toimihenkilöitä. Tällä hetkellä väkeä on hieman alle 70, heistä tuotannossa 40. Työntekijämäärää on vuosikymmenten mittaan pysynyt suunnilleen vakiona. Tehtaal! Aina ei Tuulakaan ole kyennyt säilyttämään malttiaan. – Meillä oli yhdessä vaiheessa tuotantopäällikkö, joka melkein kaikissa asioissa kyseli neuvoja Espoon tai Turun toimipaikalta. Sen takia pieniäkään asioita oli vaikea saada eteenpäin. Taas kerran menin puhumaan jostakin asiasta ja kun hän tarttui luuriin, minä vähän näpäytin. Luuri tippui lattialle ja tuotantopäällikkö oli hämmästyneen oloinen. Mutta se oli viimeinen kerta, kun minun läsnä ollessani kyseli neuvoa muilta toimipaikoilta. Nyt Tuula jo naureskelee muistolle, mutta aikanaan se varmasti oli totinen paikka. Sitä Tuula harmittelee edelleen, että Kuopion yksikkö on aina ollut konsernin huomattavasti isompien Espoon tai Turun toimipaikkojen alaisuudessa. Se on hankaloittanut kuopiolaisten asioiden hoitoa. Parhaimmillaan Orionilla on ollut puolen tusinaa tehdasta. Niistä kolme (Oulu, Kemijärvi ja Seinäjoki) lopetettiin 90-luvulla. Tuula kertoo, että noiden tehtaiden lopetukseen liittyvät yt-neuvottelut ovat olleet hänen uransa kovin paikka. Hän antaa ymmärtää, että Kuopion tehdaskin oli jossain vaiheessa uhan alla. la tehdään puolta sataa tuotetta, esimerkiksi yskän- ja särkylääkkeitä, antibiootteja, korvatippoja sekä epilepsia- ja skitsofrenialääkkeitä. Työtä leimaa äärimmäisen korkeat hygieniavaatimukset. ” Voisi muuten olla järkevää, että jokaisella pääluottamusmiehellä olisi oma nimikkotoimitsijansa.” Perjantaisin itketettiin Voisi ajatella, että kunnianarvoisa lääkefirma Orion olisi ns. ”helppo” työnantaja, mutta aina se ei ole pitänyt paikkaansa. – Firma on ollut hyvinkin patruunahenkinen, ja sen edustajat saneluhenkisiä, mutta vuosikymmenten mittaan on tapahtunut muutosta. Uhoaminen on vähentynyt ja neuvotteluilmapiiri muuttunut avoimemmaksi. Tuula Kuohula Tuulakin koki kovia uransa alkupuolella 80-luvulla. – Tuotantopäälliköllä oli tapana itkettää minua perjantai-iltapäivisin työviikon päätteeksi. Syytti milloin mistäkin. Yhteistyö oli takkuista. Pienistäkin asioista tehtiin erimielisyysmuistio. Ja meidän puolella kaikista eduista pidettiin ehdottomasti kiinni. – No, siihenkin tuotantopäällikköön syntyi sitten asiallinen suhde ja ilmeisesti hän op- pi luottamaan minuun. Ainakin sanoi toisiin tehtäviin siirtyessään, että tuohon Tuulaan voi luottaa. Yhden asian Tuula oppi jo varhain: Asioihin täytyy perehtyä ja neuvottelut täytyy ottaa rauhallisesti. – Ja sitten pitää olla rehellinen ja positiivinen. Rehellinen kaikkiin suuntiin. Se ei ole ihan helppoa, koska neuvottelutilanteissa ei omillekaan voi ihan kaikkea kertoa. Tuula on ollut mukana, ilmeisesti varsin keskeisellä tavalla, rakentamassa konsernin sisäistä, eri tehtaiden työntekijöiden välistä yhteistyötä sekä lääkealan eri firmojen työntekijöiden välistä yhteistyötä. Molemmilla on ollut erittäin suuri edunvalvonnallinen merkitys. Onpa Tuulan tarmo riittänyt toimimaan myös omassa liitossa, ensin Kemiassa ja sitten TEAMissa. Kemiassa hän oli aivan huipulla, liiton hallituksen jäsen ja valtuuston varapuheenjohtaja, vieläpä aikana, jolloin tehtiin mullistavat fuusiopäätökset ensin kumi- ja nahkatyöväen, sitten lasi- ja posliinityöväen ja tekstiili- ja vaatetustyöväen kanssa. Lisäksi hän on toiminut useissa muissakin liiton luottamustehtävissä. Vanhaa Kemianliittoa Tuula tuntuu muistelevan hieman haikeudella. – Se oli kodikas liitto. Kun fuusioita alettiin tekemään, taisin kritisoida sitä, että tuttuus häviää. Niin se vain on, että kun olen yhteydessä liittoon, niin asioin vanhojen kemianliittolaisten toimitsijoiden kanssa. Voisi muuten olla järkevää, että jokaisella pääluottamusmiehellä olisi oma nimikkotoimitsijansa, johon ottaa yhteyttä, Tuula miettii. Mikä sitten on motivoinut rauhallista ja sympaattista rouvaa toimimaan ay-liikkeessä yhteisten asioiden puolesta? – Oikeudenmukaisuuteen pyrkiminen. Olen halunnut olla pienten puolella, hän vastaa. 14 Ajankohtaista Intiim nro 1 I 21.1.2015 REPORTAASI Pikavippifirmat ajavat köyhiä Monet pikavippejä ja vertaislainoja tarjoavat yritykset käyttävät hyväkseen niiltä velkaa ottavien hyväuskoisuutta ja hädän alaisuutta. Ne kiertävät lakisääteistä korkokattoa monimutkaisilla kulurakenteilla eivätkä aina piittaa viranomaisten huomautuksista. Ne ruuhkauttavat kaikkia oikeusasteita ja keksivät tuomioiden jälkeen uusia tapoja jatkaa lainojen myöntämistä, jopa maksuhäiriöisille. Villistä vippiviidakosta ja velallisten ahdingosta huolimatta lakiin ei ole suunnitteilla muutoksia. TARJA AHOKAS – Koron kiskonta on siirtynyt pimeiltä markkinoilta valoon, Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha A. Pantzar sanoo. Tämä näkyy erityisen hyvin Takuu-Säätiössä, joka auttaa velkaongelmien kanssa painivia takaamalla heille muun muassa järjestelyluottoja sekä tarjoamalla talousneuvontaa. Pantzarin mukaan säätiössä törmätään jatkuvasti kyseenalaisin perustein luottoja myöntäviin yrityksiin. – Näistä ilmoitamme valvoville viranomaisille. Vuoropuhelu on nykyisin lähes päivittäistä. Vaikuttaa siltä, että mitä köyhempi ihminen on, sitä kalliimmin hän veloistaan maksaa. Tyypillinen Takuu-Säätiöstä apua hakeva ei ole enää nuori, ! huoleton ja piittaamaton jatkuvassa juhlahumussa elävä nuori. – Suurin osa asiakkaistamme on aikuisia, jotka ovat ottaneet pikavippejä tarpeeseen. Heillä voi olla pohjalla vaikkapa asuntolaina, jonka lyhennysten jälkeen rahat eivät enää riitä elämiseen. Sairaus, työttömyys, avioero tai muu odottamaton elämän tilanne voi mullistaa koko talouden. Otetaan uusia pikavippejä, että saadaan vanhat maksetuksi. Velkaantuminen syvenee, sitä hävetään ja apua haetaan vasta kun kierre on niin syvä, ettei umpikujaan enää löydy ratkaisua omin avuin, Pantzar kertoo. Viime vuoden kesäkuussa voimaan astunut laki korkokatosta ei vielä näy selkeästi Takuu-Säätiössä. Lain mukaan al- le 2 000 euron luotoista saa periä korkeintaan 50,5 prosentin vuosikorkoa. Monet pikavippiyritykset tarjoavatkin nykyisin muun muassa 2 000 euron joustolainoja, joista velallinen voi nostaa haluamansa summan. –Voi käydä niin, että rahaa tarvitsevat ottavat lukumääräisesti vähemmän, mutta euromääräisesti enemmän lainoja kuin aikaisemmin. Laki korkokatosta tuli tarpeeseen, mutta vippejä tarjoavilla tuntuu riittävän mielikuvitusta rahastaa muilla tavoin, joten enää korkokatto ei estä esimerkiksi ylivelkaantumista. Siihen tarvitaan muita keinoja, kuten talouden opetusta ja hallitsemattoman velkaantumisen ennalta ehkäisyä, toiminnanjohtaja Pantzar arvioi. Viranomaiset kulkevat jälkijunassa Pikaluottoja tarjoavien yritysten toimintaa valvovissa EteläSuomen aluehallintovirastossa sekä Kilpailu- ja kuluttajavirastossa vippiyrityksiä ylläpitävien toimijoiden rajaton mielikuvitus on tuttua. – Valitettavasti lain säätäjät ja valvovat viranomaiset eivät kestä lainoja tarjoavien yritysten tahdissa, aluehallintoviraston elinkeinoyksikön päällikkö, ylitarkastaja Marko Peltonen sanoo. – Ne ovat lähes aina askeleen meitä edellä. Huomautusten tai tuomioistuinten käsittelyjen jälkeen toimintaa muutetaan usein erilaisilla järjestelyillä, kuten nimien muutoksilla ja yhtiöittämisillä, sanoo puolestaan lakimies Juha Jokinen Kilpailu- ja kuluttajavirastosta. Näin toimii muun muassa pienlainoja tarjoava Vipster Oy. Markkinaoikeus tuomitsi viime kesäkuussa yrityksen toimintakieltoon toistaiseksi. Yritys tarjosi asiakkailleen vakuudellisia luottoja maksullisia takauksia vastaan. Tuomioistuimen mielestä myös takauskustannukset on laskettava todelliseen vuosikorkoon, joka näin laskien ylittää lain salliman korkokaton. Vippifirman verk- kosivuilla toiminta jatkuu ennallaan turkulaiseen katuosoitteeseen johtavan saman Y-tunnuksen alla, mutta yrityksen nimeksi on muutettu Tact Finance Oy. Vastikään uudelleen nimetty firma mainostaa verkkosivuillaan olevansa ”suomalainen rahoitusalan yritys, joka on perustettu vuonna 2006”. – Onko näin, Jokinen kysyy kuultuaan nimen muutokselta Intiim-lehdeltä? – Meidän resurssimme eivät riitä siihen, että tarkastaisimme jokaisen markkinoilla toimintansa aloittavan luottoja tarjoavan yrityksen ehdot ja edellytykset. Teemme toki oma-aloitteista valvontaa ja viemme asioita tuomioistuinten käsiteltäviksi, mutta joka paikkaan emme ehdi. Erityisen villin joukon pikalainamarkkinoilla muodostavat vertaislainat, joissa yritys tarjoaa sijoitusmahdollisuuden lainan antajille, jotka puolestaan lainaavat rahaa sitä tarvitseville. Korkokatto ei lain mukaan koske vertaislainoja, mutta aluehallintovirasto ja kuluttaja-asiamies ovat toista mieltä. Monissa vertaislainayrityksissä linjauksista ei piitata lainkaan. Esimerkiksi kuluttajaasiamies Päivi Hentunen lähetti syksyllä sitoumuspyyn- Intiim nro 1 I Ajankohtaista 21.1.2015 15 HARRI PAKARINEN ahdinkoon nön Vertaislaina Oy:lle, missä Hentunen kiinnittää huomiota muun muassa yrityksen tarjoamien lainojen todellisiin vuosikorkoihin ja edellyttää Vertaislaina Oy:n varmistamaan ne lain mukaisiksi. 6.10.2014 päivätyssä pyynnössään Hen- tunen kirjoittaa harkitsevansa asian viemistä markkinatuomioistuimen käsiteltäväksi, ellei yritys muuta korkoehtojaan. 9.12. Vertaislaina Oy markkinoi edelleen verkkosivuillaan luottoja, joiden todellinen vuosikorko lainanhoitokuluineen ja järjestelypalkkioineen ylitti moninkertaisesti lain salliman korkokaton. Esimerkiksi yrityksen oma internet-sivujen laskuri ynnää kolmeksi kuukaudeksi lainatulle 600 eurolle todelliseksi vuosikoroksi 256,05 prosenttia. Yritys muutti verkkosivujaan, mutta toiminta jatkui samankaltaisena. 11.1. Vertaislaina Oy ei enää tarjonnut sivuillaan 600 euron lainaa kolmeksi kuukaudeksi. Lyhin laina-aika summalle oli neljä kuukautta ja todellinen vuosikorko samalle sum- malle neljän kuukauden lainaajalla oli 205,50 prosenttia. Pikavipit ruuhkauttavat markkinatuomioistuimen lisäksi käräjäoikeuksia. Lisäksi on tehty valituksia hovioikeuksiin ja valituslupia haettu aina korkeimmasta oikeudesta asti. Oikeusministeri Henriksson: ”Hyvin ikävää toimintaa” Oikeusministeriössä ei valmistella muutoksia nykyiseen luottojen korkoja säätelevään lakiin. Joidenkin pikavippien korko on laista huolimatta jopa satoja prosentteja yli säädetyn 50,5 prosentin rajan. Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) mielestä aihetta muutokseen ei kuitenkaan ole. – Nyt on tärkeää seurata uuden lainsäädännön vaikutuksia. Valvontaan pitäisi myös varata riittävästi resursseja. Lainmuutoksella on ollut myönteistä vaikutusta. Uusien myönnettyjen luottojen määrä on sekä kappalemääräisesti että euromääräisesti pudonnut liki kolmasosaan. Myös luotonantajarekisteriin merkittyjen luotonantajien määrä on laskenut, oikeusministeri Henriksson vastaa kysymykseen lain toimivuudesta. ! Aluehallintoviraston (AVI) ylläpitämässä rekisterissä on viitisenkymmentä yritystä, jotka myöntävät lainoja. Lakimuutosta ennen vastaavia firmoja oli noin 80. 360 000:lla suomalaisella oli viime vuonna yksi tai useampi maksuhäiriömerkintä. Kaikki vippejä myöntävät yritykset eivät ilmoita toiminnastaan rekisteriä ylläpitävälle viranomaiselle. Muun muassa Pirkanmaan käräjäoikeudessa ja sen jälkeen Turun hovioikeudessa on käsitelty GP Perintätoimisto Oy:n ja sen mukaan sa- maan konserniin kuuluvan Arply Oy:n toimintaa. Ulkomailta Suomessa vuosia operoineiden yritysten toiminnat katsottiin tuomioistuimissa lainvastaisiksi, koska ne eivät olleet rekisteröityneet AVI:lle. Yritykset perivät saataviaan suomalaiselta velalliselta, mutta hovioikeus piti voimassa käräjäoikeuden päätöksen ja kohtuullisti saatavia velallisen eduksi. Perusteena oli muun muassa yritysten toimintojen ”lain ja hyvän tavan vastaisuus”. Luottoja myönnetään myös maksuhäiriömerkinnöistä huolimatta. Monilla vippejä tarjoavilla yrityksillä on erillinen takaus- tai vakuuslaina varsinaisen vipin lisäksi maksuhäiriön ”kuittaamiseksi” edellytyksenä luoton saamiselle. Velallinen joutuu lainaehtojen mukaan maksamaan korkoja ja ku- luja erikseen myös takaussummasta. Ministeriltä ei heru kiitosta maksuhäiriöisille lainoja myöntäville firmoille. – Sellainen toiminta on luonnollisesti hyvin ikävää varsinkin, jos luottoa annetaan tietoisena siitä, että asiakkaan tilanne voi entisestään heiketä. Luottokelpoisuutta arvioitaessa luotonantajan on selvitettävä paitsi kuluttajan maksuhäiriöt myös kuluttajan tulot ja menot. Jos luotonantaja ei tätä huomioi, voivat valvontaviranomaiset puuttua yrityksen toimintaan. Henrikssonilla on vankka näkemys myös korkokaton kiertämisen suhteen. – Kaikki kuluttajalta luoton johdosta perittävät kulut kuuluvat korkokaton piiriin. Kuluina pidetään siis niin korkoa, korkoa korolle kuin erilaisten maksujen muodossa perittäviä kuluja. Lisää tietoa ja sosiaalista luottoa Suomalaisten maksuhäiriömerkinnät ovat lisääntyneet kuluvan vuosikymmenen aikana tuntuvasti ja lähentelevät jo 1990-luvun lamavuosia. Asiakastieto Oy:n rekisterien mukaan 360 000:lla suomalaisella oli viime vuonna yksi tai useampi maksuhäiriömerkintä. Uusia merkintöjä kirjattiin 1,766 miljoonaa kappaletta. Jokaisella rekisterissä olevalla on keskimäärin 16 merkintää. Oikeusministerin mielestä maksuhäiriömerkinnän omaavillekin on taattava mahdollisuudet lainan saantiin. – Olisi kuitenkin tärkeää kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, miten kansalaisten tietoutta talousasioista sekä kykyä hoitaa omaa talouttaan voitaisiin parantaa. TA 16 Reportaasi Intiim nro 1 I 21.1.2015 REPORTAASI Tuliterällä rotaatiolla painetaan Pu Laajat yt:t ja irtisanomiset laimensivat uuden painokoneen tuomaa riemua. M TEKSTI JAAKKO TAKALAINEN // KUVAT ILKKA HEINO arraskuun lopussa lä toimi tavoitemiehityksellä. Kaikkiaan uusi sanomalehti- vanhalla painolinjalla työskenteli 22 ihpainokone aloitti mistä, kun uudella työskentelee 13. VäPohjois-Karjalan hennystarve oli siis laskennallisesti vaKirjapainossa Jo- jaa kymmenen työntekijää. Yksi henki lähti vapaaehtoisesti. Lopensuussa. Rotaation aloittamisen riemua himmensivät pujen osalta tulos oli karu: kolme painalaajat yhteistoimintaneuvottelut ja sitä jaa ja kaksi henkeä postituksesta irtisanottiin, yksi määräaikainen sai lähteä ja seuranneet irtisanomiset. Saamme seurata Pohjois-Karjalan yksi työntekijä on pitkällä sairauslomalKirjapainon uuden rotaation toimia la. Entä työttömyyseläkeputki? maanantain ja tiistain välisenä yönä – Irtisanotut ovat väliinputoajia, iäl8.–9. joulukuuta. Painettavana on maa- tään vajaasta 50:stä vajaaseen 60:een kunnan ykköslehti Karjalainen. Ennen vuoteen. Ja useimmat lähtemään joutulehden painamista jututamme Painotalo neet ovat olleet vuosikymmeniä talossa PunaMustan pääluottamusmies Santtu töissä, pahoittelee Turtiainen. Turtiaista. Hän ei työskentelee uudella Yt-neuvottelut päättyivät lokakuun koneella, vaan vuonna 1968 aloittaneen lopulla. Irtisanottujen työ loppuu huhtikirjapainon sitomossa. kuun lopulla. PunaMustalla on Joensuun pääpaikan lisäksi toimintaa Nurmekses- Kova ja raaka kilpailu sa, Tampereella ja Helsingissä. Työnte- Santtu Turtiainen huokaa kysyttäessä kijäöistä teamilaisia on noin 170 ja toi- painoalan kilpailusta Suomessa. Hän samihenkilöitä kolmisennoo lukeneensa ja kuulkymmentä. Turtiainen leensa alan ylikapasiteeKaikkiaan vanon työskennellyt paitista ja synkistä näkymisnossa kaikkiaan yhdektä sekä liiton lehdestä ethalla painolinsän vuotta, nyt hän toitä muualta. jalla työskenteli mii koneenhoitajana jäl– Uusia sanomalehti22 ihmistä, kun kikäsittelyssä. Pääluottarotaatioita on tullut Tammusmiehenä hän on ollut uudella työsken- pereelle ja Ouluun. Niivuoden, ja vuoteen onkin den käynnistymisessä on telee 13. mahtunut paljon. kuulemani mukaan ollut vaikeuksia. Mutta kun ne Ilon ikävämpi puoli toimivat täydellä teholla, Lokakuun alussa alkaneiden yhteistoi- totta kai kilpailu kiristyy. Hurjimpien arvioiden (mm. Intiim mintaneuvottelujen laajuus yllätti. Yt:t koskivat kaikkiaan 60 henkilöä Pohjois- 13/2014) mukaan vain puolella painoalan yrityksistä menee hyvin, kolmanKarjalan Kirjapainossa. – Tunnelmat ovat kaksijakoiset. Uu- nes pärjää erittäin huonosti ja joka viides si kone tuo varmuutta tulevaisuudesta, yritys on vaarassa ajautua konkurssiin. Turtiainen toivoo käynnistyneen romutta kuitenkin niin moni joutui lähtetaation tuovan uusia mahdollisuuksia mään, sanoo Santtu Turtiainen. Hän alkaa pudotella lukuja: vanhal- paljon puhutuille ”älykkäille painoratla koneella työskenteli neljä painajaa ja kaisuille” – Kaikesta huolimatta täytyy uskoa, kaksi henkeä postituksessa. Työnantajan tavoite olisi, että uudella koneella että jos muutaman vuoden pudotuspeolisi vain kaksi painajaa ja yksi henkilö lin jälkeen Suomeen jää 5–10 sanomapostituksessa, eli puolet entisestä. Koe- lehtirotaatiota, Pohjois-Karjalan Kirjaajossa oleva uusi kone ei ainakaan vie- paino on jäljelle jäävien joukossa. ◄◄ PAINOKONEELTA POSTITUKSEEN. Lehdet siirtyvät painokoneelta postitukseen pitkiä ratoja pitkin. Intiim nro 1 I Reportaasi 21.1.2015 17 unaMustalla Joensuussa Vanhasta alkoivat loppua varaosat ja huollon tuki Uuden sanomalehtipainokoneen päällikkö rotaatiomestari Olli Martikainen ehtii vastata muutamaan kysymykseen ennen illan painourakkaa, tiistain Karjalaisen painamista. Miksi uusi sanomalehtirotaatio, mikä vanhassa oli vikana? – Vanha sveitsiläinen painokone Wifag on vuodelta 1987 eikä siihen oikein saanut enää varaosia. Ja huollon tuki on loppumassa. Painolinjan ympärille on rakennettu uusi talo ja moderni jälkikäsittelyosasto eli postitus. Painokone on saksalainen MAN Roland. Kun Karjalainen on onnellisesti painettu ja jaettu tiistaiaamuna postilaatikkoihin ja -luukkuihin, Olli Martikainen ehtii kertoa perusteellisemmin painokoneesta. Hän on työskennellyt talossa 28 vuotta. Ensin kesätöissä rotaation siivoojana, sitten vuoden postituksessa ja yli 20 vuotta painajana. Rotaatiomestarina hän on ollut kuusi vuotta. – Vanhalla koneella pystyttiin ajamaan yhdellä ajolla 40 sivua ne! Santtu Turtiainen Varovainen lähtö YÖVUORO. Työnantajan tavoitteen mukaan työvuorossa olisi kaksi painajaa ja vain yksi henkilö postituksessa. Kuvassa yövuoron kokeneet painajat Teijo Sinkkonen (ylhäällä vas.) ja Jani Hyytiä. Alhaalla rotaatiotyöntekijä Juha Martikainen. TYÖTÄ. Painaja Teijo Sinkkonen tarkastaa että tiistain Karjalaisen värit ovat kohdallaan. ◄ TARKKAA Alkuvaikeuksien välttämiseksi uudella koneella on aluksi painettu sisarlehtiä ja vasta sitten Karjalaista (levikki 42 000). Menemme uudelle painokoneelle kello 23 jälkeen. Vuorossa ovat painajat Teijo Sinkkonen ja Jani Hyytiä. Kolmantena porukassa on rotaatiotyöntekijä Juha Martikainen. Hän on joukon nuorin, mutta varmaankin tulevan painaja. Mikä on ollut suurin muutos vanhan ja uuden koneen ajon välillä? – Suurin muutos ja vaikein asia uuden koneen käyttämisessä ovat olleet kielitaitovaatimuksien ja ATK:n lisääntyminen, sanoo Hyytiä ja Sinkkonen nyökyttelee vieressä. Painokoneen käyttöpöytä, värinmäärittely ja kaikki ”työn luonti” tehdään englanniksi ja sitä ohjataan näyttöruuduilta. Painokoneen mukana on tullut saksalainen kouluttaja, joka on myös testipainaja. Hän viipyy noin kuukauden Joensuussa. Lisäksi neljä painajaa kävi viikon opintomatkalla Saksassa. Vuodesta 1995 talossa ollut Sinkkonen toteaa uudessa koneessa olevan omat hyvät ja huonot puolensa. – Kun ei ole vielä kertynyt kokemusta, ei osaa aina hakea ongelmaan ratkaisua oikeasta suunnasta, toteaa Sinkkonen. – Vähän sillä lailla mennään, että jos pilli ei huuda, ajetaan ja opetellaan, sanoo vuodesta 2001 painossa työskennellyt Hyytiä. Vanhaa painokonetta ei ole kellään ikävä. Sitä on vain kerran jouduttu käyttämään Karjalaisen painamiseen. Se tapahtui edellisenä tiistaina. Yhdeksän minuuttia kuvauksen takia Sinkkonen ja Hyytiä asentavat painolevyjä ja juoksevat valvomon ja koneen väliä. Juha Martikainen hoitaa oman rastinsa. Kello 23.39 painokone käynnistyy, kuvauksen takia Hyytiän mielestä yhdeksän minuuttia myöhässä, ja Karjalainen alkaa valmistua vinhaa vauhtia. Painotyö kestää noin tunnin, koko valmistus jälkikäsittelyineen 2–3 tuntia. – Uudella koneella tulee makulatuuria eli hukkakappaleita selvästi vähemmän kuin ennen, huutaa Jani Hyytiä koneen melun yli. liväriä Karjalaisen kokoa [broadsheet], uuden koneen kahdella painotornilla 32 sivua. Mutta harvoinpa lehdessä on sivuja yli sen. Kolmas 16 sivua tuottanut torni olisi maksanut miljoonia, kertoo Martikainen. Toisaalta uusi painokone yhdessä nykyaikaisen jälkikäsittelyn kanssa mahdollistaa joustavasti useita sivumääriä yli 32 sivun, kun tehdään useampi ajoja. Nopeudessa uusi kone päihittää vanhan reilusti: 45 000 vastaan 25 000 kappaletta tunnissa. Vanha kone pidetään varmuuden vuoksi toimintavalmiina vielä pari kuukautta. Uuden koneen myötä tietotekniikan ja automaation määrä lisääntyivät valtavasti. Mitä tapahtui edellisenä tiistaina painatuksessa, jolloin Karjalainen jouduttiin tekemään vanhalla koneella? Hajosiko uusi painokone? – Ei hajonnut. Painokone toimi, mutta postituksessa tuli sähköhäiriö. Lehti myöhästyi vain vähän, kertoo Olli Martikainen. Maakunnallisuus ja ajankohtaisuus vaativat painokoneen uudistamisen Hallituksen puheenjohtaja Jyrki Laakkonen edustaa omistajaa, Laakkosten sukua, pörssiyhtiö Pohjois-Karjalan Kirjapainossa. Kuinka paljon uusi sanomalehtipainokone ja jälkikäsittely sekä painolinjan ympärille rakennettu uusi toimitila maksoivat? – Kun kaikki kulut lasketaan mukaan, summa asettuu 18 ja 20 miljoonan euron väliin, Laakkonen toteaa. Miten Pohjois-Karjalan Kirjapaino uskalsi tehdä näin ison investoinnin kovasti kilpaillulle sanomalehtipainomarkkinoille? – Vanhalla koneella oli ikää jo 27 vuotta. Jos haluamme painaa päätuotteemme Karjalaisen ja muut tytärlehdet sekä kaupunkilehti Karjalan Heilin täällä, oli pakko hankkia uusi painolinja, sanoo Laakkonen. – Parin kolmen viime vuoden aikana on ollut jo ongelmia vanhan koneen kanssa. Se olisi voinut hajota minä yönä tahansa, ja lehdet olisivat jääneet painamatta. Jyrki Laakkosen mukaan vaa’assa painoi myös maakunnalli! VÄHEMMÄN HUKKAA. Uusi kone tuottaa paljon entistä vähemmän hukkakappaleita niin ajon alussa kuin lopussa. suus ja ajankohtaisuus. – Jos Karjalainen ja muutkin meidän päivälehdet painettaisiin esimerkiksi Oulussa, se olisi viiden tunnin rekkamatkan päässä. Silloin maakuntalehteen ei ehtisi mitään paikallisia ajankohtaisia uutisia. Lehti menettäisi luonteensa, ja sen pitäisi olla ihan eri näköinen. 18 Reportaasi Intiim nro 1 I 21.1.2015 REPORTAASI Muovikasseja syynätään EU:ssa entistä tarkemmin SIRPA TASKINEN Euroopan unioni pyrkii vähentämään muovikassien käyttöä jäsenvaltioissa. Alun jyrkkä kieltolinja on kuitenkin loiventunut. riaalista, joten sen kompostointia on verrattu jopa siihen, että kompostissa poltettaisiin öljyä. Myös paperikassia on vuosien saatossa markkinoitu ekologisena vaihtoehtona. Syken vertailussa se kuitenkin hävisi selvästi muovipussille, ja lisäksi paperiset kassit ovat biopussien tapaan Suomessa tuontitavaraa. – Ongelmana on muun muassa saada paperikassi märkälujaksi ja sateen kestäväksi. Silloin valmistuksessa pitäisi käyttää niin paljon liimoja, että siinä olisi miltei enemmän muovia kuin muovikassissa, vertaa Kärhä. SIRPA TASKINEN Vaikka vuodentakainen tiukka muovikassikielto lieventyi matkan varrella, EU:n kaavailut säikäyttivät alkuun myös suomalaiset muovikassivalmistajat. Säikähdys taas jäädytti valmistajien investoinnit. Muoviteollisuus ry:n mukaan muovikasseja valmistaa Suomessa viisi yritystä, joista suurin on Amerplast. Valmistus työllistää arviolta 150 ihmistä. Välilliset työllistävät vaikutukset ovat kuitenkin huomattavasti suuremmat, sillä valtaosan muovikassin katteesta saa kauppa. Käytännössä kassien myynti tuo kotimaassa kaupalle vuosittain 60 miljoonaa euroa. Muovikassien valmistajat arvioivat, että kassien myynnin ansiosta kaupan alalle työllistetään vuosittain jopa 500 ihmistä. ! ”Muovikassista on tehty ikävä symboli” Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä uskoo, että muovikassista on tullut ikään kuin kulutuksen symboli, ja et- Suomalainen muovikassi kestää tarkastelun Mutta millainen on tämän päivän suomalainen muovikasTURHAAN PARJATTU. EU:ssa halutaan suitsia merien roskaantumista rajoittamalla muovikassien käyttöä. Selvityksissä kierrätysmuovikassi on kuitenkin osoittautunut sangen ympäristöystävälliseksi kantovälineeksi. si? Kärhän mukaan modernilla muovikassilla ei ole paljonkaan yhteistä vaikkapa 1980-luvun tä kyseessä on vasta jonkinlai- letty ja sallittua on ainoastaan ti jo vuosia sitten, että ilmaston- muovikassin kanssa. Nykyään nen päänavaus EU:ssa. Siten biohajoavien kassien käyttö. muutoksen kannalta turvalli- materiaalia tarvitaan entistä pitkällä tähtäimellä syyniin jou– Eivät Italian rannat ole sii- sin vaihtoehto ruokakassiksi on vähemmän ja jopa 60 prosenttuisivat muutkin muoviset ker- tä siistiytyneet. Sen sijaan, jos uusiomuovista valmistettu ker- tia siitä voi olla kierrätettyä, esitakäyttötuotteet. vaikkapa Napolin jätehuolto takäyttömuovipussi tai teko- merkiksi kaupan pakkausmateMuovikassien käyttöä rajoit- saataisiin oikeasti toimimaan, kuituinen kestokassi, sillä nii- riaalia. tamalla halutaan vähentää eri- nähtäisiin välittömästi siisti- den hiilijalanjälki on pienin. YlMyös kassien lujuus on ketyisesti merien roskaantumis- ytymistä sen ympäristössä ja lättäen huonoimpia vaihtoehto- hittynyt harppausaskeleen. Sita. Selvitysten mukaan valtaosa rantojen roskaantuminen vä- ja olivat puuvillainen kestokassi ten suomalaista ruokakaupan meriroskasta on peräisin maal- henisi. Ihmisten asenteet ja toi- tai biohajoava muovipussi. kassia ei juuri voi väittää kertata ja arviolta 60–90 prosenttia miva jätehuolto ovat kaiken a ja Puuvillakassin heikkoutena käyttöiseksi. siitä on muovia. on tuotantokulutus, sillä puuo, hän sanoo. – Olen laskenut, että meidän Kärhän mielestä ratkaisu löyvillan viljely edellyttää yleensä perheessä muovikassi kestää tyy kuitenkin muista asioista. Kassien ekologisuutta kastelua ja veden nostamiseen 19 käyttökertaa. Sen jälkeen se Hän käyttää esimerkkinä Italiaa, on vertailtu käytetään paljon fossiilipohjai- menee vielä roskapussiksi, eli jossa polyeteenistä valmistettu- Suomen ympäristökeskuksen sia aineita. Biopussi taas on val- siinä viedään kierrätysmaterijen muovikassien käyttö on kiel- Syken Optikassi-selvitys paljas- mistettu öljypohjaisesta mate- aalit tai sekajätteet roskikseen, kertoo Kärhä. Rajoitusten sijaan hän panostaisikin lisää innovaatioihin. Jo nyt on saatavilla öljyn sijaan sokeriruo’osta valmistettuja polyeteenikasseja. – Sellaista kehitystä varmasti jatkossa tulee, jos vain annetaan tulla, hän arvioi. Timo Vallittu painottaa työpaikkojen säilyttämistä Euroopan unionin halu säädellä muovikassien käyttöä ja hankkeen eteneminen kohti kansallista toimeenpanoa poiki Teollisuusalojen ammattiliitolta ja Muoviteollisuus ry:ltä yhteisen kannanoton. TEAMin puheenjohtajan Timo Vallitun ja Muoviteollisuuden toimitusjohtajan Vesa Kärhän allekirjoittama kannanotto toimitettiin Suomen ympäristöministeriöön viime vuoden lopulla. Kannanotossa huomioitiin, että kansalliselle toteutukselle jäi lopulta suuri liik! kumatila. Se mahdollistaa maassamme jo pitkään käytössä olleiden vastuullisten ja toimivien kassikäytäntöjen vaalimisen ja sen myötä myös satojen työpaikkojen säilymisen. Ministeriötä muistutettiin myös siitä, että Suomessa valtaosa kasseista on jo pitkään ollut maksullisia, laadukkaita ja merkittävästi kierrätysmuovia sisältäviä, tarpeellisia ostosten kantovälineitä, joita yleensä käytetään moneen kertaan. Valtaosa kasseista on myös valmistettu kotimaassa. – Uskomme, että komission tavoittelema käyttötaso on Suomessa saavutettavissa pääosin neuvonnan kautta, uudelleen käyttöä lisäämällä sekä palvelukonseptien ja tuotteiden kehitystyöllä. Roskaantumisen välttäminen on ollut alun perin tämän hankkeen ajurina. Siihen vaikutetaan jätehuollon kehityksellä ja asenteiden muokkauksella. Erityisiä kansallisia kieltoja, rajoitteita tai omia materiaalimääräyksiä ei maassamme ole tarkoituksenmukaista kauppakasseille säätää. – Muoviteollisuus ry ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry haluavat yhdessä toimia muovikassien sekä muiden muovituotteiden oikeanlaisen ja vastuullisen käytön edistämiseksi Suomessa, kannanotossa todettiin. Muovialan työntekijät ovat järjestäytyneet TEAM Teollisuusalojen ammattiliittoon. Järjestäytyneet muovikassien valmistajayritykset puolestaan kuuluvat työnantajaliitto EK:laiseen Muoviteollisuus ry:hyn. Suomessa myös kulutus on vastuullista Kun EU:n jäsenvaltioiden kansalaiset käyttivät vuonna 2010 keskimäärin 198 muovikassia vuodessa, oli vastaava luku Suomessa 55. Vaikka EU:ssa alkuun suunnitellut ankarat kiellot ovatkin lievenemässä suosituksen kaltaisiksi tavoitteiksi, uskoo Kärhä, että ne aiheuttavat muutoksia myös meillä. – Käytännössä varmaan se tarkoittaisi uudelleen käytön ja maksullisuuden lisäämistä. Näkemykseni mukaan edelleen kuitenkin saataisiin valmistaa kasseja, mikä on erittäin tärkeää, koska se on paitsi työpaik- Intiim nro 1 I Reportaasi 21.1.2015 19 AMERPLAST kakysymys, myös kierrätyskysymys, hän summaa. Muovikassien käyttöä on vuosien varrella yritetty suitsia kansallisellakin tasolla ja niille on mietitty erillisiä veroja. Lopulta verot on kuitenkin todettu toteutuskelvottomiksi. – Symboliikka on paisunut paljon isommaksi kuin itse asia. Uskon suhteellisuudentajuun ja ajattelen, ettei ole ollenkaan häpeä käyttää suomalaista muovikassia, linjaa Kärhä. TIETOKULMA EU jahtaa muovikassia TYÖLLISTÄJÄ. Muovikassien valmistus työllistää Suomessa suoraan arviolta 150 ihmistä. TEAM on ottanut kantaa kyseisten työpaikkojen säilyttämisen puolesta. ! Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat alustavasti sopineet muovikassien määrän vähentämisestä. Uudet tavoitteet koskevat ohuita, eli alle 50 mikronin vahvuisia muovikasseja. ! Taustalla on pyrkimys vähentää merten roskaantumista ja erityisesti muoviroskan aiheuttamia haittoja eliöstölle. ! Komission mukaan EU:ssa käytetään keskimäärin 198 muovikassia henkeä kohti vuodessa. Kaupan arvioiden mukaan Suomessa käytetään noin 55 kassia henkeä kohti vuodessa. Lukuihin eivät sisälly hyvin ohuet muovikassit. Vuonna 2010 arviolta 8 miljardia muovikassia päätyi EU:ssa roskaksi ympäristöön. ! Jäsenmailla on kaksi vaihtoehtoa. Yhtenä vaihtoehtona on varmistaa, että kaikki kaupoista saatavat ohuet muovikassit ovat maksullisia vuoden 2019 alusta lähtien, tai ottaa käyttöön muita yhtä tehokkaita toimia muovikassien käytön vähentämiseksi. ! Toinen vaihtoehto on, että maat asettavat muovikassien käyttötavoitteeksi korkeintaan 90 kassia asukasta kohden vuoteen 2019 mennessä ja 40 kassia asukasta kohden vuoteen 2025 mennessä, ja lisäksi päättävät tarvittavista toimista. ! Toimien ulkopuolelle voidaan jättää alle 15 mikronin vahvuiset muovikassit. ! Jäsenmailla on 1,5 vuotta aikaa tehdä tarpeelliset lainsäädännön muutokset. ! Suomi on kannattanut ehdotusta ja sitä, että jäsenmaat voivat kansallisesti päättää toimenpiteistä muovikassien vähentämistavoitteen saavuttamiseksi. Suomessa tullaan selvittämään tarkemmin, mitkä toimenpiteet olisivat meillä tarkoituksenmukaisimmat. Lähteet: Valtioneuvosto, Euroopan unionin neuvosto 20 TEAMissa tapahtuu VAALIT TEAM-vaalin ehdokasasettelu käynnissä TUOMO LILJA TEAMin vaalit käynnistyivät maanantaina 12.1. alkaneella ehdokasasettelulla. TARJA PAAJANEN TEAMissa järjestetään liittokokousvaalit siten, että posti- ja nettiäänestys toimitetaan 1.–15.3. ja uurnaäänestys siitä päättäneissä osastoissa 1.–14.4. Ennen kuin päästään äänestämään, pitää asettaa ehdokkaat. Ehdokasasettelu alkoi tämän kuun 12. päivä ja jatkuu aina 30. päivään asti. Ehdokasasetteluaikaa on siis kolme viikkoa. ! Ehdolle voi asettua jokainen liiton äänioikeutettu jäsen, joka on liittynyt TEAMiin viimeistään 30.6.2014. Ehdolle voi asettua jokainen liiton äänioikeutettu jäsen, joka on liittynyt TEAMiin viimeistään 30.6.2014. Äänioikeutettu on jos on työssä, työtön, vanhempainvapaalla, varusmiespalveluksessa. Äänioikeus on myös työssä olevat vapaajäsenellä. Eläkkeellä olevalla vapaajäsenellä ei sen sijaan ole äänioikeutta. Ehdokkaaksi pääsee, kun saa viisitoista niin kutsuttua kannattajanimeä. Tai toisella tavalla ilmaistuna: Viisitoista äänioikeutettua samaan sopimusalaan kuuluvaa jäsentä (liittynyt viimeistään 30.11.2014 ja jäsenmaksut ovat kunnossa) voi asettaa maksimissaan kaksi ehdokasta liittokokousedustajavaaliin. Ehdokasasettelu tehdään erillisellä lomakkeella. Jokainen TEAMin jäsen kuuluu johonkin 13 vaalipiiristä (sopimusalasta). Ehdolle vaalissa voi asettua tai nimensä voi kirjoittaa listaan, jolla ehdokas asetetaan ja äänestää vain omassa vaalipiirissä. Jos on epävarma siitä, minkä sopimusalan jäsen on, sen voi tarkistaa liiton jäsenrekisteristä. VAALIT KÄYNTIIN. TEAMin keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja, järjestöpäällikkö Merja Rinne luovutti 12.1. klo 9.00 vaaliasiakirjat Hannu Siltalalle ja Timo Vallitulle. Hannu otti asiakirjat vastaan TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat -ryhmän ja Timo TEAMin demarit ja sitoutumattomat -ryhmän edustajana. Muiden ryhmien edustajia ei paikalla näkynyt. Jäsenet, jotka eivät tällä hetkellä työskentele TEAMin sopimusalalla, äänestävät siinä vaalipiirissä, jossa viimeksi TEAMin alalla työskentelivät. Lisätietoja jäsenyydestä antaa TEAMin jäsenrekisteri joko sähköpostitse jasenrekisteri@teamliitto.fi tai puhelimitse 09 7739 7455 klo 8.30–16.00. LISÄTIETOJA Kaikki TEAMin liittokokousvaaliin liittyvät kysymykset voi osoittaa keskusvaalilautakunnalle sähköpostilla: keskusvaaliltk@teamliitto.fi Uurnaäänestys 45 osastossa Syyskokouksessa 2014 45 osastoa päätti järjestää uurnavaalin. Jos päätöstä ei tehty osaston syyskokouksessa, uurnavaalista ei voi enää tehdä päätöstä ja sitä ei siten voi järjestää. Uurnavaalien ajat ja paikat kerrotaan Intiimin numerossa 4. Osastot, jossa uurnavaalit järjestetään ! ! ! ! ! ! ! ! ! Alavuden Lasityöntekijäin Ao. Forssan Lasivillatyöntekijäin ao. Haminan Kemiantyönt. Hangon lääkeainetyönt. Helsingin Posliinityöntekijäin ao. Hyvinkään Kumityöväen ao. Hämeenlinnan Kemiantyönt. Hämeenlinnan Kirjatyönt. Yhd. Jalasjärven Kenkä-Kemia ao. ! Jeppo,Oravais kemiarb., Jepuan, Oravaisten kemiant. ! Karjaan Teva ! Keikyän Kemianalan ao. ! Kemian ammattio. ! Keuruun Kirjatyönt. Yhd. ! Kokkolan Kemiantyönt. ! Kouvolan Tekstiili- ja Muovityönt. ! Kuomion Jalkinetyöväen ao. ! Kuopion Weneenrakentajat ! Kymen parveketyönt. ! Laitilan Lasityöntekijäin ao. ! Mikkelin Kirjatyönt. Yhd. ! Mikkelin teva ! Nastolan Kirjatyönt. ! Nokian Kumityöväen ao. ! OMG Kemia ! Pekeman Työnt. ! Pietarsaaren Kemia - Jakobstads Kemi Porin Kemian Työnt. Porin Kirjatyönt. Yhd. Salon Alueen Kemian Os. Salon Kirjatyönt. Yhd. Sievin Jalkinetyönt. Tampereen Kirjatyönt. Yhd. Tekno-Kemia Lempäälä Teknos-Maalit Oy:n Työnt. Tikkurilan Kemiantyönt. Turun lääkealan työnt. Turun Kirjatyönt. Yhd. Typen kemiantyönt. Ulasoorin os. Uudenmaan teollisuust. Vaasan Kirjatyönt. Yhd. Vammalan Kumityönt. ao. Ylöjärven Lasityöntekijäin Ammattiosasto ry ! Ålands Kemiska Arb. ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! Intiim nro 1 I Ihmisiä // Elämää // Tapahtumia 21.1.2015 21 WILMA HURSKAINEN EHDOKASASETTELU ”Oman työpaikan ehdokas on jäsenille tärkeä asia” TEAM-vaalin ehdokasasettelu on sujunut Bella Veneet Oy:n Kuopion tehtaalla nopeasti ja mutkattomasti. – Tehtaalla kaikki ovat tietäneet, keitä on ehdolla. Listat kiersivät kahvi- ja ruokapöydässä aamupäivällä ja iltapäivällä ne olivat täynnä. Luulenpa, että enemmänkin nimiä olisi kertynyt, sanoo pääluottamusmies Jarmo Eskelinen. Bellalla on toista sataa äänioikeutettua. Pääluottamusmiehen mukaan jäsenten suhtautuminen vaaliin on ollut positiivista. – Ensin menin sellaisten jäsenten luokse, jotka ovat välillä esittäneet kovaakin kritiikkiä ay-toimintaa kohtaan. Hekin kirjoittivat ehdokaslistaan nimensä. Se tuntui hyvältä, luottamuksen osoitukselta. Lisäksi tuntuu siltä, että kritiikkiä esittäneet ja kaikki muutkin pitävät tärkeänä, että omalta työpaikalta on ehdokas tai ehdokkaita, Jarmo tuumii. – Meillä on pitkään ollut erittäin vaikea työllisyystilanne. Ja laman takia ay-liike ei ole aikoihin saanut läpi mitään näkyviä uudistuksia. Silti uskon, että melkein kaikki meidän jäsenet liittovaalissa äänestävät. Niin kävi viimekin vaalissa. MARKO ROSQVIST ! Koko liiton äänestysaktiivisuuden osalta Jarmo on paljon pessimistisempi. – Tällaisena aikana on paljon työttömyyttä ja monia on irtisanottu. Voi olla, että heillä on kokea kynnys äänestää ollenkaan. Olen tyytyväinen, jos äänestäjiä on yli 50 prosenttia jäsenistä, hän sanoo. TIETOKULMA KIVUTON ALKU. Bella Veneiden pääluottamusmies Jarmo Eskelinen kertoo ehdokasasettelun sujuneen nopeasti ja mutkattomasti. " Bellalaiset äänestävät muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden vaalipiirissä, joka on vaalipiireistä suurin. Jäseniä sopimusalalla / vaalipiirissä on noin 9 200, mikä tarkoittaa sitä, että liittokokoukseen sopimusala / vaalipiiri saa 37 edustajaa. Se on noin 24 prosenttia kaikista kokousedustajista. Ehdokkaita sopimusalalta tultaneen asettamaan 150–200. Sopimusala pitää sisällään varsin laajan kirjon erilaisia työpaikkoja. Sopimusalan jäsenet työskentelevät mm. muovi-, lääke-, väri-, maali-, teknokemian-, lujitemuovi- ja kattohuopateollisuudessa. Operaatio Vakiduuni Kampanja tavoittelee osa-aikatyöhön lakisääteistä vähintään 18 tunnin viikkotyöaikaa. Operaatio Vakiduuni on reilumpia työehtoja haluavien ihmisten aloittama kampanja, jonka tavoitteena on herättää kansanliike vakiduunin puolesta. Kampanja kokoaa yhteen ihmisiä, jotka haluavat parantaa pätkätyöläisten asemaa yhteiskunnassa. Kampanjan tarkoituksena on tarjota kaikille halukkaille väylä vaikuttaa epäkohtien ratkaisemiseksi. Eroon nollasopimuksista Nollatuntisopimukset ovat pätkätyön yksi ilmenemismuoto. Ne kyseenalaistavat vakiduunin perusajatuksen. Jos ihmisiltä evätään mahdollisuus toimeentuloon yhdellä työllä, työsuhdeturva tai vapaus suunnitella omaa elä- TEAM tukee kansanedustajaksi pyrkiviä jäseniään ! Kaikki kansanedustajaksi pyrkivät TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton jäsenet saavat liitolta 1 500 euron vaalituen kuitteja vastaa. Tuki on tarkoitettu käytettäväksi vaalityöhön. Tällä hetkellä on tiedossa, että ainakin viisi TEAMin jäsentä kolmesta eri puolueesta on lähdössä ehdokkaaksi eduskuntavaaliin. Ehdokkaita ovat ainakin Emmi Mäkinen (sd.), Mirja Suhonen (sd.), Seppo Hiironen (vas.), Hannu Järvinen (sd.) ja Marko Kulpakko (perus.). TEAM on aiemmissakin vaaleissa (sekä kunnallis- että eduskuntavaalit) antanut vastaavanlaista tukea jäsenilleen. Lisätietoja vaalituesta voit tiedustella Sari Kettuselta joko sähköpostitse osoitteesta sari. kettunen@teamliitto.fi tai puhelimitse numerosta 09 7739 7313. JÄSENMAKSU KAMPANJA ! EDUSKUNTAVAALIT mää, se ei ole oikein. Kysymys on ihmisten kunnioittamisesta. Liiketoiminnan ytimessä on pyrkimys menestykseen. Työsuhdeturva on työntekijöiden turva mielivaltaa vastaan, ei este liiketoiminnalle. Vakiduuni on taloudellisesti kannattavaa työnantajille, työntekijöille ja koko yhteiskunnalle. Nollatuntisopimukset koskevat koko ajan yhä useampia työntekijöitä Suomen työmarkkinoilla. Mikään toimiala tai ammattiryhmä ei ole turvassa. Siksi on syytä toimia nyt. Osallistu kansalaisaloitteeseen Ensimmäinen askel on valmistella kansalaisaloite nollatuntisopimusten kieltämi- seksi lailla ja kerätä vähintään 50 000 allekirjoitusta kansalaisaloitteeseen. Operaatio Vakiduunissa ihmiset käyttävät demokraattisen yhteiskunnan perusoikeuksia ilmaistakseen yhteisen tahtonsa. Nollatuntisopimukset ovat pätkätyön yksi ilmenemismuoto. Ne kyseenalaistavat vakiduunin perusajatuksen. Kampanjointi vakiduunin puolesta on käytännön tekemistä ja osallistumista. Osallistujat voivat kerätä allekirjoituksia kansalaisaloitteeseen tai osallistua vaikkapa paikallisiin ja valtakunnallisiin mielenilmauksiin. Erityisen tärkeää on äänestää eduskuntavaaleissa sellaisa ehdok- Kaikilla osastoilla sama jäsenmaksu kaita, jotka toimivat vakiduunin puolesta. Asian puolesta kannttaa ottaa kantaa myös perinteisessä tai sosiaalisessa mediassa. Operaatio Vakiduuni on ihmisten kampanja. Siksi ammattiliittojen ja -osastojen, järjestöjen ja yhteisöjen jotka tuntevat kampanjan tavoitteet omikseen, toivotaan luovan edellytyksiä kampanjan onnistumiselle. Lähde: Kampanjasivut VERKKOVINKKI Lisätietoja osoitteesta operaatiovakiduuni.fi. Facebookista osoitteesta www.facebook.com/vakiduuni. Operaatio löytyy myös twitteristä tunnisteella @vakiduuni sekä Youtubesta. Kansalaisaloitteen vakiduunin puolesta voit allekirjoitta osoitteessa www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1065. Vuonna 2015 kaikilla ammattiosastoilla on saman suuruinen jäsenmaksu. Jäsenmaksun suuruus on yksi prosentti työnantajan maksamasta ennakonpidätyksen alaisesta tulosta tai työttömyyskassan maksamasta etuudesta. Työttömyyskassan jäsenmaksu 0,5 prosenttia, joten kokonaisjäsenmaksu on 1,5 prosenttia edellä mainituista tuloista. Jos olet Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen (7001), Keuruun Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen (7060) tai Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen (7031) jäsen, kannattaa tarkistaa vuoden ensimmäisestä palkkalaskelmasta, että jäsenmaksun suuruus on laskettu oikein. Löydät jäsenmaksulaskurin TEAMin jäsensivuilta osoitteesta www.teamliitto.fi/jasensivut/jasenyys/jasenmaksulaskuri-2015/. 22 Ammattiosastot // Tapahtumat TULEVIA TAPAHTUMIA ETELÄ-SAVO Mikkelin Kirjatyöntekijäin Yhdistys, 7020 ! Eloset-kerhon seuraava kokous pidetään 2.2. klo 13.00. Osaston toimistolla. Kerhon talven virkistyspäivä on 17.2. Lisätietoa Eeva Huhtiselta nro 0500 187 570. Kevään kylpylämatka tehdään Pärnuun Tervikseen 3.–9.5. Hinta jäseniltä alustavasti 350 €. Pikaiset ilmoittautumiset matkalle Pertti Gyntherille tekstiviestillä nro 044 334 4717 tai email pertti.gynther@ gmail.com. Savonlinnan Kirjatyöntekijät ry, 7027 ! Osasto on varannut paikkoja Baltic Queenin 22 h -risteilylle Tallinnaan ke 4.3., sisältäen bussikuljetukset. Sitovat ilmoittautumiset 30.1. mennessä, 050 570 3720. HÄME Lahden Kirjatyöntekijäin Yhdistys, 7016 tautumisjärjestyksessä. Jäsenille hinta 15 € ja kaverille 30 €, mikäli paikkoja jää. Sitovat ilmoittautumiset 1.2. mennessä Pirjolle 040 829 6793 (klo 16 jälkeen). Kurssin maksu osaston tilille Tampereen TeVa ry, FI03 5730 0820 5639 36 viite: 84738 tai tasarahalla paikan päällä. Katso lisää kotisivuilta tampereenteva. teamliitto.net. POHJOIS-SAVO Iisalmen vaatetustyöntekijät ry, 553 ! Osaston jäsenille 2 ilmaista käyntikertaa uimahallille helmi–maaliskuulla. Näytä jäsenkortti kassalla ja jos oikeutettu alennukseen esim. eläke, työtön, opiskelija, näytä ko. kortti. Lisätietoja Anjalta puh. 040 861 7823. UUSIMAA Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys, 7001 KESKI-SUOMI ! Iltapäiväkerho kokoontuu Kirjan kerhohuoneessa parillisen viikon tiistaina klo 13–15. Ti 3.2. Kerhopäivä. ! Helsingin painajakerho järjestää kylpylämatkan Tallinnaan 7.–8.3. Kohteena on Tallink Spa & Conference -hotelli. Matkaan lähdemme Länsisatamasta lauantaiaamuna 10.30 ja paluumatkalle suuntaamme 13.30 Reisisadamasta. Matkan hinta on kerholaisille 60 €, aveceille 100 €. Mukaan matkalle ovat tervetulleita kaikki HKY:n ammattikerholaiset. Sitovat ilmoittautumiset 2.2. mennessä pave.virtanen@ suomi24.fi tai 050 526 6798 (kello 16.00 jälkeen). Maksu Helsingin painajakerhon tilille (FI04 1011 3000 2165 63). Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistys, 7008 Helsingin Teva, 501 ! Eläkekerho Mittelin kevätkokous 5.2. alkaen klo 14.00 toimistolla. Kevätkokousasiat. Toiminnantarkastajat klo 13.00. Tervetuloa. Kahvitarjoilu. Lahden Lasityöntekijäin ammattiosasto, 406 ! TEAMin talvipäivät järjestetään 7.–8.3. Vuokatin Katinkullassa Sotkamossa. Osasto tukee lähtijöitä seuraavasti: Kuljetuksen halvimman kulkuneuvon mukaan sekä maksamalla osallistumismaksun. ! Eläkeläiskerho Fraktuuran kevätkausi alkaa 9.2. klo 14.00 osoitteessa Järjestöjen talo, Kalevankatu 4, 2. kerros, Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen toimistossa. Kevätkauden muut kokouspäivät ovat 23.2., 9.3., 23.3., 13.4., 27.4., 11.5. ja 25.5. PIRKANMAA Tampereen TeVa ry, 529 ! Raakasuklaakurssi suklaannälkäisille herkkusuille ystävänpäivänä 14.2. klo 14 alkaen Central Office Finland Oy:n tiloissa, Hämeenkatu 14 C 25 / Koskikatu 7 A, 33100 Tampere. Paikkoja on 30 ja ne täytetään ilmoit- ! Osaston helmikuun hallituksen kokous pidetään keskiviikkona 11.2. klo 17.00 HTY:n talossa Paasivuorenkatu 5, Hakaniemi. Ala-aulan ilmoitustaululla on tieto kokoustilan paikasta. Tiedustelut puheenjohtaja Arja Klubb p. 040 752 3805 tai arja.klubb@ hotmail.com. ! Kulttuurimatkalle Riikaan 14.–17.5. ennakkoon ilmoittautuneet maksavat sitovan 60 € ennakkomaksun 11.2. mennessä osaston tilille FI38 5541 2820 0005 87 viite 5050. Loppuosa maksetaan viimeistään 2.4. mennessä. Tiedustelut Tuula Saastamoinen 040 524 7606 tai [email protected]. Intiim nro 1 I 21.1.2015 Teatteriharrastus vei mennessään Eija Uusivirta on viihtynyt näyttämöllä jo 17 vuoden ajan. Ay-aktiivi löytää näytelmän tekemisestä paljon yhteistä ammattiyhdistystoiminnan kanssa. SIRPA TASKINEN Pietarsaaren Näyttämön ilmaisutaidon kurssi vuonna 1997 oli lähtölaukaus Eija Uusivirran teatteriharrastukselle. Kurssin kautta hän pääsi mukaan ensimmäiseen näytelmäänsä harrastajateatterin riveissä. Näytelmä oli Rosvo Roope, ja hänellä oli siinä kolme roolia: hovinainen, kapakan huono nainen ja kapteeni Sven Flick. – Oli kyllä monipuolinen aloitus. Sen jälkeen en ole miestä näytellytkään, Uusivirta muistelee nauraen. Suurimpana syynä hänen teatteri-innostukselleen oli halu näytellä hahmoa, joka poikkeaisi täydellisesti hänen omasta julkikuvastaan. Hän tuumi, että näyttämöllä myös alati iloisena ja hersyvänä pidetty ihminen saisi olla jotain aivan muuta. ! Lempirooli oli monitahoinen Matkan varrella Uusivirran tavoite on myös täyttynyt, sillä 17 vuoteen mahtuu väistämättä monenlaisia rooleja ja monissa näytelmissä rooleja on vieläpä useita. Paras niistä oli miss Smythen roo- OPISTOKURSSIT RISKIEN HALLINTA TYÖSSÄ: TYÖSUOJELUN TÄYDENNYSKURSSI 9.–11.3., Kiljavan opisto Kohderyhmä Työsuojelun perus- ja jatkokurssin käyneille työsuojeluedustajille. Tavoite Tavoitteena on oppia ennakoivan työturvallisuustyön keskeiset tekijät ja riskien hallintamenetelmien käyttäminen. Kurssilainen oppii hyödyntämään riskien arviointia työn Tätä minä teen li näytelmässä Vuoroin vieraissa vieraat vuoroissa. Siivapaa-ajallani nä hän sai paneutua hulluuden olemukseen. – Se oli todella mielenkiintoista, hän sanoo. Näyttämön satavuotisen taipaleen kunniaksi vuonna 2002 teatterissa tehtiin tavallisesta poiketen kesäteatteria. Näytelmäksi valittiin Tukkijoella, mikä jäi Uusivirran mieleen siitä, että näytelmässä pääsi laulamaan. Näytelmiä esitetään vanhalla Palokunnan talolla tai vaihtoehtoisesti perinteikkäällä työväentalolla. – Pietarsaaren Näyttämö ”Luonteeni on on alun perin ollut työväensellainen, että teatteri ja on Suomen vanhimpia. On ollut siinäkin aina pitää olla mielessä ihan mukava näyjokin esittävä tellä, hän kertoo. Yhdessä syntyy hyvä juttu Näyttämön ulkopuolella Uusivirta työskentelee koneenhoitajana ja jälkikäsittelijänä polkupyörän osia ja lamppuja valmistavalla Herrmansilla. Vuoden taitteessa hän jätti pääluottamusmiehen pes- turvallisessa tekemisessä sekä työn suunnitteluvaiheessa. Kurssin sisältö pohjautuu myös käytännön turvallisuusajatteluun ja siitä oppimiseen. Kurssille ilmoittautuminen 6.2. mennessä. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN: LUOTTAMUSMIESTEN TÄYDENNYSKURSSI 2.–3.3., Kiljavan opisto Kohderyhmä Kurssi on tarkoitettu työpaikkojen luottamusmiehille, jotka juttu, jotta sitten arkielämä taas maistuu.” ovat saaneet tehtävänsä hoitamiseen peruskoulutuksen. Tavoite Tavoitteena on edistää suunnitelmallista henkilöstön ammattipätevyyden kehittymistä ja koulutusta yhteistoiminnassa työnantajan kanssa. Kurssille ilmoittautuminen 30.1. mennessä. TOIMIVAT JA TERVEELLISET TYÖAJAT 2.–4.3., Kiljavan opisto Kohderyhmä Kurssi on tarkoitettu työsuoje- Intiim nro 1 I Ammattiosastot // Tapahtumat 21.1.2015 23 SIRPA TASKINEN LUOTTAMUSMIESTEN PERUSKURSSI 16.–8.3., 1. jakso 3 päivää ja 2.jakso 20.– 21.4. (uusi kurssimuoto) 16.–20.3. Kohderyhmä Luottamusmiehet, varaluottamusmiehet ja ammattiosastojen puheenjohtajat (kemianaloilla tietyin edellytyksin, lisätieto osoitteesta www.teamliitto.fi/jäsensivut/koulutus) sekä työsuojeluedustajat. Tavoite Kurssin tavoitteena on luottamusmiesten perustietojen ja -taitojen oppiminen sekä luottamusmiehen tehtäväkokonaisuuden ymmärtäminen ja oikeuksien tiedostaminen, joka auttaa selviytymistä työpaikalla ongelmatilanteissa. Kurssille ilmoittautuminen 13.2. mennessä. TYÖSUOJELUN PERUSKURSSI 16.3.- 20.3. Kiljava (kemianalat ja viestintäala) Kohderyhmä Työsuojelutehtävissä toimivat työsuojeluedustajat. Tavoite Selvittää työsuojelun perustiedot, niiden merkitys ja työsuojelutoiminnan organisaatiot sekä opettaa näihin liittyviä tietoja ja taitoja työsuojelutoiminnassa. Kurssille ilmoittautuminen 13.2. mennessä. VIIKONLOPPUKURSSIT YT– MENETTELYKURSSI 14.–15.3., Liiton toimisto, Helsinki OLLAKO VAI EIKÖ OLLA. Eija Uusivirta viihtyy näyttämöllä, mutta näytellä voi myös näyttämön ulkopuolella. Työpaikan toimistohuoneessa hän virittäytyy vaivattoman oloisesti tuntemaan suurta tuskaa. tin 14 vuoden rupeaman jälkeen, mutta toimii yhä osaston luottamusmiehenä ja on myös ammattiosaston puheenjohtaja. Kokemuksesta Uusivirta tietää, että näytelmän tekemisessä ja ay-toiminnassa on samoja piirteitä. – Tehdään yhdessä ja sitten syntyy se hyvä juttu, hän kiteyttää toiminnan yhtäläisyydet. Teatteriharrastusta hän luonnehtii ajoittain raskaaksikin, mutta viimekädessä hyvin antoisaksi. Harjoitus- ten aikana ryhmä hitsautuu yhteen ja sitoutuu näytelmään. Yhteistä on myös se, että kaikki tekevät aina parhaansa. Ensi-illassa tunnelma tiivistyy: kukin näyttelijä potee ramppikuumetta tavallaan. Illan jälkeen olo on tyhjä ja silloin Uusivirta haluaa yleensä olla yksin. ”Näyttelemättä en pärjäisi” Tänä vuonna Pietarsaaren Näyttämö aikoo kolmatta kertaa esittää kesäteatteria. luedustajille, luottamusmiehille ja yritysten henkilöstöasioista vastaaville sekä muillekin työaikojen kehittämisestä kiinnostuneille. Tavoite Kurssin keskeinen teema on työaikojen kuormittavuus ja jaksaminen vuorotyössä sekä uusien työaikajärjestelmien kehittäminen terveysnäkökulmaa käyttäen. Tavoitteena on kehittää työpaikoille toimivia ja terveellisiä työaikamalleja. Terve ja tuottava työyhteisö heijastuu positiivisesti henkilöstön hyvinvointiin, sitoutumiseen ja työsuorituksiin. Kurssi antaa valmiudet ke- Näytelmää ei tosin ole vielä päätetty. Uusivirran unelmarooli olisi jokin syvälle menevä ja hieman ironinenkin. Pääroolin näytteleminen hänellä on vielä kokematta, joten sellainenkin häntä kiinnostaisi. Tärkeintä on kuitenkin pysyä näyttämöllä. – Olen pitänyt joitakin välivuosia, mutta en varmaan pärjäisi pidempään ilman näyttelemistä. Luonteeni on sellainen, että aina pitää olla jokin esittävä juttu, jotta sitten arkielämä taas maistuu. hittää työpaikan työaikamalleja sekä ihmiselle että tuotannolle sopivaksi ja antaa samalla hyvät eväät jaksamiseen vuorotyössä. Kurssille ilmoittautuminen 30.1. mennessä. TYÖSUOJELUKOULUTTAJAKURSSI 16.–20.3., 1.jakso, Kiljava 20.–24.4., 2.jakso, Kiljava Kohderyhmä Kurssi on tarkoitettu työpaikkojen työsuojeluedustajille ja luottamushenkilöille. Tavoite Antaa valmiuksia työpaikalla ja järjestöissä tarvittavan työsuojelu- ja järjestökoulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Kurssilla tutustutaan oppimiskäsityksiin, kouluttajan rooliin ja koulutushetken rakenteen jäsentelyyn. Harjoitukset tukevat kurssilaisten esiintymisvalmiuksia ja lisäävät esiintymisvarmuutta. Kurssi jakaantuu kahteen jaksoon, joiden välillä kurssilaiset tekevät itsenäisen, ohjatun välitehtävän. Opetus ja käytännön harjoitukset sekä välitehtävä valmistellaan erilaisista teemoista opiskelijan tarpeet huomioiden. Kurssille ilmoittautuminen 13.2. mennessä. Kohderyhmä Luottamushenkilöt ja muut ytneuvotteluihin osallistuvat jäsenet. Tavoite Perehtyä yt–lain neuvottelusäännöksiin, jotka koskevat irtisanomistilanteita ja muita muutostilanteita yrityksessä. Käsitellään alan oikeuskäytäntöä ja kurssilaisten omia ongelmatilanteita. Kurssille ilmoittautuminen 27.2. mennessä. TYÖELÄMÄN TIETOTEKNIIKKA -PERUSKURSSI 14.–15.3., TSL:n koulutustilat, Helsinki Kohderyhmä Kaikki jäsenet. Tavoite Oppia hyödyntämään omassa työssä yleisimpiä työvälineohjelmia ja tiedonhankintaa Internetistä. Kurssin ohjelmat ovat Word-tekstinkäsittely, Excel-taulukkolaskenta ja Internet-selain. Kurssin jälkeen pystyt tekemään tyylikkäitä tekstiasiakirjoja, hyödyntämään Excelin peruslaskukaavoja ja käyttämään internetin palveluita turvallisesti. Kurssiin kuuluu runsaasti harjoituksia. Kurssille ilmoittautuminen 27.2. mennessä. KURSER GRUNDKURS FÖR FÖRTROENDEMÄN 23.–27.3., Allmän kurs (Vasa) Målgrupp Svensktalande förtroendemän, viceförtroendemän och ordföranden i fackavdelningarna. Kursen är lämplig även för andra fackligt aktiva som är intresserade av fackets roll i arbetslivet och samhället. Syfte Kursen hjälper till att man får en klar bild om vad syftet med fackföreningsrörelsen är, vad förtroendemannaorganisationen står för och vilka rättigheter och förpliktelser förtroendemannen har. Deltagarna lär sig också färdigheter i att klara av praktiska intressebevakningsuppgifter på arbetsplatsen. Ansökningstiden går 20.2. GRUNDKURS I ARBETARSKYDD 23.–27.3., Allmän kurs (Vasa) Målgrupp Svensktalande arbetarskyddsfullmäktige eller arbetarskyddsombud. Syfte Kursen lär begrepp beträffande arbetarskyddet, att förstå arbetarskyddets betydelse för arbetsplatsen och arbetstagarna samt att få grundläggande kunskaper i arbetarskyddsverksamheten. Ansökningstiden går 20.2. 24 Ammattiosastot // Tapahtumat HYVINVOINTILOMAT HUOM! Kaikista lomapaikoista saat lisätietoja liiton toimistosta Annika Maunulalta puh. 09 7739 7207. TEAM ja Hyvinvointilomat ry järjestävät teemallisia viiden vuorokauden mittaisia lomaviikkoja. Kaikki viikot sisältävät täysihoidon. 4.–9.5. PUHTIA ARKEEN – LOMAVIIKKO TYÖTTÖMILLE JÄSENILLE LOMAKESKUS HUHMARISSA Vesijumppaa, pihapelejä, luentoja hyvinvoinnista, nuotioretki, tietovisailua, leikkimielisiä kilpailuja yms. Kylpylässä voi viihtyä tiistaista sunnuntaihin. Lapsille on varattu omaa ohjelmaa. Hakemukset liiton toimistoon 2.2.2015 mennessä. Liitto maksaa työttömien jäsentensä omavastuuosuuden. Mukana tulevan puolison osuus on 50 € ja lapset alle 16 vuotta veloituksetta. Jäsen vastaa loman matkakuluista. 13.–18.7. LIIKUNTAVIIKKO, LAPSIPERHEIDEN LOMAVIIKKO KISAKESKUKSESSA Sporttiloma perheille Kisakeskuksessa, Fiskarsissa. Ohjelmassa on mm. melontaa, uintia sekä virkistystoimintaa aikuisille ja lapsille, yhdessä ja erikseen. Hakemukset liiton toimistoon 1.4.2015 mennessä. Lomatuki Liitto maksaa liikuntaviikon omavastuuosuuden jäseneltä (100 €). Mukaan tulevan puolison osuus on 100 € ja lapset alle 16 vuotta veloituksetta. Lomaviikko sisältää täysihoidon. Jäsen vastaa matkakuluista. Hakemukset Haku Hyvinvointilomat ry:n lomatukihakemuksella. Hakemuksen voi tulostaa liiton tai Hyvinvointilomien kotisivuilta, tai tilata liiton puhelinvaihteesta numerosta 09 773 971. Hakemukset lähetetään osoitteeseen: TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, PL 324, 00531 Helsinki. Hyvinvointilomat ry tekee valinnat hyväksytyistä ja lähettää hyväksytyille hakijoille päätökset. HUOM! Liiton tuetuille lomille ei voi hakea Hyvinvointilomien sähköisen haun kautta! TYÖTTÖMYYSKASSA Ennakonpidätys/ verokortit v.2015 Työttömyyskassa saa kaikista jäsenistään vuosittain 1. helmikuuta voimaan tulevat verotiedot veroviranomaisilta, joten ko. verokorttia sinun ei tarvitse toimittaa työttömyyskassalle. HUOM! Hakiessasi veroviranomaisilta muutosverokortin vuodelle 2015, tulee se toimittaa alkuperäisenä työttömyyskassalle. Peruspäivärahaan ja lapsikorotuksiin korotuksia 1.1.2015 lukien Peruspäiväraha, 32,80 euroa/ päivä Lapsikorotukset: yhdestä lapsesta, 5,29 euroa/päivä kahdesta lapsesta, 7,77 euroa/päivä kolmesta tai useammasta lapsesta, 10,02 euroa/päivä Muistettavaa vuodenvaihteessa Muistathan säilyttää ainakin vuoden 2014 viimeisimmän maksuilmoituksen, voit tarvita sitä asioidessasi viranomaisten kanssa sekä verotuksen tarkistamista varten. Jos teillä on maatalous-, metsätalous-, ammatinharjoitus- tai yritystoimintaa, ilmoittakaa tulon määrä viimeksi vahvistetun verotuksen (verovuosi 2013) verotuspäätöksellä. Lähettäkää kassalle kopio verotuspäätöksestä selvitysosineen, jos ette ole sitä vielä toimittanut. Lähettäkää verotuspäätös LOMAOSAKEVIIKOT Hakemukset Hakemukset lomaosakeviikoille on toimitettava liiton toimistoon 20.3. mennessä. Hinta 330 €/viikko, paitsi Katinkulta 600 €/viikko. Katinkultaan kuuluu seuraavat harrasteet: kylpylä 14 krt, sulkapallo 7 x 1 tunti ja golf (kolmen henkilön pelioikeus). Lomaosakeviikkoja haetaan lomamökkihakemuksella. Hakemuksen voi täyttää ja lähettää sähköisesti liiton jäsensivuilta tai tilata liiton puhelinvaihteesta numerosta 09 773 971. Hakemukset lähetetään osoitteeseen: TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, PL 324, 00531 Helsinki. Intiim nro 1 myös siinä tapauksessa, että tuloa ei ole ollut. Jos saatte jotain päivärahan tasoon vaikuttavaa sosiaalietuutta (esim. eläkettä, kotihoidon tukea), jonka määrä muuttuu vuoden vaihtuessa, lähettäkää kassalle päätös uudesta etuuden määrästä vuoden 2015 ensimmäisen päivärahahakemuksenne liitteenä. Työttömyysturvan väärinkäytösepäilyt Työttömyysturvaa maksetaan työttömän työnhakijan toimeentulon turvaamiseksi ja työttömyydestä aiheutuvien taloudellisten menetysten korvaamiseksi tai lieventämiseksi. Jos päivärahaa kuitenkin haetaan ja jätetään ilmoittamatta saatu tulo mahdollisesta työnteosta, sosiaalietuudesta, yritystoiminnasta tai muusta (esim. taloudellinen etuus-> jaksotettava etuus), niin hakija syyllistyy työttömyysetuuden väärinkäytökseen. Työttömyyskassaan tulee jonkin verran ilmoituksia väärinkäytösepäilyistä, kaikki ilmoitukset käsitellään ja tutkitaan. Suurin osa väärinkäytöksistä tulee ilmi kuitenkin kassan omissa tarkastuksissa ja hakemusten käsittelyn yhteydessä. Kassat ilmoittavat kaikki tahalliset väärinkäytökset poliisille. Tämän vuoksi onkin tärkeää täyttää hakemus huolellisesti ja muistaa ilmoittaa työttömyystilanteessa mahdollisesti tapahtuneet muutokset. Työttömiltä edellytetään huolellisuutta ja heillä on velvollisuus itse selvittää työttömyysetuuden saamiseen liittyviä rajoituksia. A-KASSA Förskottsinnehållning/ skattekort år 2015 Arbetslöshetskassan får årligen av skattemyndigheterna meddelande om de beskattningsbestämmelser som gäller för kassans medlemmar f.o.m. den 1 februari,och det är alltså inte nödvändigt att skicka skattekortet till a-kassan. OBS! Ansöker du hos skatteverket om ändrat skattekort för 2015, ska du skicka det i original till a-kassan. Förhöjd grunddagpenning och barnförhöjning f.o.m. 1.1.2015 Grunddagpenning, 32,80 euro per dag Barnförhöjning ett barn, 5,29 euro per dag två barn, 7,77 euro per dag tre eller flera barn, 10,02 euro per dag Att komma ihåg vid årsskiftet Du kommer väl ihåg att spara åtminstone det sista betalningsmeddelandet för år 2014 – du kan behöva det i dina kontakter med myndigheterna och för kontroll av beskattningen. Om du har lantbruks-, skogsbruks-, yrkesutövningseller företagsverksamhet, ska du uppge din inkomst så som den fastställdes i det senaste beskattningsbeslutet (skatteåret 2013). Skicka kassan en kopia av beskattningsbeslutet och redovisningsdelen om du inte redan gjort det. Skicka beskattningsbeslu- Viikko nro Kunta ja kylä tai lomakeskus Kiinteistöyhtiö Vuodepaikkoja 20 Kittilä, Levi Kirakka A 6 21 Kittilä, Levi Kirakka A & C 6&5 22 Kittilä, Levi Kirakka A & C 6&5 23 Kittilä, Levi Kirakka A 6 25 Kolari, Ylläs Siepakka 4 25 Kalajoki Rantabeach 6 26 Kalajoki Rantabeach 6 26 Kolari, Ylläs Siepakka 4 26 Tampere, Lapinniemi Lapinniemen Kylpylä 4 26 Saimaa Anttilankaari 10 6 27 Tampere, Lapinniemi Lapinniemen Kylpylä 4 27 Kolari, Ylläs Siepakka 4 27 Kalajoki Rantabeach 6 27 Saimaa Anttilankaari 10 6 28 Kalajoki Rantabeach 6 28 Saimaa Anttilankaari 10 6 29 Kuusamo, Ruka Rukan Lomakylä 1 6 30 Kuusamo, Ruka Rukan Lomakylä 1 6 32 Vierumäki Loma-aika mökit 6 32 Kivijärvi Hannunkiven lomakylä 6 33 Vierumäki Loma-aika mökit 6 31 Vuokatti Katinkulta 4 I 21.1.2015 tet även om du inte fått någon inkomst. Får du någon social förmån som eventuellt inverkar på dagpenningens storlek (t.ex. hemvårdsstöd) och vars storlek ändras vid årsskiftet, ska du bifoga beslutet om det nya förmånsbeloppet när du skickar kassan din första ansökan om dagpenning år 2015. Misstanke om missbruk av skyddet Utkomstskydd för arbetslösa betalas för att trygga arbetslösa arbetssökandes utkomst och för att ersätta eller mildra ekonomiska förluster som beror på arbetslöshet. Men den som ansöker om dagpenning och inte uppger inkomst av eventuellt arbete, socialförmån, företagsverksamhet eller liknande (t.ex. ekonomisk förmån >periodiserad förmån), gör sig skyldig till missbruk av arbetslöshetsförmån. Arbetslöshetskassan får en del anmälningar om missbruk, alla behandlas och undersöks. De flesta fallen av missbruk kommer dock fram vid kassans egna kontroller och vid behandlingen av ansökningarna. A-kassorna meddelar polisen om alla fall av avsiktligt missbruk av förmåner. Det är därför viktigt att vara noga vid ifyllningen av ansökan och komma ihåg att meddela om eventuella förändringar i arbetslöshetssituationen. Av de arbetslösa förväntas noggrannhet och de är skyldiga att själva utreda de begränsningar som gäller ifråga om mottagande av arbetslöshetsförmån. LIITON MÖKIT Hakuaika Kesäajan viikot 22–34 (25.5.– 23.8.) on varattu jäsenten viikonpituisia lomia varten. Lomaviikko on maanantaista sunnuntaihin, paitsi Ruka-Ihtinki lauantaista lauantaihin. Ängesholmin ja Mäntyniemen lomamökkejä haetaan liiton lomamökkihakemuksella. (Ruka-Ihtingin kesäajan varaukset puhelimitse tai sähköpostilla). Hakemuksen voi täyttää ja lähettää osoitteessa www.teamliitto.fi. Hakemukset lähetetään liiton toimistoon osoitteella: TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, PL 324, 00531 Helsinki. Hakuaika päättyy 31.3. Hakemuksen käsittely Etusijalla ovat ne hakijat, jotka eivät ole aiemmin olleet liiton lomapaikoissa tai lomaviikoilla. Päätös hakemuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä lähetetään postitse viikolla 16. 26 Oman edun valvonta TYÖELÄMÄ Silpputyö on vakiintunut osaksi työelämää TIINA TENKANEN Yli puoli miljoonaa suomalaista palkansaajaa on joko määräaikaisessa tai osaaikaisessa työsuhteessa – osa vastoin tahtoaan. UP/TIINA TENKANEN Suomen 2,4 miljoonasta työllisestä 65,5 prosenttia työskentelee kokoaikaisessa vakituisessa työsuhteessa. Tieto käy ilmi Tilastokeskuksen syksyllä julkaisemasta selvityksestä. Vastaavasti runsas kolmannes työskentelee niin sanotuissa epätavallisissa työsuhteissa. – Muun kuin vakituisen ja kokoaikaisen työn teettäminen olisi tehtävä työnantajalle kalliimmaksi, ehdottaa Helsingin yliopiston tutkija Anu Suoranta. – Eihän ole mitenkään tavatonta, että esimerkiksi yötyöstä maksetaan korvausta. Niin sanotun silpputyön teettämisestä pitäisi samalla tavalla maksaa olosuhdelisää, hän kaavailee. Silpputyön rajoittaminen hinnoittelemalla se uudelleen on Suorannan mukaan tärkeää, ! sillä epätyypillisen työn kerrannaisvaikutukset maksavat yhteiskunnalle. Monet pätkä- ja osa-aikatyötä tekevistä joutuvat turvautumaan joko asumistai toimeentulotukeen tai molempiin. – On todettava, että työ ei aina ole parasta sosiaaliturvaa, ainakaan, jos sattuu tekemään osa-aikatyötä. Pienet ansiot johtavat myös pieneen eläkkeeseen, Suoranta muistuttaa. Ohi kolmikantasopimuksen Pätkä- ja osa-aikatyötä tekevät tyypillisesti naiset, juuri työmarkkinoille saapuneet sekä vakituisesta työstä pudonneet. Vuoden 2011 hallitusohjelmassa on kirjaus pätkätyötä tekevien ja itsensä työllistävien aseman parantamisesta. Työryhmien työskentelyn ja raport- :) MAAN MATONEN Pastori ja kylillä viinaan meneväksi tiedetty mies olivat hyviä kalakavereita ja kalastivat joka päivä pyhiä lukuun ottamatta. Pastori oli murheissaan miehen huonoista elämäntavoista ja hän esitti, että he tekisivät kokeen, joka todistaisi viinan vaaralliseksi terveydelle. Tovin pohdittuaan humalanhuuruinen mies suostui ja pastori laittoi onkimadon lasilliseen vettä. Mato ei ollut vedestä millänsäkään vaan näytti selviävän koettelemuksesta hengissä. Seuraavaksi hengellinen kaitsija lorautti lasiin marjamehua ja pudotti seuraavan madon lasiin. Toinenkaan liero ei kokenut kauheaa kohtaloa. Lopulta sielun paimen upotti madon lasilliseen viinaa ja katso, mato kuoli oitis. – Katsohan, ystäväni, kuinka viina on kaiken herramme luoman tuhoava, pastori huudahti. – Teidän pyhyytenne, sopersi juoppo, minulle tämä näppärä koe kertoo vain yhden asian. Jos mies juo kunnon viinaa eikä litki vesiä tai mehuja, madot eivät häntä kiusaa. kokoaikaisen työnteon muodossa ja siihen liittyvissä sosiaaliturvaoikeuksissa. Se on ollut menneisyydessä ihan järkevä ratkaisu, mutta 1990-luvun laman jälkeen tilanne on muuttunut, Suoranta toteaa. Hän kehottaa ay-liikettä linjaamaan selvästi, keiden asiaa se ajaa. Avoin keskustelu opettaa HEIKOMPIEN ASIALLA. Anu Suoranta haastaa palkansaajaliikkeen terävöittämään työmarkkinoiden heikoimpien edunvalvontaa. tien jälkeen yhtään lakiesitystä ei ole tehty. – Minusta on istuvan työministerin asia viedä lakialoitetta eteenpäin, riippumatta siitä, saako kolmikanta sopua aikaiseksi, Suoranta sanoo. Heikoimpien edut asialistalle Puolueilla ja palkansaajaliikkeellä on paljon parannettavaa muuten kuin vakituisesti työtä tekevien aseman parantamisessa. Suoranta perää palkansaajaliikkeeltä tekoja. – Jonkun pitää olla aloitteellinen. Minusta ay-liikkeen pitäisi ajaa vahvasti työmarkkinoiden heikoimpien etuja. Suorannan mukaan suomalainen työmarkkina- ja sosiaaliturvajärjestelmä on rakennettu vakituisten työsuhteiden varaan. Tästä johtuu, että toisella tavalla työtä tekevien työmarkkina-asema on heikompi. – Palkansaajajärjestöt ovat edelleen ”kiinni” vakituisen ja Uutta, silpputyötä tekevien asiaa ajavaa järjestöä Suoranta ei näe ratkaisuksi. – Mielestäni uudelle järjestölle ei ole tilaa nykyisellä ay-kentällä. Jos palkansaajaliike terävöittää osaamistaan ja vallankäyttöään, se on tehokkaampaa. Suoranta uskoo, että liitoissa on mahdollisuuksia ajaa silpputyöläisten asiaa, jos ne vain syventäisivät tietojaan ja osaamistaan asiantuntijoiden avulla. Hän rohkaisee järjestöjä avoimeen keskusteluun kansalaisyhteiskunnan kanssa. – Kansalaisyhteiskunnan yhteisöt ovat valtava ideapankki. Avoimella keskustelulla löytyvät kipukohdat ja ratkaisut. TÄTÄ ON TUTKITTU Elinikä pitenee lenkkipolulla Riittämätön fyysinen aktiivisuus on kasvava terveysongelma kaikkialla maailmassa. Liikunta keski-iässä kannattaa, sillä se vaikuttaa toimintakykyyn ja elämänlaatuun vielä ikääntyessäkin. Säännöllinen liikunta lisää myös elinpäiviä, kertoo Salla Savelan Oulun yliopistolle tekemä väitöskirjatutkimus. Savelan tutkimuksessa selvitettiin keski-iässä harrastetun liikunnan yhteyksiä ikääntyneiden ihmisten elämänlaatuun ja kuolleisuuteen. Hän tutki muun muassa keski-iässä harrastetun liikunnan yhteyttä ns. hauraus-raihnausoireyhtymään. Oireyhtymällä tarkoitetaan iäkkään ihmisen tilaa, jossa tämä on altis useille sairauksille, toimintakyvyn heikkenemiselle ja laitostumiselle. Keski-iässään enemmän liikkuneilla miehillä havaittiin vanhalla iällä vähemmän hauraus-raihnaus-oireyhtymää verrattuna vähän liikkuneisiin miehiin. Vähiten keski-iässä liikkuneiden riski oli jopa vii- RODEO.FI ! lähteenä, ei vain osana nykyhetken painonhallintaa. Savelan mielestä elinvuosien lisääntymisen ohella on tärkeää, että ikääntyvä kokee terveytensä hyväksi ja että hän pystyy nauttimaan elämästään. Mika Peltonen UP-Uutispalvelu VVERKKOVINKKI ERKKOVINKKI sinkertainen verrattuna eniten liikkuneisiin. Liikunta on hyvinvoinnin lähde Savelan tutkimuksessa seurattiin 34 vuoden ajan miehiä, jotka oli jaettu matalan, keskitason ja korkean liikuntatason ryhmiin. Tulokset osoittavat, että liikunnallinen elämäntapa keski-iässä ennustaa vanhalla iällä parempaa fyysistä toimintakykyä, joka on elämänlaadun tärkeä osa-alue. Keski-iässään enemmän liikuntaa harrastaneet miehet elivät tutkimuksen mukaan merkittävästi liikkumattomia pidempään. Liikunnan suojaava vaikutus oli riippumaton esimerkiksi keski-iän painoindeksistä, kolesterolista, verensokerista ja tupakoinnista. Savelan mukaan hänen tutkimuksensa tulokset vahvistavat käsitystä, että keski-iän liikuntaa tulisi arvostaa itsenäisenä myöhempien ikävuosien hyvinvoinnin ja elinpäivien Lisätietoja liikunnan merkityksestä keski-iässä löydät UKK-instituutin sivuilta: www.ukkinstituutti.fi/tietoa_ terveysliikunnasta/liikunnan_ vaikutukset/ikakaudet/ liikunta_ja_ian_tuomat_ muutokset, Duodecimin sivuilta: duodecimlehti.fi/web/guest/ arkisto?p_p_id=Article_WAR_ DL6_Articleportlet&viewType=vi ewArticle&tunnus=duo92160&_ dlehtihaku_view_article_ WAR_dlehtihaku_p_auth= ja Terveystalon sivuilta: www. terveystalo.com/fi/References/ ClubTerveys/Artikkelit/Liikuntaunohtuu-monelta-miehelta/ Intiim nro 1 I Oman edun valvonta 21.1.2015 Pykäläpuntari TIETOA TYÖEHDOISTA Uusi yhdenvertaisuuslaki voimaan vuoden 2015 alusta U kökulmasta tai naisvaltaisilla työpaikoilla usi yhdenvertaisuuslaki on tullut vastaavasti miesten näkökulmasta. Työnvoimaan 1.1.2015. Laki velvoittaa antaja voi laatia myös erillisen yhdenverkaikkia työnantajia edistämään yhtaisuussuunnitelman. Jos yhdenvertaisuudenvertaisuutta, jotta ketään ei syrjittäisi den edistämistoimenpiteet on sisällytetty iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, ushenkilöstösuunnitelmaan, tasa-arvosuunkonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliitnitelmaan, työsuojelun toimintaohjelmaan tisen toiminnan, ammattiyhdistystoimintai muuhun suunnitelmaan, edistämistoinan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammenpiteet on voitava yksilöidä siten, etmaisuuden, seksuaalisen suuntautumitä työnantaja kykenee tarvittaessa osoittasen tai muun henkilöön liittyvän syyn pemaan valvovalle viranomaiselle täyttäneenrusteella. Työnantajan, jonka palveluksessä laissa asetetut velvoitteet. sa on säännöllisesti vähintään 30 henkiYhdenvertaisuuden tavoitteellinen edislöä, on laadittava suunnitelma tarvittavistäminen edellyttää asetettujen tavoitteita toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edisden toteutumisen säännöllistä seurantaa. tämiseksi. Luottamusmiehellä ja työsuoTarvittaessa toimiin tulee tehdä olosuhjeluvaltuutetulla on oikeus pyynnöstä saateiden vaatimat muutokset. Muutostarda tietää, mihin toimiin työnantaja on ryhpeet on arvioitava suuntynyt yhdenvertaisuuden nitelmien laatimisen yhedistämiseksi työpaikalla. ”Yhdenvertaisuuden teydessä ja asianomaista Heillä on oikeus saada tietavoitteellinen edistä- suunnitelmaa mahdollitoja työnantajan toimenminen edellyttää asesesti koskevan aikataulun piteistä suunnitelmaa laatettujen tavoitteiden mukaisesti. dittaessa, sitä toteutettaessa ja toimien vaikuttatoteutumisen säännölvuutta arvioitaessa. UUDEN yhdenvertaisuuslistä seurantaa.” Yhdenvertaisuussuunlain säätämisen yhteynitelma voidaan laatia jodessä on myös naisten ja ko erillisenä suunnitelmana tai se voimiesten välisestä tasa-arvosta annettua ladaan sisällyttää muuhun työpaikalla laakia muutettu. Jos työnantajan palvelussuhdittavaan suunnitelmaan. Työnantaja voi teessa olevan henkilöstön määrä on säänsiten valita työpaikan olosuhteisiin nähnöllisesti vähintään 30 työntekijää, työnden tarkoituksenmukaisimman tavan täytantajan on laadittava vähintään joka toinen tää velvoitteensa. Yhdenvertaisuustilanvuosi tasa-arvosuunnitelma, jonka mukainetta voidaan arvioida esimerkiksi laaditsesti toteutetaan naisten ja miesten välistaessa työturvallisuuslain mukaista työtä tasa-arvoa edistävät toimet. Suunnitelsuojelun toimintaohjelmaa, joka niin ikään ma voidaan sisällyttää henkilöstö- ja koululähtee työpaikan tarpeista. Laki edellyttussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintää työnantajan huolehtivan, että työolotaohjelmaan. Työpaikalla voidaan harkita, ja kehitetään järjestelmällisesti ottaen huoonko tasa-arvosuunnitelma tarkoituksenmioon työn turvallisuuteen sekä fyysimukaista laatia vuosittain tai joka toinen seen, psyykkiseen ja sosiaaliseen terveelvuosi. Tasa-arvosuunnitelman sisältövaalisyyteen vaikuttavat tekijät. Yhdenvertaitimukset pysyvät muutoin ennallaan mutsuuden edistämistoimet voidaan siten tarta lainmuutoksen myötä suunnitelman tukoituksenmukaisella tavalla nivoa työlee sisältää myös koko henkilöstöä koskeva palkkakartoitus naisten ja miesten tehtäviturvallisuuslaissa säädettyyn arviointi- ja en luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista. kehittämisprosessiin. Palkkakartoituksen avulla selvitetään, ettei saman työnantajan palveluksessa oleviYHDENVERTAISUUSTILANNETTA voidaan aren samaa tai samanarvoista työtä tekevien vioida myös yhteistoimintalain mukaista naisten ja miesten välillä ole perusteettomia henkilöstösuunnitelmaa laadittaessa. Yhteistoimintalain soveltamisalan piiriin kuu- palkkaeroja. Jos palkkaeroille ei ole hyväksyttävää syytä, työnantajan on ryhdyttävä luvissa yrityksissä on laadittava vuosittain asianmukaisiin korjaaviin toimenpiteisiin. henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Henkilöstösuunnitelmasta ja koulutustavoitteista tulee käydä ilmi ainakin yrityksen henkilöstön rakenne ja määrä sekä arvio niiden kehittymisestä. Suunnitteluvelvollisuus voidaan täyttää myös osana tasa-arvosuunnittelua. Tällöin suunnitelmassa voidaan käsitellä esimerJari Kiviharju kiksi moniperusteisen syrjinnän ehkäiseKirjoittaja on TEAMin lakimies mistä nuorten tai ikääntyvien naisten nä- 27 Mirja Suhonen mirja.suhonen@teamliitto.fi Lomautetun on ilmoittauduttava te-toimistoon Ensimmäistä kertaa lomautetuksi joutuva nuori mies Uudeltamaalta soitti ja kysyi, mitä pitää tehdä, kun työnantaja on ilmoittanut lomautuksen alkamisesta. ? VASTAUS: Lomautetun tulee ilmoittautua paikalliseen työ- ja elinkeinotoimistoon mukanaan lomautusilmoitus tai lomautustodistus. On tärkeää ilmoittautua viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä, mutta aikaisemminkin voi ilmoittautua. Kun on ensimmäistä kertaa lomautettuna, on viisi ensimmäistä lomautuspäivää (tai vastaava ajanjakso) niin sanottua omavastuuaikaa, miltä ei makseta ansiopäivärahaa. Omavastuuaika alkaa kulua vasta sinä päivänä, kun työntekijä on ilmoittautunut työvoimatoimistoon. Omavastuuaika asetetaan myös aiemmin lomautetulle, jos tämä on ollut 26 viikkoa töissä edellisen lomautuksen päättymisen jälkeen. Te-toimistot ohjaavat asiakkaitaan käyttämään sähköistä ilmoittautumista. Kaikilla ei pankkitunnuksia ole, vaan te-toimistoon ilmoittaudutaan käymällä paikan päällä tai soittamalla, mikä on joskus hankalaa. ! Tietoa tasa-arvosta työelämässä ? Kalle Vantaalta lähetti sähköpostia, jossa hän kyseli, mistä saisi tietoa työelämän tasa-arvoasioista. VASTAUS: Kallen asia on ajankohtainen. Onhan julkiseen keskusteluunkin nostettu tasa-arvoasiat ja samanpalkkaisuus sukupuolten välillä. Hyvä lähtölaukaus tasa-arvolle on tasa-arvosuunnitelman tekeminen. Vähintään 30 työntekijän työpaikalle on laadittava vuosittain tasa-arvosuunnitelma. Laissa säädetään tasa-arvosuunnitelman vähimmäissisällöstä. Suunnitelman laiminlyönti on sanktioitu. Tasa-arvosuunnitelma on laadittava yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. Kannattaa tutustua tasa-arvovaltuutetun internet-sivustoon, osoite on www.tasa-arvo.fi. ! Vuosiloman pitäminen lomautusaikana Pekka Hämeestä tiedusteli talviloman pitämisestä lomautusaikana. Työpaikalla on osa työntekijöistä lomautettu toistaiseksi, ja on epäselvyyttä siitä, pidetäänkö talvilomat lomautuksen päätyttyä vai talvilomakautena. ? VASTAUS: Lomautettuna olevat pitävät vuosi- ja talvilomansa normaalisti lomakauden aikana. Työnantajalla on velvollisuus kuulla loman ajankohdasta myös lomautettuja. Ansiopäivärahahakemukseen merkitään loma-aikana tieto loman pitämisestä ja toimitetaan palkkatodistus työttömyyskassaan. Loman pituuteen lomautus voi vaikuttaa. Vuosilomalaissa on tästä omat määräykset (2 luku 7§). Jos määräysten tulkinta on vaikeaa, kannattaa soittaa liiton toimistoon edunvalvontaosastolle. ! 28 Palkkataulukot Intiim nro 1 I 21.1.2015 Vuoden 2015 palkantarkistukset KIRJATYÖNTEKIJÖIDEN VÄHIMMÄISPALKAT 1.2.2015 KIRJATYÖNTEKIJÄT Sopimuskausi 1.10.2014– 31.1.2017 Sopimuskausi jakaantuu kahteen jaksoon, joista ensimmäinen kestää 1.10.2014–31.7.2016 ja toinen 1.8.2016–31.1.2017. Toisen kauden palkankorotuksista neuvotellaan vuoden 2015 aikana. Ensimmäisen jakson palkankorotukset 1.2.2015 Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1.2.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 20 euroa, viikkopalkkoja 4,60 euroa viikossa, tuntipalkkoja 12 senttiä tunnissa. Osa-aikaisen työntekijän palkankorotus suhteutetaan 40 viikkotunnin mukaisesti. Vähimmäispalkkoja korotetaan 1.2.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta siten, että alinta taulukkopalkkaa korotetaan yleiskorotuksen määrällä, suhteet säilyttäen. Korotukset on laskettu työehtosopimuksen taulukoihin. Uudet työaikamääräykset Kirjatyöntekijöiden uudet siviilityötä koskevat työaikamääräykset tulee ottaa käyttöön sopimuskauden aikana. Työehtosopimuksen 3a-luvussa on uudet työaikamääräykset, luvussa 3b vanhat. Palkkataulukot ovat muuten samat, mutta vuoro- ja lauantailisät poikkeavat toisistaan. Myös arkipyhinä ja aattopäivinä työskentelystä on uusissa työaikamääräyksissä sovittu korvauksista, jotka poikkeavat vanhojen työaikamääräysten korvauksista. JAKAJAT Sopimuskausi 1.10.2014– 31.1.2017 Sopimuskausi jakaantuu kahteen jaksoon, joista ensimmäinen kestää 1.10.2014–31.7.2016 ja toinen 1.8.2016–31.1.2017. Ensimmäisen jakson palkankorotukset 1.2.2015 Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 12 sentillä 1.2.2015 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta. Vähimmäispalkkoja korotetaan 12 senttiä kutakin. 4.2.3 Tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat 4.2.6 Muut palkkamääräykset Tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat 1.2.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien ovat seuraavat: Oppisopimusoppilaat €/viikko €/kuukausi Taso 1 391,61 1 705,10 Taso 2 430,77 1 875,61 Taso 3 473,85 2 063,17 Taso 4 521,23 2 269,49 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 joka 4. 23,50 25,85 28,43 31,27 joka 3. 35,24 38,77 42,65 46,91 joka 2. 46,99 51,69 56,86 62,55 joka su 58,74 64,62 71,08 78,18 1 406,71 2. vuonna 366,15 1 594,27 3. vuonna 387,69 1 688,05 €/viikko Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 joka 4. 102,31 112,54 123,79 136,17 joka 3. 153,46 168,80 185,69 204,25 joka 2. 204,61 225,07 247,58 272,34 joka su 255,77 281,34 309,48 340,42 352,45 1 534,59 Taso 2 387,69 1 688,05 Taso 3 426,46 1 856,85 Taso 4 469,11 2 042,54 Nuoret, alle 18-vuotiaat €/viikko €/kuukausi 323,08 1 406,71 (uudet työaikamääräykset) €/tunti Täysi-ikäiset opiskelijat €/viikko 352,45 (vanhat työaikamääräykset) €/tunti iltavuoro 1,30 18.01–21.00 0,68 yövuoro 2,85 21.01–23.00 1,30 23.01–01.00 1,45 1,85 muu kuin vuorotyö 1,30 01.01– 4.2.5 Henkilökohtaisen palkan kokemusosan määräytyminen 23.00–06.00 2,85 Lauantailisät Tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat 5 %:n kokemuslisällä 1.2.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien ovat seuraavat: €/kuukausi €/viikko Lauantailisät 411,19 1 790,36 Taso 2 452,31 1 969,39 Taso 3 497,54 2 166,33 Taso 4 547,29 2 382,96 €/tunti 0,41 2,47 21.01–23.00 4,95 16.00-23.00 6,25 23.01–01.00 5,56 23.00-06.00 8,61 01.01– 6,76 Työsuhteen pituus 0<1v 1v<5v 5v<8v 8v<11v 11v > 7-päiväinen lehti 8,75 9,32 9,57 9,79 10,03 6-päiväinen tai harvemmin ilmestyvä lehti 8,67 9,23 9,47 9,70 9,93 Yötyölisä Yötyölisänä maksetaan 65 sent- 6,76 18.01–21.00 Jakajien vähimmäistuntipalkat 1.2.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta: Henkilökohtaisia tuntipalkkoja korotetaan 4 sentillä 1.2.2016 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta. Vähimmäispalkkoja korotetaan 4 senttiä kutakin. 00.01–06.00 0,70 JAKAJIEN VÄHIMMÄISPALKAT JA PALVELUSVUOSILISÄT 1.2.2015 Palkkojen korottaminen 1.2.2016 €/tunti Vuorolisät maksetaan uusien työaikamääräysten mukaan vuorotyössä vuoron kaikilta tunneilta, ja jos työ ei ole vuorotyötä, iltalisä klo 16.00– 23.00 ja yövuorolisä klo 23.00–06.00 väliin sijoittuvilta tunneilta. Vanhojen työaikamääräysten mukaan lisät määräytyvät työvuoron päättymisajankohdan mukaan. Lauantailisien maksamisesta on tarkemmat tiedot työehtosopimuksesta. Perehdyttämislisä €/tunti €/kuukausi 1 534,59 4.3.1 Vuorolisät 3b 16.00–23.00 Taso 1 €/kuukausi Taso 1 4.3.1 Vuorolisät 3a €/kuukausi €/kuukausi 323,08 Harjoittelijat 4.2.4 Vähimmäispalkan korotus sanomalehtityössä (sunnuntaityötiheys) €/viikko €/viikko 1. vuonna tiä tunnissa kello 00.00–06.00 tehtäviltä tunneilta. Perehdyttämislisä Perehdyttämislisä on 168 senttiä tunnissa. Liite-, peittojakelu- ja viikonlopputilausten korvaamisesta sovitaan paikallisesti luottamusmiehen kanssa. TOIMIHENKILÖT Sopimuskausi 1.10.201431.1.2017 Ensimmäisen jakson palkankorotukset 1.2.2015 Henkilökohtaisia kuukausipalkkoja luontaisetuineen korotetaan 1.2.2015 alkavalla palkanmaksukaudella 20 euroa. Osa- aikaisilla työntekijöillä korotus suhteutetaan työaikaan. Provisiopalkalla työskentelevän palkankorotuksen kustannusvaikutuksen tulee olla yleiskorotuksen suuruinen. Vähimmäispalkat Vähimmäispalkkoja korotetaan 1.2.2015 tai sitä lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta siten, että alinta taulukkopalkkaa korotetaan 15 euroa suhteet säilyttäen. Henkilökohtaisen palkan kokemusosa Kun toimihenkilö on ollut yrityksessä viisi vuotta saman vaativuustason tehtävässä, hänen henkilökohtaisen palkkansa on oltava vähintään viisi prosenttia yli kyseessä olevan palkkaryhmän vähimmäispalkan. Intiim nro 1 Oman edun valvonta I 21.1.2015 ! VKL-TEAM/GRAFINET 4.3 VÄHIMMÄISPALKAT 1.2.2015 Heko palkan 5 % kokemusosalla Palkkaryhmät 292 2950 3098 236 2634 2766 191 2373 2492 154 2137 2244 124 1961 2059 111 1799 1889 100 1666 1749 Mikäli toimihenkilön palkka määräytyy tuntipalkan perusteella, vähimmäistuntipalkka muodostetaan jakamalla taulukkopalkka luvulla 158. 29 LIITTOKOKOUS TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n sääntömääräinen liittokokous TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n sääntömääräinen liittokokous pidetään Helsinki Congress Paasitornissa (Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki) 3.–5.6.2015. ! Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 14 §:n määräämät asiat. Lisäksi esillä on sääntöjen 16 §:n mukaisesti valtuuston sääntömääräisen kevätkokouksen asiat. Kokouksen asialistalla on myös esitys liiton sääntöjen ja ammattiosastojen mallisääntöjen muuttamisesta. Sääntöjen 13 §:n mukaan esityksiä liittokokoukselle saavat tehdä hallitus ja ammattiosastot. Esitykset on jätettävä kirjallisesti viimeistään kolme kuukautta ennen liittokokousta eli niiden tulee olla perillä liiton toimistossa viimeistään 3.3.2015. Esitysten toimitusosoite on: TEAM / hallitus, PL 324, 00531 Helsinki. TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Hallitus Timo Vallittu puheenjohtaja EDUSTAJISTON KOKOUS Teollisuusalojen työttömyyskassan sääntömääräinen edustajiston kokous Teollisuusalojen työttömyyskassan sääntömääräinen edustajiston kokous pidetään Helsinki Congress Paasitornissa (Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki) 3.–5.6.2015. 3.3 VUORO-, ILTA-, JA YÖTYÖLISÄT TES 3.3.2 Vuorotyölisän suuruus kuukausipalkan ollessa iltavuorossa snt/h yövuorossa snt/h alle 807,3 € 122 231 807,3–891,3 € 127 241 891,4–975,3 € 133 251 975,4–1 059,4 € 138 264 1 059,5–1 143,5 € 144 271 1 143,6–1 227,6 € 151 281 1 227,7–1 311,7 € 154 288 1 311,8 € tai suurempi 159 298 iltavuorossa snt/h yövuorossa snt/h alle 807,3 € 587 1 128 807,3–891,3 € 613 1 176 891,4–975,3 € 638 1 220 975,4–1 059,4 € 669 1 268 1 059,5–1 143,5 € 691 1 313 1 143,6–1 227,6 € 723 1 360 1 227,7–1 311,7 € 749 1 407 1 311,8 € tai suurempi 771 1 454 Työsuojeluvaltuutetun lisäkorvausta korotetaan 1 %:lla Tsv:n edustamien toimihenkilöiden kokonaismäärä set on jätettävä kirjallisesti viimeistään kolme kuukautta ennen edustajiston kokousta eli niiden tulee olla perillä työttömyyskassan toimistossa viimeistään 3.3.2015. Esitysten toimitusosoite on Teollisuusalojen työttömyyskassa/hallitus, PL 291, 00531 Helsinki. Teollisuusalojen työttömyyskassa Hallitus Arto Turunen kassanjohtaja KONGRESSMÖTE TEAM Industribranschernas fackförbunds stadgeenliga kongressmöte TEAM Industribranschernas fackförbund håller sitt stadgeenliga kongressmöte i Helsinki Congress Paasitorni (Paasivuorigatan 5 A, Helsingfors) den 3–5.6.2015. 3.3.5 Vuorotyön suuruus lauantaisin kuukausipalkan ollessa ! Kokouksessa käsitellään työttömyyskassan sääntöjen 11 §:n mukaiset asiat. Kokouksen asialistalla on myös esitys työttömyyskassan sääntöjen muuttamisesta. Esityksiä edustajiston kokoukselle voivat tehdä hallitus ja asiamiespiirit. Esityk- Kuukausikorvaus euroissa 10–24 51 € 25–50 64 € 51–100 77 € 101–200 89 € yli 200 102 € ! På mötet behandlas de ärenden som nämns i 14 § av förbundets stadgar. I enlighet med 16 § förbundets stadgar behandlas dessutom de ärenden som åligger fullmäktiges stadgeenliga vårmöte. På mötesagendan står också förslag om ändring av för- bundets stadgar och fackavdelningarnas modellstadgar. Enligt 13 § förbundets stadgar kan förslag till kongressen framställas av styrelsen och fackavdelningarna. Förslagen ska inges skriftligt senast tre månader före mötet, dvs. de ska vara på förbundets byrå senast 3.3.2015. Förslagen postas till TEAM/ styrelsen, PB 324, 00531 Helsingfors. TEAM Industribranschernas fackförbund Styrelsen Timo Vallittu ordförande REPRESENTANTSKAPSMÖTE Industribranschernas arbetslöshetskassas stadgeenliga representantskapsmöte Industribranschernas arbetslöshetskassa håller sitt stadgeenliga representantskapsmöte i Helsinki Congress Paasitorni (Paasivuorigatan 5 A, Helsingfors) den 3–5.6.2015. ! På mötet behandlas de ärenden som nämns i 11 § av arbetslöshetskassans stadgar. På mötets agenda står också förslag om ändring av arbetslöshetskassans stadgar. Förslag till representantskapsmötet kan framställas av styrelsen och ombuds- mannadistrikten. Förslagen ska inges skriftligt senast tre månader före representantskapsmötet, dvs. de ska vara på arbetslöshetskassans byrå senast 3.3.2015 och postas till adressen: Industribranschernas arbetslöshetskassa/styrelsen, PB 291, 00531 Helsingfors. Industribranschernas arbetslöshetskassa Styrelsen Arto Turunen kassadirektör 30 Vapaalla LEVYLAUTASELLE BILLY IDOL KINGS & QUEENS OF THE UNDERGROUND * OHJELMA Viimeinen on liikaa Billy Idolin tuotannon kultakausi oli 80-luvulla, mutta 90-luvulle tultaessa oli nousukiito kääntynyt jo tukevaan luisuun. 2000-luvulla Idol on pakertanut ulos kolme albumia, joista viimeisin, Kings & Queens of the Underground, näki päivänvalon loppuvuodesta 2014. Sanotaan, että viini paranee vanhetessaan, Idolin kohdalla on kuitenkin tainnut tapahtua varastoinnissa virhe tai sitten tuote on muutoin pahasti korkkivikainen. Artisti viittaa liiaksi asti aiempaan tuotantoon, eikä ole onnistunut päivittämään sitä nykyaikaan. Jos jostain on kiitosta jaettava, ovat ne Idolin maneerit. Mikään ei ole muuttunut kulta-ajasta, paitsi tietysti kuulija. Se mikä artistista ja mahdollisesti tuottajasta tuntuu hyvältä, ei sitä välttämättä loppukäyttäjän kannalta ole. Eikä kyse tunnu olevan valitettavasti edes ironiasta tämän levyn kohdalla. Idol laahaa perässään niin raskasta menneisyyden kivirekeä, että heikompaa ottaa sydänalasta. Kiusallisimmillaan artisti kieriskelee menneen mutahaudassa Postcards From The Past -biisillä sekä levyn nimiraidalla. Ensin mainitun riffit ovat niin tehokkaasti kierrätettyä tavaraa, ettei jälkipolville jää mainittavaksi edes merkittävää hiilijalanjälkeä. Nimiraidan sanoitukseen hän on puolestaan upottanut menneiden aikojen hittiensä nimiä, kuin muistisairas, joka yrittää pitää asioita mielessään. Nauraisin, jos en olisi niin kiusaantunut. Pari raitaa voi albumilta nostaa pitkin hampain esiin. One Breath Away ja Eyes Wide Shut, jotka ovat menneisyyspastisseista kaikkein onnistuneimpia. Jotain sieltä lapsuudesta muistuu niiden myötä mieleen. P.S. Kai tästä saa salaa pitää, mutta älä kerro kenellekään. Jonne Kivinen jonne.kivinen@teamliitto.fi Talvipäivät Vuokatissa 7.–8.3. Alustava ohjelma (muutokset mahdollisia) Holiday Club Katinkulta, Vuokatti LAUANTAI 7.3.2015 08.30–10.00 09.30 10.00–14.00 10.00–16.00 Pilkkikisojen korttien jako Pilkkikisojen lähtölaukaus Pilkkikisat Lentopalloturnaus, Vuokatin Urheilutalo Holiday Club Katinkulta: 09.00–16.00 10.00–21.00 11.00–16.00 16.00 17.00 19.00 21.00 10.00–16.00 TEAMin infopiste Kylpylä avoinna Lounas Karaoke Hemmotteluhoidot Päiväohjelma päättyy Pilkin palkintojen jako Buffet-illallinen Iltaohjelma: Rastiseikkailun palkintojenjako Joku Paikallinen Bändi Karaoke Vuokatti Tutuksi -rastiseikkailu (osallistujat muodostavat vapaamuotoisia joukkueita ja kiertävät suorittamassa hauskoja rastitehtäviä) Angry Birds Activity Park Vuokatti: 11.00 12.00 12.15 SE VIIMEKSI NAURAA JOKA HITAIMMIN AJATTELEE – improaamu Kajaanin Kaupunginteatteri Päätössanat, Merja Rinne, TEAMin järjestöpäällikkö Lounas Shuttle bus reitti: Holiday Club – Angry Birds Activity Park – Vuokatin Urheilutalo – Vuokatinrinteet/Kattikeskus – Holiday Club Katinkulta Lähdöt Katinkullasta puolen tunnin välein kello 10.30 alkaen. TULE MUKAAN ! Pilkkikisoihin ja lentopalloon on tullut niukasti ilmoittautumisia. Pilkkikilpailu järjestetään vain jos yli 100 osallistujalle. Lentopalloon tarvitaan vähintään 6 joukkuetta. Ilmoittautuminen sekä pilkkiin, että lentopalloon pitää tehdä viimeis- tään tammikuun 30. päivä liiton toimistoon. Lomake on kotisivuilla. ! Kannattaa muistaa, että talvipäivien ohjelma on monipuolinen ja tekemistä riittää vaikka näihin perinteisiin lajeihin ei osallistujia tulisikaan. KAUKO AINASOJA Pesäpallon tutkalyönti Tiimiminigolf ”Sokea polkuautomies” Digiwall Possuammunta Vuokatinrinteet / Kattikeskus: Tubinglasku lumilautatunnelissa ”Mummocurling” potkukelkoilla Katinkullan Kisakeskus: Aerostrim Pässin kiveksen heitto Huopikkaan heitto Tunarikeilaus, BowlCircus Vuokatti SUNNUNTAI 8.3.2015 08.00-11.00 10.00-21.00 Aamiainen Kylpylä avoinna (aamu-uinti kuntouintialtaassa 7.00–9.00) VALMIINA LÄHTÖÖN. Pilkki on ollut perinteisesti talvipäivien suosituimpia lajeja. Intiim nro 1 I Vapaalla 21.1.2015 LUKULAMPPU IN MEMORIAM Kiinassa käydään vain pistelakkoja Kiinan teollisuudessa työvoimaa riistetään häikäilemättä, mutta työläiset eivät sentään suostu ilman vastarintaa halvan orjajoukon asemaan. Maailmanlaajuisen finanssikriisin vuoksi aloitetut kurjistamistoimet johtivat vuodesta 2008 alkaen lukuisiin lakkoihin etenkin Etelä-Kiinassa. Näitä työtaisteluja kuvaava ja selittävä Hao Renin työryhmän kirja ilmestyi Kiinassa omakustanteena vuonna 2011. Viime vuonna julkaistussa saksankielisessä laitoksessa ei esitellä mitenkään edes alkuteoksen toimittajaa. Muut kirjoittajat eivät turvallisuussyistä anna nimiään julki. Kiinassa toimivat yritykset pyrkivät äkillisiä menekkivaikeuksia kohdatessaan karsimaan kustannuksia työläisten kustannuksella: teetetään lisää palkattomia ylitöitä tai leikataan palkkoja. Herkimmin työtaistelu puhkeaa tehtaissa, joiden omistaja yrittää siirtää tuotannon muualle ja jättää palkat maksamatta. Kiinassa kaikki lakot alkavat spontaanisti. Vastarintaan ryhtymisestä päättävät saman tehtaan, useimmiten vain saman osaston työläiset keskenään. Usein osallistujatkaan eivät tiedä, ketkä ovat kamppailun aloittajia. Monille lakko on yllättävä lisäys niukkaan vapaaaikaan, jännittävä poikkeama loputtomaan raadantaan. Lakkolaisten nimeämät neuvottelijat joutuvat heti työnantajan ja miliisin ankarasti painostamiksi. Kiinassa ei toi! Hao Ren ym. STREIKS IM PERLFLUSSDELTA Mandelbaum 2014, 186 s. mi riippumattomia ammattiliittoja. Siksi ei ole kutsuttavissa apuun työtaistelun johtamisen ammattilaisia, joiden omat työpaikat eivät ole vaarassa. Monesti neuvottelijan tehtävä sysätään pikkupomoille, jotka joutuvat yleensä itse kärsimään samoista epäkohdista kuin alaisensa. Työnjohtajilla on kuitenkin Kiinan oloissa harvoin voimaa olla kääntymättä viime kädessä ajamaan työnantajan etua. Palkkojen parantamisen puolesta lakkoillaan harvoin. Niin hyökättäessä kuin puolustauduttaessakin ainoa toimiva menetelmä on istumalakko. Erityinen kiinalainen taistelukeino näyttää olevan, että työskentelytilojen lisäksi vallataan myös pätkä lähintä moottoritietä. Temppu saa joskus työnantajan perääntymään. Useim- miten kuitenkin mellakkamiliisi saapuu tuossa tuokiossa avaamaan tien. Lakkolaisten pieksämiseen intoutuvat toisinaan myös yksityisten vartioliikkeiden miehet. Törkeimmissä tapauksissa pamppua heilutelleita voidaan rangaista, mutta löylytyksen tilaaja väistää silloinkin vastuunsa. Kirjoittajat ovat tarkoittaneet teoksensa myös taistelukäsikirjaksi palkkatyöläisille. Siksi he neuvovat sijoittamaan naiset lakkolaisten mielenosoituksissa aina uloimmiksi. Miliisi näet ei ihan sumeilematta pidätä eikä ainakaan mukiloi naisia. Kaikki Kiinan viranomaiset edustavat periaatteessa työväenvaltaa. Työvoimahallinto ja miliisi kuitenkin vähät välittävät työläisten oikeuksista. Sen sijaan valtiovallan suojelua nauttivat tehtaiden omistajat ja ylimmät johtajat, vaikka he usein ovat ulkomaisia kapitalisteja. Kirjassa kuvatuista lakoista useimmat päättyvät palkkatyöläisten joidenkin vaatimusten täyttämiseen, mutta vähäisetkin parannukset jäävät paikallisiksi. Kiinan maaseudun työvoimareservin ehtyminen voi johtaa työehtojen yleiseen kohenemiseen. Kehitystä vauhdittavaan kollektiiviseen edunvalvontaan maailman johtavan tavarantuotantomaan palkkatyöläisillä ei ole toistaiseksi edellytyksiä. Timo Soukola timo.soukola@elisanet.fi Reima Kauraoja S uruviesti tavoitti meidät joulun alla, Kauraojan Reima siirtyi kenties merituulen matkaan. Tutustuimme Reiman kanssa vuosia sitten, hän oli liittynyt liittoon jo vuonna 1979 ja oli kantava voima Helsingin Lasityöväen ammattiosastossa, jonka puheenjohtajana hän toimi vuodesta 1995. Muutama vuosi sitten osasto liittyi Helsingin Posliinityöntekijöiden ammattiosastoon ja sielläkin Reima oli aktiivisesti mukana toiminnassa. Reima piti työkavereidensa puolia niin työsuojelu- kuin luottamusmiesasioissa. Parhaat yhteiset muistot Reimasta ovat alueryhmätoiminnasta ja jäsentilaisuuksista. Hän oli aina mukana ja omaan rauhalliseen tyyliinsä otti kantaa asioihin. Reima oli meille ja monelle osaston jäsenelle tärkeä ys- KOULUTUS Kiinnostaako Genèvekoulu? Haku pohjoismaiseen Genèvekouluun päättyy tammikuun lopussa. Ruotsissa ja Sveitsissä järjestettävä koulutus on suunnattu ammattiyhdistystoimintaan aktiivisesti osallistuville henkilöille. Pääjakso järjestetään Genèvessä ! tävä ja häntä jäi kaipaamaan suuri ystäväjoukko. Oli kesätai talvipäivät, siellä oli mukana meidän Reima. Hän oli osaston ilopilleri, joka sai surullisemmankin kaverin aina hymyilemään. Reima oli se, joka kaappasi kainaloon ja rutisti niin, että hymynkare tuli aina taatusti. Kerran mönkijä jäi talvipäivillä kiinni meren jäälle, eipä haitannut, Reima tiesi silloinkin, mitä piti tehdä. Monet riemukkaat hetket ja vedet silmissä nauretut jutut ovat jääneet mieleen, kun olemme porukalla pitäneet hauskaa ja maailmaa parantaneet. Kiitollisina muistamme Reimaa ja omaisille toivomme voimia näinä raskaina aikoina. Tuula Karivesi Hanna Kojola Arja Salo 28.5–17.6, ja siihen valmistaudutaan esikurssilla Ruotsissa 16.–19.4. Osallistujilta edellytetään työelämän ja ay-liikkeen tuntemusta sekä ruotsin ja englannin tai muun vieraan kielen taitoa. Genèvekouluun valituilta peritään 28 000 Ruotsin kruunun suuruinen osallistumismaksu. Lisätiedot ja linkki hakulomakkeeseen löytyvät Työväen Sivistysliiton TSL:n nettisivuilta www.tsl.fi. Mielipide JÄSENEDUT Ammattiliiton jäsenyydellä yllättäviä vaikutuksia ! Liiton jäsenyys lisää erityisesti miesten mahdollisuutta solmia ensimmäinen avioliitto, selviää tuoreesta yhdysvaltalaisesta tutkimuksesta. Syinä ovat liiton jäsenyyden tuoma parempi palkka, työpaikan varmuus sekä järjestäytymisen muut edut. Tutkijat Daniel Schneider Berkeleyn yliopistosta ja Adam Reich Columbian yliopistosta vertasivat 10 000:n vuosina 1957–1964 syntyneen yhdysvaltalaisen avioitumista liiton jäsenyyteen. Marrying Ain’t Hard When You Got A Union Card? Labor Union Membership and First Marriage -tutkimus julkaistiin tieteellisessä Social Problems -aikauslehdessä. 31 ”Järjestäytyminen vaikuttaa moniin eri asioihin sekä liittyy ehdottomasti ja merkittävästi avioliittoon”, tutkijat päättelevät. He eivät usko, että liiton jäsenyys itsessään nostaa avioitumislukuja. Jäsenyys tuo kuitenkin keskimääräistä paremmat tulot, suuremman todennäköisyyden sairausvakuutukselle ja pysyvämmän työn. Ammattiliittojen jäsenillä on Yhdysvalloissa yleensä keskivertoa korkeampi palkka ja paremmat työolot. Schneider ja Reich toteavat järjestäytyneiden työntekijöiden palkan olevan tutkimusten mukaan 17,8 prosenttia paremman kuin järjestäytymättömien. Heillä on myös 28,2 prosenttia suurempi Vielä M.A.S.I Companysta L todennäköisyys saada työterveyspalveluja. Miehillä, joiden työstä määrää työehtosopimus, on tutkijoiden mukaan ”selvä etu ensimmäiseen avioliittoon”. Tämä pätee silloinkin, kun huomioidaan ikä, koulutus, asuinpaikka ja muut vastaavat muuttujat. Naisillakin ay-jäsenyys näytti vaikuttavan myönteisesti avioitumiseen, mutta ei niin selvästi kuin miehillä. Valitettavasti järjestäytyminen ja avioliitossa olevien yhdysvaltalaisten miesten osuus on laskenut viime vuosikymmeninä suunnilleen samassa tahdissa. Lähde SAK uin jutun M.A.S.I:sta edellisestä Intiim-lehdestä. Ällistyin ja kiukustuin. Jutussa oli vihjaileva sävy M.A.S.I:n toiminnasta. Miksi? Kenen etua se ajoi? Lisääkö työllisyyttä? Parantaako ilmapiiriä talon sisällä? M.A.S.I on sinnitellyt yli 40 vuotta syrjäisessä Suomessa, Keiteleellä, työllistäen tämän, ja lähikuntien ihmisiä. Ja työllistää edelleen. M.A.S.I on toiminut ja toimii vastuullisesti, ekologisesti ja rehellisesti. Toimin M.A.S.I:n pääluottamusmiehenä 80–90-luvuilla aikana, jolloin Suomen vaatetusteollisuus siirtyi pääosin ulkomaille. Me masilaiset, kaikki, taistelimme työpaikkojen täällä säilymisen puolesta. Tiukkoina aikoina omin erillissopimuksin, joilla saatiin myös tulos. Kukaan ei hävinnyt, rahat ja palkat saatiin aina sovitusti. M.A.S.I toimii samojen lainalaisuuksien alla kuin muutkin yritykset. Kauppa ei käy, Suomi on seis ja lamassa. On tosi ikävää kuulla työtilanteesta, irtisanomisista. Voimia irtisanotuille ja työssä jatkaville. Samoin myös M.A.S.I Companylle, sen tarina Suomessa ei saa loppua! Marja Airasto Keitele TEHOA PAINAMISEEN. Joensuun PunaMustalla käynnistyi uusi sanomalehtipainokone marraskuun lopulla. Uuden koneen myötä tietotekniikka lisääntyi ja kielitaitovaatimukset kasvoivat, mutta vanhaa painokonetta työntekijöillä ei ole ikävä. Kannen kuvassa oleva pääluottamusmies Santtu Turtiainen toivoo, että uusi sanomalehtirotaatio toisi myös uusia mahdollisuuksia. TÄMÄ LEHTI ON PAINETTU SUOMESSA SUOMALAISELLE PAPERILLE. KANSIKUVA: ILKKA HEINO LISÄKSI Vuoden 2015 pakantarkistukset >> 28–29 ”Tuotantopäällikkö itketti minua perjantai-iltapäivisin viikon päätteeksi. Syytti milloin mistäkin.” >> 12 Pikavippifirmat ovat koronkiskureita >> 14–15 numero 1 TEAM-KASSA • Siltasaarenkatu 4, PL 291, 00531 Helsinki. • Päivystys: puh. 09 7739 7355 ma–pe klo 9.00–16.00 • Sähköposti: [email protected] • Kotisivut: www.teamliitto.fi/tyottomyyskassa TEAM-LIITTO • Siltasaarenkatu 2, PL 324, 00531 Helsinki. puh. 09 773 971 • Sähköposti: [email protected] • Kotisivut: www.teamliitto.fi • Toimisto avoinna 8.30–16.00
© Copyright 2024