Suoraan asian ytimeen – otsikko, ingressi ja aloitusvirke Laadun taustat 4 2014 Scriptio Oy Töölönkatu 27 A 10, 00260 Helsinki puh. 040 736 8988 [email protected] www.scriptio.fi 1 Aloitus ratkaisee Laiskat otsikot ja löysät ingressit ovat pilanneet monen tekstin mahdollisuudet. Napakan aloituksen oppii onneksi kirjoittamaan kuka vain haluaa. Aloittamisen taidossa yksikään kirjoittaja ei toisaalta tule koskaan täysin valmiiksi. Jos moista erehtyy luulemaan, on jo alkanut taantua vaarallista vauhtia. Olemme koonneet artikkeliin verkkoajan oppeja siitä, miten kirjoittaa osuva otsikko informatiivinen ingressi aloitusvirke, joka sitoo otsikon ja sisällön yhteen. Osa opeista on vanhoja ja monelle tuttuja. Parhaat kirjoittajat ovat parhaita siksi, että he kertaavat innokkaimmin perustotuuksia. Niistä löytää aina myös uusia virikkeitä. Miten aloittamisen taitoa oppii Kukaan tuskin oppii kirjoittamaan hyviä otsikoita, ingressejä tai aloitusvirkkeitä pelkästään lukemalla tämän artikkelin. Läheskään kaikki kirjoittajat eivät edes innostu silmäilemään tätä julkaisua alusta loppuun. Suosittelemme artikkelin oppeja niille, joiden vastuulla on kehittää organisaation kirjoitettua viestintää. Aloittamisen taitoa parantavat 1. 2. 3. 4. säännöllinen, tietoinen harjoittelu tiheät tietoiskut henkilökohtainen ohjaus systemaattinen arviointi. Niihin kaikkiin uskomme artikkelin antavan aineksia. © Scriptio Oy 2 Oivalla otsikon tehtävät Otsikointi – kuten kirjoitustyö muutenkin – on enimmäkseen ajattelua. Mitä paremmin ajattelee, sitä varmemmin onnistuu. Huonoa ajattelua on tuskailla, miten keksisi otsikon. Oikeaa ajattelua on keskittyä siihen, mitä tahtoo lukijoille sanoa. Tekstin pääotsikolla on kolme tärkeää tehtävää: 1. kertoa pääasia sisällöstä – fokusoida 2. kannustaa lukemaan itse teksti tai ainakin ingressi – motivoida 3. erottaa teksti muista teksteistä – profiloida. Fokusoi Otsikon tärkein tehtävä on fokusoida: kiteyttää tekstistä pääasia tai ainakin jotakin olennaista. Työelämän kirjoittamisessa vaatimuksesta ei voi tinkiä. Mistä otsikkoon löytää sisällön? Kuinka ratkaista, mikä on milloinkin pääasia? Ainoa keino on ajatella. Mieti rinnakkain vastauksia kahteen kysymykseen: Kenelle, millaisille ihmisille kirjoitat? Mitä tahdot sanoa, jos voit sanoa vain yhden lyhyen asian? Mitä-kysymystä moni kirjoittaja muistaa pohtia – joskus jopa liikaa. Lukijat sitä vastoin unohtuvat kovin usein. Niin voi päätellä otsikoista, jotka ovat liian yleisiä ja sisällöltään köyhiä. Ydin on tärkeää etsiä jo kirjoitustyön valmistautumisvaiheessa – muuten eksyy harhateille. Valmista otsikkoa ei tarvitse heti sorvata, mutta sen aihio on oltava olemassa. Punnitse uutisarvoa Jokaisen kirjoittajan kannattaa joskus syventyä uutiskriteereihin. Vaikka ei varsinaisia uutisia kirjoittaisikaan, otsikoinnissa niistä on suurta hyötyä. © Scriptio Oy 3 STT:n uutiskriteerit ovat: merkitys kiinnostavuus yllättävyys ajankohtaisuus läheisyys. Usein riittää, että päättää, poimiiko otsikkoon merkittävimmän vai merkillisimmän asian. Mitä useampien ihmisten elämään asia vaikuttaa tai mitä dramaattisempia vaikutukset ovat, sitä merkittävämpi se STT:n mukaan on uutisena. Merkillisyyteen voi sisällyttää esimerkiksi yllättävyyden, poikkeuksellisuuden ja inhimillisen kiinnostavuuden. Missään ei ole määrätty, että työelämän asiatekstit pitäisi aina otsikoida vain merkittävyyden kriteerin perusteella. Asia, joka on merkittävä kirjoittajalle, voi sitä paitsi olla lukijoille merkityksetön. Motivoi Fokusoinnissa on kyse otsikon sisällöstä. Motivointi taas liittyy ennen kaikkea ilmaisuun. Ei ole yhdentekevää, miten otsikon muotoilee. Otsikko terävöityy jo sillä, että noudattaa oikeaa työtapaa: 1. Etsi ensin otsikon aihio – se asia, jonka tahdot lukijoille heti kärkeen kertoa. 2. Hio sitten aihio kiinnostavaksi ja erottelukykyiseksi. Hioessa pitää karsia turhat sanat pois vaihtaa vieraat sanat tutumpiin, pitkät lyhyempiin ja vaikeat helpompiin. © Scriptio Oy 4 Lause kertoo ajatuksen Hyvä otsikko toimii myös yksin. Usein se nousee esimerkiksi nettisivujen uutisvirtaan. Otsikkoon on siksi kirjoitettava kokonainen ajatus. Sitä ei yleensä pysty ilmaisemaan irrallisella sanalla vaan tarvitaan lause. Kaikkia lauseenjäseniä otsikkoon ei aina tarvita. Esimerkiksi olla-verbin voi yleensä jättää pois. Otsikoidessa on hyvä muistaa, ettei toteava lause ole ainoa vaihtoehto. Motivoivampi on esimerkiksi jokin seuraavista: kysymys väite lupaus kehotus. Liikettä lukijan ajatuksiin Hyvä otsikko vie lukijaa eteenpäin. Liikettä saati vauhtia on vaikea saada yhden tai edes parin substantiivin otsikkoon. Tunnethan nämä kamalat kestosuosikit: Tiedote Ohje Johdanto Yleistä. Vaikka otsikko ei olisi noin yleinen, se voi silti olla staattinen. Tässä pari esimerkkiä kohtalaisen täsmällisistä mutta auttamattoman jämähtävistä otsikoista oikeusministeriön verkkosivulta osiosta Oikeusturva: Oikeusturvaohjelman valmistelu Lapsiystävällinen oikeus - ns. Folio-mallin kokeilu käräjäoikeuksissa. Ja tässä erittäin varovaiset parannusehdotukset: Oikeusturvaohjelma valmisteilla Lapsiystävällinen oikeus – käräjäoikeuksissa kokeillaan ns. Foliomallia. Dynamiikkaa otsikkoon saa monella eri tavalla. Ehkä helpoimmin se onnistuu verbin avulla. Tarina kiehtoo Hyvät otsikoijat ja yleensäkin hyvät kirjoittajat ovat aina taitaneet tarinankerronnan. Tarina on kautta aikain ollut ylivoimainen keino vangita lukijan mielenkiinto. © Scriptio Oy 5 Tarina on helppo omaksua ja muistaa, koska siinä on punainen lanka. Sitä myös kerrotaan eteenpäin paljon innokkaammin kuin irtotietoja. Esimerkiksi sananlaskujen, aforismien ja iskulauseiden voima on niiden kyvyssä kiteyttää tarina. Ne kaikki ovat otsikon sukulaisia. Tarinan tuttuja tuntomerkkejä ovat esimerkiksi seuraavat: 1) Tarinassa on alku ja loppu. Otsikossa voi toisinaan olettaa, että lukijat tuntevat jo entuudestaan sen alun ja aiemmat vaiheet: Venäjän talouskasvu hidastui odotettua vähemmän (Taloussanomat) 2) Tarinassa on juoni; se vastaa myös kysymykseen, miksi jotakin on tapahtunut. Otsikkokin pystyy parhaimmillaan kertomaan jotain syyn ja seurauksen suhteesta: Nettivakoilun tulos saattoi lentää Kiinan taivaalla (Helsingin Sanomat) Otsikkoon saa tarinan, kunhan ensin keksii, mikä on tekstin tärkein ajatus. Sen jälkeen tuo ajatus pitää vielä kiteyttää muutamaan sanaan. Ei se kovin helppoa ole mutta ehdottomasti opiskelun arvoista. Profiloi Otsikon yksi tehtävä on erottaa teksti kaikista muista teksteistä. Profilointi korostuu verkossa, jossa lukija usein tekee valintoja pelkän otsikon perusteella. Hyvä, profiloiva otsikko ennustaa sisältöä heijastaa tekstilajia ja tyyliä antaa vihjeitä kohderyhmästä. Liian yleinen tai muuten epämääräinen otsikko jättää liikaa varaa tulkinnoille. Esimerkiksi edellä siteerattua otsikkoa Oikeusturvaohjelman valmistelu voisi muokata profiloivammaksi monin eri tavoin, kunhan tietäisi, mitä on tarkoitus sanoa. Pieni lause: Ministeriö valmistelee oikeusturvaohjelmaa Substantiivin taivutus: Oikeusturvaohjelma valmisteluun Adjektiivin käyttö: Oikeusturvaohjelma valmis Kysymys: Millainen sisältö oikeusturvaohjelmaan? Kehotus: Seuraa oikeusturvaohjelman valmistelua. © Scriptio Oy 6 Ingressi informoi ja innostaa Hyvä otsikko on kuin näyteikkuna: se virittää mielenkiinnon. Ingressin tehtävä on raottaa ovea: vakuuttaa lukijalle, että kannattaa jatkaa eteenpäin. Ingressin on lunastettava otsikon lupausta. Ingressiksi ei oikein kelpaa johdanto, jonka jälkeen vasta päästään itse asiaan. Ingressin on saatava teksti jo täyteen vauhtiin. Tavallista parempi kappale Tarkoittaako ingressi samaa kuin alkukappale? Yhä useammille näyttää tarkoittavan. Ihan mitä tahansa ensimmäistä kappaletta ei kannata kelpuuttaa ingressiksi. Sen tulisi erota edukseen tekstin muista kappaleista – olla sisällöltään punnitumpi ja ilmaisultaan hiotumpi. Jotta voi kirjoittaa hyvän ingressin, pitää ottaa kantaa moneen kysymykseen: Mitkä ovat ingressin tehtävät? Mistä ingressiin sisältö? Millä tyylillä kirjoittaa ingressi? Miten hioa ingressin ilmaisu? Ingressille harkittu tehtävä Ingressin tehtävät vaihtelevat tekstilajin mukaan. Katso joka tapauksessa, että ensimmäisellä kappaleella on tekstissäsi jotakin virkaa. Ingressi voi esimerkiksi a) b) c) d) e) f) kiteyttää yhdessä otsikon kanssa sisällön ytimen täydentää tai täsmentää otsikkoa orientoida lukijaa esittelemällä hänelle tekstin jäsentelyn antaa lupauksen tekstin sisällöstä haastaa lukijan kysymyksellä tai väitteellä herättää uteliaisuuden. © Scriptio Oy 7 Vaihtoehdot a ja b kuuluvat uutistyyppisten tekstien ingresseihin. Vaihtoehdot c ja d sopivat artikkeliin, ohjeeseen, katsaukseen, raporttiin tai suunnitelmaan. Vaihtoehtoja e ja f voi harkita, kun laatii mielipidekirjoitusta – vaikkapa blogipostausta. Tiivistelmä vai koukku? Ingressit ovat yhä harvemmin tiivistelmiä ja yhä useammin koukkuja. Kaikkiin teksteihin koukkuingressi ei tietenkään sovi. Toisaalta koukutusta ei kannata nähdä halpahintaisena tai moraalittomana. Koukku ei tarkoita tyyliä, joka on klikkijournalismin mukana pesiytynyt uutismediaan: aloitukset ovat sukua vanhan kansan arvoituksille. Työelämän teksteihin lukijat tuskin kaipaavat moista aivovoimistelua. Ingressistä on tullut monikanavaisessa viestinnässä entistäkin tärkeämpi. Sen avulla tekstin voi räätälöidä kohtuullisella vaivalla kanavan ja sen yleisön mukaan. Samasta aiheesta kannattaa usein nostaa alkuun eri asia esimerkiksi intrassa ja kotisivuilla. Se mikä koukuttaa yhden kohderyhmän lukijat, ei ehkä kiinnosta tippaakaan muita. Koukku on asia, joka herättää lukijan mielenkiinnon – ei mitään sen kummempaa. Taas uutiskriteerit avuksi Aikoo ingressistä sitten tiivistelmän tai koukun, on joka tapauksessa tiedettävä, mikä on ydin lukijakunnan kannalta. Ydintä ja samalla siis ingressin sisältöä kannattaa miettiä saman perusvalinnan kautta kuin otsikkoakin: merkittävin vai merkillisin asia? Merkittävä asia on tärkeä kauaskantoinen vaikuttava periaatteellinen. Merkillinen asia on poikkeuksellinen yllättävä inhimillisesti kiinnostava. © Scriptio Oy 8 Ytimen etsinnässä painavat lisäksi ajankohtaisuus ja läheisyys. Kriteerien pohdinnasta pitää tehdä rutiini. Pika-analyysi on tehokkaampi tapa tehdä ingressi kuin rypeminen epämääräisessä aloittamisen tuskassa. Reipasta otetta tyyliin Ei ole olemassa erityistä ingressityyliä. Ensimmäinen kappale pitää kirjoittaa niin, että se paitsi sisällöltään, myös tyyliltään sopii tekstin aiheeseen ja tavoitteeseen motivoi lukijaa jatkamaan leipätekstiin nivoo otsikon ja leipätekstin yhteen. Otsikko ja ingressi voivat olla tyyliltään astetta räväkämpiä kuin muu teksti. Aloitus ei kuinkaan saa olla eri paria itse jutun kanssa. Työelämän asiatekstit koostuvat valtaosin puisevan toteavista lauseista. Ingressissä pitää uskaltaa suosia ajatteluun aktivoivia lauseen muotoja: kysymyksiä väitteitä kehotuksia lupauksia. Kiinnitä erityistä huomiota ingressin kuten otsikonkin sanastoon. Jos tarjoat lukijalle heti alkuun outoja tai etäisiä sanoja, hän olettaa koko tekstin olevan outo tai etäinen. Viimeistele tarkasti Editointi jää työelämän tekstituotannossa usein heikoille. Ingressin viimeistelystä ei kuitenkaan kannata tinkiä. Hyvä aloitus pelastaa keskinkertaisenkin tekstin. Kun viimeistelet ingressiä, muista ainakin seuraavat viisi tehtävää: 1. Karsi kaikki turha pois – lukijalle tarpeettomat asiat, tyhjät sanat ja perusteeton toisto. 2. Katko pitkät virkkeet kahtia. 3. Pura ylipitkät yhdyssanat vaikka sivulauseilla. 4. Jätä turhat varaukset pois: konditionaalit, voida-verbit ja sellaiset sanat kuin ehkä, mahdollisesti, ilmeisesti ja joskus vain vesittävät ilmaisua. 5. Varmista, että ingressi on riittävän lyhyt. Viisi riviä riittää ingressiksi varmasti, kolmellakin yleensä pärjää. Joskus ensimmäinen kappale voi olla sama kuin ensimmäinen virke. © Scriptio Oy 9 Paras virke tekstin alkuun Mitä kiireisemmiksi lukijat käyvät, sitä tärkeämmäksi tulee ingressin ja koko tekstin ensimmäinen virke. Aloitusvirke nostaa helposti kynnyksen liian korkealle. Pitkäksi ja mutkikkaaksi kirjoitettuna se uuvuttaa lukijan. Pahinta tietysti on, jos alussa ei ole mitään sanottavaa. Alkuun pitää sijoittaa koko tekstin paras virke. Aina tuo helmi ei ensimmäisellä kirjoituskerralla löydä oikealle paikalleen. Viimeistelyssä valaisevimman virkkeen joutuu ehkä kaivamaan esiin syvältä leipätekstin uumenista. Muutamalla sanalla kova vastuu Kirjoittajan pitää kiinnittää tekstinsä ensimmäiseen virkkeeseen erityistä huomiota kahdesta syystä: 1. Lukijakin kiinnittää siihen erityistä huomiota. 2. Yhdelle virkkeelle ei kasaannu missään muussa kohdassa tekstiä yhtä vaativaa tehtävätaakkaa. Tekstin ensimmäisen virkkeen tärkein tehtävä on lunastaa otsikon lupausta. Tyhjänpäiväinen jaaritus ei siihen pysty. Aloitusvirkkeen toinen tehtävä on viedä lukijaa selvästi eteenpäin. Liian usein se jankuttaa lähes samoin sanoin otsikkoa, jolloin lukija jää lähtökuoppiin. Ensimmäinen virke tarjoaa myös maistiaiset tekstin tyylistä. Joskus se luo turhan epäedullisen kuvan, koska kirjoittaja pystyy myöhemmin, vauhtiin päästyään, kirjoittamaan paljon paremmin. Kaiken lisäksi aloitusvirkkeen pitää pystyä otsikon kanssa edustamaan tekstiä esimerkiksi verkkopalvelun uutisvirrassa tai Facebookissa jaetussa linkissä. Ei noin vaativista tehtävistä suoriudu kunnialla kuin todella hyvin – ajatuksella ja taidolla – kirjoitettu virke. © Scriptio Oy 10 Mutkat suoriksi Aloitusvirkkeet ovat usein kummallista kiertelyä ja kaartelua. Joskus ne ovat sukua entisaikojen johdannoille. Toisinaan alkuun on valittu lukijan kannalta täysin merkityksetön tai mielenkiinnoton asia. Julkishallinnon teksteissä kiemurrellaan selittämällä heti ensimmäisessä virkkeessä, minkä lain mukaan toimitaan. Harvan mieleen tulee ensimmäiseksi epäillä, että viranomaiset rikkoisivat työkseen lakeja. Enemmän kuin pykälän ja momentin numero lukijaa kiinnostaa niiden sisältö. Toisen esimerkin kiemurtelevasta aloituksesta tarjoaa huono mainosteksti. Ensimmäisestä virkkeestä ei osaa aina edes aavistaa, mistä tuotteesta tai palvelusta on kyse. Etenkään netissä emme jaksa lukea mainosnovelleja. Etsimme faktaa, ja sitä pitää löytyä heti tekstin kärjestä. Kolmas ja kamalin kiemurtelun muoto on klikkijournalismi. Se kun hokee uutisnostoissa ja itse uutisen alussakin yhtä ja samaa salamyhkäistä höpinää, joka ei yllä lähellekään asian ydintä. Pahimmillaan salamyhkäisyyttä vielä höystetään tätä-tyylillä: Tätä et ikinä uskoisi... Älä siis kiemurtele tekstin alussa. Kirjoita ensimmäinen virke kuin se olisi viimeinen mahdollisuutesi saada yhteys lukijaan. Niin se usein onkin. Varmimmin aloitusvirkkeen tehtävät täyttää yksinkertainen päälause. Hienostelusta pelkkää haittaa Ensimmäisen virkkeen tarkoitus on avata yhteys lukijaan. Tarkoitus ei toteudu, jos kirjoittaja sortuu hienosteluun. Hienostelevan tunnun tekstiin tuovat esimerkiksi eksoottiset sanat ja elämälle vieraat lause- ja virkerakenteet. Ne osoittavat, että kirjoittaja ei ole ajatellut lukijoita vaan tuijottanut silmänsä kipeiksi sisältöä tai omaa imagoaan. Hienostelevien virkkeiden yksi laji ovat niin sanotut määritelmäalut. Kirjoittaja yrittää mukamas avata tekstin avainkäsitettä mutta onnistuu vain hämmentämään ja turhauttamaan lukijan. Jos määritelmäalkuja harrastaa, käsitteet pitää avata sanoilla, jotka lukija ymmärtää. Toinen hienostelun muoto ovat tunnelmavirkkeet, joilla ei ole mitään tekemistä tekstin varsinaisen sisällön kanssa. Ne ovat usein kauniita mutta kaukaisia. Työelämän asiatekstien tarkoitus ei ole tuottaa esteettisiä elämyksiä vaan hoitaa viestintätehtäviä. Hienostelu ei koskaan ole hyväksi tekstille. Tekstin alussa se vie tuhoon. © Scriptio Oy 11 Laadun taustat -sarja Scriptio julkaisee Laadun taustat -sarjaa asiakkailleen ja asiakkuudesta kiinnostuneille. Vuonna 2014 sarjassa ilmestyivät seuraavat artikkelit: 1. Kirjallisen asiakaspalvelun laatumalli – työväline arviointiin ja kehittämiseen 2. Verkkosivuston laatumalli – hanki jäsentynyt kuva sivujen laadusta 3. Uusi kirjoitustaito – vastaako viestintävalmiutesi työelämän vaatimuksiin 4. Suoraan asian ytimeen – otsikko, ingressi ja aloitusvirke Jos siteeraat artikkeliamme, mainitse lähde. Kokonaista artikkelia et voi ilman lupaamme käyttää koulutusaineistona tai julkaista esimerkiksi intrassa. Kysy lisää Annamme mielellämme lisätietoja: Scriptio Oy puh. 040 736 8988 [email protected] www.scriptio.fi © Scriptio Oy
© Copyright 2024